tl kulttuurisessa ja monitieteisessä ympäristötutkimuksessa

Transkriptio

1 Osallistavat tmenetelmät tl kulttuurisessa ja monitieteisessä ympäristötutkimuksessa Hannu I Heikkinen klo AG108, Agora rakennus, Joensuun kampus Kulttuurisen ympäristötutkimuksen metodologiat Yhteiskunta ja kulttuuritieteellisen ympäristö ja luonnonvaratutkimuksen metodologiat 2013, Itä Suomen yliopisto

2 Osallistamisen yhteiskunnallinen tausta Kaavaprosessit : Suomessa vanhin traditio (Maankäyttö ja rakennuslaki /132), taustalla yksityinen maanomistustraditio Vanhin muoto : päätösten nähtävänä olo ja lausunnonanto oikeus Kuuleminen (hearings) : asiantuntijavetoista, yksisuuntaista 1985 annettu 85/337/ETY (EIA direktiivi), (Environmental Impact Assessment) Suomen implementointi (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468) 1994/468) Laki sisältää sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, vaikka heikosti määritettynä Suomen perustuslaki /731, 20 Vastuu ympäristöstä Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Metsähallitus : osallistavasuunnittelu (1995 ) t/osallistaminenluonnonvarojenkaytonsuunnittelussa.aspx Ensimmäinen YVA kuuleminen Kolarissa Hannukaisen rautakaivoshankkeesta Kuva Élise Lépy.

3 The challenges of modernity for reindeer management (RENMAN) (EU FP5) Tutkijana (WP 1) : poronhoidon osallistaminen Haastatteluja, kenttävierailuita, 3 työpajan sarja Poronhoitajia palkattiin tutkijoiksi, esim. yhteisjulkaisu Kuuluuko sääsken ääni taivaaseen (co research) Tulevaisuustyöpaja Esiskenaario tulevaisuuskuvitelma, päättyi Poronhoito työryhmän asettamiseen Tulevaisuustyöpaja oli tämän työryhmän kuvitteellinen työmuoto Lopputuloksenakolme kolme alueellista poronhoidontulevaisuusskenaariota Motto toimijoiden kognitiivisen kapasiteetin kehittäminen, mitä haasteita tulevaisuus sitten tuokin tullessaan (Hukkinen 2008) Esimerkiksierilähtökohtaiset eri ihmisetoppivatkuuntelemaan, miettimään asioita erikannalta ja argumentoimaan näkökulmista

4 Tapaus 2: Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistoon (raportti 2005)

5 Näkemyseroja Mallan merkitykseen Saamelaisille Mallaon korvauksetta menetetty perinteinen laidunalue Rajasulkujen jälkeen pula vaihtoehtoisista laidunmaista Etenkin Kilpisjärven i rakentaminen vähentää porojen kesälaitumia i Monelle tutkijalle Malla edustaa poronpoistokoetta Porottomuus tärkeää pitkäaikaisseurantojen häiriintymättömyydelle yy Monelle luonnonsuojelijalle Malla edustaa ihmisetöntä paratiisia, neitseellisen tai alkuperäisen tai luonnontilaisen luonnon symboli Historia orientoituneille alueella mm. hyvin säilynyt saksalaisten II MM sodan aikainen linnoitusketju ja sotavankileirin jäänteitä Hallinnolle, ensin Metlalle, ja nykyisin Metsähallitukselle, hankala yhteen sovitettava ristiriita (esim. lainsäädäntö ristiriitaista)

6 Tutkimusasetelma osallistava Tutkimusasetelma osallistava Participatory action research (PAR) osallistava toimintatutkimus asetelma toimintatutkimus asetelma Pyrittiin luomaan vuoropuhelua toimijoiden välille Pyrittiin tuottamaan tietoa konfliktin ratkaisemiseksi Pyrittiin tuottamaan tietoa konfliktin ratkaisemiseksi Pyrkimys muuttaa vallitsevaa asioiden tilaa yhteistyössä osallisten kanssa Myös poronhoitajat osallistui loppuraportin kirjoittamiseen

7 Poronhoidon osalta selvitettiin mm. muu maankäyttö, käytettävissä olevat porolaitumet, liikkumismahdollisuudet ja porojen keskimääräinen palkiminen (laidunnuksen aikainen liikkuminen)

8 Miten kommunikoida ilmastonmuutoksesta? VACCIA Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation Projektin koordinaattori: Suomen ympäristökeskus (SYKE) Partnerit: Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväskylän Yliopisto Rahoitus: EU life+ ohjelma, partneri tutkimuslaitokset, erityisesti FinLTSER verkosto Yleinen hankkeen tausta: Millennium Ecosystem Assessment Taustaoletus: Ilmastonmuutosta ei voi enää välttää Tavoite: kehittää ja tukea paikallisia sopeutumiskeinoja eri konteksteissa Kysymykset: (i) muutosten todennäköisyys, (ii) eri toimintojen haavoittuvuus suhteessa ilmastonmuutokseen (iii) tiedon tuottaminentt paikallisistasopeutumismahdollisuuksista i t i k i t

9 Linkages between Ecosystem Services and Human Well being (MA 2005).

10 VACCIA ryhmä 12: MATKAILU Kohdealueet: Kuusamo ja Sotkamo Päätavoite oli kehittää monitieteinen haavoittuvuuden arviointimalli, ja 1) määrittää paikallisen luontoperustaisen matkailun ilmastonmuutokseen liittyvät haavoittuvuustekijät, 2) kartoittaa mahdollisiasopeutumiskeinojaja sopeutumiskeinoja 3) lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista ja edistää sopeutumista Lähtökohta: Ilmatieteen laitoksen 1) pitkäaikaiset paikalliset vuorokausittaiset lämpötila ja sadanta aineistot aineistot (lähilentokentät) 2) alueelliset ilmastoennusteet pitkäaikavälin mahdollisesta kehityksestä Muut aineistot: matkailutilastot, matkailutoimijahaastattelut, tulevaisuustyöpajat yms. Työryhmä: Heikkinen H., I., Huusko A., Karjalainen T., P., Kauppila P., Laine K., Lépy É., Koskela A., Mustonen V., Ponnikas J, Rantala S., Rautio A., Saarinen J., Savela H., Siikamäki P., Suopajärvi T., Tervo Kankare K. Vihervaara V.

11 Haavoittuvuuden arviointimalli Matkailun tila Ilmastonmuutos ja muut tekijät Haastattelut ja tilastot Tulevaisuus kuvitelmat I Kohde ryhmä tilaisuudet Tulevaisuuskuvitelmat II Tulevaisuustyöpajat I Matkailun haavoittuvuuskynnykset Lopputuotteet Tulevaisuustyöpajat II Matkailun toivottava tulevaisuus Paikallisraportti (osallistujat ja paikalliset päättäjät) A2 ja B1 skenaario sovellukset Kohde ryhmäesittely Haavoittuvuuden arviointiraportti D2 Raportti päättäjille D3 Kuva 1. Matkailun haavoittuvuuden arviointimalli (D1) prosessikaaviona.

12 VACCIA action 12: Matkailu; Tulevaisuustyöpajat Työpaja I : Matkailun paikallinen haavoittuvuus Matkailuun liittyvien toimintojen haavoittuvuuden määrittely (myös turvallisuus, terveydenhuolto) Työpaja II : Matkailun paikallinen tulevaisuus Toivottavan tulevaisuuden ja siihen pääsemisen keinojen määrittely Työtavat: alustukset, työryhmäkeskustelut, yhteenvetokeskustelut ja projektori avusteinen muistiokeskeisistäasioista

13 Action 12: Matkailu, alueellistetut ilmastoskenaariot Joulukuun keskilämpötila Kuusamon lentoasemalla (keskiarvo -10,8) sekä sen arvioitu kehitys Skenaario lumipeitepäivien vähenemisestä (%) napapiirin läheisyydessä (67deg N) Ka(71-00)+A1B Ka(71-00)+A2-15 Ka(71-00)+B1-20 Ka(71-00) -25 Esimerkki käytetyistä Ilmatieteenlaitoksen alueellistetuista lli t i t ilmastoskenaarioista. i i t Pohjautuvat t päästöskenaarioihin (SRES) A1B, A2 ja B1. Pohjautuu globaaliin A2 skenaario mallinnukseen Punainen Lokakuu Musta Joulukuu Sininen Helmikuu Keltainen Huhtikuu (IL 2009, K. Ruosteenoja)

14 Action 12: Matkailu, paikalliset säähavainnot HK: sillä eioo silleenmerkitystä merkitystä, että jos se siirtys pikkusen, mutta että säilys kuitenki sieltä toisesta päästä, mutta sehän tietenki ois kiva meillä tietää markkinoinnissa ennen, ett osais varautua AD: I am starting to avoid the lakes in my trails here, because sometimes they might not be frozen good enough when the season starts and to an end, they might start to get water Matkailuhaastatteluissaja tulevaisuustyöpajoissakorostui huolihavaituistasäämuutoksista havaituista säämuutoksista Nämä näkyivät huonosti pitkissä ilmastoaikasarjoissa ( ), joissa ei myöskään näkynyt ilmastoskenaarioiden kaltaista muutosta Palautesykli : uusi analyysi paikallisesti merkityksellisillä mittareilla Paikallisesti huolestuttanut lumipeitteen väheneminen näkyy hyvin etenkin Kajaanin lentoaseman lumimittauksissa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin (Kuva Élise Lépy).

15 Tulevaisuuskuvitelma 2020 (ensimmäinen versio) Kuusamon matkailun motto vuonna 2020 on Junalla kesään ja nousuun!. Vuonna 2018 polttoaineiden id hinnankorotuksista k i t alkanut taantuma t oli kolhaissut etenkin talvimatkailua tk il samanaikaisen sateisen ja lämpimän talven kanssa. Valtion suhdannepolitiikkaa onkin viime vuosina peräänkuulutettu lentomatkustuksen vähennyttyä ja Kuusamon ratahanke on viimein polkaistu käyntiin. Lumikauden jatkuva lyheneminen on kerännyt matkailijoita entistä enemmän sesonkiaikoihin, ja samalla heidän määränsä on ruuhkauttanut erityisesti Rukan rinteitä, ja siten Kuusamon terveyskeskustakin. Matkailijoiden jatkuvasti kasvavaa kansainvälistymistä helpottaa kuitenkin terveydenhuollon henkilökunnan monikulttuuristuminen. Edellinen kesä oli ihastuttavan lämmin, joskaan sadekuuroistakaan ei ollut puutetta. Viime vuosina alueella on panostettu erityisesti itärajan yliseen yhteistyöhön, ja esimerkiksi Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen ohjelmapalvelut tuotetaan jo yhdessä. Venäjän palo- ja pelastuslaitoksen kanssa sorvattuja yhteistoimintamalleja on testattu ja paranneltu hyvin tuloksin. Yhteistyötä alettiin kehittää jo 2000-luvun alussa, mutta vuoden 2015 Pääjärven bussionnettomuus jälkipyykkeineen oli selvä osoitus, ettei rajayhteistyö toimi saumattomasti. Molemmissa kansallispuistoissa kulkevien matkailijoiden luonnontuntemus on heikentynyt, samalla kun heidän keski-ikänsä on kasvanut. Tämän lisäksi kaatumisten aiheuttamat pahat tapaturmat ja talvella heikkojen jäiden saartamiksi joutuneet matkailijat työllistävät palo- ja pelastuslaitosta. Ratkaisua näihin ongelmiin on haettu yhteystyössä jo vuosia, ja esimerkiksi vuonna 2019 terveyskeskuksen organisoima Retkeile riskittä -tiedotuskampanja on vähentänyt paleltumien ja kaatumisten määrää.

16 II Skenaarioiden lähtökohdat IPCC A2 skenaario Vähän kansainvälistä yhteistyötä vastaavissa Talouskasvun hyödyt jakaantuvat epätasaisesti Globaali ympäristöhuoli ja ympäristösääntely heikkoa Kulttuurisen monimuotoisuuden (eriytyneiden identiteettien) säilyminen; toisaalta terrorismin uhka kasvanut Asuinalueiden kaavoitus jatkunut ennallaan (esimerkiksi nukkumalähiöt ja työssäkäyntialueet erikseen) Korkea syntyvyys ja kuolleisuus väestönkasvu jatkuu B1 skenaario Panostettu globaalisti kestävään kehitykseen Taloudellinen hyvinvointi jakaantuu tasaisemmin ja materialistiset arvot ovat heikentyneet Panostettu tasa arvoon, sosiaalisiin instituutioihin ja ympäristönsuojeluun Kehitetty ympäristöystävällistä teknologiaa Ympäristösääntely ja verotus kiristynyt Asumisalueet kaavoitettu tiiviiksi ja vähennetty motorisoitua liikennettä Alhainen syntyvyys ja kuolleisuus

17 Lentäen ja yksityisautoilla Vuokatin tekotalveen 2020 luvulla (A2 skenaario) Kansainväliset ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät ole tuottaneet mainittavaa tulosta. Suomikin on rakentanut talouttaan kasvavan energiankulutuksen varaan. Ydinvoiman lisärakentaminen ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuuden kasvattaminen on ollut näkyvin kansallinen toimi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Sotkamon Talvivaaraan on avattu uraanin jalostamo. Pitkän Polttoaineen aikavälin hinnannoususta ilmasto ja ja lentomatkustamisen kallistumisesta huolimatta lentomatkailun suosio energiastrategia. on säilyttänyt vakaana. Kajaanin lentokenttä on saatu kasvavien vapaa ajan matkustajavirtojen ja valtion tuen ansiosta säilytettyä. Myös yksityisautoilla Vuokattiin tulevien matkailijoiden määrä on noussut. Valtioneuvoston selonteko Matkailijat liikkuvat Vuokatissa omalla tai vuokra autolla. Ilman autoa monikaan matkailija ei Vuokatissa eduskunnalle 6. päivänä viihdy. Lisääntyvillä nollakeleillä tiet ovat liukkaita ja talvisiin kelioloihin tottumattomat matkailijat aiheuttavat paljon vaaratilanteita ja kolareita. Turvallisuuskysymysten marraskuuta ratkaisemisesta onkin tullut merkittävä osa matkailun kehittämistä. Matkailukeskukset ovat myös terroristien iskujen kohteina. Koko maassa ja myös Vuokatissa lyhentynyt lumikausi on vaikuttanut talvimatkailun sesonkijakson lyhentymiseen ja tiivistymiseen. Vuokatti on kuitenkin voimakkaasti panostanut keinotalven luomiseen hiihto ja lumilautailuputkia ja jäähallia on laajennettu keinolumi ja jääliikuntakeskukseksi. Vuokatin ensilumen ladusta ja tykkilumelle tehdystä latuverkostosta on tullut erittäin suosittu kuntoilijoiden ja matkailijoiden kohde. Vuokatti on pystynyt yhtenä eteläisimpänä matkailukohteena mainostamaan ulkona tapahtuvan murtomaahiihtokauden varmaa aloitusta koulujen syyslomaviikon aikoihin. Vuokatissa ei juuri ole sesonkityöläisiä, koska Vuokatti on keskellä kylää ja koska alueella on matkailualan koulutusta. Ympärivuotisen matkailun kehittämisessä on Vuokatissa lähdetty tarjoamaan kaikille aina kaikkea eli esim. talviliikuntamahdollisuuksia t lli k i ja kylpyläpalveluja lä l l ympärivuotisesti, mikä vaatii paljon energiaa. Kasvava energiantarve tyydytetään turvaamalla energian saanti, energian säästöä ei ole laajamittaisesti kehitetty. Motorisoitu metsäluonnossa liikkuminen on myös jatkanut kasvuaan etenkin joulu tammikuussa, koska jäät eivät ole enää turvallisia. Julkisen terveydenhuollon palvelut tuotetaan yksityisten yritysten toimesta. Samoin matkailijoiden terveyspalvelut tulevat yksityisiltä lääkäriasemilta. Rinteissä tapahtuvat onnettomuudet ovat lisääntyneet, koska kokemus lumesta ja lumiaktiviteeteista puuttuu yhä useammilta matkailijoilta. Matkailusektori on lisäksi huolissaan yhä useammin toistuvista kansainvälisten epidemioiden uhkista.

18 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen nykyiset ja tulevat haasteet talvimatkailussa Talviaktiviteetit Maastohiihto Laskettelu/ lumilautailu Moottorikelkkailu Kelkkailu Safarit (husky, poro, lumikenkä) Jääaktiviteetit (retkiluistelu, uinti, kalastus, karting, kiipeily, kaukalopallo) Yleinen nykyinen herkkyys Nykyinen herkkyys ilmastolle Nykyiset sopeutumisstrategiat liittyy markkinoihin: asiakaslähtöinen kysyntä muuttuva taloudellinen tilanne matkailukaudet perustuvat lomakausiin äärilämpötilojen vaihtelu lumipeitepäivien ja lumensyvyyden väheneminen (erityisesti Kajaanissa) tuulisuus laskettelulle pakkasista ja suojasäistä johtuvat jääongelmat jäätymisen epävarmuus tulevien talvien epävarmuus lumetus: Vuokatti: 5 7 lumitykkiä, mahdollisimman aikainen kauden aloitus Ruka: 90 lumitykkiä, lokakuusta kesäkuuhun lumen säilöminen: Vuokatti: m 2 säilötään maaliskuussa ja peitetään sahanpuruilla ja suojapeitteillä hiihtoputki Vuokatissa: kesäkuusta joulukuuhun ja talvella kylminä päivinä tekojää kauden alussa aktiviteettien monipuolistaminen vaihtoehtoisilla sisäaktiviteeteilla (uimahalli, sisäpallopelit jne.) Altistuminen ennustetuille muutokselle Tulevaisuuden sopeutumisstrategiat Kriittinen tekijä Talviaktiviteetit Maastohiihto ennustettu keskimääräinen teknologiset ratkaisut jo käytössä: energiakysymykset: talvilämpötilan nousu: lumitykit, lumen säilöminen, +0,45 C / vuosikymmen (1) tekojää, sisätilat Laskettelu/ lumilautailu Moottorikelkkailu Kelkkailu Safarit (husky, poro, lumikenkä) Jääaktiviteetit (retkiluistelu, uinti, kalastus, karting, kiipeily, kaukalopallo) (1) Räisänen ym. (2004). lumikauden pituuden ja lumensyvyyden väheneminen ja vaihtelu lisääntyvät vesisateet muuttuva maisema toimintamalli lisääntyneiden kustannusten jakamiseen: paikallisten elinkeinojen, yhteisöjen ja julkisen sektorin yhteistyö loma aikojen siirtäminen teknologiavetoinen sopeutumisstrategia riippuu energiapolitiikasta taloudelliset vaikutukset: teknologian kalliit kustannukset ja paine kustannusten kattamiseen

19 Storyline tulevaisuusnarratiivi menetelmänä Vahvuudet Mahdollisuus käsitellä yhteen kytkeytyviä eri tyyppisiä asioita ja uhkia Mahdollisuus yhdistää tiedonmuotoja ja eri sektoreiden näkökulmia Suuntaa ajattelua tämän päivän ongelmista ja mahdollisuuksista erilaiseen huomiseen Entä jos, tärkeämpää kuin ennustaminen! Heikkoudet Luettavuus vaatii pelkistystä ja valintaa! Erityisesti työpajatilanteessa pystyttävä omaksumaan nopeasti Usein etukäteismateriaaliin ei ehditä perehtyä Taustadokumentti tarkemmilla oletusten lähdetiedoilla on aina kuitenkin säilytettävä!

20 Muita luovia vaihtoehtoja Science Fiction sanomalehti The Interdependent MONDAY 5 JANUARY The new economics foundation (UK) p// Tutkimuskonsortioiden ideointi 2011 (Nordforsk) ( ) World Cafe ideointityöpaja (Sanna Ahvenharju, Pia Pessala, Gaia consulting) Lue lisää luovista osallistamismenetelmistä, Piritta Kantojärvi 2012 Fasilitointi luo uutta. Talentum.