TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI lenkkiporukkaan VILKKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 3 2014. lenkkiporukkaan VILKKU 3 2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Marko ja Timo kutsuvat kaupungin lenkkiporukkaan 8 Nepsy tukee 3 vuorovaikutuksen 16 ongelmissa Vastaa Vilkun lukija- kyselyyn VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Saatavilla selkeää tietoa? ARI JÄRVELÄ Mieti, kenelle teksti on tarkoitettu. Julkishallinnon avoimuus tarkoittaa, että kansalaiset tietävät, mitä verorahoilla tehdään. Avoimuus alkaa kielestä. Kaupungin työntekijät kirjoittavat asiakaskirjeitä, esityslistoja ja selvityksiä painettuihin julkaisuihin, sähköisiin järjestelmiin ja verkkoon. Ei ole yhdenteke vää, millaista kieltä käytämme. Epäselvät ilmaisut ja vaikeaselkoinen kieli aiheuttavat turhaa työtä. Asiakaskirjeiden saa jat joutuvat soittamaan kaupungin työntekijöille saadakseen selvyyttä asiaansa, luottamushenki löt ja kuntalaiset eivät saa esityslistasta selvää ja julkaisun saaja ei jaksa lukea tekstiä. Syitä tekstiemme vaikeaselkoisuuteen on useita. Tietojärjestelmistä saa joskus tulostettua vain sinne aikoinaan syötettyjä fraaseja, joita ei pääse muutamaan. Asia voi koostua useiden asiantuntijoiden teksteistä, jotka sisältävät ammattikieltä. Tekstejä yhdistellään, ja ammattikielen tai hallinnollisen kapulakielen ilmaisut päätyvät sellaisenaan esimerkiksi esityslistateksteihin. Onneksi ratkaisu on helppo. Jokainen kirjoittaja voi ennen kirjoit ta mista miettiä, kenelle teksti on tarkoitettu ja mitä hän haluaa kohde ryhmälle sanoa. Tällä yksinkertaisella keinolla päästään jo pitkälle virkakielen selkeyttämi ses sä. Tekstin rakenne on hyvä suunnitella etukäteen, ja vierasperäiset sanat on syytä käydä läpi erityisen tarkasti. Tieto on avointa vain silloin, kun se on aidosti saatavilla. Selkeä kieli ja avoin asenne eivät vielä riitä, vaan tieto on myös jaettava ja julkaistava oikeissa kanavissa. Viestintäyksikölle on joskus ehdotettu siirtymistä pelkästään verkkojulkaisuihin. Viestin täkeinojen valinta ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Jos ikä tai sairaus on tuonut muka naan vaikkapa käsien vapinan tai näkökyvyn heikkenemisen, esimerkiksi kosketusnäyttö jen käyttö ei enää onnistukaan helposti. Uudet viestintäkanavat myös muuttuvat nopeasti, ja jatkuva ajan tasalla pysyminen voi olla vaikeaa. Helpoilta ja halvoilta tuntuvat viestintäkanavat voivatkin yksipuolisesti käytettyinä rajoittaa tiedon avoimuutta. Selkeä kieli, avoimuuden arvostaminen ja monipuoliset viestintävälineet ovat joka päivä käytössä olevia keinoja avoimen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edistämiseen. Auta meitä kehittämään tätä henkilöstöviestinnän välinettä eli Vilkkua ja vastaa takasivulla olevaan kyselyyn joko lomakkeella tai Loorassa. Anna-Maria Maunu viestintäjohtaja SISÄLTÖ 7 6 Essin kanssa pärjää ilman ohjekirjoja KUVAT: SUSANNA LYLY Typa etsii sopivan työntekijän Liisa Parviainen vauhdittaa tilahankkeita 12 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 50. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy kesäkuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Marko Lahtinen ja Timo Ahonen kutsuvat kestävyysurheilusta innostuneet mukaan kaupungin omaan juoksuporukkaan. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTI Anna Valtonen KUVA Susanna Lyly Nepsy auttaa tarkkaavaisuuden ja vuorovaikutuksen ongelmissa Kirsi Kulmala, Elina Pohjankunnas ja Sami Keto keskustelevat perheneuvolan nurkkauksessa. Nepsy-tuki sijaitsee kaupungin perheneuvolassa Tipotiellä. Tampereen kaupungin Nepsytukityö auttaa alle 20-vuotiaita neuropsykiatristen vaikeuksien kanssa eläviä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Neuropsykiatriset vaikeudet ovat muun muassa tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden pulmia sekä vuorovaikutuksen ongelmia. Nepsytuki ehdottaa uusia toimintatapoja arjen helpottamiseksi. Häiriöt näkyvät lapsen käytöksessä esimerkiksi siinä, kuinka lapsi käyttäytyy ryhmässä tai reagoi yllättäviin tilanteisiin. Lapsi voi stressitilanteessa vaikka lukkiutua tai käyttäytyä aggressiivisesti, sanoo varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elina Pohjankunnas. Kyseiset piirteet ovat syn nyn - näisiä. Muuttamalla ympäristötekijöitä ja ohjaamalla uusia toimintamalleja me aikuiset voimme vaikuttaa lasten ja nuorten jokapäiväisen elämän sujumiseen, huomauttaa terveydenhoitaja Kirsi Kulmala. Kolmihenkiseen Nepsy-tiimiin kuuluu Pohjankunnaksen ja Kulmalan lisäksi lähihoitaja Sami Keto. Heillä kaikilla on myös neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Nepsy-tiimiläisiä on helppo lähestyä, sillä tukea saadakseen ei tarvitse lähetettä tai diagnoosia. Nepsyläisiltä pyydetään lapsen tai nuoren asioissa konsultaatiota. Lisäksi voidaan sopia myös neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Valmennus sisältää 5 15 tapaamista tukitiimin ohjaajan kanssa. Palvelut ovat maksuttomia. Lapsen ja perheen lähelle Teemme paljon työtä lasten kotona, päiväkodeissa ja kouluissa. Menemme lapsen omaan kehitysympäristöön arvioimaan tilannetta, Sami Keto korostaa. Pyrimme tuomaan tietämystä neuropsykiatrisista haasteista lapsen ja nuoren ympäristöön ja vaikuttamaan sitä kautta myös asenteisiin. Lapsen haastava käytös voi johtua monesta eri syystä. Autamme perhettä ja työntekijöitä ymmärtämään lasta ja hänen käyttäytymistään, Kirsi Kulmala toteaa. Tämänhetkinen Nepsy-tuen toiminta on alkanut viime marraskuussa. Toiminnan taustalla on kuitenkin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toiminut neuropsykiatrinen neuvola sekä kaksi eri hanketta. Nyt toiminta on vakiintunut kaupungin omaksi toiminnaksi. Nepsyläiset työskentelevät osana Tampereen kaupungin perheneuvolaa. Nepsy-tuki haluttiin siirtää pois erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin. Näin palvelut saatiin lähemmäksi käyttäjiä, Keto sanoo. Häiriöt ovat yksilöllisiä, joten räätälöimme tukemme tarpeen mukaan. Perhettä tarvitaan, sillä lapsi ei voi muuttaa käytöstään yksin. Usein perheet ovat tyy- > VILKKU

4 TAPETILLA TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Susanna Lyly > tyväisiä, kun saavat meiltä puolueettoman näkemyksen lapsesta, Elina Pohjankunnas kertoo. Monipuolista työtä Nepsyläiset järjestävät myös koulutuksia neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista. He kouluttavat sekä vanhempia että vaikeuksista kärsivien las ten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Lisäksi Nepsyn toimipisteessä on lainaamo, josta perheet voivat ilmaiseksi lainata arkea helpottavia välineitä kokeiltavaksi. Lainaa mossa opastetaan materiaalin oikeanlaiseen käyttöön. Tukitiimi läisille voi myös soittaa ja kysyä mieltä askarruttavista asioista. Puhelinpalvelun tai lainaamon käyttö ei vaadi asiak kuuksia, vaan ne palvelevat kaik kia tamperelaisia. Parasta työssä on vaihtelevuus ja perheiden myönteisyys. Palvelumme ovat hyvin kysyttyjä. On mukavaa, että työtämme arvostetaan, Elina Pohjankunnas iloitsee. Työssämme on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan lasta ja perhettä. Kuljemme perheen rinnalla elämän käännekohdissa. Olemme tukena silloin, kun tarvetta on, Sami Keto tähdentää. Lainaamo avoinna tiistaisin kello Tipotien sosiaali- ja terveysaseman perheneuvolassa Materiaalipankki internetissä Nepsy-tukityön puhelinkonsultaatio tiistaisin kello 9 12 Ostari ja Soppari helpottavat hankintojen tekoa Miten pääsen alkuun? Lyhin tie tarjonnan äärelle käy Looran kautta. Sen etusivulla on Sopparin kuvalinkki, jota klikkaa malla pääset selaamaan tarjolla olevien tarvikkeiden ja palvelujen luetteloa. Esimerkiksi työtuolin tai suojavarusteiden tarvitsija löytää listalta sopimustoimittajan tarkat tiedot ja tarjonnan sekä Tampereen logistiikan tuoteryhmävastaavan yhteys tiedot. Jos jokin asia hankinnassa mietityttää, kannattaa kysyä neuvoja. Useimmin tarvittavia tuotteita voi tilata sähköisen ostospaikka Ostarin kautta. Kuka voi tehdä hankintoja? Tampereen kaupungin hankintaohje määrittelee toimintatavat. Yksiköissä on erilaisia käytäntöjä osto-oikeuden suhteen, ja ne on syytä varmistaa yksikön vastuuhenkilöltä. Mitä ovat Soppari ja Ostari? Tampereen logistiikka hankkii keskusvarastolleen usein tarvittavia tuotteita, esimerkiksi toimisto - ja hoitotarvik keita, ja ne ovat tarjolla sähköisen kauppapaikan eli Ostarin kautta. Mukana on yli erilaista tarviketta, ja tavarat toimitetaan nopeasti sinne, missä niitä tarvitaan. Soppari puolestaan on kaupungin kilpailuttamien yhteishankintojen sopimussalkku, josta tuotteet ja palvelut löytyvät helposti. Sopparin kanssa työskentelevät logistiikkalaiset huolehtivat sopi musten noudattamisesta ja yhteistyöstä toimittajien kanssa. Löysin hinnaltaan halvemman tuotteen liikkeestä X, eikö se kannattaisi hankkia sieltä? Ei kannata. Hintaan vaikuttaa moni tekijä, kuten laatu, kuljetukset, palautusehdot, takuut ja hankintaan käytetty aika. Tampereen logistiikka kilpailuttaa tuotteet niin, että kokonaiskustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ja ostaminen turvallisempaa. Kaupunki on julkinen toimija, joten myös lainsäädäntö ohjaa meitä käyttämään sopimustoimittajia. Mikä tekee yhteishankintatuotteista turvallisempia ostoksia? Yhteishankinnassa kauppaa tehdään ammattimaisesti. Tuotteiden laatu on arvioitu kilpailutuksessa, sopimusehdot on määritelty tarkasti ja esimerkiksi tuotteen saatavuus, huolto ja kierrätys on varmistettu. Takuuehdot voivat olla tavallista paremmat ja usein myös rahtikulut ovat jo hinnassa mukana. Tyhjenikö mustekasetti? Logistiikan varastossa odottaa uusi, ja kauppareissu hoituu omalla tietokoneella sähköisen kauppapaikan Ostarin kautta, kertovat Titta Hartikainen, Jussi Tamminen ja Antti Sinervo. Tarvitaanko töissä kahvinkeitin, joulukuusia tai toimistotarvikkeita? Tampereen Logistiikalla on 300 erilaista hankintasopimusta, joten se on oikea osoite hankintojen tekemiseen. Jos ostoksen suhteen tulee ongelmia, Tampereen logistiikka hoitaa asian tavarantoimittajan kanssa, ja ostaja voi keskittyä sen sijaan omaan työhönsä. Eikö meidän yksikkömme tietäisi itse paremmin, mitä meillä tarvitaan? Miksi hankinnat kilpailutetaan keskitetysti? Eri yksiköillä on paljon samanlaisiakin tarpeita, ja kun näistä kertyy suurempi kokonaisvolyy mi, hintoja saadaan sovittua alemmaksi ja ehtoja paremmiksi. Samalla säästyy aikaa, kun kaikkien ei tarvitse tehdä samaa kilpailutusta erikseen ja laskutuskäytännöistä saadaan yhteneväiset. Logistiikka ottaa myös mielellään vastaan palautetta tuotteista, toimituksista ja muista käytännön asioista. Tieto auttaa parantamaan palvelua. Mihin otan yhteyttä? Soita Tampereen logistiikan asiakaspalveluun numeroon tai lähetä sähköpostia osoitteeseen Usein kysyttyihin kysymyksiin vastasivat hankintapäällikkö Antti Sinervo sekä tuoteryhmävastaavat Titta Hartikainen ja Jussi Tamminen. 4 VILKKU

5 TEKSTI Matti Wacklin KUVA Susanna Lyly Työsuojelu on matalan kynnyksen yhteistyötä Raimo Laaksosen aamuinen bussimatka on saanut miehen hyvälle tuulelle. Hän tapasi sattumalta kaupungin työntekijän, jonka työsuojeluasiaa Laaksonen on ollut hoitamassa. Minulle kerrottiin, että juttu on edennyt suotuisasti. Asioihin pystyy vaikuttamaan. On tärkeää, että kynnys ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun on matala. Jo vuodesta 1986 kaupunkia opettajana palvellut Laaksonen valittiin maaliskuussa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutetuksi. Hän otti nelivuotisen tehtävän vastaan huhtikuun alussa. Samassa yhteydessä valitusta kollegasta Jouni Kaipaisesta tuli Laaksosen työpari. Heidän lisäkseen varhaiskasvatuksessa on oma työsuojeluvaltuutettunsa. Kaksi valtuutettua perusopetuksen puolella on merkki sii tä, että työsuojelua arvostetaan Tampe reen kaupungin organisaatiossa, sanoo Kaipainen, joka on viimeksi työskennellyt luokanopettajana Pispalan koulussa. Kokemus auttaa Molemmat työsuojeluvaltuutetut ovat kokeneita opettajia, jotka tuntevat koulumaailman hyvin. Kaksikko arvelee, että kokemus on myös välttämätöntä. Silti on hyvä muistaa, että työsuojeluvaltuutetun rooli on laaja-alainen. Sen hallitsemiseksi on opittava paljon asioita. Rooli on sellainen, että parhaimmillaan voimme auttaa kehittämään toimivia työkäytäntöjä, arvelee Kaipainen, jonka mielipidettä Laaksonen komppaa. Työsuojeluvaltuutetuilla on kaupungin organisaatiossa asiantuntijan rooli. Työnantaja ymmärtää, että työsuojeluun panostaminen vähentää esimerkiksi sairauslomia. Siksi vastakkainasettelua ei ole. Työsuojeluvaltuutettujen ääntä kuunnellaan, sanoo Raimo Laaksonen. Työssä jaksaminen on suurin haaste Kaksikko työskentelee nyt sähkölaitoksen naapurissa Voimakadun varrella, mutta muuttaa Vanhaan kirjastotaloon kesäkuussa. He jalkautuvat kuitenkin usein kouluihin aistimaan työsuojelun keskeisiä haasteita. Keskustelut rehtoreitten, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa ovat näyttäneet vasta käynnistyneen työn suuntaviivat. Opettajien keskeisin työsuojelukysymys on se, miten jaksaa työssä, jonka henkinen kuormitus kasvaa koko ajan, toteaa Jouni Kaipainen. Haasteita on paljon. Opetusteknologian muutos, moderniin vuorovaikutukselliseen opetukseen soveltumattomat vanhat kouluti lat ja yhä enemmän aikaa vaati va yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa vievät voimia ammatissa, jonka ytimen pitäisi olla opetuksessa. Ehkä hankalinta on oppilaiden käytöksen muuttuminen. Yhä useammin tulee eteen yhtäkkisiä väkivaltatilanteita. Niihin pitäisi osata reagoida nopeasti, sanoo Raimo Laaksonen. Työsuojeluvaltuutetut korostavat, että parhaiten voivat sellaiset koulut, joissa jokainen tietää tehtävänsä työyhteisössä ja kehityssuunnat ovat yhteisesti puhuttuja. Selvitys katkoo huhuilta siipiä Tampereenkin kouluissa on viime vuosina puhuttu paljon sisäilmaongelmista, jotka ovat vaikeuttaneet koulutyötä. Ne ovat pulmallisia myös koulujen henkilö kunnille. Esimerkiksi opet tajat voivat joutua työskentelemään ongelmallisissa tiloissa kymmeniä vuosia, mikä voi vaurioittaa terveyttä. Tampereella pulma on onneksi otettu tosissaan. Tilakeskus käy asiantuntijoiden kanssa läpi kaikki koulut, kertoo Raimo Laaksonen, jonka tehtäviin työsuojeluvaltuutettuna kuuluu riskien hallinnan lisäksi sisäilmaongelmien valvonta. Tilakeskuksen selvitys on tärkeä siksikin, että sen avulla voidaan parhaassa tapauksessa katkaista siipiä turhilta huhuilta, joita epätietoisuus synnyttää. Koulujen korjausvaje on kooltaan sellainen, ettei sitä pystytä ratkaisemaan nopeasti. Pulmana on ollut se, että koulujen korjaamisessa on jouduttu etenemään rahapulan vuoksi ensiapumeiningillä. Myönteistä on se, että sisäilmaongelmien tulo kansalliseen keskusteluun on korostanut niiden ratkaisemisen tärkeyttä. Aikaisemmin korjaukset oli helppo jättää kiireellisempien hankkeiden jalkoihin Raimo Laaksonen ja Jouni Kaipainen todistavat Pyhäjärven rantamaisemissa, että työsuojelu suojaa työntekijöitä ja säästää myös rahaa. VILKKU

6 TIESITKÖ TEKSTI Anna Valtonen KUVA Susanna Lyly Lomien anominen sähköisesti on helppoa ja nopeaa Tämän vuoden aikana Tampereen kaupungin kaikki yksiköt siirtyvät porrastetusti käyttämään Essi-järjestelmää. Essi korvaa vanhat tavat anoa ja hyväksyä poissaoloja. Työntekijä voi hakea järjestelmässä vuosilomansa, sairauslomansa ja suurimman osan muista poissaoloistaan. Essi on niin helppokäyttöinen, että sen kanssa selviää jopa ilman ohjekirjoja, iloitsevat Virpi Tolonen ja Eeva-Liisa Helin mielenterveys- ja päihdepalveluista. Muutamassa yksikössä Essi otettiin käyttöön viime joulukuussa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijät ovat jo tottuneita Essin käyttäjiä. Essi on nopeuttanut lomien myöntämistä ja samalla säästänyt työaikaa, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Helin mielenterveys- ja päihdepalveluista. Työntekijä näkee reaaliaikaisesti, kuinka paljon hänellä on vuosilomaa käytettävissä. Enää ei tarvitse erikseen tiedustella, minkä verran lomaa on jäljellä, kun vuosiloman määrän näkee Essistä. Paljon turhaa selvittelytyötä jää pois, iloitsee sosiaalityöntekijä Virpi Tolonen. Essin ansiosta välivaiheet ovat vähentyneet lomien hyväksymisessä. Loma-anomukset eivät seilaa sihteereiltä esimiehille, vaan lähin esimies hyväksyy järjestelmässä kaikki tavanomaiset poissaolot. Esimies saa työntekijän anomuksesta tiedon välittömästi sähköpostiinsa. Samoin työntekijälle saapuu ilmoitus, kun esimies on hyväksynyt poissa- olon. Essin käytöstä on järjestetty koulutuksia sekä työntekijöille että esimiehille. Essin ansiosta päätöksenteko on lähempänä työntekijöitä, mikä parantaa johtamista, Tolonen toteaa. Tieto poissaoloista kulkee järjestelmästä suoraan myös palkkoihin. Lisäksi käyttäjät ovat antaneet palautetta Essistä, jotta sitä voidaan entisestään parantaa. Työntekijät ovat kertoneet, että Essi on selkeäkäyttöinen ja helposti opittavissa. Vain muutamissa erikoistapauksissa on ollut epäselvyyksiä. Onneksi järjestelmää halutaan edelleen kehittää, kuten sairauspoissaolojen seurantaa, Helin toteaa. Ihmisillä on turhaan ennakkoluuloja uusia ohjelmia kohtaan. Essi on niin helppokäyttöinen, että sen kanssa selviää jopa ilman ohjekirjoja. Siitä vain käyttämään ja kokeilemaan, kehottaa Tolonen. Tietotekniikka > Ohjelmistot > Essi Kassapalvelut jatkavat tutussa paikassa Tampereen kaupungin kassapalvelujen henkilöstö tehtävineen siirtyi huhtikuun alussa Taloushallinnon palvelukeskukseen Kipalaan. Kassapalvelut ja henkilöstökassa jatkavat kuitenkin toimintaansa entiseen tapaan Puutarhakadulla. Rahoitus- ja sijoitusyksikön tehtävänimikkeet yhdenmukaistettiin Kipalan käyttämiin nimikkeisiin, eli talouspalvelusihteereinä jatkaa kaksi henkilöä, kirjanpitäjänä yksi, sovellusasiantuntijana yksi ja palveluvastaavina kaksi henkilöä, kertoo palveluvastaava Tuula Huotari. Muutoksessa viiden henkilön fyysinen työpaikka vaihtui keskusvirastotalosta Kipalaan. Huotarilla on työpiste sekä virastotalossa että Kipalassa. Kassapalveluissa ja henkilöstökassassa työskentelevien maksuliikesihteerien nimikkeet ja toimitilat säilyivät entisinä, mutta hekin ovat nyt palvelukeskuksen työntekijöitä. Kaikkien Taloushallinnon palvelukeskukseen siirtyneiden 12 työntekijän puhelinnumerot säilyvät toistaiseksi ennallaan. Myös henkilöstökassan yhteystiedot pysyvät samoina. 6 VILKKU

7 TEKSTI Päivi Vännilä KUVA Susanna Lyly LÄHIKUVASSA Apulaispormestareiden sihteeri Katri Naulo sai apua asiakirjojen arkistointiin ja tilaajaryhmän muuttojärjestelyihin kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä Typasta. Näin Vilkusta, että Typa hakee työtoimintapaikkoja ja kiinnostukseni heräsi. Konsernihallinnon tilaajaryhmä halusi tarjota työpaikan ja tukea pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia sekä samalla antaa mahdollisuuden tutustua kaupungin organisaatioon ja toimintaan. Katri Naulo otti esimiehensä kanssa keskusteltuaan yhteyttä Typaan ja kertoi, millaiseen tehtävään he hakivat työntekijää. Typasta ehdotettiin tilaajaryhmälle sopivia hakijoita, joista lopulta Laura Ruokonen valikoitui tehtävään. Sen jälkeen haastattelimme Typan edustajan kanssa Laura Ruokosta ja sovimme aloittamisesta. Valintaprosessi oli sujuva ja mutkaton. Halusimme kokeilla uutta Halusimme kokeilla nimenomaan Typan välittämää työtoimintapaikkaa, koska meillä ei ollut vastaavasta toiminnasta vielä kokemusta, kertoo Katri Naulo. Laura Ruokonen aloitti työnsä arkistointitehtävissä viime vuoden marraskuussa. Koska tarve jatkui, työsuhdetta jatkettiin huhtikuun loppuun asti. Lisäksi on mietitty, josko Ruokoselle tarjoutuisi taloushallinnon tehtäviä talousja liiketoimintaryhmästä. Ruokosen ohjaajana toimi- Typasta löytyi apua neen Naulon mukaan yhteistyö Typan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Sama yhteyshenkilö eli vastaava työhönvalmentaja on tukenut sekä työntekijää että yksikköä koko ajan. Byrokratiaa on ollut vähän. Olen täyttänyt säännöllisesti vain toiminta- ja palkkiolomakkeen. Muutto- ja arkistointiapua Yksikkömme muutti remontoituihin tiloihin keskusvirastotaloon. Eri toimipisteiden asiakirjat piti koota yhteen, järjestää suunnitelman mukaisesti sekä saattaa arkistointikuntoon. Tämän lisäksi Laura Ruokonen teki muitakin hallinnon avustavia työtehtäviä tarpeen mukaan, Katri Naulo kertoo. Naulo on valmis käyttämään Typan palveluja myös myöhem- arkistointitöihin Katri Naulon (takana) mukaan Laura Ruokonen on ollut tehokas ja oma-aloitteinen. Työpaikka tarjoaa hänelle mahdollisuuden miettiä vaihtoehtoja työllistymiseen tai vaikka alan vaihtoon, Naulo uskoo. min. Hän suosittelee työllistämistä mille tahansa kaupungin yksikölle, joka haluaa tukea ja edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja tarjota työntekijälle työkokemusta. Tarjottavan tehtävän on hyvä olla projektiluonteinen tai muuten selkeä tehtävä, Naulo arvioi. Pitää myös muistaa, että toiminta vaatii yksiköstä lähi esi miehen tai ohjaajan. Tämä sitoo aluksi resursseja. Saamamme hyöty on ollut kuitenkin monin verroin suurempi kuin ohjaajan käyttämä perehdytysresurssi. Arkistointi valmistui määräajassa ennen muut - toa. Työtoiminnasta vastaava sosiaalityöntekijä Katja Kuorikoski "Monipuolisia töitä" Laura Ruokonen on kouluttautunut graafisen alan töihin. Alan heikkojen työllistymisnäkymien vuoksi hän oli motivoitunut kokeilemaan myös vaihtoehtoisia tapoja työllistyä. Työ tilaajaryhmässä on ollut monipuolista. Olen saanut kaipaamaani toimistotyökokemusta. Työpanostani arvostetaan ja olen osa työyhteisöä. Olen samalla viivalla muiden kanssa, mikä tuntuu hyvältä. Minulla on kuitenkin useamman alan työkokemusta ja aiempia kokemuksia erilaisista työyhteisöistä. Ruokosen mukaan hän on saanut tarvittaessa ohjausta asiakirjahallinnoinnista ja arkistoinnista. On ollut mukavaa, että täällä on jätetty tilaa omatoimiselle oivaltamiselle, eikä kaikkea ole pureksittu valmiiksi. Jos jotain ei tiedetä, on yhdessä otettu selvää. Tulevaisuus on tällä hetkellä melko auki. Mahdollisesti suoritan liiketalouden osatutkinnon, jos vaikka saisin jatkaa vähän pidempään nykyisessä työpaikassani. Ehkä kypsyttelen omia projektejani ja teen freelancetöitä, jos vain onni on myötä. VILKKU

8 TYKYTYSTÄ Mansen maratoonarit Timo Ahosen ja Marko Lahtisen mielestä juokseminen on mainio harrastus, koska lenkille voi lähteä lähes missä ja milloin tahansa. TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly Timo Ahosta ja Marko Lahtista yhdistää työnantajan lisäksi elämäntapa. Tätä he eivät tienneet, ennen kuin jäivät erään helmikuisen työpalaverin päätteeksi juttelemaan niitä näitä Kuusikon perhetukikeskuksen parkkipaikalle. Silloin tuli puheeksi juokseminen ja kävi ilmi, että olemme molemmat maratoonareita. Samaan aikaan heräsi idea Tampereen kaupungin henkilöstön lenkkiporukasta, Ahonen kertoo. Tilakeskuksen isännöitsijänä työskentelevä Marko Lahtinen ja Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden nuorisohuoltopäällikkö Timo Ahonen juoksevat viikoittain kymmeniä kilometrejä. Molempien saavutuksiin kuuluu lukuisia täyspitkiä maratoneja huikeine juoksuaikoineen. Siitä huolimatta intoa riittää yhä. Lahtisen mielestä kestävyysjuoksu on kiinnostavaa, sillä jokainen juoksu on erilainen. Matkan eri vaiheissa joutuu esimerkiksi puntaroimaan tahdin kiristämistä. Se on kuin strategista suunnittelua, Lahtinen kuvailee. Kestävyysjuoksu elämäntapana Kaikki tietävät, että lenkkeilyharrastus edistää kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia. Juokseminen pitää painon ja verenpaineen kurissa sekä lihaksiston ja luuston vahvana. Lisäksi fyysisen ponnistelun vapauttamat endorfiinit kohottavat mielialaa. Juoksu on musiikin ohella parasta huumetta, mitä elämä voi antaa, vapaa-ajallaan myös bändissä musisoiva Timo Ahonen sanoo. Marko Lahtinen aloitti juoksuharrastuksensa syksyllä Aikaisemmin hän ei ollut urheillut säännöllisesti. Ostin kirjan, joka opasti maratonjuoksuun. Kun olin muutaman kuukauden lenkkeillyt kirjan ohjeiden mukaan, uskoin pystyväni juoksemaan maratonin. Ilmoittauduin heti kevään Tukholman maratonille. Ahosta puri juoksukärpänen jo 1980-luvun puolella, jolloin hän juoksi ensimmäisen puolimaratoninsa. Seuraavalla vuosikymmenellä täyspitkiä maratoneja kertyi parhaimmillaan viisi kesässä. Nyt niitä on takana kaikkiaan jo 40. Miehen maratonennätys on komeat 2 tuntia 46 minuuttia. Maraton on kuin elämä pienoiskoossa, ja matkalla voi tapahtua mitä tahansa. Juoksija käy läpi koko tunteidensa kirjon. Omien rajojen rikkominen ja itsensä 8 VILKKU

9 koettelevat rajojaan Tule mukaan kaupungin lenkkiporukkaan Konkarikuntoilijat Timo Ahonen ja Marko Lahtinen kutsuvat kaikki kestävyysurheilusta innostuneet mukaan Mansen maratoonarit -juoksuporukkaan. Tervetulleita ovat kaikki kaupungin työntekijät, joilla on vähintään yksi puolimaraton jo juostuna. Lenkkiporukan tarkoituksena on kirmata rennosti Tampereella ja tutustua samalla eri kaupunginosiin. Kyseessä ei ole ohjattu juoksukoulu, mutta kokeneet juoksijat voivat totta kai jakaa hyviä urheiluvinkkejä matkan varrella. Pääasia on yhdessä liikkumisen riemu, toisten kannustaminen ja motivoiminen. Joskus voimme järjestää infotilaisuuksia, jonne pyydämme alan asiantuntijoita puhumaan lajista ja siinä kehittymisestä. Toisinaan voimme myös saunoa yhdessä lenkin jälkeen, Ahonen suunnittelee. Mansen maratoonareiden ensimmäinen tavoite olisi esimerkiksi Pirkan Hölkkä tai Tampere Maraton. Miesten mielestä olisi hienoa tehdä porukalla myös maratonmatkoja ulkomaille, esimerkiksi johonkin Tampereen ystävyyskaupunkiin. Juoksutapahtumissa ryhmä edustaisi Tampereen kaupunkia näyttävästi ja välittäisi positiivista kaupunkikuvaa maailmalle. Lenkkiporukan ensimmäisessä tapaamisessa suunnitellaan toimintaa tarkemmin yhdessä. Tapaaminen pidetään Frenckellin neuvottelutila Valvomossa tiistaina kello 17. Ilmoittautumiset ja tiedustelut etukäteen sähköpostitse: tai Mansen maratoonareiden yhteislenkit lähtevät eri kaupunginosista. Näin tulevat tutuiksi Pyynikin maastojen lisäksi muutkin kaupungin kauniit reitit. voittaminen koukuttavat, Ahonen kertoo. Lenkkiporukasta puhtia polulle Vaikka juokseminen olisi elämäntapa, saattaa intohimo harrastukseen laantua ajoittain. Timo Ahonen kertoo, että lenkkeily on aina tuntunut mukavalta, mutta välillä on kausia, jolloin juoksusta ei saa irti samanlaista fiilistä kuin aikaisemmin ennätyksiä rikkoessa. Viime aikoina miehet ovat pyyhältäneet lenkkipoluilla yksin. Vaikka se on vapauttavaa, välillä molemmat kaipaavat lenkkiseuraa, josta löytyisi lisää motivaatiota. Ahonen sai muutama vuosi sitten uuden kipinän harrastukseensa ja toivoo Lahtisen kanssa löytävänsä kuntoilevia Tampereen tekijöitä, jotka lähtisivät heidän kanssaan yhteislenkeille. Juoksun lomassa voisi tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua eri yksiköiden työntekijöiden kanssa, Ahonen sanoo. VILKKU

10 Satunnaisilla erillä tilinpäätös saatiin nollatulokseen TEKSTI Raija Lindell Tampereen kaupunki teki vuonna 2013 nollatuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vuosikate parani edellisestä vuodesta 26,5 miljoonalla eurolla lähinnä verotulojen ansiosta. Ilman satunnaisia eriä tilikauden tulos muodostui kuitenkin 16,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2013 kaupungin verotulot kasvoivat 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu aiheutui paitsi kuntien jakoosuuden muutoksista, joita tehtiin elo- ja joulukuussa, niin myös verotulojen maksutilityskäytännön muutoksesta. Yhteensä näiden poikkeuksellisten erien vaikutus kaupungin verotuloihin oli 24,3 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisöverotuloja kertyi edellisvuotta paremmin. Tilinpäätöksen mukaan Tampereen omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 69 prosenttia. Kaupungin lainamäärä kasvoi viime vuonna 29,4 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia. Kasvu jäi talousarviossa arvioitua tasoa selkeästi alhaisemmaksi Tampereen Sähkölaitos -konsernin lainajärjestelyjen vuoksi. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 110 euroa, lainaa oli vuoden lopussa 1785 euroa per asukas. Tilinpäätöksen mukaan Tampereen kaupungin nettomenot kasvoivat viime vuonna 7,8 prosenttia. Merkittävä syy kaupungin nettomenojen ja valtionosuuksien kasvuun oli ammatillisen koulutuksen organisoinnissa tapahtunut muutos. Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät viime vuoden alussa Tampereen seudulliseksi ammattiopistoksi Treduksi. Kaupungin toimintakuluja onnistuttiin hillitsemään alkuvuodesta 2013 käynnistetyllä talouden tasapainottamisohjelmalla. Nettomenojen kasvua saatiin taitettua edellisistä vuosista. Palkattomien vapaiden ja vaihtuvuuden hyödyntämisen avulla saavutettiin 4,2 miljoonan euron säästöt. Tampereen kaupungin viime vuoden toiminnasta ja taloudesta kertova vuosikertomus on ilmestynyt. Se löytyy e-julkaisuna selailtavassa muodossa -sivulta. Kehityskeskusteluohje päivitettiin Tampereen kaupungin kehityskeskusteluohjetta päivitettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sekä palkitsemisen näkökulmasta. Tänä vuonna henkilöstön palkitsemiseksi on käytössä kertapalkkio, jolla voidaan tukea onnistumista asetetuissa tavoitteissa. Kertapalkkioon sidottu tavoite voi olla työyksikkö-, tiimi- tai henkilökohtainen. Henkilökohtaiset tavoitteet käydään läpi kehityskeskustelussa. Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen tavoitteellinen keskustelu, joka pidetään säännöllisesti ja johon valmistaudutaan etukäteen. Keskustelu on vuorovaikutuksellista ja luottamuksellista. Kehityskeskustelussa arvioidaan työsuoritusta, sovitaan tavoitteista, keskustellaan osaamisen kehittämisestä ja laaditaan henkilökohtainen kehittämisja koulutussuunnitelma. Myös työhyvinvointiin ja esimiestyöhön liittyvistä asioista pitäisi keskustella, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen henkilöstöyksiköstä. Kahdenkeskiset kehityskeskustelut tai ryhmäkehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Haluttaessa käydään puolivuotiskeskustelu tavoitteiden toteuman seuraamiseksi. Jos kahdenkeskinen keskustelu ei ole mahdollinen työn luonteen takia, järjestetään ryhmäkeskustelu. Tämän jälkeen käydään lyhyt henkilökohtainen keskustelu jokaisen työntekijän kanssa. Kehityskeskustelusta sovitaan etukäteen ja kuhunkin keskusteluun tulee varata riittävästi aikaa, sanoo henkilöstösuunnittelija Marju Leinonen. Keskustelussa suunnitellaan ja kirjataan työhön liittyvät tavoitteet ja osaamisen kehittämiskohteet sekä laaditaan kehittämis- ja koulutussuunnitelma tulevalle vuodelle. Lisäksi mietitään strategian ja oman yksikön tavoitteiden yhteys näihin. henkilöstöasiat > osaamisen kehittäminen > kehityskeskustelu henkilöstösuunnittelija Marju Leinonen, henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen, VILKKU

11 TEKSTI Marika Haapala KUVAT Ari Järvelä Monika Sola (vas.) selvittää ja suunnittelee tilojen käyttöä. Heli Vesaranta (oik.) vastaa kotikuntoutuksen ja kotiin annettavien lääkäripalvelujen kehittämisestä. Mari Patrosen vetämässä hankekokoisuudessa taas kokeillaan muun muassa henkilökohtaista budjettia omaishoitoperheissä. Ikäihmisten palvelujen uudistus on lähtenyt toden teolla käyntiin tänä keväänä. Uudistusta vetää hankejohtaja Armi Lampi Hankkeen kuudesta projektipäälliköstä osa tekee työtä kokopäiväisesti, osa oman toimensa ohella. Paula Hakalan tehtäviin kuuluu toiminnan kehittäminen sekä tuotantoalueiden uudistamisen suunnittelu. Tavoitteena on niin vanhuspalvelulain kuin kaupungin strategiankin mukaisesti tukea ikäihmisten kotona asumista. Ensin selvitetään, mitä tarvitsee kehittää, eli toimiiko nykyinen palvelu ja ovatko hoitoketjut kunnossa. Toimintaa tarkastellaan eri näkökulmista: onko palvelu asiakkaan kannalta sujuvaa, onko meillä päällekkäistä toimintaa, onko yksiköillä selkeä profiili. Tämän jälkeen luodaan rakenteet, jotka palvelevat toimintaa parhaiten, kertoo Hakala. Hän painottaa, että hankkeessa on kyse siitä, mitä me ajattelemme ikäihmisen hyvästä hoidosta. Emme saa unohtaa, että ihmiset, jotka tekevät työtä, myös kehittävät sitä. Toivoisin, että heidät saataisiin osallistettua tähän ja hyödynnettyä yhdessä tekemällä nykyistä osaamista. Monika Sola selvittää, minkälaisia tiloja kaupungilla on käytössä ja miten ne soveltuvat uusien palvelujen vaatimuksiin. Tavoitteena on luoda kokonaiskäsitys erityisesti Hatanpään sairaala-alueen, Kaupin sairaalan, Koukkuniemen ja Tammenlehvän Henkilöstö tiiviisti mukana Henkilöstön osaaminen käyttöön Sarita Mäkelälle kuuluu talouden ja tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu. Hän vastaa myös siitä, että kaupungin resurssit käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on saada resurssien käyttö vastaamaan tarpeita sekä luoda kustannustehokkaasikäihmisten palvelujen uudistuksessa tiloista ja tehdä aikataulutettu toimenpidesuunnitelma tulevaisuuden tilankäytöstä ja tilatarpeista, kertoo Sola. Palveluja kotona asumisen tukemiseen Hankkeessa kehitetään monia uusia kotona asumista tukevia palve luja. Helmikuussa aloitettiin ikäihmisten kotikuntoutus. Kotihoidon itäisellä alueella taas on alkanut kokeilu, jossa kotihoidon asiakkaat saavat lääkäripalvelut suoraan kotiinsa geripolilta. Projektipäällikkö Heli Vesaranta kertoo, että uusiin palveluihin on ollut helppo saada työntekijöitä. Uusia keinoja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja itsenäiseen elämään mietitään myös Mari Patrosen vetämässä Sitran rahoittamassa valtakunnallisessa hankekokonaisuudessa. Tampereella kehitetään asiakas- ja palveluohjauksen, henkilökohtaisen budjetin, alueellisten Lähitorien ja vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja, sanoo projektijohtaja Patronen. Koko ikäihmisten palvelujen uudistusta vetää Armi Lampi (oik.). Paula Hakalan (vas.) tehtäviin kuuluu toiminnan kehittäminen ja tuotantoalueiden uudistamisen suunnittelu, Leila Mäkinen selvittää henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita ja Sarita Mäkelä vastaa siitä, että kaupungin resurssit käytetään hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla. ti ja vaikuttavasti toimivat palvelut, kertoo Mäkelä. Leila Mäkisen tehtävänä on selvittää, mitä kaikkea ikäihmisiä hoitava henkilöstö osaa jo nyt ja minkälaista koulutusta tehtäviin tarvitaan. Tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa tarpeita vastaavaksi. Ensi syksynä henkilöstölle tehdään osaamiskartoitus yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on löytää asiat, joihin tarvitaan koulutusta, jotta ikäihmisten palvelurakenneuudistus etenee suunnitellun mukaisesti, sanoo Mäkinen. loora.fi/ipu VILKKU

12 SUUNNITTELUN AMMATTILAISET TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly Vuoreksen komea koulukeskus ja Tipotien uutuuttaan hohtava sosiaali- ja terveysasema ovat näkyviä esimerkkejä töistä, joissa Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviainen on ollut mukana. Hänen tehtävänään on suunnitteluttaa ja saattaa tilahanke vauhtiin. Tilakeskuksessa on kolme hankearkkitehtiä, ja kuulumme kiinteistökehitysyksikköön. Vastaamme hankesuunnitelmista, jotka tehdään kaikille yli miljoonan euron rakennushankkeille, ja olemme mukana myös pienemmissä tilahankkeissa. Jos kaupungin tiloja myydään, valmistelemme asioita käytännön työmyyrinä. Näitä tapauksia olivat Annikinkadun puutalokortteli, Matkailutalo, Satamakadun Sotetalo ja Pohjolankadun vastaanottokeskuksena toiminut rakennus, Liisa Parviainen kertoo. Kilpailutuksessa laatu ratkaisee Tällä hetkellä Liisa Parviainen on mukana yli kymmenessä hankkeessa. Erilaiset tilatarpeet uudisrakennukset, muutostyöt ja remontit tulevat toimialoilta. Ne perustuvat koko kaupungin alueen kattavaan palveluverkkoon. Tilakeskus on mukana jo palveluverkon suunnittelutyössä asiantuntijana. Kun tarveselvitys on hyväksytty lautakunnassa, rakennushankkeesta tehdään hankesuunnitelma, jossa on esitetty tilojen käyttötarkoitus, käyttäjämäärät, tilojen koko, huoneluku sekä ensimmäiset luonnokset tiloista. Luonnokset laatii yleensä konsulttina toimiva arkkitehtitoimisto. Suunnittelun kilpailutuksessa laatukriteerit painottuvat eniten, ja niiden painoarvo on useimmiten 80 prosenttia. Yksi tämän työn hienoja puolia onkin se, että saan tehdä työtä hyvien arkkitehtien kanssa, Parviainen toteaa. Hankearkkitehdin työssä päivän sana on yhteistyö Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviainen osallistui Tipotien sosiaali- ja terveysaseman suunnitteluun ja rakennuttamiseen hankkeen alkuvaiheessa. Kohtuullistajan rooli tarpeen Hankesuunnittelussa yhteistyö on voimaa. Tilatarpeiden kartoittamiseen osallistuvat niin tilaaja, tuottaja kuin käyttäjätkin, jos mahdollista. Päiväkodeissa ja kouluissa otetaan käyttäjien tarpeet hyvin huomioon. Liisa Parviaisen mukaan yhteistyötä ei voi sivuuttaa, vaikka kompromissejakin joudutaan tekemään. Tilat palvelevat käyttäjiä hyvin, kun tarpeet on kartoitettu perusteellisesti. Hankearkkitehti toimii myös kohtuullistajan roolissa, sillä toiveiden on pysyttävä budjetin raameissa. Muistutamme yleensä toiveiden vaikutuksesta tilavuokriin, ja se yleensä hillitsee korkealentoisia vaatimuksia, hankearkkitehti huomauttaa. Kun hankesuunnitelma on valmis ja läpäissyt lauta- ja johtokuntakäsittelyn, se siirretään projektipäällikön haltuun. Hankearkkitehti on mukana vielä tässä saattaen vaihdettava -tilanteessa, Parviainen sanoo. Tredu laajensi naapurikuntiin Liisa Parviainen tuli Tilakeskukseen vuonna 2005 arkkitehtitoimistosta. Entisessä työssäni työskentelin yhden ja saman hankkeen parissa pitkään ja tunsin sen kuin omat taskuni. Kaupungilla työskentely on puolestaan laaja-alaista. Täällä saa nähdä, miten hankkeet saavat alkunsa, miten ne päättyvät ja miten hallinnossa toimitaan. Yhteistyökumppaneita on monelta toimialalta. Aiemmassa työpaikassani työkaverit olivat pääosin arkkitehtejä. Kaupungille tullessani olin yllättynyt palaverien suuresta määrästä. Niitä riittää vieläkin, mutta joskus voisi miettiä, ovatko ne aina tarpeellisia, Parviainen pohdiskelee. Tällä hetkellä Liisa Parviaista työllistävät Tredun eli Tampereen seudun ammattiopiston tilatarpeet ja -muutokset. Tredu syntyi viime vuoden alussa Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistojen yhdistyessä, ja sulautuminen vaikutti tilatarpeisiin. Tredulla on toimipaikkoja Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Tredun parissa meneillään on kymmenisen hanketta, muun muassa toimipisteiden yhdistämisiä. Hervannan kampuksella tehdään tiloja teknilliselle lukiolle päärakennuksen yhteyteen. Hervannan lukio muuttaa tiloihin kesällä. Lukiorakennuksen viereen rakennetaan Sähkötaloa. Pyynikin rakennuksen perusparannus on valmis 2017, Liisa Parviainen luettelee. 12 VILKKU

13 TEKSTI Jari Missonen Kirjastot ovat tuskin koskaan olleet pelkkiä kirjasto ja. Myös muuta kuin kirjamuotoista aineistoa on ollut tarjolla jo kauan: aikakaus- ja sanomalehtiä, äänilevyjä, kuvatallenteita Kaikki nämä "ei-kirjat" ovat kuitenkin ajatuksellisesti jollakin tavalla sukua kirjoille eikä niiden läsnäoloa kirjastojen kokoelmissa ole juuri tarvinnut ihmetellä tai kyseenalaistaa. Pikku hiljaa kirjastojen vali koimiin on alkanut ilmaantua myös muuta tavaraa, joka ei edes etäisesti muistuta kirjallisuutta. Tampereen kaupunginkirjastosta voi lainata lautapelejä tai vaikkapa sähkökitaran. Monissa muissa Suomen kunnissa tämä vaivihkainen kirjastoaineistoa koskeva rakennemuutos on jo paljon pitemmällä. Tarjolla on erilaisia urheiluvälineitä, työkaluja, kodinelektroniikkaa, rooliasuja, verenpainemittareita Kaikkea tätä ja paljon muuta kirjastoista on toiveikkaasti tiedusteltu jo vuosien ajan. Vähitellen ulkoinen paine on tuottanut tulosta, kun ympäröivän maailman radikaalit mullistukset ovat pakottaneet kirjastot keksimään uusia keinoja säilyttää perinteisesti vahvan asemansa yleisön palvelijoina. Ajatus hyödyntää jo olemassa olevaa laajaa ja helposti kaikkien ulottuvilla olevaa kirjastoverkkoa myös muun tarpeellisen tavaran kuin kirjojen kierrättämiseen tuntuu järkevältä ja käytännölliseltä. Tulevina vuosina kirjastoista saatavan erilaisen tavaran määrä epäilemättä yhä lisääntyy. Tähänastinen tavaratulva on vasta alkua. Vaikka periaatteessa voisi ajatella, että vain mielikuvitus voi asettaa rajoja kirjastojen tavaratarjonnalle, näin ei kuitenkaan ole. Arki päivän realiteetit rajaavat melkoisesti esineitä kirjastojen ulottumattomiin. Uskoisin, ettei esimerkiksi aseita tulla valikoimissa näkemään. Samaa on sanottava lemmikkieläimistä, niin suosittuja kuin ne mitä luultavimmin olisivatkin. Eläinten lainaukseen liittyviä ongelmatilanteita on aivan liian helppo kuvitella: "Tämä papukaija oli kuollut jo kun lainasin sen." Kirjastot muuttuvat vähitellen tavarastoiksi, tätä kehityskulkua tuskin voidaan enää pysäyttää. Siihen voidaan vielä vaikuttaa, miten tämä muutos toteutetaan. Parhaassa tapauksessa uudet aineistot onnistutaan liittämään kokoelmiin sujuvasti ja luontevasti, niin ettei kirjastossa käytyään tule mieleenkään haikailla niitä aikoja, jolloin sieltä ei viikonlopun viihdykkeen lisäksi saanut lainaksi myös porakonetta, kävelysauvoja tai puutarhatonttua. Pessimisti taas näkee silmissään hallitsemattoman romukaaoksen, jota kuvailemaan sopivat vain filosofi Sokrateen sanat Ateenan markkinoilla: "Niin paljon sellaista mitä en tarvitse." Asiakasohjaajat yhteen yksikköön TEKSTI Tuula Ala-Honkola Tilaajaryhmässä aloittaa kesäkuun alussa asiakasohjausyksikkö, johon on yhdistetty nykyiset lääkinnällisen kuntoutuksen, vammaispalvelujen, Loiston, omaishoidontuen, kotihoidon ja Iki- Sasin asiakasohjaukset ja niiden työntekijät. Yksikköä johtaa hallintoylilääkäri Arto Lemmetty. Loisto hoitaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasohjausta ja Iki-Sas huolehtii siitä, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa pitkäaikaisen asumispalvelu- tai vanhainkotipaikan. Asiakasohjauksen keskittämisen odotetaan lisäävän työntekijöiden ammatillista tukea ja hyvien käytäntöjen jakamista. Uusi yksikkö auttaa myös selkiyttämään esimiestyötä ja karsimaan töistä päällekkäisyyksiä. Asiakasohjaajien työpisteet pysyvät nykyisissä paikoissaan. Asiakasohjausyksikköön hallintoylilääkärin alaisuuteen tulee kaksi asiakasohjauksen päällikköä. Heistä toinen eli Kaisa Taimi on lähiesimiehenä omaishoidon tuen sekä Iki-Sasin ja kotihoidon asiakasohjauksen työntekijöille. Työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Toinen asiakasohjauksen päällikkö valitaan loppukeväällä. Hän vastaa vammaispalvelujen, kehitysvammaisten palvelujen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden asiakasohjauksesta. Hänen alaisuuteensa tulee 26 työntekijää. Kotiutustiimin liittymisestä asiakasyksikköön tai sen mahdollisesta siirtymisestä tuotantoon päätetään myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsi esitetään liitettäväksi avopalveluihin Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tuotantoyksikköön. VILKKU

14 TEKSTI Anja Hausen Tampereen tansanialainen ystäväkaupunki Mwanza toivoi Tampereelta asiantuntija-apua keskustan yleiskaavan suunnitteluun. Koska vain yksi osapuoli suunnitteli keskustan edellistä yleiskaavaa ilman vuorovaikutusta ja sitoutumista, se ei toteu tunut. Tavoitteet matkallemme olivat korkeat tehdä keskustan yleiskaava, kartta ja raportti kuukauden aikana. Suomessa yleiskaavoja viilataan vuosia, kertovat rakennuttajahortonomi Janne Syrjä ja kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen. Käytännössä kaupunkisuunnitteluorganisaation ohjaaminen oli tärkeämpi osa työtä. Yleiskaava ei saanut olla pelkästään yhden tahon visio. Kaikilla oli toiveita, ja hyvillä kompromisseilla eri tahot sitoutuivat toimimaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Parivaljakko työskenteli Pohjois-Tansanian Mwanzassa helmikuun ajan. Matka oli osa Tampere Mwanza-yhteistyöhanketta Kuntaliiton pohjoisen ja etelän paikallishallintojen yhteistyöohjelmassa, jota rahoittaa ulkoasiainministeriö. Eri tahot saatiin koolle nopeasti Etukäteen Janne Syrjä oletti perehdytyksen ja muilta Mwanzassa käyneiltä kuultujen juttujen pohjalta, että työ Mwanzassa eroaa paljon töistä täällä. Työkulttuurissa erilaista on ennen kaikkea johtajuus. Tansaniassa alainen ei voi helposti lähestyä esimiestä. Molemmissa maissa on varsin paljon byrokratiaa, joskin sekä Suomessa että Tansaniassa siinä on kyllä omanlaiset lisämausteensa, Hannu Eerikäinen toteaa. Rakennuttajahortonomi Janne Syrjän ja kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäisen mielestä Tampere muistuttaa paljon Mwanzaa, jossa joki virtaa kaupungin läpi. Miesten kanssa Victoria-järven rannalla maisemia ihailee arkkitehtiopiskelija Natalia Rincon. Tamperelaiset laativat ystäväkaupungille yleiskaavan Vaikka aikakäsitys on Tansaniassa verkkaisempi, Eerikäinen ja Syrjä olivat tyytyväisiä, että joissain asioissa tahti oli kuitenkin huomattavasti nopeampi kuin Suomessa. Saimme kaupungin sähköja vesilaitoksen sekä jätehuollon yhdessä suunnittelemaan yleiskaavaa viikon varoitusajalla. Täällä vastaavan kokouksen koolle saaminen voi kestää huomattavasti pidempään. Toisaalta Suomessa toimielinten ja viranomaistahojen välinen yhteistyö on osa normaalia suunnittelurutiinia, Syrjä sanoo. Mahdollisuuksia ongelmien sijaan Hannu Eerikäinen ja Janne Syrjä halusivat korostaa mwanzalaisille, että kaupungin ongelmat kannattaa ajatella mahdollisuuksina. Molempien mielestä on tärkeää, että Mwanza pysyisi tansanialaisena kaupunkina, eikä siellä yritettäisi kopioida muita. Eerikäinen pitää Mwanzan kaupunkia todella eloisana verrattuna Tampereeseen: esimerkiksi katukauppiaat voivat myydä mitä vain, missä vain. Syrjän mukaan yleisten alueiden käyttö on hieman erilaista. Oli upeaa, että kaupunkiviljelyä näkee joka puolella Mwanzaa, ja tuotoksia sitten myydään. Pläntin voi vain ottaa käyttöönsä. Tampereella tulevat monet säädökset vastaan, jos haluaisi perustaa viljelmän kaupungin maille. Esimerkiksi palstaviljelmät ovat vajaakäytössä ja muunlainen kaupunkiviljely on vasta aluillaan. Suomessa viranomaiset haluavat kontrolloida, Eerikäinen naurahtaa. Tai kyllä he Mwanzassakin haluaisivat, mutta on hienoa, että Mwanzan asukkaat näyttivät tekevän aika lailla mitä haluavat. Kontrollin vähäisyydestä huolimatta asiat toimivat omalla tavallaan. Esimerkiksi koko kaupungissa on vain yhdet liikennevalot, ja silti liikenne tuntui toimivan ihan hyvin. Ihmiset eivät oleta, että kaupunki hoitaisi kaiken. Suomalaisen kontrollin hyvä puoli on esimerkiksi se, että kaavan avulla voidaan ohjata ja määrätä tietyn alueen kiinteistöjä liittymään viemäriverkostoon. Kaavan laatimisessa on tärkeää myös toteutusjärjestys, mistä heille myös puhuimme. Ei rakenneta ensin kerrostaloaluetta ja sitten mietitä, mitä tehdään, kun viemäristö ei ole riittävä. Syrjä jatkaa Tampereella työtään muun muassa Vuoreksen viheralueiden toteuttamisen parissa ja Eerikäinen kaavoitusarkkitehtina muun muassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavan suunnittelussa. 14 VILKKU

15 Tampere palkitsee saavutetuista säästöistä Kaupunki palkitsee henkilöstöä hyvistä työsuorituksista ja tavoitteiden saavuttamisesta yhteisellä virkistysrahalla. Säästötavoitteet saavuttaneille yksiköille jaetaan tätä konsernihallinnon myöntämää virkistysrahaa yksiköiden omien varojen käyttämisen lisäksi. Jo viime syksynä pormestari Anna-Kaisa Ikosen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan lähettämässä talouden tasapainottamista koskevassa kirjeessä esimiehiä kehotettiin huolehtimaan henkilöstön palkitsemisesta säästöjen ohella. Hyvät työsuoritukset on huomattu ja tämä virkistysraha on tunnustus siitä, toteaa henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Virkistysrahalla palkitaan ne yksiköt, joissa onnistuttiin vuoden 2013 säästötavoitteissa. Yksin ei kukaan näin ison talon säästöissä onnistu, vaan jokainen kaupungin työntekijä on tehnyt hyvää työtä ja yhdessä onnistuimme, sanoo Pietikäinen. Virkistysrahaa saavat erikoissairaanhoito, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Infra, Tilakeskus, Logistiikka, Kaupunkiliikenne, Tampereen vesi, Kipala, Halo, Typa ja konsernihallinto. Rahaa jaetaan yhteensä euroa ja sen voi käyttää työhyvinvointiin ja yhdessäoloon yksikön haluamalla tavalla. Suurin osa yksiköistä aikookin käyttää rahan yhteisen virkistyspäivän järjestämiseen. Rahan tarkoitus on motivoida jatkossakin hyviin suorituksiin ja yhteishenkeen, kertoo Pietikäinen. FIETE KEIL Nekalan kirjastonhoitaja ja alueen kulttuurivaikuttaja Marketta Könönen on ollut Nekalan kirjaston sielu sekä alueen kaikkien lapsien tuttu ja turvallinen kirjaston täti vuosikymmenten ajan. Alueen päiväkodit ja koulu järjestivät yllätysjuhlat ennen huhtikuussa alkaneita eläkepäiviä. Kiitokset Kiitos kaikille meitä muistaneille jäädessämme eläkkeelle Koukkuniemen Urpulasta. Helena Kaunisto Elisa Koskinen Lämmin kiitokseni minua eri tavoin muistaneille siirtyessäni eläkkeelle. Hannu Soininen Eläkevapaalle jäätyäni parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä työtovereille vuosien varrella. Ossi Ruuskanen MIKA HIIRONNIEMI Päivi Loimaala Loimaala Sara Hildénin taidemuseon johtajaksi Virpi Ekholm Ekholm aloitti Tilakeskuksen toimitusjohtajana Filosofian lisensiaatti Päivi Loimaala on nimitetty Sara Hildénin taidemuseon johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään toukokuun alussa. Päivi Loimaala on työskennellyt vuodesta 1986 alkaen Sara Hildenin taidemuseossa museoamanuenssina, kokoelmapäällikkönä ja viime kuukaudet museonjohtajan viransijaisena. Loimaalalla on laaja kokemus kansainvälisesti arvostetun museon toiminnasta ja hyvät yhteydet taidemaailman toimijoihin. Toimitusjohtaja Virpi Ekholm aloitti Tilakeskuksen toimitusjohtajan virassa maaliskuussa. Ekholm on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän siirtyi Tilakeskuksen palvelukseen SRV Rakennus Oy:n Pirkanmaan aluejohtajan tehtävästä. VILKKU

16 Vilkun lukijatutkimus Palauta kysely mennessä sisäisessä postissa osoitteella KOHA/VIY/VILKKU tai täytä kysely Looran etusivulla olevan linkin kautta löytyvään lomakkeeseen. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos haluat, voit antaa yhte ystietosi. Arvomme 50 euron kylpylälahjakortin tietonsa jättäneiden kesken. 1 2 Miten yleensä luet Vilkkua? luen lehden kokonaan Mitä mieltä olet Vilkusta? luen joitakin juttuja jokaisesta lehdestä Vilkku on tarpeellinen selailen jokaisen lehden Vilkku on kiinnostava selailen silloin tällöin Vilkku on ajankohtainen en lainkaan Vilkku on helppolukuinen Vilkku ilmestyy tarpeeksi usein täysin jokseenkin en jokseenkin täysin samaa samaa osaa eri eri mieltä mieltä sanoa mieltä mieltä 3 4 Mikä Vilkussa kiinnostaa? pääkirjoitus (Näin sen näin) hallintoon liittyvät uutiset muut uutiset työsuhdeasiat työssä jaksaminen, työhyvinvointi, työsuojelu henkilöhaastattelut (Yksi meistä ja Ammattilaiset-sarja) harrastukset yksiköiden toiminta (Lähikuvassa) asiantuntijoiden puheenvuorot kolumnit (esimerkiksi Metson sulkakynästä) jokin muu, mikä? 16 VILKKU Miten haluaisit kehittää Vilkkua? Mistä haluaisit lukea? 5Vastaajan taustatiedot nainen mies Ikä: Esimiesasemassa: kyllä ei Toimintayksikkö: Jos haluat osallistua arvontaan, annathan yhteystietosi. Nimi: Puhelinnumero tai sähköpostiosoite:

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot