SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

Transkriptio

1 SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET Ruisilta Lohja

2 RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla Soveltuvuus koko viljelyalueelle Laatu käyttötarkoituksiin hyvin sopiva

3 LAJIKEKEHITYS NOSTAA RUKIIN SATOTASOJA 5500 Sato kg/ha +13 % Riihi (1999) Reetta (2009) Lähde: MTT viralliset lajikekokeet

4 LAJIKEKEHITYS PARANTAA RUKIIN VILJELYVARMUUTTA Sato kg/ha +13 % Lako % - 13 % Riihi (1999) Reetta (2009) 0 Riihi (1999) Reetta (2009) Lähde: MTT viralliset lajikekokeet

5 REETTA BOR Selvästi satoisin populaatiolajike Erittäin talvenkestävä Hyvät korsiominaisuudet: lyhyempi ja lujakortisempi kuin esim. Elvi Sopii laajasti tuotantoon Suomessa Sakolukuominaisuudet hyvät (vrt. Elvi) Korkea hehtolitranpaino

6 EVOLO BOR Huippusatoisa hybridiruis Hyvin talvea kestävä, talvenkestävin hybridi Laatulajike korkea ja kestävä sakoluku, korkea hehtolitrapaino Erinomaisia käytännön kokemuksia eteläisessä Suomessa saavuttanut suuren suosion Saksalainen lajike, jalostaja KWS Lochow

7 BRASETTO BOR Evolon tapaan huippusato ja hyvä laatu samassa paketissa Lyhyehkö laonkestävä korsi parantaa viljelyvarmuutta Erinomainen torajyvän kestävyys, PollenPlus-lajike Hyvä laatu Hyvä talvenkestävyys saksalainen lajike, jalostaja KWS Lochow

8 RUISLAJIKKEIDEN SATOTASO NOUSSUT SELVÄSTI H H H REETTA RIIHI KIER ELVI AMILO CASPIAN BRASETTO EVOLO Lähde: MTT viralliset lajikekokeet mittari=reetta 5460 kg/ha

9 ha % ha % ha % ha % REETTA ,2 % ,9 % ,3 % 348 1,4 % EVOLO ,3 % ,4 % ,1 % ELVI 849 6,8 % ,6 % ,0 % ,7 % RIIHI 803 6,5 % ,2 % ,0 % ,3 % JUUSO 800 6,4 % ,9 % ,9 % ,3 % BRASETTO 780 6,3 % AMILO 602 4,9 % ,7 % ,9 % ,8 % KIER 332 2,7 % 579 2,7 % 977 3,6 % 544 2,2 % KARTANO 320 2,6 % 564 2,6 % 756 2,8 % 890 3,5 % ANNA 318 2,6 % 571 2,7 % 821 3,0 % 926 3,7 % VOIMA 306 2,5 % 442 2,1 % 690 2,5 % 689 2,7 % CASPIAN 253 2,0 % WALET 202 1,6 % 552 2,6 % 688 2,5 % 648 2,6 % ROTARI 189 1,5 % 500 2,3 % 684 2,5 % AKUSTI 182 1,5 % 353 1,7 % 533 2,0 % 601 2,4 % HANKKIJAN JUSSI 121 1,0 % 135 0,6 % 243 0,9 % 290 1,1 % IIVO 111 0,9 % 82 0,4 % 114 0,4 % 84 0,3 % ARANTES 102 0,8 % 196 0,9 % 347 1,3 % 504 2,0 % ENSI 89 0,7 % 106 0,5 % 112 0,4 % 178 0,7 % HELLTOP 83 0,7 % PONSI 74 0,6 % 67 0,3 % 166 0,6 % 176 0,7 % SUVIKAS 73 0,6 % 188 0,9 % 139 0,5 % 158 0,6 % PICASSO 36 0,3 % 146 0,7 % 306 1,1 % 649 2,6 % PALAZZO 36 0,3 % SAMPO 14 0,1 % 26 0,1 % 15 0,1 % 13 0,1 % ROGO 12 0,1 % 51 0,2 % 15 0,1 % 29 0,1 % KAPITÄN 6 0,0 % DANKOWSKIE DIAMANT 6 0,0 % ZLOTE 5 0,0 % 91 0,4 % 108 0,4 % 104 0,4 % JOPPE 4 0,0 % 5 0,0 % 4 0,0 % MUU RUIS 676 5,4 % ,5 % ,1 % ,8 % Ruis Boreal ,3 % ,1 % ,2 % ,1 %

10 OIKEILLA VALINNOILLA RUIS KANNATTAA Ruis pärjää kannattavuuslaskelmissa kun sato on yli 4000 kg/ha Erot satotasoissa suuria Paras neljännes tuottaa kg/ha, heikoin neljännes kg vähemmän (ProAgria) Rukiin keskisato Suomessa 1995: 2770 kg/ha 2005: 2290 kg/ha 2010: 2720 kg/ha 2011: 2910 kg/ha 2012: 3090 kg/ha

11 VILJELIJÄKOKEMUKSIA - REETTA BOR MARKUS KYMÄLÄINEN, SOMERO Keskisato Reetalla 2012 oli lähes 6000 kg/ha ja laadultaan hyvää: sakoluku 304 ja hlp 80. Hyvä laatu, ei ole ollut torajyvää Parin vuoden kokemukset Reetasta hyvät. Puitu ja kylvetty elokuun puolella. Ruislohkot savea, rinnepeltoja ja syyskylvöt on aina tehty kynnettyyn peltoon.

12 VILJELIJÄKOKEMUKSIA - EVOLO BOR KALLE OIVANEN, NOUSIAINEN Yli 10 vuotta kokemusta hybridirukiin viljelystä. Menestynyt hyvin erilaisina vuosina ja kestänyt hyvin talvet. Rukiin viljelyyn pitää panostaa ja lohkojen oltava kunnossa. Satotavoite aina 8000 kg/ha. Laatu ja laonkestävyys hybrideillä hyvä. Aikainen kylvö kaiken a ja o! Kalle Oivanen p

13 JALOSTUSOHJELMAT JA TESTAUS Syysruis: Populaatio- ja synteettiset lajikkeet Kotimaisten lajikkeiden satotason kohottaminen Korrenpituus ja talvenkestävyys VILJELTÄVYYS Hybridiruis (syysruis) Yhteistyö johtavan jalostajan kanssa Laaja testaus Suomessa Viljelyvarmuus ja soveltuvuus oloissamme Huomio viljelytekniikkaan Kevätruis Satoisuus ja korrenlujuus Lyhempi kasvuaika

14 SYNTEETTISET LAJIKKEET Borealilla synteettiset ohjelmat rukiilla, rypsillä ja timoteilla Tavoitteena lajien kilpailukyvyn parantaminen erityisesti satotasoja nostamalla (+ 20 %) syysrukiilla lähes hybridirukiin satotaso saavutettavissa, viljelyalueena koko rukiin viljelyalue Laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla Talvehtivilla lajeilla talvenkestävyys Tärkeä tavoite siementuotantoketjun kotimaisuus Markkinoille noin 5 vuoden sisällä

15 BOREAL JA PRORUIS Boreal varmistaa rukiin viljelyn edellytykset Suomessa jalostamalla oloihimme soveltuvia lajikkeita. Kotimaisen rukiin kilpailukyvyn parantaminen viljelijän valinnoissa Uudet lajikkeet, jotka mahdollistavat sekä rukiin viljelyalojen että satotasojen kasvun Yhteistyö koko arvoketjun välillä varmistaa osaltaan yhteistä tavoitetta eli rukiin viljelyn ja käytön lisäämistä

16 Kiitos!

17 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Lajikevalinta Valitse oloissamme testattu lajike Huom. talven- ja lumihomeen kestävyys Hybridirukiit kaikki ulkomaisia lajikkeita Kylvösiemen Myydään yksiköissä (1 Unit = milj.itävää siementä) Uusittava vuosittain Siemenmäärä n.1,5-2,2 yksikköä / ha (n kg) Alhaisempi kuin populaatiolajikkeilla Versoo vahvasti

18 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Aikainen kylvö Elokuun loppu ( ) Keskimyöhäinen kylvö Syyskuun alku ( ) Siemeniä / m n Myöhäinen kylvö Yksikköä /ha 1,5-1,7 1, ,5 Versojen määrä / kasvi Tähkiä / m2 4-6 n Tavoite: 600 tähkää / neliö Kylvöille ennen syyskuun puoliväliä

19 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Kylvöajankohta Aikainen kylvö optimaalisin, elokuun loppu Varmistaa versomisen ja vahvan juuriston muodostumisen Vain syksyllä muodostuneet versot tuottavat tähkiä Myöhäisemmissä kylvöissä versojen määrä/kasvi vähenee Ajourat Huomio aikainen kylvö jo esikasvivalinnassa keväällä

20 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Lannoitus Kylvön yhteydessä kg N/ha Kylvön yhteydessä K ja P lannoituksesta voi antaa puolet tai kaikki. Kevätlannoitus mahdollisimman varhain Ruis aloittaa kasvun aikaisin keväällä Hyville kasvustoille kaikki aikaisessa vaiheessa, heikommalle kasvustolle kevätlannoituksen voi jakaa Kevätlannoitukseen suositellaan rikkipitoista lannoitetta

21 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Kasvinsuojelu Siemen toimitetaan normaalista peitattuna Lumihometorjunta reheville kasvustoille Brasetolle suositellaan aina Rikkaruiskutuksiin syksyllä tai keväällä Keväällä rikkojen torjunnassa ei saa käyttää fenoksihappoja, kuten MCPA:ta. Lakoontuminen vältetään tuottamalla tasainen pääversoista koostuva, sopivan tiheä kasvusto. Rehevät ja tiheät kasvustot kannattaa ruiskuttaa korrenvahvistajalla Ei ruiskutuksia kukinnan aikaan

22 HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Puinti Puinnissa ei kannata viivytellä Korsi voi olla hieman vihreä, vaikka kasvusto on puinti valmis

23 HYBRIDILAJIKE Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Siementuotannon kaikki vaiheet toteutetaan tarkoin eristettynä, jolloin lajikkeeseen ei pääse sekoittumaan vierasta siitepölyä. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Lajikkeen äitilinja on koirassteriili eli se ei kykene tuottamaan elinkykyistä siitepölyä. Hybridisiemen syntyy, kun koirassteriilin äitilinjan viereen kylvetään siitepölyä normaalisti tuottava isälinja. Hybridilajikkeen isälinjassa on siitepölytuotannon palauttava geeni, minkä avulla äitilinjasta korjattu siemensato pystyy pölyttymään ja tuottamaan normaalisti satoa.

24 POLLENPLUS PollenPlus on saksalaisen Lochow-Petkusin kehittämä menetelmä, joka mahdollistaa paremman siitepölyn muodostumisen hybridilajikkeilla. Paremman siitepölyn muodostumisen myötä torajyvän esiintymisriski lajikkeilla pienenee huomattavasti. PollenPlus lajikkeissa yhdistyvät hyvä siitepölyn muodostumiskyky ja huippulajikkeilta vaadittavat agronomiset ominaisuudet.