Yhdyskuntarakenne, eheyttäminen, ilmastonmuutos - miten saada otetta asiaan?

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne, eheyttäminen, ilmastonmuutos - miten saada otetta asiaan? Kokonainen -seminaari Kuntaliitto Olli Maijala Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö / Olli Maijala

2 Kasvihuonekaasupäästölähteiden jakauma pääkaupunkiseudulla (Lund 2006) Ympäristöministeriö / Olli Maijala

3 Miten kaavoituksella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään: Energiatehokkuus Kaukolämpöpotentiaali Paikallinen energiantuotanto MAHDOLLISTAMINEN! Ympäristöministeriö / Olli Maijala 3

4 4 Ketkä toimijoita kaavoituksen ja alueidenkäytön osalta? Kansallinen taso - Ilmasto- ja energiastrategia (2008), kaupunkipolitiikan periaatepäätös (2009) - Maankäyttö- ja rakennuslaki kaukolämpö, tuulivoima (HE), kaupan sijainninohjaus (HE) - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) uusittu : korostavat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennetarpeen vähentämistä, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä, uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edistämistä. - PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmat: velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiselle ( ) Kunnat ja kuntayhteisöt: - keskeinen rooli yhdyskuntarakenteen suunnittelijoina, päätöksentekijöinä ja toteuttajina Ympäristöministeriö / Olli Maijala

5 Yhdyskuntarakenteen kehittymisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä (YKEVAKA -tutkimus) Rahoittajat Ohjausryhmässä lisäksi Konsultit Julkaisu pian tulossa Suomen ympäristösarjaan. YM, TEM ja LVM Kuntaliitto ja VNK Strafica Oy (Paavo Moilanen) VTT (Pekka Lahti)

6 Selvityksen eteneminen Selvitettiin Suomen yhdyskuntarakenteesta johtuvat CO 2 ekv päästöt nykytilanteessa. Laadittiin taajamakasvun trendiin perustuva perusuran laskentamalli. Se kertoo aiemman kehityksen pohjalta 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laskennallisen kehityksen vuosina Laskentamalli ei tuota ennustetta vaan sen tulokset toimivat vertailujen lähtökohtana. Laskettiin kasvihuonekaasupäästöt. Laadittiin kaupunkiseutujen taajama-alan kasvulle perusuran laskentamallista poikkeavia realistisia skenaarioita vaihdellen asutuksen keskittyneisyyttä ja tiiviyttä. Laskettiin kasvihuonekaasupäästöt. Muodostettiin kolme yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavaa konkreettista ohjauskeinoa. Laskettiin kasvihuonekaasupäästöt. Suhteutettiin tulokset Suomen tavoitteisiin.

7 Kaupunkiseudut ovat oleellisia päästöjen hillinnässä Suurimmat päästöt syntyvät väestön ja toiminnan painopistealueilla suurilla kaupunkiseuduilla (34 seutua, 68 % väestöstä). Yhdyskuntarakennetta voidaan muuttaa oleellisesti vain siellä missä rakennetaan kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakenne ei muutu nopeasti. Nykyisten päästöjen määrää koskevat päätökset on tehty kymmeniä vuosia sitten. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa suoraan ja välillisesti päästöihin. Se mitätöi tai vahvistaa muiden toimenpiteiden tuloksia (kuntien kaavoitus, maapolitiikka, liikennejärjestelmien suunnittelu) - Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta voitaisiin käyttää aiheuttaen vähemmän päästöjä. Asukkaiden käyttäytyminen ja sen taustalla oleva tieto ja asenteet vaikuttavat paljon mm. asunnon koon ja sijainnin, työnteon sijainnin sekä henkilöautojen omistuksen valintoihin (tieto, valistus, tuet, hinnoittelu, verotus, asuntopolitiikka)

8 Eheys eri mittakaavoissa? Elinympäristön taso Kaupungin taso Kaupunkiseudun taso Yliseudullinen taso

9 Tiiviin kaupungin keskeiset perustelut Maankäyttöargumentti: tiivistäminen säilyttää luontoa yhdyskunnan ulkopuolella Liikkumisargumentti: tiivistämällä toimintojen väliset etäisyydet lyhenevät ja tuetaan joukkoliikenneratkaisuja Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Infrastruktuuriargumentti: tiivistämällä keskitetyt huoltojärjestelmät edullisempia

10 Tiiviys ja aluetaso (Naess): Asukastiheys selittää parhaiten liikenteen energiankulutusta pohjoismaisissa kaupungeissa Kuva: Petter Naess Brittitutkimukset: Aluetasot: havainto pätee kaikilla aluetasoilla, mutta tiiviyden merkitys pienenee aluetason pienentyessä isommat kaupungit omavaraisempia työpaikkojen ja palvelujen suhteen lyhyemmät matkat ja julkinen liikenne; toisaalta isoissa kaupungeissa matkaetäisyydet kasvavat toimintojen keskittäminen valikoituihin kohtiin rohkaisee julkisen liikenteen käyttöön keskeistä on, miten ihmisten liikkumisalttius kehittyy

11 Pop. / km2 Perämeren kaaren taajamat Suomessa puolet harvempia kuin Ruotsissa. Eroaako asumisen laatu? Finland Sweden (Finland) (Sweden) Population ( log.) Kaupunkiseudut, hajaasuksen tihentymät ja harva maaseutu Piteå:sta Raaheen. Dia: Mika Ristimäki / SYKE

12 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus: - asukastiheys selittää kaupunkiseutujen eroja Tietolähde: VRK/VTJ 4/2009; YKR/SYKE ja TK; Nielsen Myymälärekisteri 2008 ja Ympäristöministeriö / Olli Maijala

13 KOHTI KESTÄVÄÄ ALUERAKENNETTA - METKA-projekti (2008): Metropolialueelle kestävä aluerakenne METKA-mallissa varaudutaan voimakkaaseen kasvuun tehokkaiden ratakäytävien avulla tasaamalla kasvua alueen keskuksiin METKA-malli on: realistisuuteen pyrkivä, tavoitteellinen johtopäätös vaihtoehdoista kehityksen kestävää suuntaa kuvaava kehityspolku Ympäristöministeriö / Olli Maijala 13

14 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ VAATII EKOTEHOKASTA ALUERAKENNETTA Vanhan mallin ja METKA-mallin välinen vertailun perusteella arvioidaan, että rakentamisen ja infrastruktuurin aiheuttamat kokonaispäästöt vähenevät vuosittain noin 163 tuhatta tonnia. Ekotehokkaassa aluerakenteessa aluetehokkuus ja asukastiheys ovat nykyistä korkeammat. Infrastruktuuri on tehokkaammassa käytössä ja sen ylläpidon kustannukset pienemmät. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hyvä elinympäristö voivat olla toisiaan tukevia tavoitteita Ympäristöministeriö / Olli Maijala 14

15 Rakenteellinen eheys hajautumisen kautta nähtynä tiiviys 0 etäisyys Kaupunki ennen muutosta Kaupunki kasvun jälkeen Kaupunki hajautumisen jälkeen

16 Yhdyskuntarakenteen laimeneminen Yhtäältä rakenteen tiiviys alenee kauttaaltaan Toisaalta toimintojen väliset etäisyydet kasvavat (asuminen työpaikat palvelut) asumisväljyys kasvaa palvelut keskimäärin etäämmällä työssäkäyntialueet laajenevat Ympäristöministeriö / Olli Maijala 16

17 Mitkä ominaisuudet eheyttämisen ytimessä? autoriippumattomuus (ja toissijaisesti lyhyet etäisyydet) verkostotaloudellisuus joukkoliikenne + jalankulku ja pyöräily palvelut työpaikat luonto ympäristön laadun oltava korkea! saavutettavuus MAHDOLLISTAMINEN! Ympäristöministeriö / Olli Maijala 17

18 Metodi: Eheyttämispolitiikan eriyttäminen: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungit Lohja, koillinen Kuva: Mika Ristimäki / SYKE

19 Ympäristöministeriö / Olli Maijala

20 Kuva: Mika Ristimäki / SYKE

21 Yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus liikkumisen määrään ja päästöihin, mutta miten suuri? Dia: Mika Ristimäki / SYKE

22 Uudenmaan reunaalueiden taajamat Uudenmaan reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan keskisuuret kaupungit Uudenmaan keskisuuret kaupungit, joissa ei intensiivistä raideyhteyttä Kehyskunnat, joissa ei intensiivistä raideyhtyettä Kehyskunnat, joissa intensiivinen raideyhteys Pääkaupunkiseutu jalankulkuvyöhyke monipuolinen jalankulun reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke välttävä joukkoliikennevyöhyke, lyhyt kävelyetäisyys heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue jalankulkuvyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue Henkilöliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Urban Zone vyöhykkeillä g/hlö/arkivrk. Lähde: SYKE ja TTY. Dia: Mika Ristimäki / SYKE

23 Eheyttämisen paikallinen tilaus Millaiselle lisärakentamiselle olisi tarvetta? Mitä kompensaatioita voidaan tarjota? Eheyttämisellä syntyvän elinympäristön tarjottava hyvän elämän puitteet monenlaisille ihmisille - Sikälikin tärkeää, että tavoiteltavat ympäristöhyödyt epävarmoja

24 Eheyttämisotteita: Keskustauudistukset Todellinen mahdollisuus tuoda esiin tiiviin, kaupunkimaisen rakenteen etuja: - lähellä olo - kävely-ympäristö - palvelutaso - ympäristön laatu

25 Eheyttämisotteita: Tukholman sosiotooppikartta - vihreän sosiokulttuuriset arvot Bl Bo F G L N P R * blomprakt, friytan är värdefull för upplevelsen av blommor och trädgårdsodling. (ex. större blomplanteringar, koloniträdgårdar, handelsträdgårdar, botaniska trädgårdar) bollspel, friytan är värdefull för bollspel och bollek (ex. grus-, gräs- och konstgräsplaner) * folkliv, friytan är värdefull för upplevelsen av många människor och myllrande folkliv (ex. torg, gågator, populära parker) grön oas, friytan är värdefull för upplevelsen av ett rum med grönskande golv och väggar (ex. parker, trädgårdar, skogar) lek, friytan är värdefull för lek främst för barn (ex. friområden, större parker, lekparker) * vild natur, friytan är värdefull för upplevelsen av naturens vildhet och artrikedom (ex. våtmarker, gamla skogar, sumpskogar, naturstränder, öppna vatten) picknick, friytan är värdefull för samvaro i mindre sällskap, ofta i samband med solbad (ex. stora gräsplaner, hagar, park- och klippstränder) ro, friytan är värdefull för möjligheten till avkoppling och upplevelsen av tystnad och avskildhet (ex. parker, större friområden) * Kuva: Stockholms stad / Alexander Ståhle

26 Eheyttämisotteita: Käänteinen tiivistäminen - rakennetusta vihreäksi Århusin joki -tapaus Kuva: Århusin kaupunki

27 Maaseutuasumisen kysyntä ja tarjonta Maaseudun erityisistä laatutekijöistä lähtevä asumismuoto on toiminnallisella seudulla oma ainutkertainen vaihtoehtonsa ja sellaisena kehitettävä, paikallisekologisia mahdollisuuksia unohtamatta Aivan liian moni päätyy haja-asujaksi sen ns. yleisten laatutekijöiden takia: tonttikoko, naapurietäisyys, tontin saatavuus, tontin hinta, rakentamisen vapaus, rakennusoikeus Näille taajamaratkaisukin voisi käydä, mutta sen toteuttaminen on taajamatarjonnalle iso laadullinen haaste

28 Ekotehokkuus ja yhdyskunta Ekotehokkuus = palvelusuorite haitalliset ympäristövaikutukset Tässä tapauksessa yhdyskunta tai hyvä elinympäristö on tuo palvelusuorite Suhde-idea: parempi laatu tai vähemmän haittoja Samoin nähdään, että ekotehokkaita yhdyskuntia on erityyppisiä kunkin tyypin potentiaalien maksimointi tärkeää!

29 Ekotehokkuus ja eheyttäminen Haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät SULLOMINEN, VIHREÄLLE RAKENTAMIS- KONFLIKTIT EPÄVIIHTYISÄ YKSIPUOLINEN HAJA-ASUTUS TAI KAUKIO EHEYTTÄMISEN PAIKALLINEN TILAUS LIFESTYLE SPRAWL Palvelusuorite (laatu) paranee

30 Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus, kilpailukyky ja riskien minimointi Autoriippuvaisuus autoja / 1000 as Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne Energian kulutus $, kaupunkiseudun taloudellinen kehitys Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaupungistumiseen liittyvän yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisen aktiviteetin sekä laajemmin hyvinvoinnin lisääntymisen pienemmällä autoriippuvaisuudella / energian kulutuksella. Dia: Mika Ristimäki / SYKE

31 Mitä asioita STRASI-hankkeessa käsitelty Strategisuus yleisesti Maankäytön strateginen ohjaaminen Strategisen ohjaamisen välineet ja linjausten luonne Yhteensovittaminen Maankäyttöpolitiikan suhde muuhun kehittämiseen Sitoutuminen Tietopohja Ympäristöministeriö / Olli Maijala

32 Yhteensovittaminen Prosessien ajoitus ja koordinointi: tarttumapintojen turvaaminen eri prosessien välillä (Kuva Tampereen seudun rakennemallityöstä) Organisoitumiseen ja päätöksentekoon liittyvien ongelmakohtien tunnistaminen: esim. maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu eri organisaatioissa (Kuva Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan rakennemallivaihtoehdoista) Elinkeinostrategia Strategisten linjausten priorisointi ja mahdollisten ristiriitojen yhteensovittaminen (Kuva Vantaan strategiavalmisteluprosessista; Ref. Yhteensovittaen tontteja ja palveluita, Kuntaliitto 2009) Ympäristöministeriö / Olli Maijala

33 Ohjauksen välineet ja linjausten luonne Jalankulku- ja joukkoliikenne- kaupungin kehittäminen Kaupunkiseudun strategia Kaupungin strategia Kehityskuva Rakennemalli Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Maapolitiikka Toteuttamisohjelma Joustavuus Sitovuus Rännikatuverkosto Joukkoliikennesilta Saaristokaupunki Reaktiivisuus Yleispiirteisyys Ohjaavuus Konkreettisuus Ympäristöministeriö / Olli Maijala

34 Tietopohja Tiedon tarve - minkälaista tietoa tarvitaan tärkeissä maankäytön strategisissa linjanvedoissa? ( tukipaketti, tiedon tyypit ) Mistä tarve nousee? Minkälaisia välineitä toteuttamisessa tarvitaan? Merkittävä strateginen linjaus Mitä linjauksen toteuttaminen edellyttää? Minkälaisia vaikutuksia on odotettavissa? Ympäristöministeriö / Olli Maijala

35 Paikallinen eheyttämispolitiikka: Eheyttäminen on prosessi: suunta, edellytykset Puhuttava maanläheisesti Hyötyjen konkretisointi Kokonaisstrategian laatiminen (yleiskaavaprosessi hyvä tässä) vuorovaikutteisesti Markkinointi (hyvät esimerkit) ja sitouttaminen Paikallinen tilaus, kompensaatiot ja kaikille jotain hyvää Johdonmukaisuus, toisto, esilläolo: väline? Luottamuksen rakentaminen