Lyhyt historia Koskelan kaupunginosasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lyhyt historia Koskelan kaupunginosasta"

Transkriptio

1 Koskela - kaupunginosa, lähiö vai kotiseutu Toisen maailmansodan jälkeinen aika Suomessa oli jälleenrakentamisen aikaa. Työpaikat lisääntyivät. Maalta kaupunkiin muutto oli jatkuvaa. Siirtokarjalaiset piti sijoittaa nopeasti. Vuosina muutti Helsinkiin uutta asukasta vuodessa ja sen jälkeen Helsinkiin muutti keskimäärin uutta asukasta vuodessa. Muuttajia oli todella paljon suhteessa Helsingin asukaslukuun, joka oli Toisen maailman sodan jälkeen noin Taistelu asunnoista oli kiivasta. Asuntokeinottelu kukoisti. Asunnoiksi kelpasivat melkein mitkä tahansa vintit, pihavarastot, saunat, tunnelit ja kellarit. Asuttiin laittomasti. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi murtua. Asuminen, työpaikat ja liikenne sanelivat työelämän mukaisen kaupunkirakenteen. Porvarit ja keskiluokka sekä työläiset asettuvat omille alueilleen. Urbanisoituminen oli alkanut. Vuoden1952 olympialaiset kaunistivat kaupunkikuvaamme. Silloisen läntisen Euroopan reuna-alueista olivat suurimman elinkeinorakenteenmuutoksen kokeneet Toisen maailmansodan jälkeen Espanja, Kreikka ja Suomi. Muissa länsimaissa teollistuminen tapahtui jo luvulle tultaessa ja esimerkiksi Ruotsi teollistui jo 1910-luvulla. Suomea voidaan kutsua teollistuneeksi yhteiskunnaksi vasta luvuilla. Samanaikaisesti Pohjoismainen yhteistyö ja Euroopasta tulleet paineet kohti hyvinvointiyhteiskuntaa vaativat selkeitä toimenpiteitä. On hyvä muistaa että nopean teollistumisen myötä Suomi koki myös yhtä suuren ja nopean kulttuurisen muutoksen. Saavutettuaan hyvinvointivaltion tunnustuksen Suomi eli iloisesti jatkuvan taloudellisen kasvun aikaa 1980-luvulta aina 1990-luvulle. Elettiin reippaasti yli varojen sekä Suomi että sen ihmiset luvun alun lama on Suomen historian syvin. Lähes täystyöllisyydestä ja työvoimapulasta siirryttiin massatyöttömyyteen. Pankkikriisi koski velkaantunutta Suomea ja sen velallisia ihmisiä. Lamaa seurasi köyhyys, joka pitää pintansa vielä 2000 luvun alussa. Professori Vesa Puurosen mukaan suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä turvattomampi, epätasa-arvoisempi ja epäoikeudenmukaisempi kuin se oli 1980-luvun lopulla hyvinvointivaltiosta on vain raamit jäljellä. Sodan jälkeisestä köyhyydestä päästiin laman jälkeiseen köyhyyteen. Sotavelkojen maksaminen ja Pankkien pelastaminen maksoivat saman verran Suomelle ja sen kansalaisille luvuin alusta Suomi piti siivota kaiken lisäksi EU-kuntoiseksi. Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna Koskelassa elettiin samanaikaisesti omaa elämää näiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten mukana.

2 Miten Koskelasta tuli Koskela Asunnottomuus laskettiin 1960-luvulla suurimmaksi sosiaaliseksi ongelmaksi Helsingissä. Helsingin kaupunki rakensi hätäasunnoiksi Maunulaan, Käpylään, Toukolaan ja Koskelaan nk. parakkikylät. Ne olivat tarkoitettu väliaikaisiksi asunnoiksi. Viimeiset parakkitalot purettiin Koskelasta luvulla luvulla oli yhä vuosittain asuntojonossa yli hakijaa, joista suurin osa oli perheellisiä. Tätä jonottamista kesti aina 1970-luvulle saakka. Kun ensimmäiset Helsingin kaupungin vuokra-asunnot vuonna 1962 kaupungin keskustan ulkopuolelle valmistuivat Maunulaan, Herttoniemeen ja Koskelaan voi vain kuvitella millaista taistelua niihin pääsystä oli sitä ennen käyty. Ensimmäiset Helsingin kaupungin kerrostalot valmistuivat Koskelaan Kunnalliskodintie kuuteen vuonna Kolme suurta kaupungin vuokrataloa saivat heti asukkaansa. Joulukuun 15. päivä vuonna 1962 näihin kolmeen Helsingin kaupungin vuokrataloon muutti samana päivänä yli 2000 ihmistä, joista lapsia oli yli tuhat. Avaimet jaettiin pihalla. Pihalla oli pöytä, jonka takana yksi kaupungin työntekijä antoi avaimet allekirjoitusta vastaan. Avaimia jonotettiin ja jonossa tapeltiin. Hissit eivät toimineet tuona päivänä. Asunnot olivat tarkoitettu monilapsisille perheille. Lapsi-perheet olivat asuneet aiemmin ahtaasti useimmiten ilman sisävesijohtoja ja sisävessoja. Kaiken sen taistelun jälkeen oli todella juhlaa saada uusi moderni asunto, jossa oli kaikki mukavuudet. Asukkaat tulivat Helsingistä ja maaseudulta pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomesta. Taloja kutsuttiin värien mukaan Keltainen ( myös Ruskea), Sininen ja Punainen talo. Taloja kutsutaan myös yhteisnimellä "Kuntsit". Kolme suurta kerrostaloa, joissa jokaisessa talossa oli yhdeksän rappua ja seitsemän kerrosta olivat mahtava näky 1960-luvun alun Helsingissä. Asunnon saaminen oli taistelun takana ja asuntoon pääseminen oli taistelun takana. Siihen aikaan lapset laitettiin pihalle leikkimään, niin pihalla selviäminen vasta olikin taistelua. Näin syntyi koskelaisuus eli Koskelan henki. Koskelan hengen ansiosta Koskelan kaupunginosalla Helsingissä on aina ollut myös aivan oma erityinen maineensa. Syntyi vähitellen koskelalainen identiteetti. Alueella sattui ja tapahtui erityisiä asioita. Tapahtumista syntyi yhteinen historia. Paikat ja ympäristö olivat tärkeitä. Paikat saivat omat uudet nimet ja uuden merkityksen. Alueellisen yhteenkuuluvuuden identiteetti rakentuu helsinkiläisyydestä, stadilaisuudesta ja suomalaisuudesta

3 Lähiö - uusi suomalainen sana ja kokemus ( Kirjasta: Koskelan pojat, 1984) Vuonna 1982 aloitin kulttuuriohjaajana Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa nk. aluetyökokeilussa. Aluetyökokeilu tarkoitti ongelma-alueille perustettuja virkamiestyöryhmiä. Alueeni olivat Maunula ja Jakomäki. Virkamiestyöryhmä käsittivät koulujen, päiväkotien, sosiaalityön, isännöitsijätoimistojen, nuorisotyön ja kulttuurityön yhteistä työryhmää, jossa yritettiin yhdessä asukkaiden kanssa saada lähiöitä viihtyisimmiksi, turvallisemmiksi ja toimiviksi. Malli tuli Ruotsista. Ensimmäiset vastaavat lähiökokeilut olivat vuonna 1973 Hammarkullenissa Göteborgissa nk. FRISKO-projekti. Aloitin työni innolla. Olin lukenut ruotsalaisen etnologi Åke Daunin väitöskirjan Förortsliv (Lähiöelämä). Se ilmestyi jo Kaupunkikansatieteilijän ottein tartuin alueisiini. Kävin haastattelemassa perheitä miten he näkivät oman asuinalueensa ja mitä hyviä ja huonoja puolia he erityisesti halusivat mainita. Epäluulo oli suuri asukkaiden puolelta. Minua pidettiin sosiaaliviraston urkkijana. Sain kuitenkin vakuutettua että olen kulttuuriasiainkeskuksesta ja nyt oli oman alueen viihtyvyydestä kysymys. Minun taustaani kyseltiin aina ja hauskinta olikin kertoa mitä on kansatiede. Syksyn 1982 aikana keräämäni hyvät ja huonot puolet tulivat ilmi selvästi. Hyviä puolia olivat asunnon edullisuus, luonto ja ystävät. Huonoja puolia olikin sitten vaikka kuinka. Nuoriso tuntui olevan kuitenkin se pahin ongelma kaikissa lähiöissä. Seuraavaksi olivat tappelevat naapurit, levottomuus pihalla, turvattomuus, varastelu, asuntojen huono kunto, alueilla ei ollut palveluja ja useissa perheissä vaivasi myös rahattomuus. Samat ongelmat tulivat esiin myös ruotsalaisessa lähiötyössä. Mutta suurin ongelma oli siis nuoriso. Koskelasta 1980-luvun tilastoja Koskela kuuluu Helsingin kantakaupungin pohjoisosaan. Sen naapurialueet ovat Käpylä, Oulunkylä, Veräjämäki, Viikinmäki, Vanhakaupunki ja Kumpula. Vuonna 1980 Koskelassa asui 4681 asukasta. Alue on pinta-alaltaan 0,78 neliökilometriä, jolloin asukastiheys oli 6001 asukasta neliökilometrille. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen mukaan asukkaat on jaettu seuraaviin ikäluokkiin; 0-6, 7-15, ja yli 65 -vuotiaat. Nuorison todellista osuutta suhteessa muihin asukkaisiin ei saada selville vuotiaita asui alueella 1,9% eli 557 nuorta, joten jos nuorisoon lasketaan kuuluvaksi kaikki alle 24 -vuotiaat luku kasvaneen aika suureksi alueeseen nähden. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Koskelassa on tulotaso alhaisempi, lapsiperheitä enemmän, lähtömuutto alhaisempi ja asuinväljyys ahtaampi verrattuna koko kaupungin keskimääräisiin tilastoihin. Nuorisotiloina oli toiminut kellaritiloista väliaikaisesti kunnostettu Kertsi eli Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kerhohuone, jonka pinta-ala oli 42 neliömetriä ja käyntikertoja oli vuonna Kerhohuone oli auki kaksi kertaa viikossa klo

4 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta Koskelan Jengin pojat asuivat pääasiassa Helsingin kaupungin vuokraasunnoissa. Ensimmäiset vuokratalot rakennettiin 1960-luvulla luvulla rakennettiin lisää vuokrataloja sekä omistusasuntoja, opiskelijataloja ja sotaveteraanien taloja. Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen jakopolitiikka on johtanut siihen, että saadakseen kaupungilta vuokra-asunnon asukkaan on täytettävä tietyt sosiaaliset vaatimukset. Niihin kuului alhainen tulotaso, mahdollinen häätö edellisestä asunnosta, mieluiten asunnottomuus, perheellisillä yksinhuoltajuus, jos tulotaso ei ole tarpeeksi alhainen, sekä muita sosiaalisia tai psyykkisiä ongelmia. Vuokraoikeuden saaminen vastasi melkein samaa kuin omistusasunnon ostaminen. Vuokraoikeudesta oli tullut keinottelun väline, koska asuntoja oli vähän suhteessa hakijoihin. Nämä sosiaaliset vaatimukset eivät olleet nähtävissä vain paperilla vaan niiden vaikutukset näkyivät myös Koskelassa ja sen ympäristössä. Koskelan virkamiestyöryhmä teki vuonna 1984 tutkimuksen vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen asukkaiden viihtymisestä alueella. Tutkimuksessa haastateltiin Juhana Herttuantien asukkaita. Vuokra-asunnoissa asuvista 138:sta asukkaasta, joille kysymyskaavake oli lähetetty, vastasi kysymykseen 67, ja omistusasunnoissa asuvista 50:stä kaavakkeen saaneesta 24. Tutkimusprojektissa todetaan alueen yleisilme harmaaksi ja yksitoikkoiseksi. Kiinteistöosakeyhtiö (vuokra-asunnot) oli vuokrannut asukkaiden käyttöön tarkoitetut asukastoimitilat ulkopuolisille käyttäjille. Vuokra-asunnoissa asuvat olivat kiitollisia siitä, että olivat ylipäätään saaneet asunnon. Tosin alemmissa kerroksissa asuvat valittivat ulkoa kuuluvaa melua ja yleistä levottomuutta. Vuokra-asunnoissa todettiin paljon puutteita verrattuna omistusasuntoihin. Koskelan ympäristöön oltiin tyytyväisiä. Alueen katsottiin rauhoittuneen sitten 1970-luvun hurjien vuosien. Virkamiestyöryhmän mukaan asukkaat olivat vain "tottuneet" Koskelaan. Suurimmat puutteet olivat julkisten palvelujen ja erityispalvelujen puuttuminen alueelta. Erityisenä epäkohtana mainittiin lasten, nuorten ja aikuisten tekemä ilkivalta sekä rakennetulle ympäristölle että luonnolle. Toimitilojen puute koettiin suureksi. Lisäksi mainittiin kielteisenä puolena ja alueen huonoa mainetta lisäävänä poikien mopoilu nurmikolla, ja metelöinti varsinkin kaupungin vuokrataloissa. Vuokra-asunnoissa asuvilla ei ole päätösvaltaa asuntojen suhteen, kuten omistusasunnon asukkailla. Myös tällä oli oma vaikutuksensa alueen yleisilmeeseen. Alueella oli erityispalveluina kolme kauppaa ja kioski, sekä julkisia palveluja edustavat Kertsi ja peruskoulun ala-aste.

5 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta (jatkoa...) Poikien mielestä Koskela oli oikea slummialue 1960-luvulla. Silloin ei vielä ollut muita kerrostaloja kuin Kuntsit. Muuten alueella oli pelkkää metsää ja parakkeja. Tämä käsitys slummialueesta liittyi Koskelan hurjaan maineeseen ja siihen ettei kukaan uskaltanut Koskelaan luvulla rakennettujen kerrostalojen myötä haluttiin parantaa alueen huonoa mainetta. Jengin mukaan Koskelan keskusalue eli Koskela City muodostui Kunnalliskodintien taloista, ja Juhana Herttuantien taloista numerot 5,7,9 ja 11 eli poikien termein Kuntseista, Femmasta, Seikasta, Ysistä ja Yhdestätoista. Rajaus johtui toisaalta näiden talojen sijainnista, toisaalta siitä että suurin osa pojista asui näissä taloissa. Poikien mielestä Koskelassa parasta olivat Pirunkalliot eli "Pirtsarit" ja "Kaltsit sekä Koskelan ympärillä oleva metsä. Alueen etuja olivat lisäksi hyvät hiekkatiet, joita voi ajaa mopoilla ja moottoripyörällä, sekä nurmikot, joilla voi pelata jalkapalloa. Lähellä olevassa Vantaanjoessa voi uida ja kalastella. Lyhyesti sanottuna: Isot kalliot, metsä ja kalavedet olivat alueen parhaat puolet. Pojat sanoivat tuntevansa kaikki polut ja puut Koskelan metsissä, ja he uskoivat selviytyvänsä siellä vaikka kuinka pimeässä. Metsästä oli lisäksi se hyöty että sinne pääsi helposti poliisia karkuun. Koskelasta oli lisäksi hyvät yhteydet keskustaan. Poikien mielestä Koskela oli ehdottomasti paras paikka asua. Koskela oli heidän kotiseutunsa. Mielikuvat alueen eri paikoista vaihtelivat merkitysten ja tunnelatausten mukaan. Merkitykset ja tunnelataukset liittyvät siihen, mitä kullakin alueella oli tapahtunut. Jengin nuoret olivat antaneet jo lapsina leikkipaikoilleen itse keksimät nimet.. Joillakin paikoilla oli ollut jo valmiiksi nimi, jonka edellisen sukupolven nuoret olivat antaneet. Sellaisennimen historiikin tiesivät kaikki, jolloin paikalla oli tärkeä merkitys alueella. Nimitysten myötä nuoret olivat tavallaan omineet paikat itselleen kuuluviksi. En ole aikaisemmin kuullut yhdistettävän 60- ja 70 -luvuilla rakennettua kerrostaloaluetta ja kotiseuturakkautta sillä tavalla kuin nämä pojat tekivät. Keväisin Vapun aikoihin vietettiin Kaltsien avajaisia. Avajaisiin varustauduttiin ottamalla mukaan riittävästi olutta ja makkaraa. Porukkaa alkoi tulla perjantaisin paikalle kello kuuden jälkeen iltapäivällä. Sana avajaisista pantiin kiertämään. Vuonna 1984 oli poikien mielestä ollut paremmat avajaiset kuin vuonna Vuonna 1984 oli paljon enemmän juhlijoita kuin 1985, jolloin avajaiset menivät hiukan sekaisin, kun muutamat pojat intoutuivat viettämään avajaisia jo ennen Vappua, ja jatkoivat niiden viettoa vielä Vapun jälkeenkin. "Kaltsit" tulivat kuitenkin avatuksi. Kaltseille mentiin aina kun teki mieli, mutta viikonloppuisin oli eniten porukkaa. Päivän mittaan siellä oli aina muutama nuori. Siellä voitiin yöpyäkin jos oli pakko. "Kaltseilta" on hyvät näköalat ja siellä istuttiin, juotiin keskiolutta ja kuunneltiin musiikkia Joku oli aina ottanut nauhurin ja kasetteja mukaan. "Kuilujen" luona voi paistaa makkaraa. Pojat olivat kasanneet kivistä lieden, ja osasivat tehdä nuotion, joka ei savuta. Nuotioon ei saanut laittaa silloin palamaan mitään kosteaa. Lähitaloista soitettiin silloin tällöin poliisit paikalle hätistelemään nuoria pois. Poliisiauton näki jo kaukaa, ja selän takaa ei päässyt yllättämään.

6 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta (jatkoa...) Hauskinta oli, jos poliisi intoutui kiipeämään ylös kallioille; pojat osasivat oikotien alas, ja kun poliisit olivat ylhäällä, pojat olivat jo alhaalla. Kallioilta huudeltiin ohikulkijoille ja varsinkin jos joku tuli komentamaan, alkoi härnääminen. Kesäisin viikonloppuina siellä istuskeli nuorta. Juhlat loppuivat yhden tai kahden aikoihin yöllä. Vanhempi jengi oli tavallisesti järjestänyt juhlat ja nuorempia oli ollut mukana. Viikonloppuisin oli myös tyttöjä mukana. Talvellakin käytiin "Kaltseilla". Linja-autoreitti menee "Kaltsien" edestä, ja pojat intoutuivat heittelemään lumipalloja linja-autoihin. Osumasta sai pisteitä. Jos osui aukinaiseen kattoikkunaan, sai lisäpisteitä. Lumipalloja heiteltiin kilpailumielessä muutenkin, ei pelkästään linja-autoihin. Syksyllä vietettiin "Kaltseilla" kesäkauden päättäjäisiä samaan tapaan kuin avajaisiakin. Ajankohta riippui siitä kuinka pian tuli kylmä, ettei Kaltseilla tarennut enää istua. Vantaanjoen Pikkukoski kuului koskelalaisten kokoontumispaikkoihin vielä kesällä Silloin vietettiin suuret Juhannusjuhlat. Kaikki mukanaolijat muistavat Juhannuksen. Silloin Pikkukoskelle olivat tulleet lähes kaikki koskelalaiset, myös jengiin väljästi kuuluvat nuoret. Yhteinen puheenaihe juhlista oli se, kuinka eräs pojista oli hypännyt humalassa jokeen. Suuren kiistan aiheutti kysymys siitä, kuka hänet joesta pelasti Monet muistavat muistivat että juuri he itse pelastivat pojan. Juhannuksena 1985 Pikkukoskella ei ollut kuin parikymmentä poikaa. Muut olivat saaneet kasaan niin paljon rahaa että matkustivat Juhannusfestivaaleille ympäri Suomea. Maunulalaisia oli silloin tullut viettämään Juhannusta Pikkukoskellle. Aluksi oli syntynyt taistelu koskelalaisten ja maunulalaisten välillä, mutta lopuksi ryhmät olivat sopineet riidan ja alkaneet juoda yhdessä olutta Juhannuksen kunniaksi. Kaikki koskelalaiset pojat kävivät kalassa Tekniikan museon vieressä virtaavalla Pitkäkoskella, eli Koskella eli Putouksilla. Kesäisin siellä oli aina muutaman pojan kalaporukka, ja kalaa tuli. Pojat kerskuivat kalasaaliillaan. Joskus jopa kilpailtiin keskenään siitä kumpi joukkue sai eniten kaloja. Silloin laskettiin kaikki kalat mukaan, räkäkiisketkin. Kaloja ei tietenkään syöty, vaan pojat muun muassa pelasivat kerran pesäpalloa kilpailusaalillaan. Öisin käytiin myös kalassa. Jos satuttiin saamaan lohi se paistettiin samana yönä ja syötiin. Koskelalaiset tulivat hyvin toimeen ympärillä olevien alueiden vastaavien jengien kanssa. erityisen hyvät välit olivat koskelalaisilla ja käpyläläisillä. Heavy-musiikki yhdisti molempien alueiden nuoria. Lisäksi Veräjämäestä (Vertsusta), Oulunkylästä (Ogelista), Maunulasta, Arabiasta, Toukolasta, Vallilasta ja Pihlajamäestä (Pihliksestä) olevien nuorten kanssa tultiin toimeen. Koskelan pojat tunsivat aina joka alueelta muutaman pojan. Näitä tuttavuuksia tarvittiin, varsinkin silloin, jos liikuttiin muiden alueilla. Alueiden rajat olivat menettäneet poikien mukaan merkitystään, koska ihmiset muuttavat usein alueilta toiselle. Aluetappeluita syntyi vain harvoin. Suurempia tappeluita oli näinä vuosian käyty pakilalaisten, patolalaisten ja malmilaisten kanssa. Käpyläläisiä käytiin tapaamassa Käpylässä, Käpylänkentän vieressä olevilla pattereilla eli "patskuilla". Leena Louhivuori

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3 Sininen UUTINEN Tehtävä 16 Punainen UUTINEN Tehtävä 17 Ruskea UUTINEN Tehtävä 18 Harmaa UUTINEN Tehtävä 19 VASTAUSLOMAKE UUTINEN Vartion nimi Numero Sarja Aika alkoi klo Vartio palautti uutisen klo UUTINEN

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivästä ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Pajupillin veistäminen vaati verta ja tanssi, katukoris ja jalkapallo puskivat

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kevään 2016 yhteishaku

Kevään 2016 yhteishaku Kevään 2016 yhteishaku Yh Ammatilliseen koulutuksen hakuprosessi muodostuu kolmesta kokonaisuudesta yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Yhteishaku, opintopolku.fi, 23.2. - 15.3.2016 peruskoulun päättäneet

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot