Lyhyt historia Koskelan kaupunginosasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lyhyt historia Koskelan kaupunginosasta"

Transkriptio

1 Koskela - kaupunginosa, lähiö vai kotiseutu Toisen maailmansodan jälkeinen aika Suomessa oli jälleenrakentamisen aikaa. Työpaikat lisääntyivät. Maalta kaupunkiin muutto oli jatkuvaa. Siirtokarjalaiset piti sijoittaa nopeasti. Vuosina muutti Helsinkiin uutta asukasta vuodessa ja sen jälkeen Helsinkiin muutti keskimäärin uutta asukasta vuodessa. Muuttajia oli todella paljon suhteessa Helsingin asukaslukuun, joka oli Toisen maailman sodan jälkeen noin Taistelu asunnoista oli kiivasta. Asuntokeinottelu kukoisti. Asunnoiksi kelpasivat melkein mitkä tahansa vintit, pihavarastot, saunat, tunnelit ja kellarit. Asuttiin laittomasti. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi murtua. Asuminen, työpaikat ja liikenne sanelivat työelämän mukaisen kaupunkirakenteen. Porvarit ja keskiluokka sekä työläiset asettuvat omille alueilleen. Urbanisoituminen oli alkanut. Vuoden1952 olympialaiset kaunistivat kaupunkikuvaamme. Silloisen läntisen Euroopan reuna-alueista olivat suurimman elinkeinorakenteenmuutoksen kokeneet Toisen maailmansodan jälkeen Espanja, Kreikka ja Suomi. Muissa länsimaissa teollistuminen tapahtui jo luvulle tultaessa ja esimerkiksi Ruotsi teollistui jo 1910-luvulla. Suomea voidaan kutsua teollistuneeksi yhteiskunnaksi vasta luvuilla. Samanaikaisesti Pohjoismainen yhteistyö ja Euroopasta tulleet paineet kohti hyvinvointiyhteiskuntaa vaativat selkeitä toimenpiteitä. On hyvä muistaa että nopean teollistumisen myötä Suomi koki myös yhtä suuren ja nopean kulttuurisen muutoksen. Saavutettuaan hyvinvointivaltion tunnustuksen Suomi eli iloisesti jatkuvan taloudellisen kasvun aikaa 1980-luvulta aina 1990-luvulle. Elettiin reippaasti yli varojen sekä Suomi että sen ihmiset luvun alun lama on Suomen historian syvin. Lähes täystyöllisyydestä ja työvoimapulasta siirryttiin massatyöttömyyteen. Pankkikriisi koski velkaantunutta Suomea ja sen velallisia ihmisiä. Lamaa seurasi köyhyys, joka pitää pintansa vielä 2000 luvun alussa. Professori Vesa Puurosen mukaan suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä turvattomampi, epätasa-arvoisempi ja epäoikeudenmukaisempi kuin se oli 1980-luvun lopulla hyvinvointivaltiosta on vain raamit jäljellä. Sodan jälkeisestä köyhyydestä päästiin laman jälkeiseen köyhyyteen. Sotavelkojen maksaminen ja Pankkien pelastaminen maksoivat saman verran Suomelle ja sen kansalaisille luvuin alusta Suomi piti siivota kaiken lisäksi EU-kuntoiseksi. Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna Koskelassa elettiin samanaikaisesti omaa elämää näiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten mukana.

2 Miten Koskelasta tuli Koskela Asunnottomuus laskettiin 1960-luvulla suurimmaksi sosiaaliseksi ongelmaksi Helsingissä. Helsingin kaupunki rakensi hätäasunnoiksi Maunulaan, Käpylään, Toukolaan ja Koskelaan nk. parakkikylät. Ne olivat tarkoitettu väliaikaisiksi asunnoiksi. Viimeiset parakkitalot purettiin Koskelasta luvulla luvulla oli yhä vuosittain asuntojonossa yli hakijaa, joista suurin osa oli perheellisiä. Tätä jonottamista kesti aina 1970-luvulle saakka. Kun ensimmäiset Helsingin kaupungin vuokra-asunnot vuonna 1962 kaupungin keskustan ulkopuolelle valmistuivat Maunulaan, Herttoniemeen ja Koskelaan voi vain kuvitella millaista taistelua niihin pääsystä oli sitä ennen käyty. Ensimmäiset Helsingin kaupungin kerrostalot valmistuivat Koskelaan Kunnalliskodintie kuuteen vuonna Kolme suurta kaupungin vuokrataloa saivat heti asukkaansa. Joulukuun 15. päivä vuonna 1962 näihin kolmeen Helsingin kaupungin vuokrataloon muutti samana päivänä yli 2000 ihmistä, joista lapsia oli yli tuhat. Avaimet jaettiin pihalla. Pihalla oli pöytä, jonka takana yksi kaupungin työntekijä antoi avaimet allekirjoitusta vastaan. Avaimia jonotettiin ja jonossa tapeltiin. Hissit eivät toimineet tuona päivänä. Asunnot olivat tarkoitettu monilapsisille perheille. Lapsi-perheet olivat asuneet aiemmin ahtaasti useimmiten ilman sisävesijohtoja ja sisävessoja. Kaiken sen taistelun jälkeen oli todella juhlaa saada uusi moderni asunto, jossa oli kaikki mukavuudet. Asukkaat tulivat Helsingistä ja maaseudulta pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomesta. Taloja kutsuttiin värien mukaan Keltainen ( myös Ruskea), Sininen ja Punainen talo. Taloja kutsutaan myös yhteisnimellä "Kuntsit". Kolme suurta kerrostaloa, joissa jokaisessa talossa oli yhdeksän rappua ja seitsemän kerrosta olivat mahtava näky 1960-luvun alun Helsingissä. Asunnon saaminen oli taistelun takana ja asuntoon pääseminen oli taistelun takana. Siihen aikaan lapset laitettiin pihalle leikkimään, niin pihalla selviäminen vasta olikin taistelua. Näin syntyi koskelaisuus eli Koskelan henki. Koskelan hengen ansiosta Koskelan kaupunginosalla Helsingissä on aina ollut myös aivan oma erityinen maineensa. Syntyi vähitellen koskelalainen identiteetti. Alueella sattui ja tapahtui erityisiä asioita. Tapahtumista syntyi yhteinen historia. Paikat ja ympäristö olivat tärkeitä. Paikat saivat omat uudet nimet ja uuden merkityksen. Alueellisen yhteenkuuluvuuden identiteetti rakentuu helsinkiläisyydestä, stadilaisuudesta ja suomalaisuudesta

3 Lähiö - uusi suomalainen sana ja kokemus ( Kirjasta: Koskelan pojat, 1984) Vuonna 1982 aloitin kulttuuriohjaajana Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa nk. aluetyökokeilussa. Aluetyökokeilu tarkoitti ongelma-alueille perustettuja virkamiestyöryhmiä. Alueeni olivat Maunula ja Jakomäki. Virkamiestyöryhmä käsittivät koulujen, päiväkotien, sosiaalityön, isännöitsijätoimistojen, nuorisotyön ja kulttuurityön yhteistä työryhmää, jossa yritettiin yhdessä asukkaiden kanssa saada lähiöitä viihtyisimmiksi, turvallisemmiksi ja toimiviksi. Malli tuli Ruotsista. Ensimmäiset vastaavat lähiökokeilut olivat vuonna 1973 Hammarkullenissa Göteborgissa nk. FRISKO-projekti. Aloitin työni innolla. Olin lukenut ruotsalaisen etnologi Åke Daunin väitöskirjan Förortsliv (Lähiöelämä). Se ilmestyi jo Kaupunkikansatieteilijän ottein tartuin alueisiini. Kävin haastattelemassa perheitä miten he näkivät oman asuinalueensa ja mitä hyviä ja huonoja puolia he erityisesti halusivat mainita. Epäluulo oli suuri asukkaiden puolelta. Minua pidettiin sosiaaliviraston urkkijana. Sain kuitenkin vakuutettua että olen kulttuuriasiainkeskuksesta ja nyt oli oman alueen viihtyvyydestä kysymys. Minun taustaani kyseltiin aina ja hauskinta olikin kertoa mitä on kansatiede. Syksyn 1982 aikana keräämäni hyvät ja huonot puolet tulivat ilmi selvästi. Hyviä puolia olivat asunnon edullisuus, luonto ja ystävät. Huonoja puolia olikin sitten vaikka kuinka. Nuoriso tuntui olevan kuitenkin se pahin ongelma kaikissa lähiöissä. Seuraavaksi olivat tappelevat naapurit, levottomuus pihalla, turvattomuus, varastelu, asuntojen huono kunto, alueilla ei ollut palveluja ja useissa perheissä vaivasi myös rahattomuus. Samat ongelmat tulivat esiin myös ruotsalaisessa lähiötyössä. Mutta suurin ongelma oli siis nuoriso. Koskelasta 1980-luvun tilastoja Koskela kuuluu Helsingin kantakaupungin pohjoisosaan. Sen naapurialueet ovat Käpylä, Oulunkylä, Veräjämäki, Viikinmäki, Vanhakaupunki ja Kumpula. Vuonna 1980 Koskelassa asui 4681 asukasta. Alue on pinta-alaltaan 0,78 neliökilometriä, jolloin asukastiheys oli 6001 asukasta neliökilometrille. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen mukaan asukkaat on jaettu seuraaviin ikäluokkiin; 0-6, 7-15, ja yli 65 -vuotiaat. Nuorison todellista osuutta suhteessa muihin asukkaisiin ei saada selville vuotiaita asui alueella 1,9% eli 557 nuorta, joten jos nuorisoon lasketaan kuuluvaksi kaikki alle 24 -vuotiaat luku kasvaneen aika suureksi alueeseen nähden. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Koskelassa on tulotaso alhaisempi, lapsiperheitä enemmän, lähtömuutto alhaisempi ja asuinväljyys ahtaampi verrattuna koko kaupungin keskimääräisiin tilastoihin. Nuorisotiloina oli toiminut kellaritiloista väliaikaisesti kunnostettu Kertsi eli Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kerhohuone, jonka pinta-ala oli 42 neliömetriä ja käyntikertoja oli vuonna Kerhohuone oli auki kaksi kertaa viikossa klo

4 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta Koskelan Jengin pojat asuivat pääasiassa Helsingin kaupungin vuokraasunnoissa. Ensimmäiset vuokratalot rakennettiin 1960-luvulla luvulla rakennettiin lisää vuokrataloja sekä omistusasuntoja, opiskelijataloja ja sotaveteraanien taloja. Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen jakopolitiikka on johtanut siihen, että saadakseen kaupungilta vuokra-asunnon asukkaan on täytettävä tietyt sosiaaliset vaatimukset. Niihin kuului alhainen tulotaso, mahdollinen häätö edellisestä asunnosta, mieluiten asunnottomuus, perheellisillä yksinhuoltajuus, jos tulotaso ei ole tarpeeksi alhainen, sekä muita sosiaalisia tai psyykkisiä ongelmia. Vuokraoikeuden saaminen vastasi melkein samaa kuin omistusasunnon ostaminen. Vuokraoikeudesta oli tullut keinottelun väline, koska asuntoja oli vähän suhteessa hakijoihin. Nämä sosiaaliset vaatimukset eivät olleet nähtävissä vain paperilla vaan niiden vaikutukset näkyivät myös Koskelassa ja sen ympäristössä. Koskelan virkamiestyöryhmä teki vuonna 1984 tutkimuksen vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen asukkaiden viihtymisestä alueella. Tutkimuksessa haastateltiin Juhana Herttuantien asukkaita. Vuokra-asunnoissa asuvista 138:sta asukkaasta, joille kysymyskaavake oli lähetetty, vastasi kysymykseen 67, ja omistusasunnoissa asuvista 50:stä kaavakkeen saaneesta 24. Tutkimusprojektissa todetaan alueen yleisilme harmaaksi ja yksitoikkoiseksi. Kiinteistöosakeyhtiö (vuokra-asunnot) oli vuokrannut asukkaiden käyttöön tarkoitetut asukastoimitilat ulkopuolisille käyttäjille. Vuokra-asunnoissa asuvat olivat kiitollisia siitä, että olivat ylipäätään saaneet asunnon. Tosin alemmissa kerroksissa asuvat valittivat ulkoa kuuluvaa melua ja yleistä levottomuutta. Vuokra-asunnoissa todettiin paljon puutteita verrattuna omistusasuntoihin. Koskelan ympäristöön oltiin tyytyväisiä. Alueen katsottiin rauhoittuneen sitten 1970-luvun hurjien vuosien. Virkamiestyöryhmän mukaan asukkaat olivat vain "tottuneet" Koskelaan. Suurimmat puutteet olivat julkisten palvelujen ja erityispalvelujen puuttuminen alueelta. Erityisenä epäkohtana mainittiin lasten, nuorten ja aikuisten tekemä ilkivalta sekä rakennetulle ympäristölle että luonnolle. Toimitilojen puute koettiin suureksi. Lisäksi mainittiin kielteisenä puolena ja alueen huonoa mainetta lisäävänä poikien mopoilu nurmikolla, ja metelöinti varsinkin kaupungin vuokrataloissa. Vuokra-asunnoissa asuvilla ei ole päätösvaltaa asuntojen suhteen, kuten omistusasunnon asukkailla. Myös tällä oli oma vaikutuksensa alueen yleisilmeeseen. Alueella oli erityispalveluina kolme kauppaa ja kioski, sekä julkisia palveluja edustavat Kertsi ja peruskoulun ala-aste.

5 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta (jatkoa...) Poikien mielestä Koskela oli oikea slummialue 1960-luvulla. Silloin ei vielä ollut muita kerrostaloja kuin Kuntsit. Muuten alueella oli pelkkää metsää ja parakkeja. Tämä käsitys slummialueesta liittyi Koskelan hurjaan maineeseen ja siihen ettei kukaan uskaltanut Koskelaan luvulla rakennettujen kerrostalojen myötä haluttiin parantaa alueen huonoa mainetta. Jengin mukaan Koskelan keskusalue eli Koskela City muodostui Kunnalliskodintien taloista, ja Juhana Herttuantien taloista numerot 5,7,9 ja 11 eli poikien termein Kuntseista, Femmasta, Seikasta, Ysistä ja Yhdestätoista. Rajaus johtui toisaalta näiden talojen sijainnista, toisaalta siitä että suurin osa pojista asui näissä taloissa. Poikien mielestä Koskelassa parasta olivat Pirunkalliot eli "Pirtsarit" ja "Kaltsit sekä Koskelan ympärillä oleva metsä. Alueen etuja olivat lisäksi hyvät hiekkatiet, joita voi ajaa mopoilla ja moottoripyörällä, sekä nurmikot, joilla voi pelata jalkapalloa. Lähellä olevassa Vantaanjoessa voi uida ja kalastella. Lyhyesti sanottuna: Isot kalliot, metsä ja kalavedet olivat alueen parhaat puolet. Pojat sanoivat tuntevansa kaikki polut ja puut Koskelan metsissä, ja he uskoivat selviytyvänsä siellä vaikka kuinka pimeässä. Metsästä oli lisäksi se hyöty että sinne pääsi helposti poliisia karkuun. Koskelasta oli lisäksi hyvät yhteydet keskustaan. Poikien mielestä Koskela oli ehdottomasti paras paikka asua. Koskela oli heidän kotiseutunsa. Mielikuvat alueen eri paikoista vaihtelivat merkitysten ja tunnelatausten mukaan. Merkitykset ja tunnelataukset liittyvät siihen, mitä kullakin alueella oli tapahtunut. Jengin nuoret olivat antaneet jo lapsina leikkipaikoilleen itse keksimät nimet.. Joillakin paikoilla oli ollut jo valmiiksi nimi, jonka edellisen sukupolven nuoret olivat antaneet. Sellaisennimen historiikin tiesivät kaikki, jolloin paikalla oli tärkeä merkitys alueella. Nimitysten myötä nuoret olivat tavallaan omineet paikat itselleen kuuluviksi. En ole aikaisemmin kuullut yhdistettävän 60- ja 70 -luvuilla rakennettua kerrostaloaluetta ja kotiseuturakkautta sillä tavalla kuin nämä pojat tekivät. Keväisin Vapun aikoihin vietettiin Kaltsien avajaisia. Avajaisiin varustauduttiin ottamalla mukaan riittävästi olutta ja makkaraa. Porukkaa alkoi tulla perjantaisin paikalle kello kuuden jälkeen iltapäivällä. Sana avajaisista pantiin kiertämään. Vuonna 1984 oli poikien mielestä ollut paremmat avajaiset kuin vuonna Vuonna 1984 oli paljon enemmän juhlijoita kuin 1985, jolloin avajaiset menivät hiukan sekaisin, kun muutamat pojat intoutuivat viettämään avajaisia jo ennen Vappua, ja jatkoivat niiden viettoa vielä Vapun jälkeenkin. "Kaltsit" tulivat kuitenkin avatuksi. Kaltseille mentiin aina kun teki mieli, mutta viikonloppuisin oli eniten porukkaa. Päivän mittaan siellä oli aina muutama nuori. Siellä voitiin yöpyäkin jos oli pakko. "Kaltseilta" on hyvät näköalat ja siellä istuttiin, juotiin keskiolutta ja kuunneltiin musiikkia Joku oli aina ottanut nauhurin ja kasetteja mukaan. "Kuilujen" luona voi paistaa makkaraa. Pojat olivat kasanneet kivistä lieden, ja osasivat tehdä nuotion, joka ei savuta. Nuotioon ei saanut laittaa silloin palamaan mitään kosteaa. Lähitaloista soitettiin silloin tällöin poliisit paikalle hätistelemään nuoria pois. Poliisiauton näki jo kaukaa, ja selän takaa ei päässyt yllättämään.

6 Nuorison oma kotiseutuhistoria 1980-luvulta (jatkoa...) Hauskinta oli, jos poliisi intoutui kiipeämään ylös kallioille; pojat osasivat oikotien alas, ja kun poliisit olivat ylhäällä, pojat olivat jo alhaalla. Kallioilta huudeltiin ohikulkijoille ja varsinkin jos joku tuli komentamaan, alkoi härnääminen. Kesäisin viikonloppuina siellä istuskeli nuorta. Juhlat loppuivat yhden tai kahden aikoihin yöllä. Vanhempi jengi oli tavallisesti järjestänyt juhlat ja nuorempia oli ollut mukana. Viikonloppuisin oli myös tyttöjä mukana. Talvellakin käytiin "Kaltseilla". Linja-autoreitti menee "Kaltsien" edestä, ja pojat intoutuivat heittelemään lumipalloja linja-autoihin. Osumasta sai pisteitä. Jos osui aukinaiseen kattoikkunaan, sai lisäpisteitä. Lumipalloja heiteltiin kilpailumielessä muutenkin, ei pelkästään linja-autoihin. Syksyllä vietettiin "Kaltseilla" kesäkauden päättäjäisiä samaan tapaan kuin avajaisiakin. Ajankohta riippui siitä kuinka pian tuli kylmä, ettei Kaltseilla tarennut enää istua. Vantaanjoen Pikkukoski kuului koskelalaisten kokoontumispaikkoihin vielä kesällä Silloin vietettiin suuret Juhannusjuhlat. Kaikki mukanaolijat muistavat Juhannuksen. Silloin Pikkukoskelle olivat tulleet lähes kaikki koskelalaiset, myös jengiin väljästi kuuluvat nuoret. Yhteinen puheenaihe juhlista oli se, kuinka eräs pojista oli hypännyt humalassa jokeen. Suuren kiistan aiheutti kysymys siitä, kuka hänet joesta pelasti Monet muistavat muistivat että juuri he itse pelastivat pojan. Juhannuksena 1985 Pikkukoskella ei ollut kuin parikymmentä poikaa. Muut olivat saaneet kasaan niin paljon rahaa että matkustivat Juhannusfestivaaleille ympäri Suomea. Maunulalaisia oli silloin tullut viettämään Juhannusta Pikkukoskellle. Aluksi oli syntynyt taistelu koskelalaisten ja maunulalaisten välillä, mutta lopuksi ryhmät olivat sopineet riidan ja alkaneet juoda yhdessä olutta Juhannuksen kunniaksi. Kaikki koskelalaiset pojat kävivät kalassa Tekniikan museon vieressä virtaavalla Pitkäkoskella, eli Koskella eli Putouksilla. Kesäisin siellä oli aina muutaman pojan kalaporukka, ja kalaa tuli. Pojat kerskuivat kalasaaliillaan. Joskus jopa kilpailtiin keskenään siitä kumpi joukkue sai eniten kaloja. Silloin laskettiin kaikki kalat mukaan, räkäkiisketkin. Kaloja ei tietenkään syöty, vaan pojat muun muassa pelasivat kerran pesäpalloa kilpailusaalillaan. Öisin käytiin myös kalassa. Jos satuttiin saamaan lohi se paistettiin samana yönä ja syötiin. Koskelalaiset tulivat hyvin toimeen ympärillä olevien alueiden vastaavien jengien kanssa. erityisen hyvät välit olivat koskelalaisilla ja käpyläläisillä. Heavy-musiikki yhdisti molempien alueiden nuoria. Lisäksi Veräjämäestä (Vertsusta), Oulunkylästä (Ogelista), Maunulasta, Arabiasta, Toukolasta, Vallilasta ja Pihlajamäestä (Pihliksestä) olevien nuorten kanssa tultiin toimeen. Koskelan pojat tunsivat aina joka alueelta muutaman pojan. Näitä tuttavuuksia tarvittiin, varsinkin silloin, jos liikuttiin muiden alueilla. Alueiden rajat olivat menettäneet poikien mukaan merkitystään, koska ihmiset muuttavat usein alueilta toiselle. Aluetappeluita syntyi vain harvoin. Suurempia tappeluita oli näinä vuosian käyty pakilalaisten, patolalaisten ja malmilaisten kanssa. Käpyläläisiä käytiin tapaamassa Käpylässä, Käpylänkentän vieressä olevilla pattereilla eli "patskuilla". Leena Louhivuori

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana

Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana Asukastoiminta asuinalueen imagon muuttajana ROIHUVUORI rakennettu pääosin 1955-1965 asukkaita alueella 7763 asunnot keskimäärin pieniä alkujaan Itä-Herttoniemi, mutta asukkaiden pyynnöstä 1.1.1958 alkaen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?

Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivästä ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Pajupillin veistäminen vaati verta ja tanssi, katukoris ja jalkapallo puskivat

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot