Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2012 2016"

Transkriptio

1 Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Hyväksytty Mäntsälän kunnanvaltuustossa

2 Sisällys Johdanto Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne Vuokra-asunnot Kunnan oma asuntotarjonta ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot Erityisryhmien asumistarpeet Erityistukea tarvitsevien asuminen Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle Tuotantotavoitteet kaudelle Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys Haasteet asuntokannan kehittämisessä Kehityksen seuraaminen Lähteet Liitteet Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011) Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011) Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010) Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012) Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012)

3 Johdanto Kehittyvän ja kasvavan Mäntsälän kunnan tulee kehittää asunto-oloja siten, että asukkailla on käytettävissään niin elämäntilanteeseensa kuin asumistarpeisiinsa soveltuva asunto. Tällä hetkellä Mäntsälän asukasmäärä on noin henkilöä ja väestömäärän on ennustettu kasvavan. Sen lisäksi, että väestömäärä tulee kasvamaan, tulee väestö myös ikääntymään, joten asuntokannan kehittämisessä on otettava huomioon niin väestömäärässä kuin väestörakenteessakin tapahtuvat muutokset. Mäntsälän kunnan viimeisin asunto-ohjelma on laadittu vuosille Nyt laadittu asunto-ohjelma on tehty vuosille ja ohjelmassa esitetään Mäntsälässä vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia sekä keinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnanjohtaja on nimennyt asunto-ohjelman laatimista varten työryhmän, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:. kaavoitusjohtaja Lauri Pouru asemakaavainsinööri Tapio Sillfors kunnankamreeri Anja Tupamäki vanhustyön päällikkö Minna Koivumäki sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola toimitusjohtaja Rauni Ohvo 3

4 1. Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne Pääosa Mäntsälän kunnan asukkaista on työikäisiä (tässä luokiteltu vuotiaiksi). Alle 18-vuotiaita on 26 % ja yli 65-vuotiaita on 15 %. Huoltosuhteeksi muodostuu siten 69, joka vastaa Suomen keskitasoa. (Kuva 1) Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuudessa heikkenemään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektorille muodostuu uudenlaisia paineita. Samanaikaisesti tutkimusten on todettu osoittavan, että ikääntyvät asuvat mieluiten omissa kodeissaan (Ympäristöministeriö 2012). Väestörakenne heijastuu suoraan asuntokantaan ja asuntokannan kehittämiseen: tällä hetkellä työikäisillä on usein mahdollisuus oman asunnon hankkimiseen ja tämä näkyy omistusasuntojen suurena suhteellisena määränä (kuva 2). Ikäjakauma Mäntsälässä (11/2011) 1 % 1 % 5 % 1 % 7 % 8 % 2 % 9 % 4 % 3 % 0-0 vuotta 1-5 vuotta 6-6 vuotta 7-12 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 59 % vuotta vuotta vuotta Kuva 1. Ikäjakauma Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). Asuntojen hallintaperusteet Mäntsälässä % 9 % Asukas omistaa talon 0 % 9 % Asukas omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 7 % Korkotukivuokra-asunto 19 % 55 % Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Kuva 2. Asuntojen omistusmuodot Mäntsälässä vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011). 4

5 Asuntoja (kpl) Mäntsälän tämänhetkinen asuntokanta koostuu pääosin erillisistä pientaloista, jotka ovat yksityisomistuksessa. Näistä valtaosa on suuria perheasuntoja ja asunnot keskittyvät Kirkonkylään ja Hyökännummen suunnalle (Ohkolan tilastoalue). Pientalojen suosio on näkynyt myös viime vuosien rakentamismäärissä; pientaloasuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän kuin kerrostaloasuntoja. Tästä huolimatta asuntokohtaiset henkilömäärät ovat usein pieniä. (Kuvat 3-5, taulukko 1, liitteet 1-3) Asuntojakauma Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011) Erillinen pientalo Asuinkerrostalo 2 % Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Asuntojen määrä Mäntsälän tilastoalueilla (kpl) (Tilastokeskus 2011) Sääksjärvi 268 Saari % 18 % 67 % Kirkonkylä 4966 Ohkola 1708 Sälinkää 634 Keski- Mäntsälä 722 Kuva 3. Asuntojakauma Mäntsälässä. Kuva 4. Asumisen jakautuminen Mäntsälän Erillisiä pientaloja on 5895, rivitaloja 1200, tilastoalueille. asuinkerrostaloja 1566 ja muita rakennuksia Asuntojen koot talotyypin mukaan Mäntsälässä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asunnon pinta-ala (m 2 ) Kuva 5. Asuntojen koot talotyypeittäin Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). 5

6 Mäntsälän asuntokanta on kokonaisuutta tarkastellen melko uusi: asunnot on rakennettu pääosin luvuilla ja sitä myöhemmin. Välillä Mäntsälän kuntaan valmistui noin 160 asuntoa vuodessa (kuva 5). Kerros- ja rivitaloista pääosa on rakennettu keskustaan ja omakotitaloista 55-60% asemakaava-alueille, pääasiassa keskustan ja rautatieaseman läheisyyteen. Asuinrakentamispaikoiksi merkittyjen kiinteistökauppojen määrät ovat vaihdelleet lähivuosina noin kaupan välillä. Rakentamattomia, asuinrakentamispaikoiksi merkittyjä kiinteistöjä näistä on ollut vuosittain noin kiinteistöä. (Maanmittauslaitos 2012) Asemakaavojen ja rakennuslupien perusteella Mäntsälän Kirkonkylän alueelle on mahdollista rakentaa lähivuosina noin 380 uutta kerrostaloasuntoa. (Taulukot 1-2, kuva 6) Taulukko 1. Mäntsälässä vuosina valmistuneet pien- ja kerrostalot. Mäntsälän kunnassa on valmistunut viime vuosina asuntoja seuraavasti: Vuosi Pientaloasunto (kpl) Kerrostaloasunto (kpl) Taulukko 2. Rakennuslupiin ja asemakaavatilanteeseen perustuvat rakentamismahdollisuudet Mäntsälän Kirkonkylässä (12/2012). Rakennusluvat on jo myönnetty seuraaville hankkeille: As.Oy Mäntsälän Pilvikirsikka 28 asuntoa As.Oy Mäntsälän Kivistöntie 4 64 asuntoa Vahvistuneen asemakaavan mukaan voidaan rakentaa arviolta seuraavat asuntomäärät: Tiimarin kortteli n. 90 asuntoa Sepäntien alue(msoy) n. 80 asuntoa Asemakaavat ovat loppuvaiheessa seuraavissa hankkeissa (myös arviot): Amizzan kortteli n. 40 asuntoa Apposen kortteli n. 80 asuntoa 6

7 Rakennettujen asuntojen määrä (kpl) Asuntorakentamisen määrän vaihtelu Mäntsälässä välillä Rakennusvuosi Kuva 6. Asuntorakentaminen Mäntsälässä välillä (Tilastokeskus 2011). 1.1 Vuokra-asunnot Kunnan oma asuntotarjonta Mäntsälän kunta tarjoaa vuokra-asuntoja Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kautta ja vuokrattavia huoneistoja on 544 kpl. Näistä 466 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa ja 78 rivitaloissa. Lisäksi yhtiöllä on isännöitävänä Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti, jossa on 36 asuntoa. Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti fuusioitaneen alkaen Mäntsälän vuokraasunnot Oy:öön. Pääosa Mäntsälän kunnan vuokra-asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Kiinteistöt sijaitsevat Heissan, Jurvalan, Keskustan, Koskenrannan ja Mustamäen alueilla. (Kuva 7, liitteet 4-5) Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle on valmistunut uusia asuntoja viimeksi vuonna Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n huoneistojakauma vuonna 2012 (kpl) Kolmioita 17 % 4 h+k 2 % Yksiöitä 34 % Kaksioita 47 % Kuva 7. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen koot. 7

8 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen hakijamäärät ovat pysytelleet viime vuosien ajan samankaltaisina. Hakemusten määrät ovat vaihdelleet vuosina hakemuksen välillä. Suurin osa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n asunnonhakijoista on aikuisia sekä nuoria ja toiveena hakijoilla on useimmiten yksiö tai kaksio Mäntsälän keskustan tuntumasta. (Taulukko 3) Mustamäen vuokra-asunnot herättävät vähiten kiinnostusta. Taulukko 3. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n hakijat (hlö) ja asuntokunnan asuntotoiveet kesäkuussa Vuokra-asuntojen hakijat ja haetut asunnot (06/2012) Kaikki voimassa olevat hakemukset 151 Joista vaihtohakemuksia 24 Hakemuksia ulkopaikkakunnilta 20 Hakijoista yli 65-vuotiaita 18 Hakijoista alle 25-vuotiaita 26 Hakijoista vuotiaita 107 Hakijoista kodittomia 4 Hakijan toivoma asuntokoko (06/2012) Yksiö 74 Kaksio 52 Kolmio/ Neliö 25 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan kehittämisessä tulee olemaan haasteita, sillä uusia asuntoja on rakennettava poistuvien asuntojen tilalle ja niin erityisryhmien kuin Mäntsälään muuttavienkin asuntotarpeet on otettava huomioon samanaikaisesti. Lisäksi vanhaa asuntokantaa tulee korjata suunnitelmallisesti. Asuntokannan suunnitelmallisessa korjaamisessa on keskeistä tarkastella vanhojen asuntojen käyttötarkoitusta, perusparannusten kannattavuutta sekä Mustamäen alueen kehittämistä. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy päivittää vuosien aikana kiinteistöille pitkän tähtäimen korjaus- ja perusparannussuunnitelmat kustannusarvioineen ja sisällyttää ne taloussuunnitelmaan Asunto-ohjelmakauden aikana tullaan purkamaan Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n vuokrakohteita. Näihin lukeutuu tämän hetken (12/ 2012) tilanteen mukaan Isoniityntie 11-13, Sepäntie 5 sekä todennäköisesti Keskuskatu Purettavien asuntokohteiden lukumäärän vaikutus vuokra-asuntojen kokonaismäärään otetaan huomioon asuntorakentamisen määrässä. 8

9 Kunnan vuokra-asumisen kehittämistä helpottaa osaltaan se, että valtioneuvosto päätti lokakuussa 2011 tukea vuokra-asuntorakentamista väliaikaisella asetusmuutoksella. Tämän asetusmuutoksen kautta sellaisten korkotukilainojen omavastuukorko, jotka käytetään vuokra-asuntoja rakentamiseen muille kuin erityisryhmille, puolittuu vuoden 2014 loppuun saakka. Tämän toimenpiteen avulla on haluttu lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n lisäksi Mäntsälässä on tarjolla sekä yksityisten vuokranantajien kohteita että asumisoikeusasuntoja. Yksityisiä vuokrakiinteistöjä on vuonna 2012 viidessä kohteessa. Asumisoikeusasuntoja on 50 asuntoa kolmessa kohteessa. Tällä hetkellä (11/2012) asumisoikeusasuntoja jonottaa 28 taloutta. Asumisoikeusasuntojen jonotuksen suhteen tilanne on parantunut viime vuoteen nähden, tuolloin hakijoita oli 75 taloutta. (Liite 3) Vuonna 2010 valmistui n. 50 niin sanottua kovan rahan yksityistä vuokra-asuntoa Hemmintie 2:een ja vuonna asuntoa Karhulantie 2:een (Icecapitalin kohteita). YIT:lle on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa 25 asunnon vuokrakerrostalolle Hemmintielle Kirkonkylän keskustaan. Hanketta ei ole vielä aloitettu. 1.2 Erityisryhmien asumistarpeet Erityisryhmät on laissa ryhmitelty kolmeen ryhmään asumiseen olennaisesti vaikuttavien seikkojen perusteella: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet, kuten esim. asunnottomat ja opiskelijat. Monesti pitkäaikainen asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveys- tai muihin vastaaviin ongelmiin. Toiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita, kuten esim. puutteellisten elämänhallintataitojen vuoksi erityistukea tarvitsevat nuoret sekä mielenterveys- tai päihdepalveluiden käyttäjät. Kolmanteen erityisryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olojen järjestäminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Esimerkkeinä erityisryhmistä mainitaan vammaiset, muistihäiriöistä kärsivät sekä huonokuntoiset vanhukset. (Finlex 2012) 9

10 Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla on järjestää kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Asunnon järjestäminen ei ole osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Vastaavasti tuki- ja hoivapalveluiden järjestäminen asuntoon kuuluu sosiaali- ja terveystoimelle. Kokonaisuuden näkökulmasta vastuunjako kaipaa kunnan sisällä selkiyttämistä. Näkymä valtakunnan tasolla on se, että asuminen ja palvelut erotetaan samoin järjestämisvastuu myös erityisryhmien osalta. Kunnan alueella kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat erityisryhmien lisäksi myös pienituloiset lapsiperheet ja nuoret Erityistukea tarvitsevien asuminen Ikääntyvien asuminen Vanhan Porvoontien ja Osuustien vanhustentaloissa on yhteensä 86 asuntoa. Nämä kohteet eivät täytä esteettömyys- ja paloturvallisuusvaatimuksia, joten molempien talojen osalta tarvitaan korvaavaa asuntokantaa tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi lähivuosina on varauduttava asuntomäärän lisäämiseen uusien asuntojen rakentamisen kautta. Erityisesti keskusta-alueelle tarvitaan uusia asuntoja: noin 470 yli 75-vuotiasta ikäihmistä asuu Kirkonkylän ulkopuolella ja kunnan on varauduttava siihen että heistä osa tulee hakeutumaan lähimpien vuosien aikana kyläkeskustaan. Osa muuttajista tulee todennäköisesti hakemaan kunnan vuokra-asuntoa. Ikääntyvien päihdekuntoutujien asumiseen liittyviin haasteisiin etsitään tulevaisuudessa ratkaisua eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikääntyvien asumisen sijoittaminen sivukylille ei ole nykyisellään realistinen vaihtoehto jos sivukylillä ei ole palveluita. Ikäihmisten asuntojen on tärkeä sijaita kauppojen ja muiden peruspalvelujen (kuten terveydenhoito) välittömässä läheisyydessä, jotta jokapäiväiset arkiset toiminnot voivat jatkua mahdollisimman pitkään. Etäisyys kauppaan tulee olla mielellään alle 200 metriä. Vammaisten ja kehitysvammaisten asuminen Kunnalla ei ole omia kehitysvammaisten tai vammaisten asumispalveluyksiköitä. Asumispalvelut on järjestetty Etevan sekä yksityisten palvelujen tuottajien kautta kunnan alueella. Viisi vammaista henkilöä asuu kunnan alueella toimivissa asumispalveluyksiköissä ja viisi kunnan ulkopuolisissa yksiköissä. Kunnalla on käytössä yksi vammaismitoitettu kerrostaloasunto eikä kunnalla ole näillä näkymin tarvetta erillisille liikkumis- ja toimimisesteisten asunnoille. Olennaista asuntorakentamisessa on asuntojen esteettömyyden takaavat ratkaisut ja omalta osaltaan vammaispalvelulain mukaisilla asunnon muutostöillä turvataan vammaisten henkilöiden asuminen omissa kodeissaan. Etevan kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä asuu 19 kehitysvammaista ja yksityisten kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä kuusi kehitysvammaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kolme kehitysvammaisia. Heistä kukaan ei tule toimeen palveluasunnossa. 10

11 Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona asuvia 18 vuotta täyttäneitä kehitysvammaisia on 21 henkilöä. Arvion mukaan heistä noin 15 henkilöä pärjäisi kevennettyä ohjausta sisältävässä ohjatussa asumisessa. Tällainen asuminen sisältää ohjausta aamuisin sekä iltaisin ja siihen yhdistetään työtoiminta. Lopuilla kuudella henkilöllä on tarve tehostetun asumisen palveluille (tarve ympärivuorokautiseen valvontaan). Tällainen asumispalvelu on tarkoituksenmukaista järjestää ostopalveluna. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia kehitysvammaisia lapsia/ nuoria on yhteensä 49. Vuonna 2013 tehdään kotona asuvien kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoitus ja toimenpideohjelma hyödyntäen Aspa-Asumuspalvelusäätiön asiantuntijuutta. Nuorten asuminen Tällä hetkellä kunnan lastensuojelun käytössä on kaksi nuorten tukiasuntoa. Lisätarve on kolmelle asunnolle. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuminen Usein asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Päihdeongelmaisten kohdalla saattaa olla kyseessä myös sitoutumattomuus hoitoon eikä kunnalla ole mahdollisuutta tarjota hoitoon sitoutumattomille päihdeongelmaisille omia erillisiä asumisyksiköitä. Heillä on oikeus tavanomaiseen vuokra-asumiseen. Kunnalla on päihdeja mielenterveystyön ohjaaja, joka tukee ko. henkilöitä arjen asioissa mm. varmistaen vuokranmaksun. Sosiaalitoimen tiedossa ei ole asiakkaita, jotka asuisivat ulkona. Kunnalla on käytössä kolme hoitoon sitoutuneille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua tukiasuntoa. Tukiasunnot on tarkoitettu kuntoutumisen ajaksi ja tavoitteena on siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä kunnan ulkopuolella asuu 9 kuntalaista. Näihin ostopalveluihin on määritelty omat asumispalvelukriteerit ja tavoitteena on kuntoutuminen tukiasuntoihin tai itsenäiseen asumiseen. Käytettävissä oleva tukiasuntomäärä on tällä hetkellä riittävä. Kuluvana vuonna sosiaalitoimiston asiakkaista 18 on ilmoittanut osoitteekseen poste restante (henkilö noutaa kirjepostinsa postitoimistosta). Nämä henkilöt asuvat mm. ystävien luona ja heistä seitsemällä ei ole ollut lähiaikoina sosiaalitoimiston asiakkuutta. Poste restante -asukkaat muuttavat kokemuksen mukaan usein kunnasta ja kuntaan. 11

12 2. Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle Mäntsälän kunnan strategiassa todetaan asumisesta seuraavaa: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. (Mäntsälän kunta 2009) Mäntsälässä pyritään kaudella edistämään kohtuuhintaista asumista pitämällä tontti- ja asuntotarjonta riittävänä. Samalla turvataan sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset, vakaat asuntomarkkinat ja edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuutta löytää elämäntilanteeseensa sopiva asumismuoto. Mäntsälän kunnan tavoitteena on 1-2 % vuosittainen väestönkasvu ja kunnan asukasluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 asukkaalla. Mäntsälän kunnan laatiman strategian mukaan maankäytön tavoitteena on tiivistää kunnan yhdyskuntarakennetta ja vähentää ilmastonmuutosta lisäävää liikennettä. Näin ollen uusi asuminen tullaan tulevaisuudessa keskittämään jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien alueelle. Tavoite on, että väestönkasvusta 60 % suunnataan Kirkonkylään ja loput 40 % muulle alueelle. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin uutta asukasta Kirkonkylään ja asukasta kyliin. (Mäntsälän kunta 2011) Mäntsälän kunta toimii alueellisesti laajenevassa seutuyhteistyössä. Helsingin seudun kunnat ja valtio allekirjoittivat kesäkuussa 2012 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa kaupunkiseudun toimivuutta, kilpailukykyä sekä alueiden tasapuolista kehittämistä. Mäntsälän lähivuosien asuntotuotannon tavoitteena on vastata kunnan strategian tavoitteisiin sekä MAL-sopimuksen vaateisiin rakentamalla vuosina asuntoa vuotta kohden. Koko MAL-sopimuskauden aikana rakennetaan siis yhteensä 640 asuntoa. Vuosien aikana tämä tarkoittaa 384 asuntoa Kirkonkylään ja 256 asuntoa muihin asutuskeskittymiin. Näistä 640 asunnosta ARA-asuntojen osuus on 20 % eli 32 asuntoa vuodessa. 12

13 Tulevalla ARA-uudistuotannolla tulee ensin korvata poistuva asuntokanta ja sen jälkeen lisätä tarjontaa eri kohderyhmille. MAL-aiesopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokraasuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Mäntsälän kunnan oman asuntorakentamisen toteuttaa kunnan omistama yhtiö Mäntsälän vuokra-asunnot Oy. 13

14 3. Tuotantotavoitteet kaudelle Mäntsälän kunnan asuntotuotannossa ensisijaisena tavoitteena on korvata poistuvat asuntokohteet uusilla kohteilla. Toisena tavoitteena on lisätä asuntojen lukumäärää, jotta voidaan nykyistä paremmin vastata kysyntään. Kolmanneksi, Mäntsälässä on pulaa erityisryhmien asunnoista. Näiden rakentamiseen tullaan panostamaan ohjelmakaudella. Ikäihmisten asuntojen osalta Mäntsälän vuokra-asunnot Oy tekee yhteistyötä teknisen toimen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että eritellään ne osa-alueet, joista vastaa vuokraasunnot ja ne, joista vastaa tekninen toimi. Lisäksi määritellään mahdollisen ulkopuolisen toimijan rooli tuottajana (erityisesti silloin, kun kyseessä on tehostettu palveluasuminen). 3.1 Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys Kuten luvussa 2 todettiin, Mäntsälässä aiotaan tulevaisuudessa tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja uusi rakentaminen kohdistetaan alueille, joilla on jo asutusta. Ensivaiheessa uudisrakentaminen tapahtuu keskustassa ja rautatieaseman seudulla sekä näiden välialueella, lähellä palveluita. Tavoitteena on rakentaa erityisesti erityyppisiä vuokra-asuntoja, sillä laajalla vuokra-asuntotarjonnalla on mahdollista monipuolistaa Mäntsälän väestörakennetta. Asuntojen sijainteja sekä itse asuntoja suunniteltaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmät, kysytyimmät huoneistokoot, esteettömyys, saavutettavuus sekä palvelujen läheisyys. Vuokra-asuntoja pyritään sijoittamaan aiempaa useampiin naapurustoihin, sillä tavoitteena on saavuttaa sosiaalisesti sekoittunut aluerakenne ja tukea asukkaiden mahdollisuutta valita elämäntilanteeseensa sopivin asuinsijainti. Erityisryhmien asumista parannetaan siten, että Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n rakentaa uusia esteettömiä asuntoja sekä tämän päivän asumistarpeita vastaavia kohteita. Ikääntyville suunnatut asunnot sijoitetaan julkisten palvelujen läheisyyteen keskustaan. Uusien vuokra-kohteiden sijainti tarkentuu kaavoituksen perusteella, mutta alustava toteutusjärjestys, aikataulu ja kohderyhmäjako ovat seuraavanlaiset: Nykyisten poistuvien asuinkohteiden korvaaminen vuokra-asuntotuotannolla Vuokra-asuntotuotanto Vuokra-asuntotuotanto Vuokra-asuntotuotanto sekä Mustamäen alueen kehittäminen

15 ARA-kohteita tullaan rakentamaan seuraavasti: Kaunismäki 28 asuntoa Sepäntie 5 50 asuntoa Sepäntie 5 50 asuntoa Keskuskatu asuntoa Keskuskatu asuntoa Haasteet asuntokannan kehittämisessä Kokonaisuutena asuntokannan kehittäminen on haasteellista ja siihen liittyy useita näkökulmia, jotka otetaan huomioon samanaikaisesti. Asumisen kehittämisen haasteena tulee olemaan kohtuuhintaisen ja monipuolisen ARA-vuokra-asuntokannan rakentaminen. Myös energiatehokkuuden parantaminen luo haasteita sekä asuntojen uustuotannolle, korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Asuntokannan kehittämisen kautta tulisi näiden näkökulmien huomioimisen lisäksi pystyä ehkäisemään sosiaalista segregaatiota ja siihen liittyviä sosiaalisia haasteita. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan haasteisiin seuraavilla keinoilla: 1. Asuntojen neliömäärät ja pohjaratkaisut Nykyiset luvuilla rakennetut pienet vuokra-asunnot ovat usein neliömääriltään suuria vaikka itse asunto olisi huonemäärältään pieni (esim. yli 60 m 2 kaksio). Asunnon vuokra voi siten usein nousta edullisesta neliövuokrasta huolimatta suureksi. Samalla myös kiinteistön lämmityskulut ovat merkittävät. Tämä vaikuttaa asumiskustannuksiin erityisesti kylminä talvikausina. Vuokrataso sekä asumiskulut pyritään tulevaisuudessa pitämään kestävämmällä tasolla rakentamalla uusia kohteita, joissa asunnot ovat neliömääriltään pienempiä ja pohjaratkaisut nykyistä toimivampia. 2. Uusien kohteiden hyvä suunnitteluttaminen ja vanhojen kohteiden korjaamistarpeiden selvittäminen Uudet rakennettavat kohteet tulevat vastaamaan nykyisiä rakennusstandardeja ja vanhojen peruskorjattavien kohteiden korjaaminen suunnitellaan huolella. Vanhojen kohteiden korjaamista suunniteltaessa selvitetään tarvittaessa saavutetaanko niin asumisen tason, energiatehokkuuden kuin kustannustenkin kannalta parempi tulos korvaamalla vanha kohde uudella rakennuksella vai peruskorjaamalla kyseinen kohde. 3. Asuntojen sijoittaminen eri alueille Segregaation torjumistarpeeseen vastataan asunto-ohjelmassa panostamalla niin kysytyimpien vuokra-asuntokokojen rakentamiseen, asuntokannan 15

16 monipuolistamiseen sekä vuokra-asuntojen sijoittamiseen muun rakentamisen joukkoon aiempaa tasaisemmin. Uudet rakennuskohteet ovat esteettömiä ja kun asunnot sijoitetaan eri alueille, on niin ikääntyvillä, liikkumis- ja toimintarajoitteisilla kuin muillakin asukasryhmillä nykyistä parempi mahdollisuus valita itselleen sopiva naapurusto. 16

17 4. Kehityksen seuraaminen Asuntokannan kehitystä on seurattava, jotta asunto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästään ja luvussa 3.2 esitetyt haasteet voidaan ohittaa sujuvasti. Erityisen keskeisiä seurattavia teemoja ovat: a. asuntomäärässä yleisesti tapahtuvat muutokset, b. erityisryhmien asumisessa tapahtuvat muutokset, c. Mäntsälään muuttavien asumistilanne, d. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kohteiden kunnostuksen eteneminen sekä e. Vuokratason seuraaminen. Kuten luvussa todettiin, Isoniityntie sekä Sepäntie 5 tullaan lähitulevaisuudessa purkamaan ja mahdollisena purkukohteena on esitetty myös Keskuskatu Isonniityntiellä on 26 asuntoa, Sepäntiellä 12 asuntoa ja Keskuskatu puolestaan sisältää yhteensä 64 asuntoa. Kohteiden purkaminen on huomioitava asuntorakentamisen määrässä siten, että asuntojen kokonaismäärä kasvaa siitä huolimatta, että asuntoja puretaan. Erityisryhmien asumisessa on tärkeää parantaa asumisoloja yleisellä tasolla. Asuntomäärien lisäksi olennaista on asumisen laadun tarkkailu ja laadun parantaminen. Vanhusten asunnot osoitteissa Osuustie 2 G (44 asuntoa), Vanha Porvoontie 15 (19 asuntoa) ja Vanha Porvoontie 17 (23 asuntoa) kaipaavat kunnostusta ja näiden kohteiden tilalle on rakennettava uusia asuntoja. Kyseisten kohteiden käyttötarkoitusta mietitään myöhemmin uudelleen. Asunto-ohjelman aikana tulee seurata Mäntsälään muuttavien asunto-oloja ja tarjota heidän tarpeisiinsa soveltuvia kohteita hyvien liikenneyhteyksien päästä. Samalla Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostamissuunnitelmien laatimisesta sekä kunnostamisen etenemisestä on pidettävä huolta. Yksi asunto-ohjelman tavoitteista on varmistaa, että yhä useammalla on mahdollisuus kohtuullisen vuokratason asuntoon. Vuokratason kehitystä tulee seurata aktiivisesti niin remontoitavien kuin uusien kohteiden osalta. Seuraavalla asunto-ohjelmakaudella tulee tarkastella tämän asunto-ohjelman tulosten lisäksi sellaisia teemoja, jotka ovat jääneet nyt laaditussa asunto-ohjelmassa joko täysin huomiotta tai vähälle huomiolle. Tällainen teema on esimerkiksi opiskelijoiden asuminen. Lisäksi tulee pohtia kylien tulevaisuutta ja mahdollisuutta rakentaa vuokra-asumista kyliin, kuten Ohkolaan. 17

18 Lähteet Aluesarjat (2010). Asunto- ja rakennuskanta Finlex (2012). Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi HSY (2012). Helsingin seudun asuntoraportti luonnos. Maanmittauslaitos (2012). KTJ rekisterinpito Mäntsälän kunta (2009). Mäntsälän kunnan strategia vuosille Mäntsälän kunta (2011). Mäntsälän kuntastrategia _06_2011.pdf Tilastokeskus (2012). Väestötilastopalvelu Ympäristöministeriö Ikääntyneiden asuminen

19 Liitteet Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011) Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Mäntsälässä (Tilastokeskus 2012) Rakennustyyppi 1 huoneen asuntoja (kpl) 2 huoneen asuntoja (kpl) 3 huoneen asuntoja (kpl) 4 huoneen asuntoja (kpl) 5 huoneen asuntoja (kpl) 6 huoneen asuntoja (kpl) 7+ huoneen asuntoja (kpl) Erillinen pientalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Rivi- tai ketjutalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Asuinkerrostalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Muu rakennus Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Asumisväljyysluokitus: Tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun). Ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun). Normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot luokitellaan asumisväljyydeltään Tuntemattomiin. 19

20 Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011) Asuntokuntien henkilömäärät Mäntsälässä v (Tilastokeskus 2011) % 1 % 6 % 14 % 31 % 14 % 32 % Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010) Asunnot talotyypin, hallintaperusteen mukaan Mäntsälässä (Aluesarjat 2010) Asuntojen määrä (kpl) Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon talotyyppi Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto Korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste

21 Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012) 21

22 Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012) 22

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma

Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2017-2020 Hyväksytty Mäntsälän kunnanvaltuustossa.. 2016 2 Sisällys Johdanto... 4 2 Nykytilan kuvaus... 4 1.1 Väestö... 4 1.2 Asuntokanta... 5 1.2.1 Mäntsälän vuokra-asunnot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen

Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen Mielenterveyskuntoutujien asunto- ja palvelutalohanke; Kiinteistöosakeyhtiö Riihimäen Inkilänrinteen osakkeiden ostaminen Tekla 14.2.2012 58 Khall. 27.2.2012 90 Khall. 3.6.2013 292 Khall. 19.6.2013 316

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4 16.11.2015 Sivu 1 / 1 4717/2015 10.03.01 118 Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin 50245 tuleva tontti 4 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen,

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 5/2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 Perusturvalautakunta 13.08.2012 KOKOUSAIKA 13.08.2012 klo 17.00-18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto KÄSITELLYT ASIAT PYKÄLÄ SIVU 15 LAUSUNTOPYYNTÖ ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 28.9.2016 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 30.9.2016, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2017,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot