Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma 2012 2016"

Transkriptio

1 Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Hyväksytty Mäntsälän kunnanvaltuustossa

2 Sisällys Johdanto Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne Vuokra-asunnot Kunnan oma asuntotarjonta ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot Erityisryhmien asumistarpeet Erityistukea tarvitsevien asuminen Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle Tuotantotavoitteet kaudelle Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys Haasteet asuntokannan kehittämisessä Kehityksen seuraaminen Lähteet Liitteet Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011) Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011) Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010) Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012) Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012)

3 Johdanto Kehittyvän ja kasvavan Mäntsälän kunnan tulee kehittää asunto-oloja siten, että asukkailla on käytettävissään niin elämäntilanteeseensa kuin asumistarpeisiinsa soveltuva asunto. Tällä hetkellä Mäntsälän asukasmäärä on noin henkilöä ja väestömäärän on ennustettu kasvavan. Sen lisäksi, että väestömäärä tulee kasvamaan, tulee väestö myös ikääntymään, joten asuntokannan kehittämisessä on otettava huomioon niin väestömäärässä kuin väestörakenteessakin tapahtuvat muutokset. Mäntsälän kunnan viimeisin asunto-ohjelma on laadittu vuosille Nyt laadittu asunto-ohjelma on tehty vuosille ja ohjelmassa esitetään Mäntsälässä vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia sekä keinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnanjohtaja on nimennyt asunto-ohjelman laatimista varten työryhmän, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:. kaavoitusjohtaja Lauri Pouru asemakaavainsinööri Tapio Sillfors kunnankamreeri Anja Tupamäki vanhustyön päällikkö Minna Koivumäki sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila yleiskaava-arkkitehti Heini-Sofia Luotola toimitusjohtaja Rauni Ohvo 3

4 1. Asuntokanta ja asuntomarkkinatilanne Pääosa Mäntsälän kunnan asukkaista on työikäisiä (tässä luokiteltu vuotiaiksi). Alle 18-vuotiaita on 26 % ja yli 65-vuotiaita on 15 %. Huoltosuhteeksi muodostuu siten 69, joka vastaa Suomen keskitasoa. (Kuva 1) Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee tulevaisuudessa heikkenemään, sillä väestö ikääntyy ja tämän myötä terveydenhuolto- ja sosiaalisektorille muodostuu uudenlaisia paineita. Samanaikaisesti tutkimusten on todettu osoittavan, että ikääntyvät asuvat mieluiten omissa kodeissaan (Ympäristöministeriö 2012). Väestörakenne heijastuu suoraan asuntokantaan ja asuntokannan kehittämiseen: tällä hetkellä työikäisillä on usein mahdollisuus oman asunnon hankkimiseen ja tämä näkyy omistusasuntojen suurena suhteellisena määränä (kuva 2). Ikäjakauma Mäntsälässä (11/2011) 1 % 1 % 5 % 1 % 7 % 8 % 2 % 9 % 4 % 3 % 0-0 vuotta 1-5 vuotta 6-6 vuotta 7-12 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 59 % vuotta vuotta vuotta Kuva 1. Ikäjakauma Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). Asuntojen hallintaperusteet Mäntsälässä % 9 % Asukas omistaa talon 0 % 9 % Asukas omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 7 % Korkotukivuokra-asunto 19 % 55 % Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Kuva 2. Asuntojen omistusmuodot Mäntsälässä vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011). 4

5 Asuntoja (kpl) Mäntsälän tämänhetkinen asuntokanta koostuu pääosin erillisistä pientaloista, jotka ovat yksityisomistuksessa. Näistä valtaosa on suuria perheasuntoja ja asunnot keskittyvät Kirkonkylään ja Hyökännummen suunnalle (Ohkolan tilastoalue). Pientalojen suosio on näkynyt myös viime vuosien rakentamismäärissä; pientaloasuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän kuin kerrostaloasuntoja. Tästä huolimatta asuntokohtaiset henkilömäärät ovat usein pieniä. (Kuvat 3-5, taulukko 1, liitteet 1-3) Asuntojakauma Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011) Erillinen pientalo Asuinkerrostalo 2 % Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Asuntojen määrä Mäntsälän tilastoalueilla (kpl) (Tilastokeskus 2011) Sääksjärvi 268 Saari % 18 % 67 % Kirkonkylä 4966 Ohkola 1708 Sälinkää 634 Keski- Mäntsälä 722 Kuva 3. Asuntojakauma Mäntsälässä. Kuva 4. Asumisen jakautuminen Mäntsälän Erillisiä pientaloja on 5895, rivitaloja 1200, tilastoalueille. asuinkerrostaloja 1566 ja muita rakennuksia Asuntojen koot talotyypin mukaan Mäntsälässä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asunnon pinta-ala (m 2 ) Kuva 5. Asuntojen koot talotyypeittäin Mäntsälässä (Tilastokeskus 2011). 5

6 Mäntsälän asuntokanta on kokonaisuutta tarkastellen melko uusi: asunnot on rakennettu pääosin luvuilla ja sitä myöhemmin. Välillä Mäntsälän kuntaan valmistui noin 160 asuntoa vuodessa (kuva 5). Kerros- ja rivitaloista pääosa on rakennettu keskustaan ja omakotitaloista 55-60% asemakaava-alueille, pääasiassa keskustan ja rautatieaseman läheisyyteen. Asuinrakentamispaikoiksi merkittyjen kiinteistökauppojen määrät ovat vaihdelleet lähivuosina noin kaupan välillä. Rakentamattomia, asuinrakentamispaikoiksi merkittyjä kiinteistöjä näistä on ollut vuosittain noin kiinteistöä. (Maanmittauslaitos 2012) Asemakaavojen ja rakennuslupien perusteella Mäntsälän Kirkonkylän alueelle on mahdollista rakentaa lähivuosina noin 380 uutta kerrostaloasuntoa. (Taulukot 1-2, kuva 6) Taulukko 1. Mäntsälässä vuosina valmistuneet pien- ja kerrostalot. Mäntsälän kunnassa on valmistunut viime vuosina asuntoja seuraavasti: Vuosi Pientaloasunto (kpl) Kerrostaloasunto (kpl) Taulukko 2. Rakennuslupiin ja asemakaavatilanteeseen perustuvat rakentamismahdollisuudet Mäntsälän Kirkonkylässä (12/2012). Rakennusluvat on jo myönnetty seuraaville hankkeille: As.Oy Mäntsälän Pilvikirsikka 28 asuntoa As.Oy Mäntsälän Kivistöntie 4 64 asuntoa Vahvistuneen asemakaavan mukaan voidaan rakentaa arviolta seuraavat asuntomäärät: Tiimarin kortteli n. 90 asuntoa Sepäntien alue(msoy) n. 80 asuntoa Asemakaavat ovat loppuvaiheessa seuraavissa hankkeissa (myös arviot): Amizzan kortteli n. 40 asuntoa Apposen kortteli n. 80 asuntoa 6

7 Rakennettujen asuntojen määrä (kpl) Asuntorakentamisen määrän vaihtelu Mäntsälässä välillä Rakennusvuosi Kuva 6. Asuntorakentaminen Mäntsälässä välillä (Tilastokeskus 2011). 1.1 Vuokra-asunnot Kunnan oma asuntotarjonta Mäntsälän kunta tarjoaa vuokra-asuntoja Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kautta ja vuokrattavia huoneistoja on 544 kpl. Näistä 466 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa ja 78 rivitaloissa. Lisäksi yhtiöllä on isännöitävänä Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti, jossa on 36 asuntoa. Kiinteistö Oy Mäntsälänraitti fuusioitaneen alkaen Mäntsälän vuokraasunnot Oy:öön. Pääosa Mäntsälän kunnan vuokra-asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Kiinteistöt sijaitsevat Heissan, Jurvalan, Keskustan, Koskenrannan ja Mustamäen alueilla. (Kuva 7, liitteet 4-5) Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle on valmistunut uusia asuntoja viimeksi vuonna Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n huoneistojakauma vuonna 2012 (kpl) Kolmioita 17 % 4 h+k 2 % Yksiöitä 34 % Kaksioita 47 % Kuva 7. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen koot. 7

8 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntojen hakijamäärät ovat pysytelleet viime vuosien ajan samankaltaisina. Hakemusten määrät ovat vaihdelleet vuosina hakemuksen välillä. Suurin osa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n asunnonhakijoista on aikuisia sekä nuoria ja toiveena hakijoilla on useimmiten yksiö tai kaksio Mäntsälän keskustan tuntumasta. (Taulukko 3) Mustamäen vuokra-asunnot herättävät vähiten kiinnostusta. Taulukko 3. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n hakijat (hlö) ja asuntokunnan asuntotoiveet kesäkuussa Vuokra-asuntojen hakijat ja haetut asunnot (06/2012) Kaikki voimassa olevat hakemukset 151 Joista vaihtohakemuksia 24 Hakemuksia ulkopaikkakunnilta 20 Hakijoista yli 65-vuotiaita 18 Hakijoista alle 25-vuotiaita 26 Hakijoista vuotiaita 107 Hakijoista kodittomia 4 Hakijan toivoma asuntokoko (06/2012) Yksiö 74 Kaksio 52 Kolmio/ Neliö 25 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n asuntokannan kehittämisessä tulee olemaan haasteita, sillä uusia asuntoja on rakennettava poistuvien asuntojen tilalle ja niin erityisryhmien kuin Mäntsälään muuttavienkin asuntotarpeet on otettava huomioon samanaikaisesti. Lisäksi vanhaa asuntokantaa tulee korjata suunnitelmallisesti. Asuntokannan suunnitelmallisessa korjaamisessa on keskeistä tarkastella vanhojen asuntojen käyttötarkoitusta, perusparannusten kannattavuutta sekä Mustamäen alueen kehittämistä. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy päivittää vuosien aikana kiinteistöille pitkän tähtäimen korjaus- ja perusparannussuunnitelmat kustannusarvioineen ja sisällyttää ne taloussuunnitelmaan Asunto-ohjelmakauden aikana tullaan purkamaan Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n vuokrakohteita. Näihin lukeutuu tämän hetken (12/ 2012) tilanteen mukaan Isoniityntie 11-13, Sepäntie 5 sekä todennäköisesti Keskuskatu Purettavien asuntokohteiden lukumäärän vaikutus vuokra-asuntojen kokonaismäärään otetaan huomioon asuntorakentamisen määrässä. 8

9 Kunnan vuokra-asumisen kehittämistä helpottaa osaltaan se, että valtioneuvosto päätti lokakuussa 2011 tukea vuokra-asuntorakentamista väliaikaisella asetusmuutoksella. Tämän asetusmuutoksen kautta sellaisten korkotukilainojen omavastuukorko, jotka käytetään vuokra-asuntoja rakentamiseen muille kuin erityisryhmille, puolittuu vuoden 2014 loppuun saakka. Tämän toimenpiteen avulla on haluttu lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ASO-kohteet ja yksityiset vuokra-asunnot Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n lisäksi Mäntsälässä on tarjolla sekä yksityisten vuokranantajien kohteita että asumisoikeusasuntoja. Yksityisiä vuokrakiinteistöjä on vuonna 2012 viidessä kohteessa. Asumisoikeusasuntoja on 50 asuntoa kolmessa kohteessa. Tällä hetkellä (11/2012) asumisoikeusasuntoja jonottaa 28 taloutta. Asumisoikeusasuntojen jonotuksen suhteen tilanne on parantunut viime vuoteen nähden, tuolloin hakijoita oli 75 taloutta. (Liite 3) Vuonna 2010 valmistui n. 50 niin sanottua kovan rahan yksityistä vuokra-asuntoa Hemmintie 2:een ja vuonna asuntoa Karhulantie 2:een (Icecapitalin kohteita). YIT:lle on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa 25 asunnon vuokrakerrostalolle Hemmintielle Kirkonkylän keskustaan. Hanketta ei ole vielä aloitettu. 1.2 Erityisryhmien asumistarpeet Erityisryhmät on laissa ryhmitelty kolmeen ryhmään asumiseen olennaisesti vaikuttavien seikkojen perusteella: Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet, kuten esim. asunnottomat ja opiskelijat. Monesti pitkäaikainen asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveys- tai muihin vastaaviin ongelmiin. Toiseen ryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita, kuten esim. puutteellisten elämänhallintataitojen vuoksi erityistukea tarvitsevat nuoret sekä mielenterveys- tai päihdepalveluiden käyttäjät. Kolmanteen erityisryhmään kuuluvien henkilöiden tai perheiden asunto-olojen järjestäminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Esimerkkeinä erityisryhmistä mainitaan vammaiset, muistihäiriöistä kärsivät sekä huonokuntoiset vanhukset. (Finlex 2012) 9

10 Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla on järjestää kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Asunnon järjestäminen ei ole osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Vastaavasti tuki- ja hoivapalveluiden järjestäminen asuntoon kuuluu sosiaali- ja terveystoimelle. Kokonaisuuden näkökulmasta vastuunjako kaipaa kunnan sisällä selkiyttämistä. Näkymä valtakunnan tasolla on se, että asuminen ja palvelut erotetaan samoin järjestämisvastuu myös erityisryhmien osalta. Kunnan alueella kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat erityisryhmien lisäksi myös pienituloiset lapsiperheet ja nuoret Erityistukea tarvitsevien asuminen Ikääntyvien asuminen Vanhan Porvoontien ja Osuustien vanhustentaloissa on yhteensä 86 asuntoa. Nämä kohteet eivät täytä esteettömyys- ja paloturvallisuusvaatimuksia, joten molempien talojen osalta tarvitaan korvaavaa asuntokantaa tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi lähivuosina on varauduttava asuntomäärän lisäämiseen uusien asuntojen rakentamisen kautta. Erityisesti keskusta-alueelle tarvitaan uusia asuntoja: noin 470 yli 75-vuotiasta ikäihmistä asuu Kirkonkylän ulkopuolella ja kunnan on varauduttava siihen että heistä osa tulee hakeutumaan lähimpien vuosien aikana kyläkeskustaan. Osa muuttajista tulee todennäköisesti hakemaan kunnan vuokra-asuntoa. Ikääntyvien päihdekuntoutujien asumiseen liittyviin haasteisiin etsitään tulevaisuudessa ratkaisua eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikääntyvien asumisen sijoittaminen sivukylille ei ole nykyisellään realistinen vaihtoehto jos sivukylillä ei ole palveluita. Ikäihmisten asuntojen on tärkeä sijaita kauppojen ja muiden peruspalvelujen (kuten terveydenhoito) välittömässä läheisyydessä, jotta jokapäiväiset arkiset toiminnot voivat jatkua mahdollisimman pitkään. Etäisyys kauppaan tulee olla mielellään alle 200 metriä. Vammaisten ja kehitysvammaisten asuminen Kunnalla ei ole omia kehitysvammaisten tai vammaisten asumispalveluyksiköitä. Asumispalvelut on järjestetty Etevan sekä yksityisten palvelujen tuottajien kautta kunnan alueella. Viisi vammaista henkilöä asuu kunnan alueella toimivissa asumispalveluyksiköissä ja viisi kunnan ulkopuolisissa yksiköissä. Kunnalla on käytössä yksi vammaismitoitettu kerrostaloasunto eikä kunnalla ole näillä näkymin tarvetta erillisille liikkumis- ja toimimisesteisten asunnoille. Olennaista asuntorakentamisessa on asuntojen esteettömyyden takaavat ratkaisut ja omalta osaltaan vammaispalvelulain mukaisilla asunnon muutostöillä turvataan vammaisten henkilöiden asuminen omissa kodeissaan. Etevan kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä asuu 19 kehitysvammaista ja yksityisten kautta järjestetyissä asumispalveluyksiköissä kuusi kehitysvammaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kolme kehitysvammaisia. Heistä kukaan ei tule toimeen palveluasunnossa. 10

11 Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona asuvia 18 vuotta täyttäneitä kehitysvammaisia on 21 henkilöä. Arvion mukaan heistä noin 15 henkilöä pärjäisi kevennettyä ohjausta sisältävässä ohjatussa asumisessa. Tällainen asuminen sisältää ohjausta aamuisin sekä iltaisin ja siihen yhdistetään työtoiminta. Lopuilla kuudella henkilöllä on tarve tehostetun asumisen palveluille (tarve ympärivuorokautiseen valvontaan). Tällainen asumispalvelu on tarkoituksenmukaista järjestää ostopalveluna. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia kehitysvammaisia lapsia/ nuoria on yhteensä 49. Vuonna 2013 tehdään kotona asuvien kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvän palvelutarpeen kartoitus ja toimenpideohjelma hyödyntäen Aspa-Asumuspalvelusäätiön asiantuntijuutta. Nuorten asuminen Tällä hetkellä kunnan lastensuojelun käytössä on kaksi nuorten tukiasuntoa. Lisätarve on kolmelle asunnolle. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asuminen Usein asunnottomuus yhdistyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Päihdeongelmaisten kohdalla saattaa olla kyseessä myös sitoutumattomuus hoitoon eikä kunnalla ole mahdollisuutta tarjota hoitoon sitoutumattomille päihdeongelmaisille omia erillisiä asumisyksiköitä. Heillä on oikeus tavanomaiseen vuokra-asumiseen. Kunnalla on päihdeja mielenterveystyön ohjaaja, joka tukee ko. henkilöitä arjen asioissa mm. varmistaen vuokranmaksun. Sosiaalitoimen tiedossa ei ole asiakkaita, jotka asuisivat ulkona. Kunnalla on käytössä kolme hoitoon sitoutuneille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnattua tukiasuntoa. Tukiasunnot on tarkoitettu kuntoutumisen ajaksi ja tavoitteena on siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä kunnan ulkopuolella asuu 9 kuntalaista. Näihin ostopalveluihin on määritelty omat asumispalvelukriteerit ja tavoitteena on kuntoutuminen tukiasuntoihin tai itsenäiseen asumiseen. Käytettävissä oleva tukiasuntomäärä on tällä hetkellä riittävä. Kuluvana vuonna sosiaalitoimiston asiakkaista 18 on ilmoittanut osoitteekseen poste restante (henkilö noutaa kirjepostinsa postitoimistosta). Nämä henkilöt asuvat mm. ystävien luona ja heistä seitsemällä ei ole ollut lähiaikoina sosiaalitoimiston asiakkuutta. Poste restante -asukkaat muuttavat kokemuksen mukaan usein kunnasta ja kuntaan. 11

12 2. Mäntsälän strategiset tavoitteet kaudelle Mäntsälän kunnan strategiassa todetaan asumisesta seuraavaa: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. (Mäntsälän kunta 2009) Mäntsälässä pyritään kaudella edistämään kohtuuhintaista asumista pitämällä tontti- ja asuntotarjonta riittävänä. Samalla turvataan sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset, vakaat asuntomarkkinat ja edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuutta löytää elämäntilanteeseensa sopiva asumismuoto. Mäntsälän kunnan tavoitteena on 1-2 % vuosittainen väestönkasvu ja kunnan asukasluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 asukkaalla. Mäntsälän kunnan laatiman strategian mukaan maankäytön tavoitteena on tiivistää kunnan yhdyskuntarakennetta ja vähentää ilmastonmuutosta lisäävää liikennettä. Näin ollen uusi asuminen tullaan tulevaisuudessa keskittämään jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien alueelle. Tavoite on, että väestönkasvusta 60 % suunnataan Kirkonkylään ja loput 40 % muulle alueelle. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin uutta asukasta Kirkonkylään ja asukasta kyliin. (Mäntsälän kunta 2011) Mäntsälän kunta toimii alueellisesti laajenevassa seutuyhteistyössä. Helsingin seudun kunnat ja valtio allekirjoittivat kesäkuussa 2012 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa kaupunkiseudun toimivuutta, kilpailukykyä sekä alueiden tasapuolista kehittämistä. Mäntsälän lähivuosien asuntotuotannon tavoitteena on vastata kunnan strategian tavoitteisiin sekä MAL-sopimuksen vaateisiin rakentamalla vuosina asuntoa vuotta kohden. Koko MAL-sopimuskauden aikana rakennetaan siis yhteensä 640 asuntoa. Vuosien aikana tämä tarkoittaa 384 asuntoa Kirkonkylään ja 256 asuntoa muihin asutuskeskittymiin. Näistä 640 asunnosta ARA-asuntojen osuus on 20 % eli 32 asuntoa vuodessa. 12

13 Tulevalla ARA-uudistuotannolla tulee ensin korvata poistuva asuntokanta ja sen jälkeen lisätä tarjontaa eri kohderyhmille. MAL-aiesopimuksen mukaisesti ollaan mm. käynnistämässä seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja selvitystä vuokraasuntotuotannon lisäämiseksi KUUMA-kunnissa. Mäntsälän kunnan oman asuntorakentamisen toteuttaa kunnan omistama yhtiö Mäntsälän vuokra-asunnot Oy. 13

14 3. Tuotantotavoitteet kaudelle Mäntsälän kunnan asuntotuotannossa ensisijaisena tavoitteena on korvata poistuvat asuntokohteet uusilla kohteilla. Toisena tavoitteena on lisätä asuntojen lukumäärää, jotta voidaan nykyistä paremmin vastata kysyntään. Kolmanneksi, Mäntsälässä on pulaa erityisryhmien asunnoista. Näiden rakentamiseen tullaan panostamaan ohjelmakaudella. Ikäihmisten asuntojen osalta Mäntsälän vuokra-asunnot Oy tekee yhteistyötä teknisen toimen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että eritellään ne osa-alueet, joista vastaa vuokraasunnot ja ne, joista vastaa tekninen toimi. Lisäksi määritellään mahdollisen ulkopuolisen toimijan rooli tuottajana (erityisesti silloin, kun kyseessä on tehostettu palveluasuminen). 3.1 Rakentamisen alueellinen kohdistuminen, kohderyhmät ja toteutusjärjestys Kuten luvussa 2 todettiin, Mäntsälässä aiotaan tulevaisuudessa tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja uusi rakentaminen kohdistetaan alueille, joilla on jo asutusta. Ensivaiheessa uudisrakentaminen tapahtuu keskustassa ja rautatieaseman seudulla sekä näiden välialueella, lähellä palveluita. Tavoitteena on rakentaa erityisesti erityyppisiä vuokra-asuntoja, sillä laajalla vuokra-asuntotarjonnalla on mahdollista monipuolistaa Mäntsälän väestörakennetta. Asuntojen sijainteja sekä itse asuntoja suunniteltaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmät, kysytyimmät huoneistokoot, esteettömyys, saavutettavuus sekä palvelujen läheisyys. Vuokra-asuntoja pyritään sijoittamaan aiempaa useampiin naapurustoihin, sillä tavoitteena on saavuttaa sosiaalisesti sekoittunut aluerakenne ja tukea asukkaiden mahdollisuutta valita elämäntilanteeseensa sopivin asuinsijainti. Erityisryhmien asumista parannetaan siten, että Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n rakentaa uusia esteettömiä asuntoja sekä tämän päivän asumistarpeita vastaavia kohteita. Ikääntyville suunnatut asunnot sijoitetaan julkisten palvelujen läheisyyteen keskustaan. Uusien vuokra-kohteiden sijainti tarkentuu kaavoituksen perusteella, mutta alustava toteutusjärjestys, aikataulu ja kohderyhmäjako ovat seuraavanlaiset: Nykyisten poistuvien asuinkohteiden korvaaminen vuokra-asuntotuotannolla Vuokra-asuntotuotanto Vuokra-asuntotuotanto Vuokra-asuntotuotanto sekä Mustamäen alueen kehittäminen

15 ARA-kohteita tullaan rakentamaan seuraavasti: Kaunismäki 28 asuntoa Sepäntie 5 50 asuntoa Sepäntie 5 50 asuntoa Keskuskatu asuntoa Keskuskatu asuntoa Haasteet asuntokannan kehittämisessä Kokonaisuutena asuntokannan kehittäminen on haasteellista ja siihen liittyy useita näkökulmia, jotka otetaan huomioon samanaikaisesti. Asumisen kehittämisen haasteena tulee olemaan kohtuuhintaisen ja monipuolisen ARA-vuokra-asuntokannan rakentaminen. Myös energiatehokkuuden parantaminen luo haasteita sekä asuntojen uustuotannolle, korjaustoiminnalle että kiinteistönpidolle. Asuntokannan kehittämisen kautta tulisi näiden näkökulmien huomioimisen lisäksi pystyä ehkäisemään sosiaalista segregaatiota ja siihen liittyviä sosiaalisia haasteita. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan haasteisiin seuraavilla keinoilla: 1. Asuntojen neliömäärät ja pohjaratkaisut Nykyiset luvuilla rakennetut pienet vuokra-asunnot ovat usein neliömääriltään suuria vaikka itse asunto olisi huonemäärältään pieni (esim. yli 60 m 2 kaksio). Asunnon vuokra voi siten usein nousta edullisesta neliövuokrasta huolimatta suureksi. Samalla myös kiinteistön lämmityskulut ovat merkittävät. Tämä vaikuttaa asumiskustannuksiin erityisesti kylminä talvikausina. Vuokrataso sekä asumiskulut pyritään tulevaisuudessa pitämään kestävämmällä tasolla rakentamalla uusia kohteita, joissa asunnot ovat neliömääriltään pienempiä ja pohjaratkaisut nykyistä toimivampia. 2. Uusien kohteiden hyvä suunnitteluttaminen ja vanhojen kohteiden korjaamistarpeiden selvittäminen Uudet rakennettavat kohteet tulevat vastaamaan nykyisiä rakennusstandardeja ja vanhojen peruskorjattavien kohteiden korjaaminen suunnitellaan huolella. Vanhojen kohteiden korjaamista suunniteltaessa selvitetään tarvittaessa saavutetaanko niin asumisen tason, energiatehokkuuden kuin kustannustenkin kannalta parempi tulos korvaamalla vanha kohde uudella rakennuksella vai peruskorjaamalla kyseinen kohde. 3. Asuntojen sijoittaminen eri alueille Segregaation torjumistarpeeseen vastataan asunto-ohjelmassa panostamalla niin kysytyimpien vuokra-asuntokokojen rakentamiseen, asuntokannan 15

16 monipuolistamiseen sekä vuokra-asuntojen sijoittamiseen muun rakentamisen joukkoon aiempaa tasaisemmin. Uudet rakennuskohteet ovat esteettömiä ja kun asunnot sijoitetaan eri alueille, on niin ikääntyvillä, liikkumis- ja toimintarajoitteisilla kuin muillakin asukasryhmillä nykyistä parempi mahdollisuus valita itselleen sopiva naapurusto. 16

17 4. Kehityksen seuraaminen Asuntokannan kehitystä on seurattava, jotta asunto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästään ja luvussa 3.2 esitetyt haasteet voidaan ohittaa sujuvasti. Erityisen keskeisiä seurattavia teemoja ovat: a. asuntomäärässä yleisesti tapahtuvat muutokset, b. erityisryhmien asumisessa tapahtuvat muutokset, c. Mäntsälään muuttavien asumistilanne, d. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy: n kohteiden kunnostuksen eteneminen sekä e. Vuokratason seuraaminen. Kuten luvussa todettiin, Isoniityntie sekä Sepäntie 5 tullaan lähitulevaisuudessa purkamaan ja mahdollisena purkukohteena on esitetty myös Keskuskatu Isonniityntiellä on 26 asuntoa, Sepäntiellä 12 asuntoa ja Keskuskatu puolestaan sisältää yhteensä 64 asuntoa. Kohteiden purkaminen on huomioitava asuntorakentamisen määrässä siten, että asuntojen kokonaismäärä kasvaa siitä huolimatta, että asuntoja puretaan. Erityisryhmien asumisessa on tärkeää parantaa asumisoloja yleisellä tasolla. Asuntomäärien lisäksi olennaista on asumisen laadun tarkkailu ja laadun parantaminen. Vanhusten asunnot osoitteissa Osuustie 2 G (44 asuntoa), Vanha Porvoontie 15 (19 asuntoa) ja Vanha Porvoontie 17 (23 asuntoa) kaipaavat kunnostusta ja näiden kohteiden tilalle on rakennettava uusia asuntoja. Kyseisten kohteiden käyttötarkoitusta mietitään myöhemmin uudelleen. Asunto-ohjelman aikana tulee seurata Mäntsälään muuttavien asunto-oloja ja tarjota heidän tarpeisiinsa soveltuvia kohteita hyvien liikenneyhteyksien päästä. Samalla Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostamissuunnitelmien laatimisesta sekä kunnostamisen etenemisestä on pidettävä huolta. Yksi asunto-ohjelman tavoitteista on varmistaa, että yhä useammalla on mahdollisuus kohtuullisen vuokratason asuntoon. Vuokratason kehitystä tulee seurata aktiivisesti niin remontoitavien kuin uusien kohteiden osalta. Seuraavalla asunto-ohjelmakaudella tulee tarkastella tämän asunto-ohjelman tulosten lisäksi sellaisia teemoja, jotka ovat jääneet nyt laaditussa asunto-ohjelmassa joko täysin huomiotta tai vähälle huomiolle. Tällainen teema on esimerkiksi opiskelijoiden asuminen. Lisäksi tulee pohtia kylien tulevaisuutta ja mahdollisuutta rakentaa vuokra-asumista kyliin, kuten Ohkolaan. 17

18 Lähteet Aluesarjat (2010). Asunto- ja rakennuskanta Finlex (2012). Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi HSY (2012). Helsingin seudun asuntoraportti luonnos. Maanmittauslaitos (2012). KTJ rekisterinpito Mäntsälän kunta (2009). Mäntsälän kunnan strategia vuosille Mäntsälän kunta (2011). Mäntsälän kuntastrategia _06_2011.pdf Tilastokeskus (2012). Väestötilastopalvelu Ympäristöministeriö Ikääntyneiden asuminen

19 Liitteet Liite 1. Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan (2011) Asunnot huoneluvun, talotyypin ja asumisväljyyden mukaan Mäntsälässä (Tilastokeskus 2012) Rakennustyyppi 1 huoneen asuntoja (kpl) 2 huoneen asuntoja (kpl) 3 huoneen asuntoja (kpl) 4 huoneen asuntoja (kpl) 5 huoneen asuntoja (kpl) 6 huoneen asuntoja (kpl) 7+ huoneen asuntoja (kpl) Erillinen pientalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Rivi- tai ketjutalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Asuinkerrostalo Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Muu rakennus Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Asumisväljyysluokitus: Tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun). Ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun). Normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. Vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot luokitellaan asumisväljyydeltään Tuntemattomiin. 19

20 Liite 2. Asuntokuntien henkilömäärät ja asuntojen hallintamuodot (2011) Asuntokuntien henkilömäärät Mäntsälässä v (Tilastokeskus 2011) % 1 % 6 % 14 % 31 % 14 % 32 % Liite 3. Asuntojen hallintaperusteet (2010) Asunnot talotyypin, hallintaperusteen mukaan Mäntsälässä (Aluesarjat 2010) Asuntojen määrä (kpl) Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon talotyyppi Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto Korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste

21 Liite 4. Vuokrakiinteistöt Mäntsälässä (2012) 21

22 Liite 5. Vuokrakiinteistöt Mäntsälän keskustassa (2012) 22

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ASIKKALAN KUNTA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty valtuustossa 17.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. YLEISTÄ...2 2. ASIKKALAN KUNNAN ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET...2 3. IKÄÄNTYNEIDEN ASUMINEN...2 3.1. IKÄÄNTYNEIDEN

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI

HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI 1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 4.6.2007 HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI Palvelu- ja tukiasuntotyöryhmä: Timo Autio, pj Raimo Heino Tapio Kangas Lauri Kauppila Tuula Paaso

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015

14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 14.12.2010 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 MIKALO OY:N ASUMISEN STRATEGIA VUOSILLE 2011-2015 JOHDANTO Asuminen on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia ja hänen hallinnassaan oleva asunto

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Erityisryhmien asuminen - Palveluasumisen selvityksiä Jyväskylässä

Erityisryhmien asuminen - Palveluasumisen selvityksiä Jyväskylässä PALVELUASUMISEN TEEMAPÄIVÄ IISALMESSA 20.11.2014 Erityisryhmien asuminen - Palveluasumisen selvityksiä Jyväskylässä Paula Hartman Projektipäällikkö Maankäyttö 24.11.2014 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot