Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Aika klo 17:00-19:10 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolleet Rantanen Piritta puheenjohtaja Kyrö Mika I varapuheenjohtaja Hirvelä Sirkka jäsen Järvenpää Esko jäsen Koskinen Pentti jäsen Putkonen Aira jäsen Sahala Eila jäsen Perälä Risto varajäsen Muut läsnäolleet Lahtinen Merja valtuuston pj. Rajala Sanna valtuuston I vpj. Paavuori Heikki valtuuston II vpj. Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Juurinen Anna-Liisa vt. hallintojohtaja Noppari Päivi henkilöstön edustaja Poissa Loberg Hannu II varapuheenjohtaja Alanen Tuomo jäsen Nevalainen Tarja henkilöstön edustaja Kayander Igor NuorJämpsän edustaja Käsitellyt asiat :t Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Piritta Rantanen puheenjohtaja Anna-Liisa Juurinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Mika Kyrö Aira Putkonen

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintotoimessa, kaupungintalo II kerros, klo pöytäkirjanpitäjä Anna-Liisa Juurinen

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Käsitellyt asiat Sivu 55 Työjärjestyksen hyväksyminen 5 56 Jokivarren koulun muutostyöt 6 57 Kankarisveden koulukiinteistöä koskevat väistötilajärjestelyt Pääkirjasto / väistötiloja koskevat järjestelyt Jämsänkosken lukion lakkauttaminen alkaen ja siitä johtuvat järjestelyt Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus Jämsän kaupungin päihdeohjelma Jämsän kaupungin tasa-arvosuunnitelma Kolmen perhetyöntekijän (vakanssit , , ), lähihoitajan toimen (vakanssi ) ja terveyskeskushammaslääkärin viran (vakanssi ) täyttölupaesitykset 64 Täyttöluvat / varhaiskasvatuksessa avoimeksi tulleet tehtävät 65 Lainan takaus Jämsän Yrityskiinteistöt Oy:lle / vakuuden vapauttaminen Kunnallisten kuulutusten julkaiseminen Eduskuntavaalit 2015 / Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien nimeäminen 68 Jämsän kaupungin palkkio- ja matkustussäännön täydentäminen Vanhus- ja veteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen Vammaisneuvoston asettaminen Jämsänjokilaakson Teatterin Tuki ry:n esitys kesäteatteritoiminnan järjestämisestä Vinnin tilalla kesällä 2015/jatkotoimenpiteet Valtuustoaloite / Uimahallin toiminnan kehittäminen Kansalaisaloite / Uimahallin nimi ja markkinointi Kuntalaisaloitteet Keskeneräiset valtuustoaloitteet Toimielinten pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat 97

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Hallintosäännön muuttaminen / Toimivallan delegoiminen kaupunginhallitukselle / sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen Himos Resort Oy:n maksujärjestelyt Valtuuston kokouskutsun julkaiseminen vv Muutoksenhakuohjeet

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Työjärjestyksen hyväksyminen Khall Päätös Jämsän kaupungin hallintosääntö 17 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Päätettiin käsitellä lisälistalta asiat: - Hallintosäännön muuttaminen / Toimivallan delegoiminen kaupunginhallitukselle / sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen - Himos Resort Oy:n maksujärjestelyt - Valtuuston kokouskutsun julkaiseminen vv Asiat päätettiin käsitellä esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Merkittiin, että kokouksessa olivat läsnä asiantuntijoina henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, kaavoitusarkkitehti Kari Stenlund, talousjohtaja Ari Luostarinen, sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, opetusjohtaja Sami Lahti ja lukion rehtori Juha Damskägg.

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Jokivarren koulun muutostyöt 2054/ /2015 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen lukion sijoittamisesta Jämsän keskustaan ( 85). Päätöksen pohjaksi tehtiin sel vitys lukion sijoittumisvaihtoehdoista. Edelleen kaupunginvaltuusto on ( 29) päättänyt, että lukio sijoitetaan Jokivarren kouluun, myös tässä yhteydessä tehtiin selvitys useammasta vaihtoehdosta ja niiden kustannuksista. Edullisimmaksi ja toiminnallisesti parhaaksi stra te gian mukaiseksi vaihtoehdoksi osoittautui koulutuksen ko konai suu den kannalta Lukion siir tä mi nen Jokivarren kouluun. Lisäksi val tuus to on päättänyt ( 67); Jokivarren koulun lak kautta mi ses ta al kaen. Käytännön toimet koulujen yh dis tä misek si on aloitettu ja kou luun ilmoittautuminen toteutuu säh köi ses ti ja il moit tau tu mis päi vä nä Vitikkalan koulussa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuosille ( ) on varauduttu Jokivarren koulun remon toin tiin siten, että Jokivarren puukoululle on varattu euron investointimääräraha puukoulun sisäilmaongelmien kor jaa miseen. Korjaussuunnittelun edetessä on selvinnyt, että Jokivarren puu kou lun kiin teis tön korjaustarve on aiempia arvioita suurempi. Kor jaus suun ni tel ma na oli vaihtaa rossipohjan ja yläpohjan vanhat eris teet uusiin. Lattia- ja yläpohjaeristeistä otetuissa materiaali- näytteis sä esiin tyi mikrobikasvustoa. Rakennesuunnittelijan suo rit ta maa katselmusta varten avattiin lattioita ja ylä-pohjaa useasta eri koh das ta. Lattiarakenteissa ja alimpien seinähirsien osalla löytyi la ho vau rioi ta. Korjaushankkeen suunnittelukokouksessa to det tiin, että suunniteltu kunnostustoimenpide kasvaa talon pe rus kor jauk sek si. Sweco Oy / rakennustekniikka laski laa jen tunees ta kor jaus työs tä rakennusosa-arvion. Korjauskustannusarvio on noin 1,2 Meur, sisältäen rakennuttamiskustannukset. Puukoulussa sijaitsee teknisen työn tila, joka on tälläkin hetkellä Joki var ren koulun teknisen työn opetuksessa. Tila on ylipaineistettu syys lu ku kau den alkupuolella sisäilmatyöryhmän suosituksesta. Ylipai neis tus ta ei kuitenkaan voida jatkaa määräämättömäksi ajaksi. Kiin teis tö pääl lik kö on todennut ylipaineistuksen olevan mahdollinen ku lu van kevätlukukauden loppuun (sivla ). Puukouluun (B-rakennus) on suunniteltu lisäksi kolmea luokkatilaa, jois ta yksi olisi iso kuvataiteen luokka pimiöineen ja varastoineen.

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Puukoulun korjauksessa huomioitavat seikat ja vaikutukset käyt töön Puukoulun peruskorjaustarpeen arvioinnissa ja jatkokäytössä on huo mioi ta va terveydensuojelulaki. Terveydensuojelua ohjataan tervey den suo je lu lain avulla ja sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä, vä hen tää ja poistaa elinympäristöstä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ter veys hait taa. Kustannusarvionkaan mukaan korjattuna rakennus ei vält tä mät tä ole koulukäytössä pitkäikäinen nykyisten ilmanvaihto yms. järjestelmien johdosta. Koulun peruskorjaustarve on arvioitava jat kos sa, vaikka rakennus tulisikin johonkin muuhun käyttöön. Tervey den suo je lu lain määräykset ovat yhtä velvoittavia myös siinä tapauk ses sa, että puukoulua ei osoitettaisi enää koulutoiminnan käyttöön. Rakennus on siten joko kerralla tai vaihe vaiheelta korjattava Koulutalo on rakennettu 1884 ja oli Jämsän ensimmäinen kan sa koulu. Alueen asemakaava on vuodelta Asemakaavalla kou lu raken nus ta ei ole suojeltu. Koulurakennus on kulttuurihistoriallisesti ja ra ken nus tai teel li ses ti arvokas ja sen on Keski-Suomen museo inven toi nut. Mikäli rakennukselle jostain syystä haettaisiin purkulupaa, tu li si siitä pyytää museoviraston lausunto. Todennäköistä on, että pur ku lu paa ei saataisi vaan vaatimuksena olisi suojella rakennus ase ma kaa van muutoksella, jolloin rakennuksen omistaja vastaa raken nuk ses ta ja sen suojelusta. Suojelu tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa eikä sen julkisivuja ja vesikattoa saa olennaisesti muuttaa. Rakennuksen sisällä tehtävät julkisivuihin vaikuttamattomat muu tok set ovat sallittuja. Rakennuksen kunnostamiseen voitaneen hakea avustuksia ja sen ot ta mi nen esimerkiksi hirsikorjaamis/rakentamiskurssikohteeksi kannat taa selvittää. Kivikoulun korjaustarve ja kustannukset Kiinteistökokonaisuuteen kuuluvan toiseksi vanhimman nk. ki vi koulun korjauksiin ei alun pitäen varattu taloussuunnitelmaan mää rä rahaa, koska rakennuksessa ei kukaan ole oireillut sisäilman johdosta. Tar koi tuk se na on taa ta oppilaille ja henkilökunnalle terveellinen ja toi mi va op pi mis-/ope tusym pä ris tö. Tämä on pyritty muu tos ti lan teessa var mis ta maan myös vanhan kivikoulun osalta. Kivikoulun lattian ros si poh ja tut kit tiin ja se kannattaa korjata samalla kertaa, kun koulu on vapaa ope tus käy tös tä. Kivikoulun sisäilmasta ja I-kerroksen lattia ra ken tees ta otettiin näytteet mikrobipitoisuuksista. Si sä il ma näyttei tä otet tiin 3 kpl ja materiaalinäytteitä 3 kpl. Sisäilmanäytteissä ei ol lut poik kea vaa. Materiaalinäytteissä yhdessä ei ollut viitteitä vaurios ta, kaksi muu ta näytettä sisälsi eriasteisia viitteitä vaurioista. Suun nit te lu ko kouk ses sa sovittiin, että lattiarakennetta ava taan lisää ra ken ne suun nit te lua varten kolmesta eri kohdasta. Näin saadaan var muus rossipohjan rakenteesta ja kunnosta. Kunnos tet ta vaa lat tia-alaa on 350 m 2. Tässä yhteydessä joudutaan pur-

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus ka maan kevyitä vä li sei niä. Korjaustyön määrärahan tarpeeksi ar vioitiin noin 0,5 Meur. Suunnitelmien vaikutus lukion toimintaan Jokivarren tilat on todettu lukiotyöryhmän loppuraportissa ( ) lu kio toi min taan sopiviksi. Päärakennuksessa (A-rakennus) on kuusi isom paa luokkatilaa ja yksi pienempi. Lisäksi rakennuksessa on toimis to ti lo ja, varastotiloja, kirjasto/monitoimitila ja mahdollisuus tehdä opet ta jil le työtiloja ja taukotila. Rakennuksen yhteydessä on lii kun tasa li mikä soveltuu mm. lihaskuntopohjaiseen toimintaan lii kun nanope tuk ses sa, alle 50 opiskelija ylioppilaskirjoituksien pitopaikaksi ja pie ni muo tois ten yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Rakennuksessa tullaan tekemään muutostöitä, jotta se soveltuu lukion toimipaikaksi. Ta lous suun ni tel mas sa päärakennuksen muutostöihin on varattu euroa. Vanhassa kivikoulussa (C-rakennus) on ruokala ja kaksi luokkatilaa. Keit tiön ja ruokalan toimivuus ei palvele parhaalla mahdollisella taval la lukiokoulutuksen tarpeita. Ruokailutilaa onkin suunniteltu laajen net ta vak si toiseen luokkatilaan. Jämsänkosken lukion toiminta on valtuuston taloussuunnitelmaan liit ty vien linjausten mukaisesti esitetty lakkautettavaksi alkaen (sivla ). Jämsän ja Jämsänkosken lukioiden toiminta yh dis te tään ja valtuuston hyväksymän linjauksen mukaisesti sen toimin ta siirtyy Jokivarren koulun tiloihin vuoden 2016 alusta. Tällöin on käytössä A- ja C-rakennukset. Lukion opetukseen nämä tilat eivät riitä, jolloin lisätilaa on saatavilla Paunun koulusta, kau pun gin talon valtuustosalista ja mahdollisesti Kivikonttorista. Mahdollisuus Auvi lan väistötilojen jatkokäyttöön on myös olemassa kevään 2016 ajan. Tilantarpeessa voi olla jopa päivittäisiä suuria vaihteluja. Ti lannet ta helpottaa kevään viimeisessä jaksossa se, että abiturienteilla ei ole enää opetusta. Korjaustöiden aikataulu ja talousarviossa olevat määrärahat Kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti alakoulu siirtyy Jo ki varren koulusta pois 6/2015 ja lukio siirtyy tiloihin 1/2016. Ai ka tau lul lises ti tämä mahdollistaa edellä esitettyjen korjauksien suorittamisen. Kau pun gin val tuus ton hyväksymässä talousarviossa on varattu määrä ra haa tehtävin korjauksiin puukoululle euroa ja pää ra kennuk sen muutostöihin euroa, lisäksi erikseen on varattu lukion kalustamiseen irtaimiston hankkimiseen euron mää rära ha. A-osan laajennusvaihtoehto, 4 luokkatilaa Kustannuksiltaan kalliiden ja onnistumiseltaan epävarmojen puu koulun korjaustöiden vaihtoehtona on selvitetty Jokivarren koulun A-ta-

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus lon laajennusmahdollisuutta. Ratkaisulla saataisiin uutta ny ky vaa timuk set täyttävää opetustilaa lukion käyttöön. Alustavan suun ni telman mukaan tontille mahtuisi 330 krs-m 2 :n suuruinen 4 luokkatilaa kä sit tä vä kokonaisuus. Lisärakennus sijoittuisi A-rakennuksen Sil taka dun puoleiseen päätyyn. A-osan laajennus olisi käytössä aikaisintaan Ti la päis ratkai su lukion 3 luokkatilan sijoittamisesta rakentamisen ajaksi on löydet tä vis sä kaupungintalolta, Kivikonttorilta ja Paunun koululta. Laajen nuk sen rakentamisella olisi äärimmäisen tiukka aikataulu. Alus tavan selvityksen mukaan tontilla riittää rakennusoikeutta. Ra ken nuslu pa edellyttää poikkeuslupakäsittelyä, koska laajennusosa ylittää ase ma kaa vas sa määritellyn rakennusalueen rajan. Mikäli A-rakennuksen yhteyteen tulee laajennusosa (neljä luok ka tilaa ja varastotilaa), voidaan opetusta vähentää C-rakennuksessa (ki vi kou lu) ja käyttää toista luokkaa ruokalan jatkeena. Laa jen nusosaan on järkevää sijoittaa erikoisluokat, kuten fysiikka-kemia ja kuva tai de. Näin A-rakennuksen muuhun osaan ei tarvitse rakentaa eril lis tä poisto vetokaapille ja kemikaalihöyryille. Laajennusosan valmistumiseen asti, fysiikan ja kemian teoriatunnit voi daan pitää perusluokassa ja kokeelliset tunnit Paunussa il ta päi visin kun siellä on tilaa. Kuvataiteen osalta on myös käytettävä Paunun luokkaa silloin kun se on vapaana, käytännössä usein vasta kun pe rus ope tuk sen koulupäivä on päättynyt. Luokkaan mahtuu kor keintaan 25 opiskelijaa, joten tämä voi vaatia pientä lisäresurssia ku vatai teen opetukseen. Laajennusosan rakentamisella on mahdollisuus parantaa ruo ka sali-keit tiön tilaratkaisuja.laajennusosan alustava kustannusarvio on alus ta vas ti 1,0 Meur. Laajennusosalla saataisiin varmuus siitä, että kou lu ti lat ovat käytössä uudisrakennuksen elinkaaren ajan vapaina si sä il ma on gel mis ta toisin kuin puukoulussa. Lisäksi ratkaisulla saa tai siin erikoisluokat järjestettyä paremmin nykyaikaiseksi ope tusti loik si, myös yhteys päärakennukseen toisi toiminnallisia etuja. Sivistystoimenjohtajan lausunto Puukoulun ja kivikoulun kuntoa arvioitaessa on luonnollisesti otet tava huomioon myös rakennusten ikä ja sen aikaiset materiaalit. Li säkus tan nuk sia aiheuttavassa tilanteessa hyvää on se, että Jokivarren kou lu kiin teis tön todellinen kunto on selvinnyt ennen kuin suunniteltu pie ni muo toi nen remontti olisi tehty ja / tai ennen kuin lukio olisi jo siir ty nyt kiinteistöön. Vanhojen koulurakennusten kunto vaatii toimenpiteitä, olipa ky symyk ses sä päätetty koulukiinteistön käyttö lukiokoulutukseen tai vaikka kiinteistössä olisi jatkanut Jokivarren koulu (1-6 vl.). Lu kio kou lutuk sen sijoittuminen Jokivarren koulukiinteistöön ei siis vaikuta kou-

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus lu kiin teis tön tilanteeseen tai kiinteistön korjaamiskustannuksiin. Ki vikou lun kuntoa on tosin ryhdytty tutkimaan Jokivarren koulun lak kautta mis pro ses sin kuulemistilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden ja tilai suu des sa annetun lupauksen johdosta. Sisäilmatyöryhmä on jo aiemmin linjannut, että kyseisessä ra kennuk ses sa teknisen työn tiloja voidaan käyttää, kun tilat ovat yli paineis te tut, jolloin minimoidaan rakenteista sisäilmaan tulevat epä puhtau det. Jatkon osal ta nähdään, että kiinteistön käyttötarkoitus tulee päät tää ja re mon toi da kiinteistö sen mukaisesti. Ylipaineistusta on tar koi tus jatkaa ke vät lu ku kau den Teknisen työn tilan tarve alkaen :Voimassa olevien ope tussuun ni tel mien mukaan oppilaalle on annettu mahdollisuus 5. vuo siluo kal ta lähtien painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja tai pu mus ten sa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Oppi lai den valinnat ovat vuosien aikana painottuneet teknisen työn opin toi hin, mikä on lisännyt luokkatilan käyttöastetta. Opetushallituksen vahvistamien ja käyttöön otet ta vien uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaan jatkos sa käsityötä opetetaan kaikille oppilaille yhteisenä oppiaineena ja ope tus suunnitellaan siten, että käsityö oppiaine sisältää ta sa painoi ses ti teknisen ja tekstiilityön sisältöjä. Valinnaisena aineena kunta voi halutessaan tarjota teknistä työtä ja tekstiilityötä. Valinnaiset aineet sijoittuvat peruskoulun yläluokille. Opetussuunnitelman muu tokses ta johtuen teknisen työn opetustilojen tarve vähenee ja puu koulun teknisen työn tilasta voidaan luopua. Tiloista luopuminen on mah dol lis ta yhtäaikaisesti Jokivarren koulun lakkauttamisen kanssa Ajankohta perustuu siihen, että kuudesluokkalaiset opiske le vat lv Kaipolan ja Mäntykallion kouluilla. Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa ja esittänyt kaupun gin hal li tuk sel le ja edelleen valtuustolle: Ensisijaisesti ennen mitään investointeja selvitetään koko kaupungin tilaratkaisut kaikkien ope tus ti lo jen osalta pyrkimyksenä välttää lisärakentamisen tarve, Kivi kou lun I-kerroksen lattiarakenteet korjataan, lattiakorjauksen yhtey des sä parannetaan tarvittaessa keittiö - ruokasalin toimivuutta. Puu kou lun jatkokäyttö selvitetään ja korjaustyöt tehdään käyt tö tarkoi tuk sen mukaisesti. Sivistyslautakunta käsitteli asiaa myös kokouksessaan Si vis tys toi men joh ta ja esitti sivistyslautakunnalle lukion toteuttamista Jo ki var ren koulukiinteistöön siten, että uusinta rakennusta (A-ra kennus) laajennetaan neljällä luokkatilalla (330 kerros-m 2 ), kivikoulun tar peel li set korjaukset tehdään ja näihin tarkoituksiin myönnetään tar vit ta vat lisämäärärahat. Puukoulun osalta sivistystoimenjohtaja esit ti jatkokäytön selvittämistä ja korjausten tekemistä myöhemmin käyt tö tar koi tuk sen mukaisesti. Ehdotus perustui puukoulusta tehtyyn pe rus kor jaus- ja kustannusarvioon sekä päätösten suun ni tel mal li-

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus suu teen koulujen pidossa. Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Auvilan kampuksen so vel tu vuuden selvittämistä lukiokoulutuksen järjestämispaikaksi esille tulleiden seik ko jen johdosta. Sivistystoimenjohtaja ja yksi lautakunnan jäsen jät ti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Kaupunginvaltuusto on linjannut esittelytekstissä mainitusti kou lu tusjär jes te lyt ja linjaukset Jämsän kaupungissa. Näiden linjausten pohjal ta on valtuusto hyväksynyt taloussuunnitelman ja talousarvion vuo del le Linjauksen pohjalta sivistystoimi on tehnyt erilaisia tar kem pia suunnitelmia valtuuston päätöksen toteuttamiseksi. Talous ar vion täytäntöönpano-ohjeiden ja sitovuusohjeiden mukaan eri toi mi elin ten ja viranhaltijoiden on toteutettava hyväksyttyä ta lous arvio ta ja taloussuunnitelmaa. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu myös suunnitelmiin liittyvien aikataulujen ja kokonaissuunnitelmien huo mioi mi nen. Teknisen lautakunnan ehdotus kaikkien tilaratkaisujen sel vit tä mi sestä ei ole kaupunginvaltuuston linjausten mukainen eikä myöskään ai ka tau lu syis tä. Si vis tys lau ta kun nan päätös Auvilan tilojen sel vit tämi ses tä uudelleen ei myöskään ole valtuuston linjausten ja pää tösten mukainen. Kou lu jen osalta kaikki kiinteistöt ovat jo olleet mukana sel vit te lyis sä. Au vi lan kampuksen toimiminen mahdollisena ti la päise nä väis tö mah dol li suu te na toki otetaan suunnitelmissa huomioon, mut ta varsinaisia lu kio ti lo jen rakentaminen Auvilaan on jo aiemmin teh dyn selvityksen mukaan kal lis ta. Auvilan kiinteistön hinta on kirjanpitoarvollaankin kalliimpi kuin suunni tel tu Jokivarren koulun remontti, lisäksi kiinteistö vaatisi sekin muu tok sia lukiokäyttöön, nämä muutokset olivat vuonna euroa. Tämän lisäksi liikuntasalin laajennus tai uu den ra ken ta mi nen olisi euroa. Edullisin toteu tus eli laa jen nus on käytännössä poissuljettu, koska tilaa voidaan laa jen taa vain salin pituussuuntaan, mikä merkitsee mm. uusia tiejär jes te ly jä. Au vi la vaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäisi ny kyisten ra ken nus ten jääminen tyhjilleen (Haahtelan selvitys ). Myös kään optimaalista lukion neliömäärää ei rakennuksesta pystytä ir roit ta maan. Selvityksen on tehty vuokra-arvoilla, investoinnit on muu tet tu laskennalliseksi vuokraksi 2012, eivätkä ne ole enää verran nol li set kaikin osin. Selvitys perustui myös siihen, että JAO olisi toi mi nut kiinteistössä lukion kumppanina, jolloin oltaisiin saatu sy nergia etu ja kouluksessa ja henkilöstön käytössä. Haahtelan selvityksen mukaan (s.11/18) JAOn siirtäessä (to teu tunut tammikuu 2015) toimintonsa Auvilasta pois Auvilan pää ra kennus on yhtäältä yksin lukion käyttöön liian suuri ja toisaalta samalla kui ten kin tilojen osalta puutteellinen (keittiö- ja ruokalatilat puu tarha op pi lai tok sen tiloissa). Käytännössä keittiö- ja ruokailutilat tulisi

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus ra ken taa päärakennukseen tai vuokrata kaupungille johonkin käyttöön (mihin?) myös puutarhaoppilaitoksen tilat (1970m 2 ). Haahtelan sel vi tyk sen mukaan ( s.18/18) lukion sijoittuminen Auvilan kam puksel le siten, että Jämsän ammattiopisto ei toimi siellä, ei ole lukion kan nal ta toimiva vaihtoehto. Hyväksyttyyn taloussuunnitelmaan kuuluu myös talouden pe rus linjauk set (Jämsän kaupungin taloussuunnitelma s.9), Jäm sän kaupungin talouden hoidon keskeisenä tavoitteena on ta sapai noi nen ja terve talous, joka mahdollistaa kaupunginvaltuuston hyväk sy män strategian toteuttamisen. Strategian velvoitteiden to teut tami nen vaatii kaupungilta taloudellisia panostuksia, joita ei ilman vuosi ka te ta son nostoa pystytä toteuttamaan. Talouden on pystyttävä mahdollistamaan investoinnit, joita syntyy elin kei no toi min nan ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisesta kehit tä mi ses tä ja tukemisesta. Vakaaseen taloudenpitoon kiinteistöjen osal ta kuuluu mm., että omaisuusmassa mitoitetaan siten, että raken nuk set, rakennelmat ja verkostot pystytään pitämään kunnossa. Tä tä periaatetta on tarkennettu s. 10 seuraavasti: Kiinteistöjen käyttö as tet ta tehostetaan, palvelutuotannossa tarpeetonta omaisuutta rea li soi daan edelleen markkinatilanteen sen mahdollistaessa. Toisaal ta strategia velvoittaa kaupunkia investoimaan uuteen pal ve lu raken tee seen ja elinvoimaisuuden kehittämiseen; strategisesti tärkeitä aluei ta ovat kaupungin keskusta ja Himos. Investoinneissa etusijalla ovat palvelujärjestelmään kohdistuvat palvelun tuottamista te hos tavat investoinnit. Lukion siirtymisessä Jokivarteen on kyse pelkästään määrärahojen niuk kuu des ta ja palvelupisteiden lukumäärän sopeuttamisesta selkeäs ti vä he ne vään oppilas- ja opiskelijamäärään. Tehdyt selvitykset on tehty vas tuul li ses ti pyrkien ottamaan huomioon oppilaiden ja opet ta jien toi min taympäristön vaatimukset myös tulevaisuudessa. Kou lun remontti oli si ollut tehtävä joka tapauksessa jossakin vaihees sa, joten hyvän ta lou den pi don toimintaperiaatteita noudattaen on muutostilanteessa hy vä tehdä tarvittavat muutostyöt kunnolla, jotta lukio voi jatkossa saa da luvan toimia Jokivarren kiinteistössä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuus to päättää myöntää 1. yhteensä 0,5 Meur lisämäärärahan Kivikoulun (rakennus C) lattian korjaukseen ja keittiötilojen parantamiseen. 2. 1,0 Meur lisämäärärahan Jokivarren koulun päärakennuksen muu tos töi hin ja uuden 4 luokkaisen lisäsiiven rakentamiseen näh dään tarpeellisena tutkimustulosten löydösten perusteella. Si sä il ma työ ryh mä näkee hyvänä asiana, että riskirakenteet saa daan korjattua ennen kuin niistä aiheutuu terveyshaittaa.

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Kaupunginhallitus Puukoulun (rakennus B) määräraha euroa poistetaan vuo den 2015 talousarviosta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Puukoulun jatkokäyttöä sel vite tään ja korjaustyöt tehdään käyttötarkoituksen mukaisesti ja tar koituk seen varataan myöhemmin määrärahat. Päätös Keskustelun kuluessa Pentti Koskinen teki esityksen, että Auvila -vaih to eh to tutkitaan. Aira Putkonen teki Piritta Rantasen kannattamana esityksen, että kau pun gin hal li tus palauttaa asian valmisteluun siltä pohjalta, että puu kou lu säilyy lukio-opetuksen tilana. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että Pentti Koskisen esitys kannattamattomana raukeaa. Edelleen puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu siirtoesitys, jo ten siitä on äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamista kan nat ti 3 jäsentä (Järvenpää, Sahala, Hirvelä), asian siirtämistä kan nat ti 3 jäsentä (Putkonen, Rantanen, Perälä) ja tyhjää äänesti kak si (Kyrö, Koskinen). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen 3-3. Äänten mentyä tasan pu heen joh ta jan ääni ratkaisee ja näin kaupunginhallitus on hy väk synyt asian palauttamisen valmisteluun. Merkittiin, että Pentti Koskinen esitti eriävän mielipiteen päätöksen joh dos ta.

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kankarisveden koulukiinteistöä koskevat väistötilajärjestelyt 2039/ /2015 Sivla Yhteisvalmistelu opetusjohtaja , sivistystoimenjohtaja Jämsänkosken taajamassa sijaitsevassa Kankarisveden koulussa an ne taan perusopetusta vuosiluokkien oppilaille. Lukuvuonna koulussa on yhteensä 243 oppilasta. Kankarisveden koulu toimii samassa kiinteistössä yhdessä Jämsänkosken lukion kanssa. Jämsänkosken lukiossa on opiskelijoita lukuvuonna yh teen sä 43. Kankarisveden koulukiinteistö on otettu käyttöön vuonna Kiinteis töä on vuosien mittaan laajennettu ja korjattu. Lukiolle tarkoitetut ti lat sekä ruokasali on otettu käyttöön vuonna Auditoriosiipi on val mis tu nut vuonna 1988, jolloin on myös tehty ruokasaliin sekä kiinteis tön vanhimpaan osaan osittaista peruskorjausta. Kiinteistön pinta-ala on yhteensä 7432 m². Kankarisveden koulukiinteistön sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat syk syn 2014 aikana lisääntyneet merkittävästi henkilöstön sekä oppi lai den keskuudessa. Ongelmat ovat johtaneet siihen, että osa Kan ka ris ve den koulun ja Jämsänkosken lukion oppilaista ja hen ki lökun nas ta on jouduttu siirtämään toisiin tiloihin. Kankarisveden koulukiinteistössä toteutetut sisäilmaa koskevat tu ki muk set Kankarisveden koulukiinteistössä on toteutettu luvulla seu raavat tutkimukset: VOC mittaukset kolmessa koulun tilassa. Tut ki muksen on tehnyt Oulun sisäilmatutkimus Oy. Tutkimuksen johtopäätökset: Työntekijöiden oireilulle ei löydetty se li tys tä. Työntekijöiden oireilun syyn selvittämiseksi on suositeltu (Ou lun sisäilmatutkimus Oy) jatkotutkimuksiksi mikrobitutkimuksia, esim. pintasively- tai mikrobi-ilmanäytteen tutkimusta. Myös kuitujen mää rää pinnoilla on suositeltu selvitettäväksi sisäilman mikrobimittaus Andersen 6-vaiheimpaktorilla kol mes sa luokassa/tilassa. Tutkimuksen on tehnyt Jämsän seudun ter vey den huol lon kuntayhtymä. Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä mittauksissa sieni-itiöiden ja bakteerien kokonaisuuspitoisuudet olivat tavanomaisia. Mittausten pe rus teel la ei mitattujen tilojen sisäilmasta löytynyt terveyshaittaan viit taa via tekijöitä sisäilman mikrobimittaus Andersen 6-vaiheimpaktorilla

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus vii des sä luokassa/tilassa. Tutkimuksen on tehnyt Jämsän seudun ter vey den huol lon kuntayhtymä. Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä mittauksissa sieni-itiöiden ja bakteerien kokonaispitoisuudet olivat tavanomaisia. Näytteissä on esiin ty nyt homesukuina vain Penicilliumia ja Cladosporjumia, jotka ovat tavallisia normaalissa sisäilmassa. Mittausten perusteella ei mitat tu jen tilojen sisäilmasta löytynyt terveyshaittaan viittaavia tekijöitä sisäilman mikrobimittaus Andersen 6 vaiheimpaktorilla ko ti ta lous luo kas sa. Tutkimuksen on tehnyt Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimisto. Tutkimusten johtopäätökset: Mittausten perusteella sisäilmasta ei löy ty nyt terveyshaittaan viittaavia tekijöitä. Tutkimuksen joh to pää töksis sä on korostettu sitä, että mittaus on vain otos sen hetkisestä tilan tees ta. Sieni-itiöiden pitoisuudet ilmassa saattavat vaihdella huomat ta vas ti hiilidioksidimittaukset neljässä luokassa. Tut ki muksen on tehnyt Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto. Tutkimuksen johtopäätökset: Ilmanvaihto on ollut luokissa pääsään töi ses ti riittävällä tasolla. Ilmanvaihto on ollut tyydyttävällä ta solla hetkellisesti klo MA2-luokassa, kun luokassa on ol lut 20 oppilasta VOC näytteet ja pintaemissionäytteet viidestä paikasta kiin teis tös tä. Tutkimuksen on tehnyt ISS Proko Oy, Jyväskylä. Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä tutkimuksissa sisäilma- ja lat tian pinnoitteen päältä otetuissa VOC -näytteissä ei tullut esille sel lai sia yhdisteitä, joilla olisi merkitystä sisäilman laatuun. Otetuilla näyt teil lä ei voitu osoittaa sitä, että tutkituissa tiloissa olisi si sä il maon gel maa. Johtopäätöksissä on suositeltu seuraavaa: sisäilmanlaadun kannalta olisi tärkeää ulottaa tutkimukset kä sit tämään kiinteistön ilmanvaihtoon ja paine-erosuhteisiin. (tutkimus toteu te taan Sirate Oy:n marras-/joulukuussa 2014 tehdyn si sä il ma tutki muk sen yhteydessä). ilmanvaihtojärjestelmästä tulisi ottaa geeliteippinäytteitä mi ne raa likui tu läh tei den selvittämiseksi. (Toimenpiteet tehty. Ääniloukut poistet tu tutkimustulosten perusteella). koulurakennuksessa mitattaisiin sisäilman olosuhteita kiinteästi tiloi hin asennettavilla mittalaitteilla (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi). (Tut ki mus ta ei ole toteutettu erikseen. Osa saattaa selvitä Sirate Oy:n marras-/joulukuussa 2014 tekemän sisäilmatutkimuksen yh teydes sä). Kotitalousluokassa maanvastaisilla seinäosuuksilla ja lattian pinnoit teen alta tulisi tehdä rakennetutkimus ja ottaa näytteet lattian pin noit teen kiinnitysaineesta ja seinä- ja lattiarakenteen eri ra ken neker rok sis ta. (Sirate Oy on katsonut riskirakenteet ja kohteet, joita pitää tutkia). sisäilman laadun kannalta otettava Andersen ilma- ja pin tasivei y- näyt tei tä, joilla saadaan selvitettyä / suljettua pois mahdolliset mik robi on gel mat. (nämä otettu ) mikrobiologiset näytteet (ilma ja sively) ja mi ne raa li vil la-

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus kui tu näyt teet. Tutkittu kolme (3) luokkaa eri puolilla koulua (biologian luok ka, terveydenhoitajan tila ja kotitalousluokka). Tutkimuksen on teh nyt ISS Proko Oy, Jyväskylä. Tutkimuksen johtopäätökset: selvitysten perusteella luokka- ja tervey den hoi ta jan tilan sisäilman laatu oli mikrobipitoisuuksien suhteen ta van omai nen. Pinta- ja mineraalikuitunäytteiden pitoisuudet ovat olleet poikkeavia. Jatkotoimenpiteenä on suositeltu il man vaih to jär jestel män tarkastamista (ääniloukot ja puhtaustaso) sekä iv-koneen tarkas ta mis ta. Johtopäätöksissä on todettu, että mikrobeja ja mi ne raali kui tu ja saattaa siirtyä tuloilman puhalluksen mukana sisäilmaan ja saat taa näin ollen olla yksi mahdollinen ongelma koettuihin si sä ilmaan liittyviin ongelmiin. Suosituksen mukaiset toimenpiteet on tehty kesällä Marraskuu/joulukuu 2014 rakennuksen kuntoarvio sekä si sä il matut ki mus, Tutkimuksen on tehnyt Sirate Oy. Tutkimustulokset val mistu vat tammi-helmikuussa Epäiltäessä sisäilman aiheuttamaa terveysvaaraa työpaikalla työ terveys huol lon tulee olla mukana arvioimassa terveysriskien suuruutta se kä seuraamassa työntekijöiden terveydentilaa ja suun nit te le massa jatkotoimia. Jämsän kaupungin työterveyshuolto on seurannut ja ar vioi nut tiiviisti Kankarisveden koulun henkilökunnan terveydellistä ti laa. (Jämsän kaupungin sisäilmatyöryhmän toimintamalli) Jämsän kaupungin työterveyshuolto on syksyllä 2014 toteuttanut Kan ka ris ve den koulun henkilökunnalle oirekyselyn. Kysely on tehty si sä il ma työ ryh män suosituksesta työpaikan henkilöstön mah dol listen sisäilmasta johtuvien oireiden määrän ja laadun selvittämiseksi. Ky se lyn on täyttänyt 34 henkilöä. Selvityksen mukaan henkilöstöstä 61% (21/34) on kuvannut saavansa työpaikalla oireita. Oireilevista hen ki löis tä 12 on kuvannut enemmän kuin yhden oireen. Oirekyselyn tulosten perusteella laaditun (työterveyslääkäri Tuuli Salo nen ja työterveyshoitaja Linnea Ahlroth) johtopäätösten mukaan työ pai kan henkilöstön oireilu on työpaikkaan liittyen runsasta. Oireet ovat poistuneet vähitellen työpaikalta poistuttaessa eikä niitä ole esiin ty nyt vapaa-aikana. Työterveydellä on vahva epäily siitä, että hen ki lös tön oireilulla on yhteys sisäilman laatuun. Työterveyshuolto on suosittanut tarvittavia tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä hen kilös tön oireilun poistamiseksi ja huonosta sisäilmasta mahdollisesti seu raa van sairastumisriskin vähentämiseksi. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto on toteuttanut Kankarisveden koulun sekä Jäm sän kosken lukion oppilaille sisäilmakyselyn. Kyselyyn on vastannut yh teensä 174 oppilasta/opiskelijaa. Yläkoulun oppilaista kyselyyn on vastan nut 160 oppilasta (vastausprosentti 66) ja lukiolaisista 14 opis keli jaa (vastausprosentti 33).

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Sisäilmakyselyn yhteenvedon mukaan yli 20 %:lla oppilaista on ollut vii koit tain nenän tukkoisuutta tai nuhaa, kuiva tai kipeä kurkku, silmä oi rei ta, väsymystä ja päänsärkyä. Näistä erityisesti silmäoireet, vä sy mys ja päänsärky ovat johtuneet oppilaiden mielestä kou lu ympä ris tös tä. Oireet ovat hävinneet/vähentyneet viikonloppuisin tai kou lu jen loma-aikoina. Yli 20 % oppilaista on tutkimuksen mukaan kärsinyt viikoittain ra kennuk ses sa riittämättömästä ilmanvaihdosta, liian matalasta huo neläm pö ti las ta, tunkkaisesta ilmasta ja kuivasta ilmasta. Oppilaille kohdennetun sisäilmatutkimuksen yhteenvedon mukaan (al le kir joit ta neet: lastenlääkäri, perhepalvelukeskuksen johtaja Virpi Me ri kal lio ja Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston ym pä ris tö ter vey den tar kas ta ja Pia Turkkila) mukaan si sä il ma ky se lyssä on tullut selkeästi esille se, että oppilaat kärsivät huonosta si sä ilmas ta Kankarisveden koululla. Erityisesti silmäoireet ovat nousseet poik keuk sel li sen korkealle. Kyselyssä oppilailta on kysytty, missä tilois sa heidän mielestään sisäilmaongelmia erityisesti esiintyy. Vastauk sis sa ongelmia oppilaiden mukaan on koko kou lu ra ken nuk sessa. Eniten mainintoja ovat saaneet FK 1, FK 2 ja FK 3 -luokat. Merikallio ja Turkkila sanovat sisäilmatutkimuksen yhteenvedossa seu raa vaa: "Yhteenvedon mukaan Kankarisveden koululla ha vait tavis sa selkeä sisäilmaongelma ja väistötilat ovat tarpeen. Epäselvää vie lä tässä vaiheessa on se, että koskeeko väistötilojen tarve koko kou lu ra ken nus ta. Kuntotutkimuksessa todennäköisesti selviää onko ko ko rakennus vaurioitunut vai voidaanko jotain rakennuksen osaa käyt tää tietyin ehdoin. Sisäilmapalavereissa on asiasta keskusteltu ai kai sem min kin ja on todennäköistä että, esim. tietyn rakennuksen osan eristäminen on mahdotonta mm. ilmanvaihdon vuoksi." Säädösperusta Perusopetuslaki: Perusopetuslain 3 3 momentti säätää velvoitteen yh teis toi min nasta kotien kanssa. Perusopetuslain 4 mukaan kunnan velvollisuutena on pe rus opetuk sen järjestäminen. Opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden mat kat ovat asutuksen, koulujen sijainti sekä liikenneyhteydet huomi oon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6, 1 mom.) Kunta osoittaa perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti oppilaan lä hi kou lun. Kunta voi myös perusopetuslain 6 2. momentin mu kaises ti perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetus kiel tä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Oppilailla tulee olla ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti mahdol li suus vaikuttaa asiaan (Perusopetuslaki 47 a ). Perusopetuslain 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus tur val li seen opiskeluympäristöön. Perusopetuslain 32 säätää koulukuljetuksista. Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitem pi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaan päi vit täi nen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puo li tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Lukiolaki: Lukiolain 21 mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opis ke luym pä ris töön. Lukiolain 27 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opis ke lija kun taa ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten te kemis tä. Kuntalaki: Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnas sa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ym pä ris tön suo je lua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mie li pi tei tä valmistelijoille ja päättäjille. Hallintolaki: Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittä väs tä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian rat kaise mi sek si tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 34 :n mukaan asianosaiselle on ennen asian rat kai semis ta varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa seli tyk sen sä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vai kut taa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asian osais ten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, vi ranomai sen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mie li pi teensä asiasta (Hallintolaki 41 ). Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa: Työn an ta jan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ai na kin sellaiset asiat, jotka koskevat ( 4) mm.

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus ) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn orga ni soin nis sa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien vä li ses sä yhteistyössä; 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olen nai sia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen koh teluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikais ta mis ta, lomauttamista tai irtisanomista. Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 :ssä tarkoitetun asian, hänen on neu vo tel ta va yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saa vut ta misek si valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih to eh dois ta ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista Työturvallisuuslaki: Työturvallisuuslain 8 :ssä on säädetty työnantajan yleisestä huoleh ti mis vel vol li suu des ta, jonka mukaan vastuu työntekijöiden tur val lisuu des ta ja terveydestä työssä on työnantajalla. Työnantajan on tarpeel li sil la toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden työolosuhteista, huo mioi ta va työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön liitty vät seikat sekä otettava työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huo mi oon. Ensisijaisesti työnantajan on siis huolehdittava siitä, että vaa ra- ja haittatekijöitä ei pääse syntymään. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteu tet tu jen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja ter veel lisyy teen (TyöturvL 8 ). Toissijaisesti jo syntyneet vaara- ja haittatekijät on poistettava. Mikäli työ pai kas sa ilmenee työympäristöstä johtuvia oireita ja sairauksia, on korjaustöihin ryhdyttävä pikaisesti tai estettävä altistuminen. Eli työn an ta jan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän jär jes tel mäl li ses ti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työ tilas ta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaa ra te ki jät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden mer kitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TyöturvL 10 ). Työturvallisuuslain 8 :ssä on edelleen säännös, jonka mukaan yleises ti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet tulee toteuttaa ennen yk si lölli siä toimenpiteitä.

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 3/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tu lee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla kä sitel tä vis sä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. (TyöturvL 32 ). Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan il man vaih don tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen (Työ turvl 33 ). Valtioneuvoston asetuksessa 577/2003 työpaikkojen turvallisuus- ja ter veys vaa ti muk sis ta on samansisältöinen pykälä (2 ). Tässä py käläs sä työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työ paik ka ja siellä käytettävät turvallisuus- ja muut laitteet huol letaan, puhdistetaan ja tarkastetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti. Työ pai kal la havaitut viat, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden tervey teen ja turvallisuuteen, on asetuksen mukaan korjattava mah dolli sim man nopeasti. Jos työntekijälle suoritettu terveystarkastus osoittaa työntekijällä olevan henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia ilmeinen alt tius saada työstä vaaraa terveydelleen, työntekijää ei saa käyttää täl lai seen työhön. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työn te kijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työn an ta jan on otettava huomioon myös työntekijän hen ki lö koh taisiin edellytyksiin liittyvät seikat. (Työterveyshuoltolaki /2001, TyöturvL 8 ). Opetuksen järjestäjän toimenpiteet/syksy 2014 Koululääkäri Sirpa Kuusniemeltä saadun tiedon mukaan ai na kin 26 Kankarisveden koulun oppilasta on käynyt si sä il ma oire-epäi lyn vuoksi kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan ja/tai kou lu lää kä rin vastaanotolla syyslukukaudella Lääkärintodistuksia koulun vaihtoa varten koululääkäri on tehnyt kpl. Yhteydenottoja kouluterveydenhuoltoon on tullut runsaasti van hem mil ta ja oppilailta sisäilmaoire-epäilyihin liittyen. Useita op pilai ta on ohjattu terveyskeskukseen jatkotutkimuksiin ja he ovat saatta neet saada myös sieltä lääkärinlausunnon. Työterveyshuollon ylilääkäri Tuuli Saloselta saadun tiedon mukaan työterveyshuollossa on kirjoitettu enemmän kuin yh delle, mutta vähemmän kuin kymmenelle Kankarisveden kou lu kiin teistös sä työskentelevälle henkilölle lääkärintodistus liittyen si sä il ma oirei siin. Jämsän kaupunki työnantajana ja opetuksen järjestäjä on etsinyt väis tö ti lat enemmän kuin yhdelle, mutta vähemmän kuin kym me nelle Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion opettajalle syys lu-