Kouvolan kaupungin tiedotuslehti

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ARS 11 -näyttely taidemuseo Poikilossa s.3 Kouvolaa tunnetuksi matkailijoille s.5 Uuden Pohjois-Kymen sairaalan yhteystiedot s.9 Kaupungin talouden näkymiä s.11 Yrityskummeilta tukea yrittäjyyteen s.13 KOUahead - ensimmäiset koulutus- ja uramessut s.14 PERUSTURVA- PALVELUIDEN LIITE sivut 7-10 Ota talteen!

2 2 KODIKAS KOUVOLA Eduskuntavaalit 2011 Uusia avauksia Kouvolan kaupungin toinen vuosi alkaa olla takanapäin. Tämäkin vuosi on mennyt muutoksen myllerryksessä. Kaupungin strategia on päivitetty ja organisaatiota uudistetaan. Talous on tiukoilla ja valintoja on tehtävä. Muutosten toteuttamisesta vastaava henkilöstö on ollut kovilla, mutta suoriutunut tehtävästään hienosti. Repivistä mediaotsikoista huolimatta kaupunkilaisten palaute on ollut pääosin positiivista. Tämä kannustaa arkityössä ja palvelujen kehittämisessä. Kun seudun kunnat kaksi vuotta sitten yhdistyivät, syinä olivat mm. väestön ikääntyminen, teollisuuden rakennemuutos, kiristyvä kuntatalous ja tarve hallinnon rakenteiden uudistamiseen. Syyt eivät ole kahdessa vuodessa poistuneet. On muistettava, että kuntaliitos ei sellaisenaan tuo mitään ratkaisua ongelmiin. Kuntarajojen poistuminen on vasta mahdollisuus. Onnistuminen mitataan siinä, saadaanko yhdistymisen mahdollistamia rakenteellisia uudistuksia liikkeelle ja käytännön tasolla toteutetuksi. Ratkaisut ovat viime kädessä kuntalaisten valitsemien poliittisten päättäjien käsissä. Kouvolassa on kahden ensimmäisen vuoden aikana käynnistetty suuri joukko sellaisia hankkeita, joilla kaupungin toiminnan tuottavuutta tehostetaan. Energia-, asunto- ja elinkeinoyhtiöt on fuusioitu. Kouluverkkojen uudistamisesta on tehty päätös ja kansalaisopiston palveluja on parannettu. Tukipalveluja on organisoitu tehokkaammiksi, maaseudun kehittämispanokset ovat lisääntyneet ja joukkoliikennepalvelujen käyttö on lisääntynyt. Hallinnon henkilöstö vähenee eläköitymisten myötä nopeasti. Monia muita palveluverkostojen uudistamiseen liittyviä ratkaisuja on vireillä. Ne tulevat päätöksentekijöiden arvioitavaksi vuodenvaihteen jälkeen. Kaupunkilaisten kannalta merkittävin muutos on vuodenvaihteessa toteutuva perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon yhdistyminen. Kuusankosken aluesairaala ja sairaalan henkilöstö siirtyvät sairaanhoitopiiriltä kaupungin organisaatioon. Ratkaisu on ensimmäinen askel polulla, jonka tavoitteena on kehittää terveydenhuoltoon sellainen asiakaslähtöinen toimintamalli, joka mahdollistaa potilaan tarvitseman palvelun tehokkaasti yhdestä paikasta järjestettynä. Tämän tavoitteen eteen tarvitaan vielä paljon työtä. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää myös uusia investointeja. Ratkaisut uuden sairaalan sijainnista ja suunnittelun käynnistämisestä täytyy tehdä ensi kevään aikana. Kaupungin palvelut rahoitetaan pääosin verotuloilla. Ilman työtä ei ole verotuloja. Teollisuuden rakennemuutoksen yhä jatkuessa on ollut ilahduttavaa nähdä, että alueen yksityiset palvelut kehittyvät ripeästi. Tervaskankaan kauppakeskuksen rakentaminen, Prisman laajennus ja keskustan kehittämishankkeet viestivät osaltaan siitä, että elinkeinoelämä uskoo Kouvolan tulevaisuuteen. Tästä kertoo myös joulukuun alussa julkistettu uusi matka-, palvelu- ja kauppakeskushanke, jossa yhdistyvät rautatieasema, linja-autoasema sekä erikoistavarakauppaan painottuva kauppakeskus, hotelli kokousja kongressitiloineen. Hanke tukeutuu Helsinki - Pietari ratayhteyden kehittymisen tuomiin mahdollisuuksiin. Toteutuessaan uusi keskus ja sen läheisyyteen sijoittuva asuntorakentaminen kohottavat Kouvolan keskustan palvelutasoa ja ulkoista kuvaa kokonaan uudelle tasolle. Muutoksessa on aina mahdollisuus. Vuodenvaihteen lähestyessä meillä kouvolalaisilla on monta hyvää syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Toivotan kaikille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa sekä Onnellista Uutta Vuotta kuva selecti Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin Vuoden 2011 eduskuntavaalit tulevat olemaan järjestyksessään 36. eduskuntavaalit. Vaalipäivä on sunnuntai Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 15 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset keväällä 2011 Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo Kaupunginhallitus maanantaisin klo Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Kouvolan kaupungin kotisivuilla www. kouvola.fi/päätöksenteko. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet Jari Suomela, pj. Antti Koivisto, 1. varapj. Reijo Valkeapää, 2. varapj. Keijo Gärdström Maarit Helkala Maria Eloranta Outi Kasurinen Mauri Harjula Mirja Lonka Sari Lankinen Kari Soininen Liisa Sburatura Vesa Vainio Anssi Tähtinen Pirkko Kouhia-Turklin jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana kotimaassa tai ulkomailla Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin uuden äänestysaluejaon. Äänestysalueita on yhdistetty ja Pelkästään joulumusiikkia soittava Jouluradio kuuluu ensimmäistä kertaa Kouvolassa taajuudella 89,3 MHz. Radiokanavan tuottaa pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Kouvolassa Jouluradio on evankelisluterilaisten seurakuntien joululahja kaikille kuuntelijoille. nyt Kouvolassa on 23 äänestysaluetta. Uusi äänestysaluejako löytyy internetistä Kouvolan karttapalvelun sivuilta osoitteesta kouvola.fi. Kaupunginhallitus hyväksyy tammikuun 2011 loppuun mennessä äänestys- ja ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat sekä äänestysbussien aikataulut. Sen jälkeen ne löytyvät internetistä fi/vaalit. Oikeusministeriön sivuilta löytyy myös paljon tietoa vaaleista ja niiden toimittamisesta. HS Jouluradio soi Kouvolassa TAPAHTUMAT Kuuntele Jouluradiota Kymenlaakso 89,3 MHz Löydä talvisen Kouvolan tapahtumat! Esite on ilmestynyt! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä saa myös kaupungin yhteispalvelupisteistä. Vuonna 2010 tiedotuslehti ilmestyy 5 kertaa. Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimittajat Anne Eriksson, Ulla Askola, Marja Huovinen, Tarja Hurtta, Arja Kaitainen, Irja Kettunen, Anna-Riikka Kohonen, Kirsi Laakso, Mirka Leinonen, Aija Matero, Laura Moisio, Leena Mänttäri, Tero Rämä, Tea Salonsaari-Eloranta, Kimmo Seppänen, Heikki Spoof, Jenni Tani, Marjatta Toivonen, Reijo Vaurula, Vesa Vainio, Johanna Vuolasto Kuvaajat Ulla Askola, Tea Salonsaari-Eloranta, Vesa Vainio Kannen kuva Johannes Wiehn Taitto ja Painopaikka Kouvolan Sanomat/Mainospalvelu ja Lehtikanta ISSN-L , ISSN Painos kappaletta Lehtikanta Oy, Kouvola, 2010 Palautetta lehdestä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen viestinta@kouvola.fi Kouvola-lehti verkossa: ja julkaisut. Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy helmikuussa Jos et ole vielä saanut omaasi, nouda se yhteispalvelupisteistä, kirjastoista, Kouvola- tai Kuusankoski-taloilta. Löydät esitteen myös netistä: Talvi-Kouvola -tapahtumalehti

3 KIEHTOVA KAUPUNKI 3 ARS 11 -näyttely Poikilossa Yhteistyössä Kiasman kanssa Nairobi on Itä-Afrikan taide-elämän keskus. Taiteilijat ovat löytäneet toisensa ja nostaneet yhdessä osaamisensa näkyväksi vuoden 2007 mellakoiden jälkeen. Ajankohtaisia asioita itäafrikkalaisessa nykytaiteessa ovat kolonialismin taakka, kansallisuuksien sekoittuminen, identiteetin etsintä, kierrätys ja sukupuoli. Erityisesti Kouvolan näyttelyssä tarkastellaan naisen asemaa yhteiskunnan kantavana voimana sekä mies- että naistaiteilijoiden teosten kautta. Itäafrikkalaisen taiteen ja elämänmenon asiantuntijoina Kouvolan näyttelylle ovat toimineet tekstiilitaiteilija Minna Impiö, joka asuu Nairobissa, ja taiteilijaprofessori Ulla Rantanen, jolla on asunto Kenian Kitengelassa. Ulla Rantaselta nähdään myös teoksia ARS 11 aikana Taidemuseon galleriassa. Valitut taiteilijat ovat pääpiirteissään Afrikassa pysyvästi asuvia, nuorta sukupolvea edustavia, merkittäviä, taiteilijoita, joista keskeisimmät ovat Miriam Syowia Kyambi (s. 1980, Nairobi) ja Prina Shah (s Nairobi). Molemmat ovat saaneet koulutuksensa länsimaissa, Minna Impiö Ja Mari Martikainen työllistävät Karendin kylän naisia taideprojektillaan mutta afrikkalaisuus näkyy aiheissa ja kierrätysmateriaalin työstämisessä. Kolmas näyttelyn naistaiteilija on kansainvälisesti menestynyt Zarina Bhimji (s Mbarara, Uganda), joka asuu Lontoossa. Lisäksi näyttelyyn saadaan teoksia Patrik Mukabilta, Peterson Waweru Kamwathilta ja Joseph Mbatia Njorogolta ( Bertiers ). Karendin naiset mukana näyttelyssä Mari Martikainen ja Minna Impiö ovat suomalaisia tekstiilitaiteilijoita, jotka tutustuivat toisiinsa Taideteollisessa korkeakoulussa. Impiö muutti perheineen Nairobiin vuon- Ovet auki Afrikalle Kouvolassa tutustutaan Afrikkaan vuoden 2011 aikana. Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautuvan afrikkalaisen ARS11 -taidenäyttelyn kunniaksi Kouvolassa käsitellään afrikkalaisia aiheita ja monikulttuurisuutta keskusteluissa, luennoilla, työpajoissa ja konserteissa sekä näyttelyissä. Kymenlaakson yhteisten Lasten kulttuuriviikkojen teemana on monikulttuurisuus, erityisesti paneudutaan afrikkalaisiin rytmeihin ja väreihin. Monikulttuurikeskus Kassandran ja paikallisten taiteilijoiden avulla päiväkoteihin ja kouluihin tuodaan etelän aurinkoa, hiekkaa ja tuulta, iloa ja väriä. Yläkoululaiset haastetaan tekemään käsillään tarinaa kuuman auringon maasta: nuoret saavat savea, musiikkia ja alkutarinan, joista kehitetään oma taideteos tai yhteisötyö. Yläluokkalaiset kutsutaan lisäksi Pekka Laukkarisen gospelkonserttiin, jossa kuullaan myös Marko Pihavainion matkatarinoita työharjoittelusta Gambiassa. Nuorten monikulttuurinen draamaryhmä toimii Kuusankosken teatterin suojissa. Tavoitteena on muodostaa eri kielten puhujista yhteinen ryhmä työstämään nuorille tärkeitä aiheita. Toivottavasti saamme kevään aikana kuulla heidän puheenvuoronsa. Kuusankoskitalossa järjestetään lähetysaiheinen gospelkonsertti, jossa saadaan kuulumisia lähetystyöstä. Samalla kuullaan kummitoiminnasta ja muista avustusmahdollisuuksista. Huhti-toukokuussa Kouvolassa tarkastellaan Afrikan historiaa ja nykyisyyttä avoimessa Studia generalia -luentosarjassa, jonka kokoavat Kymenlaakson kesäyliopisto ja Kouvolan kulttuuripalvelut. Tavoitteena on tuoda kuultaviksi ihmisiä, jotka ovat itse kokeneet Afrikan. Afrikkalaisten konfliktien asiantuntija Pekka Haavisto saapuu 9.5. Kouvolaan alustamaan Afrikan ajankohtaisista kysymyksistä. Tämän jälkeen käsittelyä syvennetään paneelikeskustelun avulla. Toukokuussa ja koulujen taas alettua elokuussa pyritään jokainen kouvolalainen peruskoululainen tuomaan ARS11-näyttelyyn Taidemuseo Poikiloon. Tämä vierailu on koulutoimen ja kulttuuripalveluiden yhdessä suunnitteleman perusopetuksen kulttuurikasvatusohjelman avaus. Taidenäyttelyn yhteydessä syvennetään oppilaiden monikulttuurisia valmiuksia taiteen ja kulttuurin keinoin. Kesäkuuksi kesälukioon suunnitellaan monitieteistä Afrikka-kurssia, jossa opiskelijat perehtyvät maanosan yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin asiantuntijoiden, ajankohtaisen aineiston ja omien töiden kautta. Kurssi on avoin kaikille kiinnostuneille. Taiteiden yössä teemana on monikulttuurisuus, jolloin muun muassa Afrikan värit, maut ja rytmit sekä tarinat valloittavat saleissa, puistoissa ja kaduilla. Vuonna 2010 vietettiin Minun Kouvolani -juhlaa koko kaupungissamme, ja vuonna 2011 näkökulma laajenee kansainväliseen kulttuuriin, erityisesti Afrikkaan. AE na Kaupungin naisten asema ja köyhyys sai naiset perustamaan design-yrityksen, Mifukon (suahiliksi tasku), joka työllistää välillisesti kuusi naista vuodessa. Mifukon toiminnassa yhdistyvät skandinaavinen muotoilu ja afrikkalainen käsityötraditio. Työpajatoiminnan yhteydessä syntyi ajatus paikallisten naisten kanssa tehtävästä yhteisötaideteoksesta, jonka avulla kerrottaisiin naisten tarinat, esiteltäisiin heille tyypillisiä tekniikoita ja tallennettaisiin äänimaailmaa. Kouvolan näyttelyn aiheet kietoutuvat yhteen yhteisötaideprojektissa You and I General Store. Projekti toteutettiin vuonna 2010 Karenden kylässä Nairobissa. Työhön osallistui kolmisenkymmentä naista, jotka virkkasivat perinteisellä tekniikallaan 7000 neliötä, jotka Martikainen ja Impiö värjäsivät punaisen eri sävyillä. Teokseen on taltioitu naisten elämäntarinat, jotka ovat samalla osa teosta. Kouvolan näyttelyn järjestelyitä tukee valtuuskunta, jonka puheenjohtaja on kansanedustaja Sari Palm. Muut jäsenet ovat Sakari Viinikainen, Päivi Kossila, Keijo Gärdström, Elina Seutukunnan merkkihenkilöitä Kouvola-talon uusissa nimissä Syksyllä järjestettiin avoin kilpailu keksiä Kouvola-talon kokous- ja konserttitilalle uudet nimet. Ehdotuksia jätettiin kymmenkunta. Nimien pohjana ovat seutukuntamme kulttuurivaikuttajat. Kahden henkilön, Irja Kettusen ja Sinikka Rouvarin ehdotusten pohjalta muokattiin tiloille ja talon käyttöön mukavat uudet nimet. Musiikkisali tunnetaan nyt Simelius-salina. FT Aukusti Simojoki, vuoteen 1936 saakka Simelius, toimi Kouvolan Sanomain päätoimittajana, Kustannus Oy Arvi A. Kariston kirjallisena johtajana ja Kouvolan yhteiskoulun suomen kielen lehtorina ja rehtorina. Hän oli innokas kuoromies ja teki sanoituksia. Tunnetuimmat hänen sanoittamat laulut ovat Kymenlaakson laulu ja Kilisee, kilisee kulkunen. Luentosali muuttui Honka-saliksi esikuvanaan opetusneuvos Helvi Honka. Hän teki mittavan uran Kouvolan lyseossa ja jätti lähtemättömän vaikutuksen oppilaisiinsa mielenkiintoisella persoonallaan. sivun kuvat poikilon kuva-arkisto Bertiers puolustaa naisten asemaa kierrätysveistoksillaan Koivisto ja Anne Piccolo. Kouvolan näyttelyn yhteistyötahoina ovat Kouvolan seurakunta, Kymenlaakson radio, Suunnittelutoimisto Ri-Plan, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan Sanomat, Kouvolan Teatteri, Carea, Kouvolan Seudun Osuuspankki. AK-K ja JV Yassir Alin värikäs maalaus hehkuu iloa. Hän työskenteli Kouvolan lyseossa 40-vuotta ja oli aktiivinen seurankunnan luottamustehtävissä. Kokoushuone 1 muuttui dir.mus. Tapani Arvolan mukaan Arvolaksi. Hän oli anjalankoskelainen musiikin monitoimimies. Hän teki pitkän uran Inkeroisten Musiikkiyhdistyksen orkesterin johtajana ja toimi Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan orkesterin pianistina, sovittajana ja johtajana. Tapani Arvola kuoli joulukuussa 2009 ja hänen sävellyksensä Kouvola-fanfaari voitti seuraavana vuonna Minun Kouvolani -sävellyskilpailun. Kokoushuone 2 muuttui Tynniläksi. Trumpetisti ja säveltäjä Valto Tynnilä vaikutti paikkakunnan suositussa Melu-nimisessä tanssiorkesterissa ja myöhemmin myös Dallapé-orkesterissa säveltäen heille musiikkia. Musiikillisen oppinsa hän sai soittaessaan trumpettia Myllykosken työväen soittokunnassa. Valto Tynnilä ehti saada n. 150 sävellystään äänilevylle ja hänen musiikistaan sanotaan, että ne olivat 30-luvun iskevintä ja melodisinta antia. AM

4 4 KIEHTOVA KAUPUNKI Kirjaston kotipalvelulla pitkät perinteet Kouvolan seudun kirjastoissa on kotipalvelua hoidettu jo pitkään. Nykyisessä pääkirjastossa toiminta aloitettiin 1974, Kuusankoskella ja Valkealassa 1980-luvun alussa. Kotipalvelun asiakkaat ovat olleet vanhuksia, enimmäkseen naisia ja keski-ikä on korkea, noin 80 vuotta. Kotipalvelun menestyksellinen hoitaminen ei vaadi suurta panostusta erilliseen aineistokokoelmaan, sillä kirjastoihin hankitaan muutenkin esim. isotekstisiä kirjoja ja äänikirjoja. Kirjaston kotipalvelun erityispiirteitä ovat asiakasprofiilin muodostaminen haastattelun avulla, lainahistorian tallentaminen ja aineiston toimittaminen asiakkaalle kotiin. Kirjaston kotipalvelu uudistuu Kirjasto haluaa hoitaa palvelutehtäväänsä vauvasta vaariin, silloinkin kun taloudellinen niukkuus vallitsee. IFLA:n (Kansainvälisen kirjastojärjestöjen liiton) suositus 1 kotipalveluasiakas/1000 asukasta edellyttäisi Kouvolan asukasluvulla mitaten, että tuemme kotipalveluna noin 90 asiakkaan lukuharrastusta. Näihin lukemiin on vielä matkaa, mutta nyt käyttöönotetut uudet toimintatavat toivottavasti tekevät mahdolliseksi palvelun laajentamisen kaikkiin Kouvolan kyliin. Walokuvaamo Joh. Kolari Kymintehtaalla Vuoden 1880 tienoilla muutti Pernajasta Kolarin kauppiasperhe Kymintehtaalle aluksi Kouvolaan johtaneen uuden tehtaantien varteen metsäiselle mäelle, joka sittemmin sai heidän mukaansa nimen Kolarinmäki. Elias ( ) ja Maria Kolari (o.s. Koponen ) eivät kuitenkaan olleet itäuusmaalaista syntyperää. Elias Kolari oli pohjoissavolainen torpparin poika Tuusniemeltä, joka ryhtyi avioiduttuaan harjoittamaan puutavarakauppaa Heinävedellä ja Kangasniemellä. Savosta Kolarit muuttivat 1870-luvun alussa Loviisaan ja edelleen Pernajaan. Pernajassa heillä oli viimeistään 1873 lähtien ns. maakauppa eli sekatavarakauppa, joka vuonna 1881 muutettiin nuoren, ensimmäistä vuosikymmentään eläneen Kymintehtaan tehdasyhteisön tavaranvälityksen keitaaksi. Elias Kolari omisti asuin- ja kauppatalonsa ohella Kolarinmäellä ja tehtaan lähistöllä useita vuokrataloja, jotka osaltaan vaurastuttivat yrittäjäperhettä. Kerrotaan, että tehtaalta Kouvolan rautatien varteen ajaneet rahdinajajat pysähtyivät aina tien varren ainoassa eli Kolarin puodissa. Vuonna 1889 Kolarit rakennuttivat uuden komean liike- ja asuinrakennuksen, Ala- Kolarin talon, lähemmäs tehdasta ja lauttarantaa ns. Karin tulliin. Rakennus syntyi siten, että kaksi mökkiä yhdistettiin kaksikerroksisella välirakennuksella, johon perustettiin uudet liiketilat. Tässä vaiheessa liiketoiminta siirtyi kahdeksanlapsisen perheen esikoispojan Johan Kolarin hallintaan osan perheestä muuttaessa Elias Kolarin johdolla takaisin Savoon, nyt Leppävirralle Paukarlahden kartanoon, jonka Elias oli ostanut vuonna Yhteistyössä Ikäihmisten hyvinvointipalveluyksikön kanssa Kouvolan kaupunginkirjasto tarjoaa yli 65-vuotiaille asiakkailleen uudelleen organisoitua palvelua: kirjakasseja kuljetetaan koteihin vapaaehtoistyönä. Kouvolan Ikäasemalle ilmoittautuneita vapaaehtoisia on jo valmiina palveluun ja kullekin asiakkaalle etsitään lähin sopivalla etäisyydellä asuva kuljettaja. Toinen vaihtoehto on kaupungin kotihoidon työntekijöiden käyttö kuriireina niillä asiakkailla joiden luona muutenkin käydään. Kirjaston vastuulla on edelleenkin yhteydenpito asiakkaaseen ja hänen toiveidensa mukaisten kirjakassien täyttö. Kirjaston yhteyshenkilö haastattelee asiakkaan, tallentaa hänen toivomuksensa lainattavasta aineistosta ja ylläpitää lainaushistoriaa voidakseen parhaalla tavalla palvella niitä asiakkaita, jotka eivät korkean iän tai liikuntarajoitteen takia itse kykene käymään kirjastossa. Asiakkaan luona käydään kuuden viikon välein ja sitä edeltää aina yhteydenotto kirjastosta puhelimitse. Kirjasto myös perehdyttää vapaaehtoiset kuljettajat, jotta he osaavat kertoa mitä kaikkea on mahdollista saada lainaksi. Kotipalvelusta aineisto kotiin Celia-kirjaston äänikirjat tulevat Kolarin sekatavarakauppa oli uuden liike- ja asuintalon alakerrassa, mutta yläkertaan rakennettiin Johan Kolarin valokuvaamon tilat. Johanin pojantyttäret Ulla Kolari, Kaija Merisalo ja Maija- Liisa Kolari lahjoittivat vuonna 2001 Kuusankosken kaupunginmuseolle joukon isoisänsä ottamia valokuvia ja Kolarin maakaupan tilikirjan sekä kertoivat suvun liikehistoriasta. Tilikirjan merkintöjen perusteella voi olettaa, että valokuvaustoimintaa oli talossa harjoitettu jo elokuun 1891 lopussa, jolloin kirjaan on kirjoitettu: Walokuvaaja-oppilas Joh. Kolari Saannut rahaa Smk 900:-. Enempää hänen saamastaan valokuvausopista ei olekaan tiedossa. valokuvaaja Johan Hannes Kolari (s Leppävirralla k Kymintehtaalla) oli Elias Kolarin lapsista vanhin. Hän harjoitti vuosina Ala- avuksi, kun näkökyky on mennyt tai kirjaa ei enää jaksa pidellä käsissä. Daisy-äänikirjalle on tallennettu yhdelle levylle kokonainen kirja. Kirjaston kotipalveluvirkailija voi auttaa myös näiden äänikirjojen hankinnassa tilaamalla verkossa asiakkaan tunnuksella asiakkaalle mieluisia äänikirjoja. Celia-kirjasto lähettää ne suoraan asiakkaan kotiin, eikä niitä tarvitse palauttaa, varsin vaivatonta siis. Celian asiakkuus edellyttää kuitenkin aina asiantuntijalausuntoa. Lausunnon voi antaa terveydenhuoltoalan ammattilainen esim. lähihoitaja, lääkäri tai toimintaterapeutti. Kirjasto haluaa olla mukana edistämässä ikäihmisten terveyttä ja vireyttä. Tiedämme kokemuksesta, että ahkera lukuharrastus jatkuu usein koko eliniän. Kotipalveluasiakkailta saatu palaute kertoo miten suuri merkitys on sillä, että mahdollisuus lukemiseen tai musiikin kuunteluun säilyy. Kun maailma rajautuu yhteen huoneeseen, mieli voi silti vaeltaa vapaasti kirjojen myötä. MT Lisätietoja lähimmästä kirjastosta tai internetistä Kymintehtaan ensimmäinen valokuvaamo Kuvat Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Johan ja Kustaava Kolarin perhepotretin on Hannes kuvannut itselaukaisimella ateljeen kulissi taustanaan. Lapset ovat vasemmalta: Katri, Lauri ja Severi. Vuonna 1905 syntynyt Siiri puuttuu vielä kuvasta. Kolarin talossa niin sekatavarakaupan kuin valokuvaamonkin pitoa. Johan Kolarin valokuvausharrastus vaati omat tilansa ison hirsitalon yläkerrasta. Ammattivalokuvaukseen tarvittiin valoisa ateljee, samoin ajan tapaan vähän romanttista lavastusta kuvien taustaksi. Seinärakenteet ja pahvista muovatut puunkannot säilyivät ateljeessa niin kauan kuin talo oli pystyssä eli 1980-luvulle asti. Valokuvaukseen tarvittiin myös pimeä koppi eli nykyinen pimiö. Kaikki tämä antoi salaperäistä viehätystä isolle talolle myöhempien sukupolvien aikana. Ateljeen isoista ikkunoista oli tavattoman kaunis näkymä rantakoivikkoon ja Kymijoelle, kertoivat Lauri Kolarin tyttäret. Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmissa on kymmenkunta Johan Kolarin logolla varustettua visiittikorttikuvaa, jotka olivat 1900-luvun alussa suosittuja Valkealassa asuva Aune Autio on tyytyväinen kirjaston kotipalvelun asiakas. Autio on ollut aina tietokirjallisuuden suurkuluttaja ja nykyisin hänelle toimitetaan kirjat kuunneltavina Daisy-äänikirjoina. käyntikortin tapaan ystäville jaettuja kovalle pahville pohjustettuja valokuvia. Varmaankin 1890-luvun puolelta ovat peräisin eräs visiittikortti, jonka taakse on käsin kirjoitettu: J. alakolari ja tätä suurempi ns. kabinettikortti, jonka taustapuolella on käsin kirjoitettu teksti: Walokuvaaja Joh. Kolari Walkeala. Johan Kolarin valokuvaamon tuotokset ovat kuvakokoelmissa paljon harvinaisempia kuin toisen kymintehtaalaisen ammattikuvaajan Emil Segerhornin kuvat, joka jatkoi liikkeensä pitoa pitempään. Molempien ammattikuvaajien valokuvien pääosa kuuluu tehdasseudun vanhimpiin, yli satavuotiaisiin valokuviin. Johan Kolari oli myymässä tai vuokraamassa maakauppaansa jo vuonna 1902 tuolloin perustetulle Kymintehtaan Työläisten Osuuskaupalle, jolle koko suuren liikkeen varaston hankkiminen oli kuitenkin liian iso hanke. Kuollessaan Kuva Tuija Hanski Johan Kolari oli vasta 41-vuotias, minkä jälkeen liiketalo jäi lesken Kustaava Kolarin ( ) hoidettavaksi. Kustaava Kolarista, eikä sen paremmin tuolloin vielä pienistä lapsistakaan, ollut liiketoimien jatkajiksi. Valokuvaamon toiminta päättyi viimeistään vuonna Liiketilat annettiin nyt lähes kahden vuosikymmenen ajaksi vuokralle. Esimerkiksi Kouvolan Sanomissa oli ilmoitus: Vuokralle tarjotaan, kauppatalo hyvällä liikepaikalla. Vuokrattavana nyt heti. Lähemmin Taava Kolari, Kymintehtaalla. Tuona aikana Ala-Kolarin liiketilassa toimi vuokralla useampia liikkeitä, kunnes vuodesta 1923 lähtien toimintaa jatkoi Johanin ja Kustaavan lapsista vanhin Lauri Kolari ( ). Kolarin sekatavarakaupan pitoa jatkoi nyt 1940-luvun loppuun Laurin vaimo Aino; Lauri harjoitti piharakennuksessa vuokra-auton, autokoulun, autoliikkeen ja autokorjaamon pitoa. KS Johan Kolarin visiittikorttikuvissa näkyy 1900-luvun alkuvuosien ateljeerekvisiittaa. Korttien taustalla komeili tyylitelty valokuvaamon logo.

5 KIEHTOVA KAUPUNKI 5 kuvat kinnon kuva-arkisto Kompassi kohti Joulumaata Venäläiset joulumatkailijat on aikomus pysäyttää Kouvolan seudulle tanakan ohjelmapaketin avulla. Kirjokiven kartano muuttuu toiminnalliseksi Joulumaaksi uudenvuodenaattona ja loppiaisena. VENÄLÄISTEN matkailu Suomeen lisääntyy lisääntymistään ja virta tuo heitä entistä enemmän myös Kouvolan seudulle. Erityisesti vuoden vaihde on suosittua matkustusaikaa, kun venäläiset viettävät pitkää vapaajaksoaan oman joulunsa merkeissä. Jotta itänaapurit saataisiin pysähtymään pidemmäksi aikaa näille tienoille, on Kouvola Innovationin Kompassi Kouvola -hanke käynnistänyt Joulumaan tuotteistamisprosessin venäläisille asiakkaille. Projektipäällikkö Jukka Kinnunen selvittää, mistä oikein on kysymys. - Ideana on tuotteistaa venäläisille uuden vuoden tienoolle tanakkaa ohjelmaa, jotta heidät saadaan pysähtymään Kouvolaan. Venäläiset eivät juurikaan osaa muita kieliä, aivan nuorimpia lukuun ottamatta, joten palvelut pitää tuottaa heidän omalla kielellään. Räätälöidyt ohjelmapalvelut vetoavat heihin ja ovat riittävä syy tulla ja viipyä Kouvolan seudulla. Markkinointityössä auttaa Valitse Kymi -hanke, joka markkinoi koko Kymenlaaksoa venäläisille. Sen projektipäällikkö Paula Kulla näkee hankkeiden tukevan hyvin toisiaan. - Hankkeiden yhteistyönä palvelutarjonta ja tuotteet jalostuvat ja kehittyvät huippuunsa. Kulla kertoo, että heillä on rekisterissään noin 150 lähinnä pietarilaista matkanjärjestäjää, mutta myös muutamia moskovalaisia matkatoimistoja. Näille kaikille on lähtenyt valmis aihio ja matkapaketti myytäväksi. Pietarilaiset matkanjäjestäjät ovat ottaneet Joulumaa tuoteen innokkaasti vastaan. He ovat paketoineet junamatkan Allegrolla Kouvolaan ja takaisin, majoittumisen paikallisissa hotelleissa (Sommelo, Vaakuna ja Cumulus) sekä ohjelmallisen päivän Kirjokiven kartanossa linja-autokyyteineen. Kinnusen mukaan venäläisten kanssa pitää olla kärsivällinen, sillä he varaavat matkansa todella myöhään. - Tätä pakettia he ryhtyivät varailemaan vasta marras-joulukuun vaihteen tienoilla. Ohjelmapalvelut Joulumaa -hankkeeseen järjestää Seikkailuviikari Oy. Yrittäjä Kari Niemi maalailee elävästi, kuinka Kirjokiven maisemiin nousee oikea elämyspuisto täysin paikallisin voimin kahtena päivänä, sekä uudenvuodenaattona että loppiaisena. - Vieraat vastaanottaa ja hyvästelee Tykkimäen Nuorisosirkus heille täysin uudessa miljöössä. Venäläiset pääsevät pienryhmissä tonttujen opastuksella poniratsastukselle, hevos-, koiravaljakko- ja moottorikelkka-ajelulle. Toimintarastien ja pihapelien (jääcurling, mölkyn heitto, pilkkiminen) jälkeen he suuntaavat Joulupukin pajaan ja eläimiä ruokkimaan. Kun vieraat jaksavat vielä laskea liukumäkeä, ihailla lumiveistoksia ja piipahtaa jääbaarissa, on herkullisen keittolounaan aika. Venäjää puhuvat tontut ja Joulupukki ovat vieraiden seurana tiiviisti, samoin kuin oppaat. - Kouvolan opasyhdistyksen oppaat ottavat vieraat haltuun jo hotelleista lähdettäessä. Joulumaa-paketin tavoitteena on pysäyttää minimissään 100 venäläistä vierasta Kouvolan seudulle. Tämäkin hanke tietää onnistuessaan töitä monelle seudun yritykselle ja ihmiselle. VV kuva jukka kossila Joukkoliikenteen suosion kasvu jatkunut syksyllä Voikkaan ja Anjalan välillä matkustetaan tuliterällä paikallisbussilla. Kouvolan joukkoliikenteen suosituin lipputuote, kaupunkilippu, kasvattaa edelleen suosiotaan. Tämän vuoden syys- ja lokakuussa kaupunkilippua myytiin noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona. Uusi kaupunkilippu otettiin käyttöön toukokuussa Tämän jälkeen lippujen myynti on kasvanut kymmeniä prosentteja. Kouvolan kaupunkilipun hinta on 40 euroa ja se oikeuttaa matkustamaan rajattoman määrän linja-automatkoja Kouvolan sisällä 30 päivän aikana. Kaupunkilippua myydään Matkahuollossa. Vaikka Kouvolan kaupunkilipun suosio on ollut hyvää ja lippu on valtakunnallisesti hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen, on Kouvolan seudun lippujärjestelmässä edelleen kehittämistä. Eniten palautetta on tullut siitä, että Kouvolassa eri väestöryhmiä ei ole huomioitu ja esimerkiksi lapsille ja opiskelijoille ei ole omaa lipputuotetta. Myös uusille sarjalipuille on kysyntää. Kaupunki- ja seutulippujen vuoden 2011 ensimmäinen lataus täytyy tehdä Matkahuollossa. Samassa yhteydessä tulee Matkahuoltoon toimittaa täytetty kaupunki- tai seutulippulomake. Lomakkeita on saatavilla Matkahuollossa tai sen voi ladata Internetistä osoitteesta www. kouvola.fi/joukkoliikenne, osiosta Liput ja hinnat. Toimenpide on asiakkaalle maksuton ja ensimmäisen latauksen jälkeen kortin voi jälleen ladata normaaliin tapaan esimerkiksi linja-autossa. Asiointitaksilinjoihin laajennuksia Kaikilla avoimiin asiointitaksilinjoihin tulee laajennuksia. Joulukuusta 2010 on asiointitaksilla pääsee kerran viikossa Kouvolan keskustaan Valkealan Niinistöstä, Saarenmaalta ja Lautarosta. Uusia alueita palvelevia reittejä ajaa Taksipalvelut Oinonen Ky ja kyydit tulee tilata numerosta Tarkat tiedot aikatauluista ja asiointitaksien reiteistä löytyvät kaupungin yhteispalvelupisteistä sekä osoitteesta osiosta Asiointitaksit. Asiointitaksit toimivat kutsutaksiperiaatteella ja niiden aikataulut mahdollistavat tavallista yksilöllisemmän palvelun ja myös pienet reittipoikkeamat. Kaikkien Kouvolan alueella toimivien palvelulinjojen aikataulut ja reitit ovat saatavilla kaupungin yhteispalvelupisteissä sekä kaupungin nettisivuilla osoitteessa TR Lisätietoja Henkilöliikenteen logistikko Tero Rämä, puh Kouvola tunnetuksi messuilla ja toreilla Kouvolan Matkailun toiminta ei juuri näy kotinurkilla, sillä sen asiakkaat ovat muualla. Ensi vuoden matkailutulojen haaliminen alkaa suurilta Matka messuilta. MATKAILUEUROJEN pyydystäminen Kouvolan seudulle on usean eri tahon yhteistyönä tapahtuvaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ponnistelua. Työ vaatii tuekseen usein massiivisia määriä työkaluja, kuten esitteitä ja muita painotuotteita. Kouvolan Innovationin siipien suojissa toimiva Kouvolan Matkailu valmistautuu jo täydellä höyryllä ensi vuoden koitoksiin. Matkailupäällikkö Raija Sierman valottaa, että ensimmäinen ja mittavin on itse asiassa jo ovella. - Matka messut ovat tammikuun loppupuolella Helsingin Messukeskuksessa ja sinne menemme jälleen järeällä arsenaalilla. Yhdessä Haminan kaupungin kanssa pystytettävän 100 neliön pelkistetyn modernin osaston rakentaa totutusti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun väki. Sierman kuvailee, kuinka messujen teema Kuvittele tulevaisuus sopii erittäin hyvin myös heidän osastoonsa. YHTEISTYÖ on nimi, johon Kouvolan Matkailussa vannotaan ja Helsinkiin matkaa joukko aktiivisia alueen yrityksiä tekemään Kouvolaa tunnetuksi. Vaakuna, Tykkimäki, Verla, kaupungin museot, Ydinkeskusta ry. ja uutena kumppanina urheilun neljä kärkiseuraa kantavat oman kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. Sierman lisää, että mukana olijoiden ohella myös Repovesi on näkyvästi esillä osastolla. Yritysten rooli näkyy niin ikään vahvasti jaettavassa materiaalissa. - Matkailuesite päivitetään kannen, kuvien ja tekstien osalta. Siinä ovat esillä seudun kaikki mahdolliset palvelut ja matkailukohteet, myös Iitin osalta. Iitti, kuten Haminakin, kuvaavat osaltaan sitä vahvaa samaan hiileen puhaltamista, jota Kymenlaakson kunnat tekevät matkailun saralla. Kun Sierman kertoo päivitettävää matkailuesitettä painettavan vähintään kappaletta ja sen rinnalla jaettavaa Kouvola Iitti -matkailukarttaa liki saman verran, käy selväksi, että panokset piipussa ovat kovat. Yhteistyössä Ydinkeskusta ry:n kanssa toteuttavan matkailukartan pohjana on iso GT-kartta ja siitä löytyvät seudun matkailukohteet selityksineen. - Vähittäiskauppa tulee siinä esitteessä mukaan kuvaan, kumppanuusverkostomme on siis todella isoa luokkaa. MESSUESIINTYMISET ulottuvat myös Tallinnaan ja Pietariin, edelleen yhdessä muiden ja yritysten kanssa. Lisäksi Kouvola markkinoi itseään kotimaan matkailumarkkinointi tapahtumissa, kuten Suomen matkailuorganisaation (Suoma) järjestämillä tuotetoreilla. - Sinne tulevat asiakkaiksi kaikki kotimaiset matkanjärjestäjät, kuten yhdistykset, linja-autofirmat, matkatoimistot ja vastaavat. Näitä varten Kouvolan Matkailu on paketoinut tukun retkikohteita teemakierroksiksi. Yleensä parin - kolmen tunnin kierrokset on helppo sovittaa ja myydä linja-autolla liikkuvien retkikuntien ohjelmaan. Miltä kuulostaavat vaikka Vanhan veturinkuljettajan kierros tai Kreivittären vieraana -retki lähimaisemiin. Retket ovat varmasti käymisen arvoisia juttuja monelle kouvolalaiselle, kuten huhtikuussa Helsingissä pidettävien Kongressimessujen yritysasiakkaillekin kokousten ja tilojen lisukkeeksi. VV kuva jaana aihtia Tykkimäen huvipuisto on vieraiden osalta talviunilla, mutta ensi kesän markkinointi käy jo täydellä tohinalla. Tykkimäki on esillä kaupungin osastolla Matka messuilla sekä useilla muilla foorumeilla, jotta mahdollisimman moni matkailija ottaisi huvipuiston päätepysäkikseen.

6 6 Miten yksittäinen kouvolalainen voi hillitä ilmastonmuutosta ja säästää luonnonvaroja omassa elämässään? Millä keinoin kuntien on mahdollista vaikuttaa alueensa päästöihin? Mistä on saatavilla luotettavaa, puolueetonta tietoa ja neuvoja esimerkiksi energiatehokkaasta asumisesta ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista? Näihin ja muihin kysymyksiin pyrkii omalta osaltaan vastaamaan syksyllä 2010 käynnistynyt Eko- Kymenlaakso-projekti. Projektin myötä Kymenlaakson kunnat ja muut toimijat haluavat yhteistyössä ottaa merkittävän roolin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimissa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Elinvoimainen, ekotehokas maakunta vastaa elinkeinoelämän rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. Ympäristömyönteinen imago kohottaa alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja yritysten keskuudessa, parantaa kilpailukykyä ja houkuttelee Kymenlaaksoon lisää menestyksekkäitä toimijoita ja tätä kautta työpaikkoja. EkoKymenlaakso tukee ja koordinoi kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista sekä edistää kuntalaisten, yritysten ja kuntien tiedonsaantia ja ympäristötyötä perustamalla Kymenlaaksoon energia- ja muita kestävän kehityksen mukaisia neuvontapalveluja tarjoavan toimiston. Toimistosta voisi saada KODIKAS KOUVOLA Tavoitteena ekotehokkaampi maakunta tietoa ja neuvoja esimerkiksi energiatehokkaasta asumisesta, kestävästä liikkumisesta ja jätevesien käsittelystä. Vastaavia toimistoja on jo olemassa muualla Suomessa, esimerkiksi Valonia Turussa ja Moreenia Tampereella. Toimiston tehtäväkenttä, yhteistyökumppanit ja rahoituslähteet kartoitetaan projektin aikana. Ennen toimiston perustamista projektin tehtävänä on lisätä ympäristötietämystä mm. järjestämällä koulutuksia ja työpajoja, osallistumalla teemapäiviin, kuten Energiansäästöviikkoon ja julkaisemalla kattavat internetsivut. Lisäksi projektin resursseilla tuetaan kuntia sovelletun ympäristöjärjestelmän käyttöönotossa, ympäristöohjelmien laadinnassa sekä energiansäästötoimissa. Ympäristöjärjestelmän tarkoitus on taata, että kuntien ympäristötyö on järjestelmällistä ja suunnitelmallista ja että toimenpiteiden vaikutuksia ja tuloksia seurataan vuosittain. Kouvolassa ympäristöjärjestelmän laatiminen sopii hyvin kaupunkistrategian Ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärään. Kolmevuotista projektia rahoittaa EU:n EAKR-ohjelmasta Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Projektissa ovat mukana Kymenlaakson kunnat, energia- ja vesiyhtiöt, jäteyhtiö sekä kehittämisyhtiöt. Lisätietoa projektista saat osoitteesta A-RK Aikuiskoulutus helpompaa kuin uskotkaan. Neuvontaa yhdeltä luukulta Koulutusneuvonta Kymiedu auttaa Sekä Kouvolaan että Kotkaan on avattu valtakunnallisen Opin ovi -projektin Kymiedu-koulutusneuvontapalvelupistet, joista saa ohjausta aikuisopiskelun aloittamiseen. Neuvoja voi hakea sopivan koulutusalan löytämiseen, rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen sekä opiskelun sovittamiseksi omaan elämäntilanteeseen. Neuvontaa saa myös sähköpostilla ja netissä www. kymiedu.fi Kouvolan neuvontapisteen avajaisia vietettiin aikuiskoulutusviikolla Koulutusneuvojat valmiina palvelukseen. Vireä ja aktiivinen 90-vuotias kansalaisopisto juhlii taas Juuri 90-vuotta täyttäneen ketterän kansalaisopiston kevät on täynnä tapahtumia ja näyttelyitä, lisäksi kevään 2011 kursseille ilmoittautuminen on alkamassa. Kevään kurssien ilmoitusliite julkaistaan ilmestyvän Pohjois- Kymenlaakso lehden välissä. Kevään 2011 ilmoittautumiset Syyskaudelta jatkavat opiskelijat voivat ilmoittautua omatoimisesti klo internetissä osoitteessa kouvola/, toimistossa Kouvolassa ja Kuusankoskella ma ti klo 10 16, ke 5.1. klo sekä puhelimitse Elimäki, Jaala, puh , Valkeala, puh Kevään uudet kurssit ja uudet opiskelijat internetin kautta ma klo 10 alkaen, puhelimitse ma klo 10 alkaen, Elimäki ja Jaala, puh , Valkeala, puh Toimistossa Kuusankoskella, Valtakatu 38 B, ma 3.1. ja ti 4.1. klo 10-16, ke 5.1. klo sekä ajalla ma ja ke klo 10-16, ti ja to klo 12-18, pe klo sekä toimistossa Kouvolassa, Salpausselänkatu 38, klo 10 alkaen toimiston aukioloaikoina. - Asiakkaat ovat löytäneet palvelun ja ovat kokeneet sen hyväksi ja tarpeelliseksi, kertoo Opin ovi -projektivastaava Seija Mahlberg. - Kouvolassa neuvontapisteen henkilökohtaista palvelua on käytetty huomattavasti enemmän kuin sähköisiä palveluja. TH Kouvolan neuvontapiste sijaitsee TE-toimiston Työnhakukeskuksen yhteydessä (Hallituskatu 7, A-porras). kuva tarja hurtta Kevään 2011 yleisöluento Kouvolan XII rautatieseminaari la klo Sota-ajan junamatkat, Kouvolan kansalaisopiston auditorio, Salpausselänkatu Rautatieseminaarisarja/ lukujen teatterivierailut, Kouvolassa/teatterivierailut jatkosodan rintamilla - opettaja Ritva Sorvali Junalla sotaan ja sotaa pakoon -kirjoituskilpailun esittely, voittajien ja kirjan julkistaminen, palkintojen jako - projektipäällikkö Heli Mäki Väliaika, Kuntotalon kahvio Sota-ajan rautatiepommitukset - dosentti Ilkka T Seppinen Väliaika, Kuntotalon kahvio Elokuva Lentävä Kalakukko vuodelta 1953, käsikirjoitus Reino Helismaa, ohjaus Ville Salminen, roolissa muun muassa Esa Pakarinen, Mai-Britt Heljo, Siiri Angerkoski ja Kullervo Kalske. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Järj. Kouvolan kansalaisopisto, Kouvolan kulttuuritoimi ja Palmenia Kultainen kapusta -kilpailu Kouvolassa Voitto Kotkan kokeille Marraskuun lopulla KSAO:n Utinkadun toimipisteessä käyty kansainvälinen kokkikilpailu Kultainen Kapusta päättyi Etelä- Kymenlaakson ammattiopiston (EKAMI) voittoon. Joukkueessa kokkasivat Nico Lindfors ja Milka Tauru. Kouvolan edustajat kilpailussa olivat Nea Matilainen ja Sanni Parkkila. Kultainen kapusta -kokkikilpailu on suunnattu ammattiopistojen ravintola-alan opiskelijoille Kaakkois-Suomessa ja Venäjällä. Kilpailu on parikilpailu, jossa valmistetaan alku-, pää- ja jälkiruoka ennakkoon määrätyistä raakaaineista. Kilpailun kautta opiskelijoilla on mahdollisuus mitata omaa ammattitaitoaan suhteessa muiden ammattitaitoon, kehittää taitojaan ja esiintymiskykyään sekä luoda uusia ideoita. KSAO järjesti kilpailun yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) sekä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Leningradin alueen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen komitean kanssa. Kilpailu on järjestetty aiemmin kaksi kertaa: vuonna 2008 Kotkassa ja 2009 Kingiseppissä Venäjällä. TH Kevään 2011 teatterimatkat Pe 4.2. klo 19 Helsingin kaupunginteatterissa Lycy Prebblen Enron -suuri huijaus. Miten taloushuijaus toteutetaan? Ohjaus Kari Heiskanen, pääkonnana Eero Aho. Matkan hinta 60 euroa, ilmoittautuminen opiston toimistoon ma mennessä. Lähtö opiston edestä klo To klo 19 Ryhmäteatterissa Helsingissä Dostojevskin Rikos ja rangaistus sijoitettuna Helsingin Kallioon, Vaasankadulle. Ohjaus Tuomo Aitta. Matkan hinta 50 euroa. Ilmoittautumiset opiston toimistoon mennessä. Lähtö opiston edestä klo Pe klo 19 Hämeenlinnan kaupunginteatterissa Niskavuoren Loviisan tarina. Loviisana mm. Ritva Oksanen. Matkan hinta 50 euroa. Ilmoittautuminen opiston toimistoon viimeistään to Lähtö opiston edestä klo Ilmoittautumisen yhteydessä toimistosta saa tilinumeron, jolle matkan voi maksaa viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, jolloin nähdään toteutuuko matka. Tervetuloa mukaan!

7 Perusturvan toimialaliite PERUSTURVA KEHITTÄÄ Neuvolatoiminta sekä koulu- että opiskeluterveydenhuolto uudistuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (380/2009) neuvolatoiminnan sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon sisällöstä astui voimaan Asetuksessa on määritelty tarkkaan terveystarkastusten sisältö ja ne keskeiset asiat, jotka tulee huomioida eri ikäkausina. Uusi asetus sisältää säädökset siitä, kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta ja minkä ikäisenä kunnan tulee järjestää ne odottaville perheille, lapsille ja nuorille. Asetuksen mukaan Kouvolassa raskauden aikana äitiysneuvolakäyntejä tulee keskimäärin 14 kertaa, joista kolme on laajaa, terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemää tarkastusta. Lisäksi on vähintään kaksi Kymenlaakson keskussairaalassa tapahtuvaa ultraäänitutkimusta. Terveydenhoitaja tekee perheeseen kotikäynnin 1 2 viikkoa synnytyksen jälkeen. Lisäksi on laaja lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä tekemä jälkitarkastus 5 12 viikkoa synnytyksestä. Kouvolassa määräaikaistarkastukset lastenneuvolassa toteutetaan asetuksen mukaan. Alle kouluikäiselle lapselle tehdään vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa tekee viisi. Näistä kolme on laajaa tarkastusta (4 kk, 1,5 v. ja 4 v.), joissa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Huoltajien suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen hyvinvoinnista. Yli puolet vuosittaisista tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. Kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja tarkastaa oppilaan vuosittain. Lääkäri tarkastaa oppilaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Näihin laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan. Huoltajien suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös opettajan arvio oppilaasta. Lisäksi koulussa arvioidaan kolmen (3) vuoden välein kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Jokaisessa koulussa toimii lisäksi moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Tarkastukset jatkuvat opiskeluterveydenhuollossa, jossa terveydenhoitajan tarkastukset tehdään lukuvuosittain. Lääkäri tarkastaa 1. lukuvuonna tytöt ja 2. lukuvuonna pojat. Tarkastuksen yhteydessä kirjoitetaan nuorison terveystodistus ja kutsuntatodistus. Johanna Myyryläinen-Merta neuvolatoiminnan vt. osastonhoitaja Lapset ja nuoret Lapset puheeksi -toimintamallilla tuetaan vanhemmuutta Työntekijöille on Lapset puheeksi -koulutuksin annettu lisää valmiuksia tukea asiakkaana olevaa vanhempaa, kun tällä on esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia. Lapselle on tärkeää, että vuorovaikutus perheessä toimii haasteista huolimatta. Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelman Kouvolan perhepalveluverkosto -hankkeessa on koulutettu aikuispalvelujen sekä perhetukikeskuksen työntekijöitä Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön. Lapset puheeksi on neuvonnallinen työmalli, jolla pyritään tukemaan vanhemmuutta ja lapsen kehitystä tilanteessa, kun vanhemmalla on vaikeuksia kuten päihde- tai mielenterveyspulmia. Tällaisissa tilanteissa vanhempi on usein huolissaan lapsistaan ja siitä, miten nämä näkevät ja kokevat vanhemman sairauden ja miten tämä vaikuttaa lapseen. Lapselle taas on tärkeää ymmärrys vanhemman sairaudesta ja sen vaikutuksista vanhemman käyttäytymiseen. Lapset puheeksi -keskustelu tarkoittaa sitä, että vanhempia tai vanhempaa tapaava työntekijä keskustelee näiden kanssa lapsen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista, kertoo lasta suojaavista tekijöistä sekä pohtii vanhemman kanssa, miten sairaudesta tai ongelmasta voi puhua lapselle lapsen huolta huojentavasti. Läheisen tuella lapsen normaali kasvu ja kehitys on mahdollista, vaikka elämässä on menossa vaikea vaihe. Paitsi vanhemmuuden tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa, koulutusten taustalla on myös palveluja ohjaava lainsäädäntö. Lastensuojelulaki sekä päihdehuoltolaki velvoittavat vanhempaa hoitavaa tahoa selvittämään myös lapsen mahdollisen tuen tarpeen. Koulutuksen on Kouvolassa käynyt lähes 50 työntekijää. Kun haet tukea ja hoitoa vaikeuksiisi, ota työntekijän kanssa rohkeasti puheeksi myös vanhemmuus ja ongelmasi sille asettamat haasteet. Näin voitte yhdessä pohtia, miten lisätä lapsesi ymmärrystä tilanteesta ja vähentää siihen liittyvää huolta, sekä vahvistaa niitä tekijöitä, jotka turvaavat lapsesi kehitystä arjessa. Taija Nöjd projektipäällikkö Kouvolan perhepalveluverkosto -hanke Lapset ja nuoret Oma jaksaminen on tärkeää omaishoidossa Mari Porvari on ollut käytännössä nyt 10-vuotiaan Lottatyttärensä omaishoitaja tämän syntymästä asti. Vasta viime vuosina Mari on uskaltanut ottaa ja käyttää vaativaan työhönsä suotuja henkireikiä. SYNTYESSÄÄN pahaan happivajeeseen lääkärin virheen kautta joutuneella Lotta Porvarilla on keskivaikea älyllinen kehitysvamma ja vaikea epilepsia. Nyt 10-vuotiaalla Lotalla voimakkaat raivokohtaukset ovat edelleen arkipäivää ja esimerkiksi syöminen on yhtä tuskaa. Lotan äiti Mari on ollut käytännössä tyttärensä omaishoitaja tämän syntymästä asti ja virallisesti 3-vuotiaasta lähtien. Valvotut yöt ovat seuranneet toistaan ja päivät kuluvat herkeämättä Lottaa seuraten. Luonnollisen huonouninen äiti nukkuu sitten joskus. Mari oli liki koko ajan Lotan turvana syksyyn 2009 saakka, sillä hän ei raaskinut jättää tytärtään hoitoon, kunnes rohkeni ottaa ensimmäiset vapaansa. - Itkin koko ajan, sillä erossa olo Lotasta oli jos mahdollista vielä rankempaa. VAPAAN pitämisestä on sen jälkeen tullut Marille tapa ja hyvä niin. Hän myöntää miettineensä sallittua tilapäishoitoa aivan liian pitkään, ymmärrettävistä syistä tosin. - Nyt on hyvä olla ja osaan jopa irrotella, kun tiedän, että Lotta on hyvässä hoidossa. Kuvassa Esa (vas.) sekä Ronja, Mari ja Lotta Porvari. Tilapäishoidon käyttäminen antaa Marille yhden vapaan viikonlopun kuukaudessa, vapaan, jonka hän on sangen harvoin käyttänyt itselleen, enemmänkin muulle perheelle. Sen kerran kun käytti ja lähti sisarensa kanssa Espanjaan, puuttui kohtalo peliin tuhkapilven muodossa. - En pystynyt rentoutumaan ja hoidin asioita sieltä käsin, silloinkin tilapäishoito toimi joustavasti. Lotta käy Mäkikoulua ja taksikyytiä rakastavan tytön kuljetukset sujuvat loistavasti. Vapaan viikonlopun aikana Lotta menee suoraan koulusta tilapäishoitoon ja palaa kotiin maanantain koulupäivän jälkeen. PERHEELLE Lotan elämän erityisyys näkyy monenlaisina paineina. Lotan syömättömyys, alipaino, rajut talvikauden flunssat ja lääkkeenvaihdosta aiheutuneet aggressiot eivät voi olla näkymättä perheen arjessa. Isä Esa on jatkuvassa epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä ja Esan iltavuorot ovat Marille painajaismaisia. Ovet on pidettävä takalukossa ja ulkoiluun ei ole tuolloin mahdollisuuksia. 15-vuotias Joni-veli vetäytyy mielellään omaan rauhaansa, kun taas 2,5-vuotias Ronja sisko on Lotalle enemmän kuin esikuva. Lotta ymmärtää puhetta aika hyvin, muttei tule itse puhumaan koskaan. - Heillä on kiinteä suhde ja Ronja on omaksunut hyvin roolinsa, Ronja opettaa Lotalle myös viittomakieltä. TÄYSIN avustettavan Lotan hoitaminen on täysipäiväistä kovaa työtä ja siitä saatava korvaus mitättömän pieni. Rahaa enemmän Maria harmittaa kaiken maailman lippujen ja lappujen jatkuva täyttäminen sekä päätösten viivästyminen. Mari on silti tyytyväinen saamiinsa palveluihin ja tähdentää omaishoidon merkitystä sekä muistuttaa kaikkia hoitajia hoivaamaan myös itseään, vaikkapa palvelusetelien avulla. - Omaishoito on tärkeää, kun sen osaa ottaa ja käyttää oikein sekä uskaltaa antaa myös tilapäishoidon hoitaa tehtävänsä. VV Omaishoidon hymykaupunki Kouvolassa suhtaudutaan vuoden 2009 tilastojen mukaan omaishoitoon sangen myötämielisesti, sillä Kouvola on yhdessä Oulun kanssa Suomen suurten kaupunkien kärjessä. Kouvolan saama selvästi yli kahdeksikon arvosana on aivan huippuluokkaa ja reilusti yli keskiarvon 6,7. Suhtautumisestaan Kouvola on saanut ansaitun hymymerkinnän, mutta laakereilla lepäilyyn ei ole aihetta. Omaishoidon tukeminen on nimittäin aina yhtä tärkeää, oli sitten lama- tai nousukausi. Omaishoidon asiakkaita on Kouvolan alueella tällä hetkellä noin 700, hoito- ja palkkioluokkia on neljä. Lapset ja nuoret

8 8 ENSILUOKKAINEN TERVEYDENHUOLTO - Raja-aitoja häivytetään Kouvolan terveyspalveluissa Perusterveyden- ja erikoissairaanhoito lyövät kättä uudessa Pohjois- Kymen sairaalassa. Muutos tähtää joustaviin, laadukkaisiin ja hyvin järjestettyihin terveyspalveluihin. MÄELLÄ eli vielä vähän aikaa Kuusankosken aluesairaalassa puhaltavat raikkaat muutoksen tuulet. Vuonna 2008 alkaneen strategiatyön tuloksena on tänä vuonna tehty päätös aluesairaalan yhdistämisestä vuoden 2011 alusta Kouvolan kaupungin perusturvaan. - Mainio juttu, nyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tiivistyy tulevan terveydenhuoltolain hengessä. Tämä tarkoittaa potilaslähtöisiä, joustavia, hyvin saatavia ja laadukkaita terveyspalveluja kaupunkilaisille. Näin tulevaa muutosta kommentoi ylihoitaja Irma Suonoja suururakkaa valmistelevasta KoTePa -hankkeesta. Toimintamalleja kehittämällä tehokkuus lisääntyy ja alati nouseva kustannuskehitys pysyy kurissa. - Muutos helpottaa asiointia sekä potilaan että henkilökunnan kannalta katsottuna. Yhteistyön tiivistyminen lisää joustavuutta palveluketjuissa ja päällekkäiset työvaiheet vähenevät, jatkaa projektisuunnittelija Laura Moisio. Erkki Grön oli ollut pari päivää sisällä Mäellä ja hoito oli ollut siihen asti hyvää. Ainoastaan pitkät odotteluajat ihmetyttivät miestä. käytännölliset, tarvitaanko uusi sairaala? Mitä mieltä olet terveydenhoidosta yleensä? Erkki Grön oli ollut juttuhetkellä pari päivää sisällä Mäellä ja hoito oli ollut siihen asti hyvää. Ainoastaan pitkät odotteluajat ihmetyttivät miestä. - Odotin ultraan pääsyä aamuseitsemästä iltapäivän puoli neljään, en tiedä mikä mätti. Grönin on vaikea arvella uuden sairaalan toimivuutta etukäteen, toki hän toivoo sen onnistuvan, sillä on parempi hoitaa hommat kotinurkilla kuin alituiseen Kotkaan ravata. Kun Kuusaalla on tilaa tarpeeksi ja palvelu pelaa, niin hän ei näe järkevää syytä rakentaa uutta sairaalaa veronmaksajien rahoilla. Se mitä hän parantaisi, olisi henkilökunnan kielitaito. Aika monta kertaa saa kysyä saman kysymyksen, ennen kuin vastauksesta saa tolkkua. Terveyskeskuksen toiminnasta hänellä on nykyisellään hyvää sanottavaa, toisin kuin ennen. - Nyt joku vastaa saman tien ja ajanvaraus toimii hyvin. Jyrki Kurppa oli Gröniä katsomassa ja hän näkee mielellään palveluiden hoituvan lähiseudulla. Hän kehui Grönin tapaan Kuusankosken terveyskeskuksen hyvää meininkiä nykyisellään. Kurpalla on kokemuksia UPM:n terveydenhuollosta ja sanoo sen pelaavan ja pelaavan. Pohjois-Kymen sairaala on kurpan mielestä osuva nimi, sillä se kuvaa hyvin seutua, mitä sairaala palvelee. Hän ei niin ikään löydä perusteita uuden sairaalakiinteistön rakentamiselle. - Saisimme nykyaikaisen ja uuden sairaalan, mitä muuta, hyvä ja osaava hoito on kuitenkin tärkein. Hän peräänkuuluttaa Grönin tavoin pätevää sekä selkokielistä lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. - Kunhan puhuisivat selvästi ja ymmärrettävästi, aika usein on niin ja näin kielitaidon kanssa. Sarah Ås opiskelee terveydenhoitoalaa ensimmäistä vuotta Lahdessa ja on Kuusaalla työharjoittelussa. Kaksi viikkoa osasto viidellä ovat antaneet hänelle jonkinmoisen käsityksen sairaalan toiminnasta. - Hoito on täällä ensiluokkaista ja tulijoita olisi enemmän kuin on tilaa. Åsilla on kokemusta myös aivan uusissa tiloissa toimimisesta, sillä hän on ehtinyt tutustua myös Lahden uuden sairaalan elämään. - Voi kun pääsisi näyttämään kaikille, kuinka upeat tilat siellä on toimia. Tämä tuntuu kivikautiselta siihen verrattuna. VV YHDISTYVÄT toiminnot saavat myös yhteisen potilastietojärjestelmän, mikä edistää Suonojan mukaan palvelun toimivuutta ja sujuvuutta. - Hoidon kokonaisuus on näkyvissä samalla kertaa ja näin potilasturvallisuus varmistuu entisestään. Moisio korostaa, että uusi potilastietojärjestelmä helpottaa asiakkaan elämää, sillä koko sairaskertomus on nähtävissä kerralla. Lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteissä kirjoitetut reseptit näkyvät yhteisessä järjestelmässä, eikä reseptejä tarvitse kantaa mukana. Järjestelmä lisää näin potilasturvallisuutta lääketurvallisuuden kautta. Suonoja näkee, että käynnissä oleva pitkä prosessi on hieno mahdollisuus saada Kouvolan kaupungille oma hyvin toimiva terveydenhuolto. Lisäksi sosiaalija terveyspalveluiden yhteistyön tiivistäminen on tulevaisuudessa toiminnan keskiössä. Kaikki toiminta sairaalanmäellä ei siirry ensi vuoden alussa kaupungin hoitoon. Radiologia, laboratorio ja puhtauspalvelut ja muut tukipalvelut ostetaan lähivuosina Pohjois-Kymen sairaalaan edelleen Carean liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä. Jatkuuko Pohjois-Kymen sairaalan toiminta nykyisissä tiloissa vai aivan uudessa sairaalakiinteistössä? Tausta- ja selvitystyö uuden sairaalan rakentamiseksi ja nykyisten kiinteistöjen kunnostamiseksi on koko ajan käynnissä. Lähtökohta on, että ensin suunnitellaan toimintamallit ja sitten niille sopivat toimitilat. Pöpöt eivät kunnioita kaavioita Infektioiden torjunta ja hygienia ovat edelläkävijöinä yhteistyössä. Voimavarojen yhdistämisellä ehkäistään tehokkaasti hoitoon liittyviä infektioita ja väestöä uhkaavia tartuntatauteja. Vaikka Pohjois-Kymen sairaala onkin jatkossa lähes täysin kouvolalaisten käytössä, jatkuu seudun tiivis yhteistyö myös Carean kanssa. Irtiottoon sairaanhoitopiiristä ei ole mitään syytä ja esimerkiksi infektioiden ja tartuntatautien torjuntatyössä yhteistyö jatkuu edelleen tiiviisti kaupunkilaisten parhaaksi. Kouvola satsaa vahvasti sairaala- ja laitosinfektioiden torjuntaan sekä tukee hoidon laatua. Hygieniakoordinaattori Jaana Palosara tietää tähän selkeän perusteen. - Jokaisen sairaalainfektion ja tartuntataudin hoitaminen on kokonaiskustannuksiltaan järkyttävän kallista, yksilön kärsimyksestä puhumattakaan. Ennalta ehkäisevä torjuntatyö on tässäkin huomattavasti halvempaa. Saumaton yhteistyö eri yksiköiden välillä on elintärkeää, sillä pöpöt eivät kunnioita raja-aitoja ja organisaatioita. Palosara muistuttaa, etteivät torjuntaan liittyvät toimet ole pelkästään leikkaussalien ja sairaalatilojen varassa. - Laadukasta työtä pitää tehdä läpi koko ketjun aina kotihoidosta erikoissairaanhoitoon niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Selkeä sairaalainfektioiden seurantajärjestelmä on Palosaran mukaan yksi avain ennalta ehkäisevän työn onnistumiseen. Saadun tiedon pohjalta voi lisätä torjuntatyön osaamista henkilöstöä kouluttamalla ja ohjeistamalla sekä toimintamenetelmiä muuttamalla. - Asiakkaiden ja potilaiden lisäohjaaminen auttaa torjuntatyön onnistumista toimintayksiköissä. Influenssa-aika on jälleen käsillä, tartuntojen torjunta lähtee käsihygieniasta, huolellisesta käsien pesusta ja käsien ihon kunnon huolehtimisesta. Huolellinen käsien pesu ennen ruokailua ja WC-käynnin yhteydessä pätee myös vatsatautien ennalta ehkäisyyn. Ohje koskee niin aikuisia kuin lapsia. Niistäessä ja yskiessä on syytä käyttää paperia nenää ja suuta suojatessa ja heittää se heti sen jälkeen roskiin. Sen jälkeen seuraa huolellinen käsien pesu ja kuivaus. Jos paperia ei ole saatavilla, niin vanha ohje vasemman kyynärtaipeen käyttämisestä pätee yhä. Rokotukset ovat Palosaran mielestä tärkeä osa tartuntatautien torjuntaa. Täsmärokotteiden, kuten influenssarokotukset, ottamista ja niiden hyötyä on jokaisen syytä miettiä tarkasti. Hän heittää terävän piikin myös työelämän suuntaan. - Sairaana ei töihin mennä, myös työnantajien tulee katsoa peiliin ja huomioida kokonaistaloudellisuus. Mietteitä uusvanhasta sairaalasta Saako siellä hyvää hoitoa ja palvelua? Ovatko vanhat tilat epä- Sarah Ås opiskelee terveydenhoitoalaa ensimmäistä vuotta Lahdessa ja on Kuusaalla työharjoittelussa.

9 KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUDEN AVAINTEKIJÄ 9 Ikääntyneen tulee syödä eri tavalla kuin työikäisen Ikääntyessä usein energiantarve vähenee, mutta useimpien ravintoaineiden tarve ei pienene, joten monipuoliseen ruokavalioon on tärkeä kiinnittää huomiota. Oikeanlainen ravitsemus on tärkeä terveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäjä, ja siksi hyvä ravitsemustila mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Se myös nopeuttaa sairauksista toipumista ja ehkäisee kaatumisia. Seurassa nautittuna ateria on myös sosiaalinen tapahtuma. Ravitsemuksen suurin riski ikääntyneillä on liian vähäinen energiansaanti ja laihtuminen, siksi ylipaino ja joissakin sairauksissa jopa lievä lihavuus näyttäisivät vähentävän ennenaikaisen kuoleman riskiä. Riittävästi proteiinia Proteiini ylläpitää lihaskuntoa. Ikääntyneen suositeltava proteiinimäärä ylittää työikäisen suosituksen. Riittävän proteiinin saannin, 1,2 1,5 g/kg, turvaamiseksi nauti joka päivä noin 3 lasillista maitotuotteita, lihaa, kalaa, kanaa tai palkokasveja kahdella aterialla ja leivän päällä juustoa, lihaleikkeitä tai kananmunaa. D-vitamiinia valmisteena Suomen maantieteellinen sijainti estää riittävän D-vitamiinin saannin auringosta ja ravinnosta D-vitamiinin saanti on vaikeaa. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä ja vaikuttaa positiivisesti lihaskuntoon. Yli 60-vuotias käytä päivittäin D-vitamiinilisää 20 µg (mikrogrammaa) ympäri vuoden. Kalsiumia Jo 3 lasillista maitotuotteita ja muutama viipale juustoa päivittäin turvaavat riittävän kalsiumin saannin. Sopivasti energiaa ja nesteitä Ikääntyneillä suositeltava painoindeksi on suurempi kuin työikäisillä. Laihduta vain, jos lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi. Painoa olisi kuitenkin hyvä tarkkailla, jottei heittoja kumpaankaan suuntaan tule liiaksi. Tahattomaan laihtumiseen tulisi puuttua. Ikääntyneillä on kehossa vähemmän vettä ja janon tunne voi olla heikentynyt, siksi nestevajaus saattaa olla vakavampaa kuin työikäisillä. Juo nesteitä päivän aikana 1 1,5 litraa eli 5-8 lasillista. Alkoholi vaurioittaa ikääntyvää elimistöä herkästi, erityisesti sen yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa voivat olla vahingollisia; korkeintaan 1 alkoholiannos päivässä, erityistilanteissakaan ei enempää kuin 2 annosta. Lähteet: Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Internetosoite: Aira Marja, Viinaa lääkkeeksi? Alkoholineuvontaa vanhuksille mutta minkälaista?, Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60, VAKAAT -työryhmän jäsenet Kirsi-Marja Karjalainen Miia Pauna Ilona Nurmi-Lüthje Sari Aapro Tarja Levonen Maria Töyrylä Ikäihmiset Pohjois-Kymen sairaalan nimen kirjoitusasu ja käytetyt lyhenteet alkaen Pohjois-Kymen sairaala (PoKS) Norra Kymmenes sjukhus (NKS) North Kymi Hospital (NKH) Pohjois-Kymen sairaalassa käytettävät sähköpostiosoitteet alkaen pohjoiskymensairaala@kouvola.fi etunimi.sukunimi@kouvola.fi Yhteystiedot alkaen Pohjois-Kymen sairaala Pohjois-Kymen sairaala Sairaalankuja 3 C, SAIRAALAMÄKI Puhelinvaihde avoinna ma-pe klo 7-20 ja la-su klo (uusi) Ensiapupoliklinikka Terveyskeskuspäivystys ma-pe klo ja la-su klo Vierailuajat Osastot 3, 4 ja 6 vierailuaika vapaa Osasto 2 ja 5 ma-pe klo 15-19, la-su klo Vuodeosastot Os. 2 sisätaudit Os. 3 kirurgia Os. 4 kirurgia Os. 5 sisätaudit Os. 6 naistentaudit ja päiväkirurgia Tehostetun valvonnan osasto Poliklinikat/Ajanvaraus Diabetespoliklinikka ma-pe klo Iho- ja sukupuolitautien poliklinikka ma-pe klo Keuhkosairauksien poliklinikka ma-pe Kipupoliklinikka ma, ke ja to klo Kirurgian poliklinikka klo Korvapoliklinikka ma, ti ja to ja pe klo Kuulontutkija ma, ti, to, pe klo Lastentautien poliklinikka ma-pe klo Naistentautien poliklinikka ma-pe klo Neurologian poliklinikka ma-pe Reumatautien poliklinikka ma-pe klo Silmätautien poliklinikka ma-pe klo Sisätautien poliklinikka ma-pe klo Fysioterapia Röntgen/toimisto (05) Laboratorio/toimisto (05) Leikkaa talteen!!

10 10 Perusturva kehittää Perheneuvolasta tukea kouvolalaisille perheille Perheneuvola auttaa lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä pulmissa sekä perheen vuorovaikutusongelmissa. Asiakastyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatiota ja työnohjausta lähialojen työntekijöille. Perheneuvolaan voit ottaa yhteyttä halutessasi asiantuntija-apua lasten ja nuorten kasvatukseen, kehitykseen tai perheen ihmissuhteisiin tai perhe-elämään. Huolesi voi liittyä esim. lapsen tai nuoren kehityksen etenemiseen, puheen kehitykseen tai siihen, että lapsella on vaikeuksia kaveri- tai muissa ihmissuhteissa, käyttäytymisessä tai tunne-elämässä. Perheneuvolasta voit saada apua myös perheen vuorovaikutukseen ja erotilanteisiin. Johtava sosiaalityöntekijä Terttu Tukiainen: - Ensikäynneillä kartoitetaan tilannetta ja tuen tarvetta. Tuki voi olla mm. vanhempien neuvontaa ja ohjausta tai lapsen, nuoren tai perheen tutkimuksia. Hoitomuotojamme ovat yksilö-, pari- ja perheterapia, puheterapia sekä erilaiset hoito- ja kuntoutusryhmät. - Avio- tai avoeroa mietittäessä tai harkinta-aikana perheneuvolasta on saatavissa avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua. Sovittelua voi saada myös eron jälkeen pohdittaessa lasten asemaa ja tilannetta sekä huoltoa ja tapaamisoikeutta. Johtava psykologi Irina Rintakumpu-Pyörret: - Teemme yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien muiden palvelutahojen kanssa. Työntekijämme antavat konsultaatiota, yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä pitävät alustuksia ja luentoja. Osallistumme uuden Kouvolan lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Työntekijöitämme kuuluu Hattukehitysneuvolan moniammatilliseen lapsen tutkimusta ja hoitoa suunnittelevaan työryhmään. Jos perhe tarvitsee psykologisia tai puhetutkimuksia tai muuta tukea, voi työryhmä ohjata heidät perheneuvolaan. - Perheneuvolapalvelut ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja asiakkaalle maksuttomia. Työskentely suunnitellaan yhdessä perheen kanssa korostaen perheen omia voimavaroja ja asiantuntijuutta. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, neuropsykologi, erityissosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja, psykiatrinen sairaanhoitaja, perheohjaaja ja toimistosihteereitä. Tarvittaessa käytettävissä on konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvola palvelee kouvolalaisia perheitä Kuusankosken, Inkeroisten ja Kouvolan toimipisteessä. Nuorisoneuvola on muuttanut syksyllä Torikadulle Kouvolaan. Perheneuvola tarjoaa myös nettineuvontaa kertaluonteisesti sähköpostilla. NeuvoNetin löydät sivustolta. Irina Rintakumpu-Pyörret johtava psykologi Eija Vahvanen toimistosihteeri Lapset ja nuoret kuva martti niemi Tukea arkeen ja kuntoutumiseen Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen palvelu tukee vuotiaiden kuntoutujien kotona asumista Kouvolan alueella. Tuetun asumisen ohjaajat tekevät työtä yhdessä asiakkaan kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelun keskeisiä tehtäviä ovat kuntoutujien kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen ja sosiaalinen kuntoutus. Asiakasta ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin ja tuetaan omien asioidensa hoitamisessa kotona asumisen turvaamiseksi. Moniammatillinen yhteistyö asiakkaan verkostoissa on myös tärkeää. Tällä hetkellä asiakkaiden kotona asumista tuetaan neljän kokoaikaisen ohjaajan voimin. Lisäksi yhden ohjaajan työajasta viidennes on varattu ohjauskäynteihin. Syyskuussa alkaneen Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeen myötä myös kahden projektityöntekijän työpanos on kohdennettu tuetun asumisen palveluun ja sen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää jo olemassa olevaa palvelua ja luoda tuetulle asumiselle toimintamalli. Alkusyksy on näyttänyt, että tarve palvelulle on suuri. Pienillä asioilla suuri vaikutus Yksin asuminen ja mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa arjen asioista huolehtimiseen. Psyykkisistä syistä eläkkeellä oleva 59-vuotias nainen kertoo, että yksin asuessa pientenkin asioiden tekeminen voi olla joskus vaikeaa. Jo pelkkä tieto ohjaajan käynnistä voi kannustaa tekemiseen. Vuoteen sijaaminen tai päivävaatteiden pukeminen voi tuntua turhalta, jos tietää olevansa koko päivän yksin. Aloittamisen vaikeus korostuukin usein yksin asuessa. Asiakas kertoo palvelun alkamisen jälkeen kodista huolehtimisen helpottuneen. Arkeen on syntynyt rutiineita, joita kuntoutuja noudattaa myös ohjaajan käyntien ulkopuolella. Asiakkaan sitoutuminen ja oma-aloitteisuus luovat hyvää pohjaa yhteistyölle. Myönteisin mielin kohti tulevaa 25-vuotias Ville on ollut tuetun asumisen asiakkaana alkusyksystä saakka. Elämä on Villen mukaan lähtenyt myönteisempään suuntaan, ja asiat ovat alkaneet ohjaajan tuella vähitellen järjestyä. Tuetussa asumisessa ohjaajat eivät tee asioita asiakkaan puolesta, vaan kyse on yhdessä tekemisestä ja tukemisesta. Villen oma myönteinen asenne palvelua kohtaan ja motivaatio omien asioiden hoitamiseen ovatkin olleet ratkaisevassa asemassa. Tietoisuus saatavilla olevista etuisuuksista ja palveluista on parantunut: ohjaajan avulla asumistukeakin on tullut haettua. Ville toteaakin olevansa tyytyväinen saamaansa tukeen ja suosittelee palvelua sitä tarvitseville. Kun arjen asiat alkavat olla kunnossa, voi suunnata ajatukset kohti tulevaa. - Lähitulevaisuuden yhtenä tavoitteena voisi olla kuntouttava työtoiminta, Ville suunnittelee. Janna Koponen projektikoordinaattori Kouvolan yhteispäivystysja kriisikeskushanke Kehittäminen Kuva Janna Koponen Johtava psykologi Irina Rintakumpu-Pyörret (vas.) ja johtava sosiaalityöntekijä Kerttu Tukiainen. Asumispalveluiden uudet tuulet Sosiaalipalveluissa pyritään uudistamaan asumispalveluja siten, että ne kunnioittavat asiakkaiden yksityisyyttä, vahvistavat heidän osallisuuttaan sekä vastaavat asiakkaiden kulloisiinkin tarpeisiin. Tämä on ollut lähtökohtana, kun sosiaalipalveluissa on valmisteltu viime syksyn ja kevään aikana erityisryhmien hyvän asumisen tarveselvitystä ja palvelustrategiaa. Perusturvalautakunnan hyväksyessä strategian se antaa suuntaviivat asumispalvelujen kehittämiselle vuoteen 2017 saakka. Nykyisen Kouvolan yhdistyneissä kunnissa oli toteutettu erityisryhmien asumispalveluja hyvin eri tavoin. Toiset kunnat olivat perustaneet omia asumisyksiköitä, kun taas toiset olivat pääasiassa ostaneet asumispalveluja oman kunnan ulkopuolelta, jopa sadankin kilometrin päästä. Asiakkailla ei juuri ollut valinnanmahdollisuutta asumispaikkansa suhteen, jos he tarvitsivat asumispalveluja. Kouvolan perusturvan sosiaalipalvelut selvitti kaikkien asumispalveluissa olevien asumiseen liittyvien palvelujen tarpeet ja laati palvelustrategian, jonka mukaan suurin osa asiakkaista voi palata kotikuntaansa Kouvolaan, mikäli perusturvalautakunta joulukuun kokouksessaan hyväksyy palvelustrategian. Asiakaslähtöisyyttä halutaan lisätä siten, että asiakkaat voivat saada tarvitsemansa tuen ja palvelut lähellä omaisiaan ja sosiaalisesti tukevia yhteisöjään. Kuuluminen osaksi omien läheisten ja ystävien yhteisöä on tärkeää jokaisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta ja vahvistaa osallisuutta. Perusturvalautakunta ja kaupunginhallitus tekivät jo lokakuun kokouksissaan ensimmäiset palvelustrategiaa tukevat päätöksensä, kun ne hyväksyivät Pihlajiston ja Kumpulan sekä Salmentöyryntien asumisyksiköiden tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat ARA:n rahoitusavustusten hakemiseksi. Asumisyksiköiden laatutasoa halutaan nostaa mm. siten, että jokainen asukas voi asua omassa asunnossaan, johon kuuluu sekä keittiö-, oleskelu- ja makuutilat että omat WC-tilat, mitkä eivät suinkaan tähän asti ole olleet asumispalveluissa itsestäänselvyyksiä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirasto Valvira edellyttää em. tasoa uusilta asunnoilta. Asumispalveluilta edellytetään myös ajattelu- ja toimintatapojen muutosta järjestelmäkeskeisyydestä yksilölliseen palvelujen järjestämiseen. Asumispalvelujen ydinajatuksena on tukea jokaisen asiakkaan kuntoutumista kohti mahdollisimman itsenäistä ja hyvää elämää. Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kehittäminen Tuetun asumisen ohjaajan lisäksi tärkeänä tukena arjessa on Äijä-kissa.

11 KODIKAS KOUVOLA 11 Toimintakykyisenä kotiin Terveyskeskuksen kuntouttavan jatkohoidon osasto 4 Viisitoista vuotta sitten, vuonna 1995, entiseen varuskuntasairaalaan avattiin saneerauksen jälkeen jatkokuntoutukseen erikoistunut terveyskeskussairaalan osasto. Tällöin mahdollistui uudenlaisen toiminnan aloittaminen. Saneerauksen suunnitteli arkkitehti Pentti Hellen yhdessä sairaalan henkilökunnan kanssa. Suunnittelussa ja välinehankinnoissa otettiin huomioon osastolla hoidettavien potilaiden erityistarpeet. Osastolla 4 työskentelee moniammatillinen työryhmä, jonka yhteistyö on saumatonta. Henkilökunta on sitoutunut kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän hoitotyön toteuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Hoidon tavoitteena on potilaan elämänhallinnan saavuttaminen ja selviytyminen kotona joko itsenäisesti tai erilaisten apujen tai apuvälineiden turvin. Hoidossa huomioidaan potilaan yksilölliset tarpeet sekä hoitotyölle asetetut tavoitteet ja hoitavan lääkärin määräykset. Potilailla on omahoitaja, joka laatii hoitosuunnitelman yhteistyössä lääkärin, kuntoutushenkilöstön ja potilaan sekä tarvittaessa omaisten kanssa. kuvat arja kaitainen Ylilääkäri Eila Karonen, sairaanhoitajat Leena Toikander ja Arja Nuora. Osasto on ollut mukana monissa kehittämisprojekteissa kuten esimerkiksi Suomen Kuntaliiton Vanhusten laitoshoidon Lasso -laatuhankkeessa, Sosiaali- ja terveysministeriön hoitotyön kehittämis- sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käytännönharjoittelun kehittämishankkeessa. Vuonna 2001 valmistuneen Reisiluun yläosan murtumapotilaiden hoitotulokset, selviytyminen ja kustannukset vuoden aikana Pohjois-Kymenlaaksossa tutkimuksen mukaan Kouvolan terveyskeskuksessa hoidettujen potilaiden selviytyminen ja kuntoutuminen oli parempaa ja hoitokustannukset huomattavasti Perushoitaja Anja Piirainen ja potilas Taimi Kukkola. pienemmät kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden kuntien terveyskeskuksissa hoidettujen potilaiden. Osaston 25 sairaansijalla hoidetaan pääasiallisesti erikoissairaanhoidosta siirtyviä lonkkamurtuma- ja proteesileikkausten jälkitilapotilaita sekä aivohalvauspotilaita. Ylilääkäri Eila Karosen mukaan nykyisin potilaat ovat iäkkäämpiä sekä huonokuntoisempia kuin osaston alkuaikoina. Nykyisin pysyvään laitoshoitoon jää entistä vähemmin potilaita varhaisen ja aktiivisen kuntoutuksen ja nykyisten komplikaatioita ehkäisevien hoitomenetelmien ansioista. 80-vuotias Taimi Kukkola on ollut osastolla viisi päivää toisen polviproteesileikkauksen jälkeen kuntoutumassa ja on nyt kotiutumassa. Hän kertoi olevansa tyytyväinen saamaansa hoitoon sekä omahoitajaansa, perushoitaja Anja Piiraiseen. Taimi Kukkola kotiutuu nyt hyvällä mielellä puolison ja omaisten hoitoon Ummeljoelle. LM ja AK Kouvolan kaupungin talous Näkökohtia kunnallisveron nostoon Kaupunginvaltuusto päätti nostaa kunnallisveroa yhdellä prosentilla vuodesta 2011 alkaen. Uusi kunnallisvero on 20 %. Korotus tehtiin, jotta kunnan taloudellista vajetta voitiin pienentää ja turvata kuntalaisille heille kuuluvat lakisääteiset palvelut. Kouvolan talouteen kohdistuu vuoteen 2016 mennessä 3 %:n korotuspaine sen lisäksi, että kiinteistöverot on nostettu lain sallimaan maksimitasoon. Lisäksi palvelujen käyttäjien asiakasmaksuja joudutaan korottamaan nykyisestä tasosta huomattavasti, ellei palvelujen palvelurakennetta uudisteta merkittävästi. Kuntatalous luetaan valtion talouden kanssa ns. julkiseen talouteen. Valtionvarainministeriö on julkaissut kuluvan vuoden puolella parikin mietintöä julkisen talouden vajeesta. Valtiontalouden alijäämä johtaa valtion nopeaan velkaantumiseen. Yhdessä rahoituskriisin kanssa kuntasektori ei siten voi odottaa valtiota kuntatalouden pelastajaksi. Kouvolan kaupungin talouteen kohdistuu keskimääräistä nopeammin kunnallisveron 3 %:n korotuspaine ja talous pysyy alijäämäisenä, ellei merkittäviä palvelurakennetta uudistavia päätöksiä saada aikaan. Syitä on monia, mutta keskeisimpinä ovat väestön vähenemisestä aiheutuva tulojen väheneminen ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen lisäystarve. Kuntaliitoksen kanssa samaan aikaan puhjennut globaali rahoituskriisi vaikutti romahdusmaisesti kansantalouden kehitykseen vähentäen sitä pelkästään vuonna 2009 lähes 9 %. Kriisi alkoi jo vuonna 2008, mutta se ei ollut tiedossa vuonna 2007 kuntaliitospäätöksiä tehtäessä. Liitossopimus olisi varmaan ollut erilainen, jos talouden nopea muutos olisi ollut tiedossa. Vuoden 2008 talousarvioista laskettu kuntien näkemys vuoden 2010 verotulojen määrästä on 30 milj.euroa suurempi kuin mitä todellisuudessa kuluvalta vuodelta kertyy. Palvelujen tuottamisesta aiheutuneet menot ovat kuitenkin kasvaneet kahdessa vuodessa tuon 30 milj.euroa. Yksi veroprosentti lisää tuloja noin 13 milj.euroa. Kaupungin ensi vuoden talousarvion alijäämä on n. 13 milj.euroa. Maksujen ja taksojen ja kiinteistöverojen korotukset ovat lisänneet muita tuloja. Valtion ohjaus Valtio ohjaa kuntien toimintaa mm. säätämällä lakeja, joilla velvoitetaan kunnat tuottamaan tietyt lakisääteiset palvelut kuntalaisilleen. Kuntaliitto onkin jo useana vuonna vaatinut lisätehtävien aiheuttamien kulujen korvaamista sekä kuntien tulopohjan vahvistamista. Valtio päättää merkittävästi kunnan tulojen määräytymisestä. Vaikka kunnalla on itsemääräämisoikeus esim. kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteista, päättää eduskunta kunnallisveroon kohdistuvista vähennyksistä. Keskiarvona 20 %:n tulovero kertyy kaupungille 15 %:n mukaan vähennysten jälkeen. Valtio korvaa nykyisin verotulovähennysten aiheuttamat tulojen vähennykset kunnille valtionosuuksissa, mutta ennen 2000-lukua tehtyjä vähennyksiä ei ole korvattu. Kouvolan kaupungin osuus menetyksistä on noin 13 milj.euroa vuodessa eli se lähde: kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtion osuudet Vuosina käyvin hinnoin, mrd. e vastaa noin yhtä veroprosenttia. Valtionosuudet muodostavat tuloista noin neljänneksen. Vielä 1990-luvulla valtionosuuksia kertyi nykyiseen verrattuna lähes saman verran kuin kunnallisverotuksella rahoitettiin. Useista valtionosuusuudistuksista on aiheutunut valtion rahoitusosuuden väheneminen. Lisäksi valtionosuuksien laskentajärjestelmässä tasataan kuntien välisiä verotuloja ja Kouvola nettomaksajana on maksanut n. 2 milj. euroa vuodessa. Vuosina 2012 ja 2014 Kouvolan kaupungin tuloista vähenee noin 8 milj. euroa vuodessa yhdistymisavustuksen ja muiden tilapäisten tulojen jäädessä pois. Kouvolassa oppilasmäärä on pudonnut nopeasti jopa ennusteitakin enemmän. Kaupungin yksin kustannettavia kuluja on nykyisin jo 15 milj. euroa valtionosuusjärjestelmästä johtuen. Sivistyspalveluiden ja terveydenhuollon palveluverkko- ja toimintatapauudistus tähtäävät tuottavuuden kasvun ohella kuntalaisten saamien palvelujen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisääntymiseen. Toivottavasti saamme myös kuntalaiset ymmärtämään, että on meidän edun mukaista tehdä Kouvolasta yhteneväinen ja yhteen Vuoden 2011 kunnallinen tuloveroprosentti - tuloveroprosentti 20 % hiileen puhaltava pohjois-kymenlaaksolainen kaupunki. -Tehtävää on paljon, toteaa taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen, ja jatkaa: - Toivon myös kaupungin viranhaltijakunnalle kuin myös työntekijöille jaksamista vaativan ja haasteellisen tehtävän parissa sekä näin joulun alla rauhaisaa joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta. MH Vuoden 2011 kiinteistöveroprosentit - yleinen 1,20 % - vakituisen asunto 0,50 % - muu kuin vakituinen asunto 1,10 % - voimalaitos 2,85 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % - rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määritellä eri veroa

12 12 KETTERÄ KUMPPANI Kylätoiminnan tila 2010 luennon yleisöstä suurin osa oli ollut mukana kehityshankkeissa. Kylätoiminnan tila 2010 Hanketoiminta Kehityshankkeissa mukana oli ollut vastaajista 48,1 % koko Suomessa ja Kouvolassa jopa 51,3 %. Hanketoiminnan hyödyiksi koettiin muun muassa uudet mahdollisuudet, mahdollisuus ulkopuoliseen rahoitukseen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Hankkeilla on esimerkiksi kunnostettu yhteisiä tiloja, laadittu kyläsuunnitelmia ja -kirjoja sekä vaalittu kulttuuriperintöä. Hanketoiminnan huonoiksi puoliksi koettiin lisääntynyt byrokratia, sen työläys ja erikoisosaamisen tarve. Omarahoitusosuuden hankkiminen koettiin hankalaksi. Myös hankkeiden määräaikaisuus on ristiriidassa jatkuvien kehitystarpeiden kanssa. Nämä ongelmat voivat johtaa hanketoiminnan karttamiseen. - Jos loppukäyttäjä kokee tuotteen vaikeaksi käyttää, niin onhan tuotteessa silloin vikaa, toteaa Ruralia instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen hakemisjärjestelmään viitaten. Hankkeisiin suhtautumisessa on alueellisia eroja: Pohjois- ja Itä-Suomessa suhtautuminen on negatiivisinta, kun taas Kaakkois-Suomen suhtautuminen on lievästi myönteistä, mutta alueen sisällä se on Kouvolassa kriittisintä. Kylien hank- Suomessa ja Kouvolassa Helsingin yliopiston Ruralia keet ovat viime vuosien aikana olleet instituutin Kylätoiminnan tila 2010 Kouvolassa hieman suurempia kuin -tutkimustuloksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Kasarminmäellä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Anne keskimäärin muualla Suomessa Tutkimukseen vastasi Mettälä kommentoi, että Kouvolan 1086 kyläyhdistysten yhdyshenkilöä, vastausprosentti oli 29,2 %. Vasneet myönteisesti hanketoimintaan ja Iitin kunnat ovat kyllä suhtaututanneista kahdeksan kymmenestä ja myöntäneet väliaikaista lainaa kuului osuuskuntaan tai rekisteröityyn yhdistykseen. käytön tiukka ohjeistus on joskus rahoituksen viipyessä. Vain rahojen innovatiivisuuden esteenä. Hymykuoppien tuotteet esittelyyn Kulttuurialojen Hymykuopathankkeen ensimmäinen sato kypsyy , jolloin yhdistykset ja järjestöt esittelevät osaamistaan Kouvola-talon Simelius-salissa klo 13 alkaen. Promootioiltapäivässä tarjoillaan yleisölle mm. musiikkija tanssiesityksiä sekä työpaja- ja viriketoiminnan esittelyä. Kiinnostuneet voivat löytää tilaisuudesta itselleen sopivia palveluja ja yhteistyökumppaneita. Tarjonnasta on saatavilla myös kirjallista materiaalia yhteystietoineen. Hankkeen tuotteet on suunniteltu erityisesti kaupungin palvelualojen tarvetta silmällä pitäen. Esillä on palvelutaloihin, päiväkoteihin ja kouluihin soveltuvia ohjelmaja toimintapaketteja, mutta myös työikäisille sopivia aktiviteetteja ja virkistyspalveluja. Tuotteet ovat kaikkien saatavilla: promoon kutsutaan mukaan myös seurakuntien sekä yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Myös kaikki muut kulttuurinnälkäiset ovat tervetulleita yleisöksi. IK Kylätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tutkimus osoittaa kylätoiminnan olevan voimissaan. Kyläkohtaiset erot toiminnassa ovat kuitenkin syventyneet. Vain pieni osa toimijoista on kyennyt täysin hyödyntämään uusia kehittämisvälineitä ja rahoitusta. Silti reilut 90 % vastaajista koki kyläyhteisönsä pystyneen toiminnallaan vaikuttamaan alueensa elinoloihin ja kehitykseen. Paikallinen toiminta muuttuu ja kansalaiset ottavat uusia rooleja tuottajina, vaikuttajina ja kuluttajina. Myös kunnat uudistuvat ja sekin tulee vaikuttamaan kylätoiminnan kehittymiseen. Nykyisen muotoinen hankkeisiin perustuva kehittämistoiminta on ajautumassa umpikujaan ja suuri osa toimijoista on siitä jo syrjäytynyt. Hanketyön byrokraattiset ongelmat olisi ratkaistava. Olisi myös kehitettävä uusia paikallisen kehittämisen toimintatapoja ja välineitä. Alueet eroavat toisistaan ja todennäköisesti tulevaisuudessa toisissa kylissä aktiivit ottavat uusia vastuita kun taas toisissa kylissä ei kyetä vastaamaan maaseudun rakenteellisiin muutoksiin. Kouvola on aktiivista kylätoiminta-aluetta, tähän lienee vaikuttanut uuden Kouvolan syntyhistoria. - Maaseudun asukkailla on ollut halu ja tarve tuoda oma ääni ja kyvyt esiin, tiivistää Torsti Hyyryläinen. Kouvola on kohdannut yhteiskunnan rakennemuutoksen monessa muodossa ja voimallisesti, haasteita riittää. Kouvolan tilanne on jännitteinen, mutta samalla luova, tämä voi johtaa johonkin uuteen ja merkittävään. Kouvolan on mahdollisuus kehittyä suunnan näyttäjäksi kansallisesti, jopa kansainvälisesti. Kylätoiminnan tila 2010 tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: TS-E Ruralia instituutin Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen esitteli kylätoiminnan tilaa Kouvolassa. Hymykuopat-hanke tuottaa kulttuurin keinoin hyvinvointia kouvolalaisille. Hankkeessa on mukana paikallisten yhdistysten lisäksi yksityisiä taide- ja kulttuurialan osaajia sekä vapaaehtoistyöntekijöitä. Hanketta rahoittaa EU:n sosiaalirahasto ja Lapin Ely-keskus, ja se on osa kaupungin kulttuuripalveluita. Laajakaista hanke Kansallisen Laajakaista hankkeen tavoitteena on saada kohtuuhintaiset, huippu nopeat valokuituiset laajakaistayhteydet kattavasti koko Suomeen vuoteen 2015 mennessä. Kouvolan seutu on mukana hankkeessa. Haja-asutusalueiden asukkaissa hanke on herättänyt suurta kiinnostusta. Kouvolan ensimmäisenä rakennettavien hankealueiden osalta tarjouskilpailu päättyi ja tarjouksia saatiin vain yksi. Tämä oli odotettavissa, koska valtakunnallinen trendi on ollut se, ettei suuria operaattoreita kiinnosta haja-asutusalueiden valokuiturakentaminen taloudellisen hyödyn pienuuden vuoksi. Ainoan tarjouksen on jättänyt alueen asukkaiden perustama Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu. Tarjous koskee Kouvolan Ahvion ja Mauno- Pyötsiän sekä Iitin puolelta Sitikkala- Säyhtee-Lyöttilä alueita. Seuraavaksi neuvotteluissa määritellään hankkeen toteuttamisen edellytykset. Kymenlaakson liitto tekee päätöksen Propentus Oy on Kouvolan vuoden 2010 yritys Kouvolan vuoden 2010 yritys -tunnustuksen sai Propentus Oy. Propentus on kouvolalainen vuonna 2003 perustettu liiketoimintalähtöisiä tietojärjestelmiä toteuttava yritys, jonka liikevaihto oli viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Propentuksen tuotteita ovat organisaatioiden keskitettyyn käyttöoikeuksien hallintaan liittyvät ratkaisut sekä sähköistä asiointipalvelua tukevat tietojärjestelmät. Propentus Oy toimii Suomen lisäksi Pohjois-Euroopan alueella. Propentus Oy:n vahvuutena pidetään innovatiivisia ratkaisuja, kovaa työtä, jatkuvaa halua kehittyä sekä vahvaa laadunvalvontaa ja -varmistusta. Tuotekehitys tehdään erittäin läheisessä yhteistyössä tähdäten aina asiakkaan hyötyyn. Propentus Oy tavoittelee tulevaisuudessa toimintansa hallittua kasvua sekä markkinajohtajuutta valitsemillaan alueilla Suomessa. Lisäksi yrityksen toimitusjohtaja Tomi Hautala on osallistunut ja antanut aikaansa sekä tietotaitoaan maakunnan sekä seudun tasolla elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen. Kouvolan vuoden 2010 yritys -tunnustus jaettiin lauantaina Kymen Yrittäjien Maakunnallisen Yrittäjäjuhlan yhteydessä Kuusankoskitalolla. Kouvolan Vuoden Yritys -palkinnon myöntää vuosittain Kouvolan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto. Propentus Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja Sami Laaksonen, mitä uuden Kouvolan muodostaminen on merkinnyt yrityksellenne? - Kouvola elää suuren muutoksen aikaa, jolloin mm. asiakaslähtöinen sähköinen asiointi ja prosessien tehostuminen nousevat entistä tärkeimmiksi asioiksi. Toimintakulttuurin muuttuminen avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja nopeammaksi on antanut meille paremman mahdollisuuden olla hankkeen toteuttajasta eli operaattorista ja sopimus solmitaan Kouvolan kaupungin ja operaattorin välillä. Mikäli asiat sujuvat mutkitta, tehdään päätös toteuttajasta tammikuun aikana ja tällöin työt voisivat alkaa toukokuussa Viestintävirasto rahoittaa hankkeesta 33 prosenttia, Kouvolan kaupunki valtuuston päätöksellä 33 prosenttia ja loput hankkeen kulut operaattori joutuu käytännössä hankkimaan asiakkailtaan eli rakennettavan laajakaistan loppukäyttäjiltä. Hanke jatkuu seuraavien hankealueiden toteuttajien kilpailutuksella mahdollisimman pian. TS-E Lisätietoja: Sirkka Kettunen maaseutupalvelujen johtaja sirkka.kettunen@kouvola.fi puh mukana luomassa uudenlaisia toimintatapoja ja ajatusmalleja. Mitä mahdollisuuksia näette elinkeinostrategian toteuttamisessa omalla kohdallanne? - easiointi on osa Kouvolan kaupungin tietohallinto-ohjelmaa ja näemme, että yhdessä pystymme mm. vähentämään hallinnon rutiinitöitä automatisoimalla prosesseja. Tällöin työvoimaa ja parempaa palvelutasoa voidaan kohdentaa sinne, missä tarve on suurin, esimerkiksi terveydenhuoltoon. Kouvolassa suhtaudutaan hyvin sähköisten palvelujen kehittämiseen ja haluamme olla mukana rakentamassa aidosti kuntalaisia huomioivia kokonaisuuksia. Kuinka kaupungin ja yritysten yhteistyötä voisi mielestänne kehittää? - Alueen rakennemuutoksessa on muistettava, että kaikki ei tapahdu kuitenkaan hetkessä. Siksi on hyvin tärkeää, että kaupunki ja seudun yritykset tekevät aktiivisesti yhteistyötä. Itse toivoisimme Business Park tyyppistä ratkaisua, jolloin saisimme kerättyä alueen toimijat lähelle toisiaan. Näin saisimme kaikki voimavarat tehokkaammin käyttöön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TS-E Kuva Propentus Oy Sami Laaksonen Propentuksesta.

13 KETTERÄ KUMPPANI 13 Kouvola nousee puuhun Puurakentamisen osaamiskeskus WoodInno puuhaa laajaa yhteistyötä puun ympärille. Tarkoituksena on iskeä luja kiila rakenneja ilmastomuutoksen tarjoamaan kantoon. KUN SUOMI putos puusta, niin se kävi äkkiä. Näin lauloi Ismo Alanko aikanaan ja samaa mieltä on Kouvolan kaupungin elinkeinotoimen johtaja Aimo Ahti. - Ennen puurakentamisessa niin vahva Suomi putosi puusta 2005, mitä silloin oikein tapahtui. Ahdin hämmästystä lisää se, että Ruotsi, Saksa ja monet Alppimaat porskuttavat nyt meitä selvästi edellä, Kanadasta ja USA:sta puhumattakaan. Näissä maissa suurten julkisten rakennusten ja kerrostalojen pykääminen puusta on nimittäin aivan normaalia. Rakennemuutos on iskenyt perinteiseen metsäteollisuuteen rajusti ja Kymenlaaksossa on menetetty viime vuosina tuhansia työpaikkoja. Mekaaninen metsäteollisuus on jäänyt lapsipuolen asemaan ja jo siitä löytyy Ahdin mielestä riittävästi perustetta Kouvolan seudulla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten on nyt mahdollista saada tukea yrittäjyyteen yrityskummeilta. Yrityskummit ovat henkilöitä, jotka antavat oman kokemuksensa ja osaamisensa sparrausapua tarvitsevien yritysten käyttöön. Yrityskummitoiminta on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Kouvolan seudun yrityskummit aloitti toimintansa lokakuun alussa. Toimintaa koordinoi Kouvola Innovationin Palveluja Bisnekseen-projekti. Yrityskummitoiminta käynnistyi Kouvolan seudulla seitsemän yrityskummin voimin. Kummit tekevät maksutonta vapaaehtoistyötä, toimien Kouvolan seudun pienten ja keskisuurten yritysten keskustelukumppaneina ja mentoreina. Kouvolan seudun yrityskummit kuuluu Suomen Yrityskummit ry:n mentoriverkostoon ja noudattaa sen eettisiä sääntöjä. Verkoston jäsenmäärä vuonna 2009 oli liki 800 ja tarpeen vaatiessa verkoston kautta kyetään löytämään sellaistakin erityisosaamista, jota seudullisilta kummeilta mahdollisesti ei löydy. -Yrityskummien osaamistaustat ja kokemukset ovat keskenään hyvinkin erilaiset, joten käytettävissä on paikallisestikin merkittävä osaamispotentiaali niihin erilaisiin tilanteisiin, joissa yritykset voivat olla, sanoo yrityskummi Jari Vesanen. - Kun ajattelen omaa 10-vuotista yrittäjänuraani, olisi kiperien ratkaisujen tilanteissa näin jälkikäteen ajateltuna ollut loistavaa saada yrityskummi pallottelemaan ajatuksia ja ideoita. - Toivon että seudun pk-yritykset saavat mentoritoiminnasta tukea liiketoimintansa kehittämiseen. puurakentamiseen satsaamiseen. - Puu sitoo lisäksi hiiltä koko elinkaarensa ajan ja auttaa täten kovien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. PUURAKENTAMINEN on siis nostettu Kouvolan kaupungin strategiassa pöydälle ja puutalojen uutta nousua edistämään on perustettu WoodInno-niminen hanke. Sen tavoitteena on koota koko puurakentamisen osaamisketju Kouvolan seudulle. Ahti näkee puun jalostamisessa äärettömän isot mahdollisuudet ja ihmettelee, että vaikka täällä on aina eletty metsien keskellä, on osaaminen silti kovin hajallaan. - Puuyrittäjät ja puutuoteteollisuus eivät ole jostakin syystä löytäneet toisiaan. Puurakentamisen vähäisyyttä on usein perusteltu määräyksillä, kuten paloturvallisuudella, sekä rakentamisen kalleudella. Ahti ei voi käsittää, miten muualla Euroopassa se on sen turvallisempaa ja halvempaa. Hänen mielestään mitään rakentamistapaa ei tule määräyksin syrjiä. Esimerkiksi hän ottaa ruotsalaisen Växjön kaupungin, missä 20 prosenttia rakennettavista kerrostaloista tehdään puusta ja 8-kerroksinen puukerrostalo ei ole siellä harvinaisuus. Kummit voivat auttaa paitsi liiketoiminnan kehittämistilanteissa sparraajina, myös yrittäjätaipaleen alkuvaiheessa tai omistajanvaihdostilanteessa. Koko valtakunnallinen osaajapooli on käytettävissä, jos alueen kummeista ei löydy sopivaa, muistuttaa Risto Heikkilä, yksi Kouvolan seudun yrityskummeista ja yhteyshenkilö Suomen Yrityskummit ry:een. Kuinka yrityskummin saa yrityksensä avuksi? Yrityskummeja yritysten käyttöön Kouvolan seudulla välittää Kinnon Palveluja Bisnekseen -projekti, yrityksen kanssa käydyn tarvekeskustelun jälkeen. Projektihenkilöstö hakee yrityksen tarpeisiin sopivimman kummin. Yritys tekee itse päätöksen mahdollisen kummikontaktin aloittamisesta. Palvelu on yritykselle maksuton. KL Yrityskummit sparrausavuksi Kouvolan seudun PK-yrityksille Kouvolan seudun yrityskummit eli ylärivi vasemmalta Armi Kesänen, Merja Vainio, Jukka Kurppa, Reijo Leino. Alarivissä vas. Risto Heikkilä ja Jari Vesanen. Kuvasta puuttuu Heikki Pykälistö. Kouvolan kaupunginosiin rakentuu kerrostaloja tasaiseen tahtiin. Mikäli WoodInno -hanke pääsee päämääriinsä, nousevat kuvan kaltaiset talot tulevaisuudessa vahvasti kasvavien metsiemme ja puurakenteiden varaan. Yhteydenotot ja lisätietoja: Katriina Lindroos, projektipäällikkö Kouvola Innovation Oy, kehityspalvelut puh tai s-posti: katriina.lindroos@kinno.fi Katja Airaksinen, verkostoasiantuntija Kouvola Innovation Oy, kehityspalvelut puh tai s-posti: katja.airaksinen@kinno.fi Palveluja Bisnekseen, Kouvolan seutu Toteutusaika: Rahoittajat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki, Iitin kunta ja yritykset VAUHTIA hankkeelle antaa kansainvälinen puurakentamiskilpailu, jonka 24 tarjokkaasta on 4 päässyt loppusuoralle. Saksalaista, tanskalaista, itävaltalaista ja suomalaista osaamista sisältävät kilpailutyöt eivät sisällä pelkkää arkkitehtuuria. - Edellytyksenä oli, että mukana on myös elementtitoimittajia, osalla on jopa rakentajia mukana. Kilpailu tähtää siis selkeästi toteutukseen ja Sommelon rantaan onkin mahdollisuus nousta 6 puukerrostaloa. Ahti toteaa, että puurakentaminen alkaakin näkyä jo monien kuntien kaavoituksessa. WoodInno on herättänyt Kouvolan seudulla runsaasti kiinnostusta ja jatkossa laaja-alainen osaaminen kootaan yhteen. Se tarkoittaa tutkimusta, koulutusta, tuotekehitystä ja itse yritystoimintaa. Eveliina Sauna-Aho, 22 ja Aleksanteri Hakaniemi, 16, ovat mukana juuri perustetussa Kouvojen fanitoiminnassa. Eveliinan penkkiurheilu alkoi 9 vuotiaana, kun hän tuli peliä katsomaan perheensä kanssa. - Ja sillä tiellä ollaan edelleen, Eveliina toteaa. Aleksanteri pelasi itse aiemmin Kouvojen junnuissa ja kiinnostus lajiin on säilynyt, vaikka oma peliura jäikin. Hän hoitaa peleissä Kouvot -fanituoteshopia. Aleksanteri kertoo tulevansa peleihin hyvällä fiiliksellä ja kehuu tunnelman olevan hallissa korkealla. Ahdin mielestä Kouvolan seudulla on puurakentamisen nostamiseen olemassa valmista yritys- ja tilapotentiaalia. Hän lupaa hankkeen olevan yhteydessä kaikkiin puutuoteyrityksiin, jotta tänne saadaan Växjön malliin puurakentamisen vahva toimiva ja työllistävä verkosto eli oikea ydinkeskus. Sellaista kun Suomesta ei vielä löydy. VV Kannustusta Kouvoille! Eveliina käy jokaisessa kotipelissä ja 90 prosenttisesti myös vieraspeleissä. Etenkin vieraspeleissä kannustetaan Kouvojen paidassa ja kovaäänisesti. Eveliina ylistää Manskarin pelitunnelmaa yhdeksi Suomen parhaista. Joillakin paikkakunnilla peleissä istutaan kuin kirkossa ja yleisöäkin on vähemmän kuin kotihallissa. - Täällä on hyvä kannustus ja meteliä riittää! Toiveeni olisi, että jos pelissä ollaan takaa-ajoasemissa, niin jaksettaisiin kannustaa, silloin sitä eniten tarvitaan. Eveliina kehuu kotiyleisön käytöstä asialliseksi, pelaajia tai vastustajien kannattajia ei Kouvolassa haukuta. Miksi Kouvojen peliin kannattaa tulla? - Pelissä tapahtuu koko ajan, vaikka joukkue olisi 20 pistettä tappiolla, niin saman verran se voi voittaa vielä, Eveliina kertoo. - Tylsää ei ainakaan pitäisi olla! Kommentoi Aleksanteri. Fanitoiminnan tarkoitus on antaa Kouvot-faneille mahdollisuus mukavaan yhdessäoloon koripallon parissa. Seura tukee toimintaa parhaansa mukaan, kertoo Kouvojen markkinointipäällikkö Kimmo Kallunki. Lisää innokkaita mahtuu mukaan ja asiasta saa lisätietoa sähköpostitse: kimmo.kallunki@ kouvot.fi Seuraava Kouvojen kotipeli Mansikka-ahon urheiluhallissa. TS-E Aleksanteri Hakaniemi ja Eveliina Sauna-Aho ovat mukana Kouvojen fanitoiminnassa.

14 14 KODIKAS KOUVOLA KOUahead Mikä käsitys nuorille tarjotaan Kouvolan seudusta? Kouvolan ensimmäiset koulutusja uramessut järjestetään tammikuun päivinä Kouvolan seudun ammattiopiston liiketalouden tiloissa Salpausselänkadulla. Messujen keskeisinä teemoina ovat luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys. Idea koulutusmessuihin on syntynyt tarpeesta, sillä tällä seudulla ei ole aiemmin järjestetty vastaavanlaista tapahtumaa. Kouvolasta on käyty vastaavanlaisilla isoilla messuilla kuten Studia- ja Next Step -messuilla muun muassa pääkaupunkiseudulla. Ideaa Kouvolan messuille on haettu Seinäjoella tammikuussa järjestettäviltä Opinlakeus-messuilta. Messujen yksi keskeinen tarkoitus on luoda nuoriin uskoa tähän seutuun ja sen koulutusmahdollisuuksiin. - Liikaa valitetaan, mitä täällä ei ole. Seudun hyvät puolet jäävät liian vähälle huomiolle, toteaa messutyöryhmän sihteeri ja organisaattori Reijo Vaurula. Seudun menestyneitä ja kasvavia yrityksiä tulisi nostaa enemmän esiin ja etsiä sitä kautta hyviä esimerkkejä välitettäväksi nuorille. Messujen järjestelytoimikunnassa on edustajia kaikista järjestävistä tahoista: Kouvolan kaupunki, KSAO, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Aikuiskoulutuskeskus, koulutuskeskus Palmenia. Työryhmässä keksittiin messujen nimeksi KOUahead - Kouvola menee eteenpäin. Päivän järjestelyissä keskeisenä käytännön toimijana on Kinno ja sen alaisuudessa toimiva Kouvolan seudun YES-keskus, joka vastaa yrittäjyyskasvatuksesta Kouvolan seudulla. Torstai on määritelty korkea- ja aikuiskoulutuksen päiväksi. Kohderyhmänä ovat aikuisopiskelijoiden lisäksi toisen asteen opiskelijat. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu vastaa pitkälti päivän ohjelman suunnittelusta. Päivän juontajana toimii näyttelijä Elina Knihtilä. Torstai-iltana on myös yläkoululaisten vanhempainilta teemalla Ammattiin ja aikuisuuteen kasvamassa. Alustuksen illassa pitää kasvatuspsykologi Keijo Tahkokallio ja sen jälkeen on paneeli, jossa on mukana sekä opettajia että työnantajien edustajia. Perjantaina kuljetetaan kaikki reilut 1000 Kouvolan seudun 9.-luokkalaista tutustumaan messuihin. Ohjelmassa on neljä kertaa reilun puolen mittainen auditoriotilaisuus, jossa päivän juontajana toimiva Antero Mertaranta yhdessä paneelissa olevien nuorten ja yrittäjien kanssa haastaa nuoret miettimään tulevaisuuttaan. Sen jälkeen nuoret kiertävät messuosastoilla ja seuraavat lavalla toisen asteen koulujen esityksiä. Lauantaina on opettajien VESO- täydennyskoulutuspäivä. Päivään on haettu luennoitsijoiksi tunnettuja nimiä kuten vielä toistaiseksi Paperiliiton puheenjohtajana toimiva Jouko Ahonen, tietokirjailija Petteri Järvinen sekä vuoden innovaatiojohtaja, yrittäjä Maija Itkonen Powerkiss Oy -yrityksestä. Ilmoittautuminen VESO-päivään tapahtuu messujen nettisivujen kautta. RV Messuille on avattu internet- sivut osoitteessa: kuva patrik pesonius Torstaina juontaa näyttelijä Elina Knihtilä. Moniulotteisesti nuorisotyötä Nuorisokeskus Anjalan palveluskaala on laajentunut tämän vuoden aikana. Tarzan ilmalennossa. Uusina palvelumuotoina ovat startanneet viikoittainen kerhotoiminta alakouluikäisille sekä Nuotta sosiaalisen vahvistamisen valmennusjakso. Ennestään Nuorisokeskus Anjala on tavoittanut Ympäristökoulu Reginan päiväretkiohjelmien myötä päiväkoti-ikäiset ja Reginan kummiluokkatoiminnasta osansa ovat saaneet kaupungin 4.-luokkalaiset. Pääosa leirikoululaisista, joita Anjalaan saapuu pääosin pääkaupunkiseudulta vuositasolla n , ovat vuotiaita. Erilaisten ryhmäyttämisten ja päivätoiminnan myötä palveluista ovat päässeet osalliseksi yläkoulu- ja ammattikouluikäiset. Säännöllisen kerhotoiminnan tarkoituksena on tavoittaa paikallisia lapsia ja antaa heille mahdollisuus kokea elämyksiä seikkailun ja liikunnan keinoin tutussa ympäristössä. Nuorisokeskuksella vierailevat ulkopaikkakuntalaiset ihastuvat miljööseen, joten kerhotoiminnalla pyritään myös siihen että oman alueen lapset oppisivat arvostamaan kotiseutuaan. Kaikissa ohjelmissa ja toiminnoissa kulkee mukana ympäristökasvatuksellinen sanoma ja toiminnallisuutta sekä ryhmässä toimimista opetellaan seikkailukasvatuksen keinoin. Nuotta-valmennus on Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta kehitetty palvelumuoto koulu -ja työelämästä pudonneille tai putoamisvaarassa oleville nuorille. Nuotan tarkoituksena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen niin, että nuori pystyy löytämään paikkansa koulu- tai työelämästä. Kouvolalaisille nuorille Nuotta-jaksoja järjestetään yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa. Valtakunnallisten Nuorisokeskusten tehtävänä on tukea kasvattajien ja kouluttajien työtä tarjoamalla heille monipuolisesti työkaluja kasvatustyöhön. Laadukkaat majoitustilat, ruoka- ja ohjelmapalvelut tukevat tätä tarkoitusta. Laajentunut palvelutarjonta tavoittaa yhä useamman lapsen ja nuoren. Nuorisokeskus Anjala onkin aktiivisesti mukana Suomen Nuorisokeskukset ry:n koordinoimassa Seikkailukasvatus-hankkeessa ja ensimmäisten joukossa kehittämässä Nuottavalmennusta. Valtakunnallisia Nuorisokeskuksia tukee ja valvoo Opetus- ja kulttuuriministeriö. Keskuksia on Suomessa 10, joista Anjala eteläisimpänä ja nuorimpana tulokkaana verkostossa. Koska keskusten tulee toimia valtakunnallisesti, rahoitus ei tule kunnilta joissa keskukset sijaitsevat, vaan asiakasperusteisesti ja nuorisokäytön tuki OKM:ltä. Aikuiset ovat yhtälailla tervetulleita asiakkaiksi käyttämällä Nuorisokeskus Anjalan palveluja tukee lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä! JT kuva nuorisokeskus anjala Jotta lapsella olisi hyvä päivä Varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus puhuvat Kouvolassa samaa kieltä. Lapsi saa kasvupolullaan oikea-aikaista ja tarvittavaa tukea. AINUTLAATUISTA, näin voi kuvailla toimintamallia, jonka Kouvolan kasvun ja oppimisen tukipalvelut ovat kehitelleet. Jo ennen kuntien yhdistymistä alkanut rajapintoja ylittävä ja yhdistävä ennakkoluuloton työ tähtää lapsen kasvu- ja koulupolun kokonaisvaltaiseen onnistumiseen. - Uudessa toimintamallissa varhaiskasvatus, peruskoulutus ja toisen asteen koulutus niveltyvät saumattomasti toisiinsa. Näin mallin suurta murrosta kuvaa erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen, joka tähdentää, että lapsen turvallinen kasvaminen ei saa olla iästä ja hallinnonalasta kiinni. Kouvolan mallin periaate onkin se, että nyt lasten kasvamiseen 0-20 ikävuoden välillä osallistuvat tahot puhuvat samaa kieltä saman käsitteistön avulla. - Tiedämme, mitä tukea lapsi missäkin vaiheessa tarvitsee ja sen saanti jatkuu yksilöllisen tarkasti kasvu- ja oppimisvaiheesta riippumatta. LÄHTÖKOHTANA on siis jokainen kaupungin lapsi omana yksilönään ja varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto tiivistää selkeän tavoitteen. - Pyrkimyksenä on, että lapset ovat tasavertaisessa asemassa palvelujen suhteen koko Kouvolassa. Ennen kuntien yhdistymistä erot menettelytavoissa saattoivat olla isojakin. Tämä on ollut nähtävissä esimerkiksi tiedonsiirtotavoissa lapsen siirtyessä vaikkapa päiväkodista kouluun. Tieto ei ole aina siirtynyt seuraavalle portaalle joustavasti ja termistö ei ole ollut yksiselitteinen ja samankielinen. Nyt nivel- ja siirtymävaiheet on kuvattu ja varhaiskasvatuksen johtava erityisopettaja Raija Untolahti on nykytilaan tyytyväinen. - Tiedämme kaikki, mitä tukea lapsi tarvitsee ja tieto siirtyy sekä tuki jatkuu juuri oikeanlaisena. Tietoisuus toisten toimintamalleista ja lapsen kulloisestakin tilanteesta auttaa ymmärtämään kokonaisuuden muodostamista ja reagoimaan välittömästi tilanteen niin vaatiessa. Erityisen tuen koordinaattori Terttu Hänninen sanoo, että varhaisen tuen käsite mielletään usein varhaiseen ikään kuuluvaksi, näin ei asia kuitenkaan ole. - Tuen tarve voi ilmetä missä vaiheessa elämää tahansa, lasta tulisi tukea heti tarpeen ilmetessä. KOLMIPORTAINEN tukimalli koostuu yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheista. Tukitoimet lisääntyvät yleiseltä tasolta erityiseen päin siirryttäessä, nuori voi siirtyä ja palata tasolta toiselle. Hänninen puhuu mielellään kasvatuskumppanuudesta, jolloin lapselle tehtävä suunnitelma on aina henkilökohtainen ja se tehdään yhdessä huoltajan, vanhempien ja lapsen kanssa. Piiroinen korostaa työn johdonmukaisuutta, pyrkimyksenä on, että sana muuttuu lihaksi. - Monitahoisen arvioinnin perusteella tehty oppilaan henkilökohtainen suunnitelma toteutuu käytännössä ja sitä seuraamalla ja uudelleen arvioimalla työ täsmentyy koko ajan. Lapsen arviointi perustuu nyt pitkältä ajalta saatuun pedagogiseen näyttöön, eikä yksittäisiin tapaamisiin tai kokeisiin. Kun eri tahot puhuvat nyt samojen käsitteiden avulla, on sekä työntekijöiden, vanhempien että lapsien helpompi ymmärtää tilanne. Hänninen pukee tämän yhteiseksi päämääräksi: - Me teemme kaikki yhdessä yhteistyötä lapsen hyväksi, jotta lapsella olisi hyvä päivä. KOUVOLASSA on oltu hyvissä ajoin liikkeellä, sillä perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuvat ensi vuoden alussa. Niissä korostetaan nimenomaan lapsen oikeutta saada tukea riittävän varhain ja suunnitelmallisesti sekä tehostaa moniammatillista yhteistyötä. Piiroisen mielestä Kouvolalla oli yhdistymisen myötä mahdollisuus ottaa tilanne haltuun varhain ja isoon kokonaisuuteen tehty kova satsaus on kantanut hedelmää. Täällä toteutettu ainutlaatuinen hanke on herättänyt Hännisen mukaan positiivista ihmetystä aina opetushallitusta myöten. - He ovat todenneet, että Kouvolassa on tehty edistyksellistä työtä ja toiminta on toteutunut juuri oikealla tasolla. Kolmen hankkeen yhteisvoimin tehtävä työ on jo poikinut muun muassa mittavan sähköisen käsikirjan, johon kaikki toimintamallit ja materiaalit kootaan. Sisällöntuotannosta vastaa oman kaupungin ammattitaitoinen joukko. Resurssit eivät ole Piiroisen mukaan muodostuneet esteeksi uudistustyötä tehtäessä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uudistustyötä ei ole voitu perustaa lisäresurssien saamiselle, vaan lähtökohtana oli hyödyntää olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. - Meillä on pulaa erityisopettajista, mutta paljon muuta pedagogista osaamista varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yksiköissä, mihin työ painottuu. ISON LAIVAN kääntäminen ei ole helppo juttu, sen myöntävät tekijätkin. He kiittelevät silti kilvan koko henkilöstön innostuneisuutta ja sitoutuneisuutta mittavan urakan läpiviemiseen. Käytäntöjen kanssa naimisissa oleva toimistosihteeri Eeva Lahti on nähnyt työnsä kautta, että uusi toimintalinja on hyväksytty laajasti. Kaikki työ kulminoituukin siihen, miten yksittäinen työntekijä muuttaa toimintaansa. - Kysymys kuuluu mitä minä voisin, ja mitä minun pitää tehdä toisin. Työ on mielekästä ja haastavaa, kivaa ja jännittävää, vaikka työhön on kohdistunut myös kritiikkiä ja vastarintaa. Oleellista on niin ikään se, että kaikki lapsia koskevat ratkaisut ovat tasavertaisia, oikeudenmukaisia ja asiantuntevia, ja myös alueellisesti tarkoituksenmukaisia. Tämä toteutuu aluekoordinaatioryhmien paikallisen tuntemuksen ja osaamisen kautta. VV

15 KODIKAS KOUVOLA 15 Rauhallinen Ravilehto Pohjoisen Muonio- Rovaniemi suunnalta Kouvolaa vuodeksi kokeilemaan tulleet Uusitalot ihastuivat ja jäivät kaupunkiin. Pohjoissuomalaiset Heidi ja Sami Uusitalo yhdistivät Kouvolaan sukulaisten luo tehtyyn hääreissuun Samin työpaikkahaastattelun. Rakennusalan työpaikkahaku tärppäsi ja pariskunta muutti vuonna 1999 Rovaniemeltä Kouvolaan. - Tarkoitus oli katsella etelän elämää vuosi ja tarvittaessa palata takaisin pohjoiseen. Täällä sitä nyt on jo reilut 10 vuotta viihdytty. Mukava kaupunki mukavine ihmisineen sai meidät kotiutumaan, muistelee Heidi. - Ensin asuimme Kouvolassa vuokralla rivitalossa Penttilänpellolla. Sitten ostimme rivitalohuoneiston Vahterosta. Koko ajan haaveilimme omakotitalosta. Rakennusmessuilla kiinnostuimme Valkealan Nisoksen alueesta, mutta lopulta vaakamme kallistui Kouvolan Ravilehtoon. Suositun alueen tonttiarvonnassa meillä oli tuuria ja saimme mieluisan tontin. Hommasimme talopaketin, urakoimme itsekin ja muutimme tasan kolme vuotta sitten, kertoo Sami. Ravilehdossa Uusitaloja kiehtoo rauhallisuus ja mainio sijainti. Luonto, lenkkipolut ja hiihtoladut ovat aivan vieressä, eikä kaupungin keskustaan ole kuin pari kilometriä. - Olen innokas hiihtäjä ja kotiovelta ladulle on vain parisataa metriä. Valaistut latuverkostot ovat todella monipuoliset ja houkuttelevat. Viime talvena kilometrejä kertyi reilut Ravilehto Suosittuun Ravilehtoon saatiin 13 uutta tonttia lisää, jotka arvottiin hakijoiden kesken marraskuussa. OMAKOTITONTTIEN HAKUMENETTELY KOUVOLASSA Kaupungilla on jatkuvasti haettavana rakentamattomia omakotitontteja lähes kaikissa taajamissa. Maankäytön tonttipalveluissa sekä kaupungin Internet-sivuilla on nähtävissä ajantasalla oleva tilanne haettavina olevista tonteista sekä teknisen lautakunnan vahvistamat pientalotonttien luovutusehdot. Tonttien hinnoittelu perustuu teknisen lautakunnan päätökseen. Tonttien hakuaika päättyy kahdesti kuukaudessa: 15. ja viimeinen päivä ja mikäli em. päivät ovat viikonloppuna tai arkipyhänä, siirtyy hakuajan päättyminen seuraavaan arkipäivään. Tarjousten perusteella sekä uusilla alueilla luovutettavien tonttien osalta tehdään erilliset päätökset. Yhteystietoja: Maankäytön asiakaspalvelu, Tekniikka- ja ympäristötalo Valtakatu 33, Kuusankoski. tonttiasiamies Kari Kylliäinen puh , toimistosihteeri Kaija Huttunen puh , tonttipäällikkö Markku Lähde puh Vaaleasävyiset talot luovat Ravilehdon yhtenäisen ilmeen. Oikeaa väriä omaan taloon metsästettiin mm. kyselykierroksilla Valkealan omakotialueilla kertovat Joonas, Heidi, Matias ja Sami Uusitalo beigen talonsa edustalla Mahtavaa kun tänä talvena hiihtokelit alkoivat jo marraskuussa, innostuu Sami. Taitaa olla miehen tavoitteena rikkoa viimetalvinen kilometrimäärä. Uusitalot sivakoivat lukuisia kilometrejä myös koko perheen voimin. - Suursuon päiväkotiin on muutama sata metriä ja Mansikka-ahon koululle reilu kilometri rauhallista reittiä myöten. Lähellä oleva leikkipuisto ja kiekkokaukalo ovat nelivuotiaan Matiaksen ja seitsemänvuotiaan Joonaksen kovassa käytössä. Naapurustossa on pojille paljon samanikäisiä kavereita. Naapuriapu täällä on mallillaan, esim. lastenhoitoapuakin löytyy aina tarvittaessa, iloitsee Heidi. Ravilehdossa viihdytään. Tärkeä viihtyvyystekijä Uusitalojenkin mukaan on mukava ja samanhenkinen porukka. Yhdessä järjestetään kylätoimintaa. On laskiaisriehaa, kesäistä katujuhlaa ja muuta mukavaa. Yhteishenkeä luovat tapahtumat vetävät osallistujia aina lähes joka talosta. Rakennusalalla työskentelevää Samia miellyttää Ravilehdon harmoninen tunnelma. 1 1,5 -kerroksiset talot ovat vaaleasävyisiä ja punaiset katot luovat yhtenäisen ilmeen. Tontit ja tiet muodostavat viihtyisän kokonaisuuden. - Ravikylän Tarmo -lähikauppa sekä Lehtomäen kaupat ja palvelut ovat muutaman sadan metrin päässä. Pääasiassa ostoksilla käydään market-alueella, mutta pikkuostoksilla piipahdetaan kätevästi lähikaupoissa. Kouvolasta löytyy kaikki tarvittava läheltä. Ja jos kauemmas halajaa, niin junalla pääsee mukavasti joka suuntaan, toteavat pohjoisesta Kouvolaan kotiutuneet Uusitalot. UA Kumppanuudella ulkoalueet kuntoon Parik-säätiön organisoima työryhmä auttaa Kouvolan ulkoalueiden ja tapahtumien siivoamisessa. Työllistettävien sosiaaliset ja elämänhallinnalliset taidot kehittyvät Siivoprojektin avulla. ULKOALUEIDEN siisteys miellyttää sekä kaupunkilaisten silmää että parantaa Kouvolan kaupungin julkisuuskuvaa. Kaupungin omat resurssit eivät aina riitä hätiin joka kolkan puhdistamiseen, onneksi käytettävissä on Parikin organisoima Siivo-projektin työryhmä. - Teemalla Ympäristöystävällinen Kouvola me autamme ulkoalueiden hoitamisessa siellä, mihin kaupungin oma väki ei kerkeä. Parik-säätiön palvelupäällikkö Mirja Willberg toteaa, että jo moneen paikkaan on helmikuussa 2008 käynnistyneen projektin aikana keritty. Siivon tavoite tarjota työtä vähintään 20 henkilölle 3 6 kuukauden ajaksi on selvästi ylitetty. Yhdessä Minna Loikalan kanssa ryhmäläisiä ohjaava työvalmentaja Katja Nikula kertoo, että työt ovat olleet metsien siivouksia ja tienvarsien hoitamista lähinnä kaupungin laitamilla. - Vakioalueina meillä on lisäksi Kuusaantien hoitaminen Vaakunalta vanhan Kuusaan rajalle, linjaautopysäkkien roskatyhjennykset sekä Korian alueen siivoaminen. TYÖLLISTETTÄVÄT ovat pääosin pitkäaikaistyöttömiä eli yli 500 päivää työttöminä olleita. Maahanmuuttajien osuus on erityisesti tänä vuonna selvästi kasvanut ja se näkyy Nikulan mukaan työryhmän käyttäytymisessä. Kolaamassa Siivo-projektilainen Ahmed Mursal. - He oppivat ryhmän mukana ikään kuin pakolla tarpeellisen määrän suomen kieltä päästäkseen kieliopintoihin. Kaikille työllistettäville Siivo tarjoaa eväitä kehittää elämänhallintaansa, sosiaalisia taitojaan ja mahdollisesti unohtuneita työelämän pelisääntöjä. Nikula sanookin, että monelle pelkkien arkirutiinien oppiminen on jo arvo sinänsä. - Monelle on aikamoinen haaste, että on aamukasilta täällä. Työnteon ohella ryhmäläiset saavat työelämän valmennusta sekä puutarha-, tie- ja työturvallisuuskoulutusta. Joillekin on projektin myötä auennut määräaikaisia työsuhteita kaupungin palveluksessa. Willberg kehuukin ryhmäläisten työmotivaatioita. - Ovat tunnollisia, tekevät hyvin töitä ja heillä on vähän poissaoloja. KUMPPANUUDELLA Kouvolan kaupungin kanssa on Parik-säätiön puolesta jo pitkät perinteet muilta toimialoilta. Myös teknisen toimen kanssa homma pelaa ja Siivon joukot ovat lähteneet komennuksille todella nopeallakin aikataululla. Puistomestari Jouni Kettunen kuvailee säätiötä yhdeksi avainkumppaniksi kaupungin ulkoalueiden kunnon ylläpitämisessä ja hoitamisessa. Hän naurahtaa, että kesän kuumille keleillä on tässä mielessä myös varjopuolensa. - Väki liikkuu erityisesti tapahtumien aikaan ja roskat tahtovat jäädä helposti maisemaan. Kettusen mielestä Siivon väki osaa työnsä niin roskatalkoissa kuin vaikkapa risusavotoissa ja luontopolkukomennuksissa. - Seuraamme toki työn laatua jatkuvasti, mutta mielestäni olemme löytäneet hyvän tason, millä menemme eteenpäin. ELY -keskuksen rahoittamalle Siivo-projektille on haettu jatkoa vuodeksi VV kuva parik-säätiö

16 16 KODIKAS KOUVOLA Reaaliaikaista tietoa hiihtoladuista Kaupungin ylläpitämien latujen hiihtokunto on ensilumista lähtien löydettävissä netistä. Latukoneiden ajamat reitit päivittyvät tuoreeltaan karttapohjiin hiihtolenkille tähtäävien iloksi. Viime talvena käyttöön otettu latujen hoidon seuranta on taas netissä. Palvelu löytyy Kouvolan kaupungin sivuilta osoitteesta Sininen väri kertoo, että latua on käyty ajamassa. Vasemmanpuoleisesta valikosta voi klikata auki sen alueen, minkä latujen hoitoa haluaa katsoa tarkemmin. Ladun nimen kohdalta löytyy viimeisin päivä ja kellonaika, kun kyseistä latua on ajettu. Palvelu toimii GPS-seurannan avulla. Kaupungin latukoneisiin on asennettu paikannuslaite, joka lähettää reaaliaikaista tietoa työn edistymisestä ohjelman ylläpitoon. Hoitoaika välittyy samalla myös netissä olevaan latuseurantaan. Osalla latujen hoitajista on mukanaan matkapuhelin, johon paikannusohjelma on asennettu. ML Palautetta voi antaa esimerkiksi Kouvolan kaupungin liikuntapalvelujen nettisivujen palautelomakkeen kautta (www. kouvola.fiipalvelut/liikuntapalvelut/palaute liikunnalle). Kouvolan kaupunki toivottaa antoisia hiihtohetkiä! Sata aurausyksikköä aina valmiina Vaikka joululaulun sanoja mukaillen lunta tulvillaan ois kaunis talvisää niin satakunta aurausyksikköä on aina valmiina lumikinosten kimppuun. Kaupungin konekantaan saatiin kesällä oiva vahvistus uudesta pyöräkuormaajasta. Viime talvena sanan mukaisesti lunta meinasi tulvia tupaan asti juuri täällä. Kouvolan Utissa mitattiin maamme yli 80 sentin ennätyskinokset. - Onneksi tuollaisia ennätyslumisia talvia ei montaa miesmuistiin mahdu. Mutta viime talvestakin selvittiin, vaikka työajan ulkopuolisten aurauslähtöjen määrä kaksinkertaistui keskiverto 20:stä lähes 40:een. Kiitos ammattitaitoisen porukkamme ja hyvien sopimusurakoitsijoidemme, kehuu tienhoitopäällikkö Juha Hokkanen. Kouvola on eteläisen Suomen pinta-alaltaan suurimpia kaupunkeja. Ympäri laajaa kaupunkia on taajamia, joilla on asemakaava. Niissä on lakiin perustuva katujen- ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuus, joten lumityökalustoakin tarvitaan runsaasti. Kaupungin omaa kalustoa on kuutisenkymmentä aurausyksikkö. Kun siihen lisätään reilun 30:n sopimusurakoitsijan yli 40 konetta, niin sadalla aurausyksiköllä päästään aina hyökkäykseen lumikinoksia vastaan. Kaikkiaan 1000 kilometrin katu- ja kevyenliikenteen väylien lisäksi auraushommia paiskitaan kaupungin kiinteistöjen pihoilla, toreilla, kouluilla ja parkkialueilla. Kouvolassa lumitöiden parissa puurtaa lisäksi myös valtio yleisillä teillä ja yksityiset tienhoitokunnat, molemmat noin 1000 tiekilometrin verran. - Ennätyslumi ja pahat routavauriot toivat ison loven kaupungin kassaan, mutta olemme kirineet alijäämää umpeen tehokkailla toimillamme, laskeskelee aluepalvelujohtaja Jari Horppu. Hän on erittäin tyytyväinen kaupungin käyttöönottamaan kaluston mobiiliin eli langattomaan tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmään. Sen avulla näkee missä kalusto liikkuu, mitkä alueet on jo tehty tai vielä tekemättä. Mielenkiintoisena ja tärkeänä yksityiskohtana järjestelmästä saadaan kirjallista näyttöä auraus/hiekoitustilanteesta esim. vakuutusyhtiöiden korvausvaatimuksiin liukastumistapauksissa. Uusi paikkatietojärjestelmä on jo yli 80 prosentissa kaupungin omista ja sopimusurakoitsijoiden kalustoista. - Kaupunki on siirtynyt sopimusurakoissa pidempään kolmen vuoden systeemiin, joka säästää aikaa, vaivaa ja euroja. Samalla se tuo jatkuvuutta ja palvelu paranee kun urakoitsijoiden paikkatuntemus säilyy, tietää Horppu. Tiemestari Heini Rautjärvi palaveeraa lennossa lumityötilanteesta kuljettaja Tenho Airaksisen kanssa. - Uusinta tekniikka hyödynnetään ja internetin tarjoamia sääpalveluja meillä seurataan silmä tarkkana. Aurauspäivystyksemme on tehokkaasti toimiva systeemi. Tiemestarit Heini Rautjärvi, Pekka Ahomies ja Mikko Virtanen tukikohdissaan ympäri Kouvolaa huolehtivat siitä, että lumet saadaan aina ajoissa ja liikennettä liikoja häiritsemättä pois kouvolalaisten teiltä, lupaavat tienhoitopäällikkö ja aluepalvelujohtaja. UA Katuasioissa sinua palvellaan puhelimitse klo 8 16 puh ja virka-ajan jälkeen päivystysnymerossa Valoilla tunnelmaa ja turvallisuutta Talvivalaistus tuo valoa kansalle ja lisää samalla viihtyisyyttä ja turvallisuutta kaupungin monissa taajamissa. Tuhannet ja taas tuhannet valot tuikkivat ympäri Kouvolan taajamia tuoden lämmintä tunnelmaa pimeän keskelle. Normaalivalaistuksen lisäksi mitä erilaisimmat valosarjat ilahduttavat kouvolalaisia. - Olemme saaneet positiivista palautetta tunnelmallisista ja piristävistä talvivaloistamme. Taajamien valaistut joulukuuset ovat jo perinne. Valkealassa tuikkivat tunnelmalliset joulutähdet Kustaa kolmen tiellä. Korialla ja Elimäellä loistavat valaistut puut. Samoin Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa puiden valaistus luo lämmintä tunnelmaa, jota on lisätty entisestään tänä vuonna, luettelee kaupungin suunnitteluhortonomi Jouni Dahlman. Pitkäikäisempi ja edullisempikäyttöinen Ledtekniikka valtaa alaa myös kaupungin talvivalaistuksessa. - Paitsi edullisemmat käyttökustannukset, niin myös kaikkinainen viihtyvyyden parantaminen on saanut meidät lisäämään tunnelmallista talvivalaistusta ympäri Kouvolaa. Ja tuohan lisävalo myös lisää turvallisuutta, tähdentää Dahlman. Talven aikana Kuusaan liikekeskuksen eteen kivimuurin päälle tuleviin penkkeihin asennetaan led-linearit penkkien reunuksen alle. Myös Kuusaan keskustan kuuluisien liikenneympyröiden kivimuurit saavat näyttävän valaistuksensa. Kouvolan keskuspuiston Kolmoset -patsasta korostamaan asennetaan uudet valot. - Kävelykatu Manskin puuvalot ovat olleet ilkivallan kohteena ja niitä on korjattu. Kunhan varaosia saadaan lisää korjaustyöt jatkuvat ja Manski pääsee loistamaan koko komeudessaan. Tänä vuonnahan Manskille tuotiin muutaman vuoden tauon jälkeen valaistu joulukuusi tunnelman tekijäksi. - Valaistusasioita mietitään uusiksi mm. alueiden saneeraustöiden yhteydessä. Esimerkiksi Kouvolakadulle sen uudistustöiden ensi vuonna valmistuttua tulee uudenlaiset komeat verhotyyppiset valot. Kuusankosken keskusaukion saneerauksen yhteydessä puihin asennettiin kirkkaat ledit, jotka näkyvät keltaisempaa lediä paremmin. - Jokainen meistä huomaa kuinka valaistus vaikuttaa mielialaamme. Viihtyisyyttä lisäävään, tunnelmallisen turvalliseen talvivalaistukseen kannattaa jatkossakin panostaa, valottaa tulevaisuutta suunnitteluhortonomi Jouni Dahlman. UA Kuusankosken keskusta sai uudet led-valot. Uusivuosi 2011 Tapahtumat UUDEN VUODEN VASTAANOTTO KOUVOLA klo KSS Energia Areena (pesäpallokenttä) Kuin joen virta Kymijokikuoro johtaa Jouni Sjöblom Seurakuntien tervehdys kappalainen Lasse Karppela Virsi 170 : Jumala ompi linnamme Kymijokikuoro ja yleisö Kouvolan kaupungin tervehdys Janne Wall kaupunginvaltuuston 1. varapj. Maamme -laulu Kymijokikuoro ja yleisö ILOTULITUS klo KOKO PERHEEN UUSIVUOSI KUUSANKOSKI klo n Kuusankoskitalo Kuusaa- ja Voikkaasalit Kouvolan kaupungin tervehdys Minna Tuukkanen-Peussa perusturvalautakunnan pj. Koko perheen Taikashow Taikuri Timo Raudaskoski ILOTULITUS n. klo UUDEN VUODEN SOIHTUMARSSI VOIKKAA klo Reitti: Voikkaan paloasema - Voikkaan keskustan liikenneympyrä ympäri ja takaisin paloasemalle. Järj. Kuusankosken VPK