Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Valtuusto Sivu 1 / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1"

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana, 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden. Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja - kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon, välineet siihen ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaisi hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaisi talouden osalta kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 548 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja: - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina.

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5): Valtuusto hylkää kaupunginhallituksen ehdotuksen ja hyväksyy selvittäjien esityksen ja toteaa sen edistävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alueen tasapainoista kehitystä, asukkaiden välttämättömien palvelujen turvaamista sekä seudullista ja valtakunnallista kilpailukykyä. Valtuusto pitää kuntajakoselvitysprosessin jatkamista perusteltuna ja tarpeellisena. Hyrkkö Louhelaisen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 12): Valtuusto 1 toteaa, että Espoo ei ole valmis hyväksymään ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Ehdotukseen sisältyviä merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ei ole selvityksessä analysoitu riittävästi. Analyysia ehdotuksen riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee syventää ennen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä.

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 2 esittää ministeriölle, että kuntajaon muuttamisesta järjestetään kuntakohtaiset, kuntarakennelain mukaiset sitovat kansanäänestykset kaikissa asianosaisissa kunnissa samanaikaisesti ja samalla kysymyksenasettelulla. 3 toteaa, että selvityksessä on esitetty tärkeitä huomioita pääkaupunkiseudun tulevaisuuden haasteista ja hyviä ehdotuksia lähidemokratian kehittämisestä. Espoo toivoo, että yhteistyötä seudun kehittämiseksi ja lähidemokratian parantamiseksi jatketaan kuntajaosta riippumatta. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan muutosehdotuksen (nro 2): Esitän kaupunginhallituksen päätösesitykseen seuraavat muutokset ja lisäykset asiassa 10 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 1 Muutosesitys kappaleeseen Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon : Siihen tarvitaan ++kuntien ja valtion välisen neuvotteluprosessin tuloksena synnytetty sopimusperustainen++ metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen (nro 3): Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen perustuslainvastaisuus Mikäli valtiovalta ryhtyy toimeenpanemaan selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, Espoon kaupunki tulee viemään näiden päätösten laillisuuden oikeusistuimen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia on keskustelun kuluessa myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä ehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä, kuitenkin niin, että Hyrkön tekemä kokonaismuutosehdotus tulee käsittelyyn aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan ja viimeisenä käsittelyyn tulee Uotilan kaupunginhallituksen ehdotuksen hylkäämistä tarkoittava ehdotus aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

11 Valtuusto Sivu 11 / 11 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta nro 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven lisäysehdotusta nro 3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Kilven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hyrkön kokonaismuutosehdotusta nro 12, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 66 äänellä 7 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan hylkäysehdotusta nro 5, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Selvitysraportti Metropolialueen kuntajakoselvitys 3 Metropolialueen kuntajakoselvitys 4 Sopimus 5 Espoon henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntalaisten kuuleminen 7 Äänestyslistat 10 - Kuntalaisten kuuleminen - internetjulkaisu Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä.

12 Valtuusto Sivu 12 / 12 Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevonin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö alkoi ja se päättyi Kuntajakoselvittäjät esittävät , että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustot hyväksyvät liitteenä olevan kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen merkitsee sitä, että asianomaiset kunnat lakkaavat olemasta ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana. 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja

13 Valtuusto Sivu 13 / 13 yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden

14 Valtuusto Sivu 14 / 14 Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja -

15 Valtuusto Sivu 15 / 15 kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa

16 Valtuusto Sivu 16 / 16 Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä. Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaa hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaa talouden osalta

17 Valtuusto Sivu 17 / 17 kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja

18 Valtuusto Sivu 18 / 18 projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa.

19 Valtuusto Sivu 19 / 19 Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Kuntalaiset vastustivat kuntien yhdistämistä. Espoolaiset arvostavat asukas- ja asiakaslähtöisyyttä kaupungin toiminnassa. Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 547 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja:

20 Valtuusto Sivu 20 / 20 - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina. - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1 4386/00.01.00/2013 26 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Pekka Myllyniemi, Aija Tuimala ja Juhani Turunen Selvityksen

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Juha Majalahti,

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen.

Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen. Kaupunginhallitus 222 15.09.2014 Kaupunginvaltuusto 65 29.09.2014 Lausunto esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi 324/05.00/2013 Kaupunginhallitus 15.09.2014 222 Esittelijä: kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 65 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa

Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Tiedote 8.3.2012 Kittiläläisistä 74 ilmoittaa vastustavansa kuntaliitosta, 33 kannattaa Kittilän kunnan toteuttamaan kyselyyn Tunturi-Lapin kuntauudistuksesta tuli kahden viikon aikana 124 vastausta. Tunturi-Lapin

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmä 05.12.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmä 05.12.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmä 05.12.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Kuvaus selvitysprosessista Selvitysalueen kunnissa on pidetty 48 kuntatilaisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.09.2011 Sivu 1 / 1 3055/10.03.01/2011 Tekninen lautakunta 87 17.8.2011 102 Alberganesplanadi (itä), Alberganpromenadi, Bertel Jungin aukio ja Junginkäytävä, katusuunnitelmaehdotuksen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS

SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 Aika: 21.1.2014 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Läsnä: Klo 14.00 14.55 virkamiehet Klo 15.00 15.50 luottamushenkilöt Jorma Rasinmäki, puheenjohtaja

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti ja yhdistymissopimus

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti ja yhdistymissopimus Kunnanhallitus 250 22.09.2014 Kunnanvaltuusto 78 06.10.2014 Kunnanhallitus 226 14.09.2015 Kunnanvaltuusto 90 28.09.2015 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti ja yhdistymissopimus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 (6) 9.11.2006 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 Sopijapuolet 2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoite Sopimuksen sopijapuolina ovat: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan

Lisätiedot

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen 4.8.2014 Kuka selvittää? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012

Ajankohtaista kuntauudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Vantaan Yrittäjät 20.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille

Lisätiedot

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet 18.9.2013 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvityksen lähtökohtana on kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä

3 Kunnan lausunto Ely-keskuksen lausuntopyyntöön 28.5.2013; Tolsan maantien 11246 kevyen liikenteen väylä 3..03 tiedote (5) 5.8.03 Ennakkotiedot Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksistä 5.8.03 tiedotteessa mainitut liitteet ovat esityslistan liitteitä. Linkki esityslistaan löytyy päätöslistan lopusta. Päätökset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Seurantaryhmä Uppföljningsgruppen. Kuntajakoselvittäjien tilannekatsaus Kommunutredarnas lägesöversikt 30.10.2014

Seurantaryhmä Uppföljningsgruppen. Kuntajakoselvittäjien tilannekatsaus Kommunutredarnas lägesöversikt 30.10.2014 Seurantaryhmä Uppföljningsgruppen Kuntajakoselvittäjien tilannekatsaus Kommunutredarnas lägesöversikt 30.10.2014 pp.kk.vvvv 2 Toimintaympäristö pp.kk.vvvv 3 Suomen haasteet Pitkään jatkunut olematon talouskasvu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma

muutostuki Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT muutostuki Muutostuen sisältö ja toimintamalli 6.10.2013 Kuntauudistuksen muutostukiohjelma Hallituksen 5.6.2012 linjausten mukaisesti kunnille käynnistetään kuntauudistukseen

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista

16.4.2014. Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Lausuntopyyntö VM093:00/2013 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 16.4.2014 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista Hallitus linjasi rakennepoliittisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 5/2011. Aika Tiistai 19.4.2011 klo 8.00- Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula

KUUMA-HALLITUS. Esityslista 5/2011. Aika Tiistai 19.4.2011 klo 8.00- Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula KUUMA-HALLITUS Esityslista 5/2011 Aika Tiistai 19.4.2011 klo 8.00- Paikka Tuusulan kunnantalo, valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot