Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Valtuusto Sivu 1 / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1"

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana, 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden. Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja - kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon, välineet siihen ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaisi hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaisi talouden osalta kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 548 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja: - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina.

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5): Valtuusto hylkää kaupunginhallituksen ehdotuksen ja hyväksyy selvittäjien esityksen ja toteaa sen edistävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alueen tasapainoista kehitystä, asukkaiden välttämättömien palvelujen turvaamista sekä seudullista ja valtakunnallista kilpailukykyä. Valtuusto pitää kuntajakoselvitysprosessin jatkamista perusteltuna ja tarpeellisena. Hyrkkö Louhelaisen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 12): Valtuusto 1 toteaa, että Espoo ei ole valmis hyväksymään ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Ehdotukseen sisältyviä merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ei ole selvityksessä analysoitu riittävästi. Analyysia ehdotuksen riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee syventää ennen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä.

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 2 esittää ministeriölle, että kuntajaon muuttamisesta järjestetään kuntakohtaiset, kuntarakennelain mukaiset sitovat kansanäänestykset kaikissa asianosaisissa kunnissa samanaikaisesti ja samalla kysymyksenasettelulla. 3 toteaa, että selvityksessä on esitetty tärkeitä huomioita pääkaupunkiseudun tulevaisuuden haasteista ja hyviä ehdotuksia lähidemokratian kehittämisestä. Espoo toivoo, että yhteistyötä seudun kehittämiseksi ja lähidemokratian parantamiseksi jatketaan kuntajaosta riippumatta. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan muutosehdotuksen (nro 2): Esitän kaupunginhallituksen päätösesitykseen seuraavat muutokset ja lisäykset asiassa 10 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 1 Muutosesitys kappaleeseen Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon : Siihen tarvitaan ++kuntien ja valtion välisen neuvotteluprosessin tuloksena synnytetty sopimusperustainen++ metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen (nro 3): Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen perustuslainvastaisuus Mikäli valtiovalta ryhtyy toimeenpanemaan selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, Espoon kaupunki tulee viemään näiden päätösten laillisuuden oikeusistuimen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia on keskustelun kuluessa myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä ehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä, kuitenkin niin, että Hyrkön tekemä kokonaismuutosehdotus tulee käsittelyyn aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan ja viimeisenä käsittelyyn tulee Uotilan kaupunginhallituksen ehdotuksen hylkäämistä tarkoittava ehdotus aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

11 Valtuusto Sivu 11 / 11 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta nro 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven lisäysehdotusta nro 3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Kilven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hyrkön kokonaismuutosehdotusta nro 12, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 66 äänellä 7 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan hylkäysehdotusta nro 5, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Selvitysraportti Metropolialueen kuntajakoselvitys 3 Metropolialueen kuntajakoselvitys 4 Sopimus 5 Espoon henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntalaisten kuuleminen 7 Äänestyslistat 10 - Kuntalaisten kuuleminen - internetjulkaisu Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä.

12 Valtuusto Sivu 12 / 12 Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevonin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö alkoi ja se päättyi Kuntajakoselvittäjät esittävät , että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustot hyväksyvät liitteenä olevan kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen merkitsee sitä, että asianomaiset kunnat lakkaavat olemasta ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana. 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja

13 Valtuusto Sivu 13 / 13 yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden

14 Valtuusto Sivu 14 / 14 Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja -

15 Valtuusto Sivu 15 / 15 kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa

16 Valtuusto Sivu 16 / 16 Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä. Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaa hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaa talouden osalta

17 Valtuusto Sivu 17 / 17 kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja

18 Valtuusto Sivu 18 / 18 projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa.

19 Valtuusto Sivu 19 / 19 Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Kuntalaiset vastustivat kuntien yhdistämistä. Espoolaiset arvostavat asukas- ja asiakaslähtöisyyttä kaupungin toiminnassa. Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 547 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja:

20 Valtuusto Sivu 20 / 20 - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina. - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 12.01.2015 Sivu 1 / 1 4386/00.01.00/2013 26 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.02.2014 Sivu 1 / 1 559/00.04.01/2014 25 Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 304. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4386/00.01.00/2013 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kv-asia)

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.11.2013 Sivu 1 / 1 4386/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 304 28.10.2013 154 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta (pöydälle 19.1.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta (pöydälle 19.1. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 307/00.01.02/2015 Kaupunginhallitus 33 19.1.2015 43 Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta (pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Mari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3447/03.00.00/2014 73 Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 240. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 240. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 12.12.2016 Sivu 1 / 1 2496/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 283 26.9.2016 Valtuusto 171 31.10.2016 Valtuusto 198 14.11.2016 240 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 607/2017 00.01.02.02 Kaupunginhallitus 41 13.2.2017 23 Valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017-2021 poikkihallinnollisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Valtuusto Sivu 1 / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Valtuusto Sivu 1 / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 Valtuusto 2.09.206 Sivu / 3563/206 02.03.0 Kaupunginhallitus 236 29.8.206 4 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 207 Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 22.08.2016 Sivu 1 / 1 741/2013 02.05.06 Kaupunginhallitus 192 20.6.2016 98 Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Perussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu

Perussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu Perussuomalainen vaihtoehto Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu 12.05.2013 KATAISEN HALLITUKSEN KOLME VAIHTOEHTOA METROPOLIHALLINNOKSI 1) Kaksi suurkuntaa ja sopimusyhteistyö 2) Metropolihallinto

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo 9.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Lausunto metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista 100/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 171 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 331. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 331. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 3717/2016 02.02.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 64 12.9.2016 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 68 17.10.2016 331 Konserniyhteisöille asetettavat vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.04.2017 Sivu 1 / 1 817/2017 00.01.01.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 9 27.2.2017 Kaupunginhallitus 106 10.4.2017 47 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä Valmistelijat

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti 11.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013

Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Metropolialueen esiselvitys Selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehdoista ja suositus 05 03 2013 Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Pekka Myllyniemi, Aija Tuimala ja Juhani Turunen Selvityksen

Lisätiedot

Valtion erityinen kuntajakoselvitys

Valtion erityinen kuntajakoselvitys Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.11.2016 Sivu 1 / 1 2496/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 283 26.9.2016 Valtuusto 171 31.10.2016 198 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Kunnanhallitus 238 13.10.2014

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 278. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 278. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 13.10.2014 Sivu 1 / 1 3447/03.00.00/2014 278 Espoon kaupungin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen,

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Juha Majalahti,

Lisätiedot

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 229. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 229. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 12.12.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 229 Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 (osittain pöydälle 7.12.2016) Valtuusto päättää vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4537/02.03.01/2013 298 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Lähidemokratiajaosto Asianro 5348/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Lähidemokratiajaosto Asianro 5348/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (1) Juankosken pitäjäraati 9 15.8.2017 14 Asianro 5348/02.05.01.00/2017 Juankosken Ruukki ry:n yhdistymisavustuksen käytöstä tehdyn esityksen käsitteleminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Valtuusto Sivu 1 / Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Valtuusto Sivu 1 / Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 1 2734/02.07.00/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 69 1.6.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 95 19.10.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 208. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 208. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh Valtuusto 21.11.2016 Sivu 1 / 1 2915/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 326 7.11.2016 208 Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 5223/2015 14.05.00 18 Espoon vesihuollon toiminta-alueen 2016 hyväksyminen (KH-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh. 050 590 8678 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa

Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa MYNÄMÄEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 275 29.09.2014 Kunnanvaltuusto 57 20.10.2014 Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa 648/00.04.00/2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle 27.2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle 27.2. Valtuusto 20.03.2017 Sivu 1 / 1 4878/2016 10.00.00 Kaupunginhallitus 49 13.2.2017 Valtuusto 27 27.2.2017 38 Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle 27.2.2017) Valmistelijat /

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6246/03.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6246/03.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 315 24.10.2016 24 Asianro 6246/03.00/2016 Lausunto sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat

Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kuntarakenteet uudistuvat Metropolialueen kunta- ja palvelurakenneratkaisut Keskustelutilaisuus 17.4.2013 Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen Kuntauudistuksen kokonaisuus ja eteneminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 10.10.2016 Sivu 1 / 1 3757/2016 10.03.02 70 5.9.2016 75 Jousenkaaren koulu (Pöydälle 5.9.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla 163/07.071/2012 Kh 135 Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus alkaa heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun

Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 63 Kannanotto kuntajakoselvityksen jatkovalmisteluun Päätöshistoria Kaupunginhallitus 2.6.2014 199: "Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.09.2013 Sivu 1 / 1 3726/00.01.02/2013 249 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmakuvausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Hoverfält, puh. (09) 816 84862 Jorma

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 25.02.2013 Sivu 1 / 1 5074/03.00.00/2012 Kaupunginhallitus 65 11.2.2013 39 Lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Takala Markku, puh. (09) 816 22069 Immonen Mari,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä

1 (6) VM079:00/2012. Lausuntopyyntö. Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013. Jakelussa mainituille. Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Lausuntopyyntö VM079:00/2012 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto 11.3.2013 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö metropolialueen esiselvityksestä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma , sosiaali- ja terveystoimi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma , sosiaali- ja terveystoimi 30.10.2013 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 104 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma 2014-2016, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Maija Havo, puh. (09) 816 23013 Aulis Majuri,

Lisätiedot