Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana, 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden. Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja - kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon, välineet siihen ovat hyvät ja lähidemokratiaa tulee edelleen kehittää. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaisi hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaisi talouden osalta kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 548 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja: - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina.

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 5): Valtuusto hylkää kaupunginhallituksen ehdotuksen ja hyväksyy selvittäjien esityksen ja toteaa sen edistävän kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, alueen tasapainoista kehitystä, asukkaiden välttämättömien palvelujen turvaamista sekä seudullista ja valtakunnallista kilpailukykyä. Valtuusto pitää kuntajakoselvitysprosessin jatkamista perusteltuna ja tarpeellisena. Hyrkkö Louhelaisen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 12): Valtuusto 1 toteaa, että Espoo ei ole valmis hyväksymään ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Ehdotukseen sisältyviä merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ei ole selvityksessä analysoitu riittävästi. Analyysia ehdotuksen riskeistä ja taloudellisista vaikutuksista tulee syventää ennen mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä.

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 2 esittää ministeriölle, että kuntajaon muuttamisesta järjestetään kuntakohtaiset, kuntarakennelain mukaiset sitovat kansanäänestykset kaikissa asianosaisissa kunnissa samanaikaisesti ja samalla kysymyksenasettelulla. 3 toteaa, että selvityksessä on esitetty tärkeitä huomioita pääkaupunkiseudun tulevaisuuden haasteista ja hyviä ehdotuksia lähidemokratian kehittämisestä. Espoo toivoo, että yhteistyötä seudun kehittämiseksi ja lähidemokratian parantamiseksi jatketaan kuntajaosta riippumatta. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan muutosehdotuksen (nro 2): Esitän kaupunginhallituksen päätösesitykseen seuraavat muutokset ja lisäykset asiassa 10 Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 1 Muutosesitys kappaleeseen Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon : Siihen tarvitaan ++kuntien ja valtion välisen neuvotteluprosessin tuloksena synnytetty sopimusperustainen++ metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Kilpi Simon Elon ym. kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen (nro 3): Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen perustuslainvastaisuus Mikäli valtiovalta ryhtyy toimeenpanemaan selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi, Espoon kaupunki tulee viemään näiden päätösten laillisuuden oikeusistuimen arvioitavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska tehtyjä ehdotuksia on keskustelun kuluessa myös vastustettu, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että tehdyistä ehdotuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä, kuitenkin niin, että Hyrkön tekemä kokonaismuutosehdotus tulee käsittelyyn aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan ja viimeisenä käsittelyyn tulee Uotilan kaupunginhallituksen ehdotuksen hylkäämistä tarkoittava ehdotus aikaisempien äänestysten kautta muodostunutta päätösehdotusta vastaan. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

11 Valtuusto Sivu 11 / 11 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta nro 2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven lisäysehdotusta nro 3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Kilven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hyrkön kokonaismuutosehdotusta nro 12, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 66 äänellä 7 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan hylkäysehdotusta nro 5, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 71 äänellä 4 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Selvitysraportti Metropolialueen kuntajakoselvitys 3 Metropolialueen kuntajakoselvitys 4 Sopimus 5 Espoon henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntalaisten kuuleminen 7 Äänestyslistat 10 - Kuntalaisten kuuleminen - internetjulkaisu Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä.

12 Valtuusto Sivu 12 / 12 Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevonin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö alkoi ja se päättyi Kuntajakoselvittäjät esittävät , että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustot hyväksyvät liitteenä olevan kuntarakennelain 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen merkitsee sitä, että asianomaiset kunnat lakkaavat olemasta ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hylkää ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. 2 vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvitysprosessin lopettamista perusteettomana ja tarpeettomana. 3 toteaa, että selvityksessä ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kuntajakoa pitäisi muuttaa ja että kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Perustelut Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen esitykseen Espoo ei hyväksy selvittäjien ehdotusta Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi. Espoon kaupungin mielestä selvityksessä on merkittäviä puutteita. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Espoo arvioi, että valtavaan fuusioon liittyy valtavat toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Vastoin valtuuston päätöksiä toteutettu liitos lisää riskejä ja antaa huonot lähtökohdat fuusion toteuttamiselle ja synnyttää lisää byrokratiaa. Espoo on lukuisia kertoja todennut, että Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, hyvinvointi ja

13 Valtuusto Sivu 13 / 13 yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin voidaan vastata paremmin vahvistamalla seudullista yhteistyötä ja päätöksentekoa metropolihallintolakiehdotuksen mukaisesti. Esitetyt aluedemokratian lisäämisen kehittämistoimet eivät edellytä kuntaliitosta. Esitys ei anna aluekeskuksille todellisia resursseja palvelutuotantoon tai siitä päättämiseen. Selvityksestä puuttuu riskien arviointi Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät viiden kaupungin yhdistämistä. Kuntaliitos olisi poikkeuksellisen suuri, uuden kaupungin liikevaihto olisi n. 10 miljardia euroa ja henkilöstömäärä n Fuusion taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat mittavat, ja selvitykseen olisi pitänyt sisältyä kattava riskianalyysi. Espoon tekemien riskianalyysien perusteella keskeisimmät riskit liittyvät palveluiden toimivuuteen, tuottavuuteen ja talouteen sekä metropolikaupungin vaikutusvaltaan ja MAL-asioiden kehittämiseen. Kiteytettynä riskit ovat: - Megakokoinen organisaatio ja moniportainen hallinto lisäävät byrokratiaa ja kasvattavat kustannuksia - Palveluiden kehittäminen pysähtyy ja tuottavuuden parantaminen taantuu - Kustannuksissa mennään nykyisen suurimman kaupungin mukaan, korkeampi kustannustaso jää pysyväksi ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta. - Toimintatavat jäykistyvät, siiloutuvat ja ketteryys vähenee - Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän toimivuus heikkenee ja ratkaisukyky hidastuu - Sisäinen sopimusohjaus epäonnistuu - Liitos edellyttää palvelujen ja toimintojen ICT:n suurta muuttamista lyhyessä ajassa: toimivuus ja jatkuvuus kärsivät, kustannukset kasvavat ja ovat vaikeasti hallittavissa - Palkkojen harmonisointi kasvattaa kustannuksia lähivuosina - Itsenäisesti päättävät kaupunkikeskukset eriytyvät ja osaoptimoivat jolloin kustannukset kasvavat - Asukas- ja lähidemokratia heikentyy, kuntalaiset vieraantuvat ja pettyvät, kun kuntademokratian ja osallisuuden toimivaa mallia lähdetään korjaamaan huonommaksi - Ylisuuri vaikutusvalta metropolialueen (nykyiset 14 kuntaa) muihin kuntiin nähden - Ylisuuri koko muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja kuntiin nähden

14 Valtuusto Sivu 14 / 14 Kuntaliitoksen riskit ovat valtavat verrattuna itsenäisiin kuntiin ja metropolihallintoon. Taloudelliset riskit kuten perustamiskustannukset ovat erityisessä kuntajakoselvityksen esittämässä kuntaliitoksessa moninkertaiset metropolihallintoon verrattuna. Selvitysprosessi ja -raportti ovat puutteellisia Selvitysraportti ei sisällä tarvittavia toimia Helsingin seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi, kestävyysvajeen ratkaisemiseksi tai segregaation estämiseksi, eikä se ole ratkaisu seudun yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Selvitysraportti on muutoinkin puutteellinen. Selvitys ei anna riittävää ja oikeaa tietoa esitetyn uuden kaupungin taloudesta kuten veroprosentista, henkilöstöä koskevista periaatteista, palveluverkosta ja lähipalveluista. Selvittäjien esityksen mukaan näistä rakenteellisista uudistuksista päättäisi vasta myöhemmin nimettävä yhdistymishallitus. Selvityksessä ei ole kuvattu yhdistämisen taloudellisia hyötyjä eikä niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Toimintaympäristöanalyysi on puutteellinen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta selvitys ei tarkastele riittävästi koko Helsingin seudun kehitystä eikä valtion ja kuntien MAL sopimuksella jo saavutettuja tuloksia. Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyvää ja niissä tarvittavaa yhteistyötä kaikkiin kunnan toimintoihin ei voi jättää taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksessä ei ole tehty mitään vertailuja eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä puuttuvat vaikutusarvioinnit. Selvityksen kuulemisprosessi ei ole ollut oikeasti vuorovaikutteinen, vaan sisältänyt luottamushenkilöiden kannalta pelkästään selvityshenkilöiden pitämiä informaatiotilaisuuksia. Kuntaliitokselle ei ole taloudellisia perusteita Metropolialueen haasteisiin vastaaminen ja väestönkasvun edellyttämien palvelu- ja investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen eivät toiminnallisesti tai taloudellisesti edellytä selvityksessä esitettyä kuntarakenteen muutosta ja kuntien yhdistymistä. Alueen taloudellista menestystä ei ratkaise kuntarajojen poistaminen, vaan toiminnan verkostomainen kehittäminen ja yhteistyö koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tehokkaiden ja taloudellisten toiminta- ja hallintomallien hyödyntäminen. Selvityksessä ei esitetä ratkaisuja eikä toimenpiteitä, joilla kuntaliitos pystyisi ratkaisemaan talouden haasteet nykyistä kuntajakoa paremmin. Siinä ei esitetä mitään sellaista faktaa, jonka perusteella esitetty kuntaliitos olisi talouden näkökulmasta perusteltu tai tarpeellinen. Palvelujen tuotantotapoja uudistetaan, palveluverkkoa kehitetään ja tuottavuutta parannetaan kuntien nykyisten käynnissä olevien kehitys- ja tuottavuusohjelmien mukaisesti. Yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi. Selvitys ei anna päättäjille ja kuntalaisille faktatietoja ja kuvaa kuntaliitoksen jälkeisistä palveluista ja niiden rahoituksesta, eikä yhdistymiseen liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä. Metropolikaupungin veroprosentista, henkilöstöpolitiikasta ja -

15 Valtuusto Sivu 15 / 15 kustannuksista sekä palveluverkosta ja -tasosta päätettäisiin myöhemmin selvityksessä esitetyn päätöksentekomallin mukaisesti. Valtuustot ja kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa yhdistymiseen ilman tietoa liitoksen todellisista taloudellisista vaikutuksista ja vaikutuksista palveluihin. Selvityksessä esitetään, että uusi kaupunki hoitaisi myös sote-tuottajan tehtävät. Suuren kuntafuusion ja sote-ratkaisun yhdistäminen ja toteutus samanaikaisesti olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on otettu. Espoon arvion mukaan fuusiosta aiheutuisi noin miljardin euron kertaluonteiset kustannukset, ja kustannustaso jäisi pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Palveluprosesseissa syntyisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisää kustannuksia Nykyisten ongelmien perussyynä ei ole se, missä kuntaraja kulkee, vaan se, että kuntien toiminta on siiloutunut organisaatioyksiköihin, joiden toiminnan ohjaus ja johtaminen perustuu ensisijaisesti talousohjaukseen. Talousohjaus on heikko keino palvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä toiminnan ohjaamiseen kokonaisuutena (reaaliprosessi), koska kuntien tulorahoitus ei perustu asiakkuuteen vaan pääosin verorahoitukseen (rahaprosessi). Kuntien tulot eivät kasva, jos asiakasmäärät kasvavat. Selvityksessä on päädytty siihen, että toiminnallisia haasteita voidaan ratkaista vain yhdellä eli rakenteellisella kuntaliitoskeinolla. Rakenteelliset muutokset eivät ratkaise palvelujen järjestämisen ja tuotannon toiminnallisia (eli kysyntään, kuluttajakäyttäytymiseen, tarjontaan ja tuotantoon liittyviä) ongelmia, vaan pahentavat niitä ja siirtävät ongelmat joko uusiin hallintokerroksiin, siiloihin tai pahimmassa tapauksessa luovat uusia siiloja vanhojen rakenteiden päälle ja sisään. Uusien toimintatasojen ja siilojen syntymisestä on selvityksessä useita esimerkkejä. Kuntaliitoksen jälkeen olisi seuraavia hallinnollisia elementtejä, joiden yhteis- ja hallintavaikutuksia toiminnan kokonaisuuteen tai palvelujen järjestämiseen ja tuotantoon ei ole lainkaan arvioitu: kaupunkikeskukset, palvelualueet, kaupunginosat, pienalueet, toimialat, pääkeskus, alakeskukset, kansainvälinen keskus. Selvityksessä jää kokonaisuutena täysin epäselväksi millä tavalla nämä uudet elementit sisältyvät toiminnan johtamiseen ja ohjaukseen (strategia, päätöksenteko, talousohjaus, palvelujen ohjaus, tulosohjaus) tai ydintoimintojen johtamiseen ja ohjaukseen (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto) tai tukiprosessien johtamiseen ja ohjaamiseen (henkilöstöhallinto, taloushallinto, IT-tuki, tilahallinto). Ehdotettu tietohallinnon hallintomalli perustuu nk. keskitetty-hajautettumalliin. Malli on samankaltainen kuin Helsingissä on tällä hetkellä käytössä. Hajautettua tai osittain hajautettua mallia sovellettiin aiemmin myös useimmissa muissa kaupungeissa, mutta samalla kun omasta ITtuotannosta on asteittain luovuttu, ovat kaupungit tehostaneet ITtoimintamallejaan ja keskittäneet IT-toimintansa. Vuoden 2015 alussa

16 Valtuusto Sivu 16 / 16 Helsinki taitaa olla ainoa suurista tai keskisuurista kaupungeista, jossa vanhantyyppinen, pääosin hajautettu malli on edelleen käytössä. Kaupunkien välisissä tehokkuusvertailuissa on selvinnyt, että hajautettu toimintamalli tarkoittaa jopa 40 % suurempia kustannuksia kuin hyvin toteutettu keskitetty toimintamalli. Kuntaliitoskaupungille hahmotellut ITtoimintojen organisoinnin periaatteet ovat siten hyvin kyseenalaiset ja ne johtavat tehottomaan toimintaan, joka ei pysty riittävän hyvin palvelemaan suuren kaupungin toimintaa ja prosesseja. Kuntaliitoskaupunkien ja kuntien tietojärjestelmäympäristöt ovat keskenään täysin erilaiset. Kaikkein kallein tapa yhdistää toimintoja on tehdä se erittäin nopealla aikataululla. Itse yhdistymiskustannukset ovat valtavat ja käytännössä toimintojen ja tietojärjestelmäympäristön kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi kun painopiste on kuntien hallinnollisen yhdistymisen toteuttamisessa. Muutosinvestointien takaisinmaksuaika on erittäin pitkä - todennäköisesti ääretön - jos tietohallinto vielä organisoidaan ehdotetun mukaisella osittain hajautetulla mallilla. Digitalisaation vauhti kiihtyy ja mahdollistaa palvelujen skaalautumisen kansallisesti ja globaalisti. Kehittämissä on panostettava ketterien ja digitalisaatiota hyödyntävien prosessien kehittämiseen. On oltava kykyä uudistaa ja uudistua nopeasti. Sekä tehokkaammat että vaikuttavammat IT-toiminnot kaupungit pystyvät saamaan aikaan nykyistä paremmalla, valtakunnallisella yhteistyöllä. Kuntaliitoksilla ei IT-toimintoja voida kehittää. Kuntalainen ja lähidemokratia Selvityksen tarkastelunäkökulmat ja esitysten perustelut ovat jääneet kapea-alaisiksi. Esimerkiksi kuntalaiset kuvataan vain asukkaan roolista ja yhteisöjen tai yritysten näkökulma puuttuu selvityksestä lähes kokonaan. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on perusteltua ja välttämätöntä. Tämä on nykyisissä kunnissa toteutettavissa selvästi kevyemmillä hallinnon rakenteilla kuin esitetyssä metropolikaupungissa. Kuntiin perustuvan paikallisidentiteetin merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja sirpaloituvien yhteisöjen ja palvelujen todellisuudessa. Espoossa asiakaslähtöisyyttä pidetään palvelujen lähtökohtana ja lähipalvelut ja aluetason palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kevyellä hallinnolla. Espoon tavoitteena on toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus sekä avoin osallisuus ja vaikuttaminen. Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Espoon osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Esitetty kaksitasoisen hallinto; metropolikaupunki ja kotikaupunki, johtaa hallinnon ja byrokratian lisääntymiseen. Malli johtaa talouden osalta

17 Valtuusto Sivu 17 / 17 kotikaupunkien väliseen resurssikilpailuun ja kuntalaisten ja asiakkaiden kannalta eritasoisiin lähipalveluihin kotikaupungeissa. Seudulle on syntymässä kaikissa ratkaisuissa kaksitasoinen hallinto. Selvästi riskittömämpi on 14 kunnan yhteinen metropolihallinto, joka on tarpeen seudun yhteisten suunnittelutehtävien hoitamiseksi. Espoo - tarina ja kuntauudistus Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Se on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna Keskeisin ideoiden ja näkemysten keräämistapa oli verkkohaastattelu, johon osallistui espoolaista, Espoon kaupungin työntekijää tai muuhun sidosryhmään kuuluvaa. Ideoita ja kommentteja kertyi yhteensä lähes kappaletta. Verkkohaastattelun väittämän Espoo on itsenäinen osalta 77 % oli itsenäisyyden kannalla. Vastaajien näkemykset voi kiteyttää seuraavasti: - Espoo on oikean kokoinen toimimaan tehokkaasti ja ketterästi, ei suuruuden byrokratiaa - lähidemokratia toteutuu itsenäisessä Espoossa - metropolialueen menestys perustuu itsenäisen Espoon ja sen itsenäisten naapureiden vahvaan ja toisiaan sparraavaan toimintaan ja yhteistyöhön. Espoon visio: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoon visio ja Espoo-tarinassa kuvattu tulevaisuuden tahtotila ovat linjassa metropolialueen erityisen kuntajakoselvityksen raportissa todettujen tulevaisuuden metropolin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka ovat: 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue. Espoo toteuttaessaan Espoo-tarinaa tavoittelee ja toteuttaa myös metropolialueen kehitystä yhtenevästi erityisen kuntajakoselvityksen raportin tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Talouden tasapainon ja rahoitusaseman varmistamiseksi Espoo on käynnistänyt pitkäkestoisen ohjelman palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan valtuuston tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät useita toimenpiteitä ja

18 Valtuusto Sivu 18 / 18 projekteja tuottavuuden parantamiseksi. Ohjelmalla Espoo tavoittelee yhteensä 135 milj. euron tuottavuuskehitystä, kustannussäästöjä ja tulolisäyksiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano on Espoossa käynnistynyt hyvällä tavalla ja kuntien yhdistyminen pysäyttäisi kehitys- ja tehostamistoiminnan vuosiksi, samalla vaarantaen ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen ja saavutettavissa olevat tuottavuus- ja tehostamishyödyt. Esiselvityksen selvittäjien ehdotus Metropolialueen esiselvityksen laati kuusi merkittävän laajan kuntakokemuksen omaavaa asiantuntijaa. He suosittelivat, että Helsingin seudulla selvitetään seuraavat kuntaliitosten mahdollisuudet ja niihin liittyen metropolihallinnon toteuttaminen. He ehdottivat, että kuntarakenneselvitykset toteutettaisiin seuraavien kuntien kesken 1. Helsinki ja Sipoo, 2. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, 3. Kerava, Tuusulan eteläosa ja Vantaa sekä 4. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Esiselvityksen tekijät suosittelivat, että kuntarakennemuutosten lisäksi ja tueksi tarvitaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa MAL - asioissa. Metropolihallinto hoitaisi seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Tällöin HSL ja HSY kuntayhtymät fuusioitaisiin sekä metropolialuetta koskevat tehtävät siirrettäisiin Uudenmaan liitosta. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Kuntien tuli ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Maan hallitus kehotti myös kuntia käynnistämään vapaaehtoiset kuntarakenneselvitykset. Edellä mainitun perusteella Espoo käynnisti selvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Kuntarakenneselvitys Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa on Espoolle ensisijainen selvitys. Selvityksessä on pidetty tärkeänä, että ensin tehdään metropolihallintoon ja sote palveluihin liittyvät ratkaisut. Espoon kanta erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ja metropolihallintoon Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan jo viisi kertaa ( ja ja ja ja ), ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa.

19 Valtuusto Sivu 19 / 19 Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan metropoliratkaisu, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Espoolaisten kuuleminen asukasilloissa keskustelemalla ja mielipidettä kysymällä Espoon kaupunginjohtaja ja luottamushenkilöjohtoa kiersivät syysmarraskuussa 2014 Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksissa kuulemassa asukkaiden mielipiteitä kuntauudistuksesta. Seitsemän asukastilaisuuden sarja alkoi ja päättyi Kuntalaiset vastustivat kuntien yhdistämistä. Espoolaiset arvostavat asukas- ja asiakaslähtöisyyttä kaupungin toiminnassa. Esitys Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan valtuustoille kuntajaon muuttamiseksi on ollut nähtävillä 30 päivän ajan alkaen. Määräaikaan mennessä huomautuksia jätettiin 547 kappaletta. Kuntalaisista 82 % vastustaa esitettyä kuntaliitosta. Asukasyhdistysten keskusjärjestöt Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (46 espoolaisen kaupunginosayhdistyksen ja niiden runsaan talouden etujärjestönä) ja Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry (23 espoolaisen jäsenyhdistyksen ja perhekunnan etujärjestönä) vastustaa ehdotettua viiden kaupungin suurkuntaa ja Espoon pakkoliittämistä Helsinkiin. Kuntaliitosta vastustaneet huomautuksen antajat perustelivat mielipidettään muun muassa näin: - Espoo on nykyään kuntayksikkönä elinvoimainen toimimaan joustavasti, taloudellisesti, tehokkaasti ja silti tarpeeksi lähellä, asukkaiden toiveiden mukaisesti. Miksi vaarantaa hyvin toimivat palvelut. - Liian suuret kokonaisuudet eivät ole kustannustehokkaita vaan kankeita ja vaikeasti hallittavissa. Päätöksenteko hidastuisi ja byrokratia lisääntyisi. Näin laajan kunnan hallinto vaatisi kuntajakoselvittäjienkin mukaan lisää hallinnon portaita kotikuntamallin toteuttamiseksi. - Olen espoolainen ja haluan pysyä espoolaisena. - Ehdotettu alue on alueen suurien linjojen kehittämiseen liian pieni, mutta demokratian ja hallinnon kannalta liian suuri. - Jos on pakko yhdistyä, mieluummin länteen. Kuntaliitoksen kannattajat toivat esille seuraavia seikkoja:

20 Valtuusto Sivu 20 / 20 - Kuntarajat ovat keinotekoisia ja näkyvät arjessa vain kiusallisina esteinä kuten kalliina seutulippuina tai katujen kunnossapidon katkoina. - Turhia ja päällekkäisiä virkoja poistuisi, jolloin saataisiin säästöjä. Synergiaa löytyisi myös yhteisten hankintojen, järjestelmien ja toimintatapojen kautta. - Kaupunkirakenne saataisiin yhtenäisemmäksi. - Pääkaupunkiseutua tulee kehittää kokonaisuutena. - Käytännössä pääkaupunkiseutu on jo vuosikymmeniä ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen alue, jonka kiistaton kulttuurinen keskus Helsingin-niemi on. Henkilöstöjärjestöjen lausunto Kuntauudistusta on käsitelty henkilöstötoimikuntien kokouksissa säännöllisesti. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tukevat Espoon valtuuston antamia lausuntoja eli vastustavat Espoon yhdistämistä Helsinkiin. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Espoo on koko 2000-luvun kehittänyt organisaatiotaan asiakaslähtöiseksi yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelutuotannon muutokset ja tuloksellisuus huomioiden. Henkilöstönedustajat ovat päässeet muutoshankkeiden ohjausryhmissä tosiasiallisesti vaikuttamaan tulevan toiminnan kehittämiseen. Esimerkkinä on tänä vuonna solmittu henkilöstösopimus vuosille Mahdollisessa suurmetropolikunnassa tällainen tasavertainen yhteistoiminnallinen kehittäminen kuntatasolla olisi henkilöstöjärjestöjen mielestä mahdotonta. Tällöin kuntatason kehittämiseen osallistujat olisivat jo niin kaukana toiminnan arjesta ja prosesseista, että yhteistoiminta ja vaikuttaminen tulisi olemaan näennäistä. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto