Esteetön viestintä. yhteinen asiamme. Hyviä käytäntöjä ikäihmisten kanssa toimiville

Transkriptio

1 Esteetön viestintä yhteinen asiamme Hyviä käytäntöjä ikäihmisten kanssa toimiville

2 Rohkea erilaisten viestintätapojen käyttö mahdollistaa asiakkaan paremman toimintakyvyn ja arjen hallinnan. Mitä? Julkaisija: Avain-säätiö Kuvat ja grafiikka: Videomakers Oy Taitto ja kannen piirros: Olli Järvinen/Tmi Täpinäpähkinä Paino: Kirjapaino Hermes 2014 Olemme kehittäneet toimintamallin, jossa voidaan lisätä ikäihmisten osallisuutta arkeen. Tavoitteena on kehittää hoitohenkilökunnan taitoja ja toimintaympäristöä niin, että viestinnän esteitä on vähemmän. Tarjoamme palvelupakettia ikäihmisten kanssa työskenteleville yhteisöille. Palvelupaketti koostuu erilaisista esteettömän viestinnän osa-alueista: koulutuksesta, viestinnän käytännön mallittamisesta, materiaalin tuottamisesta ja videoanalyysistä. Rohkea erilaisten viestintätapojen käyttö mahdollistaa asiakkaan paremman toimintakyvyn ja arjen hallinnan, lisäten ikäihmisten omatoimisuutta päivittäisessä elämässä. Kun vuorovaikutus toimii, myös yhteisö toimii. Yhteispeli ja ennakkoluuloton asenne mahdollistavat toimivammat ja uudet tavat työskennellä. Palvelupaketti voidaan räätälöidä ryhmän tai yksilön tarpeiden mukaan. 3

3 Viestinnän eri keinoilla helpotetaan henkilökunnan työtä. Avainsäätiö tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen toimintatapaan ikäihmisten kanssa. Miksi? Miten? Osallisuus ja toimiva viestintä kulkevat käsi kädessä. Aktiivisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat avaintekijöitä, kun puhutaan toimivasta viestinnästä Pyrkimys on, että ihminen on itse vastuussa mahdollisimman pitkään omasta arjestaan. Työskentelyä voidaan kehittää niin, että perushoitotyö nousee ilon ja ylpeyden aiheeksi. Tärkeää on mahdollistaa asiakkaan kyky vaikuttaa ja tehdä aloitteita: jokaisella tulee olla samat lähtökohdat tiedon vastaanottamiseen ja vaihtamiseen. Ikääntyessä elämänhallinta hankaloituu. Osallistuminen voi olla lähes mahdotonta: motoriikka ja reagointikyky heikentyvät sekä näköaisti ja kuuloaisti heikkenevät. Esteettömän viestinnän keinot (kehonkieli, ilmeet, eleet, kuvat ja piirtäminen) tukevat keskustelua. Myös tätä tukeva uusi teknologia mahdollistaa paremman arkeen osallistumisen. Viestinnän eri keinoilla helpotetaan henkilökunnan työtä. On tärkeää saada tietoa asiakkaan historiasta, mieltymyksistä, harrastuksista, omaisista ja työstä. Näin löydetään jokaiselle sopivia toimintoja, tarpeellisia välineitä ja keinoja. Hyvään viestintään kuuluvat myös kunnioitus ja oikearytmisyys. Esteettömän viestinnän keinot tukevat keskustelua. Myös teknologia mahdollistaa paremman arkeen osallistuminen. Tarjoamme mahdollisuuden uudenlaiseen tapaan toimia ikäihmisten kanssa. Pakettiin kuuluu kahden asiantuntijan työpanos ja sen kesto on puolitoista vuotta. Erityisasiantuntija (puheterapeutti/työnohjaaja) vastaa koulutuksesta ja videoanalyysistä, yhteisönohjaaja mallittaa arjen tilanteita ja toimintatuokioita sekä ohjaa materiaalin tuottamisessa. 4 5

4 ESTEETÖN VIESTINTÄ -PALVELUPAKETTI IKÄIHMISTEN ARJESSA Palveluprosessin SISÄLTÖ YHTEISÖÖN TUTUSTUMINEN 1 pv (2 hlöä) ESTEETÖN VIESTINTÄ 1 (3 h) VIDEOANALYYSI 1 (1, 5 h/hlö) MALLITTAMINEN VIDEOANALYYSI 2 (1,5 h/hlö) ESTEETÖN VIESTINTÄ 2 (3 h) KOULUTUS ERILAISISTA VIESTINTÄKEINOISTA KUVIEN KÄYTTÖ (2 x 1/2 pv) Vuorovaikutuksen ja muistin tukena Teknologian hyödyntäminen Kuvapankit Valokuvat PIIRTÄMINEN (2 x 1/2 pv) Puheen rytmissä piirtäminen Nopea piirrosviestintä Toiminnanohjaus, kertominen YHDESSÄ TOTEUTTAMINEN MATERIAALIPAJAT TOIMINTATUOKIOT Liikunta Luova toiminta Tähtihetki Kahvittelu Arkitoimet ERILAISTA MATERIAALIA TARPEEN MUKAAN PERUSHOITOTILAINTEISIIN JA ARJEN JUTUSTELUUN Erityisasiantuntija ja yhteisönohjaaja tutustuvat yhteisöön (1 pv) Esteetön viestintä -koulutus 1 (3 h) Mitä on hyvä vuorovaikutus Viestinnän esteet Esteettömän viestinnän keinot Kuntoutuksellinen työote työssä Videoanalyysin tavoitteet ja sisältö: ohjeet videoiden tekemisestä ja kuvaus, mitä niillä tavoitellaan. Videonanalyysi Yhteisönohjaaja kuvaa työntekijöitä perustyössä. Videot käydään yhdessä läpi työntekijän kanssa. Yksittäisen videoanalyysin kesto on 1,5 tuntia/henkilö. 6 7

5 Videon arvioinnin kolme pääkohtaa ovat: FYYSINEN YMPÄRISTÖ Millainen on toimintaympäristö: onko taustameteliä, onko paljon liikettä, näkeekö asukas, mitä kehon kieli kertoo jne. Ovatko toiminnot oikeassa paikassa: kuka tekee ja missä? SISÄLTÖ Onko asukas kiinnostunut aiheesta tai toiminnasta? Kuinka asioita voidaan tehdä eri tavoin? VUOROVAIKUTUKSEN LAATU Aloitteiden tekeminen, vuorovaikutuksen rytmi, kehonkieli, äänensävyt jne. Mallittaminen Ensimmäisen koulutuksen ja videoanalyysin välillä yhteisönohjaaja mallittaa arjen toimintoja yhteisössä. Hän on tukena, kun henkilökunta ottaa uusia keinoja käyttöön ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Yhteisönohjaajalla on koko prosessin ajan apunaan erityisasiantuntija. Erityisasiantuntija osallistuu toteutukseen tarvittaessa. On toivottavaa, että työyhteisö valitsee keskuudestaan työparin, joka vastaisi parhaiten esteettömän viestinnän mallin toteutumista. Seurantavideoanalyysi Ensimmäisessä videoanalyysissa asetetaan tavoitteet. Mallituksen avulla niitä harjoitellaan ja ne on otettu osaksi käytäntöjä. Tässä vaiheessa tehdään uusi videoanalyysi, jossa arvioidaan kehitystä. Syventävä koulutus (3 h) Koulutuksen tarkoituksena on analysoida, mitä on tapahtunut. Mahdolliset muutokset arvioidaan. Samalla jaetaan kokemuksia sekä suunnitellaan tulevaa. Koulutuksessa kerrataan laadukkaan vuorovaikutuksen perusteita ja esteettömän viestinnän keinoja. Kuvien käyttö viestinnässä (2 x 1/2 pv) Koulutus toteutetaan kahdessa osassa. Koulutuskertojen välissä henkilökunta tekee välitehtävän. Koulutuksessa kerrotaan, miksi ja miten kuvia tulisi käyttää vuorovaikutuksen ja muistin tukena, kuten myös esitellään erilaisia tapoja, ideoita ja käytännön esimerkkejä kuvien käytöstä ja niiden valmistamisesta. Papunet on helppokäyttöinen ohjelmisto, jonka avulla luot ohjeistuksia ja materiaalia arjen toimintojen tukemiseen. Koulutuksessa kerrotaan video-ohjelmien mahdollisuudesta yhteydenpitoon omaisten kanssa sekä erilaisten kuvatyökalujen ja sovelluksien käytöstä. Piirtäminen viestinnässä (2 x 1/2 pv) Koulutus järjestetään kahtena eri kertana. Kertojen välissä tehdään tehtävä. Piirrosviestintä on yksinkertainen ja nopea tapa viestiä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Koulutuksessa käydään läpi, miten piirtämistä käytetään viestinnän tukena ja piirtämistä harjoitellaan helppojen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla Piirrosviestintä ei vaadi erityisiä piirtämisen taitoja. Koulutuksessa harjoitellaan myös puheen rytmissä piirtämistä: miten piirtäminen tehostaa puhuttua viestintää ja suuntaa tarkkaavaisuutta? Toinen aihe on Piirrä ja arvaa, jota voi pelata lauluilla, esineillä tai tapahtumilla. Kynästä syntyvä jälki tukee osallistumista ja tuo leikkimielistä jännitystä peliin. Toisella harjoituskerralla puretaan välitehtävä ja opetellaan Nopean piirrosviestinnän menetelmää. Materiaalipajat (3 h/paja) Mikäli yhteisö haluaa vielä ohjausta materiaalien tekoon, voidaan eri vaihtoehdoista valita lisäkoulutusta. Materiaalia voidaan valmistaa eri muotoon (kansio, kuva-alusta, irtokuvat, tabletit). Pajatarjonta Aamutoimet Iltatoimet Ruokailu Kipumittari Tunteiden ilmaisu Kahvihetki Suihku ja sauna Liikunta ja ulkoilu Arjen jutustelu Muistelu Esine- ja kuvamateriaali Lauluhetket Papunet-kuvatyökalu 8 9

6 Toimintatuokiot Työyhteisön valitsemat kaksi jäsentä ovat mukana toimintatuokioissa yhdessä yhteisönohjaajan kanssa. He ottavat vastuun mallituksen jälkeen itsenäisestä ohjauksesta yhteisönohjaajan tuella. Mallitettavat toiminnat tai toimintatuokiot ovat: Liikunta Yhteisönohjaaja mallittaa sekä yksilö- että ryhmäliikuntatuokion. Yksilöliikuntaan valitaan kaksi asiakasta, joille tehty henkilökohtainen ohjelma toteutetaan päivittäin. Molemmissa tuokioissa kuvia ja esineitä käytetään ohjaamisen sekä osallistumisen tukemiseen. Luova toiminta Käytetään soveltaen TTAP (Therapeutic Thematics Arts Programming) -menetelmää esteettömään viestinnän keinoin. Tapaamiskertoja on kahdeksan. Tuokioissa käsitellään yhteisesti sovittua teemaa mm. musiikin, maalauksen, muovailun, runouden, tarinoiden, valokuvien tai draaman avulla. Tähtihetki Ohjaajan rooli on piirtää osallistujan elämänvaiheet. Tarinateatteria mukaillen jokainen haastateltava saa kuulla oman elämäntarinansa. Kahvittelu Päivittäinen kahvihetki pyritään rakentamaan sellaiseksi, että se sisältää mahdollisimman paljon vuorovaikutusta. Jokainen osallistuu kykyjensä mukaan. Yhteisönohjaaja mallittaa valmistelun ja kahvihetken. Mallituksen jälkeen henkilökunta toteuttaa kahvituksen itsenäisesti yhteisönohjaajan tuella. Arkitoimet Tavoite on aktivoida asiakas arjen toimintaan. Vaikka mahdollisuudet olisivat pienet, löydetään asia, minkä asukas pystyy vielä itse tekemään. Yhteisönohjaaja mallittaa erilaiset tavat toiminnan tukemiseen. Tämän jälkeen henkilökunta suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa, miten osallistumista arkeen voisi lisätä. PALVELUPAKETTI RÄÄTÄLÖIDÄÄN TARVITTAESSA TILAAJAN TARPEITA VASTAAVAKSI LISÄTIEDOT & TIEDUSTELUT: Avain-säätiö Tarja Nikkilä 10

7 Vaikka elämä ei kohtele meitä samoin, on jokaisella, ominaisuuksistaan riippumatta, oikeus olla oman elämänsä päähenkilö mahdollisimman pitkään: Toimia muiden kanssa, saada samaa tietoa kuin muut, tehdä aloitteita ja vaikuttaa. On erityisen tärkeää saada ilmaista itseään ja tulla kuulluksi, kertoa mielipiteensä ja tarinansa kykyjensä mahdollistamalla tavalla. (Nykopp N-M.)