SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA Tampereen seudulla maakaasun käyttö käynnistyi vuonna Kahdenkymmenen vuoden kuluessa maakaasun käyttö alueella kolminkertaistui ja kasvun myötä alkuperäisen siirtoputken kapasiteetti oli 2000-luvulla jo lähes täydessä käytössä. Gasumilla on velvoite kehittää siirtoverkkoa siten, että maakaasua on tarjolla sitä haluaville. Päätös Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettavasta rinnakkaisputkesta perustui ensisijaisesti kasvavaan maakaasun käyttötarpeeseen. Rakentamista ympäristöä kunnioittaen Maakaasuverkoston rakentamisessa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Hankkeet ovat kestoltaan pitkiä; Hämeenlinna- Lempäälä -laajennuksen suunnittelu aloitettiin keväällä 2005, putkilinjan luontoinventointi tehtiin kesällä 2006, rakentamistyöt käynnistyivät vuonna 2008 ja putki valmistui syyskuussa Esittelemme vuosikertomuksen teemasivuilla hankkeen eri vaiheita sekä käytännön tekoja, joilla kaikilla tähdättiin mahdollisimman vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Hämeenlinna Lempäälä rinnakkaisputki Putkilinja pituus ja halkaisija 43 km/500 mm Hankkeen kokonaiskustannukset noin 30 miljoonaa euroa Hankkeen kokonaiskesto Rakennustyöt 06/ /2009 KANSI: TAPIO VIRKKALA, SUOKURPPA-VEISTOS SIVU 35: TAPIO VIRKKALA, ULTIMA THULE -TEOS JULKAISTU TAPIO WIRKKALA RUT BRYK SÄÄTIÖN LUVALLA. KUVAAJA ARI KARTTUNEN/EMMA ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO 2

3 SISÄLTÖ GASUM LYHYESTI 4 GASUMIN VUOSI TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 LIIKETOIMINTA 9 Energiakauppa 9 Energiakaasut 10 Siirtopalvelut 10 Energiapalvelut 13 Liikennekäyttö 13 ASIAKKUUDET 15 MAAKAASUYHTEISÖ 21 VASTUULLISUUS 27 TILINPÄÄTÖS 31 YHTEYSTIEDOT 55 VUOSIKERTOMUS 2009 Toimitus: Minna Ojala ja Viestintätoimisto Povitasku Oy Graai nen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Tasku Oy Kuvat: Tuomas Pietinen, Ari Karttunen/EMMA, Gasum arkisto, Jukka Isokoski, Petteri Kitti, Lacell Oy, Pekka Vainio, Museokeskus Vapriikki Piirroskuvat: Juha Ilkka Paino: Euraprint Painosmäärä: 1500 kpl 3

4 GASUM LYHYESTI GASUMIN PERUSTEHTÄVÄ Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä. Turvaamme maakaasun ja biokaasun saatavuuden sekä kehitämme markkinaa Suomessa. LIIKEVAIHTO (MEUR) Meur ,7 GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh (vähennystä edelliseen vuoteen 10 %) Henkilöstö (keskimäärin) 222 Liikevaihto 1064,7 milj. euroa Liikevoitto 102,5 milj. euroa Investoinnit 68,6 milj. euroa Taseen loppusumma 767,8 milj. euroa Maakaasu on puhdas luonnontuote, joka on syntynyt miljoonien vuosien aikana orgaanisista aineista maakerrosten puristuksessa. Maakaasu on pääosin metaania. Se ei sisällä rikkiä, orgaanista typpeä, raskasmetalleja tai muita kiinteitä epäpuhtauksia. Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa syntyy biokaasua, joka on myös pääosin metaania. Biokaasu on uusiutuvaa polttoainetta, jota voidaan käyttää kuten maakaasua % SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) VEROJEN JÄLKEEN (RONA) , LIIKEVOITTO (%) Maakaasulla ja muilla energiakaasuilla voidaan korvata kiinteitä ja nestemäisiä fossiilisia polttoaineita ja siten vähentää päästöjä. Gasum palvelee monipuolisesti energiantuotantoa, asumista ja teollisuutta sekä erityisesti suurten taajamien joukko- ja jakeluliikennettä. Gasum soveltaa ja kehittää aktiivisesti teknologioita, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja tarjoavat kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja. Gasum-konserni toimii vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. LUPAUKSEMME Tuomme maakaasun ylivoimaiset ominaisuudet asiakkaidemme hyväksi. % % , OMAVARAISUUSASTE (%) 52,

5 GASUMIN VUOSI 2009 TALVI Tammi-maaliskuussa maakaasun myynti oli 12,6 TWh. Se oli 7,1 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Talouden taantuma vähensi maakaasun käyttöä teollisuudessa. Gasumista tuli Biovakka Suomi Oy:n osakas. Gasumin ja Biovakan yhteistyön tavoitteena on tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Tammi-maaliskuun välisenä aikana maakaasun hinta laski noin 12 %, myös tankkausasemilla autoille myytävän kaasun hintaa laskettiin. Jakeluverkkoa laajennettiin Kouvolan seudulla, kun Iitin Kausalaan ulottuvan putken rakennustyöt aloitettiin. KEVÄT Huhti-kesäkuussa maakaasun myynti oli 7,9 TWh, mikä oli 18 % vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Porvoossa otettiin käyttöön Suomen yhdestoista maakaasuautojen tankkausasema. Gasum ilmoitti tyytymättömyytensä markkinaoikeuden päätökseen koskien tulkintaa maakaasun hinnoittelun kohtuullisuudesta. Gasumin maakaasurahastosta myönnettiin yli euroa apurahoja. KESÄ Heinä-syyskuussa maakaasun myynti oli 7,6 TWh. Maakaasun myynti pysyi edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla johtuen teollisuuden käytön vähenemisestä ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Hämeenlinnan ja Lempäälän välille rakennettu maakaasuputki otettiin käyttöön. Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella aloitettiin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen rakentaminen. Maakaasuputken perusparannus Pajarin ja Kiehuvan välillä valmistui, projekti oli merkittävä työllistäjä Kouvolan alueella. Uusi maakaasuautojen tankkausasema avattiin Helsingissä. Suomessa oli noin 500 maakaasuautoa, joista 100 pääkaupunkiseudulla liikennöiviä busseja. SYKSY Loka-joulukuussa maakaasun myynti oli 12,5 TWh. Espoon Suomenojalla otettiin käyttöön Fortumin uusi maakaasukäyttöinen voimalaitosyksikkö. Yhteysviranomaisilta hyväksyvä lausunto Mäntsälä Siuntio-hankkeen YVA-selostuksesta. Kaksi uutta tankkausasemaa avattiin, kahden seuraavan rakentaminen aloitettiin maakaasua käyttävien autojen määrä oli hyvässä kasvussa. Joulukuussa kovat pakkaset ja korkea sähkön hinta nostivat kaasun kysyntää hetkellisesti hyvinkin reilusti, mutta Gasum pystyi toimittamaan kaikki tilatut kaasumäärät. 5

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS KAASU UUDEN VUOSI- KYMMENEN ENERGIARATKAISU Yhteiskunnan energiantoimialalle asettamat uudet reunaehdot heijastuvat myös Suomen maakaasumarkkinoille, jotka kokivat muutoksen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Merkittävin muutostekijä toimialalla oli globaali huoli ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Euroopan unionissa haluttiin sitoutua merkittäviin ilmastonmuutosta hidastaviin toimenpiteisiin, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien polttoaineiden osuuden ja energiatehokkuuden lisäämiseen. Sekä EU-tasolla että Suomessa haluttiin myös lisätä energiaomavaraisuutta. Suomessa on lisäksi käynnissä teollisuuden rakennemuutos, joka vaikuttaa maakaasun käyttöön teollisuuden polttoaineena. Vuosikymmenen viimeisiin vuosiin osunut maailmanlaajuinen taloustaantuma kiihdytti jo alkamassa ollutta muutosta. Fortumin Suomenojan voimalaitos, joka vihittiin käyttöön marraskuussa 2009, on kuitenkin osoitus siitä, että maakaasu on vastaus myös uuden ajan haasteisiin. Maakaasu on energiatehokas, ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto isojen kaupunkitaajamien sähkön ja lämmön tuotantoon. Myös teollisuudesta löytyy edelleen monia kiinnostavia käyttökohteita maakaasulle. Uskonkin, että maakaasun käyttö voi edelleen kasvaa, vaikka taakse jäänyt vuosikymmen ei ollut enää samanlaista ripeän kasvun aikaa kuin sitä edeltänyt 90-luku. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 maakaasun käyttö kasvoi noin 55 %. Vuosien välisenä aikana nähtiin muutamia huippukäyttövuosia, mutta ei tasaista, vakiintuvaa kasvua. Voimalaitoskäytössä maakaasu on viime vuosikymmenellä joissain laitoksissa korvautunut muilla, useimmiten kotimaisilla puupolttoaineilla. Myös teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt maakaasun käyttöä. Puuta ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille, eikä se kaikissa tapauksissa ole järkevä vaihtoehto. MONIPUOLISIA PALVELUJA, UUSIA KÄYTTÖKOHTEITA Perinteisen voimalaitoskäytön rinnalle on nousemassa uusia käyttäjäryhmiä, jotka haluavat Gasumilta mahdollisimman monipuolisia palveluja. Pystymme jo nyt tarjoamaan asiakkaillemme paitsi maakaasua, myös erilaisia maakaasupohjaisia energiaratkaisuja, kuten lämpöä tai muuta maakaasusta jalostettua energiaa. Lisäksi maakaasulle on löytynyt kokonaan uudenlainen käyttökohde liikenteen polttoaineena maalla ja merellä. Gasum on panostanut kaasuautoliiketoiminnan kehittämiseen aktiivisesti. Vuoden 2009 lopussa Gasumilla oli yhteensä 12 tankkausasemaa kymmenellä eri paikkakunnalla. Kaasupohjaiselle liikenteelle on Suomessa vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kaasuautoilla voidaan myös vauhdittaa Suomen tavoitteita uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseksi liikenteessä, jos biokaasua onnistutaan hyödyntämään liikenteessä täysimittaisesti. Maakaasun käytöllä liikenteessä rakennetaan tietä biokaasun liikennekäytölle: maakaasu ja biokaasu täydentävät toisiaan liikenteen polttoaineina ja niiden jakelussa voidaan hyödyntää samaa tankkausasemaverkostoa. Gasum kehittää yhdessä yhteistyökumppaninsa Biovakka Suomen kanssa biokaasun tuotantoa maakaasuverkoston tuntumaan. Yhteistyöhankkeemme ovat lähteneet liikkeelle hyvin, ja uskomme, että biokaasua siirretään Gasumin verkossa vuoden 2011 lopulla. Biopohjaisten kaasujen hyödyntäminen edellyttää varsinkin alkuvaiheessa samanlaisia tukimuotoja ja veroratkaisuja, joita jo nyt on käytössä esimerkiksi turpeelle ja joita suunnitellaan tuulivoimalle. Tukijärjestelmiä luotaessa tulee kaikkia yhteiskunnan kannalta merkittäviä käyttökohteita kohdella tasapuolisesti. Maakaasun käyttömahdollisuuksien varmistamiseksi panostamme jatkuvasti maakaasun siirtoputkiverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Maakaasun käyttömahdollisuuksia lisää myös uusi maakaasun nesteytyslaitos, jota parhaillaan rakennamme Porvooseen. Nesteytettynä maakaasua voidaan kuljettaa myös kaasuverkostomme ulkopuolelle. Mahdollisuus nesteytetyn maakaasun varastointiin parantaa myös maakaasun huoltovarmuutta. Kokonaan uusi, vielä hyödyntämätön käyttökohde on nesteytettyyn maakaasuun perustuva meriliikenne, joka mahdollistaa uusien, tiukentuneiden kansainvälisten vaatimusten mukaisen laivaliikenteen Itämerellä. ENERGIATEHOKKUUS ESIIN Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät ohjausmekanismit, kuten energiaverotus ja eri energiantuotantomuotojen 6

7 saama tuki esimerkiksi syöttötarifi en muodossa ovat keskittyneet hiilidioksidipäästöihin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Maakaasupohjaisen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tehokkuus, putkilogistiikan edut maantiekuljetuksiin verrattuna ja maakaasun monipuoliset käyttömahdollisuudet erilaisissa tuotantoprosesseissa ja käyttökohteissa ovat keskusteluissa jääneet liian vähäiselle huomiolle. Gasum onkin esittänyt, että energiaverotuksen tulisi perustua polttoaineen energiasisältöön. Tällöin verotus kannustaisi polttoaineiden tehokkaaseen käyttöön. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos esillä ollut energiaveromuutos toteutuu, maakaasumarkkinoiden kehittämiseen jää varsin vähän tilaa. Tämä on sääli, sillä maakaasulla voitaisiin edistää juuri niitä tavoitteita, joihin Suomi ja EU ovat sitoutuneet. KAASUA BIORAAKA-AINEISTA Biokaasun tuotantoon voidaan käyttää hyvin monenlaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntalietteitä, karjan lantaa ja haittakasveja. Selvitettävänä on myös laajamittaisen, puuraaka-aineen kaasutukseen perustuvan ns. synteettisen maakaasun tuotanto. Puuraaka-aineen käsittely olisi tarkoituksenmukaista tehdä siellä, missä puunjalostustoimintaa on jo tällä hetkellä ja esimerkiksi tarvittava raaka-aineen hankintaorganisaatio on olemassa. Perinteinen metsäteollisuusalue Kaakkois- Suomi on Gasumin maakaasuverkoston piirissä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei päästy kansainväliseen yksimielisyyteen siitä, miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua. Euroopan unioni on kuitenkin sitoutunut varsin tiukkoihin tavoitteisiin, jotka jäsenmaiden pitäisi toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana näemme, miten onnistumme nämä tavoitteet toteuttamaan. Uskon, että monipuolisilla kaasupohjaisilla energiaratkaisuilla näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan merkittävästi edistää. Tämä edellyttää, että valtio huomioi ohjaustoimissaan, kuten energiaverotuksessa, nykyistä paremmin maakaasun ja muiden energiakaasujen mahdollisuudet. Mikäli näin tapahtuu, Gasum haluaa ja sillä on myös valmiudet toteuttaa ja tarjota uuden ajan puhtaampia energiaratkaisuja. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Henkilöstöä kiitän sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Espoossa Antero Jännes toimitusjohtaja 7

8 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI VIITASAMMAKKO (Rana arvalis) Viitasammakko on EY:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Se saattaa pysytellä muutamien neliömetrien laajuisella alueella koko kesän. Laji talvehtii vesien pohjissa. Hämeenlinna Lempäälä-putken alkuperäisen linjauksen mukaisesta toteutuksesta Vanajaveden Makkaranselän pohjoispuolella olisi voinut koitua haittaa lajille, joten Gasum päätyi vaihtoehtoiseen putkilinjaukseen, joka ohitti viitasammakon esiintymisalueet turvalliselta etäisyydeltä. PUTKILINJAN LUONTOINVENTOINTI Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkihankkeen esiselvityksiä oli tehty jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Ennen lopullista linjausvaihtoehtojen määrittelyä ja rakentamispäätöstä Gasum teetti alueella luontoinventoinnin, jossa putkilinjalla tai sen läheisyydessä havaittiin sekä uhanalaisia eläinlajeja että luontoarvoltaan suojeltavia kohteita. LINJAUKSEN TARKISTAMINEN Linjaussuunnittelun tavoitteena oli seurata aiemmin rakennettua putkilinjaa mahdollisimman pitkään, jotta rinnakkaisputken ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Paikoin maastokäytävä oli liian ahdas ja lisäksi luontoinventoinnissa todetut havainnot edellyttivät vaihtoehtoisten linjausten etsintää ja uusia selvityksiä. Myös arkeologiset muinaisjäännöslöydöt vaikuttivat linjausratkaisuihin. 05/ / / / /2006 8

9 LIIKETOIMINTA UUSIA, KIINNOSTAVIA TUOTTEITA Liiketoiminnan kehittämisessä uudet energiakaasut ovat merkittävässä asemassa. Tulevien vuosien investointipäätökset uuteen kaasuteknologiaan tuovat maakaasun rinnalle uusia, tehokkaita ja yhä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ENERGIAKAUPPA Energiavuotta 2009 leimasivat talouden taantuma ja siitä johtunut teollisuuden vähentynyt energian käyttö sekä aivan loppuvuotta lukuun ottamatta keskimääräistä korkeammat lämpötilat, jotka kaikki vähensivät kaasun käyttöä. Maakaasun myyntihinta laski vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen ajan, mutta kääntyi nousuun viimeisen neljänneksen aikana. Erityisesti alkuvuodesta maakaasun hintakilpailukyky oli heikko. Hintakilpailukykyä heikensi myös päästöoikeuksien matala hinta, joka näkyi kivihiilen käytön lisääntymisenä energian tuotannossa. Uusi hinnoittelujärjestelmä Vuoden 2009 aikana Gasum valmisteli uuden hinnoittelujärjestelmän eli tarifi n M2010 käyttöönottoa. Uuden hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä oli mukana Gasumin asiakkaista koottu kehittämisryhmä. Pääpiirteissään uusi hinnoittelujärjestelmä noudattelee rakenteeltaan edellistä tarifi a. Merkittävimmät uudistukset ovat yleistarifi in jakaantuminen kahteen osaan, vuosituotteeseen sekä kuukausituotteeseen. Kuukausittain tarkistettavissa olevan tilauksen osuus lisäsi maakaasukaupan joustavuutta merkittävästi, samoin lyhyen kaupan tilauksen lyheneminen tuntiin. Vuoden 2009 maakaasukaupasta peruskaasun osuus oli 91,5 %. Lisäkaasun osuus 5 % ja lyhyen kaupan Gasum Plussa-tuotteen osuus 2,2 % ja maakaasuasiakkaiden välisen jälkimarkkinakaupan osuus 1,2 %. Uusia maakaasun käyttäjiä Gasum rakentaa uuden siirtoyhteyden Pirkanmaalle Kangasalle, jonne kaasua toimitetaan mm. Saarioisten tehtaalle sekä Kangasalan kunnan lämpöyhtiön Kangasalan Lämmön tarpeisiin. Aiesopimus toimituksista allekirjoitettiin maaliskuussa 2009 ja varsinainen toimitussopimus tammikuussa Kausalassa merkittävä teollisuusasiakas, kuitu kangastehdas Lacell, otti ensimmäisenä maakaasun käyttöön Iitin kunnassa. Gasum jatkoi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kanssa tekemäänsä aiesopimusta maakaasun toimittamisesta Turun talousalueelle heinäkuussa 2009 ja uudelleen helmikuussa Maakaasuratkaisun tekemistä Turun seudulla vaikeuttaa epätietoisuus energiaverojen kehityksestä lähivuosina. KAASUPÖRSSIN KAUPAN- KÄYNTIJÄRJESTELMÄ KEHITTYI Kaasupörssi Oy on Gasumin tytäryhtiö, joka ylläpitää internetissä markkinapaikkaa maakaasun jälkimarkkinoita ja hiilidioksidin päästöoikeuksien kauppaa varten. Jälkimarkkina- ja Gasum Plussa-kauppaa käydään Gas Physical Forward (GPF)- kaupankäyntimenetelmällä, jossa kaupan kohteena on fyysinen maakaasutoimitus yhden tunnin erissä. Vuonna 2009 kaupankäyntijärjestelmän sivuston rakenne uudistettiin käyttäjäystävällisemmäksi ja siihen lisättiin mm. raportointia helpottavia toiminnallisuuksia. Vuonna 2009 Kaasupörssin GPFkaupankäynnin vaihto pieneni 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvolyymi vastasi 3,4 prosentin osuutta maakaasun kokonaismyynnistä Suomessa. MAAKAASUN KÄYTTÖ SUOMESSA VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 TWh 60 * ) ennuste 2010 alkaen *)

10 LIIKETOIMINTA ENERGIAKAASUT Gasum teki vuonna 2009 merkittävän avauksen biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen hankkimalla 20 % vähemmistöosakkuuden Biovakka Suomi Oy:stä. Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita eloperäisistä raaka-aineista, kuten maatilojen tuottamasta lannasta, elintarviketeollisuuden märkälietteestä sekä vähittäiskaupan ja yhdyskuntien biojätteestä, jotka tällä hetkellä ovat huonosti hyödynnettyjä. Gasum haluaa yhdessä Biovakan kanssa tuottaa biokaasua erityisesti liikenteessä hyödynnettäväksi. Biovakka ja Gasum pyrkivät kehittämään biokaasun tuotantolaitoksia Gasumin maakaasun siirtoverkoston yhteyteen niin, että biokaasulaitoksilla tuotettu biokaasu voidaan siirtää Gasumin verkossa asiakkaille. Gasum selvitti vuoden 2009 aikana biokaasun tuotantoon liittyen useita toimintamalleja. Vaihtoehtoina selvitettiin mm. maakaasuverkoston alueella sijaitsevaa reaktorilaitosta, jäteveden puhdistamon yhteydessä tuotetun kaasun syöttämistä Gasumin verkkoon sekä Gasumin verkoston ulkopuolelle rakennettavaa laitosta, jonka yhteyteen perustettaisiin maakaasuautojen tankkausasema. Nesteytetyn maakaasun osuus kasvaa Gasum käynnisti vuonna 2009 uuden maakaasun nesteytyslaitoksen rakentamisen Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle. Uuden laitoksen tuotantokapasiteetti on tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa, ja se on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön kesällä Nesteytyslaitoksen yhteyteen rakennetaan kuutiometrin säiliöt, joissa nesteytettyä maakaasua voidaan varastoida huoltovarmuuden varmistamiseksi. Gasum on jatkanut selvityksiä mahdollisuuksista hyödyntää nesteytettyä maakaasua laivaliikenteen polttoaineena. Kansainvälisen meriliikennealan järjestön (IMO) sopimuksen mukaan vuonna 2015 laivaliikenteen polttoaineiden on oltava rikittömiä ja vähäpäästöisiä. Myös yleinen huoli Itämeren tilasta on saanut Itämeren laivaliikenneyhtiöt kiinnostumaan puhtaammista polttoainevaihtoehdoista. Gasum on selvittänyt erityisesti saaristomeren lauttaliikenteen muuttamista LNG-käyttöiseksi. Laajamittainen LNGpolttoaineen käyttö Itämeren alueella edellyttäisi LNG-tankkausmahdollisuuksia useassa satamassa Itämeren alueella. SIIRTOPALVELUT Maakaasuverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja maakaasun käyttöennusteiden perusteella. Gasumia koskee myös maakaasumarkkinalain mukainen maakaasuverkoston kehittämisvelvollisuus. Maakaasun siirtokapasiteetin on oltava riittävä myös lyhytkestoisten käyttöhuippujen aikana. Vuonna 2009 Gasumin verkkoon lisättiin 46 kilometriä uusia putkiosuuksia. Imatran vastaanottoaseman uudistushanke saatettiin päätökseen. Jyväskylä Varkaus Pori Kyröskoski Nokia Tampere Siirtoputkiston pituus km Siirtoputkiston tilavuus m 3 Kompressoriyksiköt 9 Liitynnät siirtoputkesta 200 Mikkeli Investoinnit 68,6 milj. euroa Savonl Rauma Valkeakoski Heinola Imatra Lappeenranta Uusikaupunki Hämeenlinna Riihimäki Lahti Nastola Kuusankoski Kouvola Luumäki Naantali Turku Salo Lohja Hyvinkää Tuusula Kerava Espoo Vantaa Orimattila Mäntsälä Porvoo Kotka Anjalankoski Hamina Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Hanko Kirkkonummi Helsinki Inkoo Kirkkonummi 10 Paldinski Tallinna Narva

11 Gasum hankki vähemmistöosuuden Biovakka Oy:stä. Sopimuksen allekirjoittivat Biovakan Janne Lehtonen ja Jyrki Heilä ja Gasumin Antero Jännes ja Björn Ahlnäs. Tampereella tehtiin yhteensä kymmenen erilaista liitostyötä, mm. uuden Hämeen rinnakkaisputken sekä Lakalaivan ja Lahdesjärven tiemuutoksien vaatimat liitostyöt. Merkittävät verkoston laajennushankkeet Turun talousalueelle ja Mäntsälästä Sipooseen ovat Gasumin investointiohjelmassa. Lisäksi alkuperäisen, 70-luvulla rakennetun runkoputken peruskorjausta Imatran ja Kouvolan välillä jatketaan. Muutoksia siirtoliiketoiminnan valvontamalliin Maakaasun siirtopalveluliiketoimintaa valvoo Energiamarkkinavirasto (EMV). Vuoden 2009 lopussa päättyi ensimmäinen neljän vuoden valvontajakso, jonka aikana EMV seurasi siirtopalveluliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta. Ensimmäisellä valvontajaksolla Gasumin verkkoliiketoiminnan tuotto jäi alle viranomaisen määrittelemän sallitun kohtuullisen tuottotason. Uusi, neljän vuoden valvontajakso alkoi vuoden 2010 alusta. Uuden jakson myötä valvontamalliin lisättiin maakaasun siirtoliiketoiminnan toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus. Molemmissa valvontaelementeissä Energiamarkkinavirasto asettaa tavoitetason. Kustannustehokkuuskannustimen tavoitetaso asetetaan neuvottelumenettelyllä kevään 2010 aikana. Toimitusvarmuuskannustimen tavoitetaso on kiinteä. Kustannustavoitteen alittuessa Gasumilla on mahdollisuus bonukseen, ylittyminen puolestaan johtaa sakkoon. Toimitusvarmuuskannustin sisältää tavoitetason toimittamatta jääneelle kaasumäärälle, jonka syynä ovat joko suunnitellut tai suunnittelemattomat katkokset. Tavoitetason ylittyminen johtaa sakkoon. Toimitusvarmuuskannustimessa ei ole bonusmahdollisuutta. Gasumin verkko sopii myös biopohjaisille kaasuille Siirtopalvelujen kehittämistyössä on huomioitava myös verkossa siirrettävät uudet energiakaasut, kuten biokaasu. Selvitysten mukaan erityyppisestä biomassasta tuotettu biokaasu voidaan jalostusprosessin jälkeen syöttää Gasumin siirtoverkkoon. Gasum käynnisti vuonna 2009 selvitykset liittyen suurimittakaavaiseen kaasun tuotantoon biomassaa kaasuttamalla. Gasumin siirtoverkon avulla tämä biopohjainen synteettinen maakaasu, SNG (synthetic natural gas), voidaan siirtää tehokkaasti myös Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille. Gasum osallistuu muun muassa VTT:n koordinoimaan UCGFunda-projektiin, jossa tutkitaan erilaisten biomassapohjaisten polttoaineiden kaasutusta, kaasun puhdistusta sekä arvioidaan eri lopputuotteisiin tähtääviä prosesseja. Nämä uudet kaasut edellyttävät muutoksia sekä Gasumin siirtoverkoston että koko Suomen kattavan maakaasun siirtojärjestelmän taseselvitykseen. Gasum on käynnistänyt taseselvitysmallin kehittämistyön. Tavoitteena on, että Gasumilla on valmius puhdistetun biokaasun vastaanottamiseen verkkoonsa vuoden 2011 aikana. Biokaasun vastaanotto verkkoon edellyttää huolellista biokaasun koostumuksen ja laadun seurantaa. Biokaasun tuotteistukseen ja hinnoitteluun vaikuttavat oleellisesti viranomaisten päätökset biopolttoaineiden syöttötarifi sta ja verokohtelusta. Gasum jatkaa selvityksiä mahdollisuuksista maakaasun hankinnan hajauttamiseen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin aloittamisella. Uudet, kevyemmät ja edullisemmat LNG:n purkutekniikat voivat nopeuttaa tämän vaihtoehdon toteutumista. GAASIENERGIA Gasumin Virossa toimivan tytäryhtiö Gaasienergian liiketoiminta kehittyi hyvin vuonna Yhtiön operatiivinen tulos oli sen historian parhaita. Gaasienergian kaasun myynti oli hieman ennakoitua korkeampi. Ennakkoon arvioitiin, että Gaasienergian asiakkaista siirtyisi huomattava osa Eesti Gaasin asiakkaaksi. Kaasun siirtovolyymi oli ennakkoarvioiden mukainen. Taloudellinen lama hidasti investointeja, vuonna 2009 toteutettiin vain viidennes suunnitteilla olleista investoinneista. Gaasienergia otti vuonna 2009 käyttöön uudet kaasuntoimituksen tyyppisopimusehdot. 11

12 LIIKETOIMINTA Maakaasun nesteytyslaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Porvoon Kilpilahdessa. 36 metriä pitkät säiliöt kuljetettiin Kilpilahden satamasta Gasumin työmaalle helmikuussa. Nesteytetyn maakaasun, LNG:n, markkinat ovat kasvaneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Myös Suomessa kysyntä kasvaa. Tähän vaikuttavat muun muassa öljyn hintakehitys ja LNG:n uudet käyttökohteet, kuten Itämeren laivaliikenne. Esimerkiksi Destia suunnittelee LNG-käyttöisten saariston yhteyslauttojen hankkimista. Nesteytettynä maakaasua voidaan markkinoida niillekin alueille, jotka eivät ole maakaasuverkoston piirissä. Sitä käytetään muun muassa kaasumoottoreiden koekäyttöön ja testaukseen sekä maakaasun ja biokaasun varapolttoaineeksi. Porvoon nesteytyslaitoksen rakentaminen alkoi Kysyntään vastatakseen Gasum rakentaa maakaasun nesteytyslaitoksen Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle. Maanrakennustyöt ja perustukset tehtiin vuonna 2009, ja laiteasennukset alkoivat tammikuussa Laitteet on toimittanut Hamworthy Gas Systems Norjasta. Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaa euroa. Tuotannon on tarkoitus alkaa laitoksella kesällä Valmistuttuaan laitos nelinkertaistaa LNG:n tuotannon noin tonniin vuodessa. Nesteytysprosessissa tarvittava nesteytetty typpi hankitaan Gasumin laitokselle läheiseltä AGAn ilmakaasutehtaalta. Gasum ostaa AGAlta myös laitoksen käytön, valvonnan sekä huollon ja kunnossapidon. Laitoksen käyttövalvonta tapahtuu kauko-ohjatusti AGAn Harjavallan tehtaalta. LNG kuljetetaan asiakkaille rekoilla. Gasum otti käyttöön kaksi LNG-rekkaa helmikuussa Gasumin tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetaan yli kuutiometrin tuotevarasto, joka parantaa toimitusvarmuutta. Lisäksi Gasum hankkii siirrettävän LNG-höyrystimen varapolttoainekäyttöä varten. GASUM ANTOI ITÄMERI-SITOUMUKSEN Gasum antoi sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseksi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta helmikuussa Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, LNG:tä, meriliikenteen polttoaineena. Alkuvaiheessa tavoitteena on saada LNG saaristomeren yhteyslauttojen polttoaineeksi, jatkossa mahdollisesti laajemminkin käyttöön Itämeren liikenteessä. LNG sopii hyvin meriliikenteen polttoaineeksi, sillä siitä aiheutuu ympäristöön huomattavasti vähemmän päästöjä kuin esimerkiksi kevyestä polttoöljystä. Laivaliikenteessä maakaasuun siirtymistä vauhdittaa Kansainvälisen merijärjestön IMO:n vaatimus laivojen polttoaineen rikittömyydestä vuoteen 2015 mennessä. BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi julkisinstituutioilta, yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta. Osa sitoumuksista vaikuttaa suoraan Itämeren tilaan ja osa on välillistä apua Itämerityöhön. 12

13 LIIKETOIMINTA ENERGIAPALVELUT Gasumin energiapalveluihin kuuluvat maakaasupohjaiset energiaratkaisut, kuten lämmönmyynti sekä kaasulaitteiden myynti, asennukset ja huolto. Lämpöpalvelujen tuotekehitys edistyi hyvin. Useita uusia lämmön toimitussopimuksia tulee käyttöön vuoden 2010 aikana. Lähivuosina energiapalveluiden painopiste on yhä energiatehokkaampien ja ympäristömyötäisempien asiakasratkaisujen kehittämisessä. Gasum on jo lanseerannut aurinkolämpötuotteen, jossa maakaasulämmityksen rinnalla voidaan hyödyntää aurinkokeräimien tuottamaa energiaa. Viimeisin kondenssikattilatekniikka nostaa maakaasulämmityksen hyötysuhteen jopa 109 prosenttiin ja on tehokkuudeltaan markkinoiden paras lämmitysratkaisu. Lisäksi Gasum Paikallisjakelu Oy selvittää reaaliaikaisen, etäluettavan kaasunmittausjärjestelmän toteuttamista. Pienasiakkaille aktiivista maakaasun myyntiä Gasum-konserniin kuuluva Gasum Paikallisjakelu Oy myy maakaasua kotitalouksille ja yrityksille kahdeksalla paikkakunnalla. Jakeluputkiston pituus on noin 500 km. Gasum Paikallisjakelun myynti kasvoi noin 8 % edellisvuoteen verrattuna. Merkittävimmin myyntiä kasvattivat uudet käyttökohteen erilaisten tuotantolaitosten prosesseissa. Gasumin suurin yksittäinen jakeluverkko on Helsingin kaupungin alueella, jossa kaasua toimitetaan noin kotitalouteen sekä 300 ravintolaan liesikäyttäjille. Muita jakeluverkkoja on mm. Lohjalla, Kotkassa, Porvoossa ja Siuntiossa. Maakaasuverkoston tuntumassa oleville pientaloalueille markkinoitiin maakaasua suorapostituskampanjalla. Kun uusi maakaasuputki Mäntsälästä Siuntioon valmistuu, kaasunjakelun piiriin tulee useita uusia kuntia läntisellä Uudellamaalla. Gasum on jo kartoittanut näiden kuntien kaasun käyttöpotentiaalia. LIIKENNEKÄYTTÖ Gasumilla oli vuoden 2009 lopussa 12 julkista maakaasuautojen tankkausasemaa. Vuoden 2009 aikana valmistuivat asemat Porvooseen, Helsingin Roihupeltoon, Hyvinkäälle ja Lahteen. Gasumin tavoitteena on lähivuosien aikana rakentaa noin 30 aseman verkosto maakaasu-suomen alueelle. Gasum on asettanut tavoitteekseen tarjota vuodesta 2011 alkaen kaasuautoilijoiden käyttöön biokaasua, joka on uusiutuva, kotimainen polttoaine. Kun maakaasuverkoston alueen, erityisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, biokaasupotentiaali hyödynnetään tehokkaasti, Gasum voi ratkaisuillaan merkittävästi edistää liikenteen uusiutuvan energian 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Gasum tekee tiivistä yhteistyötä maakaasuautojen myyjien ja maahantuojien kanssa maakaasuautoilun edistämiseksi. Vuonna 2009 järjestettiin useita ammattiautoilijoille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa esiteltiin maakaasuautojen ominaisuuksia ja edullisia käyttökustannuksia. Bensiinikäyttöisiin autoihin asennettavat, kaasun käytön mahdollistavat jälkiasennussarjat ovat herättäneet kiinnostusta autoilijoissa. Vuonna 2009 asennustoimintaan saatiin uusia toimijoita, mikä myös kasvatti maakaasuautojen määrää. Jyväskylä Varkaus Savonlin Pori Mikkeli Rauma Heinola Uusikaupunki Nastola Kuusankoski Luumäki Gasumin tankkausasemien tilanne huhtikuussa 2010 Salo Tuusula Gasumin tankkausasema Muun toimijan tankkausasema Gasumin asema suunnitteilla Kirkkonummi 13 13

14 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI KELTAMATARA (Galium Verum) Keltamatara on aiemmin ollut yleinen kuivien ketojen ja pientareiden laji, mutta perinneympäristöjen kuten niittyjen kato a- minen on tehnyt siitä harvinaisen, uhanalaisen lajin. Värikkäänä kasvina keltamatara on ollut merkittävä värjäyskasvi, jonka kukista on saatu keltaista ja juurista upean korallinpunaista väriä. Kasvia on myös käytetty rohdoksi hoitona turvotukseen sekä munuais- ja rakkovaivoihin. Hämeenlinna Lempäälä-putkilinjaus kulkee Kaskenmäen Natura alueen länsipuolta ylittäen paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi nimetyn Lintustenmäen niityn. Linjausta oli mahdotonta siirtää Natura alueen ja asutuksen vuoksi, joten perinnemaiseman säilyttämisen ja keltamataran kasvuolosuhteiden kannalta alueen rakennustyöt tehtiin erityistä varovaisuutta noudattaen. MAANOMISTAJIEN KUULEMINEN Neljänkymmentä kilometriä pitkän maakaasuputken rakentaminen kosketti 350 maanomistajaa, joiden kanssa Gasum oli tiiviissä vuorovaikutuksessa koko hankkeen ajan. Kesällä 2006 pidettiin ensimmäiset keskustelu- ja infotilaisuudet, joista linjasuunnittelijat saivat paljon hyödyllistä tietoa paikallisista olosuhteista jatkosuunnittelun avuksi. Seuraavana kesänä oli vuorossa lunastuslain edellyttämät maanomistajien kuulemiset. YMPÄRISTÖSELVITYS VALMISTUI Hämeen ympäristökeskus katsoi Gasumin ja Neste Jacobsin laatiman ympäristöselvityksen täyttävän YVA-lain mukaisen selvilläolovelvollisuuden. Ympäristöselvityksessä arvioitiin kattavasti hankkeen rakentamisvaiheen ja käytön aikaisia vaikutuksia ympäristöön. Selvityksen mukaan maakaasuputken merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana. Rakennustöiden jälkeen putken käytön vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät. 06/ / / / /

15 ASIAKKUUDET PAIKALLISET TARPEET KOROSTUVAT Maakaasun käytössä on suuria, paikallisia eroja. Kaakkois- Suomessa maakaasua on käytetty jo yli 30 vuotta, kun esimerkiksi osassa Länsi-Uuttamaata maakaasua päästään hyödyntämään ensimmäistä kertaa. ILMASTONMUUTOS PAIKALLISENA HAASTEENA Kunnalliset energiayhtiöt ovat Gasumin tärkeä asiakasryhmä, niiden osuus Gasumin maakaasun myynnistä on noin 45 %. Kunnallisissa energiayhtiöissä on tapahtunut monia rakennemuutoksia kuntaliitoksista sekä toimintojen eriyttämisestä johtuen. Kuntia, joiden alueella maakaasuverkko kulkee ja maakaasu on hyödynnettävissä, oli Suomessa vuonna 2009 kaikkiaan 41. Kuntaliitto teki vuonna 2009 selvityksen kuntien ilmastopolitiikasta. Selvityksen perusteella maakaasu-suomen kunnat ovat lähteneet aktiivisesti kehittämään ilmastopolitiikkaansa. Mm. Lahti, Lappeenranta, Lohja ja Riihimäki sekä pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä ovat laatineet ilmastostrategian. Strategioissaan kunnat korostavat uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kunnat haluavat edelleen panostaa kaukolämmön kehittämiseen. Gasum pyrkii aktiivisesti viestimään kuntapäättäjille maakaasun entistä monipuolisemmista hyödyntämismahdollisuuksista sekä myönteisistä vaikutuksista lähi-ilmanlaatuun. Maakaasulla nähdään kasvupotentiaalia myös liikennekäytössä, vaihtoehtoisena polttoaineena yrityksille, taloyhtiöille ja omakotiasukkaille. Myös biokaasuliiketoiminnassa kunnilla on merkittävä rooli mm. jäte- ja vesiyhtiöidensä kautta. Esimerkiksi vesilaitosten jätevesilietteitä voidaan käyttää raaka-aineena biokaasureaktoreissa, joita Gasumin osin omistama Biovakka suunnittelee rakentavansa maakaasuverkoston tuntumaan. Gasum selvitti näkemyksiä Yhteistyön kehittämisen kannalta on oleellista, että Gasum ja sen tuotteet TUNNETKO OMALLE ASUINKUNNALLESI ASETETUT HIILIDIOKSIDIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET? (%) MAAKAASUN SUURIN KASVUPOTENTIAALI (%) N=343 % Kyllä Ei Kaikki n=343 Luottamusmiehet n= t t Asiantuntijat n=111 % Teollisuuden prosessit Liikenteen polttoaine Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Kiinteistöjen lämmitys Lämmön tuotanto Kasvihuoneviljely Sähkön tuotanto Kotitaloudet Ravintolat ja suurkeittiöt 15

16 ASIAKKUUDET tunnistetaan myös kunnallisten luottamushenkiöiden parissa. Vuoden 2009 lopussa Gasum teki läntisen Uudenmaan kuntapäättäjien keskuudessa sähköisen kyselyn, jossa selvitettiin luottamushenkilöiden näkemyksiä paikallisesta ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä mielipiteitä maakaasusta, biokaasusta ja Gasumista. Gasumin tunnettuus vastaajien keskuudessa oli heikohko, mutta maakaasua pidettiin tehokkaana ja biokaasua tulevaisuuden energialähteenä. Vuoden 2010 aikana Gasumin on tarkoitus edelleen parantaa alueellista näkyvyyttään erilaisilla paikallisesti suunnatuilla viestintähankkeilla. PÄÄKAUPUNKISEUTU LUOTTAA MAAKAASUUN Valtaosa pääkaupunkiseutulaisista asuu kaukolämpökiinteistöissä, ja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kaukolämmön tuotannosta noin puolet katetaan maakaasulla. Alueen kaukolämpötuotanto on keskittynyt pääosin yhteistuotantolaitoksiin, joissa tuotetaan myös merkittävä määrä sähköä. Espoossa Fortum otti marraskuussa 2009 käyttöön uuden, maakaasukäyt- Lähde: Energiateollisuus ry MAAKAASUN OSUUS KAUKO LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOSSA töisen voimalaitoksen Suomenojalla. Maakaasun osuus Espoon kaukolämmön tuotannossa nousi uuden voimalaitoksen myötä noin 60 prosenttiin, ja samalla sähköntuotantoteho kasvoi merkittävästi. Pääkaupunkiseudulle on tulossa lähivuosina myös toinen merkittävä maakaasuratkaisu. Vantaan Energian hyötyvoimalaitoskonsepti voitti YTV:n (nyk. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY) kilpailutuksen pääkaupunkiseudun jätehuollosta. Vuonna 2014 valmistuvan laitoksen jätteenpolton sähköntuotantokapasiteettia lisätään maakaasun avulla. Monipuolista maakaasun käyttöä Paitsi maakaasulla tuotettua sähköä ja kaukolämpöä, metropolialueen asukkaat hyödyntävät myös maakaasubussien puhtaampaa liikennettä. Pääkaupunkiseudulla liikennöi tällä hetkellä noin sata maakaasukäyttöistä bussia, joita on käytössä mm. Helsingin Bussiliikenteen, Tammelundin liikenteen sekä Nobinan operoimilla reiteillä. Maakaasua käyttävät pääkaupunkiseudulla useat teollisuuslaitokset, mm. uusi Pauligin kahvipaahtimo Vuosaaressa sekä Hansaprintin painolaitos Vantaalla. Kivihiili 26 % Maakaasu 35 % Turve 16 % Öljy 7 % Uusiutuvat 14 % Muut 2 % Polttoaine-energia yhteensä v ,8 TWh Helsingin alueella on myös Suomen suurin maakaasun paikallisjakeluverkko. Vuoden 2010 alussa pääkaupunkiseudulla aloittivat toimintansa uudet yhteistyöelimet, Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Molemmilla organisaatioilla on tärkeä rooli erityisesti biokaasun hyödyntämismahdollisuuksien kehittäjänä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla on sitouduttu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen omalla ilmasto-ohjelmalla. Helsingin Energia näkee yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona biopohjaisen synteettisen maakaasun hyödyntämisen Vuosaaren voimalaitoksella. Kaasumaisen uusiutuvan polttoaineen logistiikka voitaisiin hoitaa tehokkaasti putkea pitkin kuten maakaasunkin. Ratkaisun toteuttaminen vienee kuitenkin useita vuosia. ASIAKKAAT MUKANA UUDEN HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN KEHITYSTYÖSSÄ Maakaasun tukkumyynnin hinnoittelussa otettiin käyttöön uusi hinnoittelujärjestelmä eli tarifi vuoden 2010 alussa. Gasum halusi ottaa hinnoittelujärjestelmän kehitystyössä asiakasnäkökulman mahdollisimman aikaisin ja tehokkaasti mukaan. Asiakastyöryhmien kokoonpanoissa pyrittiin saamaan kattava edustus erikokoisia ja eri käyttäjätyypin kaasuasiakkaita. Työryhmien ensimmäiset kokoukset olivat tammi-helmikuussa 2008 ja viimeinen loppuvuonna Gasum esitteli uuden hinnoittelujärjestelmänsä rakennetta toukokuussa 2009, ja uusi hinnasto julkistettiin elokuussa. jatkuu sivulle 18 16

17 Lacell Oy:n maakaasun avulla valmistuva rullamuotoinen raakamateriaali päätyy suomalaisille, venäläisille, baltialaisille ja keskieurooppalaisille yrityksille. METSÄTEOLLISUUDEN INNOVAATIO VALMISTUU MAAKAASUN AVULLA Lacell Oy on suomalaisen metsäteollisuuden valopilkkuja. Alan uusi tulokas rakennutti kuitukangasta valmistavan tehtaan Kymenlaaksoon ja työllistää nyt kymmeniä paperiteollisuuden ammattilaisia. Tehdas rakennettiin Iitin Kausalaan maakaasuverkon lähelle, sillä yrityksen perustajat näkivät maakaasussa monia etuja. Maakaasu sopii toimitus- ja huoltovarmuutensa vuoksi erinomaisesti prosessiimme. Myös polttoaineen vähäpäästöisyys on meille tärkeää, Lacell Oy:n toimitusjohtaja Risto Tamminen selittää. Lacell Oy käyttää maakaasua tehtaan lämmitykseen ja polttoaineena tuotannon kuivaimissa. Tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivistä, sillä kankaan on kuivuttava nopeasti. Tällöin kiertoilmakuivausjärjestelmän polttoaineen on oltava kaasumainen. Kaasu voi olla suoraan kosketuksessa tuotteeseen puhtautensa vuoksi. Lacell Oy valmistaa ainoana Suomessa airlaid-tekniikalla eli ilman avulla kuitukangasta. Suomessa kehitetyllä menetelmällä kotimaisesta selluloosasta syntyy paperinomainen materiaali. Sen puhtaus on tärkeää, sillä Lacellin asiakasyritykset valmistavat siitä hygienia-, pyyhintä-, kattaus, pakkaus-, suodatus- ja sairaalatuotteita. ETUA MUUTTUVILLA MARKKINOILLA Imukykyisiä kuitukangastuotteita kysytään yhä enemmän Skandinaviassa ja erityisesti Venäjällä. Etenkin hygienia- ja terveydenhuoltotuotteissa kuitukangas lisää suosiotaan korvaten perinteisiä puuvilla- ja muovipohjaisia tuotteita. Se pystyy erottumaan kilpailijoitaan ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona. Puuvillan tuotanto ja valmiiden tuotteiden usein toistuva peseminen on kallista ja kuormittaa ympäristöä. Muovikuitutuotteita taas ei voi kompostoida. Kuitukangastuotteen voi kompostoida tai polttaa energiajätteenä. Ekologisuutta painottavaan kokonaisuuteen maakaasu sopii Tammisen mielestä hyvin. Maakaasu on yksi puhtaimmista energiamuodoista. Kun ottaa alkuvaiheessa huomioon ympäristöasiat niin raaka-aineissa kuin tuotannossa, saa etulyöntiaseman markkinoilla. MAAKAASU HYVIN VASTAAN KAUSALASSA Gasum rakensi uutta kuitukangastehdasta varten Kausalaan yksitoista kilometriä pitkän jakeluputken. Putkiyhteys valmistui suunnitelmien mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä, ja tehtaan avajaisia juhlittiin alkuvuonna Putkilinja kulkee noin kahdenkymmenen yksityisen maanomistajan sekä seurakunnan ja Iitin kunnan alueilla. Yhteistyö maanomistajien kanssa sujui hyvin. Gasum sopi kaikkien maanomistajien kanssa putken sijoittamisesta ja maa-alueiden käyttöoikeudesta. Uusi putkiyhteys tuo Kausalan alueen muullekin teollisuudelle ja asukkaille mahdollisuuden siirtyä maakaasun käyttöön. 17

18 ASIAKKUUDET Gasumin asiakastyöryhmät osoittautuivat onnistuneeksi tavaksi tuoda asiakkaat tiiviimmin mukaan hinnoittelun kehitystyöhön. Myös työryhmissä mukana olleet asiakkaiden edustajat katsoivat työn hyödylliseksi ja lisää tietoa hinnoittelun perusteista tarjonneeksi. SIIRRON LISÄ- PALVELUT TUTUIKSI Gasumin asiakassuhteiden hoidossa säännölliset tapaamiset ovat avainasemassa. Viime vuosina Gasum on panostanut erityisesti siirtopalvelujen yhteyshenkilöiden tapaamisiin. Heille järjestettiin viisi alueellista tapaamista vuonna Tapahtumissa kerrottiin mm. Gasumin siirtoverkoston kehittämishankkeista, liitostöiden aiheuttamista poikkeustilanteista sekä Gasumin lisäpalveluista, joita ovat esimerkiksi maakaasulaitteiden mekaaninen ja sähköinen kunnossapito, maakaasun määrämittareiden ja määrämuuntimien huolto ja kalibrointi sekä linkkimastopaikkojen ja katodisen suojauksen vuokrauspalvelut. Gasum selvitti lisäpalveluidensa asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin marraskuussa. Kysely lähetettiin palveluita käyttäneiden yritysten yhteyshenkilöille. Kyselyn perusteella Gasumin toiminta koetaan ammattitaitoiseksi, luotettavaksi, laadukkaaksi ja asiakasta palvelevaksi. Kehityskohteiksi arvioitiin lisäpalveluiden tunnettavuus. KEHÄ VIITOSTA HALUTAAN AJAA MAAKAASUAUTOILLA Kehä V -yhteistyöhankkeessa kehitetään metropolialuetta ympäröivien, Hanko Hyvinkää Porvoo-tien varren kuntien yhteistyötä. Kehä V on ottanut yhdeksi tavoitteekseen, että tien alueella pystytään hyödyntämään maakaasuajoneuvoja. Kehä V -vyöhyke on noin 200 km pitkä. Sen ytimenä ovat valtatie 25 ja kantatie 55 muodostama tieyhteys Kehä V ja Hanko Hyvinkää-rata. Kehä V kautta kulkevat kaikki pääkaupunkiseudun säteittäiset yhteydet valtakunnalliset pääväylät ja pääradat. Kehä V -vyöhykkeellä asuu noin suomalaista ja pääosa siitä on alle tunnin matkaetäisyydellä Helsingistä. Kehä V:llä liikenne sujuu turvallisesti ja ruuhkitta myös tulevaisuudessa. Sen liikennemäärä vaihtelee ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä. Gasum liittyi yhdeksi Kehä V -hankkeen yhteistyökumppaniksi keväällä LOHJAN SEUTU VT 1 LOHJA HYVINKÄÄN- RIIHIMÄEN SEUTU VT 2 VIHTI VT 3 VT 4 NURMI- JÄRVI HYVINKÄÄ KUUMAKUNNAT MÄNTSÄLÄ KT 55 PORVOO VT 6 VT 7 RAASEPORIN SEUTU KARJAA KT 25 HELSINKI PORVOON SEUTU TAMMISAARI HANKO Kehä V:tä palvelevat maakaasun tankkausasemat 18

19 LÄMPÖASIAKKUUS KASVUSSA Maakaasulla tuotettu lämpö on erityisen kilpailukykyinen niillä maakaasu-suomen alueilla, joilla kaukolämpöä ei ole saatavissa. Gasumin lämpöpalveluiden toimintamalli on kehitetty mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Asiakkaan tarvitsema lämpö tuotetaan lähellä, jolloin siirtohäviöt jäävät minimiin. Kaikki tarvittavat laitteet lämmön tuottamiseksi ovat Gasum Energiapalveluiden vastuulla, mikä keventää asiakkaan omia investointitarpeita. Lämmitysratkaisun käyttöönotto sujuu kokonaisuudessaan Gasumin kautta. SUNILASSA SANEERAUKSELLA ENERGIASÄÄSTÖJÄ Kotkan Sunilaan rakennettiin paperiteollisuuden voimakkaan kasvun vuosina 1930-luvun lopulla sulfaattiselluloosatehdas sekä asuntoalue palvelemaan tehtaan johtoa ja työntekijöitä. Alueen arkkitehtinä toimi Alvar Aalto. Vuodesta 1969 lähtien asuinrakennuksista on muodostettu asunto-osakeyhtiöitä ja alkuperäisestä, tiiviistä tehdasyhteisöstä on muovautunut korkea-arkkitehtuurinen, moni-ilmeinen lähiö. Sunilan alueen lämpökeskuksissa siirryttiin 1980-luvun lopulla maakaasun käyttöön. Vuonna 2009 Etelä-Kymin Asunto Oy EKA päätti päivittää laitteiston nykytekniikan tasolle. Vanha kattila oli palvellut jo yli 20 vuotta, ja Gasum teki urakkatarjouksen, johon oli helppo tarttua, kohteen isännöitsijä Lasse Arola perustelee. Uusi kondenssikattila jäi muutostöiden jälkeen Gasumin omistukseen ja valvontaan. Isännöitsijä voi nukkua nyt yönsä rauhassa, vaikkakin kokemukseni mukaan maakaasukattiloissa on ollut vähemmän vikoja kuin öljykattiloissa. Olemme olleet tyytyväisiä maakaasun käyttäjiä tähänkin asti, mutta säästöt polttoainekulutuksessa otetaan hyvillä mielin vastaan, Lasse Arola jatkaa. Gasum Paikallisjakelu Oy MAAKAASUN MYYNTI Alue- ja kaukolämpö 16,7 % Liesikäyttäjät 1,7 % Lämmitys pientalot 4,9 % Rivi- ja kerrostalot 9,9 % Puutarhat 0,9 % Palvelu-, liike- ja julkinen sektori 21,7 % Teollisuus 32,4 % Liikenne 11,8 % Gasum Energiapalvelut Oy LIIKEVAIHDON JAKAUMA Asennus 64,28 % Laitemyynti 20,86 % Lämpöpalvelut 14,87 % Maakaasun myynti yhteensä 492,70 GWh 19

20 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI KYNÄJALAVA (Ulmus laevis) Kynäjalava eli vanhan kansan kielellä kynneppää on yksi harvoista rauhoitetuista puulajeista Suomessa. Kynäjalava kasvaa tyypillisesti metriseksi puuksi, jossa on leveä ja pyöreähkö latvus. Suomessa tärkein kynäjalavan esiintymä on Hämeessä Vanajaveden rannoilla. Yksi Hämeenlinna Lempäälä-putkilin - jauk sen eteläisistä vaihtoehdoista olisi saattanut hävittää uhanalaisen kynäjalavan esiintymän. Valittu putkilinjaus kiersi kynäjalavaesiintymät ja säilytti luontoarvoiltaan arvokkaimmat rantalehdot koskemattomina. VALTIONEUVOSTO MYÖNSI GASUMILLE LUNASTUSLUVAN Hämeelinna Lempäälä-putkihanke pääsi konkreettisesti vauhtiin, kun valtioneuvosto omalta osaltaan hyväksyi hankkeen ja antoi Gasumille luvan ryhtyä tarvittavien maa-alueiden lunastuksiin. Jo ennen ennakkohaltuunottoa sovittiin putkilinjan puuston poistosta maanomistajien kanssa. Jokaisen 350 maanomistan kanssa pidettiin myös alkukatselmus putkilinjalla. RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT Rakennustyöt alkoivat linjan raivauksella, louhinnalla ja asennustien rakentamisella. Työt etenivät linjaa pitkin pohjoisesta etelään, ja loppukesästä ensimmäiset, teräksiset kaasuputket laskettiin kaivantoon. Rakennusmenetelmissä huomioitiin maan tulevat käyttötarpeet. Kaivutöissä peltoalueilla ruokamultakerros siirrettiin ensin syrjään, jotta se ei sekaantuisi muuhun kaivumassaan ja heikentäisi pellon viljelyominaisuuksia jatkossa. 02/ / / / /

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Puhtaus on aina ollut suomalaisessa kodissa arvossaan Gasum Energiapalvelut tuo maakaasun parhaat ominaisuudet kotiisi.

Puhtaus on aina ollut suomalaisessa kodissa arvossaan Gasum Energiapalvelut tuo maakaasun parhaat ominaisuudet kotiisi. Puhtaus on aina ollut suomalaisessa kodissa arvossaan Gasum Energiapalvelut tuo maakaasun parhaat ominaisuudet kotiisi. Yhä useampi perhe valitsee maakaasun puhtaasti järkisyistä Perheesi ja luonnon hyvinvointi

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Luonnollista lämpöä maakaasulla

Luonnollista lämpöä maakaasulla Luonnollista lämpöä maakaasulla Teollisuuden ja kiinteistöjen energiatehokkaat lämmitysratkaisut Luonnostaan parempia energiaratkaisuja MAAKAASU PALAA PUHTAASTI Lähilämpöä maakaasulla Alueelliset ja paikalliset

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot