SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009

2 SEURAA TEEMASIVUILLA HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKEN RAKENTAMISTA Tampereen seudulla maakaasun käyttö käynnistyi vuonna Kahdenkymmenen vuoden kuluessa maakaasun käyttö alueella kolminkertaistui ja kasvun myötä alkuperäisen siirtoputken kapasiteetti oli 2000-luvulla jo lähes täydessä käytössä. Gasumilla on velvoite kehittää siirtoverkkoa siten, että maakaasua on tarjolla sitä haluaville. Päätös Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettavasta rinnakkaisputkesta perustui ensisijaisesti kasvavaan maakaasun käyttötarpeeseen. Rakentamista ympäristöä kunnioittaen Maakaasuverkoston rakentamisessa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Hankkeet ovat kestoltaan pitkiä; Hämeenlinna- Lempäälä -laajennuksen suunnittelu aloitettiin keväällä 2005, putkilinjan luontoinventointi tehtiin kesällä 2006, rakentamistyöt käynnistyivät vuonna 2008 ja putki valmistui syyskuussa Esittelemme vuosikertomuksen teemasivuilla hankkeen eri vaiheita sekä käytännön tekoja, joilla kaikilla tähdättiin mahdollisimman vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Hämeenlinna Lempäälä rinnakkaisputki Putkilinja pituus ja halkaisija 43 km/500 mm Hankkeen kokonaiskustannukset noin 30 miljoonaa euroa Hankkeen kokonaiskesto Rakennustyöt 06/ /2009 KANSI: TAPIO VIRKKALA, SUOKURPPA-VEISTOS SIVU 35: TAPIO VIRKKALA, ULTIMA THULE -TEOS JULKAISTU TAPIO WIRKKALA RUT BRYK SÄÄTIÖN LUVALLA. KUVAAJA ARI KARTTUNEN/EMMA ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO 2

3 SISÄLTÖ GASUM LYHYESTI 4 GASUMIN VUOSI TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 LIIKETOIMINTA 9 Energiakauppa 9 Energiakaasut 10 Siirtopalvelut 10 Energiapalvelut 13 Liikennekäyttö 13 ASIAKKUUDET 15 MAAKAASUYHTEISÖ 21 VASTUULLISUUS 27 TILINPÄÄTÖS 31 YHTEYSTIEDOT 55 VUOSIKERTOMUS 2009 Toimitus: Minna Ojala ja Viestintätoimisto Povitasku Oy Graai nen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Tasku Oy Kuvat: Tuomas Pietinen, Ari Karttunen/EMMA, Gasum arkisto, Jukka Isokoski, Petteri Kitti, Lacell Oy, Pekka Vainio, Museokeskus Vapriikki Piirroskuvat: Juha Ilkka Paino: Euraprint Painosmäärä: 1500 kpl 3

4 GASUM LYHYESTI GASUMIN PERUSTEHTÄVÄ Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä. Turvaamme maakaasun ja biokaasun saatavuuden sekä kehitämme markkinaa Suomessa. LIIKEVAIHTO (MEUR) Meur ,7 GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh (vähennystä edelliseen vuoteen 10 %) Henkilöstö (keskimäärin) 222 Liikevaihto 1064,7 milj. euroa Liikevoitto 102,5 milj. euroa Investoinnit 68,6 milj. euroa Taseen loppusumma 767,8 milj. euroa Maakaasu on puhdas luonnontuote, joka on syntynyt miljoonien vuosien aikana orgaanisista aineista maakerrosten puristuksessa. Maakaasu on pääosin metaania. Se ei sisällä rikkiä, orgaanista typpeä, raskasmetalleja tai muita kiinteitä epäpuhtauksia. Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa syntyy biokaasua, joka on myös pääosin metaania. Biokaasu on uusiutuvaa polttoainetta, jota voidaan käyttää kuten maakaasua % SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) VEROJEN JÄLKEEN (RONA) , LIIKEVOITTO (%) Maakaasulla ja muilla energiakaasuilla voidaan korvata kiinteitä ja nestemäisiä fossiilisia polttoaineita ja siten vähentää päästöjä. Gasum palvelee monipuolisesti energiantuotantoa, asumista ja teollisuutta sekä erityisesti suurten taajamien joukko- ja jakeluliikennettä. Gasum soveltaa ja kehittää aktiivisesti teknologioita, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja tarjoavat kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja. Gasum-konserni toimii vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. LUPAUKSEMME Tuomme maakaasun ylivoimaiset ominaisuudet asiakkaidemme hyväksi. % % , OMAVARAISUUSASTE (%) 52,

5 GASUMIN VUOSI 2009 TALVI Tammi-maaliskuussa maakaasun myynti oli 12,6 TWh. Se oli 7,1 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Talouden taantuma vähensi maakaasun käyttöä teollisuudessa. Gasumista tuli Biovakka Suomi Oy:n osakas. Gasumin ja Biovakan yhteistyön tavoitteena on tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Tammi-maaliskuun välisenä aikana maakaasun hinta laski noin 12 %, myös tankkausasemilla autoille myytävän kaasun hintaa laskettiin. Jakeluverkkoa laajennettiin Kouvolan seudulla, kun Iitin Kausalaan ulottuvan putken rakennustyöt aloitettiin. KEVÄT Huhti-kesäkuussa maakaasun myynti oli 7,9 TWh, mikä oli 18 % vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Porvoossa otettiin käyttöön Suomen yhdestoista maakaasuautojen tankkausasema. Gasum ilmoitti tyytymättömyytensä markkinaoikeuden päätökseen koskien tulkintaa maakaasun hinnoittelun kohtuullisuudesta. Gasumin maakaasurahastosta myönnettiin yli euroa apurahoja. KESÄ Heinä-syyskuussa maakaasun myynti oli 7,6 TWh. Maakaasun myynti pysyi edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla johtuen teollisuuden käytön vähenemisestä ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Hämeenlinnan ja Lempäälän välille rakennettu maakaasuputki otettiin käyttöön. Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella aloitettiin nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen rakentaminen. Maakaasuputken perusparannus Pajarin ja Kiehuvan välillä valmistui, projekti oli merkittävä työllistäjä Kouvolan alueella. Uusi maakaasuautojen tankkausasema avattiin Helsingissä. Suomessa oli noin 500 maakaasuautoa, joista 100 pääkaupunkiseudulla liikennöiviä busseja. SYKSY Loka-joulukuussa maakaasun myynti oli 12,5 TWh. Espoon Suomenojalla otettiin käyttöön Fortumin uusi maakaasukäyttöinen voimalaitosyksikkö. Yhteysviranomaisilta hyväksyvä lausunto Mäntsälä Siuntio-hankkeen YVA-selostuksesta. Kaksi uutta tankkausasemaa avattiin, kahden seuraavan rakentaminen aloitettiin maakaasua käyttävien autojen määrä oli hyvässä kasvussa. Joulukuussa kovat pakkaset ja korkea sähkön hinta nostivat kaasun kysyntää hetkellisesti hyvinkin reilusti, mutta Gasum pystyi toimittamaan kaikki tilatut kaasumäärät. 5

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS KAASU UUDEN VUOSI- KYMMENEN ENERGIARATKAISU Yhteiskunnan energiantoimialalle asettamat uudet reunaehdot heijastuvat myös Suomen maakaasumarkkinoille, jotka kokivat muutoksen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Merkittävin muutostekijä toimialalla oli globaali huoli ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Euroopan unionissa haluttiin sitoutua merkittäviin ilmastonmuutosta hidastaviin toimenpiteisiin, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien polttoaineiden osuuden ja energiatehokkuuden lisäämiseen. Sekä EU-tasolla että Suomessa haluttiin myös lisätä energiaomavaraisuutta. Suomessa on lisäksi käynnissä teollisuuden rakennemuutos, joka vaikuttaa maakaasun käyttöön teollisuuden polttoaineena. Vuosikymmenen viimeisiin vuosiin osunut maailmanlaajuinen taloustaantuma kiihdytti jo alkamassa ollutta muutosta. Fortumin Suomenojan voimalaitos, joka vihittiin käyttöön marraskuussa 2009, on kuitenkin osoitus siitä, että maakaasu on vastaus myös uuden ajan haasteisiin. Maakaasu on energiatehokas, ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto isojen kaupunkitaajamien sähkön ja lämmön tuotantoon. Myös teollisuudesta löytyy edelleen monia kiinnostavia käyttökohteita maakaasulle. Uskonkin, että maakaasun käyttö voi edelleen kasvaa, vaikka taakse jäänyt vuosikymmen ei ollut enää samanlaista ripeän kasvun aikaa kuin sitä edeltänyt 90-luku. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 maakaasun käyttö kasvoi noin 55 %. Vuosien välisenä aikana nähtiin muutamia huippukäyttövuosia, mutta ei tasaista, vakiintuvaa kasvua. Voimalaitoskäytössä maakaasu on viime vuosikymmenellä joissain laitoksissa korvautunut muilla, useimmiten kotimaisilla puupolttoaineilla. Myös teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt maakaasun käyttöä. Puuta ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille, eikä se kaikissa tapauksissa ole järkevä vaihtoehto. MONIPUOLISIA PALVELUJA, UUSIA KÄYTTÖKOHTEITA Perinteisen voimalaitoskäytön rinnalle on nousemassa uusia käyttäjäryhmiä, jotka haluavat Gasumilta mahdollisimman monipuolisia palveluja. Pystymme jo nyt tarjoamaan asiakkaillemme paitsi maakaasua, myös erilaisia maakaasupohjaisia energiaratkaisuja, kuten lämpöä tai muuta maakaasusta jalostettua energiaa. Lisäksi maakaasulle on löytynyt kokonaan uudenlainen käyttökohde liikenteen polttoaineena maalla ja merellä. Gasum on panostanut kaasuautoliiketoiminnan kehittämiseen aktiivisesti. Vuoden 2009 lopussa Gasumilla oli yhteensä 12 tankkausasemaa kymmenellä eri paikkakunnalla. Kaasupohjaiselle liikenteelle on Suomessa vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kaasuautoilla voidaan myös vauhdittaa Suomen tavoitteita uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseksi liikenteessä, jos biokaasua onnistutaan hyödyntämään liikenteessä täysimittaisesti. Maakaasun käytöllä liikenteessä rakennetaan tietä biokaasun liikennekäytölle: maakaasu ja biokaasu täydentävät toisiaan liikenteen polttoaineina ja niiden jakelussa voidaan hyödyntää samaa tankkausasemaverkostoa. Gasum kehittää yhdessä yhteistyökumppaninsa Biovakka Suomen kanssa biokaasun tuotantoa maakaasuverkoston tuntumaan. Yhteistyöhankkeemme ovat lähteneet liikkeelle hyvin, ja uskomme, että biokaasua siirretään Gasumin verkossa vuoden 2011 lopulla. Biopohjaisten kaasujen hyödyntäminen edellyttää varsinkin alkuvaiheessa samanlaisia tukimuotoja ja veroratkaisuja, joita jo nyt on käytössä esimerkiksi turpeelle ja joita suunnitellaan tuulivoimalle. Tukijärjestelmiä luotaessa tulee kaikkia yhteiskunnan kannalta merkittäviä käyttökohteita kohdella tasapuolisesti. Maakaasun käyttömahdollisuuksien varmistamiseksi panostamme jatkuvasti maakaasun siirtoputkiverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Maakaasun käyttömahdollisuuksia lisää myös uusi maakaasun nesteytyslaitos, jota parhaillaan rakennamme Porvooseen. Nesteytettynä maakaasua voidaan kuljettaa myös kaasuverkostomme ulkopuolelle. Mahdollisuus nesteytetyn maakaasun varastointiin parantaa myös maakaasun huoltovarmuutta. Kokonaan uusi, vielä hyödyntämätön käyttökohde on nesteytettyyn maakaasuun perustuva meriliikenne, joka mahdollistaa uusien, tiukentuneiden kansainvälisten vaatimusten mukaisen laivaliikenteen Itämerellä. ENERGIATEHOKKUUS ESIIN Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät ohjausmekanismit, kuten energiaverotus ja eri energiantuotantomuotojen 6

7 saama tuki esimerkiksi syöttötarifi en muodossa ovat keskittyneet hiilidioksidipäästöihin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Maakaasupohjaisen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tehokkuus, putkilogistiikan edut maantiekuljetuksiin verrattuna ja maakaasun monipuoliset käyttömahdollisuudet erilaisissa tuotantoprosesseissa ja käyttökohteissa ovat keskusteluissa jääneet liian vähäiselle huomiolle. Gasum onkin esittänyt, että energiaverotuksen tulisi perustua polttoaineen energiasisältöön. Tällöin verotus kannustaisi polttoaineiden tehokkaaseen käyttöön. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos esillä ollut energiaveromuutos toteutuu, maakaasumarkkinoiden kehittämiseen jää varsin vähän tilaa. Tämä on sääli, sillä maakaasulla voitaisiin edistää juuri niitä tavoitteita, joihin Suomi ja EU ovat sitoutuneet. KAASUA BIORAAKA-AINEISTA Biokaasun tuotantoon voidaan käyttää hyvin monenlaisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntalietteitä, karjan lantaa ja haittakasveja. Selvitettävänä on myös laajamittaisen, puuraaka-aineen kaasutukseen perustuvan ns. synteettisen maakaasun tuotanto. Puuraaka-aineen käsittely olisi tarkoituksenmukaista tehdä siellä, missä puunjalostustoimintaa on jo tällä hetkellä ja esimerkiksi tarvittava raaka-aineen hankintaorganisaatio on olemassa. Perinteinen metsäteollisuusalue Kaakkois- Suomi on Gasumin maakaasuverkoston piirissä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei päästy kansainväliseen yksimielisyyteen siitä, miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua. Euroopan unioni on kuitenkin sitoutunut varsin tiukkoihin tavoitteisiin, jotka jäsenmaiden pitäisi toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana näemme, miten onnistumme nämä tavoitteet toteuttamaan. Uskon, että monipuolisilla kaasupohjaisilla energiaratkaisuilla näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan merkittävästi edistää. Tämä edellyttää, että valtio huomioi ohjaustoimissaan, kuten energiaverotuksessa, nykyistä paremmin maakaasun ja muiden energiakaasujen mahdollisuudet. Mikäli näin tapahtuu, Gasum haluaa ja sillä on myös valmiudet toteuttaa ja tarjota uuden ajan puhtaampia energiaratkaisuja. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Henkilöstöä kiitän sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Espoossa Antero Jännes toimitusjohtaja 7

8 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI VIITASAMMAKKO (Rana arvalis) Viitasammakko on EY:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Se saattaa pysytellä muutamien neliömetrien laajuisella alueella koko kesän. Laji talvehtii vesien pohjissa. Hämeenlinna Lempäälä-putken alkuperäisen linjauksen mukaisesta toteutuksesta Vanajaveden Makkaranselän pohjoispuolella olisi voinut koitua haittaa lajille, joten Gasum päätyi vaihtoehtoiseen putkilinjaukseen, joka ohitti viitasammakon esiintymisalueet turvalliselta etäisyydeltä. PUTKILINJAN LUONTOINVENTOINTI Hämeenlinna Lempäälä-rinnakkaisputkihankkeen esiselvityksiä oli tehty jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Ennen lopullista linjausvaihtoehtojen määrittelyä ja rakentamispäätöstä Gasum teetti alueella luontoinventoinnin, jossa putkilinjalla tai sen läheisyydessä havaittiin sekä uhanalaisia eläinlajeja että luontoarvoltaan suojeltavia kohteita. LINJAUKSEN TARKISTAMINEN Linjaussuunnittelun tavoitteena oli seurata aiemmin rakennettua putkilinjaa mahdollisimman pitkään, jotta rinnakkaisputken ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Paikoin maastokäytävä oli liian ahdas ja lisäksi luontoinventoinnissa todetut havainnot edellyttivät vaihtoehtoisten linjausten etsintää ja uusia selvityksiä. Myös arkeologiset muinaisjäännöslöydöt vaikuttivat linjausratkaisuihin. 05/ / / / /2006 8

9 LIIKETOIMINTA UUSIA, KIINNOSTAVIA TUOTTEITA Liiketoiminnan kehittämisessä uudet energiakaasut ovat merkittävässä asemassa. Tulevien vuosien investointipäätökset uuteen kaasuteknologiaan tuovat maakaasun rinnalle uusia, tehokkaita ja yhä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ENERGIAKAUPPA Energiavuotta 2009 leimasivat talouden taantuma ja siitä johtunut teollisuuden vähentynyt energian käyttö sekä aivan loppuvuotta lukuun ottamatta keskimääräistä korkeammat lämpötilat, jotka kaikki vähensivät kaasun käyttöä. Maakaasun myyntihinta laski vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen ajan, mutta kääntyi nousuun viimeisen neljänneksen aikana. Erityisesti alkuvuodesta maakaasun hintakilpailukyky oli heikko. Hintakilpailukykyä heikensi myös päästöoikeuksien matala hinta, joka näkyi kivihiilen käytön lisääntymisenä energian tuotannossa. Uusi hinnoittelujärjestelmä Vuoden 2009 aikana Gasum valmisteli uuden hinnoittelujärjestelmän eli tarifi n M2010 käyttöönottoa. Uuden hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä oli mukana Gasumin asiakkaista koottu kehittämisryhmä. Pääpiirteissään uusi hinnoittelujärjestelmä noudattelee rakenteeltaan edellistä tarifi a. Merkittävimmät uudistukset ovat yleistarifi in jakaantuminen kahteen osaan, vuosituotteeseen sekä kuukausituotteeseen. Kuukausittain tarkistettavissa olevan tilauksen osuus lisäsi maakaasukaupan joustavuutta merkittävästi, samoin lyhyen kaupan tilauksen lyheneminen tuntiin. Vuoden 2009 maakaasukaupasta peruskaasun osuus oli 91,5 %. Lisäkaasun osuus 5 % ja lyhyen kaupan Gasum Plussa-tuotteen osuus 2,2 % ja maakaasuasiakkaiden välisen jälkimarkkinakaupan osuus 1,2 %. Uusia maakaasun käyttäjiä Gasum rakentaa uuden siirtoyhteyden Pirkanmaalle Kangasalle, jonne kaasua toimitetaan mm. Saarioisten tehtaalle sekä Kangasalan kunnan lämpöyhtiön Kangasalan Lämmön tarpeisiin. Aiesopimus toimituksista allekirjoitettiin maaliskuussa 2009 ja varsinainen toimitussopimus tammikuussa Kausalassa merkittävä teollisuusasiakas, kuitu kangastehdas Lacell, otti ensimmäisenä maakaasun käyttöön Iitin kunnassa. Gasum jatkoi Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kanssa tekemäänsä aiesopimusta maakaasun toimittamisesta Turun talousalueelle heinäkuussa 2009 ja uudelleen helmikuussa Maakaasuratkaisun tekemistä Turun seudulla vaikeuttaa epätietoisuus energiaverojen kehityksestä lähivuosina. KAASUPÖRSSIN KAUPAN- KÄYNTIJÄRJESTELMÄ KEHITTYI Kaasupörssi Oy on Gasumin tytäryhtiö, joka ylläpitää internetissä markkinapaikkaa maakaasun jälkimarkkinoita ja hiilidioksidin päästöoikeuksien kauppaa varten. Jälkimarkkina- ja Gasum Plussa-kauppaa käydään Gas Physical Forward (GPF)- kaupankäyntimenetelmällä, jossa kaupan kohteena on fyysinen maakaasutoimitus yhden tunnin erissä. Vuonna 2009 kaupankäyntijärjestelmän sivuston rakenne uudistettiin käyttäjäystävällisemmäksi ja siihen lisättiin mm. raportointia helpottavia toiminnallisuuksia. Vuonna 2009 Kaasupörssin GPFkaupankäynnin vaihto pieneni 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvolyymi vastasi 3,4 prosentin osuutta maakaasun kokonaismyynnistä Suomessa. MAAKAASUN KÄYTTÖ SUOMESSA VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 TWh 60 * ) ennuste 2010 alkaen *)

10 LIIKETOIMINTA ENERGIAKAASUT Gasum teki vuonna 2009 merkittävän avauksen biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen hankkimalla 20 % vähemmistöosakkuuden Biovakka Suomi Oy:stä. Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita eloperäisistä raaka-aineista, kuten maatilojen tuottamasta lannasta, elintarviketeollisuuden märkälietteestä sekä vähittäiskaupan ja yhdyskuntien biojätteestä, jotka tällä hetkellä ovat huonosti hyödynnettyjä. Gasum haluaa yhdessä Biovakan kanssa tuottaa biokaasua erityisesti liikenteessä hyödynnettäväksi. Biovakka ja Gasum pyrkivät kehittämään biokaasun tuotantolaitoksia Gasumin maakaasun siirtoverkoston yhteyteen niin, että biokaasulaitoksilla tuotettu biokaasu voidaan siirtää Gasumin verkossa asiakkaille. Gasum selvitti vuoden 2009 aikana biokaasun tuotantoon liittyen useita toimintamalleja. Vaihtoehtoina selvitettiin mm. maakaasuverkoston alueella sijaitsevaa reaktorilaitosta, jäteveden puhdistamon yhteydessä tuotetun kaasun syöttämistä Gasumin verkkoon sekä Gasumin verkoston ulkopuolelle rakennettavaa laitosta, jonka yhteyteen perustettaisiin maakaasuautojen tankkausasema. Nesteytetyn maakaasun osuus kasvaa Gasum käynnisti vuonna 2009 uuden maakaasun nesteytyslaitoksen rakentamisen Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle. Uuden laitoksen tuotantokapasiteetti on tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa, ja se on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön kesällä Nesteytyslaitoksen yhteyteen rakennetaan kuutiometrin säiliöt, joissa nesteytettyä maakaasua voidaan varastoida huoltovarmuuden varmistamiseksi. Gasum on jatkanut selvityksiä mahdollisuuksista hyödyntää nesteytettyä maakaasua laivaliikenteen polttoaineena. Kansainvälisen meriliikennealan järjestön (IMO) sopimuksen mukaan vuonna 2015 laivaliikenteen polttoaineiden on oltava rikittömiä ja vähäpäästöisiä. Myös yleinen huoli Itämeren tilasta on saanut Itämeren laivaliikenneyhtiöt kiinnostumaan puhtaammista polttoainevaihtoehdoista. Gasum on selvittänyt erityisesti saaristomeren lauttaliikenteen muuttamista LNG-käyttöiseksi. Laajamittainen LNGpolttoaineen käyttö Itämeren alueella edellyttäisi LNG-tankkausmahdollisuuksia useassa satamassa Itämeren alueella. SIIRTOPALVELUT Maakaasuverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja maakaasun käyttöennusteiden perusteella. Gasumia koskee myös maakaasumarkkinalain mukainen maakaasuverkoston kehittämisvelvollisuus. Maakaasun siirtokapasiteetin on oltava riittävä myös lyhytkestoisten käyttöhuippujen aikana. Vuonna 2009 Gasumin verkkoon lisättiin 46 kilometriä uusia putkiosuuksia. Imatran vastaanottoaseman uudistushanke saatettiin päätökseen. Jyväskylä Varkaus Pori Kyröskoski Nokia Tampere Siirtoputkiston pituus km Siirtoputkiston tilavuus m 3 Kompressoriyksiköt 9 Liitynnät siirtoputkesta 200 Mikkeli Investoinnit 68,6 milj. euroa Savonl Rauma Valkeakoski Heinola Imatra Lappeenranta Uusikaupunki Hämeenlinna Riihimäki Lahti Nastola Kuusankoski Kouvola Luumäki Naantali Turku Salo Lohja Hyvinkää Tuusula Kerava Espoo Vantaa Orimattila Mäntsälä Porvoo Kotka Anjalankoski Hamina Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Hanko Kirkkonummi Helsinki Inkoo Kirkkonummi 10 Paldinski Tallinna Narva

11 Gasum hankki vähemmistöosuuden Biovakka Oy:stä. Sopimuksen allekirjoittivat Biovakan Janne Lehtonen ja Jyrki Heilä ja Gasumin Antero Jännes ja Björn Ahlnäs. Tampereella tehtiin yhteensä kymmenen erilaista liitostyötä, mm. uuden Hämeen rinnakkaisputken sekä Lakalaivan ja Lahdesjärven tiemuutoksien vaatimat liitostyöt. Merkittävät verkoston laajennushankkeet Turun talousalueelle ja Mäntsälästä Sipooseen ovat Gasumin investointiohjelmassa. Lisäksi alkuperäisen, 70-luvulla rakennetun runkoputken peruskorjausta Imatran ja Kouvolan välillä jatketaan. Muutoksia siirtoliiketoiminnan valvontamalliin Maakaasun siirtopalveluliiketoimintaa valvoo Energiamarkkinavirasto (EMV). Vuoden 2009 lopussa päättyi ensimmäinen neljän vuoden valvontajakso, jonka aikana EMV seurasi siirtopalveluliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta. Ensimmäisellä valvontajaksolla Gasumin verkkoliiketoiminnan tuotto jäi alle viranomaisen määrittelemän sallitun kohtuullisen tuottotason. Uusi, neljän vuoden valvontajakso alkoi vuoden 2010 alusta. Uuden jakson myötä valvontamalliin lisättiin maakaasun siirtoliiketoiminnan toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus. Molemmissa valvontaelementeissä Energiamarkkinavirasto asettaa tavoitetason. Kustannustehokkuuskannustimen tavoitetaso asetetaan neuvottelumenettelyllä kevään 2010 aikana. Toimitusvarmuuskannustimen tavoitetaso on kiinteä. Kustannustavoitteen alittuessa Gasumilla on mahdollisuus bonukseen, ylittyminen puolestaan johtaa sakkoon. Toimitusvarmuuskannustin sisältää tavoitetason toimittamatta jääneelle kaasumäärälle, jonka syynä ovat joko suunnitellut tai suunnittelemattomat katkokset. Tavoitetason ylittyminen johtaa sakkoon. Toimitusvarmuuskannustimessa ei ole bonusmahdollisuutta. Gasumin verkko sopii myös biopohjaisille kaasuille Siirtopalvelujen kehittämistyössä on huomioitava myös verkossa siirrettävät uudet energiakaasut, kuten biokaasu. Selvitysten mukaan erityyppisestä biomassasta tuotettu biokaasu voidaan jalostusprosessin jälkeen syöttää Gasumin siirtoverkkoon. Gasum käynnisti vuonna 2009 selvitykset liittyen suurimittakaavaiseen kaasun tuotantoon biomassaa kaasuttamalla. Gasumin siirtoverkon avulla tämä biopohjainen synteettinen maakaasu, SNG (synthetic natural gas), voidaan siirtää tehokkaasti myös Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille. Gasum osallistuu muun muassa VTT:n koordinoimaan UCGFunda-projektiin, jossa tutkitaan erilaisten biomassapohjaisten polttoaineiden kaasutusta, kaasun puhdistusta sekä arvioidaan eri lopputuotteisiin tähtääviä prosesseja. Nämä uudet kaasut edellyttävät muutoksia sekä Gasumin siirtoverkoston että koko Suomen kattavan maakaasun siirtojärjestelmän taseselvitykseen. Gasum on käynnistänyt taseselvitysmallin kehittämistyön. Tavoitteena on, että Gasumilla on valmius puhdistetun biokaasun vastaanottamiseen verkkoonsa vuoden 2011 aikana. Biokaasun vastaanotto verkkoon edellyttää huolellista biokaasun koostumuksen ja laadun seurantaa. Biokaasun tuotteistukseen ja hinnoitteluun vaikuttavat oleellisesti viranomaisten päätökset biopolttoaineiden syöttötarifi sta ja verokohtelusta. Gasum jatkaa selvityksiä mahdollisuuksista maakaasun hankinnan hajauttamiseen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin aloittamisella. Uudet, kevyemmät ja edullisemmat LNG:n purkutekniikat voivat nopeuttaa tämän vaihtoehdon toteutumista. GAASIENERGIA Gasumin Virossa toimivan tytäryhtiö Gaasienergian liiketoiminta kehittyi hyvin vuonna Yhtiön operatiivinen tulos oli sen historian parhaita. Gaasienergian kaasun myynti oli hieman ennakoitua korkeampi. Ennakkoon arvioitiin, että Gaasienergian asiakkaista siirtyisi huomattava osa Eesti Gaasin asiakkaaksi. Kaasun siirtovolyymi oli ennakkoarvioiden mukainen. Taloudellinen lama hidasti investointeja, vuonna 2009 toteutettiin vain viidennes suunnitteilla olleista investoinneista. Gaasienergia otti vuonna 2009 käyttöön uudet kaasuntoimituksen tyyppisopimusehdot. 11

12 LIIKETOIMINTA Maakaasun nesteytyslaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Porvoon Kilpilahdessa. 36 metriä pitkät säiliöt kuljetettiin Kilpilahden satamasta Gasumin työmaalle helmikuussa. Nesteytetyn maakaasun, LNG:n, markkinat ovat kasvaneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Myös Suomessa kysyntä kasvaa. Tähän vaikuttavat muun muassa öljyn hintakehitys ja LNG:n uudet käyttökohteet, kuten Itämeren laivaliikenne. Esimerkiksi Destia suunnittelee LNG-käyttöisten saariston yhteyslauttojen hankkimista. Nesteytettynä maakaasua voidaan markkinoida niillekin alueille, jotka eivät ole maakaasuverkoston piirissä. Sitä käytetään muun muassa kaasumoottoreiden koekäyttöön ja testaukseen sekä maakaasun ja biokaasun varapolttoaineeksi. Porvoon nesteytyslaitoksen rakentaminen alkoi Kysyntään vastatakseen Gasum rakentaa maakaasun nesteytyslaitoksen Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle. Maanrakennustyöt ja perustukset tehtiin vuonna 2009, ja laiteasennukset alkoivat tammikuussa Laitteet on toimittanut Hamworthy Gas Systems Norjasta. Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaa euroa. Tuotannon on tarkoitus alkaa laitoksella kesällä Valmistuttuaan laitos nelinkertaistaa LNG:n tuotannon noin tonniin vuodessa. Nesteytysprosessissa tarvittava nesteytetty typpi hankitaan Gasumin laitokselle läheiseltä AGAn ilmakaasutehtaalta. Gasum ostaa AGAlta myös laitoksen käytön, valvonnan sekä huollon ja kunnossapidon. Laitoksen käyttövalvonta tapahtuu kauko-ohjatusti AGAn Harjavallan tehtaalta. LNG kuljetetaan asiakkaille rekoilla. Gasum otti käyttöön kaksi LNG-rekkaa helmikuussa Gasumin tuotantolaitoksen yhteyteen rakennetaan yli kuutiometrin tuotevarasto, joka parantaa toimitusvarmuutta. Lisäksi Gasum hankkii siirrettävän LNG-höyrystimen varapolttoainekäyttöä varten. GASUM ANTOI ITÄMERI-SITOUMUKSEN Gasum antoi sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseksi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta helmikuussa Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, LNG:tä, meriliikenteen polttoaineena. Alkuvaiheessa tavoitteena on saada LNG saaristomeren yhteyslauttojen polttoaineeksi, jatkossa mahdollisesti laajemminkin käyttöön Itämeren liikenteessä. LNG sopii hyvin meriliikenteen polttoaineeksi, sillä siitä aiheutuu ympäristöön huomattavasti vähemmän päästöjä kuin esimerkiksi kevyestä polttoöljystä. Laivaliikenteessä maakaasuun siirtymistä vauhdittaa Kansainvälisen merijärjestön IMO:n vaatimus laivojen polttoaineen rikittömyydestä vuoteen 2015 mennessä. BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi julkisinstituutioilta, yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta. Osa sitoumuksista vaikuttaa suoraan Itämeren tilaan ja osa on välillistä apua Itämerityöhön. 12

13 LIIKETOIMINTA ENERGIAPALVELUT Gasumin energiapalveluihin kuuluvat maakaasupohjaiset energiaratkaisut, kuten lämmönmyynti sekä kaasulaitteiden myynti, asennukset ja huolto. Lämpöpalvelujen tuotekehitys edistyi hyvin. Useita uusia lämmön toimitussopimuksia tulee käyttöön vuoden 2010 aikana. Lähivuosina energiapalveluiden painopiste on yhä energiatehokkaampien ja ympäristömyötäisempien asiakasratkaisujen kehittämisessä. Gasum on jo lanseerannut aurinkolämpötuotteen, jossa maakaasulämmityksen rinnalla voidaan hyödyntää aurinkokeräimien tuottamaa energiaa. Viimeisin kondenssikattilatekniikka nostaa maakaasulämmityksen hyötysuhteen jopa 109 prosenttiin ja on tehokkuudeltaan markkinoiden paras lämmitysratkaisu. Lisäksi Gasum Paikallisjakelu Oy selvittää reaaliaikaisen, etäluettavan kaasunmittausjärjestelmän toteuttamista. Pienasiakkaille aktiivista maakaasun myyntiä Gasum-konserniin kuuluva Gasum Paikallisjakelu Oy myy maakaasua kotitalouksille ja yrityksille kahdeksalla paikkakunnalla. Jakeluputkiston pituus on noin 500 km. Gasum Paikallisjakelun myynti kasvoi noin 8 % edellisvuoteen verrattuna. Merkittävimmin myyntiä kasvattivat uudet käyttökohteen erilaisten tuotantolaitosten prosesseissa. Gasumin suurin yksittäinen jakeluverkko on Helsingin kaupungin alueella, jossa kaasua toimitetaan noin kotitalouteen sekä 300 ravintolaan liesikäyttäjille. Muita jakeluverkkoja on mm. Lohjalla, Kotkassa, Porvoossa ja Siuntiossa. Maakaasuverkoston tuntumassa oleville pientaloalueille markkinoitiin maakaasua suorapostituskampanjalla. Kun uusi maakaasuputki Mäntsälästä Siuntioon valmistuu, kaasunjakelun piiriin tulee useita uusia kuntia läntisellä Uudellamaalla. Gasum on jo kartoittanut näiden kuntien kaasun käyttöpotentiaalia. LIIKENNEKÄYTTÖ Gasumilla oli vuoden 2009 lopussa 12 julkista maakaasuautojen tankkausasemaa. Vuoden 2009 aikana valmistuivat asemat Porvooseen, Helsingin Roihupeltoon, Hyvinkäälle ja Lahteen. Gasumin tavoitteena on lähivuosien aikana rakentaa noin 30 aseman verkosto maakaasu-suomen alueelle. Gasum on asettanut tavoitteekseen tarjota vuodesta 2011 alkaen kaasuautoilijoiden käyttöön biokaasua, joka on uusiutuva, kotimainen polttoaine. Kun maakaasuverkoston alueen, erityisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, biokaasupotentiaali hyödynnetään tehokkaasti, Gasum voi ratkaisuillaan merkittävästi edistää liikenteen uusiutuvan energian 10 prosentin tavoitteen saavuttamista. Gasum tekee tiivistä yhteistyötä maakaasuautojen myyjien ja maahantuojien kanssa maakaasuautoilun edistämiseksi. Vuonna 2009 järjestettiin useita ammattiautoilijoille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa esiteltiin maakaasuautojen ominaisuuksia ja edullisia käyttökustannuksia. Bensiinikäyttöisiin autoihin asennettavat, kaasun käytön mahdollistavat jälkiasennussarjat ovat herättäneet kiinnostusta autoilijoissa. Vuonna 2009 asennustoimintaan saatiin uusia toimijoita, mikä myös kasvatti maakaasuautojen määrää. Jyväskylä Varkaus Savonlin Pori Mikkeli Rauma Heinola Uusikaupunki Nastola Kuusankoski Luumäki Gasumin tankkausasemien tilanne huhtikuussa 2010 Salo Tuusula Gasumin tankkausasema Muun toimijan tankkausasema Gasumin asema suunnitteilla Kirkkonummi 13 13

14 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI KELTAMATARA (Galium Verum) Keltamatara on aiemmin ollut yleinen kuivien ketojen ja pientareiden laji, mutta perinneympäristöjen kuten niittyjen kato a- minen on tehnyt siitä harvinaisen, uhanalaisen lajin. Värikkäänä kasvina keltamatara on ollut merkittävä värjäyskasvi, jonka kukista on saatu keltaista ja juurista upean korallinpunaista väriä. Kasvia on myös käytetty rohdoksi hoitona turvotukseen sekä munuais- ja rakkovaivoihin. Hämeenlinna Lempäälä-putkilinjaus kulkee Kaskenmäen Natura alueen länsipuolta ylittäen paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi nimetyn Lintustenmäen niityn. Linjausta oli mahdotonta siirtää Natura alueen ja asutuksen vuoksi, joten perinnemaiseman säilyttämisen ja keltamataran kasvuolosuhteiden kannalta alueen rakennustyöt tehtiin erityistä varovaisuutta noudattaen. MAANOMISTAJIEN KUULEMINEN Neljänkymmentä kilometriä pitkän maakaasuputken rakentaminen kosketti 350 maanomistajaa, joiden kanssa Gasum oli tiiviissä vuorovaikutuksessa koko hankkeen ajan. Kesällä 2006 pidettiin ensimmäiset keskustelu- ja infotilaisuudet, joista linjasuunnittelijat saivat paljon hyödyllistä tietoa paikallisista olosuhteista jatkosuunnittelun avuksi. Seuraavana kesänä oli vuorossa lunastuslain edellyttämät maanomistajien kuulemiset. YMPÄRISTÖSELVITYS VALMISTUI Hämeen ympäristökeskus katsoi Gasumin ja Neste Jacobsin laatiman ympäristöselvityksen täyttävän YVA-lain mukaisen selvilläolovelvollisuuden. Ympäristöselvityksessä arvioitiin kattavasti hankkeen rakentamisvaiheen ja käytön aikaisia vaikutuksia ympäristöön. Selvityksen mukaan maakaasuputken merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana. Rakennustöiden jälkeen putken käytön vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät. 06/ / / / /

15 ASIAKKUUDET PAIKALLISET TARPEET KOROSTUVAT Maakaasun käytössä on suuria, paikallisia eroja. Kaakkois- Suomessa maakaasua on käytetty jo yli 30 vuotta, kun esimerkiksi osassa Länsi-Uuttamaata maakaasua päästään hyödyntämään ensimmäistä kertaa. ILMASTONMUUTOS PAIKALLISENA HAASTEENA Kunnalliset energiayhtiöt ovat Gasumin tärkeä asiakasryhmä, niiden osuus Gasumin maakaasun myynnistä on noin 45 %. Kunnallisissa energiayhtiöissä on tapahtunut monia rakennemuutoksia kuntaliitoksista sekä toimintojen eriyttämisestä johtuen. Kuntia, joiden alueella maakaasuverkko kulkee ja maakaasu on hyödynnettävissä, oli Suomessa vuonna 2009 kaikkiaan 41. Kuntaliitto teki vuonna 2009 selvityksen kuntien ilmastopolitiikasta. Selvityksen perusteella maakaasu-suomen kunnat ovat lähteneet aktiivisesti kehittämään ilmastopolitiikkaansa. Mm. Lahti, Lappeenranta, Lohja ja Riihimäki sekä pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä ovat laatineet ilmastostrategian. Strategioissaan kunnat korostavat uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä ja energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kunnat haluavat edelleen panostaa kaukolämmön kehittämiseen. Gasum pyrkii aktiivisesti viestimään kuntapäättäjille maakaasun entistä monipuolisemmista hyödyntämismahdollisuuksista sekä myönteisistä vaikutuksista lähi-ilmanlaatuun. Maakaasulla nähdään kasvupotentiaalia myös liikennekäytössä, vaihtoehtoisena polttoaineena yrityksille, taloyhtiöille ja omakotiasukkaille. Myös biokaasuliiketoiminnassa kunnilla on merkittävä rooli mm. jäte- ja vesiyhtiöidensä kautta. Esimerkiksi vesilaitosten jätevesilietteitä voidaan käyttää raaka-aineena biokaasureaktoreissa, joita Gasumin osin omistama Biovakka suunnittelee rakentavansa maakaasuverkoston tuntumaan. Gasum selvitti näkemyksiä Yhteistyön kehittämisen kannalta on oleellista, että Gasum ja sen tuotteet TUNNETKO OMALLE ASUINKUNNALLESI ASETETUT HIILIDIOKSIDIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET? (%) MAAKAASUN SUURIN KASVUPOTENTIAALI (%) N=343 % Kyllä Ei Kaikki n=343 Luottamusmiehet n= t t Asiantuntijat n=111 % Teollisuuden prosessit Liikenteen polttoaine Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Kiinteistöjen lämmitys Lämmön tuotanto Kasvihuoneviljely Sähkön tuotanto Kotitaloudet Ravintolat ja suurkeittiöt 15

16 ASIAKKUUDET tunnistetaan myös kunnallisten luottamushenkiöiden parissa. Vuoden 2009 lopussa Gasum teki läntisen Uudenmaan kuntapäättäjien keskuudessa sähköisen kyselyn, jossa selvitettiin luottamushenkilöiden näkemyksiä paikallisesta ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä mielipiteitä maakaasusta, biokaasusta ja Gasumista. Gasumin tunnettuus vastaajien keskuudessa oli heikohko, mutta maakaasua pidettiin tehokkaana ja biokaasua tulevaisuuden energialähteenä. Vuoden 2010 aikana Gasumin on tarkoitus edelleen parantaa alueellista näkyvyyttään erilaisilla paikallisesti suunnatuilla viestintähankkeilla. PÄÄKAUPUNKISEUTU LUOTTAA MAAKAASUUN Valtaosa pääkaupunkiseutulaisista asuu kaukolämpökiinteistöissä, ja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kaukolämmön tuotannosta noin puolet katetaan maakaasulla. Alueen kaukolämpötuotanto on keskittynyt pääosin yhteistuotantolaitoksiin, joissa tuotetaan myös merkittävä määrä sähköä. Espoossa Fortum otti marraskuussa 2009 käyttöön uuden, maakaasukäyt- Lähde: Energiateollisuus ry MAAKAASUN OSUUS KAUKO LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOSSA töisen voimalaitoksen Suomenojalla. Maakaasun osuus Espoon kaukolämmön tuotannossa nousi uuden voimalaitoksen myötä noin 60 prosenttiin, ja samalla sähköntuotantoteho kasvoi merkittävästi. Pääkaupunkiseudulle on tulossa lähivuosina myös toinen merkittävä maakaasuratkaisu. Vantaan Energian hyötyvoimalaitoskonsepti voitti YTV:n (nyk. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY) kilpailutuksen pääkaupunkiseudun jätehuollosta. Vuonna 2014 valmistuvan laitoksen jätteenpolton sähköntuotantokapasiteettia lisätään maakaasun avulla. Monipuolista maakaasun käyttöä Paitsi maakaasulla tuotettua sähköä ja kaukolämpöä, metropolialueen asukkaat hyödyntävät myös maakaasubussien puhtaampaa liikennettä. Pääkaupunkiseudulla liikennöi tällä hetkellä noin sata maakaasukäyttöistä bussia, joita on käytössä mm. Helsingin Bussiliikenteen, Tammelundin liikenteen sekä Nobinan operoimilla reiteillä. Maakaasua käyttävät pääkaupunkiseudulla useat teollisuuslaitokset, mm. uusi Pauligin kahvipaahtimo Vuosaaressa sekä Hansaprintin painolaitos Vantaalla. Kivihiili 26 % Maakaasu 35 % Turve 16 % Öljy 7 % Uusiutuvat 14 % Muut 2 % Polttoaine-energia yhteensä v ,8 TWh Helsingin alueella on myös Suomen suurin maakaasun paikallisjakeluverkko. Vuoden 2010 alussa pääkaupunkiseudulla aloittivat toimintansa uudet yhteistyöelimet, Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Molemmilla organisaatioilla on tärkeä rooli erityisesti biokaasun hyödyntämismahdollisuuksien kehittäjänä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla on sitouduttu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen omalla ilmasto-ohjelmalla. Helsingin Energia näkee yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona biopohjaisen synteettisen maakaasun hyödyntämisen Vuosaaren voimalaitoksella. Kaasumaisen uusiutuvan polttoaineen logistiikka voitaisiin hoitaa tehokkaasti putkea pitkin kuten maakaasunkin. Ratkaisun toteuttaminen vienee kuitenkin useita vuosia. ASIAKKAAT MUKANA UUDEN HINNOITTELUJÄRJESTELMÄN KEHITYSTYÖSSÄ Maakaasun tukkumyynnin hinnoittelussa otettiin käyttöön uusi hinnoittelujärjestelmä eli tarifi vuoden 2010 alussa. Gasum halusi ottaa hinnoittelujärjestelmän kehitystyössä asiakasnäkökulman mahdollisimman aikaisin ja tehokkaasti mukaan. Asiakastyöryhmien kokoonpanoissa pyrittiin saamaan kattava edustus erikokoisia ja eri käyttäjätyypin kaasuasiakkaita. Työryhmien ensimmäiset kokoukset olivat tammi-helmikuussa 2008 ja viimeinen loppuvuonna Gasum esitteli uuden hinnoittelujärjestelmänsä rakennetta toukokuussa 2009, ja uusi hinnasto julkistettiin elokuussa. jatkuu sivulle 18 16

17 Lacell Oy:n maakaasun avulla valmistuva rullamuotoinen raakamateriaali päätyy suomalaisille, venäläisille, baltialaisille ja keskieurooppalaisille yrityksille. METSÄTEOLLISUUDEN INNOVAATIO VALMISTUU MAAKAASUN AVULLA Lacell Oy on suomalaisen metsäteollisuuden valopilkkuja. Alan uusi tulokas rakennutti kuitukangasta valmistavan tehtaan Kymenlaaksoon ja työllistää nyt kymmeniä paperiteollisuuden ammattilaisia. Tehdas rakennettiin Iitin Kausalaan maakaasuverkon lähelle, sillä yrityksen perustajat näkivät maakaasussa monia etuja. Maakaasu sopii toimitus- ja huoltovarmuutensa vuoksi erinomaisesti prosessiimme. Myös polttoaineen vähäpäästöisyys on meille tärkeää, Lacell Oy:n toimitusjohtaja Risto Tamminen selittää. Lacell Oy käyttää maakaasua tehtaan lämmitykseen ja polttoaineena tuotannon kuivaimissa. Tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivistä, sillä kankaan on kuivuttava nopeasti. Tällöin kiertoilmakuivausjärjestelmän polttoaineen on oltava kaasumainen. Kaasu voi olla suoraan kosketuksessa tuotteeseen puhtautensa vuoksi. Lacell Oy valmistaa ainoana Suomessa airlaid-tekniikalla eli ilman avulla kuitukangasta. Suomessa kehitetyllä menetelmällä kotimaisesta selluloosasta syntyy paperinomainen materiaali. Sen puhtaus on tärkeää, sillä Lacellin asiakasyritykset valmistavat siitä hygienia-, pyyhintä-, kattaus, pakkaus-, suodatus- ja sairaalatuotteita. ETUA MUUTTUVILLA MARKKINOILLA Imukykyisiä kuitukangastuotteita kysytään yhä enemmän Skandinaviassa ja erityisesti Venäjällä. Etenkin hygienia- ja terveydenhuoltotuotteissa kuitukangas lisää suosiotaan korvaten perinteisiä puuvilla- ja muovipohjaisia tuotteita. Se pystyy erottumaan kilpailijoitaan ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona. Puuvillan tuotanto ja valmiiden tuotteiden usein toistuva peseminen on kallista ja kuormittaa ympäristöä. Muovikuitutuotteita taas ei voi kompostoida. Kuitukangastuotteen voi kompostoida tai polttaa energiajätteenä. Ekologisuutta painottavaan kokonaisuuteen maakaasu sopii Tammisen mielestä hyvin. Maakaasu on yksi puhtaimmista energiamuodoista. Kun ottaa alkuvaiheessa huomioon ympäristöasiat niin raaka-aineissa kuin tuotannossa, saa etulyöntiaseman markkinoilla. MAAKAASU HYVIN VASTAAN KAUSALASSA Gasum rakensi uutta kuitukangastehdasta varten Kausalaan yksitoista kilometriä pitkän jakeluputken. Putkiyhteys valmistui suunnitelmien mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä, ja tehtaan avajaisia juhlittiin alkuvuonna Putkilinja kulkee noin kahdenkymmenen yksityisen maanomistajan sekä seurakunnan ja Iitin kunnan alueilla. Yhteistyö maanomistajien kanssa sujui hyvin. Gasum sopi kaikkien maanomistajien kanssa putken sijoittamisesta ja maa-alueiden käyttöoikeudesta. Uusi putkiyhteys tuo Kausalan alueen muullekin teollisuudelle ja asukkaille mahdollisuuden siirtyä maakaasun käyttöön. 17

18 ASIAKKUUDET Gasumin asiakastyöryhmät osoittautuivat onnistuneeksi tavaksi tuoda asiakkaat tiiviimmin mukaan hinnoittelun kehitystyöhön. Myös työryhmissä mukana olleet asiakkaiden edustajat katsoivat työn hyödylliseksi ja lisää tietoa hinnoittelun perusteista tarjonneeksi. SIIRRON LISÄ- PALVELUT TUTUIKSI Gasumin asiakassuhteiden hoidossa säännölliset tapaamiset ovat avainasemassa. Viime vuosina Gasum on panostanut erityisesti siirtopalvelujen yhteyshenkilöiden tapaamisiin. Heille järjestettiin viisi alueellista tapaamista vuonna Tapahtumissa kerrottiin mm. Gasumin siirtoverkoston kehittämishankkeista, liitostöiden aiheuttamista poikkeustilanteista sekä Gasumin lisäpalveluista, joita ovat esimerkiksi maakaasulaitteiden mekaaninen ja sähköinen kunnossapito, maakaasun määrämittareiden ja määrämuuntimien huolto ja kalibrointi sekä linkkimastopaikkojen ja katodisen suojauksen vuokrauspalvelut. Gasum selvitti lisäpalveluidensa asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin marraskuussa. Kysely lähetettiin palveluita käyttäneiden yritysten yhteyshenkilöille. Kyselyn perusteella Gasumin toiminta koetaan ammattitaitoiseksi, luotettavaksi, laadukkaaksi ja asiakasta palvelevaksi. Kehityskohteiksi arvioitiin lisäpalveluiden tunnettavuus. KEHÄ VIITOSTA HALUTAAN AJAA MAAKAASUAUTOILLA Kehä V -yhteistyöhankkeessa kehitetään metropolialuetta ympäröivien, Hanko Hyvinkää Porvoo-tien varren kuntien yhteistyötä. Kehä V on ottanut yhdeksi tavoitteekseen, että tien alueella pystytään hyödyntämään maakaasuajoneuvoja. Kehä V -vyöhyke on noin 200 km pitkä. Sen ytimenä ovat valtatie 25 ja kantatie 55 muodostama tieyhteys Kehä V ja Hanko Hyvinkää-rata. Kehä V kautta kulkevat kaikki pääkaupunkiseudun säteittäiset yhteydet valtakunnalliset pääväylät ja pääradat. Kehä V -vyöhykkeellä asuu noin suomalaista ja pääosa siitä on alle tunnin matkaetäisyydellä Helsingistä. Kehä V:llä liikenne sujuu turvallisesti ja ruuhkitta myös tulevaisuudessa. Sen liikennemäärä vaihtelee ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä. Gasum liittyi yhdeksi Kehä V -hankkeen yhteistyökumppaniksi keväällä LOHJAN SEUTU VT 1 LOHJA HYVINKÄÄN- RIIHIMÄEN SEUTU VT 2 VIHTI VT 3 VT 4 NURMI- JÄRVI HYVINKÄÄ KUUMAKUNNAT MÄNTSÄLÄ KT 55 PORVOO VT 6 VT 7 RAASEPORIN SEUTU KARJAA KT 25 HELSINKI PORVOON SEUTU TAMMISAARI HANKO Kehä V:tä palvelevat maakaasun tankkausasemat 18

19 LÄMPÖASIAKKUUS KASVUSSA Maakaasulla tuotettu lämpö on erityisen kilpailukykyinen niillä maakaasu-suomen alueilla, joilla kaukolämpöä ei ole saatavissa. Gasumin lämpöpalveluiden toimintamalli on kehitetty mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Asiakkaan tarvitsema lämpö tuotetaan lähellä, jolloin siirtohäviöt jäävät minimiin. Kaikki tarvittavat laitteet lämmön tuottamiseksi ovat Gasum Energiapalveluiden vastuulla, mikä keventää asiakkaan omia investointitarpeita. Lämmitysratkaisun käyttöönotto sujuu kokonaisuudessaan Gasumin kautta. SUNILASSA SANEERAUKSELLA ENERGIASÄÄSTÖJÄ Kotkan Sunilaan rakennettiin paperiteollisuuden voimakkaan kasvun vuosina 1930-luvun lopulla sulfaattiselluloosatehdas sekä asuntoalue palvelemaan tehtaan johtoa ja työntekijöitä. Alueen arkkitehtinä toimi Alvar Aalto. Vuodesta 1969 lähtien asuinrakennuksista on muodostettu asunto-osakeyhtiöitä ja alkuperäisestä, tiiviistä tehdasyhteisöstä on muovautunut korkea-arkkitehtuurinen, moni-ilmeinen lähiö. Sunilan alueen lämpökeskuksissa siirryttiin 1980-luvun lopulla maakaasun käyttöön. Vuonna 2009 Etelä-Kymin Asunto Oy EKA päätti päivittää laitteiston nykytekniikan tasolle. Vanha kattila oli palvellut jo yli 20 vuotta, ja Gasum teki urakkatarjouksen, johon oli helppo tarttua, kohteen isännöitsijä Lasse Arola perustelee. Uusi kondenssikattila jäi muutostöiden jälkeen Gasumin omistukseen ja valvontaan. Isännöitsijä voi nukkua nyt yönsä rauhassa, vaikkakin kokemukseni mukaan maakaasukattiloissa on ollut vähemmän vikoja kuin öljykattiloissa. Olemme olleet tyytyväisiä maakaasun käyttäjiä tähänkin asti, mutta säästöt polttoainekulutuksessa otetaan hyvillä mielin vastaan, Lasse Arola jatkaa. Gasum Paikallisjakelu Oy MAAKAASUN MYYNTI Alue- ja kaukolämpö 16,7 % Liesikäyttäjät 1,7 % Lämmitys pientalot 4,9 % Rivi- ja kerrostalot 9,9 % Puutarhat 0,9 % Palvelu-, liike- ja julkinen sektori 21,7 % Teollisuus 32,4 % Liikenne 11,8 % Gasum Energiapalvelut Oy LIIKEVAIHDON JAKAUMA Asennus 64,28 % Laitemyynti 20,86 % Lämpöpalvelut 14,87 % Maakaasun myynti yhteensä 492,70 GWh 19

20 TEEMA: HÄMEENLINNA LEMPÄÄLÄ RINNAKKAISPUTKI KYNÄJALAVA (Ulmus laevis) Kynäjalava eli vanhan kansan kielellä kynneppää on yksi harvoista rauhoitetuista puulajeista Suomessa. Kynäjalava kasvaa tyypillisesti metriseksi puuksi, jossa on leveä ja pyöreähkö latvus. Suomessa tärkein kynäjalavan esiintymä on Hämeessä Vanajaveden rannoilla. Yksi Hämeenlinna Lempäälä-putkilin - jauk sen eteläisistä vaihtoehdoista olisi saattanut hävittää uhanalaisen kynäjalavan esiintymän. Valittu putkilinjaus kiersi kynäjalavaesiintymät ja säilytti luontoarvoiltaan arvokkaimmat rantalehdot koskemattomina. VALTIONEUVOSTO MYÖNSI GASUMILLE LUNASTUSLUVAN Hämeelinna Lempäälä-putkihanke pääsi konkreettisesti vauhtiin, kun valtioneuvosto omalta osaltaan hyväksyi hankkeen ja antoi Gasumille luvan ryhtyä tarvittavien maa-alueiden lunastuksiin. Jo ennen ennakkohaltuunottoa sovittiin putkilinjan puuston poistosta maanomistajien kanssa. Jokaisen 350 maanomistan kanssa pidettiin myös alkukatselmus putkilinjalla. RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT Rakennustyöt alkoivat linjan raivauksella, louhinnalla ja asennustien rakentamisella. Työt etenivät linjaa pitkin pohjoisesta etelään, ja loppukesästä ensimmäiset, teräksiset kaasuputket laskettiin kaivantoon. Rakennusmenetelmissä huomioitiin maan tulevat käyttötarpeet. Kaivutöissä peltoalueilla ruokamultakerros siirrettiin ensin syrjään, jotta se ei sekaantuisi muuhun kaivumassaan ja heikentäisi pellon viljelyominaisuuksia jatkossa. 02/ / / / /

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot