Maaperätietojen kehittäminen - MaaTi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaperätietojen kehittäminen - MaaTi"

Transkriptio

1 Maaperätietojen kehittäminen - MaaTi Tieto-ohjelman yhteistyöryhmän kokous esityksen koonnut Tuula Larmola, Luke

2 MaaTi-hankkeen tavoitteena on kehittää koko maata koskevaa maaperätietoa erityisesti turv le ja parantaa tiedon käytettävyyttä avoimeen dataan siirtymällä 2 2

3 MaaTi ohjausryhmä Jaana Kaipainen, Maa- ja metsätalousministeriö Ari Lauren, Itä-Suomen yliopisto Elise Järvenpää, Suomen ympäristökeskus Sanna Kaasalainen, Maanmittauslaitos Jukka Malinen, Metsäteho Sakari Rehell, Metsähallitus, Luontopalvelut Juha Inkilä, Metsäkeskus Niina Ahtonen, GTK Pj. Ari Lauren

4 TP1 KAUKOKARTOITUS JA PAIKKATIETOKANTA GTK, LUKE, TY, MH Tavoitteena tuottaa valtakunnallinen paikkatietokanta turvemaiden suotyypeistä, ravinteisuusluokista ja maankäyttöluokista maankäyttöluokat: ojittamattomat- ja metsäojitetut suot, turvepellot ja turvetuotantoalueet metatieto julkaistaan avoimena datana kehitetään kaukokartoitukseen, koneoppimiseen ja paikkatietoanalyysiin perustuvat menetelmät kaksi tieteellistä julkaisua Kaukokartoitusaineistot: Sentinel 1, Sentinel 2, Landsat 8, MML Lidar korkeusmallit, latvusmalli, GTK: gamma ja sähkömagneettiset aineistot Kalibrointi- ja validointiaineistot: MML väärävärikuvat, Metsäkeskus puusto, GTK turveinventointi, Luke Vmi, MH biotoopit, SYKE

5 TP1 SUUNNITELMA VAIHE 1, helmi-lokakuu 2021 PILOTTIALUEET, tavoitteet: prosessin optimointi, tieteelliset julkaisut 1.1 Kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistojen hallinta ja aineistojohdannaisten työstö VAIHE 2, elokuu 2021-heinäkuu 2022 KOKO SUOMI, tavoitteet: rutiiniajo, tietokannan julkaisu, viestintä 1.1 Kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistojen hallinta ja aineistojohdannaisten työstö 1.2. Suotyyppi- ja maankäyttöluokkien opettamisessa käytettävien kalibrointi- ja validointiaineistojen kokoaminen ja rajaaminen 5/2021 tilanne Keminmaan pilotti koneoppimisvaiheessa 1.3. Paikkatietokannan luonti koneoppimismenetelmillä ja paikkatietoanalyysillä TP Vuorovaikutus tulosten käyttäjien kanssa ja aineiston avoin jakaminen 1.2. Suotyyppi- ja maankäyttöluokkien opettamisessa käytettävien kalibrointi- ja validointiaineistojen kokoaminen ja rajaaminen 1.3. Paikkatietokannan luonti koneoppimismenetelmillä ja paikkatietoanalyysillä 1.4. Vuorovaikutus tulosten käyttäjien kanssa ja aineiston avoin jakaminen

6 TP1 yksityiskohtainen työ- ja aikataulusuunnit elma pilotointivaihees een tehty Työ- ja aikataulusuunnit elmaa koko Suomen tietokannan teosta tehdään alkusyksystä

7 TP2 TURVEMAIDEN HIILI JA TURPEEN OMINAISUUDET GTK, LUKE TP2.1 MAAPERÄN HIILIVARASTOJEN LASKENTAPROSESSIN OPTIMOINTI PILOTTIALUEILLA Tuottaa neljältä pilottialueelta avoin, ajantasainen paikkatietoaineisto turvemaiden maaperän hiilivarastoista tilanne: + Aineistot pääosin koottu + Pilottialueet määritelty + Lähtöaineistoja analysoidaan ja yhdistetään - Laskentaprosessia ei ole optimoitu

8

9 T2.2 Turpeenominaisuudet turvemaiden tilan indikaattoreina 1. Miten turpeen ominaisuudet/ häviämisalttius eroavat eri maankäyttömuodoissa? 2. Tarkentavatko maaperän ominaisuudet kasvupaikkaluokitusta (Mtkg/ Ptkg, suotyyppiryhmät: Tkg I ja II saraturpeiset tyypit)? 3. Tarkentavatko metsäojitettujen soiden maaperän ominaisuudet KHK-päästöarvioita? Aineistot 1) GTK:n turvekartoitusaineisto 2) Luken VMI8:n pysyvät koealat 657 metsäojitetulta ja 321 ojittamattomalta suopisteeltä, 68 myös KHK-tieto

10 TP3 Metsäojitettujen soiden maaperän kasvihuonekaasuinventaarion tarkentaminen Luke, HY keskittyy niihin tekijöihin, joiden laskennassa on suurimmat epävarmuudet puutteellisen tiedon vuoksi ja jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, onko maaperä nielu vai lähde. 1) maaperän hydrologia, päästöjen vuosien välisen vaihtelun mallintaminen 2) aluskasvillisuuden karikesyöte 3) ojien metaanipäästö Nämä liitetään yksityiskohtaiseen ja verifioitua paikkatietoon turvemaiden sijainnista (TP1)

11 T3.2. Aluskasvillisuuden karikesyöte puuttuu mallista, maaperän hiilen sidonta aliarvioitu? Validoidut mallit: Ojanen ym For Ecol Man -Soiden biomassa-peittävyysmallit -kariketuotantomallit biomassan sekä kasvilajien/lajiryhmien elinkiertotiedon perusteella. Mallin antaman kariketuotoksen epävarmuus Tilanne BioSoil-aineisto, koottu, tarkistettu, mallinnus työn alla; karikeaineistot selvitetty, parametrien laskenta työn alla

12 T3.3. Metaanipäästö ojista metsäojitetun suon metaanipäästöstä suuri osa tulee ojista - kootaan yhteen julkaistu tieto ja julkaisemattomat aineistot (LIFEPeatLandUse, pääosa Vatkg/Jätkg) - uudet mittaukset 2021: aloitettu kolmella koealalla Rhtkg II/Mtkg II Paroninkorvessa, Ränskälänkorvessa, Lettosuolla - => päästökertoimet erilaisille ojille - Erityyppisten ojien pinta-alajakauma: VMI ym. tiedot (+ paikkatieto?), SINKA aineisto

13 TP4 Kivennäismaiden hiili ja vesitalous Luke, GTK T4.1. Intensiivisesti kerätty maaperätieto - hiilivarastojen laskenta TP 4.2 Metsämaan vesitalous & muuttuva metsätalous

14 TP 4.1. INTENSIIVISESTI KERÄTTY MAAPERÄTIETO - HIILIVARASTOJEN LASKENNAN TILANNEKATSAUS ( ) LUKE 1. Metsämaiden hiilivarastojen muutoksista ajan suhteen on vähän intensiivisesti ja systemaattisesti mitattua empiiristä tietoa, rajoittaa mm. mallien validointia ja kehitystä. ICP Forests Level II-seurantaohjelman 10 metsiköstä on intensiivisesti mitattua aineistoa metsämaan hiilen määrän muutoksista 21 vuoden ajalta (1995, 2006 ja 2016). Lisäksi 2 alalta 1988/ , ja 2 uudelta alalta Tilanne: 1) Hiilivarastot ja niiden muutos laskettu 14 alalle (kartta). 2) mallien ja mitattujen arvojen vertailu käynnissä (4 alaa), 3) Hiilivarastoihin ja niiden muutokseen vaikuttavien tekijöiden analyysi käynnissä. 4) Käsikirjoitus aloitettu ja kirjoittaminen jatkuu. 2. Maaperän hiilivaraston suhde hiilen virtoihin laskeumassa, karikkeessa ja vajovedessä arvioidaan samoilla aloilla perustuen empiiriseen ja intensiivisesti toteutettuun seurantaan (jatkuvatoiminen seuranta). Puuston/kasvillisuuden varastoista tarkat tiedot. Vertailu malleihin. Tilanne: Laskenta pitkällä, Analyysi ja käsikirjoitus aloitettu, työ jatkuu touko-kesäkuussa Mänty Kuusi

15 TP 4.2 METSÄMAAN VESITALOUS & MUUTTUVA METSÄTALOUS Samuli Launiainen meteorologia, mallinnus Juha Heiskanen maan vesitalous, fysikaaliset ominaisuudet Antti-Jussi Kieloaho ohjelmointi, tilasto- & koneoppimismallit Hannu Ilvesniemi BioSoil-data, synergiat hiili-aineistoihin Antti-Jussi Lindroos ICP L2-data Vesitalous keskiössä Metsien kasvu ja ilmastonmuutos- Puunkorjuu, metsänuudistaminen- Monikriteerinen metsäsuunnittelu- Tulevaisuuden forest big-data Luokitellaan, yleistetään ja ennustetaan kivennäismaiden vesitalousominaisuudet kartalle Vedenpidätyskyky, (johtavuus, routaantuvuus) Tilanne: BioSoil- VMI8 ja VMI9 aineistojen järjestäminen, vedenpidätysaineiston normalisointi ja mallien uudelleen laskenta tehty, Tulossa mallinnus, yleistäminen, Tuotteet : Avoin aineisto --kivennäismaiden vesitalousominaisuudet, Karttatuote x 16 m, menetelmäjulkaisu, Sovellukset: Kuivuusriskien kartoitus, Korjuuolosuhteiden ennustaminen

16 Kiitos!

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin

Lisätiedot

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa Riitta Teiniranta, Pekka Härmä, Markus Törmä, Jari Rintala ja Mikko Sane Suomen Ympäristökeskus Maa-aineispäivät

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Climforisk,

Climforisk, Climforisk, 2011 2014 LIFEDATA Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 31.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 04.04.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous Sisältö Selvityksessä mukana

Lisätiedot

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Sakari Tuominen sakari.tuominen@luke.fi Metsien kartoitus: Valtakunnan metsien inventointi VMI VMI perustuu systemaattiseen ryvästettyyn koealaotantaan 5 vuoden inventointikierrolla

Lisätiedot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Riittääkö puu VMI-tulokset Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 18.2.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous Sisältö Selvityksessä mukana

Lisätiedot

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miia Saarimaa, Anne Tolvanen & Artti Juutinen Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,

Lisätiedot

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk

Lisätiedot

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Raportti 17.02.2017 Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Aineiston kuvaus Aineiston nimi Kivennäismaan metsien hiilitase Yhteyshenkilö Anu Akujärvi Organisaatio

Lisätiedot

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO

Lisätiedot

Metsäpolitikkafoorumi

Metsäpolitikkafoorumi Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita

Lisätiedot

PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ Metsätieto ja sähköiset palvelu 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide

Lisätiedot

Climforisk,

Climforisk, Climforisk, 2011 2014 Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 26.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Lisätiedot

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä. MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!

Lisätiedot

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy Avoin data liiketoiminnassa Taustaa Perustettu lokakuussa 2013 Toimipaikka Porissa (Hallituskatu 1 D4) Tällä hetkellä kahden henkilön yritys tarkoitus pysyä pienenä Tausta ydinjätteen loppusijoituksen

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012 Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012 Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys:

Lisätiedot

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000

Lisätiedot

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:

Lisätiedot

LIFEPeatLandUse - hankkeen opit

LIFEPeatLandUse - hankkeen opit LIFEPeatLandUse - hankkeen opit Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari 14.11.2018 Miia Saarimaa, Luke Anne Tolvanen, Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden

Lisätiedot

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030) Hiilineutraali Pirkanmaa (2030) Kaikki keinot käyttöön!! Hiilinielut ilmastomuutoksen hillinnässä seminaari 6.2.2019 Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Nettomääräiset kokonaispäästöt kt CO2-ekv 6000

Lisätiedot

Tulevaisuuden ratkaisu datan yhdistämiseen ja jakeluun. Forest Big Data Tulosseminaari, Miika Rajala, Risto Ritala TTY

Tulevaisuuden ratkaisu datan yhdistämiseen ja jakeluun. Forest Big Data Tulosseminaari, Miika Rajala, Risto Ritala TTY Tulevaisuuden ratkaisu datan yhdistämiseen ja jakeluun Forest Big Data Tulosseminaari, 8.3.2016 Miika Rajala, Risto Ritala TTY Datalähteet Metsädatan lähteitä Laserpohjainen inventointi (SMK) Satelliittipohjainen

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

coherence of the Natura 2000 network in

coherence of the Natura 2000 network in Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South west Lapland NATNET EU Life+ hanke 2012 2016 Ari Nikula, Janne Miettinen, Vesa Nivala & Esa Huhta Metla Pohjois Suomen

Lisätiedot

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

VMI kasvututkimuksen haasteita

VMI kasvututkimuksen haasteita VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano,

Lisätiedot

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen HELSINGIN

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Palvelualusta metsätiedon jakeluun Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability - Climforisk -

Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability - Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability - Climforisk - 1st Advisory group meeting 24.2.2011 Mikko Peltoniemi, Aleksi Lehtonen, Seppo Neuvonen et al. www.metla.fi/life/climforisk

Lisätiedot

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT. Juha Kareinen 1

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT. Juha Kareinen 1 KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT Juha Kareinen 1 ILMAKUVAUSOHJELMA Ilmakuvaukset tehty Kansallisen ilmakuvausohjelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien, jolloin Maanmittauslaitoksen Suomen

Lisätiedot

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Jyri Seppälä Ympäristövaliokunta /VNS 7/2017 vp 10.10.2017 Vihreä: hyväksyy sellaisenaan Äänestys Keltainen: hyväksyy sanamuotomuutoksin Punainen

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Pohjois-Suomen paikkatietoiltapäivä 25.4.2018, Linnanmaa, Oulu Metsätalouskäyttöön soveltumattomien

Lisätiedot

Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY

Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää ja kestävää? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Sisältö Miten metsäojitus ja metsätalous on vaikuttanut t soihin?

Lisätiedot

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa Anne Tolvanen, Mikko Kurttila, Miia Parviainen, Arto Haara, Artti Juutinen, Paavo Ojanen, Sakari Sarkkola, Oili Tarvainen

Lisätiedot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia

Lisätiedot

Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla. Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014

Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla. Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014 Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014 Kaikilla paikkatietokohteilla tulee olla paikallinen tunniste Vielä näin ei ole Paikkatietoja ylläpidetään useissa

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

4.3 Metsien hiilitaseet

4.3 Metsien hiilitaseet Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers//mwp.htm.3 Metsien hiilitaseet Risto Sievänen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen ja Olli Salminen Metsien hiilivarastot ovat puissa ja muussa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot