MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Kalliokiven louhinta, soran ottaminen ja maa-ainesten käsittely murskaamalla Kunta: Jämsä Kylä: Toivila (Kivimäki)

2 Sisällys 1. HANKKEEN KUVAUS ALUEKUVAUS OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS OTTOALUE VALMISTELEVAT TOIMENPITEET OTETTAVAN MAA-AINEKSEN MÄÄRÄ JA TASOT LOUHINTA JA MURSKAUS... 3 Ympäristönsuunnittelu Oy 1

3 1. HANKKEEN KUVAUS omistaa maa-ainesten ottoalueen Jämsässä kiinteistöllä (Kivimäki). Kiinteistön pinta-ala on 18,7 ha. Kyseessä on jo aloitettu toiminta, jolla on Jämsän kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä maa-aineslupa maa-ainesten ottamiseen ( m 3 ktr) sekä toistaiseksi voimassa oleva Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan, soran ja kiviaineksen murskaukseen, asfaltin valmistukseen, puhtaiden kaivumaiden sekä jätteiden kierrätys- ja käsittelytoimintaan. Suunnitelma-alue koostuu lännenpuoleisesta kallioja sora-alueesta (alue I) sekä idänpuoleisesta sora-alueesta (alue II). Aluetta I on louhittu vasta osittain voimassa olevan luvan puitteissa ja ottamista alueella II ei ole vielä aloitettu. Nyt alueen I rajausta on päivitetty siten, että ottoalueen pinta-ala on 1,0 ha. Alueen II pinta-ala on 0,9 ha. Läntisellä suunnitelma-alueella (8,4 ha) jatketaan voimassa olevan luvan mukaisten ainesten vastaanottoa ja käsittelyä, mutta vastaanottomääriä osittain kasvatetaan. Lisäksi asfaltin ja mullan valmistusta jatketaan. Alueen toimintoja käsitellään yhteislupahakemuksen selostusosassa. Otettavan maa-aineksen määrä on yhteensä m 3 ktr eli laskennallisesti m 3 ktr vuodessa. Lupaa haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 47 a :n ja maa-aineslain (555/1981) 4 a :n mukaisesti yhteiskäsittelyssä 10 vuodeksi. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaa (MAL21, YSL 199 ). Muutetun toiminnan aloittamisajankohta on esitetty yhteislupahakemuksen selostusosiossa. 2. ALUEKUVAUS Suunnitelmakiinteistö sijaitsee Jämsässä Toivilan kylässä haja-asutusalueella. Suunnitelma-alue on toiminnassa olevaa maa-ainesten ottoaluetta. Kiinteistöllä ei sijaitse rakennuksia ja se rajoittuu kolmeen metsätalouskäytössä olevaan naapurikiinteistöön, joilla ei ole asutusta. Alueen ympäristö on metsäistä ja kumpuilevaa kangasmaastoa, jossa mäkien välissä on pieniä suoalueita. Ympäristössä ei ole teollisuutta tai muita toimintoja, joihin suunnitellulla toiminnalla voisi olla vaikutuksia. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Kivimäen hankealue on osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi, jolla osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnitelmakiinteistö ei sijoitu voimassa tai vireillä olevien asema- tai yleiskaavojen alueelle. Lisää alueen kaavoituksesta on esitetty kaavaotteissa (liite 4) ja muu toiminta-alueen kuvaus on esitetty yhteislupahakemuksen selostusosassa. Kuvaus sisältää seuraavat kohdat: - Alueen sijainti - Lähimmät häiriintyvä kohteet Ympäristönsuunnittelu Oy 1

4 - Maankäyttö - Luonnon ympäristö ja suojelukohteet - Maa- ja kallioperä - Pinta- ja pohjavedet 3. OTTAMISTOIMINNAN KUVAUS Suunnitelma-alueen nykytilannekartta/asemapiirros on esitetty liitteenä 7, lopputilannekartta liitteenä 8 ja poikkileikkauskuvat liitteenä 9. Seuraavat toiminnot on esitetty ympäristölupahakemuksen selostusosassa: - Varastointi - Tukitoiminnot - Alueen jälkihoito - Toiminnan ajankohta - Liikenne ja liikennejärjestelyt - Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet - Ympäristövaikutukset ja toimenpiteet niiden lieventämiseksi Toiminnan tarkkailusuunnitelma on esitetty liitteenä 12 ja kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma liitteenä Ottoalue Ottoalue koostuu läntisestä ja itäisestä alueesta. Alueiden tiedot ja otettavan maa-aineksen määrät ja tasot on esitetty seuraavassa taulukossa 1. Suunnitelma-alueella I kallion pinta-alasta yli puolet on avattu louhimalla noin tasoon +162 ja suurin osa otettavasta sorasta on otettu. Uusi ottamisalue sijoittuu alueen pohjoisosaan välittömästi louhitun kalliorintauksen pohjoispuolelle. Alueella II ottamista ei ole vielä aloitettu. Taulukko 1. Tiedot suunnitelma-alueista ja ottamisesta. Läntinen alue I Itäinen alue II Suunnitelma-alue, ha 8,4 1,5 Ottamisalue, ha 1,0 0,9 Otettava maa-aines kallio + sora sora Ottomäärä, m Alin ottamistaso (N2000) Suurin ottamissyvyys, m 20 6 Ympäristönsuunnittelu Oy 2

5 3.2. Valmistelevat toimenpiteet Ottoalueilla arvioidaan olevan keskimäärin noin 0,3 6 m paksuinen pintamaakerros, josta kallioalueella (alue I) osa on soraa. Varsinaisia pintamaita, ilman soraa, arvioidaan ottoalueilla olevan yhteensä noin m 3. Alueelta I puusto ja pintamaat on pääosin poistettu, mutta alueen itäreunalla kasvaa harvaa puustoa. Ottoalueella on paikoin näkyvissä kallioharjanteita, mutta pääasiassa maakerros peittää kallion. Idänpuoleisella alueella puusto on harvaa taimikkoa. Pintamaat poistetaan vaiheittain ottamisen edetessä ja varastoidaan alueen reunoille. Ainekset hyödynnetään myöhemmin maisemoinnissa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteessä 10. Louhittavalla ottamisalueella I kiinteistön rajaan jätetään 30 m suojavyöhyke, jolla maaaineksia ei oteta. Suojavyöhykkeelle voidaan kuitenkin sijoittaa pintamaita sekä laskeutusallas, mikäli alueella alkaa kertyä hulevesiä. Ottamisalueella II otetaan soraa, joten kiinteistön rajaan ja metsäteihin jätetään 10 m suojavyöhyke, jolla ei oteta maa-aineksia Otettavan maa-aineksen määrä ja tasot Lupaa haetaan m 3 ktr kokonaisottomäärälle, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on m 3 ktr, kun ottamisaika on 10 vuotta. Ottaminen on jaettu kahteen vaiheeseen siten, että ensin otetaan alue I pohjoisesta kohti etelää. Alue muodostuu enimmäkseen kalliosta (noin m 3 ). Alle kymmenesosa siitä on soraa (noin m 3 ). Toisessa vaiheessa otetaan alue II, joka muodostuu sorasta (noin m 3 ), pohjoisesta alkaen kohti etelää. Ottamisen eteneminen on esitetty nykytilannekartassa/asemapiirroksessa (liite 7). Alueella I maa-aineksia otetaan pohjoispäässä tasoon +152 ja eteläpäässä tasoon +153, jolloin hulevedet saadaan ohjattua pinnankallistuksin kohti pohjoista. Suurin ottamissyvyys on 20 m ottoalueen kaakkoisosassa. Alueella II soraa otetaan tasoon +144 ja suurin ottamissyvyys on 6 m. Kallioseinämät louhitaan pystysuoraan (noin 7:1), soraa otetaan noin kaltevuuteen 2:1. Kalliorintauksen korkeus on enimmillään 15 m. Suunnitelma-alue ja varsinainen ottoalue merkitään maastoon ja jyrkistä rintauksista varoitetaan varoitusnauhoilla sekä kylteillä Louhinta ja murskaus Louhinnan työvaiheita ovat poraus, panostus, räjäytys ja ylisuurten kappaleiden rikotus. Poraukseen käytetään tela-alustaista poravaunua, jossa on pölynpoistolaitteisto. Räjäytyksissä syntyvät esimurskaimeen liian suuret lohkareet rikotaan hydraulisella iskuvasaralla. Louhittu kiviaines siirretään murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla. Räjäytyksiä tehdään louhintaurakan aikana 1 3 kertaa viikossa ja ne toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ympäristönsuunnittelu Oy 3

6 Louhinta-alueiden rajat merkitään maastoon ottoalueelle ja/tai sen välittömään läheisyyteen. Lisäksi alueelle laitetaan louhinta-alueesta varoittavat kyltit. Jyrkännekohdat aidataan tai muuten estetään liikkuminen niiden läheisyydessä vahinkojen estämiseksi. Murskaus tehdään siirrettävässä murskauslaitoksessa, jonka kokoonpano riippuu kulloinkin alueella toimivasta ulkoisesta toimijasta ja käsiteltävän kiviaineksen ominaisuuksista sekä lopputuotteen vaatimuksista. Kolmi- ja nelivaihemurskauksessa laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista. Murskauslaitoksessa käytetään nykyaikaista kalustoa, jossa vakiovarusteluun kuuluvat pölynpoistomenetelmät. Murskain sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittavaa rintausta. Alueella murskattavia kiviaineksia ovat louhittu kiviaines, tarpeen mukaan kaivettu sora sekä vastaanotettu ylijäämälouhe. Kiviainesta murskataan alueella keskimäärin tn vuodessa. Määrä vaihtelee tuontimääristä ja kysynnästä riippuen. Murskauslaitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä käyvällä aggregaatilla. Valmiita murskeita varastoidaan alueella varastokasoissa ja kuljetetaan raskaalla kalustolla rakennuskohteisiin. Ympäristönsuunnittelu Oy 4