tiekartat ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tiekartat ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030"

Transkriptio

1 tiekartat ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu

2 Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 Toimittajat Inkeroinen Paula Puhakka-Tarvainen Helena Ryhänen Hannu Timonen Liisa Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yliopistokatu Joensuu Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Paino Kopijyvä Oy Kuopio 2012 ISBN: Polkuriippuvuudesta kohti uusia tulevaisuuspolkuja...

3 Sisältö TULEVAISUUDEN TIEKARTAT Ilmasto muuttuu - muuttuuko Pohjois-Karjala 4 Luonnonvarat - Pohjois-Karjalan vahvuus 6 Uudistuvat ja kestävät energiaratkaisut 8 Ruokaa rajalta 10 Ekorationaalinen elintarviketuotanto 12 Biokaasun ja bioaktiivisten aineiden hyödyntäminen 14 Uuteen palveluyhteiskuntaan 16 Hyvä ikääntyminen 18 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu 20 Maaseudun imagoa rakentamaan 22 3

4 ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Tuula Harinen, Rauno Jussila, Tapani Mikkonen, Hannele Pyykkö, Pekka K. Vatanen Keskeiset muutosajurit Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on noussut ihmiskunnan kannalta merkittävimmäksi ympäristöhaasteeksi tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueellisesti eri tavalla ja muutoksen ehkäisemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Ilmastonmuutosta ei voida peruuttaa, mutta sitä voidaan yrittää hidastaa. Muutoksen hillitsemisessä kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa, mutta lisäksi tarvitaan valmiutta sopeutua tulevaan muutokseen sekä kykyä hyödyntää alueellisesti ilmastonmuutoksen tuomia myönteisiä vaikutuksia. Nykytila Kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten avulla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset pysyisivät siedettävinä. Suomessa keskilämpötilan arvioidaan kuitenkin nousevan 4 6 astetta vuoteen 2080 mennessä. Tulevan muutoksen vaikutukset Pohjois-Karjalaan ovat suurelta osin tuntemattomat. Voidaan kuitenkin ennakoida, että kasvu- ja laidunkausi pitenevät, mistä seuraa mm. peltokasvien tuottavuuden sekä metsien kasvun lisääntymistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena mm. talvisateiden sekä sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Muutokset lämpötilassa ja sademäärissä aikaansaavat ei-toivottuja muutoksia maaperän ravinnetaloudessa ja rakenteessa kuten myös alueen infrastruktuurissa. Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen, routaantumisen väheneminen, pelloilla seisova vesi ja maaperän tiivistyminen vaikeuttavat maaseudun elinkeinotoimintaa. Lämpötilan nousu ja pidempi kasvukausi lisäävät myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten esiintymistä alueella. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen lähtevät päätöksenteosta. Päättäjien tehtävänä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja luoda ilmapiiri, joka tukee ja kannustaa toimijoita positiivisiin ilmastoasenteisiin ja -tekoihin. Päätöksenteon kaikkien portaiden tulee tukea ilmastoystävällisiä toimia. Kasvatuksella ja koulutuksella on myös tärkeä tehtävä ja merkitys, kun tavoitteena on kaikkien kansalaisten tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Asennoidutaan siihen, että ilmastonmuutos on Pohjois-Karjalalle myös mahdollisuus. Pohjois-Karjalaan luodaan toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja kestävä maankäyttö ovat maaseudun vahvuuksia muutoksen hillinnässä. Aluetalouden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta ilmastonmuutoksen myötä avautuvat myönteiset vaikutukset täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Arvopohja Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja hyödyntämisen kannalta tärkeimpiä arvoja ovat omavaraisuus ravinnon ja energian suhteen, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kumpuava yrittäjyys, innovatiivisuus, jossa muutos nähdään mahdollisuutena luoda uutta yritystoimintaa ja toimeentuloa, sopeutuvuus ennakoinnin ja riskienarvioinnin kautta, sekä riskienhallinta ja uhkien tunnustaminen etenkin energian saatavuuden, ruokahuollon ja terveyden suhteen. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. 4

5 KESKEISET MUUTOSAJURIT Ilmasto lämpenee - muutoksen ehkäisy tärkeää globaalisti, vaikutuksia myös sääoloihin paikallisesti (ehkäisy) - sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin (sopeutuminen) - myönteisten vaikutusten hyödyntäminen maataloustuotannossa (hyödyntäminen) ILMASTONMUUTOS NYKYTILA Korkea uusiutuvan energiaomavaraisuuden taso, väestötiheys pieni, paljon vesistöjä ja metsää, vähän saastuttavaa teollisuutta. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen Sopeutuminen Ilmaston muutokseen Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen Tietoisuuden lisäys kansalaisille ilmastonmuutoksen uhkista ja mahdollisuuksista Asennemuutoskampanjan aloitus: päättäjien tietoisuuden lisääminen kaikki koulutussektorit läpäisevä koulutus info, fakta lähiruoka Pilottimaakunta-hankkeen valmistelut (esim. esiselvityshanke) selvitys siitä, mitä tuki/verouudistus vaatii millaisia muutoksia tarvitaan toimintasuunnitelman luominen Metsäosaamisen hyödyntäminen Rekrytointikampanja itäiseen Eurooppaan maatilatyövoiman saamiseksi (esim. kehittämishanke) Innovaatiot esille Asennemuutos-kampanjahanke: uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kokonaiskulutuksesta nostetaan 75%:iin maa-, aurinko- ja muut energialähteet varautuminen sään ääri-ilmiöihin P-K:sta pilottimaakunta! Energiatuotannon vapaakauppa-alue, ei valtion ohjausta valtio-omistus pois energiayhtiöisistä Uusien rakennusten rakennusmääräykset, 0-energiatalot ja puurakentaminen Hanke viljelykasvien jalostamiseen Kulutusveron kohdentaminen ilmastonmuutosta aiheuttaviin hyödykkeisiin/palveluihin Metsäkoneosaaminen ja sen vienti Energiainnovaatiot lähienergiaksi Välimerellisen osaamisen hyödyntäminen ja oppi palvelut turisteille uusia palveluyrityksiä esim. eteläeurooppalaisille osaamiskulttuuri, elämäntaidot osaamisen nostaminen, agraariosaaminen Vakiintunut toimintatapa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä hyötyy taloudellisesti riskit minimoitu (maatiloille varageneraattorit, kylien turvallisuussuunnitelmat, kaapelointi maan alle) Julkiset toimijat/yritykset (tuettu lähienergian hyödyntäminen) Paikallisesti kannattavat energiantuotantomuodot Uusien innovaatioiden rahoittajanriskinotto Tuki kuluttajalle ilmastonmuutosta ehkäisevistä ratkaisuista Lähiruokamarketit Kaupunkiviljely / Maatila osuuskunta Maaseudun yliomavaraisuus: Ruoka, energia Maahanmuuttajat TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Asennoidutaan, että ilmastonmuutos on mahdollisuus. 5 Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan 97 % uusiutuvalla Energialla. Ilmaston hyödyntäminen turismiin ja uusyrittäjyyteen. ARVOT Omavaraisuus, yrittäjyys, innovatiivisuus, sopeutuvuus, riskienhallinta

6 LUONNONVARAT - POHJOIS-KARJALAN VAHVUUS Tuomo Hämäläinen, Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen Keskeiset muutosajurit Väestönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat entistä arvokkaampia. Energian ja luonnonvarojen riittävyys on keskeinen kysymys. Luonnonvarat ovat osa ekosysteemipalveluja, jotka ovat yhteiskunnan perusta; käytännössä yhteiskunnan toiminta perustuu luonnonvarojen eriasteiseen hyödyntämiseen. Ekosysteemien tuottavuus ja terveys asettavat rajat luonnonvarojen yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle sekä luonnonvaroihin liittyvälle liiketoiminnalle. Toisaalta yhteiskunta vaikuttaa epäsuorasti ekosysteemien tuottavuuteen ja terveyteen - väestönkasvu, kulutustottumukset, teknologia ja asenteet heijastuvat siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään eri aikana ja eri paikoissa. Luonnonvarojen hyödyntämisellä on paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä pitkäja lyhytaikaisia vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin luontoonkin. Nykytila Pohjois-Karjalan luonnonvaroihin kuuluvat metsävarat, turve, kaivannaiset ja vesi sekä esteettisistä luonnonvaroista fyysinen maisema ja äänimaisema. Metsät ovat merkittävä luonnonvara Pohjois-Karjalassa; metsät ovat olleet maakunnan kehityksen yksi kulmakivi muiden luonnonvarojen rinnalla. Vesistöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Järvet, lammet, joet, purot, norot ja lähteiköt ovat erityisiä elinympäristöjä, joissa elää niille tyypillisiä kasvija eläinlajeja. Monet kaivannaiset ovat nousseet laaja-alaisemmin hyödynnettäväksi luonnonvaraksi maakunnassa, mikä heijastelee näiden uusiutumattomien luonnonvarojen globaalisti kasvavaa tarvetta. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Suomen luonnonvaroihin liittyvän politiikan strategisia tavoitteita ovat luonnonvaratalous ja siihen liittyvä osaaminen, materiaali- ja energiatehokkuus, huoltovarmuus ja lähituotannon ratkaisut paikallisen hyvinvoinnille sekä Suomen kansainvälinen vaikuttavuus luonnonvarakysymyksissä. Kansallisen ja kansainvälisen tason politiikat määrittävät kehyksen käytännön tason toimille ja toimintamalleille. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajia vaan tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostajia. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Metsäosaaminen ja metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Pohjois-Karjalasta on myös mahdollisuus luoda kansainvälisesti tunnettu kaivannaisteollisuusmaakunta. Arvopohja Luonnonvarat ovat yhteiskunnan toiminnassa keskeisiä. Luonnonvarat ovat kansallisessa ja kansainvälisessä politiikkakehyksessä merkittäviä liittyen kiinteästi ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä luonnon monimuotoisuuteen. Materiaaliset ja ei-materiaaliset arvot ovat osa kulttuuria; arvojen kautta arvotamme myös luonnonvarojen käyttöä ja kehittämistä. Pohjois-Karjalassa luonnonvarojen käyttö vaikuttaa keskittyneen hyvin tiiviisti materiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, sillä toimeentulomahdollisuudet ovat maakunnassa rajalliset. Samaan aikaan ei-materiaaliset arvot ovat korostumassa ja luonnonvarojen kestävä käyttö on noussut uudelleen alueiden voimavaraksi. Kyse on luonnonvarojen hyödyntämisestä, viihtyvyydestä ja virkistäytymisestä. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. 6

7 KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonvarojen käyttöpaine kasvaa ja varat niukkenevat -- tarvitaan uudenlaisia hyödyntämistapoja. Kestävän kehityksen periaatteet hyväksytään yleisesti ja jalkautetaan luonnonvarojen hyödyntämiskäytäntöihin. LUONNONVARAT NYKYTILA Vahvuudet: Pohjois-Karjalassa on monipuoliset luonnonvarat, runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (esim. metsät, vesi) ja monipuolista osaamista. Haasteet: Perinteinen tapa käyttää ja mieltää luonnonvaroja (=raaka-aine) rajoittaa ja hidastaa uusien käyttömuotojen kehittymistä (asenteet, politiikka). Isojen yritysten raaka-aineen hankinta rajoittaa uudenlaisen, paikallisesti kestävämmän jatkojalostuksen kehittymistä. Huomio luonnonvaroihin osana ekosysteemipalveluja. Miten saadaan erilaiset tahot toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän ja alueen monialaisen kehittämisen hyväksi (kokonaisuuden näkeminen)? TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Asennemuutos Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimivat glokaalit verkostot Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen ekosysteemiajattelun aktivointi lasten ja nuorten kasvatus mediayhteistyö nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat mukaan päätöksentekoon päättäjien ja opettajien koulutus seminaarit asiantuntijoille ja suurelle yleisölle resurssien ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksien inventointi seurannan indikaattoreiden määrittäminen kaikkien tahojen yhteistyönä monialaisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön aktivointi ja tiedon jalkauttaminen omavaraisuusasteen nosto maakunnallinen verkostokoordinaattori maakunnallisen luonnonvaratyöryhmän perustaminen olemassa olevien verkostojen aktivointi maakunnan kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen yhteinen ideapankki P-K uudenlaisten rahoitusmallien testausalueeksi innovaatiopäivät ja ideakilpailut hallinnollisten esteiden poistaminen kansainvälisen tietotaidon integrointi paikalliseen yritystoimintaan edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen informatiivinen, elämyksellinen ja yritystoimintaa tukeva luonnonvarakeskus (paikallinen, mutta kansainvälisesti linkittynyt) vuosittainen asennepalkinto päätös- ja hallintavallan uudelleenjärjestely edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen luonnonvarakeskuksen hyödyntäminen omavarainen hajautettu energiantuotanto energiatehokkuuden ja kierrätyksen lisääminen uudet lait (taloudelliset porkkanat, sanktiot) edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen glokaalien nettiverkostojen edistäminen, etätoiminta monialaisten verkostojen rakentaminen maakunnallinen rahoituskanava uusille toiminnoille luonnonvaratalouden virtuaaliverkosto keksijä-rahoitus-markkinointi ketjun parantaminen yrittäjäystävällinen hallinto- ja rahoitusbyrokratia tutorointiverkosto yrittäjille/keksijöille maakunnallinen rahoitus ulkopuolisten asiantuntijoiden pidempiaikaiseen palkkaukseen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen maakunnalliset säännöstöt energiatehokkuuden ja kierrätyksen edistämiseksi edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko maakunnan kattava avoin nettiverkosto edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen avoin, verkossa jaettu tarveseuranta- ja ennakointijärjestelmä tuotannon ja markkinoinnin tueksi TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Luonnonvarat ovat uudenlaisen paikallisen liiketoiminnan ja alueiden elinvoimaisuuden lähde. Luonnonvarat ovat kaiken päätöksenteon perusta. 7 Tiedonsiirto sekä koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyö glokaaleissa verkostoissa toimivat. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. ARVOT Kestävä kehitys; luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti reilu/tehokas hyödyntäminen paikallislähtöisesti

8 UUDISTUVAT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT Anna Liimatainen, Esa Ollikainen, Pauli Tahvanainen Keskeiset muutosajurit Fossiiliset energialähteet ehtyvät, energian hinta nousee ja sen tarve sekä osuus tuotantokustannuksista kasvavat. Energiavarmuuden, -turvallisuuden ja -omavaraisuuden merkitys korostuu. Aluetalouden kannalta paikallisella hajautetulla tuotannolla on yhä suurempi arvo. Kestävä kehitys edellyttää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehdyillä kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla on myös vaikutuksensa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntymiseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa käytetystä lämmitysenergiasta on yli 80 % uusiutuvaa energiaa ja kokonaisenergiastakin (n. 10 TWh /v) jo noin 63 %. Uusiutuvasta energiasta noin puolet on peräisin puubiomassasta (mustalipeä, teollisuuden sivutuotteet, metsähake, polttopuu ja pelletit). Potentiaalisia uusia energianlähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maakunnallisissa ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi tuontiöljystä vapaa energiantuotanto seuraavan 20 vuoden aikana. Jo metsävaramme mahdollistavat tämän ja edelleen lisääntyvät hakkuusäästöt jopa edellyttävät uusien puun käyttökohteiden löytämistä. Maakunnassa olevien kesanto- ym. peltojen (n ha) hyö- dyntäminen energiakasvien viljelyyn on myös iso mahdollisuus. Myös turvevaramme mahdollistavat energian tuotantoa öljyä korvaavana polttoaineena. Rakennuksissa esille tulleet energianhukkaa ja korjausvirheistä johtuneita homevaurioita aiheuttaneet ongelmat ovat yleisiä, niiden aiheuttamat kustannukset kohtuuttomia sekä vastuut epäselviä. Perinteinen innovaatiojärjestelmämme on liian raskas ja kallis tutkimusten tulokset tulee olla yrityksissä heti hyödynnettävissä ja käytännön ongelmat ratkaistavissa. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Pohjois-Karjala on vuonna 2030 omavarainen kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Maakunnasta saatava uusiutuva raaka-aine hyödynnetään pienellä hiilijalanjäljellä. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla kokonaisuudessaan on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. Ajan tasalla olevan tutkimustiedon sekä rakennusmääräysten ja -valvonnan yhteistoiminnan ansiosta rakennukset ovat energiaa säästäviä, niiden homeongelmista on pääosin päästy ja käyttöikä on vähintään 70 vuotta. Puun käyttökelpoisuus ja ekologisuus on otettu huomioon rakentamisessa Pohjois-Karjalasta luodaan puurakentamisen mallimaakunta. Tiedon ja tekniikan lisäksi uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan muitakin keinoja kuten biosähkön syöttötariffi kilpailukyvyn takaamiseksi, energiaverotuksen kehittäminen tuottajan ja käyttäjän näkökulmasta, tukitoimia tutkimukseen, muutoksia lainsäädännössä ja päätöksenteossa, sekä pilottiyrityksiä tienraivaajiksi alalle. Uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön, energiansäästöön sekä kestävään rakentamiseen kannustamiseksi tarvitaan käytännön ohjauskeinoja. Eri toimijoiden yhteistyö ja kehittämishankkeet ovat välttämättömiä! Arvopohja Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. 8

9 KESKEISET MUUTOSAJURIT Fossiiliset energialähteet ehtyvät -> Energian hinta nousee, osuus tuotanto- ja rahtikustannuksista kasvaa, kansainvälisiä häiriöitä ja kiistoja syntyy. Kestävä kehitys vaatii uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästöjen vähentämistä -> Uusiutuvia ja korvaavia energiamuotoja haetaan. Energian tarve kasvaa, kun väestömäärä kasvaa ja elintaso nousee -> Energian säästötarve kasvaa, kun sen hinta nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy. Ympäristöturvallisuuden vaatimukset lisääntyvät -> Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja ympäristövaikutukset korostuvat kriisien seurauksena ja hajautetut energiaratkaisut lisääntyvät. NYKYTILA Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä uusiutuvan energian osuus on n. 63 %, koko maassa vain noin 29%. Lämmöntuotannossa sen osuus on yli 80 %. Rakennusongelmat ja homevauriot aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia. Haasteet: Monipuolisuuden puute energian tuotanto- ja käyttömuodoissa. Riippuvuus isoista toimijoista, hajautettu paikallinen tuotanto puuttuu. Pääomien puute, kallis teknologia, julkisen päätöksenteon puute, hankalat lupaprosessit ja yhteisen tahtotilan puuttuminen. Aktiivisten toimijoiden ja yrittäjien vähyys. Osaamisen puute energiaa säästävän korjaus- ja uudisrakentamisen koulutuksessa ja ammattikunnassa. Vahvuudet: Uusiutuvan energian runsaat raaka-ainevarat. Energia-alan ja rakentamisen tutkimusta sekä koulutusmahdollisuuksia tarjolla. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Uusiutuvan energian hajautettu, paikallinen monipuolinen tuotanto ja käyttö Energian säästö rakentamisessa ja rakennusvirheiden estäminen Käytännön ohjauskeinot uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä sekä energian säästötoimenpiteissä rakentamisessa Teeman koordinointivastuu ja hankerypäs käyntiin. - energianeuvonnan organisoiminen - pilottikohteet maatilatason energiantuotantoon - innovaatioiden luominen - tiedottaminen uusista energiavaihtoehdoista Korjausrakentamisen, rakennusmateriaalien sekä energian säästön tutkimus Rakennusvalvonnan ja korjausrakentamisen koulutus Ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen lisääminen Maatilatason ja osuuskuntapohjaisen energiantuotannon taustojen ja rahoituspohjan selvittäminen Päätöksenteon, lainsäädännön ja verotuksen kehittäminen energia-alalle ja rakentamiseen Tutkimuksen tulosten jalkauttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Aktiiviset toimijat ja vilkas hanketoiminta Energianeuvonta toimii Pilotti- ja kokeiluhankkeita sekä investointeja on käynnissä Aluetaloudelliset vaikutukset tiedossa Tutkittua tietoa koottu saataville ja tiedottaminen jalkautetaan kentälle Rakennusmääräysten valvonta toimii ja korjausrakentamisen pätevyyden toteamisjärjestelmä on käytössä Modernin puurakentamisen suunnittelukilpailu ja pilottikohteet Energiamaatiloja, niiden yhteenliittymiä ja yrityksiä syntyy ja rahoituspohja tukee energiayrittäjyyttä Lainsäädäntö, syöttötariffit ja verotus edistävät paikallisen energiantuotannon käynnistämistä. Rakennusmääräysten jatkuva ajan tasalla pitäminen Alan innovaatiopajan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön välille Uudet innovaatiot, kokeilu- ja pilottikohteet jatkuvana toimintana Uusiutuvaa energiaa ja neuvontapalveluita on tarjolla Energia-ala on johtava toimiala Tutkimustulosten tiedottamista jatketaan intensiivisesti Rakennuskanta on kestävämpää ja energiatehokkaampaa Puurakentaminen on yleistynyt ja se on energiatehokasta Energiamaatilojen ja -yhteenliittymien tuotanto- ja talouspohja luotu Paikallisen energian tuotanto ja käyttö on kilpailukykyistä ja rakentaminen on laadukasta Tutkimustoiminta ja yrityselämä toimivat yhteistyössä UUSIUTUVA ENERGIA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjala on Suomen ykkönen hajautetun, uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Energiaomavaraisuus 100%. Tutkimus ja käytäntö toimivat yhteistyössä Interaktiivisesti. 9 Tutkittu tieto ohjaa asumisen energian Käyttöä. Rakennusten käyttöikä 70 v. ja asumisen energiatase pieni. Korjausrakentaminen hallinnassa. Puurakentamisen mallimaakunta. ARVOT Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö

10 RUOKAA RAJALTA Katri Karjalainen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen, Teuvo Mutanen Kysyntä kohdistuu luomukasviksiin, -lihaan ja -maitotuotteisiin. Luomutuotannon perusta on typensitojakasvit, jotka tuottavat ilmaista typpeä viljelykasvien käyttöön. Arvopohja Keskeiset muutosajurit Elintarviketuotannon keskeisiä muutosajureita ovat ilmaston vähittäinen lämpeneminen ja tilakoon kasvu. Lämpösumman kasvu mahdollistaa uusien kasvien viljelyn maakunnassa. Tilakoon kasvu puolestaan muuttaa maatilat entistä enemmän liiketoiminnan periaatteita noudattavaksi yrityksiksi, joiden johtaminen asettaa erityisiä osaamishaasteita viljelijälle. Ruokatuotannon muutostarpeisiin vaikuttavat vahvasti myös maailmanlaajuiset ruokatrendit: elintarvikkeiden terveellisyys (funktionaaliset tuotteet) turvallisuus ja tuotteiden jäljitettävyys (kotimaisuus ja lähiruoka) valmistuksen helppous kuluttajalle (einekset ja puolivalmisteet) kansainvälistyminen ja polarisoituminen (tuonnin lisääntyminen, valikoimien laajeneminen ja etninen ruoka) Nämä trendit heijastuvat myös pohjoiskarjalaisen maanviljelijän yritystoiminnan kehittämistarpeisiin. Kuluttajien ruokatottumusten ja kysynnän ennakoidaan suuntautuvan uudella tavalla. Nykytila Maatalous on metsätalouden rinnalla merkittävä elinkeino Pohjois-Karjalassa. Maakunta on vahvaa nautakarja-aluetta, jossa puolet peltopintaalasta on nurmea. Karjatilan kannattavuuden ja talouden tärkein perusta on huippulaatuinen, riittävästi valkuaisaineita sisältävä säilörehu. Ilmastoltaan Pohjois-Karjala on erinomaista nurmituotantoaluetta, mutta maakunnassa voidaan viljellä myös vilja- ja valkuaiskasveja. Maatalouden vahvuus on laaja luomutuotannossa oleva maanviljelysmaa-ala, jonka osuus on Suomen maakunnista kolmanneksi suurin. Pohjois-Karjalan yhteiskuntarakenteen ja maaomistusolojen muutokset heijastuvat maatalouden kehittymiseen. Viljelijöiden ikärakenne Pohjois-Karjalassa muuttuu nopeasti; seuraavan 10 vuoden aikana eläköityy paljon viljelijöitä. Maanomistus hajautuu ja siirtyy yhä enemmän maakunnan ulkopuolelle. Maataloustuotannon volyymin näkökulmasta on erityisen tärkeää, että nykyinen viljelyala pysyy tuotannossa eikä siirry muuhun käyttöön. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Elintarviketuotannon tavoitteena on Pohjois- Karjalan puolittainen omavaraisuus karjan valkuaisrehun tuotannossa. Tavoitteena on myös uusien valkuaiskasvien viljelyn lisääminen sekä niiden jalostaminen karjan rehuksi tai ihmisravinnoksi. Lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on Pohjois-Karjalan maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä trendi. Luomun ja muiden turvallisiksi arvioitujen tuotantomenetelmien kysyntä kasvaa ruokaskandaalien myötä. Valkuaisomavaraisuus on luomutuotannossa tärkeää. Maatalouden kehittämiseen liittyviä arvoja ovat puhdas elinympäristö ja elinvoimainen maaseutu. Maatalous on keskeinen osa Pohjois-Karjalan biotaloutta, jossa energia ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Eettinen ja terveyteen edullisesti vaikuttavien tuotteiden kuluttaminen on vahva trendi maailmalla ja Suomessa. Puhdas vesi ja luonto ovat maakunnan vahvuus, joka on hyödynnettävä ekologisten uhkien lisääntyessä maailmalla. Harva asutus, runsaat metsät sekä eläin- ja kasvitautivapaus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä tulevaisuuden ravinnontuotannossa, jossa ruokaturvallisuus on tärkeää. Lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on Pohjois- Karjalan maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä trendi. Luomun ja muiden turvallisiksi arvioitujen tuotantomenetelmien kysyntä kasvaa ruokaskandaalien myötä. Valkuaisomavaraisuus on luomutuotannossa tärkeää. 10

11 KESKEISET MUUTOSAJURIT Yhteiskuntarakenteen muutos, kuluttajien ruokatottumusten ja kysynnän muutokset, ilmastonmuutos ja ekologiset uhat, ympäristönäkökulman korostuminen maataloudessakin, EU -tukipolitiikka ja sen muutokset, maatilojen liiketoimintamalli muuttuu, maanomistuksen muutokset. RUOKAA RAJALTA NYKYTILA Lähi- ja luomuruuan arvostuksen nousu, perusmaataloustuotannon rakenteen muuttuminen (tilakoko kasvaa), monialaisten yritysten määrä kasvaa maaseudulla Monipuolinen maatalouden toimijakenttä olemassa (maito-, vilja-, lihatuotantoa), maatilojen yritysmuodon muutokset. Pohjois-Karjala luomutuotannossa maan kärkeä (luomupeltoalaa luomussa kolmanneksi eniten Suomessa), mutta luomun jalostusaste alhainen. Maataloustuotteiden jatkojalostus maakunnassa: maidon jalostusaste korkea, mutta lihan ja viljan osalta haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Maatalous tuotannon volyymin lisääminen Valkuaisomavaraisuus Maatilojen sukupolvenvaihdosten ja investointien edistäminen, yrittäjien ja työvoiman koulutus, sopimustuotannon kehittäminen kasvi-/eläintilat Tilakoetoiminta hankkeissa, viljelymenetelmien kehittäminen, uusien kasvien ja kasviseosten testaaminen, typensitojakasvit, luomumenetelmät EM lisäksi: Uuden EU tuki-ärjestelmän omaksuminen, yritysmallisen maatilan liiketoiminnan,johtamisen, tuotantotehokkuuden ja menetelmien ja toimintamallien kouluttaminen Living Lab -menetelmän vakiinnuttaminen viljelykoetoiminnassa, v-kasvien viljelyalan kasvattaminen, valkuaisrehustrategia (karjan rotu, tuotostaso) Johtamistaidot korostuvat edelleen, uusien viljelykasvien ja tuotantomenetelmien käyttöönotto Kasvinjalostuksen kenttäkoe-toiminta (uudet valkuaiskasvit), P-K:n oman siementuotannon kehittäminen TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjalan maaseutu on elinvoimainen ja maataloustuotanto taloudellisesti kannattavaa, ympäristöystävällistä ja energiaomavaraista. 11 Ravinnekierron tehostaminen Karjanruokinnan tehostaminen (esim. fosfori), lannan käytön tehostaminen, typensitojakasvien käyttö, luomumenetelmät Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen Aluetalouden ja ekologisuuden näkökulma pellolta pöytään Ympäristötukijärjestelmä , ruokaturvallisuus ja jäljitettävyys, lähiruokaketjun kehittäminen, tuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen. Uusi tukijärjestelmä ja sen ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet, lähiruokaketjujen vakiinnuttaminen, tuottaja-kauppa-kuluttajaketjun tiivistäminen, tuotannon ravinnepäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus, maaperän kunnosta huolehtiminen Lähellä tuotettu ruoka on ketjuruuan rinnalla vakiintunut vaihtoehto. Tuotanto, jalostus ja kauppa myös paikallista. Puhtaan elinympäristön turvaaminen ARVOT Turvallinen ruoka, puhdas elinympäristö, elinvoimainen maaseutu

12 EKORATIONAALINEN ELINTARVIKETUOTANTO Eija Asikainen, Marja Pulkkinen, Pentti Ranne Keskeiset muutosajurit Maailman mittakaavassa sekä maataloustuotannossa oleva maapinta-ala että metsäpintaala ovat supistuneet voimakkaasti, mutta Suomessa maata on edelleen käytössä runsaasti suhteutettua väestön kokonaismäärään. Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt lisäävät elintarvikehuollon riskejä ja pakottavat vahvistamaan paikallista tuotantoa. Tietoisuus ilmastonmuutoksen uhkista aiheuttaa myös painetta siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Kuluttajakäyttäytymisessä korostuvat ravinnon puhtaus ja terveellisyys, jolloin laatu korvaa määrän tavoittelun. Nämä tekijät edistävät siirtymistä ekorationaaliseen eli alue- ja ympäristötalouden yhteisvaikutuksen huomioonottavaan ruoan tuotantoon ja jalostukseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa saa elantonsa elintarvikealasta noin henkeä, joista noin sijoittuu maatalouteen ja noin jatkojalostukseen. Pohjois-Karjalan maatalous perustuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen, erityisesti maidontuotantoon. Maakunta on maan 5. suurin maidon ja naudanlihan tuottaja. Maatiloja maakunnassa on reilut Maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, on Pohjois-Karjalassa 314 (11,8 % tiloista) ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on ha eli noin 17,3 % peltopinta- alasta. Sekä luomusopimustilojen määrä että tilakoko on kasvanut (keskipinta-ala on luomutiloilla 47,2 ha). Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tässä joukossa on merkittäviä luomuviljan, -maidon ja -lihan jalostajia. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Paikallisesti ja globaalisti verkottunut elintarviketuotanto on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Maakunta tunnetaan uusiutuvien luonnonvarojen jalostamisesta, metsä- ja bioenergia osaamisestaan sekä paikalliseen luomuruokaan perustuvan elintarvikealan kehittyneisyydestään. Maakuntaa rikastuttavat Venäjän tuomat yhteistyömahdollisuudet. Maakunnan elintarviketuotanto on kääntynyt nousuun ja elintarvikealan osuus työvoimasta on kääntynyt kasvuun. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tässä joukossa on merkittäviä luomuviljan, -maidon ja -lihan jalostajia. Lisäksi alueella toimivat mm. luomuhunajan ja -mahlan valtakunnallisesti tunnetut toimijat sekä useita pieniä luomujalostajia, joilla on alueellista merkitystä ja tunnettavuutta. Arvopohja Paikalliskulttuurien kunnioittaminen. Luonnonläheinen ja turvallinen asuinympäristö sekä puhdas ravinto ja vesi. Kohtuullistaminen. Ekologisesti ja ekonomisesti kestävät tuotantomenetelmät. Eettiset tuotanto-olosuhteet ja ruokaturvallisuus. Alue- ja paikallistalouksien vahvistaminen, asiakkaiden tarpeet huomioiva uusiutuva jatkojalostus ja ajanhermolla pysyttelevä ruokakysynnän tuntemus. Paikallisesti ja globaalisti verkottunut ekorationaalinen elintarviketuotanto on Pohjois- Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Maakunnan elintarviketuotanto on kääntynyt nousuun ja elintarvikealan osuus työvoimasta on kääntynyt kasvuun. 12

13 KESKEISET MUUTOSAJURIT Kuluttajien kulutuskäyttäytyminen muuttuu ravinnon puhtaus, terveellisyys, laatu korostuvat. Globaalin ilmastonmuutokseen vaikutukset ruuantuotantoon panostaminen paikalliseen ruuantuotantoon. Aluetalouden aseman vahvistuminen globaalissa maailmassa edellyttää paikallisten toimijoiden aktiivisuuttaja ja verkottumista sekä paikallisten resurssien hyödyntämistä. EKORATIONAALINEN ELINTARVIKETUOTANTO NYKYTILA Runsaat luonnonvarat ja alhainen maankäytön intensiteetti erinomaiset mahdollisuudet kestävän tuotannon lisäämiseen ja luonnonvarapohjaisen osaamisen kehittämiseen. Paljon luomutiloja ongelmana on luomutuotteiden systemaattinen markkinoille ohjautuvuus; osaava jalostus tarvitaan enemmän luomustatuksen omaavia jalostajia. Aluetalouden kannalta elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus on vahvinta maitosektorilla maitosektorin vahvistaminen sekä uusien jalostajien ja tuottajien saaminen. Väestön ikääntyminen ongelmana jatkajien löytyminen tiloille ja yrityksille sekä uusien yritysten syntyminen. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luomu- ja paikallisen elintarviketuotannon ketjuorganisoituminen tuotteiden saatavuuden turvaamiseksi ja aluetalouden edistämiseksi Jalostusportaan luomustatuksen vahvistaminen ryhmäsertifiointia kehittämällä Luomu- ja paikallisen elintarvikeketjun logistiikan järkeistäminen Arvoketjuun liittyvän LivingLab toiminnan käynnistäminen Ekonomisen jalanjäljen käytön vakiinnuttaminen Elintarviketuotannon toimialan vetovoiman parantaminen alueellisen toimeliaisuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Ekologisesti kestävästi ja turvallisesti tuotetun (koko ketju) ruoan viennin edistäminen Tuotantomääristä sopiminen, asiakastarpeiden tunnistaminen Ketjuyhteistyön käynnistäminen, reilun kaupan periaatteiden soveltaminen paikallisesti Ryhmäsertifiointimallin luominen ja yritysten ja toimijoiden valmentaminen. Logistiikkaketjun järjestäminen Ketjunhinnan laskeminen Asiakastarveselvitykset, hukkavirtojen poistaminen, tuotekehitys, palvelukonseptien kehittäminen Reilun kaupan mallintaminen paikalliselle tasolle Ekonomisen jalanjäljen laskentamallin tekeminen Vahvistetaan paikallisesti tuotetun ruoan imagoa hyödyntämällä kansainvälisesti tunnettuja vaikuttajia Tuetaan nuorten työllistymistä alalle kehittämällä mestari-kisälli -mallia ja oppisopimuskoulutusta Tunnistetaan keskeisten kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden myyntiargumentit (suomalaisuus, laatu, terveysvaikutukset, ruokaturvallisuus) Yhteisen viljelykierrot, jotka tuottavat jalostuksen ja kulutuksen tarpeet Ketjumallin vakiinnuttaminen uusien yritysten sisäänajo systeemiin Ryhmäsertifioinnin testaaminen ja käyttöönottaminen. Logistiikan varmistaminen Tuotekehitys ketjun tarpeiden mukaan Ekonomisen laskennan tulokset ja niiden hyödyntäminen Tuetaan aivotuontia parantamalla yritysten kykyä vastaanottaa kansainvälisiä asiantuntijoita ja ulkomaista työvoimaa Viennissä hyödynnetään arvoketjuun perustuvaa arvonlisäystä ja kohderyhmittäin määriteltyjä myyntiargumentteja Elintarvikeketju toimii paikallisen energian varassa ja tuottaa ravintokoostumukseltaan korkeatasoisia, laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita omalle alueelle ja vientiin Paikallisesti verkottunut ja kansainvälisille markkinoille asemoitunut elintarvikeketju toimii kustannus- ja resurssitehokkaasti Ketjuyhteistyö laajennetaan tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen Saavutetaan ekonominen ja ekologinen tasapaino systeemissä Toimialan jatkuva uusiutuminen perustuu vahvaan paikalliseen osaamiseen ja vakiintuneisiin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin Ekorationaaliseen tuotantoon perustuva vienti on osa vahvan paikallis- ja aluetalouden uusiutumista TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Paikallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ekorationaalinen elintarviketuotanto on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Pohjois-Karjala on laadukkaista palveluistaan ja elintarvikealan 13 huippuosaamisesta kansainvälisesti tunnettu maakunta, joka houkuttelee asiantuntijoita ja jossa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Venäjän tuomat yhteistyömahdollisuudet rikastuttavat maakuntaa. Määritellään elintarvikealan tuotteiden jalostus- ja lisäarvot Laajennetaan Venäjän vientiä uusien vientiketjujen ja liiketoimintamallien kautta? ARVOT Rakennetaan luomu- ja paikallisen ketjun yhteistyön perusta Venäjän vientikeskuksen kanssa Testataan LivingLab toimintaa Venäjällä? Ekonominen ja ekologinen kestävyys, alueellinen toimeliaisuus, osallisuus, avoimuus, uusiutuminen

14 BIOKAASUN JA BIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HYÖDYNTÄMINEN Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen, Minna Rahkola-Sorsa Keskeiset muutosajurit Maaseudulle tarvitaan uutta yritystoimintaa, joka hyödyntää sen pitkää osaamisperinnettä ja tuo sen tueksi uutta tutkimustietoa. Tähän avaa mahdollisuuksia uusi kuluttajakysyntä, jonka yksi osa kohdistuu luonnonmukaisiin tuotteisiin ja niiden terveys- sekä hyvinvointivaikutuksiin. Toisaalta globaali ilmastonmuutos ja ehtyvät fossiiliset energialähteet ohjaavat pienentämään hiilijalanjälkeä, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiaomavaraisuutta. Nämä kehitystrendit avaavat mahdollisuuksia luonnontuotteista tai viljelykasveista jalostetuille, bioaktiivisia aineita sisältäville erikoistuotteille ja energiaratkaisuna liikennebiokaasun hyödyntämiselle. Nykytila Pohjois-Karjalassa on jäänyt paljon pieniä maatiloja joko sivutoimiseen viljelyyn tai kokonaan viljelemättä. Tämän peltopotentiaalin kannattava käyttö ja uuden yritystoiminnan luominen on tarkoituksenmukaista. Viljely- ja luonnonkasveista saatavien biokomponenttien hyödyntäminen terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, luonnonkosmetiikassa ja monissa teollisissa tuotteissa, joissa haetaan vaihtoehtoja synteettisille tuotteille, on vahva kansainvälinen kasvuala ja mahdollisuus nostaa tuotteiden jalostusarvoa. Itä-Suomen puhtaat luonnonmarjat, sienet, yrtit, erikoistuotteet, marjanviljely ja runsaat metsävarannot luovat toimialalle monipuolisen tuotantopotentiaalin. Suomessa on tehty laajaa kartoitustyötä bioaktiivisten yhdisteiden esiintymisestä, mutta yritystoiminnan ongelmina ovat mm. alalle sopivien yrittäjien vähyys, puuttuvat kaupalliset sovellukset, tutkimustulosten vaikea tuotteistaminen ja yrittäjien vähäinen verkostoituminen. Tilakoon kasvu kasvattaa tarvittavan energian määrää ja kustannuksia. Uusiutuvan energian monipuolinen tuottaminen maatiloilla on välttämätöntä sekä ilmasto- että toimeentulosyistä, johon biokaasu on teknologialtaan käyttökelpoinen ja taloudellisesti jo perusteltavissa oleva ratkaisumalli. Ongelmana on, että biokaasun raaka-ainepotentiaalista ei ole tehty kattavia seudullisia selvityksiä, lisäksi yrityksiltä puuttuu toistaiseksi uskallusta ja riskirahoitusta sekä toimivia yhteisyöratkaisuja, jotta ensimmäiset käytännön sovellukset loisivat pohjan yritystoiminnan vakiintumiselle. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Bioaktiivisista yhdisteistä on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutama menestyvä yritys. Pohjois-Karjalaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan. Biokaasulla on vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Maatalous käyttää pääosin biokaasua traktoreissa ja muissa työkoneissa. Vuonna 2030 biokaasun osuus on joukkoliikenteestä 80 % ja yksityisliikenteestä 20 %. Arvopohja Biokaasun laaja käyttö vähentää öljyriippuvuutta ja metaanipäästöjä, parantaa alueen energiaomavaraisuutta ja paikallistaloutta. Molemmat kehitysteemat nostavat merkittävästi yrittäjien osaamistasoa, vahvistavat maaseutuyrittäjyyttä, luovat uutta yritystoimintaa ja pitävät maaseutua elävänä. Viljely- ja luonnonkasveista saatavien biokomponenttien hyödyntäminen terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, luonnonkosmetiikassa ja monissa teollisissa tuotteissa, joissa haetaan vaihtoehtoja synteettisille tuotteille, on vahva kansainvälinen kasvuala ja mahdollisuus nostaa tuotteiden jalostusarvoa. 14

15 KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonmukaisuus ruuassa (lähiruoka, eettinen ruoka, erikoisuudet) ja kosmetiikassa ovat suosittuja trendejä. Ikääntyminen lisää terveys- ja hyvinvointituotteiden kysyntää tulevaisuudessa, samoin hyvinvointituotteet lemmikeille luovat kysyntää bioaktiivisten aineiden jalostukselle. Yksilön hyvinvointiin liittyvä hidastaminen (downshifting) ja kohtuutalouden vaatimukset (degrowth) synnyttävät uudenlaisia mahdollisuuksia luonnontuotealalle. BIO-OSAAMINEN BIOAKTIIVISET AINEET NYKYTILA Vahvuudet: Raaka-aineita on runsaasti, luonnonolosuhteet suosivat raaka-aineiden puhtautta, talviolosuhteet vähentävät tauteja, valoisat kesät lisäävät jalostettavia ominaisuuksia kuten aromiaineita ja tutkimus on korkeatasoista. Ongelmat: Alalle sopivien yrittäjiä on vähän, kaupalliset sovellukset puuttuvat, tutkimustulosten tuotteistaminen on vaikeaa, olemassa olevien elintarvikeyritysten tuotekehityksen tukeminen on vielä puutteellista. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luoda luonnon- ja viljelytuotteiden bioaktiivisten yhdisteiden jalostusketju alkutuotannosta riittävän jalostusarvon omaavaan tuotantoon Siirtää tuotettavaa tutkimustietoa alueen yritysten osaamispääomaksi Tarjotaan kohdennettua koulutusta koulutetuille (AMK/Itä-Suomen yliopisto) mm. tuotekehitys ja liiketalous Soveltavaa tutkimusta bioaktiivisista aineista Parannetaan tiedotusta tutkimustuloksista Nostetaan omien tuotteiden arvostusta Parannetaan yrittäjien osaamista Tuetaan toimijoiden verkostoitumista Varmistetaan raaka-ainesaatavuus Panostetaan tuotekehitykseen ja markkinointiin esim. erilaisia kohdennettuja hankkeita Luodaan tiivis ja luonteva kanssakäymisen foorumi tutkijoiden ja yrittäjien välille KESKEISET MUUTOSAJURIT Pienempi hiilijalanjälki ja vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristökuormitus sekä parempi ravinteiden hyödynnettävyys tukevat biokaasun käyttöönottoa. Biokaasun avulla on mahdollista vähentää tuontienergiariippuvuutta ja parantaa energiaomavaraisuutta. Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen Tuodaan esiin onnistujia, luodaan yrityskummiverkostoa TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Bioaktiivisista aineista on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutama menestyvä yritys. Tuottajahinta on noussut kohonneen jalostusasteen myötä. Maakuntaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan. 15 BIO-OSAAMINEN BIOKAASU NYKYTILA Biokaasua ei hyödynnetä juuri ollenkaan, ei maatilamittakaavaisia biokaasulaitoksia, ei tankkausasemaa, tuotetaan kolmessa yksikössä (kaatopaikka, jätevesi-puhdistamo, Biokymppi Kiteellä). Vahvuudet: Tarvittava teknologia ja käytännön sovellukset ovat olemassa sekä tuotantoon että käyttöön. Ongelmat: Investointikustannukset suhteessa energian hintaan korkeat, verotuskäytännöt eivät suosi, syöttötariffi puuttuu, asenteet eivät suosi biokaasun käyttöä TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luodaan toimiva biokaasuliikennepolttoaineketju Paikallisten toimijoiden kiinnostuksen herättäminen, maaseutuyrittäjyyden vahvistaminen, uuden yritystoiminnan luominen, maaseudun elävöittäminen ja osaamistason nostaminen. Selvityksiä kannattavuudesta ja raakaaineresursseista Kartoitetaan yrittäjäpotentiaali, koulutetaan maatilamittakaavaisia biokaasuntuottajia Liikennebiokaasua energiatiloilta hanke (Pro Agria) Tuetaan investointeja koko tuotantoketjussa Lasketaan aluetaloudellisia ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia Maakuntaan yksi esimerkkilaitos vireille Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen Perustetaan tankkausasemia Onnistumisien esiintuominen TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Biokaasulla vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Biokaasun osuus joukkoliikenteestä on 80% ja yksityisliikenteestä 20%. Uusiutuvia liikenteeseen koulutushanke (PKAMK) Vaikutetaan asenteisiin, rohkaistaan tulisieluja

16 UUTEEN PALVELUYHTEISKUNTAAN Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Jaakko Rintamäki, Mauri Räsänen mivien yritysten merkitys palvelujen tuottajina tulee huomioida, ja löytää uusia keinoja eläköityvien yrittäjien yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Keskeiset muutosajurit Nuorison muuttoliike maaseudulta ja pienistä taajamista suurempiin kasvukeskuksiin ja metropoleihin kiihtyy. Aluetalous vääristyy, koska entistä suurempi osa väestöstä on ikääntynyttä eläkkeellä olevaa ja suhteessa vähemmän tuotannollisessa toiminnassa olevaa. Yleinen talouden kiristyminen vaikuttaa kaikilla tasoilla mahdollisuuksiin kehittää ja ylläpitää palveluja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeet muuttuvat. Turvattomuus lisääntyy niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Kuntarakenteen uudistaminen tulee vaikuttamaan palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Samanaikaisesti tietotekninen kehitys ja nopeitten tietoverkkoyhteyksien rakentaminen mahdollistaa uusien virtuaalisten liiketoiminta- ja palvelumallien hyödyntämisen, niin palvelujen kuluttajana kuin tuottajanakin. Nykytila Palveluja tuotetaan suurilta osin julkisin varoin julkisessa ohjauksessa, kuitenkin varsin kattavasti. Toimiva ja laaja järjestökenttä, luottamuksellinen yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden välillä. Julkisen sektorilla tehtävien tuottaminen ja palvelujen tarpeellisuus ovat kateissa, palvelujen tuottajat ja palvelujen tarvitsijat eivät kohtaa, eivätkä keskustele keskenään. Ihmisten usko ja luottamus julkisen talouden kykyyn tuottaa ja uudistaa palvelusrakennetta on häviämässä, joka näkyy nyt heikompana poliittisena aktiivisuutena. Väestöpohjan vähetessä ja julkisten palvelujen näivettyessä katoavat myös monet yksityiset palvelut kuntataajamista, ja samalla katoaa myös työpaikkoja. Nämä taas heikentävät ostovoimaa, palvelujen kysyntää ja alueitten vetovoimaisuutta asuinpaikkana sekä vähentävät kunnan verotuloja ja kykyä ylläpitää palvelurakennetta negatiivinen kierre ruokkii kerrannaisvaikutusten myötä itseään. Nykyisin tarjotaan yhä enemmän palveluja tietoverkkojen välityksellä, niin yksityisessä kuin julkisessakin palvelutuotannossa. Syrjäalueilla on kuitenkin ongelmana toimivien laajakaistayhteyksien puute, joihin nyt ollaan monilla paikkakunnilla hakemassa erilaisia ratkaisuja. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Maaseudulle tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. On kartoitettava olemassa olevat palvelut ja haettava siis uusia vaihtoehtoisten palvelumalleja, joiden pohjalle voitaisiin organisoida palvelutuotantoa uudelleen. Yhtenä ratkaisuna nähdään monipalvelukeskukset, joiden palvelutarjonnasta vastaavat kunta sekä paikalliset yritykset, yhteisöt ja yksilöt yhteistyössä. Kolmannen sektoria ja kansalaisosallistamista palvelujen tuottamisessa tulee vahvistaa. Myös kunnissa jo nyt toi- Maaseudun elinvoimaisena säilyminen edellyttää toimivaa infraa, ja sen säilyminen on puolestaan kytköksissä siihen, että maaseudulla on toimivia maatiloja ja muita yrityksiä. Tietoliikenneyhteyksien rakentamista on tuettava, ja tavoitteeksi asetetaan laajakaista kaikille. Toimivat, nopeat tietoverkot ovat edellytys sille, että maaseudulla voitaisiin tarjota virtuaalisia ja muita palveluja myös globaalisti. Arvopohja Uuden palveluyhteiskuntamallin rakentaminen tukeutuu arvoperustaan, jota luonnehtii avoimuus, kannustaminen, suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus, kansalaislähtöisyys, kohtuus, paikallisuus, yhteisöllisyys. On oltava mahdollisuus valita elämäntapa, jossa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä vähemmällä enempi Maaseudulle tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja palvelutarpeisiin. On kartoitettava olemassa olevat palvelut ja haettava siis uusia vaihtoehtoisten palvelumalleja, joiden pohjalle voitaisiin organisoida palvelutuotantoa uudelleen. 16

17 KESKEISET MUUTOSAJURIT Yleinen talouden kiristyminen vaikuttaa kaikilla tasoilla mahdollisuuksiin kehittää ja ylläpitää palveluja. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeet muuttuvat. Sekä yhteiskunnan että yksityisten tarjoamien työpaikkojen väheneminen maaseudulla. Ympäristön kuormittuminen, ilmastonmuutos, turvattomuuden lisääntyminen poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Kuntarakenteen uudistamisesta johtuvat muutosvaikutukset. NYKYTILA Heikko infra, olemassa oleva rapistuu (mm. tiestö), uutta ei ole kehitetty esim. tietoliikenne, vesi, jätehuolto. Nuoriso muuttaa pois, uutta yritystoimintaa vaikea synnyttää, vääristää aluetalouden rakennetta. Laaja julkisten palvelujen verkko, jota vaikea ylläpitää nykymuodossa. Yrittäjien ikärakenteen vääristyminen vaarantaa ja vaikeuttaa kuntien palvelurakenteen ylläpitoa ja kehittämistä. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Vaihtoehtoisten palvelumallien tunnistaminen, valinta ja palvelutuotannon uudelleen organisointi Kolmannen sektorin ja kansalaisosallistumisen vahvistaminen palvelujen tuottamisessa Mahdollisuus valita elämäntapa, jossa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä vähemmällä enempi Uusi palvelumallipilotti monipalvelukeskus paikallisten toimijoiden yhteistyöryhmät toiminta- ja kehittämissuunnitelmat tiedottaminen ja asiakkuuskampanjat valtakunnalliset yhteistyökumppanit ja verkostojen luominen Vanhusten osallistuminen palvelujen tuottamiseen Lähimmäispalvelukeskukset ja työpajat Sitouttaminen ja vastuun ottaminen Osallistumismahdollisuuksien luominen Asennekasvatus Arvostus Kiinteistöpörssi - tyhjät talot kylillä käyttöön -mahdollisuuksien luominen maalle muuttoon Vaihtoehtoinen elämäntapa kulttuurimuutos Kunnan järjestöstrategian luominen Palvelumallin käyttöönotto: hallinnon ja johtamismallien uudistaminen edellytysten luominen toimintamallin yleistymiselle sopimusten tekeminen Muutosvalmius yhteiskunnan tilanteen muuttuessa Välivaihe siirryttäessä seuraavalle vuosikymmenelle Uuden yrittäjyyden kehittäminen: green care- ja slow life konseptit yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat Paikallisdemokratian vahvistaminen: kyläparlamentit Verotus-, eläke- ja rahoitusjärjestelmien kehittäminen Yhteisötaloutta koskevan lainsäädännön kehittäminen Yhteistyöjärjestöt ja verkostoituminen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla Karelia slow life Kylämäinen palveluntuotanto Järjestötyötulo, kansalaispalkka PALVELU- YHTEISKUNTA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Koko maan kattava toiminnallisia mahdollisuuksia tarjoava ja niitä hyödyntävä yhteiskunta. Paikallisesti toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin,jotka tuottavat sekä paikalliset että 17 globaalit palvelut. Nämä saavat tulorahoituksen osittain paikallisesti palveluja käyttäviltä ja samalla myyvät palvelujaan globaalisti. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja infran ylläpito (tiestö, vesi, jätehuolto ) Toimivien yritysten, maatilojen säilyttäminen ja uusien yritysten saaminen infran säilymisen edellytys ARVOT Sopiminen työjärjestyksessä yhteiskunnassa, kuka tekee ja mitä tekee (valtio, aluehallinto, kunnat, kolmas sektori, yritykset) Keskittämisen sijaan lähtökohdaksi toiminnallisuuden koko maan alueella mahdollistavat ratkaisut. Asenneilmastoa muutetaan niin, että sijoituksia infraan ei pidetä pelkkänä tuottamattomana kulueränä vaan nähdään investoinnit toimenpiteinä jotka mahdollistavat vahvuuksien hyödyntämisen muuttuvassa ympäristössä pitkälle tulevaisuuteen Laajakaista ja mobiiliverkko kaikille. Tieverkon kunnostaminen Vesihuollon järjestäminen Liikenneyhteyksien ylläpito ja kehittäminen Sähköinen terveysneuvontapalvelu Avoimuus, kannustaminen, suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus, kohtuus, paikallisuus, yhteisöllisyys Toimiva infra ja yhteydet luovat mahdollisuuden harjoittaa globaalia yritystoimintaa paikallisesti, paikasta ja ajasta riippumattomasti. Palvelutuottajien välisen yhteistyön kehittymisen seurauksena syntyy palveluportaali, josta itse kukin voi valita haluamansa palvelun ja sen tuottajan

18 HYVÄ IKÄÄNTYMINEN Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Pauliina Smolander, Katja Tervo yritysten perustaminen maatilan lisätulon lähteeksi pitää osaltaan maatilat toimivina ja suomalaista ruokaa tuotetaan edelleen puhtaasti ja kestävällä tavalla. Keskeiset muutosajurit Tulevaisuudessa uusyhteisöllisyys viriää myös Pohjois-Karjalassa, mutta samaan aikaan yksilöllisyyttä korostetaan voimakkaasti. Väestön ikääntyminen vaikuttaa vanhushuoltosuhteen heikkenemiseen. Julkinen rahoitus vähenee. Uusi palveluyhteiskuntamalli tuo mukanaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen mutta myös hyvinvointialan monituottajuusmalleja. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys kasvaa. Nykytila Pohjois-Karjala on harvaan asuttu maakunta, jossa paikallinen kysyntä on niukkaa, kasautumisetuja ei ole ja infrastruktuurikustannukset ovat korkeita. Toisaalta maaseudun harvuus ja väljyys voidaan nähdä myös elämänlaatua rikastuttavana resurssina. Maakunnan keskeisiä haasteita ikääntymisen näkökulmasta ovat laskeva väestökehitys, sosiaali- ja terveyspalveluja uhkaava työvoimapula sekä palvelujen tuottamisen korkeat yksikkökustannukset. Vahvuuksina voidaan pitää vahvaa kolmatta sektoria, ikääntyvän väestön parantunutta terveyttä ja tulotasoa sekä hyvin käynnistynyttä laajakaistan rakentamista ja siihen kytkeytyneitä tiedotushankkeita. Lähtötilanteessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen painopisteinä ovat sen vahvuudet: luonto ja luonnonvarat, uusiutuva energia, kestävä kehitys, tila, hiljaisuus, väljyys, puhtaus sekä paikallisuus, paikalliset ratkaisut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti harvaan asuttuja alueita pyritään kehittämään monikeskuksisella aluerakenteella. Saavutettavuus sen eri merkityksissä määritellään keskeiseksi kriteeriksi. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen palvelujen tarjonnan kautta on tärkeä painopistealue tulevaisuudessa. Vuonna 2020 laajakaistaverkon tulisi olla pääosin valmiina ja kehittämisen painopiste siirtynyt sisällön tuottamiseen. Langattomat teknologiat kehittyvät edelleen. Kohti vuotta 2030 mentäessä yhteiskunnallinen yritystoiminta on osa kuntien palvelutuotantoa. Kunnat voivat omistajaohjauksen kautta päättää toiminnan kehittämisen suunnasta. Yhteiskunnalliset yritykset turvaavat omalta osaltaan terveen kilpailun palvelujen tuottamisessa, eikä yksityisille palvelujen tuottajille synny monopolia. Kolmannen sektorin toimijat saavat lisärahoitusta aatteelliseen toimintaan omistamiensa yhteiskunnallisen yritysten voitoista. Maatilasidonnaiset yritykset ovat merkittävä osa kuntien ostamaa ikääntyneiden hoiva- ja hoitopalvelua. Maatilasidonnaiset hoivayritykset tarjoavat ikäihmisten hoivapalveluja monipuolisesti ja voivat toimia päiväkeskustyyppisesti sekä tarjoten tarvittaessa hoitopaikkoja myös ympärivuorokautisesti. Maatilasidonnaisten Ikääntyneet ihmiset ovat hyväkuntoisia pidempään kuin aikaisemmin, ja he saavat mielenvirkeyttä ja pysyvät liikkuvina itselleen mieleisen toiminnan ja osallistumisen kautta. Osallistuminen erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin on aktiivista ja ikääntyneiden mielenterveyttä hoitavaa ja koko maakunnan positiivisuutta lisäävää. Ikääntyneet eivät ole yksinäisiä, vaan heillä on seuraa aina kun he sitä kaipaavat, mutta mahdollisuus olla halutessaan myös yksin. Arvopohja Hyvän ikääntymisen johtotähtenä Pohjois- Karjalassa on kestävä hyvinvointi, joka syntyy ihmisten välisestä tasa-arvosta, osallisuudesta ja vastuusta. Tätä tavoitetta tukevia arvoja yhteiskunnassa ovat yhteisvastuu, kansalaislähtöisyys, moniarvoisuus, monimuotoisuus, glokaalius (paikallisuus kansainvälisyys) sekä monikanavaisuus Ikääntyneet ihmiset ovat hyväkuntoisia pidempään kuin aikaisemmin, ja he saavat mielenvirkeyttä ja pysyvät liikkuvina itselleen mieleisen toiminnan ja osallistumisen kautta. 18

19 KESKEISET MUUTOSAJURIT Uusyhteisöllisyyden viriäminen, yksilöllisyyden korostuminen, hyvinvointialan monituottajuus, väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, julkisen rahoituksen väheneminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen, uusi palveluyhteiskuntamalli, keskittyminen jatkuu voimakkaana, yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys kasvaa. HYVÄ IKÄÄNTYMINEN NYKYTILA Alueen keskeiset vahvuudet: vahva kolmas sektori, parantunut terveys ja tulotaso, sadan megan Suomi eli laajakaista kaikille. Alueen keskeiset haasteet: tuleva työvoimapula sosiaali- ja terveyspalveluissa, väestökato Pohjois-Karjalassa, palvelujen tuottamisen korkeat yksikkökustannukset. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Yksilön näkökulma: Harrastustoiminnan lisääntyminen (esim. matkailuja hyvinvointipalvelut) Itsenäinen hyvä elämänlaatu (laatu, yksilöllisyys) Uusyhteisöllisyys, aktiivit kylät ja kaupunkiyhteisöt Yhteisön näkökulma: Hyvinvointitoimialan palvelutarjonnan lisääntyminen, monikanavaistuminen ja monipuolistuminen Uudet palvelujen tuottamis- ja tulonhankkimismahdollisuudet (esim. green care, maatilakytkentäiset yritykset) Yhteiskunnallinen näkökulma: Työvoimanäkökulma, hyvinvointinäkökulma, monipaikkaisuus (kuka tuottaa palvelut maaseudulle, kun kunnat eivät jatkossa tuota?) Mainonta (Visit Karelia, vetovoimaohjelma), kiinteistöpörssi, tilapörssi Esiselvityshankkeet (green care, hyvinvointimatkailu, liikenne), palvelutarjonnan kartoittaminen Aktiiviset paluumuuttajat Maakuntaliiton rooli, hyvinvointialan koordinaatio (hyvinvointityöryhmä) Laajakaistan rakentaminen ubiikiksi eli kaikkialla / alati läsnä olevaksi Yhteiskunnallisen yrityksen mallit Sukupolvenvaihdokset, tilapörssi Tilaneuvonta ja tilojen kehittämishankemahdollisuuksien selvittäminen Hankkeiden tulosten arviointi (Josekin Hymy jne.) Maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto (työvoimakysymys), hankkeet Esiselvitys kuntien strategioiden kumppanuuksista ja yhteistöistä, hyvien käytäntöjen seulonta Pilotit, realistiset toimenpiteet (esim. kylätalkkarihankkeet, yhteiskuljetus), vapaaehtoistyön tuki, yhteisöt Palveluseteli, henkilökohtainen budjetti ja säännölliset seulonnat Tuotteistetut hyvinvointipalvelut Maakuntaliiton koordinaation ja ryhmien roolien vahvistaminen Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen pilottiprojektit (etälääkäri) Sukupolvenvaihdokset, uusi yritystoiminta ja sen tukeminen, (terveysmatkailu, paluumuuttajat) Kaupunki-Leader, aktivointi, pilotit Ubiikin teknologian sisällöntuotannon innovaatioprojektit Kuntien kumppanuusstrategioihin vaikuttaminen, asukasyhdistykset, hankkeet, osuuskuntamallit, järjestöt Rahoitusmallit: palveluhaaste, käänteinen kilpailutus, palveluseteli, henkilökohtainen budjetti Toimiva kylätalkkarijärjestelmä, toimiva kuljetuspalvelu kylistä keskuksiin, vapaaehtoistyön koordinaatio kunnissa, voimaannuttaminen ja verkostot Sähköinen asiointi, kotiinkuljetukset Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen kehittämisprojektit, IPTV, valtavirtaistaminen Kaupunkipuutarhat (yhteisöt) Ympäristökasvatus (osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen, eettinen kuluttaminen) Tuotteistetut ubiikit sisältöpalvelut, ansaintalogiikka, BKT Toimivat liikenneyhteydet, toimivat tietoliikenneyhteydet, etätyön mahdollisuus Kesäasukkaiden toimivat palvelut, julkisten palvelujen rahoitus, kaksoiskuntalaisuus TAVOITELTAVA TULEVAISUUS VUONNA 2030 KESTÄVÄ HYVINVOINTI Terve ja aktiivinen kolmas elämä, maaseutu houkuttelevana elämisen Ympäristönä. 19 Uusyhteisöllisyys, moniarvoisuus, Uusomavaraisuus. Palvelurakenteen muutos ja ikärakenteen tasapainottuminen, uudet toimialat, uudet palvelujen tuottamisen mallit. ARVOT Yhteisvastuu, kansalaislähtöisyys, moniarvoisuus, monimuotoisuus, glokaalius (paikallinen kansainvälinen), monikanavaisuus

20 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Keskeiset muutosajurit Teollisia yhteiskuntia luonnehtii nopea siirtymä kohti tietoyhteiskuntaa, jossa aineeton inhimillinen tietopääoma, tiedollinen asiantuntijuus ja kollektiivinen osaamistyöskentely lisääntyvät vauhdilla. Siirtymän väline on kehittyvä tietoja viestintäteknologia, jonka ansiosta käsitellään ja välitetään suuria tietomääriä ihmisiltä ja organisaatioilta toisille. Teknologia on aikaja paikkariippumatonta ja globaalit tietoverkot ulottuvat lähes kaikkialle ja kaikkien ihmisten arkielämään. Maaseutusijainnin merkitys vähenee koska maaseudun ihmiset pääsevät suoraan tietoverkkojen ja virtuaaliratkaisujen, etenkin internetin, välityksellä käsiksi uuteen tietoon, uudet sähköiset liiketoiminta- ja palvelumallit yleistyvät ja e-yrittäjyyden uudet muodot saavat jalansijaa. Samalla yleistyvät avoimet ja toisiinsa sulautuvat virtuaaliset ja tehokkaasti keskenään verkottuneet tietojärjestelmät sekä profiiliin kiinnittyvä tiedon suodattaminen. Nykytila Pohjois-Karjalassa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja väestön suhteellisen korkea tietotekninen osaamistaso mahdollistaa sen tehokkaan hyödyntämisen eri ikäluokissa. Maakunnassa korostetaan tietojen, taitojen ja erikoistuneiden osaamisalueiden kehittämistä, etenkin eri toimialojen rajapinnoilla. Olennainen osa tätä toimintaa on innovaatiojärjestelmien ja ympäristöjen kehittäminen. Tärkeänä nähdään myös tutkimuslaitosten sekä yritysten välisissä innovaatioverkostoissa välittäjäorganisaatioina toimivien osaamisen, sekä siirtomallien ja mekanismien kehittäminen. Erityisesti vahvistetaan tutkimustiedon siirtämistä yritysten ja yritysryppäiden innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Sekä julkinen että yksityinen sektori laajentavat nopeasti e-palveluihin, maatalous hyödyntää tehokkaasti uusinta tietoteknologiaa yritystasolla sekä kommunikoinnissa yhteistyöyritysten kanssa ja sosiaalinen media on monille jo nyt tärkeä osa arkipäivää. Maakunnassa on aloitettu maaseudun valokuituverkkoalustan suunnittelu ja rakentaminen. Erilaiset tietotekniset järjestelmät keskustelevat edelleen huonosti keskenään ja avoimessa maaseututiedon jakamisessa sekä vaihtamisessa on kehittämistä vaikka erilaisia toimintamalleja jo testataan. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Tavoitteena on kehittää maakunnan osaamisen siirtoa yritys- ja muuhun toimintaan. Tieto- ja viestintäteknologiaa arkipäiväistetään ja sen avoimuutta lisätään. Tietojen siirrossa ylitetään eri organisaatiorajoja luomalla mm. yhteisiä pilvipalveluja. Hyödynnetään henkilökohtaista luottoprofiilia, joka yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja sekä suodattaa tarpeellisen tiedon tietotulvasta. Tulkintakoneet ja informaatioasiantijat auttavat erityyppisen tiedon käsittelyssä. Pohjois-Karjalan maaseutu on kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaali- ja tietoyhteisöä, mutta pyrkii yksiulotteisen tiedon siirron ja hallinnan sijaan kokonaisvaltaisiin ja viisaisiin ratkaisuihin. Arvopohja Avoimuus tiedon hallinnassa ja sen jakelussa kaikilla toimijatasoilla, valokuitu on kaikkialla Pohjois-Karjalan maaseudulla ja se huomioidaan kaikessa uudessa infrastruktuurissa, ATK-koulutuksen lisääminen ja sen tason nostaminen, tietotekniikka ei itseisarvo, vaan väline ihmisten välisessä kanssakäymisessä, edistetään luovaa innovaatiotoimintaa. Pohjois-Karjalan maaseutu on tulevaisuudessa kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaalija tietoyhteisöä, mutta pyrkii yksiulotteisen tiedon siirron ja hallinnan sijaan kokonaisvaltaisiin ja viisaaisiin ratkaisuisuihin. 20

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun kuva: Päivi Putkonen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2 Minkä valitset tärkeimmäksi muutosajuriksi, miksi ja mikä on ennakoitu muutosvaikutus vuoteen 2040 mennessä? Ryhmä I - Talouskasvun hiipuminen? (luonnonvarojen kestokyky

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 1 Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot