Pesäpuun. Uusia videoita pohjoismaisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun. Uusia videoita pohjoismaisena"

Transkriptio

1 Uusia videoita pohjoismaisena yhteistyönä 1 / 2005 Missä lapsi voi saada eniten rakkautta? Tejping silta leikin ja todellisuuden välillä Tejpingin aakkosia sosiaalityössä Vuoden 2005 PRIDEkouluttajakoulutus Kokemuksia PRIDEkouluttajakoulutuksesta Toiminnallisuuden 8 varovaista askelta Toiminnalliset menetelmät

2 Pohjoismaista yhteistyötä PRIDE-valmennus on saatu käyttöön kaikissa pohjoismaissa ja niissä on viriämässä uudenlaista yhteistyötä. Pohjolan ensimmäinen PRIDE-maa oli Ruotsi, joka osti ohjelman pari vuotta ennen Suomea, 1990-luvun alussa. PRIDE-projektin alkuaikoina saimme ruotsalaisilta neuvoja PRIDEn soveltamisessa ja saatoimme myös oppia heidän tekemistään virheistä. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa oli muutenkin vireää pidimme yhteisiä seminaareja ja loimme hyödyllisiä kontakteja. Seuraavana mukaan tuli Norja, jossa valtio otti aktiivisen roolin PRIDE-ohjelman rahoittajana ja toteuttajana. Viimeisenä mukaan ovat tulleet Tanska ja Islanti. Tanskassa ohjelman omistaa yksityinen järjestö ja siellä haetaan vielä toteuttamistapoja kun taas Islannissa toimintaa organisoi sosiaali- ja terveysministeriö. Suomi on ollut edelläkävijä PRIDEn periaatteiden hyödyntämisessä lastensuojelutyössä. Tästä osaamisen ja organisoinnin rikkaudesta on mahdollista ammentaa uusia voimavaroja kaikkien pohjoismaiden käyttöön. Pesäpuu on vuodesta 2004 ollut myös NOFCA:n (Pohjoismainen sijaishuollon järjestö) jäsen. Yhteistyö NOFCA:ssa tarjoaa mahdollisuuden tarkastella suomalaisia perhehoidon käytäntöjä suhteessa muiden Pohjoismaiden käytäntöihin. Lainsäädäntömme ja toimintakulttuurimme ovat paljolti samanlaisia, joten on mielenkiintoista etsiä vastausta siihen, mikä selittää suuria eroja esimerkiksi perhehoidon ja laitoshoidon kesken eri maissa. Pohjoismaiset kollegat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa laitoshoitoon ja nähneet sen lapsen edun vastaisena. Ruotsissa ja Norjassa perhehoitoon sijoitetaan prosenttia lapsista, kun Suomessa jäädään alle 50 prosentin. Tilastoinnin erilaisuus selittää osan eroista. Mikä sitten selittää, että perhehoidon määrä on taas kääntynyt laskuun Suomessa? Norjan perhehoidon hyvä tilanne on ymmärrettävä. Siellä valtion on ottanut vastuun sijaishuollon toteuttamisesta ja osoittanut sekä rekrytointiin, valmennukseen, täydennyskoulutukseen että tukeen runsaasti voimavaroja. Suomessakin on vihdoin pysähdytty miettimään perhehoidon kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän vuoden alussa palkannut selvityshenkilön tarkastelemaan perhehoitoa. Yksi osa selvitystä on vertailla Suomen tilannetta muihin pohjoismaihin. Selvitys valmistuu kevään aikana. Lapsen oikeus perheeseen ei toteudu, jollei perhehoidon kehittämiseen panosteta voimakkaasti. Yksittäisen kunnan väestömäärä on useimmiten liian pieni perhehoidon palvelujen toteuttamiseksi - tarvitaan riittävän suuri väestöpohja. Tämäkin on kaikkien pohjoismaiden yhteinen ongelma. Norjassa ongelma on ratkaistu portaittaisella organisoinnilla lääni keskeisenä toimijana, Islannissa maa on jaettu lastensuojelupiireihin, Tanskassakin on pyritty suurempiin yksiköihin ja Suomessa etsitään nyt toimivampaa järjestelmää kuntien yhteistyön kautta. Pohjoismaissa haetaan myös linjauksia sille, miten sijaisperheiden tuki tulisi toteuttaa. Yhteisenä tavoitteena tuntuisi olevan se, että panostetaan erityisesti lapsen ensimmäiseen vuoteen sijaisperheessä. Perhettä tuetaan monin tavoin ja tiiviisti. Tällä pyritään siihen, että voitaisiin tehdä luotettava arvio lapsen tulevien vuosien sijoitukselle, tavoitteena pysyvyyden aikaan saaminen. Ainoastaan Islannissa on käytössä pysyvä sijoitus, mutta muutkin pohjoismaat etsivät tapaa saada ryhtiä sijoitusten suunnittelemattomuuteen. Parhaimmillaan pohjoismainen yhteistyö antaa meille tietoa ja uusia ideoita. Esittelemmekin tässä tiedotteessa pohjoismaisen yhteistyön satoa. Toivomme, että ne herättävät uusia ideoita ja innostusta ja auttavat kehittämään perhehoitoa. Uusia videoita pohjoismaisena yhteistyönä Kaikki viisi pohjoismaata käyttävät tällä hetkellä PRIDE-valmennusta uusien perheiden valmennuksessa. Suomen ohella Norjassa ennakkovalmennus on edennyt hyvin. Perhehoidon kehittäminen Norjassa on muutoinkin voimakasta, osittain siitäkin syystä, että resurssit ovat riittävät. PRIDE-valmennuksen omistaa Norjan valtio ja sekä valmennus että sijaisperheiden tuki on alueellisesti organisoitua ja valtion tukemaa. Ruotsissa PRIDE-valmennus on Gävlen kuntayhtymän hallinnassa. Islannissa ja erityisesti Tanskassa PRIDE-valmennus on vasta aluillaan. Tanskassa perhehoidon yksityisiä palveluja tuottaa 14 järjestöä, joista yksi omistaa ja käyttää tällä hetkellä PRIDEa. Kaikkien maiden kokemukset PRIDEsta ovat erittäin myönteiset. Menetelmää ja sen rakennetta pidetään hyvänä ja palautteen perusteella myös pohjoismaisten perheiden kokemus on erittäinen myönteinen. Yhteistyö pohjoismaiden kesken onkin edellä mainituista tekijöistä johtuen helppoa. Myös haasteet PRIDEn kehittämisessä ovat yhteiset ja yhteneväiset. Yhteistyö on käynnistynyt videoiden merkeissä. Tanska on tuottanut jo kaksi videota; toinen on dokumentti sijaissisaruudesta (The Loyal Children) ja toinen sijoitettujen lasten vanhemmista (We Are Still Your Mum and Dad). Sisällöltään dokumentit vastaavat hyvin myös meidän suomalaisten tarpeisiin. Tanskalaisten sijaissisarusten ajatukset, tunteet ja toiveet ovat vastaavia kuin mitä suomalaiset sijaissisarukset ovat viestittäneet ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on Teksti Pirjo Hakkarainen tullut esiin. Pesäpuu on tehnyt sopimuksen videoiden hankkimisesta ja tekstittää ne suomeksi. PRIDE-valmennuksen ohella niitä voi hyödyntää esim. perhehoidon koulutuksissa ja työnohjauksessa, biologisten vanhempien ryhmissä sekä sijoitettujen nuorten kanssa. Varsinainen pohjoismainen yhteistyöhanke käsittää uuden valmiusvideon tuottamisen. Valmiuksissa on kyse vanhempien valmiuksista, joita jokainen lapsi vanhemmaltaan tarvitsee. Jo nyt Suomessa sijais- ja adoptiovanhemmuudessa vaadittavat viisi PRIDE-valmiutta ovat sovellettuna käytössä avohuollossa. Lapsen elämäntilanteen kartoitustyöskentelyn raameina, valmiudet auttavat yhdessä arvioimaan lapsen elämäntilannetta ja vanhemman valmiuksien toteutumista lapsen elämässä. PRIDE-valmiudet sisältävät vanhemmuuden ytimen ja ovat siksi hyvin käyttökelpoisia laajemminkin lastensuojelussa, ei pelkästään perhehoidossa. Uusi kehitteillä oleva video pohjautuu PRIDE-valmiuksiin, mutta sen käytön ei ole tarkoitus rajoittua pelkästään perhehoitoon eikä valmennusvaiheeseen. Sen toivotaan olevan hyödyllinen väline käsiteltäessä ja arvioitaessa vanhemman valmiuksia. Aikataulullisesti videon on suunniteltu valmistuvan tänä vuoden lopulla. Toivomme, että pohjoismainen yhteistyö jatkuu myös PRIDE-kouluttajien vertaistoiminnan muodossa. Olemmekin esittäneet Norjalle toiveen järjestää kouluttajien tapaaminen vuoden 2006 keväällä! Kevätterveisin, Raili Bäck-Kiianmaa toiminnanjohtaja 2 3

3 Teksti Anna-Liisa Koisti-Auer Missä lapsi voi saada eniten rakkautta? Tukholmalaisten sosiaalityöntekijöiden ajatuksia sukulaissijaisvanhemmuudesta Seitsemän tukholmalaista sosiaalityöntekijää vieraili Helsingin toimistossa tutustuen järjestössämme kehitettyyn sukulaissijaisvanhempien valmennusta ja valintaa koskevaan työskentelymalliin. Vieraitamme kiinnosti, miten Suomessa suhtaudutaan sukulaissijaisvanhemmuuteen ja millaisia kokemuksia meillä siitä on. Ruotsissa vuonna 1999 voimaan tullut laki edellyttää, että mahdollisuus lapsen sijoittamiseen sukulaisperheeseen pitää tutkia aina, kun lapsi tarvitsee kodin ulkopuolista sijaishuoltopaikkaa. Lain voimaantulon jälkeen sukulaissijoitusten määrä on kasvanut, ja esimerkiksi Enskede- Årstan alueella Tukholmassa lähes seitsemänkymmentä prosenttia uusista lasten perhesijoituksista oli vuonna 2004 sukulaissijoituksia. Laitoksiin sijoitetaan Ruotsissa myös entistä vähemmän lapsia, mikä Enskede-Årstassa tarkoitti viime vuonna sitä, että vajaasta viidestäkymmenestä sijoitetusta lapsesta vain noin kymmenen sijoitettiin laitoksiin. Sukulaisuussuhde sijaisvanhempiin vahvistaa lapsen identiteettiä Sukulaissijoituksista tehtyjen tutkimusten myönteiset tulokset ja käytännön kokemukset ovat muuttaneet sosiaalityöntekijöiden asenteita entistä myönteisemmiksi sukulaissijaisvanhemmuutta kohtaan Ruotsissa. Arvioidessani vaihtoehtoisia sijaishuoltopaikkoja mietin yhä enemmän sitä, missä lapsi voi saada eniten rakkautta, 4 totesi Harriet Hallin. Sukulaissijaisvanhempien sitoutuminen lapseen on yleensä vahva, mikä lisää mahdollisuutta, että sijoitus kestää silloinkin, kun eteen tulee vaikeuksia. Sukulaisuussuhde sijaisvanhempiin vahvistaa myös lapsen identiteettiä ja hänen yhteenkuuluvuuttaan sijaisperheeseen. Isovanhempien korkea ikä ei saisi automaattisesti merkitä sitä, ettei heitä hyväksytä sijaisvanhemmiksi, totesivat ruotsalaisvieraamme. Aika, jonka lapsi saa elää isovanhempiensa hoidossa, voi olla lapselle ja hänen identiteettinsä kehitykselle niin arvokas, että sijoitus kannattaa tehdä, vaikka lapsi mahdollisesti jouduttaisiinkin myöhemmin sijoittamaan toiseen perheeseen. Myöhempi sijoitus isovanhemmilta ei merkitse lapselle samalla tavoin uutta sijoitusta kuten silloin, kun lapsi joudutaan siirtämään muusta sijaisperheestä. Jotta sukulaissijaisvanhemmat voivat onnistua tehtävässään, sosiaalityöntekijöiden on tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että sukulaissijaisperheet tarvitsevat yhtä lailla tukea ja apua kuin muut sijaisperheet, sosiaalityöntekijät korostivat. Usein tuen tarve voi olla suurempikin. Tuki on myös kyettävä sovittamaan sukulaissijaisvanhempien tarpeisiin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sosiaalityöntekijän kerran viikossa tapahtuvaa yhteydenottoa perheeseen tai sitä, että sijaisvanhempana toimivalle isoäidille järjestetään mahdollisuus säännölliseen rentoutumiseen ja vapaaseen vaikkapa laivaristeilyllä Tukholman ja Helsingin välillä. Lasten hoidosta ja kasvatuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät Ruotsissa samoin perustein sekä sukulaissijaisperheille että muille sijaisperheille. Sosiaalityöntekijät pitivät tärkeänä, että sukulaissijaisvanhemmat ovat taloudellisten korvausten osalta samassa asemassa kuin muut sijaisperheet. Kun sosiaalitoimi maksaa sukulaissijaisvanhemmille kunnon korvaukset heidän suorittamastaan työstä, se voi samalla edellyttää sijaishoidon tasoltakin enemmän ja vaatia esimerkiksi perheiden osallistumista säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyy monia haasteita Eräs haasteista on, miten arvioida perheen sopivuutta sukulaissijaisvanhemmaksi erityisesti silloin, kun sijoitettava lapsi jo asuu sukulaisperheessä. Tukholmalaiset sosiaalityöntekijät kertoivat arvioivansa sukulaisperheet perinteisesti haastatellen ja käyttäen apuna haastattelua seuraavaa taustaryhmää. kehittämässä työskentelymallissa heitä kiinnosti erityisesti perheiden valmennuksen ja arvioinnin yhdistäminen samaan prosessiin. Lasten kanssa työskentelyn merkityksestä keskustellaan Ruotsissa samalla tavoin kuin meillä. Vaikka laki Ruotsissa Pesäpuu on saanut oman tiedottajan Olen 26-vuotias lappilaistyttönen. Muutin Jyväskylään opiskelujen perässä, jotka tällä hetkellä alkavat olla melkolailla loppusuoralla. Opiskelen Jyväskylän yliopistossa yhteisöviestintää, solubiologiaa ja biokemiaa. Viime vuonna työskentelin Perhehoitoliitossa sekä tiedottaja-toimitussihteerin äitiysloman sijaisena että osa-aikaisena tiedottajana. Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta tulla Pesäpuuhun tiedottajaksi, niin otin pestin ilomielin vastaan! Toimenkuvaani kuuluu muun muassa tiedotteen teko, internet-sivujen päivitys sekä kaikenlainen yhteydenpito muun muassa teidän, arvoisat lukijamme, kanssa. Minuun voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa mieltä askarruttavissa asioissa! Aurinkoisesti, Suvi määrää, että sosiaalityöntekijän on tavattava lasta myös ilman vanhempia tai sijaisvanhempia, käytännössä sosiaalityöntekijät eivät aina näin toimi. Myös silloin, kun lapsi on sijoitettuna sukulaisperheessä tai sijoitusta vasta arvioidaan, olennainen osa sosiaalityöntekijän työtä pitäisi olla työskentely lapsen kanssa. Ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden tapaaminen osoitti, että pohdinnat sukulaissijaisvanhemmuudesta, sen mahdollisuuksista ja haasteista ovat hyvin samankaltaisia molemmissa maissa. Tapaamisessa huomio kiinnittyi ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden myönteisiin käsityksiin ja kokemuksiin sukulaissijaisvanhemmuudesta. Toivottavasti ennakkoluuloton ja positiivinen asenne välittyy entistä enemmän myös meihin suomalaisiin. Pesäpuu jatkaa omalta osaltaan työtä sukulaissijaisvanhempien aseman kohottamiseksi samalle tasolle muiden sijaisperheiden kanssa. Keskustelut ja tietojen vaihto sukulaissijaisvanhemmuudesta ja ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden välillä jatkuvat. Suunnitelmissa on myös valtakunnallisen seminaarin järjestäminen sukulaissijaisvanhemmuusteemasta ensi vuonna ja tekeillä on tutkimus sukulaissijaisvanhempien asemasta. 5 Yhteystiedot: Suvi Sunnarborg puh , gsm sähköposti

4 TEJPING silta leikin ja todellisuuden välillä Menetelmäkoulutuksen antia Uppsalasta, Tejping on draamaterapeuttinen työskentelymenetelmä, jota käytetään Ruotsissa ja Norjassa lapsilähtöisessä perheterapiassa sekä sosiaalityössä. Norjalainen psykologi Martin Soltvedt on kehittänyt Tejping-metodin eli keskustelun leikin avulla ( leksamtal ) työskentelyyn lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Menetelmä on saanut vaikutteita mm. kehityspsykologian teorioista, lapsilähtöisestä perheterapiasta, psykodraamasta sekä narratiivisuudesta. Tejping rakentuu monien entuudestaan tuttujen elementtien varaan, mutta on silti menetelmänä erityisen innoittava ja oivaltava. Tejpingin päämääränä on vuoropuhelun synnyttäminen asiakkaan kanssa leikin avulla. Tapaamisissa henkilö voi hahmotella pienten maalattujen puunukkien avulla omaa verkostoaan, elämäntilannettaan, ristiriitojaan tai traumaattisia kokemuksiaan. Kaikki tapahtuu näyttämöillä, jotka asiakas saa teipata alustaan (esim. maalarinteipillä). Alustana voi toimia myös hiekkalaatikko. Näyttämöiksi tai tapahtumapaikoiksi voi tilanteesta riippuen muodostua koti, sijaiskoti, lastenkoti, oma huone tai vaikkapa koulu. Lasten kanssa työskenneltäessä myös vanhemmat saavat olla läsnä. Tällöin kannattaa tilanteeseen varata kaksi työntekijää. Lasten kanssa työskenneltäessä leikki ja toiminnallisuus ovat vähintäänkin puheen vertaisessa roolissa, kun välitetään ajatuksia ja mielikuvia toisille. Leikkiessään lapsi voi kokea olevansa osaava, kompetentti kertoja. Leikki lievittää jännitystä ja auttaa ottamaan etäisyyttä siihen, mitä on tapahtunut tai mitä lapsi tulee kertomaan. Lapsen pöydälle tai hiekkalaatikkoon rakentama näyttämö antaa työntekijälle kuvan tilanteesta lapsen näkökulmasta käsin. Pulmakohtiin on mahdollisuus yhdessä pohtia ja kokeilla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Todellisuuden kuvaamisen lisäksi voidaan tilanne rakentaa myös sellaiseksi, miltä asiakas haluaisi sen näyttävän. Muutoksen havainnollistaminen ja kuvaaminen voi alkaa muokata todellisuutta toivotunlaiseksi. Myös työntekijä voi ottaa osaa hahmotteluleikkiin alter ego (toinen minä) nukkensa Teksti Christine Välivaara avulla. Oman hahmonsa avulla työntekijä kannustaa asiakasta vuoropuheluun ihmettelemällä, kyselemällä ja haastamalla toimintaan. Leikkijää houkutellaan luomaan kertomuksia ja löytämään rakentavaa vuorovaikutusta näyttämöllä olevien henkilöhahmojen välille. Vuoropuhelussa voi olla edustettuina yhtä hyvin asiakkaan ulkoisia kuin sisäisiäkin rooleja ja ajatuksia. Tejpingiä voidaan siis käyttää käyttää paitsi konkreettien ristiriitatilanteiden (ulkoiset konfliktit) myös tunnetason pulmien (sisäiset konfliktit) havainnollistamiseen. Leikkijän sisäiset ajatukset ja tunteet ovat ikään kuin ääniä päässä, joita voi myös havainnollistaa nukein (esim. rakkaus, viha, pelko). Puuhahmojen avulla pyritään luomaan uusi ulottuvuus, tila, jossa asiakkaan ongelma saa hahmon, tulee näkyväksi ja havainnollistetuksi. Tejpingissä osallistujien katse on pöydässä, leikkijät ovat kumartuneina näyttämön äärelle ja keskustelut käydään nukkien välillä. Syntyneen välimatkan ja ajatusten ulkoistamisen (eksternalisaation) avulla asiakkaan on helpompi löytää avaimia lukkiutuneisiin tilanteisiinsa. Leikinomaisen työtavan avulla voi lähestyä vaikeita teemoja ja nähdä ratkaisuja sekä konkreettisella että symbolisella tasolla. Leikki tukee keskustelua, helpottaa asiakasta tuottamaan kertomusta tai kuvaamaan sitä, miltä tilanne tai ongelma näyttää. Havainnollistaminen auttaa ihmistä työstämään traumaa tai tutkimaan vaihtoehtoisia polkuja yhdessä asetettuun päämäärään pää- Käytännön kokemus: semiseksi. Teippaamisen myötä osallistujien itseymmärrys lisääntyy. Kielteinen näkemys elämästä ja omasta itsestä voi vähitellen muuttua vahvistavaksi ja toivontäyteiseksi tulevaisuustarinaksi, joka lisää leikkijän elämänhallintaa ja kantaa häntä vaikeuksien yli. Tejpingin hyödyntäminen työmenetelmänä ei välttämättä edellytä työntekijältä terapeutin valmiuksia. Lapsia ja perheitä työssään kohtaavat voivat hyödyntää leikinomaista työtapaa oman ammattinsa viitekehyksestä, osaamisesta ja tavoitteista käsin. Lastensuojelussa ja sijaishuollossa Tejping soveltuu erinomaisesti mm. lapsen verkostojen kartoittamiseen, sijoitetun lapsen arjen ja kokemusten tavoittamiseen, elämänvaiheiden tarkasteluun, ja voimavarojen näkyväksi tekemiseen. Tejpingin avulla lapsen kanssa työskentelystä tulee enemmän yhteistä tekemistä kuin kysymyksillä pommittamista. Kokeilin verkostokartan tekemistä Tejpingin avulla vuotiaiden sijoitettujen lasten vertaisryhmässä. Toinen ohjaajista (itsekin sijaisvanhempi) teippasi oman verkostonsa malliksi. Pyysin sen jälkeen lapsia yksi kerrallaan valitsemaan itseään kuvaavan hahmon, teippaamaan pöytään talonsa sekä asettamaan sinne nukkensa. Seuraavaksi lapset saivat valita nukkeja kuvaamaan perheenjäseniään. Kaikki asettivat sijaisperheensä jäsenet vierelleen taloonsa. Sen lisäksi he teippasivat toisiin taloihin syntymäperheensä sekä muun läheisverkostonsa. Lapset kuvasivat syntymäperhettään samanlaisena kuin se lähtökohtaisesti oli ollut. Eronneet syntymävanhemmat esitettiin yhdessä asuvina - myös kuolleet perheenjäsenet olivat mukana. Lapset toivat leikkiessään esiin syitä, miksi olivat tulleet sijoitetuiksi ja siinä vaiheessa osa asetti syntymävanhempansa eri taloihin. Eräs lapsista tekikin oivalluksen katsottuaan toisten Tejping-työskentelyä ja tiivisti näkemänsä vertaistukea tihkuvaan loppupäätelmään mehän kaikki asutaan sijaisperheissä ja meidän kaikkien syntymävanhemmilla on alkoholisairaus!. 6 7

5 Tejpingin aakkosia sosiaalityössä Teksti Christine Välivaara Suosittelemme: Herkkäviritteinen kuvakirja lapsen surusta Teksti Christine Välivaara 1. Ennakkovalmistelut Selvitä vanhemmille etukäteen, mistä tulet lapsen kanssa puhumaan. Valitse materiaali lapsen iän ja teeman mukaan. Sovi työnjaosta vanhemman ja lapsen työntekijän välillä. Varaa riittävästi aikaa kontaktin luomiseen lapseen. 2. Esittäytyminen Työntekijät esittäytyvät ja kertovat, mitä tänään tullaan tekemään. Keskustelun tarkoitus ja rajaus selitetään niin, että lapsi ymmärtää. Tutustutaan tilaan. 3.Hahmojen valitseminen Lähde liikkeelle vallitsevasta hetkestä. Aloita teippaamalla alustaan oma työpaikkasi ja aseta oma nukkesi sinne. Annat samalla mallin lapselle. Kumarru pöydän yli ja liikuta hahmoa. Verkostokartta: Anna lapsen valita itselleen hahmo ja nukkeja kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat hänelle tärkeitä tai joiden kanssa hän on asunut. Pyydä lasta asettamaan nuket alustalle teipattuihin neliöihin, taloihin tai huoneisiin. Elämänpolku: Pyydä lasta teippaamaan paikat (tai asettamaan pikku-taloja alustalle), joissa hän on asunut. Käy paikkoja läpi lapsen kanssa. 4. Kertomuksen/tilanteen rakentaminen aloitus myönteisillä asioilla Kysy ensin jostain myönteisestä kokemuksesta tai tilanteesta. Tee selväksi, että lapsella on vanhempien lupa kertoa myös vaikeista asioista ja tapahtumista. Lämmittelyvaihe voi joskus kestää pitkään lähestyttäessä emotionaalisesti latautunutta asiaa. Voit auttaa kysymällä esimerkiksi: Voitko näyttää, miten päiväsi sujuu, kun olet kotona äidin luona. a) Ulkoinen ristiriitatilanne: Selitä yksilötyöskentelyssä, että katsotte tarkemmin tilannetta, jossa henkilö tuntee itsensä huonosti kohdelluksi tai uhatuksi. Perheen kanssa työskennellessäsi kerro, että katsotte tarkemmin tilannetta, jossa perheen jäsenet joutuvat konfliktiin toistensa kanssa. Pyydä lasta teippaamaan tapahtumapaikka sekä valitsemaan itselleen hahmo. Myös perheen jäsenet saavat valita itselleen hahmot. Anna lapsen asettaa hahmot paikoilleen ko. tilanteeseen. Pyydä näyttämään, kuinka tilanne alkoi ja eteni. Lapsi saa liikutella nukkeja tuottamansa kertomuksen mukaisesti. Voit tehdä kysymyksiä myös vanhemmille. b) Sisäinen ristiriita: Työntekijä teippaa pöydälle sisäisen huoneen. Asiakas saa valita itseään kuvaavan hahmon ja asettaa sen tilaan. Pyydä valitsemaan nukke kuvaamaan toivotonta ja masentunutta puolta itsessä sekä hahmo toiveikkaalle ja myönteiselle puolelle. Kumpi hallitsee? Mitä hahmot sanovat sinulle? Miten vahvistaa myönteistä? Kuka voi auttaa sinua, kun sinulla on huolia? 5. Lopetus ja jäähdyttely Päätä leikkikeskustelu myönteiseen vaiheeseen. Kiitä nukkesi avulla muita nukkeja rohkeudesta ja vie työskentelyn päätteeksi työntekijän hahmo kotiin. Lopuksi vielä kiitetään ja annetaan kasvokkain kannustava palaute: Teit hyvää työtä. Vuoden 2005 Finlandia Junior -palkinnon voittaja Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu. Kuvitus Kristiina Louhi. 47 s. Tammi, Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta minä en tarkalleen tiedä missä. Joskus se sattuu kurkkuun ja korviinkin. Kurkusta tulee jotenkin paksu ja korviin pistelee niin kuin olisi pakosta juossut oikein kovaa vaikka ei olisi yhtään jaksanut. Kukaan ei näe siihen paikkaan, jossa ikävä eniten tuntuu. Äidilläkin on sellainen paikka. Äiti on pitänyt sylissä ja kertonut. Vaikka en ole vastannut, olen minä kuunnellut mitä on sanottu. Kun on istunut sylissä, se paikka, jonne ei näe, on pienentynyt. Riitta Jalosen kirja, Tyttö ja naakkapuu, on koskettava kuvaus lapsesta surun keskellä. Kristiina Louhen lämpimät kuvat tukevat kirjan vakavaa, mutta silti selviytymiseen ja tulevaisuuteen suuntaavaa sanomaa. Kirja kuvaa lapsen elämän käännekohtaa; isän kuoleman aiheuttamia väistämättömiä muutoksia perheessä. Tuokiokuvaus etenee pienen tytön sisäisenä puheena. Lapsi miettii elämänsä tapahtumia rautatieasemalla isojen naakkapuiden alla äidin ostaessa matkalippuja uuteen asuinpaikkaan. Kun naakat yhtäkkiä lähtevät lentoon ja katoavat näkymättömiin, tyttö tietää, miltä puista tuntuu. Lämpimät muistot isästä kulkevat elokuvana silmien edessä. Tyttö ja naakkapuu on upea ja monitasoinen kirja, joka sytyttää sekä aikuisen että lapsen. Iltasaduksi se ei tosin sovellu, ajatuksia ja tunteita nostattavan luonteensa vuoksi. Kirja tarjoaa kuitenkin hyviä aineksia perheen tai lähipiirin kuolemantapauksen käsittelyyn sekä lapsen myös kouluikäisen surutyöhön. Kirjan lukemiseen kannattaa varata häiriötön ympäristö ja riittävästi aikaa jälkipuintiin, joka voi olla esim. juttelua, sylissä pitämistä, musiikkimaalausta tai muuta puuhastelua yhdessä. Jotkut lapset voivat haluta vetäytyä omaan rauhaan tunteidensa kanssa. Silloin pelkkä tietoisuus aikuisen saatavilla olosta voi riittää. Muistoa ei unohda, vaikka sitä ei koko ajan ajattelisikaan. Se elää minun sisälläni ja kulkee mukana. Muisto ei koskaan lopu. Muuta kirjallisuutta lapsen surusta: Surevan lapsen kanssa. Erkkilä, Jaakko; Holmberg Tiina; Niemelä, Sirkku ja Ylönen, Hilkka (toim) SMS-Tuotanto Oy. Surutyö. Poijula, Soili painos. Kirjapaja Oy. Yhdessä suru on helpompi kantaa. Tuettu suru -projekti ja Suomen mielenterveysseura (toim) SMS-Tuotanto Oy. 8 9

6 Vuoden 2005 Teksti Pirjo Hakkarainen PRIDE-kouluttajakoulutus loppusuoralla! Jälleen tänä vuonna koulutus kiinnosti monia sosiaalityöntekijöitä ja sijais- ja adoptiovanhempia. Kaikkiaan koulutuksessa on mukana 18 osallistujaa kunnista, Pelastakaa Lapset ry:stä ja tänä vuonna myös Adoptioperheet ry:stä. Kokemuksia PRIDE-kouluttajakoulutuksesta Muutamaan aikuiskoulutuksen periaatteeseen peilaillen Teksti Tuija Raitanen; sijaisäiti, tuleva PRIDE-kouluttaja Uusin, PRIDE-valmennuksen käyttöön ottanut kaupunki on Turku. Uusista sijaishuoltoyksiköistä, Pohjois-Savon sijaishuoltoyksikkö saa kaksi uutta sijaisvanhempikouluttajaa. Tampereen PRIDE-kouluttajien määrä puolestaan lisääntyy neljällä uudella kouluttajalla. Perheiden rekrytointi ja ryhmien kokoaminen onnistui hyvin Kouluttajakoulutukseen sisältyviä valmennusryhmiä käynnistyi tänä keväänä peräti yhdeksän, eli kaikki valmennusta järjestävät tahot saivat ryhmän kokoon. Perheiden rekrytointi on onnistuttu todella hyvin! Tai voisiko jopa kysyä, merkitseekö tämä perhehoidon kiinnostavuuden lisääntymistä, sillä aikaisempina vuosina tilanne ei ole ollut näin hyvä? Jo viime vuonna PRIDE-valmennukseen osallistuneiden perheiden määrä lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoteen Kaikkiaan koulutuksessa olevien parien valmennusryhmiin osallistuu 60 pariskuntaa sekä kaksi yksinäistä eli yhteensä 122 henkilöä. Ryhmien koko vaihtelee henkilöön. Suurin osa valmennukseen osallistuvista perheistä harkitsee ensisijaisesti sijaisvanhemmuutta. Erityisesti kansainvälistä adoptiota harkitsevia on noin neljännes. PRIDE-valmennuksen vakiintuminen osaksi suunnitelmallista perhehoitoa on vahvistunut viime vuosina. Hyvän perhehoidon tavoitteet, turvata jokaiselle lapselle hyvin valmentautunut perhe ja perheelle oikeus saada ennakkovalmennus, ovat paremmin saavutettavissa! Mutta ongelmiakin on! PRIDE-valmennus kokonaisuudessaan ja siihen liittyvä perheiden rekrytointi ja ryhmän kokoaminen on myös vaativa ja aikaa vievä prosessi kouluttajille. Erityisesti sosiaalityöntekijäkouluttajat joutuvat joskus kohtuuttomiin työtilanteisiin valmennuksen aikana. Heidän muut työtehtävänsä eivät siirry kenenkään toisen hoidettaviksi, vaan ainoastaan siirtyvät ajallisesti odottamaan valmennuksen päättymistä. Onko perhehoidon kehittäminen valmennuksen osalta tapahtunutkin ainakin osittain sosiaalityöntekijäkouluttajien kustannuksella; heidän työmääränsä lisääntymisellä? Kuinka usein käy niin, että joku toinen lapsi ja perhe joutuvat odottamaan, työtekijän turvatessa palveluja toiselle lapselle ja perheelle? Missä ja miten vaadittavat resurssit on huomioitu ja turvattu? Laadukas perhehoito vaatii aina myös resursseja, mutta pitkällä aikavälillä se tuo myös helpotusta työhön. Tilanteessa, jossa palveluja ollaan kehittämässä tai niitä ei ole riittävästi, esim. valmennettua sijaisperhereserviä, tarvittaisiin ainakin väliaikaisesti helpotusta PRIDE-kouluttajina toimivien sosiaalityötekijöiden työmäärään. Pesäpuu on vuosia ottanut asiaan kantaa ja suosittaa, että valmennuksen järjestäjäorganisaatiot huomioisivat sekä kouluttajakoulutuksen että valmennuksen vaativana, mutta merkittävänä perhehoidon säilymisen kannalta ja turvaisivat kouluttajille riittävät resurssit tähän työhön. Kun lähes kaksikymmentä lastensuojelun ammattilaisnaista kokoontuu yhteen, on alun hiljaisuuden, varovaisuuden ja vaisuuden pakko olla vain alkukankeutta. Vain muutama tovi ja kokemusten jakaminen sai aikaan tunnun, että Varalan urheiluopiston pienehkö opiskelutilamme täyttyi elämän kokoisista tarinoista. Niiden kautta syntyi Tähän joukkoon kuulun -tunne. Eikä se jakaminen loppunut sen kummemmin saunan lauteilla kuin majoitustiloissakaan; vasta kun huonekaverin vuoteen suunnasta tulleet kommentit lyhenivät ja unen tultua kokonaan loppuivat, oli pakko myöntää, että oppimiseen tarvitaan untakin. Opimme tekemällä Välillä vaihdettiin osia: kouluttajat hyppäsivät pois lavalta ja pistivät meidät opiskelijat tulevaan rooliimme ryhmän eteen. Turvalliselta ryhmältä oli helppo ottaa vastaan palautetta, jossa sai kuulla sekä vahvuuksistaan että kehittämistarpeistaan. Opiskelun punainen lanka on kokemuksellisuus; harjoitteiden avulla saa kokea, mitä on syntyä toivottuna ja kasvaa turvallisessa ympäristössä hoivaa saaden, mitä taas kasvaa turvattomuudessa ja epävarmuudessa ilman hoivaavia aikuisia, millaista on kun joku repii elämänsuunnitelmasi, tai mitä on tulla siirretyksi pois omasta kodista vieraaseen ympäristöön ilman mahdollisuutta itse vaikuttaa asiaan. Opimme vaiheittain ja ennakoimattomasti Opiskelu ei ollut pelkkää auvolaa; kun oli opiskelupäivän aikana soviteltu yhtä jos toistakin takkia ylle monessa roolissa käyden yhtä aikaa adoptiota tai sijoitettua lasta olkapäällä kannatellen (mielikuva, jota kouluttajat kannustivat vaalimaan), tuli vastaan myös raja: tänään ei yhtään enempää. Täytyi saada aikaa sulatella, lähteä ulos, soittaa kotiin, olla vaan Opimme parhaiten henkilöiltä, joista pidämme varsinkin, kun vaatimukset ja odotukset ovat selkeitä Naurujamme ja itkujamme jakaneet seniorikouluttajamme Anja, Pirjo ja Anna-Liisa pitivät huolen siitä, että nämäkin oppimisen edellytykset täyttyivät. Ryhmäläiset oppivat toinen toisiltaan, ja sekin oli helppoa, koska me kaikki olimme niin mukavia! Lukemattomilla (Niitä oli paljon!) fläpeillään kouluttajat pitivät meitä ajan tasalla niin viiden valmiuden, ryhmäsopimusten, arvioinnin kuin työjärjestyksenkin suhteen. Koulutus ei ole mennyt hukkaan Vaatimattomuus sikseen: Huippu koulutuspaketti, mainiot kouluttajat, ainutlaatuiset koulutettavat ja fantastiset uudet PRIDE-ryhmät

7 Teksti Johanna Barkman Toiminnallisuuden 8 varovaista askelta Toiminnallisia menetelmiä mm.: Sadut, tarinat Kuvallinen ilmaisu, kuvat, kortit, valokuvat Kädentyöt, esim. savityöt Musiikki Teatterileikit, draama Leikit, pelit Liikunta, seikkailu Ruoanlaitto, leipominen Toiminnallisen työskentelyn kenttä on laaja. Toiminnallisuus lasten ja nuorten kanssa on sitä, että lapset ja nuoret pääsevät ilmaisemaan itseään heille luontaisella tavalla. Lastensuojelussa toiminnallisuudella on omat hoidolliset ja kasvatukselliset tavoitteensa sekä viitekehykset, jotka asettavat toiminnalle rakenteen. Usealle lapsensuojelun piirissä olevalla lapselle on luonnollisempaa toimia kuin puhua omasta elämästään. Lapsella saattaa olla vaikeuksia kuvata kokemuksiaan, nimetä tunteitaan tai ylipäätään ymmärtää omaa kokemusmaailmansa, joka on rakentunut monien huolien ja murheiden näyttämöksi. Parhaimmillaan toiminnallisuus tarjoaa lapselle turvalliset puitteet, joiden sisällä hän voi tarkastella elämänsä kysymyksiä. Toiminta tuo kokemuksille välimatkaa. Toiminta voi etäännyttää ne itsestä, jolloin huolia ja murheitakin on helpompi kesyttää. Välineiden ja menetelmien käytössä on kuitenkin ehtoja ja edellytyksiä, jotka on hyvä ottaa huomioon toiminnallisessa kohtaamisessa. Ohessa on eräitä huomionarvoisia lähtökohtia toiminnalliseen työskentelyyn lasten ja nuorten kanssa. Mun Stoori -kortit tulevat myyntiin elokuussa 2005! Mun Stoori -kortit on kehitetty nuorten kanssa käytettäväksi toiminnalliseksi välineeksi. Kortit on kehitetty St Lukesin resurssikeskuksessa Australiassa ja suomennettu Pesäpuussa. 32 kortin ulkoasu on monitahoinen ja kiehtova, mutta niiden sanallinen viesti on hyvin yksinkertainen. Mun Stoori -korttien avulla voimme tutkia toimintatapojamme, valintojamme, arvojamme ja sitä kautta lisätä itseymmärrystämme. Mun Stoori-kortit tarjoavat käyttökelpoisen työvälineen tunteiden ja ajatuksien heijastamiseen ja vuorovaikutuksen herättämiseen. 1. Motivaatio Olen itse innostunut! Olen kiinnostunut ja innostunut kohtaamastani lapsesta. Toivon, että motivointini välittyisi lapseen. Tiedän, että lasta kiinnostaa eloisa puhe, jossa on ilmeitä, eleitä ja kehollisuutta. 2. Tavoite ja tarkoitus Työskentelyni tavoite ja tarkoitus on kirkkaana mielessäni. Tiedän myös, että työskentelyn edetessä tavoite ja tarkoitus saattavat muuttua. Toiminnallinen väline ei ole itsetarkoitus, vaan lapsen kohtaamisessa se toimii välineenä asettamaani tavoitteeseen ja tarkoitukseen. 3. Toiminnallisen välineen valinta Tiedän, mitä teen ja toiminnallinen väline on minulla hallussani. Olen kokeillut välinettä ja tiedän sen hyvät ja huonot puolet. Otan huomioon lapsen iän ja kehityksen välineen valinnassa. 4. Turvallisuus Luon lapselle turvallisen ympäristön. Teidän, että lapsi ei yksin kasva ja kehity, vaan hän tarvitsee toisen, jonka kanssa voi jakaa omia kokemuksiaan. Tiedän myös, että kasvaakseen ja kehittyäkseen lapsi tarvitsee toisen, joka näkee hänet hyväksyvästi. En metsästä traumoja. Olen lapselle aikuinen, jonka avulla hän voisi saa sanoja tunteille ja selityksiä käyttäytymiselleen. Etenen askeleen kerrallaan, lasta kunnioittaen ja kuunnellen. Toivon, että olen luottamuksen arvoinen. 5. Aito kiinnostus Aito kiinnostukseni lapsen elämää kohtaan välittyy lapseen. Luonteva suhtautuminen myös hälventää minun ja lapsen välisiä rooleja. Voin saada lapsen vuorovaikutukseen kanssani kertomalla omia ajatuksiani ja tunteitani vastavuoroisesti. Kuuntelu ja rauhallisuus, miettimistauot ja hiljaisuus kuuluvat myös osana kohtaamisiin. Tiedän, että luottamuksen rakentuminen on hyvin tunneherkkää, sillä erilaiset tunteet välittyvät sekä lapseen että minuun. Tunteeni saattavat siirtyä lapseen, sillä jos jännitän kovasti, jännittää lapsikin. Molemmat viestivät toisilleen ilmeillä, eleillä, keholla ja eri asennoilla. Lapsen ollessa epävarma, voi hän alkaa arvailla oikeaa tarinaa, joka miellyttää minua. Hän voi myös kokeilla, minkälaisia tarinoita kestän. Olen aikuinen ja välitän lapselle sen, että ymmärrän, kestän kuunnella kauhistelematta. 6. Eettiset kysymykset En käytä lapsen kokemusta väärin. En lupaa lapselle sellaista, mitä en pysty pitämään. En käytä lapsen tarinaa vallanvälineenä. En häpäise lasta tarinallaan enkä juoruile siitä muille. Etsin lapsen tarinaa, ajatuksia ja kokemuksia, todellisia tai kuvitteellisia. Vältän tulkitsemasta niitä. 7. Viimeisen sanan sanoo lapsi Kun lopettelen työskentelyn, jätän reilusti aikaa yhteiseen kivaan tekemiseen, jotta lapselle jäisi hyvä ja levollinen mieli kohtaamisesta. Kannustan selviytymistä ja korostan tarinoita, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa. 8. Käyn mielessäsi kohtaamisen eri vaiheet ja sen herättämät tunteet Tiedostan, että on tärkeää ymmärtää itseään, erityisesti, jos työkseen ymmärtää ja kasvattaa toisia. Kerron siis kohtaamisessa nousseista tunteistani ja ajatuksistani lähimmälleni tai työohjaajalleni. Tiedän, että sijaistraumatisoituminen koskettaa jokaista, joka on tekemisissä traumatisoituneiden lasten, nuorten ja/tai aikuisten kanssa

8 Toiminnalliset menetelmät: osa 1. Tunnepyörä Teksti Christine Välivaara joka kuvasi hänen tunteitaan sillä hetkellä. Sama toistettiin tapaamisen päätteeksi. Tunteiden muuttuminen myönteisemmiksi työskentelyn kuluessa tuli havainnollistetuksi. * Holmberg,T. (2003) Ville Vilkastuksen Tunneseikkailu. Pesäpuu ry Toinen sosiaalityöntekijä rakensi dialogia nuoren kanssa Tunnepyörän avulla. Hän luetteli nuoren elämään liittyviä teemoja, kuten päihteet, koulu, kaverit, disco, äiti, isä jne. Joka sanan kohdalla nuori sai hypätä Tunnepyörän siihen sektoriin, joka kuvasi sanan nuoressa herättämää tunnetta. Sosiaalityöntekijä kirjasi ylös teemoihin liittyvät tunteet ja tämän pohjalta käytiin tarkemmin keskustelua nuoren tunteista ja elämäntilanteesta. Tunnepyörä on värikkäistä kankaista ommeltu pyöreä matto (halkaisija 155 cm), jossa on 12 eri tunnesektoria. Jokaisessa sektorissa on tasku tunnekorttia varten. Pakkaukseen sisältyy 20 tunnekorttia, käyttöohje, liukueste ja suojapussi. Mihin Tunnepyörää voi käyttää? Tunnepyörän avulla lasta voi auttaa tunnistamaan ja ilmaisemaan erilaisia tunteita sekä rohkaista kertomaan kokemuksistaan. Kokemusten jakaminen ryhmässä tarjoaa vertaistukea ja vähentää lapsen kokemaan liittyviä syyllisyyden ja häpeän tunteita. Tunnepyörä soveltuu myös aikuiskäyttöön. Miten Tunnepyörää on käytetty? Vertaisryhmät: Sijoitettujen lasten vertaisryhmässä luettiin pätkä Ville Vilkastuksen tunneseikkailu -kirjaa. * Lapset istuivat tunnepyörän ympärillä ja saivat arvata, mitä tunnetta kirjan päähenkilö, pieni gorillapoika, tuntee. Se lapsista, joka arvasi oikein sai laittaa ko. tunteen nimen sektoriin, joka hänen mielestään sopi kuvaamaan tunnetta. Seuraavaksi hypättiin vuoronperään Tunnepyörään ja kerrottiin tilanne, jossa lähiaikoina on tunnettu ko. tunnetta. Esimerkiksi pettymys-tunteen kohdalla sijoitetut lapset tuottivat seuraavaa: - Olen pettynyt, kun kaaduin ja kaverit nauroivat - Olen pettynyt, kun mun piti päästä käymään äidin luona, mutta en päässytkään - Olen pettynyt, kun ei mentykään viimeksi ulos - En oo koskaan pettyny Tunnepyörästä päästään luontevasti selviytymistä tukevaan jatkotyöskentelyyn. Voidaan esim. pohtia: Missä kohtaa kehoa tunne tuntuu? Mistä toiset voivat nähdä, että olet pettynyt? Mitä teet kun olet pettynyt? Mikä / kuka voisi auttaa pääsemään yli pettymyksen tunteesta? Sosiaalityö: Sosiaalityöntekijä pyysi asiakasta tapaamisen aluksi hyppäämään tunnepyörän siihen sektoriin, Perheneuvola: Perheneuvolaan tuli äiti ja murrosikäinen tytär pulmatilanteen kanssa. Psykologi pyysi heitä Tunnepyörän ääreen. Kumpikin sai tunnepyörän avulla kertoa, mitä tunteita ristiriitatilanne heissä herättää. Kokonainen tunti vierähti keskustellen Tunnepyörän äärellä. Tunnepyörä avasi onnistuneen dialogin osapuolten välillä ja auttoi tekemään näkyväksi äidin ja tyttären kokemusmaailmaa. Mitä Tunnepyörää käytettäessä on hyvä ottaa huomioon? Välineeseen on hyvä itse tutustua etukäteen ja harjoitella sen käyttöä sekä miettiä työskentelyn tavoitteet. Ennen Tunnepyörään hyppäämistä kannattaa muistaa virittäytyminen ja lopuksi jäähdyttely. Lapsen tuottaessa omia kokemuksiaan on syytä pysähtyä ja pysäyttää ryhmä kuulemaan ja tarvittaessa tehdä jatkokysymyksiä. Vertaisryhmissä lasten kanssa pysyttäydytään lähiaikojen arkisissa kokemuksissa. Liian pitkissä keskusteluissa lapset väsyvät, joten jatkotyöskentely voi hyvin olla jotain muuta; piirtämistä, maalausta, muovailua, askartelua, leikkiä ja jutustelua tekemisen lomassa. Monesti oivallukset ja korjaavat kokemukset syntyvät ei-kielellisellä tasolla. Tunteiden tunnistaminen lisää elämänhallintaa Ihmisen oman elämänhallinnan kannalta on tärkeää tulla tietoiseksi tunteistaan ja niiden synnyttämistä reaktioista. Tunnepyörässä voi saada sysäyksen kohti tuota tavoitetta. Saamalla tunnetasolla kosketuksen itseensä ja muihin haavoittunut lapsi voi alkaa eheytyä. Eheytymistä tukevat toistuvat ja ennustettavat hoitavat kokemukset arjen vuorovaikutuksessa. Kaikki tunteet kuuluvat elämään, ovat aina oikeutettuja ja pyrkivät pintaan tavalla tai toisella. On olemassa kuitenkin yksilön kannalta rakentavia ja vähemmän rakentavia tapoja ilmaista tunteita. Oppiessaan tunnistamaan tunteitaan, hyväksyessään ne osaksi omaa minuuttaan ihminen voi löytää uusia selviytymiskeinoja. Itseymmärrys lisää ihmisen joustavuutta ja omaa elämänhallintaa. Ihminen joka tietää paljon muista on ehkä oppinut, mutta ihminen joka ymmärtää itseään on älykkäämpi. Ihminen, joka ohjaa muita on ehkä voimakas, mutta ihminen joka hallitsee itsensä on vielä voimakkaampi. Lao Tse Suojakerros Ekaluokkalaiset Ville ja Eero sammuttivat lastenhuoneen valot pelotellakseen neljävuotiasta Smillaa. He suuntasivat taskulampun valokiilat omiin kasvoihinsa ja pelottavalla äänellä käskivät pientä tyttöä: Kosketa piikkiin, kosketa värttinän piikkiin. Poikien harmistukseksi Smilla tomerana vastasi heille: En kosketa, sillä perheeni rakastaa minua! 14 15

9 Tulevaa koulutusta: SUKULAISSIJAISVANHEMMUUS Perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmiksi haluavien sukulaisten valmennukseen ja valintaan (+seurantapäivä keväällä 2006) Pesäpuu ry, Annankatu 16 B 28, Helsinki Hinta: 210 euroa Ilmoittautuminen: mennessä Pesäpuu ry:n toimisto, puh tai sähköposti Lisätietoja: Anna-Liisa Koisti-Auer, puh , sähköposti SIJOITETTUJEN LASTEN VERTAISRYHMÄMALLI OHJAAJAKOULUTUS moniammatillisille ryhmille ja , Varalan urheiluopisto, Tampere Hinta: 950 euroa (-10 %, jos samasta työyhteisöstä on useampi osallistuja) Ilmoittautuminen: mennessä Lisätietoja: Christine Välivaara, puh , sähköposti PRIDE-KOULUTTAJAKOULUTUS ja Varalan urheiluopisto, Tampere. Hinta: 1200 euroa sisältäen koulutuksen (sekä myöhemmin järjestettävät kolme työnohjauspäivää) ja jaettavan materiaalin (mm. PRIDE-kouluttajan opas ja PRIDE-kirja). Ilmoittautuminen: mennessä. Lisätietoja: Anna-Liisa Koisti-Auer, puh , sähköposti tai Pirjo Hakkarainen, puh , sähköposti AMMATILLISEN PERHEKOTITOIMINNAN PERUSPILARIT -koulutus pidetään keväällä Seuraa ilmoittelua mm. kotisivuillamme (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Koulutus on suunnattu ensisijaisesti vanhemmille, jotka ovat aloittamassa ammatillista perhekotitoimintaa tai jotka ovat toimineet perhekodin vanhempina jonkin aikaa. Koulutus soveltuu myös perhekotien muille työntekijöille. Lisätietoja: Sointu Möller, puh , sähköposti LAPSEN ELÄMÄNTILANTEEN KARTOITUS -työseminaari Helsingissä. Työseminaari on tarkoitettu ensisijaisesti niille lastensuojelun työntekijöille, jotka ovat osallistuneet PRIDE ja lastensuojelun avohuolto -kehittämishankkeen ideointityöryhmiin tai Lupaus lapselle Oman työn kehittämiskoulutuksiin. Myös työntekijät heidän työyhteisöistään ovat tervetulleita. Työseminaarissa jaetaan kokemuksia siitä, miten kartoitustyöskentelyä on käytetty ja sovellettu eri kunnissa. Työseminaarin tavoitteena on vahvistaa työskentelymallin käytäntöön siirtymistä. Lähetämme työseminaarista tarkempia tietoja kevään aikana. Seuraa myös ilmoittelua nettisivuillamme (www.pesapuu.fi/tulevaakoulutusta.shtml). Lisätietoja: Sointu Möller, puh , sähköposti 16

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta

PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta ENNAKKOVALMENNUS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula PRIDE-valmennus on kantanut pian 20 vuotta Sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyössä on vielä parannettavaa Perhehoitajalain

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala

VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT. Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala VERKOSTOT KOHTAAVAT PERHEET VOIMAANTUVAT Perhehoidonpäivät 12.-13.11.2014 Jyväskylä Pirkko Porrassalmi Milla Nuorala PePPi pähkinänkuoressa Osa Emma ja Elias ohjelmaa RAY 2012-2016 Vapaaehtoiset voimavarana

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014... 3 Tase 31.12.2014... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä. Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen

Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä. Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen Pesäpuun kuulumiset 2/2008 Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen PRIDE-valmennus kehitysvammatyön näkökulmasta Perhehoidon

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot