SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 24.10.2011 71"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT KYLÄSUUNNITELMAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET:

3 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA Maaseutuohjelman laatiminen perustuu Suonenjoen kaupunginhallituksen päätökseen , jossa kaupunginhallitus päätti nimetä maaseutuohjelman laatimista varten toimikunnan. Toimikunnan nimeäminen perustuu puolestaan keskustapuolueen valtuustoryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin, että Suonenjoella tehtäisiin koko kaupunkia koskeva maaseutuohjelma yhteistyössä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Suonenjoen kaupungin maaseutulautakunta on lakkautettu alkaen, ja maaseutuasiat kuuluvat kaupunginhallituksen alaisuuteen. Maaseutuohjelmasta haluttiin käytännön työkalu maaseudun näkökulman varmistamiseksi päätöksentekoon. Toisaalla Pohjois-Savossa on jo tehty maaseutuohjelmia (esim. Kalakukko ry:n alueella), jotka on koettu tärkeiksi välineiksi kylien ja myös koko kunnan kehittämisessä. 2. MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO Maaseutuohjelmaa laativaan toimikuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Tarja Pöyhönen, puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunki Tiia Laitinen, Rieponlahti/Halolanmäki/Kärkkäälä Seppo Vehviläinen, Lempyy ja Vehvilä Riikka Hänninen, Mansikka ry Seija Korhonen, Mansikka ry (asiantuntija) Ilkka Voutilainen, Suonenjoen seudun marjanviljelijöiden yhdistys ry Petri Suihkonen, MTK-Suonenjoki, varalla Timo Karjalainen Matti Leppälä, Suonenjoen Yrittäjät kaupunginsihteeri Reija Huttunen, toimikunnan sihteeri Lisäksi asiantuntijoina vuoden 2010 aikana ovat toimineet: rehtori Kirsti Häkkinen, Sisä-Savon kansalaisopisto kulttuuri-/nuorisosihteeri Marjatta Taipale, Suonenjoen kaupunki 3

4 Toimikunta kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa ja vuonna 2011 kaksi kertaa. Suonenjoen kaupungin maaseutuohjelma on koottu toimikunnan kokousmuistioista mahdollisine oheismateriaaleineen sekä toimikunnan alaisten työryhmien toiminnan muistioista ja kyläsuunnitelmista. 3. SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Suonenjoen kaupungin strategisena linjauksena on luoda vaikutusalueellaan elinkeinotoimintojen harjoittamiselle otolliset olosuhteet sekä asukkaille edellytykset hyvään elämään. Suonenjoen kaupungin visio on seuraava: Suonenjoki on elinvoimainen tasokkaat palvelut tarjoava viihtyisä mansikkakaupunki. Suonenjoen kaupungin toiminnan kehittämistä ohjaavat kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymät strategiset tavoitteet. Strategisten tavoitteiden pohjalta kaupunginvaltuusto päättää myös vuosittain talousarviovuoden keskeisistä toiminnallisista kehittämishankkeista ja -tavoitteista. Suonenjoen kaupungin keskeiset strategiset painotukset ja siten myös Suonenjoen keskeisiä menestystekijöitä ovat aktiivinen elinkeino-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sekä tasokkaat palvelut ja tehokas toimintatapa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksiin - Kuopion läheisyyden hyödyntäminen - liikenneyhteyksien kehittäminen (maantie, rautatie ja vesireitit) - nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle ja sitoutuminen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. - Päijänne-Saimaa kanavahankkeen edistäminen - yritysten toimitilatarpeiden turvaaminen - yrityspuisto Futurian tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen - EU hankerahoituksen hyödyntäminen 4

5 Aktiivinen maankäyttö- ja asuntopolitiikka - laadukas tontti- ja asuntotarjonta - perusinfrastruktuurin parantaminen - Lempyyn alueen kehittäminen Tasokkaat palvelut - tasokkaat peruspalvelut kaikenikäisille - asiakaslähtöisen toimintatavan toteuttaminen - Kuopion kaupungin kanssa tehtävällä kumppanuustyöllä tähdätään siihen, että voitaisiin turvata suonenjokelaisille ensisijaisesti laadukkaat perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut - yhteistyön laajentamisen tavoitteena on myös muiden palvelurakenteiden läpikäynti ja palveluiden edelleen kehittäminen Tehokas toimintatapa - ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö - tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne - henkilöstön vahvuuksien hyödyntäminen - houkuttelevuus työnantajana - hallitussa kuntataloudessa pysyminen - kustannustehokkuus palvelutuotannossa - osallistuminen lähipalvelut turvaavan yhteistoiminta-alueen rakentamiseen Kunta- ja palvelualueuudistuslainsäädännön mukaiset velvoitteet edellyttävät Suonenjoen kaupunkia etsimään ratkaisu nopealla aikataululla terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamiseen vähintään asukkaan väestöpohjalta. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten kuntarajoista riippumattomien palveluiden tuottamistarve. Keskeisiä tilastoja ja ennusteita Suonenjoen kaupungista on koottu liitteeseen 1. Liitteenä olevia tilastoja on hyödynnetty mm. kesäkuussa 2011 valmistuneessa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvityksessä. 5

6 4. KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA Kylillä tulisi olla itsellään innokkuutta lähteä kehittämään kyläänsä ja laatimaan kyläsuunnitelmaa. Kunnan näkemyksen tulisi myös tulla esiin jo kyläsuunnitelmissa. Päättäjät tulisi saada mukaan kyliä kehittämään ja näin mukaan suunnitelmien tekoon. Sisällön tuottamisen päävastuu tulee olla kuitenkin kylällä itsellään. Suunnitelmat tulee tuoda tiedoksi päätöksentekoon, jotta kyläsuunnitelmista saataisiin aito, kunnan kehittämisen väline. Maaseutuohjelma on tärkein väline kyläsuunnitelmien täytäntöönpanossa, ja maaseutuohjelman aikaansaaminen edellyttää vahvaa panostusta myös kyläsuunnitelmiin. Mahdollisimman laaja pohja kyläläisiä ja kunnan työntekijöitä tulisi saada mukaan kyläsuunnitelman laatimiseen. Pienetkin asiat kirjataan mukaan kyläsuunnitelmiin (esim. laiturin teko), sillä niillä on merkitystä kyläläisille. Kylille yhteiset asiat nostetaan esiin kunnan maaseutuohjelmassa. Molemminpuolisen, avoimen tiedottamisen lisäksi tulisi panostaa säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin kunnan työntekijöiden ja kyläläisten välillä, jotka on koettu tärkeinä kehittämistyössä. 5. MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT Maaseutuohjelmatoimikunta totesi, että paikkakunnalla on päällä positiivinen vire maataloudessa. Viljely on pysyvä toimintaa ja työllistää merkittävästi paitsi viljelyn saralla, myös kaupassa ja julkisella sektorilla. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen on tärkeintä myös Suonenjoen yrittäjien näkökulmasta. Sen sijaan perusmaataloudessa ei ole kunnilla juurikaan roolia. Toimikunta toivoi, että Suonenjoen kaupunki olisi aloitteellisempi maankäyttöpolitiikassa esim. peltojen osalta. Teollisuustuotannon lisäksi tulisi huomioida paikallisen alkutuotannon merkitys. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen tulisikin lisätä yrittäjäjärjestöjen kehittämiin teeseihin yrittäjyyden toimintaympäristöstä (ks. s. 8). 6

7 Suonenjoen MTK:n mukaan maatalouselinkeinot tulee huomioida yhtenä yritystoiminnan muotona toisten joukossa. Yrittäjän vahvaa sitoutumista edellyttäviä tuotantosuuntia kuten marjan- ja kotieläintuotanto ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Suonenjoen kaupungin on pidettävä huolta, että uusissa maaseutuhallintoratkaisuissa maaseudun kehittämisen osa-alue toteutuu myös Suonenjoen osalta. Suonenjoen kaupungissa on toteutettava ajattelutavan muutos: on ymmärrettävä, että maaseudun monipuolinen elinkeinorakenne on myös jatkossa elinehto. Maaseutualueilla asuvien ihmisten olosuhteita ei saa, eikä kannata tahallisesti vaikeuttaa. Toimikunnassa esiin nousseita asioita olivat myös peltoalan puute ja peltopörssin perustaminen. Peltoalasta on puute myös marja-alalla, ja marjatilojen koko kasvaa koko ajan. Olisiko mahdollista tehdä karja-/viljatilojen kanssa tehdä yhteistyötä? Voisiko peltoalan lisäämisestä käynnistää hankkeen? Mitä on tehtävissä tilojen välisellä yhteistyöllä, esim. potentiaalisen peltoalan kartoittaminen? Toimikunnan toiveena Suonenjoen kaupungille on, että se selvittäisi peltoalan lisäämistä osana elinkeinopolitiikkaa, vrt. teollisuushallien rakentaminen. Kaupungin rooli voisi olla vuokramaan välittäjänä toimiminen: kaupunki olisi käytännön toimija turvaamassa alkutuotannon edellytykset. Maaseutu vetää tällä hetkellä hyvin, ja asutusta levittäytyy kaupunkien läheiselle maaseutualueelle. Maaseudulla elämisestä on tullut monelle kaupunkilaiselle extreme -toimintaa ja slow life nähdään mielenkiintoisena vaihtoehtona kiireiselle elämäntavalle. Lifestyle-viljelyä harrastetaan myös, jolloin tavoitteena ei ole viljely taloudellisena tai tuotannollisena toimintana vaan enemmänkin elämäntapana. Suonenjoen kaupunki on panostanut vahvasti maaseutualueiden kaavoitukseen. Suonenjoen mansikkabrändin vahvistaminen nähtiin tärkeänä. Marjaosaamiskeskus on ollut merkittävä toimija alueella, mikä on sen tulevaisuus? Myös jokavuotinen mansikanmyyntikampanja junassa on vahvistanut Suonenjoen mansikkaimagoa. Mansikan junamyyntikampanja on toteutettu yhteistyössä Suonenjoen kaupungin, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n, Kuopion TE-toimiston, Jussilan marjatilan ja VR:n kanssa jo 16 vuoden ajan, ja markkinointikampanja palkittiin Kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa pronssilla vuonna

8 Suonenjoen tapahtumista tunnetuin on ehdottomasti Suomen vanhimpiin kesäjuhliin lukeutuva Suonenjoen mansikkakarnevaalit. Nimekkäistä esiintyjistä, huippuartisteista ja runsaasta ohjelmasta huolimatta tapahtumaan on jo perinteisesti vapaa pääsy. Mansikkakarnevaalit ovat houkutelleet paikkakunnalle parhaimmillaan jopa karnevaalivierasta. Mansikkakarnevaaleja on Suonenjoella järjestetty jo 42 vuoden ajan. Laajakaistan kehittäminen. Kesällä 2011 Pohjois-Savossa käynnistyvä valokuituverkon rakentaminen on tulosta Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille -tavoiteohjelmalle, jonka tavoitteena on valtion, EU:n ja kuntien tuella edistää erityisesti haja-asutusalueilla nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista. Valtion tavoitteena on olla tukemassa niin kattavan valokuituverkon syntymistä, että 99 % suomalaisista on vuoteen 2015 mennessä korkeintaan kahden kilometrin päässä runkoverkosta. Pohjois-Savossa rakentaminen on käynnistymässä voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa: sähkö- tai vesiverkkoon verrattavissa oleva modernin asumisen perusinfrastruktuuriin luettavissa oleva valokuitu antaa meille maakuntana huomattavan kilpailuvaltin houkutellessamme uusia asukkaita, yrittäjiä ja vapaa-ajan asukkaita muilta alueilta. Valokuitu parantaa huomattavasti yritysten ja kiinteistöjen toimintavarmuutta, nostaa kiinteistöjen arvoa, palauttaa palvelut ulottuvillemme sekä lisää syrjäseutujen turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se myös vaikuttaa asumisviihtyvyyteen tarjoamalla joukon uusia palveluja ja sisältöjä. Savon Kuitu on pohjoissavolaisten kuntien - lukuunottamatta Rautavaaraa - omistama osakeyhtiö. Lisätietoja heidän tuotteistaan ja hinnoittelustaan saa osoitteesta Valokuituverkkoon liittymismaksu on 1800 euroa sisältäen 300 metriä valokuitua runkoverkosta - kiinteistönomistaja voi hakea tästä kotitalousvähennystä, joka tullee olemaan noin 1/3 liittymiskustannuksista - myös yrittäjä voi vähentää kuluja verotuksessaan. 300 metrin ylimenevä osa hinnoitellaan tapauskohtaisesti - mikäli samalta alueelta on liittymässä useampia talouksia 300 metrin ylimeneviä kustannuksia voidaan jakaa. Näissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä suoraan Savon Kuidun asiakaspalveluun. Liittymän kuukausimaksu on riippuvainen sekä halutusta tiedonsiirtonopeudesta ( megaa) sekä mahdollisista lisäpalveluista, kuten IPTV eli valokuidun kautta näkyvät televisiokanavat. 8

9 Suonenjoella toimii Kaista Savoon laajakaistan viestintä- ja markkinointihanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta kattavan valokuituverkoston rakentumiseksi Pohjois-Savoon. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY-keskus. Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa maaseututoimikunta pitää tärkeänä kylien kehittämisen välineenä. Lempyyn vesihuollon toiminta-alueen kartta on maaseutuohjelman liitteenä 2. Vesihuollon toiminta-alueet ja ns. yhteisviemäröintien selvitysalueet tulee käydä lävitse ennen kuin tehdään päätöksiä. Aikataulu: kotitaloudet, jotka eivät ole tämän vesihuollon toiminta-alueen sisäpuolella tai yhteisviemäröintien selvitysalueella, aikaa tehdä selvitys on vuoden 2013 loppuun, sisäpuolella olevat taloudet vuoden 2017 loppuun saakka. Yrittäjäjärjestöjen tärkeimmät teesit yrittämisen toimintaympäristölle ovat seuraavat: 1) yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa: toteutettava kuten ympäristövaikutusten arviointia ja niin, että arviointi johtaa jatkotoimiin. Myös positiiviset vaikutukset tulee arvioida. 2) julkisten palveluiden tehokkuus, 3) työvoiman saatavuus, 4) nuorten työllistäminen, 5) maakunnallinen kehittämisyhtiö ja sen aikaansaaminen Kuopion seudulle. Yhtiö ostaisi palvelut seudullisilta toimijoilta ja huolehtisi, että EU-rahoitus tulee käytettyä maksimaalisesti. Yhtiö myös koordinoisi kokonaisuutta. 6) avarakatseisuus 7) hallinnon ja päätöksenteon avoimuus 8) bioenergiakeskus/varkaus, mitä voisi tarkoittaa Suonenjoella? 9) yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, esim. opetus ja kasvatus, yhteistyö Venäjän markkinoiden kanssa, asennemuutokset, koulutus ja kielitaito sekä vieraan kulttuurin ymmärtäminen 10) yrittäjämyönteinen ilmapiiri = tulee luonnostaan, kun em. asiat ovat kunnossa! 9

10 Palveluseteli. Asiakkaat voivat valita, mistä ao. palvelun hankkivat. Näin yrittäjät kiinnittävät huomiota palvelun laatuun ja tasoon. Palveluseteli tulee ottaa käyttöön ja hyödyntää mahdollisimman laajalti. Kansainvälistyminen. Hankerahoituksen kautta voi saada rahoitusta kansainvälistymiselle, sitä on kuitenkin uskallettava hyödyntää. Kansalaisopisto on järjestänyt aktiivisesti venäjän kielen kursseja, ja tarjoaisi mielellään myös lisää kursseja tarpeen mukaan (esim. venäjää viljelijöille, tarvitaanko myös venäjää yrittäjille?). Edistetään kansainvälistymistä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa koulutuksen avulla ja mahdollisesti kansainvälisten hankkeiden kautta. Sähköinen liiketoiminta tukee kansainvälisyyttä, ja sillä on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Työvoima. Toimikunta pohti, mitkä ovat kaupungin roolit työvoiman hankinnassa? Esim. mitkä ovat työperäisten maahanmuuttajien edellytykset toimia yhteiskunnassa, kuinka kunta tukee kotoutumista? Kaupungilta toivotaan aktiivisuutta työvoiman hankkimiseen. Yritykset hakevat itse työntekijät, mutta kunta tarjoaa peruspalvelut ja sellaista asuntotuotantoa, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin. Nuorten työllistäminen ja päihdetyö ovat tärkeitä asioita, ja niihin pitäisi laittaa panostuksia. Sosiaalisten suhteiden ylläpito maaseudulla on haasteellista etenkin nuorten kohdalla. Nuorten syrjäytymistä tulisikin ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Myös mahdolliset työttömyysketjut tulisi katkaista niin pian kuin mahdollista. Käytännön toimenpiteinä maaseututyöryhmä ehdottaa, että voitaisiin mm. listata harrastustoimintaa, mitkä tahot järjestävät sitä, ja onko harrastustoimintaan halukkuutta osallistua? Palvelutarjonnassa tulisi keskittyä viikonloppujen harrastustoimintaan, silloin ei ole ohjattua harrastustoimintaa tarjolla esim. liikuntaseuroissa. Myös järjestöjen välistä yhteistyötä tulisi kehittää. 10

11 Rivertech tulisi ottaa avuksi ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, työpaikkoihin/työelämään tutustuminen, jottei tyhjiä välivuosia tulisi nuorille. Nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden myötä motivoidaan nuoria jäämään tai palaamaan paikkakunnalle esim. opintojen jälkeen. Tiedottaminen monikanavaisesti. Esim. Facebook osana kylien tiedotuskanavia, perheet ovat jo aktiivisesti mukana. Tiedottamista tulisi parantaa jokaisessa tietolähteessä, esim. nettisivut. Myös avoimeen tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Kyläsuunnitelmat tulee laittaa internetiin, tiedoksi myös päättäjille ja viranhaltijoille. Toimikunta koki tärkeänä, että kylien suunnitelmat tulisi saada kuntien internet-sivuille helposti löydettävään kohtaan, ja maaseutuohjelma tulisi esitellä kaupunginvaltuustossa, pelkkää liitteeksi oheistamista esityslistaan ei koettu riittävänä. Varautuminen kriiseihin ja taantumiin sekä talouden suhdannevaihteluihin. Tällaiset kriisit ovat entistä äkillisempiä ja ennalta arvaamattomampia. Elinkeinorakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Julkisten, elvyttämään pyrkivien toimenpiteiden tulee olla ennalta suunniteltuja. Muita, maaseutuohjelmatoimikunnassa esiin nousseita aiheita ovat seuraavat: Tiestö, tiestön kehittäminen ja rahoitus tiestön kunnossapitoon Vanhustenhoidon kuljetukset Ympäristöpolitiikan harjoittaminen elinkeinopoliittisista lähtökohdista Halolanmäen katuvalaistus Jätevesiasiat Ulkoliikuntapaikkojen parantaminen Elinkeinotoiminta kylillä Kesäasukkaat ovat palveluyritysten elinehto Matkailun kehittäminen Marjanviljelijöiden kapasiteetin hyödyntäminen sesongin ulkopuolella Kyläkauppa 11

12 Kaupungin hankintakilpailutukset: perusteiksi muutkin seikat kuin hinta eli toimitusaika, laatu, kuljetusten ympäristövaikutukset jne. Kilpailutuksissa tarvitaan paikallistuntemusta. Kylätalkkari (esim. Soisalon saari tyttöjen idealla?) Kolmannen sektorin toimijoiden rooli palveluiden tuottajana tulevaisuudessa Lomitusjärjestelmän tulevaisuus Seutuyhtymän ja elinkeinoasiamiestoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Miten hankkeet jäävät elämään? Ja miten jatkuvuus turvataan hankkeiden jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi? Vanhojen puhelinlinjojen ylläpito 6. KYLÄSUUNNITELMAT Suonenjoella on valmistunut yhteensä yhdeksän kyläsuunnitelmaa (liitteet 3-12). Hankkeiden apua on pyydetty vain neljän kyläsuunnitelman ohjaamiseen. Siksi kyläsuunnitelmat on rakennettu hyvin eri tavoin ja toimenpiteiden toteuttamiseen kumppaniksi odotetaan kaupungin osallistuvan. Niissä kunnissa, joissa kyläsuunnitelmien tekoa on ohjattu hankkeiden toimesta, kylät ovat aktiivisemmin miettineet muita rahoituslähteitä ja yhteistyökumppaneita - niissä kunnissa on suunnitteluvaiheen koordinoijana ja apuna ollut henkilöresursseja tilaisuuksien järjestelyihin (elinkeinoasiamies, kyläneuvosto, sivistysjohtaja jne.). 1. PALVELUT kylätalkkari - ehdotuksena, että kartoitetaan palvelutarpeet sen jälkeen selvitetään, miten palvelun voisi organisoida - tarve nousee esiin 4 5 kyläsuunnitelmasta ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukeminen - tavoitteena palvelukonseptin kehittäminen - ehdotuksena: tilataan, tuodaan ja viedään - kotipalvelu tukipalvelu - ruokapalvelu 12

13 posti - postin jakelu on turvattava maaseudulla kuljetuspalvelut - koululaiskuljetukset myös kuntalaisten käyttöön - kutsutaksipalvelut ja niiden kehittäminen, ehdotus: tilataan, tuodaan ja viedään jos ei ole palveluja, ei ole vaihtoehtoja asumiseenkaan - kylätaksit - pikalinjapysäkki 9-tien ja Lyytilänmäentien risteykseen usealla kylällä nousee esiin kaupan palvelut, esim. kesäkauppa tai kioski koulu - Lempyyn koulun turvaaminen ja kehittäminen (Lempyy, Lyytilänmäki) koulun kiinteistön korjaaminen tai uuden rakennuksen rakentaminen - Iisveden kouluolojen kehittäminen (Vaajaniemi) päivähoitopalvelut - Lempyylle toimiva päivähoitojärjestelmä, koulun yhteyteen ryhmikselle tilat - Lyytilänmäellä halutaan säilyttää perhepäivähoitopalvelut - Iisvedellä päiväkodin kehittäminen 2. ELINKEINOT, TYÖ, YRITTÄJYYS kaivataan useammalla kylällä etätyömahdollisuuksia (laajakaista) perhepäivähoitajat, kodinhoitajat puute matkailun kehittäminen nousee useamman kylän suunnitelmista esille niiden palvelujen kehittäminen, joita on jo marjanpoimijoille, voisi hyödyntää matkailussa; mökkivuokraus, kylätalojen yhteyteen majoitusta, kylien tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet (metsästys, kalastus, sienestys ) sekä liikuntareitit hyötykäyttöön (luontopolut, moottorikelkkareitit ), tuotteistaminen kylissä on erityyppistä pienyritystoimintaa (kuljetuspalveluita, vuokrahuviloita, suoramyyntiä, pitopalvelua, puuseppä, yrtti- ja taimitarhoja, perhepäivähoitopalveluita, leipomo ) sekä marja-, maa- ja metsätiloja peltopörssi lisäpeltoa tarvitseville tietoa myytävistä/vuokrattavista pelloista esim. nettisivujen kautta toimivien maa- ja marjatilojen säilyminen tärkeää esimerkkinä: Pörölänmäellä 19 yritystä (maa- ja marjatilat sekä mikroyrityksiä), Kärkkäälässä 14 yritystä ja lisäksi maa-, marja- ja metsätilat 13

14 3. ASUMINEN, VÄESTÖ pienempien kylien intresseissä on säilyttää nykyinen asukasmäärä jos asuntoja tyhjenee, pyrkimyksenä saada tilalle uudet asukkaat kylät osallistuvat markkinointiin vanhat talot remontoidaan useammassa kyläsuunnitelmassa kerrotaan, ettei vapaita tontteja ole myynnissä missä tontteja, kyläyhdistykset halukkaita osallistumaan markkinointiin tonttipörssi kootusti tiedot Suonenjoen tonteista ja kylien vapaista asunnoista nettiin (kylien omille sivuille myös kyläkohtaiset tiedot) uusien asukkaiden vastaanotto/huomioiminen kesäasukkaista vakituisia asukkaita kaupungin omistamien maa-alueiden kaavoitusta toivotaan kaava-alueen ulkopuolelta määräalojen myyminen erikoisesti kaavoitus/tonttitarjonta (kartoittaminen ja hyödyntäminen) nousevat esille Lempyyllä, Vehvilässä, Lyytilänmäellä, Halolanmäellä, Vaajaniemessä 4. INFRA tiestön huono kunto nousee esiin Vehvilän, Halolanmäen sekä Käpysalo- Rieponlahden suunnitelmissa. Kylät toivovat kannanottoa/toimenpiteitä: huomioitava kylien marjanviljely (kuljetukset), metsä- ja maitokuljetukset, muu yritys- ja elinkeinotoiminta, koulukyyditysten turvallisuus, pelastustoimen tarpeet, jätehuolto, työmatkaliikenne, kauppa-asiointi, tavarantoimitukset sekä runsas kesäasukaskanta; myös yksityisteiden parantaminen mainittu katuvalot Halolanmäki-Rieponlahti risteykseen, välille Lempyyn koulu Ysitie, Purola kevyen liikenteen väylät: Purola, Lyytilänmäki, Lempyyn koulu Ysitie tietoliikenne- ja puhelinyhteydet: toimivat, nopeat ja edulliset (Vehvilä, Rieponlahti- Käpysalo, Halolanmäki, Kärkkäälä, Pörölänmäki, Lyytilänmäki) Purola: Suonenjoen kunnostushanke uimarantojen, liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja latuverkostojen kunto ja kunnostus nousevat esiin lähes kaikissa suunnitelmissa mitä vaihtoehtoja voisi olla toteuttaa toimenpiteitä kylien yhteishankkeena? mikä rooli kaupungilla (hallinnointi/organisointi)? vesi- ja viemäriverkostot (Vehvilä, Käpysalo-Rieponlahti) 14

15 5. KYLÄTOIMINTA, KYLÄTALOT kylätoiminta on vilkkainta niissä kylissä, jotka ovat tehneet kyläsuunnitelman kyläsuunnitelmaa ei ole Iisvedeltä, kaupungin keskustan toimijoilta, Suonteelta, Jalkala-Hulkkolasta eikä Kolikkoinmäeltä kylätalot: Halolanmäki (Rieponlahti-Käpysalon yhdistys käyttää myös), Lyytilänmäki, Vehvilä, Kärkkäälä, Lempyy kaikissa kylissä talojen kunnostustarpeita; talojen kunnossapito ja lämmitys merkittäviä kulueriä kylätoimijoille haasteena varainhankinta ja toimijoiden riittävä määrä kylätaloilla kansalaisopistotoimintaa ja muuta harrastustoimintaa kyläkirjan tekeminen: Halolanmäki, Kärkkäälä aktiivisten toimijoiden vähäinen määrä haasteena kylissä 6. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA aktiivisissa kylissä kylätapahtumia ja erilaista harrastustoimintaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen: Halolanmäki, Lempyy; Pörölänmäeltä ehdotus: kerran viikossa koulukuljetus myöhempään, sillä harrastusmahdollisuudet ja kaverit keskustassa 15

16 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavoite 1. Palveluiden turvaaminen: Kyläsuunnitelmista esiin nousseet asiat tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Kyläsuunnitelmissa kaupungin kehittäminen nojaa palveluiden, elinkeinojen, työn ja yrittäjyyden, asumisen, infrastruktuurin, kylätoiminnan, harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. Palveluiden säilyminen ja edelleen kehittäminen huolettavat kylien asukkaita. Kaupungin strategiassa lähipalveluiden turvaaminen ja vetovoimaisuuden edistäminen mahdollistetaan parhaiten yhteistoiminta-alueen rakentamisella. Kaupunki on parhaillaan laatimassa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvitystä yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Toimenpide-ehdotukset: - tilataan, tuodaan ja viedään toimintamallin käyttöönotto, esim. kotona asumisen edistäminen, posti, kauppa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat, apteekki, Alko, turvallisuuspalvelut. Tarvitaan vaikuttamista lainsäädäntöön, jotta tällainen poikkihallinnollinen toiminta on mahdollista. kylätalkkaritoiminnan käynnistäminen Tavoite 2. Laajakaistaa kaikille myös Suonenjoella: Laajakaista ja sen tuomat mahdollisuudet mm. etätyöhön ja elinkeinotoiminnan vaatimuksiin kylillä nousee yhdeksi tärkeimmistä yksittäisistä kehittämistoimenpiteistä. Myös kaupungin strategiassa nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle on yksi tärkeimmistä strategisista painopistealueista. Toimenpide-ehdotuksia: laajakaistarakentamisen reuna-alueiden aktivoiminen mukaan, kaikilla alueilla käydään selvitys vaihtoehdoista ja hyödyistä lävitse keskustelutilaisuuksien järjestäminen kylillä laajakaistasta hyvien käytäntöjen (esim. talkootyön hyödyntäminen) levittäminen 16

17 Tavoite 3. Infrastruktuurin, tiestön ja vesihuollon kehittäminen: Liikenneyhteyksien kehittäminen, perusinfrastruktuurin parantaminen sekä laadukas tontti- ja asuntotarjonta ovat sekä kaupungin strategian, kyläsuunnitelmien, MTK:n, SSMY:n, yrittäjäjärjestön ja kaupungin asukkaiden tavoitteina. Merkittävää on, että kyläyhdistykset olisivat innokkaita osallistumaan tonttien markkinointiin kaupungin oman tonttimarkkinoinnin tukena. Vesi- ja viemäriverkostot on nähty erittäin tärkeinä kylien kehittämiseen, ja sitä tukee Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toimenpide-ehdotuksia: kaupunki kerää kyliltä tietoa elinkeinovaikutuksista, että voidaan vaikuttaa ELYkeskuksen tiemäärärahapäätöksiin turvataan yksityistieavustusten tulevaisuus tiedottamisen varmistaminen tukimuodoista edistetään tieisännöinnin yleistymistä -> maaseutuhallinnon yritystoiminnan kehittämisresurssein (tiedotus ja koulutus) Tavoite 4. Resurssit. Aktiivisia toimijoita ja rahoitusta: Aktiivisissa kylissä on erilaisia kylätapahtumia ja harrastustoimintaa, haasteena kylät ovat kokeneet varainhankinnan ja aktiivisten toimijoiden vähäisen määrän. EUhankerahoituksen hyödyntäminen on ollut kaupungin strateginen painopistealue jo pitkään. Kylien ja järjestöjen tulee hyödyntää tehokkaammin monet EU- ja kansallisen rahoituksen mahdollisuudet. Toimenpide-ehdotuksia: tulevalle yhteistoiminta-alueelle turvataan paikallisia resursseja myös maaseudun ja kylien kehittämistyöhön maaseudun elinkeinojen kehittämisraha säilytettävä, maatalouden kehittämiskartoitukset tehtävä säännöllisesti järjestöjen yhteystietorekisterin muodostaminen ja ylläpito 17

18 kylätoiminnan avustuksista ja hakuajoista tiedottaminen Maaseutuohjelman seuranta kyläneuvoston (kylien yhteinen keskustelufoorumi) muodostaminen: maaseutuhallinnon kehittäjille tehtäväksi, mikäli tarve ilmenee kaupunki muodostaa yhteistyöryhmän (pyydetään nimeämään luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, yrittäjät, MTK, SSMY ja kylien edustajat, muut sidosryhmät tarvittaessa), seuraa maaseutuohjelman toteutumista, laatii ehdotuksia ja lausuntoja viranomaisille, antaa ohjeita toimeenpanoon ja toteuttamiseen. Yhteistyöryhmä kokoontuu esim. 1-2 kertaa vuodessa. 18

19 LIITTEET: Liite 1. Tilastoja Suonenjoen kaupungista Liite 2. Lempyyn vesihuollon toiminta-alue-esitys 2011 Liite 3. Kyläsuunnitelmat: Vehvilän kyläsuunnitelma 2010 Lyytilänmäki, kyläsuunnitelma 2010 Rieponlahden-Käpysalon kyläyhdistys ry kyläsuunnitelma 2010 Pörölänmäen seudun kylätoimikunta, kyläsuunnitelma 2010 Purola-seura ry:n kyläsuunnitelma Lempyyn kyläsuunnitelma 2011 Kärkkäälän kyläsuunnitelma 2011 Vaajaniemen kyläsuunnitelma Halolanmäen kyläsuunnitelma 19

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta

MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka 22.4.2017 Ilomantsi Eija Liimatta Ilomantsi Väkiluku 2016 = 5 236 Ikäryhmittäin 0 to 14 10.1% 15 to 64 56.1% 65

Lisätiedot

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2014 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2014... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN

KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN KORPILAHTELAISTEN ARKI KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN Paula Määttä Korpilahden aluelautakunnan pj. 2009-2012 Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n pj. KUNTALIITOKSEN TAUSTOJA Kunnanhallituksen aloite Kansanäänestyksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

TOIMINTASUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä Toiminta-ajatus: toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot