SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 24.10.2011 71"

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT KYLÄSUUNNITELMAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET:

3 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA Maaseutuohjelman laatiminen perustuu Suonenjoen kaupunginhallituksen päätökseen , jossa kaupunginhallitus päätti nimetä maaseutuohjelman laatimista varten toimikunnan. Toimikunnan nimeäminen perustuu puolestaan keskustapuolueen valtuustoryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin, että Suonenjoella tehtäisiin koko kaupunkia koskeva maaseutuohjelma yhteistyössä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Suonenjoen kaupungin maaseutulautakunta on lakkautettu alkaen, ja maaseutuasiat kuuluvat kaupunginhallituksen alaisuuteen. Maaseutuohjelmasta haluttiin käytännön työkalu maaseudun näkökulman varmistamiseksi päätöksentekoon. Toisaalla Pohjois-Savossa on jo tehty maaseutuohjelmia (esim. Kalakukko ry:n alueella), jotka on koettu tärkeiksi välineiksi kylien ja myös koko kunnan kehittämisessä. 2. MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO Maaseutuohjelmaa laativaan toimikuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Tarja Pöyhönen, puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunki Tiia Laitinen, Rieponlahti/Halolanmäki/Kärkkäälä Seppo Vehviläinen, Lempyy ja Vehvilä Riikka Hänninen, Mansikka ry Seija Korhonen, Mansikka ry (asiantuntija) Ilkka Voutilainen, Suonenjoen seudun marjanviljelijöiden yhdistys ry Petri Suihkonen, MTK-Suonenjoki, varalla Timo Karjalainen Matti Leppälä, Suonenjoen Yrittäjät kaupunginsihteeri Reija Huttunen, toimikunnan sihteeri Lisäksi asiantuntijoina vuoden 2010 aikana ovat toimineet: rehtori Kirsti Häkkinen, Sisä-Savon kansalaisopisto kulttuuri-/nuorisosihteeri Marjatta Taipale, Suonenjoen kaupunki 3

4 Toimikunta kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa ja vuonna 2011 kaksi kertaa. Suonenjoen kaupungin maaseutuohjelma on koottu toimikunnan kokousmuistioista mahdollisine oheismateriaaleineen sekä toimikunnan alaisten työryhmien toiminnan muistioista ja kyläsuunnitelmista. 3. SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Suonenjoen kaupungin strategisena linjauksena on luoda vaikutusalueellaan elinkeinotoimintojen harjoittamiselle otolliset olosuhteet sekä asukkaille edellytykset hyvään elämään. Suonenjoen kaupungin visio on seuraava: Suonenjoki on elinvoimainen tasokkaat palvelut tarjoava viihtyisä mansikkakaupunki. Suonenjoen kaupungin toiminnan kehittämistä ohjaavat kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymät strategiset tavoitteet. Strategisten tavoitteiden pohjalta kaupunginvaltuusto päättää myös vuosittain talousarviovuoden keskeisistä toiminnallisista kehittämishankkeista ja -tavoitteista. Suonenjoen kaupungin keskeiset strategiset painotukset ja siten myös Suonenjoen keskeisiä menestystekijöitä ovat aktiivinen elinkeino-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sekä tasokkaat palvelut ja tehokas toimintatapa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksiin - Kuopion läheisyyden hyödyntäminen - liikenneyhteyksien kehittäminen (maantie, rautatie ja vesireitit) - nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle ja sitoutuminen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. - Päijänne-Saimaa kanavahankkeen edistäminen - yritysten toimitilatarpeiden turvaaminen - yrityspuisto Futurian tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen - EU hankerahoituksen hyödyntäminen 4

5 Aktiivinen maankäyttö- ja asuntopolitiikka - laadukas tontti- ja asuntotarjonta - perusinfrastruktuurin parantaminen - Lempyyn alueen kehittäminen Tasokkaat palvelut - tasokkaat peruspalvelut kaikenikäisille - asiakaslähtöisen toimintatavan toteuttaminen - Kuopion kaupungin kanssa tehtävällä kumppanuustyöllä tähdätään siihen, että voitaisiin turvata suonenjokelaisille ensisijaisesti laadukkaat perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut - yhteistyön laajentamisen tavoitteena on myös muiden palvelurakenteiden läpikäynti ja palveluiden edelleen kehittäminen Tehokas toimintatapa - ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö - tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne - henkilöstön vahvuuksien hyödyntäminen - houkuttelevuus työnantajana - hallitussa kuntataloudessa pysyminen - kustannustehokkuus palvelutuotannossa - osallistuminen lähipalvelut turvaavan yhteistoiminta-alueen rakentamiseen Kunta- ja palvelualueuudistuslainsäädännön mukaiset velvoitteet edellyttävät Suonenjoen kaupunkia etsimään ratkaisu nopealla aikataululla terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamiseen vähintään asukkaan väestöpohjalta. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten kuntarajoista riippumattomien palveluiden tuottamistarve. Keskeisiä tilastoja ja ennusteita Suonenjoen kaupungista on koottu liitteeseen 1. Liitteenä olevia tilastoja on hyödynnetty mm. kesäkuussa 2011 valmistuneessa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvityksessä. 5

6 4. KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA Kylillä tulisi olla itsellään innokkuutta lähteä kehittämään kyläänsä ja laatimaan kyläsuunnitelmaa. Kunnan näkemyksen tulisi myös tulla esiin jo kyläsuunnitelmissa. Päättäjät tulisi saada mukaan kyliä kehittämään ja näin mukaan suunnitelmien tekoon. Sisällön tuottamisen päävastuu tulee olla kuitenkin kylällä itsellään. Suunnitelmat tulee tuoda tiedoksi päätöksentekoon, jotta kyläsuunnitelmista saataisiin aito, kunnan kehittämisen väline. Maaseutuohjelma on tärkein väline kyläsuunnitelmien täytäntöönpanossa, ja maaseutuohjelman aikaansaaminen edellyttää vahvaa panostusta myös kyläsuunnitelmiin. Mahdollisimman laaja pohja kyläläisiä ja kunnan työntekijöitä tulisi saada mukaan kyläsuunnitelman laatimiseen. Pienetkin asiat kirjataan mukaan kyläsuunnitelmiin (esim. laiturin teko), sillä niillä on merkitystä kyläläisille. Kylille yhteiset asiat nostetaan esiin kunnan maaseutuohjelmassa. Molemminpuolisen, avoimen tiedottamisen lisäksi tulisi panostaa säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin kunnan työntekijöiden ja kyläläisten välillä, jotka on koettu tärkeinä kehittämistyössä. 5. MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT Maaseutuohjelmatoimikunta totesi, että paikkakunnalla on päällä positiivinen vire maataloudessa. Viljely on pysyvä toimintaa ja työllistää merkittävästi paitsi viljelyn saralla, myös kaupassa ja julkisella sektorilla. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen on tärkeintä myös Suonenjoen yrittäjien näkökulmasta. Sen sijaan perusmaataloudessa ei ole kunnilla juurikaan roolia. Toimikunta toivoi, että Suonenjoen kaupunki olisi aloitteellisempi maankäyttöpolitiikassa esim. peltojen osalta. Teollisuustuotannon lisäksi tulisi huomioida paikallisen alkutuotannon merkitys. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen tulisikin lisätä yrittäjäjärjestöjen kehittämiin teeseihin yrittäjyyden toimintaympäristöstä (ks. s. 8). 6

7 Suonenjoen MTK:n mukaan maatalouselinkeinot tulee huomioida yhtenä yritystoiminnan muotona toisten joukossa. Yrittäjän vahvaa sitoutumista edellyttäviä tuotantosuuntia kuten marjan- ja kotieläintuotanto ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Suonenjoen kaupungin on pidettävä huolta, että uusissa maaseutuhallintoratkaisuissa maaseudun kehittämisen osa-alue toteutuu myös Suonenjoen osalta. Suonenjoen kaupungissa on toteutettava ajattelutavan muutos: on ymmärrettävä, että maaseudun monipuolinen elinkeinorakenne on myös jatkossa elinehto. Maaseutualueilla asuvien ihmisten olosuhteita ei saa, eikä kannata tahallisesti vaikeuttaa. Toimikunnassa esiin nousseita asioita olivat myös peltoalan puute ja peltopörssin perustaminen. Peltoalasta on puute myös marja-alalla, ja marjatilojen koko kasvaa koko ajan. Olisiko mahdollista tehdä karja-/viljatilojen kanssa tehdä yhteistyötä? Voisiko peltoalan lisäämisestä käynnistää hankkeen? Mitä on tehtävissä tilojen välisellä yhteistyöllä, esim. potentiaalisen peltoalan kartoittaminen? Toimikunnan toiveena Suonenjoen kaupungille on, että se selvittäisi peltoalan lisäämistä osana elinkeinopolitiikkaa, vrt. teollisuushallien rakentaminen. Kaupungin rooli voisi olla vuokramaan välittäjänä toimiminen: kaupunki olisi käytännön toimija turvaamassa alkutuotannon edellytykset. Maaseutu vetää tällä hetkellä hyvin, ja asutusta levittäytyy kaupunkien läheiselle maaseutualueelle. Maaseudulla elämisestä on tullut monelle kaupunkilaiselle extreme -toimintaa ja slow life nähdään mielenkiintoisena vaihtoehtona kiireiselle elämäntavalle. Lifestyle-viljelyä harrastetaan myös, jolloin tavoitteena ei ole viljely taloudellisena tai tuotannollisena toimintana vaan enemmänkin elämäntapana. Suonenjoen kaupunki on panostanut vahvasti maaseutualueiden kaavoitukseen. Suonenjoen mansikkabrändin vahvistaminen nähtiin tärkeänä. Marjaosaamiskeskus on ollut merkittävä toimija alueella, mikä on sen tulevaisuus? Myös jokavuotinen mansikanmyyntikampanja junassa on vahvistanut Suonenjoen mansikkaimagoa. Mansikan junamyyntikampanja on toteutettu yhteistyössä Suonenjoen kaupungin, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n, Kuopion TE-toimiston, Jussilan marjatilan ja VR:n kanssa jo 16 vuoden ajan, ja markkinointikampanja palkittiin Kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa pronssilla vuonna

8 Suonenjoen tapahtumista tunnetuin on ehdottomasti Suomen vanhimpiin kesäjuhliin lukeutuva Suonenjoen mansikkakarnevaalit. Nimekkäistä esiintyjistä, huippuartisteista ja runsaasta ohjelmasta huolimatta tapahtumaan on jo perinteisesti vapaa pääsy. Mansikkakarnevaalit ovat houkutelleet paikkakunnalle parhaimmillaan jopa karnevaalivierasta. Mansikkakarnevaaleja on Suonenjoella järjestetty jo 42 vuoden ajan. Laajakaistan kehittäminen. Kesällä 2011 Pohjois-Savossa käynnistyvä valokuituverkon rakentaminen on tulosta Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille -tavoiteohjelmalle, jonka tavoitteena on valtion, EU:n ja kuntien tuella edistää erityisesti haja-asutusalueilla nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista. Valtion tavoitteena on olla tukemassa niin kattavan valokuituverkon syntymistä, että 99 % suomalaisista on vuoteen 2015 mennessä korkeintaan kahden kilometrin päässä runkoverkosta. Pohjois-Savossa rakentaminen on käynnistymässä voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa: sähkö- tai vesiverkkoon verrattavissa oleva modernin asumisen perusinfrastruktuuriin luettavissa oleva valokuitu antaa meille maakuntana huomattavan kilpailuvaltin houkutellessamme uusia asukkaita, yrittäjiä ja vapaa-ajan asukkaita muilta alueilta. Valokuitu parantaa huomattavasti yritysten ja kiinteistöjen toimintavarmuutta, nostaa kiinteistöjen arvoa, palauttaa palvelut ulottuvillemme sekä lisää syrjäseutujen turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se myös vaikuttaa asumisviihtyvyyteen tarjoamalla joukon uusia palveluja ja sisältöjä. Savon Kuitu on pohjoissavolaisten kuntien - lukuunottamatta Rautavaaraa - omistama osakeyhtiö. Lisätietoja heidän tuotteistaan ja hinnoittelustaan saa osoitteesta Valokuituverkkoon liittymismaksu on 1800 euroa sisältäen 300 metriä valokuitua runkoverkosta - kiinteistönomistaja voi hakea tästä kotitalousvähennystä, joka tullee olemaan noin 1/3 liittymiskustannuksista - myös yrittäjä voi vähentää kuluja verotuksessaan. 300 metrin ylimenevä osa hinnoitellaan tapauskohtaisesti - mikäli samalta alueelta on liittymässä useampia talouksia 300 metrin ylimeneviä kustannuksia voidaan jakaa. Näissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä suoraan Savon Kuidun asiakaspalveluun. Liittymän kuukausimaksu on riippuvainen sekä halutusta tiedonsiirtonopeudesta ( megaa) sekä mahdollisista lisäpalveluista, kuten IPTV eli valokuidun kautta näkyvät televisiokanavat. 8

9 Suonenjoella toimii Kaista Savoon laajakaistan viestintä- ja markkinointihanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta kattavan valokuituverkoston rakentumiseksi Pohjois-Savoon. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY-keskus. Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa maaseututoimikunta pitää tärkeänä kylien kehittämisen välineenä. Lempyyn vesihuollon toiminta-alueen kartta on maaseutuohjelman liitteenä 2. Vesihuollon toiminta-alueet ja ns. yhteisviemäröintien selvitysalueet tulee käydä lävitse ennen kuin tehdään päätöksiä. Aikataulu: kotitaloudet, jotka eivät ole tämän vesihuollon toiminta-alueen sisäpuolella tai yhteisviemäröintien selvitysalueella, aikaa tehdä selvitys on vuoden 2013 loppuun, sisäpuolella olevat taloudet vuoden 2017 loppuun saakka. Yrittäjäjärjestöjen tärkeimmät teesit yrittämisen toimintaympäristölle ovat seuraavat: 1) yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa: toteutettava kuten ympäristövaikutusten arviointia ja niin, että arviointi johtaa jatkotoimiin. Myös positiiviset vaikutukset tulee arvioida. 2) julkisten palveluiden tehokkuus, 3) työvoiman saatavuus, 4) nuorten työllistäminen, 5) maakunnallinen kehittämisyhtiö ja sen aikaansaaminen Kuopion seudulle. Yhtiö ostaisi palvelut seudullisilta toimijoilta ja huolehtisi, että EU-rahoitus tulee käytettyä maksimaalisesti. Yhtiö myös koordinoisi kokonaisuutta. 6) avarakatseisuus 7) hallinnon ja päätöksenteon avoimuus 8) bioenergiakeskus/varkaus, mitä voisi tarkoittaa Suonenjoella? 9) yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, esim. opetus ja kasvatus, yhteistyö Venäjän markkinoiden kanssa, asennemuutokset, koulutus ja kielitaito sekä vieraan kulttuurin ymmärtäminen 10) yrittäjämyönteinen ilmapiiri = tulee luonnostaan, kun em. asiat ovat kunnossa! 9

10 Palveluseteli. Asiakkaat voivat valita, mistä ao. palvelun hankkivat. Näin yrittäjät kiinnittävät huomiota palvelun laatuun ja tasoon. Palveluseteli tulee ottaa käyttöön ja hyödyntää mahdollisimman laajalti. Kansainvälistyminen. Hankerahoituksen kautta voi saada rahoitusta kansainvälistymiselle, sitä on kuitenkin uskallettava hyödyntää. Kansalaisopisto on järjestänyt aktiivisesti venäjän kielen kursseja, ja tarjoaisi mielellään myös lisää kursseja tarpeen mukaan (esim. venäjää viljelijöille, tarvitaanko myös venäjää yrittäjille?). Edistetään kansainvälistymistä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa koulutuksen avulla ja mahdollisesti kansainvälisten hankkeiden kautta. Sähköinen liiketoiminta tukee kansainvälisyyttä, ja sillä on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Työvoima. Toimikunta pohti, mitkä ovat kaupungin roolit työvoiman hankinnassa? Esim. mitkä ovat työperäisten maahanmuuttajien edellytykset toimia yhteiskunnassa, kuinka kunta tukee kotoutumista? Kaupungilta toivotaan aktiivisuutta työvoiman hankkimiseen. Yritykset hakevat itse työntekijät, mutta kunta tarjoaa peruspalvelut ja sellaista asuntotuotantoa, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin. Nuorten työllistäminen ja päihdetyö ovat tärkeitä asioita, ja niihin pitäisi laittaa panostuksia. Sosiaalisten suhteiden ylläpito maaseudulla on haasteellista etenkin nuorten kohdalla. Nuorten syrjäytymistä tulisikin ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Myös mahdolliset työttömyysketjut tulisi katkaista niin pian kuin mahdollista. Käytännön toimenpiteinä maaseututyöryhmä ehdottaa, että voitaisiin mm. listata harrastustoimintaa, mitkä tahot järjestävät sitä, ja onko harrastustoimintaan halukkuutta osallistua? Palvelutarjonnassa tulisi keskittyä viikonloppujen harrastustoimintaan, silloin ei ole ohjattua harrastustoimintaa tarjolla esim. liikuntaseuroissa. Myös järjestöjen välistä yhteistyötä tulisi kehittää. 10

11 Rivertech tulisi ottaa avuksi ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, työpaikkoihin/työelämään tutustuminen, jottei tyhjiä välivuosia tulisi nuorille. Nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden myötä motivoidaan nuoria jäämään tai palaamaan paikkakunnalle esim. opintojen jälkeen. Tiedottaminen monikanavaisesti. Esim. Facebook osana kylien tiedotuskanavia, perheet ovat jo aktiivisesti mukana. Tiedottamista tulisi parantaa jokaisessa tietolähteessä, esim. nettisivut. Myös avoimeen tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Kyläsuunnitelmat tulee laittaa internetiin, tiedoksi myös päättäjille ja viranhaltijoille. Toimikunta koki tärkeänä, että kylien suunnitelmat tulisi saada kuntien internet-sivuille helposti löydettävään kohtaan, ja maaseutuohjelma tulisi esitellä kaupunginvaltuustossa, pelkkää liitteeksi oheistamista esityslistaan ei koettu riittävänä. Varautuminen kriiseihin ja taantumiin sekä talouden suhdannevaihteluihin. Tällaiset kriisit ovat entistä äkillisempiä ja ennalta arvaamattomampia. Elinkeinorakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Julkisten, elvyttämään pyrkivien toimenpiteiden tulee olla ennalta suunniteltuja. Muita, maaseutuohjelmatoimikunnassa esiin nousseita aiheita ovat seuraavat: Tiestö, tiestön kehittäminen ja rahoitus tiestön kunnossapitoon Vanhustenhoidon kuljetukset Ympäristöpolitiikan harjoittaminen elinkeinopoliittisista lähtökohdista Halolanmäen katuvalaistus Jätevesiasiat Ulkoliikuntapaikkojen parantaminen Elinkeinotoiminta kylillä Kesäasukkaat ovat palveluyritysten elinehto Matkailun kehittäminen Marjanviljelijöiden kapasiteetin hyödyntäminen sesongin ulkopuolella Kyläkauppa 11

12 Kaupungin hankintakilpailutukset: perusteiksi muutkin seikat kuin hinta eli toimitusaika, laatu, kuljetusten ympäristövaikutukset jne. Kilpailutuksissa tarvitaan paikallistuntemusta. Kylätalkkari (esim. Soisalon saari tyttöjen idealla?) Kolmannen sektorin toimijoiden rooli palveluiden tuottajana tulevaisuudessa Lomitusjärjestelmän tulevaisuus Seutuyhtymän ja elinkeinoasiamiestoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Miten hankkeet jäävät elämään? Ja miten jatkuvuus turvataan hankkeiden jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi? Vanhojen puhelinlinjojen ylläpito 6. KYLÄSUUNNITELMAT Suonenjoella on valmistunut yhteensä yhdeksän kyläsuunnitelmaa (liitteet 3-12). Hankkeiden apua on pyydetty vain neljän kyläsuunnitelman ohjaamiseen. Siksi kyläsuunnitelmat on rakennettu hyvin eri tavoin ja toimenpiteiden toteuttamiseen kumppaniksi odotetaan kaupungin osallistuvan. Niissä kunnissa, joissa kyläsuunnitelmien tekoa on ohjattu hankkeiden toimesta, kylät ovat aktiivisemmin miettineet muita rahoituslähteitä ja yhteistyökumppaneita - niissä kunnissa on suunnitteluvaiheen koordinoijana ja apuna ollut henkilöresursseja tilaisuuksien järjestelyihin (elinkeinoasiamies, kyläneuvosto, sivistysjohtaja jne.). 1. PALVELUT kylätalkkari - ehdotuksena, että kartoitetaan palvelutarpeet sen jälkeen selvitetään, miten palvelun voisi organisoida - tarve nousee esiin 4 5 kyläsuunnitelmasta ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukeminen - tavoitteena palvelukonseptin kehittäminen - ehdotuksena: tilataan, tuodaan ja viedään - kotipalvelu tukipalvelu - ruokapalvelu 12

13 posti - postin jakelu on turvattava maaseudulla kuljetuspalvelut - koululaiskuljetukset myös kuntalaisten käyttöön - kutsutaksipalvelut ja niiden kehittäminen, ehdotus: tilataan, tuodaan ja viedään jos ei ole palveluja, ei ole vaihtoehtoja asumiseenkaan - kylätaksit - pikalinjapysäkki 9-tien ja Lyytilänmäentien risteykseen usealla kylällä nousee esiin kaupan palvelut, esim. kesäkauppa tai kioski koulu - Lempyyn koulun turvaaminen ja kehittäminen (Lempyy, Lyytilänmäki) koulun kiinteistön korjaaminen tai uuden rakennuksen rakentaminen - Iisveden kouluolojen kehittäminen (Vaajaniemi) päivähoitopalvelut - Lempyylle toimiva päivähoitojärjestelmä, koulun yhteyteen ryhmikselle tilat - Lyytilänmäellä halutaan säilyttää perhepäivähoitopalvelut - Iisvedellä päiväkodin kehittäminen 2. ELINKEINOT, TYÖ, YRITTÄJYYS kaivataan useammalla kylällä etätyömahdollisuuksia (laajakaista) perhepäivähoitajat, kodinhoitajat puute matkailun kehittäminen nousee useamman kylän suunnitelmista esille niiden palvelujen kehittäminen, joita on jo marjanpoimijoille, voisi hyödyntää matkailussa; mökkivuokraus, kylätalojen yhteyteen majoitusta, kylien tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet (metsästys, kalastus, sienestys ) sekä liikuntareitit hyötykäyttöön (luontopolut, moottorikelkkareitit ), tuotteistaminen kylissä on erityyppistä pienyritystoimintaa (kuljetuspalveluita, vuokrahuviloita, suoramyyntiä, pitopalvelua, puuseppä, yrtti- ja taimitarhoja, perhepäivähoitopalveluita, leipomo ) sekä marja-, maa- ja metsätiloja peltopörssi lisäpeltoa tarvitseville tietoa myytävistä/vuokrattavista pelloista esim. nettisivujen kautta toimivien maa- ja marjatilojen säilyminen tärkeää esimerkkinä: Pörölänmäellä 19 yritystä (maa- ja marjatilat sekä mikroyrityksiä), Kärkkäälässä 14 yritystä ja lisäksi maa-, marja- ja metsätilat 13

14 3. ASUMINEN, VÄESTÖ pienempien kylien intresseissä on säilyttää nykyinen asukasmäärä jos asuntoja tyhjenee, pyrkimyksenä saada tilalle uudet asukkaat kylät osallistuvat markkinointiin vanhat talot remontoidaan useammassa kyläsuunnitelmassa kerrotaan, ettei vapaita tontteja ole myynnissä missä tontteja, kyläyhdistykset halukkaita osallistumaan markkinointiin tonttipörssi kootusti tiedot Suonenjoen tonteista ja kylien vapaista asunnoista nettiin (kylien omille sivuille myös kyläkohtaiset tiedot) uusien asukkaiden vastaanotto/huomioiminen kesäasukkaista vakituisia asukkaita kaupungin omistamien maa-alueiden kaavoitusta toivotaan kaava-alueen ulkopuolelta määräalojen myyminen erikoisesti kaavoitus/tonttitarjonta (kartoittaminen ja hyödyntäminen) nousevat esille Lempyyllä, Vehvilässä, Lyytilänmäellä, Halolanmäellä, Vaajaniemessä 4. INFRA tiestön huono kunto nousee esiin Vehvilän, Halolanmäen sekä Käpysalo- Rieponlahden suunnitelmissa. Kylät toivovat kannanottoa/toimenpiteitä: huomioitava kylien marjanviljely (kuljetukset), metsä- ja maitokuljetukset, muu yritys- ja elinkeinotoiminta, koulukyyditysten turvallisuus, pelastustoimen tarpeet, jätehuolto, työmatkaliikenne, kauppa-asiointi, tavarantoimitukset sekä runsas kesäasukaskanta; myös yksityisteiden parantaminen mainittu katuvalot Halolanmäki-Rieponlahti risteykseen, välille Lempyyn koulu Ysitie, Purola kevyen liikenteen väylät: Purola, Lyytilänmäki, Lempyyn koulu Ysitie tietoliikenne- ja puhelinyhteydet: toimivat, nopeat ja edulliset (Vehvilä, Rieponlahti- Käpysalo, Halolanmäki, Kärkkäälä, Pörölänmäki, Lyytilänmäki) Purola: Suonenjoen kunnostushanke uimarantojen, liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja latuverkostojen kunto ja kunnostus nousevat esiin lähes kaikissa suunnitelmissa mitä vaihtoehtoja voisi olla toteuttaa toimenpiteitä kylien yhteishankkeena? mikä rooli kaupungilla (hallinnointi/organisointi)? vesi- ja viemäriverkostot (Vehvilä, Käpysalo-Rieponlahti) 14

15 5. KYLÄTOIMINTA, KYLÄTALOT kylätoiminta on vilkkainta niissä kylissä, jotka ovat tehneet kyläsuunnitelman kyläsuunnitelmaa ei ole Iisvedeltä, kaupungin keskustan toimijoilta, Suonteelta, Jalkala-Hulkkolasta eikä Kolikkoinmäeltä kylätalot: Halolanmäki (Rieponlahti-Käpysalon yhdistys käyttää myös), Lyytilänmäki, Vehvilä, Kärkkäälä, Lempyy kaikissa kylissä talojen kunnostustarpeita; talojen kunnossapito ja lämmitys merkittäviä kulueriä kylätoimijoille haasteena varainhankinta ja toimijoiden riittävä määrä kylätaloilla kansalaisopistotoimintaa ja muuta harrastustoimintaa kyläkirjan tekeminen: Halolanmäki, Kärkkäälä aktiivisten toimijoiden vähäinen määrä haasteena kylissä 6. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA aktiivisissa kylissä kylätapahtumia ja erilaista harrastustoimintaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen: Halolanmäki, Lempyy; Pörölänmäeltä ehdotus: kerran viikossa koulukuljetus myöhempään, sillä harrastusmahdollisuudet ja kaverit keskustassa 15

16 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavoite 1. Palveluiden turvaaminen: Kyläsuunnitelmista esiin nousseet asiat tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Kyläsuunnitelmissa kaupungin kehittäminen nojaa palveluiden, elinkeinojen, työn ja yrittäjyyden, asumisen, infrastruktuurin, kylätoiminnan, harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. Palveluiden säilyminen ja edelleen kehittäminen huolettavat kylien asukkaita. Kaupungin strategiassa lähipalveluiden turvaaminen ja vetovoimaisuuden edistäminen mahdollistetaan parhaiten yhteistoiminta-alueen rakentamisella. Kaupunki on parhaillaan laatimassa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvitystä yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Toimenpide-ehdotukset: - tilataan, tuodaan ja viedään toimintamallin käyttöönotto, esim. kotona asumisen edistäminen, posti, kauppa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat, apteekki, Alko, turvallisuuspalvelut. Tarvitaan vaikuttamista lainsäädäntöön, jotta tällainen poikkihallinnollinen toiminta on mahdollista. kylätalkkaritoiminnan käynnistäminen Tavoite 2. Laajakaistaa kaikille myös Suonenjoella: Laajakaista ja sen tuomat mahdollisuudet mm. etätyöhön ja elinkeinotoiminnan vaatimuksiin kylillä nousee yhdeksi tärkeimmistä yksittäisistä kehittämistoimenpiteistä. Myös kaupungin strategiassa nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle on yksi tärkeimmistä strategisista painopistealueista. Toimenpide-ehdotuksia: laajakaistarakentamisen reuna-alueiden aktivoiminen mukaan, kaikilla alueilla käydään selvitys vaihtoehdoista ja hyödyistä lävitse keskustelutilaisuuksien järjestäminen kylillä laajakaistasta hyvien käytäntöjen (esim. talkootyön hyödyntäminen) levittäminen 16

17 Tavoite 3. Infrastruktuurin, tiestön ja vesihuollon kehittäminen: Liikenneyhteyksien kehittäminen, perusinfrastruktuurin parantaminen sekä laadukas tontti- ja asuntotarjonta ovat sekä kaupungin strategian, kyläsuunnitelmien, MTK:n, SSMY:n, yrittäjäjärjestön ja kaupungin asukkaiden tavoitteina. Merkittävää on, että kyläyhdistykset olisivat innokkaita osallistumaan tonttien markkinointiin kaupungin oman tonttimarkkinoinnin tukena. Vesi- ja viemäriverkostot on nähty erittäin tärkeinä kylien kehittämiseen, ja sitä tukee Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toimenpide-ehdotuksia: kaupunki kerää kyliltä tietoa elinkeinovaikutuksista, että voidaan vaikuttaa ELYkeskuksen tiemäärärahapäätöksiin turvataan yksityistieavustusten tulevaisuus tiedottamisen varmistaminen tukimuodoista edistetään tieisännöinnin yleistymistä -> maaseutuhallinnon yritystoiminnan kehittämisresurssein (tiedotus ja koulutus) Tavoite 4. Resurssit. Aktiivisia toimijoita ja rahoitusta: Aktiivisissa kylissä on erilaisia kylätapahtumia ja harrastustoimintaa, haasteena kylät ovat kokeneet varainhankinnan ja aktiivisten toimijoiden vähäisen määrän. EUhankerahoituksen hyödyntäminen on ollut kaupungin strateginen painopistealue jo pitkään. Kylien ja järjestöjen tulee hyödyntää tehokkaammin monet EU- ja kansallisen rahoituksen mahdollisuudet. Toimenpide-ehdotuksia: tulevalle yhteistoiminta-alueelle turvataan paikallisia resursseja myös maaseudun ja kylien kehittämistyöhön maaseudun elinkeinojen kehittämisraha säilytettävä, maatalouden kehittämiskartoitukset tehtävä säännöllisesti järjestöjen yhteystietorekisterin muodostaminen ja ylläpito 17

18 kylätoiminnan avustuksista ja hakuajoista tiedottaminen Maaseutuohjelman seuranta kyläneuvoston (kylien yhteinen keskustelufoorumi) muodostaminen: maaseutuhallinnon kehittäjille tehtäväksi, mikäli tarve ilmenee kaupunki muodostaa yhteistyöryhmän (pyydetään nimeämään luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, yrittäjät, MTK, SSMY ja kylien edustajat, muut sidosryhmät tarvittaessa), seuraa maaseutuohjelman toteutumista, laatii ehdotuksia ja lausuntoja viranomaisille, antaa ohjeita toimeenpanoon ja toteuttamiseen. Yhteistyöryhmä kokoontuu esim. 1-2 kertaa vuodessa. 18

19 LIITTEET: Liite 1. Tilastoja Suonenjoen kaupungista Liite 2. Lempyyn vesihuollon toiminta-alue-esitys 2011 Liite 3. Kyläsuunnitelmat: Vehvilän kyläsuunnitelma 2010 Lyytilänmäki, kyläsuunnitelma 2010 Rieponlahden-Käpysalon kyläyhdistys ry kyläsuunnitelma 2010 Pörölänmäen seudun kylätoimikunta, kyläsuunnitelma 2010 Purola-seura ry:n kyläsuunnitelma Lempyyn kyläsuunnitelma 2011 Kärkkäälän kyläsuunnitelma 2011 Vaajaniemen kyläsuunnitelma Halolanmäen kyläsuunnitelma 19

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot