SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 SUONENJOEN KAUPUNKI MAASEUTUOHJELMA Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT KYLÄSUUNNITELMAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET:

3 1. MAASEUTUOHJELMAN TAUSTA Maaseutuohjelman laatiminen perustuu Suonenjoen kaupunginhallituksen päätökseen , jossa kaupunginhallitus päätti nimetä maaseutuohjelman laatimista varten toimikunnan. Toimikunnan nimeäminen perustuu puolestaan keskustapuolueen valtuustoryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin, että Suonenjoella tehtäisiin koko kaupunkia koskeva maaseutuohjelma yhteistyössä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kanssa. Suonenjoen kaupungin maaseutulautakunta on lakkautettu alkaen, ja maaseutuasiat kuuluvat kaupunginhallituksen alaisuuteen. Maaseutuohjelmasta haluttiin käytännön työkalu maaseudun näkökulman varmistamiseksi päätöksentekoon. Toisaalla Pohjois-Savossa on jo tehty maaseutuohjelmia (esim. Kalakukko ry:n alueella), jotka on koettu tärkeiksi välineiksi kylien ja myös koko kunnan kehittämisessä. 2. MAASEUTUOHJELMAN LAATIVAN TOIMIKUNNAN KOKOONPANO Maaseutuohjelmaa laativaan toimikuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Tarja Pöyhönen, puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunki Tiia Laitinen, Rieponlahti/Halolanmäki/Kärkkäälä Seppo Vehviläinen, Lempyy ja Vehvilä Riikka Hänninen, Mansikka ry Seija Korhonen, Mansikka ry (asiantuntija) Ilkka Voutilainen, Suonenjoen seudun marjanviljelijöiden yhdistys ry Petri Suihkonen, MTK-Suonenjoki, varalla Timo Karjalainen Matti Leppälä, Suonenjoen Yrittäjät kaupunginsihteeri Reija Huttunen, toimikunnan sihteeri Lisäksi asiantuntijoina vuoden 2010 aikana ovat toimineet: rehtori Kirsti Häkkinen, Sisä-Savon kansalaisopisto kulttuuri-/nuorisosihteeri Marjatta Taipale, Suonenjoen kaupunki 3

4 Toimikunta kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa ja vuonna 2011 kaksi kertaa. Suonenjoen kaupungin maaseutuohjelma on koottu toimikunnan kokousmuistioista mahdollisine oheismateriaaleineen sekä toimikunnan alaisten työryhmien toiminnan muistioista ja kyläsuunnitelmista. 3. SUONENJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Suonenjoen kaupungin strategisena linjauksena on luoda vaikutusalueellaan elinkeinotoimintojen harjoittamiselle otolliset olosuhteet sekä asukkaille edellytykset hyvään elämään. Suonenjoen kaupungin visio on seuraava: Suonenjoki on elinvoimainen tasokkaat palvelut tarjoava viihtyisä mansikkakaupunki. Suonenjoen kaupungin toiminnan kehittämistä ohjaavat kaupunginvaltuuston talousarvion yhteydessä hyväksymät strategiset tavoitteet. Strategisten tavoitteiden pohjalta kaupunginvaltuusto päättää myös vuosittain talousarviovuoden keskeisistä toiminnallisista kehittämishankkeista ja -tavoitteista. Suonenjoen kaupungin keskeiset strategiset painotukset ja siten myös Suonenjoen keskeisiä menestystekijöitä ovat aktiivinen elinkeino-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sekä tasokkaat palvelut ja tehokas toimintatapa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksiin - Kuopion läheisyyden hyödyntäminen - liikenneyhteyksien kehittäminen (maantie, rautatie ja vesireitit) - nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle ja sitoutuminen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. - Päijänne-Saimaa kanavahankkeen edistäminen - yritysten toimitilatarpeiden turvaaminen - yrityspuisto Futurian tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen - EU hankerahoituksen hyödyntäminen 4

5 Aktiivinen maankäyttö- ja asuntopolitiikka - laadukas tontti- ja asuntotarjonta - perusinfrastruktuurin parantaminen - Lempyyn alueen kehittäminen Tasokkaat palvelut - tasokkaat peruspalvelut kaikenikäisille - asiakaslähtöisen toimintatavan toteuttaminen - Kuopion kaupungin kanssa tehtävällä kumppanuustyöllä tähdätään siihen, että voitaisiin turvata suonenjokelaisille ensisijaisesti laadukkaat perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut - yhteistyön laajentamisen tavoitteena on myös muiden palvelurakenteiden läpikäynti ja palveluiden edelleen kehittäminen Tehokas toimintatapa - ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö - tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne - henkilöstön vahvuuksien hyödyntäminen - houkuttelevuus työnantajana - hallitussa kuntataloudessa pysyminen - kustannustehokkuus palvelutuotannossa - osallistuminen lähipalvelut turvaavan yhteistoiminta-alueen rakentamiseen Kunta- ja palvelualueuudistuslainsäädännön mukaiset velvoitteet edellyttävät Suonenjoen kaupunkia etsimään ratkaisu nopealla aikataululla terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamiseen vähintään asukkaan väestöpohjalta. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten kuntarajoista riippumattomien palveluiden tuottamistarve. Keskeisiä tilastoja ja ennusteita Suonenjoen kaupungista on koottu liitteeseen 1. Liitteenä olevia tilastoja on hyödynnetty mm. kesäkuussa 2011 valmistuneessa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvityksessä. 5

6 4. KYLÄSUUNNITELMIEN ROOLI MAASEUTUOHJELMASSA Kylillä tulisi olla itsellään innokkuutta lähteä kehittämään kyläänsä ja laatimaan kyläsuunnitelmaa. Kunnan näkemyksen tulisi myös tulla esiin jo kyläsuunnitelmissa. Päättäjät tulisi saada mukaan kyliä kehittämään ja näin mukaan suunnitelmien tekoon. Sisällön tuottamisen päävastuu tulee olla kuitenkin kylällä itsellään. Suunnitelmat tulee tuoda tiedoksi päätöksentekoon, jotta kyläsuunnitelmista saataisiin aito, kunnan kehittämisen väline. Maaseutuohjelma on tärkein väline kyläsuunnitelmien täytäntöönpanossa, ja maaseutuohjelman aikaansaaminen edellyttää vahvaa panostusta myös kyläsuunnitelmiin. Mahdollisimman laaja pohja kyläläisiä ja kunnan työntekijöitä tulisi saada mukaan kyläsuunnitelman laatimiseen. Pienetkin asiat kirjataan mukaan kyläsuunnitelmiin (esim. laiturin teko), sillä niillä on merkitystä kyläläisille. Kylille yhteiset asiat nostetaan esiin kunnan maaseutuohjelmassa. Molemminpuolisen, avoimen tiedottamisen lisäksi tulisi panostaa säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin kunnan työntekijöiden ja kyläläisten välillä, jotka on koettu tärkeinä kehittämistyössä. 5. MAASEUTUOHJELMATOIMIKUNNASSA ESIIN NOUSSEET MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ASIAT Maaseutuohjelmatoimikunta totesi, että paikkakunnalla on päällä positiivinen vire maataloudessa. Viljely on pysyvä toimintaa ja työllistää merkittävästi paitsi viljelyn saralla, myös kaupassa ja julkisella sektorilla. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen on tärkeintä myös Suonenjoen yrittäjien näkökulmasta. Sen sijaan perusmaataloudessa ei ole kunnilla juurikaan roolia. Toimikunta toivoi, että Suonenjoen kaupunki olisi aloitteellisempi maankäyttöpolitiikassa esim. peltojen osalta. Teollisuustuotannon lisäksi tulisi huomioida paikallisen alkutuotannon merkitys. Alkutuotannon edellytysten turvaaminen tulisikin lisätä yrittäjäjärjestöjen kehittämiin teeseihin yrittäjyyden toimintaympäristöstä (ks. s. 8). 6

7 Suonenjoen MTK:n mukaan maatalouselinkeinot tulee huomioida yhtenä yritystoiminnan muotona toisten joukossa. Yrittäjän vahvaa sitoutumista edellyttäviä tuotantosuuntia kuten marjan- ja kotieläintuotanto ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Suonenjoen kaupungin on pidettävä huolta, että uusissa maaseutuhallintoratkaisuissa maaseudun kehittämisen osa-alue toteutuu myös Suonenjoen osalta. Suonenjoen kaupungissa on toteutettava ajattelutavan muutos: on ymmärrettävä, että maaseudun monipuolinen elinkeinorakenne on myös jatkossa elinehto. Maaseutualueilla asuvien ihmisten olosuhteita ei saa, eikä kannata tahallisesti vaikeuttaa. Toimikunnassa esiin nousseita asioita olivat myös peltoalan puute ja peltopörssin perustaminen. Peltoalasta on puute myös marja-alalla, ja marjatilojen koko kasvaa koko ajan. Olisiko mahdollista tehdä karja-/viljatilojen kanssa tehdä yhteistyötä? Voisiko peltoalan lisäämisestä käynnistää hankkeen? Mitä on tehtävissä tilojen välisellä yhteistyöllä, esim. potentiaalisen peltoalan kartoittaminen? Toimikunnan toiveena Suonenjoen kaupungille on, että se selvittäisi peltoalan lisäämistä osana elinkeinopolitiikkaa, vrt. teollisuushallien rakentaminen. Kaupungin rooli voisi olla vuokramaan välittäjänä toimiminen: kaupunki olisi käytännön toimija turvaamassa alkutuotannon edellytykset. Maaseutu vetää tällä hetkellä hyvin, ja asutusta levittäytyy kaupunkien läheiselle maaseutualueelle. Maaseudulla elämisestä on tullut monelle kaupunkilaiselle extreme -toimintaa ja slow life nähdään mielenkiintoisena vaihtoehtona kiireiselle elämäntavalle. Lifestyle-viljelyä harrastetaan myös, jolloin tavoitteena ei ole viljely taloudellisena tai tuotannollisena toimintana vaan enemmänkin elämäntapana. Suonenjoen kaupunki on panostanut vahvasti maaseutualueiden kaavoitukseen. Suonenjoen mansikkabrändin vahvistaminen nähtiin tärkeänä. Marjaosaamiskeskus on ollut merkittävä toimija alueella, mikä on sen tulevaisuus? Myös jokavuotinen mansikanmyyntikampanja junassa on vahvistanut Suonenjoen mansikkaimagoa. Mansikan junamyyntikampanja on toteutettu yhteistyössä Suonenjoen kaupungin, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n, Kuopion TE-toimiston, Jussilan marjatilan ja VR:n kanssa jo 16 vuoden ajan, ja markkinointikampanja palkittiin Kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa pronssilla vuonna

8 Suonenjoen tapahtumista tunnetuin on ehdottomasti Suomen vanhimpiin kesäjuhliin lukeutuva Suonenjoen mansikkakarnevaalit. Nimekkäistä esiintyjistä, huippuartisteista ja runsaasta ohjelmasta huolimatta tapahtumaan on jo perinteisesti vapaa pääsy. Mansikkakarnevaalit ovat houkutelleet paikkakunnalle parhaimmillaan jopa karnevaalivierasta. Mansikkakarnevaaleja on Suonenjoella järjestetty jo 42 vuoden ajan. Laajakaistan kehittäminen. Kesällä 2011 Pohjois-Savossa käynnistyvä valokuituverkon rakentaminen on tulosta Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille -tavoiteohjelmalle, jonka tavoitteena on valtion, EU:n ja kuntien tuella edistää erityisesti haja-asutusalueilla nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista. Valtion tavoitteena on olla tukemassa niin kattavan valokuituverkon syntymistä, että 99 % suomalaisista on vuoteen 2015 mennessä korkeintaan kahden kilometrin päässä runkoverkosta. Pohjois-Savossa rakentaminen on käynnistymässä voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa: sähkö- tai vesiverkkoon verrattavissa oleva modernin asumisen perusinfrastruktuuriin luettavissa oleva valokuitu antaa meille maakuntana huomattavan kilpailuvaltin houkutellessamme uusia asukkaita, yrittäjiä ja vapaa-ajan asukkaita muilta alueilta. Valokuitu parantaa huomattavasti yritysten ja kiinteistöjen toimintavarmuutta, nostaa kiinteistöjen arvoa, palauttaa palvelut ulottuvillemme sekä lisää syrjäseutujen turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se myös vaikuttaa asumisviihtyvyyteen tarjoamalla joukon uusia palveluja ja sisältöjä. Savon Kuitu on pohjoissavolaisten kuntien - lukuunottamatta Rautavaaraa - omistama osakeyhtiö. Lisätietoja heidän tuotteistaan ja hinnoittelustaan saa osoitteesta Valokuituverkkoon liittymismaksu on 1800 euroa sisältäen 300 metriä valokuitua runkoverkosta - kiinteistönomistaja voi hakea tästä kotitalousvähennystä, joka tullee olemaan noin 1/3 liittymiskustannuksista - myös yrittäjä voi vähentää kuluja verotuksessaan. 300 metrin ylimenevä osa hinnoitellaan tapauskohtaisesti - mikäli samalta alueelta on liittymässä useampia talouksia 300 metrin ylimeneviä kustannuksia voidaan jakaa. Näissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä suoraan Savon Kuidun asiakaspalveluun. Liittymän kuukausimaksu on riippuvainen sekä halutusta tiedonsiirtonopeudesta ( megaa) sekä mahdollisista lisäpalveluista, kuten IPTV eli valokuidun kautta näkyvät televisiokanavat. 8

9 Suonenjoella toimii Kaista Savoon laajakaistan viestintä- ja markkinointihanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta kattavan valokuituverkoston rakentumiseksi Pohjois-Savoon. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY-keskus. Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa maaseututoimikunta pitää tärkeänä kylien kehittämisen välineenä. Lempyyn vesihuollon toiminta-alueen kartta on maaseutuohjelman liitteenä 2. Vesihuollon toiminta-alueet ja ns. yhteisviemäröintien selvitysalueet tulee käydä lävitse ennen kuin tehdään päätöksiä. Aikataulu: kotitaloudet, jotka eivät ole tämän vesihuollon toiminta-alueen sisäpuolella tai yhteisviemäröintien selvitysalueella, aikaa tehdä selvitys on vuoden 2013 loppuun, sisäpuolella olevat taloudet vuoden 2017 loppuun saakka. Yrittäjäjärjestöjen tärkeimmät teesit yrittämisen toimintaympäristölle ovat seuraavat: 1) yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa: toteutettava kuten ympäristövaikutusten arviointia ja niin, että arviointi johtaa jatkotoimiin. Myös positiiviset vaikutukset tulee arvioida. 2) julkisten palveluiden tehokkuus, 3) työvoiman saatavuus, 4) nuorten työllistäminen, 5) maakunnallinen kehittämisyhtiö ja sen aikaansaaminen Kuopion seudulle. Yhtiö ostaisi palvelut seudullisilta toimijoilta ja huolehtisi, että EU-rahoitus tulee käytettyä maksimaalisesti. Yhtiö myös koordinoisi kokonaisuutta. 6) avarakatseisuus 7) hallinnon ja päätöksenteon avoimuus 8) bioenergiakeskus/varkaus, mitä voisi tarkoittaa Suonenjoella? 9) yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, esim. opetus ja kasvatus, yhteistyö Venäjän markkinoiden kanssa, asennemuutokset, koulutus ja kielitaito sekä vieraan kulttuurin ymmärtäminen 10) yrittäjämyönteinen ilmapiiri = tulee luonnostaan, kun em. asiat ovat kunnossa! 9

10 Palveluseteli. Asiakkaat voivat valita, mistä ao. palvelun hankkivat. Näin yrittäjät kiinnittävät huomiota palvelun laatuun ja tasoon. Palveluseteli tulee ottaa käyttöön ja hyödyntää mahdollisimman laajalti. Kansainvälistyminen. Hankerahoituksen kautta voi saada rahoitusta kansainvälistymiselle, sitä on kuitenkin uskallettava hyödyntää. Kansalaisopisto on järjestänyt aktiivisesti venäjän kielen kursseja, ja tarjoaisi mielellään myös lisää kursseja tarpeen mukaan (esim. venäjää viljelijöille, tarvitaanko myös venäjää yrittäjille?). Edistetään kansainvälistymistä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa koulutuksen avulla ja mahdollisesti kansainvälisten hankkeiden kautta. Sähköinen liiketoiminta tukee kansainvälisyyttä, ja sillä on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Työvoima. Toimikunta pohti, mitkä ovat kaupungin roolit työvoiman hankinnassa? Esim. mitkä ovat työperäisten maahanmuuttajien edellytykset toimia yhteiskunnassa, kuinka kunta tukee kotoutumista? Kaupungilta toivotaan aktiivisuutta työvoiman hankkimiseen. Yritykset hakevat itse työntekijät, mutta kunta tarjoaa peruspalvelut ja sellaista asuntotuotantoa, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Kannustetaan sukupolvenvaihdoksiin. Nuorten työllistäminen ja päihdetyö ovat tärkeitä asioita, ja niihin pitäisi laittaa panostuksia. Sosiaalisten suhteiden ylläpito maaseudulla on haasteellista etenkin nuorten kohdalla. Nuorten syrjäytymistä tulisikin ennaltaehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Myös mahdolliset työttömyysketjut tulisi katkaista niin pian kuin mahdollista. Käytännön toimenpiteinä maaseututyöryhmä ehdottaa, että voitaisiin mm. listata harrastustoimintaa, mitkä tahot järjestävät sitä, ja onko harrastustoimintaan halukkuutta osallistua? Palvelutarjonnassa tulisi keskittyä viikonloppujen harrastustoimintaan, silloin ei ole ohjattua harrastustoimintaa tarjolla esim. liikuntaseuroissa. Myös järjestöjen välistä yhteistyötä tulisi kehittää. 10

11 Rivertech tulisi ottaa avuksi ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, työpaikkoihin/työelämään tutustuminen, jottei tyhjiä välivuosia tulisi nuorille. Nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden myötä motivoidaan nuoria jäämään tai palaamaan paikkakunnalle esim. opintojen jälkeen. Tiedottaminen monikanavaisesti. Esim. Facebook osana kylien tiedotuskanavia, perheet ovat jo aktiivisesti mukana. Tiedottamista tulisi parantaa jokaisessa tietolähteessä, esim. nettisivut. Myös avoimeen tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Kyläsuunnitelmat tulee laittaa internetiin, tiedoksi myös päättäjille ja viranhaltijoille. Toimikunta koki tärkeänä, että kylien suunnitelmat tulisi saada kuntien internet-sivuille helposti löydettävään kohtaan, ja maaseutuohjelma tulisi esitellä kaupunginvaltuustossa, pelkkää liitteeksi oheistamista esityslistaan ei koettu riittävänä. Varautuminen kriiseihin ja taantumiin sekä talouden suhdannevaihteluihin. Tällaiset kriisit ovat entistä äkillisempiä ja ennalta arvaamattomampia. Elinkeinorakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Julkisten, elvyttämään pyrkivien toimenpiteiden tulee olla ennalta suunniteltuja. Muita, maaseutuohjelmatoimikunnassa esiin nousseita aiheita ovat seuraavat: Tiestö, tiestön kehittäminen ja rahoitus tiestön kunnossapitoon Vanhustenhoidon kuljetukset Ympäristöpolitiikan harjoittaminen elinkeinopoliittisista lähtökohdista Halolanmäen katuvalaistus Jätevesiasiat Ulkoliikuntapaikkojen parantaminen Elinkeinotoiminta kylillä Kesäasukkaat ovat palveluyritysten elinehto Matkailun kehittäminen Marjanviljelijöiden kapasiteetin hyödyntäminen sesongin ulkopuolella Kyläkauppa 11

12 Kaupungin hankintakilpailutukset: perusteiksi muutkin seikat kuin hinta eli toimitusaika, laatu, kuljetusten ympäristövaikutukset jne. Kilpailutuksissa tarvitaan paikallistuntemusta. Kylätalkkari (esim. Soisalon saari tyttöjen idealla?) Kolmannen sektorin toimijoiden rooli palveluiden tuottajana tulevaisuudessa Lomitusjärjestelmän tulevaisuus Seutuyhtymän ja elinkeinoasiamiestoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Miten hankkeet jäävät elämään? Ja miten jatkuvuus turvataan hankkeiden jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi? Vanhojen puhelinlinjojen ylläpito 6. KYLÄSUUNNITELMAT Suonenjoella on valmistunut yhteensä yhdeksän kyläsuunnitelmaa (liitteet 3-12). Hankkeiden apua on pyydetty vain neljän kyläsuunnitelman ohjaamiseen. Siksi kyläsuunnitelmat on rakennettu hyvin eri tavoin ja toimenpiteiden toteuttamiseen kumppaniksi odotetaan kaupungin osallistuvan. Niissä kunnissa, joissa kyläsuunnitelmien tekoa on ohjattu hankkeiden toimesta, kylät ovat aktiivisemmin miettineet muita rahoituslähteitä ja yhteistyökumppaneita - niissä kunnissa on suunnitteluvaiheen koordinoijana ja apuna ollut henkilöresursseja tilaisuuksien järjestelyihin (elinkeinoasiamies, kyläneuvosto, sivistysjohtaja jne.). 1. PALVELUT kylätalkkari - ehdotuksena, että kartoitetaan palvelutarpeet sen jälkeen selvitetään, miten palvelun voisi organisoida - tarve nousee esiin 4 5 kyläsuunnitelmasta ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukeminen - tavoitteena palvelukonseptin kehittäminen - ehdotuksena: tilataan, tuodaan ja viedään - kotipalvelu tukipalvelu - ruokapalvelu 12

13 posti - postin jakelu on turvattava maaseudulla kuljetuspalvelut - koululaiskuljetukset myös kuntalaisten käyttöön - kutsutaksipalvelut ja niiden kehittäminen, ehdotus: tilataan, tuodaan ja viedään jos ei ole palveluja, ei ole vaihtoehtoja asumiseenkaan - kylätaksit - pikalinjapysäkki 9-tien ja Lyytilänmäentien risteykseen usealla kylällä nousee esiin kaupan palvelut, esim. kesäkauppa tai kioski koulu - Lempyyn koulun turvaaminen ja kehittäminen (Lempyy, Lyytilänmäki) koulun kiinteistön korjaaminen tai uuden rakennuksen rakentaminen - Iisveden kouluolojen kehittäminen (Vaajaniemi) päivähoitopalvelut - Lempyylle toimiva päivähoitojärjestelmä, koulun yhteyteen ryhmikselle tilat - Lyytilänmäellä halutaan säilyttää perhepäivähoitopalvelut - Iisvedellä päiväkodin kehittäminen 2. ELINKEINOT, TYÖ, YRITTÄJYYS kaivataan useammalla kylällä etätyömahdollisuuksia (laajakaista) perhepäivähoitajat, kodinhoitajat puute matkailun kehittäminen nousee useamman kylän suunnitelmista esille niiden palvelujen kehittäminen, joita on jo marjanpoimijoille, voisi hyödyntää matkailussa; mökkivuokraus, kylätalojen yhteyteen majoitusta, kylien tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet (metsästys, kalastus, sienestys ) sekä liikuntareitit hyötykäyttöön (luontopolut, moottorikelkkareitit ), tuotteistaminen kylissä on erityyppistä pienyritystoimintaa (kuljetuspalveluita, vuokrahuviloita, suoramyyntiä, pitopalvelua, puuseppä, yrtti- ja taimitarhoja, perhepäivähoitopalveluita, leipomo ) sekä marja-, maa- ja metsätiloja peltopörssi lisäpeltoa tarvitseville tietoa myytävistä/vuokrattavista pelloista esim. nettisivujen kautta toimivien maa- ja marjatilojen säilyminen tärkeää esimerkkinä: Pörölänmäellä 19 yritystä (maa- ja marjatilat sekä mikroyrityksiä), Kärkkäälässä 14 yritystä ja lisäksi maa-, marja- ja metsätilat 13

14 3. ASUMINEN, VÄESTÖ pienempien kylien intresseissä on säilyttää nykyinen asukasmäärä jos asuntoja tyhjenee, pyrkimyksenä saada tilalle uudet asukkaat kylät osallistuvat markkinointiin vanhat talot remontoidaan useammassa kyläsuunnitelmassa kerrotaan, ettei vapaita tontteja ole myynnissä missä tontteja, kyläyhdistykset halukkaita osallistumaan markkinointiin tonttipörssi kootusti tiedot Suonenjoen tonteista ja kylien vapaista asunnoista nettiin (kylien omille sivuille myös kyläkohtaiset tiedot) uusien asukkaiden vastaanotto/huomioiminen kesäasukkaista vakituisia asukkaita kaupungin omistamien maa-alueiden kaavoitusta toivotaan kaava-alueen ulkopuolelta määräalojen myyminen erikoisesti kaavoitus/tonttitarjonta (kartoittaminen ja hyödyntäminen) nousevat esille Lempyyllä, Vehvilässä, Lyytilänmäellä, Halolanmäellä, Vaajaniemessä 4. INFRA tiestön huono kunto nousee esiin Vehvilän, Halolanmäen sekä Käpysalo- Rieponlahden suunnitelmissa. Kylät toivovat kannanottoa/toimenpiteitä: huomioitava kylien marjanviljely (kuljetukset), metsä- ja maitokuljetukset, muu yritys- ja elinkeinotoiminta, koulukyyditysten turvallisuus, pelastustoimen tarpeet, jätehuolto, työmatkaliikenne, kauppa-asiointi, tavarantoimitukset sekä runsas kesäasukaskanta; myös yksityisteiden parantaminen mainittu katuvalot Halolanmäki-Rieponlahti risteykseen, välille Lempyyn koulu Ysitie, Purola kevyen liikenteen väylät: Purola, Lyytilänmäki, Lempyyn koulu Ysitie tietoliikenne- ja puhelinyhteydet: toimivat, nopeat ja edulliset (Vehvilä, Rieponlahti- Käpysalo, Halolanmäki, Kärkkäälä, Pörölänmäki, Lyytilänmäki) Purola: Suonenjoen kunnostushanke uimarantojen, liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja latuverkostojen kunto ja kunnostus nousevat esiin lähes kaikissa suunnitelmissa mitä vaihtoehtoja voisi olla toteuttaa toimenpiteitä kylien yhteishankkeena? mikä rooli kaupungilla (hallinnointi/organisointi)? vesi- ja viemäriverkostot (Vehvilä, Käpysalo-Rieponlahti) 14

15 5. KYLÄTOIMINTA, KYLÄTALOT kylätoiminta on vilkkainta niissä kylissä, jotka ovat tehneet kyläsuunnitelman kyläsuunnitelmaa ei ole Iisvedeltä, kaupungin keskustan toimijoilta, Suonteelta, Jalkala-Hulkkolasta eikä Kolikkoinmäeltä kylätalot: Halolanmäki (Rieponlahti-Käpysalon yhdistys käyttää myös), Lyytilänmäki, Vehvilä, Kärkkäälä, Lempyy kaikissa kylissä talojen kunnostustarpeita; talojen kunnossapito ja lämmitys merkittäviä kulueriä kylätoimijoille haasteena varainhankinta ja toimijoiden riittävä määrä kylätaloilla kansalaisopistotoimintaa ja muuta harrastustoimintaa kyläkirjan tekeminen: Halolanmäki, Kärkkäälä aktiivisten toimijoiden vähäinen määrä haasteena kylissä 6. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA aktiivisissa kylissä kylätapahtumia ja erilaista harrastustoimintaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen: Halolanmäki, Lempyy; Pörölänmäeltä ehdotus: kerran viikossa koulukuljetus myöhempään, sillä harrastusmahdollisuudet ja kaverit keskustassa 15

16 7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavoite 1. Palveluiden turvaaminen: Kyläsuunnitelmista esiin nousseet asiat tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Kyläsuunnitelmissa kaupungin kehittäminen nojaa palveluiden, elinkeinojen, työn ja yrittäjyyden, asumisen, infrastruktuurin, kylätoiminnan, harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. Palveluiden säilyminen ja edelleen kehittäminen huolettavat kylien asukkaita. Kaupungin strategiassa lähipalveluiden turvaaminen ja vetovoimaisuuden edistäminen mahdollistetaan parhaiten yhteistoiminta-alueen rakentamisella. Kaupunki on parhaillaan laatimassa Suonenjoki-Kuopio kumppanuusselvitystä yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Toimenpide-ehdotukset: - tilataan, tuodaan ja viedään toimintamallin käyttöönotto, esim. kotona asumisen edistäminen, posti, kauppa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiat, apteekki, Alko, turvallisuuspalvelut. Tarvitaan vaikuttamista lainsäädäntöön, jotta tällainen poikkihallinnollinen toiminta on mahdollista. kylätalkkaritoiminnan käynnistäminen Tavoite 2. Laajakaistaa kaikille myös Suonenjoella: Laajakaista ja sen tuomat mahdollisuudet mm. etätyöhön ja elinkeinotoiminnan vaatimuksiin kylillä nousee yhdeksi tärkeimmistä yksittäisistä kehittämistoimenpiteistä. Myös kaupungin strategiassa nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen koko kaupungin alueelle on yksi tärkeimmistä strategisista painopistealueista. Toimenpide-ehdotuksia: laajakaistarakentamisen reuna-alueiden aktivoiminen mukaan, kaikilla alueilla käydään selvitys vaihtoehdoista ja hyödyistä lävitse keskustelutilaisuuksien järjestäminen kylillä laajakaistasta hyvien käytäntöjen (esim. talkootyön hyödyntäminen) levittäminen 16

17 Tavoite 3. Infrastruktuurin, tiestön ja vesihuollon kehittäminen: Liikenneyhteyksien kehittäminen, perusinfrastruktuurin parantaminen sekä laadukas tontti- ja asuntotarjonta ovat sekä kaupungin strategian, kyläsuunnitelmien, MTK:n, SSMY:n, yrittäjäjärjestön ja kaupungin asukkaiden tavoitteina. Merkittävää on, että kyläyhdistykset olisivat innokkaita osallistumaan tonttien markkinointiin kaupungin oman tonttimarkkinoinnin tukena. Vesi- ja viemäriverkostot on nähty erittäin tärkeinä kylien kehittämiseen, ja sitä tukee Suonenjoen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toimenpide-ehdotuksia: kaupunki kerää kyliltä tietoa elinkeinovaikutuksista, että voidaan vaikuttaa ELYkeskuksen tiemäärärahapäätöksiin turvataan yksityistieavustusten tulevaisuus tiedottamisen varmistaminen tukimuodoista edistetään tieisännöinnin yleistymistä -> maaseutuhallinnon yritystoiminnan kehittämisresurssein (tiedotus ja koulutus) Tavoite 4. Resurssit. Aktiivisia toimijoita ja rahoitusta: Aktiivisissa kylissä on erilaisia kylätapahtumia ja harrastustoimintaa, haasteena kylät ovat kokeneet varainhankinnan ja aktiivisten toimijoiden vähäisen määrän. EUhankerahoituksen hyödyntäminen on ollut kaupungin strateginen painopistealue jo pitkään. Kylien ja järjestöjen tulee hyödyntää tehokkaammin monet EU- ja kansallisen rahoituksen mahdollisuudet. Toimenpide-ehdotuksia: tulevalle yhteistoiminta-alueelle turvataan paikallisia resursseja myös maaseudun ja kylien kehittämistyöhön maaseudun elinkeinojen kehittämisraha säilytettävä, maatalouden kehittämiskartoitukset tehtävä säännöllisesti järjestöjen yhteystietorekisterin muodostaminen ja ylläpito 17

18 kylätoiminnan avustuksista ja hakuajoista tiedottaminen Maaseutuohjelman seuranta kyläneuvoston (kylien yhteinen keskustelufoorumi) muodostaminen: maaseutuhallinnon kehittäjille tehtäväksi, mikäli tarve ilmenee kaupunki muodostaa yhteistyöryhmän (pyydetään nimeämään luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, yrittäjät, MTK, SSMY ja kylien edustajat, muut sidosryhmät tarvittaessa), seuraa maaseutuohjelman toteutumista, laatii ehdotuksia ja lausuntoja viranomaisille, antaa ohjeita toimeenpanoon ja toteuttamiseen. Yhteistyöryhmä kokoontuu esim. 1-2 kertaa vuodessa. 18

19 LIITTEET: Liite 1. Tilastoja Suonenjoen kaupungista Liite 2. Lempyyn vesihuollon toiminta-alue-esitys 2011 Liite 3. Kyläsuunnitelmat: Vehvilän kyläsuunnitelma 2010 Lyytilänmäki, kyläsuunnitelma 2010 Rieponlahden-Käpysalon kyläyhdistys ry kyläsuunnitelma 2010 Pörölänmäen seudun kylätoimikunta, kyläsuunnitelma 2010 Purola-seura ry:n kyläsuunnitelma Lempyyn kyläsuunnitelma 2011 Kärkkäälän kyläsuunnitelma 2011 Vaajaniemen kyläsuunnitelma Halolanmäen kyläsuunnitelma 19