Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä"

Transkriptio

1 Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä Esittelyssä agrologiopiskelijoiden harjoittelupaikat

2 tässä numerossa AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestösihteeri: Hannele Liimatta, (09) Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 12 Aineisto: Pääkirjoitus 4 5 Viimeiset nuorisoasteen agrologi-amk:t valmistuvat Hyvinkäältä Palkkatasa-arvon toteutuminen vaatisi miesten ja naisten töiden sekoittamista 8 9 Rovaniemen agrologi-opiskelijat Irlannissa Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Agrologiopiskelijat valitsevat erikoistumisharjoittelupaikat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan Vievätkö kuntaliitokset maaseutuviranomaisten virat? Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä 18 Vilkasta opiskelijaelämää Euroopan Unionin pohjoisimmassa ammattikorkeakoulussa 19 Agrologiopetus juhlii kesäpäivien yhteydessä Tapiolan agrologit 22 Agrologit viettivät pikkujoulua meren aalloilla 23 Työttömyyskassa tiedottaa 24 Ajankohtaista Henkilöuutisia Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: MATTI VÄRRI

3 Vuosi 2007 on tätä luettaessa lopuillaan. Vuosi on ollut uuden rakentamisen aikaa, sillä vuoden alussa otimme käyttöön uudistetun graafisen ilmeen. Samalla uudistimme www-sivumme uuden ilmeemme mukaisiksi. Agrologilehden osalta ulkoisen ilmeen uudistaminen jäi odottamaan vuotta 2008, sillä matrikkelin viimeistely vei edellisen vuoden lopun ja uuden vuoden alun niin, että lehtiprojektin toteuttamiseen ei jäänyt aikaa. jäsentiedotuksemme täydentäjänä Agrologi-lehtien ilmestymisten välissä. Sähköinen tiedotus on toiminut onnistuneesti ja tuloksellisesti. Jos olet vielä sähköpostiemme ulkopuolella, toimita sähköpostiosoitteesi meille! Ensi vuoden maaliskuussa näette uudistuneen Agrologi-lehden. Kesäpäivien yhteydessä juhlimme agrologiopetuksen alkamisen 100-vuotisjuhlaa Mustialassa. Haluamme tehdä siitä vahvan, agrologihenkisen juhlan. Jotta tavoitteemme onnistuisi, toivon, että panet päivämäärän kalenteriisi jo nyt ja tulet mukaan tähän juhlaan. Uusitut kasvot ja uusia kasvoja vuoden 2007 toiminnassa Lopuillaan olevan toimintavuoden aikana olemme vahvistaneet liiton roolia agrologien yhteen kokoamisessa. Keväällä teimme onnistuneen jäsenmatkan Sloveniaan ja Kroatiaan. Syksyllä agrologit matkasivat Kreikkaan. Marraskuun lopulla järjestimme ensimmäisen agrologien valtakunnallisen pikkujouluristeilyn m/s Gabriellalla. Tapahtumat keräsivät ilahduttavasti myös uusia kasvoja mukaan, ja palautteesta päätellen näemme heitä myös tulevissa tapahtumissamme. Matrikkelin tietojen keräämisen yhteydessä päivitimme jäsentemme sähköpostiosoitteiston. Sitä olemme kesästä lähtien hyödyntäneet Kiitän kaikkia jäseniä kuluneesta vuodesta ja toivottavasti ensi vuonna tapaamme yhä suuremman joukon uusia agrologikasvoja liiton ja jäsenyhdistystemme tapahtumissa. Oikein Hyvää Joulua ja Menestystä vuodelle 2008! ESKO LAPPALAINEN Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Hannele Liimatta Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa

4 Viimeiset nu agrolog valmistuvat Hy Nuorisoasteen luonnonvaraalan opetus siirtyy Laurea- ammattikorkeakoulun Hyvinkään toimipisteestä Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen eri yksiköihin vuoteen 2011 mennessä. Hyvinkään luonnonvara- alan koulutusohjelmien aloituspaikat siirtyvät maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osalta Mustialaan ja kestävän kehityksen koulutusohjelman osalta Forssaan. Laurea- ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutusalajohtajan, Markku Loiskekosken, mukaan muutoksen taustalla on Opetusministeriön rakenneuudistus, jolla pyritään luomaan kansainvälisesti kilpailukykyistä ammattikorkeakouluopetusta. Opetusministeriön vaatimusten mukaan ei alle 40 aloituspaikan yksiköitä kannata enää pitää. Hyvinkään luonnonvara-alan yksikkö jää liian pieneksi näihin tavoitteisiin nähden, sillä siellä on aloittanut 20 agrologi amk- ja 20 ympäristösuunnittelija amk- opiskelijaa vuosittain. Vastaavanlaista ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tapahtuu muuallakin, sillä esimerkiksi Haaga- ja Helia ammattikorkeakoulut yhdistyivät vuoden 2007 alussa ja Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK- Ammattikorkeakoulu yhdistyvät Metropolia Ammattikorkeakouluksi alkaen. Laurea oli mukana erilaisissa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhdentymiskuvioissa, mutta koulutusohjelmien keskittämiset lähiammattikorkeakoulujen välillä vaikuttivat kaikkein toimivimmalta ratkaisulta, Markku Loiskekoski kertoo. Meneillään olevat muutokset eivät koske ainoastaan luonnonvara- alaa, vaan koulutusaloja keskitetään muillakin aloilla. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Stadia- ammattikorkeakoulun matkailu-, talous- ja ravitsemisalan koulutusohjelmat siirtyvät Laurea- ammattikorkeakouluun, matkailu Keravan yksikköön ja ravitsemisala Leppävaaraan. Vastaavasti Laurean kulttuurialan opetus siirtyy uuteen Metropolia- ammattikorkeakouluun. Luonnonvara- alan suhteen siirtymävaihe toteutetaan siten, että alkaen luonnonvara-alan henkilökunta siirtyy Hämeen Ammattikorkeakoulun biotalouden koulutuskeskuksen alaisuuteen. Käytännön töissä tätä tuskin kuitenkaan huomaa vielä lukuvuonna , koska opiskelijoita Hyvinkään toimipisteessä on tuolloin vielä paljon. Kaikki vakituiset työsuhteet säilytetään nykyisin työsuhdeeduin, mutta henkilökuntaa ohjataan vähitellen töihin muihin HAMKin toimipisteisiin. Vuoden 2011 syksystä alkaen pääosa luonnonvara- alan substanssiopetuksesta tapahtuu Hämeen Ammattikorkeakoulun muissa luonnovara-alan yksiköissä, ja opetusta täydennetään mahdollisuudella osallistua hanketoimintaan Hyvinkään yksikössä, Loiskekoski kertoo. Muutosvaiheen aikana, ja sen jälkeenkin, opettajilla voi olla töitä useammassa yksikössä, joten työn perässä matkustaminen lisääntyy. Joillekin tämä sopii hyvin, sillä jotkut henkilökunnasta asuvat jo Hämeessä, mutta toisille se on luonnollisesti hankalampaa. Uusia nuorisoasteen luonnonvara- alan opiskelijoita ei Hyvinkäälle enää valita, vaan viimeiset aloituspaikat täytettiin syksyllä Heistä kaikki normaalissa opiskeluajassa opiskelevat ehtivät myös valmistua Hyvinkäältä kesän 2011 viimeiseen valmistumispäivään mennessä. Jos opinnot syystä tai toisesta pitkittyvät, on opiskelijan mahdollista suorittaa tutkinto loppuun joko Hämeen Ammattikorkeakoulussa tai Hyvinkäällä säilyvän aikuisopetuksen mukana. Opintojen mahdollisesta jatkoajasta ja toteutustavasta päätetään aikanaan HAMKissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, T&K, jatkuu Hyvinkäällä On sovittu, että Hyvinkäällä jatketaan luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Laurean ja HAMKin yhteistyönä. Laurea on keskeinen toimija hanketoiminnassa ja toimintaryhmätyössä Uudenmaan alueella, ja meillä on olemassa erittäin hyvät yhteistyöverkostot mm. ProAgrian, MTK: n ja SLC:n kanssa, toimintaryhmiä unohtamatta, Markku Loiskekoski selvittää. Tarkoituksena olisi, että jatkossa HAM- Kin opiskelijat voisivat osallistua opiskeluvuonna Hyvinkäällä hanketoimintaan. Tämä mahdollisuus koskisi paitsi maatalouden ja kestävän kehityksen opiskelijoita, myös puutarha-alan, metsäalan ja mahdollisesti tekniikan opiskelijoita. Näin Uudeltamaalta kotoisin olevat opiskelijat saisivat mahdollisuuden palata takaisin kotiseudulleen parin- kolmen vuoden opiskelujen jälkeen, vaikka nuorisoasteen luonnonvaraalan ammattikorkeakouluopetus Uudellamaalla nyt päättyykin. Tosin tähänkin asti Mustialaan on hakenut opiskelijoita myös Uudenmaan alueelta, Markku Loiskekoski muistuttaa. 4 AGROLOGI 4/2007

5 orisoasteen i-amk:t vinkäältä 2011 Hanketoimintaa halutaan vahvistaa esimerkiksi Hyvinkää- Hämeenlinnaradanvarsiakselilla, mikä onkin luonnollinen suunta ottaen huomioon meneillään olevan Laurean ja HAMKin luonnonvaraalan koulutusten yhdentymisen. Laurea tuntee metropolialueen maaseudun erityispiirteet, ja tätä halutaan hyödyntää jatkossakin, Loiskekoski kuvailee tulevaisuuden suunnitelmia. Agrologi-koulutusta ei ole ollut tähän asti myöskään Kymenlaakson alueella, joten hanketoimintaa ja yhteistyötä halutaan laajentaa siihenkin suuntaan. Luonnonvara- alan keskittämisen vahvuudet ja haasteet Kahden vahvan luonnonvara- alan osaajan yhdentymisessä Markku Loiskekoski näkee paljon hyvää. Yhdentyminen merkitsee laajempaa luonnonvara- alan osaamista ja asiantuntemuksen lisääntymistä, kun myös puutarha- ja metsäalan opetus saadaan samaan pakettiin. Luonnonvaraalan keskittämisestä on suurta hyötyä myös alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Luonnonvara- alan keskittämisen haasteista puhuttaessa nousee esiin jo meneillään oleva toimintojen keskittäminen, sillä muutosvaiheen aikana toiminnassa on kerralla kaksi tai useampia yksiköitä. Tämä lisää henkilökunnan matkustamista puolin ja toisin, sekä Laureassa että HAMKissa, Loiskekoski kertoo muutoksen vaikutuksista. Haastetta tulee olemaan myös Laurean opiskelijoiden valmistumisen varmistamisessa, sekä kahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien yhdistämisessä. Laureassa otettiin käyttöön uusi ns. osaamispohjainen opetussuunnitelma ja LbDoppimismenetelmä jo syksyllä 2006, mutta HAMKin opetussuunnitelma uudistuu vasta vuonna HAMKin biotalouden koulutusohjelman uutta opetussuunnitelmaa laaditaan jo, ja tässä työssä on Laureankin AGROLOGI 4/2007 Laurean ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutusalajohtaja Markku Loiskekoski. henkilökuntaa mukana. Kuluvan vuoden aikana Laurea on osallistunut myös HAM- Kin Biotalouden KT-keskuksen strategian uudistamistyöhön. Nähtäväksi jää sekin, mikä tulee T&Kyksikön osuus ja rooli todellisuudessa olemaan HAMKin opetussuunnitelmissa, Loiskekoski pohtii. Mutta näiden asioiden eteen on kyllä tehtykin työtä jo kiitettävästi viimeisen vuoden aikana, hän lisää. Alkuun tämä muutos on tuntunut henkilökohtaiselta takaiskulta, mutta objektiivisesti katsoen tilanne on hyväksi koko luonnonvara- alalle. Tilanteessa aletaankin nähdä vähitellen myös mahdollisuuksia. 1+1= enemmän kuin kaksi, Markku Loiskekoski päättää haastattelun. HANNELE LIIMATTA 5

6 Palkkatasa-arvon toteutuminen vaatisi miesten ja naisten töiden sekoittamista Palkkatutkimuksen tulosten esittelyn toisessa osassa yritän selvittää syitä nais- ja miesagrologien palkkaeroon, joka oli vuoden 2007 tutkimuksessa hiukan kasvanut. Palkkaeron syiden selvittely on tärkeää, sillä nykyisissä palkkausjärjestelmissä näin suuria eroja ei pitäisi syntyä. Naisten ja miesten palkkaeroa tarkastelen koko aineiston ja maatalouskaupan aineiston antamien tietojen valossa. Yhdeksi palkkaeron syyksi on oletettu naisten lyhyempää työkokemusta. Naisten työkokemus onkin selvästi lyhyempi kuin miehillä, kuten oheisesta taulukosta ilmenee. Työkokemus ei kuitenkaan näytä käyvän palkkaeron selitykseksi, sillä palkkaero miehiin on samaa luokkaa kaikissa työkokemusluokissa (taulukko 1). Palkan muuttumista työvuosien mukaan esittävä kaavio 1 osoittaa miesten palkkojen kehittyvän hieman naisten palkkoja paremmin. Naisilla kuvaaja muuttuu lähes vaakasuoraksi viivaksi 10 vuoden jälkeen. Taulukko 1. Vastaajien työkokemus sukupuolen mukaan, koko aineisto Nainen % Palkka Mies % Palkka 10 v. tai alle , , vuotta , , Yli 20 vuotta 63 10, , Kaavio 1: Keskipalkan kehittyminen työkokemusvuosien mukaan 4000 Keskipalkka työkokemuksen mukaan Naiset pääasiassa toimihenkilötehtävissä Koska työuran erilainen pituus ei näytä antavan vastausta kysymykseemme, on etsittävä syytä palkansaajan organisaatioaseman vaikutuksesta. Taulukon 2 tarkastelu osoittaa, että 71,7 naisvastaajista on toimihenkilötehtävissä ja ylimmässä johdossa vain 2,4 %. Miesten vastaavat luvut ovat 55,3 % ja 8,7 %. Toimihenkilöasemassa olevien vertailu kertoo naisten ja miesten palkkaeroksi 444 euroa. Tästä palkkaerosta 109 euroa selittyy provisiolla, jota toimihenkilöasemassa oleva mies sai keskimäärin 131 euroa ja nainen vain 22 euroa. Ylimmässä johdossa palkkaero on lähes 2000 euroa. Tässä luokassa naisilla ei ollut provisiota ollenkaan. Miehillä provisio oli keskimäärin 102 euroa. Naiset näyttävät hyötyvän organisaatioaseman noususta vähemmän kuin miehet. Keskijohdosta ylimpään johtoon nouseminen tuo naisagrologille 265 euron palkanlisän, mutta miehelle 1412 euron lisän. Maatalouskaupassa tehtävien erilaisuus ja provisiot tekevät eron Euroa alle yli 36 Vuotta Miehet Naiset Kaikki Maatalouskaupassakaan, jossa mies- ja naisagrologien keskipalkkojen ero on lähes 1200 euroa, työkokemuksen erilaisuus ei selitä palkkaeroa. Tässä vertailussa on muistettava, että naisia tässä ryhmässä oli vain 16. Miehiä oli 104. Alle viisi vuotta maatalouskaupassa työskennellyt naisagrologi ansaitsi 1059 euroa vähemmän kuin vastaavan työkokemuksen omaava mies. Yli viisi vuotta alalla työskennelleiden naisten ja miesten palkkaero on noin satasen suurempi eli 1165 euroa. Kaikki 16 naista toimivat toimihenkilötehtävissä, ja heidän keskipalkkansa oli 1802 euroa. Tämä palkka sisälsi 116 euroa 6 AGROLOGI 4/2007

7 provisiota tai tantiemia. Miehistä 59,2 % oli toimihenkilötehtävissä. Heidän keskipalkkansa oli 2561 euroa ja keskimääräinen provisionsa 366 euroa. Naisten ja miesten 759 euron palkkaerosta osan selittää miesten saama suurempi provisio (250 euroa). Ilman provisiota toimihenkilötehtävissä olevien maatalouskaupan nais- ja miesagrologien palkkaero olisi pienempi kuin koko aineistossa eli maatalouskaupassa provisio selittää palkkaerosta kolmanneksen. Maatalouskaupassa muussa esimiesasemassa työskentelevien miesten keskipalkka oli 3082 euroa (provision osuus 808 euroa), keskijohdon miesten 3705 euroa (83 euroa) ja ylimmän johdon 4438 euroa (100 euroa). Koska kaikki naiset olivat toimihenkilöasemassa, tulee tämän alan sisäinen palkkaero pääosin tehtävien erilaisuudesta. Naisilla ja miehillä erilaiset työnantajat ja työnantajilla erilaiset palkat Koko palkkatutkimusaineistossa ilmenevää palkkaeroa on etsittävä muualta. Agrologien palkat vaihtelevat työnantajittain suuresti. Siksi on syytä verrata naisten ja miesten hakeutumista erilaisiin tehtäviin. Taulukossa 3 viisi alinta keskipalkkaalaa on merkitty vaaleanpunaisella ja viisi parasta keltaisella. Naisista 13,2 % työskentelee keltaisilla aloilla ja 32,5 % vaaleanpunaisilla aloilla. Miehistä 35,3 % työskentelee keltaisilla aloilla ja 16,9 % vaaleanpunaisilla. Vaaleanpunaiset alat edustavat kuntien, valtion, maatalous- ja nuorisoneuvonnan tehtäviä, jotka ovat perinteisesti olleet matalapalkka-aloja. Näillä aloilla palkan kehittyminen työvuosien karttuessa on myös hidasta. Se näkyy selvästi naisten palkankehitystä kuvaavassa käyrässä kaaviossa 1. Miesten hallitsemat keltaiset alat ovat bisnesaloja - teollisuutta, kauppaa, pankki- ja vakuutusalaa - joissa palkkatasot ovat julkisia aloja paremmat. Niillä aloilla, kuten muissa järjestöissäkin, miehet ovat usein hyvin palkatuissa johtotehtävissä. Tämä ja miesten bisnesaloilta saamat provisiot tai tantiemit synnyttävät näiden alojen sisäisiä palkkaeroja eri sukupuolten välille. Varmin konsti naisten ja miesten palkkatasa-arvon kehittämisessä olisi sama kuin muuallakin yhteiskunnassa eli perinteinen jako naisten ja miesten aloihin pitäisi saada rikottua. Toivottavasti naiset tekevät sen agrologeja työllistävillä aloilla valtaamalla miehiset alat. Edellytykset siihen ovat hyvät, sillä 2000-luvulla naiset ovat olleet valmistuvien amk-agrologien vuosikertojen enemmistö. Taulukko 2. Naisten ja miesten osuudet ja palkat organisaatioaseman mukaan Naisten osuus % Palkka Josta provisiota Miesten osuus % Palkka Toimihenkilö 71, , Muu esimies 17, , Keskijohto 8, , Ylin johto 2, , Työnantaja/työtehtävä Keskipalkka euroa Naisten osuus alalla % ProAgria maaseutukeskus ,7 12,1 Maaseutuelinkeinoviranomainen ,1 10,4 Valtio, TE-keskus ,8 8,6 Maatal. ulkopuolinen ala ,8 10,5 Opetustehtävät ,5 4,6 Lomatoimi ,9 1,6 Muut valtion tehtävät ,8 4,2 Maatalousteollisuus ,0 12,5 Muut kunnan tehtävät ,5 2,6 Muu maatalouteen liittyvä ala ,6 3,5 ProAgria Faba ,8 0,5 Maatalouskauppa ,8 11,8 4H ,6 0,5 Muu maatalousjärjestö ,1 2,2 Maataloustutkimus ,1 2,2 Vakuutus- ja eläkelaitos ,9 2,9 Pankkiala ,4 5,9 Maatila ,0 1,7 Muu maatalousalan liikelaitos ,9 1,7 Pikkupoimintoja palkkatutkimuksesta Josta provisiota Taulukko 3. Keskipalkat ja naisten sekä miesten osuudet eri työnantajilla tai työtehtävissä Miesten osuus alalla % * Sivutoimisia yrittäjiä oli 371 eli noin joka neljäs. * Ammatillisen järjestäytymisen aste naisilla oli 66 % ja miehillä 56,8 %. * Ammatillisen keskusjärjestön ilmoittaneista 68 % kuului STTK:laisiin, 20,5 % akavalaisiin ja 11,2 % SAK:laisiin liittoihin. * STTK:hon kuuluvien keskipalkka oli 2405 euroa, SAK:laisten 2517 euroa ja akavalaisten 3193 euroa. * Pelkästään työttömyyskassaan kuului vastaajista 24,3 %. * Työttömyyskassaan kuuluvien keskipalkka oli 2863 euroa ja kassaan kuulumattomien 2529 euroa. ESKO LAPPALAINEN AGROLOGI 4/2007 7

8 Irlannin pääkaupungin valot houkuttelivat opiskelijoita tutustumaan Dublinin iltaelämään. Rovaniemen agrologi-opiskelijat Irlannissa Kaksitoista Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijaa suuntasi opintomatkalle Irlantiin syyskuuta Idea Irlannin matkasta syntyi jo keväällä lehtori Kirsi Muuttorinnan aloitteesta ja matkavalmistelut hoidettiin projektiopintoina kesän aikana. Matkalta tarttui mukaan paitsi tietoa Irlannista ja sen vientituotteista ja maataloudesta, myös paljon mukavia muistoja ja mieleen tallentuneita upeita maisemia. Saavuimme sateiseen Irlantiin jännittävän ja pitkän lentomatkan jälkeen keskiviikkona. Lentokentältä nousimme bussiin, joka kiidätti meidät Dublinin keskustaan ja vaatimattomaan majoitukseemme Jacob`s Inniin. Tutustuimme tietenkin heti ensimmäisenä iltana paikalliseen pubikulttuuriin sekä herkulliseen Guinness-olueen. Dublinissa tutustuimme myös Guinnessin näyttävään panimoon, Jamesonin viskitehtaaseen sekä maukkaisiin viskidrinkkeihin ja vanhaan Temblebarin kaupunginosaan. Kummassakin tehtaassa tutustuimme Irlannin tunnetuimpien vientituotteiden valmistusprosessiin ja historiaan. Kaupungin kadut oli pakattu täyteen vihreää väriä hehkuvia matkamuistomyymälöitä, jotka pursuivat Jameson, Guinness ja muita matkamuistoja. Vierailimme myös Kildaren kylässä Irish National Stud- hevossiittolassa. Tällä upealla ja isolla tontilla sijaitsee Irlannin kansallinen siitosoritalli sekä japanilaistyylisiä puutarhoja. Tallin siitosoriit ovat täysiverisiä menestyneitä laukkahevosia. Keinosiemennyksen ollessa kiellettyä huijauksien estämiseksi, tuodaan National Studille tammoja astutettavaksi ympäri maailmaa. Kiireisintä aikaa tammojen astutuksessa on alkuvuosi. Oriit ovat tienanneet sadoista tuhansista miljooniin euroihin laukkakisoissa ja oriannosten hinnat ovat sen mukaisia. Alueella oli myös tallitilat tammoille varsomista varten. Alkuvuoden varsomisaikaan tammoja tarkkaillaan ympäri vuorokauden. Upeiden siitosorien, tammojen ja varsojen lisäksi tilalla sai ihailla maailman pienintä hevosrotua falabellaa. Kahden Dublinissa vietetyn yön jälkeen Irlannin matkalaiset ryhmäkuvassa suuntasimme linja-autolla kohti etelää ja maaseutua. Kaupungin tohina jäi taaksemme ja rauhallisuus tulvi mieliimme, kun maisemat muuttuivat kumpuilevaksi ja vihreäksi peltomaastoksi ja lampaat ja lehmät laidunsivat joka puolella. Saavuttuamme Corkiin jatkoimme matkaa tilataksilla merenrannalla sijaitsevaan Ballymacodan pikkukylään. Siellä majoituimme ystävällisen pariskunnan pieneen ja viihtyisään Castle Farmiin. Omaa karjaa tilalla ei enää ollut, mutta vierailimme myös eräällä toisella karjatilayhtymällä, jonka meille esitteli sen toinen omistaja, rento irlantilainen Bart O Sullivan. O Sullivan esitteli meille tiluksiaan, rakennuksiaan ja eläimiään irlantilaisten ystävällisellä ja avoimella tyylillä. Hän oli myös hyvin kiinnostunut Suomen maa- ja porotaloudesta. Erityisesti häntä askarrutti, 8 AGROLOGI 4/2007

9 miten Suomessa voidaan lypsää pakkasilla, kun laitteet jäätyvät. Hän ei myöskään voinut ymmärtää, miten Lapissa poronomistajat voivat laskea poronsa irti maastoon. Tutustuimme maatilarakennuksiin, jotka sijaitsivat peltojen keskellä. Tilalla on yhteensä 350 eläintä ja 100 ha peltoa. Lypsylehmiä on 130, vasikoita noin 100 ja loput ovat lihakarjaa. Lehmät ovat holstein- friisiläisiä sekä jerseyn- ja holsteininristeytyksiä. Avoimessa pihattotyylisessä rakennuksessa on muutamia makuupaikkoja, jotka on tarkoitettu talvella olevan poikimiskauden ajaksi poikiville eläimille. Yhdessä rakennuksessa sijaitsi lypsyasema. Lypsyasema on kalanruotoasema, jossa on 32 lypsypaikkaa. Lehmät haetaan lypsylle kaksi kertaa päivässä viereisiltä pelloilta rakennettuja lypsypolkuja ja tunneleita pitkin. Jotkut haetaan kauempaakin peltopalstoilta. Lehmien siirtämiseen lypsypaikalle menee noin 15 minuuttia ja lypsyaika on noin 1 h 10 minuuttia. Yksi lehmä tuottaa noin litraa maitoa vuodessa. Utareet pestään ennen lypsyä puhdistus-spraylla ja kuivataan paperipyyhkeillä. Tila on siirtymässä lihantuotannosta maidontuotantoon, sillä maidon hinta on Irlannissa nousussa ja lihamarkkinat ovat hieman epävakaat. Omistaja oli rakentamassa uusia tiloja vasikoita varten, mutta meidän tutustuessa tilaan paikalla oli vasta perustukset. Lehmät laiduntavat vuodesta 10 kuukautta ja tammi- helmikuu on poikimisaikaa, jonka aikana lehmät jaloittelevat ulkona kaksi tuntia päivässä. Rakennusten takana ovat aumat säilörehuille. Tilalla viljellään maissia, nurmea, sokerijuurikasta ja viljaa, jotka kaikki käytetään omalla tilalla rehuna. Pelloille saadaan EU-tukea ja tukijärjestelmä on samankaltainen kuin Suomessa. Irlannissa ei ole lomitusjärjestelmää, ja siksi maatilat ovat pitkälti yhtymäomisteisia. Tuottaja saa maitolitralta 0,37 /l, kaupassa maito maksaa halvimmillaan 1 /l. Kävimme katsomassa myös eläimiä hevostrailerilla matkaten. Eläimet vaikuttivat hyvinvoivilta ja terveiltä. Holstein- Irlantilaista maaseutumaisemaa. friisiläiset olivat suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin Suomessakin, mutta kasvoista näyttivät tietenkin irlantilaisilta. Ainoa seikka joka ihmetytti, olivat eläinten lyhyeksi katkaistut hännät. Omistaja kertoi laittoman toiminnan syyksi hygieenisyyden. Kävimme katsomassa myös suurta uimaaltaan näköistä muovitettua monttua. Kaivinkone montun laidalla vaikutti pieneltä kaivantoon verrattuna. Kyseessä oli toinen maatilallisten investoinneista, nimittäin lietelantasäiliö. Lannat oli tarkoitus valuttaa navetasta tähän tulevaan säiliöön. Lietelantasäiliö oli suuri investointi tilallisille. Viimeisenä isäntä vei meidät yhdelle maissipelloistaan. Hän kertoi meille maissista ja saimme myös maistaa kypsää maissia. Tämä oli meistä mielenkiintoista, koska harvemmin pääsee maissipeltoa näkemään, ainakaan Suomessa. Yhdistetty opinto- ja lomamatka Irlantiin oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja mukava reissu. Matkaa odotettiin jo keväästä lähtien ja se oli ehdottomasti syksyn kohokohta, josta puhutaan kahvitunneilla pitkin lukukautta. Maisemat maaseudulla ja etenkin meren rannan läheisyydessä olivat hämmästyttävän kauniit ja saivat aikaan pienen kaipuun takaisin Irlantiin. Irlantilaiset olivat todella mukavaa väkeä ja yllättivät meidät jatkuvasti ystävällisyydellään ja rentoudellaan. Aikakäsite nimittäin on aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Irlantilaisilla onkin sanonta: Jumala loi ajan, ja päätti sen jälkeen antaa sitä irlantilaisille hieman enemmän. AGROLOGIOPISKELIJAT, ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU SANNA VIRKKULA, MAIJA MÖLLÄRI HEIKKI SATOKANGAS, SIMO KARHULA Irlantilaisen maitotilan 32 paikkainen kalanruotolypsyasema. Irlantilaisen karjatilayhtymän toinen omistaja Bart O Sullivan esittelee tilatankkia, johon mahtuu 130 lehmän maitotuotos. AGROLOGI 4/2007 9

10 Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Vastavalmistuneiden agrologien työllisyystilanne on viime vuosina ollut kohtalaisen hyvä ja työttömyys on pysynyt suunnilleen edellisvuosien tasolla. Perinteisesti valmistuneita ovat työllistäneet valtio, kunta ja neuvonta-ala, mutta tällä kertaa suurimmaksi työllistäjäksi nousi maatalouskauppa ja teollisuus. Naisten ja miesten palkoissa on edelleen eroja % maatila ProAgria tai muu neuvontajärjestö kunta valtio kauppa, teollisuus tai liikelaitos opetus muu maatalouteen liittyvä ala maatalouden ulkopuolinen ala Vuonna 2005 valmistuneiden työnantajat (%). palkkatyö 7% 3% työtön äitiysloma/hoitovapaa 22 % työskentely kotitilalla 51 % maatalousyrittäjä 3% muu yrittäjä 8% opiskelu 6% Tilanne päätoimesta Agrologien Liitto lähetti tammikuun alussa kyselyn 241:lle v valmistuneelle agrologille. Näistä kyselyn palautti 52 prosenttia. Naisia vastaajista oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Tiedustelimme agrologien työtilannetta Palkkatyössä ilmoitti olevansa 51 % vastaajista ja maatalousyrittäjiä 22 %. Palkkatyö (61 %) oli naisten yleisin päätoimi ja maatalousyrittäjyys (40 %) puolestaan miesten. Päätoimen lisäksi 28 % vastaajista ilmoitti jonkin sivutoimen, joista suosituin oli työskentely kotitilalla (43 %). Ryhmä maatalouskauppa, maatalouteen liittyvä teollisuus ja liikelaitos nousivat tänä vuonna suurimmaksi työllistäjäksi. Sen työllistävä osuus oli 21 %. Seuraavaksi, molemmat 16 prosentin osuudella, tulevat järjestöt (ProAgria yms.) ja kunta-ala. Naisten suurin työllistäjä oli kunta-ala ja miesten kauppa ja teollisuus. Kukaan vastaajista ei tänäkään vuonna ollut työllistynyt pankki-, vakuutus- tai eläkealalle. Työllistyminen maatalouden ulkopuoliselle (11 %) alalle oli myös ilahduttavasti vähentynyt. Naisten ja miesten palkkaero hieman kaventunut Vuonna 2005 valmistuneiden agrologien keskipalkka oli 1792 euroa. Naisten keskipalkka (1722 ) oli 88,5 % miesten keskipalkasta (1945 ). Alakohtaiset keskipalkat vaihtelivat 1567 ja 1954 euron välillä. 10 AGROLOGI 4/2007

11 Parhaimmat keskipalkat löytyivät kunnan (muu kunnan toimi) ja maatalouteen liittyvän teollisuuden joukosta. Matalin keskipalkka oli tällä kertaa maatalouden ulkopuolisella alalla. Ammattikorkeakoulukohtaisissa vertailuissa parhaiten pärjäsivät Oulun Seudun ammattikorkeakoulu, Savonia- ammattikorkeakoulu ja ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Sydväst. Vakituinen työsuhde yhä useammalla HAMK JAMK LAUREA OAMK PKAMK RAMK SAVONIA SEAMK YHSV Vastavalmistuneiden työttömyys oli edellisvuosien tasoa. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa työttömiä. Kaikki olivat kuitenkin olleet valmistumisen jälkeen tilapäistöissä, joiden pituus vaihteli kahden kuukauden ja yhden vuoden välillä. 44 prosenttia vastaajista ilmoitti työllistyneensä jo ennen valmistumista. Tämä heijastuu myös valmistumiseen, ja opintojen viivästyminen olikin viime vuosien tasoa. Vakituinen työsuhde oli 58 prosentilla vastaajista. Määräaikaisten osuus oli 34 % ja osa-aikaisten 8 %. Edelliseen tutkimukseen verrattuna vakituisten määrä on noussut ja määräaikaisten vähentynyt, mikä on tietenkin toivottava kehityssuunta. KATJA RAJAOJA Keskipalkat ( /kk) ammattikorkeakouluittain. Keskipalkka /kk Maatila ProAgria 4H-järjestö Kunta, maaseutusihteeri tai vastaava kunta, muu kunnan toimi valtio, TE-keskuksen maaseutuosasto valtio, maataloustutkimus valtio, muu valtion toimi maatalouskauppa maatalouteen liittyvä teollisuus opetustehtävät muu maatalouteen liittyvä ala Vastavalmistuneiden keskipalkat aloittain v maatalouden ulkopuolinen ala v v v v v Yhteystietojen muutoslomake Nimi : Syntymäaika : Uusi sukunimi: Entinen sukunimi: Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanha osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Uusi osoite Katuosoite : Postinumero: Postitoimipaikka: Agrologien Liitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Uusi GSM-numero : Uusi sähköpostiosoite : Olen vaihtanut työpaikkaa: Nykyinen työantaja:

12 Agrologiopiskelijat valitsevat erikoistumisharjoittelupaikat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan Agrologi amk- tutkintoon kuuluu kaksi pakollista työharjoittelua. Ensimmäisenä, tai viimeistään toisena kesänä, suoritetaan maatilaharjoittelu (30 op) ja toisena tai kolmantena kesänä erikoistumisharjoittelu (22,5 op). Puolitoista (1,5 op) opintopistettä vastaa yhtä vanhaa opintoviikkoa (1 ov) eli yhtä noin 40 tunnin työviikkoa. Erikoistumisharjoittelun tarkoituksensa on, että opiskelija saa käytännön työkokemusta suuntautumisvaihtoehdon mukaiselta tai muuten kiinnostavalta alalta ja luo suhteita työelämään. Monet löytävät harjoittelupaikastaan myös opinnäytetyön aiheen tai valmistumisen jälkeisen työpaikan. Erikoistumisharjoittelupaikkoja on 1. Tauno Paakkari, 24, Ilmajoki. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Suuntautumisvaihtoehto on tuotantotekniikka. Kotitilallani Ruukissa on reipas satapäinen lypsy- ja lihakarja. 2. SeAMK maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoella, jossa toimin ympäristöteknologiayritys Preseco Oy:n toimeksiannosta. Harjoittelussa olin kesällä 2007 ja työsuhde jatkuu edelleen. 3. Tutkimusteknikko. Tauno Paakkari esittelee SOL 10 bioöljyn esteröintilaitetta. Laitteella voi tuottaa tilaolosuhteissa 400 litraa biodieseliä päivässä. (kuva: Tauno Paakkari) monenlaisia, joten myös ammattikorkeakoulukohtaisissa vaatimuksissa, käytännöissä sekä palkkauksessa on eroavaisuuksia. Kaikki opiskelijat eivät saa palkkaa ollenkaan. Erikoistumisharjoittelun voi suorittaa esimerkiksi maatalouskaupassa, kunnan maaseututoimessa, neuvontajärjestöissä, keinosiemennysasemilla, tutkimusasemilla, TE- keskuksissa tms. Monet opiskelijat lähtevät harjoitteluun ulkomaille, ja opiskelijoita on käynyt erikoistumassa paitsi Euroopassa, myös Amerikassa ja aina Uudessa- Seelannissa asti. Kysyimme kuudelta opiskelijalta heidän kokemuksiaan erikoistumisharjoittelusta. HANNELE LIIMATTA 4. Biodieselin valmistaminen (rypsiöljyn esteröiminen RME:ksi), laitteen ostajien kouluttaminen, sekä eräkohtaisten näytteiden ottaminen tutkimustyötä varten. Valmistamaani biodieseliä käytetään mm. kymmenessä postin jakeluautossa, jotka ovat käytössä Helsingin seudulla, sekä IMO: n M-sarjan Valtrassa. 5. Opin vaikka mitä, erityisesti biodieselin ominaisuuksista, valmistamisesta ja sen käyttö mahdollisuuksista. Ennen harjoittelua en tiennyt asiasta juuri mitään, sillä kotitilallani ei ole kasvatettu rypsiä, mutta harjoittelun aikana tietämystä karttui todella paljon, ja teen aiheesta myös opinnäytetyön. 6. Kasvituotannosta oli jonkin verran hyötyä harjoittelussa, samoin tekniikan tunneilta tutuksi tulleet säätö- ja automaatiotekniikat olivat hyödyksi. Biodieselin valmistaminen ja käyttäminen on vielä sen verran uusi aihe, että tietoa sai vain itse sitä hakemalla, joten myös tiedonhankintamenetelmät tulivat tutuiksi /kk. 8. Minulle soitettiin ja kysyttiin, olisinko kiinnostunut bioenergia- hankkeesta. En aluksi oikein innostunut, koska olin enemmän suuntautunut karjatalouspuolelle opinnoissani. Menin kuitenkin työhaastatteluun, ja kun siellä kuulin mistä tässä hankkeessa on kyse, niin päätin ottaa pestin vastaan. Enkä ole tuota päätöstä katunut, sillä kesän aikana opin aivan mahdottomasti kaikkea uutta. 9. Todellakin suosittelen lämpimästi omien rajojen rikkomista harjoittelun suhteen! Se voi tuoda tullessaan todella mieluisia yllätyksiä, uusia ihmiskontakteja ja ehkä jopa vuosien työsuhteen. Kysymykset 1. Kuka olet? Missä ja milloin olet aloittanut opinnot? 2. Harjoittelupaikan esittely ja kesto 3. Työnimike 4. Työtehtävät 5. Mitä opit harjoittelun aikana? 6. Oliko jostain koulussa oppimastasi hyötyä harjoittelussa? Mistä? 7. Minkälaista palkkaa sait? 8. Miten sait harjoittelupaikan? 9. Haluaisitko kertoa vielä jotakin muuta? 1. Miia Nykänen, 21, Kouvola. Laurea- Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Agrimarket Oy, Kouvola, 3,5 kk. 3. Myyjä. 4. Työtehtäviini kuuluivat oikeastaan kaikki myymälän työt, eli kaikkea sain kokeilla mikä itseäni vain kiinnosti. Suuri osa työajasta meni kassalla olemiseen ja laskujen tekemiseen, asiakaspalveluun sekä tavaroiden hyllyttämiseen, tilaamiseen ja vastaanottoon. 5. Aikaisemmin en ole työskennellyt myymälässä, joten opin mm. kassakoneen käyttöä, laskujen tekoa, tavaroiden tilausta jne. Tietysti maataloustuotteista opin paljon, koska valikoima oli suhteellisen laaja ja hevostarvikkeetkin tulivat huomattavasti tutummiksi. 6. Kyllä koulussa opitut asiat tukivat harjoittelua. Oli paljon helpompi palvella asiakasta, jos tiesi asiasta jotakin ennestään. Koulussa opittujen asioiden ansiosta monet maataloustuotteetkin ovat nimiltään tulleet tutuiksi, joten tiesi mitä asiakas kysyy. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden myyntiä helpotti, kun oli jonkinlainen käsitys kasvinsuojeluaineista, taudeista, rikkakasveista ja tuholaisista. 7. Palkka oli 7.07 /tunti 8. Ajattelin, että haluaisin kokeilla maatalouskaupassa työskentelyä ja halusin suorittaa harjoitteluni Kouvolassa, joten soitin Kouvolan Agrimarkettiin, kävin haastattelussa ja sain paikan. 9. Mielestäni harjoittelu oli todella onnistunut. Työkaverit olivat todella mukavia ja neuvoivat minua mielellään, sekä antoivat tehdä kaikkia myymälän töitä. Oli hyvä, että minun annettiin rauhassa opetella uusia töitä, vaikka kaikki ei aina sujunutkaan yhtä nopeasti kuin kokeneemmilta työntekijöiltä. 12 AGROLOGI 4/2007

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot