STRATEGIA TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRATEGIA 2011-2013 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 KAM STRATEGIA Verkko-opetus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opiskelijahuolto Opinto-ohjaus Keskeiset opetusta ja oppimista tukevat prosessit Kansainvälisyys Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, hanketoiminta Näyttötutkinnot STRATEGIA TALOUSARVIO 2011 Yhtymähallitus hyväksynyt: Yhtymävaltuusto hyväksynyt:

2 2 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA KOULUTUSVISIO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET PÄÄTEHTÄVÄ TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT PÄÄMÄÄRÄ OSASTRATEGIAT 5 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE Johtajuus/Vaikuttavuus Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Prosessit Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus AIKUISKOULUTUS OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Korkeakoulutoiminta ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Yhtymäpalvelut Talous- ja hallintopalvelut Kehittämispalvelut Tietohallintopalvelut ITSEARVIOINTI/RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ 29 3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS Yleisperustelut Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Yhtymähallinnon hankkeet, kustannukset ja vyörytysperiaate Investointiosa Rahoitusosa Kuntayhtymän rahoituslaskelma 36 B. AMMATTIOPISTOT JA TULOSALUEET Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Haapajärven ammattiopisto HAI Kalajoen ammattiopisto ARTEMA Nivalan ammattiopisto NAO Oulaisten ammattiopisto OULA Ylivieskan ammattiopisto YSO Nivalan autokoulu LIITTEET

3 3 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO 2015 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) on alueensa vastuullinen vaikuttaja ja Pohjois- Suomen vetovoimaisin ja tuloksellisin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. KAM on aktiivinen toimija laajentuneessa koulutuksen yhteenliittymässä ja koulutustarjonta kattaa toiminta-alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Meneillään oleva globaalin talouden murros ja vaatimukset julkisen sektorin uusista toimintamalleista sekä tehdyt valtakunnalliset energiapolitiikan linjaukset haastavat koulutuksen järjestäjät mukaan koulutuksen laadulliseen ennakointiin. Yhtymä on voimakkaasti kehittämässä omaa laadullista ennakointiosaamistaan. Koulutuskuntayhtymä on myös toimijana mukana valtakunnallisissa ja alueellisissa ennakointihankkeissa. Työelämän ammattiosaamisvaatimusten ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä ammatillisen koulutuksen laaja tehtäväkenttä on muuttumassa entistä haasteellisemmaksi. Hyvä yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän sekä koulutussektorin välillä on keskeistä. Tulevaisuuden ammattiosaamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että työelämään tulevien ammattitaito on riittävän laaja ja että se vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja edellytyksiä oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Palvelusektorin kehittäminen on tärkeää, kun halutaan parantaa työllisyystilannetta. Palvelualojen kehittyminen on pitkälti riippuvaista korkeatasoisesta inhimillisestä pääomasta. Tämä korostaa koulutuksen merkitystä palveluyritysten innovatiivisen ja ammattitaitoisen työvoiman tuottajana ja yrittäjyyden edistäjänä. Menestykselliset tuotanto- ja palveluinnovaatiot edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan välillä. Työministeriön mukaan uuden työvoiman tarve vuoteen 2015 saakka on keskimäärin henkilöä vuodessa. Samaan aikaan työmarkkinoille tulee keskimäärin noin henkilöä ikäluokasta. Nuorten työvoiman tarjonta ei näytä tyydyttävän työvoiman kysyntää: vajaus on vuositasolla henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän rekrytointi- ja koulutustarveraportin mukaan sen jäsenyrityksiin vuosittain palkattavista työtekijästä puolet on ammattiosaajia. Ammattiosaaminen ei tarkoita ainoastaan kädentaitoja. Ammattityöntekijöillä työn jatkuva kehittäminen, itsenäinen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky sekä uusien ratkaisujen luominen ovat olennainen osa työtä. Yhteisellä opiskelijakunnalla vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Toiminnassa mukana oleminen antaa opiskelijoille lisävalmiuksia toimia yhteiskunnallisissa ja yhteisöllisissä tehtävissä. Ammatillisen koulutuksen kokoaminen Paras hankkeen vauhdittamana toteutuu Pohjois- Pohjanmaan eteläosassa. Siika-Pyhäjokialueen ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymät yhdistävät voimansa vuoden 2012 alusta. Syntyvän uuden kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus on operatiivisen työn keskeinen toimija. Toimintamalli vastaa perusrakenteeltaan nykyisten koulutuskuntayhtymien toimintamallia. Vuoden 2011 aikana luodaan uuden kokonaisuuden vaatimat toimintamallit, jotta vuoden 2012 alusta voidaan ammatillisen koulutusta ja kehittämistä viedä eteenpäin yhteisin resurssein. Tähän työhön on saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää lisärahoitusta jo vuodelle Syntyvä yhtymän järjestämisluvan opiskelijamäärä perustutkintojen osalta on lähes Se on kooltaan suurempi

4 4 kuin naapurimaakunnissa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien luvat. Keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi on hyväksytty tuloksellisuusrahoituksen indikaattorit. Nykyiset ammattiopistot ovat uuden organisaation peruselementtejä. Juridisesti molemmat yhtymät toimivat itsenäisinä vuoden PÄÄTEHTÄVÄ Asennetta, tietoa ja osaamista Koulutus tuottaa riittävästi ammattitaitoisia osaajia ja yrittäjiä toiminta-alueemme uudistuvaan elinkeinotoimintaan. Ammattiin valmistuvat opiskelijat tuntevat työelämässä vaadittavat perustiedot ja -taidot. Ammatillinen koulutus ja kasvatus tukevat ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Ammattiin valmistuvat opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Koulutuskuntayhtymä järjestää ja organisoi oman toimintansa siten, että yhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Koulutus tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden ammatillisten valmiuksien kehittymistä. 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Toiminnassa arvostamme Palveluhenkisyyttä ja avoimuutta, joka näkyy - nopeana ja vuorovaikutteisena tiedottamisena - vallan ja vastuun tarkoituksenmukaisena jakamisena - avoimena, keskustelevana ja kannustavana ilmapiirinä. Yhteistyökykyä, joka näkyy - kykynä toimia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa - toimivina yhteistyösuhteina ja KAM-henkenä. Kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä, mikä ilmenee - uskona omiin kykyihin ja osaamiseen - tukemisena ammatillisessa kehittymisessä ja henkisessä kasvussa - eettisten arvojen kunnioittamisena. Taloudellisuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta, joka näkyy - toiminnan kestävänä kehityksenä ja resurssien optimaalisena käyttönä. 1.5 PÄÄMÄÄRÄ Kuntayhtymä tarjoaa alueen nuorille ja aikuisille monipuoliset, kansallisesti laadukkaat ja tulokselliset koulutuspalvelut. Yhtymän toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti.

5 5 1.6 OSASTRATEGIAT Pedagoginen strategia Pedagogisen strategian lähtökohtina ovat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti aktiivinen oppija, oppia ikä kaikki, elinikäisen oppimisen tukeminen ja yksilöiden erilaisuuden huomioiminen koulutuksessa. Tavoitteena on edistää opetus- ja oppimiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Kuntayhtymässä pedagoginen johtajuus näkyy kaikessa toiminnan kehittämistyössä ja se koskee koko henkilöstöä, johtoa ja opiskelijoita. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu pedagogisen strategian toteutumisen keinoja. Pedagogisen johtamisen tukena ovat ajan tasalla olevat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Henkilöstöstrategia Yhtymä on asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuus riippuu henkilöstön osaamisesta, sitoutumisesta, motivaatiosta ja yritteliäisyydestä sekä kyvystä verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstöstrategia kertoo yhtymän henkilöstöpolitiikan suuntaviivat, ja strategian lähtökohtana on ollut osaamisen jatkuva kehittäminen. Uuteen strategiaan sisältyvät henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Tavoitteena on kehittää toimintakäytäntöjä ja opetussuunnitelmia niin, että tieto- ja viestintätekniikan taidot, verkko-opinnot, työssäoppiminen ja lähiopetus muodostavat kiinteän kokonaisuuden opiskelijan opinnoissa. Tällöin ammatillinen tieto ja osaaminen rakentuvat monipuolisessa vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamiseksi jokaisessa ammattiopistossa tehdään vuosittain suunnitelma, jonka laadinnasta ja toteutuksesta vastaa ammattiopiston rehtori. Markkinointistrategia Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma on osa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän KAMstrategiaa. Se antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja -menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. Kansainvälisyysstrategia Kuntayhtymän kansainvälisyyssuunnitelmassa koulutuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista vaihtoihin. Kansainvälistyvän työelämän ja lisääntyvän kanssakäymisen edellyttämää kielten ja kulttuurien tuntemusta lisätään ja kehitetään. Aikuiskoulutuksessa lisätään kansainvälisyyttä ja sitä suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten sekä erityisesti vientiyritysten työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän tavoitteena on kehittää kansainvälisiä työelämäyhteyksiä ja lisätä kulttuureihin liittyvää tuntemusta sekä saada kansainvälistä vertailutietoa yhteisten hankkeiden avulla. Lisäksi kuntayhtymässä on laadittu arviointiin, työssäoppimiseen, opinto-ohjaukseen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon tukemiseen liittyvät suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti.

6 6 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE 2011 Strategiset tavoitteet on jaoteltu Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja tasapainotetun mittariston (BSC) mukaisesti. Tavoitteet tarkennetaan vuosittain talousarvion suunnittelun yhteydessä. Strategian liitteenä olevassa taulukossa on lueteltu EFQM:n mukaiset arviointialueet (1 9) ja niitä vastaavat BSC:n tulosalueet. EFQM 1-9 / BSC:n tulosalue: Johtajuus/Vaikuttavuus Pedagoginen johtajuus: Rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat hyvä (4) Henkilöstökysely henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö, esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Jäsenkuntien vaikuttamismahdollisuus: Jäsenkunnat ovat tietoisia kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja voivat vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan. hyvä (3,5) Palaute jäsenkuntien sivistysjohtajilta sekä elinkeinotoimilta Kuntayhtymän johto informoi jäsenkuntia yhtymän toimenpiteistä osallistumalla vuosittain jäsenkuntien johdon ja luottamushenkilöiden yhteisiin suunnittelukokouksiin.

7 Toimintaperiaatteet ja strategia Koulutuksen vaikuttavuus Opetustilat: Oppilaitoksen tilat ovat määrältään, käyttökelpoisuudeltaan hyvä (3,5) Opiskelijapalaute ja viihtyisyydeltään ajan- mukaisia. Nivalan ja Oulaisten ammattiopistojen tilojen saneeraustyöt jatkuvat. Yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäinen: Strategioista ja toimintaperiaatteista tiedot- hyvä (4) Henkilöstökysely taminen on avointa. Ammattiopistot tekevät kiinteää yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa ja suunnittelussa. Tiimitoiminnan tavoitteena on lisätä yhteistoimintaa ja jakaa osaamista. Ammattiopistojen oppilaskunnat tekevät yhteistyötä. Toimintaa ohjaa yhteinen kuntayhtymän oppilaskunnan hallitus. Yhteisten hankkeiden määrä, tavoitteiden/tehtävien toteutuminen tiimeissä Tavoitteen toteutuminen. Kuntayhtymässä kehitetään ja otetaan käyttöön ryhmätyöympäristöjä, jotka lisäävät ja helpottavat tiedon jakamista ja yhteistoimintaa. Yksiköiden yhteistyötä ja johtamisjärjestelmää kehitetään yhteisten tiimien avulla. Tiimien keskinäistä yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään. Jokaisessa ammattiopistossa toimii yksi opistokohtainen oppilaskunta. Lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallituksen edustajat tiedottavat toiminnastaan ammattiopistoissa. Ulkoinen: Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen lukioiden kanssa on monipuolista. Yhteistyötä tehdään arviointiin, tietotekniikkaan, verkko-opetukseen ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. Yhdistelmätutkintoa suorittaa 10 % opiskelijoista. Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien lukumäärä Tilasto tutkinnoittain (kaksoiskolmoistutkinnot, ammatilliset yhdistelmätutkinnot) Itsearviointi Yhtymä on keskeinen toimija Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksessa ja Botnia-strategian toteuttamisessa. Kuntayhtymä on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa. Alueen ammatilliset kuntayhtymät tarjoavat lukio-opintoja ammatillisten oppilaitosten ja päivälukioiden opiskelijoille. Kuntayhtymä toimii useiden kansallisten kehittämishankkeiden koordinaattorina Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus: Päätoimisilla opettajilla on asetuksen /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. 90 % Tilasto

8 8 Joustavalla työjärjestyksellä mahdollistetaan pedagogisten opintojen suorittaminen työn ohessa. Opettajien ammattitaito: Opettajien ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. Jokaisella opettajalla > 3,0 Opiskelijapalaute, tilasto opistoittain tavoitetason saavuttaneiden määristä. Kuntayhtymä järjestää vuosittain monipuolista täydennyskoulutusta ajankohtaisista pedagogisista asioista. EU osarahoitteiset työelämäjaksohankkeet vuosien aikana tukevat opettajien ja asiantuntijoiden työelämäosaamista kotimaassa sekä EU-maissa Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Talous: Kuntayhtymän talous on tasapainossa eli vuosikate riittää poistoihin. Kuntayhtymä rahoittaa itse toimintansa. Vuosikateprosentti on 10. Tilinpäätös Tuottojen ja kulujen suhde eli katteiden jatkuva seuranta ja kulujen sopeuttaminen tuottoihin tilivuoden aikana. Talouden hyvinvointi: Omavaraisuusaste säilyy hyvänä. 80 % Tilinpäätös Investointien omarahoitusosuus säilytetään hyvänä ja tehdään ylijäämäiset tilinpäätökset Prosessit Rakenteet ja prosessit Koulutustarjonta: Kuntayhtymän koulutusalatarjonta vastaa alueen työelämän tarpeisiin. Suoritetut perustutkinnot 700 Suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain/vuosi. Meiltä valmistuneiden työllistyminen alueelle. Vuosittain tarkistetaan koulutusaloittain koulutusalatarjonta suhteessa alueen tarpeisiin. Työllistymistä seurataan tiiviisti, ja sen pohjalta tehdään ratkaisuja koulutustarjonnasta aloittain. Kuntayhtymä on mukana toteuttamassa osaamistarpeiden ennakointihanketta.

9 9 Koulutuksen prosessit Tähän kohtaan on kuvattu opetusta keskeisesti tukevia prosesseja (ammattiosaamisen näytöt, kansainvälisyys, opiskelijahuolto, opinto-ohjaus, työssäoppiminen ja verkko-opetus). Opetussuunnitelmien sisältö ja ajanmukaisuus: Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat vastaavat uusien tutkinnon perusteiden vaatimuksia ja kuntayhtymäsuunnitelman tavoitteita. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Vuosina uudistetaan koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Tämä tapahtuu uusien ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteiden ja kuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisen osan pohjalta. Opetussuunnitelmatyön tueksi kerätään tietoa työelämältä osaamiskartoitusten ja palautekyselyjen avulla. Oppimistulostiedoista ja opiskelijapalautteesta saatua tietoa kerätään ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

10 10 Oppimisprosessin laatu: Oppimisprosessit ovat monipuolisia työtavoiltaan ja ottavat huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Työssäoppiminen ja siihen liittyvät ammattiosaamisen näytöt monipuolistavat opiskelijoiden arviointia. AIKUKAMin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävien resurssia hyödynnetään, kun lisätään henkilökunnan osaamista. Kansainvälisyys: Opiskelijavaihto: lähtevät opiskelijat 109 / 350 ov 5 % kokonaisopiskelijamäärästä saapuneet opiskelijat 22 / 230 ov Henkilökunnan kansainvälinen vaihto: lähteneet 36 / 70 ov 10 % koko henkilöstömäärästä saapuneet 25/ 8 ov Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Maahanmuuttajat Kuntayhtymässä opiskelevat 15 opiskelijaa/ vuosi Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Vuoden 2011 kansainvälisyyden painopisteenä on jatkaa alueen työelämän aktivoimista kansainväliseen toimintaan. Tämä tapahtuu vastaanottamalla ulkomaisia työssäoppijoita sekä hyödyntämällä kuntayhtymän opiskelijoiden kansainvälistä osaamista työelämässä. Kuntayhtymä hakee vuosittain apulaisopettajaa opistoihin opetuksen tueksi. Erilaisten hankkeiden (mm. Leonardo, OPH:n rahoitukset) avulla lisätään opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin ja kehitetään kansainvälistä vertaisoppimista. Hankkeilla tuetaan henkilöstön kielikoulutusta ja kehitetään verkko-opetushankkeita, joilla tuetaan ja aktivoidaan ammattiopistojen opettajia ja opiskelijoita. ESR -rahoitteisen KAMoon TYKE ja Leonardo-rahoitteisen DEMOKAM 2:n ja 3:n avulla toteutetaan neljän viikon mittaisia työelämäjaksoja EU-maissa. Opiskelijoille tarjotaan englannin ja ruotsin kielten lisäksi saksan ja venäjän opintoja, kaikille ulkomaan työssäoppimisjaksoille lähteville tarjotaan kieli ja kulttuurivalmennusta. Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto: Ohjata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, Tilasto jotta opinnot valmistuvat ajallaan. Ammattiin valmistuvan ammattitaito vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Vuoden 2011 painopistealueena on kehittää yksilöllistä ohjausta ja tehostaa varhaista puuttumista sekä parantaa läpäisyastetta. Tavoitteena on yhtenäistää opiskelijahuoltoon liittyviä lomakkeita ja käytänteitä. Mahdollisten uusien kehittämishankkeiden tavoitteena on vahvistaa sellaisia ohjauksen, urasuunnittelun, työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden sitoutumisen opiskeluun ja kiinnittymisen työelämään. Potentiaalisten keskeyttäjien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti pyritään ehkäisemään negatiivista keskeyttämistä, jossa nuori jää ilman jatkosuunnitelmia. Jokaiselle keskeyttämisuhan alla olevalle opis-

11 11 kelijalle pyritään löytämään syrjäytymistä ehkäisevä jatkosuunnitelma. Ammattiopistot tekevät yhteistyötä seutukunnallisten nuorisotyön hankkeiden kanssa. Ryhmänohjaaja on keskeinen toimija opiskelijan opintojen etenemisen tukemisessa. Opiskelun tukikeinoja ovat opintojen etenemisen ja poissaolojen reaaliaikainen seuranta, mahdollinen pienryhmäopetus sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen opiskelijaryhmissä. Opettajat ja ohjaajat ottavat huomioon erilaisten oppijoiden oppimistyylit opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt: Työssäoppimis- ja näyttötiimi Opiskelijat saavat työssäoppimisen ohjausta 75 % / ammattiopisto Tilasto verkon tai muun mobiililaitteen välityksellä. Työelämäosaamisen diplomin osasuoritukset 10 % Koulutustilasto Työelämäosaamisen diplomiopinnot (25 op) 15 % Tilasto suorittaneet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisestä kuntayhtymässä vastaavat kuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimi. Tiimissä on edustus eri koulutusaloilta ja eri ammattiopistoista. Tiimi tekee esityksen linjauksista ja muusta kehittämisestä johtoryhmälle. Vuoden 2011 painopisteitä ovat näyttöjen toteutuksen laadunvarmistus, sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen ja osallistuminen laajennettuun työssäoppimisen kokeiluun. Vuonna 2011 järjestetään koulutusta opettajan työelämäosaamisen opintojen alan kehittäminen ja yrittäjyys -osiosta. Arviointitoimikunta hyväksyy näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista, määrää näyttöjen arvioijat ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnassa on mukana koulutuksenjärjestäjän edustajia, opettajia, elinkeinoelämän edustajia sekä opiskelijoita yhteensä 15 henkilöä. Arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Työssäoppimis- ja näyttötiimin sekä arviointitoimikunnan välistä työnjakoa selkeytetään laatimalla toimintaohje arviointitoimikunnalle. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadulliseen arviointiin kehitettyä mittaristoa tarkennetaan vuoden 2011 aikana. Opetushallituksen erillismääräraha työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämiseen sekä laajennetun työssäoppimisen kokeiluun on suunnattu hankesuunnitelmissa mainittuihin kohteisiin. Tulokset mitataan ja raportoidaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2011 aikana vertaillaan ja yhtenäistetään käytäntöjä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimin ja arviointitoimikunnan kesken. Verkko-opetus: Ammatillisen perustutkinnon opiskelija suorittaa 100 % Tilasto koulutusaloittain vähintään 2 ov:a verkko-opintoja. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan verkossa. Koulutuskuntayhtymä tukee opiskeluympäristön monipuolistamista ja opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintojaan myös toisista oppilaitoksista. Tähän perustuen kuntayhtymän ammattiopistoissa kehitetään ja laajennetaan myös verkko-opintojen tarjontaa. Vuoden 2011 painopistealueena on kuntayhtymän verkko-opetusprosessin selkeyttäminen ja

12 12 kehittäminen. Verkkopedagoginen rehtori koordinoi ja kehittää kuntayhtymän verkko-opetusta yhdessä kuntayhtymän verkkokoordinaattorin ja verkkoyhteisön kanssa, verkkokoordinaattori toimii verkkoyhteisön puheenjohtajana ja koordinoin kuntayhtymän tasolla verkko-opetusta. Hän toimii myös ammattiopistokohtaisten verkkokoordinaattoreiden tukena ohjauksessa ja suunnittelussa. Opistokohtaisesti nimetyt verkkokoordinaattorit ovat opettajien tukena verkkoopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkko-opintojen määrää sekä osallistuvien opiskelijoiden määrää seurataan opistokohtaisesti. Ammattiopistokohtaiset tieto- ja viestintätekniikan toteutussuunnitelmat ohjaavat ja varmistavat verkko-opintojen toimivuuden osana opetussuunnitelmia. Opettajille järjestetään verkkoopetukseen liittyvää koulutusta. Opiskelijoille tehdään laadullinen kysely verkko-opetuksen merkityksestä ja siitä, miten he kokevat oppivansa opiskellessaan verkon välityksellä. Kuntayhtymässä toteutetaan erillisrahoituksella verkko-opetukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Aikuisille suunnattujen verkkokoulutuspalvelujen kehittämiseksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on saanut rahoituksen ASKO- Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen -hankkeelle. Hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, ESR ja kunnat ja sen toteutusaika on Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisille suunnattuja koulutuspalveluita tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Kohderyhmänä ovat mm. aikuiskouluttajat, koulutussuunnittelijat, yrittäjät ja työnantajat sekä aikuisopiskelijat. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: - yrittäjyyteen liittyvän tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen - johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen - näyttötutkintojen työnantaja- ja työntekijäarvioijien perehdyttämisen kehittäminen - opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen - sähköisten koulutuspalveluiden prosessin ja verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen - verkkokoulutustarjonnan tuotteistaminen ja markkinointi. Kuntayhtymä on hakenut Opetushallitukselta valtionavustusta, jolla tehostetaan työssäoppimisen ja näyttöjen ohjausta digikuvien, mobiililaitteiden ja blogien avulla Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Kielitaito: Koulutuksen päättyessä opiskelijat selviävät hyvä (2) Opiskelijoiden itsearviointi vähintään yhdellä vieraalla kielellä käytännön elämän tilanteissa. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään kieliopintoja ja kannustetaan opiskelijoita valitsemaan ensimmäisen vieraan kielen lisäopintoja. Oppimistulokset: Opiskelijat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset oppimistulokset. hyvä (3,5) Opettaja-arvio, opiskelijaarvio, työnantajapalaute Kuntayhtymä panostaa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen järjestämällä opettajille mahdollisuuksia osallistua työelämäjaksoille. Opiskelijoiden oppimisen tukena ovat mm. monipuoliset verkko-oppimisympäristöt, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja vuorovaikutteiset

13 13 opetusmenetelmät Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Kuntayhtymä järjestää vuosittain henkilöstölle mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutustilaisuuksia. Henkilöstön työelämäyhteydet: Tavoitteena on toteuttaa henkilöstön työelämäjaksoja uuden ohjelmakauden rahoituksella niin, että kaikilla opettajilla on tiiviit työelämäyhteydet. Tilasto Vähintään 15 henkilöä tai työelämäjaksoja on vähintään 30 kk /vuosi. Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana on, että kaikilla opettajilla on suorat työelämäyhteydet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä työskentelyssä. Henkilöstökoulutus: Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan kuntayhtymän Henkilöstöllä Tilasto vahvistettua strategiaa. Koulu- tuksen painopisteet määräytyvät toiminnan kehittämisen mukaisesti. on keskimäärin 5 koulutuspäivää / v henkilöä kohden. Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia yhtymän toiminta-alueella. Koko henkilökunnalle yhteisiä koulutuspäiviä on kaksi kertaa vuodessa. Tutkintotavoitteinen koulutus: Henkilöstö osallistuu oman ammattialan tutkintotavoitteiseen 5 % henkilöstöstä Tilasto omaehtoiseen koulutuk- seen vuosittain. Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin. Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys: Henkilökunta on tyytyväinen työpaikkaansa. 3,5 Henkilöstöpalaute ja tilasto Kuntayhtymä tarjoaa henkilökunnalle 5 vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Lisäksi käyttöön otetaan vuoden 2011 alusta kulttuuriseteli (entinen kuntoraha) fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tu-

14 14 loksellisuusrahoituksesta yli 3 %:n vuosittain saatava lisärahoitus käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin ja yhteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Kuntayhtymän työhyvinvointitiimi on keskeinen toimija henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja toimeenpanossa Yhteiskunnalliset tulokset Kuntayhtymän toiminnan alueellinen vaikuttavuus: Toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Opiskelijoiden sijoittuminen Pohjois- Pohjanmaan alueelle Kuntayhtymässä on käynnissä useita ulkopuolisella rahoituksella olevia hankkeita. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä 70 % Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 7 hanketta Hankkeiden määrä ja kokonaisbudjetti 4 milj. euron hankekanta Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhtymä toteuttaa Opetusministeriön myöntämää pysyvää alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Tehtävä mahdollistaa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisen. Käytämme monipuolisesti eri rakennerahastojen mahdollisuuksia koulutuksen, oppimisympäristöjen ja muun infran sekä palvelutehtävien kehittämiseen Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään, jatko-opintoihin, asevelvollisuuden suorittamiseen tai perhevapaalle opintojen päättyessä koulutusaloittain: Heti koulutuksen jälkeen Kaksi vuotta koulutuksesta 90 % 95 % Itsearviointi ja tilastokeskuksen aineisto Kuntayhtymä on saanut jatkorahoituksen opiskelijoiden ohjaustoiminnan tukemiseen. Veera - hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat verkostotyön kehittäminen ohjaustoiminnassa ja opiskelijahuoltotyössä, työpainotteisen koulutuksen kehittäminen ja kokeileminen sekä urasuunnittelun uusien toimintatapojen kehittäminen. Järjestämisluvan käyttöaste (koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä): Opiskelijamäärä 100 % tilasto Tiivis yhteydenpito peruskouluihin, vanhempainillat, messut, KAM-koulutusopas, TET-jaksojen kehittäminen eri koulutusaloille, TAITAJA-kisat, oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen ja edelleen kehittäminen. Tutkintojen läpäisyaste: Opinto-ohjaus ja henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ehkäisevät koulutuksen keskeyttämisiä. 75 % Tilasto: Seurataan kuinka monta prosenttia opiskelijoista valmistuu OPH:n määrittelemässä määräajassa. Jokaiselle koulutusalalle tehdään suunnitelma läpäisyasteen kohottamiseksi.

15 15 Keskeyttämisaste: Valtakunnan tasoa pienempi negatiivisesti keskeyttäneiden määrä < 4 %. Negatiivisesti keskeyttäneiden prosenttimäärä koulutuksen järjestäjän koko opiskelijamäärästä kalenterivuosittain Opiskelijahuoltoprosessin käytänteiden yhtenäistäminen ammattiopistoissa. Opiskelijahuoltopalveluiden tarjoaminen opiskelijahuollollisia tarpeita vastaavaksi. Tehdään yhteistyötä alueen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet on kuvattu opinto-ohjauksen ja opiskelijahuoltoprosessin alla. Kuntayhtymässä syksyllä 2009 alkaneen Veera-hankkeen tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva nuori saa riittävän tuen ja palvelut opintopolun aikana opiskeluun kiinnittymiseksi ja opintojen etenemisen varmistamiseksi. Keskeiset toimenpiteet ovat: - opiskelijahuoltotyön palvelujen sisällöllinen tarkasteleminen - verkostoituminen eri toimijoiden kanssa opiskelijahuollon palveluiden kehittämiseksi - opiskelijahuollon palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen ammattiopistokohtaisesti yhteistyössä verkoston kanssa Imago ja vetovoima: Riittävä ensisijaisten hakijoiden määrä jokaiselle koulutusalalle 100 % Kaikilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin Vuoden 2011 painopisteenä on riittävän henkilöstöresurssin suuntaaminen markkinoinnin suunnitteluun, toteuttamiseen ja tekniseen tukeen. Rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät markkinoinnilliset suunnittelu- ja toteutustyöt edellyttävät päätoimista henkilöä uuden kuntayhtymän vetovoimaisuuden takaamiseksi. 2.2 AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutusta kehitetään niin, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja oppii oppimaan ja tekemään ratkaisuja oman osaamisen kehittämiseksi, joilla hän palvelee yhteiskuntaa ja aluekehitystä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että opiskelija hallitsee muutostilanteet ja pystyy hyödyntämään osaamistaan eri tavoilla toimivissa, kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisissa organisaatioissa. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset alueen tasapainoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusehtoisen koulutuksen vuosipaikkamäärä on 112 opiskelijaa ja oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkamäärä on 180 opiskelijaa. Tavoitteena on lisätä yhtymän vuosipaikkamääriä viimeistään vuoden 2011 valtionosuusjärjestelmän toteutuksen yhteydessä. Yhtymän oman tuotannon osuutta on mahdollista kasvattaa erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuksella toteutettavan perustutkintokoulutuksen resurssia ei ole rajattu. KAM toimii niin, että alueelle tuleva resurssi kohdennettaisiin aluekehityksestä kokonaisvastuun ottavalle koulutuksen järjestäjälle. Aikuiskoulutuksessa kokeillaan ja edelleen kehitetään yhtenäisiä ja alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. KAM toimii alueellisena koordinaattorina tässä kehittämishankkeessa.

16 16 Aikuiskoulutuksessa on merkittävä vuosittain vaihtuva työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen maksullisen palvelutoiminnan resurssi, joka on riippuvainen kilpailukyvystä ja alueelle kohdistettujen tarjouspyyntöjen määrästä. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tavoitteena on maksullisessa palvelutoiminnassa pidempikestoiset ja kattavammat hankintasopimukset, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin työelämätarpeisiin. Toimimme keskeisenä koulutuksen toteuttajana eri toimijoiden hallinnoimissa koulutushankkeissa. Aikuiskoulutustiimin roolia KAM:n resurssien ohjauksessa vahvistetaan. KAAVIO: Valtionosuudella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikkojen jako koulutusaloittain. Perustutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään myös näyttötutkintona opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen yhteydessä. Nykyisessä järjestämisluvassa ei ole määrällistä rajoitetta. Koulutusresurssit: Opettajaresursseja pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon ristiin opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. Tämä mahdollistaa osaamisresurssin mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen aluekehityksen hyväksi. Osaamisen kehittäminen on mahdollista työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hankkeiden kautta tai muiden henkilöstön kehittämishankkeiden kautta. Ennakointi: Kuntayhtymän aikuiskoulutus seuraa alueellisia, mm. työhallinnon ja itse toteutettuja ennakointitietoja, reagoi niihin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ennakointityössä tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen kanssa. Aikuiskoulutuksen reagointinopeus on suuri, ja ennakointitiedon mukaisen koulutuksen toteutus on enemmänkin taloudellisista resursseista kiinni. Aikuiskoulutus vastaa jäsenkuntien elinkeinopolitiikan sekä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä määräajoin, yhdessä nuorisoasteen kyselyn kanssa. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää seurataan kotikunnittain. AIKUKAM koordinoi aikuiskoulutusta ja opetusministeriön myöntämän pysyvän Oulun Eteläisen alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toteuttamista. Aikuiskoulutusta tarjotaan kysyntään vastaten tasapainoisesti ammattiopistojen kautta. Työvoimakoulutuksen OPAL-palaute on vähintään valtakunnan keskitasoa niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). Palautteen keskiarvo 3,6 Työministeriön OPAL-raportit

17 17 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle, sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen AIPALpalaute. Palautteen Opetushallinnon raportit Vähintään valtakunnan keskitaso niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). keskiarvo 3,6 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. Resurssitavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikat 125 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa + 10 % Oppisopimuksen lisäkoulutus 235 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (järjestämislupa 180) Oppisopimuksen perustutkintosopimukset 110 AIKUKAM toteutumatieto Työvoimakoulutuksen myynti 280 AIKUKAMin toteutumatieto Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikat pyritään täyttämään 110-prosenttisesti, mikä mahdollistaa lisäpaikkojen hakemisen viimeistään valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Oppisopimuskoulutuksen lisäpaikkoja haetaan. Työvoimakoulutuksen markkinointia ja tarjontaa lisätään uusille aloille. Valtionosuusehtoisen (tai valtionavustusehtoisen) 110 % AIKUKAM tilastot ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen Ammattiopistot ottavat opiskelijoita ns. ylipaikoille. Ylipaikkojen käyttö mahdollistanee lisäresurssien hakemisen toimintavuoden tai sitä seuraavan vuoden aikana. Oppisopimuskoulutuksen (tutkintotavoitteinen) 85 % AIKUKAM tilastot läpäisyaste Oppisopimuskoulutuksen loppuunsaattaneiden 95 % AIKUKAM tilastot työllistymistavoite Tietopuolisen opetuksen järjestäjän valintaan kiinnitetään huomiota. Yhteistyökumppaneiksi valitaan aidosti oppisopimuskoulutukseen sitoutuneita oppilaitoksia. Varmistetaan, että opiskelijoilla on kulkemismahdollisuudet oppilaitoksiin.

18 18 Oppisopimuskoulutuksesta KAM:n toteuttamaa 75 % AIKUKAM tilasto oppisopimuksen lisäkoulutuksesta tutkintotavoitteista 75 % AIKUKAM tilastot Ammattiopistojen tuotekehitys, markkinointi, opintojen ohjaus Aikuiskoulutuksen järjestäminen: Näyttötutkintomestarikoulutuksen (15 ov) 45 % Koulutustilasto suorittaneet KAMissa v loppuun mennessä Kannustetaan opetushenkilöstöä hakeutumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Järjestetään tarpeen mukaan KAM:n henkilökunnalle oma näyttötutkintomestari -koulutus. Työvoimakoulutuksen myynti: Työvoimakoulutuksen myynti Hankintasopimukset Markkinoinnin tehostaminen, menestyminen alueen ulkopuolisissa tarjouskilpailuissa Aikuisopiskelijoiden lukumäärä valtionosuudella toteutettavassa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa: Yli 25 v. opiskelijat 200 Laskentapäivien luvun keskiarvo Markkinoinnin tehostaminen Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintosuoritusten järjestämissopimukset: Ammattitutkintoihin Erikoisammattitutkintoihin Tutkintotoimikuntien kanssa voimassa olevat sopimukset Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutuksessa suoritettujen perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintojen määrä: Perustutkintoja 80 Ammattiopistojen tilastot Perustutkinnon osia Ammattitutkintoja Ammattitutkinnon osia Erikoisammattitutkintoja Erikoisammattitutkintojen osia Opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaistaminen, tutkintoon valmistavien koulutusten markkinointi, toimet opetustoiminnan kehittämisessä ja ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen.

19 19 Muut tutkinnot: Hygieniapassi 300 Ammattiopistojen tilastot Anniskelupassi Tulityötutkinto Työturvallisuustutkinto Työturvallisuus täydennys Tieturvatutkinto Trukin kuljettajan tutkinto Ensiapu 1 Järjestysmieskortti Palveluja kotiin -passi Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen, markkinointi 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Meneillään oleva maailmantalouden murros ja uudet julkisen sektorin toimintamallit korostavat vahvasti laadullisen ennakointityön merkitystä. Yhtymä on ollut ja on osaltaan aktiivisesti mukana alueelle syntyneiden uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioiden osaamistarpeiden kartoitustyössä. Tämä työ antaa työkaluja yhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan profiloimiseen. Jatkossa kaikki opistot eri koulutusaloineen ovat mukana tässä laadullisessa ennakointityössä. Tämä on välttämätöntä, jotta Oulun Eteläisen osaamisprofiiliin liittyen kuntayhtymän opistot ovat osana alueen korkean teknologian ja palvelujen osaamisverkkoa. Yhtymä on opistojensa kautta keskeisesti mukana alueen eri kehittämisympäristöjen toiminnassa. Kuntayhtymän koulutuksen kehittämiskohteita ovat: Nivala toimii elektroniikan mekaniikan tuotantostudio konseptissa. Kehittämisympäristön työn hyödyntämismahdollisuuksia koulutukseen parannetaan käyttämällä opetushenkilökuntaa ja studion henkilökuntaa ristiin. Pyhäjärvellä kivistudion toimintaa kehitetään kone- ja metallialan koeteltujen hyvien toimintamallien mukaisesti. Uusiutuvat energiat ja erityisesti biokaasuun liittyvä koulutus- ja kehittämistyö on Haapajärvellä painopisteenä. Kalajoki on vahvasti mukana erityisesti matkailun kehittämishankkeissa. Jatkossa eri kehittämisympäristöissä saavutettu osaaminen tulisi heijastua entistä paremmin koulutusohjelmien sisällöissä. Tavoitteena on myös lisätä opetushenkilöstön liikkumista yhtymän sisällä. Kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää osaltaan alueellista kulttuuria ja tarjoaa näin monipuolisen ja kulttuurisesti rikkaan kasvualustan alueen väestölle sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Kuntayhtymässä on korostettu pedagogisen johtajuuden merkitystä henkilöstön ja opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin pedagogisen johtajuuden keinoja koulutuksessa. Jokainen koulutusala kehittää toimintaansa ja ottaa huomioon sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että aikuiskoulutuksen tuomat vahvuudet ja haasteet. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmätutkintojen määrää lisätään merkittävästi. Erilaiset kehittämishankkeet mahdollistavat uusien lähestymistapojen tuomisen kuntayhtymän opistoihin sekä erilaisten toimintamallien kokeilun arkityön ja toimintarakenteiden rajoitteista riippumatta. Kuntayhtymän hankkeiden tulee olla sidoksissa opetustoimintaan. Henkilöstön valmiuksia tarjota työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa parannetaan. Kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Kuntayhtymä hakee uusia rahoituksia mm. henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja verkko-opetuksen kehittämiseen.

20 Tekniikan ja liikenteen ala Nykytila: Meneillään oleva rakennemuutos heijastuu myös Kalajokilaakson alueelle. Orastavasta noususuhdanteesta huolimatta epävarmuus tulevasta kehityksestä heijastuu alueen tekniikan ja liikenteen työpaikkakehitykseen. Eräillä aloilla työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto ei ole oikein ja ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut ajoittain puutetta, suhteellisen korkeasta työttömyydestä huolimatta. Useilla yrityksillä on työntekijöitä, joiden ikääntyminen sekä yritysten laajentuminen lisäävät työvoiman kysyntää. Esimerkkeinä ovat teräsrakenne- ja konepajateollisuus sekä puuala. Rakennemuutoksen myötä autoalan, logistiikan (esim. yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) ja rakennusalan (talonrakennus, talotekniikka) ammattilaisille ja asiantuntijoille avautuu uusia työmahdollisuuksia. Keskeisimpiä haasteita on turvata osaavan työvoiman saatavuus alueella. Maailmantalouden taantuma pitää työvoimakoulutuksen kysynnän suhteellisen korkeana vielä vuonna 2011, mutta hakijamäärät alkavat nopeasti vähenemään. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Nuorisoasteen koulutusvolyymissa ei ole tarvetta suurempiin muutoksiin. Toisen asteen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärien muutosten jälkeen koulutustarjonta vastaa määrällisesti alueellista tarvetta. Tulevaisuuden tärkeä haaste on joustavuus, jotta koulutuksen resurssit saadaan mahdollisimman järkevään käyttöön. Kone- ja metallialan koulutuksen toteuttamisen mahdollisuuksia maantieteellisesti laajemmalla alueella parannetaan. Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä ja yhteensovittamista jatketaan aktiivisesti. Aikuiskoulutuksen koulutusvolyymi tulee jatkossa vaihtelemaan paljon. Koko suomen alueella ja lähialueilla tapahtuvat suurhankkeet vaikuttavat myös KAM:n koulutustoimintaan. Tämä aiheuttaa tarpeita tarjonnan ja oppimismahdollisuuksien laajentamiseen. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikissa tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmissa. Keinot: Kuntayhtymä osallistuu metallialan opetusta tukeviin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Työssäoppimista, ammattiosaamisen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöjä kehitetään yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntayhtymän henkilöstön, koneiden, laitteiden ja tilojen voimavarojen hyödyntäminen tehostuu uuden organisoitumisen myötä. Konekalustoa kehitetään asteittain mobilisoitavaksi (siirrettäväksi). Verkko-opetuksen avulla monipuolistetaan oppimista ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kysyntälähtöistä tarjontaa lisäämällä, oppimismahdollisuuksia monipuolistamalla ja -monimuotoistamalla sekä laajentamalla tutkintotilaisuuksien järjestämisoikeuksia. Samalla pyritään vähentämään koulutusasteen sisäistä moninkertaista koulutusta ohjaamalla perustutkinnon suorittanut lyhytkestoisempaan ammattitutkintoon tähtäävään aikuiskoulutukseen. Alalle hakeutuvalle aikuisopiskelijalle tarjotaan vastaavasti myös mahdollisuus perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon kautta, joustavasti integroituna toisen asteen koulutukseen. Työnjohtajakoulutuksen turvaamiseksi haetaan mahdollisuuksia saada ko. koulutuslupa. Siihen saakka tehdään yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Maailmantalouden elpyminen vähentää työvoimakoulutuksen kysyntää, mutta toisaalta siihen pystytään vastaamaan koulutustarjontaa laajentamalla erikoisammattitutkintojen suuntaan sekä oppimismahdollisuuksia monipuolistamalla, jolloin työssäkäyvä väestö saavutetaan helpommin. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan edelleen monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja kokeilemalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä Kulttuuriala Nykytila: Koulutuskuntayhtymässä toimivia kulttuurialan perustutkintoja ovat käsi- ja taideteollisuusalan sekä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Tuotteensuunnittelun ja valmistuksen (vaatetusala, puuala ja metalliala) ja ympäristön suunnittelun ja rakentamisen (rakennusala, sisustusala ja sisutusrakentamisen ala) koulutusohjelman painopisteenä ovat toiminnan integrointi yritystoimintaan erityisesti työssäoppimispaikkojen ja erilaisten yhteisten hankkeiden kautta.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot