Veturimiesten liitto 110 vuotias

Transkriptio

1 1/2008 Veturimiesten liitto 110 vuotias Hallitukselta halutaan lisäpotkua raideliikenteelle Henkilöstörahasto osaksi VR:n palkitsemisjärjestelmää Eläkelaskennan väliinputoajia selvitetään

2 Pääkirjoitus Helsingissä maaliskuun 3. päivänä 2008 HALLITUKSELTA HALUTAAN LISÄPOTKUA RAIDELIIKENTEELLE Rautatieliikenne ja varsinkin henkilöliikenne on hyvässä iskussa. VR kuljetti viime vuonna ennätysmäärän matkustajia ja junamatkoja tehtiin enemmän kuin koskaan aiemmin Suomessa. Matkojen kokonaismäärä oli 66,7 miljoonaa matkaa ja prosentuaalinen kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 4,5 %. Alkuvuoden tietojen mukaan suunta olisi edelleen ylöspäin. Myös tavaraliikenteessä tehtiin ennätysmäärä kuljetuksia, joskin Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä on ollut suuria vaikeuksia. Vienti- että tuontikuljetukset vähenivät 21,2 prosenttia, mihin suurin syy oli raakapuukuljetusten tyrehtyminen. Myös transitoliikenne väheni 16,4 prosenttia, Rautateillä on potkua ja tilausta. Ilmastonmuutostilanne vaatii kansallisen tason ratkaisuja. Hiilidioksidipäästöistä viidennes on kotoisin liikenteestä. Tiedetään, että rautatiekuljetuksia lisäämällä liikenteen päästöjä voidaan tehokkaasti supistaa. Kuitenkin raideliikenteen lisäämiselle itse kiskot muodostavat suurimman esteen, sillä rataverkon kuntotaso ja läpäisykyky ovat suuria ongelmia. Raiteita koskevat päätökset ja toimenpiteet ovat rataverkon omistavan valtion käsissä. Matti Vanhasen II hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut panostaa liikennepolitiikan tehostamiseen ja hallitus antaa vaalikauden alussa eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon, jonka on määrä sisältää pitkäjänteisen liikenneväylien rakentamisen ja rahoittamisen toimenpideohjelman. Rataverkon ongelmat ovat mitä suurimmassa määrin kiinni pitävistä pitkän aikavälin määrärahoista, rakentamisen ja kunnossapidon aikatauluista sekä niiden rahoituksesta. Liikenneminis- teri Anu Vehviläinen on ennakoinut, että hallituksen liikennepoliittista selontekoa ryhdytään käsittelemään eduskunnassa 1 päivänä huhtikuuta eli aprillipäivänä. Todennäköistä kuitenkin on, ettei hallitus tule esittämään mitään radikaalia rataverkon kehittämisohjelmaa. Tätä ennakoi liikenneministeri Vehviläisen äskettäinen lehtihaastattelu, jossa hän toteaa, että emme voi kuitenkaan yhtäkkisesti keskittää kaikkia kehittämistoimenpiteitä vain raideliikenteeseen, vaan meidän on samalla huolehdittava myös teidemme kunnosta ja välityskyvystä. Tässä ollaan ongelman ytimessä. Esimerkiksi Ruotsissa on pystytty viime vuosikymmeninä toteuttamaan mittavia rataverkon kunnostamis- ja rakentamisohjelmia yksinkertaisesti vain lisäämällä tuntuvasti rahoitusta määräajaksi. Näin pitäisi tehdä myös Suomessa. Kerava-Lahti oikorata on ollut ainoa merkittävä ratainvestointihanke Suomessa vuosikymmeniin. Sen positiiviset vaikutukset ovat kaikkien nähtävissä. Siksi nyt olisi panostettava rautateiden ongelmakohtiin, joita ovat esimerkiksi rataosat Lahti-Luumäki, Seinäjoki-Oulu ja Helsinki Turku. Myös maamme päälentokentälle vedettävän kehäratayhteyden rakentamista on pystyttävä nopeuttamaan. Tämä kaikki olisi tehtävä lähivuosina, koska todennäköisesti taloudellinen kasvu tulee hidastumaan ja myös erilainen rakennustoiminta hiljenemään. Tällöin radat olisivat erinomainen kohde, sillä tuolloin tarvitaan työpaikkoja. Myös rakentamisen hintataso kohtuullistuu nykyisestään. 2 Veturimies 1/2008

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: HALLITUKSELTA HALUTAAN LISÄPOTKUA RAIDELIIKENTEELLE 4 Puheenjohtajan palsta: Muutos ja vauhti 6 Veturimiesten liitto 110- vuotias 6 Vastine 7 Joustavaa palkitsemista 8 Henkilöstörahasto 10 Pääluottamusmies: Pistelaskujärjestelmä ja kiskobussi 14 Kylmälahden kevät NTF Rautatiejaosto Pääluottamusmiehen palstalla sivuilla kerrotaan kuinka kuljettajarahastuksen on käymässä. Henkilöstörahastosta on pari artikkelia sivuilla 7-9. Vapaa-aika 30 Imatralla pelattiin salibandya 32 Hiihtomestaruudet ratkottiin Seinäjoella 34 Ristikko Kentältä 20 Mikko Seppälä: Tarjouksessa lisävuosia 24 Nurminen: Ihan ratanaulan kantaan! 26 Jamalainen: Tampereen Turuilta 29 Laajalahti: Kotkan talvisia kuulumisia 18 Pääsihteerin päivyri: Eläkelaskennan väliinputoajia selvitetään erityisellä kyselyllä 22 Hallitus 23 Veturimieslehti Työsuojelu 12 Erityisvaltuutettu: Ohi on, ohi on, 50 vuotta Tämän vanhuksen elinkaari on loppunut, sivuilla kerrotaan lisää. Veturimies-lehden seuraaavat ilmestymispäivät ovat: Aineiston on oltava toimittajalla: On hiihdetty sekä pelattu salibandymestaruudesta, näistä sivuilla Numero 3 on samalla liiton juhlalehti. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen timo.tanner@veturimiesliitto.fi GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, Pieksämäki markku.vauhkonen@pp1.inet.fi Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2008: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 1/2008 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Muutos ja vauhti Nykyisessä maailmassa muutokset ovat todella nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa. Rautateiden tavaraliikenteen rakenteessa sekä kuljetusmäärissä viimeisen reilun puolen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet erittäin merkittäviä. Metsäteollisuuden raju rakennemuutos on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan edelleen myös rautatiekuljetuksiin. Venäjän puutullit ovat jo nyt vähentäneet merkittävästi Suomeen tuotavan raakapuun määrää ja puutullien seuraavat ilmoitetut ja asteittain voimaan tulevat korotukset jatkavat tätä Suomelle huonoa kehitystä. Jos puutullit tulevat täysimääräisinä voimaan, niin raakapuun tuonti Venäjältä tyrehtyy käytännössä lähes kokonaan. Nähtäväksi jää, löytyykö tullimaksujen korotuksiin vaihtoehtoja, jotka tietysti Suomen kannalta olisivat todella tärkeitä. Metsäteollisuuden tulee muuttuneessa tilanteessa saada raaka-ainetta huomattavasti nykyistä enemmän kotimaasta ja sitä kautta voidaan olettaa kotimaisen raakapuun rautatiekuljetuksien lisääntyvän. Samalla puunhankinnan varmistamiseksi tarvitaan lisää rahaa rataverkolle, jotta metsäteollisuuden kannalta elintärkeitä, usein ns. vähäliikenteisiä rataosuuksia voidaan pitää liikennöitynä. Tapahtunut muutos kuvaa hyvin nykyaikaa, jossa suuretkin muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti. VR:n tavaraliikenteen yhtenä tukijalkana on ollut ja myös tulevaisuudessa tulevat olemaan metsäteollisuuden kuljetukset. Nyt koko teollisuuden ala on erittäin rajun rakennemuutoksen keskellä, joka näkyy myös veturimiesten työllisyydessä. Lähitulevaisuudessa tapahtuvan veturimiesten suuren eläkepoistuman myötä veturimiesten työllisyys on kuitenkin hyvin hoidettavissa, mutta uusien kuljettajien rekrytoinneissa muuttunut tilanne tulee näkymään. Samaan aikaan tavaraliikenteessä on näkyvissä uusia mahdollisuuksia alkavan kaivostoiminnan myötä. Ensimmäisenä toimintansa aloittaa Talvivaaran kaivos, jonka kuljetuksista on juuri tehty päätös. VR Gargo vastaa kaivoksen rautatiekuljetuksista. Kaivoshankkeet ja niiden kuljetukset ovat tyypiltään rautatiekuljetuksiin sopivia. Tavaraliikenteen vapauduttua kilpailulle nämä kuljetukset tulevat tulevaisuudessa myös entistä enemmän kiinnostamaan muitakin rautatieoperaattoreita kuin VR Osakeyhtiötä. Samaan aikaa henkilöliikenteessä rautatieliikenne elää voimakasta kasvun aikaa. Oikoradan mahdollisuudet sekä investoinnit henkilöliikenteen kalustoon ovat voimakkaasti kasvattaneet junamatkustuksen suosiota. Ilmastonmuutos, kallistuva energia, kaupunkikeskusten liikenneruuhkat sekä ihmisten lisääntynyt ympäristötietämys ovat tekijöitä, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia matkustajamäärien edelleen kasvamiselle. Valtiovallan tulisikin myös omilla toimenpiteillään edelleen parantaa rautateiden kilpailukykyä satsaamalla merkittävästi enemmän rataverkon ylläpitoon sekä sen kapasiteetin kasvattamiseen. Pääkaupunkiseudulle rakennettava kehärata on erittäin tärkeä hanke, jolla parannetaan osaltaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla. Seinäjoki - Oulu rataosuuden perusparantaminen suunnitellulla rahoituksella kestää auttamatta liian kauan. Isojen hankkeiden läpiviemiseksi on valtion osoitettava lisää määrärahoja rataverkolle, jotta niiden läpivieminen ei vie kohtuuttomasti aikaa. Tehokkaan rataverkon myötä voidaan harjoittaa sellaista rautatieliikennettä, jolla myös alennetaan maantieliikenteen liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Nyt jos koskaan pitää päättäjiltä löytyä rohkeutta satsata varoja kokonaan uudella tavalla rautateihin. Viimeiset puoli vuotta on Liikenne - ja viestintäministeriössä valmisteltu liikennepoliittista selontekoa, jonka pitäisi osaltaan linjata liikennehankkeiden toteuttamista sekä rahoitusta hieman pidemmällä tähtäimellä. Samaan aikaan kuitenkin kerrotaan, että mitään merkittävää uutta rahaa ei ole odotettavissa liikenteelle. Tämä väite kuulostaa oudolta tilanteessa, jossa myös Suomen on vähennettävä liikenteen aiheuttamia päästöjä ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Suomen valtiontalous on siinä kunnossa, että liikenneväyliin on mahdollista investoida merkittävästi enemmän kuin nykyisin. Oikorata on hieno esimerkki siitä, miten rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan parantaa, jos todellista halua päättäjiltä löytyy. Liikennepoliittinen selonteko on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä ja silloin nähdään miten maan nykyinen hallitus näkee rautateiden kehittämistarpeet. 4 Veturimies 1/2008

5 Yhteistyöselvitys Kuljetusliitot ovat päättäneet käynnistää yhteistyöselvityksen ja tarkoituksena on tätä kautta saada uusia näkemyksiä siihen, miten jäsenten edunvalvontaa voitaisiin tehokkaammin hoitaa tulevaisuudessa. Mukana selvitystyössä ovat Ilmailualan Unioni IAU, Auto - ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Merimies - Unioni SM-U, Rautatievirkamiesliitto RVL, Posti - ja Logistiikka-alan Unioni PAU sekä Veturimiesten liitto. Selvityksen tekijäksi on kutsuttu professori Harri Melin Turun yliopistosta. Selvitys valmistuu ensi syksyn alkupuolella. Ympäröivä maailma muuttuu koko ajan ja myös ammattiliittojen tulee seurata tarkkaan toimintaympäristönsä muutoksia. SAK:n sisällä järjestökenttää on muokattu viimeisten vuosien aikana paljon ja meneillään on merkittävä suurliittofuusio teollisuusliittojen kesken. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa on kaavailtu järjestelmää, jossa kuljetusala tulevaisuudessa organisoitaisiin kokonaisuudessaan yhteen kuljetus - ja logistiikka-alan työnantajajärjestöön. Tähän tavoitteeseen pääseminen on aika vaikeaa ja mitään suurta muutosta tuskin lähivuosina nähdään tässä työnantajapuolen organisoitumisessa. Kuljetusliittojen liittoyhteistyötä koskeva selvitystyö antaa mahdollisuuden arvioida siinä mukana olevien liittojen osalta tulevaisuuden toimintaa merkittävästi laajemmalta pohjalta kuin pe- Liiton ajankohtaista rinteinen, pelkästään omissa joukoissa tapahtuva pohdiskelu. Selvityksen tulee antaa vaihtoehtoja keskustelulle tulevaisuudesta, mikä on pelkästään positiivinen asia. Veturimiesten liiton hallitus on päättänyt, että selvitysraportin valmistuttua kutsutaan valtuusto kokoon ja käydään raportti yhdessä ja keskustellen lävitse. Tämän jälkeen pitää tulevaisuuskeskustelun käynnistyä ammattiosastoissa ja siellä luoda linjat sille, mitä odotetaan tulevaisuudessa liiton toiminnalta. Näiden keskustelujen jälkeen tulee VML:n valtuusto tekemään tarvittavat linjaukset liiton tulevaisuuden suuntaviivoista ammattiosastojen linjausten perustalta Talvivaaran kaivoksen rautatiekuljetukset VR Cargolle Talvivaaran kaivosprojekti sijaitsee Sotkamossa, Itä-Suomessa. Esiintymä on yksi Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Alueen kaivosluvat myönnettiin alun perin Outokummulle vuonna 1986 ja niiden hyödyntämisoikeudet siirrettiin Talvivaaralle helmikuussa Talvivaaran ensisijainen metallien rikastustekniikka on biokasaliuotus, jota käytetään laajalti jo muiden metallien, erityisesti kuparin ja kullan, erottamiseksi malmista. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana konserni on osoittanut biokasaliuotusteknologian käyttökelpoisuuden nikkelin rikastuksessa. Tätä varten kaivosalueella tehtiin mittavia liuotuskokeita, joissa käytettiin Talvivaaran malmia. Nämä kokeet ovat osoittaneet, että liuotusprosessi tuottaa lämpöä ja soveltuu siksi käytettäväksi Itä-Suomen subarktisissa ilmasto-olosuhteissa. Talvivaaran malmi sopii hyvin avolouhintaan, sillä alueen maapeite on ohut, esiintymien geometria on avolouhinnalle otollinen ja sivukivi-malmi suhde on alhainen. Malmin metallipitoisuus on suhteellisen alhainen, mutta malmi sopii hyvin bioliuotukseen, koska sen sulfidipitoisuus on korkea. Talvivaara Projekti Oy ja VR-Yhtymä Oy ovat solmineet monivuotisen puite- ja kumppanuussopimuksen Talvivaaran kaivoksen rautatiekuljetuksista. Yhtiöiden tavoitteena on yhteistyössä kehittää kaivoksen toiminnan vaatimia logistiikka- ja kuljetuspalveluja. VR Cargo vastaa rautateitse tapahtuvista raaka-ainekuljetuksista kaivokselle ja valmiin metallisulfidin kuljetuksista kaivokselta. Kaivoksen ollessa täydessä tuotannossa sen vaatimien kuljetusten arvioidaan nousevan noin 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa. Sopimuksen mukaan kaivosyhtiö investoi kaivosrataan ja ratapihaan. VR puolestaan vastaa kuljetuksissa tarvittavasta kalustosta. Kaivokselle johtavan noin 25 kilometrin mittaisen rautatien rakentaa VRkonserniin kuuluva Oy VR-Rata Ab. Veturimies 1/2008 5

6 Liiton ajankohtaista Liiton ajankohta Veturimiesten liitto 110 vuotias Veturimiesten liitto perustettiin 27.päivänä maaliskuuta vuonna 1898 Tampereella. Vuosi 2008 on liiton 110. toimintavuosi. Juhlavuonna liitto sekä Työväenmuseo Werstas järjestävät yhteistyössä veturimiesten työtä ja historiaa koskevan näyttelyn nimeltä Veturimiehet matkassa. Myös Rautatiemuseo on mukana näyttelyssä ja näyttely siirtyy myöhemmin Rautatiemuseon tiloihin Hyvinkäälle. Juhlavuotisnäyttely avataan Tampereen Työväenmuseo Werstaalla perjantaina 12. syyskuuta. Näyttelyn tarkemmasta aukiolosta ilmoitetaan lähempänä. Juhlavuoden kunniaksi valmistuu Risto Holopaisen juhlakirja. Lisäksi liitolla on tänä vuonna näkyvästi esillä juhlavuoden logo. Vastine Sopimuskierroksesta ja valtuuston tavoitteista sekä kokouksesta Valtuusto asetti työehtosopimusseminaarissaan tavoitteeksi 10%:n yleiskorotuksen peruspalkkaan ja lisäksi vaikutukseltaan vähintään 2,5%:n muutokset tekstikysymyksissä. Pöytäkirjaan haluttiin vielä huomautus, että tämä kokonaisvaikutukseltaan 12,5% palkkausta nostava taso on ehdoton minimi ja neuvottelijoiden on pyrittävä parempaan lopputulokseen. Ja tämänkin 12,5%:n minimin valtuusto asetti nimenomaan kahden vuoden sopimukselle. Jo tes-seminaarissa puheenjohtaja neuvottelijoiden puolesta esitti toivomuksen, että valtuusto olisi tavoitteidenasettelussaan realistinen mikä tietenkin tarkoitti mahdollisimman alhaista pyyntöä. Tämän pyynnön valtuuston jäsenet eri työryhmissä huomioivat eikä kaikkein radikaaleimpia esityksiä tuotu edes päätettäväksi. Samassa seminaarissa hallitus tavoitteita läpi käytyään esitti sopimuskauden pituudeksi 2 vuotta 4 kuukautta eli sopimuskausi olisi päättynyt Tähän esitykseen valtuusto kokouksessa suostui. Jo tämä sopimuskauden pidentäminen tarkoitti valtuuston vuositasolle asettaman minimin 6.25% alenemista 5,35%:iin. Lopullisessa ja valtuuston äänestyksen jälkeen hyväksymässä sopimuksessa sopimuskautta olikin venytetty jo 2 vuoteen 7 kuukauteen ja kokonaisvaikutukseksi oli saatu 10,05% joidenkin lisäpalkkioiden vaikutusta yliarvioimalla. Tämä tarkoittaa virallisenkin kaavan mukaan laskettuna vuositasolle siirrettynä 3.9% vuodessa. Tämäkö on sitä valtuuston asettaman tavoitteen ylittämistä, jota on tässäkin lehdessä mainostettu? Nämä artikkelit ovat jos ei ihan vääristeltyä totuutta niin ainakin mielenkiintoisia tulkintoja tapahtumien kulusta. Seuraavassa lainaus Veturimieslehdessä 4/2007 olleesta kirjoituksesta sivulta 14: Huonoksi väitetystä lopputuloksesta voisi todeta, että valtuusto asetti seminaarissaan neuvottelutavoitteeksi 10%:n korotuksen. Neuvottelijat lähtivät esittämään yli 12%:n kokonaiskorotusta, neuvotteluvaraa pitää olla. Neuvoteltua saatiin sopimus jonka kokonaiskorotusvaikutus on 10,05 %. Asioita on pistetty väärinpäin ja sotkettu keskenään. Sekaisin ovat suloisesti menneet kokonaisvaikutus ja yleiskorotus sekä se mitä esitti valtuusto ja saivat aikaiseksi neu- vottelijat. Vielä kertauksena loppuun, valtuusto asetti alun perin tavoitteekseen 2 vuoden sopimuksen minimissään 12,5%:n kokonaisvaikutuksella. Äänestyksen jälkeen saimme 2 vuoden 7 kuukauden sopimuksen 10.05%:n kokonaisvaikutuksella. Totuudessa voitaisiin pysyä puolin ja toisin! Pöytäkirjantarkastajat Heikki Moilanen Markku Korpimäki VML:n valtuuston jäsen VML:n valtuuston jäsen Lahti Karjaa VIELÄ SOPIMUSKIERROKSESTA Edellä olevan jutun kirjoittajat ovat peränneet totuutta sopimukseen liittyvissä asioissa, mikä on mielestäni itsestään selvä lähtökohta. Kirjoittajat ovat omassa jutussaan hieman vielä lisää sotkeneet asioita ja esittävät oletuksia totuutena. Ensinnäkin minä sanoin tosiaan valtuustoseminaarissa, että toivottavasti asetetaan tavoitteet realistisesti. Minä en sillä tarkoittanut, että korotustason pitää olla mahdollisimman alhainen, kuten kirjoittajat olettavat. Kirjoittajat toteavat, että hallitus esitti tavoitteita läpi käytyään sopimuskauden pituudeksi 2 vuotta 4 kuukautta. Tähän esitykseen valtuusto suostui. Jutun lopussa kerrotaan sitten vielä kertauksena, että valtuusto asetti alun perin tavoitteekseen kahden vuoden sopimuksen minimissään 12,5 % kokonaisvaikutuksella. Valtuusto todella asetti sopimuskauden pituustavoitteeksi 2 vuotta ja neljä kuukautta, mitä neuvotteluissa jouduttiin pidentämään kolmella kuukaudella. Jutussa mainittu kahden vuoden sopimuksen pituus ei ole ollut virallisesti asetettu tavoite. Jutussa väitetään aika ikävästi, että sopimuksen kokonaisvaikutusta on saatu korotettua joidenkin lisäpalkkioiden vaikutusta yliarvioimalla. Lisäpalkkioiden kustannusvaikutusta laskettiin kyllä kummallakin puolella aika tarkkaan ja luvut ovat kohdallaan, ainakin tilastojen mukaan. Mukana on kyllä muutama vähämerkityksellinen tekijä ilman kustannusvaikutusta. Totta on, että lainaus Veturimies lehden numerossa 4/ 2007 voisi olla selvempikin ja siitä lehden toimitus kantaa vastuun. Risto Elonen 6 Veturimies 1/2008

7 ista Liiton ajankohtaista Pirjo Pajunen Joustavaa palkitsemista Henkilöstörahastojen houkuttelevuutta haluttaan lisätä byrokratiaa karsimalla Henkilöstörahasto on hyvä tapa palkita henkilöstöä. Rahastoja pitäisi kuitenkin kehittää toiminnaltaan joustavammiksi ja paremmin palkansaajien arkeen sopiviksi, sanoo SAK:ta työryhmässä edustava palkka- ja työaikaasiantuntija Juha Antila. Laki henkilöstörahastoista on ollut voimassa vuodesta 1990, mutta rahastoja on 17 vuodessa syntynyt vain reilut 50, lähinnä suurimpiin yrityksiin. Henkilöstörahastojen houkuttelevuutta halutaankin nyt lisätä uusimalla lainsäädäntöä joustavammaksi. Lakiuudistusta pohtiva työryhmä aloitti työnsä tammikuussa. Henkilöstörahasto on hyvä tapa palkita henkilöstöä. Rahastoja pitäisi kuitenkin kehittää toiminnaltaan joustavammiksi ja paremmin palkansaajien arkeen sopiviksi, sanoo SAK:ta työryhmässä edustava palkka- ja työaikaasiantuntija Juha Antila. Työntekijöiden näkökulmasta henkilöstörahaston suurin etu on siinä, että se kattaa laajasti henkilöstön toisin kuin monet muut palkitsemisjärjestelmät. Esimerkiksi SAK:laiset perusduunarit jäävät usein työpaikan palkitsemisjärjestelmien ulkopuolelle. Parhaimmillaan henkilöstörahasto lisää työntekijöiden kiinnostusta yrityksen asioihin ja konkretisoi sitä, että yrityksen menestymiseen voi vaikuttaa omalla työllään, Antila sanoo. Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on karsia henkilöstörahaston perustamiseen ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa ja siten helpottaa niiden leviämistä pienempiin yrityksiin ja palvelusektorille. Myös kunnat halutaan lain piiriin. Valtion työntekijöille tuli jo aiemmin mahdollisuus perustaa henkilöstörahasto. Liian pitkä odotusaika Palkansaajien intoa perustaa henkilöstörahasto laimentaa se, että rahaston tuottoa joutuu odottamaan viisi vuotta sen perustamisesta. Vasta silloin jäsenet voivat alkaa nostaa vuosittain omaa osuuttaan rahastosta. Juha Antilan mielestä odotusaika on liian pitkä. Palkansaajista 40 prosentilla työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt alle viisi vuotta. Työsuhteet ovat pirstaleisia ja moni vaihtaa viidessä vuodessa työpaikkaa. Henkilöstörahastosta voi tehdä nostoja vain kerran vuodessa. Nostetusta summasta verovapaata on viidennes. Palkansaajaystävällisempää olisi, jos nostoja voisi tehdä joustavammin esimerkiksi auton tai asunnon oston yhteydessä ja verovapaa osuus olisi suurempi. SAK:ssa on kaavailtu, että henkilöstörahastot voisivat myös toimia lisäpuskurina tilanteissa, joissa uhkana ovat isot irtisanomiset. Edullinen tapa palkita Henkilöstörahaston perustaa henkilöstö. Rahasto hallinnoi työnantajan maksamia voittopalkkioeriä (valtiolla tulospalkkiot) ja sijoittaa niitä edelleen. Voittopalkkioerän suuruus määräytyy pääosin toiminnan kannattavuuden perusteella. Rahaston jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä. Rahastolta ei peritä tulo- eikä varallisuusveroa. Jäsenen nostamasta rahasto-osuudesta 20 prosenttia on verovapaata, loppua verotetaan ansiotulona. Yritykselle voittopalkkioerä on verotuksessa vähennyskelpoinen eikä työnantajan tarvitse maksaa siitä työnantajamaksuja. Veturimies 1/2008 7

8 Liiton ajankohtaista Henkilöstörahasto osaksi VR:n palkitsemisjärjestelmää Henkilöstörahasto palkitsemisjärjestelmänä Yritys -Ei maksa rahastolle voittopalkkioerästä henkilösivukuluja. -Erä on yritykselle vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannus. -Voittopalkkio maksetaan tulostavoitteen ylittyessä. Henkilöstörahasto -Vastaanottaa ja sijoittaa varat verovapaasti. -Jakaa voittopalkkioerän ja sijoitustoiminnan tuotot henkilöstölle. -Henkilöstö omistaa ja hallinnoi rahaston toimintaa. Henkilöstö -Henkilöstä voi nostaa 20% osuudesta verovapaasti. -Koko henkilöstön huomioiva pitkäjänteinen palkitsemistapa, joko yksin tai muiden palkitsemisjärjestelmien rinnalla. -Yrityksen tulostavoitteet selkiintyvät. -Sijoitustoiminta on oleellinen osa palkitsemisjärjestelmää. Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan asiantuntijayritykset. Silta-konserniin kuuluva Rahastopalvelu RP Oy on vanhin ja ainut kokonaisvaltaista henkilöstörahastojen hallinnointipalvelua tarjoava yritys Suomessa. Rahastopalvelu RP Oy aloitti toimintansa vuonna 1990, jolloin myös ensimmäiset henkilöstörahastot perustettiin Suomeen. Lisätietoja: Rahastopalvelu RP Oy Riikka Koivisto, puh Minna Autere, puh Jäsenpalvelu, puh Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR ovat allekirjoittaneet sopimuksen henkilöstörahaston perustamisesta. Henkilöstörahasto on kustannustehokas palkitsemistapa, josta sekä yritys että henkilöstö hyötyvät. Järjestelmä tarjoaa koko VR:n henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjänteisen sitouttamis- ja palkitsemistavan. Mikä on henkilöstörahasto? Henkilöstörahasto on henkilöstön palkitsemistapa, joka perustuu yrityksen menestymiseen. Rahaston tehtävänä on hallinnoida yrityksen sille suorittamia voittopalkkioeriä sekä niiden sijoittamisesta kertyneitä varoja. Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Henkilöstörahastotoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä kiinnostusta työhön ja yrityksen talouteen. Henkilöstörahasto pyrkii lisäämään yrityksen kannattavuutta jolloin henkilöstöä voidaan palkita hyvästä tuloksesta. Rahastojen varallisuudesta toivotaan muodostuvan pääomalähde sijoituspääomia muodostavana järjestelmänä. Palkitsemistapa, josta sekä yritys että henkilöstö hyötyvät Henkilöstörahasto on yritykselle kustannustehokas palkitsemistapa, koska rahastolle maksettu voittopalkkioerä on vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannusten menoerä. Rahastolle siirretystä voittopalkkiosta ei myöskään makseta henkilösivukuluja ja rahasto on täysin verovapaa. Henkilöstölle eli rahaston jäsenille 20 prosenttia nostetusta rahasto-osuudesta on verovapaata ja 80 prosenttia osuudesta verotetaan ansiotulona. Jäsenet voivat aloittaa rahastoon kertyneiden varojen vuosittaisen 15 prosentin osuuden noston viiden jäsenyysvuoden jälkeen. He voivat myös jättää osuutensa rahastoon edelleen sijoitettavaksi ja nostaa sen myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päättyessä koko rahasto-osuus maksetaan aina jäsenelle. Henkilöstörahasto on siis sekä yritykselle että henkilöstölle edullinen ja houkutteleva palkitsemistapa. Jäse- 8 Veturimies 1/2008

9 nyys rahastossa perustuu työsuhteeseen ja vuosittain henkilökohtaista osuutta kasvatetaan sekä yrityksen tuloksen että rahaston sijoitustoiminnan tuottamilla rahaerillä. Järjestelmä tarjoaa koko henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjänteisen sitouttamis- ja palkitsemistavan. Selkeitä etuja tavalliselle palkansaajalle Kiinnostus henkilöstörahastoihin palkitsemisjärjestelmänä on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi.vr:n henkilökunta on tehnyt päätöksen Henkilöstörahasto HR:n perustamisesta. Henkilöstörahasto perustettiin, sillä VR:n henkilöstön haluttiin pääsevän osalliseksi voittopalkkioeristä. Henkilöstön itse hallinnoima henkilöstörahasto on kätevä keino toteuttaa tämä, kommentoi Veturimiesten liiton pääsihteeri Timo Tanner. Henkilöstörahastotoiminnassa on selkeitä etuja tavalliselle palkansaajalle. Henkilöstärahasto on hyvä säästämisväline palkansaajalle. Toisaalta rahastotoiminnassa henkilöstö pääsee mukaan sijoitustoimintaan, mikä ei perinteisesti ole ollut tavallisen palkansaajan arkea, muistuttaa Tanner. Henkilöstörahastotoiminta käytännössä Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän. Yritykselle voittopalkkioerät ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja eikä se maksa niistä henkilösivukuluja. Henkilöstörahasto on täysin verovapaa, se ei siis maksa veroja saamistaan voittopalkkioeristä. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Rahaston jäsenyydestä ei synny henkilökohtaisia velvoitteita. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahastoosuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä. Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan tuotot arvos- Liiton ajankohtaista tetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä. Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuottoista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahasto-osuus on saajien veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan talvesta ja monipuolisista harrasteista kodikkaaseen ja ystävälliseen Vuokatinhoviin! 3 VRK PUOLIHOITOLOMA 101,85 /hlö/3 vrk, 1hh lisä 10,50 VR:n palveluksessa olevat 117,20 /hlö/3 vrk, 1hh lisä 13,65 VR:n eläkeläiset ja muut etuun oikeutetut Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella (50% palveluksessa olevat ja 35% eläkeläiset) Vuokatinhovin loma-asunnossa, aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa VIRKISTÄVÄT TERVEYSTREFFIT VR-konsernissa työskenteleville 120 /2 vrk/hlö (150 /3 vrk/hlö) Hintaan sisältyy: majoitus Säätiön tuella loma-asunnossa puolihoidolla, treffiohjelma Säätiön tuella testeineen, kuntotestit ja analyysi, uimahallin käyttö päivittäin, sisäliikuntatilojen vapaa käyttö yms. Katso teemat ja tarkemmat tiedot Muistathan myös Hiekkahovin ja Ylläsraudun palvelut! Puh , fax myynti@vuokatinhovi.fi Vuokatinhovintie 15, Vuokatti Veturimies 1/2008 9

10 Ari Kostiainen Liiton ajankohtaista Pistelaskujärjestelmä ja kiskobussi Pistelaskujärjestelmä on ollut käytössä nykymuodossa vuodesta Siihen on tehty sen jälkeen yksi tarkistus koskien pisteiden kertymistä hoito-, vuorotteluja opintovapaalta. Oleellista voimassa olevassa pistelaskujärjestelmässä on se, ettei aikaisemmat palvelut enää kartuta palveluspisteitä töihin tullessa, eli kaikki lähtevät samalta viivalta. Uusia kuljettajia palkatessa on heitä tullut erilaisista ammateista ja erilaisilla koulutustaustoilla. Toisella voi olla kymmenen vuoden palvelus kuljetusalan palveluammatista ja toisella insinöörin tutkinto. Pistelaskujärjestelmän tulkinnan mukaan toisesta näistä on voitu hakemuksesta myöntää 2 palveluspistettä jos se on ollut kone, sähkö, tietotekniikka tai siihen verrattavasta alasta suoritettu insinööritutkinto. Teknikon tutkinnosta on myönnetty yksi palvelupiste em. aloilta. Muista tutkinnoista ei ole myönnetty palveluspisteitä. Kuljettajakurssilla menestymisestä on vielä lisäksi myönnetty kuuden kuukauden arvoisesti puoli palvelupistettä. Nyt olemme tarkistaneet ensi vuoden alusta pistelaskujärjestelmän tulkintaa koskien koulutuksesta annettuja pisteitä niin, että kaikki ammattiin tulevat ovat samalla tasolla töihin tullessaan, eli kaikki alkavat kerätä palveluspisteitä aloitettuaan kuljettajakurssin. Koulutukseen tullessa suoritetut tutkinnot eivät oikeuta pistehyvitykseen alkaen. Lisäksi olemme tehneet tulkinnan insinööritutkinnosta, joka ei ole aiemmin mainitulla listalla ja todenneet sen olevan viisi kuukautta palveluspisteinä. Perusteena on nykyisen tutkinnon sisältö. Kaikille tutkinnon suo- rittaneille on yhteisiä osuuksia koulutusohjelmassa. Kuitenkin tulkinnassa pidettiin tärkeämpänä menestymistä kuljettajakurssilla, sillä se osoittaa kiinnostusta omaa ammattia kohtaan ja aiemman tutkinnon tulisi näkyä myös menestymisessä kuljettajakurssilla. Tämä tulkinta koskee vain tänä vuonna haettuja ja myönnettyjä palveluspisteitä ja tämän vuoden jälkeen palveluspisteitä myönnetään vain tutkinnosta joka on kokonaisuudessaan suoritettu palvelusaikana, sillä siihen liittyvä lopputyö on pääsääntöisesti tehty omaa ammattia koskevasta aiheesta. Kiskobussi ja sen rahastaja Viime vuoden syksyllä suoritettiin kokeilu kiskobussin rahastuksesta kuljettajan toimesta Karjaa - Hanko välillä liikennöivissä Dm12 taajamajunissa. Kokeilua suoritettiin maanantaista torstaihin kuuden viikon ajan. Rahastuskokeilu perustui liikenneja viestintäministeriön kanssa tehtyyn ostoliikennettä koskevaan sopimukseen, jossa kyseisen liikenteen kustannuksia on pyrittävä alentamaan ja kiskobussi piti hankkia toimimaan kyseisellä toimintatavalla. Kokeilua edelsi työryhmä jossa VML:n edustajina olivat pääluottamusmiehen lisäksi Seppo Hartikainen Imatralta ja Timo Kettunen Savonlinnasta. Työryhmän tehtävänä oli kuvata toiminta kiskobussin kuljettajarahastuksen osalta. Työryhmä kokoontuikin monta kertaa ja lisäksi töitä tehtiin kaluston käytettävyyden ja muutosten osalta pientyöryhmissä. Heti työskentelyn aluksi oli työryhmän jäsenille selvää se vaikeus, joka kyseisestä toimintamallista tulisi. Kyseessä oleva kalusto oli suunniteltu jotain muuta toimintatapaa varten rahastuksen osalta ja kuljettajan tehtävät tulisivat häiriintymään mm. junaturvallisuuden osalta. Kokeilusta saatu palaute konduktööreiltä, kuljettajilta ja asiakkailta käytiin läpi tammikuun lopussa ja siinä palautteessa tuli esille niitä seikkoja, joita oli työryhmän jäsenet ovat tuoneet esille kokeilua valmisteltaessa. Asiakkailta oli palautetta tullut niukasti, sillä kaksi oli arvostellut ja yksi kehunut. Asiasta oli myös tehty eduskunnassa kansanedustajan kysely. Lopputuloksena työryhmällä on tulossa loppuraportti ja siihen kirjoitetaan nykyisen kaluston ja myyntilaitteiden sopimattomuus kuljettajarahastukseen. Asia on siis loppuun käsitelty osaltamme ja kiitänkin aktiivisia jäseniämme toiminnasta työryhmässä ja rahastuskokeiluun osallistuneiden osalta. Ajojaoista Ajojaossa olemme uudenlaisten haasteiden edessä. Toki olemme olleet samanlaisessa tilanteessa aieminkin silloin kun aloitin pääluottamusmiehen tehtävässä. Tuntitilanne on joillakin ajopaikoilla laskenut alemmaksi ja toisilla paikoilla on tunnit tapissa. Tavoitteena on ollut ja tulee olemaan tuntien tasaaminen siihen asti kunnes kaikilla on jaksois- 10 Veturimies 1/2008

11 Liiton ajankohtaista Kun aikoinaan alettiin uutta kiskobussia mietiskelemään, rakensi Pieksämäen konepaja tällaisen vekottimen. Jo silloin yhtenä perusajatuksena oli rohkeasti antaa ajavan henkilön rahastaa matkamaksut. Runko oli vanhan sinisen henkilövaunun runko. Ja ovet päissä heti avonaisen ohjaamon takana. Tämä meni puihin. Seuraavaksi saatiin jo oikein Espanjasta kiskobussit, mutta testien jälkeen kauppa jouduttiin purkamaan. Nyt käytössä olevat tsekkiläiset perustuvat sellaiseen valmiiseen junamalliin, jossa sivuovet ovat kaukana ohjaamoista. Lopputuloksena asiaa kokeilleelta työryhmältä tulee loppuraportti ja siihen kirjoitetaan nykyisen kaluston ja myyntilaitteiden sopimattomuus kuljettajarahastukseen. sa täydet tunnit. Mitään perusteita epätasaiseen jakoon ei ole, jos toisella paikalla tehdään ylitöitä ja toisella alitöitä. Vuorotauluissa on ollut käytössä jo jonkin aikaa alituntisuusmittari, joka täystyöllisyydessä toimiikin suunnittelun tehokkuuden mittarina. Nyt kuitenkin sellaisilla paikoilla jossa suunnitellut tunnit jäävät useita tunteja alle, se aiheuttaa työpisteen sisäisesti samanlaisen tilanteen kuin töiden epätasainen jakaantuminen valtakunnassa. Esimerkkinä voi kertoa tilanteen, jossa heiton miehet tekevät alle sata tuntia heittojaksossaan ja samanaikaisesti samassa vuorotaulussa suunnitellussa täydessä jaksossa toinen tekee ylitöitä. Liikenne on kuitenkin hieman yli 90 % täsmällisyystasolla ja täydessä jaksossa tulee myöhästymisistä ylitöitä. Oikeastaan eihän minun pitäisi olla huolissani kummastakaan epätasaisuudesta, sillä nehän kasvattavat veturinkuljettajan kokonaispalkkasummaa, mutta kun se jakautuminen on turhan epätasaista näillä mittareilla. Ymmärrän hyvin, että kuljettajaa harmittaa tehdä reilusti alle sata tuntia kun samaan aikaan toinen tekee mittarin kannalta hyvää työjaksoa ja mahdollisesti ylitöitä. Muuten on ajojaon osalta sanotta- va edelleen suunnan olevan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvän ja suunnittelijoiden suhtautumisen palautteisiin ja ehdotuksiin erittäin hyvää ja asiallista. Lopuksi Elämme nyt haasteellisia aikoja tulevaisuuden suhteen työn määrissä. Toivotaan, että notkahdus on tilapäinen ja pääsemme taas hyvään vauhtiin tavaraliikenteessäkin. Toisaalta tässä taitaa olla mahdollisuus kouluttaa puuttuvia sarjoja ja muita koulutuksia pois alta. Mukavaa kevättä jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Veturimies 1/

12 Työsuojelu Kari Ojala Ohi on, ohi on, 50 vuotta Nyt vihdoin voidaan todeta, että Dv15-16 sarjan veturit ovat muistojen joukossa. Veturit joilla tehtiin yhden miehen mittainen työura rautateillä. Sarjan veturit oli hankittu VR:lle vuosina tyyppimerkiltään Vv15-16, myöhemmin Dv15-16, yhteensä 86kpl. Dv15-16 veturit olivat kytkintankokäyttöisiä dieselhydraulisia vaihtotyövetureita. Niitä käytettiin lähinnä suurien ratapihojen raskaaseen vaihtotyöhön. Alussa niitä käytettiin myös tavaraliikenteessä nopeutensa ja rinnakkaiskäyttö mahdollisuuden puolesta. Tämä oli niitä aikoja kun höyryveturikausi alkoi olla lopuillaan ja dieselkausi alkamassa. Veturit olivat perusrakenteeltaan 4- akselisia, jäykkäkehyksisiä ja pyöräkertojen sivuttaissiirtyminen tapahtui Beugniot-vipujen välityksellä. Vetureiden kulkuominaisuudet poikkesivat teliveturiin verrattuna mm. nyökkimisenä. Jäykkä kehys aiheutti kaarteissa ja vaihteissa voimakkaita sivuttaissiirtoja. Veturisarjan ollessa niinkin pitkään VR:llä käytössä ehdittiin siihen tehdä erilaisia tutkimuksia. Tiedossani on ainakin kymmenen tutkimusta jotka -76 ja -95 välisellä ajanjaksolla kohdistuivat niin melu, tärinä kuin lämpöolosuhteisiin. Alkuvaiheessa oli jo havaittu linjaliikenteessä sarjan tärinäongelmat. Mitään suurempia muutoksia ei niihin kuitenkaan rakenteen puolesta ollut tehtävissä. Vuodet kuluivat ja sarjan veturit olivat ratapihakäytössä, mutta ei niillä ollut kuitenkaan systemaattista konepajakorjausta vaan kunnossapito kohdistui vetureiden yksilökohtaiseen konepajakorjaukseen. Ne vähän unohdettiin, koska ei osattu tai ei tiedetty miten kaluston tarve kehittyisi tulevaisuudessa VR:llä. Tämän johdosta työsopimusneuvotteluissa talvella 2000 VML:n ja LTY:n välillä sovittiin työryhmän asettamisesta, jonka tehtävänä oli selvittää tämän sarjan työolosuhteita. Työ saatiin valmiiksi Itse olin silloin mukana työryhmässä VML:n edustajana sekä edeltäjäni Markku Vauhkonen Pm vek ja Ilkka Noranta Hki vek Työryhmässä esitettiin toimenpiteitä niin tärinän, ohjaamon ilmanlaadun, ohjaamon melun kuin myös lämpöolosuhteiden parantamiseksi. Kaikki silloin käytössä olevat veturit käytiin läpi, puutteet listattiin ja sen mukaan tehtiin toimenpiteet Hyvinkään konepajalla. Samassa työryhmässä esitettiin myös veturisarjalle loppukäyttösuunnitelma vuoteen 2007 saakka. Loppukäyttösuunnitelman toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä olivat: pohjoisen sähköistys, kiskobussin tulo, kaluston käytön tehokkuus ja DV12 veturisarjan laadun parantaminen. Myös Gargon liikennetoiminnan kehittyminen oli tekijöitä jotka vaikuttivat omalta osaltaan siihen, että voitiin DV siirtää muistojen joukkoon. Onnittelut uusille ja uudestaan valituille työsuojeluvaltuutetuille VR:n työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työpaikkaluettelossa on Junaliikennöinnillä 23 työsuojeluvaltuutettua. Uusi valvontalaki tuli voimaan vuonna 2006 ja laki ei enää tunne asiamiehiä. Näin ei myöskään VR halunnut niitä työpaikkaluetteloon mukaan. Ennen Junaliikennöinnissä oli 21 tsv:tä ja kuusi asiamiestä ja nyt siis 23 tsv:tä. Eräitä työpisteitä yhdistettiin niin, että heillä toimii yksi ja sama valtuutettu. Työsuojeluun panostetaan myös Dv15-16 veturit olivat kytkintankokäyttöisiä dieselhydraulisia vaihtotyövetureita. Niitä käytettiin lähinnä suurien ratapihojen raskaaseen vaihtotyöhön. Alussa niitä käytettiin myös tavaraliikenteessä nopeutensa ja rinnakkaiskäyttö mahdollisuuden puolesta. Tämä oli niitä aikoja kun höyryveturikausi alkoi olla lopuillaan ja dieselkausi vasta alkamassa. 12 Veturimies 1/2008

13 Työsuojelu VR:n johdossa ja sen takia on konsernissa valmistettu työturvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka astui voimaan Työsuojeluorganisaation rooli on toimia asiantuntijana työturvallisuusasioissa ja tukea linjaorganisaation toimintaa. Tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteista uuden ts- yhteistoimintasopimuksen sisällössä. Samalla uudessa sopimuksessa halutaan korostaa työsuojeluvaltuutetun asiantuntijaroolia Työturvallisuuden toimintaohjelma tehdään yhtiöissä ja VRO liiketoimintayksiköissä, ei enää tulosyksiköissä. Tulosyksikköjen toimenpiteet kirjataan toimintasuunnitelmaan. Uutena asiana tässä sopimuksessa työsuojeluvaltuutetuille saatiin työpuhelimeksi talon matkapuhelin sekä sähköpostiyhteydet ja mahdollisuus internet-yhteyksien käyttöön. Tätä kirjoitettaessa melkein kaikilla tsv:llä ne olivatkin jo käytössä. Myös Poran selausoikeus tuli myös heille. Aikaisemmin oikeus katosi VERSTAAN käyttöönoton myötä viime syksynä. Oikeuksia on, joten tiedon selväksi ottamisessa ei luulisi olevan ongelmia. Työvaate Monet valtuustoaloitteet on tehty työlaukusta ja asiaa käsitelty Veturimiesliiton valtuustossa. On mietitty miten veturinkuljettaja saisi sellaisen työlaukun käyttöönsä, joka olisi työantajan rahoittama, kun se kuitenkin on ollut mahdollista muilla ammattiryhmillä VR:n sisällä. Nyt ollaan siinä vaiheessa laukkuasian kanssa, että työlaukku on tulossa linjaliikenne- ja päivystyskuljettajille. Laukkua eivät saa vakinaisesti tallipäivystys- tai huoltovuorossa olevat kuljettajat. Työvaatetilauskaavakkeeseen tulee laukku mukaan ja mahdollinen laukun käyttöön otto olisi ehkä 06/08. Koska laukut ovat samanlaisia niin laukkuihin tulee paikka, johon voi nimensä kirjoittaa ja siten erottaa omat eväät työkaverin eväistä. Sateisista kesistä, syksyistä ja talvista johtuen laukkuun tulee paikka myös sateenvarjolle. Laukkujen jako tulisi tapahtumaan ensihankinnan osalta työpisteellä. Tulemme tekemään naisveturinkuljettajille oman työvaatetilauslomakkeen, joten heidän ei tarvitse tämän jälkeen tehdä tilauksia naiskond. tilauskaavakkeen perusteella. Meille on työvaatekokonaisuuteen hyväksytty niin talvi- kuin kesäkengät. Aina kevään ja kesän aikana monella tekee mieli pitää muita kenkiä jalassa, kuten omia sandaaleita tai jopa puukenkiä. Pitää muistaa että ko. kengät ei kuulu meidän työvaatekokonaisuuteen eivätkä myös työturvallisuuden puolesta sovellu ratapihalla liikkumiseen. Fleece- takin selkämykseen laitetaan myös aloitteen hyväksymisen johdosta heijastinnauha. Ea- laukku Ea- laatikot uusitaan ensisijaisesti Dv 12 sarjan ohjaamoihin. Siellä oleva puinen laatikko korvataan pehmeällä materiaalilla olevalla vastaavan kokoisella laatikolla. Tämän uuden laatikon sijoituspaikka tulee olemaan ohjaamossa oleva kaappihylly. Samassa yhteydessä tullaan jakamaan veturinkuljettajalle vyöpussi, jonka sisältönä tulee olemaan laastarit, hengityssuoja sekä kertakäyttöhansikkaat. Tällä pyritään siihen että plommattua ea-laukkua ei tarvitse avata laastarin käytön takia. Vyöpussin täyttäminen tapahtuu työpisteessä. Jos ea- laukun sisältöä joudutaan käyttämään on plommi rikottava ja siitä on tehtävä vikakirjaan ilmoitus jolloin tiedetään että laukun sisältöä on täydennettävä. Työtilat Helsingin asemalla päästään helmikuun aikana uusiin sosiaalitiloihin evakkoretken jälkeen. Uudet tilat on aina uudet vaikka onkin vanhoihin rakennuksiin tehty. Nyt sitten saadaan nähdä kuinka toimivaksi ne olemme saaneet, sillä olemme itse päässeet vaikuttamaan huone- ja muihin järjestelyihin. Projektissa mukana olleet veturimiehet ovat saaneet vaikuttaa kalustohankintoihinkin, mutta loppumetreillä kuitenkin päälliköt, jotka allekirjoittavat laskun loppusumman ovatkin vetäneet ns. henkselit ylle joidenkin kalusteiden osalta. Nyt muuttotilanteessa viemme uusiin tiloihin osan vanhoista kalustoista koska uusien tuleminen kestää jonkin aikaa. Toivotaan kuitenkin, että saamme loput uusista kalusteista mahdollisimman nopeasti tiloihin jolloin myös viihtyvyys paranee. Kemissä on sosiaalitilojen remontti edennyt suunnitelmien mukaan ja siellä uusiin ja kunnostettuihin tiloihin päästään kevään aikana. Kalustoa, uutta ja vanhaa Dr16 sarjaa ei tulla saneeraamaan vaan ajot jatkuvat niiden osalta Oulussa ja Joensuussa. Päätös on tehty VR OY:n hallituksessa ja syynä on ollut saneerauksen korkea hinta. Tämän sarjan vetureita on tällä hetkellä käytössä 18 kappaletta niin tavara- kuin osittain henkilöliikenteessä. Sm5 eli Pääkaupunki Seudun Kalustoyhtiön juna saapuu koeajoon jo tämän vuoden lopulla ensin yhdellä yksiköllä ja vuoden vaihteessa toisella. Kahdella yksiköllä tullaan ajamaan koeajot ja jos muutostarvetta on, niin ne huomioidaan lopullisessa sarjatuotannossa eli 30:ssä muussa yksikössä. Loput junayksiköt tulevat vuonna 2010 ja sen jälkeen. Sm6 eli NOJU (nopea juna). Juna jolla tullaan ajamaan Hki- Pietari-Hki väliä. Juna on vastaava kuin meillä jo käytössä oleva pendo, mutta yksikössä 7 vaunua. Yhdessä vaunussa raja- ja tullihenkilökunnan tiloja. Junassa kaksoissähköjärjestelmä johtuen Venäjän erilaisesta jännitteestä. Palavereita pidetty ja meitä kiinnostavista kohteista, kuten ohjaamon sekä ajopöydän merkkilamppujen kuin kytkimien sijoittelusta. Venäjällä omat säännökset ja ne aiheuttavat ohjaamon ajopöytään ahtautta, Vielä toistaiseksi ollaan saatu rakentaa ohjaamon sijoittelua yhteisymmärryksessä, Sm2 saneeraus etenee aikataulun mukaisesti 8-9 yksikön vuosivauhtia, 31 yhteensä tehty. Tänä vuonna vuositavoitetta nostettu 9-10kpl vuosivauhdiksi. Dv12-25 sarjan saneeraus loppuu keväällä ja sitten on melkein kaikki laitettu kuntoon, koska alkupäässä saneeratut tullaan muuttamaan muiden kanssa samanlaiseksi tämän vuoden loppuun mennessä. Veturimies 1/

14 Liiton ajankohtaista Remontti on alkanut, Tässä vaiheessa koko yläkerta purettu ja uusi rakennuksen valmistuminen toiseen kerrokseen alkanut. Teksti: Markku Vauhkonen Kuvat: Mikko Rissanen Kylmälahden kevät 2008 Kylmälahdessa on remontti alkanut. Purkutyöt ja uuden rakentaminen kestävät koko kevään. Remontin on sovittu olevan valmis toukokuun lopussa Remontin aikainen käyttö Koko päärakennus on remontissa, joten keväällä ei majoittuminen onnistu kuin aitoissa. Aitat ovat käytössä ja niissä on lämmitys, mutta henkilökohtaisen hygienian hoidossa ulkohuussi ja saunalla peseytyminen kannattaa ottaa huomioon retkiä suunnitellessa. Ruoanlaitto ei ole myöskään mahdollista ainakaan keittiössä. Saunoja voi käyttää normaalisti. Eli Kylmälahteen suuntautuvat retkeilyt kannattaa rajoittaa varmaan päivän mittaisiin tapahtumiin. myös vastaamaan paremmin useamman kokin yhteistä käyttöä. Tuvan lattia otetaan auki ja oikaistaan. Muuten tupa saa uutta ilmettä vain valaistukseen ja kalustukseen. Varustelusta Rakennukseen tulee koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Tätä samaa järjestelmää voidaan käyttää myös kesäkuuman jäähdytykseen. Jokaiseen majoitushuoneeseen tulee oma jääkaappi. Televisioita ei laiteta huoneisiin, vaan ne ovat ala- ja yläkerran oleskelutiloissa. Suihkuja tulee kaksi, kummankin kerroksen uusiin wc tiloihin. Keittiöön astianpesukone ja koko rakennukseen keskuspölyimuri. Rakennus varustetaan myös sellaisella palovaroituslaitteilla, josta saadaan hälytys gsm numeroon. Samoin tulee murtohälytys. Ja kun nykyaikaa eletään, myös langaton laajakaistayhteys on mahdollinen remontin jälkeen. Viemäröinti uudistetaan ja Kylmälahteen tulee oma pienpuhdistamo, jolla turvataan jatkossakin normien mukainen ympäristöstä huolehtiminen. Maaliskuun alussa vesikatto oli valmis, ulkolaudoitukset kunnossa, eristykset tehty ja alakerrankin remontti kovassa vauhdissa. Kesän käytöstä Ensi kesän majoitusmahdollisuudet paranevat roimasti ja Kylmälahteen saadaan hienot ja nykyaikaiset tilat majoittua omatoimilomalle. Nähtäväksi jää kuinka suosituksi tällaisen loman viettäminen kasvaa. Kylmälahteen ei olla tekemässä sellaista lomailumahdollisuutta, jossa palveluita voisi ostaa vaan omatoiminen maalaistalon idyllissä lomailu on edelleen se toimintamalli, kun Kylmälahteen lähdetään lomailemaan. Remontin laajuus Koko päärakennuksen yläkerta rakennetaan uudelleen. Alakerran majoitushuoneille tehdään pintaremontti ja kalusteet uusitaan. Välieteinen menee kokonaan uusiksi ja siihen tulee suihkullinen wc. Keittiö uusitaan kokonaan, puuhella puretaan, uusi tehdään hieman eri kohtaan, kaapistot uusitaan ja lattia korjataan. Keittiö on tarkoitus suunnitella Pihalle päin tulee parveke kuistin päälle. Kuvat on otettu Veturimies 1/2008

15 Liiton ajankohtaista Vakuuta itsesi ja perheesi jopa 50 % järjestöalennuksella! Riski, että tekevälle sattuu: 99 % Jos vahinko joskus sattuu kohdallesi, se koskettaa kaikkia niitä, joille olet tärkeä. Järjestösi jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa 50 % vastaavia yksilöllisiä henkilövakuutuksia edullisemmin*. Me Ifissä tunnemme riskit. Siksi osaamme auttaa sinua välttämään niitä. Kerromme lisää verkossa numerossa (ma pe 8 20) tai lähimmässä Ifissä. * Alennukset lasketaan turva- ja järjestökohtaisesti. Veturimies 1/

16 Kansainvälistä Risto Elonen Timo Tanner MUISTIO NTF Rautatiejaosto Tukholma Raportit maittain Ruotsi TES Vuosille tehdyt työehtosopimukset korottavat ansioita noin 7 % Ruotsin rautatieammateissa. Palkoissa on yhtiökohtaisia eroja. Palkkataso on paljon alla Suomen tason. Veturinkuljettajan loppupalkka on kuukaudessa SEK SEK Konduktööri SEK Junaemäntä SEK Radio-operaattori SEK Matalimpia palkkoja maksetaan SJAB, Green Cargo, Merresor, Tågkompaniet ja Veolialla. SEKO on ottanut uutta kurssia tehdessään uusia yrityskohtaisia sopimuksia. Rajat ylittävässä liikenteessä on aiempaa enemmän pyritty huomioimaan pohjoismaista minimitasoa. Tällä hetkellä Ruotsissa toimivilla yhtiöillä on erilaisia sopimuksia mm. työajoista, jotka on sovittu yhtiökohtaisesti. Yhtenäisten ajoaikojen pituudet vaihtelevat 5-6 h välillä. Saksalaisomisteinen Railion ryhtyy liikennöimään myös Ruotsissa. Omistus on jaettu siten, että saksalaiset omistavat 51 prosenttia, ja tanskalaiset DSB:n kautta 49 prosenttia. Green Cargo on myyt ko. koalitiolle. Yhtiö on perustettu vuoden alussa ja aloittaa toiminnan kevään aikana. Ruotsissa DSB First Group alkaa liikennöidä henkilöliikennettä Ruotsissa Öresundin liikenteessä ja nyt on kiista ajoajoista. Tanskalaiset hyväksyisivät 5 t 30 min, ruotsalaiset vaativat 5 t. Banverket Työehtosopimus on solmittu ajalle ja sopimus nostaa palkkoja vähintään 10 % tai SEK kuukaudessa Ruotsin hallitus on päättänyt yhtiöittää suurelta osin Banverketin Samalla on päätetty kilpailuttaa ratapihojen operaattorit, kaikkiaan noin kolmekymmentä eri suuruista ratapihaa. Tällä hetkellä yksi suurimmista ratapihoista on kilpailutettu ja urakoitsijana toimii Green Cargo Tavaraliikenne Ruotsissa on syntynyt uusia tavaraliikennelinjoja ja uusia yhtiötä hoitamaan liikennettä. Hector-Rail on lisäämässä liikennettä uudella yhteydellä Västeråsistä Saksaan Ruhrin alueelle. Liikenne on tarkoitus aloittaa syyskuussa 2008 ja alkaa kahdella viikoittaisella junavuorolla. Sopimus on tehty yhteistyössä suuren laivanvarustajayhtiö Van Dierenin kanssa. Alkuperäisen sopimuksen mukaan yhtiö on käynnistänyt liikenteen yhdellä päivittäisellä vuorolla Norrköpingistä Saksaan. Van Dieren on kasvanut erittäin nopeasti Skandinavian markkinoilla ja pyrkii olemaan nopea ja muutoskykyinen kuljettaja, joka on pyrkinyt kehittämään yhdistettyjä kuljetuksia. Hector Rail:in junat kulkevat samalla veturilla koko matkan ja keskinopeus on noin 70 kmh. Ruotsalainen Green Cargo ja DB Saksasta ovat allekirjoittaneet tammikuussa 2008 sopimuksen yhteisyrityksestä, joka on Raillion Skandinavia. Yhtiö aikoo ajaa noin 300 junaa Ruotsin ja Tanskan sekä Saksan välillä. Tämä vastaa noin rekka-auton kuljettamaa tavaramäärää viikos- Ruotsalaisten X 2000 saapumassa Lundin asemalle. sa. Samalla Green Cargo osti 49 % DB:n tytäryrityksestä DB Logistiikasta. Tämä uusi yhtiö tulee sulattamaan vähitellen DB:n omistaman Raillion Danmarkin. Yhtiössä työskentelee tanskalaisia veturinkuljettajia jotka on tarkoitus pyrkiä työllistämään. Tulevaisuudessa yhtiö rekrytoi kuljettajia Ruotsista sekä Saksasta. Green Cargo on myös tehnyt yhteistyösopimuksen puolalaisen rautatieyhtiön PKP:n kanssa. Tarkoituksena on kasvattaa rautatiekuljetusten volyymia maiden välisessä liikenteessä. Kalusto SJAB on päättänyt käyttää 2,4 mrd SEK kalustonsa uusimiseen. Green Cargo on tilannut kuusi uutta monivirtaveturia Bombardierilta ja tilaukseen sisältyy optio kymmenestä lisäveturista. Investointi on osa pyrkimyksestä kasvattaa rautateiden osuutta rahtikuljetuksista Ruotsin ja Saksan välillä. Hector - Rail on tilannut kymmenen uutta veturia Bombardierilta Tanskan - Ruotsin - Saksan väliseen liikenteeseen. Veturi on selvinnyt testeistä Tanskassa ja on nyt siirtynyt Ruotsiin testaamaan ATC ym laiteistoja. SJ:n tulos SJ on saanut tuloksensa myös paranemaan ja se oli vuonna 2007, 714 MSEK jossa kasvua oli edellisestä vuodesta 43 % Tuloksesta jaetaan voittopalkkioita henkilöstölle, jotka ovat suuruudeltaan noin SEK / henkilö. Rautateillä toimivat yhtiöt SEKO:n pitämän rekisterin mukaan Ruotsin rautateillä toimii tällä hetkellä yhteensä 12 eri yhtiötä henkilöliikenteessä. 16 Veturimies 1/2008

17 Kansainvälistä Tanska TES Työehtosopimus on pääosalle veturimiehiä ja yhtiöt, jotka eivät ole mukana sopimuksessa seuraavat sitä. On sovittu myös palkkausjärjestelmän uusimisesta. Siihen liittyy takuupalkkajärjestelmä. Sopimukset rautateiden virkamiesjärjestelmän lopettamisesta ja eläkeetujen säilyttämisestä on saavutettu sekä Lisäeläkehyvitys. Kustban Yhtiö liikennöi Tanskan ja Ruotsin välillä Öresundin ja Malmön välillä. Yhtiön omistaa DSB First jonka taas omistavat SJ ja DSB yhdessä. Tanskalaisen ja Ruotsalaisen henkilökunnan palkkauksessa on eroja ja yhteisymmärrykseen ei ole päästy miten junat miehitetään. Periaate 50 / 50 jaosta ei toimi ja nyt osapuolet tuntuvat joustavan työajoissakin aika paljon. Neuvottelut SEKO:n ja DJF:n välillä jatkuvat Norja Tavaraliikenne on myös Norjassa avattu täysin kilpailulle ja kaikki EU:n rautatiedirektiivit on otettu kansalliseen lainsäädäntöön. Henkilöliikenteessä on jo pitkään ollut muitakin toimijoita kuten myös rajat ylittävässä tavaraliikenteessä, mutta Norjan veturimiesten liitto on pystynyt norjalaisten yhtiöiden kanssa sopimaan työsuhteen ehdot samoin kuin NSB:llä mutta ruotsalaiset yhtiöt ovat ongelma. Norjassa tehdään yleinen eläkejärjestelmän remontti, jolloin on mahdollisuuus päästä eläkkeelle 62 vuotiaana, nyt 67 vuotiaana, Tanskalaisessa lähiliikennejunassa on erikoinen kuminen pääty. Veturinkuljettajadirektiivin tilanne Työryhmän kokous on maaliskuussa, jolloin tarkastellaan tilannetta Pohjoismaissa. Rajat ylittävän rautatieliikenteen henkilökunnan työaikasopimuksen tilanne maittain Ruotsissa SEKO on keskustellut hallituksen edustajien kanssa ja valtiopäivät käsittelee asiaa ensimmäisen kerran kesällä jolloin työaikasopimus voidaan ottaa kansalliseen työaikalakiin ehkä vuoden 2009 alusta. Norjassa on tehty esitys sopimukseen hyväksymisestä ja se tulee lakiin vielä tänä vuonna. Suomessa on tarkoitus tehdä tarvittavat pöytäkirjat asiasta LTY:n ja VML:n välillä vielä kevään 2008 aikana. Työaikadirektiivi Tanskassa implementoidaan lainsäädäntötietä, samoin Ruotsissa mutta poikkeuksena rajaasemaliikenne jota työaikadirektiivi ei koske. Yhteistyö Saksan Transnetin kanssa Yhteistyökuvioita on pyritty rakentamaan Tanskan BJF:n sekä Saksan Transnetin välillä. Ensimmäinen kokous on pidetty ja seuraavasta on sovittu. Muut asiat Norjassa on ongelmana sikäläisen paperiyhtiön perustama Pettersson Rail yhtiö, joka on rekisteröity Ruotsiin ja se käyttää ruotsalaisia veturinkuljettajia. Yhtiö aloitti liikenteen maiden välillä 2008 ja ajaa samalla myös Norjan sisäistä liikennettä ruotsalaisilla työehdoilla, jotka ovat halvemmat kuin norjalaisten. Norjan veturimiesliitto vaatii, että EU:n työaikasopimusta on noudatettava ja että Norjassa noudatetaan Norjan työehtoja cabotage -liikenteen osalta. Päätettiin lähettää asiasta kirje NTF:n puolesta yhtiölle ja siinä edellytetään toimimaan sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Norjalaisia junamaisemia. Lisää tietoa NTF:n koko pohjoismaiden toiminnasta Veturimies 1/

18 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Eläkelaskennan väliinputoajia selvitetään erityisellä kyselyllä Työryhmä asiaa selvittämään Veturimiesten liiton hallitus päätti joulukuun kokouksessaan perustaa työryhmän selvittämään eläkkeiden harkinnanvaraiseen korjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmään nimettiin Eero Kippola (puheenjohtaja), Rauno Leino, Eero Lintukangas, Hannu Torro sekä Timo Tanner (sihteeri). Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kevään 2008 aikana. Työryhmän esityksestä VML:n hallitus päätti helmikuun kokouksessaan, että jäsenistölle tehdään erityinen kysely, jonka tarkoituksena on selvittää, onko ns. vanhoihin eläke-etuuksiin oikeutettujen veturimiesten joukossa väliinputojia johtuen työstäpoissaoloista (virkavapauksista) vuosina Erityisesti halutaan tietää, kuinka paljon tällaisia veturimiehiä on ja mikä on poissaolon (virkavapauden) syy. Kysely tullaan toteuttamaan siten, että maaliskuun puolivälissä kaikille vanhan erityiseläkeikäjärjestelmän piirissä oleville postitetaan kirje ja kyselylomake ja pyydetään vastausta lomakkeessa yksilöityihin kysymyksiin. Jos Sinulla on virkavapauksia vuosina , niin pyydämme Sinua vastaamaan Sinulle lähetettävän kysymyslomakkeen kysymyksiin. Antamiasi tietoja käsitellään luottamuksellisina. Jos Sinulla ei ole tällaisia poissaoloja tai jos ne ovat keskittyneet ainoastaan yhteen kalenterivuoteen vuosina , niin Sinun ei pidä ryhtyä mihinkään vastaamistoimenpiteisiin. Jos vuosina on oltu palkattomasti poissa yhden kalenterivuoden aikana, niin tällä poissaololla ei ole merkitystä eläkkeen laskennan kannalta, koska tämä vuosi jää huonoimpana vuotena pois eläkepalkan laskennasta. Eläkkeen laskennan pääsäännöt Veturimiehen eläkkeen maksaa VR Eläkesääätiö. Eläke määräytyy VEL vapaakirjasta ja TEL vapaakirjasta lasketun ns. painotetun palkan perusteella. TEL osuuteen vaikuttavat viimeisen 10 vuoden ansiot. VEL vapaakirja määräytyy yhtiöittämistä edeltäneiden neljän kalenterivuoden ansioista eli vuosien ansioista. Näistä vuosista valitaan ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä ja lasketaan niiden keskiarvo laskemalla ansiot yhteen ja jakamalla kuukausimäärällä 24. Tulos on VEL vapaakirjan mukainen eläkepalkka. Vapaakirja korotetaan nykytasoon indeksilaskennalla. Tätä laskentaa selvitetään veturimiehen eläkeoppaassa. Indeksit ovat valmiina eläkelaskurissa. Ne löydät nettiosoitteesta Eläkkeeseen oikeuttava aika lasketaan 23 ikävuoden jälkeen tapahtuneesta valtion eläkelain (VEL) ja työeläkelakien (TEL/TyEl) palvelusta. Jos VEL -palvelua oli kertynyt 20 vuotta mennessä, niin painotetusta eläkepalkasta laskettu eläkepalkka on 66 prosenttia. Mikäli VEL palvelua on mennessä karttunut vuotta, niin eläkeprosentti on 63. Tällöin on huomattava, että yhteenlaskettua TEL- ja VEL palvelua täytyy olla kertynyt 32 vuotta, jotta 63 prosentin eläketaso toteutuisi. Alle 15 vuotta VEL palvelua omaaville täytyy eläkkeelle lähtöön mennessä karttua vähintään 30 vuotta VEL- ja TEL palvelua, jotta saavutettaisiin 60 prosentin painotettu eläkepalkka. Kun VR yhtiöitettiin vuonna 1995, niin jokainen sai kirjallisen tiedon omasta vapaakirjastaan. Jos olet hävittänyt tämän vapaakirjakirjatiedon, niin voit tilata Valtiokonttorilta otteen palvelurekisteristäsi puhelintilauksena, puhelinnumero on Kysely kohdistuu vuosiin Vuosien poikkeuksellisiin ansioihin liittyy sellainen seikka, että tuolloin esimerkiksi virkavapaalla olleet eivät voineet tietää, että palkattomuus mahdollisesti vaikuttaa heidän eläketurvaansa, koska yhtiöittäminen ja siihen liittyvät eläkekysymykset eivät olleet tiedossa. Mikäli eläkepalkkaan vaikuttavat ansiot ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset johtuen pitkistä sairauslomista tai muista hyväksyttävistä syistä, niin 18 Veturimies 1/2008

19 Liiton ajankohtaista eläkepalkkaa voidaan harkinnanvaraisesti korjata, mikä edellyttää erityisten kriteerien täyttymistä. Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen edellyttää, että veturimies ilmoittaa eläkehakemuksessaan poikkeuksellisen syyn vaikuttaneen ansioihinsa. Eläkkeenhakijan on itse esitettävä vakiintuneiden ansioiden alenemasta ja siihen vaikuttaneesta poikkeuksellisesta syystä riittävä selvitys. Jos eläköityminen on tapahtumassa vasta useiden vuosien päästä, niin ongelmaksi muodostuu sen arvioiminen, täyttyvätkö eläkkeen harkinnanvaraisen korjauksen edellytyksenä olevat edellytykset. Se voidaan ratkaista periaatteessa vasta silloin, kun kaikki tulevaa eläkettä koskevat tiedot ovat selvillä. Maaliskuun aikana tehtävän kyselyn tarkoituksena on selvittää, onko veturimiehillä sellaisia perusteltuja syitä, joiden pohjalta olisi mahdollista aikaansaada harkinnanvarainen korjaus tuleviin eläkkeisiin. Kun kyselyn tulokset on analysoitu, niin VR Eläkesäätiön ja Valtiokonttorin käydään asiasta keskustelut ja pyritään selvittämään harkinnanvaraisen korjauksen mahdollisuudet, pelisäännöt ja tulkinnat. Kun olet saanut eteesi tällaisen näkymän liiton kotisivujen kautta, olet valmis laskemaan oman oman eläkkeesi. Tarvitset tietenkin vapaakirjan tiedot ja muut ansiotietosi. Jos eläkepäivään on useampi vuosi kuten toimittajalla, on vain arvioitava tulevat ansiot. Lisäksi sen hetkinen lopullinen indeksi vielä vaikuttaa lopulliseen eläkkeeseen. Jos Sinulla on virkavapauksia vuosina , niin pyydämme Sinua vastaamaan Sinulle lähetettävän kysymyslomakkeen kysymyksiin. Antamiasi tietoja käsitellään luottamuksellisina. Veturimies 1/

20 Kentältä Miehinen luomiskertomus Aikojen alussa Jumala loi muulin ja sanoi teet työtä aamusta iltaan kantaen raskaita taakkoja. Elät viisikymmentävuotiaaksi. Muuli pyysi vain 20 vuotta elinaikaa ja näin sovittiin. Sitten luotiin koira, joka on isäntänsä paras ystävä, syö hänen ruuantähteitään, vahtii taloa ja elää 25-vuotiaaksi. Koira pyysi vain 10 elinaikaa ja näin sovittiin. Seuraavaksi tuli apina, joka roikkuu puissa ja käyttäytyy kuin idiootti ja elää 20 vuotta. Apina anoi vain 10 vuotta ja näin sovittiin. Lopuksi Jumala loi miehen ja sanoi: Sinä olet mies ja hallitset muuta luomakuntaa ja elät 20 vuotta. Mies vastasi: Se on aivan liian lyhyt aika. Anna minulle ne ylijääneet 30 vuotta muulilta, 15 vuotta koiralta ja 10 vuotta apinalta ja näin sovittiin. Niin Jumala loi miehen elämään 20 vuotta miehenä, menemään naimisiin ja elämään 30 vuotta muulina tehden raskasta työtä. Hän saa lapsia, elää 15 vuotta koirana, vahtien taloaan ja syöden lasten ruuantähteitä. Vanhoilla päivillään hän elää 10 vuotta apinana käyttäytyen kuin idiootti huvittaakseen lastenlapsiaan. 20 Veturimies 1/2008

21 Kentältä Mikko Seppälä Tarjouksessa lisävuosia, maksalaatikkoa ja kanaviillokkia Veturinkuljettajan arvokas työ. Tarjouksena lisävuosia. Mitä teet, kun eläkkeelle jäät? Takana loistava tulevaisuus. Edessä kiire ja kiusaukset sekä antoisat apinan vuodet. Lopuksi levennys Ota tarjouksesta lisävuosia Olen siinä vaiheessa elämässä, että työnantaja kiittää minua panoksestani veturinkuljettajan arvokkaassa työssä. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että teen arvokasta työtä. Työnantaja ei ainakaan tilinauhassa ole työtäni kovin arvokkaaksi ole huomioinut. Voin kuitenkin sanoa niin kuin entinen mies työnantajastaan: Ei se työntekijää kehu mutta ei se vittuilekaan. Edellinen sana on hyväksytty agressiiviksi puhekielessä, joten kai sen saa kirjoittaa lehteenkin? Esimies soitti ja kysyi mielipidettäni työnantajan tarjouksesta tehdä jatkosopimus. Hän kysyi olenko ajatellut, että saan ainakin 1000 euroa vähemmän, jos jään eläkkeelle. Sanoin ajatelleeni asiaa ja tulleeni siihen tulokseen, että jos saan eläkettä n euroa kuukaudessa tekemättä mitään, niin kuinka minun kannattaa tehdä tuota arvokasta työtä 1000 eurolla? Kerroin myös että saatuani kirjeen, menin heti seuraavana päivänä allekirjoittamaan irtisanoutumispaperin, koska tällä iällä ei koskaan tiedä, miten päässä tulevaisuudessa voi vinksahtaa. Keskustelumme päättyi yhteisymmärrykseen, että olin ratkaisuni tehnyt. Kuitenkin jokainen tekee omat ratkaisunsa jatkon suhteen ja se ratkaisu on työkavereittenkin hyväksyttävä. Ei koskaan voi tietää, mikä elämäntilanne kullakin meistä on ja mitkä ovat syyt. Tuliko minusta iso, kuluuko aika? Monta kertaa olen viime aikoina kuullut kysymyksen, että mitä aiot tehdä kun työt loppuu. Olen vastannut, että olen siinä onnellisessa asemassa, että aion jäädä eläkkeelle. Pitäisikö silloinkin vielä jotain tehdä? Mikä minusta tulee isona kysyttiin lapsena koulussa? Nyt tiedän, eläkeläinen! Kaikki sanovat, että eläkeläisillä on aina kiire. Kaveri kertoi kuulleensa, että jos eläkeläisen kalenterissa on parturiaika keskiviikkona iltapäivällä on kalenteri buukattu täyteen. Appiukon kaveri taas sanoi, että jos viikossa on kaksi sovittua asiaa kalenterissa, niin silloin pukkaa kiireen päälle. Puhumattakaan päivän muista askareista, aamulla heti seitsemäksi S-Marketin punaisten lappujen hyllylle tekemään löytöjä. Kahdeksalta aukeaa muut marketit ja sinne pitäisi ehtiä samojen hyllyjen ääreen. Siitä ryysiksestä kun selviää, niin onkin mukava rupatella muiden eläkeläisten kanssa sairauksista ja kolotuksista, vaikka hörpätä kuppi kahvia, yön yli nukkuneen pullan kera, kun senkin saa puoleen hintaan. Lopuksi vielä haukkua ne kaverit, jotka levon sairauden tai muun syyn takia eivät ole päässeet paikalle. Sitten alkaakin olla lounasaika ja kiireesti kotiin syömään eilen vanhaksi päivättyä kanaviillokkia tai maksalaatikkoa. Ruokailun jälkeen on hyvä ottaa parin tunnin päiväunet, herätäkseen iltapäivällä kahville. Silloin on luultavasti hetki aikaa lukea päivän lehdet ja katsoa vaikka televisiosta vanhan kotimaisen elokuvan. Päivällisaika alkaa olla käsillä ja syödään lounaasta riippuen se toinen vaihtoehto. Televisio auki ja kuinka ollakaan ilta tulee ennen aikojaan ja täytyy valmistautua yöpuulle, että jaksaa taas aamulla lähteä. Juhlapyhinä ja syksy- ja kevätsunnuntaina, kun kaupat ovat kiinni, niin on mukava levätä arjen askareista tai kutsua vaikka lapset ja lastenlapset kylään. En yhtään ihmettele enää eläkeläisten kiirettä, kun asiaa vähän tarkemmin ajattelee. Apinan vuodet edessä Leena Kymäläinen kirjoitti joskus Kainuun Sanomissa hauskan pakinan, jota yritän tuossa edellisellä sivulla muistella. Minulla on edessä nuo edellä mainitut apinan vuodet. Loppulevennys Loppujen lopuksi on ollut mukavaa tehdä töitä teidän kanssanne. Joku päällikkö sanoi kerran, että ei työpaikka ole sitä varten, että siellä viihdyttäisiin, siellä tehdään työtä. Meidänkin työpaikassa työmotivaatio on usein kadoksissa, eikä työnantaja sitä toimillaan ja kiristyksillään ainakaan nosta. Puhumattakaan niistä työkavereista, jotka yrittävät puukottaa selkään kateuden tai kaunan takia. Sitä en voi ymmärtää, vaikka työnantajaa yrittäisinkin ymmärtää. Silti on ollut ilo todeta, että nuori polvi on lähtenyt myös ammattiyhdistystoimintaan mukaan. Siinä toiminnassa ei kehuja saa päinvastoin. Suurimpina arvostelijoina ovat ne, jotka eivät mukana ole päättämässä, eivätkä koskaan sitä haluakaan. On mukavampi arvostella tehtyjä päätöksiä, kun itse ei tarvitse kantaa vastuuta. Kaikesta huolimatta hyvää jatkoa, jos oma ei riitä. Veturimies 1/

22 Liiton ajankohtaista Hallitus 1-08 Hallituksen kokouksen yhteydessä onniteltiin 50 vuotta täyttänyttä Juha Mikkosta. Juha Mikkonen on Joensuusta ja toisen kauden hallitusjäsen. Juha ei viettänyt päiviään, kertoi ajatelleensa ensin tehdä suuren lumilinnan pihalleen Tikkalaa, mutta alkutalven lumenpuute esti linnan juhlien järjestämisen. Kiitospuheessaan hallitukselle Juha muisteli mennyttä hallituskauttaan antoisana ja erilaisiin asioihin vaikuttamisena. Hän vertasi sitä bussimatkaan: Aivan kuin olisi ollut pitkällä bussimatkalla, jossa välillä on nähtävyyksiä ja jopa ongelmiakin, voi katsoa myös tuulevaisuuteen, kuulee aikaisemmista tapahtumista. Ennen kaikkea on voinut myös vaikuttaa bussin reittivalintaan. Onnittelut Juhalle vielä kerran. Asialistaa Kokouksen asioita on tämän lehden muissa artikkeleissa käsitelty jonkin verran, joten ohessa hieman muutakin. Hallitus päätti aloittaa tulevan vaalikokouskauden toimintaohjelman valmistelun aikaisemmasta poiketen. Hal- litus pyytää osastoja tekemään esityksiä kuluvan kevään aikana tulevaa toimintaohjelmaa varten. Asiasta tiedotus tapahtuu osastokirjeellä. Toimisto muodostaa saatujen esitysten pohjalta ensimmäisen version, joka lähetetään takaisin osastoihin kommentoitavaksi. Syksyn jälkeen osastopalautteen perusteella hallitus laatii version ohjelmasta, joka lähetetään normaalisti osasoille muun vaalikokousaineiston mukana. Vireystilatutkimukseen osallistuneet ovat saaneet lisäkyselyn, jossa udeltiin kuinka nyt menee. Tulokset ovat kohtalaisen hyvät. JKV:n tiimoilta uutisoidaan baliisien huonoa kestävyyttä, käyttöikä pitäisi olla 20 vuotta, mutta baliisit kestävätkin vain noin 6 vuotta. Ongelman syytä ei tarkkaan tiedetä. Nopeajuna-palaverit venäläisten kanssa ovat jatkuneet. Uuteen junaan tulee paljon uudistuksia suomalaisten kuljettajien kokemusten pohjalta. Staedlerin edustajien kanssa on jatkettu Sm 5 junien kehittelyä. Kiskobussien ongelmat aiheuttavat edelleen päänvaivaa. Lisäksi kiskobussikalustoon asennetaan silmänhuuhtelupullot niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin käyttöön. Hallitus myönsi kaikkiaan viisi liiton hopeista ansiomerkkiä. Dr 14 sarjan saneeraus on valmis. Vetureiden vikahistoriatietoja on saatavissa infokioskin kautta. Parempaa tiedottamista asiasta kaivataan, jotta kuljettajat osaisivat etsiytyä oikeaan paikkaan. Todettiin samalla, että järjestelmäkään ei ole ajan tasalla, sekä tiedot korjatuista vioista päivitetään satunnaisesti. Kuljettajan käsikirja tulee uudessa muodossa käyttöön marraskuussa yhtä aikaa uuden junaturvallisuussäännön kanssa. Kylmälahden remontti on alkanut ja valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Asiasta tarkemmin muualla tässä lehdessä. Hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan yhteistyössä AKT:n kanssa tontin hankintaa ja kahden paritalon rakennuttamista Ylläkselle. Toinen taloista tulisi VML:n jäsenten käyttöön. Juha Mikkonen sai ottaa vastaan 50-vuotisonnittelut hallituksen kokouksen jälkeen. Tässä hän kiitospuheessaan muistelee myös hallitustaipaleen varrella olleita asioita. 22 Veturimies 1/2008

23 Liiton ajankohtaista Veturimieslehti Lehden painaminen siirtyy Poriin Kehitys Oy:öön. Uuden painon myötä siirrytään samalla tarkkojen ilmestymispäivien käyttöön. Tänä vuonna lehti ilmestyy 17.3., 28.5., ja Syksyn lehti on samalla myös liiton 110 juhlavuoden teemalehti. Postitussyistä on päätytty kiinteämpään ilmestymisaikatauluun. Etukäteen päätetyn ilmestymispäivän seurauksena on taiton oltava valmis riittävän ajoissa ennen muun kirjapainotyön tarpeita. Näin ollen hyvät kirjoittajat ja mainostajat, ilmoitettu viimeinen aineistopäivä on ehdoton. Näin kirjoituksesi ehtii seuraavaan lehteen. Aineistopäivät ovat lehdestä aina sivulla 3 luettavissa. Veturimieslehden toimitusneuvosto päätti lisäksi, ettei nimimerkkikirjoituksia enää julkaista, vaan kirjoitta- jien on käytettävä omaa nimeään Lisäksi toimiston toivomus on, että kirjoittajan tilinumero ja tieto sivutuloveroprosentista ovat Taru Sundelin Ojalalla. Ilmoita nämä toimistoon tai laita kirjoitusaineiston yhteyteen, niin mahdollinen kirjoituspalkkio on nopeammin ja suurempana perillä. Palkkioita on hieman korotettu. Kirjoittamisiin Markku Vauhkonen Liiton viiri ja adressit Liiton toimistosta on hankittavissa osastojen käyttöön edelleen niin onnitteluadresseja kuin suruadressejakin. Samoin on saatavissa liiton viirejä erilaisiin onnitteluihin ja muistamisiin. Hinnat: Veturimiesten liiton onnittelu- ja suruadressit 5 euroa/kpl. Viirit (brodeerattu) 40 euroa/kpl. Postikulut sisältyvät tuotteiden hintaan. Tilaukset VML:n toimistoon Taru Sundelin-Ojalalle, puh. (09) tai taru.sundelin-ojala@veturimiesliitto.fi <mailto:taru tai sundelin-ojala@veturimiesliitto.fi> Veturimies 1/

24 Kentältä Teppo Nurminen Ihan ratanaulan kantaan! Oma kenkä alle? Imatran ratapihoja monta vuotta muokannut rakennusprojekti muutti vanhat työtavat ja tutun työympäristön nostaen samalla turvalaitetekniikan suoraan 50-luvulta nykypäivään. Työn valmistumisen kunniaksi pidettiin kuulemma joku paikallinen juhlatilaisuuskin, siitä en tosin tiedä enempää, vetopalvelusta kun ei edustusta kukaan muistanut paikalle kutsua, kuten ei muuten moniin paikallisiin käyttöönottopalavereihinkaan. Ja mitäpä turhia, eihän muutos periaatteessa meille niin suuri ollut, näyttää siltä että viranomaisen armosta ja cargon ja henkilöliikenteen kuluerinä sitä näillä uusillakin kiskoilla vain ajellaan, ihan kuten niillä entisilläkin. Vedä, työnnä, punainen! Siinäpä sitä informaatiota kuljettajakunnalle ihan riittävästi, ehkä jo vähän liikaakin. Joitakin uusia raiteitakin maisemaan ilmestyi. Pitkään toivottu raideyhteys ratapihalta suoraan kääntöpöydän yli tallin ykköspilttuuseen oli lähellä toteutumistaan. Vetureiden pyörityslaite oli kuitenkin ratajätkille tekniikaltaan liian monimutkainen, uudet kiskot kyllä ilmestyivät montun reunalle, mutta ei sellaiseen kohtaan, jossa pöydän lukitseminen ja matkan jatkaminen sen yli talliin olisi mahdollista. Seis-levy on nyt kääntöpöydän vieressä tämän radanrakennuksen taidonnäytteen muistomerkkinä. Uusi vetureiden seisontaraidekin saatiin, harmi vain, että erittäin kalteva sellainen. Sr1 vetureiden seisontajarru ei meinaa talvioloissa pitää vetokalua paikallaan millään. Nyt olisi ollut kerrankin tosi tarve saada kirjallinen toimintaohje tilanteeseen, mutta sellaistapa ei organisaatiomme ole pystynyt tuottamaan. Onneksi suustasuuhun tiedotus veturimiesten kesken vielä toimii kohtalaisen hyvin niin että vahinkoja ei ole päässyt sattumaan. Antakaa navigaattorit! Itsensä paikantaminen rataverkolla ei ole aina ollut helppoa ratatyöntekijöille eikä siellä liikennettä hoitaville. Ratakilometrijärjestelmä tosin on periaatteessa yksinkertainen, mittanauha vain kiinni Helsingin aseman ovenkahvaan ja siitä mitaten tolppa pystyyn jokaisen täyden kilometrin kohtaan. Rataoikaisut ovat vuosikymmenten kuluessa sekoittaneet tilannetta, niinpä kilometrejä saattaa jostain välistä puuttua useitakin ja jäljellejääneetkin ovat paikoitellen pituudeltaan 400m ja 1800m väliltä. Risteysasemien kohdilla saattaa mittaussuunta muuttua ja kilometrilukemat voivat yllättäin hypätä aivan uusille sataluvuille. Tilanteeseen kehitettiin muutama vuosi sitten parannus, jossa otettiin käyttöön suuret, valkovihreät kilometrikilvet. Niiden näkyvyys on hyvä ja kilpeen on merkitty erikseen varoitus puuttuvasta tai lyhyestä kilometristä. Ihan sattumalta tuli kuitenkin ilmi, että tämäkään parannus ei ollut aivan täydellinen. Kilvet osoittavat nyt kilometrin alkamista vain Helsingistä poispäin ajettaessa, toiseen suuntaan ne osoittavatkin ko. kilometrin loppumista. Ratakilometrin päissä on nyt siis eri numero riippuen siitä, kummasta suunnasta kilometrille ajetaan. Mitään tietoa tästä järjestelystä ei ole kuljettajilla tietääkseni ollut, eli kaksiraiteisella radalla toisiaan morjestavat kuljettajat ovat taatusti luulleet ajavansa eri kilometreillä. Voi taas jälleen kerran sanoa, että tuurilla on selvitty. Tilanne ei ihan pian tule tästä kirkastumaan. Rautatievirasto on kyllä antanut määräyksen asian korjaamiseksi, toisen suunnan kaikki kilometrikilvet on siis siirrettävä yhdellä kilometrillä taaksepäin. Ruuvimeisseleille siis riittää käyttöä, mutta siirtymäaikaa on kuitenkin monta vuotta. Koska kuljettajille ei varmaankaan tulla mitenkään informoiman siitä, missä kilpien siirtotyö kulloinkin rataverkolla etenee, tulee kilometrikilpien todellinen merkitys jatkossa olemaan heille vielä suurempi arvoitus kuin nyt. Kyllä hyvällä yhteistoiminnalla hallintoalamaisten suuntaan olisi viranomaiselle ihan rahallistakin arvoa. Jos tämä systeemi olisi aikoinaan syvällisesti esitelty vaikka VML:n Jt-toimikunnalle lausunnon antamista varten, niin veikkaan, että emme olisi tässä tilanteessa. Kevään tuoksu Täällä maaseudun rauhassa on tosi mukava seurata kevään edistymistä. Yksi varma merkki on se, että naapurin isäntä, ihan mukava mies muuten, alkaa taas ammattinsa velvoittamana levittää tuotantoeläintensä talvisia luonnollisia jätöksiä pelloilleen. Kuu kiurusta kesään, kaksi kuuta lietekärryistä. Sieltä se leipä pellosta nousee minunkin pöytääni, joten nälkää ehkäisevän tuotannon pienet ja paikalliset tuoksahdushaitat on syytä kärsiä mukisematta. Sinä päivänä aloin kuitenkin miettiä lainlaatijoiden tasapuolisuutta, kun postilaatikkooni kolahti kovat ukaasit haja-asutusalueiden uusista jätevesimääräyksistä. Näyttää siltä, että minunkin on tehtävä vanhaan mökkiini kalliit jätevesi-investoinnit ympäristön likaantumisen estämiseksi. Entiset ehjät ja toimivat, yli 40 vuotta hommaansa hoitaneet saostuskaivot eivät enää riitäkään. Kun katselen ikkunastani viljelijöiden kevätaskareita, niin en voi tuntea vaatimuksia mitenkään kohtuullisiksi. Hyväksyisiköhän Rautjärven kunnan ympäristölautakunta sellaisen ratkaisun, että laittaisin vessanpönttööni umpitulpan ja kävisin tekemässä tarpeeni naapurin pellolle? 24 Veturimies 1/2008

25 Vapaa-aika Hyvä VR:läinen kuntoremontin läpi käynyt ja omasta terveydestä kiinnostunut. Vuokatinhovi ja Vuokatin Urheiluopisto järjestävät yhteistyössä terveystreffejä eri teemojen ympärille. Monipuolisista ohjelmista jokainen löytää varmasti omansa. Ohjelmat sisältävät aina myös kunnon testauksen ja palautteen sekä ohjeita monipuoliseen arkiliikuntaan. Hinta 120 Eur/2 vrk/hlö (150 Eur/3 vrk/hlö) Hintaan sisältyy: - majoitus Säätiön tuella saunallisessa loma-asunnossa, 1 hh lisä 10,50 Eur. - puolihoito tulopäivän päivällisestä lähtöpäivän aamiaiseen - treffiohjelma Säätiön tuella testeineen - kuntotestit: pp-ergometritesti, lihaskunto- ja motorisen kunnon testit - uimahallin käyttö päivittäin - sisäliikuntatilojen vapaa käyttö -majoitus ja ruokailut Vuokatinhovilla, ohjelmat Vuokatin Urheiluopistolla Ajankohdat: Lumitreffit Tanssitreffit Lintubongaustreffit Tanssitreffit Lisätietoja ohjelmien sisällöstä saat myyntipalvelustamme puh tai myynti@vuokatinhovi.fi Varaukset Vuokatinhoviin, mainitse varatessasi Terveystreffit. TERVETULOA TERVEYSTREFFEILLE! Puh , fax myynti@vuokatinhovi.fi Vuokatinhovintie 15, Vuokatti Veturimies 1/

26 Kentältä Jari Jamalainen Tampereen Turuilta Työehtosopimus on puhuttanut edelleen paljon, ja totta on että ei se mikään huippusopimus ollut. Valtuustossa jouduttiin miettimään, kumpi sitten on parempi, lihava riita vai laiha sopu ja päätyttiin laihan sovun kannalle. Valtiovallan toimet ja sitä seuraava inflaatio tekee sen että todennäköisesti sopimuksemme tulee olemaan kokonaisvaikutukseltaan miinusmerkkinen. Toisaalta Tampereen näkökulmasta huomaa kyllä, että on enemmän ansioon vaikuttavia tekijöitä kun TES. Kun katson omaa edellisvuoden ansiotani ja viimevuoden vastaavaa niin pari prosenttia meni miinukselle vaikka nousua piti olla saman verran. Vastaava suuntaus on ollut kaikilla Tampereen ykkösvuorolaisilla, ennestäänkin meidän keskiansiot ovat olleet valtakunnan keskiarvon alapuolella. Jotkut tähän sanovat että aina jonkun on oltava keskiviivan allakin. Kyllä tietenkin mutta kun kysymys ei ole siitä että eikö tällä seudulla olisi myös hyvää työtä ja onhan ne naapureidenkin ansiot saatu eri tasolle. Edellisvuonna juttelin erään entisen aktiivin kanssa ja hän kertoi ansionsa minulle, ilman ylitöitä kuten minäkin ja kaikilla lisillä kuten minullakin ja parhaassa vuorossa kuten myös minä ja kas sitä eroa oli nimelliset kuusitoista tuhatta. Hän oli paikkakunnalta missä ei ole potkittu aisan yli, he vain ovat saaneet pitää paikkakunnalta lähtevästä hyvästä työstä reilun osan. Mikä meillä mättää, hyvää työtä on vaikka kuinka paljon, seitsemänkymmentä pikajunaa surffaa Tampereen ja Helsingin välillä ja rahtia kulkee joka suuntaan. Tiedossa on että valtakunnassa miehistö on ryhmittynyt höyryveturijaolle ja sittemmin sinne missä on ollut voimakastahtoisia poliitikkoja. Siksi työtä aina täytyy siirtää sieltä missä sitä on sinne missä sitä ei luonnollisesti ole. Hieno periaate ja täytyy nostaa hattua, mikään muu liitto ei ole pystynyt estämään miehistön siirtoja, mutta ei kai sen periaatteen tarvitse siitä lähteä että se työtä vastaanottava paikkakunta pitää aina paremmassa työssä olla. Hommassa vain on sellainen piirre että se hyvä jokapäiväinen työ on helppo siirtää ja jättää se silppu jäljelle. Kahdeksankymmentäluvun puolessavälissä me julistimme joksikin aikaa joustamattoman asenteen. Heittomiehet eivät kyselleet töitä eivätkä vastanneet puheluihin vaan tulivat töihin vain kotiin tuoduilla työmääräyksillä. Junat ajettiin aikataulujen mukaisia ajoaikoja noudattaen ja mitään ylimääräistä ei tehty. Tämä siksi että piirin päälliköltä oli vaadittu siirtämään linja työtä naapurivarikolle. Hän teki sen siirtämällä yhden parhaista pikajunapareista meiltä pois ja me kävimme siellä pakettina päivystämässä. Helpointa oli siirtää yksi kahdentoista tunnin junapari. Ongelma on samankaltainen edelleen. Hieno miksujärjestelmä kun aloittaa ajojaon, pohjoisesta, etelästä tai idästä niin lopputulos on aina se että se loppusilppu tuppaa kerääntymään tänne. Aikanaan kun Pendolinot tulivat, niin kyyniset täällä sanoivat: katsokaa vaan niin saadaan tehdä työ alkuongelmien kanssa ja sitten muut ajavat parhaat junat. Meille kyllä vakuutettiin että Tampere on keskeinen paikka jossa pitää ajoja olla, koska sieltä varautuminenkin hoidetaan. Sitten eräillä paikkakunnilla osoitettiin mieltä meitä kohtaan ja työnantajan kautta ajettiin että tehkööt omiin juniinsa kaikki vaadittavat työt. Sitten koulutettiin joka puolelle ja ajot siirtyivät sitä mukaan pois, tietenkin eihän turhaan kannattanut kouluttaa. Meille jäi sitten se varautuminen, pendovara valvoi kytkeytymisen ja kävi virittämässä pitkämatkalaisille junan, siinä olkaapa hyvä ja jatkakaa. Työnantaja määräsi että kerran viikossa tuli ajaa ainakin yksi pendojuna, se ei koskenut meitä, tosin niitä varoja oli joskus kolmekin viikossa. Eräs kahvilaemäntä sanoi minulle että: nyt ne meidänkin kuskit vihdoinkin saa ajaa niitä pendojunia. Näyttää siltä että asioihin on vaikutettu muualtakin kuin virallista tietä, no olihan sitä huudettu työnantajankin kautta jo vuosia. Nyt meille taitaa tulla kytkimien pussitusvuoro tämä kondomikerho sitten kai yhdistetään siihen varautumiseen ja vastaa viikottaista ajoa. Kerran eräs miksumies kyseli minulta: miksi toisissa junissa ei voi joustaa minuuttikaan toisissa vaikka mitä. Minä en saanut luottamusmiehenä kai yhtään ehdotustani läpi, vaikka muualta saatiin. Tampereelta läpimenevissä junissa määräävänä tekijänä, jatkaako kuljettaja vai ei näyttäisi olevan, minkälaisia kilometrirahoja maksetaan. Pohjoisesta tulevia makuuvaunujunia ei voi ajaa Tampereen ohi vaikka rahtijunan Helsinkiin voikin ajaa. Etäältä Pohjanmaalta tulevat kelajunat vaihtavat kuljettajan Tampereella, raskaita kilometrejä kertyy Tampereen jälkeen vain joitakin kymmeniä. Hämeenlinnassa sitten veturit irroitetaan, käännellään jarruasettimet, viritellään veturiajoa varten ja ajetaan veturina Riihimäkeen ja sitten yleensä on ollut veturiparin purku ja sitten joko pakettina pois tai lepohuoneelle, eli tehdään se työläämpi osa mutta korvaukset menevät muualle. Eikä siinä sinänsä mitään jos ne huonot ja hyvät savotat jakaantuisivat tasaisemmin. Sitä ei kuulemma voi ajaa perille saakka. Meillä on kelajuna lauantaisin pohjanmaalta saakka ja ihan hyvin sen voi ajaa perillekin, ei meillä ole mitään mihin perkuujäte työnnettäisiin. Itse asiassa se on ihan hyvä työvuoro. Eri asia sitten on miksi meillä esim. em. juna on, minkä vuoksi täytyy jakaa työ tuollaiseksi silpuksi. Meillä on Seinäjoelle yksi ma-ke junapari ja sitten yksipäiväisiä kolmetoista joista kahdessa toiseen suuntaan paketti. Samantapainen tilanne on Porin, Turun ja Jyväskylä-Pieksämäki suunnalla. Miksi me yleensä käymme koko rataosilla? Toisaalta kyllä me pystyisimme ne päivä raumalaiset ajamaan kun kerran ajamme ilta ja yöjunatkin. Miksi ei voida tehdä kunnon kokonaisuuksia? Luulisi että Tampere-Helsinki välillä riittäisi meille töitä ja jos vielä hoitaisimme myös Jämsä-Rauma kuljetukset ja osuutemme Riihimäen junista. Vaikuttaa siltä että se hieno portugalilainen järjestelmä pystyy tekemään 26 Veturimies 1/2008

27 Kentältä homman paljon vaikeammaksi kuin täysin sattumanvarainen jako. Joskus on sanottu että lisäpalkkiot kuuluvat sinne missä työ tehdään. Homma vain ei ole niin että työläämpi homma olisi myös parhaiten korvattua, useimmiten näin ei ole vaan määräävämpiä tekijöitä on työn tuottavuus ja millainen neuvotteluasema on ollut kun lisäpalkkio on ollut tapetilla. Ilkeintä asiassa on että se ansioiltaan paras työ on usein myös työtä josta saa mielekkäämmät vuorot, eli tässä vielä lyödään lyötyä. Olen yrittänyt tottua siihen että viikossa on aina vain ne kaksi vapaapäivää, viimejaksossa tosin ei ollut ihan sitäkään. Nyt kun syksyn aikaan olen kolmannen kerran heittojaksossa ja joka ainoa maanantai on ollut aamuyön lähtö. Viimeksi kun oli sunnuntai vapaapäivä soitin työni sanoen: aamuyöllä varmaan joo 0.49 en pystynyt lepäämään, harmitti niin vietävästi. Kaikkea ei tietenkään pysty jakamaan tasapuolisesti mutta parempaan päästäisiin kun ei silputtaisi kaikkea. Tiedän että tästä tulee taas kova huuto mutta uskon tekeväni reilusti ottavani asian näin esille enkä selän takana enkä lobbaamalla muita tahoja. Jos kaikki sanomani johtuu puhtaasti sattumasta, niin ei siitä kannata suivaantua, mutta jos asioihin on aktiivisesti vaikutettu, niin on hieman syytäkin ottaa itseensä. Pitää muistaa että meidän työaikasääntömme on tehty työntekijöiden suojelemiseksi. Jos suojeluperiaate joustaa kilometrirahojen mukaan niin silloin ollaan melkoisessa suossa, meille nauraa naurismaan aidatkin ja tulee harkita koko säännöksiä. Reilu pari vuotta sitten satuin Riihimäellä erään päällikön ja miksuvastaavan kanssa samaan ruokapöytään ja sanoin etten työurani aikana tule enää näkemään kunnollista työvuoroa. He vakuuttelivat että kyllä tulet, nyt on niin hyvät välineet että onnistuu ja he epäilivät että jään vielä ylipalvelukseenkin. Aika kyllä loppuu, viimeksi olen kokenut hyvän työvuoron ollessani ykkösvuoron koneapulaisena kahdeksankymmentäluvun alkupuolella. Ylipalvelusta voisin harkita jos saisi tehdä keikan silloin tällöin mutta kuka ihmeen masokisti voi jäädä linjavuoroon Tampereella, jos pois pääsee. Kyllä ne ylipalvelumiehet tulevat olemaan niillä paikkakunnilla joiden työvuoroihin on kertynyt sitä kermaa. Harmittava asia vain on että sitä eläkettä on kertynyt täällä paljon vähemmän. Kemijärven sellutehdas lopetettiin vaikka kannattikin, samoin Summan paperitehdas. Amerikan seikkailu tuotti miljarditappiot ja varmaan oli myös osasyy Suomen toimintojen pienentämiselle. Puupula ei voi olla todellinen syy, ainahan on sitä toitotettu että puu kasvaa enemmän kun keritään hakkaamaan. Amerikassa ei voinut odottaa muuta kun tappiota jos tehdas on melkein koko ajan lakossa mitä se suomalaisomistuksessa oli. Nokian tehtaan siirto Saksasta Romaniaan oli saksalaisille kova isku ja he myös näyttivät sen, väläyttivätpä jopa suomalaisten tuotteiden boikottia. Työntekijät kertoivat että johtaja kertoi asian suomeksi ja tulkki käänsi saksaksi. Romanialaiset työaikasäännökset vaikuttavat olevan liian tiukat Nokialle vaikka sallivat tehdä kymmenen tuntia enemmän viikossa kun mitä länsimaissa on tehty. Tuntuu että kärsivä osapuoli on aina se työntekijä mutta mikä sitten on yhteinen nimittäjä jos kerran kovaan kuriin tottuneet saksalaisetkin lähtevät barrikadeille. Ettei se vaan olisi suomalainen johtamistaito. Joskus kuulin että kun työntekijöitä alettiin meille värväämään, niin olisi pitänyt tehdä toisin päin ja aloittaa johtajista. Psykologinen ote tuntuu olevan meidän johtajiltamme hukassa. Meillä on totuttu siihen että vähän aikaa kiukutellaan ja sitten tyydytään, oli asia miten vaan. Tai sitten se ahneus on päässyt liiallisiin mittasuhteisiin. Koko kuva ei edes asiasta näy, Lielahden tehdas Tampereella suljetaan samaan syssyyn kun Kemijärvi ja Summa, mutta ei mitään kiukuttelua ole näkynyt vaikka saman verran joutuu pois kun Kemijärveltäkin. Tietenkin isku Kemijärveläisille kaupunkina on kovempi mutta ei pääse Lielahden tehtaaltakaan kukaan vastaavaan työhön. Tuskin heitä lohdutta se että prosentuaalisesti ei vaikuttanut niin kovalta. Toki muuta puskuria Tampereella on mutta meneminen hyväpalkkaisesta tehdastyöstä palvelutöihin on kova paikka. Suomessa taidetaan olla liian kilttejä ja hyväksyä liikaa. Minua otti päähän kun Nokian ex-johtaja puhui televisiossa, että firman tulee aina pyrkiä maksimitulokseen. Muutenhan se olisi kun Suomen kiekkomaajoukkue pyrkisi vain välttävään tulokseen. Onko tosiaan niin että kun on tarpeeksi arvostettu asema voi puhua mitä tahansa. Veturimiesten luottamusmies ei voi moisia ääliömäisyyksiä päästää suustaan. Kiekkojoukkueemme ei tarvitse eikä kannata pyrkiä taloudelliseen menestykseen, urheilulliseen kylläkin. Hyvä työ ei aina takaa hyvää taloudellista menestystä. Urheilumenestys ja bisnes eivät kulje käsi kädessä, Amerikassa takavuosina kun joukkue ei menestynyt niin johto määräsi heidät tappelemaan, se toi yhtä lailla katsojia kun hyvä pelikin. Jalkapalloilussa Tampere United ei ole jättänyt mitään epäselvää urheilullisesti, silti sen talous on miltei kuralla. Ehkä asia muistuttaa enemmän sitä että Stora-Enson johtajatkin nostivat mahtavat optiot, vaikka mistään hyvistä ansioista ei voikaan puhua. Eri asia on esim. Fortumin Lilius, hänhän sentään myi tankkerit, Pohjanmeren ja Lähi-Idän öljykentät ja siksi sai hyvin positiivisen tuloksen. Pojoismainen energian hinnoittelu nosti myös sähkön hintaa roimasti vaikka välillä ei ole edes kunnon siirtoverkkoa. Pitävätköhän meidän johtajamme itseään niin ylivertaisina ja muita niin kyvyttöminä että voivat toimia miten vaan. Eikö muistissa ole miten meidän paperiteollisuudelle meinasi käydä kun Saksassa boikotoitiin paperiamme vanhojen metsien hakkuiden takia. Miten yksi sveitsiläinen televisio-ohjelma lopetti koko turkistarhauksen kertaalleen Suomesta. Miten voi käydä jos Nokia boikotti laajenee. Kyllä johtajien pitäisi olla tuntosarvet herkillä, oli se oma ego sitten kuinka iso tahansa. Etenkin ihmisten toimille, sillä kyllä kaikki talous kuitenkin siihen peruskuluttajaan kiertyy. Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan ilman mitään toimituksellisia toimenpiteitä. Toim.huom. Veturimies 1/

28 Vapaa-aika SAK:n jäsenmikrot on valmistettu Suomessa SAK:n jäsenmikromallit 2008 ovat nyt tulleet myyntiin. Kempeleläisen Pomi Finland Oy:n valmistamat jäsenmikropaketit on koottu laadukkaista komponenteista ja ne hyödyntävät uusinta tietotekniikkaa. Jäsenmikromallistoon kuuluu kaksi pöytämikroa ja kaksi kannettavaa, joissa kaikissa on käyttöjärjestelmänä Windowsin suomenkielinen Vista Home Premium. Edullisin pöytämikromalli maksaa 790 euroa ja kannettavankin saa nyt 890 eurolla. Suomenkielinen puhelintuki, ilmainen kotiinkuljetus ja kahden vuoden takuu Kaikkiin SAK:n jäsenmikropaketteihin sisältyy ilmainen kotiinkuljetus ympäri Suomea, F-Secure Internet Security virussuoja- ja palomuuriohjelmisto kahden vuoden lisenssillä, 19 kielen jättisanasto, suomenkielinen puhelintuki ja noutotakuu kahden vuoden ajan sekä takuuajan kestävä takaisinostositoumus 15 %:lla alkuperäisestä hinnasta. Pöytämikropaketteihin kuuluu myös ylijännitesuoja-jatkojohto. SAK:n jäsenmikrojen takuuaikaa sekä virussuoja- ja palomuuriohjelmiston lisenssiä voi pidentää erillisen lisäturvan avulla. Lisäturva pidentää pöytäkoneiden takuuaikaa ja lisenssiä kahdella vuodella ja kannettavien takuuaikaa ja lisenssiä yhdellä vuodella. Jäsenmikropaketit on suunniteltu niin, että ne kattavat sellaisenaan käyttäjien perustarpeet. Niihin on kuitenkin tarjolla myös runsas valikoima muita lisäominaisuuksia ja -laitteita, mm. erilaisia kirjoittimia, ohjelmistopaketteja ja WLAN-tukiasemia. Lisäksi jäsenmikrojen tehoa ja mm. näytön kokoa voi lisätä erilaisten vaihtoehtojen avulla. Lisätietoja SAK:n jäsenmikroista saa Pomin nettipalvelusta osoitteesta Tilaukset voit tehdä soittamalla numeroon (Pomin puhelinmyynti, arkisin klo 9-17) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Pomin puhelinmyynti antaa myös asiantuntevaa opastusta sopivan tietokoneen valinnasta. Jäsenmikropaketit SAK:n jäsenmikro edullinen joka perheen yleiskone Intel Core2 Duo 1,8 GHz prosessori 2 Gt keskusmuisti 160 Gt kiintolevy DVD-RW-asema 32 in 1 -muistikortinlukija 19" LCD-näyttö Takuu 2 v Hinta 790 e + kahden vuoden lisäturva: +130 e = 920 e + kahden vuoden lisäturva ja mustesuihkukirjoitin: +190 e = 980 e SAK:n jäsenmikro 2008 teho - vaativan käyttäjän tehopakkaus ( alla ) Intel Core2 Duo 2,66 GHz prosessori 3 Gt keskusmuisti 320 Gt kiintolevy DVD-RW-asema 32 in 1 -muistikortinlukija Geforce 8600GT PCI-E 512 Mt näytönohjain 20" LCD-laajakuvanäyttö Takuu 2 v Hinta 1290 e + kahden vuoden lisäturva: +130 e = 1420 e + kahden vuoden lisäturva ja mustesuihkukirjoitin: +190 e = 1480 e SAK:n kannettava edullinen kodin peruskannettava Intel Celeron 1,86 GHz prosessori 2 Gt keskusmuisti 120 Gt kiintolevy DualDVD-asema WLAN 15,4" widexga-näyttö Paino n. 3 kg Takuu 2 v Hinta 890 e + yhden vuoden lisäturva: +130 e = 1020 e + yhden vuoden lisäturva ja mustesuihkukirjoitin: +190 e = 1080 e SAK:n kannettava 2008 teho - tehokas työväline matkalle ja kotiin Intel Core2 Duo 2,0 GHz prosessori 2 Gt keskusmuisti 160 Gt kiintolevy DualDVD-asema WLAN NVIDIA G73M 256 Mt näytönohjain 15,4" widexga-näyttö Paino n. 3 kg Takuu 2 v Hinta 1290 e + yhden vuoden lisäturva: +130 e = 1420 e + yhden vuoden lisäturva ja mustesuihkukirjoitin: +190 e = 1480 e Tilaukset ja lisätiedot SAK:n jäsenmikrot voi maksaa ennakkomaksulla, postiennakkona tai osamaksulla. Pomi-rahoituksen osamaksulla jäsenmikron maksuaika on 12, 24, 36, 48 tai 60 kuukautta. Rahoituksen korko on 12 % (todellinen vuosikorko 12,69 %) eikä siitä peritä muita kuluja. 28 Veturimies 1/2008

29 Kentältä Antti Laajalahti Kotkan talvisia kuulumisia Kari Mikkonen oli puheenjohtajana Kotkan osastossa 27 vuotta! Kotkan osastolla oli vuosikokous. Tässä kokouksessa oli tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi eräs tapahtuma joka lienee ainutlaatuinen Suomessa. Kotkan osaston entistä puheenjohtajaa Kari Mikkosta muistettiin hienosti kaiverretulla kellolla, ns. taskunauriilla. Kellon lisäksi myönnettiin kunniapuheenjohtajan arvo. Nämä tulivat Mikkosen pitkäaikaisesta osaston puheenjohtajuudesta ja lukuisista muista osaston hyväksi tehdyistä töistä. Mikkosen Karin tai kuten monet tuntevat hänet nimellä Kapa, yhtäjaksoinen osastomme puheenjohtajuus kesti 27 vuotta. Mahtaako löytyä muista osastoista vastaavaa? Kun puhutaan Kotkasta tulee monelle varmaan mieleen myös Kapa. Kaksi kovaa Koota ovat monen muistissa parina. Radio, ohjaus ja direktiivit Tulevaisuuden näkymät herättivät myös keskustelua. R-veturi on kysymysmerkki vailla vastauksia. Mikä on sellaisen paikan kuten Kotkan tulevaisuus, jossa ei ole muuta kuin vaihtotyötä? Lisäksi EU:lta tullut rautatiedirektiivi, kuinka se vaikuttaa? Tuossa direktiivissä määritellään selvästi mikä on veturi ja kellä sitä on oikeus ajaa. Myöskin r-veturin kuljettaja tarvitsee kuljettajakurssin muiden kuljettajien tavoin. Direktiivissä on eräs porsaanreikä mitä ehkä aiotaan satamaliikenteessä hyödyntää. Siinä on nimittäin maininta ettei suljetulla alueella veturia liikutteleva henkilö tarvitse kuljettajakoulutusta. Ehkäpä satamat suljetaan muulta liikenteeltä r-vetureiden temmellyskentiksi. Tarkoittaako tämä ettei ole muuta liikennettä? Ei myöskään auto- ja satamaoperaattoreiden työkonekoneliikennettä? Työnantajalta tähän tuskin vastausta saa. Suurin informaatio rahvaalle on tullut valtakunnallisten sanomalehtien kautta. Jotenkin tuntuu, että peli olisi reilumpaa, jos asiat ja aikomukset puhuttaisiin etukäteen selviksi. Paljon peräänkuulutettu me henki tuntuu haihtuvan taivaantuuliin ja annetaan työntekijöiden tuntea, että he ovat jossakin päättäjän tuolin jalkojen tasolla. Onko tällainen sanelupolitiikka järkevää, jos ainoa tehokas vastaus on jonkinasteinen työnseisaus tms? Näinhän meneteltiin esim. Dr16 vetureiden kohdalla. Kuunneltiin vääriä profeettoja ja veturimiehet ohitettiin 5-0. Veturit ja ajotyyli vaihtoon Niissä asioissa, joiden perusteella Dr16 sarjaa ei kelpuutettu vaihtotyöhön, on jonkinmoisia virheitä. Esim. rappujen nousu radio mukana on vaarallista, koska oven avaukseen joutuu irrottamaan toisen käden kaiteesta. Eihän se näin ole. Dr16 on ainut veturi jossa oven voi avata siten, että pitää molemmilla käsillä kaiteista kiinni. Siksi se toinen kahva siellä oven alareunassa on. Myös se väittämä tuntuu oudolta, että veturi kiihtyy huonosti ja tämä aiheuttaa vaaraa pieniä rakoja kiinni painettaessa. Täytynee ruveta muuttamaan ajotyyliä. Kun on pieni rako, niin paljon portaita ja sitten jarrut irti. En tosin ymmärrä kuinka tämä lisää turvallisuutta. Ehkä niin, että kun pieni rako mäjäytetään vauhdikkaasti kiinni, niin ei ehdi sattua mitään. Kokeilemallahan tuokin asia selvinnee. Kai nämä pienet raot ovat yhtä vaarallisia hiljaa kiinni painettuna muillakin vetureilla. Kulmarappusten kanssa oli outoja ongelmia. Samat kulmaraput mitkä hylättiin Dr16:ssa saivat kirjallisen hyväksynnän Dv12:ssa. Maailma on täynnä ihmeellisiä kiemuroita. Kanavat auki Kulunut lauha talvi on ruvennut herättämään ajatuksia Saimaan kanavan ympärivuotisesta aukipitämisestä. Tätä mahdollisuutta pohdittiin Tv uutisissa. Tämä aiheuttaisi rautatieliikenteeseen jonkinmoista vähennystä talviaikaan. Saimaan liikenne on siirtynyt tavallisesti talvella junakuljetuksina eräänlaiseksi lisäliikenteeksi Kotkaan ja Haminaan. Jos kanava on talvisin auki tämä liikenne jää rautateiltä pois. Mukavaa kevään odotusta. Veturimies 1/

30 Vapaa-aika Teksti ja kuvat, Timo Satomaa Imatralla pelattiin salibandya Isäntäjoukkue Imatra vei 2008 mestaruuden. Eturivissä palkintojen kanssa Arto Lampi, joka vastasi kisojen järjestelyistä yhdessä Juha Vainikan kanssa. Välivuoden jälkeen pelattiin, nyt kahdennentoista kerran, liiton salibandy mestaruudesta. Kisaisäntänä toimi Imatran osasto, sieltä puuhamiehinä Juha Vainikka ja Arto Lampi. Ottelu paikkana oli Imatran urheilutalo, Vuoksen rannalla, sama paikka missä oltiin näissä merkeissä edellisen kerran Imatralle vastuu kisojen järjestämisestä tuli lyhyellä varoitusajalla, koska syksyn aikana selvisi että Jyväskylä ei ehdi saada uutta hallia, eikä siksi voi kisoja järjestää. Uutta kisapaikkaa haettaessa, Imatra lupasi selvittää mahdollisuutensa ottaa kisat hoidettavakseen, lyhyen selvityskierroksen jälkeen he lupasivatkin homman hoitaa. Järjestelyt saivat kiitosta pelaajilta pitkin matkaa turnauksen edetessä, tässä vielä kerran kiitos järjestäjille, hienosti hoidetusta tapahtumasta. Turnaukseen osallistui kaksitoista joukkuetta joissa oli pelaajia seitsemästätoista osastosta, Lappeenranta oli nyt ensimmäistä kertaa mukana omalla joukkueella. Helsinki oli puolustamassa mestaruuttaan vuodelta Joukkueet oli jaettu kolmeen lohkoon, viimevuoden sijoitusten perusteella. Ensimmäisenä päivänä pelattiin yksinkertainen sarja, jolla lohkojen paremmuusjärjestys selvitettiin. Peliaika oli suoraan kaksikymmentäviisi minuuttia. Isäntä joukkue Imatra alkoi vahvat esityksensä välittömästi ensimmäisestä ottelusta lähtien, vastaan asettunut Oulu sai kylmää kyytiä nuorelta isäntäjoukkueelta, ottelun tulos oli selkeä Oulun kunniaksi voi- Lohkojako ja ensimmäisen päivän tulokset. A Lohko B Lohko C Lohko Helsinki Imatra Kemi/Roi Kontiomäki/Ilm/Kuo Oulu Kokkola/Yv Joensuu Pieksämäki/Jy Turku Lappeenranta Kouvola Tampere Kenttä A Kenttä B Imr Ol 10 1 Pm/Jy Kv 2 2 Hki Kon/Ilm/Kuo 3 4 Kem/Roi Kok/Yv 3 4 Pm/Jy Imr 0 4 Jns Lr 5 0 Jns Hki 2 3 Kv Ol 2 4 Tku Kem/Roi 4 3 Lr Kon/Ilm/Kuo 3 7 Tku Tpe 7 0 Tpe Kok/Yv 0 5 Ol Pm/Jy 2 2 Kv Imr 0 5 Kon/Ilm/Kuo Jns 3 2 Lr Hki 0 5 Kok/Yv Tku 4 2 Tpe Kem/Roi Veturimies 1/2008

31 Vapaa-aika taneen kuitenkin lukea se, että koko turnauksessa ainoa Imatralle tehty maali tuli tässä ensimmäisessä pelissä, heidän täydellisen menestyksen mursi Oulun Tarmo Kaisto. Kaikki lohko voittajat selvittivät tiensä kärkipaikalle puhtaasti, kolmella voitolla. Muista sijoista, ainoastaan B lohkossa oli tuloksia vertaamalla tiukempaa taistoa, kun Pieksämäki/Jyväskylä taisteli tasatulokseen Oulua Ja Kouvolaa vastaan. Vaikka tulos onkin se mikä ratkaisee, ei se kuitenkaan kerro pelistä kaikkea, kyllä kovia taisteluita käytiin kaikissa otteluissa ennen kuin paremmuus oli ratkaistu. Lohkojärjestys ensimmäisen päivän jälkeen, A Lohko B Lohko C Lohko 1. Kon/Ilm/Kuo 6 pist. 1. Imr 6 pist. 1. Kok/Yv 6 pist. 2. Hki 4 pist. 2. Ol 3 pist. 2. Tku 4 pist. 3. Jns 2 pist. 3. Pm/Jy 2 pist. 3. Kem/Roi 2 pist. 4. Lr 0 pist. 4. Kv 1 pist. 4. Tpe 0 pist. Kenttä A Kenttä B B1 A1 Imr Kon/Ilm/Kuo 6 0 B2 A2 Ol Hki 0 4 B3 A3 Pm/Jy Jns 1 3 B4 A4 Kv Lr 1 2 A1 C1 Kon/Ilm/kuo Kok/Yv1 3 A2 C2 Hki Tku5 7 C3 B3 Kem/Roi Pm/Jy 0 4 C4 B4 Tpe Kv 2 4 C1 B1 Kok/Yv Imr 0 6 C2 B2 Tku Ol 0 2 A3 C3 Jns Kem/Roi 3 4 A4 C4 Lr Tpe 3 6 Toinen päivä Toisena päivänä lohkovoittajat pelaavat sijoista 1 3, lohkokakkoset 4 6 jne. Peliaika toisen päivän peleihin oli, suoraan kolmekymmentä minuuttia. Imatra jatkoi ensimmäisen päivän tyyliin varmaa peliä, voittamalla molemmat toisen päivän vastustajansa selvin lukemin 6 0, he selvittivät itsensä vuoden 2008 mestariksi. Toiseksi tuli Kok/Yv voittamalla Kon/Ilm/Kuo joukkueen lukemin 3 1. Muista sijoituksista pelattaessa ei erot ollut enää niin selviä kuin kärkikolmikon kohdalla. Sijoista 4 6, 7 9 kuin pelaavat joukkueet voittivat toisen ja hävisivät toisen ottelunsa. Sijoitukset ratkaistiin maalierojen perusteella, sijoissa 10 ja 11 meni sekin vielä tasan ja näiden järjestys ratkaistiin tehtyjen maalien perusteella. Maalikuninkuuden vei jo toista kertaa peräkkäin Turun Kari Ojanen, yhdeksällä osumalla. Lopuksi Kisat olivat kaikin puolin onnistuneet. Pelit olivat reiluja, hyvässä hengessä taisteltiin tosissaan periksi antamatta mestaruudesta. Kiitokset ansaitsevat myös pelit viheltänyt tuomari kaksikko, he ymmärsivät turnauksen luonteen, heidän vetämä linja sai hyväksynnän ja kehuja pelaajilta. Turnauksen ainoa haaveri oli yksi nuljahtanut nilkka, sekin asettui kylmillä kääreillä ja onneksi vakavammalta vältyttiin. Joukkueenjohtajien palaverissa todettiin että ajankohdan siirtäminen syksyltä, tammi- helmikuun vaihteeseen, oli hyvä asia ja tulevaisuudessa Sijoitukset 1. Imr Pist Kok/Yv Pist Kon/Ilm Pist Hki Pist Tku Pist Ol Pist Pm/Jy Pist 2 8. Jns Pist Kem/Roi Pist Tpe Pist Kv Pist Lr Pist. -2 kisat tullaan järjestämään näin sydän talvella. Vuoden 2009 kisat järjestää Jyväskylä. Maalintekijäpörssi Ojanen Kari, Tku 9 Lampi Arto, Imr 8 Eskelinen Matti, Ilm 7 Hiltunen Jorma, Kem 6 Koski Aarre, Roi 5 Kylmänen Armas, Ol 5 Nikula vesa, Yv 5 Putkonen Jorma, Jns 5 Varis Tommi, Imr 5 Jokelainen Aulis, Kon 4 Myllys Esko, Imr 4 Äikää Jarno, Imr 4 Turun Yrjö Wilen tuulettaa maalin kunniaksi, toisen päivän ottelu Tku Hki päättyi 7 5. Maalin edustalla kisojen maalikuningas, Turun Kari Ojanen. Veturimies 1/

32 Vapaa-aika Teksti ja kuvat; Timo Satomaa Hiihtomestaruudet ratkottiin Seinäjoella Seinäjoen osasto järjesti tänä vuonna veturimiesten hiihtokisat, kisat hiihdettiin , Jouppilan vuoren talviurheilukeskuksen maisemissa. Puuhamiehinä osastosta ansiokkaasti toimivat Pertti Kaukola ja Jari Oravasaari, ajanoton ja tulospalvelun järjestäjät olivat antaneet Seinäjoen Hiihtoseuran hoidettavaksi. Järjestelyt olivat erittäin onnistuneet, niissä oli satsattu kisojen toiminnalliseen läpivientiin, ja nähty vaivaa iltaohjelman, yhteisruokailuun ja sen yhteyteen järjestettyyn palkintojen jakotilaisuuteen. Kaikki eivät kuitenkaan päässeet tästä koko paketista nauttimaan, kuka mistäkin syystä. Kiitokset vielä järjestäjille, kaikkien osanottajien puolesta. Kaikki tietävät kuinka lämmin ja vähäluminen tämä kuluva talvi on suurimmassa osassa Suomen maata ollut, kisa järjestelyissäkin oli varauduttu siihen että joudutaan ehkä hiihtämään tynkäkisa. Siihen oli varauduttu, että jos lunta ei tule taivaalta, niin hiihdetään viereisen jäähallin jäältä höylätyllä lumella stadionalueelle tehdyllä ladun pätkällä. Pari päivää ennen kisoja kuitenkin lunta tuli ja maastoon ehti valmistua kunnon hiihtoreitti. Kisapäivien sää oli pilvinen ja asteen pari pakkasen puolella. Ensimmäisenä päivänä hiihdettiin henkilökohtaisista mestaruuksista. Sarjoja oli kahdeksan, osanottajia niissä yhteensä 29, 13 osastosta, viimehetken pois jääntejä oli neljä. Hiihdettävä lenkki oli 3 km pitkä, niin siis 5 km hiihtäjät hiihtivät todellisuudessa 6 km kierrettyään reitin kahdesti ja 10 km hiihtäjät selvisivät 9 km:llä, kun he kiersivät reitin kolmesti. Kisojen nopeimman ajan viidellä kilometrillä hiihti jo toisena vuonna peräkkäin Kouvolan Väinö Mäkelä, nyt ajalla Ensimmäistä kertaa nyt järjestetty retkisarja sai hyvin osallistujia, kymmenen urhoollista lähti hiihtämään. Retkisarjan toivotaan tulevina vuosina saavan uusia ihmisiä lähtemään mukaan tähän yhteiseen talviseen tapahtumaan. Siinä ei kilpailla toisiaan vastaan, vaan ennen lähtöä hiihtäjä arvioi ajan jonka hän käyttää lenkin kiertämiseen. Matkaan lähdetään ilman kelloa ja joka hiihtää tarkimmin lähimmäs arvioimaansa aikaa on voittaja. Tunnustukseksi tämä tarkin hiihtäjä sai Markku Vauhkosen suunnitteleman Riploomin asetettavaksi kunniapaikalle kotinsa seinälle, kotiväen ja vieraiden ihasteltavaksi. Liiton ensimmäisen tarkin hiihtäjä tittelin vei Tampereen Rauno Riihimäki. Kaiken tämän kunnian ja maineen lisäksi tässä retkisarjassa arvottiin sarjaan osallistujien kesken hotelliviikonloppu kahdelle Sokos Hotelli Lakeudessa. Onnetar suosi Veikko Hakalaa Seinäjoelta. Parisprintin mitalijoukkueet. 1. Imatran Mika Lampinen ja Jouko Behm. 2. Kouvolan Väinö Mäkelä ja Tapani Bragge. 3.Porin Tapio Mannila ja Kalle Kaunisto. 32 Veturimies 1/2008

33 Vapaa-aika Toisen päivän parisprinttiin osallistui kahdestatoista ilmoittautuneesta yksitoista joukkuetta. Tänä vuonna parisprintissä kaksihenkiset joukkueet kiersivät n.800m matkan neljästi. Nopeimmin tehtävästä tänä vuonna suoriutui Imatran joukkue ja katkaisi näin Kouvolan viiden vuoden voittoputken. Imatran ja Kouvolan taistelu mestaruudesta oli tiukka. Ensimmäiseltä osuudelta Kouvolan Tapani Bragge tuli ennen Imatran Jouko Behmiä vaihtoon ja lähetti toiselle osuudelle Väinö Mäkelän. Perään ampaissut Mika Lampinen aloitti heti takaa-ajon ja parivaljakon tullessa lenkiltä takaisin stadionalueelle, välimatka oli jo kurottu umpeen ja ennen viimeisen suoran aukeamista Mika ohitti Väinön ja Imatra lähti kärki paikalta kolmannelle osuudelle. Sieltä taistelupari tuli taas järjestys vaihtuneena, mutta Jouko oli kuitenkin aivan tuntumassa ja ankkuriosuudella Mika sai Väinön tavoitettua ja lasketteli stadionille ja maaliin selvässä johdossa, näin parisprintin voittajien luetteloon saatiin kirjata uudet nimet ja uusi paikkakunta. Vuoden 2009 kisat järjestää Imatra. 5 km:llä nopeimman ajan hiihtänyt Kouvolan Väinö Mäkelä pokkaamassa kiertopalkintoa Jorma Isosomppilta, etualalla järjestelyissä mukana ollut Jari Oravasaari. Retkisarjassa hiihtäjä ilmoittaa ennen lähtöä ajan, joka häneltä kuluu lenkin kiertämiseen. Lähimmäs omaa arvaustaan hiihtänyt on voittaja. Nyt ensimmäistä kertaa hiihdetyssä retkisarjan hiihdossa tarkin hiihtäjä oli Tampereen Rauno Riihimäki, hän käytti hiihtoonsa 38s enempi kuin arvioi. Tulokset N 5 km 1. Jokinen Marja, Kok MYL 10 km 1. Lankinen Mika, Imr Tervonen Reijo, Tpe M40 10 km 1. Behm Jouko, Imr Viikki Seppo, Vlp M45 5 km 1. Erkkilä Jouko, Kok Hakalahti Esa, Yv Mattila Risto, Yv M50 5 km 1. Mäkelä Väinö, Kv Mannila Tapio, Pri Eskelinen Reijo, Pm Bragge Tapani, Kv Autio Jorma, Yv Hartikainen Juha, Ilm Hyvönen kari, Yv Eskelinen Erkki, Pm Kaunisto Kalle, Pri Virta Timo, Tpe M55 5 km 1. Nisula Leino, Vlp Savioja Kari, Sk Salo Erkki, Sk M60 5 km 1. Jokinen Leo, Kok Immonen Otto, Jns Tölkkö kari, Tku M65 5 km 1. Hokkanen Mikko, Jy Sydänmaalakka A, Kv Pursiainen Pertti, Kv Raatikainen Aimo, Pm Kuljukka Veikko, Pm Retkisarja, tarkkuushiihto 1. Riihimäki Rauno, Tpe +0,38 2. Hakala Veikko, Sk - 1,59 3. Mustakorpi Mauri, Sk - 2,17 4. Saarenpää Tarmo, Sk - 2,24 5. Kuusisto J-P, Tpe +3,39 6. Sumi Toivo, Kv - 3,48 7. Laitila Veli, Sk - 6,22 8. Sorvisto Jarmo, Yv - 7,19 9. Sipiläinen Ari, Tpe +8, Kallio Matti, Sk - 13, Parisprintti 1. Imr Jouko Behm Mika Lankinen Kv1 Tapani Bragge Väinö Mäkelä Pri Kalle Kaunisto Tapio Mannila Pm Erkki Eskelinen Reijo Eskelinen Yv1 Jorma Autio Esa Hakalahti Kv2 Pentti Pursiainen Arto Sydänmaanlakka Sk2 Erkki Salo Kari Savioja Yv2 Jarmo Sorvisto Risto Mattila Sk1 Tarmo Saarenpää Mauri Mustakorpi TpeTimo Virta Reijo Tervonen Veturimies 1/

34 Vapaa-aika 34 Veturimies 1/2008

35 Vapaa-aika RISTIKKO Ristikko 4-07 oikea ratkaisu Ristikon palautus huhtikuun loppuun mennessä: Veturimieslehti Ristikko Kesäkatu Pieksämäki Kahdelle oikeinvastanneelle arvotaan VML:n logolla varustettu rannekello. Edellisen ristikon voittajat ovat: Olavi Nurmi Vr Cargo, Turku ja Ari Kosunen Pieksämäki. Onneksi olkoon. Veturimies 1/

36 Vapaa-aika VETURIMIESTEN GOLF-MESTARUUSKILPAILUT 2008 Kilpailu pelataan Kokkolassa Kokkolan Golf KoG:n kentällä. Kilpailusarjat ovat lyöntipeli (scr) 36 reikää ja tasoituksellinen (hcp) täysin tasoituksin. Kaikki ovat samassa sarjassa. Kisa alkaa klo 11 ja jatkuu klo 9 käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Pelaajalla täytyy olla mukana voimassa oleva tasoituskortti. Kilpailumaksu kahdelta päivältä on 30. Sokos Hotel Kaarleen on varattu huonekiintiö väliseksi ajaksi. Jokainen hoitaa itse mahdolliset huonevaraukset viimeistään lauantaina Huonehinnat (majoitus, aamiainen, sauna) ovat seuraavat: 112 /vrk/1hh, 132 /vrk/2hh, S-etukortilla 103 /vrk/1hh ja 123 /2hh. Varatessasi mainitse Veturimiesten Golfkilpailut. Sitovat ilmoittautumiset mittelöihin mennessä Jarmo Laitalalle, puh tai sähköpostitse jarmo.laitala@pp.kpnet.fi. Ilmoituksessa tulee olla pelaajan nimi, tasoitus, paikkakunta ja alueen yhteyshenkilö. Kerro lisäksi tarvitsetko kuljetuksen. Ohjeet ja lähtöajat lähetetään alueen yhteyshenkilölle noin viikkoa ennen kilpailua. Lisätietoja: Jarmo Laitala, puh Kokkolan Golf KoG Hepo Ventuksentie Kokkola puh. (06) Sokos Hotel Kaarle Kauppatori 4, Kokkola puh. (06) Veturimies 1/2008

37 Vapaa-aika Veturimiesten Liiton jalkapalloturnaus Kuopiossa Keskuskentän Magnumareenalla (keinonurmi). Ilmottautuminen mennessä. P Huhmarissa majoitut mukavasti. Valittavanasi on kolme erityyppistä hotellitasoista 1-8 henkilön lomamökkiä. Majoitushinnat sisältävät aamiaisen, Vesimaailma- kylpylän käyttöoikeuden sekä sisäänpääsyn ravintolaan tanssiiltoina. Myös telttailu on mahdollista. Veturimiesmotoristi varaukset mennessä suoraan Huhmarin respasta. Puh. (013) ( Lisätietoa laajasti mm. ajo-ohje Hotellitasoisessa paikassa on mahdollisuus mm. nauttia lounasta/päivällistä lisähintaan (hinnat netissä). Rantasauna on varattu käyttöömme pe ja la klo Kesemmällä lähetämme osastoille lisää tietoa viikonlopun ohjelmasta. Lisätietoja: Terho Sorsa Jussi Sinkkonen VML Joensuun motoristit p p Veturimiesten lentopallokisat Riihimäellä Ilmoittautuminen 2.5. mennessä. Majoitukset varattava itse 2.5. mennessä Hotelli Linneasta, 80 euroa / 2 hh ja 84 euroa / 1hh. Puhelin Yhteyshenkilö Jarmo Silvennoinen puh , jarmo.silvennoinen@vr.fi Tervetuloa Veturimies 1/

38 Muistamme In memoriam Rauhala Eino Juhani VML:n Kouvolan osasto Sjöholm Leevi Anselm VML:n Helsingin osasto Nikkanen Erkki VML:n Helsingin osasto Hyvärinen Veikko Jalmari VML:n Kuopion osasto Pussinen Jukka Antero VML:n Joensuun osasto Yön lempeään hiljaisuuteen päättyy kulkijan tie. -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 38 Veturimies 1/2008