PUIJON NATURA-ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOSA

Transkriptio

1 Liite 24 PUIJON NATURA-ALUEEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOSA Tässä osassa käsitellään Natura-alueella suunnittelukaudella tehtäviä mahdollisia toimenpiteitä. Suunnitelma sisältää myös luonnon seurannan alueella. Laadukkaan ja monipuolisen tutkimustoiminnan ja pitkäaikaisseurantojen jatkuminen tuo ajantasaista tietoa mm. luonnonsuojelualueen lajistosta ja luontotyypeistä. 1. Luonnonhoito Haitallisten vieraslajien torjunta Jättipalsamia ja jättiputkea torjutaan tehostetusti luonnonsuojelualueilla ja niiden lähiympäristössä (kasvustot n. 50 m säteellä luonnonsuojelualueen rajoista) kunnes riittävä torjunnantaso on saavutettu. Torjunnassa hyödynnetään erilaisia työtapoja (esim. ostotyö, vapaaehtoistyö, erilaiset hankkeet). Terttuseljat raivataan Kokonmäen hakamaan kunnostamisen yhteydessä ja muualla resurssien mukaan sekä muiden luonnonhoitotöiden yhteydessä (esim. haavan istuttaminen). Vieraskasvilajien leviämisen ehkäisy huomioidaan suojelualueiden lähiympäristössä erityisesti maanpintaa rikkovissa rakentamistoimenpiteissä sekä metsänkäsittelyssä. Jättipalsamin ja jättiputken torjuntaan varataan riittävästi resursseja rakentamishankkeiden yhteydessä. Luonnonsuojelualueiden läheisten omakotitalojen omistajia ja taloyhtiöitä opastetaan tarvittaessa oikeaoppisessa kasvijätteiden käsittelyssä., tarvittaessa yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa Toteutusajankohta: Jättipalsamia ja jättiputkea torjutaan tehostetusti vuosina ja sen jälkeen tarvittaessa, terttuseljan torjunta esim. vuosina 2017, 2020, 2023 ja Lajiesiintymien hoitotyöt / Uhanalaisten lajien ja direktiivilajien esiintymispaikkojen hoito Uhanalaisten lajien ja direktiivilajien (hajuheinä, myyränporras, idänlehväsammal) kasvupaikkojen liiallisen kulumisen ehkäisemiseksi kulku kasvupaikoille voidaan estää kaatamalla puunrunkoja polkujen yli. Kulkuesteistä kerrotaan maastoon asetettavilla tauluilla. Luonnonsuojelualueen pohjoisosassa kasvavien metsälehmusten ympäristöstä voidaan tarvittaessa kaataa tai kaulata niiden kanssa kilpailevia yksittäisiä puita. Kaadetut puut jätetään lahopuuksi., tarvittaessa yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa Toteutusajankohta: Tarvittaessa suunnittelukaudella Kokonmäen koivikon metsälaitumen kunnostaminen Kokonmäen koivikon hakamaisen metsälaitumen kunnostamiseksi laaditaan suunnitelma. Alueelta raivataan alikasvoskuusia ja terttuseljaa sekä tarvittaessa tiheimpiä pihlaja- ja tuomikasvustoja. Raivausjätteet kasataan tai mahdollisesti poltetaan esim. kevättalvella. Myöhemmin suunnittelukaudella myös yksittäisiä suurempia kuusia voidaan kaataa. Alueen aitaamista ja ottamista esim. lammaslaidunnukseen edistetään., tarvittaessa yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa Ajankohta: Tarvittaessa suunnittelukaudella

2 Haapojen istutuskokeilu Vanhan luonnonsuojelualueen luonnonhoito-osan pienaukoille ja Pienen Valkeisen myrskytuhoaukolle voidaan istuttaa haapaa. Haapojen kasvuedellytysten parantamiseksi maanpintaa on ennen istutusta mahdollista kevyesti muokata ja myöhemmin varmistaa taimien kasvuun lähtö reikäperkauksella. Ajankohta: Istutuskokeilut ovat mahdollisia koko suunnittelukaudella., tarvittaessa yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa 2. Pienaukkojen tekeminen Puijon vanhalla luonnonsuojelualueella Vanhan luonnonsuojelualueen puistometsä on jaettu suunnittelukaudella kahteen osaan: boreaaliset luonnonmetsät ja lehdot, joissa ei tehdä pienaukkoja sekä luonnonhoito-osa, jossa kuusikkoa on mahdollista perustelluista syistä uudistaa pienaukkoja tekemällä. Mahdollisen uudistussektorin leveys on korkeintaan puun pituus (30 metriä). Puut kaadetaan ja korjataan talvella maan ollessa lumen peitossa ja roudassa, jotta metsään jää mahdollisimman vähän jälkiä. Pienaukoilta voidaan tarvittaessa raivata terttuseljaa ja ylitiheää pihlajataimikkoa mm. lehtopensaiden ja muiden lehtipuiden taimien elintilan lisäämiseksi. Uusi pienaukko suunnitellaan maisemaan sopivaksi. Aukon pinta-ala on noin hehtaaria ja uudistusalojen yhteispinta-ala suunnittelukaudella korkeintaan noin kaksi hehtaaria. Hakkuutähteet raivataan pois poluilta ja kootaan muualla aukolla kasoille vieraslajien torjuntatöiden helpottamiseksi. Pienaukkojen tekemisen tarpeellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon alueella jo olevat, luontaisesti syntyneet aukot sekä uusien pienaukkojen puustokuolemien todennäköisyyttä lisäävä vaikutus. Aukkojen tekeminen ei saa vaarantaa luonnonsuojelualueen merkitystä Natura-verkoston osana. Pienaukkojen tekeminen edellyttää ELY-keskuksen hyväksynnän ja mahdollisen lupatarpeen arvioinnin. Ajankohta: Pienaukkojen tekeminen on mahdollista koko suunnittelukaudella. 3. Turvallisuutta vaarantavat puut Teiden, ulkoilureittien ja luontopolkujen varsilta kaadetaan turvallisuutta vaarantavat puut. Teiden ja ulkoilureittien varsilta kaadetut puut voidaan korjata pois, luontopolkujen varsilla ne jätetään pääsääntöisesti korjaamatta. Matkailu- ja urheilualueella kaadetut puut korjataan pois. Turvallisuutta vaarantavien puiden kaatamiseen ei tarvita ELY-keskuksen lupaa. 4. Metsänhoito ulkoilureittien varsilla Ulkoilureittien varsia hoidettaessa suositaan lehtipuita siellä, missä lehtipuustoa on luonnostaan tai mihin sitä syntyy luontaisesti. Hoidon tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maisemalliset, virkistyskäytölliset ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet. Hoidettavan alueen leveys on paikasta riippuen noin 20 metriä ulkoilureitin molemmin puolin. Kaadetut puut voidaan korjata pois. Ulkoilureittien näkemäalueella noin 20 metrin etäisyydelle reitistä kaatuneet puut voidaan korjata pois. Puuston korjaamisen tarpeellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon maisemalliset, virkistyskäytölliset ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet.

3 Ulkoilureittien varsien metsien hoitoon tarvitaan ELY-keskuksen lupa. 5. Ulkoilureitistön kunnostaminen ja rakentaminen Luontopolut Luontopolkujen varsilla olevia kulumisvaurioita korjataan tarvittaessa. Pitkospuiden ja portaiden kunto tarkistetaan vuosittain, ja ne kunnostetaan tarvittaessa. Uusia luontopolkuja ei rakenneta. Toimenpiteet eivät edellytä ELYkeskuksen lupaa. Ulkoilureitit Ulkoilureitit pidetään hyvässä kunnossa. Kunnostamiseen ei tarvitse hakea ELY-keskuksen lupaa. Uuden ulkoilureitin rakentaminen Pesäpallostadionilta Antikkalaan on mahdollista. Rakentaminen edellyttää ELYkeskukselta luvan poiketa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä ja kaupungin ympäristönsuojelupalveluilta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen toimenpideluvan. Ajankohta: Luontopolkujen ja ulkoilureittien peruskunnostus on jatkuvaa toimintaa. 6. Luonnonsuojelualueen merkintä ja opastus Luonnonsuojelualue on merkitty ympäristöministeriön yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkinnästä antamien ohjeiden mukaisesti vuosina Maalimerkintä on kulunut ja rajatolppia hävinnyt. Merkintä uudistetaan. Uusien opastuspisteiden rakentamiseen tai opastusjärjestelmän uusimiseen ei ole tarvetta. Opastus pidetään kunnossa, rikkoutuneet viitat ja opastuspisteet uusitaan tarvittaessa. Ajankohta: Luonnonsuojelualueen rajamerkinnän uudistaminen vuosina Opastusjärjestelmän kunnossapito on jatkuvaa toimintaa. 7. Norojen inventointi Luonnonsuojelualueen norojen inventointi tehdään kerran suunnittelukaudella käyttäen samaa menetelmää kuin Kuopion keskeisen kaupunkialueen noroinventoinneissa. 8. Seuranta Putkilokasvit ja sammalet Direktiivi- ja uhanalaisten kasvilajien esiintymiä seurataan kymmenen vuoden väliajoin esiintymien tilan arvioimiseksi. Lajiesiintymistä täytetään uhanalaisen kasvilajin maastolomake, esiintymän tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon Eliölajit- tietokantaan, näytteet Kuopion luonnontieteellisen museon kasvikokoelmaan ja näytetiedot Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään Kotka-järjestelmään. Vastuutaho: Kuopion luonnontieteellinen museo, Pohjois-Savon ELY-keskus

4 Sienet Syksyllä 2014 käynnistyi Puijolla pitkän aikavälin kääpäseuranta (Renvall & Wikholm 2014), josta kertyvää tietoa on tarkoitus hyödyntää mm. Puijon luonnonsuojelualueiden hoidon suunnittelussa. Seurannassa hyödynnetään aiemmin alueelle perustettua lahopuuinventointikoealaverkostoa (138 koealaa; Rundgren 2014). Tavoitteena on inventoida kääpäseurantaan valitut alat kymmenen vuoden välein. Erityisenä seurantakohteena ovat ns. Punaisen kirjan lajit (Rassi ym. 2010). Myös kääpälajiston perusselvitystä jatketaan koko alueella. Tunnettuja valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymiä Puijon selänteen alueella seurataan 10 vuoden välein alkaen vuodesta Luonnonsuojelualueen suursienten (pois lukien kääväkkäät) perusselvitys on tarpeen. Selvitys tehdään vuonna Sieniin kohdistuvan seurantatutkimuksen tarve arvioidaan jokaisella suunnittelukaudella erikseen. Vastuutaho: Kuopion luonnontieteellinen museo (kääpäseurannat), Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus Linnut Pesimälinnuston seurantaa jatketaan seuraavasti: linjalaskennan yleislinjat 2016, 2019, 2022, 2025 ja mahdollisesti laajempi vuoden 1981 pääsarkalinjaston toisto Pistelaskennat (2 kpl) vuosittain. Talvilintulaskenta mahdollisuuksien mukaan joka talvi kolme kertaa, mutta seurannan pääpaino on pesimälinnustossa., Kuopion luonnontieteellinen museo (pistelaskennat) Selkärangattomat Kovakuoriaisten perusselvitys on tehty vuonna 1994 (Biström ym. 1998) viidellä eri kohteella. Seurantapyynti on toteutettu vuonna 2007 (Kettunen ym. 2014). Ainakin lahopuulajien osalta seuranta toteutetaan 10 vuoden välein; seuraavan kerran vuonna Lisäksi kaarnakuoriaisten, erityisesti kirjanpainajan, kannanvaihteluita seurataan tarpeen mukaan. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2015 (Kettunen 2015), seuraava toteutetaan vuonna Luonnonsuojelualueen nilviäislajistosta ei ole tietoja. Nilviäisten osalta keskitytään maakotiloiden kartoitukseen, sillä maakotilot ovat tärkeä eliöryhmä lehdoissa. Seurantatutkimuksen tarve mietitään jokaisella suunnittelukaudella erikseen. Vastuutaho: Kuopion luonnontieteellinen museo Liito-orava Liito-oravalle syksyllä 2015 vietyjen pesäpönttöjen käyttöä seurataan vuosittain. Liito-oravan seurantaselvitys tehdään vuonna Lepakot Lepakoiden seurantaselvitys tehdään yhden kerran seurantakaudella. Ajankohta päätetään myöhemmin. Luontotyypit Natura-luontotyyppien edustavuus arvioidaan kuuden vuoden välein luontodirektiivin luontotyyppiraportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa tehdään maastotarkastuksia. Vastuutaho: Metsähallituksen luontopalvelut, Pohjois-Savon ELY-keskus

5 Elävä ja kuollut puusto Puuston perusinventointi tehdään kerran suunnittelukaudella. Ajantasaiset puustotiedot tallennetaan kaupungin sekä ympäristöhallinnon (SAKTI) paikkatietojärjestelmiin. ja tarvittaessa yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Lahopuuston inventointi tehdään viiden vuoden välein samoilla koealoilla ja samalla tavalla kuin vuosina 2002 ja Seuraava inventointi on vuonna Polkujen kuluneisuus Polkujen kuluneisuus arvioidaan kerran suunnittelukaudella käyttäen vertailumateriaalina vuoden 2002 inventointia. 9. Viestintä ja tiedottaminen Verkko- ja mobiilipohjaista tiedottamista kehitetään luontopolkujen perinteisen opastuksen rinnalla.