VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana"

Transkriptio

1 VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana Marjo Mukkala&Merja Rosenberg Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Mukkala Marjo & Rosenberg Merja Vierellä kulkija. Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana Pori s. 4 liitettä Tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan kokemuksia kuolevan ihmisen kohtaamisesta. Tutkimus toteutettiin Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimukseen osallistuivat näiden yksiköiden koko hoitohenkilökunta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella keväällä 2001 ja analysoitiin käyttämällä Colaizzin seitsemän vaiheista analyysimenetelmää keväällä Asioita tutkitaan niiden luonnollisissa yhteyksissä, joten lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Tutkimuksessa ilmeni, että kuolevan ihmisen kohtaaminen koetaan luonnollisena ja hoitotyöhön kuuluvana osa-alueena, sekä myös haastavana, antoisana ja vaativana työnä. Hoitajan kokemukset kuolemasta auttavat häntä suhtautumaan myönteisemmin ja avoimemmin kuolevaan ihmiseen ja hänen omaisiinsa. Ilman oman kuolemasuhteen selkiyttämistä on vaikeaa auttaa ja tukea kuolevaa. Kuolevan ihmisen kohtaamisessa hoitohenkilökunta koki vaikeana kuolevan ihmisen kivut, kärsimyksen, ahdistuksen, pelon, hengellisten ajatusten käsittelemättömyyden, tietämättömyyden tulevasta ja omaisten hädän. Nämä tunteet saivat hoitohenkilökunnan kokemaan avuttomuuden ja riittämättömyyden tunteita. Tutkimustuloksissa huomionarvoista oli se, että arvomaailmakysymyksiin ei oltu vastattu ollenkaan, oli vastattu niukasti tai kysymykset oli ymmärretty selkeästi väärin. Vastaukset olivat epävarmoja ja rikkonaisia. Tutkijat jäivät miettimään oliko käsite arvomaailma todella niin vieras suurelle osalle vastaajia? Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että arvot, asenteet ja ihmisen kunnioittaminen olivat tärkeä osa kuolevan hoitotyötä. Avainsanat: kuolema, vuorovaikutus, arvomaailma Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Mukkala, Marjo & Rosenberg, Merja Walking by a Human. Meeting a Dying Human as Experienced by the Nursing Staff at the Pori Diaconia Institution Spring pages 4 appendices This study charted the experiences of the nursing personnel about meeting a dying person. The study was carried out at the Nursing Home and Rehabilitation Centre for Disabled Soldiers within the Pori Diaconia Institution. The whole nursing personnel participated in the study. The study is qualitative. The data were collected by a questionnaire in spring 2001 and analyzed by using Colaizzi s seven-phased analysis method in spring The issues were vieved in their natural contexts so the study was based on describing real life or on the phenomenologial aspect. The results showed that meeting a dying human was experienced as a natural part of nursing work as well as challenging, rewarding and demanding duty. The nurses own experiences about death gave them more positive and open attitudes towards a dying person and his or her family. An unclear personal relation to death made helping and supporting a dying human more difficult. The participants experienced very difficult to face the dying person's pain, suffering, anxiety, fear, unclear religious matters, ignorance about the coming, and the anguish of the family. These feelings made the nursing staff feel helpless and inadequate. The most noteworthy study result was the fact that the questions about the set of values were not answered or they were clearly misunderstood. In addition the answers were uncertain. Were the question about the set of values so stranger to most participants? The answers also showed that values, attitudes, and respecting of the human were an important part of nursing a dying person. Keywords: death, interaction, set of values. Deposited in the Pori Training Unit Library.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Mitä kuolemassa tapahtuu? Kuolevan kohtaaminen hoitotyössä Vuorovaikutus osana hoitotyötä Arvomaailman merkitys hoitotyössä 6 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 8 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN KOHDE Tutkimuksen kohderyhmä Porin Diakonialaitos Sotainvalidien Sairaskoti ja kuntoutuskeskus Palvelukoti Honkala Diakonialaitoksen kotihoitopalvelu TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston analyysi Golaizzin analyysimenetelmän vaiheet tässä tutkimuksessa 16

5 8. TUTKIMUS TULOKSET Tutkimushenkilöiden taustatietoja Kuolema- elämänpäätepysäkki Hoitajien omat tunteet ja ihmisenä kasvaminen Kuolevan ihmisen tarpeisiin vastaaminen Saattohoito Arvomaailma mitä se on? Hoitajien kehittämisajatuksia JOHTOPÄÄTÖKSET Kuolevan hoitajana Hoitajan raskaana kokemat tunteet ja niiden käsitteleminen Hoitohenkilökunnan käsitys arvomaailmasta POHDINTA TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 33 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa-anomukset ( 3 ) Liite 2. Tutkimusluvat ( 3 ) Liite 3. Kyselylomake Liite 4. Lääkintöhallituksen ohjekirje 1982

6 1. JOHDANTO Elämä on kuin matkantekoa ja kuolema sen päätepiste. Synnymme tänne jostakin ja lähdemme täältä jonnekin. Mihin päädymme, se säilyy aina mystisenä salaisuutena. Viimeistään kuoleman lähestyessä ihminen alkaa pohtia näitä elämän perimmäisiä kysymyksiä, elettyä elämää ja lähestyvää kuolemaa. Hoitohenkilökunnan tehtäväksi jää usein kuolevan valmistaminen hänen viimeiselle matkalleen. Elinkaaren loppupäässä hyvin tavallisia ja tuttuja kysymyksiä meille hoitajille ovat: mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen, olenko elänyt elämäni oikein, pääsenkö taivaaseen ja näiden lisäksi lukuisat miksi kysymykset. Kysymyksiin ei ole aina helppo antaa vastausta. Kokeneetkin hoitajat kokevat ajoittain avuttomuutta ja riittämättömyyttä näiden kysymysten edessä. Mietimme, miten kohtaan kuolevan, osaanko lähestyä elämänsä loppuvaiheessa olevaa ihmistä, uskallanko katsoa kuolemaa suoraan silmiin vai pakenenko sitä? Näiden kysymysten ja ajatusten siivittämänä lähdimme tekemään tutkimusta kuoleman kohtaamisesta. Aiheemme on vaativa, ajankohtainen ja myös haastava, sillä se kajoaa ihmisen olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin. Kuolevan ihmisen hoitotyö on arvokasta, antoisaa ja vaativaa työtä. Avoin ja auttava vuorovaikutussuhde on perusta kuolevan hoidolle. Vuorovaikutuksellisuus ei ulotu ainoastaan kuolevaan, hänen läheisiinsä, vaan myös omiin työtovereihin. Hoitajat ovat kuolevan ihmisen rinnalla kulkijoita ja pyrkivät tekemään heidän viimeisistä ajoistaan elämisen arvoisia ja inhimillisiä. Kuolevan ihmisen kohtaaminen ja hoitaminen herättävät meissä monenlaisia tunteita. Tunteiden käsitteleminen ei aina ole helppoa ja se vaatii hoitajilta itsetuntemusta. Kuolevan ihmisen hoito voi olla hoitajalle raskasta, mutta samalla se on oman persoonallisen kasvun kannalta merkityksellistä. Kuoleman kohtaaminen on mielestämme hoidollinen haaste kaikille kuolevan vierellä kulkeville. Kuoleman aito ja rehellinen kohtaaminen on tärkeää meille jokaiselle, omalle elämällemme, kehityksellemme ja valmistumisellemme omaa kuolemaamme varten. Lääkintöhallitus on antanut ohjekirjeessään 1982 suuntaviivat kuolevan ihmisen hoidon kehittämiselle ja kehitystyö jatkuu edelleen. Suhtautuminen kuolemaan ja kuoleviin ihmisiin on kokenut viime vuosina monenlaisia muutoksia, mutta edelleenkin se aiheuttaa paljon hämmennystä ja epävarmuutta. Kuolema herättää ihmisissä hyvin ristiriitaisia tunteita ja se koetaan usein menetyksenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kuolevan ihmisen kohtaamista, sen vaativuutta ja hoitohenkilökunnan kokemuksia asiasta, Porin diakonialaitoksen pihapiirissä. Tutkimus toteutettiin Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti

7 Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat näiden yksiköiden koko hoitohenkilökunta. Hoitajan näkökulman valitsimme lähtökohdaksi siksi, että kuolevan hoitotyötä kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava ne ihmiset, jotka tekevät käytännön työn. Tutkimuksia kuolemaan liittyen on tehty paljon, mutta ne ovat pääasiassa olleet lähtöisin potilaiden ja omaisten tarpeista. Varsinaisesti kuoleman kohtaamisesta emme löytäneet yhtään vastaavaa tutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, koska se soveltuu kuolemaan liittyvien arkaluonteisten ilmiöiden tutkimiseen. Aineiston keruu on toteutettu kyselylomakkeella ja analysoitu käyttämällä Colaizzin seitsemän vaiheista analyysimenetelmää. Asioita on tutkittu niiden luonnollisissa yhteyksissä, eli tässä tapauksessa hoitohenkilökunnan omissa työyhteisöissä, joten lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Uskomme, että tutkimuksemme aiheen vaativuudesta huolimatta on herättänyt ajatuksia ja keskustelua työyhteisöissä ja sen pohjalta voidaan edelleen kehittää kuolevan ihmisen hoitotyötä Porin Diakonialaitoksen eri yksiköissä.

8 3 2. TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Hoitotyön perustana ovat arvot ja käsitys ihmisestä. Ihmiskäsitys on aina läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa ja se ilmaisee, millainen suhtautuminen ihmisellä on toiseen ihmiseen yksilönä tai ryhmän jäsenenä. Hoitotyön kokonaisvaltaisella ihmiskäsityksellä tarkoitetaan sitä, että hoitajan on vastattava ihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja myös henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin. ( Valopaasi 1996, 30.) Tässä tutkimuksessa hoitotyön kokonaisvaltainen ihmiskäsitys sisältää aineksia sekä humanistisesta että kristillisestä ihmiskäsityksestä. Humanistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisarvoa, yksilön loukkaamattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kristillinen ihmiskäsitys tuo esiin näkökulman, että ihmisessä heijastuu jotakin elämän perimmäisestä tarkoituksesta ja perustasta. Hoitotyön kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen tulee olla tarpeeksi laaja, jotta ihmisen hengellinenkin kokemusalue mahtuu sen sisään. On kuitenkin otettava huomioon, että ihmiskäsitys voi olla silti kokonaisvaltainen, vaikka se ei olisikaan kristillinen. ( Valopaasi 1996, 30.) Ihmisen kokemusten ymmärtäminen ja huomioon ottaminen edistävät hoitotyön toteutumista ja syventävät hoitotyöntekijän kykyä kohdata ihmisiä joilla on erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. (Holmia 1999, 12-13). 2.1 Mitä kuolemassa tapahtuu? Kuoleminen on osa ihmisen elämänkaarta, sen viimeinen vaihe. Se ei ole tappio, eikä epäonnistuminen, vaan elämän loppuun saattaminen. Vasta kuoleminen tekee ihmisen elämästä kokonaisuuden. Kuolema on läsnä elämässä joka hetki: luonnon kiertokulussa ja ihmisen elämän eri vaiheissa. Elämän rajallisuuden hyväksyminen on kuoleman väistämättömyyden hyväksymistä. (Härkönen 1989, 8.) Kuolema voidaan määrittää biologisin perustein. Biologinen kuolema sellaisenaan tarkoittaa vain elämän ilmiöiden sammumista. Se etenee tavallisesti ulottuvuudelta toiselle ja kudokselta toiselle. Sosiaalisella tasolla kuolema tapahtuu silloin kun ihmissuhteet katkeavat tai ihminen joutuu eristetyksi muista ihmisistä. Hengellinen kuolema määritellään jumalasuhteen sammumiseksi. Henkinen kuolema on sitä, että kyky tuntea, tahtoa ja ymmärtää katoavat. Näiden perusteella ei kuitenkaan kirjoiteta kuolintodistusta, vaan se tapahtuu vasta fyysisen kuoleman tapahduttua. ( Aalto 2000, ) Ihminen on fyysisesti kuollut, kun hänen aivojensa toiminta on sammunut, hän on tajuton, eikä reagoi kipuun. Hengitys on sammunut ja silmäterät eivät reagoi valoon. Hengityksen ja sydämen pysähtyminen katsotaan palautumattomaksi kuoleman merkiksi. Niiden sammuttua

9 4 elimistön muut elintoiminnat seuraavat mukana jokainen ajallaan. Kuolema ei siis ole hetken tapahtuma, vaan pitkä prosessi. ( Aalto 2000, ) 2.2 Kuolevan kohtaaminen hoitotyössä Ihmisen tarpeet elämänkaaren molemmissa päissä ovat hyvin samanlaiset. Kuoleva ihminen tarvitsee tukijaa ja hoivaajaa saattaakseen elämänsä päätökseen ja muodostaakseen omasta elämästään ehyen, mielekkään kokonaisuuden. ( Härkönen 1990, 8-9. ) Kuolevan ihmisen hoitaminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä hoitotyössä. Hoitajat työskentelevät kuolevan lähellä hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaten. Työ vaatii hoitajalta tiedon ja taidon lisäksi koko persoonallisuuden hyväksikäyttämistä. Lääkintöhallituksen ohjekirje terminaalipotilaan hoidosta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sairaanhoitajan eettiset ohjeet antavat suuntaa kuolevan ihmisen hoidolle. Kuolevan ihmisen hoitoon sisältyy turhien tutkimusten ja hoitojen välttäminen, hyvä fyysinen perushoito, tehokas kivunhoito, hyvän elämänlaadun varmistaminen, potilaan ja hänen omaistensa tukeminen sekä kodikkaan hoitoympäristön luominen. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, ). Kuoleva tarvitsee tukea mm. kuoleman kohtaamisessa, erilaisten pelkojen voittamisessa, elämän päättymisen hyväksymisessä, sekä lähestyvässä omaisista luopumisessa. Lisäksi on tärkeää on turvata hoidettavan hyvä, rauhallinen ja turvallinen kuolema. Tavoitteena on laadukas ja sisällöltään rikas elämä kuoleman läheisyydessäkin. Hoitotyöhön kuuluu myös hengellisen tuen ja toivon ylläpitäminen, yksityisyyden turvaaminen ja omaisten huomioon ottaminen. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, ) Kuuntelijana hoitaja auttaa hoidettavaa viipymään omien hengellisten kysymystensä parissa. Hoidettava ei useinkaan tarvitse hoitajan näkemystä asiasta, vaan aitoa suhdetta, jossa on turvallista ja luvallista pohtia myös itselle tärkeitä hengellisiä kysymyksiä. Tällaisessa suhteessa vaikuttaa hoitajan ammatillinen osaaminen ja hänen uskalluksensa kohdata oma riittämättömyytensä. Hengellisten kysymysten ammatillinen kohtaaminen hoitotyössä kuuluu hoitajille ja muille hoitoon osallistuville riippumatta heidän omasta vakaumuksestaan. Hoidettavan kokonaisvaltaisen hoidon edellytyksenä on, että hengellisille kysymyksille annetaan tilaa ja turvataan asiallinen hoito ja tuki. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, )

10 5 2.3 Vuorovaikutus osana hoitotyötä Vuorovaikutus ja kommunikaatio ovat hoitotyön keskeisimmät käsitteet. Vuorovaikutus on sosiaalista ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen vaihtoa ja kommunikaatio on ydin kaikessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutussuhteessa on aina kaksi yksilöä, joilla on omat kulttuuritaustansa ja arvonsa. Kommunikaation tehtävä on ylläpitää sitä vuorovaikutusta näiden kahden ihmisen välillä. Kommunikointia tapahtuu sanallisesti ja sanattomasti. Sanallinen kommunikaatio liittyy puheeseen, kieleen, mutta se on pieni osa kaikesta vuorovaikutuksesta. Sanojen merkitys ei ole kaikille ihmisille sama ja ihmisten kyky ilmaista itseään voi vaihdella suuresti. (Mäkelä, Ruokonen, Tuomikoski 2001, ) Suurin osa kommunikaatiosta on sanatonta, mikä on erityisesti huomioitava hoidettaessa kuolevaa ihmistä. Hoitajan on huomioitava myös se, mitä ei sanota. Ilmeet, eleet ja äänenpaino paljastavat usein enemmän, kuin sanat. Sanattoman kommunikaation havaitsemiseen hoitaja tarvitsee kaikkia aistejaan. Sanoilla ihminen voi uskotella hoitajalle sellaistakin, mikä ei pidä paikkansa, kun sen sijaan kehonkieli oikein ymmärrettynä ei valehtele. ( Mäkelä ym. 2001,12-14.) Kuolevan ihmisen hoitamisessa tarvitaan auttavaa vuorovaikutussuhdetta. Se on sellainen, jossa hoitajan tunteet ovat aitoja ja todellisia ja hoidettava hyväksytään yksilönä omine arvoineen ja oikeuksineen. Erityisen tärkeää on, että hoidettavalle näytetään myös kiintymyksen ja hyväksymisen tunteita. Avoimuus on taitoa kuunnella, ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. Avoimuus hoitosuhteessa edellyttää rohkeutta, sillä se tekee vuorovaikutuksen osapuolet haavoittuviksi. ( Mäkelä ym. 2001, ) Turvallisen hoitosuhteen tärkein edellytys on molemminpuolinen luottamus. Hoitajan on toimittava tavalla, joka saa hoidettavan tuntemaan olonsa turvalliseksi ja joka herättää potilaan luottamuksen. Luottamuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen voi kulua aikaa. ( Mäkelä ym. 2001, ) Kuoleva ihminen tarvitsee apua tunteidensa huomaamisessa, tunnistamisessa ja nimeämisessä. Hoitajan on pystyttävä vastaanottamaan kritiikkiä ja vastaamaan hoidettavan tunnekuohuihin ahdistumatta niistä itse. Hoitajan tulee kyetä sietämään vaikeitakin tunteita. Sietämisen ohella tunteiden työstäminen auttaa hoidettavan eheytymistä ja tarjoaa myös hoitajalle kasvun mahdollisuuden ( Mäkelä ym. 2001, ) 2.4 Arvomaailman merkitys hoitotyössä Kuoleman läheisyys saa ihmisen usein miettimään elämäänsä, elämänkulkuaan, elämänarvojaan, onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan. Ihminen haluaa hahmottaa elämänsä

11 6 kokonaisuutena. Kuolevan arvomaailma ja vakaumus ovat osa hänen persoonallisuuttaan, jota hoitajan tulee kunnioittaa ja varjella. Ihmisen arvot kuvastavat hänen käsitystään elämästä ja sen tarkoituksesta. Ihminen pyrkii toteuttamaan elämässään arvoja, joita hän pitää merkityksellisenä. Osan arvoista ihminen sisäistää kulttuuristaan, vanhemmiltaan tai ystäviltään. Osa arvoista muotoutuu omien kokemusten ja pohdinnan kautta. Arvojen ja kokemusten myötä kehittyvät ihmisen oma vakaumus ja maailmankatsomus. ( Härkönen 1989, ) Hoitotyön arvoja kuolevan hoidossa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, eheys eli integriteetti ja koskemattomuus. Ihmisarvo perustuu siihen, että olemme kaikki syntyneet ihmiseksi, eikä kukaan ole itse hankkinut omaa arvoaan. Siksi se ei riipu asemastamme, ulkoisista ominaisuuksistamme eikä suorituksistamme. ( Aalto 2000, ) Kuoleva ihminen on yhtä arvokas ihmisenä, kuin aktiivisinta vaihetta elävä ihminen. Itsemääräämiseen kuuluvat ihmisen oikeus tietää itseään koskevista hoitovaihtoehdoista ja osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon. Ideana on, että ihminen voisi olla sekä elämänsä, että kuolemansa subjekti, eikä vain oman kohtalonsa sivustakatsoja. Kuolema on pohjimmiltaan identiteettikysymys. Ihminen on kuolevainen olento ja jokaisen on kohdattava yksin oma henkilökohtainen kuolemansa. Jokainen ihmisen kuolema on tavalla tai toisella meille kuva omasta kuolemasta. Me olemme toistemme peilejä myös kuolevaisuudessamme. Siksi ei ole helppo olla kuolevien hoitaja, ellei ole selvittänyt omaa henkilökohtaista suhdettaan kuolemaan. ( Aalto 2000, ) Kuoleman lähestyessä korostuu erityisesti integriteetin merkitys. Se liittyy ihmisen yksilöllisyyteen ja persoonalliseen kokonaisuuteen. Kukaan ei ole oikeutettu riistämään ihmisyksilön vapautta, eikä määrittelemään milloin toisen elämä on arvotonta elettäväksi. Kuolevalla on myös henkinen integriteettinsä ja siihen kuuluvat hänelle tärkeät vakaumukset, arvot, maailmankatsomus, ihmissuhteet ja kokemukset, jotka ovat hänen elämäänsä olennaisesti muovanneet. Ihanteena voidaan hoitotyössä pitää sitä, että ihminen pystyy kuolemassaankin näkemään jotakin inhimillisesti arvokasta, jotakin mikä on merkityksellistä kokea. ( Aalto 2000, ) 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Kuoleman on sanottu riisuvan sekä lähtijän että saattajan. Moni lääkäri ja hoitaja tunnistaa vaikeutensa kohdata perusihmisyys ja siksi he kokevat riittämättömyyttä kuolevan edessä. ( Simonen 1994, 11 ). Sanojen ja keinojen vaillinaisuus johtaa herkästi kuoleman etäistämiseen ja sen ohittamiseen. Puhumattomuus puolestaan säilyttää kuoleman tabuluonteen.

12 7 Varsin vähän tiedetään, miten ihmiset yleensä viestittävät yksilöllisesti kuolemasta. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan tietämys kuitenkin parantaisi hoidon laatua. Se helpottaisi elämän loppu- vaihetta elävän ihmisen kokonaisvaltaisen hoitotavoitteen toteuttamista. ( Molander 1999, 14. ) Keväällä 1982 julkaisi maamme Lääkintöhallitus pitkällisen valmisteluprosessin tuloksena ohjekirjeeterminaalihoidosta eli kuolinhoidosta. Siinä kuolinhoito määritellään hoidoksi kuoleman lähestyessä ja sellaiseksi hoidoksi, jota annetaan potilaalle sairauden siinä vaiheessa, kun käy- tettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei ole enää mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta. ( Kalkas & Sarvimäki 1987, ) Ohjekirje tähtää siihen, että potilas voisi elää sairautensa loppuvaiheen ilman vaikeita kipuja ja oireita haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Hoidossa pyritään noudattamaan potilaan omia toivomuksia. Häntä ei myöskään jätetä yksin, ellei hän ole sitä itse toivonut. Oh- jekirje määrittelee lisäksi joukon potilaan hoitoon liittyviä tärkeitä eettisiä periaatteita. ( Aalto 2000, ) Antti Linkolan tutkimus: Saattajat; Sairaalan henkilökunta kuolevan potilaan hoitajana (1981 ) on suomalainen legenda kuolevien potilaiden hoitajista ja hoitamisesta. Linkolan tutkimuksessa aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastasi 166 lääkäriä, 198 sairaanhoitajaa sekä 227 apuhoitajaa. Kaikki kyselyyn vastanneet työskentelivät Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. (Linkola 1981, ) Linkolan mukaan sairaalan vastaus kuolevan potilaan hoidon ongelmiin oli aktiivinen somaattinen hoito. Viestintä hoitajan ja potilaan välillä oli Linkolan mielestä hyvin sairauskeskeistä ja potilaan henkilökohtaiset ongelmat jäävät melko etäisiksi henkilökunnalle. Tutkimuksen mu- kaan suurin osa kuolevia hoitavista rutinoituu, eikä hoitoa pidetä ongelmallisena. Vain pieni osa hoitajista herkistyy kuolevaa hoitaessa. Linkola oletti, että erityisesti hoitajien luonteen tasapainoisuudella ja uskonnollisuudella oli merkitystä nimenomaan käytännön hoitotilanteissa. ( Linkola 1981, ) Pirjo Korhosen opinnäytetyössä: Hoitotyöntekijöiden kokemuksia kuolevan potilaan hoidosta. selvitettiin hoitotyöntekijän ja potilaan vuorovaikutusta. Tutkimus oli haastattelututkimus ja haastateltavia oli 16, jotka olivat perushoitajia, sairaanhoitajia ja erikoissairaanhoitajia. Tutki- muksen mukaan kuolevan potilaan hoitoa ja siihen liittyvää vuorovaikutusta kuvataan vaativaksi. Kuolevan potilaan hoito koettiin henkisesti raskaaksi, koska vuorovaikutus koettiin kuoleman läheisyyden takia rajalliseksi. Tyytymättömyyttä hoitajat kokivat lähinnä ajan puutteen takia. Hoitajaa auttoi jaksamaan työssään avoin ilmapiiri ja työtoverit. ( Korhonen 1992, )

13 8 Paula Koistisen tutkimuksessa Auttaja ja lähimmäinen ( 1994 ), selvitetään millä tavoin sairaanhoitaja kokee potilaan kuoleman, käsittelee kuolemasta johtuvia tunteitaan ja miten erilai- taustatekijät vaikuttavat kuoleman kokemiseen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla, set haastattelemalla 15 sairaanhoitajaa pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kokivat usein riittämättömyyttä, ahdistusta, surua, ikävää ja syyllisyyttä. Vaikka potilaan kuoleman herättävät tunteet olivat monesti raskaita, koettiin ne tärkeäksi osaksi työtä. (Koistinen 1994, 40-47). Ratkaisevana tekijänä tunteiden purkamiseen pidettiin työtovereiden tukea, itkua ja puhumista. Sairaanhoitajat kaipasivat työnohjauksen lisäksi myös lisätietoa kuolemasta ( Koistinen 1994, ) Koistisen mukaan sairaanhoitajan uskonnollisuus ja kutsumus hoitotyöhön vaikuttivat siihen, kuinka voimakkaana potilaan kuolema koettiin. Uskonnolliset ajatukset lohduttivat ja rukous auttoi potilaan kuollessa. ( Koistinen 1994, 80.) Gustaf Molanderin tutkimus Työnä kuolemaan hoitaminen, on haastattelututkimus kuolemaan hoitavien ihmisten työstä. Tutkimuksessa haastateltiin 26 työntekijää eri tyyppisissä hoitoyksi- ja lisäksi kymmentä yli 80-vuotista vanhusta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat hoi- köissä totyöntekijät kokivat erityisen raskaina ja miten he käsittelivät kuoleman heissä herättämiä tunteita? ( Molander 1999, ) Tutkimuksen mukaan elämän ja kuoleman rajan mieltäminen voi tuottaa hankalia tilanteita järjen ja tunteiden välillä. Kiireinen työ ja henkilökuntapula eivät anna mahdollisuuksia pysähtyä haihduttamaan kuoleman ja elämän välistä usvaa. Kuoleman tullessa lähelle hoitaja joutuu läpikäymään myös omaa kuolemaansa. Hoitajan liiallinen myötäeläminen, uhrautuminen, sekä tarpeellisuuden korostaminen saattoi johtaa työssä väsymiseen. ( Molander 1999, ) Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa Molanderin mukaan myös hoitajan jaksamiseen. Työyhteisön ristiriidat ja syyllistävä ilmapiiri ilmenevät huonovointisuutena. Kireä ilmapiiri aiheuttaa fyysistä oireilua ja poissaoloja. ( Molander 1999, ) Kiinnostus kehittää kuolevien potilaiden hoitoa sai syntymään myös STAKES:in (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) Hyvä kuolema-projektin, joka toteutettiin vuosina Sen tavoitteena oli saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua kuolevien hoidon tasosta ja sen kehittämisestä. Projektiin osallistui 10 kuntaa, joille järjestettiin erilaisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja, joiden pohjalta on tuotettu kirjallisuutta kuolevien hoidon kehittämistä varten. Kirjoituskilpailuun osallistui myös ammattihenkilöstöä. Kirjoituskilpailun tuotoksista syntyi Leila Simosen kirja Saattosanat, mikä tuo esille kuoleman ja sen ilmenemisen moninaisuuden ja jokaisen

14 9 persoonallisen tavan kohdata ja lähestyä sitä. Projektin kuluessa tehtiin myös yhteispohjoismainen tutkimus, mikä selvitti henkilökunnan kokemuksia kuolevien hoitamisesta Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. ( Simonen 1996, ) 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kuolevan ihmisen kohtaamista, sen vaativuutta ja hoitohenkilökunnan kokemuksia asiasta. Hoitajan näkökulman valitsimme lähtökohdaksi siksi, että kuolevan hoitotyötä kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava ne ihmiset, jotka teke- käytännön työn. Uskomme, että voimme tutkimuksestamme löytää uusia näkökulmia, joiden vät avulla voidaan edelleen kehittää kuolevan ihmisen hoitotyötä Porin Diakonialaitoksen eri yksiköissä. Tutkimus toteutetaan Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimukseen osallistuvat näiden yksilöiden koko hoitohenkilökunta. Tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiseksi hoitohenkilökunta kokee kuolevan ihmisen kohtaamisen omassa työyhteisössään? a) Mitkä asiat hoitohenkilökunta kokee erityisen raskaina kuolevien ihmisten hoidossa? b) Millä tavalla hoitohenkilökunta käsittelee kuoleman herättämiä tunteita omalla kohdallaan? 2. Onko arvopohjalla merkitystä kuolevan ihmisen kohtaamisessa? 5. TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksessamme käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta, koska se soveltuu kuolemaan liittyvien arkaluonteisten ilmiöiden tutkimiseen. Asioita tulkitaan niiden luonnollisissa yhteyksissä eli tässä tutkimuksessa hoitohenkilökunnan omassa työyhteisössä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta kokonaisvaltaisesti, sekä ennemmin löytämään ja paljastamaan tosiasioita, kuin todentamaan jo olemassa olevia väittämiä. Tapaukset käsitellään ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. Tutkimuksessa käytetään induktiivista analyysiä, jolloin tutkijan pyrkimyksenä on paljastaa odottamattomia seikkoja, eikä testata teorioita tai asettaa hypoteeseja. Kohdejoukko valitaan tarkoituksen

15 10 mukaisesti, mikä tässä tutkimuksessa tarkoittaa tutkimuksessa mukana olevien yksiköiden koko hoitohenkilökuntaa. ( Hirsjärvi, Remes & Sajavaara ) Tänä päivänä on Porin Diakonialaitos kasvanut pienestä alusta monipuoliseksi Länsi-Suomessa evankelisluterilaisen kirkon arvopohjalla toimivaksi palvelukokonaisuudeksi, joka tarjoaa koulu- sosiaali- ja terveyspalveluja sekä harjoittaa liiketoimintaa. Diakonialaitoksen palvelukses- tusta, sa on noin 150 vakinaista ammattitaitoista toimihenkilöä ja sen liikevaihto on miljoonaa markkaa. Tutkimusote perustuu tutkittavien omien tärkeinä pitämien asioiden esiin tuomiseen ja lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkittavan olennainen eli sen ydin saadaan tavoitetuksi tutkittavien ja yksilöiden kokemusten kuvailun kautta. Fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on tavoittaa tutkimuksen kohteena oleva sellaisenaan, ilman etukäteisoletuksia tai teoreettista määrittelyä. Fenomenologia voidaan kuvata sekä laajana filosofisena suuntauksena että tutkimusotteena. ( Varto 1992, ) Fenomenologiseen ajatteluun liittyy keskeisesti ajatus ihmisten kokemusmaailmasta ja heidän kokemuksilleen antamistaan merkityksistä. Fenomenologinen näkökulma kuolemaan on se, että kuolema on laadullinen raja elämälle, se antaa elämälle puitteet ja elämiselle perspektiivin. Itse asiassa mikään muu ei vaikuta niin paljon ihmisen elämään, kuin tieto siitä, että elämä on rajallista. ( Grönlund, Huhtinen 1995, 43.) 6. TUTKIMUKSEN KOHDE 6.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimukseen osallistuu Porin Diakonialaitoksen pihapiirissä sijaitsevien laitosten koko hoito- kuuluu sairaanhoitajia, perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoita- henkilökunta. Hoitohenkilökuntaan jia ja hoitoapulaisia. Aineiston keruu toteutetaan kyselylomakkeella. 6.2 Porin Diakonialaitos Porin Diakonissalaitos, nykyisin Diakonialaitos, vihittiin juhlallisesti käyttöön pyhäinpäivänä Vihkimisjuhlassa lääkintöhallituksen edustaja Lääkintöneuvos A.Tähkä mainitsi, kuinka sairaiden hengellinen hoito on jäänyt jälkeen ruumiillisesta hoidosta ja kuinka juuri diakoniatyö sopivasti täydentää muuta sairaanhoitoa. Puhuja sanoi uskovansa, että Diakonissalaitoksen nyt valmistuttua alkaa uusi vaihe sairaanhoitoalalla Porissa, joka tuo siunausta koko maakunnan väestölle.

16 Sotainvalidien Sairaskoti ja kuntoutuskeskus Tarjoaa korkeatasoista, koko ihmistä hoitavaa geriatrista erityisosaamista. Hoito- ja kuntoutuslaitos on satakuntalaisia sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyneitä ihmisiä varten. Käytettävissä on 34 laitoskuntoutuspaikkaa Loimussa ja 10 päiväkuntoutuspaikkaa päiväosastolla sekä 36 invavarustettua laitoshuoltopaikkaa viihtyisässä Ruskassa. Omahoitajakäytäntö tarjoaa yksilöllisen huolenpidon ja monipuoliset virikemahdollisuudet. Laitoksessa toimivat myös kaksi omaa lääkäriä, sosiaalihoitaja, askartelu-, sekä virikeohjaaja Palvelukoti Honkala Tarjoaa kodinomaista, ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa niille ihmisille, jotka eivät enää selviydy kotihoidossa erilaisten palvelujen turvin. Palvelukodissa on 24 paikkaa, joihin hakeudutaan Porin kaupungin sosiaalikeskuksen kautta. Laitoksessa on avoin ja kodinomainen ilmapiiri. Turvallisuutta ja lämpöä luo se, että oman huoneensa voi kalustaa mieleisekseen omilla kalusteilla ja rakkailla esineillä ja koti on aina avoinna omaisille ja ystäville Diakonialaitoksen kotihoitopalvelu Tarjoaa perus- ja sairaanhoitoa, kodinhoidollista apua ja tuki- ja turvapalveluja, omissa kodeissaan asuville henkilöille joka päivä, kaikkina vuorokauden aikoina. Kotihoitopalvelussa on kunnia- asiana ottaa huomioon jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Palvelut pyritään tarjoamaan joustavasti ilman jonotusaikaa. Käytettävissä on moniammatillinen, monipuoliseen palveluun kykenevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, joka suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivan yksilöllisen palvelusuunnitelman. Palveluyksiköitä on Porissa, Raumalla ja Turussa. Kotihoitopalvelun yhteydessä on myös Diakonialaitoksen pihapiirissä sijaitseva pienryhmäkoti Piilopirtti, jossa on kuusi asukaspaikkaa niille ihmisille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, eivätkä kuitenkaan ole välttämättä vielä laitoshoidon tarpeessa. ( Porin Diakonialaitoksen palvelut, esite 2000.) 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineiston keruu Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkijat pitivät kyselytutkimuksen etuna sitä, että sen avulla voitiin kerätä laaja ja luotettava tutkimusaineisto ja siten saamaan vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Kyselylomakkeen avulla saatiin tietoa tosiasioista, käyttäytymisestä, toiminnasta, tiedoista, arvoista, asenteista, uskomuksista ja käsityksistä. ( Hirsjärvi,ym 2000, 184).

17 12 Osa laaditun kyselylomakkeen kysymyksistä oli strukturoituja ja osa avoimia. Avoimiin kysy- koituksena oli parantaa tutkimuksen luotettavuutta ja varmistaa lomakkeen myksiin vastaamalla vastaaja sai kertoa ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja mielipiteitään kuoleman kohtaamisesta. Kyselylomakkeen laadinnalla ja tarkalla suunnittelulla tehostettiin tutkimuksen onnistumista. Vastausten analysointia helpotettiin ottamalla huomioon kysymysten järjestys ja teemoittelu jo suunnitteluvaiheessa. Kysymysten ymmärrettävyyden varmistamiseksi kyselylomake esitestattiin ennen varsinaista kyselyn toteuttamista kahdella hoitotyöntekijällä toisessa hoitolaitoksessa. Esitestauksen tar- ymmärrettävyys. Tutkimuslupa anomusten varmistuttua kyselylomakkeet jaettiin henkilökohtaisesti tutkimuskoh- teisiin, selvitettiin tutkimuksen tarkoitus, kerrottiin kyselyn toteutuksesta ja vastattiin esille nouseviin kysymyksiin. Kysely toteutettiin Vastausaikaa annettiin kolme viikkoa. Täytetyille kyselylomakkeille oli joka yksikössä oma, suljettu palautelaatikko ja laatikot haettiin pois henkilökohtaisesti, sovittuna ajankohtana Aineiston analyysi Golaizzin fenomenologinen analyysimenetelmä etenee eri vaiheiden kautta seuraavasti: Tutkimuksessa käytimme analyysimenetelmänä Colaizzin fenomenologista menetelmää. Analyysi fenomenologisessa tutkimuksessa on kvalitatiivista sisällön erittelyä, jossa tutkimus ongelmat ja aineisto ohjaavat analyysin etenemistä. Analyysissä pyritään tuottamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä eri vaiheiden kautta. Colaizzin analyysimenetelmä koostuu seitsemästä eri vaiheesta ja se soveltuu tutkimusaineistoihin, jotka sisältävät yksilöiden kokemuksia tutkit- tavasta ilmiöstä. Pyrkimyksenä on tavoittaa, paljastaa ja raportoida toisten kokemaa todellisuutta. 1. Vaihe: Luetaan jokaisen vastaajan kuvaukset, jotta ymmärretään niiden sisältö. 2. Vaihe: Poimitaan jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka ovat tärkeitä tutkittavan asian kannalta. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään. Ne voidaan ilmaista käsitteellisemmällä tasolla kuin kukin yksittäinen vastaaja on niitä kuvannut. 3. Vaihe: Paljastetaan tutkittavien kuvauksissa sisällä olevat merkitykset. 4. Vaihe: Yhteenkuuluvat merkitykset kootaan ja järjestetään teemoiksi. Teemoja verrataan alkuperäiskuvauksiin yhteyden säilyttämiseksi. 5. Vaihe: Tulokset yhdistetään tyhjentäväksi kuvaukseksi. 6. Vaihe: Tutkittavasta asiasta muodostetaan yhteenveto. 7. Vaihe: Tulosten luotettavuutta voidaan arvioida antamalla tutkittavien arvioida yhteenvetoa. ( Pelttari Turunen, Perälä & Meriläinen 1994, 9-10.)

18 Golaizzin analyysimenetelmän vaiheet tässä tutkimuksessa Kyselomakkeita jätettiin täytettäväksi 55 kappaletta, joista 32 palautettiin täytettyinä määräai- kaan mennessä. Vastausprosentiksi tuli 58%. Ensimmäisen katsauksen tutkittavaan aineistoon tutkijat tekivät heti saatuaan täytetyt kyselylomakkeet takaisin. Kyselyyn oli vastattu selkeästi ja kirjoitustyyli oli helposti ymmärrettävää, joten tulkintavaikeuksia ei syntynyt. Osaan kysymyksistä oli kuitenkin jätetty vastaamatta tai kirjoitettu, että oli vaikea kysymys. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tutkijat jakoivat palautetut kyselylomakkeet puoliksi ja molemmat tutkijat lukivat oman aineistonsa kertaalleen, jonka jälkeen lomakkeet vaihdettiin. Näin syntyi kokonaiskuva koko aineistosta. Analyysin toisessa vaiheessa kyselylomakkeet luettiin uudelleen, numeroitiin ja tutkijat kävivät yhdessä läpi koko aineiston. Tutkijat käyttivät sovittua merkintätapaa ja alleviivauksia tutkimuksen kannalta tärkeiden vastausten ja ilmiöiden huomioimiseksi. Sen jälkeen tutkijat keskustelivat keskenään ja vertailivat tekemiään alleviivauksia. Analyysin kolmannessa vaiheessa tutkijat kirjasivat jokaisesta kysymyksestä esiin nousseet tärkeät ilmaisut, ryhmittelivät ja laskivat ne määrällisesti. Ilmaisut kirjoitettiin sellaisenaan tutki- listoiksi ja samaa tarkoittavat tärkeät ilmaisut mustehtävittäin yhdistettiin. Analyysin neljännessä vaiheessa koko aineistoa käsiteltiin samanaikaisesti ja koottiin teemoista laajempia asiayhteyksiä. Asiayhteydet paljastivat tärkeiden ilmaisujen todellisen merkityksen. Aineiston viidennessä vaiheessa tulokset kirjoitettiin teemoittain kuvaukseksi, joiden perusteella pohdittiin vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Analyysin kuudennessa vaiheessa aineistosta muodostettiin yhteenveto eli johtopäätökset koko tutkimusprosessista. Analyysivaiheen luotettavuutta paransi tässä tutkimuksessa tutkijoiden välinen tiivis yhteistyö. Intensiiviset keskustelut aiheesta ja pohtiminen helpottivat lopullista analyysin yhteenvetoa. 8. TUTKIMUS TULOKSET 8.1 Tutkimushenkilöiden taustatietoja Kyselomakkeen neljä ensimmäistä kysymystä kartoittivat vastaajien ikää, sukupuolta, ammattia ja työkokemusta. Näiden kysymysten avulla tutkijat halusivat selvittää taustatekijöiden merkitys- ihmisen tä kuolevan kohtaamisessa.

19 14 Kaikki tutkimukseen vastanneet olivat naisia, joten sukupuolella ei ole merkitystä vastausten analysoinnissa. Hoitotyöntekijöiden ikä jakautui vuosien välille, joten vastaajien keskiiäksi tuli 42 vuotta. Pohjakoulutus kyselyyn vastanneilla oli hyvin erilainen ja eripituinen. Vastanneista puolet eli 50 % oli perushoitajia. Sairaanhoitajia oli 26,9% ja loput 33.1 % olivat koulutukseltaan lähihoitajia, kodinhoitajia, yksi terveydenhoitaja, yksi hoitaja nimikkeellä oleva ja yksi hoitoapulainen. Työkokemusta oli toisilla kertynyt jo enemmän ja toiset vasta aloittelivat alalla. Yksi vastaajista oli aloittanut työnsä juuri ja pisin työkokemus oli 30 vuotta. Muut sijoittuivat sille välille ja keskimääräinen työkokemus alalta oli 12.8 vuotta. Tutkijat halusivat tällä kysymyksellä selvittää, antaako pitkä työkokemus enemmän valmiuksia kuoleman kohtaamiseen ja sen aiheuttamien tunteiden käsittelemiseen. 8.2 Kuolema- elämän päätepysäkki Tutkijat halusivat selvittää, kuinka usein hoitajat ovat tekemisissä kuoleman kanssa omassa työpisteessään? Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti välille harvoin eli muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja jatkuvasti eli useita kertoja vuodessa. Yleisin vastaus oli, että kun hoidetaan vanhuksia ja sairaita ihmisiä, niin kuolema on läsnä jatkuvasti, riippuen kuitenkin laitoksesta ja osastosta. Määrät vaihtelevat vuosittain. Kuolemaa kuvattiin elinkaaren pääksi ja elämän päätepisteeksi. Siihen mitä ihmiselle kuolemassa tapahtuu oli vastattu kauniisti ja ammatillisesti. Taustalla vastauksissa häilyi kuitenkin kuoleman mystisyys, luopuminen kaikesta ja epävarmuus tuonpuoleisesta. Vastauksista kävi ilmi, että hoitajat pitivät kuolemaa luonnollisena, ainutkertaisena ja kuolevan ihmisen hoitoa tärkeänä osana työtään. Rauhallisuus, levollisuus ja paremman elämän toivo korostui monissa vastauksissa. Yleisimmät vastaukset olivat, että fyysiset elintoiminnot loppuu ja sielu lentää taivaaseen. Sielu irtaantuu ruumiista ja saavuttaa toisen tason. Maanpäällinen unohtuu, kivut, tuskat loppuvat, saapuu rauha. Elämä tässä maailmassa ja tässä fyys, psyyk, ja sosiaalisessa minämuodossa päättyy, elämä jatkuu toisissa läheisissä ihmisissä, heidän muistiavaruudessaan. Elintoiminnot loppuvat. Sitä tuskin kukaan tietää mitä todella tapahtuu. Kivut ja murheet ovat poissa, ihminen sulautuu luonnon kiertokulkuun.

20 15 Vastaajista kukaan ei kertonut pelkäävänsä kuolemaa, vaikka se koettiinkin hämmentävänä ja lopullisena tapahtumana. Vanhuksen ja sairaan kuoleminen oli helpompi hyväksyä, kuin nuoren tai oman läheisen. Kuolemaan ei vastaajien mukaan totu koskaan, vaan aina se koskettaa, puhuttelee ja on opettavainen tapahtuma hoitohenkilökunnalle. Vastaajat miettivät myös, miksi kuolevan hoidossa korostuvat vahva empatia ja halu auttaa? Ehkä siksi, koska sen koettiin olevan viimeinen palvelus sille ihmiselle. Kuolevan ihmisen hoito koettiin merkittävänä ja arvokkaana työnä. Jokainen kuolema on ainutlaatuinen. Hämmentävänä tapahtumana johon ei koskaan totu. Opettavaisenakin. Alussa koin vaikeana, vuosien myötä helpompana, koskettavana kuitenkin aina. Luonnollisena, se on ihmisen osa elämänkaaressa. Hyvästijättöä ja surua ja ikävääkin. Miten läheinenkin ihminen on. 8.3 Hoitajien omat tunteet ja ihmisenä kasvaminen Hoitohenkilökunta kokee kuolevien ihmisten hoidon sekä vaativana että antoisana työnä. Koulutuksen saaneillakin henkilöillä on omat vaikeutensa kuolevien kohtaamisessa, hoitamisessa ja omaisten huomioimisessa, sen vuoksi työ koetaan myös haasteelliseksi. Puhuminen kuolevan potilaan kanssa varsinkin kuolemasta koettiin ajoittain vaikeaksi, ei tiedetä, mitä pitäisi sanoa. Viipyminen kuolevan luona oli toisinaan ahdistavaa ja aiheutti hoitajille syyllisyyden tunteita Lähes kaikki vastaajat kokivat vahvuudekseen työkokemuksen tuoman ammattitaidon. Moni koki kristillinen elämänkatsomuksen myös vahvuutena ja voimaa antavana. Vahvuuksina nousi- esille rauhallinen, inhimillinen ja empaattinen suhtautuminen kuolemaan. vat Hoitajan omat kokemukset kuolemasta auttoivat häntä suhtautumaan myönteisemmin ja avoija heidän kanssaan keskustelemiseen. Kokemuksilla on oma mer- memmin kuoleviin potilaisiin kityksensä, mutta oleellisempaa näissä kokemuksissa on se, miten ne ovat auttaneet käsittele- Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ilman mään omaa kuolemaa ja suhdetta siihen. oman kuolemasuhteen selkiyttämistä on vaikeaa auttaa ja tukea kuolevaa ja heidän omaisiaan. Elämänkokemus ja kohtuullisen pitkä työhistoria. Lisäksi omaan kristillisen elämänasenteen.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot