VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana"

Transkriptio

1 VIERELLÄ KULKIJA Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana Marjo Mukkala&Merja Rosenberg Opinnäytetyö Kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Mukkala Marjo & Rosenberg Merja Vierellä kulkija. Kuolevan ihmisen kohtaaminen Porin Diakonialaitoksen hoitohenkilökunnan kokemana Pori s. 4 liitettä Tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan kokemuksia kuolevan ihmisen kohtaamisesta. Tutkimus toteutettiin Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimukseen osallistuivat näiden yksiköiden koko hoitohenkilökunta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella keväällä 2001 ja analysoitiin käyttämällä Colaizzin seitsemän vaiheista analyysimenetelmää keväällä Asioita tutkitaan niiden luonnollisissa yhteyksissä, joten lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Tutkimuksessa ilmeni, että kuolevan ihmisen kohtaaminen koetaan luonnollisena ja hoitotyöhön kuuluvana osa-alueena, sekä myös haastavana, antoisana ja vaativana työnä. Hoitajan kokemukset kuolemasta auttavat häntä suhtautumaan myönteisemmin ja avoimemmin kuolevaan ihmiseen ja hänen omaisiinsa. Ilman oman kuolemasuhteen selkiyttämistä on vaikeaa auttaa ja tukea kuolevaa. Kuolevan ihmisen kohtaamisessa hoitohenkilökunta koki vaikeana kuolevan ihmisen kivut, kärsimyksen, ahdistuksen, pelon, hengellisten ajatusten käsittelemättömyyden, tietämättömyyden tulevasta ja omaisten hädän. Nämä tunteet saivat hoitohenkilökunnan kokemaan avuttomuuden ja riittämättömyyden tunteita. Tutkimustuloksissa huomionarvoista oli se, että arvomaailmakysymyksiin ei oltu vastattu ollenkaan, oli vastattu niukasti tai kysymykset oli ymmärretty selkeästi väärin. Vastaukset olivat epävarmoja ja rikkonaisia. Tutkijat jäivät miettimään oliko käsite arvomaailma todella niin vieras suurelle osalle vastaajia? Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että arvot, asenteet ja ihmisen kunnioittaminen olivat tärkeä osa kuolevan hoitotyötä. Avainsanat: kuolema, vuorovaikutus, arvomaailma Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Mukkala, Marjo & Rosenberg, Merja Walking by a Human. Meeting a Dying Human as Experienced by the Nursing Staff at the Pori Diaconia Institution Spring pages 4 appendices This study charted the experiences of the nursing personnel about meeting a dying person. The study was carried out at the Nursing Home and Rehabilitation Centre for Disabled Soldiers within the Pori Diaconia Institution. The whole nursing personnel participated in the study. The study is qualitative. The data were collected by a questionnaire in spring 2001 and analyzed by using Colaizzi s seven-phased analysis method in spring The issues were vieved in their natural contexts so the study was based on describing real life or on the phenomenologial aspect. The results showed that meeting a dying human was experienced as a natural part of nursing work as well as challenging, rewarding and demanding duty. The nurses own experiences about death gave them more positive and open attitudes towards a dying person and his or her family. An unclear personal relation to death made helping and supporting a dying human more difficult. The participants experienced very difficult to face the dying person's pain, suffering, anxiety, fear, unclear religious matters, ignorance about the coming, and the anguish of the family. These feelings made the nursing staff feel helpless and inadequate. The most noteworthy study result was the fact that the questions about the set of values were not answered or they were clearly misunderstood. In addition the answers were uncertain. Were the question about the set of values so stranger to most participants? The answers also showed that values, attitudes, and respecting of the human were an important part of nursing a dying person. Keywords: death, interaction, set of values. Deposited in the Pori Training Unit Library.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Mitä kuolemassa tapahtuu? Kuolevan kohtaaminen hoitotyössä Vuorovaikutus osana hoitotyötä Arvomaailman merkitys hoitotyössä 6 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 8 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN KOHDE Tutkimuksen kohderyhmä Porin Diakonialaitos Sotainvalidien Sairaskoti ja kuntoutuskeskus Palvelukoti Honkala Diakonialaitoksen kotihoitopalvelu TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineiston keruu Aineiston analyysi Golaizzin analyysimenetelmän vaiheet tässä tutkimuksessa 16

5 8. TUTKIMUS TULOKSET Tutkimushenkilöiden taustatietoja Kuolema- elämänpäätepysäkki Hoitajien omat tunteet ja ihmisenä kasvaminen Kuolevan ihmisen tarpeisiin vastaaminen Saattohoito Arvomaailma mitä se on? Hoitajien kehittämisajatuksia JOHTOPÄÄTÖKSET Kuolevan hoitajana Hoitajan raskaana kokemat tunteet ja niiden käsitteleminen Hoitohenkilökunnan käsitys arvomaailmasta POHDINTA TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 33 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa-anomukset ( 3 ) Liite 2. Tutkimusluvat ( 3 ) Liite 3. Kyselylomake Liite 4. Lääkintöhallituksen ohjekirje 1982

6 1. JOHDANTO Elämä on kuin matkantekoa ja kuolema sen päätepiste. Synnymme tänne jostakin ja lähdemme täältä jonnekin. Mihin päädymme, se säilyy aina mystisenä salaisuutena. Viimeistään kuoleman lähestyessä ihminen alkaa pohtia näitä elämän perimmäisiä kysymyksiä, elettyä elämää ja lähestyvää kuolemaa. Hoitohenkilökunnan tehtäväksi jää usein kuolevan valmistaminen hänen viimeiselle matkalleen. Elinkaaren loppupäässä hyvin tavallisia ja tuttuja kysymyksiä meille hoitajille ovat: mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen, olenko elänyt elämäni oikein, pääsenkö taivaaseen ja näiden lisäksi lukuisat miksi kysymykset. Kysymyksiin ei ole aina helppo antaa vastausta. Kokeneetkin hoitajat kokevat ajoittain avuttomuutta ja riittämättömyyttä näiden kysymysten edessä. Mietimme, miten kohtaan kuolevan, osaanko lähestyä elämänsä loppuvaiheessa olevaa ihmistä, uskallanko katsoa kuolemaa suoraan silmiin vai pakenenko sitä? Näiden kysymysten ja ajatusten siivittämänä lähdimme tekemään tutkimusta kuoleman kohtaamisesta. Aiheemme on vaativa, ajankohtainen ja myös haastava, sillä se kajoaa ihmisen olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin. Kuolevan ihmisen hoitotyö on arvokasta, antoisaa ja vaativaa työtä. Avoin ja auttava vuorovaikutussuhde on perusta kuolevan hoidolle. Vuorovaikutuksellisuus ei ulotu ainoastaan kuolevaan, hänen läheisiinsä, vaan myös omiin työtovereihin. Hoitajat ovat kuolevan ihmisen rinnalla kulkijoita ja pyrkivät tekemään heidän viimeisistä ajoistaan elämisen arvoisia ja inhimillisiä. Kuolevan ihmisen kohtaaminen ja hoitaminen herättävät meissä monenlaisia tunteita. Tunteiden käsitteleminen ei aina ole helppoa ja se vaatii hoitajilta itsetuntemusta. Kuolevan ihmisen hoito voi olla hoitajalle raskasta, mutta samalla se on oman persoonallisen kasvun kannalta merkityksellistä. Kuoleman kohtaaminen on mielestämme hoidollinen haaste kaikille kuolevan vierellä kulkeville. Kuoleman aito ja rehellinen kohtaaminen on tärkeää meille jokaiselle, omalle elämällemme, kehityksellemme ja valmistumisellemme omaa kuolemaamme varten. Lääkintöhallitus on antanut ohjekirjeessään 1982 suuntaviivat kuolevan ihmisen hoidon kehittämiselle ja kehitystyö jatkuu edelleen. Suhtautuminen kuolemaan ja kuoleviin ihmisiin on kokenut viime vuosina monenlaisia muutoksia, mutta edelleenkin se aiheuttaa paljon hämmennystä ja epävarmuutta. Kuolema herättää ihmisissä hyvin ristiriitaisia tunteita ja se koetaan usein menetyksenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kuolevan ihmisen kohtaamista, sen vaativuutta ja hoitohenkilökunnan kokemuksia asiasta, Porin diakonialaitoksen pihapiirissä. Tutkimus toteutettiin Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti

7 Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat näiden yksiköiden koko hoitohenkilökunta. Hoitajan näkökulman valitsimme lähtökohdaksi siksi, että kuolevan hoitotyötä kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava ne ihmiset, jotka tekevät käytännön työn. Tutkimuksia kuolemaan liittyen on tehty paljon, mutta ne ovat pääasiassa olleet lähtöisin potilaiden ja omaisten tarpeista. Varsinaisesti kuoleman kohtaamisesta emme löytäneet yhtään vastaavaa tutkimusta. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, koska se soveltuu kuolemaan liittyvien arkaluonteisten ilmiöiden tutkimiseen. Aineiston keruu on toteutettu kyselylomakkeella ja analysoitu käyttämällä Colaizzin seitsemän vaiheista analyysimenetelmää. Asioita on tutkittu niiden luonnollisissa yhteyksissä, eli tässä tapauksessa hoitohenkilökunnan omissa työyhteisöissä, joten lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Uskomme, että tutkimuksemme aiheen vaativuudesta huolimatta on herättänyt ajatuksia ja keskustelua työyhteisöissä ja sen pohjalta voidaan edelleen kehittää kuolevan ihmisen hoitotyötä Porin Diakonialaitoksen eri yksiköissä.

8 3 2. TUTKIMUKSEN KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Hoitotyön perustana ovat arvot ja käsitys ihmisestä. Ihmiskäsitys on aina läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa ja se ilmaisee, millainen suhtautuminen ihmisellä on toiseen ihmiseen yksilönä tai ryhmän jäsenenä. Hoitotyön kokonaisvaltaisella ihmiskäsityksellä tarkoitetaan sitä, että hoitajan on vastattava ihmisen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja myös henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin. ( Valopaasi 1996, 30.) Tässä tutkimuksessa hoitotyön kokonaisvaltainen ihmiskäsitys sisältää aineksia sekä humanistisesta että kristillisestä ihmiskäsityksestä. Humanistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisarvoa, yksilön loukkaamattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kristillinen ihmiskäsitys tuo esiin näkökulman, että ihmisessä heijastuu jotakin elämän perimmäisestä tarkoituksesta ja perustasta. Hoitotyön kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen tulee olla tarpeeksi laaja, jotta ihmisen hengellinenkin kokemusalue mahtuu sen sisään. On kuitenkin otettava huomioon, että ihmiskäsitys voi olla silti kokonaisvaltainen, vaikka se ei olisikaan kristillinen. ( Valopaasi 1996, 30.) Ihmisen kokemusten ymmärtäminen ja huomioon ottaminen edistävät hoitotyön toteutumista ja syventävät hoitotyöntekijän kykyä kohdata ihmisiä joilla on erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. (Holmia 1999, 12-13). 2.1 Mitä kuolemassa tapahtuu? Kuoleminen on osa ihmisen elämänkaarta, sen viimeinen vaihe. Se ei ole tappio, eikä epäonnistuminen, vaan elämän loppuun saattaminen. Vasta kuoleminen tekee ihmisen elämästä kokonaisuuden. Kuolema on läsnä elämässä joka hetki: luonnon kiertokulussa ja ihmisen elämän eri vaiheissa. Elämän rajallisuuden hyväksyminen on kuoleman väistämättömyyden hyväksymistä. (Härkönen 1989, 8.) Kuolema voidaan määrittää biologisin perustein. Biologinen kuolema sellaisenaan tarkoittaa vain elämän ilmiöiden sammumista. Se etenee tavallisesti ulottuvuudelta toiselle ja kudokselta toiselle. Sosiaalisella tasolla kuolema tapahtuu silloin kun ihmissuhteet katkeavat tai ihminen joutuu eristetyksi muista ihmisistä. Hengellinen kuolema määritellään jumalasuhteen sammumiseksi. Henkinen kuolema on sitä, että kyky tuntea, tahtoa ja ymmärtää katoavat. Näiden perusteella ei kuitenkaan kirjoiteta kuolintodistusta, vaan se tapahtuu vasta fyysisen kuoleman tapahduttua. ( Aalto 2000, ) Ihminen on fyysisesti kuollut, kun hänen aivojensa toiminta on sammunut, hän on tajuton, eikä reagoi kipuun. Hengitys on sammunut ja silmäterät eivät reagoi valoon. Hengityksen ja sydämen pysähtyminen katsotaan palautumattomaksi kuoleman merkiksi. Niiden sammuttua

9 4 elimistön muut elintoiminnat seuraavat mukana jokainen ajallaan. Kuolema ei siis ole hetken tapahtuma, vaan pitkä prosessi. ( Aalto 2000, ) 2.2 Kuolevan kohtaaminen hoitotyössä Ihmisen tarpeet elämänkaaren molemmissa päissä ovat hyvin samanlaiset. Kuoleva ihminen tarvitsee tukijaa ja hoivaajaa saattaakseen elämänsä päätökseen ja muodostaakseen omasta elämästään ehyen, mielekkään kokonaisuuden. ( Härkönen 1990, 8-9. ) Kuolevan ihmisen hoitaminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä hoitotyössä. Hoitajat työskentelevät kuolevan lähellä hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaten. Työ vaatii hoitajalta tiedon ja taidon lisäksi koko persoonallisuuden hyväksikäyttämistä. Lääkintöhallituksen ohjekirje terminaalipotilaan hoidosta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sairaanhoitajan eettiset ohjeet antavat suuntaa kuolevan ihmisen hoidolle. Kuolevan ihmisen hoitoon sisältyy turhien tutkimusten ja hoitojen välttäminen, hyvä fyysinen perushoito, tehokas kivunhoito, hyvän elämänlaadun varmistaminen, potilaan ja hänen omaistensa tukeminen sekä kodikkaan hoitoympäristön luominen. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, ). Kuoleva tarvitsee tukea mm. kuoleman kohtaamisessa, erilaisten pelkojen voittamisessa, elämän päättymisen hyväksymisessä, sekä lähestyvässä omaisista luopumisessa. Lisäksi on tärkeää on turvata hoidettavan hyvä, rauhallinen ja turvallinen kuolema. Tavoitteena on laadukas ja sisällöltään rikas elämä kuoleman läheisyydessäkin. Hoitotyöhön kuuluu myös hengellisen tuen ja toivon ylläpitäminen, yksityisyyden turvaaminen ja omaisten huomioon ottaminen. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, ) Kuuntelijana hoitaja auttaa hoidettavaa viipymään omien hengellisten kysymystensä parissa. Hoidettava ei useinkaan tarvitse hoitajan näkemystä asiasta, vaan aitoa suhdetta, jossa on turvallista ja luvallista pohtia myös itselle tärkeitä hengellisiä kysymyksiä. Tällaisessa suhteessa vaikuttaa hoitajan ammatillinen osaaminen ja hänen uskalluksensa kohdata oma riittämättömyytensä. Hengellisten kysymysten ammatillinen kohtaaminen hoitotyössä kuuluu hoitajille ja muille hoitoon osallistuville riippumatta heidän omasta vakaumuksestaan. Hoidettavan kokonaisvaltaisen hoidon edellytyksenä on, että hengellisille kysymyksille annetaan tilaa ja turvataan asiallinen hoito ja tuki. ( Eriksson, Kuuppelomäki 2000, )

10 5 2.3 Vuorovaikutus osana hoitotyötä Vuorovaikutus ja kommunikaatio ovat hoitotyön keskeisimmät käsitteet. Vuorovaikutus on sosiaalista ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen vaihtoa ja kommunikaatio on ydin kaikessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutussuhteessa on aina kaksi yksilöä, joilla on omat kulttuuritaustansa ja arvonsa. Kommunikaation tehtävä on ylläpitää sitä vuorovaikutusta näiden kahden ihmisen välillä. Kommunikointia tapahtuu sanallisesti ja sanattomasti. Sanallinen kommunikaatio liittyy puheeseen, kieleen, mutta se on pieni osa kaikesta vuorovaikutuksesta. Sanojen merkitys ei ole kaikille ihmisille sama ja ihmisten kyky ilmaista itseään voi vaihdella suuresti. (Mäkelä, Ruokonen, Tuomikoski 2001, ) Suurin osa kommunikaatiosta on sanatonta, mikä on erityisesti huomioitava hoidettaessa kuolevaa ihmistä. Hoitajan on huomioitava myös se, mitä ei sanota. Ilmeet, eleet ja äänenpaino paljastavat usein enemmän, kuin sanat. Sanattoman kommunikaation havaitsemiseen hoitaja tarvitsee kaikkia aistejaan. Sanoilla ihminen voi uskotella hoitajalle sellaistakin, mikä ei pidä paikkansa, kun sen sijaan kehonkieli oikein ymmärrettynä ei valehtele. ( Mäkelä ym. 2001,12-14.) Kuolevan ihmisen hoitamisessa tarvitaan auttavaa vuorovaikutussuhdetta. Se on sellainen, jossa hoitajan tunteet ovat aitoja ja todellisia ja hoidettava hyväksytään yksilönä omine arvoineen ja oikeuksineen. Erityisen tärkeää on, että hoidettavalle näytetään myös kiintymyksen ja hyväksymisen tunteita. Avoimuus on taitoa kuunnella, ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. Avoimuus hoitosuhteessa edellyttää rohkeutta, sillä se tekee vuorovaikutuksen osapuolet haavoittuviksi. ( Mäkelä ym. 2001, ) Turvallisen hoitosuhteen tärkein edellytys on molemminpuolinen luottamus. Hoitajan on toimittava tavalla, joka saa hoidettavan tuntemaan olonsa turvalliseksi ja joka herättää potilaan luottamuksen. Luottamuksen kehittämiseen ja vahvistamiseen voi kulua aikaa. ( Mäkelä ym. 2001, ) Kuoleva ihminen tarvitsee apua tunteidensa huomaamisessa, tunnistamisessa ja nimeämisessä. Hoitajan on pystyttävä vastaanottamaan kritiikkiä ja vastaamaan hoidettavan tunnekuohuihin ahdistumatta niistä itse. Hoitajan tulee kyetä sietämään vaikeitakin tunteita. Sietämisen ohella tunteiden työstäminen auttaa hoidettavan eheytymistä ja tarjoaa myös hoitajalle kasvun mahdollisuuden ( Mäkelä ym. 2001, ) 2.4 Arvomaailman merkitys hoitotyössä Kuoleman läheisyys saa ihmisen usein miettimään elämäänsä, elämänkulkuaan, elämänarvojaan, onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan. Ihminen haluaa hahmottaa elämänsä

11 6 kokonaisuutena. Kuolevan arvomaailma ja vakaumus ovat osa hänen persoonallisuuttaan, jota hoitajan tulee kunnioittaa ja varjella. Ihmisen arvot kuvastavat hänen käsitystään elämästä ja sen tarkoituksesta. Ihminen pyrkii toteuttamaan elämässään arvoja, joita hän pitää merkityksellisenä. Osan arvoista ihminen sisäistää kulttuuristaan, vanhemmiltaan tai ystäviltään. Osa arvoista muotoutuu omien kokemusten ja pohdinnan kautta. Arvojen ja kokemusten myötä kehittyvät ihmisen oma vakaumus ja maailmankatsomus. ( Härkönen 1989, ) Hoitotyön arvoja kuolevan hoidossa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, eheys eli integriteetti ja koskemattomuus. Ihmisarvo perustuu siihen, että olemme kaikki syntyneet ihmiseksi, eikä kukaan ole itse hankkinut omaa arvoaan. Siksi se ei riipu asemastamme, ulkoisista ominaisuuksistamme eikä suorituksistamme. ( Aalto 2000, ) Kuoleva ihminen on yhtä arvokas ihmisenä, kuin aktiivisinta vaihetta elävä ihminen. Itsemääräämiseen kuuluvat ihmisen oikeus tietää itseään koskevista hoitovaihtoehdoista ja osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon. Ideana on, että ihminen voisi olla sekä elämänsä, että kuolemansa subjekti, eikä vain oman kohtalonsa sivustakatsoja. Kuolema on pohjimmiltaan identiteettikysymys. Ihminen on kuolevainen olento ja jokaisen on kohdattava yksin oma henkilökohtainen kuolemansa. Jokainen ihmisen kuolema on tavalla tai toisella meille kuva omasta kuolemasta. Me olemme toistemme peilejä myös kuolevaisuudessamme. Siksi ei ole helppo olla kuolevien hoitaja, ellei ole selvittänyt omaa henkilökohtaista suhdettaan kuolemaan. ( Aalto 2000, ) Kuoleman lähestyessä korostuu erityisesti integriteetin merkitys. Se liittyy ihmisen yksilöllisyyteen ja persoonalliseen kokonaisuuteen. Kukaan ei ole oikeutettu riistämään ihmisyksilön vapautta, eikä määrittelemään milloin toisen elämä on arvotonta elettäväksi. Kuolevalla on myös henkinen integriteettinsä ja siihen kuuluvat hänelle tärkeät vakaumukset, arvot, maailmankatsomus, ihmissuhteet ja kokemukset, jotka ovat hänen elämäänsä olennaisesti muovanneet. Ihanteena voidaan hoitotyössä pitää sitä, että ihminen pystyy kuolemassaankin näkemään jotakin inhimillisesti arvokasta, jotakin mikä on merkityksellistä kokea. ( Aalto 2000, ) 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Kuoleman on sanottu riisuvan sekä lähtijän että saattajan. Moni lääkäri ja hoitaja tunnistaa vaikeutensa kohdata perusihmisyys ja siksi he kokevat riittämättömyyttä kuolevan edessä. ( Simonen 1994, 11 ). Sanojen ja keinojen vaillinaisuus johtaa herkästi kuoleman etäistämiseen ja sen ohittamiseen. Puhumattomuus puolestaan säilyttää kuoleman tabuluonteen.

12 7 Varsin vähän tiedetään, miten ihmiset yleensä viestittävät yksilöllisesti kuolemasta. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan tietämys kuitenkin parantaisi hoidon laatua. Se helpottaisi elämän loppu- vaihetta elävän ihmisen kokonaisvaltaisen hoitotavoitteen toteuttamista. ( Molander 1999, 14. ) Keväällä 1982 julkaisi maamme Lääkintöhallitus pitkällisen valmisteluprosessin tuloksena ohjekirjeeterminaalihoidosta eli kuolinhoidosta. Siinä kuolinhoito määritellään hoidoksi kuoleman lähestyessä ja sellaiseksi hoidoksi, jota annetaan potilaalle sairauden siinä vaiheessa, kun käy- tettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei ole enää mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta. ( Kalkas & Sarvimäki 1987, ) Ohjekirje tähtää siihen, että potilas voisi elää sairautensa loppuvaiheen ilman vaikeita kipuja ja oireita haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Hoidossa pyritään noudattamaan potilaan omia toivomuksia. Häntä ei myöskään jätetä yksin, ellei hän ole sitä itse toivonut. Oh- jekirje määrittelee lisäksi joukon potilaan hoitoon liittyviä tärkeitä eettisiä periaatteita. ( Aalto 2000, ) Antti Linkolan tutkimus: Saattajat; Sairaalan henkilökunta kuolevan potilaan hoitajana (1981 ) on suomalainen legenda kuolevien potilaiden hoitajista ja hoitamisesta. Linkolan tutkimuksessa aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastasi 166 lääkäriä, 198 sairaanhoitajaa sekä 227 apuhoitajaa. Kaikki kyselyyn vastanneet työskentelivät Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. (Linkola 1981, ) Linkolan mukaan sairaalan vastaus kuolevan potilaan hoidon ongelmiin oli aktiivinen somaattinen hoito. Viestintä hoitajan ja potilaan välillä oli Linkolan mielestä hyvin sairauskeskeistä ja potilaan henkilökohtaiset ongelmat jäävät melko etäisiksi henkilökunnalle. Tutkimuksen mu- kaan suurin osa kuolevia hoitavista rutinoituu, eikä hoitoa pidetä ongelmallisena. Vain pieni osa hoitajista herkistyy kuolevaa hoitaessa. Linkola oletti, että erityisesti hoitajien luonteen tasapainoisuudella ja uskonnollisuudella oli merkitystä nimenomaan käytännön hoitotilanteissa. ( Linkola 1981, ) Pirjo Korhosen opinnäytetyössä: Hoitotyöntekijöiden kokemuksia kuolevan potilaan hoidosta. selvitettiin hoitotyöntekijän ja potilaan vuorovaikutusta. Tutkimus oli haastattelututkimus ja haastateltavia oli 16, jotka olivat perushoitajia, sairaanhoitajia ja erikoissairaanhoitajia. Tutki- muksen mukaan kuolevan potilaan hoitoa ja siihen liittyvää vuorovaikutusta kuvataan vaativaksi. Kuolevan potilaan hoito koettiin henkisesti raskaaksi, koska vuorovaikutus koettiin kuoleman läheisyyden takia rajalliseksi. Tyytymättömyyttä hoitajat kokivat lähinnä ajan puutteen takia. Hoitajaa auttoi jaksamaan työssään avoin ilmapiiri ja työtoverit. ( Korhonen 1992, )

13 8 Paula Koistisen tutkimuksessa Auttaja ja lähimmäinen ( 1994 ), selvitetään millä tavoin sairaanhoitaja kokee potilaan kuoleman, käsittelee kuolemasta johtuvia tunteitaan ja miten erilai- taustatekijät vaikuttavat kuoleman kokemiseen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla, set haastattelemalla 15 sairaanhoitajaa pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kokivat usein riittämättömyyttä, ahdistusta, surua, ikävää ja syyllisyyttä. Vaikka potilaan kuoleman herättävät tunteet olivat monesti raskaita, koettiin ne tärkeäksi osaksi työtä. (Koistinen 1994, 40-47). Ratkaisevana tekijänä tunteiden purkamiseen pidettiin työtovereiden tukea, itkua ja puhumista. Sairaanhoitajat kaipasivat työnohjauksen lisäksi myös lisätietoa kuolemasta ( Koistinen 1994, ) Koistisen mukaan sairaanhoitajan uskonnollisuus ja kutsumus hoitotyöhön vaikuttivat siihen, kuinka voimakkaana potilaan kuolema koettiin. Uskonnolliset ajatukset lohduttivat ja rukous auttoi potilaan kuollessa. ( Koistinen 1994, 80.) Gustaf Molanderin tutkimus Työnä kuolemaan hoitaminen, on haastattelututkimus kuolemaan hoitavien ihmisten työstä. Tutkimuksessa haastateltiin 26 työntekijää eri tyyppisissä hoitoyksi- ja lisäksi kymmentä yli 80-vuotista vanhusta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä asiat hoi- köissä totyöntekijät kokivat erityisen raskaina ja miten he käsittelivät kuoleman heissä herättämiä tunteita? ( Molander 1999, ) Tutkimuksen mukaan elämän ja kuoleman rajan mieltäminen voi tuottaa hankalia tilanteita järjen ja tunteiden välillä. Kiireinen työ ja henkilökuntapula eivät anna mahdollisuuksia pysähtyä haihduttamaan kuoleman ja elämän välistä usvaa. Kuoleman tullessa lähelle hoitaja joutuu läpikäymään myös omaa kuolemaansa. Hoitajan liiallinen myötäeläminen, uhrautuminen, sekä tarpeellisuuden korostaminen saattoi johtaa työssä väsymiseen. ( Molander 1999, ) Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa Molanderin mukaan myös hoitajan jaksamiseen. Työyhteisön ristiriidat ja syyllistävä ilmapiiri ilmenevät huonovointisuutena. Kireä ilmapiiri aiheuttaa fyysistä oireilua ja poissaoloja. ( Molander 1999, ) Kiinnostus kehittää kuolevien potilaiden hoitoa sai syntymään myös STAKES:in (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) Hyvä kuolema-projektin, joka toteutettiin vuosina Sen tavoitteena oli saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua kuolevien hoidon tasosta ja sen kehittämisestä. Projektiin osallistui 10 kuntaa, joille järjestettiin erilaisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja, joiden pohjalta on tuotettu kirjallisuutta kuolevien hoidon kehittämistä varten. Kirjoituskilpailuun osallistui myös ammattihenkilöstöä. Kirjoituskilpailun tuotoksista syntyi Leila Simosen kirja Saattosanat, mikä tuo esille kuoleman ja sen ilmenemisen moninaisuuden ja jokaisen

14 9 persoonallisen tavan kohdata ja lähestyä sitä. Projektin kuluessa tehtiin myös yhteispohjoismainen tutkimus, mikä selvitti henkilökunnan kokemuksia kuolevien hoitamisesta Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. ( Simonen 1996, ) 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kuolevan ihmisen kohtaamista, sen vaativuutta ja hoitohenkilökunnan kokemuksia asiasta. Hoitajan näkökulman valitsimme lähtökohdaksi siksi, että kuolevan hoitotyötä kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava ne ihmiset, jotka teke- käytännön työn. Uskomme, että voimme tutkimuksestamme löytää uusia näkökulmia, joiden vät avulla voidaan edelleen kehittää kuolevan ihmisen hoitotyötä Porin Diakonialaitoksen eri yksiköissä. Tutkimus toteutetaan Porin Diakonialaitoksen Sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskuksessa, Palvelukoti Honkalassa ja Diakonialaitoksen kotihoitopalvelussa. Tutkimukseen osallistuvat näiden yksilöiden koko hoitohenkilökunta. Tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiseksi hoitohenkilökunta kokee kuolevan ihmisen kohtaamisen omassa työyhteisössään? a) Mitkä asiat hoitohenkilökunta kokee erityisen raskaina kuolevien ihmisten hoidossa? b) Millä tavalla hoitohenkilökunta käsittelee kuoleman herättämiä tunteita omalla kohdallaan? 2. Onko arvopohjalla merkitystä kuolevan ihmisen kohtaamisessa? 5. TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksessamme käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta, koska se soveltuu kuolemaan liittyvien arkaluonteisten ilmiöiden tutkimiseen. Asioita tulkitaan niiden luonnollisissa yhteyksissä eli tässä tutkimuksessa hoitohenkilökunnan omassa työyhteisössä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta kokonaisvaltaisesti, sekä ennemmin löytämään ja paljastamaan tosiasioita, kuin todentamaan jo olemassa olevia väittämiä. Tapaukset käsitellään ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. Tutkimuksessa käytetään induktiivista analyysiä, jolloin tutkijan pyrkimyksenä on paljastaa odottamattomia seikkoja, eikä testata teorioita tai asettaa hypoteeseja. Kohdejoukko valitaan tarkoituksen

15 10 mukaisesti, mikä tässä tutkimuksessa tarkoittaa tutkimuksessa mukana olevien yksiköiden koko hoitohenkilökuntaa. ( Hirsjärvi, Remes & Sajavaara ) Tänä päivänä on Porin Diakonialaitos kasvanut pienestä alusta monipuoliseksi Länsi-Suomessa evankelisluterilaisen kirkon arvopohjalla toimivaksi palvelukokonaisuudeksi, joka tarjoaa koulu- sosiaali- ja terveyspalveluja sekä harjoittaa liiketoimintaa. Diakonialaitoksen palvelukses- tusta, sa on noin 150 vakinaista ammattitaitoista toimihenkilöä ja sen liikevaihto on miljoonaa markkaa. Tutkimusote perustuu tutkittavien omien tärkeinä pitämien asioiden esiin tuomiseen ja lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen eli fenomenologinen näkökulma. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkittavan olennainen eli sen ydin saadaan tavoitetuksi tutkittavien ja yksilöiden kokemusten kuvailun kautta. Fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on tavoittaa tutkimuksen kohteena oleva sellaisenaan, ilman etukäteisoletuksia tai teoreettista määrittelyä. Fenomenologia voidaan kuvata sekä laajana filosofisena suuntauksena että tutkimusotteena. ( Varto 1992, ) Fenomenologiseen ajatteluun liittyy keskeisesti ajatus ihmisten kokemusmaailmasta ja heidän kokemuksilleen antamistaan merkityksistä. Fenomenologinen näkökulma kuolemaan on se, että kuolema on laadullinen raja elämälle, se antaa elämälle puitteet ja elämiselle perspektiivin. Itse asiassa mikään muu ei vaikuta niin paljon ihmisen elämään, kuin tieto siitä, että elämä on rajallista. ( Grönlund, Huhtinen 1995, 43.) 6. TUTKIMUKSEN KOHDE 6.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimukseen osallistuu Porin Diakonialaitoksen pihapiirissä sijaitsevien laitosten koko hoito- kuuluu sairaanhoitajia, perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoita- henkilökunta. Hoitohenkilökuntaan jia ja hoitoapulaisia. Aineiston keruu toteutetaan kyselylomakkeella. 6.2 Porin Diakonialaitos Porin Diakonissalaitos, nykyisin Diakonialaitos, vihittiin juhlallisesti käyttöön pyhäinpäivänä Vihkimisjuhlassa lääkintöhallituksen edustaja Lääkintöneuvos A.Tähkä mainitsi, kuinka sairaiden hengellinen hoito on jäänyt jälkeen ruumiillisesta hoidosta ja kuinka juuri diakoniatyö sopivasti täydentää muuta sairaanhoitoa. Puhuja sanoi uskovansa, että Diakonissalaitoksen nyt valmistuttua alkaa uusi vaihe sairaanhoitoalalla Porissa, joka tuo siunausta koko maakunnan väestölle.

16 Sotainvalidien Sairaskoti ja kuntoutuskeskus Tarjoaa korkeatasoista, koko ihmistä hoitavaa geriatrista erityisosaamista. Hoito- ja kuntoutuslaitos on satakuntalaisia sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyneitä ihmisiä varten. Käytettävissä on 34 laitoskuntoutuspaikkaa Loimussa ja 10 päiväkuntoutuspaikkaa päiväosastolla sekä 36 invavarustettua laitoshuoltopaikkaa viihtyisässä Ruskassa. Omahoitajakäytäntö tarjoaa yksilöllisen huolenpidon ja monipuoliset virikemahdollisuudet. Laitoksessa toimivat myös kaksi omaa lääkäriä, sosiaalihoitaja, askartelu-, sekä virikeohjaaja Palvelukoti Honkala Tarjoaa kodinomaista, ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa niille ihmisille, jotka eivät enää selviydy kotihoidossa erilaisten palvelujen turvin. Palvelukodissa on 24 paikkaa, joihin hakeudutaan Porin kaupungin sosiaalikeskuksen kautta. Laitoksessa on avoin ja kodinomainen ilmapiiri. Turvallisuutta ja lämpöä luo se, että oman huoneensa voi kalustaa mieleisekseen omilla kalusteilla ja rakkailla esineillä ja koti on aina avoinna omaisille ja ystäville Diakonialaitoksen kotihoitopalvelu Tarjoaa perus- ja sairaanhoitoa, kodinhoidollista apua ja tuki- ja turvapalveluja, omissa kodeissaan asuville henkilöille joka päivä, kaikkina vuorokauden aikoina. Kotihoitopalvelussa on kunnia- asiana ottaa huomioon jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. Palvelut pyritään tarjoamaan joustavasti ilman jonotusaikaa. Käytettävissä on moniammatillinen, monipuoliseen palveluun kykenevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, joka suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopivan yksilöllisen palvelusuunnitelman. Palveluyksiköitä on Porissa, Raumalla ja Turussa. Kotihoitopalvelun yhteydessä on myös Diakonialaitoksen pihapiirissä sijaitseva pienryhmäkoti Piilopirtti, jossa on kuusi asukaspaikkaa niille ihmisille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, eivätkä kuitenkaan ole välttämättä vielä laitoshoidon tarpeessa. ( Porin Diakonialaitoksen palvelut, esite 2000.) 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineiston keruu Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkijat pitivät kyselytutkimuksen etuna sitä, että sen avulla voitiin kerätä laaja ja luotettava tutkimusaineisto ja siten saamaan vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Kyselylomakkeen avulla saatiin tietoa tosiasioista, käyttäytymisestä, toiminnasta, tiedoista, arvoista, asenteista, uskomuksista ja käsityksistä. ( Hirsjärvi,ym 2000, 184).

17 12 Osa laaditun kyselylomakkeen kysymyksistä oli strukturoituja ja osa avoimia. Avoimiin kysy- koituksena oli parantaa tutkimuksen luotettavuutta ja varmistaa lomakkeen myksiin vastaamalla vastaaja sai kertoa ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja mielipiteitään kuoleman kohtaamisesta. Kyselylomakkeen laadinnalla ja tarkalla suunnittelulla tehostettiin tutkimuksen onnistumista. Vastausten analysointia helpotettiin ottamalla huomioon kysymysten järjestys ja teemoittelu jo suunnitteluvaiheessa. Kysymysten ymmärrettävyyden varmistamiseksi kyselylomake esitestattiin ennen varsinaista kyselyn toteuttamista kahdella hoitotyöntekijällä toisessa hoitolaitoksessa. Esitestauksen tar- ymmärrettävyys. Tutkimuslupa anomusten varmistuttua kyselylomakkeet jaettiin henkilökohtaisesti tutkimuskoh- teisiin, selvitettiin tutkimuksen tarkoitus, kerrottiin kyselyn toteutuksesta ja vastattiin esille nouseviin kysymyksiin. Kysely toteutettiin Vastausaikaa annettiin kolme viikkoa. Täytetyille kyselylomakkeille oli joka yksikössä oma, suljettu palautelaatikko ja laatikot haettiin pois henkilökohtaisesti, sovittuna ajankohtana Aineiston analyysi Golaizzin fenomenologinen analyysimenetelmä etenee eri vaiheiden kautta seuraavasti: Tutkimuksessa käytimme analyysimenetelmänä Colaizzin fenomenologista menetelmää. Analyysi fenomenologisessa tutkimuksessa on kvalitatiivista sisällön erittelyä, jossa tutkimus ongelmat ja aineisto ohjaavat analyysin etenemistä. Analyysissä pyritään tuottamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä eri vaiheiden kautta. Colaizzin analyysimenetelmä koostuu seitsemästä eri vaiheesta ja se soveltuu tutkimusaineistoihin, jotka sisältävät yksilöiden kokemuksia tutkit- tavasta ilmiöstä. Pyrkimyksenä on tavoittaa, paljastaa ja raportoida toisten kokemaa todellisuutta. 1. Vaihe: Luetaan jokaisen vastaajan kuvaukset, jotta ymmärretään niiden sisältö. 2. Vaihe: Poimitaan jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka ovat tärkeitä tutkittavan asian kannalta. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään. Ne voidaan ilmaista käsitteellisemmällä tasolla kuin kukin yksittäinen vastaaja on niitä kuvannut. 3. Vaihe: Paljastetaan tutkittavien kuvauksissa sisällä olevat merkitykset. 4. Vaihe: Yhteenkuuluvat merkitykset kootaan ja järjestetään teemoiksi. Teemoja verrataan alkuperäiskuvauksiin yhteyden säilyttämiseksi. 5. Vaihe: Tulokset yhdistetään tyhjentäväksi kuvaukseksi. 6. Vaihe: Tutkittavasta asiasta muodostetaan yhteenveto. 7. Vaihe: Tulosten luotettavuutta voidaan arvioida antamalla tutkittavien arvioida yhteenvetoa. ( Pelttari Turunen, Perälä & Meriläinen 1994, 9-10.)

18 Golaizzin analyysimenetelmän vaiheet tässä tutkimuksessa Kyselomakkeita jätettiin täytettäväksi 55 kappaletta, joista 32 palautettiin täytettyinä määräai- kaan mennessä. Vastausprosentiksi tuli 58%. Ensimmäisen katsauksen tutkittavaan aineistoon tutkijat tekivät heti saatuaan täytetyt kyselylomakkeet takaisin. Kyselyyn oli vastattu selkeästi ja kirjoitustyyli oli helposti ymmärrettävää, joten tulkintavaikeuksia ei syntynyt. Osaan kysymyksistä oli kuitenkin jätetty vastaamatta tai kirjoitettu, että oli vaikea kysymys. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tutkijat jakoivat palautetut kyselylomakkeet puoliksi ja molemmat tutkijat lukivat oman aineistonsa kertaalleen, jonka jälkeen lomakkeet vaihdettiin. Näin syntyi kokonaiskuva koko aineistosta. Analyysin toisessa vaiheessa kyselylomakkeet luettiin uudelleen, numeroitiin ja tutkijat kävivät yhdessä läpi koko aineiston. Tutkijat käyttivät sovittua merkintätapaa ja alleviivauksia tutkimuksen kannalta tärkeiden vastausten ja ilmiöiden huomioimiseksi. Sen jälkeen tutkijat keskustelivat keskenään ja vertailivat tekemiään alleviivauksia. Analyysin kolmannessa vaiheessa tutkijat kirjasivat jokaisesta kysymyksestä esiin nousseet tärkeät ilmaisut, ryhmittelivät ja laskivat ne määrällisesti. Ilmaisut kirjoitettiin sellaisenaan tutki- listoiksi ja samaa tarkoittavat tärkeät ilmaisut mustehtävittäin yhdistettiin. Analyysin neljännessä vaiheessa koko aineistoa käsiteltiin samanaikaisesti ja koottiin teemoista laajempia asiayhteyksiä. Asiayhteydet paljastivat tärkeiden ilmaisujen todellisen merkityksen. Aineiston viidennessä vaiheessa tulokset kirjoitettiin teemoittain kuvaukseksi, joiden perusteella pohdittiin vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Analyysin kuudennessa vaiheessa aineistosta muodostettiin yhteenveto eli johtopäätökset koko tutkimusprosessista. Analyysivaiheen luotettavuutta paransi tässä tutkimuksessa tutkijoiden välinen tiivis yhteistyö. Intensiiviset keskustelut aiheesta ja pohtiminen helpottivat lopullista analyysin yhteenvetoa. 8. TUTKIMUS TULOKSET 8.1 Tutkimushenkilöiden taustatietoja Kyselomakkeen neljä ensimmäistä kysymystä kartoittivat vastaajien ikää, sukupuolta, ammattia ja työkokemusta. Näiden kysymysten avulla tutkijat halusivat selvittää taustatekijöiden merkitys- ihmisen tä kuolevan kohtaamisessa.

19 14 Kaikki tutkimukseen vastanneet olivat naisia, joten sukupuolella ei ole merkitystä vastausten analysoinnissa. Hoitotyöntekijöiden ikä jakautui vuosien välille, joten vastaajien keskiiäksi tuli 42 vuotta. Pohjakoulutus kyselyyn vastanneilla oli hyvin erilainen ja eripituinen. Vastanneista puolet eli 50 % oli perushoitajia. Sairaanhoitajia oli 26,9% ja loput 33.1 % olivat koulutukseltaan lähihoitajia, kodinhoitajia, yksi terveydenhoitaja, yksi hoitaja nimikkeellä oleva ja yksi hoitoapulainen. Työkokemusta oli toisilla kertynyt jo enemmän ja toiset vasta aloittelivat alalla. Yksi vastaajista oli aloittanut työnsä juuri ja pisin työkokemus oli 30 vuotta. Muut sijoittuivat sille välille ja keskimääräinen työkokemus alalta oli 12.8 vuotta. Tutkijat halusivat tällä kysymyksellä selvittää, antaako pitkä työkokemus enemmän valmiuksia kuoleman kohtaamiseen ja sen aiheuttamien tunteiden käsittelemiseen. 8.2 Kuolema- elämän päätepysäkki Tutkijat halusivat selvittää, kuinka usein hoitajat ovat tekemisissä kuoleman kanssa omassa työpisteessään? Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti välille harvoin eli muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja jatkuvasti eli useita kertoja vuodessa. Yleisin vastaus oli, että kun hoidetaan vanhuksia ja sairaita ihmisiä, niin kuolema on läsnä jatkuvasti, riippuen kuitenkin laitoksesta ja osastosta. Määrät vaihtelevat vuosittain. Kuolemaa kuvattiin elinkaaren pääksi ja elämän päätepisteeksi. Siihen mitä ihmiselle kuolemassa tapahtuu oli vastattu kauniisti ja ammatillisesti. Taustalla vastauksissa häilyi kuitenkin kuoleman mystisyys, luopuminen kaikesta ja epävarmuus tuonpuoleisesta. Vastauksista kävi ilmi, että hoitajat pitivät kuolemaa luonnollisena, ainutkertaisena ja kuolevan ihmisen hoitoa tärkeänä osana työtään. Rauhallisuus, levollisuus ja paremman elämän toivo korostui monissa vastauksissa. Yleisimmät vastaukset olivat, että fyysiset elintoiminnot loppuu ja sielu lentää taivaaseen. Sielu irtaantuu ruumiista ja saavuttaa toisen tason. Maanpäällinen unohtuu, kivut, tuskat loppuvat, saapuu rauha. Elämä tässä maailmassa ja tässä fyys, psyyk, ja sosiaalisessa minämuodossa päättyy, elämä jatkuu toisissa läheisissä ihmisissä, heidän muistiavaruudessaan. Elintoiminnot loppuvat. Sitä tuskin kukaan tietää mitä todella tapahtuu. Kivut ja murheet ovat poissa, ihminen sulautuu luonnon kiertokulkuun.

20 15 Vastaajista kukaan ei kertonut pelkäävänsä kuolemaa, vaikka se koettiinkin hämmentävänä ja lopullisena tapahtumana. Vanhuksen ja sairaan kuoleminen oli helpompi hyväksyä, kuin nuoren tai oman läheisen. Kuolemaan ei vastaajien mukaan totu koskaan, vaan aina se koskettaa, puhuttelee ja on opettavainen tapahtuma hoitohenkilökunnalle. Vastaajat miettivät myös, miksi kuolevan hoidossa korostuvat vahva empatia ja halu auttaa? Ehkä siksi, koska sen koettiin olevan viimeinen palvelus sille ihmiselle. Kuolevan ihmisen hoito koettiin merkittävänä ja arvokkaana työnä. Jokainen kuolema on ainutlaatuinen. Hämmentävänä tapahtumana johon ei koskaan totu. Opettavaisenakin. Alussa koin vaikeana, vuosien myötä helpompana, koskettavana kuitenkin aina. Luonnollisena, se on ihmisen osa elämänkaaressa. Hyvästijättöä ja surua ja ikävääkin. Miten läheinenkin ihminen on. 8.3 Hoitajien omat tunteet ja ihmisenä kasvaminen Hoitohenkilökunta kokee kuolevien ihmisten hoidon sekä vaativana että antoisana työnä. Koulutuksen saaneillakin henkilöillä on omat vaikeutensa kuolevien kohtaamisessa, hoitamisessa ja omaisten huomioimisessa, sen vuoksi työ koetaan myös haasteelliseksi. Puhuminen kuolevan potilaan kanssa varsinkin kuolemasta koettiin ajoittain vaikeaksi, ei tiedetä, mitä pitäisi sanoa. Viipyminen kuolevan luona oli toisinaan ahdistavaa ja aiheutti hoitajille syyllisyyden tunteita Lähes kaikki vastaajat kokivat vahvuudekseen työkokemuksen tuoman ammattitaidon. Moni koki kristillinen elämänkatsomuksen myös vahvuutena ja voimaa antavana. Vahvuuksina nousi- esille rauhallinen, inhimillinen ja empaattinen suhtautuminen kuolemaan. vat Hoitajan omat kokemukset kuolemasta auttoivat häntä suhtautumaan myönteisemmin ja avoija heidän kanssaan keskustelemiseen. Kokemuksilla on oma mer- memmin kuoleviin potilaisiin kityksensä, mutta oleellisempaa näissä kokemuksissa on se, miten ne ovat auttaneet käsittele- Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ilman mään omaa kuolemaa ja suhdetta siihen. oman kuolemasuhteen selkiyttämistä on vaikeaa auttaa ja tukea kuolevaa ja heidän omaisiaan. Elämänkokemus ja kohtuullisen pitkä työhistoria. Lisäksi omaan kristillisen elämänasenteen.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot