T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Paimiossa on ymmärretty, että kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä myös tehtiin ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin tulopohjaa vahvistaviin ratkaisuihin - kuten maksu- ja myyntitulojen lisääminen - ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Kaupungin toimintamenojen kasvu viime vuonna olikin vain 3,1 %, kun kunnissa keskimäärin se oli 5 %. Lisäksi kaupungin investointien määrä on laskettu hyvin alhaiselle tasolle. Nämä kaupungin talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, mutta eivät riittävästi. Kaupungin talous on viime vuoden tuloksen perusteella tasapainossa euron vuosikatteen ollessa noin euroa poistoja suuremman. Tämä ei ole vielä läheskään riittävällä tasolla ja satunnaisten erien jälkeen ylijäämäksi jää vain euroa. Kaupungin taseeseen kertyneitä noin 7 miljoonan euron alijäämiä ei tällaisilla tuloksilla kateta. Määrätietoista työtä kaupungin talouden saattamiseksi vakaammalle pohjalle on edelleen jatkettava varsinkin, kun koko Suomen julkisen talouden rahoitusvajeen ja talouden taantuman vuoksi kohdistuu kaikkien kuntienkin talouteen jatkuvia paineita. Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä ,50 euroa. Se sanelee jatkossakin kaupungin taloudenhoidolle tiukat kehykset. Vaikka kaupungin talouden tulos viime vuonna kehittyikin myönteisesti, niin on syytä todeta, että lähivuosien toiminnallisella tuloksella ei pystytä uskottavasti alijäämää kattamaan. Kertyneen alijäämän kattaminen edellyttää riittäviä kertaluonteisia toimenpiteitä. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ohjelmansa mukaisesti käynnistänyt koko maan kattavan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kunnallishallinnon rakenne työryhmän laatima hallitusohjelmassa tarkoitettu Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne selvitys valmistui helmikuussa Selvityksen johdosta valtiovarainministeriö järjesti 18 alueellista tilaisuutta, jotka olivat osa kuntien kuulemista. Oman lausuntonsa selvityksestä Paimion kaupunki antoi valtuuston kokouksessa Kuntien kuulemisen jälkeen hallitus jatkoi kuntauudistusta käynnistämällä kuntajakolain korvaavan kuntarakennelain valmistelun. Luonnos kuntarakennelaiksi valmistui vuoden loppuun mennessä ja toimitettiin kunnille lausuntoa varten. Paimion kaupunki antoi lausuntonsa valtuuston kokouksessa Kuntauudistuksen rinnalla ja sen tärkeimpänä osana on hallituksen käynnistämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Hallitus katsoo, että laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja rahoituksen turvaamiseksi on muodostettava vahvat peruskunnat tai useamman kunnan muodostamat vahvat alueet. Tämä hanke tulee kuntiin lausunnolle keväällä Edellä olevien lisäksi hallitus on käynnistänyt kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen, jonka on tarkoitus tulla voimaan sekä kuntalain kokonaisuudistuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan (joiltakin osin jo aikaisemmin). Lisäksi hallitus on luvannut vuoteen 2017 ulottuvalla normien ja palveluvelvoitteiden karsinnalla saavansa aikaan kunnissa noin 1.0 miljar- 2

5 din euron säästövaikutuksen. Kuntakenttä on siten kokonaisuudessaan hyvin suurten muutosten kohteena lähivuosien aikana ja monilta osin nämä muutokset ja niiden vaikutus Paimioon on vaikeasti ennakoitavissa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen liittyen saatiin vuonna 2010 ratkaisu Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta. Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Paraisilla toimiva kalatalouskoulu fuusioitiin Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymään ja näin muodostettiin Peimarin koulutuskuntayhtymä, jonka ensimmäinen toimintavuosi 2011 oli. Tällä ratkaisulla saatiin aikaan laaja-alainen ja keskisuuri ammatillinen oppilaitos, jonka omistavat Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungit. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin jatkaa keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä ja siten on suuri uhka sille, että Peimarin koulutuskuntayhtymä ei ole ministeriötä lopullisesti tyydyttävä ratkaisu. Poimintoja vuodelta 2012 Tiukan menojen hallinnan vuoksi kaupungin organisaatiossa ja palveluiden tuottamisessa tapahtui monia muutoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita lasten päivähoidon ja esiopetuksen siirtäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta koulutuslautakunnan yhteyteen sekä Paimion palvelukeskussäätiön toiminnan ja henkilökunnan ottaminen kaupungin toiminnaksi. Molemmat siirrot toteutettiin alkaen. Talouden taantuma näkyi myös kaupungin elinkeinoelämässä ja yritysten toiminnassa, eikä merkittävämpää elpymistä voi sanoa tapahtuneen. Henkilöstön lomautuksia tapahtui jossakin määrin, eikä henkilöstön määrä yrityksissä kääntynyt kasvuun. Merkittävimpänä investointina on mainittava Mesera Paimio Oy:n hallilaajennuksen alkaminen, joka valmistuttuaan mahdollistaa yhtiön toiminnan laajentamisen nosturituotantoon ja lisää samalla yhtiön Paimiossa työskentelevän henkilöstön määrää. Työttömyyden lasku taittui ja työttömyysaste asettui vuoden loppuun mennessä 6 %:n tasolle, mikä oli edelleen maakunnan alhaisimpia. Kaupungin nettoinvestoinnit viime vuonna olivat noin 2,76 milj., mitä voi pitää alhaisena. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen nettoinvestointien määrä ei tulevina vuosina voi olla poistoja suurempi, vaan se asettuu 2 milj. :n tasolle. Merkittävimpiä investointeja v olivat Vistan koulun keittiön saneeraus n , Saaren alueen kunnallistekniikan 3. vaihe n ja Jokipuiston alueen kunnallistekniikan 2. vaihe n Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 19 ao-tonttia ja yhden rivitalotontin asemakaavaalueilta sekä yhden ao-tontin Alhon alueelta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 45 omakotitaloa sekä 8 rivi- ja 43 kerrostaloasuntoa. Vuonna 2012 Paimion väkiluku kasvoi 120 henkilöllä (1,1 %) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle ja sen viime vuoden kehitys toteuttaa. Väkiluvun kasvun edellytykset jatkossa ovat riittävän ao-tonttitarjonnan sekä rivi- ja kerrostalorakentamisen myötä hyvät. Lopuksi Lokakuussa 2012 järjestettiin kunnallisvaalit, joiden tuloksena valittiin kaupunginvaltuusto kaudelle Vaaleissa kaupunginvaltuusto uusiutui merkittävästi ja niinpä valituista 35 valtuutetusta kaikkiaan 20 on uusia edelliseen valtuustoon verrattuna. Toivotan kaikki valtuutetut ja muut luottamushenkilöt tervetulleiksi työhön Paimion kaupunkilaisten ja kaupungin hyväksi. Lausun vuoden 2012 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullisten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Jari Jussinmäki 3

6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 12 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaali- ja terveysltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat T O I M I A L A T Hallintojohtaja Hallintopalvelut - tehtävät - osatehtävät Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

7 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu neljään toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Hallintojohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Paimion opiston rehtori Kaavoitusinsinööri Palkkasihteeri (4) Johtava sosiaalityöntekijä Opetuspäällikkö Mittausteknikko Tietohallintopäällikkö Sosiaalityöntekijä (3) Ruokapalvelupäällikkö Kiinteistöpäällikkö Atk-tukihenkilö Perhetyöntekijä (2) Kulttuuriasiainhoitaja Yhdyskuntateknikko Atk-suunnittelija Avopalveluohjaaja (2) Liikuntasihteeri Kaupunginpuutarhuri Atk-asiantuntija Kanslisti Erityisliikunnanohjaaja Rakennustarkastaja Maaseutuasiamies (2) Toimistosihteeri Nuoriso-ohjaaja Apulaisrakennustarkastaja Ympäristönsuojelusihteeri Erityisnuorisotyöntekijä Siivoustyönjohtaja Laskentapäällikkö Päivähoidonohjaaja Kartanpiirtäjä (2) Kirjanpitäjä (2) Perhepäivähoidonohjaaja Kanslisti Laskentasihteeri (2) Kiertävä erityislastentarhanopettaja Toimistovirkailija Arkistosihteeri Toimistosihteeri (2) Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) 5

8 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kukin toimialajohtaja vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle toimialalle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 62 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

9 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 6 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja, eläkeläinen SDP 3 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluepäällikkö Kok. 4 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 4 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 7 Hellstén Mauri varastomies Vas. 6 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 5 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 7 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 6 Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 7 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Jalonen Kimmo opiskelija KD 6 Kalela Niina sosionomi AMK, perhetyöntekijä SDP 7 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 7 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 7 Lahti Helena suuhygienisti SDP 4 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 3 Lehtonen Tauno (ero alk.) huoltomies, eläkeläinen - 2 Lindberg Mikko maatilayrittäjä Kesk. 7 Mellin Anna (ero alk.) opiskelija Kok. - Nieminen Tomi ( alk.) pääluottamusmies, kokooja Vas. 4 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 4 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 6 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 5 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 7 Reunanen Kristiina yrittäjä Kok. 6 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 6 Salmela Jukka ( alk.) insinööri, eläkeläinen Kok. 2 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 5 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 4 Tuomasjukka Saska toimitusjohtaja, FT Vihr. 5 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 5 Valkonen Ville KTK Kok. 5 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 7 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 7 7

10 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Aho Sini-Päivi kirjastonhoitaja KD 3 Berg Rauno mittausteknikko Kok. 5 Heino Sini sairaanhoitaja Vihr. 3 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 1 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 3 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 3 Kylén Päivi päiväkodinjohtaja SDP 3 Lehto Olli opettaja, maanviljelijä Kesk. 1 Leino Anu (ent. Kuusela) opiskelija SDP 4 Mäenpää Marja suurtalousesimies Kesk. 2 Mäentaka Asko katsastusmies SDP 1 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläkk. KD 3 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 1 Pirhonen Henna opiskelija Kesk. 1 Rantanen Kristina sairaanhoitaja, eläkeläinen Kok. 2 Rautio Rauno konduktööri Vas. 2 Salmela Jukka insinööri, eläkeläinen Kok. 4 Suominen Janne myyntipäällikkö KD 2 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 5 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 2 Kylén Markku tekninen johtaja, rakennuttajainsinööri 4 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Valindas Merja sosiaali- ja terveysjohtaja 2 2 Sihteeri: Hölsö Jaana hallintojohtaja 7 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 7 Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. Muutokset edelliseen: - Vuonna 2009 Tauno Lehtonen erosi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ja perusti oman puolueisiin kuulumattoman valtuustoryhmänsä Ryhmä Lehtosen. - Vuonna 2010 Jouni Lehikoinen vaihtoi Kristillisdemokraattien valtuustoryhmästä Keskustan valtuustoryhmään. 8

11 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2012 mm. seuraavat asiat: Vahvistettiin vesihuoltolaitoksen käyttömaksua koskeva taksa - Päätettiin myydä Lyyli Tuomolan Paimion kaupungille testamenttaamat Tuomolan talouskeskus euron kauppahintaan ja Ruskaniityn tila euron kauppahintaan - Päätettiin myydä Paimion kaupungin Askalan kylää olevat Rakisaari-, Askalanpelto-, Soranottopaikka- ja Tienmaa nimiset tilat sekä määräala Keskitalo-nimisestä tilasta euron kauppahintaan Hyväksyttiin sopimus jätehuollon viranomaistehtävien järjestämisestä Rouskis Oy:n osakaskuntien kesken - Nimettiin jäsenet ja varajäsenet Salon, Paimion, Sauvon ja Kemiönsaaren yhteiseen jätelautakuntaan - Päätettiin muuttaa äänestysaluejakoa siten, että alkaen Paimion kaupunki muodostaa yhden äänestysalueen ja sen äänestyspaikka on kaupungintalo - Myönnettiin omavelkainen takaus Paimion Yrityskehitys Oy:n lainalle Päätettiin myydä Pitkäportaan koulu niminen tila euron kauppahintaan - Hyväksyttiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli Myönnettiin kaupunginjohtajalle oikeus päättää tontin sopimussakon perimisestä ja perimättä jättämisestä sekä vahvistettiin takaisinostosta aiheutuvat kulukorvaukset Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Hyväksyttiin Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Hyväksyttiin Paimion kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alue - Hyväksyttiin Kalevan viemäriosuuskunnan sekä Hevonpään ja Sukselan vesiosuuskuntien toiminta-alueet - Päätettiin myydä Fuilanranta I ja Fuilanranta nimiset tilat euron kauppahintaan Hyväksyttiin Poutajoen vesiosuuskunnan toiminta-alue - Hyväksyttiin Paimion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma - Hyväksyttiin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Päätettiin perustaa johtavan maaseutuasiamiehen ja kolmen maaseutuasiamiehen virat lukien - Hyväksyttiin hallintosääntö- sekä konsernijohdon ja toimialojen johtosääntömuutokset (ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunnan lakkauttaminen sekä sivistystyön ja vapaa-ajan lautakuntien yhdistäminen) - Vahvistettiin vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 19,75 % - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Hyväksyttiin Vistan osayleiskaava sekä Ala-Vistan asemakaavan muutoksen (Kirjakuja) ja Oinilan asemakaavan muutoksen (Kiirulantie) - Hyväksyttiin Paimion kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Hyväksyttiin vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Hyväksyttiin vesihuoltolaitoksen käyttömaksua koskeva taksa - Päätettiin myydä ns. Aakoisten huoltomökki euron kauppahintaan ja ns. Käpälämäen huoltomökki euron kauppahintaan 9

12 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2012: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, osaston sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, osaston sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi AMK, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

13 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Hongisto Jukka, hammaslääkäri Santala Seppo, toimitusjohtaja, yrittäjä Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja Vuontela Tarja, luokanopettaja, FM jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen (ero alk.) varajäsen ( alk.) Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto Kylén Päivi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaoikeusneuvoja Taimen Hannu, maanviljelijä Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Jalonen Kimmo, opiskelija Kakkonen Jorma, eläkeläinen Turpeinen Marja, Paimion opiston rehtori Lampinen Ritva, puutarhuri jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

14 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuoliskolla. Hitaan kasvun vaihe on jatkunut vuoden 2013 puolelle ja se palannee noin 4 %:n kasvuvauhtiin 2013 jälkimäisellä puoliskolla. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, joka oikenee hitaaksi kasvuksi vasta vuoden 2013 lopulla. Yhdysvaltain elpyminen on historiallisen hidasta. Kasvua rajoittaa ennen kaikkea kotitalouksien taseiden tervehdyttäminen. Maltillisen kulutuskysynnän vuoksi myös työllisyys kohenee hyvin hitaasti. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kysyntä. Kasvu pysyttelee kuitenkin 8 %:n tuntumassa, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Venäjän talous on kasvanut yli 4 %:n vauhtia korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Euroalueen ja EU:n vuoden 2012 taantuman syinä ja kasvua hidastavia tekijöitä ovat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvien Ruotsin ja Saksan arvioidaan yltävän vain noin 1-2 %:n kasvuvauhtiin. Euroalueen inflaatio oli 2012 noin 2,5 % muun muassa kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi, mutta kuluttajahintojen nousu hidastuu alle 2 %:n vauhtiin vuoden 2013 aikana. Myös pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset useissa teollisuusmaissa ovat maltilliset, alle 2 %, mikä antaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 %, kun se vuotta aiemmin kasvoi 2,8 %. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi oli edelleen pienempi kuin vuonna Vuoden 2012 talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. kasantalouden kysyntää piti 2012 yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 % ja julkisen kulutuksen 0,8 %. Sen sijaan investoinnit vähenivät 2,9 %, viennin volyymi väheni 1,4 % ja tuonnin volyymi 3,7 %. Lähde: Tilastokeskus 12

15 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli vuoden 2012 lopulla lähes sama kuin vuoden 2011 lopulla, mutta työttömyysaste oli pienentynyt vuoden takaisesta. Työllisyysaste oli vuoden lopussa 68,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 68,6 %. Työllisiä oli vuonna 2012 ja heidän määränsä lisääntyi henkilöllä vuotta aikaisempaan. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,7 %, kun vuotta aiemmin oli 7,8 %. Joulukuussa miesten työttömyysaste oli 7,5 ja naisten 6,3 % vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 16,4 %, mikä on 1,4 %-yksikköä pienempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,8 %, kun se vuonna 2011 oli 3,4 %. Joulukuussa inflaatio hidastui 2,4 %. Vuonna 2012 kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten elintarvikkeiden, liikenteen sekä alkoholihuomien ja tupakan kallistuminen. Vuoden 2013 helmikuussa inflaatio oli 1,7 %. Kuluttajahintoja nosti helmikuussa elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu melkein pysähtyi. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 2,8 % ja reaalisesti 0,2 % (vuoden 2011 vastaavat luvut: 4,4 ja 1,4). Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 3,2 % ja sosiaalietuudet 5,6 %. Kotitalouksien maksamat verot sen kasvoivat 3,3 % ja kulutusmenot 4,5 %. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästönsuhde käytettävissä olevaan tuloon kääntyi negatiiviseksi, -0,5 %:iin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti 1,3 %, asuntorakentaminen väheni hieman. Viennin volyymi väheni vuoden 2012 aikana 1,4 %, vuonna 2011 volyymi laski 0,8 %. Tavaroiden vienti väheni 1,2 % ja palveluiden vienti 1,8 %. Tuonnin volyymi väheni vuoden aikana 3,7 %. Tavaroiden tuonti pieneni 6,6 %, mutta palveluiden tuonti kasvoi 4,6 %. Investointien volyymi väheni vuoden 2012 aikana 2,9 %. Asuinrakentamisinvestoinnit vähenivät 4 %, toimitilarakentaminen 6,6 % sekä kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit 0,8 %. Maa- ja vesirakennusinvestointien volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla. Korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat laskeneet pitkään ja reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kolme vuotta. Mm. Sveitsissä ja Saksassa kahden vuoden obligaatioiden nimellisetkin korot ovat kääntyneet negatiivisiksi. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta %-yksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 %, ,507 %, ,947 % ja ,542 %. 13

16 Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien taloustilanne kiristyi vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 767 milj. eurolla. Kuntien yhteenlasketut vuosikatteet eivät riittäneet täysmääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteen alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vajaalla 1,4 miljardilla eurolla (12,5 %). Lainakannan kasvu oli lähes kaksinkertainen vuoteen 2011 verrattuna (+741 milj. / 7,2 %) Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintamenot kasvoivat toimintatuloja enemmän ja toimintakate heikkeni 5 %. Kun kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat vain 2 %, kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus, vuosikate heikkeni 55 %. Kuntien toimintamenot (ilman kuntien liikelaitoksia) kasvoivat 5 % vuoden 2012 aikana. Suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 4 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 6 %. Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät prosentin ja maksetut avustukset kasvoivat 8 %. Ennakkoarvioiden mukaan vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 238 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 382 euroa. Kunnista 63 arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 36. Vuonna 2012 vuosikate kattoi 70 % kuntien poistoista, mutta vain 34 % investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät reilun 3,5 miljardia euroa, joka noin 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli 13,9 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 12,5 %. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2560 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Vuonna 2012 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,25 (19,16 v. 2011). Aritmeettinen keskiarvo oli 19,81 (19,66). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,75, vuonna 2012 se oli käytössä 50 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,75 oli käytössä yhdessä kunnassa ja alhaisin 16,25 kahdessa. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen työllisyyden kehitys Varsinais-Suomen työttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 aikana. Joulukuun lopulla työttömänä oli henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 11,1 % (9,7 % 12/2011). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2012 lopulla koko hieman koko maata suurempi (10,7 %), mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salossa 16,2 % (11,5 %) ja Turussa 13,9 % (12,9 %). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Kustavissa 5,2 % (6,3 %), Paraisilla 5,5 % (5,6 %) ja Maskussa 5,5 % (5,3 %). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 % neljässä kunnassa (Salo, Turku, Uusikaupunki ja Somero), kun se vuotta aiemmin oli ollut vain kahdessa kunnassa (Turku ja Salo). 14

17 Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 120 henkilöllä (+1,1 %) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut yhteensä 783 asukkaalla eli keskimäärin noin vajaan yhden prosentin vuodessa. Työllisyystilanne heikkeni Paimiossa vuoden aikana. Työvoiman määrä väheni vuoden aikana 33:lla, ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2012 lopussa avoimia työpaikkoja oli kahdeksan, kun niitä vuotta aiemmin oli 20. Vuoden 2012 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 352, kun heitä oli vuotta aiemmin 273. Työttömyysaste nousi vuoden aikana 1,6 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 6,9 %. Vuoden 2012 aikana valmistui 43 omakotitaloa, kun niitä edellisenä vuotena valmistui 61. Kaupunki myi yhden rivitalotontin ja 20 omakotitonttia, joista suurin osa oli Saaren alueelta, jossa myyntiin asetettiin 18 tonttia helmikuussa

18 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Vuoden 2012 alusta tulivat voimaan merkittävimpinä toiminnan muutoksina päivähoidon, josta jatkossa käytetään nimeä varhaiskasvatus, siirtyminen koulutuslautakunnan alaisuuteen sekä Palvelukeskussäätiön henkilöstön siirtyminen kaupungin vanhuspalvelujen työntekijöiksi. Vuoden 2012 lopulla valmisteltiin maaseutuhallinnon uudistusta. Vuoden 2013 alusta Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon maaseutuasiamiehet siirtyvät Paimion työntekijöiksi. Paimio toimii isäntäkuntana edellä mainittujen kuntien lisäksi myös Kaarinan kaupungille. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia korotettiin 0,25 %-yksiköllä. Kiinteistöveroprosentit pysyivät entisellään, lukuun ottamatta rakentamattomalle rakennuspaikalle määrättyä 3 %:n veroa, jota ei 2011 peritty. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7 milj. eurolla. Käytännössä kasvu selittyy kokonaan tuloverotilityksillä, joiden kasvu oli lähes 2,0 milj. euroa (6,3 %), kasvusta noin 0,4 milj. euroa (1,4 %-yks.) on veronkorotuksen osuutta. Tuloverojen osalta vuosi 2011 oli poikkeuksellinen, sillä tuloverotilitykset vähenivät -0,5 milj. eurolla,(-1,5 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi :lla eurolla (6,3 %), mutta yhteisöverojen tuotto väheni viidenneksen eli euroa. Ensimmäisen kerran kiinteistöverotilitykset olivat suuremmat kuin yhteisöveron tuotto sekä Paimiossa että valtakunnallisesti. Valtionosuuksien vuoden 2012 toteuma oli 12,5 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa (-2,9 %) edellistä vuotta vähemmän. Vuoden 2011 valtionosuuksiin sisältyy harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 1,1 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli 0,6 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 0,9 milj. euroa. Investoinnit Kaupungin nettoinvestoinnit olivat noin 2,8 milj. euroa. Vuoden 2011 nettoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen pienet: 2,1 milj. euroa. Talousarvion laadintavaiheessa investointeja karsittiin, vain välttämättömimmät kohteet voitiin toteuttaa. Tiukka ja niukka investointilinja jatkuu. Vuoden 2013 nettoinvestoinnit ovat alle 2,0 milj. euroa. Suunnitelmavuosien nettoinvestointien keskiarvo on 2,9 milj. euroa vuodessa. Vuosina nettoinvestoinnit olivat yhteensä 26 milj. euroa eli keskimäärin 4,3 milj. euroa vuodessa. Merkittävimmät vuoden 2012 aikana tehdyistä investoinneista olivat Vistan koulun keittiön saneeraus ja Saaren alueen kunnallistekniikan rakentaminen, joiden osuus oli noin 2/3 investoinneista. Vuosikate (2,5 milj. euroa) riitti lähestulkoon kattamaan investoinnit, joten lainamäärä kasvoi investointien johdosta 0,3 milj. euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuoden 2012 lievästi ylijäämäinen tilinpäätös ei helpota kaupungin tulevien vuosien työtaakkaa talouden tasapainottamiseksi. Huomioiden taseeseen kertynyt alijäämä ja kuntalain asettamat talouden tasapainottamisvaatimukset tarkka budjettikuri, toiminnalliset muutokset ynnä muut talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. Paineet veroprosenttien korotuksille tulevina vuosina ovat suuret. 16

19 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,75 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Metsäkeskus Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen alue, Varsinais-Suomen vakuutuspiiri Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2011/2012 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2012/2013 väkiluku oli , joka on 120 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuodenvaihteena. Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,8 Yhteensä , ,0 17

20 Väestömuutokset v * LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOKSET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 0,2-0,2 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 0,6 1,2 Korjaus VÄKILUKU *ennakkotietoja 18

21 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (ml. osa- ja määräaikaiset yli 3kk ) KTO Kehitysvamma-alan tuki -ja osaamiskeskus V-S erityishuoltopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus Maaseutuopisto Livia Paimio Paimion seurakunta Paimion Posti Kelan paikallistoimisto 6,5 5,5 4,5 5,5 6, Varsinais-Suomen Kansanopisto Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto ,5 4,6 Yhteensä 1445,5 1434,5 1488,5 1478,5 1268,5 1314,5 1391,6 Yhteisöjä, kpl

22 YKSITYISET TYÖNANTAJAT SteraTechnologies Oy Ansion Sementtivalimo Mesera Paimio Oy GaV Group Oy Eltel Networks Länsi Oy ABC-Tammisilta Amomatic Oy Paimion Teurastamo S-Market Paimio Navix Oy Jonator Oy Vistan Pesula Oy Hiven Oy Electric Power Finland OY Care componet Oy Veikkari 21 Maanrakennusliike Isomäki Lounais-Suomen Osuuspankki K-Supermarket Paimio Maanrakennusliike Kivelä Oy Peimarin Liikenne Oy 18 Paimion Kuljetus Oy Neste Motorest Jokioinen yhtiöt Oy 15 Vistan Kauppa Oy Kotileipomo Tanniset Petrimed oy Alitalon Vihannes Oy Verkanappulat Paimio 12 Siwat Fortum, eri yksiköt Paimion Apteekki 11, Paimion Puupojat Oy Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy Paimion Metkahinta Oy Salon Seudun Sanomat Oy (Kunnallislehti) Yhteensä 904, Yrityksiä, kpl Tilastokeskuksen vuoden 2010 (=uusin) tilastojen mukaan Paimion työpaikkaomavaraisuus on noin 74 % (Lieto 65 %, Kaarina 65 % ja Sauvo 59 %). Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Paimiossa on 44 % (Lieto 29 %, Kaarina 30 %, Sauvo 39 %). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,1 %. 20

23 Henkilöstö Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 552. Tämä on 30 henkilöä (eli 5,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 32 henkilöllä ollen vuoden lopussa 454 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 92, mikä on 3 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrää lisäsi mm. Paltanpuiston palvelukeskussäätiön henkilökunnan siirtyminen kaupungin palvelukseen alkaen. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,45 vuotta. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää tyky -toimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2012 henkilöstökatsauksessa. 21

24 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vuonna 2013 talouden kehittyminen tulee olemaan edelleen hidasta maailmanlaajuisesti, Euroalueella etenkin ja myös Suomessa. Suomen kokonaistuotannon kasvu jää vaatimattomaksi (+0,5 %), kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alentavat vientiä. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet ja kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Työllisyys jatkaa heikkenemistään. Sopeutustoimista huolimatta julkisentalouden alijäämä kasvoi vuoden aikana, sen arvioidaan jatkavan kasvuaan vuoden 2013 aikana. Kehitykseen vaikutti verokertymän kasvun hidastuminen ja maksettujen tulonsiirtojen kasvu. Turun ja Salon seudulla työttömyys on valtakunnallista keskiarvo korkeampi ja haasteet seutukunnilla jatkuvat edelleen ja vaikuttavat myös Paimioon. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 33,5 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten velkakirjalainojen osuus oli 20,5 milj. euroa. Vuoden 2009 finanssikriisin muutettua markkinatilannetta pitkäiset lainat on nostettu vaihtuvakorkoisina, mutta koronvaihtosopimuksilla lainojen korko on muutettu kiinteäksi viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Pitkäaikaisista lainoista kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 12,3 milj. euroa eli reilu kolmannes Lyhytaikaisten lainojen määrä on 13 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen. Toistaiseksi rahan saatavuus ei ole ollut Paimiolle tai kunnille haaste. Lainatarjouspyyntöihin on saatu useampia tarjouksia, joskin 2009 jälkeen marginaalit ovat monikertaistuneet. Vuonna 2012 voittaneet marginaalit olivat keskimäärin kuitenkin alle 1 %-yksikköä. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Takausvastuut Kaupungin omavelkaisten takausten pääoma samaan konserniin kuuluville yhtiöille oli 2012 lopussa 8,1 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainojen pääoma oli 6,5 milj. euroa ja Paimion Palvelukeskussäätiön 1,6 milj. euroa. Paimion Yrityskehitys Oy:n lainoilla on rahoitettu yhtiön omistamien teollisuusrakennusten rakentamista. Rakennuksissa toimivat yritykset lunastavat kiinteistöä omakseen tehdyillä lunastusvuokrasopimuksilla. Lainojen lyhennykset toteutuvat yritysten lunastusvuokrasopimusten aikataulussa. Takaukseen liittyy markkinariskiä, joka saattaa realisoitua yritysten taloudellisen tilanteen heikentyessä. Paimion Palvelukeskuksen lainalla on rahoitettu säätiön tilojen laajennus. Tiloissa toimii kaupungin vanhuspalvelujen yksikkö, joten takaukseen ei sisälly markkina- tai ulkopuolista riskiä. Kaupungin vastuusitoumukset muille kuin konserniyhtiölle olivat 2012 lopussa 8,4 milj. euroa. Suurimman yksittäisen summan (3,6 milj. euroa) muodostaa Kunta-aravat Oy:n lainojen täytetakaus. Seudullisten takausvastuiden suuruus on 3,1 milj. euroa (Turun Seudun Puhdistamo Oy 2,8 milj euroa ja Rouskis Oy 0,25 milj. euroa). Takausvastuut paikallisille vesi- ja jätevesiosuuskunnille myönnetyistä lainoista olivat vuoden lopussa vajaat 0,7 milj. euroa. Vastuumäärä on alentunut lainojen lyhentyessä maksusuunnitelmiensa mukaisesti. Vastuusitoumuksien määriä tarkasteltaessa on huomioitava, että Palvelukeskussäätiöstä tuli osa kaupunkikonsernia vuoden 2012 alusta eli sen takausvastuut ovat 2012 samaan konserniin kuuluvien ryhmässä ja vuonna 2011 muille kuin konserniyhtiöille annettujen vastuusitoumuksien ryhmässä. 22

25 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin johtoryhmän jäsenet arvioivat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä vastaamalla Audiator Kehittämispalveluiden laatimaan kyselylomakkeeseen helmi-maaliskuussa Kysely lähetettiin laajennetulle johtoryhmälle (11 kpl) ja vastausprosentti oli 64 %. Kyselyä ei uudistettu vuoden 2012 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa, arvot Organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Henkilöstöperiaatteet - Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategiset tavoitteet ja niiden seuranta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta - Riskienhallinta Riskienhallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät Kokonaisvaltaisuus Jalkauttaminen Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, hallinta - Tieto ja tiedonvälitys tai kulku Tiedonvälitys ja tieto - Seurantamenettelyt Jatkuva seuranta Itsearvioinnit Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen 23

26 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: pätevän henkilöstön saatavuus, työssäjaksaminen, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, 2. Onnettomuudet ja luonnonilmiöt (tulipalot, myrskyt, sähkökatkot) 3. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 4. Kaupungin talous ja korkoriski Toteutetut ja suunnitellut kehittämistoimet Riskienhallinnan kokonaisuuteen ja kuntalain uusiin määräyksiin, jotka tulivat voimaan , liittyen marraskuussa 2012 järjestettiin koulutusta henkilökunnalle. Ensimmäisessä ryhmässä olivat lautakuntien esittelijät ja johtoryhmän jäsenille eli ne, joiden vastuulle ohjeistuksen valvonta ja raportointi kuuluu ja toinen ryhmä oli tarkoitettu kaikille esimiehille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 61 henkilöä. Koulutukset olivat yhteiset Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän kanssa ja kouluttajana oli JHTT, CGAP Markus Kiviaho Audiaprosta. Helmikuussa 2013 Markus Kiviaho piti Kuntalain uudet riskienhallinnan ja valvonnan säännökset - koulutuksen luottamushenkilöille. Koulutukseen osallistui 27 luottamushenkilöä. Kuntalain uusien määräysten johdosta vuoden 2013 aikana tulevat laadittavaksi kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus sekä päivitettäväksi hallinto- ja johtosäännöt. Henkilöstölle järjestetään koulutusta, jolla pyritään konkretisoimaan ja avaamaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan järjestelmän merkitystä ja tarkoitusta. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Marraskuussa 2012 henkilökunnalle ja helmikuussa 2013 luottamushenkilöille järjestetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutukset olivat hyvä aloitus. Koska sisäinen valvonta ei vielä perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, tulee osana laadittavan ohjeistuksen jalkauttamista järjestää henkilökunnalle koulutusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, tavoitteena järjestelmällinen toimintatapa. 24

27 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista. Tuloslaskelmassa ovat mukana Vesihuoltolaitoksen luvut. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki, ml. VHL Toimintatuotot 8 540, , , , , ,5 Toimintakulut , , , , , ,8 Toimintakate , , , , , ,3 Verotulot , , , , , ,1 Valtionosuudet , , , , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26,0 26,7 34,2 48,1 86,5 93,8 Muut rahoitustuotot 583,8 545,8 232,2 193,1 311,5 299,1 Korkokulut -565,7-610,4-558,5-626,6-990,8-791,8 Muut rahoituskulut -22,2-4,7-764,4 5,1-3,2-10,6 Vuosikate 2 459, , , ,2-568, ,8 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,8 Satunnaiset tuotot 619,2 0,0 0,0 0,0 184,1 62,4 Satunnaiset kulut ,7 0, ,9 0,0-17,8-189,3 Tilikauden tulos -72,5-277, , , , ,1 Poistoeron lis (-), väh (+) 90,0 91,6 82,3 92,9 92,9 92,9 Varausten lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 116,8 Tilikauden yli-/alijäämä 17,5-186, , , , ,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 15,6 14,1 14,0 12,3 12,9 16,4 = 100 x Toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 121,3 85,6 97,1-128,6-37,0 191,9 = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 232,3 158,0 173,7-231,0-56,0 281,5 Asukasluku

28 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. 26

29 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki, ml. VHL Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 459, , , ,2-568, ,8 Satunnaiset erät netto -504,5 0, ,9 0,0 166,4-126,8 Tulorahoituksen korjauserät -866,8-410,5-628,5-261,6-136,9-997,1 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointeihin 323,1 155, , ,3 284,8 367,2 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 118, ,1 855,7 467,7 269, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -807,3-426, , , ,5-780,2 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0-20,0-9,8 0,0-62,4 Antolainasaamisten vähennykset 10,6 10,6 460,6 18,1 580,6 33,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000,0 0, ,0 0, , ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , ,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500, ,0 0, , ,6 668,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -24,9-50,5-15,1 87,6 116,9 127,8 Saamisten muutos 209,5 206,3 435, , , ,2 Korottomien velkojen muutos ,3 282, , , , ,6 Rahoituksen rahavirta -379, , , , ,4 30,5 Rahavarojen muutos ,1 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Rahavarojen muutos ,1 715,0-892,2 668,9 947,9-749,6 Kassavarat , , , , ,6 413,7 Kassavarat , , , ,6 413, ,3 27

30 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 81,6 50,9 29,7-57,0-10,7 76,2 =100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,3 27,4 17,3-31,1-8,0 48,8 =100 x vuosikate/(investointien omahankintameno+ antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,9 0,7 0,4-0,4 0,1 1,2 =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Asukasluku Toimintakulut , , , , , ,8 Korkokulut -565,7-610,4-558,5 626, ,8 791,8 Muut rahoituskulut -22,2-4,7-764,4-5,0624 3,2 10,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,5 6166, , ,1 Antolainojen lisäys 0,0 0,0-20,0 9, ,0-62,4 Lainojen lyhennykset , , ,9 3505, , ,6 Kassastamaksut vuodessa, , , , , , ,4 Kassastamaksut/pv, ,8-164,6-180,3 153,6 176,2 146,9 Kassavarat tuhatta euroa , , , , ,6 413,7 = rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Investointien tulorahoitus -% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella (=vuosikate) Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus-% kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on katettu tulorahoituksella (=vuosikate). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnuslukua on syytä tarkastella useamman vuoden jaksolla. Kassan riittävyys (pv) ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. 28

31 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1 Aineettomat oikeudet 25,5 16,6 43,2 72,2 2 Muut pitkävaikutteiset menot 222,2 306,2 206,2 264,0 247,7 322,8 249,4 336,2 II Aineelliset hyödykkeet 1 Maa- ja vesialueet 6 619, , , ,4 2 Rakennukset , , , ,4 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,1 4 Koneet ja kalusto 474,2 420,6 518,0 548,8 5 Muut aineelliset hyödykkeet 27,3 27,3 27,3 20,1 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 69,4 207,0 330, , , , , ,7 III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet , , , ,9 3 Muut lainasaamiset 20,0 30,6 41,2 481,8 4 Muut saamiset 38,8 38,8 38,8 38, , , , ,4 A PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,3 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 Valtion toimeksiannot 59,4 72,7 88,3 110,8 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 198,1 237,4 234, ,8 257,5 310,1 322, ,7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3 Muut saamiset ,0 0,0 143,8 287,6 Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset 804,9 921,9 880,6 619,1 2 Lainasaamiset 7,3 9,6 12,0 14,3 3 Muut saamiset 446,1 591,9 641, ,5 4 Siirtosaamiset 458,4 497,8 549,3 436, , , , ,6 IV Rahat ja pankkisaamiset 666, , , ,5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT, YHTEENSÄ 2 477, , , ,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,1 29

32 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , ,8 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , , ,9-282,7 VI Tilikauden ylijäämä 17,5-186, , ,1 A OMA PÄÄOMA, YHTEENSÄ 9 796, , , ,9 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Poistoero 1 767, , , , , , , ,3 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 Valtion toimeksiannot 57,2 68,8 85,3 102,6 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 290,6 326,4 322, ,5 3 Muut toimeksiantojen pääomat 213,2 243,3 293,6 292,6 561,0 638,6 701, ,8 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,4 6 Liittymismaksut ja muut velat 2 509, , , , , , , ,6 II Lyhytaikainen 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,9 5 Saadut ennakot 277,5 219,3 262,2 50,1 6 Ostovelat 1 722, , , ,6 7 Muut velat 848,2 806,8 759,8 854,7 8 Siirtovelat 2 386, , , , , , , ,5 E VIERAS PÄÄOMA, YHTEENSÄ , , , ,1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 21,8 22,3 23,1 27,8 Suhteellinen velkaantun., % 71,5 75,1 72,1 73,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as Lainat /as Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä

33 Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 *(Vieras pääoma Saadut ennakot)/ Käyttötulot (=toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) Tunnusluku kertoo, paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /as = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/ Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + Ostovelat + liittymismaksut ja muut velat + siirtovelat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 31

34 1.6. Kokonaistulot ja menot Kaupungin kokonaistulot ja menot vuonna 2012 TULOT 1000 % MENOT 1000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 8 540,6 12,9 Toimintakulut ,9 86,8 Verotulot ,5 54,8 Korkokulut 565,7 0,9 Valtionosuudet ,9 19,0 Muut rahoituskulut 22,2 0,0 Korkotuotot 26,0 0,0 Satunnaiset kulut 1 123,7 1,8 Muut rahoitustuotot 583,8 0,9 Satunnaiset tuotot 619,2 0,9 Tulorahoituksen korjauserät -Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyöd. luovutustappiot -3,9 0,0 -Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -870,7-1,3 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 323,1 0,5 Investointimenot 3 337,8 5,3 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 118,6 1,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 10,6 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000,0 10,6 Pitkäaik. lainojen vähennys 2 807,7 4,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähenn. 500,0 0,8 Kokonaistulot ,7 100,0 Kokonaismenot ,1 100,0 32

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2011 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot