Maaviesti. Yhtiömuoto. Perunaoppia. Kalatalous. kiinnostaa maatiloja. Oulun seudulta Tansaniaan. kansainvälistyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Yhtiömuoto. Perunaoppia. Kalatalous. kiinnostaa maatiloja. Oulun seudulta Tansaniaan. kansainvälistyy"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2012 Yhtiömuoto kiinnostaa maatiloja Perunaoppia Oulun seudulta Tansaniaan Kalatalous kansainvälistyy Haja-asutusalueiden jätevedet eivät ole valtakunnallisesti pikku juttu. Suomessa asuu noin miljoona ihmistä ja noin taloutta viemäriverkoston ulkopuolella. Miljoonan ihmisen jätevesillä on väliä! Sivu 23 3/2012 maaviesti 1

2 Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Olitpa millainen säästäjä tahansa, sopiva säästötapa löytyy varmasti. Miten säästät? Yksi Olitpa kätevä millainen vaihtoehto säästäjä tahansa, on sopiva jatkuva säästötapa säästäminen: löytyy varmasti. kun Yksi raha kätevä menee vaihtoehto tililtä on jatkuva automaattisesti säästäminen: kun raha palkkapäivänä, menee tililtä automaattisesti ei säästämistä palkkapäivänä, tarvitse ei säästämistä sen kummemmin tarvitse sen kummemmin tuumia. tuumia. Silti Silti muutaman kuukauden päästä on päästä jo sen unelmasohvan on jo sen hinta kasassa. Säästöistä voi lisäksi kertyä OP-bonuksia. Tutustu erilaisiin säästötapoihin osoitunelmasohvan teessa op.fi/aloita hinta kasassa. Säästöistä voi lisäksi kertyä OP-bonuksia. Tutustu erilaisiin säästötapoihin osoitteessa op.fi/aloita. Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk. 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %). a 2 maaviesti 3/2012

3 Maaviesti Sisältö 3/2012 Ostajan voima on valtaisa: kauppa myy vain sitä mikä käy kaupaksi. Sivu 5 Suomen kesä on toisinaan perin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Kyytönmaidosta ja -juustosta sekä marjoista syntyy Rukalla sijaitsevassa Landemarketissa suussa sulavia herkkuja. 13 Puolukka ja ruis, mustikka ja graham, punaherukka ja ohra. Viljatuotteista ja syksyn marjoista kannattaa rohkeasti tehdä uusia kokeiluja ja uudenlaisia herkkuhetkiä Ella Karttimo Leipätiedotus 8 KANNESSA Tansanian perunaviljelmät tarvitsevat Oulun seudun perunaosaamista. 10 YHTIÖITTÄMINEN KIINNOSTAA ProAgria on kumppani myös toimintamuodon muutoksissa. AIKAA OLENNAISEEN ProAgrian tilipalvelut ottavat kokonaisuuden haltuun. 13 LEIVÄN TUOKSUA Landemarket tarjoaa lämmintä leipää ja lähielämyksiä. 14 KYMPPISYNTTÄRIT Meri-Lapin Karitsa on maistunut jo vuosikymmenen. 15 TUOTOSTULOKSIA Tuotostulokset kertovat, että nuorkarjaan kannattaa satsata. 16 KATSE ENSI KESÄÄN Syksyllä on oikea hetki suunnitella tulevaa satokautta. 17 KIINNOSTAAKO LEVILOGI? LeviLogi etsii lannoiteseurannasta kiinnostuneita tiloja. 18 OHJEKORTIT OPASTAVAT Ohjekortit kertovat, kuinka yhdistää maisemanhoito ja puunkorjuu. HAUSSA KOSTEIKKOJA Neittävänjoen yleissuunnitteluun etsitään muun muassa kosteikkoja. 21 TURVALLINEN TALLI HevosAgro satsaa turvallisuuskoulutukseen ja riskien ennakointiin. 23 JÄTEVESIONGELMIA? Kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille. 24 VILJASTA VIRTAA Viljatuotteista ja syksyn marjoista syntyy uusia makuelämyksiä. 26 MAITOKUMMIKSI! Maitokummi-kampanja virkistää Tansanian lasten koulupäivää. 30 KALA VERKOSTOI Kalatalousryhmät rakentavat yhteyksiä maailmalle. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 15 Tervetuloa taloon! 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 3/2012 maaviesti 3

4 Suomalaisen maatalouden palveluksessa jo 60 vuotta 60-vuotisjuhlatarjous: syys-marraskuussa saapuneille maanäytteille perustutkimuksen yhteydessä hivenpaketti - 60% Puhelin maaviesti 3/2012

5 Maaviesti Voi kuluttajaparkaa PÄÄKIRJOITUS Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT Seuraava numero ilmestyy TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kävin kaupassa. Sain ohjeeksi tuoda lapsille jotain hyvää syötävää ja luvan itse päättää, mitä se tällä kertaa voisi olla. Tarjontaa tämän päivän suomalaisesta marketista löytyy niin vaativalle kuin vähemmän vaativallekin kuluttajalle: on kotimaista, ulkomaisen firman kotimaassa tekemää, kotimaiseksi naamioitua ulkomaista ja toki myös rehellistä ulkomaalaista. Hyllyjä kiertäessäni silmiini pisti lihajaloste, jonka suurin aineosa tuoteselosteen mukaan oli yllättäen vesi. Loppu oli täytetty siannahkalla eli kamaralla, siipikarjannahkalla, sallituilla lisäaineilla ja ties millä. Lihaa tuotteessa ei tainnut juurikaan olla. Hinta oli houkuttelevan halpa ja alkuperämaa onneksi jokin muu kuin Suomi. Vieressäni onnellisen näköinen nuoripari silmäili samaa lihahyllyä ja kauhukseni päätyi juuri tuohon tuotteeseen! Vieläkin harmittaa, etten hieman varttuneempana perheellisenä miehenä sanonut heille, ettei yhteistä perhe-elämää kannata aloittaa noin huonolla makkaralla. No, jospa ensi kerralla olisin valveutuneempi. Suomalainen elintarvikemarkkina osoittaa selviä jakautumisen merkkejä. Hintatietoisille eli suomeksi sanottuna halpaa hintaa arvostaville kuluttajille löytyy sopivia vaihtoehtoja. Samanaikaisesti kasvava joukko ihmisiä haluaa tietää, mistä heidän lautaselleen ilmestynyt ruoka on peräisin. Kaupan osuus kuluttajan ruokaan käyttämistä euroista on todistettavasti kasvanut kaupan kertoman mukaan kustannusten nousun takia. En tunne kaupan kustannusrakennetta niin tarkasti, että tohtisin ottaa kantaa väitteeseen. Moraalittomampana pidän ehkä kuitenkin elintarvikkeen alkuperän peittelyä, mitä tapahtuu usein kaupan omien merkkien avulla. Suomalaiset selvästi arvostavat kotimaista ruokaa. Tätä halua käytetään häikäilemättömästi hyväksi ja ihmisille syötetään sellaista, mitä he eivät oikeastaan olisi halunneet. Elintarvikealan nykyistä umpisolmua tulee aukoa laajalla rintamalla. Pienimuotoinen jatkojalostus on osaratkaisu, jolla voidaan saavuttaa oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Poliittista painostusta on vaadittu, ja sitä saataneen, kunhan sen aika on. Ratkaisevinta on ehkä kuitenkin kuluttajien eli meidän ruuan ostajien käyttäytyminen. Ostajan voima on valtaisa: kauppa myy vain sitä mikä käy kaupaksi. Muu tavara jää mätänemään valmistajan varastoon. Hyvää syksyä! Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi Syyskuu Ella Karttimo Nyt on aika... Lumijokisella perunaviljelmällä Geofrey Jonas (vasemmalla), Juha Sohlo, Theresia Shayo ja Dorah Mende. Kuva: Ella Karttimo laatia viljelysuunnitelma, kun menneen kesän kokemukset ovat tuoreessa muistissa tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot ottaa säilörehusta Artturi-analyysit ja suunnitella ruokintaa hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea mennessä tutustua ja osallistua oman ProAgria-keskuksen ja maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan hakea avustusta oman seurantalon korjaukseen mennessä lomakkeet ja ohjeet osoitteessa 3/2012 maaviesti 5

6 lyhyet Timo ja Ritva Korva puutarhassaan Rantavitikan Korvanrannassa. Kristina Lehtisen Ounasvaaran rinteeseen perustetussa puutarhassa ovat sulassa sovussa luonnonkivet, luonnonkasvit ja puutarhakasvit. Puutarhojen portit avautuivat Rovaniemellä Mari Lampisen emännöimää modernia pihaa on alettu rakentaa vasta pari vuotta sitten. Hän kertoo puutarhaprojektinsa etenemisestä omassa Puutarhaprojekti 2 -blogissaan. Valtakunnallista puutarhapäivää vietettiin 19. elokuuta teemalla avoimet puutarhat. Myös Lapin Maa- ja kotitalousnaiset innostui teemapäivästä ja sai mukaansa monta paikallista tahoa. Puutarhapäivänä yleisölle oli tarjolla oikea runsauden sarvi. Tapahtuma alkoi perjantaina 17. elokuuta, jolloin Lapin ammattiopiston koulutila Metsäruusu oli avoinna yleisöl- le. Puutarhatalouden opiskelijat järjestivät viherrakentamisen ja kukkasidonnan työnäytöksiä. Lauantaina Puutarha Viher-Lappi kutsui asiakkaat tutustumaan taimitarhan näytemaahan. Sunnuntaina Rovaniemen kaupunki järjesti puistoissaan ohjattuja kierroksia samoin Arktinen keskus omassa puistossaan, MTT arboretum Apukassa ja seurakunta hautausmailla. Yleisölle oli avoinna seitsemän yksityispi- haa ja Napapiirin ryhmäpuutarhassa pääsi tutustumaan viljelypalstoihin. Tapahtuma kiinnosti yleisöä ja yksityispihoilla kiersi yli 200 kiinnostunutta. Oli hienoa, että saimme mukaan monenlaisia puutarhoja. Toivottavasti tämä innostaa ihmisiä ja he uskaltavat tehdä puutarhastaan juuri oman näköisiään, Lapin Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvoja Heli Pääkkö kertoo. Sekä yleisö että järjestäjät toivovat tapahtumalle jatkoa. Rovaniemellä tapahtuman voisi järjestää hieman aiemmin, kun puutarhakasvit ovat parhaimmassa loistossaan. Valokuvia tapahtumaan osallistuneista yksityispihoista on Lapin Maa- ja kotitalousnaisten Facebook-sivuilla. Tervetuloa KoneAgriaan! KoneAgria näyttely järjestetään lokakuuta Jyväskylän Paviljongissa. Uusimpaan maatalouden teknologiaan voi tutustua keskiviikosta perjantaihin kello 9-17 ja lauantaina kello Lisätietoa: Luomurehua verkkokaupasta! Luomuvalkuaisrehun markkinapaikka on maatilojen valtakunnallisesti toimiva verkkopalvelu, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat. Kauppapaikalla voi tarkastella myynnissä olevia rehueriä sekä tehdä luomurehun osto- ja myynti-ilmoituksia. Luomuvalkuaisrehun markkinapaikka palvelee osoitteessa www. proagria.fi/luomurehukauppa. Lisää luomua! Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoilta 15. syyskuuta startannut Lisää luomua -kiertue vie viestiä ympäri Suomen siitä, että nyt tarvitaan lisää luomua. Kiertue herättelee tuottajia ja yrittäjiä pohtimaan kysymystä, vaihtaisinko luonnonmukaiseen tuotantoon. Kiertue käy eri puolilla maata 11 paikkakunnalla, joista 8. tammikuuta vuorossa on Tervola. Lisää luomua -kiertue tuo jokaiselle tapahtumapaikkakunnalle joukon valtakunnallisia asiantuntijoita ja nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita ja -toimijoita. Tapahtuman yhteydessä järjestettävän seminaarin jälkeen areena on vapaa työpajatyöskentelylle tai osallistujat voivat tutustua luomutoimijoihin näiden infopisteillä. Myös alueelliset neuvontajärjestöt ovat näkyvästi mukana. 6 maaviesti 3/2012

7 Torjunta-aineresistenssi uhkaa myös Suomea Rikkaruohojen torjunnassa käytettävien pienannosaineiden teho pihatähtimöihin on heikentynyt useilla lohkoilla Suomessa. Myös savikan herbisidiresistenssiä epäillään. Herbisidiresistentit rikkakasvit ovat maatalouden sairaalabakteereita. Pienannos- eli gramma-aineita on käytetty samoilla lohkoilla jo yli 25 vuotta. Noin puolet vilja-alasta ruiskutetaan niillä. Pienannosaineet kuuluvat kaikki toimintatavaltaan samaan ryhmään B, jonka suosituin tehoaineryhmä ovat sulfonyyliureat. Herbisidiresistenssin syntymisen syynä on viljelykierrosta tinkiminen, saman ryhmän rikkakasviaineiden käyttö vuodesta toiseen ja vähentynyt maanmuokkaus. Ruotsissa ja Tanskassa pihatähtimöiden pienannosaineiden kestävyys on jo niin yleistä, että torjuntaa suositellaan ainoastaan seoksilla, joissa on muitakin kuin B-ryhmään kuuluvia tehoaineita. Keski-Euroopan resistenssiongelma on kehittynyt joillakin rikkakasveilla niin pahaksi, ettei niihin enää löydy kemiallisia torjuntakeinoja. Suurimmasta osasta rikkaruohoja pääsee eroon kyntämällä ja kasvinvuorotuksella. Pohjoismaat voivat välttyä isoilta resistenssiongelmilta, jos viljelykierrosta ja tehoaineryhmien vaihtelusta pidetään kiinni. Uudella tavalla vaikuttavia rikkakasviaineita ei ole tullut markkinoille pitkään aikaan. Uudet RISTO JOKELA tuotemerkit ovat olleet lähinnä vanhojen aineiden formulaattien jatkokehittelyä tai yhdistelemistä. Kun uusia herbisidejäkään ei ole näköpiirissä, nykyisten aineiden tehosta kannattaa pitää huolta. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. Herbisidiresistenssistä oli laaja juttu Käytännön Maamiehen numerossa 5/2012. Kainuulaistiloja kuullaan kyselyllä Kainuussa on alkamassa maatilakysely, jossa halutaan erityisesti kuulla tilojen kehitysajatuksia ja toiveita uusista kehittämishankkeista. Kyselyn kautta on myös mahdollista saada asiantuntijaapua ja neuvontaa. Postikysely kolahtaa jokaisen tukea hakeneen tilan postilaatikkoon lokakuussa viikolla 41. Kyselyyn voi vastata voi myös verkossa, ja samaan aikaan avautuu verkkokysely ProAgria Kainuun kotisivuille. Vastausaikaa on lokakuun loppuun saakka. Kyselyn toteuttaa ProAgria Kainuu ja tilaa Kainuun ELYkeskus. Kaikkien tilojen vastaus on tärkeä. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, ympäristöneuvoja Sari Leinonen, puh , maajakotitalousnaiset.fi. Kouluttaudu verkkoluotsiksi! Netti ohoi! -projekti on Maa- ja kotitalousnaisten projekti, joka rohkaisee maaseudun ikääntyviä asukkaita sosiaalisen median käyttäjiksi. Kolmen vuoden aikana koulutetaan 170 verkkoluotsia, jotka saavat kahden päivän maksuttoman koulutuksen. Verkkoluotsikoulutuksissa tutustutaan sosiaalisen median erilaisiin osa-alueisiin ja harjoitellaan yhdessä niiden käyttöä. Niin ikään pohditaan netin käytön ominaispiirteitä ja niitä asioita, jotka voi jakaa ja joita ei kannata jakaa. Kurssin jälkeen tulevia kysymyksiä varten on oma keskusteluryhmä, jossa mieltä askarruttavat asiat voi tuoda esiin myös myöhemmin. Netti ohoi!- projektissa ovat mukana Kainuun ja Oulun maa- ja kotitalousnaiset. Yhteistyökumppanina on Eläkeliitto ja rahoittajana Raha-automaattiyhdistys Syksyn verkkoluotsikoulutuksista ensimmäinen on jo pidetty Suomussalmella. Pohjois- Pohjanmaalla tulossa ovat seuraavat koulutukset: pe 5.10 klo15-20 ja la klo10-16, Haukipudas, Pohjolaopisto, Kaarretie 14, pe klo15-20 ja la klo 10-16, Haapajärvi, lukio, Kirkkokatu 4 Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, tai puh ; Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: puh /2012 maaviesti 7

8 kannessa Perunatietoa Tansanian ylän Ryhmä tansanialaisia asiantuntijoita on perehtynyt kesän ajan Oulun seudun perunaosaamiseen. Tavoitteena on lisätä Itä-Afrikassa sijaitsevan maan perunaosaamista ja parantaa perunanviljelijöiden toimeentuloa. Ulkoministeriö on myöntänyt 2,5 miljoonaa euroa perunanviljelyn kehittämiseen Tansaniassa. Hankkeen aikana koulutetaan 14 tansanialaista asiantuntijaa. Tänä vuonna alkanutta kolmivuotista hanketta hallinnoi Kansainvälinen perunakeskus (CIP). Hankkeessa kehitetään biotekniikkaa, jota alueen pienviljelijät voivat hyödyntää tuottaakseen perunoita mahdollisimman vähin tautiriskein, sanoo Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen akatemiaprofessori Jari Valkonen. Hän johtaa hankkeen suomalaista työryhmää ja pitää tärkeänä, että viljelyä kehitetään yhdessä Taimi Mahosenaho Geofrey Jonas ja muut Perunakokki-kouluun osallistuneet saivat kuoria perunan jos toisenkin ennen kuin koitti hetki rauhoittua nauttimaan pöytään katettuja perunaruokaherkkuja. tansanialaisten kanssa. Heidän on kyettävä itse tuottamaan tarvitsemaansa osaamista ja kehittämään sovelluksia ongelmien ratkaisemiseksi ja ruuantuotannon turvaamiseksi. Hankkeen kouluttajina on useita suomalaisia perunaosaajia: MTT Oulu, Pohjoisen Kantaperuna, Suomen Siemenperunakeskus SPK, Finpom, ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, MTK, Oulun ammattikorkeakoulu ja Evira. Suomalaisten osapuolten koordinaattorina toimii Helsingin yliopisto. Dorah Mende Pääasiassa Tansanian ylänköalueilla sijaitsevat perunaviljelmät ovat kooltaan pieniä, keskimäärin puolesta kahteen hehtaaria. Isoimmilla viljelmillä ala nousee yli viiteen hehtaariin. Terve siemen avainasemassa Maatalous on Tansaniassa tärkeä elinkeino. Perunaviljely on nousussa, sillä esimerkiksi maissisatoa odotettaessa perunaviljelmä ehtii tuottaa kolme satoa. Tansanialainen perunasato on tällä hetkellä vain 7,5 tonnia hehtaarilta, kun se Suomessa on yli 30 tonnia hehtaarilta. Perunaviljelmät 8 maaviesti 3/2012

9 göille ELLA KARTTIMO ovat kooltaan pieniä, keskimäärin puolesta kahteen hehtaaria. Ongelmana ovat virusinfektiot, jotka leviävät uusille viljelyksille siemenperunan välityksellä. Terveet siemenperunat tuottaisivat yli kolme kertaa suuremman sadon, sanoo Dorah Mende, yksi Uyolessa sijaitsevan maatalouden tutkimusaseman asiantuntijoista. Hän on saanut kesän aikana muun tansanialaisryhmän tavoin tutustua Oulun seudulla perunaketjun vaiheisiin pellolta pöytään. Ongelmia on myös perunan myynti- ja toimitusketjussa. Monet jälleenmyyjät ostavat koko sadon suoraan yksittäiseltä pienviljelijältä ja tarjoavat hyvin pienen hinnan, Markku Valkonen lisää. Perunaruokia kokkikoulussa Siemenperunatuotantoon perehtymisen ohessa tansanialaiset tutustuivat myös suomalaiseen ruokakulttuuriin ja ravitsemussuosituksiin sekä lähiruoka-ajatteluun. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämä Perunakokki-koulu sisälsi perunaruokien valmistamista käytännössä. Dorah Menden mukaan Tansaniassa perunaa keitetään ja soseutetaan suomalaiseen tapaan, mutta ranskanperunat ja sipsit ovat nopeasti nostaneet suosiotaan. Uutta heille oli perunan käyttäminen esimerkiksi makeissa leivonnaisissa ja leivässä, salaateissa, munakkaissa tai vohveleissa, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala kertoo. ProAgria Oulun kasvinviljelyn asiantuntijat opastivat tansanialaisia kesän aikana muun muassa viljelysuunnitteluun, kasvinsuojeluaineisiin, perunavarastointiin ja luomutuotantoon. Dickzon Lwabulala (vasemmalla), Geofrey Jonas, kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo, Theresia Shayo ja Dorah Mende tutustuivat kasvutilanteeseen lumijokisella perunaviljelmällä. Ella Karttimo Lypsy- Tähti alv. ja rahti kg:n lava Tähtilypsy Täyskivennäinen alv. ja rahti kg:n suursäkki Kaikki kampanjatuotteet: Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat 3/2012 maaviesti 9

10 teema talous Toimintamuodon muutos vaatii aina oman aikansa Siikajoen Karinkannassa sijaitseva Pietolan tila on toiminut osakeyhtiömuodossa pian vuoden. Kokemus osoitti, että toimintamuodon muutokseen kannattaa varata aikaa. Karinkannan Säärenperässä naudanlihaa tuottava Pietolan tila muuttui yhtymäksi vuonna 1999, jolloin Jari-Pekka Pietola otti vanhempiensa rinnalla tilasta puolet haltuunsa. Vuonna 2010 tila siirtyi kokonaisuudessaan hänelle ja samoihin aikoihin tilakauppojen kanssa alkoi myös yhtiöittämisen valmistelu. Kun päätös tilan toimintamuodon muutoksesta syntyi, kesti yli puolitoista vuotta ennen kuin tila alkoi toimia osakeyhtiönä. Kiireellä tätä ei voi tehdä, vaan vuosi vierähtää helposti, hän sanoo. Jari-Pekka Pietolan kumppanina toimintamuodon muutosta valmisteli piiriagrologi Jouni Sassali, Pietolan tilan pitkäaikainen talousneuvoja. Yhtiöittämisen järkevyyttä on syytä puntaroida tarkasti laskel- mien ja verosuunnittelun avulla. Yhtiömuoto on aina tila- ja yrityskohtainen asia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Hyödyt ja haitat on syytä selvittää perusteellisesti. Riskien hallintaa ja helpotusta verotukseen Pietolan tilalle toimintamuodon muutos kuitenkin sopi. Keskeinen yhtiöittämiseen vaikuttava ProAgrian tilipalvelut vapauttavat aikaa olennaiseen Ella Karttimo Jari-Pekka Pietolan ja Marika Karppasen lisäksi Pietolan tilalla on yksi vakituinen työntekijä ja sesonkityövoimaa. Työurakoiden ulkoistaminen on yksinkertaistanut tilan toimintoja. tekijä on verotus, kuten monella muullakin isolla maatilalla. Tämän vuoden alusta osakeyhtiöiden veroprosentti laski 26:sta 24,5 prosenttiin. Osakeyhtiömuodossa yrityksen käyttöön voi jäädä enemmän tuloa alemman verotuksen kautta ja esimerkiksi lainojen lyhentäminen onnistuu silloin nopeammin kuin vaikkapa yksityisenä maataloudenharjoittajana. Yrittäjä toimii osake- yhtiössä itsekin palkkatyöntekijänä, jolla on säännölliset tulot, joilla yksityistalous hoidetaan. Toimintamuodon muutoksessa yrityksen oma arvo siirtyy edellisestä kirjanpidosta sellaisenaan osayhtiölle samoilla tasearvoilla tai alkuperäisillä hankintahinnoilla. Yritykselle pitää muodostua nettovarallisuutta, jotta se voi toimia osakeyhtiönä. Toimintaansa laajentaneet ja investoineet tilat tarvitsevat vakaan rahoituksen ja verotuksen taloutensa perustaksi, Jouni Sassali sanoo. Kun osakeyhtiön nettovarallisuus kasvaa, yrittäjä voi saada enemmän tuloistaan pääomatuloina osinkojen muodossa. Pietolan Tila Oy:n toimintamuodon muutoksessa keskeiset yhteistyökumppanit ProAgrian lisäksi olivat pankki, lakiasiantuntija, verottaja, Mela, ELY-keskus ja maataloussihteeri. Verottajalta tarvittiin ennakkopäätöksiä, jotka kuitenkin tulivat harmillisen hitaasti. Päätöksen tultua tilanne oli saattanut jo elää ja muuttua, Jari-Pekka Pietola muistelee. Myös riskien hallinta on tärkeä Ammattimaisesti hoidettujen maatilojen ja maaseutuyritysten vetäjille ei enää riitä, että kirjanpito on tehty ja veroilmoitus jätetty, vaan heitä kiinnostavat tulokset, niiden kehittyminen ja talouden parantaminen. ProAgria Tilipalvelut yhdistää uudella tavalla talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. TILIPALVELUISTA vastaa ProAgria-keskusten muodostama verkosto, johon kuuluu talouden, taloushallinnon, yrittämisen ja maatalouden ammattilaista. Näiden osaajien yhteistyönä syntyy palvelu, joka yhdistää talouden, tuotannon ja johtamisen. Verkoston kautta kaikki yritysmuodot, verolajit ja tuotannon erityispiirteet ovat hallinnassa. ProAgria asiantuntijoiden erityisosaamista ovat eri maaseudun toimialat: maatalous, matkailu, elintarvikkeiden valmistus, hevosala, urakointi, palveluyritykset sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys, ProAgria Oulun talousasiantunti- ja Pasi Peltosaari kertoo. ProAgria Tilipalvelut on apuna myös yllättävissä tilanteissa ja uusissa haasteissa. Osaamista on tarjolla erityistilanteissa, kuten uuden liiketoiminnan suunnittelussa, yrityksen perustamisessa, investointien suunnittelussa tai toiminnan ylösnostamisessa. LIIKKEELLE kannattaa lähteä ajantasaisesta kirjanpidosta. Se antaa jatkuvaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Näitä lukuja analysoiden tulevat kehityskohteet esille. Asiantuntijoiden avulla talouden tunnusluvuista päästään käytännön toiminnan kehittämiseen. ProAgria Tilipalveluihin kuuluu säännöllinen raportointi ja aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin. Raportit ovat nopeasti ja helposti yrittäjän käytössä sekä myös tulkittavissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Lue lisää palvelusta osoitteessa 10 maaviesti 3/2012

11 ELLA KARTTIMO tekijä, kun osakeyhtiömuotoa mietitään. Pietolan tilalla tavoitteena on siirtää yksityistalous kokonaisuudessaan pois osakeyhtiöstä ennen pitkää. Jo nyt asuinrakennus on osakeyhtiöstä erillään. Urakointipalveluja ja tilojen yhteistyötä Pietolan Tila Oy sai alkunsa vuonna 1982, jolloin Jari-Pekka Pietolan vanhemmat ostivat siikajokisen autiotilan haltuunsa. Pietolan tila tunnetaan talkkunastaan, jota valmistetaan edelleen lihantuotannon ohessa. Ensimmäiset emolehmät tilalle tulivat 1990-luvun alussa. Niistä ja luonnonlaitumista luovuttiin vuonna 2007, jolloin tila aloitti nykyisen lihantuotannon. Pietolan tila on osakkaana viiden tilan yhteisessä Karinnuotta Oy:ssä, välikasvattamossa, josta kaikki sonnit tulevat tilalle. Se on ollut hyvä ratkaisu ja yksinkertaistanut tilan toimintoja, Jari-Pekka Pietola sanoo. Liki tuhat eläintä tarvitsee tilaa ja peltoalaa. Vuonna 2007 tilalle rakennettiin kaksi uutta navettaa. Peltoa on raivattu alusta saakka ja tätä nykyä peltoalaa on vuokramaineen viljelyssä noin 400 hehtaaria. Kylvöt, ruiskutukset ja puinnit on ulkoistettu urakoitsijalle. Rehun teemme kolmen tilan yhteistyönä. Sekä tuetut että maksulliset omituspalvelut ovat ahkerassa käytössä. Yhtiöittäminen yleistyy maataloudessa Maatilan yhtiöittäminen kiinnostaa yhä useampia viljelijöitä. Verotuksellisten etujen lisäksi yhtiöittäminen merkitsee parempaa riskien hallintaa. Kiinnostusta lisää se, että osakeyhtiöiden veroprosentti laski vuoden 2012 alusta 26 prosentista 24,5:een ja pääomatulojen veroprosentti nousi 28:sta 30 prosenttiin euron ylittävältä osalta 32 prosenttiin. Toimintamuodon muutoksessa maatalouden harjoittaja tai harjoittajat siirtävät maatalousomaisuuden ja velat sellaisenaan uuteen perustettavaan osakeyhtiöön. Henkilöyhtiömuoto on myös mahdollinen, mutta sillä ei saavuteta kokonaisen maatilan yhtiöittämisessä merkittävää etua riskienhallinnan ja verotuksen osalta. Metsä jätetään usein yhtiön ulkopuolelle, koska metsätalous on pääomaverotuksen piirissä. Toimintamuodon muutos tarkoittaa yhden maatilan muuttamista yhtiömuotoon. Maatilojen yhteenliittymä tarkoittaa vieraiden välisiä yhtiöitä ja yhtymiä. ENNAKKOTIETO on syytä hakea verottajalta lähes aina. Samalla voi pyytää ennakkotiedon maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta. ELY-keskukselta pyydetään ennakkotieto, miltä osin sen korkotuki- ja valtionlainat voidaan siirtää yhtiöön sekä miten toimintamuodon muutos vaikuttaa myönnettyihin ja myönnettäviin pelto- ja muihin tukiin. Vähänkin epäselvissä tilanteissa myös Melalta pyydetään ennakkotieto. Näyttää siltä, että valtaosassa maatilan osakeyhtiöittämisiä tulee jatkossa maksettavaksi varainsiirtovero. Siitä tulee suurin yhtiöittämiskustannus, ellei nykyiseen lainsäädäntöön tule muutosta. Toimintamuodon muutos on suositeltavaa tehdä kesken vuotta ja hetkenä, jolloin kassassa on rahaa. Yhtiöittäminen on järkevää varainsiirtoveron kannalta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Jos on tekemässä suurta peltokauppaa, yhtiöittäminen kannattaisi tehdä ennen sitä, sillä muuten varainsiirtovero menee sekä ostettaessa että siirrettäessä pelto yhtiöön. Tiloilla, jotka ovat laajentuneet voimakkaasti, yhtiöittämisen esteenä on oman pääoman puute. Tällöin yhtiöittäminen kannattaisi tehdä ennen mittavaa laajennusta. HANNU KOKKONIEMI Maatilojen yhtiöittämisen rinnalla ovat yleistyneet yhteenliittymät, joissa kaksi tai useampi tila päättää toteuttaa laajentamishankkeen yhdessä. Nämä hankkeet ovat usein suuria ja haastavia. Kotieläintuotannossa yksikkökoot kasvavat nopeasti. Suurella koolla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa kannattavuutta. Kaikilla halukkailla ei ole varaa lähteä tällaiseen laajennukseen yksin. Yhdessä muiden maatilojen kanssa se on mahdollista. Kaikkien mukaan lähtevien maatilojen ei tarvitse olla kotieläintiloja, vaan mukaan voi tulla kasvinviljelytila tuoden mukaan peltoalaa, työvoimaa ja konekantaa. YHTIÖITTÄMINEN toimintamuodon muutoksena ja yhteenliittymänä on vaativa toimenpide, johon on varattava aikaa noin vuosi. Ulkopuolinen asiantuntija-apu on välttämätön. Asiakkaan etu on tärkeintä. Yhtiöittämiseen on oltavat vankat perusteet, eikä asioiden tarkastelu välttämättä aina johda siihen. Kustannuksia on syytä verrata jo suunnittelun alkuvaiheessa siitä saatavaan riskienhallinnan ja verotuksen hyötyyn. Hannu Kokkoniemi on ProAgria Oulun yritysneuvoja. 3/2012 maaviesti 11

12 Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. TILASEKOITUS helppo ja edullinen tilakohtainen ruokintaratkaisu! Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun. Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokinta parantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä! Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme. Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta. CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Puh. (08) tai SR_PohjRehujauhatus_90x130.indd :53:22 Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja 12 maaviesti 3/2012

13 Landemarketissa on käsin tehdyn leima Paikallisia makuja matkailijoille Kesäkuussa Kuusamon Rukalla avattu Landemarket tarjoaa matkailijoille lähellä tuotettuja makuelämyksiä. Pienimuotoisuus, käsin tekeminen ja laatu ovat avainasioita. Elokuisena perjantaiaamuna Landemarketiin poikkeavan kulkijan ottaa vastaan huumaava ohrarieskan tuoksu. Jo aiemmin yrittäjä Lasse Juvonen on paistanut päivän kaurasämpylät ja mustikkaruispatongit. Rukan rinteeseen noussut Landemarket on Lapin minimeijerin lähiruokakauppa ja kahvila, joka myy omissa tiloissa jalostettuja ja leivottuja tuotteita. Myynnissä on myös muiden lähialueen yritysten elintarviketuotteita ja käsitöitä. Eräoppaana on ymmärtänyt, että pystymme tarjoamaan täällä asioita, joita ei saa rahalla: maisemaa, luontoa ja kiireettömyyttä. Matkailijat kaipaavat myös paikallista tarjontaa, jota ei löydä marketeista, Lasse Juvonen sanoo. Paitsi eräopas hän on entisöintiin kouluttautunut artesaani ja ravintolakokki. Uudessa yrityksessä yhdistyvät kaikki nämä taidot ja monialaisen ystäväpiirin osaaminen. Menneenä kesän aikana valmistuneessa kahvila-myymälässä ovat uuden elämän löytäneet muun muassa vanhat trukkilavat, joista on rakennettu myyntitiski. Leivonnaisten suojana oleva lasi on peräisin vuoden 1978 mallia olevasta Volvo-linja-autosta. Kyytönmaitoa ja marjoja Landemarket myy marja- ja maitojalosteita, salaatinkastikkeita ja sinappeja. Luonnonmarjojen aromit pääsevät oikeuksiinsa hillojen, marmeladien, mehujen, siirappien ja sinappien lisäksi myös oman leipomon leivonnaisissa. Lähimarjoja on tarkoitus jalostaa ennen pitkää myös kupliviksi juomiksi. Kyytönmaito on minimeijerin ja Landemarketin erikoistuote, jota on myynnissä juustoina ja kahvilaherkkuina yhdistettynä marjoihin, kyytönjuustohampurilaisia unohtamatta. Kyytönmaidon tuottaa Kainuun ammattiopiston Seppälän Ella Karttimo Lasse Juvonen lupaa, että Landemarketista saa joka päivä tuoretta leipää ja maailman parhaan koekeittiön leivonnaisia. Lokakuun ajan leipomo on kiinni. Silloin valmistaudutaan tulevaan joulusesonkiin. itäsuomenkarja. Kyyttöjalosteista Lasse Juvonen kiittää äitiään yrittäjä Raija Kauppista, joka on kehittänyt kyytönmaidosta juustoja, jäätelöitä, jogurtteja ja viilejä. Asiantuntija-apua maaseutuyrityksen eri vaiheisiin Oletko perustamassa ja kehittämässä yritystä maaseudulla? Haluaisitko hyödyntää tarjolla olevia yritystukia? Maaseutuyritysten asiakasvastaava (MASVA) -hanke tarjoaa maksutonta alkuvaiheen asiantuntija-apua aloittaville ja kehittäville maaseudun yrityksille. Aloittava yritys on myös maatila, joka kehittää alkutuotannon oheen muuta toimintaa. Ota yhteyttä MASVA-asiantuntijaan, jos mieltäsi askarruttavat yrityksen aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät kysymykset liiketoiminta- ja investointisuunnitelman laatiminen yritystukien hakeminen sopivan asiantuntijatahon löytäminen YRITYS ELLA KARTTIMO Minimeijerin ja Landemarketin suurin asiakasryhmä ovat hotelli-, ravintola- ja cateringalan yritykset, kahvilat, konditoriat ja erikoiskaupat. Matkailijoiden ja myymälässä käyvien asiakkaiden lisäksi tuotteisiin pääsevät tutustumaan kävijät eri messutapahtumissa. Vastaanotto on ollut joka puolella hyvä. Pienimuotoisesti ja käsityönä valmistetuilla laatutuotteilla on kysyntää. Työtä ja vapaa-aikaa ProAgria Oulun hallinnoima Masva-hanke on ollut mukana yrityksen perustamiseen, investointeihin ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä auttanut uutta yritystä myös tavoittaman paikallisia lähiruokatoimijoita. Lasse Juvonen pitääkin yrityksen alkuvaiheen tärkeimpänä sparraajana ja tukiverkostona omaa vaimoaan, äitiään ja ProAgrian yritysneuvojaa. Itse olen saanut nähdä eri puolilla Suomea asuessani, mitä on hyvä asiakaspalvelu. Oma perhe ja työssä viihtyminen ovat olleet yritystä suunniteltaessa tärkeimpiä asioita. Haluan olla lapsille läsnä, eikä yritys saa viedä kaikkea aikaa. Lisätietoja: ProAgria Oulun MASVA-asiantuntijat ja yritysneuvojat: Jukka Koutaniemi, Kuusamo, puh ; Olli Nurkkala, Oulu, puh ; Juhani Pihlajamaa, Nivala, puh /2012 maaviesti 13

14 maito, liha Vasikasta huippulypsäjäksi Maitotilayrittäjän avuksi ilmestyy syyskuussa Vasikasta huippulypsylehmäksi -julkaisu, joka auttaa kasvattamaan vasikoista terveitä, kestäviä ja tuottavia ensikoita. Kirja ilmestyi ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n uudistetussa Tieto tuottamaan -sarjassa. Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja auttaa parantamaan lehmän kestävyyttä vasikkavaiheesta alkaen. Kirja on jaettu vasikan kehitysvaiheiden mukaan seuraaviin osiin: Huolenpitovaihe 0-3 kk Turvaamis- ja kasvuvaihe 3-13 kk Siemennysvaihe kk Kehittymisvaihe kk Valmennusvaihe kk ja poikiminen Kussakin kehitysvaiheessa käsitellään havainnollisesti olosuhteita, ruokintaa, hoitoa ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Nuorkarjatiloilta kootut hyvät käytännöt auttavat tunnistamaan oman tilan kehityskohteita ja parantamaan kannattavuutta. Kovakantisen ja nelivärisen kirjan koko on B5 ja laajuus 108 sivua. Meri-Lapin Karitsa täyttää 10 vuotta Meri-Lapin Karitsatuoteperheestä on kehittynyt 10 vuoden aikana valtakunnallinen erikoistuote, jonka tuotanto ei ole enää vuosiin vastannut kysyntään. Lapin keittiömestareiden tarpeista alkoi vuonna 2002 paikallisten Meri- Lapin Karitsa-tuotteiden kehittämistyö yhdessä koko tuotanto-, jalostus- ja palveluverkoston kanssa. Yhteistyöverkoston rakentaminen hankevetoisesti on edellyttänyt tiivistä ja sitoutunutta yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Yhteistyö aloitettiin teurastamon ja yhdeksän merilappilaisen lammastilan kanssa. Viime vuonna Meri-Lapin karitsatuottajia oli 81, joista 60 prosenttia oli Lapin läänistä ja 40 prosenttia entisen Oulun läänin puolelta. Sopimustuotanto alkoi vuonna Viime vuonna sopimustuottajia oli 44. He tuottivat 77 prosenttia kaikista karitsateuraista. Kemissä toimiva Veljekset Rönkä teurastaa ja markkinoi tuotteet. Katras-lammaspäivät Rovaniemellä ANNE NÄRHILÄ Tilakohtaista kehitystyötä ProAgria Lapin kehittämishankkeiden avulla lammastilat ovat kehittäneet toimintaansa tilakohtaisesti. Lammastalouden kehittyminen edellyttää hyvin toimivaa tuotanto-, jalostus- ja palveluketjua sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tuotekehitystä. Ammattitaitoisilla lammastiloilla panostetaan lihaksikkaan ja tasalaatuisen karitsanlihan kasvatukseen. Tähän tarvitaan eläimille hyvät ja tarkoituksenmukaiset jokaiseen tuotantovaiheeseen sopivat kasvuolosuhteet ja hoitotoimenpiteet. Tuotekehityksessä merkittävässä roolissa ovat olleet lappilaiset ruoka-alan ammattilaiset, joille on ollut tärkeää, että erinomainen ja lähialueella tuotettu karitsa jalostetaan eri asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi ja helppokäyttöisiksi tuotteiksi. Pohjoisessa tuotettu karitsanliha on hienoarominen, monikäyttöinen raaka-aine, joka taipuu hyvin erilaisiin valmistusmenetelmiin rakenteensa vuoksi. Karitsanlihassa on vähän sidekudosta ja sopivasti rasvaa, joka pitää ruoan mehevänä. Kirjan myyntihinta on kustantajalta tilattaessa 30. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. Julkaisuja voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai Lisätietoja ja tilaukset myös osoitteesta: www. proagria.fi/julkaisut. Sähkökirjan myyntihinta on 35. Lisätietoja ja tilaukset: > E-kirjakauppa. ProAgria Lapin Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosio järjestää Rovaniemellä kaksipäiväisen lammastapahtuman Samalla juhlistetaan 10-vuotista Meri-Lapin Karitsaa. Keskiviikon tapahtumapäivä koostuu pienimuotoisesta näyttelystä, jossa on esillä lammasmateriaalista valmistettuja käsitöitä. Näyttelyn yhteydessä maistelemme keittiömestareiden Meri- Lapin Karitsasta valmistamaa näppiruokaa. Päivä jatkuu koulutustapahtumana, jossa puheenvuoroja käyttävät lammasasiantuntijat sekä useat eri tahot ja yhteistyökumppanit. Yhteistyön avainasemassa olevat keittiömestarit järjestävät työnäytöksen, jossa valmistetaan Meri-Lapin karitsaherkkuja. Myös 10-vuotishistoria on tapahtumassa esillä. Torstain koulutuspäivä toteutetaan yhteistyössä ProAria Pirkanmaan Järki ja tunteet lammastaloudessa -hankkeen kanssa. Päivän aiheena on terveydenhuolto osana vastuullista lammastaloutta. Koulutuspäivät on suunnattu lampureille, eläinlääkäreille, neuvojille, yhteistyökumppaneille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lisätietoa: hankevastaava Anne Närhilä, puh , Aikataulutettu ohjelma osoitteessa ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh maaviesti 3/2012

15 Nuorkarjassa on tulevaisuus ProAgrian tuotosseurantatulokset osoittavat, että tila voi tehostaa maidontuotantoaan satsaamalla nuorkarjaan ja laadukkaaseen säilörehuun. Maitotila voi tuottaa enemmän maitoa samalla eläinmäärällä, kun nuorkarjan kasvattamiseen kiinnitetään huomiota. Mittaaminen ja kuntoluokittaminen onnistuvat neuvojan kanssa helposti, ja samalla voidaan tarkentaa ruokintaa ja harjaannuttaa karjasilmää, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Vaikka tuntuisi, että kaikki keinot on jo käytetty, kannattaa asiat analysoida oman maitotilaneuvojan kanssa. Erot tilojen välillä ovat suuria. Siksi tilakohtainen arviointi navettahavaintoineen kannattaa. TUOTOSTILASTOT 2011 Maitoa on tuotettava jatkossa tehokkaammin, jotta suomalainen maidontuotanto pysyy kilpailukykyisenä maitokiintiöiden poistumisen jälkeenkin. Yksi tapa parantaa tehokkuutta on tuottaa enemmän maitoa samalla eläinmäärällä. Jotta lehmä tuottaa enemmän, sen pitää kasvaa tehokkaasti vasikasta alkaen. Se tulee saada tiineeksi 15 kuukauden ikäisenä ja sen tulee lypsää vähintään kolme tuotantokautta. Edellytykset tähän ovat olemassa, kunhan nämä asiat otetaan tavoitteeksi ja toimitaan niiden mukaisesti, ProAgria Maidon palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta sanoo. Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2010/ / / /2011 Tiloja 231/ / / /7386 Keskilehmäluku 26,8/28,4 24,2/24,7 28,3/30,1 29,2/30,8 Lehmiä 6194/ / / / Keskituotos, kg 8988/ / / /8854 Valkuaisprosentti 3,35/3,26 3,42/3,4 3,42/3,32 3,43/3,39 Rasvaprosentti 4,08/3,95 4,07/4,04 4,1/4,01 4,19/4,15 Solut, 1000 kpl 156/ / / /179 Elopaino, kg 590/ / / /603 Keskipoikimakerta 2,45/2,48 2,30/2,34 2,33/2,31 2,33/2,31 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19337/ / / /18487 Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu Maitotilayritysneuvojana ja vuorotteluvapaan sijaisena Ruukissa on aloittanut Heli Partanen. Hänen työhönsä kuuluu tuotosseurantaan ja ruokinnanohjaukseen liittyviä palveluja. Yhteystiedot: puh , Ruukin toimisto, Maaseututalo, osoite Ahlströmintie 1P. Oulun toimistolla työskentelevän lammasneuvoja Heini Rautiolan työ käsittää lammastuotannon tarkkailua, hoitoa ja ruokintaa ProAgria Oulun alueella. Hän on myös tilaneuvoja osaamisalueinaan rekisteröinti ja elintarvikkeet. Yhteystiedot: fi, puh Luomutuotannon asiantuntijaksi on valittu Anna-Leena Vierimaa. Häntä työllistävät sekä luomuneuvonta että YmpäristöAgro II -hanke, jonka yksi keskeinen tavoite on luonnonmukaisen maataloustuotannon edistäminen tiedotuksen avulla. Yhteystiedot: proagria.fi, puh , Nivalan toimisto, Pajatie 5. MASVA-hankkeen asiantuntijoiksi ja yritysneuvojiksi on valittu Olli Nurkkala Ouluun ja Juhani Pihlajamaa Nivalaan. MASVA-hanke tarjoaa maksutonta alkuvaiheen neuvontaa aloittaville tai toimintaansa kehittäville yrityksille. Yhteystiedot: puh ja /2012 maaviesti 15

16 kasvi Viljelysuunnitelman perustaksi päättyvän kesän havainnot Syksy on viljelysuunnittelulle otollista aikaa, kun päättyvän kesän kokemukset ja havainnot ovat vielä hyvin muistissa. Tarja Paatero Alkukeväästä kasvukausi näytti hyvältä, mutta toukokuun viileys ja sateet viivästyttivät kylvöjä alueittain hyvinkin paljon. Viljoja kylvettiin paljon vielä kesäkuun puolella. Nurmi kasvoi varsinkin eloperäisillä mailla hitaasti. Myös kasvustojen valmistumisessa oli lohkoittain paljon eroja. Kasvukausi oli elokuun alkupuolella noin viikon jäljessä keskimääräisistä vuosista, ja edellisistä lämpimistä kesistä jäätiin hyvinkin kaksi viikkoa. Elokuussa aloitelluista puinneista suurin osa jäi syyskuulle. Lietelannan levitys Lietelannan levitys syksyllä 2011 nurmikasvustoihin ei ollut monillakaan lohkoilla onnistunut ratkaisu. Märän syksyn vuoksi raskaat koneet tiivistivät maata, mikä näkyi useilla lohkoilla kesän 2012 kasvustoissa. Ilmeisesti myös typpeä huuhtoutui viime syksyn sateissa. Johtopäätöksenä voi todeta, että lietteen multaaminen nurmiin syksyllä on toimiva ratkaisu, Tilaa viljelysuunnitelma voita kylpyläviikonloppu! ProAgria Lappi kannustaa alueensa viljelijöitä tekemään viljelysuunnitelman jo syksyllä, jolloin sen saa kevätsesonkia edullisemmin ja kesän kokemukset ovat vielä mielessä. Kun suunnitelman päivittää kuntoon ajoissa, viljelijä voi hyödyntää esimerkiksi lannoite- ja muut kampanjat. Hankinnat voi myös ajoittaa verotuksen kannalta edullisimpaan ajankohtaan. Syyskuun loppuun mennessä viljelysuunnitelman tilanneiden kesken arvotaan kylpyläviikonloppu kahdelle hengelle uuteen Levin kylpylähotelliin. Lisätietoa osoitteessa 16 maaviesti 3/2012 Menneenä kesänä satoi monilla alueilla jopa kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Elokuun ensimmäisen viikonlopun molemmin puolin tuli paikoin vettä jopa 130 milliä. Siikajoki tulvi rajusti. Tulvia oli myös alueen muissa joissa. Kuva on Nivalasta. jos pellot kantavat kunnolla. Liian märkään maahan ei saa lietettä syksylläkään levittää. Rikkojen torjunta Rikkaruohot pitää torjua nurmista keväällä riittävän aikaisin. Käytännössä sopivin hetki on silloin, kun on kaikkein kiireisin kylvöaika. Rikkoja voidaan nurmista torjua myös kesällä ja syksyllä. Syksyllä torjumisesta on toistaiseksi vähän kokemuksia, mutta ne ovat lupaavia esimerkiksi voikukan osalta. Olennaista on valita torjunta-aine lohkolla olevien rikkojen mukaan. Hivenaineet Aika usein kuulee tiloilla, että jostakin hivenaineesta on puutetta. Tämä voi näkyä kasvustossa tai eläinten terveydessä. Nykyisin maanäytteistä tutkitaan valitettavan vähän hivenravinteita. Kun moni karjatila käyttää lannoitukseen sontaa ja salpietaria, useiden hivenravinteiden saanti voi jäädä hyvin vähäiseksi. Seleeni ja sinkki vaikuttavat olennaisesti eläinten terveyteen. Kuparin, boorin ja mangaanin puutteella voi joillakin lohkoilla olla selvä merkitys kasvuun. Hyvin kalkituilla mailla näkyi viime kesänäkin mangaanin puutetta. Tällä hetkellä markkinoilla olevissa lannoitteissa on hivenaineita vaihtelevasti. Tilanne kannattaisi tutkia seuraavista maanäytteistä perusteellisesti. Se ei paljon maksa, mutta turha lannoittaminen sekä ongelmat kasvien kasvuissa ja eläinten terveydessä voivat tulla kalliiksi. Salaojien huuhtelu Viime kevään märkyys ja kesän runsaat sateet ovat testanneet peltojen kuivatuksen toimimista. Monin paikoin ojat eivät kyenneet poistamaan vettä riittävän nopeasti. Salaojien huuhtelu on ensimmäinen toimenpide asian korjaamiseksi. Mennyt kesä osoitti, että kasvukautemme voi olla joskus hyvinkin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Rannikolla salaojat tulisi huuhdella lähes vuosittain. Kun noustaan merestä kymmeniä metrejä ylemmäs, salaojien huuhtelutarve vähenee olennaisesti. Nurmet Kesä 2011 oli pitkä ja nurmi kasvoi jopa marraskuulle asti. Pellot olivat syksyllä märkiä ja monin paikoin jäi hyvinkin pitkää korjaamatonta nurmea. Keväällä kuloa oli paikoitellen runsaasti, mikä näytti haittaavan myös nurmen kasvua. Kun tämänkin vuoden keväällä satoi paljon, kuloheinä lahosi ja painui osittain niin alas, ettei sitä tullut kovin paljoa rehun mukaan. Tämänvuotisen kokemuksen perusteella nurmea ei kuloheinän vuoksi olisi kannattanut niittää, jos pellot olivat liian märkiä.

17 RISTO JOKELA Kesän nurmipeltokierrosten perusteella nurmien kevätlannoituksen oikea aika on edelleen silloin, kun nurmi on lähes 10 senttiä pitkää. Tänä vuonna sopivin ajankohta oli suunnilleen toukokuun puolivälissä. Nurmien oikeaa korjuuajankohtaa arvioitaessa suuri merkitys on sillä, millaista nurmea pellossa kasvaa. Jos nurminadan osuus on hyvin suuri, kasvusto vanhenee nopeammin. Myös eri lajikkeilla on hieman erilainen valmistumistahti. Varsinkin tänä vuonna myös maalaji vaikutti kevätsatoon. Eloperäisten maiden nurmi valmistui selvästi myöhemmin. Oikean korjuuajankohdan löytämiseksi on hyvä tarkkailla nurmia lohkokohtaisesti ja ottaa riittävä määrä rehunäytteitä asian varmistamiseksi. Viljalajikkeet Mennyt kesä osoitti, että kasvukautemme voi olla joskus hyvinkin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Tänäkin vuonna aikaisia ohra- ja kauralajikkeita puitiin hyvissä olosuhteissa, jolloin kuivatuskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin myöhemmin viileissä ja kosteissa oloissa. Monien myöhäisten lajikkeiden valmistuminen menee syyskuun loppupuolelle. TIINA TONTTI Orgaanisia lannoitteita seurataan tilayhteistyöllä TIEDOTTAA Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttötapojen ja varastoinnin ratkaisuja tarkasteleva LeviLogi-hanke alkoi Pohjois- Pohjanmaalla vuoden 2012 alussa. Hanke seuraa alueen tiloilla Kemiran puhdistamolietteestä valmistaman KemiCondmaanparannusaineen peltopatterointia, levitystekniikkaa ja sadontuottoa. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa toimiva hanke mittaa lannoitevalmisteiden vaikutusta peltomaan liukoisen typen pitoisuuksiin ennen patteroinnin alkua ja sen lopussa. Viljelijä perustaa lannoitevalmisteen varastopatterit pellolleen ympäristöviranomaisten hyväksymien rakenneratkaisujen mukaisesti. Hanke seuraa viljelijän käyttämää orgaanisen tuotteen levitystekniikkaa ja mittaa toteutunutta levitystasaisuutta. Tekniset ratkaisut tekee viljelijä, joka myös määrää töiden aikataulun. Orgaanisen tuotteen lannoitus- Näytteenottoa olkiaumasta. vaikutusta ja sadontuottoa verrataan lohkolle sijoitettujen vertailuruutujen avulla. Ruutuja on ainakin kaksi ja niiden koko voi olla esimerkiksi 5 metriä x 10 metriä. Hanke lannoittaa mineraalikontrollin ruudun sekä tekee seurannan mittaukset ja näytteenotot. Peltokäyntejä on kasvukaudessa kolmesta viiteen seurantatilaa kohti. Viljelijät toimivat normaaliin tapaan ja hanke ottaa näytteet viljelijöiden aikataulujen mukaan. Viljelykasveja ei ole seurannassa rajattu. Seurantaan voi tulla mukaan, jos viljelijä hankkii Kemi- Cond-maanparannusainetta peltokäyttöön ja tila sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama Sirpa Lunki hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Vapaaehtoiset seurantakohteet pääsevät mukaan tuleville kasvukausille. ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro II -hanke tiedottaa LeviLogin tuloksista hankeyhteistyönä. Lisätietoa hankeyhteistyöstä: Risto Jokela, ProAgria Oulu, , Vesa Kettunen, Kemira Municipal & Industrial, , Marika Niemelä, MTT Ruukki, , Tiina Tontti, MTT Mikkeli, , 3/2012 maaviesti 17

18 ympäristö Uudet ohjekortit kertovat, kuinka yhdistää TAIMI MAHOSENAHO maisemanhoito ja energiapuun korjuu TIEDOTTAA Bioenergian edelläkävijät -hanke haluaa kiinnittää huomiota maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämiseen niin, että ne tukisivat toisiaan. Alueellisten maisemaselvitysten lisäksi aiheesta on julkaistu ohjekorttisarja, joka löytyy ProAgria Oulun maisemanja luonnonhoidon neuvonnan nettisivuilta. Maatalouden toimintatapojen muuttuminen ja koneellistuminen sekä alueellinen keskittyminen näkyvät maisemassa. Vaikka Suomessa on tällä hetkellä peltoa viljelyksessä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja maataloustuotteiden tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet, maaseutumaisemaa uhkaa pusikoituminen. Ennen vanhaan peltojen reunavyöhykkeitä ja rantoja laidunnettiin. Heinä kerättiin eläinten ruuaksi. Nykyisin laiduntaminen ja rehun kerääminen ovat siirtyneet pelloille. Maatiloja hoidetaan pienellä väkimäärällä ja koneellisesti. Aiemmin avoimina hoidetut rannat ja pellonreunat alkavat umpeutua. Taimikot vailla hoitoa Metsätalouden muutokset näky- Tienvartta hoidettaessa syntyy bioenergiaa, avartuvaa viljelysmaisemaa ja monimuotoista reunavyöhykettä. vät myös maisemassa. Taimikoilla ja nuorilla metsäaloilla on hoidon tarpeita. Tähän saattaa vaikuttaa muun muassa pirstoutunut ja kaupungistunut metsänomistus. Maisemanhoito ja energiapuun korjuu voidaan yhdistää niin, että ne tukevat toisiaan. Laadukkaasti ja ajoissa hoidettu nuori metsä parantaa maisemaa, lisää puun Taimi Mahosenaho Kosteikot ja luonnon monimuotoisuus yleissuunnitteluun Neittävänjoen alueella SUSANNA ANTTILA TIEDOTTAA Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset aloittavat maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun Neittävänjoen valumaalueella Vaalassa ja Kestilässä. Samalla päivitetään aiemmin laaditut suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat. Maastotyöt tehdään syyskesällä 2012 ja suunnitelma valmistuu keväällä Maatalousalueilta etsitään sopivia maatalouden ympäristötuen erityistukikohteita: perinnebiotooppeja, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikkoja. Tavoitteena on tehostaa maa- Kosteikon perustaminen tehostaa maatalouden vesiensuojelua ja lisää luonnon monimuotoisuutta. talouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan velvoita maanomistajia niiden hoitoon tai kosteikkojen perustamiseen. Alueiden käyttöä ei rajoiteta, vaan toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Yleissuunnittelun tarkoituksena on havainnollistaa maaseudun erityistukimahdollisuuksia, madaltaa kynnystä tukien hakuun ja saattaa yhteen kohteiden omistajia ja hoitajia. Maarit Satomaa TUKIA voivat hakea perusympäristötukeen sitoutuneet viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset. Muut maanomistajat voivat halutessaan vuokrata alueitaan hoidettavaksi. Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen on tällä hetkellä korkeintaan euroa kosteikkohehtaarille. Kosteikkoa perustettaessa kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta yli 20 prosenttia tulee olla peltoa ja kosteikon on oltava kooltaan vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta. Kosteikko voidaan perustaa esimerkiksi kaivamalla tai patoamalla. Kosteikkojen, perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoon voi saada kustannusperusteista erityistukea korkeintaan 450 euroa hehtaarille vuodessa. Paikallisilta viljelijöiltä ja muilta asukkailta toivotaan vinkkejä sopivista suunnittelukohteista. Lisätietoa yleissuunnitelmista: > Pohjois-Pohjanmaalle laaditut yleissuunnitelmat, suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh Lisätietoa YmpäristöAgron tulevista kosteikko- ja tuki-infoista: taimi. ja maarit. 18 maaviesti 3/2012

19 kasvua sekä tuottaa raaka-ainetta energian tuotantoon. Pienissä maisemaharvennuksissa syntyvää energiapuuta voidaan yhdistää isompien kohteiden energiapuuerien kuljetukseen. Näin saadaan kustannushyötyä sekä maisemanhoitoon että energiapuun korjuuseen. Suunnittelu ja ajoittaminen edellyttävät kuitenkin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sitä voi helpottaa ulkopuolinen koordinoiva taho. Seitsemän ohjekorttia Maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämisestä kertovassa ohjekorttisarjassa on seitsemän osaa. Ohjekortti 1 käsittelee maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämistä ja maisematekijöiden huomioimista energiapuun korjuussa. Kortti kertoo taustoja ja antaa yleisiä ohjeita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ohjekorteissa 2-6 kerrotaan tienreunametsän, rantametsän, viljelykäytöstä poistuneen pellon ja näkymien avauskohteiden maisemaraivauksista ja energiapuun hyödyntämisestä. Ohjekortti 7 ilmestyy myöhemmin ja kertoo rahoitusmahdollisuuksista ja jatkohoidosta. Ohjekortit löytyvät osoitteesta > Palvelut > Ympäristön-, maiseman- ja luonnonhoito. Taimi Mahosenaho on ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja. Teksti on tuotettu Bioenergian Edelläkävijät -hankkeessa, jonka maisemaosiosta maisemanhoidon neuvonta vastasi. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus, rahoitti Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteistyössä on ollut mukana myös OAMK. Kiinnostaako Kuminanviljely? Tasaa työhuippuja - puinti ennen viljoja Monivuotinen kasvusto - vähemmän työtunteja Hyvä esikasvi - parantaa maan rakennetta - vähentää viljan tauteja Sama kalusto kuin viljalla Hyvä kannattavuus Nyt myös torjunta-aineet jotka toimivat Kiinnostaako luomumaidontuotanto? Infotilaisuuksia ajankohtaisista luomumaidontuotannon asioista. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki luomumaidontuotannosta ja sen erityistarpeista kiinnostuneet viljelijät. pe klo 10 Liminka, Limingan luontokeskus ma klo 10 Nivala, Nitek Ohjelma (vaihtelee paikkakunnittain): Meijerin luomumaidon tarve ja tulevaisuus (Valio, Arla Ingman) Luomunaudan ruokinta (Marketta Rinne, MTT) Luomurehut (Kinnusen mylly, Raisio) Lisää valkuaista - vaihtoehdot nurmiviljelyyn ja viljelykiertoon (Naturcom) Luomukotieläintuotanto (Olli Valtonen, ProAgria Oulu) Tilaisuuden järjestää YmpäristöAgro II -hanke. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton. TERVETULOA! Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke, Anna- Leena Vierimaa, puh , HYÖDYNNÄ HINTAPORTAITA! Levitys -8 % Kesä Levitys -4 % Syksy % Talvi Kyllä kesä kertoo kuka KALKITSEE! Kalkitse nyt, kun se on halvinta! Peltojesi kalkitseminen on edullinen tapa lisätä kannattavuutta. Laske kalkitustarpeesi: VALKOISELLA VIHREÄÄ 3/2012 maaviesti 19

20 Nuottasaarentie 4 - OULU - Puh *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). Utareterveys on parasta pääomaa maitotiloilla. Tri-Fender, premiumluokan vedinhoitoaine kaikille maitotiloille. Katso lisää 20 maaviesti 3/2012

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Osakeyhtiömuotoinen maatalous

Osakeyhtiömuotoinen maatalous Osakeyhtiömuotoinen maatalous KoneAgria 2016 Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo ry Hannu Laitinen, ProAgria Keski-Suomi ry Maatilojen yritysmuodot 2016 kpl Yksityinen henkilöt 44.800 Yhtymät 4.400

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot