Maaviesti. Yhtiömuoto. Perunaoppia. Kalatalous. kiinnostaa maatiloja. Oulun seudulta Tansaniaan. kansainvälistyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Yhtiömuoto. Perunaoppia. Kalatalous. kiinnostaa maatiloja. Oulun seudulta Tansaniaan. kansainvälistyy"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2012 Yhtiömuoto kiinnostaa maatiloja Perunaoppia Oulun seudulta Tansaniaan Kalatalous kansainvälistyy Haja-asutusalueiden jätevedet eivät ole valtakunnallisesti pikku juttu. Suomessa asuu noin miljoona ihmistä ja noin taloutta viemäriverkoston ulkopuolella. Miljoonan ihmisen jätevesillä on väliä! Sivu 23 3/2012 maaviesti 1

2 Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Olitpa millainen säästäjä tahansa, sopiva säästötapa löytyy varmasti. Miten säästät? Yksi Olitpa kätevä millainen vaihtoehto säästäjä tahansa, on sopiva jatkuva säästötapa säästäminen: löytyy varmasti. kun Yksi raha kätevä menee vaihtoehto tililtä on jatkuva automaattisesti säästäminen: kun raha palkkapäivänä, menee tililtä automaattisesti ei säästämistä palkkapäivänä, tarvitse ei säästämistä sen kummemmin tarvitse sen kummemmin tuumia. tuumia. Silti Silti muutaman kuukauden päästä on päästä jo sen unelmasohvan on jo sen hinta kasassa. Säästöistä voi lisäksi kertyä OP-bonuksia. Tutustu erilaisiin säästötapoihin osoitunelmasohvan teessa op.fi/aloita hinta kasassa. Säästöistä voi lisäksi kertyä OP-bonuksia. Tutustu erilaisiin säästötapoihin osoitteessa op.fi/aloita. Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk. OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään /kk. 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %). a 2 maaviesti 3/2012

3 Maaviesti Sisältö 3/2012 Ostajan voima on valtaisa: kauppa myy vain sitä mikä käy kaupaksi. Sivu 5 Suomen kesä on toisinaan perin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Kyytönmaidosta ja -juustosta sekä marjoista syntyy Rukalla sijaitsevassa Landemarketissa suussa sulavia herkkuja. 13 Puolukka ja ruis, mustikka ja graham, punaherukka ja ohra. Viljatuotteista ja syksyn marjoista kannattaa rohkeasti tehdä uusia kokeiluja ja uudenlaisia herkkuhetkiä Ella Karttimo Leipätiedotus 8 KANNESSA Tansanian perunaviljelmät tarvitsevat Oulun seudun perunaosaamista. 10 YHTIÖITTÄMINEN KIINNOSTAA ProAgria on kumppani myös toimintamuodon muutoksissa. AIKAA OLENNAISEEN ProAgrian tilipalvelut ottavat kokonaisuuden haltuun. 13 LEIVÄN TUOKSUA Landemarket tarjoaa lämmintä leipää ja lähielämyksiä. 14 KYMPPISYNTTÄRIT Meri-Lapin Karitsa on maistunut jo vuosikymmenen. 15 TUOTOSTULOKSIA Tuotostulokset kertovat, että nuorkarjaan kannattaa satsata. 16 KATSE ENSI KESÄÄN Syksyllä on oikea hetki suunnitella tulevaa satokautta. 17 KIINNOSTAAKO LEVILOGI? LeviLogi etsii lannoiteseurannasta kiinnostuneita tiloja. 18 OHJEKORTIT OPASTAVAT Ohjekortit kertovat, kuinka yhdistää maisemanhoito ja puunkorjuu. HAUSSA KOSTEIKKOJA Neittävänjoen yleissuunnitteluun etsitään muun muassa kosteikkoja. 21 TURVALLINEN TALLI HevosAgro satsaa turvallisuuskoulutukseen ja riskien ennakointiin. 23 JÄTEVESIONGELMIA? Kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille. 24 VILJASTA VIRTAA Viljatuotteista ja syksyn marjoista syntyy uusia makuelämyksiä. 26 MAITOKUMMIKSI! Maitokummi-kampanja virkistää Tansanian lasten koulupäivää. 30 KALA VERKOSTOI Kalatalousryhmät rakentavat yhteyksiä maailmalle. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 15 Tervetuloa taloon! 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 3/2012 maaviesti 3

4 Suomalaisen maatalouden palveluksessa jo 60 vuotta 60-vuotisjuhlatarjous: syys-marraskuussa saapuneille maanäytteille perustutkimuksen yhteydessä hivenpaketti - 60% Puhelin maaviesti 3/2012

5 Maaviesti Voi kuluttajaparkaa PÄÄKIRJOITUS Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT Seuraava numero ilmestyy TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kävin kaupassa. Sain ohjeeksi tuoda lapsille jotain hyvää syötävää ja luvan itse päättää, mitä se tällä kertaa voisi olla. Tarjontaa tämän päivän suomalaisesta marketista löytyy niin vaativalle kuin vähemmän vaativallekin kuluttajalle: on kotimaista, ulkomaisen firman kotimaassa tekemää, kotimaiseksi naamioitua ulkomaista ja toki myös rehellistä ulkomaalaista. Hyllyjä kiertäessäni silmiini pisti lihajaloste, jonka suurin aineosa tuoteselosteen mukaan oli yllättäen vesi. Loppu oli täytetty siannahkalla eli kamaralla, siipikarjannahkalla, sallituilla lisäaineilla ja ties millä. Lihaa tuotteessa ei tainnut juurikaan olla. Hinta oli houkuttelevan halpa ja alkuperämaa onneksi jokin muu kuin Suomi. Vieressäni onnellisen näköinen nuoripari silmäili samaa lihahyllyä ja kauhukseni päätyi juuri tuohon tuotteeseen! Vieläkin harmittaa, etten hieman varttuneempana perheellisenä miehenä sanonut heille, ettei yhteistä perhe-elämää kannata aloittaa noin huonolla makkaralla. No, jospa ensi kerralla olisin valveutuneempi. Suomalainen elintarvikemarkkina osoittaa selviä jakautumisen merkkejä. Hintatietoisille eli suomeksi sanottuna halpaa hintaa arvostaville kuluttajille löytyy sopivia vaihtoehtoja. Samanaikaisesti kasvava joukko ihmisiä haluaa tietää, mistä heidän lautaselleen ilmestynyt ruoka on peräisin. Kaupan osuus kuluttajan ruokaan käyttämistä euroista on todistettavasti kasvanut kaupan kertoman mukaan kustannusten nousun takia. En tunne kaupan kustannusrakennetta niin tarkasti, että tohtisin ottaa kantaa väitteeseen. Moraalittomampana pidän ehkä kuitenkin elintarvikkeen alkuperän peittelyä, mitä tapahtuu usein kaupan omien merkkien avulla. Suomalaiset selvästi arvostavat kotimaista ruokaa. Tätä halua käytetään häikäilemättömästi hyväksi ja ihmisille syötetään sellaista, mitä he eivät oikeastaan olisi halunneet. Elintarvikealan nykyistä umpisolmua tulee aukoa laajalla rintamalla. Pienimuotoinen jatkojalostus on osaratkaisu, jolla voidaan saavuttaa oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Poliittista painostusta on vaadittu, ja sitä saataneen, kunhan sen aika on. Ratkaisevinta on ehkä kuitenkin kuluttajien eli meidän ruuan ostajien käyttäytyminen. Ostajan voima on valtaisa: kauppa myy vain sitä mikä käy kaupaksi. Muu tavara jää mätänemään valmistajan varastoon. Hyvää syksyä! Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi Syyskuu Ella Karttimo Nyt on aika... Lumijokisella perunaviljelmällä Geofrey Jonas (vasemmalla), Juha Sohlo, Theresia Shayo ja Dorah Mende. Kuva: Ella Karttimo laatia viljelysuunnitelma, kun menneen kesän kokemukset ovat tuoreessa muistissa tehdä välitilinpäätös: päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot ottaa säilörehusta Artturi-analyysit ja suunnitella ruokintaa hakea rakennusprojektille tai konehankintaan investointitukea mennessä tutustua ja osallistua oman ProAgria-keskuksen ja maa- ja kotitalousnaisten syksyiseen koulutustarjontaan hakea avustusta oman seurantalon korjaukseen mennessä lomakkeet ja ohjeet osoitteessa 3/2012 maaviesti 5

6 lyhyet Timo ja Ritva Korva puutarhassaan Rantavitikan Korvanrannassa. Kristina Lehtisen Ounasvaaran rinteeseen perustetussa puutarhassa ovat sulassa sovussa luonnonkivet, luonnonkasvit ja puutarhakasvit. Puutarhojen portit avautuivat Rovaniemellä Mari Lampisen emännöimää modernia pihaa on alettu rakentaa vasta pari vuotta sitten. Hän kertoo puutarhaprojektinsa etenemisestä omassa Puutarhaprojekti 2 -blogissaan. Valtakunnallista puutarhapäivää vietettiin 19. elokuuta teemalla avoimet puutarhat. Myös Lapin Maa- ja kotitalousnaiset innostui teemapäivästä ja sai mukaansa monta paikallista tahoa. Puutarhapäivänä yleisölle oli tarjolla oikea runsauden sarvi. Tapahtuma alkoi perjantaina 17. elokuuta, jolloin Lapin ammattiopiston koulutila Metsäruusu oli avoinna yleisöl- le. Puutarhatalouden opiskelijat järjestivät viherrakentamisen ja kukkasidonnan työnäytöksiä. Lauantaina Puutarha Viher-Lappi kutsui asiakkaat tutustumaan taimitarhan näytemaahan. Sunnuntaina Rovaniemen kaupunki järjesti puistoissaan ohjattuja kierroksia samoin Arktinen keskus omassa puistossaan, MTT arboretum Apukassa ja seurakunta hautausmailla. Yleisölle oli avoinna seitsemän yksityispi- haa ja Napapiirin ryhmäpuutarhassa pääsi tutustumaan viljelypalstoihin. Tapahtuma kiinnosti yleisöä ja yksityispihoilla kiersi yli 200 kiinnostunutta. Oli hienoa, että saimme mukaan monenlaisia puutarhoja. Toivottavasti tämä innostaa ihmisiä ja he uskaltavat tehdä puutarhastaan juuri oman näköisiään, Lapin Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvoja Heli Pääkkö kertoo. Sekä yleisö että järjestäjät toivovat tapahtumalle jatkoa. Rovaniemellä tapahtuman voisi järjestää hieman aiemmin, kun puutarhakasvit ovat parhaimmassa loistossaan. Valokuvia tapahtumaan osallistuneista yksityispihoista on Lapin Maa- ja kotitalousnaisten Facebook-sivuilla. Tervetuloa KoneAgriaan! KoneAgria näyttely järjestetään lokakuuta Jyväskylän Paviljongissa. Uusimpaan maatalouden teknologiaan voi tutustua keskiviikosta perjantaihin kello 9-17 ja lauantaina kello Lisätietoa: Luomurehua verkkokaupasta! Luomuvalkuaisrehun markkinapaikka on maatilojen valtakunnallisesti toimiva verkkopalvelu, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat. Kauppapaikalla voi tarkastella myynnissä olevia rehueriä sekä tehdä luomurehun osto- ja myynti-ilmoituksia. Luomuvalkuaisrehun markkinapaikka palvelee osoitteessa www. proagria.fi/luomurehukauppa. Lisää luomua! Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoilta 15. syyskuuta startannut Lisää luomua -kiertue vie viestiä ympäri Suomen siitä, että nyt tarvitaan lisää luomua. Kiertue herättelee tuottajia ja yrittäjiä pohtimaan kysymystä, vaihtaisinko luonnonmukaiseen tuotantoon. Kiertue käy eri puolilla maata 11 paikkakunnalla, joista 8. tammikuuta vuorossa on Tervola. Lisää luomua -kiertue tuo jokaiselle tapahtumapaikkakunnalle joukon valtakunnallisia asiantuntijoita ja nostaa esiin alueellisia luomuhankkeita ja -toimijoita. Tapahtuman yhteydessä järjestettävän seminaarin jälkeen areena on vapaa työpajatyöskentelylle tai osallistujat voivat tutustua luomutoimijoihin näiden infopisteillä. Myös alueelliset neuvontajärjestöt ovat näkyvästi mukana. 6 maaviesti 3/2012

7 Torjunta-aineresistenssi uhkaa myös Suomea Rikkaruohojen torjunnassa käytettävien pienannosaineiden teho pihatähtimöihin on heikentynyt useilla lohkoilla Suomessa. Myös savikan herbisidiresistenssiä epäillään. Herbisidiresistentit rikkakasvit ovat maatalouden sairaalabakteereita. Pienannos- eli gramma-aineita on käytetty samoilla lohkoilla jo yli 25 vuotta. Noin puolet vilja-alasta ruiskutetaan niillä. Pienannosaineet kuuluvat kaikki toimintatavaltaan samaan ryhmään B, jonka suosituin tehoaineryhmä ovat sulfonyyliureat. Herbisidiresistenssin syntymisen syynä on viljelykierrosta tinkiminen, saman ryhmän rikkakasviaineiden käyttö vuodesta toiseen ja vähentynyt maanmuokkaus. Ruotsissa ja Tanskassa pihatähtimöiden pienannosaineiden kestävyys on jo niin yleistä, että torjuntaa suositellaan ainoastaan seoksilla, joissa on muitakin kuin B-ryhmään kuuluvia tehoaineita. Keski-Euroopan resistenssiongelma on kehittynyt joillakin rikkakasveilla niin pahaksi, ettei niihin enää löydy kemiallisia torjuntakeinoja. Suurimmasta osasta rikkaruohoja pääsee eroon kyntämällä ja kasvinvuorotuksella. Pohjoismaat voivat välttyä isoilta resistenssiongelmilta, jos viljelykierrosta ja tehoaineryhmien vaihtelusta pidetään kiinni. Uudella tavalla vaikuttavia rikkakasviaineita ei ole tullut markkinoille pitkään aikaan. Uudet RISTO JOKELA tuotemerkit ovat olleet lähinnä vanhojen aineiden formulaattien jatkokehittelyä tai yhdistelemistä. Kun uusia herbisidejäkään ei ole näköpiirissä, nykyisten aineiden tehosta kannattaa pitää huolta. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. Herbisidiresistenssistä oli laaja juttu Käytännön Maamiehen numerossa 5/2012. Kainuulaistiloja kuullaan kyselyllä Kainuussa on alkamassa maatilakysely, jossa halutaan erityisesti kuulla tilojen kehitysajatuksia ja toiveita uusista kehittämishankkeista. Kyselyn kautta on myös mahdollista saada asiantuntijaapua ja neuvontaa. Postikysely kolahtaa jokaisen tukea hakeneen tilan postilaatikkoon lokakuussa viikolla 41. Kyselyyn voi vastata voi myös verkossa, ja samaan aikaan avautuu verkkokysely ProAgria Kainuun kotisivuille. Vastausaikaa on lokakuun loppuun saakka. Kyselyn toteuttaa ProAgria Kainuu ja tilaa Kainuun ELYkeskus. Kaikkien tilojen vastaus on tärkeä. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, ympäristöneuvoja Sari Leinonen, puh , maajakotitalousnaiset.fi. Kouluttaudu verkkoluotsiksi! Netti ohoi! -projekti on Maa- ja kotitalousnaisten projekti, joka rohkaisee maaseudun ikääntyviä asukkaita sosiaalisen median käyttäjiksi. Kolmen vuoden aikana koulutetaan 170 verkkoluotsia, jotka saavat kahden päivän maksuttoman koulutuksen. Verkkoluotsikoulutuksissa tutustutaan sosiaalisen median erilaisiin osa-alueisiin ja harjoitellaan yhdessä niiden käyttöä. Niin ikään pohditaan netin käytön ominaispiirteitä ja niitä asioita, jotka voi jakaa ja joita ei kannata jakaa. Kurssin jälkeen tulevia kysymyksiä varten on oma keskusteluryhmä, jossa mieltä askarruttavat asiat voi tuoda esiin myös myöhemmin. Netti ohoi!- projektissa ovat mukana Kainuun ja Oulun maa- ja kotitalousnaiset. Yhteistyökumppanina on Eläkeliitto ja rahoittajana Raha-automaattiyhdistys Syksyn verkkoluotsikoulutuksista ensimmäinen on jo pidetty Suomussalmella. Pohjois- Pohjanmaalla tulossa ovat seuraavat koulutukset: pe 5.10 klo15-20 ja la klo10-16, Haukipudas, Pohjolaopisto, Kaarretie 14, pe klo15-20 ja la klo 10-16, Haapajärvi, lukio, Kirkkokatu 4 Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, tai puh ; Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset: puh /2012 maaviesti 7

8 kannessa Perunatietoa Tansanian ylän Ryhmä tansanialaisia asiantuntijoita on perehtynyt kesän ajan Oulun seudun perunaosaamiseen. Tavoitteena on lisätä Itä-Afrikassa sijaitsevan maan perunaosaamista ja parantaa perunanviljelijöiden toimeentuloa. Ulkoministeriö on myöntänyt 2,5 miljoonaa euroa perunanviljelyn kehittämiseen Tansaniassa. Hankkeen aikana koulutetaan 14 tansanialaista asiantuntijaa. Tänä vuonna alkanutta kolmivuotista hanketta hallinnoi Kansainvälinen perunakeskus (CIP). Hankkeessa kehitetään biotekniikkaa, jota alueen pienviljelijät voivat hyödyntää tuottaakseen perunoita mahdollisimman vähin tautiriskein, sanoo Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen akatemiaprofessori Jari Valkonen. Hän johtaa hankkeen suomalaista työryhmää ja pitää tärkeänä, että viljelyä kehitetään yhdessä Taimi Mahosenaho Geofrey Jonas ja muut Perunakokki-kouluun osallistuneet saivat kuoria perunan jos toisenkin ennen kuin koitti hetki rauhoittua nauttimaan pöytään katettuja perunaruokaherkkuja. tansanialaisten kanssa. Heidän on kyettävä itse tuottamaan tarvitsemaansa osaamista ja kehittämään sovelluksia ongelmien ratkaisemiseksi ja ruuantuotannon turvaamiseksi. Hankkeen kouluttajina on useita suomalaisia perunaosaajia: MTT Oulu, Pohjoisen Kantaperuna, Suomen Siemenperunakeskus SPK, Finpom, ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, MTK, Oulun ammattikorkeakoulu ja Evira. Suomalaisten osapuolten koordinaattorina toimii Helsingin yliopisto. Dorah Mende Pääasiassa Tansanian ylänköalueilla sijaitsevat perunaviljelmät ovat kooltaan pieniä, keskimäärin puolesta kahteen hehtaaria. Isoimmilla viljelmillä ala nousee yli viiteen hehtaariin. Terve siemen avainasemassa Maatalous on Tansaniassa tärkeä elinkeino. Perunaviljely on nousussa, sillä esimerkiksi maissisatoa odotettaessa perunaviljelmä ehtii tuottaa kolme satoa. Tansanialainen perunasato on tällä hetkellä vain 7,5 tonnia hehtaarilta, kun se Suomessa on yli 30 tonnia hehtaarilta. Perunaviljelmät 8 maaviesti 3/2012

9 göille ELLA KARTTIMO ovat kooltaan pieniä, keskimäärin puolesta kahteen hehtaaria. Ongelmana ovat virusinfektiot, jotka leviävät uusille viljelyksille siemenperunan välityksellä. Terveet siemenperunat tuottaisivat yli kolme kertaa suuremman sadon, sanoo Dorah Mende, yksi Uyolessa sijaitsevan maatalouden tutkimusaseman asiantuntijoista. Hän on saanut kesän aikana muun tansanialaisryhmän tavoin tutustua Oulun seudulla perunaketjun vaiheisiin pellolta pöytään. Ongelmia on myös perunan myynti- ja toimitusketjussa. Monet jälleenmyyjät ostavat koko sadon suoraan yksittäiseltä pienviljelijältä ja tarjoavat hyvin pienen hinnan, Markku Valkonen lisää. Perunaruokia kokkikoulussa Siemenperunatuotantoon perehtymisen ohessa tansanialaiset tutustuivat myös suomalaiseen ruokakulttuuriin ja ravitsemussuosituksiin sekä lähiruoka-ajatteluun. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämä Perunakokki-koulu sisälsi perunaruokien valmistamista käytännössä. Dorah Menden mukaan Tansaniassa perunaa keitetään ja soseutetaan suomalaiseen tapaan, mutta ranskanperunat ja sipsit ovat nopeasti nostaneet suosiotaan. Uutta heille oli perunan käyttäminen esimerkiksi makeissa leivonnaisissa ja leivässä, salaateissa, munakkaissa tai vohveleissa, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala kertoo. ProAgria Oulun kasvinviljelyn asiantuntijat opastivat tansanialaisia kesän aikana muun muassa viljelysuunnitteluun, kasvinsuojeluaineisiin, perunavarastointiin ja luomutuotantoon. Dickzon Lwabulala (vasemmalla), Geofrey Jonas, kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo, Theresia Shayo ja Dorah Mende tutustuivat kasvutilanteeseen lumijokisella perunaviljelmällä. Ella Karttimo Lypsy- Tähti alv. ja rahti kg:n lava Tähtilypsy Täyskivennäinen alv. ja rahti kg:n suursäkki Kaikki kampanjatuotteet: Murrontie Utajärvi p Myynti: maatalouskaupat 3/2012 maaviesti 9

10 teema talous Toimintamuodon muutos vaatii aina oman aikansa Siikajoen Karinkannassa sijaitseva Pietolan tila on toiminut osakeyhtiömuodossa pian vuoden. Kokemus osoitti, että toimintamuodon muutokseen kannattaa varata aikaa. Karinkannan Säärenperässä naudanlihaa tuottava Pietolan tila muuttui yhtymäksi vuonna 1999, jolloin Jari-Pekka Pietola otti vanhempiensa rinnalla tilasta puolet haltuunsa. Vuonna 2010 tila siirtyi kokonaisuudessaan hänelle ja samoihin aikoihin tilakauppojen kanssa alkoi myös yhtiöittämisen valmistelu. Kun päätös tilan toimintamuodon muutoksesta syntyi, kesti yli puolitoista vuotta ennen kuin tila alkoi toimia osakeyhtiönä. Kiireellä tätä ei voi tehdä, vaan vuosi vierähtää helposti, hän sanoo. Jari-Pekka Pietolan kumppanina toimintamuodon muutosta valmisteli piiriagrologi Jouni Sassali, Pietolan tilan pitkäaikainen talousneuvoja. Yhtiöittämisen järkevyyttä on syytä puntaroida tarkasti laskel- mien ja verosuunnittelun avulla. Yhtiömuoto on aina tila- ja yrityskohtainen asia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Hyödyt ja haitat on syytä selvittää perusteellisesti. Riskien hallintaa ja helpotusta verotukseen Pietolan tilalle toimintamuodon muutos kuitenkin sopi. Keskeinen yhtiöittämiseen vaikuttava ProAgrian tilipalvelut vapauttavat aikaa olennaiseen Ella Karttimo Jari-Pekka Pietolan ja Marika Karppasen lisäksi Pietolan tilalla on yksi vakituinen työntekijä ja sesonkityövoimaa. Työurakoiden ulkoistaminen on yksinkertaistanut tilan toimintoja. tekijä on verotus, kuten monella muullakin isolla maatilalla. Tämän vuoden alusta osakeyhtiöiden veroprosentti laski 26:sta 24,5 prosenttiin. Osakeyhtiömuodossa yrityksen käyttöön voi jäädä enemmän tuloa alemman verotuksen kautta ja esimerkiksi lainojen lyhentäminen onnistuu silloin nopeammin kuin vaikkapa yksityisenä maataloudenharjoittajana. Yrittäjä toimii osake- yhtiössä itsekin palkkatyöntekijänä, jolla on säännölliset tulot, joilla yksityistalous hoidetaan. Toimintamuodon muutoksessa yrityksen oma arvo siirtyy edellisestä kirjanpidosta sellaisenaan osayhtiölle samoilla tasearvoilla tai alkuperäisillä hankintahinnoilla. Yritykselle pitää muodostua nettovarallisuutta, jotta se voi toimia osakeyhtiönä. Toimintaansa laajentaneet ja investoineet tilat tarvitsevat vakaan rahoituksen ja verotuksen taloutensa perustaksi, Jouni Sassali sanoo. Kun osakeyhtiön nettovarallisuus kasvaa, yrittäjä voi saada enemmän tuloistaan pääomatuloina osinkojen muodossa. Pietolan Tila Oy:n toimintamuodon muutoksessa keskeiset yhteistyökumppanit ProAgrian lisäksi olivat pankki, lakiasiantuntija, verottaja, Mela, ELY-keskus ja maataloussihteeri. Verottajalta tarvittiin ennakkopäätöksiä, jotka kuitenkin tulivat harmillisen hitaasti. Päätöksen tultua tilanne oli saattanut jo elää ja muuttua, Jari-Pekka Pietola muistelee. Myös riskien hallinta on tärkeä Ammattimaisesti hoidettujen maatilojen ja maaseutuyritysten vetäjille ei enää riitä, että kirjanpito on tehty ja veroilmoitus jätetty, vaan heitä kiinnostavat tulokset, niiden kehittyminen ja talouden parantaminen. ProAgria Tilipalvelut yhdistää uudella tavalla talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. TILIPALVELUISTA vastaa ProAgria-keskusten muodostama verkosto, johon kuuluu talouden, taloushallinnon, yrittämisen ja maatalouden ammattilaista. Näiden osaajien yhteistyönä syntyy palvelu, joka yhdistää talouden, tuotannon ja johtamisen. Verkoston kautta kaikki yritysmuodot, verolajit ja tuotannon erityispiirteet ovat hallinnassa. ProAgria asiantuntijoiden erityisosaamista ovat eri maaseudun toimialat: maatalous, matkailu, elintarvikkeiden valmistus, hevosala, urakointi, palveluyritykset sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys, ProAgria Oulun talousasiantunti- ja Pasi Peltosaari kertoo. ProAgria Tilipalvelut on apuna myös yllättävissä tilanteissa ja uusissa haasteissa. Osaamista on tarjolla erityistilanteissa, kuten uuden liiketoiminnan suunnittelussa, yrityksen perustamisessa, investointien suunnittelussa tai toiminnan ylösnostamisessa. LIIKKEELLE kannattaa lähteä ajantasaisesta kirjanpidosta. Se antaa jatkuvaa tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Näitä lukuja analysoiden tulevat kehityskohteet esille. Asiantuntijoiden avulla talouden tunnusluvuista päästään käytännön toiminnan kehittämiseen. ProAgria Tilipalveluihin kuuluu säännöllinen raportointi ja aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin. Raportit ovat nopeasti ja helposti yrittäjän käytössä sekä myös tulkittavissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Lue lisää palvelusta osoitteessa 10 maaviesti 3/2012

11 ELLA KARTTIMO tekijä, kun osakeyhtiömuotoa mietitään. Pietolan tilalla tavoitteena on siirtää yksityistalous kokonaisuudessaan pois osakeyhtiöstä ennen pitkää. Jo nyt asuinrakennus on osakeyhtiöstä erillään. Urakointipalveluja ja tilojen yhteistyötä Pietolan Tila Oy sai alkunsa vuonna 1982, jolloin Jari-Pekka Pietolan vanhemmat ostivat siikajokisen autiotilan haltuunsa. Pietolan tila tunnetaan talkkunastaan, jota valmistetaan edelleen lihantuotannon ohessa. Ensimmäiset emolehmät tilalle tulivat 1990-luvun alussa. Niistä ja luonnonlaitumista luovuttiin vuonna 2007, jolloin tila aloitti nykyisen lihantuotannon. Pietolan tila on osakkaana viiden tilan yhteisessä Karinnuotta Oy:ssä, välikasvattamossa, josta kaikki sonnit tulevat tilalle. Se on ollut hyvä ratkaisu ja yksinkertaistanut tilan toimintoja, Jari-Pekka Pietola sanoo. Liki tuhat eläintä tarvitsee tilaa ja peltoalaa. Vuonna 2007 tilalle rakennettiin kaksi uutta navettaa. Peltoa on raivattu alusta saakka ja tätä nykyä peltoalaa on vuokramaineen viljelyssä noin 400 hehtaaria. Kylvöt, ruiskutukset ja puinnit on ulkoistettu urakoitsijalle. Rehun teemme kolmen tilan yhteistyönä. Sekä tuetut että maksulliset omituspalvelut ovat ahkerassa käytössä. Yhtiöittäminen yleistyy maataloudessa Maatilan yhtiöittäminen kiinnostaa yhä useampia viljelijöitä. Verotuksellisten etujen lisäksi yhtiöittäminen merkitsee parempaa riskien hallintaa. Kiinnostusta lisää se, että osakeyhtiöiden veroprosentti laski vuoden 2012 alusta 26 prosentista 24,5:een ja pääomatulojen veroprosentti nousi 28:sta 30 prosenttiin euron ylittävältä osalta 32 prosenttiin. Toimintamuodon muutoksessa maatalouden harjoittaja tai harjoittajat siirtävät maatalousomaisuuden ja velat sellaisenaan uuteen perustettavaan osakeyhtiöön. Henkilöyhtiömuoto on myös mahdollinen, mutta sillä ei saavuteta kokonaisen maatilan yhtiöittämisessä merkittävää etua riskienhallinnan ja verotuksen osalta. Metsä jätetään usein yhtiön ulkopuolelle, koska metsätalous on pääomaverotuksen piirissä. Toimintamuodon muutos tarkoittaa yhden maatilan muuttamista yhtiömuotoon. Maatilojen yhteenliittymä tarkoittaa vieraiden välisiä yhtiöitä ja yhtymiä. ENNAKKOTIETO on syytä hakea verottajalta lähes aina. Samalla voi pyytää ennakkotiedon maksettavaksi tulevasta varainsiirtoverosta. ELY-keskukselta pyydetään ennakkotieto, miltä osin sen korkotuki- ja valtionlainat voidaan siirtää yhtiöön sekä miten toimintamuodon muutos vaikuttaa myönnettyihin ja myönnettäviin pelto- ja muihin tukiin. Vähänkin epäselvissä tilanteissa myös Melalta pyydetään ennakkotieto. Näyttää siltä, että valtaosassa maatilan osakeyhtiöittämisiä tulee jatkossa maksettavaksi varainsiirtovero. Siitä tulee suurin yhtiöittämiskustannus, ellei nykyiseen lainsäädäntöön tule muutosta. Toimintamuodon muutos on suositeltavaa tehdä kesken vuotta ja hetkenä, jolloin kassassa on rahaa. Yhtiöittäminen on järkevää varainsiirtoveron kannalta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Jos on tekemässä suurta peltokauppaa, yhtiöittäminen kannattaisi tehdä ennen sitä, sillä muuten varainsiirtovero menee sekä ostettaessa että siirrettäessä pelto yhtiöön. Tiloilla, jotka ovat laajentuneet voimakkaasti, yhtiöittämisen esteenä on oman pääoman puute. Tällöin yhtiöittäminen kannattaisi tehdä ennen mittavaa laajennusta. HANNU KOKKONIEMI Maatilojen yhtiöittämisen rinnalla ovat yleistyneet yhteenliittymät, joissa kaksi tai useampi tila päättää toteuttaa laajentamishankkeen yhdessä. Nämä hankkeet ovat usein suuria ja haastavia. Kotieläintuotannossa yksikkökoot kasvavat nopeasti. Suurella koolla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa kannattavuutta. Kaikilla halukkailla ei ole varaa lähteä tällaiseen laajennukseen yksin. Yhdessä muiden maatilojen kanssa se on mahdollista. Kaikkien mukaan lähtevien maatilojen ei tarvitse olla kotieläintiloja, vaan mukaan voi tulla kasvinviljelytila tuoden mukaan peltoalaa, työvoimaa ja konekantaa. YHTIÖITTÄMINEN toimintamuodon muutoksena ja yhteenliittymänä on vaativa toimenpide, johon on varattava aikaa noin vuosi. Ulkopuolinen asiantuntija-apu on välttämätön. Asiakkaan etu on tärkeintä. Yhtiöittämiseen on oltavat vankat perusteet, eikä asioiden tarkastelu välttämättä aina johda siihen. Kustannuksia on syytä verrata jo suunnittelun alkuvaiheessa siitä saatavaan riskienhallinnan ja verotuksen hyötyyn. Hannu Kokkoniemi on ProAgria Oulun yritysneuvoja. 3/2012 maaviesti 11

12 Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Edullisten lannoitteidemme lisäksi toimitusvarmuus on aina ollut kunnia-asiamme. TILASEKOITUS helppo ja edullinen tilakohtainen ruokintaratkaisu! Rahtimylläri jalostaa viljastasi tuottavan väkirehun. Säästät rehukustannuksissa ja tasapainoinen ruokinta parantaa tuotosta eläinten terveydestä tinkimättä! Pyydä lannoitetarjous! Testivoittaja Tuomme viljaa lukuun ottamatta kaikki muut korkeaan tuotokseen tarvittavat rehukomponentit mukanamme. Kerromme mielellämme lisää, miten rahtimyllärin tilasekoitus vähentää työtäsi ja parantaa tilasi tuottavuutta. CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, Lohja Puh fax www cemagro.fi Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, Tynkä Puh. (08) tai SR_PohjRehujauhatus_90x130.indd :53:22 Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja 12 maaviesti 3/2012

13 Landemarketissa on käsin tehdyn leima Paikallisia makuja matkailijoille Kesäkuussa Kuusamon Rukalla avattu Landemarket tarjoaa matkailijoille lähellä tuotettuja makuelämyksiä. Pienimuotoisuus, käsin tekeminen ja laatu ovat avainasioita. Elokuisena perjantaiaamuna Landemarketiin poikkeavan kulkijan ottaa vastaan huumaava ohrarieskan tuoksu. Jo aiemmin yrittäjä Lasse Juvonen on paistanut päivän kaurasämpylät ja mustikkaruispatongit. Rukan rinteeseen noussut Landemarket on Lapin minimeijerin lähiruokakauppa ja kahvila, joka myy omissa tiloissa jalostettuja ja leivottuja tuotteita. Myynnissä on myös muiden lähialueen yritysten elintarviketuotteita ja käsitöitä. Eräoppaana on ymmärtänyt, että pystymme tarjoamaan täällä asioita, joita ei saa rahalla: maisemaa, luontoa ja kiireettömyyttä. Matkailijat kaipaavat myös paikallista tarjontaa, jota ei löydä marketeista, Lasse Juvonen sanoo. Paitsi eräopas hän on entisöintiin kouluttautunut artesaani ja ravintolakokki. Uudessa yrityksessä yhdistyvät kaikki nämä taidot ja monialaisen ystäväpiirin osaaminen. Menneenä kesän aikana valmistuneessa kahvila-myymälässä ovat uuden elämän löytäneet muun muassa vanhat trukkilavat, joista on rakennettu myyntitiski. Leivonnaisten suojana oleva lasi on peräisin vuoden 1978 mallia olevasta Volvo-linja-autosta. Kyytönmaitoa ja marjoja Landemarket myy marja- ja maitojalosteita, salaatinkastikkeita ja sinappeja. Luonnonmarjojen aromit pääsevät oikeuksiinsa hillojen, marmeladien, mehujen, siirappien ja sinappien lisäksi myös oman leipomon leivonnaisissa. Lähimarjoja on tarkoitus jalostaa ennen pitkää myös kupliviksi juomiksi. Kyytönmaito on minimeijerin ja Landemarketin erikoistuote, jota on myynnissä juustoina ja kahvilaherkkuina yhdistettynä marjoihin, kyytönjuustohampurilaisia unohtamatta. Kyytönmaidon tuottaa Kainuun ammattiopiston Seppälän Ella Karttimo Lasse Juvonen lupaa, että Landemarketista saa joka päivä tuoretta leipää ja maailman parhaan koekeittiön leivonnaisia. Lokakuun ajan leipomo on kiinni. Silloin valmistaudutaan tulevaan joulusesonkiin. itäsuomenkarja. Kyyttöjalosteista Lasse Juvonen kiittää äitiään yrittäjä Raija Kauppista, joka on kehittänyt kyytönmaidosta juustoja, jäätelöitä, jogurtteja ja viilejä. Asiantuntija-apua maaseutuyrityksen eri vaiheisiin Oletko perustamassa ja kehittämässä yritystä maaseudulla? Haluaisitko hyödyntää tarjolla olevia yritystukia? Maaseutuyritysten asiakasvastaava (MASVA) -hanke tarjoaa maksutonta alkuvaiheen asiantuntija-apua aloittaville ja kehittäville maaseudun yrityksille. Aloittava yritys on myös maatila, joka kehittää alkutuotannon oheen muuta toimintaa. Ota yhteyttä MASVA-asiantuntijaan, jos mieltäsi askarruttavat yrityksen aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät kysymykset liiketoiminta- ja investointisuunnitelman laatiminen yritystukien hakeminen sopivan asiantuntijatahon löytäminen YRITYS ELLA KARTTIMO Minimeijerin ja Landemarketin suurin asiakasryhmä ovat hotelli-, ravintola- ja cateringalan yritykset, kahvilat, konditoriat ja erikoiskaupat. Matkailijoiden ja myymälässä käyvien asiakkaiden lisäksi tuotteisiin pääsevät tutustumaan kävijät eri messutapahtumissa. Vastaanotto on ollut joka puolella hyvä. Pienimuotoisesti ja käsityönä valmistetuilla laatutuotteilla on kysyntää. Työtä ja vapaa-aikaa ProAgria Oulun hallinnoima Masva-hanke on ollut mukana yrityksen perustamiseen, investointeihin ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä auttanut uutta yritystä myös tavoittaman paikallisia lähiruokatoimijoita. Lasse Juvonen pitääkin yrityksen alkuvaiheen tärkeimpänä sparraajana ja tukiverkostona omaa vaimoaan, äitiään ja ProAgrian yritysneuvojaa. Itse olen saanut nähdä eri puolilla Suomea asuessani, mitä on hyvä asiakaspalvelu. Oma perhe ja työssä viihtyminen ovat olleet yritystä suunniteltaessa tärkeimpiä asioita. Haluan olla lapsille läsnä, eikä yritys saa viedä kaikkea aikaa. Lisätietoja: ProAgria Oulun MASVA-asiantuntijat ja yritysneuvojat: Jukka Koutaniemi, Kuusamo, puh ; Olli Nurkkala, Oulu, puh ; Juhani Pihlajamaa, Nivala, puh /2012 maaviesti 13

14 maito, liha Vasikasta huippulypsäjäksi Maitotilayrittäjän avuksi ilmestyy syyskuussa Vasikasta huippulypsylehmäksi -julkaisu, joka auttaa kasvattamaan vasikoista terveitä, kestäviä ja tuottavia ensikoita. Kirja ilmestyi ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n uudistetussa Tieto tuottamaan -sarjassa. Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja auttaa parantamaan lehmän kestävyyttä vasikkavaiheesta alkaen. Kirja on jaettu vasikan kehitysvaiheiden mukaan seuraaviin osiin: Huolenpitovaihe 0-3 kk Turvaamis- ja kasvuvaihe 3-13 kk Siemennysvaihe kk Kehittymisvaihe kk Valmennusvaihe kk ja poikiminen Kussakin kehitysvaiheessa käsitellään havainnollisesti olosuhteita, ruokintaa, hoitoa ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Nuorkarjatiloilta kootut hyvät käytännöt auttavat tunnistamaan oman tilan kehityskohteita ja parantamaan kannattavuutta. Kovakantisen ja nelivärisen kirjan koko on B5 ja laajuus 108 sivua. Meri-Lapin Karitsa täyttää 10 vuotta Meri-Lapin Karitsatuoteperheestä on kehittynyt 10 vuoden aikana valtakunnallinen erikoistuote, jonka tuotanto ei ole enää vuosiin vastannut kysyntään. Lapin keittiömestareiden tarpeista alkoi vuonna 2002 paikallisten Meri- Lapin Karitsa-tuotteiden kehittämistyö yhdessä koko tuotanto-, jalostus- ja palveluverkoston kanssa. Yhteistyöverkoston rakentaminen hankevetoisesti on edellyttänyt tiivistä ja sitoutunutta yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Yhteistyö aloitettiin teurastamon ja yhdeksän merilappilaisen lammastilan kanssa. Viime vuonna Meri-Lapin karitsatuottajia oli 81, joista 60 prosenttia oli Lapin läänistä ja 40 prosenttia entisen Oulun läänin puolelta. Sopimustuotanto alkoi vuonna Viime vuonna sopimustuottajia oli 44. He tuottivat 77 prosenttia kaikista karitsateuraista. Kemissä toimiva Veljekset Rönkä teurastaa ja markkinoi tuotteet. Katras-lammaspäivät Rovaniemellä ANNE NÄRHILÄ Tilakohtaista kehitystyötä ProAgria Lapin kehittämishankkeiden avulla lammastilat ovat kehittäneet toimintaansa tilakohtaisesti. Lammastalouden kehittyminen edellyttää hyvin toimivaa tuotanto-, jalostus- ja palveluketjua sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tuotekehitystä. Ammattitaitoisilla lammastiloilla panostetaan lihaksikkaan ja tasalaatuisen karitsanlihan kasvatukseen. Tähän tarvitaan eläimille hyvät ja tarkoituksenmukaiset jokaiseen tuotantovaiheeseen sopivat kasvuolosuhteet ja hoitotoimenpiteet. Tuotekehityksessä merkittävässä roolissa ovat olleet lappilaiset ruoka-alan ammattilaiset, joille on ollut tärkeää, että erinomainen ja lähialueella tuotettu karitsa jalostetaan eri asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi ja helppokäyttöisiksi tuotteiksi. Pohjoisessa tuotettu karitsanliha on hienoarominen, monikäyttöinen raaka-aine, joka taipuu hyvin erilaisiin valmistusmenetelmiin rakenteensa vuoksi. Karitsanlihassa on vähän sidekudosta ja sopivasti rasvaa, joka pitää ruoan mehevänä. Kirjan myyntihinta on kustantajalta tilattaessa 30. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. Julkaisuja voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai Lisätietoja ja tilaukset myös osoitteesta: www. proagria.fi/julkaisut. Sähkökirjan myyntihinta on 35. Lisätietoja ja tilaukset: > E-kirjakauppa. ProAgria Lapin Yhteistyöllä kilpailukykyä -hankekokonaisuuden lammasosio järjestää Rovaniemellä kaksipäiväisen lammastapahtuman Samalla juhlistetaan 10-vuotista Meri-Lapin Karitsaa. Keskiviikon tapahtumapäivä koostuu pienimuotoisesta näyttelystä, jossa on esillä lammasmateriaalista valmistettuja käsitöitä. Näyttelyn yhteydessä maistelemme keittiömestareiden Meri- Lapin Karitsasta valmistamaa näppiruokaa. Päivä jatkuu koulutustapahtumana, jossa puheenvuoroja käyttävät lammasasiantuntijat sekä useat eri tahot ja yhteistyökumppanit. Yhteistyön avainasemassa olevat keittiömestarit järjestävät työnäytöksen, jossa valmistetaan Meri-Lapin karitsaherkkuja. Myös 10-vuotishistoria on tapahtumassa esillä. Torstain koulutuspäivä toteutetaan yhteistyössä ProAria Pirkanmaan Järki ja tunteet lammastaloudessa -hankkeen kanssa. Päivän aiheena on terveydenhuolto osana vastuullista lammastaloutta. Koulutuspäivät on suunnattu lampureille, eläinlääkäreille, neuvojille, yhteistyökumppaneille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lisätietoa: hankevastaava Anne Närhilä, puh , Aikataulutettu ohjelma osoitteessa ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh maaviesti 3/2012

15 Nuorkarjassa on tulevaisuus ProAgrian tuotosseurantatulokset osoittavat, että tila voi tehostaa maidontuotantoaan satsaamalla nuorkarjaan ja laadukkaaseen säilörehuun. Maitotila voi tuottaa enemmän maitoa samalla eläinmäärällä, kun nuorkarjan kasvattamiseen kiinnitetään huomiota. Mittaaminen ja kuntoluokittaminen onnistuvat neuvojan kanssa helposti, ja samalla voidaan tarkentaa ruokintaa ja harjaannuttaa karjasilmää, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Vaikka tuntuisi, että kaikki keinot on jo käytetty, kannattaa asiat analysoida oman maitotilaneuvojan kanssa. Erot tilojen välillä ovat suuria. Siksi tilakohtainen arviointi navettahavaintoineen kannattaa. TUOTOSTILASTOT 2011 Maitoa on tuotettava jatkossa tehokkaammin, jotta suomalainen maidontuotanto pysyy kilpailukykyisenä maitokiintiöiden poistumisen jälkeenkin. Yksi tapa parantaa tehokkuutta on tuottaa enemmän maitoa samalla eläinmäärällä. Jotta lehmä tuottaa enemmän, sen pitää kasvaa tehokkaasti vasikasta alkaen. Se tulee saada tiineeksi 15 kuukauden ikäisenä ja sen tulee lypsää vähintään kolme tuotantokautta. Edellytykset tähän ovat olemassa, kunhan nämä asiat otetaan tavoitteeksi ja toimitaan niiden mukaisesti, ProAgria Maidon palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta sanoo. Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2010/ / / /2011 Tiloja 231/ / / /7386 Keskilehmäluku 26,8/28,4 24,2/24,7 28,3/30,1 29,2/30,8 Lehmiä 6194/ / / / Keskituotos, kg 8988/ / / /8854 Valkuaisprosentti 3,35/3,26 3,42/3,4 3,42/3,32 3,43/3,39 Rasvaprosentti 4,08/3,95 4,07/4,04 4,1/4,01 4,19/4,15 Solut, 1000 kpl 156/ / / /179 Elopaino, kg 590/ / / /603 Keskipoikimakerta 2,45/2,48 2,30/2,34 2,33/2,31 2,33/2,31 Elossa olevien elinikäistuotos, kg 19337/ / / /18487 Tervetuloa töihin! ProAgria Oulu Maitotilayritysneuvojana ja vuorotteluvapaan sijaisena Ruukissa on aloittanut Heli Partanen. Hänen työhönsä kuuluu tuotosseurantaan ja ruokinnanohjaukseen liittyviä palveluja. Yhteystiedot: puh , Ruukin toimisto, Maaseututalo, osoite Ahlströmintie 1P. Oulun toimistolla työskentelevän lammasneuvoja Heini Rautiolan työ käsittää lammastuotannon tarkkailua, hoitoa ja ruokintaa ProAgria Oulun alueella. Hän on myös tilaneuvoja osaamisalueinaan rekisteröinti ja elintarvikkeet. Yhteystiedot: fi, puh Luomutuotannon asiantuntijaksi on valittu Anna-Leena Vierimaa. Häntä työllistävät sekä luomuneuvonta että YmpäristöAgro II -hanke, jonka yksi keskeinen tavoite on luonnonmukaisen maataloustuotannon edistäminen tiedotuksen avulla. Yhteystiedot: proagria.fi, puh , Nivalan toimisto, Pajatie 5. MASVA-hankkeen asiantuntijoiksi ja yritysneuvojiksi on valittu Olli Nurkkala Ouluun ja Juhani Pihlajamaa Nivalaan. MASVA-hanke tarjoaa maksutonta alkuvaiheen neuvontaa aloittaville tai toimintaansa kehittäville yrityksille. Yhteystiedot: puh ja /2012 maaviesti 15

16 kasvi Viljelysuunnitelman perustaksi päättyvän kesän havainnot Syksy on viljelysuunnittelulle otollista aikaa, kun päättyvän kesän kokemukset ja havainnot ovat vielä hyvin muistissa. Tarja Paatero Alkukeväästä kasvukausi näytti hyvältä, mutta toukokuun viileys ja sateet viivästyttivät kylvöjä alueittain hyvinkin paljon. Viljoja kylvettiin paljon vielä kesäkuun puolella. Nurmi kasvoi varsinkin eloperäisillä mailla hitaasti. Myös kasvustojen valmistumisessa oli lohkoittain paljon eroja. Kasvukausi oli elokuun alkupuolella noin viikon jäljessä keskimääräisistä vuosista, ja edellisistä lämpimistä kesistä jäätiin hyvinkin kaksi viikkoa. Elokuussa aloitelluista puinneista suurin osa jäi syyskuulle. Lietelannan levitys Lietelannan levitys syksyllä 2011 nurmikasvustoihin ei ollut monillakaan lohkoilla onnistunut ratkaisu. Märän syksyn vuoksi raskaat koneet tiivistivät maata, mikä näkyi useilla lohkoilla kesän 2012 kasvustoissa. Ilmeisesti myös typpeä huuhtoutui viime syksyn sateissa. Johtopäätöksenä voi todeta, että lietteen multaaminen nurmiin syksyllä on toimiva ratkaisu, Tilaa viljelysuunnitelma voita kylpyläviikonloppu! ProAgria Lappi kannustaa alueensa viljelijöitä tekemään viljelysuunnitelman jo syksyllä, jolloin sen saa kevätsesonkia edullisemmin ja kesän kokemukset ovat vielä mielessä. Kun suunnitelman päivittää kuntoon ajoissa, viljelijä voi hyödyntää esimerkiksi lannoite- ja muut kampanjat. Hankinnat voi myös ajoittaa verotuksen kannalta edullisimpaan ajankohtaan. Syyskuun loppuun mennessä viljelysuunnitelman tilanneiden kesken arvotaan kylpyläviikonloppu kahdelle hengelle uuteen Levin kylpylähotelliin. Lisätietoa osoitteessa 16 maaviesti 3/2012 Menneenä kesänä satoi monilla alueilla jopa kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Elokuun ensimmäisen viikonlopun molemmin puolin tuli paikoin vettä jopa 130 milliä. Siikajoki tulvi rajusti. Tulvia oli myös alueen muissa joissa. Kuva on Nivalasta. jos pellot kantavat kunnolla. Liian märkään maahan ei saa lietettä syksylläkään levittää. Rikkojen torjunta Rikkaruohot pitää torjua nurmista keväällä riittävän aikaisin. Käytännössä sopivin hetki on silloin, kun on kaikkein kiireisin kylvöaika. Rikkoja voidaan nurmista torjua myös kesällä ja syksyllä. Syksyllä torjumisesta on toistaiseksi vähän kokemuksia, mutta ne ovat lupaavia esimerkiksi voikukan osalta. Olennaista on valita torjunta-aine lohkolla olevien rikkojen mukaan. Hivenaineet Aika usein kuulee tiloilla, että jostakin hivenaineesta on puutetta. Tämä voi näkyä kasvustossa tai eläinten terveydessä. Nykyisin maanäytteistä tutkitaan valitettavan vähän hivenravinteita. Kun moni karjatila käyttää lannoitukseen sontaa ja salpietaria, useiden hivenravinteiden saanti voi jäädä hyvin vähäiseksi. Seleeni ja sinkki vaikuttavat olennaisesti eläinten terveyteen. Kuparin, boorin ja mangaanin puutteella voi joillakin lohkoilla olla selvä merkitys kasvuun. Hyvin kalkituilla mailla näkyi viime kesänäkin mangaanin puutetta. Tällä hetkellä markkinoilla olevissa lannoitteissa on hivenaineita vaihtelevasti. Tilanne kannattaisi tutkia seuraavista maanäytteistä perusteellisesti. Se ei paljon maksa, mutta turha lannoittaminen sekä ongelmat kasvien kasvuissa ja eläinten terveydessä voivat tulla kalliiksi. Salaojien huuhtelu Viime kevään märkyys ja kesän runsaat sateet ovat testanneet peltojen kuivatuksen toimimista. Monin paikoin ojat eivät kyenneet poistamaan vettä riittävän nopeasti. Salaojien huuhtelu on ensimmäinen toimenpide asian korjaamiseksi. Mennyt kesä osoitti, että kasvukautemme voi olla joskus hyvinkin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Rannikolla salaojat tulisi huuhdella lähes vuosittain. Kun noustaan merestä kymmeniä metrejä ylemmäs, salaojien huuhtelutarve vähenee olennaisesti. Nurmet Kesä 2011 oli pitkä ja nurmi kasvoi jopa marraskuulle asti. Pellot olivat syksyllä märkiä ja monin paikoin jäi hyvinkin pitkää korjaamatonta nurmea. Keväällä kuloa oli paikoitellen runsaasti, mikä näytti haittaavan myös nurmen kasvua. Kun tämänkin vuoden keväällä satoi paljon, kuloheinä lahosi ja painui osittain niin alas, ettei sitä tullut kovin paljoa rehun mukaan. Tämänvuotisen kokemuksen perusteella nurmea ei kuloheinän vuoksi olisi kannattanut niittää, jos pellot olivat liian märkiä.

17 RISTO JOKELA Kesän nurmipeltokierrosten perusteella nurmien kevätlannoituksen oikea aika on edelleen silloin, kun nurmi on lähes 10 senttiä pitkää. Tänä vuonna sopivin ajankohta oli suunnilleen toukokuun puolivälissä. Nurmien oikeaa korjuuajankohtaa arvioitaessa suuri merkitys on sillä, millaista nurmea pellossa kasvaa. Jos nurminadan osuus on hyvin suuri, kasvusto vanhenee nopeammin. Myös eri lajikkeilla on hieman erilainen valmistumistahti. Varsinkin tänä vuonna myös maalaji vaikutti kevätsatoon. Eloperäisten maiden nurmi valmistui selvästi myöhemmin. Oikean korjuuajankohdan löytämiseksi on hyvä tarkkailla nurmia lohkokohtaisesti ja ottaa riittävä määrä rehunäytteitä asian varmistamiseksi. Viljalajikkeet Mennyt kesä osoitti, että kasvukautemme voi olla joskus hyvinkin lyhyt, niinpä aikaisten lajikkeiden suosiminen on kuin vakuutuksen ottaisi. Tänäkin vuonna aikaisia ohra- ja kauralajikkeita puitiin hyvissä olosuhteissa, jolloin kuivatuskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin myöhemmin viileissä ja kosteissa oloissa. Monien myöhäisten lajikkeiden valmistuminen menee syyskuun loppupuolelle. TIINA TONTTI Orgaanisia lannoitteita seurataan tilayhteistyöllä TIEDOTTAA Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttötapojen ja varastoinnin ratkaisuja tarkasteleva LeviLogi-hanke alkoi Pohjois- Pohjanmaalla vuoden 2012 alussa. Hanke seuraa alueen tiloilla Kemiran puhdistamolietteestä valmistaman KemiCondmaanparannusaineen peltopatterointia, levitystekniikkaa ja sadontuottoa. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa toimiva hanke mittaa lannoitevalmisteiden vaikutusta peltomaan liukoisen typen pitoisuuksiin ennen patteroinnin alkua ja sen lopussa. Viljelijä perustaa lannoitevalmisteen varastopatterit pellolleen ympäristöviranomaisten hyväksymien rakenneratkaisujen mukaisesti. Hanke seuraa viljelijän käyttämää orgaanisen tuotteen levitystekniikkaa ja mittaa toteutunutta levitystasaisuutta. Tekniset ratkaisut tekee viljelijä, joka myös määrää töiden aikataulun. Orgaanisen tuotteen lannoitus- Näytteenottoa olkiaumasta. vaikutusta ja sadontuottoa verrataan lohkolle sijoitettujen vertailuruutujen avulla. Ruutuja on ainakin kaksi ja niiden koko voi olla esimerkiksi 5 metriä x 10 metriä. Hanke lannoittaa mineraalikontrollin ruudun sekä tekee seurannan mittaukset ja näytteenotot. Peltokäyntejä on kasvukaudessa kolmesta viiteen seurantatilaa kohti. Viljelijät toimivat normaaliin tapaan ja hanke ottaa näytteet viljelijöiden aikataulujen mukaan. Viljelykasveja ei ole seurannassa rajattu. Seurantaan voi tulla mukaan, jos viljelijä hankkii Kemi- Cond-maanparannusainetta peltokäyttöön ja tila sijaitsee Pohjois- Pohjanmaalla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama Sirpa Lunki hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Vapaaehtoiset seurantakohteet pääsevät mukaan tuleville kasvukausille. ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro II -hanke tiedottaa LeviLogin tuloksista hankeyhteistyönä. Lisätietoa hankeyhteistyöstä: Risto Jokela, ProAgria Oulu, , Vesa Kettunen, Kemira Municipal & Industrial, , Marika Niemelä, MTT Ruukki, , Tiina Tontti, MTT Mikkeli, , 3/2012 maaviesti 17

18 ympäristö Uudet ohjekortit kertovat, kuinka yhdistää TAIMI MAHOSENAHO maisemanhoito ja energiapuun korjuu TIEDOTTAA Bioenergian edelläkävijät -hanke haluaa kiinnittää huomiota maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämiseen niin, että ne tukisivat toisiaan. Alueellisten maisemaselvitysten lisäksi aiheesta on julkaistu ohjekorttisarja, joka löytyy ProAgria Oulun maisemanja luonnonhoidon neuvonnan nettisivuilta. Maatalouden toimintatapojen muuttuminen ja koneellistuminen sekä alueellinen keskittyminen näkyvät maisemassa. Vaikka Suomessa on tällä hetkellä peltoa viljelyksessä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja maataloustuotteiden tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet, maaseutumaisemaa uhkaa pusikoituminen. Ennen vanhaan peltojen reunavyöhykkeitä ja rantoja laidunnettiin. Heinä kerättiin eläinten ruuaksi. Nykyisin laiduntaminen ja rehun kerääminen ovat siirtyneet pelloille. Maatiloja hoidetaan pienellä väkimäärällä ja koneellisesti. Aiemmin avoimina hoidetut rannat ja pellonreunat alkavat umpeutua. Taimikot vailla hoitoa Metsätalouden muutokset näky- Tienvartta hoidettaessa syntyy bioenergiaa, avartuvaa viljelysmaisemaa ja monimuotoista reunavyöhykettä. vät myös maisemassa. Taimikoilla ja nuorilla metsäaloilla on hoidon tarpeita. Tähän saattaa vaikuttaa muun muassa pirstoutunut ja kaupungistunut metsänomistus. Maisemanhoito ja energiapuun korjuu voidaan yhdistää niin, että ne tukevat toisiaan. Laadukkaasti ja ajoissa hoidettu nuori metsä parantaa maisemaa, lisää puun Taimi Mahosenaho Kosteikot ja luonnon monimuotoisuus yleissuunnitteluun Neittävänjoen alueella SUSANNA ANTTILA TIEDOTTAA Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset aloittavat maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun Neittävänjoen valumaalueella Vaalassa ja Kestilässä. Samalla päivitetään aiemmin laaditut suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat. Maastotyöt tehdään syyskesällä 2012 ja suunnitelma valmistuu keväällä Maatalousalueilta etsitään sopivia maatalouden ympäristötuen erityistukikohteita: perinnebiotooppeja, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikkoja. Tavoitteena on tehostaa maa- Kosteikon perustaminen tehostaa maatalouden vesiensuojelua ja lisää luonnon monimuotoisuutta. talouden vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan velvoita maanomistajia niiden hoitoon tai kosteikkojen perustamiseen. Alueiden käyttöä ei rajoiteta, vaan toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Yleissuunnittelun tarkoituksena on havainnollistaa maaseudun erityistukimahdollisuuksia, madaltaa kynnystä tukien hakuun ja saattaa yhteen kohteiden omistajia ja hoitajia. Maarit Satomaa TUKIA voivat hakea perusympäristötukeen sitoutuneet viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset. Muut maanomistajat voivat halutessaan vuokrata alueitaan hoidettavaksi. Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen on tällä hetkellä korkeintaan euroa kosteikkohehtaarille. Kosteikkoa perustettaessa kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta yli 20 prosenttia tulee olla peltoa ja kosteikon on oltava kooltaan vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta. Kosteikko voidaan perustaa esimerkiksi kaivamalla tai patoamalla. Kosteikkojen, perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoon voi saada kustannusperusteista erityistukea korkeintaan 450 euroa hehtaarille vuodessa. Paikallisilta viljelijöiltä ja muilta asukkailta toivotaan vinkkejä sopivista suunnittelukohteista. Lisätietoa yleissuunnitelmista: > Pohjois-Pohjanmaalle laaditut yleissuunnitelmat, suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh Lisätietoa YmpäristöAgron tulevista kosteikko- ja tuki-infoista: taimi. ja maarit. 18 maaviesti 3/2012

19 kasvua sekä tuottaa raaka-ainetta energian tuotantoon. Pienissä maisemaharvennuksissa syntyvää energiapuuta voidaan yhdistää isompien kohteiden energiapuuerien kuljetukseen. Näin saadaan kustannushyötyä sekä maisemanhoitoon että energiapuun korjuuseen. Suunnittelu ja ajoittaminen edellyttävät kuitenkin eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sitä voi helpottaa ulkopuolinen koordinoiva taho. Seitsemän ohjekorttia Maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämisestä kertovassa ohjekorttisarjassa on seitsemän osaa. Ohjekortti 1 käsittelee maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämistä ja maisematekijöiden huomioimista energiapuun korjuussa. Kortti kertoo taustoja ja antaa yleisiä ohjeita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ohjekorteissa 2-6 kerrotaan tienreunametsän, rantametsän, viljelykäytöstä poistuneen pellon ja näkymien avauskohteiden maisemaraivauksista ja energiapuun hyödyntämisestä. Ohjekortti 7 ilmestyy myöhemmin ja kertoo rahoitusmahdollisuuksista ja jatkohoidosta. Ohjekortit löytyvät osoitteesta > Palvelut > Ympäristön-, maiseman- ja luonnonhoito. Taimi Mahosenaho on ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja. Teksti on tuotettu Bioenergian Edelläkävijät -hankkeessa, jonka maisemaosiosta maisemanhoidon neuvonta vastasi. Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskus, rahoitti Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteistyössä on ollut mukana myös OAMK. Kiinnostaako Kuminanviljely? Tasaa työhuippuja - puinti ennen viljoja Monivuotinen kasvusto - vähemmän työtunteja Hyvä esikasvi - parantaa maan rakennetta - vähentää viljan tauteja Sama kalusto kuin viljalla Hyvä kannattavuus Nyt myös torjunta-aineet jotka toimivat Kiinnostaako luomumaidontuotanto? Infotilaisuuksia ajankohtaisista luomumaidontuotannon asioista. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki luomumaidontuotannosta ja sen erityistarpeista kiinnostuneet viljelijät. pe klo 10 Liminka, Limingan luontokeskus ma klo 10 Nivala, Nitek Ohjelma (vaihtelee paikkakunnittain): Meijerin luomumaidon tarve ja tulevaisuus (Valio, Arla Ingman) Luomunaudan ruokinta (Marketta Rinne, MTT) Luomurehut (Kinnusen mylly, Raisio) Lisää valkuaista - vaihtoehdot nurmiviljelyyn ja viljelykiertoon (Naturcom) Luomukotieläintuotanto (Olli Valtonen, ProAgria Oulu) Tilaisuuden järjestää YmpäristöAgro II -hanke. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton. TERVETULOA! Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke, Anna- Leena Vierimaa, puh , HYÖDYNNÄ HINTAPORTAITA! Levitys -8 % Kesä Levitys -4 % Syksy % Talvi Kyllä kesä kertoo kuka KALKITSEE! Kalkitse nyt, kun se on halvinta! Peltojesi kalkitseminen on edullinen tapa lisätä kannattavuutta. Laske kalkitustarpeesi: VALKOISELLA VIHREÄÄ 3/2012 maaviesti 19

20 Nuottasaarentie 4 - OULU - Puh *Lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 23%). Utareterveys on parasta pääomaa maitotiloilla. Tri-Fender, premiumluokan vedinhoitoaine kaikille maitotiloille. Katso lisää 20 maaviesti 3/2012

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot