jussarö saariston jalokivi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jussarö saariston jalokivi"

Transkriptio

1 saariston jalokivi

2 hieno vierassatama jussarö saariston jalokivi Siinä se on, suuri läiskä merikortilla aivan ulkomeren äärellä. Jussarö, länsi-uusmaalaisen saariston kruununjalokivi on kautta aikain ollut tärkeä maamerkki merenkulkijoille. Jussarö on ollut solmukohta, jossa useat vesireitit kohtasivat. Tallinnasta eli silloisesta Räävelistä johti Jussaröhön eteläinen väylä, ja saaren ohi kulki myös länsi-itäsuuntainen reitti Tukholmasta Viipuriin. Keskiajalla Jussaröstä saattoi purjehtia myös pohjoiseen aina Raaseporin linnalle saakka, ja sitten myöhemmin Tammisaaren kaupunkiin. Kaikki, jotka ovat lähestyneet Jussarön saarta kompassia tarkkaillen, ovat saaneet hieraista silmiään kerran jos toisenkin. Mitä kummaa on tekeillä? Kompassineula näyttää tulevan hulluksi ja heilahtelee sinne tänne kuin noiduttuna. Syynä ovat suuret, syvänteiden kätköissä olevat rautamalmiesiintymät. Näitä luonnonrikkauksia on yritetty eri aikoina hyödyntää louhimalla, mutta valitettavasti melko laihoin tuloksin. Kompassihäiriöt ovat aiheuttaneen monia onnettomuuksia Jussarön vesillä, ja saaren lähistöllä makaa useampiakin laivahylkyjä. Niistä vanhin on vuonna 1967 löydetty Jussarö I, joka on luultavasti peräisin 1500-luvulta ja kuului ehkä Kustaa Vaasan laivastoon. Hylyistä suurinta mielenkiintoa on herättänyt Jussarö II. Se on kaksimastoinen alus, kooltaan 28 x 6,9 metriä, ja lepää Jussarön ja Pikku-Jussarön välisessä salmessa. Hylky on verraten hyväkuntoinen ja siitä nostettiin talteen mm. reininviiniä, posliinia, hajuvesi- ja lääkepulloja sekä neljä kevyttä rautakanuunaa ja ankkurivinssi. Ensialkuun uskottiin, että oli onnistuttu löytämään tarunhohtoinen, vuonna 1783 kadonnut hopeapriki de Catarine. Teoriasta oli kuitenkin luovuttava eivätkä tutkijat ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä alus salmen pohjassa makaa. Eräs arvaus on, että kyseessä on pietarilainen priki Graf Nikita, joka haaksirikkoutui Toisen arvelun mukaan hylky olisikin englantilainen parkki Constantin Trader. Nykyiset Jussarönkävijät voivat ohjata veneensä turvallisesti saaren pohjoisrannalla olevaan vierassatamaan, missä heitä odottavat vankat laiturit sekä viihtyisä grillipaikka kallionnyppylällä hieman ylempänä rannasta. Satamaa, joka sijaitsee Pikku-Jussarötä vastapäätä, ovat merenkävijät kehuneet jo 700 vuoden ajan. Satama on suojassa useimmilta tuulensuunnilta, mutta siitä on kuitenkin hyvät ulosajoväylät sekä länteen että itään. Jussarön vierassatama on kahdesti valittu Suomenlahden vuoden suosikkisatamaksi ja vuonna 2012 sille myönnettiin Suomen veneilykohde -kiertopalkinto. Jussarön pinta-ala on 120 hehtaaria ja pituutta sillä on koillis-lounaissuunnassa kaksi kilometriä. Saari tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Jussarössä voi nauttia koskemattomasta luonnosta ja toisaalta hämmästellä niitä jälkiä, joita saaren merkillinen historia on maastoon jättänyt. Jussarössä on muun muassa laaja ikimetsäalue, jonka korkea latvusto erottuu maamerkkinä jo kaukaa mereltä. Mutta Jussarössä voi myös juoda kupposen kahvia Jan-Peter Kivelän rantakuppilassa ja ostaa tuoreita saaristolaislimppuja sekä matkamuistoja, tai vaikka paistaa makkaraa grillipaikalla kahvilan pihalla.

3 sopiva sijainti tamasta ja toisaalta myös tilausretkiä Skåldöstä Sommarö fiskebodenin taksiveneellä. Retket on tarkoitettu matkailijoille, joilla ei ole omaa venettä, mutta jotka haluavat hengittää raikasta meriilmaa ja ihailla saariston kauneutta muutamien tuntien ajan. Eräässä vaiheessa Jussarön saari oli jaettu kahtia metsähallituksen ja puolustusvoimien kesken. Jatkosodan jälkeen puolustusvoimat perustivat saarelle Hangon rannikkopatteristoon kuuluneen vartiolinnakkeen, joka oli toiminnassa vuoteen Kun kaivostoiminta päättyi, koko saari kuului puolustusvoimille. Ne järjestivät siellä ampumaleirejä ja muita harjoituksia, joista viimeiset pidettiin Puolustusvoimat käyttää Jussarön saarta edelleenkin erilaisten harjoitusten tukikohtana, esimerkiksi taistelusukeltajien koulutuksessa. Jussarö on otollinen taukopaikka niille veneilijöille, jotka ovat matkalla Helsingistä Hankoon mutta pitävät päivämatkaa liian pitkänä. Jussarö sijaitsee aivan väylän varrella vajaat 50 merimailia Helsingistä länteen ja 20 Hangosta itään. Kansallispuiston alue saaren läntisessä osassa avautui kävijöille 1990-luvun puolivälissä, ja puolustusvoimien hallussa ollut itäinen puolisko Saaren satamassa vierailee toisinaan kookkaitakin aluksia. Ne voivat vaivatta kiinnittyä jykevään betonilaituriin, joka rakennettiin Koverharin terästehtaalle liikennöineiden malmiproomujen lastauslaituriksi. Jussaröstä on myös helppo poiketa veneellä Tammisaareen. Matkaa on vain kymmenkunta merimailia, ja väylä erkanee Hangonväylältä Hästö-Busön kohdalta kohti pohjoista. Kesäisin Jussaröhön järjestetään viikottaisia opastettuja veneretkiä Tammisaaren Pohjoissamukavia polkuja Jussarössä on hienoja vaellusreittejä kuten sataman länsipuolelta alkava, hyvin suunniteltu luontopolku. Se vie kulkijan aluksi niityille, joita muutama ystävällisen utelias lammas pitää avoimena. Matka jatkuu aitauksen yli metsään, missä polku sukeltaa korkeiden honkien alle ja työntyy rämeiseen maastoon; jotta luonto säästyisi kulumiselta, ei polulta saa täällä poiketa. Jussarön metsät ovat saaneet olla koskemattomina vuosisatojen ajan. Niinpä täällä tavataan sellaisia sieni-, sammal- ja jäkäläkasveja sekä hyönteislajeja, jotka muualla ovat uhanalaisia. Jussarön niityillä viihtyvät muun muassa papelorikko, ketoneilikka, nurmilaukka, nuokkukohokki, mäkilitukka ja heinäratamo sekä tavalliset metsiemme eläimet: hirvillä, kauriilla, ketuilla ja jäniksillä on saarella runsaasti elintilaa. Jos lähtee kävelemään satamasta suoraan saaren sisäosiin vievää tietä, vastaan tulee kohta merkillinen näky. Keskellä metsää kohoaa rikkiammuttu kerrostalo ja lähistöllä on useita muitakin betonirakennuksia. Ne ovat muistoja viimeisimmän kaivostoiminnan jaksolta 1960-luvulta sekä armeijasta, joka myöhemmin harjoitteli rakennuksissa kaupunkisodankäyntiä! Kauempana tien varrella seisoo suuri halli, jonka veneenrakentaja Heikki Kauppinen on ottanut käyttöönsä. Halli toimi aikoinaan armeijan ammusvarastona. Vähän matkaa hallilta itäänpäin on vanha betonisiilo, joka on jo vaarallisen huonossa kunnossa ja suljettu yleisöltä, sekä teollisuusrakennus ja muita vanhoja kaivostoiminnan jälkiä. Saaren itäranta on laajalti kaivoksessa syntyneen jätemurskeen peitossa.

4 viikinkisatama Jussarö on aina ollut hyvä ja näkyvä maamerkki merellä liikkujille. Nimensä se luultavasti sai tanskalaisilta, jotka viikinkiaikoina 1200-luvulla navigoivat saaristossa itää kohti ja kutsuivat saarta nimellä Iuxarae. Joissain yhteyksissä saaresta käytetään myös sen suomenkielistä nimeä Jussaari. Ei ole tiedossa, kauanko saarella on ollut asukkaita. Ennen kuin Jussarö sai kiinteää asutusta 1700-luvun puolivälissä, saarelle varmastikin tultiin kalastamaan ja pyytämään hylkeitä hyvällä menestyksellä. Jussaröstä on löydetty jäänteitä tilapäisistä majoista, joita kalastajat rakensivat suojakseen kun viipyivät täällä ulkomeren reunalla. Suojia tarvittiinkin, sillä matka kotiin mantereelle tai sisäsaaristoon oli pitkä. Noina aikoina veneissä olivat käytössä vain airot ja purjeet. Jussarön merkitys tärkeänä luotsiasemana vahvistettiin 1800-luvulla, ja vähitellen saarelle kehittyi erikoislaatuinen yhteisö, jossa luotsit ja majakanvartijat elivät rinta rinnan. Valtio maksoi kehnoa palkkaa, joten lisäsärvintä koetettiin saada kalastuksella ja karjanpidolla. Kullakin perheellä sai olla vain yksi lehmä, yksi sika ja muutama kana, koska laidunmaat ja heinänsaanti olivat Jussarössä, kuten muuallakin saaristossa, hyvin rajalliset. Jo vuosisadan alussa oli ryhdytty pohtimaan, että saarelle pitäisi saada majakka, koska Jussarön vesillä merenkulkijoita vaanivat monet kavalat vedenalaiset karikot. Vuonna 1891 majakka lopulta valmistui. Se toimi paloöljyllä ja Petromax-lampulla, johon paine pumpattiin käsin. Majakan lyhdyssä oli kiinteä valo ja valosignaalit tuotettiin pyörivällä varjostimella, jossa oli sisäänrakennetut linssit ja värisektorit. Valojen aikavälit saatiin aikaan vetämällä punnus ylös tunnin välein. Olosuhteet, jotka kolmelle majakanvartijaperheelle olivat tarjolla, eivät todellakaan olleet loisteliaat. Kullakin perheellä oli käytössään yksi huone ja yhteinen keittiö, jossa oli kolme hellaa. Lapsia oli paljon. Talon toisessa päädyssä asui majakkamestari kahta huonetta, sillä hänen katsottiin olevan hieman parempaa väkeä. Jussarön asukasmäärä kasvoi tasaisesti luvun lopulla saarella asui vakituisesti jo yli 70 henkeä, joista 30 oli lapsia. Lapsille tarvittiin opetusta, ja kiertokoulun toiminta käynnistyi Katsottiin, että koululla oli tärkeä merkitys, koska luotsinoppiin aikovien nuorten tuli osata sekä lukea että kirjoittaa.

5 kohtalok k a at vuodet Varsinkin vuonna 1912 Jussarössä koettiin dramaattisia vaiheita. Venäläistämistoimien johdosta maan majakka- ja luotsilaitokset alistettiin Venäjän meriministeriölle ja luotsit määrättiin muun muassa kantamaan venäläisiä univormuja. Vastalauseena Jussarön kaikki kuusi luotsia sanoutuivat irti toimistaan ja jättivät saaren. Saman tekivät myös useimmat luotsilaitoksen upseereista ja virkamiehistä sekä yli puolet maan luotsi- ja majakkahenkilökunnasta. Esivalta uhkasi rangaistuksilla, mutta sellaisia ei kuitenkaan pantu toimeen. Viranomaiset toivat Jussarön luotsitoimintaa hoitamaan kaksi niin kutsuttua ryssänluotsia, jotka majoitettiin läheiselle Espingskärin saarelle. Jussarössä ei vältytty myöskään inhimillisiltä murhenäytelmiltä. Samaisen vuoden 1912 myrskyisenä syysyönä katosivat majakkamestari Brunnström ja hänen lankonsa merelle. Miehet olivat lainanneet naapurilta veneen ja lähteneet kalaan; veneestä löydettiin myöhemmin vain maihin ajautunut spriipurjeen masto. Niinikään vuonna 1912 jussaröläisten eristynyt elämä helpottui sikäli, että säännöllinen postiliikenne saarelle alkoi. Jo samana keväänä asukkaat saattoivatkin lehdistään lukea matkustajalaiva Titanicin uppoamisesta, joka järkytti koko maailmaa. Parin vuoden kuluttua puhkesi ensimmäinen maailmansota, mikä tiesi Jussarön toimintojen alasajoa ja saaren pimenemistä. Luotsilaitoksen toiminta oli jo lamautunut, nyt sammutettiin jopa majakka. Sodan tähden Jussarö alkoi kiinnostaa Venäjän sodanjohtoa strategisena kohteena. Jussarön pohjoispuolella olevalle Långörenin kalliosaarelle rakennettiin rannikkolinnake, jossa oli neljä etelään suunnattua kanuunaa. Sundharun luodolle, pari merimailia Jussaröstä lounaaseen rakennettiin vuonna 1922 Suomen ensimmäinen miehittämätön majakka. Vanha majakka jäi vaille käyttöä ja huoltoa. Talvisodan viimeisenä päivänä, päivää ennen Moskovan 1940 rauhansopimusta, majakan yläosa räjäytettiin suomalaisten sotilasviranomaisten käskystä. Hankoniemi oli määrätty vuokrattavaksi Neuvostoliitolle ja pelättiin, että Jussarön vanha majakka olisi ollut aivan liian näkyvä maamerkki. malminlouhinta a sa aren vangit 1800-luvun alussa läntisellä Uudellamaalla toimi monta rautaruukkia, jotka kaikki olivat miltei täysin riippuvaisia ruotsalaisesta rautamalmista. Vuosina käydyn Suomen sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi, ja maan omien malmivarojen etsintää alettiin tehostaa. Katseet suunnattiin Jussaröhön ja 1814 löydettiin malmiesiintymä pieneltä Lerharun saarelta, kaksi kilometriä Jussaröstä itään. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 1834 löydettiin toinen lupaava malmiesiintymä Jussarön saaren pohjoisosasta. Alueelle tehtiin kaivosvaltaus ja malmin louhinta aloitettiin jo samana vuonna. Työ jatkui muutamia vuosia miehen voimin. Louhittua malmia oli kuitenkin vaikea saada kaupaksi, koska rautaruukeilla oli edelleen lupa tuoda malmia Ruotsista. Kaivostoimintaa harjoitettiin alkuun enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. Porattiin ja räjäytettiin, ja irti saatu malmi koottiin tynnyreihin ja hissattiin maan pinnalle, ensin käsivoimin ja sittemmin hevosvetoisilla kiertovinttureilla. Syvimmät kaivoskuilut ulottuivat 48 metriin, joten miehet työskentelivät meren pohjatason alapuolella. Jussarön sataman länsipuolisella niityllä on vanha punainen luotsimökki, Kullakoja. Sen ohi vievän luontopolun varrella on vanha, nyt veden täyttämä avolouhos. Sitä katsellessa voi samalla pohdiskella, millaiset olosuhteet kaivoksessa 150 vuotta sitten vallitsivat. Olosuhteet olivat ankarat. Tuotantokustannusten pienentämiseksi Jussarön kaivoksessa ryhdyttiin käyttämään Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta tuotua vankityövoimaa. Vangit oli tuomittu ns. irtolaisuudesta, eli heillä ei ollut vakituista työpaikkaa eikä asuntoa. Syksystä 1842 lähtien malmia ryhdyttiin louhimaan ympärivuotisesti, ja muutamaa vuotta myöhemmin kaivoksen miesvahvuus oli 90 vankia, 51 sotilasta ja neljä vanginvartijaa. Näinä aikoina Jussarön kaivosyhteisössä oli muun muassa suuri kasarmi, johon kuului oma kirkko, sairastupa ja leipomo. Tammisaaren piirilääkäri teki vierailuja saarelle ja pappi kävi säännöllisesti pitämässä jumalanpalveluksia. Keväällä 1854 englantilaiset ja ranskalaiset sotalaivat purjehtivat Itämerellä, koska käynnissä oli Krimin sota. Vangit siirrettiin Jussaröstä Hämeenlinnan vankilaan ja kaivokselle he palasivat vasta parin vuoden kuluttua. Vuonna 1861 kaivos suljettiin lopullisesti. Oli ajateltu, että se olisi voitu myydä, mutta yhtään ostajaa ei ilmaantunut. Rakennukset ja irtaimisto huutokaupattiin ja kuljetettiin pois saarelta. Jussarössä oli yhdeksästä eri malmiosta louhittu yhteensä noin tonnia raakamalmia. Merkillinen ajanjakso saaren historiassa päättyi. Tänään siitä ovat jäljellä vain veden täyttämät kaivoskuilut.

6 viime hetkellä Göran Wikström tuntee Jussarön kuin omat taskunsa. Hän on työskennellyt kaivoksessa, jonka toiminta käynnistyi uudelleen 1950-luvulla, ja ajaa nykyään taksivenettä Skåldön Sommaröstä Jussarön saarelle ja toimii samalla myös oppaana. Kun Vuoksenniska Oy alkoi 1950-luvun puolivälissä etsiä rautamalmia Jussaröstä, oli Göran Wikström eräs heistä, jotka metsästivät malmia jytyyttämällä timanttiporilla reikiä kallioon. Varsinainen kaivostoiminta käynnistyi 1961 ja merkitsi suurta taloudellista piristysruisketta saaristolle. Tämä tapahtui viime hetkillä. Suomi kärsi yhä sotien jälkiseurauksista, puutteesta ja työttömyydestä, ja valoisamman tulevaisuuden toivossa ihmiset olivat alkaneet hakeutua pois saarilta, monet Ruotsiin saakka. Jussarön kaivoksen ansiosta saaristo sai kymmenen vuotta lisää aikaa. Saaristolaiset kutsuivat Jussarötä yksinkertaisesti nimellä Ön eli Saari. Kaivoksen rakennusvaiheen aikana saarella uurasti 500 miestä, ja kun tuotanto käynnistyi, työtä oli tarjolla 200 miehelle. Monet saaristolaiset saivat toimeentulonsa Jussaröstä. Paitsi, että kaivos tarvitsi suuren määrän nuoria miehiä työskentelemään merenpohjan alle 170 metrin syvyyteen, saattoivat monet saariston pientilat toimittaa kaivosyhtiölle maitoa, perunoita ja jauhoja. Maan päällä tarvittiin myös veneenkuljettajia ja huoltohenkilökuntaa. Vuoksenniska piti meistä hyvän huolen. Yhtiö rakensi kerrostaloja, joissa kaivosmiehet asuivat viikot, ja tarjosi ruokaa halpaan hintaan. Ajankuluksi oli pelejä ja televisio ja jopa elokuvateatteri, Göran Wikström kertoo. Kaivokselle tuli työväkeä eri puolilta Suomea, ja vaikka kielivaikeudet olivat suuria emmekä aina oikein ymmärtäneet toistemme puheita, tulimme kuitenkin hyvin toimeen keskenämme. rahat käteen Palkkapäivinä saariston nuoret miehet saivat ensi kertaa elämässään sileitä seteleitä käteensä. Saaristossa oli eletty omavaraistaloudessa ja käteisestä oli aina ollut pula. Nyt alettiin ostaa uusia veneitä ja hankkia niihin tehokkaampia moottoreita. Jussarössä vallitsi alkoholinkäytön suhteen täydellinen kieltolaki, joten kun lauantai koitti, lähtivät nuoret miehet veneillä mantereelle juhlimaan. Hankoon oli perustettu Hyvonin tekstiilitehdas, jossa työskenteli nuoria tyttöjä kaikkialta Suomesta. Kun rahaa nyt oli, ajettiin taksilla Karjaan ja Hangon väliä ja elettiin iloista elämää viikonlopun ajan. Ja jos rahat loppuivat, piti vain odottaa seuraavaa tiliä. Viikollahan rahaa ei Jussarössä kulunut. pumpulia korviin Neliskanttisen tornin yhteydessä oli aikanaan kaivoksen murskaamo. Rikastamo puolestaan oli pyöreässä tornissa. Sen alta alkaa kaivoskuilu, joka ulottuu 246 metrin syvyyteen meren pinnasta. Kuilu on nykyään täynnä vettä. Kaivosmiehet matkasivat alas kaivokseen hissillä ja siirtyivät yhdystunnelin kautta 170 metrin syvyydessä olleille malmiesiintymille. Malmia louhittiin suurissa saleissa, jotka olivat jopa 70 metriä korkeita, 30 metriä pitkiä ja 10 metriä leveitä. Tunnelin varrelle oli louhittu huoltotiloja kuten verstaita ja ruokasali. Kaivoksessa kulki myös kolme ja puoli kilometriä rautatiekiskoja. Päivittäin maan pinnalle nostettiin noin sataa kuorma-auton lavallista vastaava määrä kivimateriaalia, joka rikastettiin saarella ja rahdattiin proomuilla Hankoniemelle Koverharin terästehtaalle. Noin 70 prosenttia kaikesta louhitusta kivestä päätyi jätemurskeeksi, joka kipattiin mereen niin että laaja lahti saaren itärannalla täyttyi. Olosuhteet alhaalla kaivoksessa olivat siedettävät, vaikka saattoivatkin olla vaaralliset. Noina aikoina ei työsuojelusta tiedetty. Kuulosuojainten virkaa ajoivat pumpulitukot korvissa, joten monista kaivosmiehistä tulikin puolikuuroja. Mutta onneksi suomalainen peruskallio on vakaata vaikka seinämiä pitkin toki välillä lirisikin hieman vettä, saatiin vuotokohdat tukittua sementillä. Kaivoksen toiminta-aikana sattui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Molemmissa tapauksissa työntekijä jäi kuljetusvaunun ruhjomaksi. Jussarön kaivosta on kiittäminen siitä, että Baggöntie rakennettiin Tammisaaresta Skåldön saarelle. Sitä ennen yhteys kiersi Boxin kautta, mistä pääsi pienellä lossilla väylän yli Torsöhön. Kaivostoiminta loppui äkillisesti vuonna Sulkemispäätös yllätti kaikki. Kolme vuotta aiemmin saarelle oli pystytetty uusi kaksikerroksinen konttorirakennus, ja kannattavuuden parantamiseksi suunnitelmissa oli myös lisätä vuosituotanto tonnista puoleen miljoonaan tonniin. Mutta teräksen hinta maailmalla laski rajusti, ja lisäksi Brasiliasta ja Intiasta oli löydetty rautamalmia, joka oli parempilaatuista ja halvempaa louhia. vanda alit sa apuvat Kun kaivos suljettiin, kaivoskuilut täytettiin vedellä. Valitettavasti tuolloin ei ajateltu rakennusten suojelua. Ei kestänyt kauan, kun vandaalit jo löysivät tiensä saarelle ja kävivät irtaimiston kimppuun vieden mennessään niin wc-pöntöt kuin lavuaaritkin. Kun puolustusvoimat ottivat saaren kokonaan haltuunsa, joutuivat hienot asuinrakennukset palvelemaan kaupunkisodankäynnin harjoitusnäyttämöinä. Tänään ikkunat ammottavat mustina ja tyhjinä ja koko hylätty kaivoskylä näyttää groteskilta luonnonkauniin ympäristön keskellä. Jussarötä hallinnoi nykyään metsähallitus, ja saaren läntinen puoli kuuluu osana Tammisaaren saariston kansallispuistoon. Merivartiosto, joka toimi Jussarön lounaiskolkassa vuodesta 1930 lähtien, muutti Skåldön Baggöhön syksyllä 2011.

7 Teksti: Tua Ranninen Käännös: Ilkka Pitkänen Valokuvat: Tua Ranninen, Viveca Blomberg, H-E Nyman Ulkoasu: Mikael Rehn Paino: Newprint Oy, Raisio 2013

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. , ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 12.2.2016, sivu 1 / 5 REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 14/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

Pokemon Yellow Läpipeluuopas

Pokemon Yellow Läpipeluuopas Pokemon Yellow Läpipeluuopas Kiitos kun latasit oppaasi pokelandiasta. Tämä opas on tehty huolella ja kaikki sen toiminnot tarkastettu. Toivomme että siitä on sinulle apua kun pelaat Pokemon Yellowia.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot