jussarö saariston jalokivi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jussarö saariston jalokivi"

Transkriptio

1 saariston jalokivi

2 hieno vierassatama jussarö saariston jalokivi Siinä se on, suuri läiskä merikortilla aivan ulkomeren äärellä. Jussarö, länsi-uusmaalaisen saariston kruununjalokivi on kautta aikain ollut tärkeä maamerkki merenkulkijoille. Jussarö on ollut solmukohta, jossa useat vesireitit kohtasivat. Tallinnasta eli silloisesta Räävelistä johti Jussaröhön eteläinen väylä, ja saaren ohi kulki myös länsi-itäsuuntainen reitti Tukholmasta Viipuriin. Keskiajalla Jussaröstä saattoi purjehtia myös pohjoiseen aina Raaseporin linnalle saakka, ja sitten myöhemmin Tammisaaren kaupunkiin. Kaikki, jotka ovat lähestyneet Jussarön saarta kompassia tarkkaillen, ovat saaneet hieraista silmiään kerran jos toisenkin. Mitä kummaa on tekeillä? Kompassineula näyttää tulevan hulluksi ja heilahtelee sinne tänne kuin noiduttuna. Syynä ovat suuret, syvänteiden kätköissä olevat rautamalmiesiintymät. Näitä luonnonrikkauksia on yritetty eri aikoina hyödyntää louhimalla, mutta valitettavasti melko laihoin tuloksin. Kompassihäiriöt ovat aiheuttaneen monia onnettomuuksia Jussarön vesillä, ja saaren lähistöllä makaa useampiakin laivahylkyjä. Niistä vanhin on vuonna 1967 löydetty Jussarö I, joka on luultavasti peräisin 1500-luvulta ja kuului ehkä Kustaa Vaasan laivastoon. Hylyistä suurinta mielenkiintoa on herättänyt Jussarö II. Se on kaksimastoinen alus, kooltaan 28 x 6,9 metriä, ja lepää Jussarön ja Pikku-Jussarön välisessä salmessa. Hylky on verraten hyväkuntoinen ja siitä nostettiin talteen mm. reininviiniä, posliinia, hajuvesi- ja lääkepulloja sekä neljä kevyttä rautakanuunaa ja ankkurivinssi. Ensialkuun uskottiin, että oli onnistuttu löytämään tarunhohtoinen, vuonna 1783 kadonnut hopeapriki de Catarine. Teoriasta oli kuitenkin luovuttava eivätkä tutkijat ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä alus salmen pohjassa makaa. Eräs arvaus on, että kyseessä on pietarilainen priki Graf Nikita, joka haaksirikkoutui Toisen arvelun mukaan hylky olisikin englantilainen parkki Constantin Trader. Nykyiset Jussarönkävijät voivat ohjata veneensä turvallisesti saaren pohjoisrannalla olevaan vierassatamaan, missä heitä odottavat vankat laiturit sekä viihtyisä grillipaikka kallionnyppylällä hieman ylempänä rannasta. Satamaa, joka sijaitsee Pikku-Jussarötä vastapäätä, ovat merenkävijät kehuneet jo 700 vuoden ajan. Satama on suojassa useimmilta tuulensuunnilta, mutta siitä on kuitenkin hyvät ulosajoväylät sekä länteen että itään. Jussarön vierassatama on kahdesti valittu Suomenlahden vuoden suosikkisatamaksi ja vuonna 2012 sille myönnettiin Suomen veneilykohde -kiertopalkinto. Jussarön pinta-ala on 120 hehtaaria ja pituutta sillä on koillis-lounaissuunnassa kaksi kilometriä. Saari tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Jussarössä voi nauttia koskemattomasta luonnosta ja toisaalta hämmästellä niitä jälkiä, joita saaren merkillinen historia on maastoon jättänyt. Jussarössä on muun muassa laaja ikimetsäalue, jonka korkea latvusto erottuu maamerkkinä jo kaukaa mereltä. Mutta Jussarössä voi myös juoda kupposen kahvia Jan-Peter Kivelän rantakuppilassa ja ostaa tuoreita saaristolaislimppuja sekä matkamuistoja, tai vaikka paistaa makkaraa grillipaikalla kahvilan pihalla.

3 sopiva sijainti tamasta ja toisaalta myös tilausretkiä Skåldöstä Sommarö fiskebodenin taksiveneellä. Retket on tarkoitettu matkailijoille, joilla ei ole omaa venettä, mutta jotka haluavat hengittää raikasta meriilmaa ja ihailla saariston kauneutta muutamien tuntien ajan. Eräässä vaiheessa Jussarön saari oli jaettu kahtia metsähallituksen ja puolustusvoimien kesken. Jatkosodan jälkeen puolustusvoimat perustivat saarelle Hangon rannikkopatteristoon kuuluneen vartiolinnakkeen, joka oli toiminnassa vuoteen Kun kaivostoiminta päättyi, koko saari kuului puolustusvoimille. Ne järjestivät siellä ampumaleirejä ja muita harjoituksia, joista viimeiset pidettiin Puolustusvoimat käyttää Jussarön saarta edelleenkin erilaisten harjoitusten tukikohtana, esimerkiksi taistelusukeltajien koulutuksessa. Jussarö on otollinen taukopaikka niille veneilijöille, jotka ovat matkalla Helsingistä Hankoon mutta pitävät päivämatkaa liian pitkänä. Jussarö sijaitsee aivan väylän varrella vajaat 50 merimailia Helsingistä länteen ja 20 Hangosta itään. Kansallispuiston alue saaren läntisessä osassa avautui kävijöille 1990-luvun puolivälissä, ja puolustusvoimien hallussa ollut itäinen puolisko Saaren satamassa vierailee toisinaan kookkaitakin aluksia. Ne voivat vaivatta kiinnittyä jykevään betonilaituriin, joka rakennettiin Koverharin terästehtaalle liikennöineiden malmiproomujen lastauslaituriksi. Jussaröstä on myös helppo poiketa veneellä Tammisaareen. Matkaa on vain kymmenkunta merimailia, ja väylä erkanee Hangonväylältä Hästö-Busön kohdalta kohti pohjoista. Kesäisin Jussaröhön järjestetään viikottaisia opastettuja veneretkiä Tammisaaren Pohjoissamukavia polkuja Jussarössä on hienoja vaellusreittejä kuten sataman länsipuolelta alkava, hyvin suunniteltu luontopolku. Se vie kulkijan aluksi niityille, joita muutama ystävällisen utelias lammas pitää avoimena. Matka jatkuu aitauksen yli metsään, missä polku sukeltaa korkeiden honkien alle ja työntyy rämeiseen maastoon; jotta luonto säästyisi kulumiselta, ei polulta saa täällä poiketa. Jussarön metsät ovat saaneet olla koskemattomina vuosisatojen ajan. Niinpä täällä tavataan sellaisia sieni-, sammal- ja jäkäläkasveja sekä hyönteislajeja, jotka muualla ovat uhanalaisia. Jussarön niityillä viihtyvät muun muassa papelorikko, ketoneilikka, nurmilaukka, nuokkukohokki, mäkilitukka ja heinäratamo sekä tavalliset metsiemme eläimet: hirvillä, kauriilla, ketuilla ja jäniksillä on saarella runsaasti elintilaa. Jos lähtee kävelemään satamasta suoraan saaren sisäosiin vievää tietä, vastaan tulee kohta merkillinen näky. Keskellä metsää kohoaa rikkiammuttu kerrostalo ja lähistöllä on useita muitakin betonirakennuksia. Ne ovat muistoja viimeisimmän kaivostoiminnan jaksolta 1960-luvulta sekä armeijasta, joka myöhemmin harjoitteli rakennuksissa kaupunkisodankäyntiä! Kauempana tien varrella seisoo suuri halli, jonka veneenrakentaja Heikki Kauppinen on ottanut käyttöönsä. Halli toimi aikoinaan armeijan ammusvarastona. Vähän matkaa hallilta itäänpäin on vanha betonisiilo, joka on jo vaarallisen huonossa kunnossa ja suljettu yleisöltä, sekä teollisuusrakennus ja muita vanhoja kaivostoiminnan jälkiä. Saaren itäranta on laajalti kaivoksessa syntyneen jätemurskeen peitossa.

4 viikinkisatama Jussarö on aina ollut hyvä ja näkyvä maamerkki merellä liikkujille. Nimensä se luultavasti sai tanskalaisilta, jotka viikinkiaikoina 1200-luvulla navigoivat saaristossa itää kohti ja kutsuivat saarta nimellä Iuxarae. Joissain yhteyksissä saaresta käytetään myös sen suomenkielistä nimeä Jussaari. Ei ole tiedossa, kauanko saarella on ollut asukkaita. Ennen kuin Jussarö sai kiinteää asutusta 1700-luvun puolivälissä, saarelle varmastikin tultiin kalastamaan ja pyytämään hylkeitä hyvällä menestyksellä. Jussaröstä on löydetty jäänteitä tilapäisistä majoista, joita kalastajat rakensivat suojakseen kun viipyivät täällä ulkomeren reunalla. Suojia tarvittiinkin, sillä matka kotiin mantereelle tai sisäsaaristoon oli pitkä. Noina aikoina veneissä olivat käytössä vain airot ja purjeet. Jussarön merkitys tärkeänä luotsiasemana vahvistettiin 1800-luvulla, ja vähitellen saarelle kehittyi erikoislaatuinen yhteisö, jossa luotsit ja majakanvartijat elivät rinta rinnan. Valtio maksoi kehnoa palkkaa, joten lisäsärvintä koetettiin saada kalastuksella ja karjanpidolla. Kullakin perheellä sai olla vain yksi lehmä, yksi sika ja muutama kana, koska laidunmaat ja heinänsaanti olivat Jussarössä, kuten muuallakin saaristossa, hyvin rajalliset. Jo vuosisadan alussa oli ryhdytty pohtimaan, että saarelle pitäisi saada majakka, koska Jussarön vesillä merenkulkijoita vaanivat monet kavalat vedenalaiset karikot. Vuonna 1891 majakka lopulta valmistui. Se toimi paloöljyllä ja Petromax-lampulla, johon paine pumpattiin käsin. Majakan lyhdyssä oli kiinteä valo ja valosignaalit tuotettiin pyörivällä varjostimella, jossa oli sisäänrakennetut linssit ja värisektorit. Valojen aikavälit saatiin aikaan vetämällä punnus ylös tunnin välein. Olosuhteet, jotka kolmelle majakanvartijaperheelle olivat tarjolla, eivät todellakaan olleet loisteliaat. Kullakin perheellä oli käytössään yksi huone ja yhteinen keittiö, jossa oli kolme hellaa. Lapsia oli paljon. Talon toisessa päädyssä asui majakkamestari kahta huonetta, sillä hänen katsottiin olevan hieman parempaa väkeä. Jussarön asukasmäärä kasvoi tasaisesti luvun lopulla saarella asui vakituisesti jo yli 70 henkeä, joista 30 oli lapsia. Lapsille tarvittiin opetusta, ja kiertokoulun toiminta käynnistyi Katsottiin, että koululla oli tärkeä merkitys, koska luotsinoppiin aikovien nuorten tuli osata sekä lukea että kirjoittaa.

5 kohtalok k a at vuodet Varsinkin vuonna 1912 Jussarössä koettiin dramaattisia vaiheita. Venäläistämistoimien johdosta maan majakka- ja luotsilaitokset alistettiin Venäjän meriministeriölle ja luotsit määrättiin muun muassa kantamaan venäläisiä univormuja. Vastalauseena Jussarön kaikki kuusi luotsia sanoutuivat irti toimistaan ja jättivät saaren. Saman tekivät myös useimmat luotsilaitoksen upseereista ja virkamiehistä sekä yli puolet maan luotsi- ja majakkahenkilökunnasta. Esivalta uhkasi rangaistuksilla, mutta sellaisia ei kuitenkaan pantu toimeen. Viranomaiset toivat Jussarön luotsitoimintaa hoitamaan kaksi niin kutsuttua ryssänluotsia, jotka majoitettiin läheiselle Espingskärin saarelle. Jussarössä ei vältytty myöskään inhimillisiltä murhenäytelmiltä. Samaisen vuoden 1912 myrskyisenä syysyönä katosivat majakkamestari Brunnström ja hänen lankonsa merelle. Miehet olivat lainanneet naapurilta veneen ja lähteneet kalaan; veneestä löydettiin myöhemmin vain maihin ajautunut spriipurjeen masto. Niinikään vuonna 1912 jussaröläisten eristynyt elämä helpottui sikäli, että säännöllinen postiliikenne saarelle alkoi. Jo samana keväänä asukkaat saattoivatkin lehdistään lukea matkustajalaiva Titanicin uppoamisesta, joka järkytti koko maailmaa. Parin vuoden kuluttua puhkesi ensimmäinen maailmansota, mikä tiesi Jussarön toimintojen alasajoa ja saaren pimenemistä. Luotsilaitoksen toiminta oli jo lamautunut, nyt sammutettiin jopa majakka. Sodan tähden Jussarö alkoi kiinnostaa Venäjän sodanjohtoa strategisena kohteena. Jussarön pohjoispuolella olevalle Långörenin kalliosaarelle rakennettiin rannikkolinnake, jossa oli neljä etelään suunnattua kanuunaa. Sundharun luodolle, pari merimailia Jussaröstä lounaaseen rakennettiin vuonna 1922 Suomen ensimmäinen miehittämätön majakka. Vanha majakka jäi vaille käyttöä ja huoltoa. Talvisodan viimeisenä päivänä, päivää ennen Moskovan 1940 rauhansopimusta, majakan yläosa räjäytettiin suomalaisten sotilasviranomaisten käskystä. Hankoniemi oli määrätty vuokrattavaksi Neuvostoliitolle ja pelättiin, että Jussarön vanha majakka olisi ollut aivan liian näkyvä maamerkki. malminlouhinta a sa aren vangit 1800-luvun alussa läntisellä Uudellamaalla toimi monta rautaruukkia, jotka kaikki olivat miltei täysin riippuvaisia ruotsalaisesta rautamalmista. Vuosina käydyn Suomen sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi, ja maan omien malmivarojen etsintää alettiin tehostaa. Katseet suunnattiin Jussaröhön ja 1814 löydettiin malmiesiintymä pieneltä Lerharun saarelta, kaksi kilometriä Jussaröstä itään. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 1834 löydettiin toinen lupaava malmiesiintymä Jussarön saaren pohjoisosasta. Alueelle tehtiin kaivosvaltaus ja malmin louhinta aloitettiin jo samana vuonna. Työ jatkui muutamia vuosia miehen voimin. Louhittua malmia oli kuitenkin vaikea saada kaupaksi, koska rautaruukeilla oli edelleen lupa tuoda malmia Ruotsista. Kaivostoimintaa harjoitettiin alkuun enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. Porattiin ja räjäytettiin, ja irti saatu malmi koottiin tynnyreihin ja hissattiin maan pinnalle, ensin käsivoimin ja sittemmin hevosvetoisilla kiertovinttureilla. Syvimmät kaivoskuilut ulottuivat 48 metriin, joten miehet työskentelivät meren pohjatason alapuolella. Jussarön sataman länsipuolisella niityllä on vanha punainen luotsimökki, Kullakoja. Sen ohi vievän luontopolun varrella on vanha, nyt veden täyttämä avolouhos. Sitä katsellessa voi samalla pohdiskella, millaiset olosuhteet kaivoksessa 150 vuotta sitten vallitsivat. Olosuhteet olivat ankarat. Tuotantokustannusten pienentämiseksi Jussarön kaivoksessa ryhdyttiin käyttämään Viaporista eli nykyisestä Suomenlinnasta tuotua vankityövoimaa. Vangit oli tuomittu ns. irtolaisuudesta, eli heillä ei ollut vakituista työpaikkaa eikä asuntoa. Syksystä 1842 lähtien malmia ryhdyttiin louhimaan ympärivuotisesti, ja muutamaa vuotta myöhemmin kaivoksen miesvahvuus oli 90 vankia, 51 sotilasta ja neljä vanginvartijaa. Näinä aikoina Jussarön kaivosyhteisössä oli muun muassa suuri kasarmi, johon kuului oma kirkko, sairastupa ja leipomo. Tammisaaren piirilääkäri teki vierailuja saarelle ja pappi kävi säännöllisesti pitämässä jumalanpalveluksia. Keväällä 1854 englantilaiset ja ranskalaiset sotalaivat purjehtivat Itämerellä, koska käynnissä oli Krimin sota. Vangit siirrettiin Jussaröstä Hämeenlinnan vankilaan ja kaivokselle he palasivat vasta parin vuoden kuluttua. Vuonna 1861 kaivos suljettiin lopullisesti. Oli ajateltu, että se olisi voitu myydä, mutta yhtään ostajaa ei ilmaantunut. Rakennukset ja irtaimisto huutokaupattiin ja kuljetettiin pois saarelta. Jussarössä oli yhdeksästä eri malmiosta louhittu yhteensä noin tonnia raakamalmia. Merkillinen ajanjakso saaren historiassa päättyi. Tänään siitä ovat jäljellä vain veden täyttämät kaivoskuilut.

6 viime hetkellä Göran Wikström tuntee Jussarön kuin omat taskunsa. Hän on työskennellyt kaivoksessa, jonka toiminta käynnistyi uudelleen 1950-luvulla, ja ajaa nykyään taksivenettä Skåldön Sommaröstä Jussarön saarelle ja toimii samalla myös oppaana. Kun Vuoksenniska Oy alkoi 1950-luvun puolivälissä etsiä rautamalmia Jussaröstä, oli Göran Wikström eräs heistä, jotka metsästivät malmia jytyyttämällä timanttiporilla reikiä kallioon. Varsinainen kaivostoiminta käynnistyi 1961 ja merkitsi suurta taloudellista piristysruisketta saaristolle. Tämä tapahtui viime hetkillä. Suomi kärsi yhä sotien jälkiseurauksista, puutteesta ja työttömyydestä, ja valoisamman tulevaisuuden toivossa ihmiset olivat alkaneet hakeutua pois saarilta, monet Ruotsiin saakka. Jussarön kaivoksen ansiosta saaristo sai kymmenen vuotta lisää aikaa. Saaristolaiset kutsuivat Jussarötä yksinkertaisesti nimellä Ön eli Saari. Kaivoksen rakennusvaiheen aikana saarella uurasti 500 miestä, ja kun tuotanto käynnistyi, työtä oli tarjolla 200 miehelle. Monet saaristolaiset saivat toimeentulonsa Jussaröstä. Paitsi, että kaivos tarvitsi suuren määrän nuoria miehiä työskentelemään merenpohjan alle 170 metrin syvyyteen, saattoivat monet saariston pientilat toimittaa kaivosyhtiölle maitoa, perunoita ja jauhoja. Maan päällä tarvittiin myös veneenkuljettajia ja huoltohenkilökuntaa. Vuoksenniska piti meistä hyvän huolen. Yhtiö rakensi kerrostaloja, joissa kaivosmiehet asuivat viikot, ja tarjosi ruokaa halpaan hintaan. Ajankuluksi oli pelejä ja televisio ja jopa elokuvateatteri, Göran Wikström kertoo. Kaivokselle tuli työväkeä eri puolilta Suomea, ja vaikka kielivaikeudet olivat suuria emmekä aina oikein ymmärtäneet toistemme puheita, tulimme kuitenkin hyvin toimeen keskenämme. rahat käteen Palkkapäivinä saariston nuoret miehet saivat ensi kertaa elämässään sileitä seteleitä käteensä. Saaristossa oli eletty omavaraistaloudessa ja käteisestä oli aina ollut pula. Nyt alettiin ostaa uusia veneitä ja hankkia niihin tehokkaampia moottoreita. Jussarössä vallitsi alkoholinkäytön suhteen täydellinen kieltolaki, joten kun lauantai koitti, lähtivät nuoret miehet veneillä mantereelle juhlimaan. Hankoon oli perustettu Hyvonin tekstiilitehdas, jossa työskenteli nuoria tyttöjä kaikkialta Suomesta. Kun rahaa nyt oli, ajettiin taksilla Karjaan ja Hangon väliä ja elettiin iloista elämää viikonlopun ajan. Ja jos rahat loppuivat, piti vain odottaa seuraavaa tiliä. Viikollahan rahaa ei Jussarössä kulunut. pumpulia korviin Neliskanttisen tornin yhteydessä oli aikanaan kaivoksen murskaamo. Rikastamo puolestaan oli pyöreässä tornissa. Sen alta alkaa kaivoskuilu, joka ulottuu 246 metrin syvyyteen meren pinnasta. Kuilu on nykyään täynnä vettä. Kaivosmiehet matkasivat alas kaivokseen hissillä ja siirtyivät yhdystunnelin kautta 170 metrin syvyydessä olleille malmiesiintymille. Malmia louhittiin suurissa saleissa, jotka olivat jopa 70 metriä korkeita, 30 metriä pitkiä ja 10 metriä leveitä. Tunnelin varrelle oli louhittu huoltotiloja kuten verstaita ja ruokasali. Kaivoksessa kulki myös kolme ja puoli kilometriä rautatiekiskoja. Päivittäin maan pinnalle nostettiin noin sataa kuorma-auton lavallista vastaava määrä kivimateriaalia, joka rikastettiin saarella ja rahdattiin proomuilla Hankoniemelle Koverharin terästehtaalle. Noin 70 prosenttia kaikesta louhitusta kivestä päätyi jätemurskeeksi, joka kipattiin mereen niin että laaja lahti saaren itärannalla täyttyi. Olosuhteet alhaalla kaivoksessa olivat siedettävät, vaikka saattoivatkin olla vaaralliset. Noina aikoina ei työsuojelusta tiedetty. Kuulosuojainten virkaa ajoivat pumpulitukot korvissa, joten monista kaivosmiehistä tulikin puolikuuroja. Mutta onneksi suomalainen peruskallio on vakaata vaikka seinämiä pitkin toki välillä lirisikin hieman vettä, saatiin vuotokohdat tukittua sementillä. Kaivoksen toiminta-aikana sattui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Molemmissa tapauksissa työntekijä jäi kuljetusvaunun ruhjomaksi. Jussarön kaivosta on kiittäminen siitä, että Baggöntie rakennettiin Tammisaaresta Skåldön saarelle. Sitä ennen yhteys kiersi Boxin kautta, mistä pääsi pienellä lossilla väylän yli Torsöhön. Kaivostoiminta loppui äkillisesti vuonna Sulkemispäätös yllätti kaikki. Kolme vuotta aiemmin saarelle oli pystytetty uusi kaksikerroksinen konttorirakennus, ja kannattavuuden parantamiseksi suunnitelmissa oli myös lisätä vuosituotanto tonnista puoleen miljoonaan tonniin. Mutta teräksen hinta maailmalla laski rajusti, ja lisäksi Brasiliasta ja Intiasta oli löydetty rautamalmia, joka oli parempilaatuista ja halvempaa louhia. vanda alit sa apuvat Kun kaivos suljettiin, kaivoskuilut täytettiin vedellä. Valitettavasti tuolloin ei ajateltu rakennusten suojelua. Ei kestänyt kauan, kun vandaalit jo löysivät tiensä saarelle ja kävivät irtaimiston kimppuun vieden mennessään niin wc-pöntöt kuin lavuaaritkin. Kun puolustusvoimat ottivat saaren kokonaan haltuunsa, joutuivat hienot asuinrakennukset palvelemaan kaupunkisodankäynnin harjoitusnäyttämöinä. Tänään ikkunat ammottavat mustina ja tyhjinä ja koko hylätty kaivoskylä näyttää groteskilta luonnonkauniin ympäristön keskellä. Jussarötä hallinnoi nykyään metsähallitus, ja saaren läntinen puoli kuuluu osana Tammisaaren saariston kansallispuistoon. Merivartiosto, joka toimi Jussarön lounaiskolkassa vuodesta 1930 lähtien, muutti Skåldön Baggöhön syksyllä 2011.

7 Teksti: Tua Ranninen Käännös: Ilkka Pitkänen Valokuvat: Tua Ranninen, Viveca Blomberg, H-E Nyman Ulkoasu: Mikael Rehn Paino: Newprint Oy, Raisio 2013

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry

Rouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Kultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus

Kultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus Kultakaleeri A quaworld DM-kurssi kevät 2003 K arttaharjoitus Pekka Puomio PatricLindman Miikka Pyykkö MarkoPirinen TimoMäkinen Sami Juha KimNyström MikkoKemppinen Kultakaleerintarina Kultakaleeri lienee

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 NORRVIK Info 2015 Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 T E R V E T U L O A Lohjan Laivureiden Norrvikin saaritukikohtaan Ole ystävällinen ja merkitse yöpymisesi saunatuvassa olevaan

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.10.2013 SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Kuka olen, millä lihaksilla Aloitin melontaharrastukseni rakentamalla vanerikajakin kesällä 2006 Hankin 50-vuotislahjaksi oikean

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

B L O K A R K K IT EHDIT

B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I Peltosaaren toimistotalo toimii

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot