2 / Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2013. Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA"

Transkriptio

1 2 / 2013 Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA

2 SISÄLLYS 2/ Anna-Katariina Uusi-Illikainen on kehitysvammaisen Jennan avustaja. 26 Iidamari Moilanen ihastui japanilaisten hyväntahtoisuuteen. 60 Työ vei lähihoitaja Petri Sääskön Teneriffalle. 36 Aito tiimityö syntyy hoitoyhteisössä, kun reviirirajat unohdetaan. helmikuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ei mitään palkka-alea! 8 Ovatko hoiva-avustajat jo työelämässä? 10 Töihin vauvan jälkeen 11 Valtuustotempaus tulossa 12 Helmikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: perunasalaatti 16 Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä 21 Lähihoitajapäivänä erikoisteema 22 Lähihoitajakoulutus 20-vuotias 24 Koulutusohjelmat esittelyssä 1/10 26 Työssäoppiminen ulkomailla 30 Aromaterapiaa ruumiille ja sielulle 32 Miten lähimmäistä tuetaan? 34 Hyvä hoitaja saa sinutella 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Tiimityö vai hierarkia? 40 Uusi hoito psoriasikseen 42 Psyyke ja ravitsemus 45 Palasia sieltä täältä 46 Onko alkoholi in? 48 Nuorissa on voimaa 50 Lähihoitajasta on moneksi 52 Aika hyvä työpaikka Vantaalta 54 Tutustu TES:iin 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Petri Sääskön monta puolta 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Raisiosta 2 SUPER 2/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Anu Leskinen, Reija Narumo, Eeva Paljakka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Marjo Sajantola ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Koulutus, joka onnistui Lähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Asiaa juhlistettiin tammikuun lopussa teemaviikolla ja juhlavuosi näkyy koko vuoden SuPerin toiminnassa. Ja mikäs on juhliessa, kun 1990-luvun alussa kehitelty koulutus on osoittautunut menestykseksi. Valmistuneita lähihoitajia voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen hoivatyön perustaksi. Meitä ovat vuosikymmenten aikana hoitaneet apuhoitajat, perushoitajat ja lopulta lähihoitajat. Maailma muuttui, työnkuva laajeni ja nimikin vaihtui. Nykyään lähihoitajia voi kohdata vaikkapa laitoksessa, kotona tai toimenpidehuoneessa. He toimivat vanhusten, lasten, sairaiden ja vammaisten apuna palvelutaloissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, kotihoidossa, päiväkodeissa, kouluissa tai mielenterveystyössä. Kohtaat lähihoitajan myös terveyskeskuksen vastaanotossa tai hän on asettamassa hampaidenhoitovälinettä suuhusi. Esimerkkejä riittää. Koulutus ei parikymmentä vuotta sitten lähtenyt kitkatta liikkeelle. Työelämä vierasti lähihoitajia ja jopa SuPer vastusti aivan ensimmäistä koulutusuudistusta ja olisi halunnut jatkaa hyväksi koetun perushoitaja-nimen voimin. Erityisesti kotihoitoon kuitenkin katsottiin tarvittavan sellaisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka hallitsivat niin kodinhoidolliset tehtävät, sosiaalipuolen kuin terveydenhuollonkin osaamisen. Kun 65 oppilaitosta lopulta käynnisti lähihoitajakoulutuksen vuonna 1993, SuPer oli näkyvästi mukana tässä alkujaan 2,5-vuotisessa koulutuksessa. SuPer on tuosta asti tehnyt työtä lähihoitajien ja heidän tutkintonsa puolesta. Lähihoitajakoulutus oli syntyessään aikaansa edellä, joten myös lähihoitajat itse ovat saaneet tehdä työtä ennakkoluulojen murtamiseksi. 20 vuoden ajan jalostettu lähihoitajakoulutus on laaja-alaista, siitä löytyy valinnaisuutta ja se tunnetaan. Lähihoitajat saavat monipuolisen koulutuksen ja tarvittavaa erityisosaamista, tärkeää ihmisläheisyyttä unohtamatta. Koulutus ei ole vieraantunut työnteosta, koska sitä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tällä taataan se, että lähihoitaja kuuluu niihin harvoihin ammatteihin, joissa ei tarvitse kärsiä työttömyydestä.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 2 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat helmikuu maaliskuu Kalenteri Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Mieli 2013 kansalliset mielenterveyspäivät, Tampere, Suomen Mielenterveysseura Nainen 2013, Lahden messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer Laskiaistiistai SuPerin opintopäivät, Tampere Ystävänpäivä Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Kansainvälinen äidinkielen päivä Jäsenrekisterinhoitajakurssi, Helsinki, SuPer SuPerRaksa-talvipäivät, Ylläs Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Vanhuus rokkaa taas SuPer on jälleen mukana Vanhuus Rokkaa -konserttikiertueella, joka starttaa 12. maaliskuuta Turusta. Hyväntekeväisyyskonsertteja järjestetään kaikkiaan kuudella paikkakunnalla, viimeisin Tampere-talolla 3. huhtikuuta. Vanhuus Rokkaa -kiertue järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuman avulla halutaan tukea seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä sekä lisätä ikääntyneiden arvostusta. Kiertueen myötä SuPer haluaa muistuttaa, että vanhuuden tulee olla mielekästä aikaa, eikä ihmisen arvo vähene iän tai sairauden myötä. Esiintyjinä kiertueella ovat muun muassa Vicky Rosti, Pave Maijanen sekä Maarit ja Sami Hurmerinta. Esiintyjät vaihtelevat paikkakunnittain. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko jatkaa Vanhuus Rokkaa -kiertueen suojelijana myös tänä vuonna. Lisää tietoa konserteista löytyy osoitteesta Miten sinua johdetaan? Noin superilaiselle lähetetään helmikuun alussa sähköpostitse linkki verkkokyselyyn, jonka Tampereen yliopisto toteuttaa osana Dialogisen johtamisen tutkimusohjelmaa Dinnoa. Verkkokyselyn avulla SuPerin jäseniltä kerätään palautetta siitä, millaiseksi he kokevat työhyvinvoinnin, johtamisen, yhteistoiminnan, kehittämisen ja uudistumisen tilan työpaikoillaan. Tampereen yliopiston ja muiden yhteistyötahojen lisäksi myös SuPer pää- see jatkossa hyödyntämään tutkimustuloksia, ja tavoitteena onkin kehittää jäsenten työoloja uuden tiedon pohjalta. Verkkopohjaisessa kyselyssä on sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kohtia, joissa kokemuksista voi kertoa vapaamuotoisesti. Tulokset esitetään niin, ettei yksittäisiä vastaajia tunnista. Kysely on avoinna helmikuuta, ja vastaamiseen menee aikaa reilut puoli tuntia. Lisää tietoa tutkimusohjelmasta löytyy osoitteesta Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto 2. jakso, Kuopio, SuPer nyt on aika tarkistaa omat jäsentiedot. tutustua SuPer-almanakan tietopakettiin. tehdä ammattiosaston vuoden 2012 vuosikertomus ja tilinpäätös. hakea SuPerin loma-asuntoja kesäajalle. tutustua SuPerin Holiday Club -tarjontaan. ilmoittautua Kotihoidon koulutuspäiville. ilmoittautua Terve-Sos koulutustapahtumaan. nauttia laskiaisesta, syödä hernesoppaa ja laskiaispullaa. muistaa ystävää. laittaa ensimmäiset kesäkukkasiemenet itämään. ingimage 4 SUPER 2 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Tietoja, tietoja, tietoja töön ja siten helpottamaan päivähoidon arkea. Nyt helmikuussa kaikille työssä oleville jäsenillemme tarjoutuu taas uusi mahdollisuus vaikuttamiseen. Lähetämme jäsenrekisterissämme olevien jäsenten sähköpostiosoitteisiin linkin, josta voit kirjautua kyselytutkimukseen. Tässä Tampereen yliopiston alaisessa Dinno-hankkeen kyselyssä selvitetään teidän mielipiteitänne johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Vastaamalla kyselyyn voitte ottaa kantaa oman työyhteisönne johtamiskäytäntöihin ja moniin muihin seikkoihin. Toivon, että saamme teiltä taas paljon vastauksia, joita pystymme sitten hyödyntämään monissa eri yhteyksissä. Täällä SuPerin toimistolla olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, jota teiltä sieltä kentältä saamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä luottamusmiehiinne, ammattiosastoihinne, lähettäkää sähköpostia tai soittakaa tänne toimistoon. Kaikki palaute on meille arvokasta. Vain yhdessä ja yhteistyöllä voimme vaikuttaa ja parantaa teidän työolosuhteitanne siellä kentällä.. Terveisin Silja SuPer lähetti lasten päivähoidossa työskenteleville liitomme jäsenille päivähoitoa koskevan kyselyn loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yli 1200 jäsentä, ja saimme kerättyä paljon arvokasta tietoa. Tulemme käyttämään saatuja tietoja lasten päivähoidon kehittämistyössä monissa eri yhteyksissä. Varhaiskasvatussektorilla on tällä hetkellä monia epäkohtia, ja te kentällä toimivat työntekijät olette parhaita asiantuntijoita näiden epäkohtien korjaamisessa. Tammikuun alussa käynnistyi merkittävä lainsäädäntötyö, kun opetusministeri Jukka Gustafsson perusti työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Työryhmä on jo aloittanut työt, ja SuPer sai ryhmään myös oman pysyvän asiantuntijan paikan. Syksyllä toteutettu varhaiskasvatusselvitys valmistuu kohta. Tuloksia tulemme tuomaan näkyvästi julkisuuteen tänä vuonna. Tiedot eivät siis jää pölyttymään kirjahyllyyn yhtenä uutena raporttina, vaan niihin tulette törmäämään monissa eri yhteyksissä. Suurin toiveemme on se, että niillä tiedoilla pystytään ihan oikeasti vaikuttamaan myös tulevaan lainsäädäntäällä superin toimistolla olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, jota teiltä sieltä kentältä saamme. SUPER 2 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Silja Paavola unohtaisi puheet palkka-alesta On kestävän kasvun aika teksti henriikka hakkala Laahustavan talouden tervehdyttämiseksi etsitään kiivaasti keinoja. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessaan itselleen esittämän palkanalennuksen jälkeen keskustelun kärkipaikan nappasi palkka-ale. Kun sopimuskautta on vielä jäljellä vuosi, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivoo, että palkkojen leikkaamisella spekuloinnin sijaan voitaisiin keskittyä luomaan ja tukemaan kestävää kasvua. Mitä mieltä olet viimeaikaisesta palkka-alekeskustelusta, Silja Paavola? Sillä haetaan tietysti median kautta mielipidevaikuttavuutta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että superilaisten palkkaluokassa olevat ihmiset eivät millään muotoa voi ryhtyä palkka-aleen. Eikä se olisi suotavaa kansantaloudellisestikaan. Onko kysymyksessä mielestänne enemmänkin provokaatio kuin todellinen ehdotus? Provokaatio on aika voimakas ilmaisu, mutta ehkä mietinnässä oli sellainen ajatusmaailma, että ihmiset ovat ahneita. Mutta sitä me emme ole. Lähi- ja perushoitajien palkkaluokissa olevat ihmiset pyörittävät taloutta omissa kunnissaan, kaupungeissaan ja lähipiireissään. Siihen ei liity mitään yltiöpäistä. Liittyykö tällaiseen keskusteluun riskejä? Aiheuttaako se vastakkainasetteluja? Elinkeinoelämän keskusliitossa aloitettiin tämä keskustelu ehkä siksi, että halutaan vaikuttaa mielipiteisiin. Meillä on vielä koko vuosi jäljellä sopimusta, joten katsotaan rauhassa mihin asiat kehittyvät. Tosin EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilakin on todennut, että palkka-ale on epärealistinen. Palkka-ale tarkoittaisi koko valtio- ja kuntasektorilla verotulojen laskua. Tämä olisi välitön seuraus. Välillisiä seurauksia tulisi siitä, että kun ihmisillä ei ole ostovoimaa, rahan kierto vähenee entisestään. Silloin joutuisimme vain syvemmälle suohon. Palkka-alella me emme tästä rikastu. Mistä sitten pitäisi mieluummin keskustella? Tällä hetkellä halutaan kaikki kytkeä yhteen eläkkeet, työurat ja palkka. Ensimmäinen asia kuitenkin on uusien työpaikkojen luominen kestävällä kasvulla. Meillä laitetaan valtionhallin- 6 SUPER 2 /2013

7 Nuorille tarjolla työelämäosaamista Tänä vuonna STTK panostaa vahvasti nuorten työelämätaitoihin. Jo viime vuonna oppilaitoksiin ja TE-keskuksiin jaettu ja hyvin vastaanotettu Tervetuloa työelämään -opas saa nyt rinnalleen videon ja siihen liittyvän tenttipaperin opettajien käyttöön. Aineistossa nuorille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Näin halutaan helpottaa työelämään kiinnittymistä sekä estää ikäviä yllätyksiä ja syrjäytymistä. STTK:n Työelämään-kiertue jalkautuu ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tammi maaliskuussa. Kiertueella on mukana myös SuPer. Tietoa työelämästä ja kiertueesta löytyy verkkosivuilta Kansalaisvetoomus puhtaan veden puolesta non kautta paljon rahaa kestävän kasvun kehittämiseen, haetaan muun muassa innovatiivista teollisuutta tai biotekniikkaa. Lisäksi pitäisi katsoa omaa teknologista kehitystämme ja miettiä, mitä voimme myydä. Meillä on osaamista, mutta ehkä puuttuu taitoa myydä. Siihen pitäisi mielestäni panostaa. Meillä on esimerkiksi Venäjä-tietoutta, slaavilaisen kulttuurin tuntemusta ja siksi hyvät mahdollisuudet tehdä sinne kauppaa. Onko jotakin sellaista, jolla lähi- ja perushoitajien suuri joukko voisi osallistua taloustalkoisiin? Lähi- ja perushoitajan ammatti perustuu ihmisen tarpeista lähtevälle toiminnalle. Muuta siinä ei ole, kuin että jo nyt korkea työmoraali voidaan pitää jatkossa yhtä korkeana. Sen tuottavuus on siinä. Turhan monet työntekijät uupuvat, kun eivät voi tehdä työtä kunnolla. Jos heille sanotaan, että tee sitten vähemmän kunnolla, tehdään kyllä todella lyhytnäköistä politiikkaa. Tämä tapa kasvattaa eettistä kuormaa, joka syö tuottavuutta.. Ingimage SuPer on mukana Suomen ja muiden Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen kampanjassa puhtaan veden ja vesihuollon puolesta. Tavoitteena on kerätä vähintään miljoona nimeä, jotta EU:n komissio ottaisi käsittelyyn vaatimuksen siitä, että puhdas vesi ja vesihuolto on myös EU-kansalaisten perusoikeus. Suomessa vesihuolto on toistaiseksi hoidettu vastuullisesti. Uhkana kuitenkin on, että maailmanlaajuisesti toimivat vesialan jättiyritykset tutkivat markkinoita myös meillä ja saattavat antaa ostotarjouksia paikallisista vesilaitoksista. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa vesionperusoikeus.fi SUPER 2 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Työnantajat vasta pohtivat hoiva-avustajien tuloa alalle Hoiva-avustajien työllistymistilanne on vielä epäselvä. SuPer kysyi asiaa kahdelta suurelta työnantajalta. teksti henriikka hakkala ja minna lyhty Avustaviin hoitotehtäviin koulutettuja hoiva-avustajia valmistui viime vuonna 360. Kahdeksan kuukautta kestävässä koulutuksessa suoritetaan osia lähihoitajakoulutuksesta, jotka voi myöhemmin sisällyttää osaksi lähihoitajatutkintoa. SuPer suosittelee, että hoiva-avustajat suorittaisivat koko lähihoitajatutkinnon. Hoiva-avustajat eivät voi ottaa itsenäisesti vastuuta hoidosta, eikä heillä ole lääkehoitoon tarvittavia valmiuksia. Liitto korostaa, ettei hoiva-avustajilla saa korvata muuta koulutettua hoito- ja hoiva-alan henkilöstöä. Jos näin tapahtuu, niin seurauksena ovat hoidon laadun lasku, hoitovirheiden kasvu ja kustannusten nousu. Kysyimme kahdelta suurelta työnantajalta, miten he suhtautuvat hoivaavustajien työelämään tulemiseen. Marketta Kupiainen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen, onko Helsingin kaupungilla tällä hetkellä työvoimassa hoivaavustajia? Yksittäisiä hoiva-avustajia on otettu kotiavustajan sijaisuuksiin. Emme ole käyneet vielä keskusteluja siitä, minkälaista vakinaista työtä heille voisi tarjota. Mitä mieltä olette, onko hoiva-avustajille kysyntää? Asia vaatii laaja-alaisen keskustelun. Organisaatiomuutoksen vuoksi emme Pertti Karjalainen ole sitä vielä käyneet, joten en voi puhua muuta kuin omista ajatuksistani. Kotihoidossa voisi olla sopivia tehtäviä hoiva-avustajille. Pohdintaa vaatii sen selvittäminen, mitä hoiva-avustajat voisivat tehdä sairaalatyössä. Luulen, että aikaisintaan kesälomien jälkeen mietimme tarkemmin, onko meillä tarvetta hoiva-avustajille ja miten hoiva-avustajat auttaisivat hoidon kokonaisuutta. Koetteko, että pitää olla enemmän Palvelutaloissa harjoitellaan sähkökatkoksia varten Punainen Risti järjestää ensimmäisen valtakunnallisen valmiusharjoituksen 16. helmikuuta. Sydäntalviharjoitukseen osallistuu järjestön vapaaehtoisia yli 200 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Useilla paikkakunnilla valmiusharjoituksen tapahtumat järjestetään palvelutaloissa tai vanhainkodeissa. Vapaaehtoiset harjoittelevat sitä, miten toimittaisiin, jos poikkeuksellisen raju talvimyrsky katkoisi sähkölinjoja, vaurioittaisi lämmönjakelua ja puhelinverkkoa koko maassa. Harjoitukselle on suuri tarve, sillä Suomessa on ollut täl- laisia vakavia myrskyjä. Siksi harjoittelemme yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa normaaliolojen häiriötilanteessa. Samalla päivitämme paikalliset valmiussuunnitelmat, sanoo harjoitusta koordinoiva Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Ari Saarinen. Punainen Risti on perinteisesti järjestänyt lämminhenkisiä ystävänpäivän tapahtumia esimerkiksi juuri palvelutaloissa. Tänä vuonna vapaaehtoiset järjestävät mukavaa ja iloista ystävänpäivän ohjelmaa parin päivän viiveellä. Samalla he perehtyvät siihen, miten he voisivat auttaa viranomaisia ihmisten evakuoinnissa ja tilannetiedon välittämisessä tosipaikan tullen.. 8 SUPER 2 /2013

9 kokemusta ennen kuin voi muodostaa perustellun näkemyksen asiasta? Kuuntelemme mielellään, miten hoiva-avustajien sijoittuminen työelämään on lähtenyt muualla liikkeelle. Haluamme kuulla kokemuksia siitä, millaisia työnjakoja on tehty ja millaisissa yksiköissä heidän työskentelynsä on järkevää. Onko hoiva-avustajan ja lähihoitajan työnjaossa erityisiä haasteita? Se on keskeinen kysymys, sillä työnjako täytyy miettiä uudelleen. Nousee esille kysymys siitä, miten omahoitajuus muuttuisi. Hoiva-avustajat eivät voi tehdä kaikkia lähihoitajien tehtäviä, esimerkiksi lääkehoitolupia heillä ei ole. Työtä täytyy tehdä järkevästi, eikä päällekkäin. Koska ensimmäiset hoiva-avustajat ovat jo valmistuneet, miten aiotte suhtautua heihin työnhakijoina? Heitähän on koulutettu muualla päin Suomea, joten uskon, että he etsivät työtä kotiseudultaan. Nyt voimme palkata yksittäisiä hoiva-avustajia määräaikaisiin kotiavustajien tehtäviin. Attendo pohtii Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, kuuluuko Attendon työvoimaan tällä hetkellä hoiva-avustajia? Käsittääkseni meillä ei ole vielä yhtään hoiva-avustajaa töissä, mutta en ole asiasta satavarma. Toki koko ajan asiaa pohditaan. Olemme vasta saaneet Valviralta ensimmäiset toimiluvat, jotka mahdollistavat hoiva-avustajien palkkaamisen. Tilanne on se, että meidän hoivakodeistamme vasta muutamassa on toimilupa hoiva-avustajien työllistämiseen. Luvat sallivat, että koulutetusta hoitohenkilökunnasta noin kymmenen prosenttia saa olla hoiva-avustajia. Millaisiin tehtäviin hoiva-avustajat parhaiten soveltuisivat Attendossa? Hoiva-avustajat ovat tukemassa muuta hoitohenkilökuntaa. Työmotivaatio on työssä tärkeää. Pieniin yksiköihin hoiva-avustajia ei voi palkata, koska niissä saattaa olla vain yksi hoitaja ilta- tai yövuorossa, eikä hoivaavustaja saa työskennellä yksin. Hoiva-avustajat soveltuvat isompiin yksikköihin osaksi muuta työvoimaa. Aikooko Attendo palkata hoiva-avustajia, kun valmistuneet alkavat hakea töitä? Asia on ihan lapsen kengissä vielä, koska koulutuksen suorittaneita on niin vähän. Voisimme palkata, jos olisi hakijoita. Ennen sitä lupa-asiat pitää hoitaa kuntoon. En tiedä, pitääkö meidän hakea kaikkiin vanhoihin yksiköihin erikseen luvat Valviralta. Tämä on äärimmäisen säädeltyä liiketoimintaa. Olemme varovaisia, ettemme saa syytöstä laittomista työntekijöistä.. Yhteinen kieli lisää potilasturvallisuutta Terveydenhuollon eri ammattien kohdatessa syntyvät epäselvyydet voivat vaarantaa potilaiden hoitoa. Professori Tarja Kettunen Jyväskylän yliopistosta tarkasteli viestinnän mahdollisuuksia potilasturvallisuuden parantamisessa Lääkäripäivillä Helsingissä Kettusen mukaan omaa kykyä havaita eroja omassa ja muiden ammattiryhmien käsitteellistämisessä kannattaa harjoituttaa. Tärkeää on lisäksi avata omaa ajatteluaan yhteistyökumppaneille siten, että he voivat ymmärtää sitä. Keinoiksi tarjoutuvat herkkä kuunteleminen ja asioiden kuvaaminen ja niistä kertominen muilla kuin oman ammattiryhmän sisäisen kielenkäytön sanoilla. Palveluasumisen maksujärjestelmää uudistetaan ingimage Eläkeiän nosto ei riitä, myös työkyky huomioitava Yleistä keskustelua työurien pidentämisestä on käyty jo pitkään, mutta lähinnä eläkejärjestelmän ikärajojen nostamisesta. Työurien pidentämiseksi on välttämätöntä panostaa myös hyvään esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn. Suomessa jää jokaisena työpäivänä 110 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärin ihmistä on päivittäin sairauslomalla. Lääkinnällisellä ja ammatillisella kuntoutuksella on merkittävä rooli työkyvyn palauttamisessa ja edistämisessä tilanteessa, jossa se syystä tai toisesta on alentunut. Päävastuu työkyvystä on aina työntekijällä, mutta työnantajalla on päärooli työkyvyn johtamisesta työelämässä. Avire-yhtiöt muistuttavat, että työterveyshuolto toimii työnantajan ja työntekijän tukena ja sen rooli on siirtynyt ja siirtymässä entistä enemmän kokonaisvaltaiseen työkyvyn edistämiseen.. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kohtuullistaa asiakasmaksujärjestelmää muun muassa vanhusten palveluasumisessa. Asiakasmaksujärjestelmää uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen maksuja koskevat muutokset. Palveluasumiseen säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Lisäksi yhtenäistetään tehostetun palveluasumisen maksut ja säädetään niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Ehdotukset palveluasumisen asiakasmaksuja koskeviksi säädöksiksi on tarkoitus valmistella vuoden 2013 loppuun mennessä. SUPER 2 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Raha ratkaisee kotiäitiydessä teksti marjo sajantola Perheen taloudellinen tilanne on keskeinen vaikutin, kun naiset pohtivat työhön palaamisen ajankohtaa perhevapaiden jälkeen. Kotihoidon tuki on profiloitunut naisten tukimuodoksi, sillä tuen käyttäjistä miehiä on vain viisi prosenttia. Lähes kaikissa perheissä juuri äidit jatkavat vanhempainvapaakauden jälkeen lasten kotona hoitamista siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa naisten työhön paluusta perhevapaiden jälkeen ilmeni, että kolmannes äideistä oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen, puolet oli hoitovapaalla ja viidennes oli kotona ilman työpaikkaa ja työsuhdetta. Heistä moni teki keikkaja viikonlopputöitä saadakseen pysyvämmän otteen työelämästä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on kolmevuotias. Tulosten mukaan ratkaisut olivat yksilö- ja perhekohtaisia, samalla kun työtilanne saneli paluun ehtoja. Viidennes äideistä palasi työhön osin vastentahtoisesti miehen epävarman työtilanteen ja työttömyyden pakottamina. Vuonna 2011 niiden naisten, joiden nuorin lapsi on 3 6-vuotias, työvoimaosuus oli lähes 87 prosenttia. Suurin osa naisista tekee kokopäivätyötä. Pitkittynyt työstä poissaolo voi muodostua naisille loukuksi, joka nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää ammattitaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä. Pitkät kotihoidontukijaksot alentavat eläketuloa. Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Siksi pitäisi luoda joustavia työaikaratkaisuja, jotta työn ja hoivan yhdistäminen olisi pikkulapsivaiheessa mahdollista sekä vastaisi äitien ja perheiden odotuksia. Perhevapaalta palaavien äitien työhön paluuta voitaisiin helpottaa järjestämällä palaajan odotuksia ja toivomuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työhön pa- laavien äitien hyvinvointiin. Tutkimusraportti Perhevapaalta takaisin työelämään on luettavissa Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa www. ttl.fi > tutkimus > työ ja ihminen > tutkimusraportti 42.. Ingimage 10 SUPER 2 /2013

11 SuPer valtaa kunnanvaltuustot maaliskuussa Maaliskuussa alkava Valtaa valtuusto! -kampanja tekee superilaisten työtä ja koulutusta tunnetuksi kunnanvaltuustoissa ympäri Suomen. Tavoitteena on viedä kampanja kaikkiin Suomen kunnanvaltuustoihin ja tavoittaa niissä toimivat noin 9700 päättäjää. Kampanja on ajankohtainen muun muassa siksi, että lähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Lisäksi SuPer haluaa vaikuttaa siihen, että laadukkaat hyvinvointipalvelut turvataan nyt ja tulevina vuosina. Paikallisella vaikuttamisella on suuri merkitys, sillä valtuustot päättävät siitä, miten hyvin sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa tuotetaan, ja kuinka paljon henkilöstöä terveyskeskuksissa, päiväkodeissa ja kotihoidossa on. Kampanjan aikana ammattiosastot osallistuvat alueidensa kunnanvaltuustojen kokouksiin, joissa valtuutetuille jaetaan tietopaketteja lähihoitajakoulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen hyödyntämisestä, esimerkiksi lääkehoidosta. Valtuustoissa avataan keskustelua myös vanhuspalvelulain tilasta, valvonta-asioista, palvelujen ulkoistamisesta ja lomautuksista. Kampanjan myötä ammattiosastot sekä pääluottamusmiehet pyrkivät solmimaan entistä tiiviimpiä yhteistyösuhteita kuntapäättäjiin, jotta yhteyttä voidaan pitää myös jatkossa sekä myönteisissä että haasteellisimmissa tilanteissa.. Kunnille tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoon Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää viisi miljoonaa euroa valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joilla tuetaan ja edistetään vanhuspalvelulain toimeenpanoa kunnissa. Jo aiemmin vanhuspalvelulain toimeenpanoon on varattu valtionosuutta 82 miljoonaa euroa kehyskaudella. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa valtionosuutta. Painopisteenä ovat sellaiset hankkeet, joilla kehitetään ikääntyneen väestön kotiin vietäviä palveluja. Myös palveluissa toimivan henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen on otettava huomioon. Vanhuspalveluihin tarvitaan uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä, joista hyötyvät niin hoidettavat kuin hoitajatkin. Hoitajien työssä jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan hoidon toteutumiseksi. Kotiin vietävät palvelut ovat ikääntyneiden hyvinvoinnin yksi kulmakivi. Kuntoutus ja arjen tuki mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään ja vähentävät raskaamman laitoshoidon tarvet- ta, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson toteaa. Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Hankkeet toteutetaan vuosien aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo hakuun mukaan erityisesti suuria kehittämishankkeita. Hakuaika päättyy maaliskuun lopussa, ja valtionavustuspäätökset tehdään viimeistään kesäkuun lopussa. Laki ikääntyneen väestön tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tulee voimaan ingimage SuPerin jäsenkasvu jatkuu vahvana Superilaisten työ vahvan liiton puolesta on tuottanut tulosta. Vuoden 2012 Suosittele SuPeria -kampanja toi tuhatmäärin uusia jäseniä, ja jäsenmäärä ylitti rajapyykin. Kaikkien vuonna 2012 varsinaiseksi jäseneksi liittyneiden kesken arvottiin neljäkymmentä matkalahjakorttia. Voittajille on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti. SuPer kiittää kampanjaan osallistuneita ja toivottaa onnea matkalahjakortin voittaneille. Sairaanhoidon korvaustaksat verkossa Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausjärjestelmää uudistettiin siten, että Kela vahvistaa lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä tutkimukselle ja hoidolle taksan, joka ilmaisee suoraan asiakkaalle maksettavan korvauksen määrän. Taksa ei ole yläraja potilaalta perittävälle maksulle. Uudistuksen ansioista on helppo vertailla eri puolella Suomea yksityisistä terveydenhoitopalveluista perittäviä hintoja. Hinnat ovat verkossa hintavertailu. Asiakas voi kirjautua verkkopankkitunnuksillaan Kelan asiointipalveluun katsomaan, paljonko Kela on maksanut korvauksia sekä seurata lääke- ja matkakorvausten vuotuisen omavastuuosuutensa täyttymistä. Lisätietoja asiakkaalle: Liukkaus estää vanhusten talviulkoilun Toista kertaa toteutunut Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanja päättyi loppiaisena. Kolme kuukautta kestänyt kampanja keräsi 5710 ulkoilukertaa. Talviaikana päästiin vain puoleen viime vuoden kevään ja kesäkauden tuloksista. Kampanja osoitti, että erityisesti talviaikana vanhukset jäävät sisätiloihin. Ilman turvallista ulkoiluseuraa moni ei uskalla tai pääse ulos. Suurin este talviajan ulkoilulle on lähiympäristön kävelyteiden puutteellinen kunnossapito. Lisäksi tarvitaan runsaasti ulkoiluystäviä, kaikkina vuodenaikoina. Kampanja käynnistyy uudelleen 9. syyskuuta SUPER 2 /

12 helmikuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Suun terveys periytyy Astma pikaruuasta? Tutkimuksen mukaan hampurilaisia ja muuta pikaruokaa suosivat nuoret saattavat sairastua muita herkemmin astmaan ja kärsiä pahemmista oireista. Hedelmät ja vihannekset voivat puolestaan pienentää astmariskiä ja hillitä oireita. Astmaoireet näyttäisivät olevan yleisempiä ja pahempia vuotiailla nuorilla, jotka syövät pikaruokaa ainakin kolme kertaa viikossa. duodecim Tutkimusten perusteella monivitamiinivalmisteiden syöminen ei vaikuta elinikään. Vanhemmilla, isovanhemmilla ja muulla vastasyntyneen sekä taaperoikäisen lähipiirillä on ratkaiseva vaikutus lapsen suun terveydentilaan. Lapsen suun bakteerikanta alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen, ja kariesta aiheuttavien bakteerien kertyminen käynnistyy, kun ensimmäiset maitohampaat ovat puhjenneet. Ensimmäiset 2,5 ikävuotta ovat ratkaisevat. Vauvana ja pikkulapsena läheisiltä saatu suun bakteerikanta seuraa ihmistä koko tämän loppuiän. stt info Liikunta vähentää äitien masennusoireita Viisitoista prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita vuosi synnytyksen jälkeen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa selvisi, että eniten masennusoireita on yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Riittämättömästi liikkuvista äideistä masennusoireita oli kahdellakymmenellä prosentilla ja riittävästi liikkuvista kymmenellä prosentilla. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. Suositus on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa. ttl Mielenterveyspotilaan syöpää ei heti huomata Mielenterveyspotilaat kuolevat syöpään muita todennäköisemmin, vaikka syöpäkasvaimet eivät ole heillä tavallista yleisempiä. Syynä on australialaistutkijoiden mukaan mielenterveyspotilaiden syöpien riittämätön hoito ja se, että syövät todetaan heillä usein myöhempään. duodecim Ärtyneisyyttä energiajuomista Nuorten terveystapatutkimus paljastaa, että energiajuomien ja nuorten päivittäisten terveysoireiden välillä on yhteys. Energiajuomia käyttävien joukossa on kaksi kertaa enemmän päivittäisiä univaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä sekä heikotusta ja ärtyneisyyttä potevia. Yleisimpiä oireita ovat univaikeudet. tampereen yliopisto ingimage 12 SUPER 2 /2013

13 tammikuun kysymys oli: Teetkö vapaaehtoistyötä? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Uskon, että ihminen on äärimmäisen hyvä, ihmisen sielu on valtavan hauras eikä elämä ole kovin helppoa. kuvataiteilija nanna susi opettaja 1 2/ % aikaa on antaa. Sydänyhdistys on lähellä sydäntäni. elämä on kohdellut minua myös muuten kuin silkkihanskoilla. on mukava tavata uusia ihmisiä. vielä eläkkeelläkin pystyn olemaan avuksi. siinä saa itselle ja toisillekin hyvän fiiliksen. se on antoisaa. kivaa yhdessä tekemistä. meillä on MLL:n paikallisyhdistyksessä niin hyvä tekemisen meininki. Lamppuja sammuttamalla siivoamaton kotikin näyttää ihan kivalta. päätoimittaja hanna kangasniemi vauva 1/2013 Perheessä, jossa on hyvinvoiva ja tottelevainen koira, on todennäköisesti lempeitä ja onnellisia ihmisiä. lemmikkihoitajayrittäjä satu rusi koiramme 1-2/ vuotta sitten 70 % organisaatiot ajattelevat vain rahaa ja omaa etuaan, eivät oikeasti avuntarvitsijoita. olen työtön kahden pienen lapsen äiti, joten ensisijaisesti haen ansiotyötä. siitä ei saa rahaa. ei ole aikaa lastenlapsien hoidolta ja työltä. en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. valitettavasti itsellä ei ole voimia auttaa nyt ketään. työ vie kaiken voiman, en jaksa. kolmivuorotyössä ei aika riitä. Pieniin palkkoihin oli kyllästytty, ja lakko lähestyi entistä varmempana vaihtoehtona. Tulopoliittinen ratkaisu oli kaatunut ja sopimukset sanottu irti. Neuvottelut sentään jatkuivat. Lehden pääkirjoituksen otsikkona oli Sytytyslanka palaa. Haastatteluissa hoitajat olivat valmiita, jos lakkoon oli pakko mennä. Pääkirjoitus kuvasi henkeä näin: Liittojen toimistoissa on helppo työskennellä, kun voi havaita kentänkin olevan asetettujen tavoitteiden takana. Ilmeet ovat vakavat, vakavammat kuin koskaan. helmikuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. tammikuussa arpa suosi anna antilaa liedenpohjasta. onnittelut! apuhoitaja 2/1983 SUPER 2 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Perunasalaatista riittää reilummallekin ryhmälle teksti ja kuvat marjo sajantola Kun Anne Leppänen järjesti tupaantuliaiset, työkaverit varmistivat, että tarjolla on sitä perunasalaattia. Ylöjärveläinen perushoitaja Anne Leppänen purskahtaa nauruun, kun hän kuulee olevansa tunnettu hyvästä perunasalaatistaan. Mitään varsinaista tarinaa tähän tarjoiltavaan herkkuun ei liity, mutta sillä on jo oma historiansa. Siitä on jo vuosia, kun kutsuin työkavereita mökille ja tarjosin tätä perunasalaattia. He söivät sitä niin, että olivat ähkyssä. Sen jälkeen he ovat pyytäneet minua tekemään sitä erilaisiin juhliin. Työporukka Nokian terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on Annen mielestä mahtavaa porukkaa. Muutoksen tuulet puhaltavat Nokiallakin, mutta Anne toivoo, etteivät ne heikentäisi työpaikan hyvää yhteishenkeä. Anne Leppäsellä on lähes 35 vuoden työkokemus ja se on kertynyt pääosin Nokian terveyskeskuksessa. Hän valmistui perushoitajaksi Turussa 1978 ja teki sen jälkeen vain pari vuotta töitä Lempäälän terveyskeskuksessa, kunnes Nokia kutsui. Tapaan töissäni jo kolmatta sukupolvea nokialaisia. Osastollamme hoidetaan sisätautien ja kirurgian sekä joskus myös gynekologian potilaita. Ylöjärvelle Anne muutti toista vuotta sitten. Hänestä oli haikeaa lähteä Nokialta, missä hän keskustassa kulkiessaan tunnisti melkein kaikki vastaantulijat ainakin ulkonäöltä. Uusi kotitalo ihastutti kuitenkin jo ensisilmäyksellä ja hän oli valmis vaihtamaan kotikaupunkia, vaikka työmatka pitenikin. Nopeammin minä autolla täältä ajan kuin Nokialla kävelin tai pyöräilin työpaikalleni. Oma auto on välttämätön kolmivuorotyössä. Työyhteisö laatii itse työvuorolistat. Anne kertoo yövuorojen olevan niin haluttuja, että hän itse tekee niitä vain pari kuuden viikon jaksossa. Osa henkilöstöstä tekee mielellään pitkiä vuoroja, mutta Annen mielestä kahdeksassa tunnissa on tarpeeksi. Kun väsyy, virheriski kasvaa. Pitkällä aikavälillä liika paahtaminen kostautuu omassa kehossa. Työolojen on myös oltava sellaiset, että työntekijä voi hyvin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus pitää ruoka- ja kahvitauot. No, välillä mennään vaikka leipä hampaiden välissä, mutta ketään ei palvele se, jos työntekijä polttaa itsensä loppuun. Anne hyödyntää vuorottelumahdollisuutta kahdessa erässä. Ensimmäinen jakso meni mukavasti neljälle lapsenlapselle mummunvirkaa tehdessä. Toinen alkaa tuotapikaa. Vuorotteluvapaa tuli tosi tarpeeseen. Huomasin sen vasta vapaalla. Kun iltavuoron jälkeen tekee aamuvuoron, yöuni jää usein viiteen tuntiin. Ei sitä ihminen pitkään jaksa. Vapaalla nukuin pitkät yöunet ja vielä päikkärit päälle. Kokeileva kokki Perunasalaatin lisäksi Anne Leppänen tarjoilee mielellään muitakin salaatteja, sillä niitä on helppo tehdä isolle porukalle. Kun neljä lasta perheineen tulee syömään, se tarkoittaa 13 hengen pitoja. Väen määrällä ei ole väliä, Anne käyttää vain isompia kattiloita! Koska työpaikalla syön eväitä, teen kotona aina lämpöisen aterian. Harvoin meillä syödään valmisruokia. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, mutta nykyisin resepteissä on eksoottisia tahnoja ja kastikkeita, joita tarvitaan kuitenkin vain lusikallinen. Jätän väliin tai sovellan, sillä nämä tahnat eivät säily pitkään jääkaapissa. Hän ei enää muista, mistä löysi kuuluisan perunasalaattinsa ohjeen, mutta samaa ohjetta hän on periaatteessa käyttänyt aina. Ainoastaan kaprikset hän jättää pois. Suolaa ja sokeria hän laittaa aina välillä maistellen, että niitä tulee molempia sopivasti. Käytän Nicolaa, koska se on kiinteä peruna ja Granny Smith -omenoita, koska ne ovat mukavan kirpeitä, eivätkä tummu kovin herkästi. Joukkoon pilkon herkkukurkkua ja tavallista sipulia. Kastikkeen on oltava ylimaustettua, koska perunat ovat mietoja. Anne toteaa, että toki perunasalaattia voi tarjota nakkien kanssa tai grilliruokien raikastajana, mutta hyvää se on myös ihan sellaisenaankin vaikka leivän kera. Salaatti kannattaa tehdä aina edellisenä päivänä, jolloin se ehtii mehevöityä sopivaksi. Salaatti sopii tarjolle myös grillivartaiden kanssa. Niihin minulla on erinomainen ohje, mutta tähän en sitä anna! Se paljastetaan Nokian ammattiosaston verkkosivuilla, jossa aloitimme tämän vuoden alussa julkaista ruokapalstaa.. 14 SUPER 2 /2013

15 Perunasalaatti Pilko ja sekoita salaatiksi: Noin kilo kuorineen keitettyjä kiinteitä perunoita 2 Granny Smith -omenaa 2 suolakurkkua 1 iso sipuli Lisää pieni purkillinen kaprista, jos pidät siitä. Kastike: 1 purkki kermaviiliä 175 gramman tuubi Kruunu-majoneesia ½ tl valkopippuria 1 rkl sinappia suolaa maun mukaan sokeria hiven Sinapin voit jättää poiskin. Sekoita kastike salaatin kanssa. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai ainakin pari tuntia ennen tarjoilua. SUPER 2/

16 16 SUPER 2 /2013

17 Kehitysvammaisen avustaja opettaa ja kuntouttaa Anna-Katariinan ja jennan yhteinen päivä teksti liisa uusiniitty kuvat juha harju Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä sujuu kehitysvammaisen Jennan ehdoilla. Vaikka lapsi sitoo henkilökohtaisen avustajansa lähes täysin, tämä ehtii myös toteuttaa uusia hoitomuotoja ja kehittää arvokasta työergonomiaa. Rakennuksissa loistavat jo aamun valot, kun Anna- Katariina Uusi-Illikainen aloittaa seitsemältä työvuoroaan. Hän jättää autonsa pysäköintipaikalle ja kävelee parisataa metriä työpaikkaansa Kotopihlajaan. Rakennuksen murteellinen nimi kertoo, että ollaan Etelä-Pohjanmaan sydämessä, Seinäjoella sijaitsevan Eskoon palvelukeskuksessa. Lähihoitaja leimaa korttinsa ja siirtyy raportille. Työtoverit kokoontuvat oleskelutilana käytettävään takkahuoneeseen. Yö oli sujunut rauhallisesti, kuten meidän osastollamme yleensä, ja aamustakin tuntuu tulevan tavanomainen. Yöhoitaja kertoi, miten hänen vuoronsa sujui ja toisilta hoitajilta kuulin, mitä edellisiltana on tapahtunut, Anna-Katariina kertoo raportilta palattuaan. Laskostettuaan korillisen pyykkiä hänellä on hetki aikaa istahtaa ennen kuin avustettava herää.1960-luvulla rakennettu Kotopihlaja vaikuttaa kodinomaiselta. Ajoittainen koti se onkin monelle kehitysvammaiselle, joka tulee osastolle muutamasta päivästä parin viikon intervallihoitoon. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Kotopihlaja-osasto järjestää tilapäisasumista erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Tilapäisasumisella tuetaan myös asiakkaiden perheiden jaksamista sekä erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan kasvua ja itsenäistymistä. Kotopihlajassa kartoitetaan tuen ja avun tarvetta myös erilaisten tutkimusjaksojen aikana. Työssäni on sikäli pysyvyyttä, että samat ihmiset tulevat vuodesta toiseen. Meillä käy sekä lievästi että vaikeasti kehitysvammaisia asiakkaita. Työpäiväni vaihtelee heidän mukaansa. Vaihtelua tuovat asiakkaiden kuntoutus ja tutkimus. Anna-Katariina kuulee ääntelyä ja kiirehtii aulan takana olevaan huoneeseen. Hyvää huomenta Jenna, mä kuulin täältä jotain ääntä. Hoitaja laskee sängyn laidan alas. Isossa huoneessa on yksi sänky, kaksi pyörätuolia ja seisomalaite. Jenna, 11, on ollut Anna-Katariinan asiakas neljä vuotta. Kun Jennan intervallijakso alkaa, lähihoitaja keskittyy vain häneen. Muina aikoina hoitaja huolehtii talon toisista asiakkaista. Kinestetiikasta suuri apu Anna-Katariina kääntää Jennan selälleen ja aloittaa aamuvenyttelyt. Voimistelemme heti Jennan herättyä. Työstäni kolmasosa on perushoitoa ja kaksi kolmannesta leikkiä ja kuntoutusta. Toisaalta eroa on vaikea tehdä, koska ajattelen kuntoutusta kaiken aikaa. Jumppatuokion jälkeen on vuorossa Jennan pukeminen. Työstään hoitaja selviytyy yksin, mistä on kiittäminen kinestetiikka-menetelmää, jota Eskoossa on opiskeltu neljä vuotta. SUPER 2 /

18 Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikainen arvelee avustajan työstään kolmanneksen olevan hoitoa. Perushoitajan tutkinto takasi tietyt valmiudet, mutta ammatti on hioutunut vasta työssä. Terapeuttien opastukset ja neuvot ovat olleet tärkeitä avustettavien kuntoutuksessa. 2. Henkilökohtainen avustaja voi suunnitella työpäivänsä melko itsenäisesti ja mielikuvitustaan käyttäen. Anna-Katariina lähtee Jennan kanssa mielellään ulos Eskoon luontoon, uimahalliin tai ratsastamaan. Kinestetiikka perustuu siihen, että käytetään mahdollisimman paljon asiakkaan omia voimavaroja. En varsinaisesti nosta, vaan säilytän painon asiakkaan omalla vartalolla. Kuntohoitajamme, kinestetiikka-kouluttaja Seppo Hauta kouluttaa jatkuvasti koko henkilökuntaa. Minäkin olen käynyt hänen johdollaan perus- ja jatkokurssin. Anna-Katariina yrittää saada asiakkaan tekemään mahdollisimman paljon itse, jotta tämän taito kehittyisi. Kinestetiikka korostaa sitä, että liike on ihmisen tärkeimpiä perustoimintoja. Kehonkäyttö heikkenee, jos ihminen on vain passiivinen autettava. Kinestetiikan oppien mukaan Anna-Katariina ei nosta, vaan hän ottaa Jennan syliinsä ja tuota pikaa tyttö istuu pyörätuolissa. Kaikki tapahtuu kuin huomaamatta, liukuen, muttei kiireellä. Jonkun mielestä tämä saattaa olla hidasta, mutta yhtä kauan minulla menisi laittaa Jenna nostoliinoihin. Tulen koko ajan miettineeksi miten ja miksi teen näin, mitä tapahtuu, kun toimin tällä tavalla. Kinestetiikka on helpottanut paljon työtä. Ennen menetelmän omaksumista Anna-Katariina kärsi jatkuvista selkävaivoista ja mietti alan vaihtoa. Mielestäni kinestetiikka sopii kaikkeen hoitotyöhön, miksei kotona lastenhoitoonkin. Menetelmä on soveltava, eikä siinä opetella erityistä mallia. Tuttu asiakas helpottaa työtä Jenna istuu tukevasti tuolissa ja Anna-Katariina ehdottaa vaihtoehtoja, josta avustettava saa valita: Mennäänkö puurolle vai pestäänkö hampaat? Olen saanut lähihoitajan koulutuksen, mutta kuntoutuksen olen oppinut käytännössä. Siis hammaspesulle. Jennan aamutoimet ovat kestäneet noin tunnin. Ihmettelen, miten kiireettömästi kaikki on sujunut ja kuitenkin Anna-Katariina on koko ajan tehnyt töitä: voimisteluttanut tyttöä, jutellut sekä hoidettavalle että minulle, esittänyt tytölle kysymyksiä, joita tämä on joutunut ratkaisemaan, pukenut ja siirrellyt. Puhevammaisen kanssa keskustellessa hänen tuntemisestaan on suuri hyöty. Kun on kyse henkilöistä, jotka eivät puhu, erilaiset kommunikaatiomenetelmät korvaavat ja tukevat puhetta, ja vuorovaikutus on helpompaa. Asiakkaamme käyttävät esimerkiksi kuvia ja viittomia. Hampaat on pesty ja Anna-Katariina vie Jennan ruokailutilaan. Hän noutaa puurolautasen keittiöstä ja alkaa syöttää. Syöminen on hidasta, mutta kiirettä ei ole. Työtoverit valvovat kolmea pojanvesseliä aulan keskivaiheilla. Pojat ovat levittäneet autoratansa lattialle. Leikki sujuu sopuisasti, vaikka pikkupoikien tapaan välillä nahistellaankin. Hoitajien määrä vaihtelee asiakkaiden määrän mukaan. Jos joku sairastuu, saamme hyvin sijaisia. Meillä on neljän henkilön varahenkilöstö, ja onneksi Seinäjoella on oppilai- 18 SUPER 2 /2013

19 Tietokonevastaavana Anna-Katariina huolehtii, että sähköinen asiakastietojärjestelmä Effica pelaa. Hänen on helppo perehdyttää työtovereitaan tietokoneen käyttäjiksi, koska hoitotyö on hänelle itselleen tuttua. 4. Neljässä vuodessa Anna-Katariinalle ja Jennalle on kehittynyt luottava hoitosuhde. Kun keskinäinen kommunikointi sujuu, uusien asioiden oppiminenkin käy helpommin. tos, josta saamme opiskelijoita. Toisin kuin monissa muissa laitoksissa, meillä saattaa aamupäivä olla tavallista hiljaisempi, koska osa asiakkaistamme lähtee kouluun. Laitospaikat vähenevät Pitkäaikaista laitoshoitoa vaativien osastoja puretaan kaikkialla Suomessa. Pieniä hoitoyksiköitä perustetaan kaiken aikaa myös eri puolille Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymää. Anna- Katariina suhtautuu luottavasti tulevaisuuteensa: Minulle on sama, teenkö työtäni avopuolella vai laitosyksikössä. Työni jatkuu joka tapauksessa, vaikka seinät ja palkanmaksaja vaihtuvat. Asiakkaat pysyvät ja meillä riittää töitä. Kehitysvammaiset lapset, nuoret ja aikuiset tarvitsevat jatkossakin tilapäishoitoa ja työntekijöiden tukea ja apua. Anna-Katariina palaa Jennan kanssa tämän huoneeseen. Hän siirtää tytön seisomatelineeseen ja ottaa mukaansa teelle. Aulassa on alkamassa lähihoitaja Pirkko Pohjosen vetämä aamupiiri, johon tulevat mukaan kaikki kymmenkunta lapsiasiakasta. Lapset saavat valita laulun. Jennan suosikki on Porsaita äidin oomme kaikki. Aamupiirin jälkeen Jenna on jälleen huoneessaan. Anna-Katariina harjoituttaa tytöllä vartalonhallintaa ja lihasten venytystä keltaisen jumppapallon avulla. Eskoossa ovat kuntohoitaja sekä fysio-, toiminta- ja puheterapeutit päivittäin läsnä. Se on suuri etu. Olen saanut lähihoitajan koulutuksen, mutta kuntoutuksen olen oppinut käytännössä. Terapeuteilta olen saanut arvokasta tietoa, kuinka asiakkaita hoidetaan kuntouttavasti. Jenna käy kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla, mutta se ei riitä. Suurimman osan kuntoutuksestaan hän saa päivittäin meiltä. Anna-Katariina painottaa, ettei hän kuntoutuksen isosta roolista huolimatta tee sitä niin sanotusti otsa rypyssä. Kyse on enemmänkin tavasta, kuinka suoriutua päivän toimista ottamalla huomioon asiakkaan toimintakyky. Työpäiviini kuuluu tietysti perusja lääkehoitoa, kirjaamista sekä palavereita vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, mutta vietämme lasten kanssa tavallista arkea leikkien, retkeillen, pelaillen ja ulkoillen. Eskoon monet harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta. Talossa on hyvät tilat ja laaja ympäristö. Paikasta löytyvät muun muassa oma uimahalli, aistihavaintokeskus, leikkikenttä ja noin kilometrin mittaisen luontopolku. Kärsimättömästä ei olisi alalle Kello lähestyy yhtätoista, ja Anna-Katariina alkaa pukea Jennaa ulos. Hoitaja vie tytön pyörätuolilla parin sadan metrin päässä olevaan ruokasaliin. Siellä käyvät syömässä sekä asiakkaat että henkilökunta. Tällä kertaa Jenna ei valitsekaan ruokaansa, vaan Anna-Katariina soseuttaa hänelle perunat ja lindströminpihvin. Hän ottaa toiselle lautaselle oman ruokansa. Jennalle ei ruoka maistu, mutta maito menee hitaasti alas. Kun katselen tunnista toiseen avustajan loputonta kärsivällisyyttä, en malta olla kysymättä: Palaako sinulta koskaan pinna? Anna-Katariina naurahtaa: Eipä juuri, paitsi silloin jos huomaan, että toinen tekee kiusaa. Tämä ei ole kärsimättömän työtä. Joskus voin toistaa kuukausia tiettyä asiaa. Edistymiseltä ei pidä odottaa liikoja. Työni SUPER 2 /

20 on paljolti sitä, että kannustan asiakkaita omatoimisuuteen. Työssä on myös paljon iloa. On palkitsevaa huomata, kun lapset kehittyvät ja oppivat. Heihin myös kiintyy. Jennasta on tullut minulle tärkeä ja läheinen. Meillä saa olla kivaa ja tunteita voi näyttää, mutta tämä on työtäni eikä hän ole minun lapseni. Avustajana en voi iltaisin murehtia, miten Jenna pärjää. Silti minun on tykättävä avustettavastani. Muuten en jaksaisi. Työ on antoisaa myös siksi, että Anna-Katariina pystyy pitkälti päättämään työpäivänsä sisällön. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työntekijät koulutetaan asiakkaidensa yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Laulan ja leikin mielelläni. Kuntoutusta voi tehdä huumorin ja leikin varjolla. Usein lähdemme ulos vaikkapa lastentapahtumiin. Tykkään lähteä lasten kanssa luontoretkelle ja pulkkamäkeen. Uimahallissa käymme useamman kerran viikossa. Joskus tuntuu, että vain mielikuvitus on rajana, miten työpäivän vietämme. Henkilökunnan tietokonevastaava Kotopihlajaan palaamisen jälkeen on aika laittaa avustettava päivälevolle. Jenna saa taas valita, kuunteleeko hän Miinaa ja Manua, Saapasjalkakissaa vai Kultakalaa. Saapasjalkakissa on mieluisin ja Anna-Katariina etsii kaapista cd:n. Hän jättää Jennan korkealaitaiseen sänkyynsä kuuloetäisyyden päähän ja kiirehtii tietokoneelle tekemään raporttia iltavuoroon tulevalle työtoverille. Anna-Katariinan työhön kuuluu myös asiakastietojärjestelmän ylläpito. Hän on neljän vuoden ajan hoitanut Effica-ohjelmaa, jonka piiriin kuuluu noin 350 kuntayhtymän työntekijää. Ratkon ongelmia ja opetan hoitajia käyttämän Efficaa. Minulle on etua siitä, että olen itse hoitaja. Jos en tietäisi hoidon sisällöstä mitään, voisi olla vaikea kouluttaa hoitajia tekniikkaan. Hoitajana puhun samaa kieltä koulutettavieni kanssa. Jennan levätessä Anna-Katariinalla on tauko, jonka aikana hän rupattelee työtovereidensa kanssa. Tämän jälkeen on vuorossa lyhyt neuvottelu erään asiakkaan kommunikaatiokuvista. Yhdessä työtovereiden kanssa mietitään, pitäisikö niihin tehdä muutoksia. Anna-Katariina Uusi-Illikainen käy vielä läpi iltavuoroon tulevan hoitajan kanssa Jennan kuulumiset. Jenna kuuntelee hoitajien keskustelua ja saa kertoa omia asioitaan siten, että Anna-Katariina antaa hänelle vaihtoehtoja. Jenna jää toisen hoitajan kanssa suunnittelemaan illan touhujaan. Anna-Katariina päättää päivän raportin ja huikkaa avustettavalleen: Heippa, ja huomenna nähdään.. Tänään töissä kuka Pietarsaaressa syntynyt Anna-Katariina Uusi-Illikainen, 32, valmistui vuonna 1999 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Kaksoistutkintoon kuuluivat koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto sekä lähihoitajan perusopinnot. Vammaistyöhön suuntaavat opinnot hän suoritti Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksessa, josta valmistui lähihoitajaksi työ ja työura Valmistumisen jälkeen hän tuli Kotopihlajaan hoitajaksi. Työsuhde vakinaistettiin vuonna Pääsääntöinen avustaja, väliajat hoitajana. Toisena työnä sähköisen asiakastieto järjestelmä Effican hoitaminen. perhe Sinkku harrastukset Hiihto, geokätkentä, matkustelu kavereiden kanssa. parasta työssä Ihanat, mielenkiintoiset ja erilaiset asiakkaat. Iso työhön liittyvä verkosto kuten perheet, päiväkodit, työtoverit, opettajat ja terapeutit. ikävintä työssä Joskus tympäisee kolmivuorotyö, muttei sekään aina. 20 SUPER 2 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot