2 / Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2013. Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA"

Transkriptio

1 2 / 2013 Juhlavuosi: 20-vuotias lähihoitajakoulutus on ollut suuri menestys RAKKAUTTA JA ROKKIA

2 SISÄLLYS 2/ Anna-Katariina Uusi-Illikainen on kehitysvammaisen Jennan avustaja. 26 Iidamari Moilanen ihastui japanilaisten hyväntahtoisuuteen. 60 Työ vei lähihoitaja Petri Sääskön Teneriffalle. 36 Aito tiimityö syntyy hoitoyhteisössä, kun reviirirajat unohdetaan. helmikuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ei mitään palkka-alea! 8 Ovatko hoiva-avustajat jo työelämässä? 10 Töihin vauvan jälkeen 11 Valtuustotempaus tulossa 12 Helmikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: perunasalaatti 16 Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä 21 Lähihoitajapäivänä erikoisteema 22 Lähihoitajakoulutus 20-vuotias 24 Koulutusohjelmat esittelyssä 1/10 26 Työssäoppiminen ulkomailla 30 Aromaterapiaa ruumiille ja sielulle 32 Miten lähimmäistä tuetaan? 34 Hyvä hoitaja saa sinutella 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Tiimityö vai hierarkia? 40 Uusi hoito psoriasikseen 42 Psyyke ja ravitsemus 45 Palasia sieltä täältä 46 Onko alkoholi in? 48 Nuorissa on voimaa 50 Lähihoitajasta on moneksi 52 Aika hyvä työpaikka Vantaalta 54 Tutustu TES:iin 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Petri Sääskön monta puolta 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Raisiosta 2 SUPER 2/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Anu Leskinen, Reija Narumo, Eeva Paljakka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Marjo Sajantola ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Koulutus, joka onnistui Lähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Asiaa juhlistettiin tammikuun lopussa teemaviikolla ja juhlavuosi näkyy koko vuoden SuPerin toiminnassa. Ja mikäs on juhliessa, kun 1990-luvun alussa kehitelty koulutus on osoittautunut menestykseksi. Valmistuneita lähihoitajia voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen hoivatyön perustaksi. Meitä ovat vuosikymmenten aikana hoitaneet apuhoitajat, perushoitajat ja lopulta lähihoitajat. Maailma muuttui, työnkuva laajeni ja nimikin vaihtui. Nykyään lähihoitajia voi kohdata vaikkapa laitoksessa, kotona tai toimenpidehuoneessa. He toimivat vanhusten, lasten, sairaiden ja vammaisten apuna palvelutaloissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, kotihoidossa, päiväkodeissa, kouluissa tai mielenterveystyössä. Kohtaat lähihoitajan myös terveyskeskuksen vastaanotossa tai hän on asettamassa hampaidenhoitovälinettä suuhusi. Esimerkkejä riittää. Koulutus ei parikymmentä vuotta sitten lähtenyt kitkatta liikkeelle. Työelämä vierasti lähihoitajia ja jopa SuPer vastusti aivan ensimmäistä koulutusuudistusta ja olisi halunnut jatkaa hyväksi koetun perushoitaja-nimen voimin. Erityisesti kotihoitoon kuitenkin katsottiin tarvittavan sellaisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka hallitsivat niin kodinhoidolliset tehtävät, sosiaalipuolen kuin terveydenhuollonkin osaamisen. Kun 65 oppilaitosta lopulta käynnisti lähihoitajakoulutuksen vuonna 1993, SuPer oli näkyvästi mukana tässä alkujaan 2,5-vuotisessa koulutuksessa. SuPer on tuosta asti tehnyt työtä lähihoitajien ja heidän tutkintonsa puolesta. Lähihoitajakoulutus oli syntyessään aikaansa edellä, joten myös lähihoitajat itse ovat saaneet tehdä työtä ennakkoluulojen murtamiseksi. 20 vuoden ajan jalostettu lähihoitajakoulutus on laaja-alaista, siitä löytyy valinnaisuutta ja se tunnetaan. Lähihoitajat saavat monipuolisen koulutuksen ja tarvittavaa erityisosaamista, tärkeää ihmisläheisyyttä unohtamatta. Koulutus ei ole vieraantunut työnteosta, koska sitä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tällä taataan se, että lähihoitaja kuuluu niihin harvoihin ammatteihin, joissa ei tarvitse kärsiä työttömyydestä.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 2 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat helmikuu maaliskuu Kalenteri Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Mieli 2013 kansalliset mielenterveyspäivät, Tampere, Suomen Mielenterveysseura Nainen 2013, Lahden messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer Laskiaistiistai SuPerin opintopäivät, Tampere Ystävänpäivä Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer Kansainvälinen äidinkielen päivä Jäsenrekisterinhoitajakurssi, Helsinki, SuPer SuPerRaksa-talvipäivät, Ylläs Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Vanhuus rokkaa taas SuPer on jälleen mukana Vanhuus Rokkaa -konserttikiertueella, joka starttaa 12. maaliskuuta Turusta. Hyväntekeväisyyskonsertteja järjestetään kaikkiaan kuudella paikkakunnalla, viimeisin Tampere-talolla 3. huhtikuuta. Vanhuus Rokkaa -kiertue järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuman avulla halutaan tukea seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä sekä lisätä ikääntyneiden arvostusta. Kiertueen myötä SuPer haluaa muistuttaa, että vanhuuden tulee olla mielekästä aikaa, eikä ihmisen arvo vähene iän tai sairauden myötä. Esiintyjinä kiertueella ovat muun muassa Vicky Rosti, Pave Maijanen sekä Maarit ja Sami Hurmerinta. Esiintyjät vaihtelevat paikkakunnittain. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko jatkaa Vanhuus Rokkaa -kiertueen suojelijana myös tänä vuonna. Lisää tietoa konserteista löytyy osoitteesta Miten sinua johdetaan? Noin superilaiselle lähetetään helmikuun alussa sähköpostitse linkki verkkokyselyyn, jonka Tampereen yliopisto toteuttaa osana Dialogisen johtamisen tutkimusohjelmaa Dinnoa. Verkkokyselyn avulla SuPerin jäseniltä kerätään palautetta siitä, millaiseksi he kokevat työhyvinvoinnin, johtamisen, yhteistoiminnan, kehittämisen ja uudistumisen tilan työpaikoillaan. Tampereen yliopiston ja muiden yhteistyötahojen lisäksi myös SuPer pää- see jatkossa hyödyntämään tutkimustuloksia, ja tavoitteena onkin kehittää jäsenten työoloja uuden tiedon pohjalta. Verkkopohjaisessa kyselyssä on sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kohtia, joissa kokemuksista voi kertoa vapaamuotoisesti. Tulokset esitetään niin, ettei yksittäisiä vastaajia tunnista. Kysely on avoinna helmikuuta, ja vastaamiseen menee aikaa reilut puoli tuntia. Lisää tietoa tutkimusohjelmasta löytyy osoitteesta Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto 2. jakso, Kuopio, SuPer nyt on aika tarkistaa omat jäsentiedot. tutustua SuPer-almanakan tietopakettiin. tehdä ammattiosaston vuoden 2012 vuosikertomus ja tilinpäätös. hakea SuPerin loma-asuntoja kesäajalle. tutustua SuPerin Holiday Club -tarjontaan. ilmoittautua Kotihoidon koulutuspäiville. ilmoittautua Terve-Sos koulutustapahtumaan. nauttia laskiaisesta, syödä hernesoppaa ja laskiaispullaa. muistaa ystävää. laittaa ensimmäiset kesäkukkasiemenet itämään. ingimage 4 SUPER 2 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Tietoja, tietoja, tietoja töön ja siten helpottamaan päivähoidon arkea. Nyt helmikuussa kaikille työssä oleville jäsenillemme tarjoutuu taas uusi mahdollisuus vaikuttamiseen. Lähetämme jäsenrekisterissämme olevien jäsenten sähköpostiosoitteisiin linkin, josta voit kirjautua kyselytutkimukseen. Tässä Tampereen yliopiston alaisessa Dinno-hankkeen kyselyssä selvitetään teidän mielipiteitänne johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Vastaamalla kyselyyn voitte ottaa kantaa oman työyhteisönne johtamiskäytäntöihin ja moniin muihin seikkoihin. Toivon, että saamme teiltä taas paljon vastauksia, joita pystymme sitten hyödyntämään monissa eri yhteyksissä. Täällä SuPerin toimistolla olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, jota teiltä sieltä kentältä saamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä luottamusmiehiinne, ammattiosastoihinne, lähettäkää sähköpostia tai soittakaa tänne toimistoon. Kaikki palaute on meille arvokasta. Vain yhdessä ja yhteistyöllä voimme vaikuttaa ja parantaa teidän työolosuhteitanne siellä kentällä.. Terveisin Silja SuPer lähetti lasten päivähoidossa työskenteleville liitomme jäsenille päivähoitoa koskevan kyselyn loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yli 1200 jäsentä, ja saimme kerättyä paljon arvokasta tietoa. Tulemme käyttämään saatuja tietoja lasten päivähoidon kehittämistyössä monissa eri yhteyksissä. Varhaiskasvatussektorilla on tällä hetkellä monia epäkohtia, ja te kentällä toimivat työntekijät olette parhaita asiantuntijoita näiden epäkohtien korjaamisessa. Tammikuun alussa käynnistyi merkittävä lainsäädäntötyö, kun opetusministeri Jukka Gustafsson perusti työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Työryhmä on jo aloittanut työt, ja SuPer sai ryhmään myös oman pysyvän asiantuntijan paikan. Syksyllä toteutettu varhaiskasvatusselvitys valmistuu kohta. Tuloksia tulemme tuomaan näkyvästi julkisuuteen tänä vuonna. Tiedot eivät siis jää pölyttymään kirjahyllyyn yhtenä uutena raporttina, vaan niihin tulette törmäämään monissa eri yhteyksissä. Suurin toiveemme on se, että niillä tiedoilla pystytään ihan oikeasti vaikuttamaan myös tulevaan lainsäädäntäällä superin toimistolla olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, jota teiltä sieltä kentältä saamme. SUPER 2 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Silja Paavola unohtaisi puheet palkka-alesta On kestävän kasvun aika teksti henriikka hakkala Laahustavan talouden tervehdyttämiseksi etsitään kiivaasti keinoja. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessaan itselleen esittämän palkanalennuksen jälkeen keskustelun kärkipaikan nappasi palkka-ale. Kun sopimuskautta on vielä jäljellä vuosi, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivoo, että palkkojen leikkaamisella spekuloinnin sijaan voitaisiin keskittyä luomaan ja tukemaan kestävää kasvua. Mitä mieltä olet viimeaikaisesta palkka-alekeskustelusta, Silja Paavola? Sillä haetaan tietysti median kautta mielipidevaikuttavuutta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että superilaisten palkkaluokassa olevat ihmiset eivät millään muotoa voi ryhtyä palkka-aleen. Eikä se olisi suotavaa kansantaloudellisestikaan. Onko kysymyksessä mielestänne enemmänkin provokaatio kuin todellinen ehdotus? Provokaatio on aika voimakas ilmaisu, mutta ehkä mietinnässä oli sellainen ajatusmaailma, että ihmiset ovat ahneita. Mutta sitä me emme ole. Lähi- ja perushoitajien palkkaluokissa olevat ihmiset pyörittävät taloutta omissa kunnissaan, kaupungeissaan ja lähipiireissään. Siihen ei liity mitään yltiöpäistä. Liittyykö tällaiseen keskusteluun riskejä? Aiheuttaako se vastakkainasetteluja? Elinkeinoelämän keskusliitossa aloitettiin tämä keskustelu ehkä siksi, että halutaan vaikuttaa mielipiteisiin. Meillä on vielä koko vuosi jäljellä sopimusta, joten katsotaan rauhassa mihin asiat kehittyvät. Tosin EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilakin on todennut, että palkka-ale on epärealistinen. Palkka-ale tarkoittaisi koko valtio- ja kuntasektorilla verotulojen laskua. Tämä olisi välitön seuraus. Välillisiä seurauksia tulisi siitä, että kun ihmisillä ei ole ostovoimaa, rahan kierto vähenee entisestään. Silloin joutuisimme vain syvemmälle suohon. Palkka-alella me emme tästä rikastu. Mistä sitten pitäisi mieluummin keskustella? Tällä hetkellä halutaan kaikki kytkeä yhteen eläkkeet, työurat ja palkka. Ensimmäinen asia kuitenkin on uusien työpaikkojen luominen kestävällä kasvulla. Meillä laitetaan valtionhallin- 6 SUPER 2 /2013

7 Nuorille tarjolla työelämäosaamista Tänä vuonna STTK panostaa vahvasti nuorten työelämätaitoihin. Jo viime vuonna oppilaitoksiin ja TE-keskuksiin jaettu ja hyvin vastaanotettu Tervetuloa työelämään -opas saa nyt rinnalleen videon ja siihen liittyvän tenttipaperin opettajien käyttöön. Aineistossa nuorille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Näin halutaan helpottaa työelämään kiinnittymistä sekä estää ikäviä yllätyksiä ja syrjäytymistä. STTK:n Työelämään-kiertue jalkautuu ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tammi maaliskuussa. Kiertueella on mukana myös SuPer. Tietoa työelämästä ja kiertueesta löytyy verkkosivuilta Kansalaisvetoomus puhtaan veden puolesta non kautta paljon rahaa kestävän kasvun kehittämiseen, haetaan muun muassa innovatiivista teollisuutta tai biotekniikkaa. Lisäksi pitäisi katsoa omaa teknologista kehitystämme ja miettiä, mitä voimme myydä. Meillä on osaamista, mutta ehkä puuttuu taitoa myydä. Siihen pitäisi mielestäni panostaa. Meillä on esimerkiksi Venäjä-tietoutta, slaavilaisen kulttuurin tuntemusta ja siksi hyvät mahdollisuudet tehdä sinne kauppaa. Onko jotakin sellaista, jolla lähi- ja perushoitajien suuri joukko voisi osallistua taloustalkoisiin? Lähi- ja perushoitajan ammatti perustuu ihmisen tarpeista lähtevälle toiminnalle. Muuta siinä ei ole, kuin että jo nyt korkea työmoraali voidaan pitää jatkossa yhtä korkeana. Sen tuottavuus on siinä. Turhan monet työntekijät uupuvat, kun eivät voi tehdä työtä kunnolla. Jos heille sanotaan, että tee sitten vähemmän kunnolla, tehdään kyllä todella lyhytnäköistä politiikkaa. Tämä tapa kasvattaa eettistä kuormaa, joka syö tuottavuutta.. Ingimage SuPer on mukana Suomen ja muiden Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen kampanjassa puhtaan veden ja vesihuollon puolesta. Tavoitteena on kerätä vähintään miljoona nimeä, jotta EU:n komissio ottaisi käsittelyyn vaatimuksen siitä, että puhdas vesi ja vesihuolto on myös EU-kansalaisten perusoikeus. Suomessa vesihuolto on toistaiseksi hoidettu vastuullisesti. Uhkana kuitenkin on, että maailmanlaajuisesti toimivat vesialan jättiyritykset tutkivat markkinoita myös meillä ja saattavat antaa ostotarjouksia paikallisista vesilaitoksista. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa vesionperusoikeus.fi SUPER 2 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Työnantajat vasta pohtivat hoiva-avustajien tuloa alalle Hoiva-avustajien työllistymistilanne on vielä epäselvä. SuPer kysyi asiaa kahdelta suurelta työnantajalta. teksti henriikka hakkala ja minna lyhty Avustaviin hoitotehtäviin koulutettuja hoiva-avustajia valmistui viime vuonna 360. Kahdeksan kuukautta kestävässä koulutuksessa suoritetaan osia lähihoitajakoulutuksesta, jotka voi myöhemmin sisällyttää osaksi lähihoitajatutkintoa. SuPer suosittelee, että hoiva-avustajat suorittaisivat koko lähihoitajatutkinnon. Hoiva-avustajat eivät voi ottaa itsenäisesti vastuuta hoidosta, eikä heillä ole lääkehoitoon tarvittavia valmiuksia. Liitto korostaa, ettei hoiva-avustajilla saa korvata muuta koulutettua hoito- ja hoiva-alan henkilöstöä. Jos näin tapahtuu, niin seurauksena ovat hoidon laadun lasku, hoitovirheiden kasvu ja kustannusten nousu. Kysyimme kahdelta suurelta työnantajalta, miten he suhtautuvat hoivaavustajien työelämään tulemiseen. Marketta Kupiainen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen, onko Helsingin kaupungilla tällä hetkellä työvoimassa hoivaavustajia? Yksittäisiä hoiva-avustajia on otettu kotiavustajan sijaisuuksiin. Emme ole käyneet vielä keskusteluja siitä, minkälaista vakinaista työtä heille voisi tarjota. Mitä mieltä olette, onko hoiva-avustajille kysyntää? Asia vaatii laaja-alaisen keskustelun. Organisaatiomuutoksen vuoksi emme Pertti Karjalainen ole sitä vielä käyneet, joten en voi puhua muuta kuin omista ajatuksistani. Kotihoidossa voisi olla sopivia tehtäviä hoiva-avustajille. Pohdintaa vaatii sen selvittäminen, mitä hoiva-avustajat voisivat tehdä sairaalatyössä. Luulen, että aikaisintaan kesälomien jälkeen mietimme tarkemmin, onko meillä tarvetta hoiva-avustajille ja miten hoiva-avustajat auttaisivat hoidon kokonaisuutta. Koetteko, että pitää olla enemmän Palvelutaloissa harjoitellaan sähkökatkoksia varten Punainen Risti järjestää ensimmäisen valtakunnallisen valmiusharjoituksen 16. helmikuuta. Sydäntalviharjoitukseen osallistuu järjestön vapaaehtoisia yli 200 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Useilla paikkakunnilla valmiusharjoituksen tapahtumat järjestetään palvelutaloissa tai vanhainkodeissa. Vapaaehtoiset harjoittelevat sitä, miten toimittaisiin, jos poikkeuksellisen raju talvimyrsky katkoisi sähkölinjoja, vaurioittaisi lämmönjakelua ja puhelinverkkoa koko maassa. Harjoitukselle on suuri tarve, sillä Suomessa on ollut täl- laisia vakavia myrskyjä. Siksi harjoittelemme yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa normaaliolojen häiriötilanteessa. Samalla päivitämme paikalliset valmiussuunnitelmat, sanoo harjoitusta koordinoiva Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäällikkö Ari Saarinen. Punainen Risti on perinteisesti järjestänyt lämminhenkisiä ystävänpäivän tapahtumia esimerkiksi juuri palvelutaloissa. Tänä vuonna vapaaehtoiset järjestävät mukavaa ja iloista ystävänpäivän ohjelmaa parin päivän viiveellä. Samalla he perehtyvät siihen, miten he voisivat auttaa viranomaisia ihmisten evakuoinnissa ja tilannetiedon välittämisessä tosipaikan tullen.. 8 SUPER 2 /2013

9 kokemusta ennen kuin voi muodostaa perustellun näkemyksen asiasta? Kuuntelemme mielellään, miten hoiva-avustajien sijoittuminen työelämään on lähtenyt muualla liikkeelle. Haluamme kuulla kokemuksia siitä, millaisia työnjakoja on tehty ja millaisissa yksiköissä heidän työskentelynsä on järkevää. Onko hoiva-avustajan ja lähihoitajan työnjaossa erityisiä haasteita? Se on keskeinen kysymys, sillä työnjako täytyy miettiä uudelleen. Nousee esille kysymys siitä, miten omahoitajuus muuttuisi. Hoiva-avustajat eivät voi tehdä kaikkia lähihoitajien tehtäviä, esimerkiksi lääkehoitolupia heillä ei ole. Työtä täytyy tehdä järkevästi, eikä päällekkäin. Koska ensimmäiset hoiva-avustajat ovat jo valmistuneet, miten aiotte suhtautua heihin työnhakijoina? Heitähän on koulutettu muualla päin Suomea, joten uskon, että he etsivät työtä kotiseudultaan. Nyt voimme palkata yksittäisiä hoiva-avustajia määräaikaisiin kotiavustajien tehtäviin. Attendo pohtii Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, kuuluuko Attendon työvoimaan tällä hetkellä hoiva-avustajia? Käsittääkseni meillä ei ole vielä yhtään hoiva-avustajaa töissä, mutta en ole asiasta satavarma. Toki koko ajan asiaa pohditaan. Olemme vasta saaneet Valviralta ensimmäiset toimiluvat, jotka mahdollistavat hoiva-avustajien palkkaamisen. Tilanne on se, että meidän hoivakodeistamme vasta muutamassa on toimilupa hoiva-avustajien työllistämiseen. Luvat sallivat, että koulutetusta hoitohenkilökunnasta noin kymmenen prosenttia saa olla hoiva-avustajia. Millaisiin tehtäviin hoiva-avustajat parhaiten soveltuisivat Attendossa? Hoiva-avustajat ovat tukemassa muuta hoitohenkilökuntaa. Työmotivaatio on työssä tärkeää. Pieniin yksiköihin hoiva-avustajia ei voi palkata, koska niissä saattaa olla vain yksi hoitaja ilta- tai yövuorossa, eikä hoivaavustaja saa työskennellä yksin. Hoiva-avustajat soveltuvat isompiin yksikköihin osaksi muuta työvoimaa. Aikooko Attendo palkata hoiva-avustajia, kun valmistuneet alkavat hakea töitä? Asia on ihan lapsen kengissä vielä, koska koulutuksen suorittaneita on niin vähän. Voisimme palkata, jos olisi hakijoita. Ennen sitä lupa-asiat pitää hoitaa kuntoon. En tiedä, pitääkö meidän hakea kaikkiin vanhoihin yksiköihin erikseen luvat Valviralta. Tämä on äärimmäisen säädeltyä liiketoimintaa. Olemme varovaisia, ettemme saa syytöstä laittomista työntekijöistä.. Yhteinen kieli lisää potilasturvallisuutta Terveydenhuollon eri ammattien kohdatessa syntyvät epäselvyydet voivat vaarantaa potilaiden hoitoa. Professori Tarja Kettunen Jyväskylän yliopistosta tarkasteli viestinnän mahdollisuuksia potilasturvallisuuden parantamisessa Lääkäripäivillä Helsingissä Kettusen mukaan omaa kykyä havaita eroja omassa ja muiden ammattiryhmien käsitteellistämisessä kannattaa harjoituttaa. Tärkeää on lisäksi avata omaa ajatteluaan yhteistyökumppaneille siten, että he voivat ymmärtää sitä. Keinoiksi tarjoutuvat herkkä kuunteleminen ja asioiden kuvaaminen ja niistä kertominen muilla kuin oman ammattiryhmän sisäisen kielenkäytön sanoilla. Palveluasumisen maksujärjestelmää uudistetaan ingimage Eläkeiän nosto ei riitä, myös työkyky huomioitava Yleistä keskustelua työurien pidentämisestä on käyty jo pitkään, mutta lähinnä eläkejärjestelmän ikärajojen nostamisesta. Työurien pidentämiseksi on välttämätöntä panostaa myös hyvään esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja työkykyyn. Suomessa jää jokaisena työpäivänä 110 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärin ihmistä on päivittäin sairauslomalla. Lääkinnällisellä ja ammatillisella kuntoutuksella on merkittävä rooli työkyvyn palauttamisessa ja edistämisessä tilanteessa, jossa se syystä tai toisesta on alentunut. Päävastuu työkyvystä on aina työntekijällä, mutta työnantajalla on päärooli työkyvyn johtamisesta työelämässä. Avire-yhtiöt muistuttavat, että työterveyshuolto toimii työnantajan ja työntekijän tukena ja sen rooli on siirtynyt ja siirtymässä entistä enemmän kokonaisvaltaiseen työkyvyn edistämiseen.. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kohtuullistaa asiakasmaksujärjestelmää muun muassa vanhusten palveluasumisessa. Asiakasmaksujärjestelmää uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen maksuja koskevat muutokset. Palveluasumiseen säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Lisäksi yhtenäistetään tehostetun palveluasumisen maksut ja säädetään niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Ehdotukset palveluasumisen asiakasmaksuja koskeviksi säädöksiksi on tarkoitus valmistella vuoden 2013 loppuun mennessä. SUPER 2 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Raha ratkaisee kotiäitiydessä teksti marjo sajantola Perheen taloudellinen tilanne on keskeinen vaikutin, kun naiset pohtivat työhön palaamisen ajankohtaa perhevapaiden jälkeen. Kotihoidon tuki on profiloitunut naisten tukimuodoksi, sillä tuen käyttäjistä miehiä on vain viisi prosenttia. Lähes kaikissa perheissä juuri äidit jatkavat vanhempainvapaakauden jälkeen lasten kotona hoitamista siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa naisten työhön paluusta perhevapaiden jälkeen ilmeni, että kolmannes äideistä oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen, puolet oli hoitovapaalla ja viidennes oli kotona ilman työpaikkaa ja työsuhdetta. Heistä moni teki keikkaja viikonlopputöitä saadakseen pysyvämmän otteen työelämästä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on kolmevuotias. Tulosten mukaan ratkaisut olivat yksilö- ja perhekohtaisia, samalla kun työtilanne saneli paluun ehtoja. Viidennes äideistä palasi työhön osin vastentahtoisesti miehen epävarman työtilanteen ja työttömyyden pakottamina. Vuonna 2011 niiden naisten, joiden nuorin lapsi on 3 6-vuotias, työvoimaosuus oli lähes 87 prosenttia. Suurin osa naisista tekee kokopäivätyötä. Pitkittynyt työstä poissaolo voi muodostua naisille loukuksi, joka nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää ammattitaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä. Pitkät kotihoidontukijaksot alentavat eläketuloa. Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Siksi pitäisi luoda joustavia työaikaratkaisuja, jotta työn ja hoivan yhdistäminen olisi pikkulapsivaiheessa mahdollista sekä vastaisi äitien ja perheiden odotuksia. Perhevapaalta palaavien äitien työhön paluuta voitaisiin helpottaa järjestämällä palaajan odotuksia ja toivomuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työhön pa- laavien äitien hyvinvointiin. Tutkimusraportti Perhevapaalta takaisin työelämään on luettavissa Työterveyslaitoksen sivuilla osoitteessa www. ttl.fi > tutkimus > työ ja ihminen > tutkimusraportti 42.. Ingimage 10 SUPER 2 /2013

11 SuPer valtaa kunnanvaltuustot maaliskuussa Maaliskuussa alkava Valtaa valtuusto! -kampanja tekee superilaisten työtä ja koulutusta tunnetuksi kunnanvaltuustoissa ympäri Suomen. Tavoitteena on viedä kampanja kaikkiin Suomen kunnanvaltuustoihin ja tavoittaa niissä toimivat noin 9700 päättäjää. Kampanja on ajankohtainen muun muassa siksi, että lähihoitajakoulutus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Lisäksi SuPer haluaa vaikuttaa siihen, että laadukkaat hyvinvointipalvelut turvataan nyt ja tulevina vuosina. Paikallisella vaikuttamisella on suuri merkitys, sillä valtuustot päättävät siitä, miten hyvin sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa tuotetaan, ja kuinka paljon henkilöstöä terveyskeskuksissa, päiväkodeissa ja kotihoidossa on. Kampanjan aikana ammattiosastot osallistuvat alueidensa kunnanvaltuustojen kokouksiin, joissa valtuutetuille jaetaan tietopaketteja lähihoitajakoulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen hyödyntämisestä, esimerkiksi lääkehoidosta. Valtuustoissa avataan keskustelua myös vanhuspalvelulain tilasta, valvonta-asioista, palvelujen ulkoistamisesta ja lomautuksista. Kampanjan myötä ammattiosastot sekä pääluottamusmiehet pyrkivät solmimaan entistä tiiviimpiä yhteistyösuhteita kuntapäättäjiin, jotta yhteyttä voidaan pitää myös jatkossa sekä myönteisissä että haasteellisimmissa tilanteissa.. Kunnille tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoon Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää viisi miljoonaa euroa valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joilla tuetaan ja edistetään vanhuspalvelulain toimeenpanoa kunnissa. Jo aiemmin vanhuspalvelulain toimeenpanoon on varattu valtionosuutta 82 miljoonaa euroa kehyskaudella. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa valtionosuutta. Painopisteenä ovat sellaiset hankkeet, joilla kehitetään ikääntyneen väestön kotiin vietäviä palveluja. Myös palveluissa toimivan henkilöstön työhyvinvointi ja sen kehittäminen on otettava huomioon. Vanhuspalveluihin tarvitaan uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä, joista hyötyvät niin hoidettavat kuin hoitajatkin. Hoitajien työssä jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan hoidon toteutumiseksi. Kotiin vietävät palvelut ovat ikääntyneiden hyvinvoinnin yksi kulmakivi. Kuntoutus ja arjen tuki mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään ja vähentävät raskaamman laitoshoidon tarvet- ta, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson toteaa. Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan joko yksin tai yhteistyössä muiden kanssa. Hankkeet toteutetaan vuosien aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö toivoo hakuun mukaan erityisesti suuria kehittämishankkeita. Hakuaika päättyy maaliskuun lopussa, ja valtionavustuspäätökset tehdään viimeistään kesäkuun lopussa. Laki ikääntyneen väestön tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tulee voimaan ingimage SuPerin jäsenkasvu jatkuu vahvana Superilaisten työ vahvan liiton puolesta on tuottanut tulosta. Vuoden 2012 Suosittele SuPeria -kampanja toi tuhatmäärin uusia jäseniä, ja jäsenmäärä ylitti rajapyykin. Kaikkien vuonna 2012 varsinaiseksi jäseneksi liittyneiden kesken arvottiin neljäkymmentä matkalahjakorttia. Voittajille on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti. SuPer kiittää kampanjaan osallistuneita ja toivottaa onnea matkalahjakortin voittaneille. Sairaanhoidon korvaustaksat verkossa Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausjärjestelmää uudistettiin siten, että Kela vahvistaa lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä tutkimukselle ja hoidolle taksan, joka ilmaisee suoraan asiakkaalle maksettavan korvauksen määrän. Taksa ei ole yläraja potilaalta perittävälle maksulle. Uudistuksen ansioista on helppo vertailla eri puolella Suomea yksityisistä terveydenhoitopalveluista perittäviä hintoja. Hinnat ovat verkossa hintavertailu. Asiakas voi kirjautua verkkopankkitunnuksillaan Kelan asiointipalveluun katsomaan, paljonko Kela on maksanut korvauksia sekä seurata lääke- ja matkakorvausten vuotuisen omavastuuosuutensa täyttymistä. Lisätietoja asiakkaalle: Liukkaus estää vanhusten talviulkoilun Toista kertaa toteutunut Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -haastekampanja päättyi loppiaisena. Kolme kuukautta kestänyt kampanja keräsi 5710 ulkoilukertaa. Talviaikana päästiin vain puoleen viime vuoden kevään ja kesäkauden tuloksista. Kampanja osoitti, että erityisesti talviaikana vanhukset jäävät sisätiloihin. Ilman turvallista ulkoiluseuraa moni ei uskalla tai pääse ulos. Suurin este talviajan ulkoilulle on lähiympäristön kävelyteiden puutteellinen kunnossapito. Lisäksi tarvitaan runsaasti ulkoiluystäviä, kaikkina vuodenaikoina. Kampanja käynnistyy uudelleen 9. syyskuuta SUPER 2 /

12 helmikuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Suun terveys periytyy Astma pikaruuasta? Tutkimuksen mukaan hampurilaisia ja muuta pikaruokaa suosivat nuoret saattavat sairastua muita herkemmin astmaan ja kärsiä pahemmista oireista. Hedelmät ja vihannekset voivat puolestaan pienentää astmariskiä ja hillitä oireita. Astmaoireet näyttäisivät olevan yleisempiä ja pahempia vuotiailla nuorilla, jotka syövät pikaruokaa ainakin kolme kertaa viikossa. duodecim Tutkimusten perusteella monivitamiinivalmisteiden syöminen ei vaikuta elinikään. Vanhemmilla, isovanhemmilla ja muulla vastasyntyneen sekä taaperoikäisen lähipiirillä on ratkaiseva vaikutus lapsen suun terveydentilaan. Lapsen suun bakteerikanta alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen, ja kariesta aiheuttavien bakteerien kertyminen käynnistyy, kun ensimmäiset maitohampaat ovat puhjenneet. Ensimmäiset 2,5 ikävuotta ovat ratkaisevat. Vauvana ja pikkulapsena läheisiltä saatu suun bakteerikanta seuraa ihmistä koko tämän loppuiän. stt info Liikunta vähentää äitien masennusoireita Viisitoista prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita vuosi synnytyksen jälkeen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa selvisi, että eniten masennusoireita on yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Riittämättömästi liikkuvista äideistä masennusoireita oli kahdellakymmenellä prosentilla ja riittävästi liikkuvista kymmenellä prosentilla. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. Suositus on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa. ttl Mielenterveyspotilaan syöpää ei heti huomata Mielenterveyspotilaat kuolevat syöpään muita todennäköisemmin, vaikka syöpäkasvaimet eivät ole heillä tavallista yleisempiä. Syynä on australialaistutkijoiden mukaan mielenterveyspotilaiden syöpien riittämätön hoito ja se, että syövät todetaan heillä usein myöhempään. duodecim Ärtyneisyyttä energiajuomista Nuorten terveystapatutkimus paljastaa, että energiajuomien ja nuorten päivittäisten terveysoireiden välillä on yhteys. Energiajuomia käyttävien joukossa on kaksi kertaa enemmän päivittäisiä univaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä sekä heikotusta ja ärtyneisyyttä potevia. Yleisimpiä oireita ovat univaikeudet. tampereen yliopisto ingimage 12 SUPER 2 /2013

13 tammikuun kysymys oli: Teetkö vapaaehtoistyötä? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Uskon, että ihminen on äärimmäisen hyvä, ihmisen sielu on valtavan hauras eikä elämä ole kovin helppoa. kuvataiteilija nanna susi opettaja 1 2/ % aikaa on antaa. Sydänyhdistys on lähellä sydäntäni. elämä on kohdellut minua myös muuten kuin silkkihanskoilla. on mukava tavata uusia ihmisiä. vielä eläkkeelläkin pystyn olemaan avuksi. siinä saa itselle ja toisillekin hyvän fiiliksen. se on antoisaa. kivaa yhdessä tekemistä. meillä on MLL:n paikallisyhdistyksessä niin hyvä tekemisen meininki. Lamppuja sammuttamalla siivoamaton kotikin näyttää ihan kivalta. päätoimittaja hanna kangasniemi vauva 1/2013 Perheessä, jossa on hyvinvoiva ja tottelevainen koira, on todennäköisesti lempeitä ja onnellisia ihmisiä. lemmikkihoitajayrittäjä satu rusi koiramme 1-2/ vuotta sitten 70 % organisaatiot ajattelevat vain rahaa ja omaa etuaan, eivät oikeasti avuntarvitsijoita. olen työtön kahden pienen lapsen äiti, joten ensisijaisesti haen ansiotyötä. siitä ei saa rahaa. ei ole aikaa lastenlapsien hoidolta ja työltä. en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. valitettavasti itsellä ei ole voimia auttaa nyt ketään. työ vie kaiken voiman, en jaksa. kolmivuorotyössä ei aika riitä. Pieniin palkkoihin oli kyllästytty, ja lakko lähestyi entistä varmempana vaihtoehtona. Tulopoliittinen ratkaisu oli kaatunut ja sopimukset sanottu irti. Neuvottelut sentään jatkuivat. Lehden pääkirjoituksen otsikkona oli Sytytyslanka palaa. Haastatteluissa hoitajat olivat valmiita, jos lakkoon oli pakko mennä. Pääkirjoitus kuvasi henkeä näin: Liittojen toimistoissa on helppo työskennellä, kun voi havaita kentänkin olevan asetettujen tavoitteiden takana. Ilmeet ovat vakavat, vakavammat kuin koskaan. helmikuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 18. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. tammikuussa arpa suosi anna antilaa liedenpohjasta. onnittelut! apuhoitaja 2/1983 SUPER 2 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Perunasalaatista riittää reilummallekin ryhmälle teksti ja kuvat marjo sajantola Kun Anne Leppänen järjesti tupaantuliaiset, työkaverit varmistivat, että tarjolla on sitä perunasalaattia. Ylöjärveläinen perushoitaja Anne Leppänen purskahtaa nauruun, kun hän kuulee olevansa tunnettu hyvästä perunasalaatistaan. Mitään varsinaista tarinaa tähän tarjoiltavaan herkkuun ei liity, mutta sillä on jo oma historiansa. Siitä on jo vuosia, kun kutsuin työkavereita mökille ja tarjosin tätä perunasalaattia. He söivät sitä niin, että olivat ähkyssä. Sen jälkeen he ovat pyytäneet minua tekemään sitä erilaisiin juhliin. Työporukka Nokian terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on Annen mielestä mahtavaa porukkaa. Muutoksen tuulet puhaltavat Nokiallakin, mutta Anne toivoo, etteivät ne heikentäisi työpaikan hyvää yhteishenkeä. Anne Leppäsellä on lähes 35 vuoden työkokemus ja se on kertynyt pääosin Nokian terveyskeskuksessa. Hän valmistui perushoitajaksi Turussa 1978 ja teki sen jälkeen vain pari vuotta töitä Lempäälän terveyskeskuksessa, kunnes Nokia kutsui. Tapaan töissäni jo kolmatta sukupolvea nokialaisia. Osastollamme hoidetaan sisätautien ja kirurgian sekä joskus myös gynekologian potilaita. Ylöjärvelle Anne muutti toista vuotta sitten. Hänestä oli haikeaa lähteä Nokialta, missä hän keskustassa kulkiessaan tunnisti melkein kaikki vastaantulijat ainakin ulkonäöltä. Uusi kotitalo ihastutti kuitenkin jo ensisilmäyksellä ja hän oli valmis vaihtamaan kotikaupunkia, vaikka työmatka pitenikin. Nopeammin minä autolla täältä ajan kuin Nokialla kävelin tai pyöräilin työpaikalleni. Oma auto on välttämätön kolmivuorotyössä. Työyhteisö laatii itse työvuorolistat. Anne kertoo yövuorojen olevan niin haluttuja, että hän itse tekee niitä vain pari kuuden viikon jaksossa. Osa henkilöstöstä tekee mielellään pitkiä vuoroja, mutta Annen mielestä kahdeksassa tunnissa on tarpeeksi. Kun väsyy, virheriski kasvaa. Pitkällä aikavälillä liika paahtaminen kostautuu omassa kehossa. Työolojen on myös oltava sellaiset, että työntekijä voi hyvin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus pitää ruoka- ja kahvitauot. No, välillä mennään vaikka leipä hampaiden välissä, mutta ketään ei palvele se, jos työntekijä polttaa itsensä loppuun. Anne hyödyntää vuorottelumahdollisuutta kahdessa erässä. Ensimmäinen jakso meni mukavasti neljälle lapsenlapselle mummunvirkaa tehdessä. Toinen alkaa tuotapikaa. Vuorotteluvapaa tuli tosi tarpeeseen. Huomasin sen vasta vapaalla. Kun iltavuoron jälkeen tekee aamuvuoron, yöuni jää usein viiteen tuntiin. Ei sitä ihminen pitkään jaksa. Vapaalla nukuin pitkät yöunet ja vielä päikkärit päälle. Kokeileva kokki Perunasalaatin lisäksi Anne Leppänen tarjoilee mielellään muitakin salaatteja, sillä niitä on helppo tehdä isolle porukalle. Kun neljä lasta perheineen tulee syömään, se tarkoittaa 13 hengen pitoja. Väen määrällä ei ole väliä, Anne käyttää vain isompia kattiloita! Koska työpaikalla syön eväitä, teen kotona aina lämpöisen aterian. Harvoin meillä syödään valmisruokia. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, mutta nykyisin resepteissä on eksoottisia tahnoja ja kastikkeita, joita tarvitaan kuitenkin vain lusikallinen. Jätän väliin tai sovellan, sillä nämä tahnat eivät säily pitkään jääkaapissa. Hän ei enää muista, mistä löysi kuuluisan perunasalaattinsa ohjeen, mutta samaa ohjetta hän on periaatteessa käyttänyt aina. Ainoastaan kaprikset hän jättää pois. Suolaa ja sokeria hän laittaa aina välillä maistellen, että niitä tulee molempia sopivasti. Käytän Nicolaa, koska se on kiinteä peruna ja Granny Smith -omenoita, koska ne ovat mukavan kirpeitä, eivätkä tummu kovin herkästi. Joukkoon pilkon herkkukurkkua ja tavallista sipulia. Kastikkeen on oltava ylimaustettua, koska perunat ovat mietoja. Anne toteaa, että toki perunasalaattia voi tarjota nakkien kanssa tai grilliruokien raikastajana, mutta hyvää se on myös ihan sellaisenaankin vaikka leivän kera. Salaatti kannattaa tehdä aina edellisenä päivänä, jolloin se ehtii mehevöityä sopivaksi. Salaatti sopii tarjolle myös grillivartaiden kanssa. Niihin minulla on erinomainen ohje, mutta tähän en sitä anna! Se paljastetaan Nokian ammattiosaston verkkosivuilla, jossa aloitimme tämän vuoden alussa julkaista ruokapalstaa.. 14 SUPER 2 /2013

15 Perunasalaatti Pilko ja sekoita salaatiksi: Noin kilo kuorineen keitettyjä kiinteitä perunoita 2 Granny Smith -omenaa 2 suolakurkkua 1 iso sipuli Lisää pieni purkillinen kaprista, jos pidät siitä. Kastike: 1 purkki kermaviiliä 175 gramman tuubi Kruunu-majoneesia ½ tl valkopippuria 1 rkl sinappia suolaa maun mukaan sokeria hiven Sinapin voit jättää poiskin. Sekoita kastike salaatin kanssa. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai ainakin pari tuntia ennen tarjoilua. SUPER 2/

16 16 SUPER 2 /2013

17 Kehitysvammaisen avustaja opettaa ja kuntouttaa Anna-Katariinan ja jennan yhteinen päivä teksti liisa uusiniitty kuvat juha harju Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikaisen työpäivä sujuu kehitysvammaisen Jennan ehdoilla. Vaikka lapsi sitoo henkilökohtaisen avustajansa lähes täysin, tämä ehtii myös toteuttaa uusia hoitomuotoja ja kehittää arvokasta työergonomiaa. Rakennuksissa loistavat jo aamun valot, kun Anna- Katariina Uusi-Illikainen aloittaa seitsemältä työvuoroaan. Hän jättää autonsa pysäköintipaikalle ja kävelee parisataa metriä työpaikkaansa Kotopihlajaan. Rakennuksen murteellinen nimi kertoo, että ollaan Etelä-Pohjanmaan sydämessä, Seinäjoella sijaitsevan Eskoon palvelukeskuksessa. Lähihoitaja leimaa korttinsa ja siirtyy raportille. Työtoverit kokoontuvat oleskelutilana käytettävään takkahuoneeseen. Yö oli sujunut rauhallisesti, kuten meidän osastollamme yleensä, ja aamustakin tuntuu tulevan tavanomainen. Yöhoitaja kertoi, miten hänen vuoronsa sujui ja toisilta hoitajilta kuulin, mitä edellisiltana on tapahtunut, Anna-Katariina kertoo raportilta palattuaan. Laskostettuaan korillisen pyykkiä hänellä on hetki aikaa istahtaa ennen kuin avustettava herää.1960-luvulla rakennettu Kotopihlaja vaikuttaa kodinomaiselta. Ajoittainen koti se onkin monelle kehitysvammaiselle, joka tulee osastolle muutamasta päivästä parin viikon intervallihoitoon. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Kotopihlaja-osasto järjestää tilapäisasumista erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Tilapäisasumisella tuetaan myös asiakkaiden perheiden jaksamista sekä erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan kasvua ja itsenäistymistä. Kotopihlajassa kartoitetaan tuen ja avun tarvetta myös erilaisten tutkimusjaksojen aikana. Työssäni on sikäli pysyvyyttä, että samat ihmiset tulevat vuodesta toiseen. Meillä käy sekä lievästi että vaikeasti kehitysvammaisia asiakkaita. Työpäiväni vaihtelee heidän mukaansa. Vaihtelua tuovat asiakkaiden kuntoutus ja tutkimus. Anna-Katariina kuulee ääntelyä ja kiirehtii aulan takana olevaan huoneeseen. Hyvää huomenta Jenna, mä kuulin täältä jotain ääntä. Hoitaja laskee sängyn laidan alas. Isossa huoneessa on yksi sänky, kaksi pyörätuolia ja seisomalaite. Jenna, 11, on ollut Anna-Katariinan asiakas neljä vuotta. Kun Jennan intervallijakso alkaa, lähihoitaja keskittyy vain häneen. Muina aikoina hoitaja huolehtii talon toisista asiakkaista. Kinestetiikasta suuri apu Anna-Katariina kääntää Jennan selälleen ja aloittaa aamuvenyttelyt. Voimistelemme heti Jennan herättyä. Työstäni kolmasosa on perushoitoa ja kaksi kolmannesta leikkiä ja kuntoutusta. Toisaalta eroa on vaikea tehdä, koska ajattelen kuntoutusta kaiken aikaa. Jumppatuokion jälkeen on vuorossa Jennan pukeminen. Työstään hoitaja selviytyy yksin, mistä on kiittäminen kinestetiikka-menetelmää, jota Eskoossa on opiskeltu neljä vuotta. SUPER 2 /

18 Lähihoitaja Anna-Katariina Uusi-Illikainen arvelee avustajan työstään kolmanneksen olevan hoitoa. Perushoitajan tutkinto takasi tietyt valmiudet, mutta ammatti on hioutunut vasta työssä. Terapeuttien opastukset ja neuvot ovat olleet tärkeitä avustettavien kuntoutuksessa. 2. Henkilökohtainen avustaja voi suunnitella työpäivänsä melko itsenäisesti ja mielikuvitustaan käyttäen. Anna-Katariina lähtee Jennan kanssa mielellään ulos Eskoon luontoon, uimahalliin tai ratsastamaan. Kinestetiikka perustuu siihen, että käytetään mahdollisimman paljon asiakkaan omia voimavaroja. En varsinaisesti nosta, vaan säilytän painon asiakkaan omalla vartalolla. Kuntohoitajamme, kinestetiikka-kouluttaja Seppo Hauta kouluttaa jatkuvasti koko henkilökuntaa. Minäkin olen käynyt hänen johdollaan perus- ja jatkokurssin. Anna-Katariina yrittää saada asiakkaan tekemään mahdollisimman paljon itse, jotta tämän taito kehittyisi. Kinestetiikka korostaa sitä, että liike on ihmisen tärkeimpiä perustoimintoja. Kehonkäyttö heikkenee, jos ihminen on vain passiivinen autettava. Kinestetiikan oppien mukaan Anna-Katariina ei nosta, vaan hän ottaa Jennan syliinsä ja tuota pikaa tyttö istuu pyörätuolissa. Kaikki tapahtuu kuin huomaamatta, liukuen, muttei kiireellä. Jonkun mielestä tämä saattaa olla hidasta, mutta yhtä kauan minulla menisi laittaa Jenna nostoliinoihin. Tulen koko ajan miettineeksi miten ja miksi teen näin, mitä tapahtuu, kun toimin tällä tavalla. Kinestetiikka on helpottanut paljon työtä. Ennen menetelmän omaksumista Anna-Katariina kärsi jatkuvista selkävaivoista ja mietti alan vaihtoa. Mielestäni kinestetiikka sopii kaikkeen hoitotyöhön, miksei kotona lastenhoitoonkin. Menetelmä on soveltava, eikä siinä opetella erityistä mallia. Tuttu asiakas helpottaa työtä Jenna istuu tukevasti tuolissa ja Anna-Katariina ehdottaa vaihtoehtoja, josta avustettava saa valita: Mennäänkö puurolle vai pestäänkö hampaat? Olen saanut lähihoitajan koulutuksen, mutta kuntoutuksen olen oppinut käytännössä. Siis hammaspesulle. Jennan aamutoimet ovat kestäneet noin tunnin. Ihmettelen, miten kiireettömästi kaikki on sujunut ja kuitenkin Anna-Katariina on koko ajan tehnyt töitä: voimisteluttanut tyttöä, jutellut sekä hoidettavalle että minulle, esittänyt tytölle kysymyksiä, joita tämä on joutunut ratkaisemaan, pukenut ja siirrellyt. Puhevammaisen kanssa keskustellessa hänen tuntemisestaan on suuri hyöty. Kun on kyse henkilöistä, jotka eivät puhu, erilaiset kommunikaatiomenetelmät korvaavat ja tukevat puhetta, ja vuorovaikutus on helpompaa. Asiakkaamme käyttävät esimerkiksi kuvia ja viittomia. Hampaat on pesty ja Anna-Katariina vie Jennan ruokailutilaan. Hän noutaa puurolautasen keittiöstä ja alkaa syöttää. Syöminen on hidasta, mutta kiirettä ei ole. Työtoverit valvovat kolmea pojanvesseliä aulan keskivaiheilla. Pojat ovat levittäneet autoratansa lattialle. Leikki sujuu sopuisasti, vaikka pikkupoikien tapaan välillä nahistellaankin. Hoitajien määrä vaihtelee asiakkaiden määrän mukaan. Jos joku sairastuu, saamme hyvin sijaisia. Meillä on neljän henkilön varahenkilöstö, ja onneksi Seinäjoella on oppilai- 18 SUPER 2 /2013

19 Tietokonevastaavana Anna-Katariina huolehtii, että sähköinen asiakastietojärjestelmä Effica pelaa. Hänen on helppo perehdyttää työtovereitaan tietokoneen käyttäjiksi, koska hoitotyö on hänelle itselleen tuttua. 4. Neljässä vuodessa Anna-Katariinalle ja Jennalle on kehittynyt luottava hoitosuhde. Kun keskinäinen kommunikointi sujuu, uusien asioiden oppiminenkin käy helpommin. tos, josta saamme opiskelijoita. Toisin kuin monissa muissa laitoksissa, meillä saattaa aamupäivä olla tavallista hiljaisempi, koska osa asiakkaistamme lähtee kouluun. Laitospaikat vähenevät Pitkäaikaista laitoshoitoa vaativien osastoja puretaan kaikkialla Suomessa. Pieniä hoitoyksiköitä perustetaan kaiken aikaa myös eri puolille Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymää. Anna- Katariina suhtautuu luottavasti tulevaisuuteensa: Minulle on sama, teenkö työtäni avopuolella vai laitosyksikössä. Työni jatkuu joka tapauksessa, vaikka seinät ja palkanmaksaja vaihtuvat. Asiakkaat pysyvät ja meillä riittää töitä. Kehitysvammaiset lapset, nuoret ja aikuiset tarvitsevat jatkossakin tilapäishoitoa ja työntekijöiden tukea ja apua. Anna-Katariina palaa Jennan kanssa tämän huoneeseen. Hän siirtää tytön seisomatelineeseen ja ottaa mukaansa teelle. Aulassa on alkamassa lähihoitaja Pirkko Pohjosen vetämä aamupiiri, johon tulevat mukaan kaikki kymmenkunta lapsiasiakasta. Lapset saavat valita laulun. Jennan suosikki on Porsaita äidin oomme kaikki. Aamupiirin jälkeen Jenna on jälleen huoneessaan. Anna-Katariina harjoituttaa tytöllä vartalonhallintaa ja lihasten venytystä keltaisen jumppapallon avulla. Eskoossa ovat kuntohoitaja sekä fysio-, toiminta- ja puheterapeutit päivittäin läsnä. Se on suuri etu. Olen saanut lähihoitajan koulutuksen, mutta kuntoutuksen olen oppinut käytännössä. Terapeuteilta olen saanut arvokasta tietoa, kuinka asiakkaita hoidetaan kuntouttavasti. Jenna käy kaksi kertaa viikossa fysioterapeutilla, mutta se ei riitä. Suurimman osan kuntoutuksestaan hän saa päivittäin meiltä. Anna-Katariina painottaa, ettei hän kuntoutuksen isosta roolista huolimatta tee sitä niin sanotusti otsa rypyssä. Kyse on enemmänkin tavasta, kuinka suoriutua päivän toimista ottamalla huomioon asiakkaan toimintakyky. Työpäiviini kuuluu tietysti perusja lääkehoitoa, kirjaamista sekä palavereita vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa, mutta vietämme lasten kanssa tavallista arkea leikkien, retkeillen, pelaillen ja ulkoillen. Eskoon monet harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta. Talossa on hyvät tilat ja laaja ympäristö. Paikasta löytyvät muun muassa oma uimahalli, aistihavaintokeskus, leikkikenttä ja noin kilometrin mittaisen luontopolku. Kärsimättömästä ei olisi alalle Kello lähestyy yhtätoista, ja Anna-Katariina alkaa pukea Jennaa ulos. Hoitaja vie tytön pyörätuolilla parin sadan metrin päässä olevaan ruokasaliin. Siellä käyvät syömässä sekä asiakkaat että henkilökunta. Tällä kertaa Jenna ei valitsekaan ruokaansa, vaan Anna-Katariina soseuttaa hänelle perunat ja lindströminpihvin. Hän ottaa toiselle lautaselle oman ruokansa. Jennalle ei ruoka maistu, mutta maito menee hitaasti alas. Kun katselen tunnista toiseen avustajan loputonta kärsivällisyyttä, en malta olla kysymättä: Palaako sinulta koskaan pinna? Anna-Katariina naurahtaa: Eipä juuri, paitsi silloin jos huomaan, että toinen tekee kiusaa. Tämä ei ole kärsimättömän työtä. Joskus voin toistaa kuukausia tiettyä asiaa. Edistymiseltä ei pidä odottaa liikoja. Työni SUPER 2 /

20 on paljolti sitä, että kannustan asiakkaita omatoimisuuteen. Työssä on myös paljon iloa. On palkitsevaa huomata, kun lapset kehittyvät ja oppivat. Heihin myös kiintyy. Jennasta on tullut minulle tärkeä ja läheinen. Meillä saa olla kivaa ja tunteita voi näyttää, mutta tämä on työtäni eikä hän ole minun lapseni. Avustajana en voi iltaisin murehtia, miten Jenna pärjää. Silti minun on tykättävä avustettavastani. Muuten en jaksaisi. Työ on antoisaa myös siksi, että Anna-Katariina pystyy pitkälti päättämään työpäivänsä sisällön. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työntekijät koulutetaan asiakkaidensa yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Laulan ja leikin mielelläni. Kuntoutusta voi tehdä huumorin ja leikin varjolla. Usein lähdemme ulos vaikkapa lastentapahtumiin. Tykkään lähteä lasten kanssa luontoretkelle ja pulkkamäkeen. Uimahallissa käymme useamman kerran viikossa. Joskus tuntuu, että vain mielikuvitus on rajana, miten työpäivän vietämme. Henkilökunnan tietokonevastaava Kotopihlajaan palaamisen jälkeen on aika laittaa avustettava päivälevolle. Jenna saa taas valita, kuunteleeko hän Miinaa ja Manua, Saapasjalkakissaa vai Kultakalaa. Saapasjalkakissa on mieluisin ja Anna-Katariina etsii kaapista cd:n. Hän jättää Jennan korkealaitaiseen sänkyynsä kuuloetäisyyden päähän ja kiirehtii tietokoneelle tekemään raporttia iltavuoroon tulevalle työtoverille. Anna-Katariinan työhön kuuluu myös asiakastietojärjestelmän ylläpito. Hän on neljän vuoden ajan hoitanut Effica-ohjelmaa, jonka piiriin kuuluu noin 350 kuntayhtymän työntekijää. Ratkon ongelmia ja opetan hoitajia käyttämän Efficaa. Minulle on etua siitä, että olen itse hoitaja. Jos en tietäisi hoidon sisällöstä mitään, voisi olla vaikea kouluttaa hoitajia tekniikkaan. Hoitajana puhun samaa kieltä koulutettavieni kanssa. Jennan levätessä Anna-Katariinalla on tauko, jonka aikana hän rupattelee työtovereidensa kanssa. Tämän jälkeen on vuorossa lyhyt neuvottelu erään asiakkaan kommunikaatiokuvista. Yhdessä työtovereiden kanssa mietitään, pitäisikö niihin tehdä muutoksia. Anna-Katariina Uusi-Illikainen käy vielä läpi iltavuoroon tulevan hoitajan kanssa Jennan kuulumiset. Jenna kuuntelee hoitajien keskustelua ja saa kertoa omia asioitaan siten, että Anna-Katariina antaa hänelle vaihtoehtoja. Jenna jää toisen hoitajan kanssa suunnittelemaan illan touhujaan. Anna-Katariina päättää päivän raportin ja huikkaa avustettavalleen: Heippa, ja huomenna nähdään.. Tänään töissä kuka Pietarsaaressa syntynyt Anna-Katariina Uusi-Illikainen, 32, valmistui vuonna 1999 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Kaksoistutkintoon kuuluivat koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto sekä lähihoitajan perusopinnot. Vammaistyöhön suuntaavat opinnot hän suoritti Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksessa, josta valmistui lähihoitajaksi työ ja työura Valmistumisen jälkeen hän tuli Kotopihlajaan hoitajaksi. Työsuhde vakinaistettiin vuonna Pääsääntöinen avustaja, väliajat hoitajana. Toisena työnä sähköisen asiakastieto järjestelmä Effican hoitaminen. perhe Sinkku harrastukset Hiihto, geokätkentä, matkustelu kavereiden kanssa. parasta työssä Ihanat, mielenkiintoiset ja erilaiset asiakkaat. Iso työhön liittyvä verkosto kuten perheet, päiväkodit, työtoverit, opettajat ja terapeutit. ikävintä työssä Joskus tympäisee kolmivuorotyö, muttei sekään aina. 20 SUPER 2 /2013

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut MITÄ VARTEN KANNAN HUOLTA TULEVAISUUDESTA? - ikääntyneiden määrä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot