VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2012

Transkriptio

1 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2012 Tämän lehden teemana rykmentin siviilihenkilöstö

2 Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan katsaus 4 Killan kuulumisia 6 Rykmentin siviilihenkilöstön esittely Henkilöstöosasto - henkilöstösektori 10 - henkilöstötukisektori 12 Huolto-osasto - taloussektori 14 Operatiivinen osasto - asevelvollisuussektori 16 - suunnittelusektori 18 Huoltokeskus - ajoneuvohuoltoryhmä 20 - varasto-osasto 21 - korjaamo-osasto 22 - viestivarasto 23 - kuljetuskeskus 24 Henkilöstöasiat 26 Kuvia lippujuhlapäivän vietosta 28 Tapahtumia 30 Aliupseerikurssi 2/11 - koulun johtaja 34 - sotilaspoliisilinja 36 - tulenjohto- ja tykkilinja 40 - ohjuslinja 44 Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Lapin Ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, ROVANIEMI puh Kotisivut: Sähköposti: kirjaamo.lapinilmatorjuntarykmentti@mil.fi Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Mikko Mäntynen yliluutnantti Niko Hämäläinen, tiedotussihteeri Jaana Vienola Taitto: tiedotussihteeri Jaana Vienola Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Fotox Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 12. vuosikerta Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat On aika jättää jäähyväiset. Kolmivuotinen Valojuovalehden päätoimittajuus päättyy siirtyessäni uuteen tehtävään Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselle yleisesikuntaupseerikurssin ilmatorjuntataktiikan opettajaksi. Olen palvellut Lapin Ilmatorjuntarykmentissä eri tehtävissä lähes 13 vuotta. Kokemukseni perusteella totean, etten olisi voinut paremmassa joukossa noita vuosia viettää. Haluan tässä yhteydessä osoittaa suuret ja lämpimät kiitokset rykmentin koko henkilöstölle yhdessä vietetystä ajasta. Olen saanut teiltä paljon niin ammatillisesti kuin ihmisenäkin. Päätoimittajana kiitän lehden lukijoita palautteesta ja kirjoittajia mielenkiintoisista artikkeleista. Erityiskiitoksen osoitan tiedotussihteeri Jaana Vienolalle. Ilman Jaanan panosta Valojuovalehden laadukas toimittaminen näinä hektisinä aikoina ei olisi ollut mahdollista. Samalla toivotan seuraajani everstiluutnantti Teijo Oksasen tervetulleeksi sekä esikuntapäällikön että päätoimittajan tehtävään. Saavut hienoon joukkoon. Tämän lehden teemana on rykmentin siviilihenkilöstö. Lapin Ilmatorjuntarykmentissä siviilihenkilöstö palvelee pääosin esikunnan ja huollon tehtävissä. He edustavat pysyvyyttä ja vuosien varrella jatkuvan kouluttautumisen sekä työssä oppimisen kautta hankittua osaamista. Varsinkin meidän sotilaiden on hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään, kuinka vuodesta toiseen on mahdollista, että koulutusmateriaalimme pysyy toimintakunnossa, ampumaradoilla on hyvä kouluttaa, hankinnat onnistuvat, matkat järjestyvät jne. Operatiivisen suunnittelun ja asevelvollisten kouluttamisen taustalla työskentelee päivästä päivään joukko, joka mahdollistaa päätehtäviemme toteuttamisen huipputasolla. Olemme haastatelleet kattavasti rykmentin eri toimipisteissä työskenteleviä siviilityöntekijöitä. Tavoitteena on tutustua eri työtehtävien normipäivään ja ihmiseen työn takana. Toivotan antoisia lukuhetkiä. Näkemisiin ja lämmintä kesää toivottaen. Mikko Mäntynen everstiluutnantti esikuntapäällikkö

3 Komentajan katsaus Mikään muu ei ole pysyvää kuin jatkuva muutos. Kevät 2012 on ollut kiivasta aikaa puolustusvoimauudistuksen jatkosuunnittelussa. Tehtäviä on tullut lyhyillä määräajoilla ja nopeissa käänteissä on ollut aika ajoin kova työ pysyä perässä. Hyvät Valojuovan lukijat Helmikuun kahdeksas päivä 2012 julkistettiin hallituksen päätös puolustusvoimauudistuksen toteuttamiseksi. Lapin Ilmatorjuntarykmenttiä koskevassa esitysmateriaalissa todettiin, että Lapin Ilmatorjuntarykmentin osat liitetään joukkoyksikkönä osaksi Jääkäriprikaatia Rovaniemellä ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan. Samassa esitysmateriaalissa todetaan, että Rovaniemelle jää aluetoimisto, joka on osa Jääkäriprikaatia, varusmieskoulutusta jatketaan varuskunnassa ja Lapin Soittokunta perustetaan Rovaniemelle. Kyseessä oli jatkosuunnittelun lähtökohta, josta eri vaiheiden kautta on päädytty nykyhetkeen, jossa viimeiset lausunnot henkilöstö- ja tehtäväkokoonpanojen luonnoksista on lähetetty toukokuun loppuun mennessä Maavoimien esikuntaan ja sieltä edelleen Pääesikuntaan. Kokoonpanoja käsitellään Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä. On selvää, että työ ei lopu tähän. Tehtävänkuvausten laatiminen uuteen organisaatioon ja henkilöstön sijoittaminen tehtäviin on seuraava suuri rypistys. Kirjoitusta laadittaessa ei vielä ole aivan selvää, mitkä tehtävät ovat haettavissa ja mihin tehtäviin kohdennetaan nykyistä henkilöstöä. Tämä työ on oltava tehtynä loppuun paikallistasolla Jääkäriprikaatin johdolla syyskuun loppuun mennessä. Perusteet jatkotyölle ja sille miten se toteutetaan, saadaan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokäskyssä. Puolustusvoimauudistuksen yksityiskohtainen suunnittelu ja toimeenpano edellyttävät kiinteää yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön kanssa. Viestinnän rooli korostuu muutostilanteessa. Ensiarvoisen tärkeää on, että tulevaa joukkoa, sen tehtäviä ja henkilöstön sijoittumista suunnitellaan yhteistyössä ja - ymmärryksessä tulevan emäjoukko-osaston kanssa. Lapin Ilmatorjuntarykmentissä puolustusvoimauudistusta on suunniteltu komentajan johdolla, jossa virkamiesvalmisteluvaiheissa työtä on tukenut johtoryhmä. Tapaamiset luottamushenkilöiden kanssa ovat jatkuneet säännöllisesti ja Maavoimien esikunnan antamien reunaehtojen mukaan henkilöstöä on informoitu heti ja aina, kun se on ollut mahdollista. Toukokuun neljäs päivä ilmestyneessä esikäskyssä puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta määritettiin Jääkäriprikaatin komentaja suunnitteluvastuuseen nykyisen Jääkäriprikaatin ja Lapin Ilmatorjuntarykmentin yhdistämisessä. Lapin Ilmatorjuntarykmentin komentaja on vastuussa rykmentin lakkauttamisesta ja toimintojen siirtämisestä hallintorakenteen mukaiseen kokoonpanoon. Henkilöstöjärjestöjen kritiikki kiivaisiin aikatauluihin on ollut ymmärrettävää. Asioita on kuitenkin annetuilla reunaehdoilla kyetty aidon yhteistoimin- nan periaatteita noudattaen käsittelemään paikallistasolla ennen lausuntojen antamista. Kiire toki on välillä ollut - se on myönnettävä. Jääkäriprikaatin kanssa, ja esikäskyn jälkeen sen johdolla, yhteistyötä on tehty alusta asti. On kaikkien etu, että täältä Lapista lähtee yksi yhteinen viesti Mikkeliin. Aivan kivuttomasti työ ei ole edennyt. Asiaa on välillä lähestytty hieman eri lähtökohdista, mutta viimeistään Maavoimien esikunnan linjausten jälkeen yhteinen lausunto on saatu syntymään. Tavoitteena on, että yhteistyön jatkuessa molempien joukkojen tarpeet tulevat otettua huomioon siten, että tuleva Jääkäriprikaati kykenee täyttämään kaikki sille annettavat tehtävät ja velvoitteet täysimääräisesti. On selvää, että ennen henkilöstökokoonpanoluonnoksen julkaisua ja henkilöstösuunnitelman tekoa epävarmuus henkilöstön keskuudessa jatkuu. Tässä tilanteessa on vain oltava kärsivällinen ja odotettava lisäperusteita. Kaksi keskeistä kysymystä nousee muutostilanteessa aina esille. Ne ovat: - Kuinka minulle käy? - Milloin asiasta saa lisätietoja? Henkilöstösuunnittelun aikataulu on julkaistu ja tällä hetkellä näyttää siltä, että sen mukaan asioita voidaan myös toteuttaa. Näin ollen jälkimmäiseen kysymykseen vastaus tulee osittain sen kautta. Henkilöstösuunnitelma on oltava laadittuna syyskuun loppuun mennessä. Silloin kyetään koko lailla hyvällä ennustettavuudella vastaamaan kumpaankin kysymykseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kokoonpanot ovat luonnoksia ja henkilöstön sijoittumisessa siihen tulee tapahtumaan muutoksia ennen vuotta Lapin Ilmatorjuntarykmentissä tullaan noudattamaan Pääesikunnan määräystä Henkilöstöpoliittisen reunaehdot muutostilanteessa. Työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman laatiminen aloitetaan heti, kun Pääesikunta julkaisee suunnitelman rungon. Rykmentin HR-koordinaattorit ovat osallistuneet valtion henkilöstöpalveluiden HR-koordinaattoreiden yhteistyöryhmän kokoukseen Rovaniemellä. Henkilöstöala tulee myös aloittamaan tiiviin yhteistyön Lapin ELYkeskuksen työ- ja elinkeinoviranomaisiin. Tavoitteena on, että jokaiselle rykmenttiläiselle löydetään henkilökohtainen selviytymispolku tässä muutostilanteessa. Henkilöstön jaksamisesta tulee myös pitää huolta. Uuteen hallintorakenteeseen siirrytään vasta Soittokunnan osalta muutos tapahtuu vuotta aiemmin. Lapin Ilmatorjuntarykmentti jatkaa nykyisellä kokoonpanolla sille annettujen tehtävien toteuttamista vielä kaksi ja puoli vuotta. Puolustusvoimauudistus on hallinnut ajatuksia ja keskusteluja. Tämä on täysin ymmärrettävää. Meidän täytyy kuitenkin huolehtia kuuden perustehtävämme toteuttamisesta vuoden 2014 loppuun asti. Näistä emme voi tinkiä. Olen linjannut, että puolustusvoimauudistukseen liittyvät tehtävät - silloin kun niitä tulee joukolle tehtäväksi - ovat etusijalla aikatauluja suunniteltaessa ja tehtäviä priorisoitaessa. Näin on myös toimittu. Puolustusvoimauudistuksen toteutuksen suunnittelu on koskenut ja koskee ajankäytöllisesti eniten johtoryhmän jäseniä ja henkilöstöjärjestöjen edustajia. Asevelvollisten ja palkatun henkilöstön koulutuksen sekä muiden tehtävien toteuttaminen tulee taata. Tässä uskon jokaisen rykmenttiläisen haluavan näyttää, mistä meidät on tehty. Hyvät koulutus- ja muut tulokset puhukoot puolestamme jatkossakin. Katsotaan eteenpäin ja hoidetaan meille annettavat tehtävät ja velvoitteet sillä lujalla ammattitaidolla ja asenteella, jolla olemme tehtävämme tähänkin asti hoitaneet. Lopuksi haluan osoittaa vilpittömät kiitokseni Lapin Ilmatorjuntarykmentin henkilökunnalle siitä asenteesta ja asioiden käsittelytavasta, jota olette tämän alkuvuoden aikana osoittaneet. Tällaisella työhön tarttumisen ja tulevaisuuteen katsovalla asenteella kykenemme hienosti hoitamaan meille annetut tehtävät ja saamme vietyä puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa eteenpäin niin kuin on tarkoitettu. Ottakaa kesälomalla aikaa itsellenne ja läheisillenne. Hyvää kesää kaikille! Lapin Ilmatorjuntarykmentin komentaja Eversti Ari Grönroos

4 Lapin ilmatorjuntakillan kuulumisia Asevelvollisuus yhdistää Kuva: Antti Vesala Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt korkeana vuosikymmenestä toiseen. On erittäin tärkeää, että puolustusvoimia uudistettaessa on peruslähtökohdaksi edelleen otettu juuri tuohon vahvaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen nojaava laaja reservin kouluttuminen, jonka kautta koko maata pystytään kaikissa tilanteissa uskottavasti puolustamaan. Vaikka reservin koko pienenee ikäluokkien mukana ja ikäluokkansa miehistä huolestuttavan moni jättää asepalveluksen suorittamatta, on suuri kuva se, että laaja enemmistö ikäluokkansa miehistä suorittaa edelleen varusmiespalveluksensa ja muodostaa erittäin motivoituneen ja hyvin koulutetun reservin. Ja hyvä niin, sillä on mahdotonta kuvitella, millä muulla tavalla Suomen kokoisen erittäin harvaan asutun maan puolustaminen voitaisiin uskottavammin ja kustannustehokkaammin toteuttaa. Oli ilo kuulla, kuinka uusi tasavallan presidentti ja ylipäällikkö Sauli Niinistö puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatipuheessaan voimakkaasti otti kantaa yleisen asevelvollisuuden ja laajan reservin kouluttamisen puolesta. Itse uskon, että varusmiespalveluksella on aivan keskeinen merkitys myös tasavallan presidentin yhdeksi tärkeimmistä haasteistamme nimeämän nuorten syrjäytymiskehityksen estämisessä. Jokainen varusmiespalveluksen käynyt tietää, kuinka palveluksessa eri taustoista tulevat ovat jokainen samalla lähtöviivalla. Kaikki kävelevät sisään samasta portista ja kantavat samanlaiset säkit varusvarastolta yhteiseen alokastupaan. Ja kun koulutettu joukko on viimein valmis reserviin, jokaiselle on oma tehtävänsä ja jokaisen tehtävällä on merkitystä joukon kannalta. Samalla on syntynyt ystävyyssuhteita, ymmärrystä ja yhteishenkeä suomalaisten kesken. Varusmiespalveluksen tehtävä on tuottaa reserviin sodan ajan joukkoja, jotka kykenevät tarvittaessa torjumaan Suomeen kohdistuvan sotilaallisen uhan. Varusmiespalveluksella on kuitenkin aivan varmasti sellaisia ulottuvuuksia, jotka auttavat nuorta ihmistä myöhemmässä elämässään esimerkiksi välttämään yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että varusmieskoulutuksensa suorittavien osuuden ei anneta jatkaa laskuaan, vaan siitä muodostetaan keskeinen mittari kertomaan siitä, kuinka hyvin suomalaiset nuoret todellisuudessa voivat. Itse olen paljosta kiitollinen Lapin Ilmatorjuntarykmentille. Varusmiespalvelus Someroharjulla antoi paitsi mahdollisuuden tärkeän maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen myös hyvin monenlaisia hyödyllisiä eväitä elämään. Toivon todella, että uudistuvissa puolustusvoimissa uutta Lapin Jääkäriprikaatia kehitetään niin, että jatkossakin mahdollisimman monilla on tilaisuus päästä palvelemaan Someroharjulla ja sitä kautta saada mahdollisuus viedä eteenpäin ilmatorjuntaosaamista valtakuntamme huipulla. Lapin Ilmatorjuntakillan puheenjohtaja Kansanedustaja Heikki Autto

5 Rykmentin siviilityöntekijät Seuraavilla sivuilla esittelemme rykmentin siviilihenkilöstön moninaisia tehtäviä ja ihmisiä työn takana. Osa rykmentin siviilihenkilöstöstä puolustusvoimian lippujuhlapäivän lipunnostossa

6 HENKILÖSTÖOSASTO - henkilöstösektori 1 2 Nimeni on Kristiina Kantola. Olen arkistonhoitaja ja olen 52-vuotias. Koen olevani vastuullisessa ja itsenäisessä tehtävässä, josta pidän todella paljon. Arkistonhoitajan tehtävä tarjoaa joka päivä uutta opittavaa ja mielenkiintoisia haasteita. Olen ollut aktiivisesti mukana PVAHmuutoksessa. Järjestelmä onkin varsinainen haaste kirjaamo- ja arkistointityössä. 3 Olen työskennellyt Lapin ilmatorjuntarykmentissä vuodesta 1984 lähtien. Aloitin Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston 2. ilmatorjuntapatterilla. Siitä sitten siirryin hetkeksi patteriston esikuntaan. Kun lapset oli tehty, niin työurani jatkui seuraavat 10 vuotta Lapin sotilassoittokunnan toimistosihteerinä. Tällä hetkellä työskentelen arkistonhoitajana vastaten asiakirja-arkistosta ja PVAH -asiakirjojen arkistoinnista. 4 Työpäiväni koostuu sähköisten ja manuaalisten asiakirjojen rekisteröinnistä, -jakamisesta sekä lähettämisestä ulkopuolisille yhteistyökumppaneille. Puolustusvoimissa liikkuu sähköisiä asiakirjoja vuodessa noin kpl. Työssäni on tärkeää se, että PVAH -järjestelmää käytetään oikein ja asiaankuuluvalla tavalla. Siitä varmaan johtuukin lempinimeni Pahvi-Alma, jonka kuulen harva se päivä. Se on hyvä ja osuva nimi, jota kannan kunnialla. 5 Minun mielestäni Puolustusvoimat työnantajana, on hyvä ja turvallinen työnantaja. Laaja eri alojen asiantuntijajoukko tuo työyhteisöön vaihtelua ja laajaa osaamista. Kun rykmentti on tulossa tiensä päähän, niin olen sitä mieltä että, lippu on pidettävä silti tosi korkealla. Rykmentti tarjoaa erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja hyvän työympäristön unohtamatta ihania työkavereita. 6 Olen kahden aikuisen tytön äiti ja kahden pikkupojan mummo. Tämä kertookin sen, että kaikki ylimääräinen vapaa-aika kuluu mummoilemiseen. 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? Kristiina kouluttaa esikunnan lähetit tehtäviinsä rautaisella ammattitaidolla ja hyvin äidillisellä otteella. Tämän koulutustilanteen on ikuistanut esikuntalähetti Tuomas Eira viime vuoden heinäkuun saapumiserästä. 1 Tervehdys, 2 olen Johanna Juotasniemi ja toimin rykmentissä sihteerinä. Työskentelen rykmentin siviilihenkilöstön henkilöstöasioiden hoitajana, joukko-osaston tukikoordinaattorina ja johdon sihteerin tehtävässä. Tehtäviini kuuluu myös tiedotussihteerin sijaisena toimiminen. 3 Aloitin puolustusvoimissa viime vuoden helmikuussa ja tulen siirtymään valtion palveluksessa toisaalle tulevan kesän kuluessa. 4 Työpäiväni on normi silloin, kun se on jälleen erilainen kuin edeltäjänsä. Työskentelen virka-aikana ja olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa, niin rykmentin henkilöstön kuin ulkopuolisten sidosryhmienkin. Työtehtävien sisältö vaihtelee tilanteen mukaan johdon sihteerin tehtävistä henkilöstöhallintoon. 5 Työssäni parasta on tehtävien monipuolisuus ja mukavinta se, että työpäivät menevät todella nopeasti, koska on riittävästi haastavia työtehtäviä. Mielenkiintoisinta työssäni ovat henkilöstöhallinnon tehtävät ja henkilöstöalan opinnot Tuusulassa, erityisesti rekrytoinnit ja ylipäätäänkin erilaisten ihmisten kanssa työskentely. Haastavinta on oman työn organisointi, mikä on samalla palkitsevinta, kun saa päivän sekametelisopan keitettyä kunnialla loppuun ilman pohjaan palamista. Lisää haastetta työhön on luvassa puolustusvoimauudistuksen myötä tukikoordinaattorin tehtävässä. Ainoa huono puoli työssäni on se, että se tulee kohdallani päättymään. 6 Suurperheeni muodostuu kahdesta koirasta chihuahua Kerttu ja seropi Ronja. Kolmen sinkkunartun kommuunissamme vallitsee harmonia ja rauha. Koirien lisäksi vietän aikaa luonnossa, liikkuen ja ystävien kanssa. Kesälomasuunnitelmiin kuuluu kodin remontointi, festarit & ystävät, luonnonhelma nokipannu kahaveella, itikoilla ja saunalla sekä jotain ex-temporea reissaamista. Toki uuden työn aloitus kesällä tulee olemaan myös oma suuri kohokohtansa. 7 Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan & Se parhaiten nauraa, jolla on vahvin lääkitys. Kaunis kiitos kaikille työtovereille yhteistyöstä, mikä jäi nyt valitettavan lyhyeksi. Toivotan jokaiselle rykmenttiläiselle hyvää kesää ja onnea sekä menestystä tulevaan. Mielestäni oman aktiivisuuden merkitystä ei voi tulevan muutoksen osalta liiaksi korostaa. Jokainen täällä on oman onnensa seppä

7 HENKILÖSTÖOSASTO - henkilöstötukisektori 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? Sosiaalikuraattorin työ henkilöstöosastossa Ly h y t h i s to r i i k k i L apin ilmatorjuntarykmentissä on ollut sosiaalikuraattorin tehtävä vuodesta 1993 alkaen. Allekirjoittanut on järjestyksessä kolmas tehtävän hoitaja ja oma työni sosiaalikuraattorina alkoi huhtikuussa Tätä aikaisemmin työskentelin mm päivähoidossa, sairaalan sosiaalityössä ja sosiaalialan opetustehtävissä. Sosiaalikuraattorin tehtävää hoidan sosiaalityöntekijän ja sosiaalialan opettajan viitekehyksellä. Keväällä 2012 olen aloittanut opinto-ohjaajajan täydennyskoulutuksen Jyväskylässä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme tytärtä Henriikka, Heidi ja Johanna. Perheen uusin jäsen on noutajanpoika Eppu 14 kuukautta, joka on ottanut ainakin koirankokoisen paikan elämässämme. Sanotaan, että lapset ja kotieläimet meitä kasvattavat. Voi aivan vilpittömästi sanoa, että omat polvet kyllä tärisivät, kun koiran kanssa menimme Lapin Nuuskujen pentukurssille. So t i l a s s o s i a a l i t yö R o va n i e m e n va r u s k u n n a s s a Sosiaalikuraattorin työ kohdistuu koko varuskuntaan; työn piiriin kuuluvat kaikki Someroharjulla varusmiespalvelusta suorittavat ja kaikki varuskunnan henkilökuntaan kuuluvat. Vuosilomien ja muiden poissaolojen aikana annan ja saan sijaisuusapua Jääkäriprikaatista, Kainuun Prikaatista tai Ilmavoimien sosiaalikuraattoreilta. Sosiaalikuraattorin tärkein tehtävä on yksilökohtainen sosiaalityö. Työ on pääsääntöisesti nuorisososiaalityötä; suurin asiakasryhmä ovat noin 20 vuotiaat asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet ja -naiset. Sosiaalikuraattorin vastaanotolla saa apua sosiaaliturvaan, talouteen, asumiseen, opiskeluun ja itsenäistymiseen liittyvissä asioissa. Kun elämänhallinta tai varusmiespalvelukseen sopeutuminen tuottaa vaikeuksia, sosiaalikuraattori on tukena tilanteen hoitamisessa. Nuorison kanssa työskentely on itsessään palkitsevaa, valoisaa sosiaalityötä. Varuskunnan sosiaalityössä ei ole ikuisuusasiakkaita. Paras kiitos työstä on se, kun nuoren asiakkaan elämässä hankaluutta aiheuttava asia tulee hoidetuksi ja hän selviää taas kappaleen matkaa eteenpäin. Pa l ve l u s s u h d e a s u m i n e n, t yö h y v i n vo i n t i j a k r i i s i t yö Sosiaalikuraattori hoitaa varuskunnan palvelussuhdeasumisen suunnittelua ja seurantaa. Näkyvin tuotos tästä työstä on palvelussuhdeasumiseen sisältyvät uudet vuokrasuhteet VVO:n ja Kunta-asuntojen kanssa. Kun siirtovelvollinen tai uusi työntekijä tarvitsee asuntoa, sosiaalikuraattori ohjeistaa ja auttaa hakuprosessissa ja tarpeen vaatiessa koordinoi asunnon vuokrausta siviilisektorin yhteistyökumppaneilta. Tätä kirjoitettaessa varuskunnan asuntotilanne on hyvä; asuntoja ei ole yleensä tyhjänä ja kaikille tarvitsijoille asunto on järjestynyt. Kustannukset vuokraamatta olevista palvelussuhdeasunnoista eivät ole kenenkään etu. Sosiaalikuraattorin yksi virkatehtävä on tarpeen vaatiessa valmistella myös tarpeettomista asunnoista luopuminen. Sosiaalikuraattori osallistuu oman alansa edustajana työhyvinvointitoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Nyt kun puolustusvoimien rakennemuutosta valmistellaan ja henkilöstö on todella kovilla, työhyvinvointitoiminta on entistä tärkeämmässä roolissa. Sosiaalikuraattori on jäsen Toimintakyky ja tasa-arvoryhmässä ja on siten mukana kaikissa niissä asioissa, jotka koskeva esimerkiksi liikuntaseteleitä, virkistyspäiviä ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Tärkeä osa modernin sosiaalityön tehtäväkenttää on henkilöstön tukeminen kriisissä. Puolustusvoimien henkilöstötuki sisältää muun muassa työterveydenhuoltoa, ihmisten psyykkistä hengellistä tukemista ja taloudellisten tukitoimien järjestämistä. Kuolemantapauksiin, vammautumisiin tai vakaviin sairaustapauksiin liittyy aina taloudellisia haasteita ja toimintaa yhteiskunnan eri turvajärjestelmien kanssa. Poikkeuksellisissa ja vaikeissa elämäntilanteissa henkilöstöllä on mahdollisuus saada myös psykososiaalista tukea. Tarpeen vaatiessa osallistun psykososiaalisen tuen tuottamiseen defusing- tai debriefing istuntojen ohjaajana. Tavallisin esimerkki on virka-apu osaston tukeminen, kun he ovat tehtävässään kohdanneet jotakin mieltä järkyttävää. Virka-apuosastolle järjestetään viivyttelemättä mahdollisuus purkaa kokemuksiaan ennen uutta palvelusta. Tietä käyden on tien vanki, vapaa on vain umpihanki -Aaro Hellaakoski- VALOJUOVA Jokainen työpäivä on erilainen. Kun aamulla lähtee työhön tulee yllätetyksi lähes päivittäin. Työ on myös hyvin itsenäistä. Oma perhe on tottunut/ hyväksynyt/ suvainnut/ymmärtänyt sen, että äiti on toisinaan reissussa, toisinaan työssä viikonloppuna ja iltaisin ja joskus lähtee töihin vielä uudestaan, kun on jo palannut kotiin. Noin kerran vuodessa rykmenttiin tulee opiskelija käytännön opetuksen jaksolle Lapin yliopiston sosiaalityön laitokselta. Oman alan opiskelijoille olen usein antanut evästykseksi viereisen otteen Hellaakosken runosta. Sosiaalialalla ei useinkaan ole valmiiksi tallattua polkua, joten umpihangessa eteneminen on alan tapa. Umpihanki on kuitenkin myös ammatillista vapautta ja tilaa soveltaa niitä menetelmiä ja työtapoja, jotka ovat kulloinkin perusteltuja ja mahdollisia

8 HUOLTO-OSASTO - taloussektori 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1 Olen Elvi Karhula. Työskentelen tällä hetkellä talouspäällikön nimikkeellä. Olen talouspäällikkö Tuula Saaren sijainen hänen ollessaan Pääesikunnassa. Syyskuussa palaan omaan virkaan taloussihteeriksi käsittelemään matkustukseen liittyviä asioita. 2 Työtehtäviini kuuluu laskujen hyväksyminen, kirjanpidon oikeellisuuden tarkastaminen ja muut esimiehen ja Maavoimien esikunnan käskemät tehtävät. Neuvon henkilökuntaa matkalaskujen täyttämisessä ja niihin liittyvissä asioissa. 3. Olen tullut rykmenttiin toimistosihteerin virkaan Ennen virkaan tulemista olin lyhyehköjä jaksoja rykmentissä neljä kertaa ja viides kerta on sitten ollut tämä hieman pitempi. Aikaisemmin työskentelin siviilimaailmassa ja tehtävät olivat likimain samanlaisia kuin tehtävät rykmentissä eli taloushallinnon tehtäviä. 4 Normipäiväni alkaa klo 8.00 ja yleensä päätän sen klo pintaan. Olen tyytyväinen liukuvaan työaikaan, koska se mahdollistaa sen, että voin tulla töihin ja lähteä aikaisemmin tai myöhemmin. Työmatkat teen bussilla, joten se sanelee aikapitkälti sen, moneltako tulen ja moneltako lähden. Viimeinen bussi lähtee Someroharjulta klo joten siihen on ehdittävä. Aloitan päivän lukemalla PVAH-postin ja MIL-sähköpostin. Matkalaskujen hyväksyminen sekä ostolaskujen hyväksyminen maksuun on jokapäiväistä työrutiinia. 5 Varsinkin kuluva vuosi on ollut haasteellinen ja mielenkiintoinen uusien tehtävien vuoksi. Vastaan tulee jatkuvasti uusia tehtäviä. Olen kiitollinen siitä, että olen koko ajan saanut työskennellä taloushallintoalalla. Työssäni on palkitsevaa se, kun saan tehtyä työt määräajassa ja mukava on nähdä ainakin joskus pöytä puhtaana papereista. Palkitsevinta tietenkin on kerran kuussa tilille tuleva rahasumma. 6 Olen uusiosinkku ja asun yksin. Perheeseeni kuuluu kaksi armeijan käynyttä poikaa ja yksi miniä, jotka asuvat jo omillaan. Harrastan talvella hiihtämistä ja kesällä melontaa. Mielelläni istun laavulla paistelemassa makkaraa ja kahvittelemassa. Keväällä aloitan työmatkapyöräilyn ja pyöräilen lokakuulle asti. Lopetan sen siinä vaiheessa, kun ensimmäiset liukkaat tulevat. Uiminen kuuluu myös harrastuksiini. Lisäksi harrastan käsitöitä, omistan ompelukoneen, saumurin ja neulekoneen. Ainakin yksi villapaita on kudottava talven aikana. Kesälomasuunnitelmia ei vielä ole, mutta luulenpa, että vietän useita päiviä Kemi- ja Ounasjoella meloen ja katsellen maisemia. 7 Yksi hyvä motto, joka lähinnä liittyy tuohon käsityöharrastukseen on: Ku ite tekkee, niin saap semmosen ko tulloo. 1 Olen Eila Kallankari ja toimin taloussihteerinä huolto-osastolla. 2 Työni on hyvin monipuolista. Siihen kuuluu Rondossa laskuvastaavana ja asiatarkastajana toimiminen. Hoidan pienvahinkojen laskutusta, ostolaskujen tiliöintiä, käyttöomaisuuskirjanpitoa, työaikakirjanpitoa ja toimistotarvikevarastoa. Tällä hetkellä hoidan myös hankkijan tehtäviä. Toimin Travelin asiatarkastajana sekä joukko-osaston sovellusvastaavan sijaisena SAP-travelissa. Huolehdin Atean tulostuspalvelun kopiopaperitilauksista ja tyhjien kasettien kierrätykseen laitosta. Annan neuvoja sähköisten vaatehankintojen hankinnoissa. Lisäksi teen tavaran vastaanottoa SAP: ssa ja nimikkeiden laajennusta. Valmistelen myös hylkäyspöytäkirjat. Sijaistan lomien aikana taloushallinnon matkasihteeriä, jolloin tehtäviin kuuluu lisäksi varusmiesten kotihoidon/komennusrahojen maksatusta sekä virkamatkojen asiatarkastajan tehtäviä. 3 Työhistoriaa tulee pian 28 vuotta täyteen. Näihin vuosiin on mahtunut monenlaisia töitä. Aloitin rahastossa ja välillä tein muonituslaskujen ja kirjanpidon tehtäviä. Siinä vaiheessa työpisteeni siirtyi tänne kerrostaloon. On ollut linja-autolippujen/ruokalippujen myyntiä, matkalaskujen tekoa. Aikoinaan hoidin pääasiassa kaikki toimistotarvikehankinnat ja pyysin tarjoukset eri toimittajilta. Määrärahoja pidettiin siihen aikaan ajan tasalla manuaalisesti. 4 Työpäivä alkaa aamulla viestit lukemalla. Usein myös vilkaisen tehtävät, ettei jää niitä punaisia pallukoita. Sitten aukaisen Rondon ja alan reitittää laskuja asiatarkastajille. Minulle kuuluvista laskuista tarkistan ensin, onko tehty hankintaehdotusta tai tilausta ja tavaran vastaanottoa. Sen jälkeen tiliöin laskun ja lähetän eteenpäin. Työpäivän jaan tällä hetkellä omiin ja hankkijan tehtäviin. VALOJUOVA Työssäni minusta on parasta monipuolisuus ja se, että pystyy toimimaan välillä matkasihteerinä, hankkijana ja mitä kaikkea luettelin aikaisemmin. Tässä tehtävässä joutuu paljon ihmisten kanssa tekemisiin sisäisten ja ulkopuolisten toimittajien kanssa. Haastavinta on se, että pystyy sijaistamaan erilaisten töiden tekemisessä ja kun niissä onnistuu, niin sehän se on mikä palkitsee. 6 Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme kääpiövillakoiraa. Koirien trimmauksessa ja lenkillä käydessä saa kyllä ajan kulumaan. Tyttäremme asuu Keminmaassa ja hänen perheeseensä kuuluu puoliso, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. Tässä ollaan siis nyt mummo ja isomummo. Harrastukset on koirat, käsityöt ja kesäisin puutarhanhoito. Kesälomia en suunnittele etukäteen. Teen aina sitä, mitä minäkin päivänä mieleen juolahtaa. Lomilla ei tarvitse kulkea kellon mukaan 14 15

9 OPERATIIVINEN OSASTO - asevelvollisuussektori 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1 2 Olen toimistosihteeri Kaisa Loukkola Lapin aluetoimiston asevelvollisuussektorilta. Työskentelen asiakaspalvelutehtävässä palvellen asiakkaita kaikenlaisissa asevelvollisuusasioissa. Työni on asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti, hakemusten käsittelyä, kopioiden lähettämistä ja arkistointia sekä syksyisin kutsuntoihin osallistumista kutsuntasihteerinä. Asiakkaina meillä ovat kutsunnanalaiset, varusmiespalvelukseen määrätyt, vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvat naiset, veteraanit ja muut maanpuolustuksesta kiinnostuneet sekä viranomaisyhteistyötahot. Tehtäviini kuuluu myöskin valmistella ja käsitellä monikansalaisten / ulkomailla asuvien valvonnanalaisten kutsunta-ja asevelvollisuusasioita. 3 Olen tullut puolustusvoimiin , silloiseen Lapin sotilasläänin esikuntaan, aluksi määräaikaiseen ja vuonna 2005 vakituiseen toimistosihteerin virkaan. Eli ensimmäiset 10 vuotta pv:ssa tuli täyteen tämän vuoden alussa ;). Olin ensimmäisen vuoden henkilöstöalalla, jolloin tehtäviini kuului postituksen hoito sekä muita erikseen määrättyjä tehtäviä. Sen jälkeen olin muutaman vuoden asevelvollisuusalalla, joka silloin toimi kaupungissa virastotalolla. Tein tuolloin vastaavia tehtäviä, joita tällä hetkelläkin teen. LAPSLE:n viimeiset viisi vuotta olin henkilöstöosastolla Korkalovaaran luolassa, joista kolme vuotta arkistosihteerin/kirjaajan tehtävässä ja kaksi vuotta tehtävässä, jossa työhöni kuuluivat arkistonhoidon ja kirjaajan työn lisäksi työaikakirjanpitäjän sekä palkkayhteyshenkilön tehtävät. Siis tehtävä, jossa sain olla monena! Vuoden 2010 alusta lukien, Lapin sotilasläänin esikunnan lakkauttamisen jälkeen, Lapin aluetoimisto liitettiin Lapin ilmatorjuntarykmentin yhteyteen, jossa olen työskennellyt jälleen asevelvollisuusasioiden parissa nykyisessä tehtävässäni. 4 Normityöpäivääni kuuluu asiakaspalvelua puhelimitse, sähköposteihin vastaamista sekä postin käsittelyä. Syksyisin kutsuntojen aikaan, työpäivä kuluukin sitten kutsunnoissa jossain päin Lappia. 5 Työssäni parasta on saada olla tekemisissä erilaisten ihmisten, niin nuorten kuin vanhempienkin kanssa. Mielenkiintoiseksi sekä haastavaksi sen tekee se, että koskaan ei voi etukäteen tietää, millainen työpäivästä tulee. Asiakaspalveluun tulee monenlaisia puheluita, ja aika usein kysytään asioita, joihin ei heti ole suoraa vastausta. Se tuo myöskin oman haasteensa tähän työhön. Palkitsevinta tietysti on, kun saan asiakkaalta kiitoksen hyvästä palvelusta! 6 Perheeseeni kuuluvat puolustusvoimissa työskentelevä mieheni sekä neljä lastamme, joista kaksi asuu vielä kotona. Meillä on myös pieni toy-villakoira, joka kohta saa kaverikseen toisen samanlaisen. Harrastuksiini kuuluvat koiran kanssa lenkkeilyn ja touhuilun lisäksi liikunta, josta mieluisinta on tällä hetkellä tanssillinen zumba ja sh`bam. Kesälomalle ei tällä kertaa ole oikeastaan muuta suunnitelmaa kuin saada perheen uusin tulokas oppimaan kutakuinkin sisäsiistiksi ja talon tavoille! Tietysti vähintäänkin entisessä kotikaupungissani Oulussa täytyy käydä vierailemassa! Kalle Miettunen Kemistä on saapunut aluetoimiston järjestämään tarkastukseen Rovaniemelle

10 OPERATIIVINEN OSASTO - suunnittelusektori 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1 2 Turvallisuussihteeri Heli Rydningen Näkyvimpänä työnäni on jokapäiväiseen turvallisuuteen liittyvät asiat, esimerkiksi kulkuluvat ja -kortit, avaimet, henkilö- ja varusmieskortit sekä sotilaspassit. Tehtäviini kuuluu myös toimikorttien hankinta, niiden avaaminen lukkiutumistapauksissa tai uuden tilaaminen vanhentuneen tai rikki menneen tilalle. Turvallisuussihteerin tehtävien lisäksi vastaan operatiivisen osaston työaikakirjanpidosta ja toimin arkistonhoitajan ja -sihteerin sijaisena. Lisäksi tehtäviini kuuluvat työasematukihenkilönä toimiminen, eli saan soittoja ongelmatilanteista niin Microsoftin kuin muidenkin ohjelmien suhteen. Olen myös mukana rykmentin Toimintasuunnitelman, Sotilaalliset harjoitukset -kirjasen ja Ajankäytön suunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa. 3 Olen työskennellyt rykmentissä alkaen, ensin työllisyysvaroin ja alkaen operatiivisessa toimistossa toimistosihteerinä. Muutama vuosi sitten tehtävänimike muuttui työnkuvaan sopivammaksi turvallisuussihteeriksi. 4 Normityöpäivä... aamulla töihin, illalla kotia ;). Töihin saavun yleensä ennen kahdeksaa, jolloin pystyn parhaiten tekemään keskittymistä vaativaa työtä. Kahdeksan jälkeen alkaakin yleensä tohina, jolloin ei voi tietää mitä seuraavan tunnin sisällä ehtii työtehtäviksi tulla. 5 Työssä parasta on sen vaihtelevuus. Mukavinta on työkaverit. Mielenkiintoisinta on mahdollisuus uudistaa työskentelytapoja esimerkiksi uusi suunnittelu Approach-tietokanta. Haastavinta ongelmatilanteiden ratkaisu, on ongelma sitten käytettävässä olevassa ohjelmassa tai työskentelyajassa. Palkitsevinta jokaisen kiitos, jota on voinut auttaa. 6 Perheeseeni kuuluu norjalainen aviomies ja kaksi tyttöä, joista vanhempi 21-v ja nuorempi 19- v sekä perheen vauva Tara 2-vuotias beagle-tyttönen. Harrastukset ja lomailu on mennyt meidän perheessä sekaisin, sillä pidämme kumpikin matkustamisesta, ei niinkään pakettimatkoista vaan omatoimireissuista. Olemme kiertäneet Yhdysvalloissa, Australiassa, Kreikan saaristossa, Pohjoismaissa pl Islanti, jonne mahdollisesti lähdetään elokuussa kesälomareissulle, jos vain säät sallii. Valokuvaus on toinen harrastus, joten lomalla voi tulla kuvia jopa 500 päivässä. Haaveena olisi että koko maapallo tulisi koluttua ja kaikkialta olisi kuvia. Sitten vanhana olisi jotain mitä muistella ja jos ei muuta niin valokuvien myötä muistaa ;) Keväisin kutsuvat tunturit moottorikelkkailemaan ja pilkkimään sekä syksyisin vaeltamaan ja perhokalastamaan sekä riekkometille. Ensi syksynä on mahdollisesti myös hirvenpyyntiä tunturimaisemissa 2 metsästäjän sekä 1 kiikarinaisen ja koiran (anoppi) voimin. 7 Elä elämäsi hymyillen ja nauti jokaisesta hetkestä, jonka voit ystävien seurassa viettää. 1 Olen Maija Vaara ja taloussuunnittelija 2 Työtehtäväni on lyhyesti kerrottuna: suunnittelen rykmentin määrärahat käsketyille paikoille, seuraan miten rahoja kulutetaan ja raportoin kulutuksesta rykmentin johdolle ja ylemmille johtoportaille. 3 Olen työskennellyt puolustusvoimissa yhteensä 15 vuotta. Olen aloittanut urani puolustusvoimissa Lapin sotilasläänin esikunnassa. Sen jälkeen työskentelin Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnassa ja nyt täällä Lapin ilmatorjuntarykmentissä olen ollut kuutisen vuotta. 4 Raportointiajankohtina VALOJUOVA analyysien kokoamisesta ja määrärahojen riittävyyden arvioinnista yksityiskohtien tarkastamiseen. Muina aikoina SAP-järjestelmän kanssa painimista, määrärahojen seuraamista, suunnitelmien tarkastamista, toimintatapamallien kehittämistä. 5 Parasta on aina palkkapäivä. Mukavinta on työkaverit. Mielenkiintoisinta on yllättävät ja ennakoimattomat työtehtävät. Haastavinta on alati vaihtuvat esimiehet ja palkitsevinta esimiehen kiitos. 6 Vapaa-aikani menee mökkeillessä, kaukomatkustellessa, kasvattaessa koirapoikia Paavoa ja Reiskaa ja Arvoa sekä myös vähän miestäni Karia. Liikutan itseäni nyrkkeillen, vesijumpaten, pyöräillen jne. Kesä kuluu mökillä kasvihuoneessa sekä kanalassa

11 HUOLTOKESKUS - ajoneuvohuoltoryhmä 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1 Olen teknikko Esko Lamminsivu 40-vuotias exmaalaiskuntalainen Alakemijoen Muurolasta ja korjaamo-osaston johtaja. 2 Työtehtäväni on monialatehtävä kunnossapitopalveluiden tuottaja Lapin Ilmatorjuntarykmentille ja Lapin lennostolle. Pääsääntöisesti kaikki pyörillä ja teloilla kulkevat ajoneuvokalustot sekä TVÄL-materiaali, aseet ja pioneerimateriaali. Korjaamo tukee myös Rovajärven ampumaharjoitusalueella harjoittelevia joukkoja varaosin ja huoltopalveluin. Työpäivät kuluvat asentajille töitä ohjatessa ja paikallisilta autoliikkeiltä varaosia ja kunnossapitopalveluita hankkiessa, siis KUNTO SAP-järjestelmällä ostotilauksia tekemällä. 3 4 Rykmenttiin tulin helmikuussa 2007 suoraan siviilimaailmasta, Sisu-Auto huoltopalvelusta. Hmm... korjaamolla ei ole normipäiviä, vaan jokainen päivä on yllätyksiä täynnä. Aloitamme päivän aamupalaverilla, jossa käyn asentajien kanssa hallissa olevan kaluston huoltotilanteen läpi ja suunnittelemme seuraavan kikkareen (ajoneuvon) sisälle ottoa. Tämän jälkeen perkaan PVAH-postin ja tehtävät läpi, josta hyökkään SAP:n suureen ja ihmeelliseen maailmaan katsomaan (mikäli se aukeaa), mitä asiak- kaat meiltä toivovat. Niitä toivomuksia sitten alan täyttämään. 5 Parasta työssäni on iso työyhteisö, joka puhaltaa samaan hiileen. Me-henki on rautaisempi kuin ikinä missään muualla nauretaan selkäkeikkaa... Mielenkiintoisinta ja haastavinta on kalusto, joka on todella kirjavaa. Korjaamolle tulee Crotalesta polttomoottorilla nouseviin mastoihin, eli mitä ihmeellisimpiä teknisiä laitteita. Palkitsevinta on se, kun kikkare lähtee korjaamolta huollettuna kuntoon toimittamaan sille annettua tehtävää ja asiakas on tyytyväinen. 6 Minulla on vaimo sekä 12- ja 13-vuotiaat lapset. Harrastukset: Traktori International 574/71, joka on yhtä vanha kuin käyttäjänsäkin. Koiria meillä on kaksi kappaletta. Toisella pyydetään hirviä ja toisella hiiriä. Lisäksi on vielä pirttikissa. Kalastus, varsinkin vetouistelu, on paljon vapaa-aikaa vievä harrastus. Kesälomasuunnitelma: Kesämökin ja saunatuvan rakennus tälle kesälle. Siihen menee lomat ja lomarahan vaihdotkin. Tavoite: jouluksi mökille. 7 Kyllä kaikki järjestyy!! HUOLTOKESKUS - varasto-osasto 1 2 Olen Juha Lakkala ja työnimikkeeni on varastonhoitaja. Työtehtäviini kuuluu Pahkamaan ampumarataalueen kunnossapito, joka sisältää muun muassa lumityöt rata-alueella, maalitaulukehikkojen valmistus, rata-alueen yleissiisteys ja sen valvominen, käyttäjien opastaminen ampumaratatoimintaan sekä taulukääntölaitteisiin. Vastaan myös ampumataulu- ja muun materiaalin riittävyydestä ja olen yksi ampumarata-alueen resurssivarausten hyväksyjistä. Työskentelen ampumaradalla pääsääntöisesti yksin, joten kiireisinä aikoina pyydän varusmiehiä avuksi ja niistä onkin ollut minulle suuri apu. 3 Aloitin työt rykmentin keskusvarastolla kesällä 2008 määräaikaisena varastonhoitajana. Työsuhteeni loppui syksyllä Kesällä 2010 sain määräaikaisen työn ampumaradalta ja keskusvarastolta. Puolet työpäivästä vietin ampumaradalla ja toisen puolen keskusvarastolla. Ampumaradan varastonhoitajan viran sain viime vuoden alkupuolella ja nyt keskitynkin pääasiassa ampumaratatöihin. 4 VALOJUOVA Kyllä se niin on, että jokainen päivä on erilainen. Aloitan työt perusrutiineilla: ampumarata-alueen tarkastuksella, ampumamateriaalin tarkastuksella/täydennyksellä jne. Sen jälkeen työt vaihtelevatkin sitten hylsyjen lajittelusta trukkiajeluihin. 5 Työni on erittäin monipuolista ja olen iloinen siitä, että työ ei ole niin sanottua liukuhihnatyötä. On mukava nähdä omien kättensä jälkiä, kun esimerkiksi lumityöt on tehty. Vielä mukavampi on, kun joku mainitsee asiasta. Haastavinta voisi olla kahvitaukojen noudattaminen. Joskus työ tahtoo viedä niin mennessään, että ajankulu unohtuu tyystin. Palkitsevin asia työssä on sana: KIITOS! 6 Kaksi lastani sekä avovaimoni piristävät päivääni töitten jälkeen. Kesälomasuunnitelmia ei ole juuri tehty. Yhden reissun meinasimme tehdä Ranuan eläinpuistoon. 7 Huumorinkukka on kaunein kukka

12 HUOLTOKESKUS - korjaamo-osasto 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1. 2 Olen Sipolan Tuija ja toimin Rovaniemen korjaamolla toimistonhoitajana. Tehtäviini kuuluu korjaamon kunnossapitovastuulla olevien rykmentin ja lennoston kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitolaskujen hoitaminen. Tallennan myös korjaamon suorakirjattavat laskut. Laadin hankintaesitykset ja ostotilaukset SAP:ssa ja valvon korjaamolle tilattujen materiaalien ja palveluiden vastaanoton ja oikeellisuuden. Korjaamon 26 henkilön työaikasuunnitelmien tekeminen kuuluu työhöni, kuten myös työajan toteumien tarkistaminen ja tallentaminen sekä sotaharjoitusten kohdentaminen SAP-järjestelmään. Lisäksi korjaamon arkistonhoito, toimistotarvikkeiden hankkiminen sekä työntekijöiden opastaminen asiakirjojen tekemisessä kuuluu työnkuvaani. Näiden lisäksi sijaistan kuljetuskeskuksen toimistosihteeriä. Hoidan korjaamon henkilökunnan vuosilomasuunnitelmien kokoamisen, tarkistuksen ja tallen- tamisen SAP-järjestelmään. 3 Työhistoriaa on rykmentissä kertynyt vuosien varrella vajaa seitsemän vuotta. Olin aiemmin määräaikaisessa toimistosihteerin virassa huoltotoimistossa. Työtehtäviini kuului hankintojen valmistelu, tilauksien laatiminen, laskujen käsittely ja tiliöinti. Esikunnan, sotilassoittokunnan ja varuskuntasairaalan ostoreskontran hoitaminen sekä maksukuntoon saattaminen. Työaikakirjanpidon sekä toimistotarviketilauksien tekeminen ja jakaminen. Osallistuin materiaalikirjanpidon hoitoon ja tein myös huoltotoimiston vuosilomasuunnitelmat ja henkilökunnan virkapukutilaukset. Toimin sijaisena kesäaikana kuljetuskeskuksen ja korjaamon sekä muonituskeskuksen laskujen hoitajana. 4 Normipäivään kuuluu laskujen tallentamista, tarkistamista, lähetteiden metsästystä, tilausten tekoa, palveluiden vastaanottamista, työaikasuunnitelmien tekoa ja yhteydenpitoa henkilökuntaan ja tavarantoimittajiin. 5 6 Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Jokainen päivä on erilainen. Perheeseeni kuuluu tyttären perhe ja kaksi lastenlasta, jotka asuvat toisella puolella maapalloa. Harrastan kuntosalilla käyntiä ja kesäisin pyöräilyä ja puutarhanhoitoa. Kesällä on tarkoitus mökkeillä ja kierrellä eri puolilla Suomea. Marraskuussa lähden tyttären perheen ja lastenlasten luo Australiaan reiluksi kolmeksi viikoksi. HUOLTOKESKUS - viestivarasto 1 Olen Maria Blomqvist, varastonhoitaja viestivarastolla. 2 Tehtäviini kuuluu viestimateriaalin jakaminen, huoltoon lähettäminen, varaosien ja kulutusmateriaalin tilaaminen. Materiaali sisältää: radiot, akut, patterit, kenttäsähköverkot, äänentoistolaitteet, ja kaikenlaista muuta mukavaa. Toimin myös SAP-sovellusvastaavana materiaalihallinnossa, eli uusien toimintojen ja uusien käyttäjien perehdyttäminen ja käytön tukeminen. Lisäksi sijaistan kirja- ja karttavarastoa, työaikakirjanpitoa sekä olen myös keskusvarastolla tarvittaessa. Siinä sivussa osallistun työsuojelutoimikuntaan ja vähän kaikkeen muuhunkin mahdolliseen ja mahdottomaan. 3 Olen tullut taloon varusvarastolle, jossa olin varastonhoitajana viisi vuotta. Viime marraskuussa siirryin viestivarastolle. 4 Kahta samanlaista päivää ei tässä talossa ole vielä tähän mennessä ollut. Päivä alkaa 7.30 ja sisältö vaihtelee melkoisesti sen mukaan, mitä tapahtumia on. Harjoitusten alkamiset ja päättymiset on yleensä niitä kiireisimpiä aikoja. Silloin tavaraa lähtee liikkeelle. Harjoituksiin lähtevät hakevat pattereita ja muuta tarviketta, vaihdetaan rikkoontunutta kalustoa. Kiirehuiput tahtovat osua kaikilla aina samaan rytinään, joten välillä joutuu melko lailla keksimään luovia ratkaisuja ja miettimään asioille kiireysjärjestystä. Rauhallisempina hetkinä tehdään sitten joutilaampia paperitöitä, VALOJUOVA tilauksia ja rästiin jääneitä varastointihommia, laskentaa ja muuta toimintaan liittyvää. Materiaali käydään läpi aina sen palautuessa varastolle, ja lähetetään tarvittaessa huoltoon. Huolloissa ja materiaalien päivityksissä tehdään käyttäjien kanssa yhteistyötä, että kamppeet olisivat käyttökunnossa juuri silloin kun tarve on suurin. Juhlapäiviä ja valatilaisuuksia varten asetellaan äänentoistolaitteet tilaisuuden ja tarpeiden mukaan. 5 Haastavaa on etenkin tällä hetkellä uuden materiaalialan opetteleminen. Parasta on työn vaihtelevuus ja itsenäisyys. Yksin työskenteleminen tuo tietenkin omat haasteensa, mutta apua ja neuvoja olen aina saanut. Näin isoon määrään ihmisiä mahtuu kaikenlaisia persoonia aivan laidasta laitaan, mikä on suuri rikkaus. Ja vaikka töitä tehdään välillä kiireessä ja tosissaankin, niin aina mahtuu huumoria mukaan! 6 Perheeseeni kuuluu mies sekä 4- ja 7-vuotiaat tyttäret ja koira. Harrastuksiani ovat ulkoilu ja käsityöt. Kesälomalla aiomme mennä käymään Porvoossa sukulaisten ja ystävien luona. Grillausta ja uintireissuja odotellessa! Lohtajan kalustotilauksen keräilyä

13 HUOLTOKESKUS - kuljetuskeskus 1. Kerro kuka olet ja mikä sinun virallinen työnimikkeesi on? 2. Mitä työtehtäviisi kuuluu? 3. Kuinka pitkä työhistoria sinulla on rykmentissä / pv:ssa? 4. Kerro millainen on normityöpäiväsi? 5. Mikä työssäsi on parasta, mukavinta, mielenkiintoisinta, haastavinta, palkitsevinta? 6. Mitä työn lisäksi: millainen perhe, harrastukset, kesälomasuunnitelmat? 7. Mikä on mottosi? 1 Olen Seppo Tapio, varastomestari rykmentin kuljetuskeskuksesta 2 Tehtäviini kuuluu kuljetusvälinevaraston hoito ml ajoneuvot ja perävaunut, liikuntavälineet sekä näihin liittyvät SAP-toiminnot. Päätehtäväni on maaliikennepolttoaineiden jakeluasemien Someroharju ja Maunun-Matti hoito automaattisella polttoaineenjakelujärjestelmällä (APAJA). Lisäksi vastaan varuskunnallisista vaarallisten kemikaalien (ongelmajäte) hoidosta ja toimittamisesta jatkokäsittelyyn (Ekokem Oy). Moniin tehtäviin on vuosien varrella tullut rutiini, mille vastakohtana on tietojärjestelmien, lakien ja asetusten muuttuminen sekä organisaatioiden vaihtuminen. Ne antavat tehtävän hoitoon haasteita. Parhaat kiksit työstä saa kun saa päätökseen tehtävän, minkä eteen on pitänyt tehdä sekä ruumiillista että suunnitelmallista työtä. 3 Tulin Pohjanmaan ilmatorjuntapatteriston ajotoimiston palvelukseen neljäkymmentä vuotta sitten työsopimussuhteiseksi varastoapulaiseksi, puhelinumeroon 63. Everstiluutnantti Pentti Mäki oli tuolloin patteriston komentajana. Komentajan virka-autona toimi kupla-volkkari SA-33. Ajotoimisto sijaitsi parakkirakennuksessa terveysasemaa vastapäätä, nykyisen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vierasmajoituksen tiloissa. Samassa parakissa oli päävartio ja Rovaniemen korjaamon toimisto. Korjaamo toimi ensimmäisessä vihreässä kaarihallissa. Esikunta ja terveysasema olivat asuntoalueella rivitalon päädyssä. Ruokala ja sotilaskoti olivat juuri valmistuneet. Varusvarasto oli nykyisen voimistelusalin tiloissa. Kuljetuskeskuksen ja korjaamon rakennukset valmistuivat vuonna Hämeen lennosto, nykyinen Lapin lennosto, muutti Someroharjulle Tikkakoskelta puoliperävaunuilla kesällä Polttoaineen jakeluasema valmistui vuonna Kekkonen oli Tasavallan Presidentti. Loppu onkin sitten historiaa... Puolustusvoimien maaliikennepolttoaineenjakelu on kehittynyt vuosien varrella: Nykyinen APAJA-järjestelmä, mikä otettiin käyttöön 2010, on hyvin kehittynyt. Jokaisesta luovutetusta ja palautetusta polttoainelitrasta jää jälki järjestelmään. Polttoaineet on varastoituna joko jakeluasemien säiliöihin tai maastojakelusäiliöihin. APAJA:sta taas linkittyy ajoneuvojen polttoainekulutukset vuorokausittain KULTI-järjestelmään. Polttoaineita jaetaan myös maasto-olosuhteissa. Niissä tapahtuneet polttoaineenjakelutapahtumat tallennetaan kannettavalle MAJA -maastojakelutietokoneelle. Tapahtumat puretaan harjoituksen jälkeen MAJA -salkusta muistitikulla APAJA:aan. Järjestelmä hakee tankkaustapahtuman maksajaksi KULTI -järjestelmän ajomääräyksestä käyttäjäkoodin, jonka käytössä ajoneuvo on tankkaushetkellä. Kuten tiedetään, mitkään tietojärjestelmät eivät toimi omalla painollaan, vaan ne vaativat päivittäistä seurantaa, katkosten ja häiriöiden paikantamista, vikailmoitusten tekoa ja ratkaisemista. Tämä asettaa tehtävän hoidolle haasteita, varsinkin kun ongelmat keskittyvät juuri sille aamulle, kun harjoitukset alkavat. Materiaalia tulee ja menee. Asioiden hoitoa helpottaa SAPviivakooditoiminto, On vain pysyttävä ajassa mukana. Nuoremmilta työntekijöiltä voi kysyä neuvoa. Kaikkea ei tarvitse itse osata ja tietää. Ruuti on jo keksitty. Kuljetuskeskuksessa on hyvä yhteishenki. Sitä edesauttaa myös samassa rakennuksessa toimivat Rovaniemen korjaamo ja Lapin lennoston kuljetustoimisto. Täällä vallitsee monien henkilöiden välillä pitkäaikainen työtoveruus, mikä edesauttaa luontevaa asioiden hoitoa joukko-osaston, virkapuvun, virkasuhteen, suojavaatteen tai haalarin väristä riippumatta. Ed u n va l vo n t a t yö t ä Olen toiminut ammattiyhdistystoiminnassa Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n eri tehtävissä: Rovaniemen osaston johtokunnan jäsenenä, lennoston ja rykmentin luottamusmiehenä, Rovaniemen osaston puheenjohtajana, Pohjoisen maanpuolustusalueen pääluottamusmiehenä, Maavoimien Pohjois-Suomen sotilasläänin alueellisena pääluottamusmiehenä sekä Rovaniemen, Sodankylän ja Tervolan osastojen edustajana liiton hallituksessa. Se on tärkeää jäsenistön hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä. Työ on usein näkymätöntä. Tulokset ja tavoitteet voivat toteutua tänään, huomenna tai ei milloinkaan. Ylivoimaisesti eniten edunvalvontatyötä olen tehnyt puolustusvoimien palkkausjärjestelmän SIV-tehtävien arviointiryhmissä. Tehtävän mukainen palkkausjärjestelmä on ollut siviilihenkilöstölle kokonaisuutena hyvä asia. Toivottavasti jossain vaiheessa sille tulee päivittämisen aika, jotta palkkauskehitys ei jäisi polkemaan paikoilleen. Luottamusmiehenä on kohdalleni sattunut tapauksia, missä on täytynyt asettaa kaikki kykynsä ja tahdonvoimansa ristiriitojen ratkaisemiseksi, joita on syntynyt työntekijän ja työnantajan tai työntekijöiden välille. Parhaimmat tulokset ovat syntyneet, kun ristiriita on otettu välittömästi käsittelyyn, eikä siitä ole vain vaiettu. Tärkeää on ollut, että ovet ja yhteydet työnantajan luokse ovat olleet auki. Summa summarum: Minulta kysytään usein kuinka kauan olen ollut tehtävässäni. Olen vastannut - liian kauan. Näillä on kuitenkin menty ja olen tyytyväinen: J o k a i n e n o n o m a n e l ä m ä n s ä Se p p o! Maastojakelutankkaus 2000 litran polttoaineperävaunusta käyttäen apuna MAJA-maastojakelusalkkua, johon on sijoitettu tietokone. Tietokoneen yhteydessä APAJA-tunnisteiden lukijalaite. Tankkauksen litramäärä naputellaan tietokoneelle. Tietokoneella voidaan yhtäaikaisesti hoitaa kuuden säiliön tankkaustapahtumat ja säiliötilanne on koko ajan reaaliajassa

14 Ylennykset ja palvelusarvot Henkilökunnan ylennykset: Kapteeniksi Jari KANANEN Yliluutnantiksi Janne KAAKKURIVAARA, Jukka RUHA ja Mikko TIIKKAJA, insinööriyliluutnantiksi Tero HUHTA Palvelusarvon antaminen aliupseereille: Ylikersantin palvelusarvo: Jaakko KARVO, Matti LEINONEN, Atso PYYKÖNEN ja Joonas UUKSULAINEN Reserviylennykset: Vääpeliksi Mika ASPEGREN (au) ja Mikko SÄÄSKILAHTI (siv) Ylikersantiksi Jaakko KARVO, Matti LEINONEN, Erno JÄÄSKELÄINEN ja Atso PYYKÖNEN Kersantiksi Oskari YLLÄSJÄRVI Henkilöstöasiat Uusia rykmenttiläisiä: vänrikki Ville NORDLUND kersantti Tuomas NOUSIAINEN kersantti Tero OLLILA merkonomi Hilkka PITKÄNIEMI Eläkkeelle: toimistosihteeri Vuokko MIETTUNEN Irtisanoutuminen: toimistosihteeri Jenni-Mari PARTANEN hankkija Tuire SALMELA Kunniamerkit Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: majurit Harri LAIHO ja Tero MARTTINEN Hankkija Tuire Salmela Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: majuri Marko NISSINEN Suomen Leijonan ritarimerkki: kapteenit Jarmo HÄNNINEN ja Juha KÄMÄ Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: yliluutnantti Teppo LANKILA Valtion virka-ansiomerkki: everstiluutnantti Keijo SAARIJÄRVI ja musiikkimajuri Juha TIENSUU Juuri ylennetyt yhteiskuvassa. Vasemmalta: insinööriyliluutnantti Tero Huhta, yliluutnantti Mikko Tiikkaja, yliluutnantti Jukka Ruha, yliluutnantti Janne Kaakkurivaara ja kapteeni Jari Kananen. Sotilasansiomitali: everstiluutnantti Mikko MÄNTYNEN Varusmiesten ylennykset Everstiluutnantti Mikko Mäntynen Kersantiksi alikersantit: Joonas Huhtala, Ville Kallunki, Tommi Mäkinen, Tuomas Näätsaari, Pekka Posio, Satu Runtti Korpraaliksi tykkimiehet (362 vrk): Kasperi Isoaho, Markus Kallunki, Roni Mäntyniemi, Tuomas Vähäkuopus Korpraaliksi tykkimiehet (270 vrk): Iiro Tiusanen, Janne Paavola Korpraaliksi tykkimiehet (180 vrk): Jyri Kauvosaari, Petteri Kekäläinen, Janne Kyngäs, Henri Kärkkäinen, Matias Peltola, Jukka-Pekka Syväjärvi, Samuli Tanska, Vennu TIKKALA Yllä mainittujen lisäksi Aliupseerikurssin 112 oppilaat, joita ei ole ylennetty korpraaliksi, ylennettiin

15 Tunnelmia lippujuhlapäivän tilaisuuksista Seppeleenlaskun jälkeen siirryttiin koko joukolla muonituskeskukseen. Marsalkan hopeatorvet kajahtivat komeasti kersantti Erkki Mäntyrannan (edessä), yliluutnantti Pentti Ojalan ja yliluutnantti Henri Haahdin soittamana. Perinteisen tavan mukaan varuskunnallinen lippujuhlapäivän vietto alkoi seppeleenlaskulla ilmapuolustusmuistomerkille. Kuvassa vas. varuskunnan joukkoja komentanut Lapin lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Pekka Haavikko, lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso sekä rykmentin komentaja eversti Ari Grönroos. Rykmentin lipulla vas. luutnantti Rikupekka Lemberg, kersantti Mika Inkiläinen ja luutnantti Pasi Ahola. Musiikkimajuri Juha Tiensuu vastaanotti valtion virka-ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta puolustusvoimissa. Majuri Tero Marttinen sai ansioistaan Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. Seppeleenlaskun jälkeen rykmentin komentaja ylensi erityisen ansioituneita varusmiehiä. Tässä onniteltavana kersantiksi ylennetty Satu Runtti. Komea rivi juuri ylennettyjä aliupseereita komentajan kanssa. Oikealta ylikersantti Jaakko Karvo, ylikersantti Matti Leinonen, ylikersantti Atso Pyykönen, ylikersantti Joonas Uuksulainen, vääpeli (res) Mikko Sääskilahti, ylikersantti Erno Jääskeläinen, kersantti Oskari Ylläsjärvi sekä rykmentin komentaja eversti Ari Grönroos

16 Tapahtumia PUOLUSTUSMINISTERIN TARKASTUS Puolustusministeri Stefan Wallin tarkasti pohjoisen alueen joukko-osastot tammikuun lopussa. Rykmentin tarkastuskäynti oli Komentajan pitämän yleisesittelyn jälkeen hän tapasi henkilöstöryhmien edustajat ja tutustui sen jälkeen rykmentin koulutuskalustoon. LAPIN ALUETOIMISTON PERINNEPÄIVÄ Lapin aluetoimisto vaalii Lapin sotilasläänin esikunnan ja sen edeltäjien perinteitä viettämällä perinnepäivää helmikuun 24. päivänä. Tänä vuonna päivä järjestettiin poikkeuksellisesti 27.2, koska tammikuun saapumiserän valapäivä sattui samalle päivälle. Päivän vietto alkoi perinteisesti seppeleenlaskulla Rovaniemen sankarihaudalla. Seppeleen laski everstiluutnantti Pekka Helasterä seurassaan toimistosihteeri Tarja Ollonen sekä kapteeni Janne-Pekka Karttunen. Juhlapäivä jatkui kahvitilaisuudella sotilaskodissa. Juhlalounas nautittiin Leijona Cateringin tiloissa, johon oli kutsuttu yhteistyökumppaneita sekä edellisen vuoden aikana aluetoimistosta pois siirtyneet henkilöt. Ministeri tutustumassa ITO 05 Manpadiin Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston komentajan everstiluutnantti Olli-Pekka Rainnon opastuksella. Juhlalounaalle osallistuivat myös Lapin sotilasläänin viimeinen komentaja eversti Markku Aherto sekä Lapin rintamaveraanipiirin puheenjohtaja Antti Jänkälä. TAMMIKUUN SAAPUMISERÄN SOTILASVALA JA -VAKUUTUS Tammikuun saapumiserän sotilasvala- ja -vakuutus järjestettiin Rovaniemellä yhdessä Lapin lennoston kanssa. Päivä alkoi perinteisesti seppeleenlaskulla Talvi- ja jatkosodan muistomerkillä. Seppeleen laskivat lennoston komentaja eversti Harri Leppälaakso ja rykmentin komentajan sijainen everstiluutnantti Mikko Mäntynen seurassaan varusmies kummastakin joukko-osastosta. Sotilasvakuutuksen anto tapahtui Ilmapuolustusmuistomerkillä Someroharjulla. Kenttähartaus ja sotilasvala järjestettiin koulutushallin kentällä. Lapin Aluehallintoviraston ylijohtaja Timo E. Korva toimi sekä vakuutuksen että valan esilukijana. Kenttähartauden piti sotilaspastori Niko Ryynänen. Paraatijoukkojen komentajana toimi Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Olli-Pekka Rainto. Sotilasvalan jälkeen ohimarssi tapahtui ilmapuolustusmuistomerkillä ja sen jälkeen uunituoreet tykkimiehet ja lentosotamiehet pääsivät nauttimaan valalounasta omiin yksiköihinsä. Samaan aikaan oli kutsuvieraslounas Leijona Cateringin tiloissa. Runsaslukuinen läheisten joukko tutustui päivän aikana sekä rykmentin että lennoston koulutuskalustoon ja sai nauttia myös Lapin sotilassoittokunnan konsertista

17 UUSIN KUNNANVAAKUNA Esimerkillisesti varusmiespalveluksensa sotilaspoliisina suorittanut korpraali Jimmy Konttinen Ahvenanmaalta hankki Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen tukemana kotikuntansa Saltvikin kunnanvaakunan rykmentille. Vaakunan otti vastaan rykmentin komentaja eversti Ari Grönroos ja luovutti sen edelleen sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Vappu Alapeterille. Sotilaskodin seinällä komea rivi vaakunoita - yhteensä reilut 200 kappaletta muistuttamassa varusmiehiä heidän omista kotikunnistaan VALTAKUNNALLINEN MAANPUOLUSTUSKURSSI 201. Maanpuolustuskurssin internaattivaihe toteutettiin rykmentissä ja lennostossa Kurssilaisia oli yhteensä noin 60 henkeä. Kurssiin liittyvä liittyvä rykmentin yleis- ja kalustoesittely pidettiin Rykmentin komentaja esitteli rykmenttiä kalvosulkeisina, jonka jälkeen kurssilaiset pääsivät tutustumaan koulutuskalustoon. MAAVOIMIEN KOMENTAJAN TARKASTUS Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi tarkasti Lapin ilmatorjuntarykmentin Tarkastukseen osallistui lisäksi MAAVE:n henkilöstöosaston osastopäällikkö everstiluutnantti Jukka Orava, maavoimien komentajan avustaja majuri Petri Toivonen sekä Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Matti Karjalainen. Työlounaan jälkeen kenraalille pidettiin LAPITR:n yleisesittely ja kerrottiin puolustusvoimauudistuksesta rykmentin näkökulmasta. Komentaja tapasi myös henkilöstöjärjestöjen edustajat ja piti infotilaisuuden rykmentin henkilökunnalle puolustusvoimauudistuksesta. Tarkastus jatkui Lapin aluetoimiston esittelyllä

18 Kuva: JARI MARKKULA Koulun johtaja kapteeni Mikko Kuusisto Lohtajalla. Aliupseerit ihmisten ja taistelun johtajina! Hyvät aliupseerikurssi 2/11 aliupseerit! Nyt kotiutumisen kynnyksellä on erinomainen paikka hieman pohtia suorittamaanne palvelusta ja tekemäänne työtä armeijan riveissä. Aliupseerikurssilla 2/11 koulutettiin LAPITR:n joukkotuotannon mukaisiin tehtäviin ilmatorjuntaohjus 05M sekä 90M kalustolle aliupseereita. Lisäksi sotilaspoliisilinjalla koulutettiin koko Pohjoissuomen sotilasläänin kaikki sotilaspoliisi aliupseerit. Peruskoulutuskauden jälkeen, syyskuun alussa, aliupseerikurssille valitut, johtajakoulutukseen soveltuvimmat aloittivat aliupseerikurssin ensimmäisen vaiheen. Kurssin ensimmäisessä vaiheessa opeteltiin jalkaväkiryhmän johtamisen perusteet sekä oman koulutushaaran mukaisen ryhmän taistelun perusteet sekä ryhmän johtamisen perusteet. AUK 1:sen jälkeen soveltuvimmat ja koulumenestyksen perusteella valitut jatkoivat reserviupseerikurssille Haminaan. Aliupseerikurssin ensimmäisen vaiheen ja ehkä koko kurssin mieleenpainuvimpia koitoksia olivat taisteluharjoitus ja sen perään suoritettu ryhmätaitokilpailu, jo legendaarisen maineen saavuttanut RÄMÄPÄÄ. Siitä riittää juttua vielä pitkään ja sen suoritettua tietää mihin oma kroppa ja pää pystyy. AUK 2:lla koulutushaarakohtaiset opinnot näyttelivät pääosaa ja uusia asioita tuli omaksuttavaksi kovaa tahtia. Kurssin loppupuolella taidot ja tiedot koeteltiin Lohtajan ilmapuolustusharjoituksessa ja ROUTA 11 pääsotaharjoituksessa Kainuussa. Kurssinne menestyi erinomaisesti ja asetti kovat odotukset johtajakaudelle joukkotuotanto yksikköön. Tätä juttua kirjoittaessani on teillä vielä yksi tärkeä näytön paikka edessä, Lohtajan ilmapuolustusharjoitus, missä testataan ja arvioidaan teidän ja johtamanne joukon suorituskyky. Suoriudutte siitä varmasti yhtä hyvin kuin tähän astisistakin koetoksista. Tsemppiä viimeiseen puristukseen ennen reservin aikaa! Kuten varmaan olette johtajakauden aikana huomannut, ovat aliupseerit isossa roolissa ihmisten ja taistelun johtajina. Aliupseerit ratkaisevat omalla toiminnallaan ja johtamisellaan taistelut. Johtajan saappaisiin kasvaminen ei onnistu lyhyessä ajassa. Nyt olette saaneet erinomaisen pohjan ja lähtökohdat johtajaksi kasvamiselle. Hyödyntäkää armeija aikana saamaanne oppia, palautetta ja kokemuksia myös reservissä ollessanne. Hankkikaa haasteellisia tehtäviä myös jatkossa ja muistakaa, että puolustusvoimat tarjoaa monenlaisia haastavia ja mielenkiintoisia työtehtäviä eri aloilla. Tänä keväänä paljon esillä olleen puolustusvoimauudistuksen jälkeen on puolustusvoimilla tarjolla entistä monipuolisempia ja mielenkiintoisempia tehtäviä tarjolla. Paras tapa tutustua sotilaan ammattiin on hakeutua sopimussotilaan tehtäviin. Sopimussotilaan tehtäviä on jokaisessa joukko-osastossa. Kehotankin hakeutumaan, jos vähänkin askarruttaa miltä se ruoho tällä puolella aitaa näyttää. Kuten jo edesmennyt sotaveteraani, sotilasmestari Erkki Kuure sanoi, ei ryhmänjohtajan merkitystä voi liikaa painottaa taistelussa, joukon menestymisessä ja selviytymisessä taistelukentällä. Sotilasmestari Kuure kävi vuosien ajan kertomassa LAPITR:n varusmiehille sotakokemuksistaan ja jakoi näin veteraanien perintöä meidän sukupolvelle. Erkki Kuure toimi jatkosodassa ryhmänjohtajana ja haavoittui taistelussa, hän tiesi mistä puhui. Paras tapa kunnioittaa sotaveteraanien uhrauksia ja suorituksia isänmaatamme kohtaan, on suorittaa varusmiespalvelus kiitettävästi ja ylpeästi sekä jakaa tämä perintö myös tuleville sukupolville. Te olette kiistämättä sen tehnyt ja olette nyt osa aliupseerien katkeamatonta ketjua. Olkaa ylpeitä itsestänne, niin mekin olemme. Onnittelen teitä kaikkia saapumiserän 2/11 varusmiesjohtajia varusmiespalveluksen suorittamisesta. Toivotan menestystä tulevaisuuteen ja onnea tuleviin elämän haasteisiin. Sotilasmestari Nils Erik Erkki Kuuren ( ) muistoa kunnioittaen. Aliupseerikoulun henkilökunta Aliupseerikoulun johtaja Kapteeni Mikko Kuusisto Kuva: JARI MARKKULA 34 35

19 SOTILASPOLIISILINJA 2/11 Nimet ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi1: Kouri Timo Einari, Niskanen Joel-Santeri, Oja Jere Matias, Periviita Antti Samuel, Keränen Miikka Markus, Bäckman Simo, Keskitalo Niko, Hirvisalo Timo Ilmari, Jurvakainen Lauri Aapo Kalervo, Lapin Sami Petteri Rivi2: Vaaraniemi Juuso Vili Valtteri, Sumiloff Jani Kristian, Kovalainen Juuso Matias Olavi, Kaisamatti Jukka Kalervo, Ollikainen Jussi, Kemppainen Jukka, Knuutinen Tommi, Kiviniemi Antti, Jatkola Joonas Aleksi Samuli, Perälä Juho Matias Rivi3: Kallio Atte-Petteri, Hassi Sakari, Tikka Aki Sakari, Pasanen Aimo Paavo Olavi, Peuraniemi Ilari Tapani, Lehto Janne, Olsbo Antti, Kuusijärvi Juho Anttu Eemil, Rajavaara Jussi Petteri, Perttunen Tom Juho Henrik Rivi4: Baumann Marco Thomas Daniel, Sikkilä Katri Johanna, Kenttälä Jussi Joonas, Suutari Mikko Matias, Laukka Eino Tapio Maurinpoika, Kostamo Jarkko Henrikki, Juntunen Janne Juho Sakari, Haapala Martti Päiviö, Karttunen Niko Henrikki Rivi5: Lahtimaa Marika, Konttaniemi Joni Matti Mikael, Sassi Niina Jessica, Vehkaoja Eetu Juhani, Murto Mikko Roope Mikael, Puhakka Ville, Kuisma Aino-Marja, Suorsa Jussi Veiko Matias Rivi6: Lahti Janne Matias, Rytkönen Peetu Robert, Väisänen Lauri Ilmari, Keränen Veli-Pekka Sotilaspoliisilinja erottuu muista tarjolla olevista koulutushaaroista sillä, että siitä kuulee paljon kertomuksia jo ennen omaa palvelukseen astumistaankin. Tyypillisimmät mielikuvat ovat yleensä sellaisia, että sotilaspoliisit pääasiassa tekevät vaarallisten henkilöiden kiinniottoja, laskeutuvat rakennusten katolta ja harjoittelevat taistelua rakennetulla alueella. Niinpä aliupseerikoulun ensimmäinen harjoitus, niin sanottu jimmy, eli jalkaväkitaisteluharjoitus oli melko karvas isku päin kasvoja. Jimmyllä kaikki aliupseerikoulun koulutushaarat harjoittelivat jalkaväkitaistelua ja totuttelivat vertaisjohtamiseen. Jimmyllä näkyi vielä koulutettavien kokemattomuus: yölliset sodat omia vastaan ja niin sanotut Baumannin-laukaukset jäävät varmasti kaikkien mieleen vielä pitkäksi aikaa. Myös paluumatkalla kannetut telamiinat opettivat muistamaan, että varusteista on pidettävä huolta. Toinen sotilaspoliisien maastoharjoitus oli niin kutsuttu pesle, eli Pohjois- Suomen sotilasläänin sotilaspoliisiharjoitus. Harjoitus toimii sotilaspoliisimiehistön viimeisenä taidon näytteenä ja me oppilaatkin pääsimme kokeilemaan taitojamme erilaisissa ammunnoissa. Pimeällä ammuttu ryhmän puolustusammunta valojuovineen, -raketteineen ja -pistooleineen on varmasti ollut tähänastisen armeija-aikamme näyttävin tapahtuma. Heti linjan palattua harjoituksesta oli aika alkaa valmistautumaan jo seuraavaan harjoitukseen nimittäin aliupseerikoulun taisteluharjoitukseen. Harjoitusten välissä ei ollut kuin yksi päivä. Aliupseerikoulun taisteluharjoitus osoittautui vähistä yöunista ja raskaista koulutuksista huolimatta yhdeksi parhaista kokemuksista aukin aikana. Opimme sotilaspoliisin perustaitoja, kuten kohteen turvallisuustarkastusta, vaarallisen henkilön kiinniottoa ja mikä parasta taistelua rakennetulla alueella. Ensimmäiset rakennuksen vyörytykset paukkupatruunoiden kanssa pimeällä saivat adrenaliinin virtaamaan veressä ja vaikka hiki valui, halusi jokainen vain lisää ja lisää. Myös toiminta maalimiehenä rakennusta vyöryttäessä osoittautui hyvin opettavaiseksi

20 Paluu harjoituksesta oli myös hyvin kiireellinen, sillä jälleen oli vain päivä väliä ennen kuin aliupseerikoulun ryhmätaitokilpailu Rämäpää alkoi. Rämäpää oli ehdottomasti paras osoitus sotilaspoliisien motivaatiosta sekä ryhmähengestä. Kaikki kannustivat toisiaan jatkamaan raskaan marssin aikana ja kaveria ei jätetä ajatus korostui entisestään. Myös uhoaminen etukäteen muille linjoille oli niin kovaa, että jos sotilaspoliiseista koostunut ryhmä ei olisi voittanut, emme varmaan olisi kehdanneet kasvojamme enää näyttää. Rämäpään jälkeen olo oli kuin voittajalla ja tieto siitä, että raskas kolmen kiinnioloviikon rupeama oli loppumassa piristi mieltä kummasti. Ainoastaan jännitys RUK-valinnoista vaivasi mieltä. RUK-valinnat tulivat ja osa meistä poistui Haminaan. Jäähyväiset jätettiin enemmän ja vähemmän sotilaallisesti ja koulutus meidän Rovaniemelle jääneiden osalta jatkui AUK 2:n merkeissä. Ainoa aivan uusi asia minkä opimme AUK 2:n aikana, oli laskeutumiskoulutus. Ensimmäinen hyppy koulutustornista sai perhoset lentämään isommankin miehen vatsassa ja kannustuksen sekä pienen kenttäpiruilun saattelemana lähes jokainen meistä uskalsi ottaa hypyn tyhjyyteen. Myöskin spider, eli pää edellä laskeutuminen sekä korealainen käännös olivat viimeisenä laskeutumispäivänä hienoja kokemuksia. Muu AUK 2:n aikana opittu oli lähinnä syventymistä aikaisempiin taitoihin, niin linjakohtaisiin kuin johtamiseen. Oppilastyöt, eli vertaisille pidetyt rastikoulutukset, olivat hyvin opettavaisia ja vaikka koulutuskorttien tekeminen tuntuikin raastavan tuskaiselta, oli niistä itse tilanteessa suuri hyöty. Aliupseerikoulun lähestyessä loppua alkoi linjan keskuudessa kulkea sanonta: Aukissa ei ole mitään muuta huonoa kuin se, että se loppuu. Aloimme tosissamme ymmärtää sanontaa Aukki on ihmisen parasta aikaa. Vaikka jokainen meistä varmasti odottikin alikersantin jämiä ja paluuta omiin joukko-osastoihin, tuntui ajatus oppilastovereiden jättämisestä kurjalta. Niin tai näin, olimme kaikki valmiita kohtaamaan uusia haasteita varusmiesjohtajina