TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA 12 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI. Rikkinäiset. » Pois väkivallasta s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA 12 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI. Rikkinäiset. » Pois väkivallasta s. 14"

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA Rikkinäiset» Pois väkivallasta s. 14

2 Hyvän tekijä teksti marjo tiirikka kuva matti immonen Ylitän itseni Olen Liisa Seppälä Järvenpäästä. Ikää on 60 ja risat. Toimin Keski-Uusimaan mielenterveysseura ry:ssä tukihenkilönä, ryhmänvetäjänä, kouluttajana, tuki henkilövastaavana ja työnohjaajana. Vedän Hyvinvointi treenit-ryhmiä sellaisille ikääntyneille, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa. 1 K U K A O LET? 2 M I K Ä S I N UA K A N N U STA A VA PA A E HTO I ST YÖ H Ö N? 3 4 Mottoni on, että antaessaan saa ja saadessaan antaa. Positiivinen palaute kannustaa, mutta negatiivinenkin antaa potkua. Työ tuo mielihyvää. Voima tulee ennen kaikkea ihmisistä. Yksi treeniryhmäläinen sanoi kokoontumisen jälkeen, että tämä oli ainoa viikon päivä, kun sain puhua jonkun kanssa. On tärkeää auttaa ja tuntea olevansa jollekulle tärkeä. Ehkä haen vapaaehtoistyössä myös itseni ylittämistä, koska en ole enää mukana työelämässä. M I K Ä O N A RVO K K A I NTA TU K E A, J OTA JÄ RJ E STÖ LTÄ SA AT? Saamme runsaasti koulutusta. Olen käynyt muun muassa mentorointi-, tukiohjaaja-, hyvinvointi- ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä mielenterveyden ensiapukurssin. Ensiarvoisen tärkeää vertaistukea saan Hyvinvointi treenien vetäjien ryhmätapaamisista. Seura tarjoaa myös työnohjaajille työnohjausta ja aluevastaavien tuen. M I K Ä AUT TA A S I N UA JA K SA M A A N? Teen juuri sen verran mihin voimani riittävät. Pidän välillä breikkiä, jolloin toiset ottavat vastuun. Minua auttaa jaksamaan se, että saan tehdä sellaisia töitä, joita haluan. Mahdollisuuksia tarjotaan, mutta mihinkään ei pakoteta. TEEN JUURI SEN VERRAN MIHIN VOIMANI RIITTÄVÄT. 2

3 1/2013 TÄSSÄ NUMEROSSA 7 Avustushaku käynnissä 8 Paleface tahtoo vanhan romuksi Tanskan vanhustenhoidossa 10 on hyggeä 12 Budjetointi haltuun 14 Kun väkivalta tulee lähelle Ottaako pumpusta, 20 ahdistaako henkeä? 22 Investoinneista uusia linjauksia 24 Apua kellon ympäri vuotta onnenlantteja VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee Tarttis tehdä jotain ihmiselle on se, jos kukaan ei sinua näe ja kukaan ei sinua tue, toteaa ajelehtivista ja turhautuneista nuorista kertovan Hilton-dokumentin ohjaaja Virpi Suutari. Kenellekään ei saisi käydä noin. Peräti vuotiasta nuorta ei ollut vuonna 2011 koulutuksessa, kurssilla, harjoittelussa tai töissä. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Nykyään tosin korkeakaan koulutus ei välttämättä takaa paikkaa työmarkkinoilla. Mielenterveysongelmien takia joutuu vuosit tain eläkkeelle ihmistä. Moni näistä tuhansista on nuori. Työhön ja koulutukseen kiinnittymättömyys aiheuttaa usein sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Nuorten asunnottomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat jo nyt vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joiden seuraukset ovat pitkäkestoisia. Asioille pitää tehdä jotain. Kutsun teidät mukaan talkoisiin, joista hyötyvät kaikki. ray on käynnistänyt uuden avustusohjelman Paikka auki nuoret työelämään, jolla tuetaan nuorten aikuistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tämä on ray:n panos nuorten yhteiskuntatakuuseen. Tule mukaan! Toivomme teiltä uusia ja luovia hankeideoita, joilla auttaisimme vaikeasti työllistyvien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä kiinni työ elämään. Toinen osa Paikka auki -avustus - ohjelmaa on työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaaminen töihin järjestöihinne. Tässä on loistava mahdollisuus kehittää järjestö työtä nuorilla ajatuksilla ja ideoilla. Hilton-dokumentti on kaikessa raakuudessaan myös kuvaus ystävyydestä, unelmista ja siitä, että kavereita autetaan. Otetaan tästä nuorilta oppia! K A I K K E I N M U R S K A AV I NTA tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan l ehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola taitto Markku Jokinen kannen kuva Maria Miklas paino Kopijyvä Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. SISKO SEPPÄ avustustoiminnan johtaja RAY Yöpaikka ja lasillinen teetä s. 24. PÄÄKIRJOITUS Kutsun teidät mukaan talkoisiin. 3

4 AJANKOHTAISET 4 koonnut liisa kairesalo Vaivaisukkojen paluu Miten vaivaisukot puhuttelevat nykyaikana vähäosaisuuden käsittelemisessä? Mikä ukkoja itseään vaivasi? Suomalaiset vaivaisukot ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö. Pelastakaa vaivaisukot ry järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa kesällä Kerimäen kirkossa näyttelyn, johon on koottu nelisenkymmentä vaivaisukkoa. Mukana on Suomen vanhin vaivaisukko: Hauhon ukko 1600-luvun lopulta. Näyttelyn lisäksi Kerimäellä järjestetään Vaivaisukkojen paluu -seminaari, jossa ukkoperinnettä kartoitetaan niin kirkko-, talous-, taide- kuin sosiaalihistoriankin näkökulmasta. RAY on näyttelyn pääyhteistyökumppani. Hauhon 1600-luvun ukko on Suomen vanhin. Vaikuta ja verkostoidu Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus tarjoaa ideoita ja näkökulmia talouden ja hyvän hallinnon, viestinnän, arvioinnin, projektityön ja vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen parissa toimiville. Järjestötoimijoita yhteen kokoava koulutus on SOSTEn ja RAY:n yhdessä suunnittelema uusi koulutuskokonaisuus. Myös Innokylä on mukana. Koulutukset järjestetään: Kuopiossa Tampereella Rovaniemellä 4/2012 AKI PAAVOLA NYT ON PAIKKA AUKI! RAY käynnistää vuonna 2014 nelivuotisen avustusohjelman Paikka auki nuoret työelämään, jolla tuetaan nuorten aikuistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Avustusohjelmalla on kaksi tavoitetta: 1) Edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä kiinni työelämään. Järjestöiltä toivotaan uusia ja innovatiivisia hankkeita tähän liittyen. 2) Tarjota työelämän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille työtä järjestöissä. Järjestöillä on hyvä tilaisuus saada nuoria mukaan kehittämään järjestökulttuuria. Ideoi hankkeita rohkeasti ray haluaa nykyistä tuloksekkaammin luoda edellytyksiä ennakkoluulottomalle ja rohkealle järjestötyölle. Paikka auki -avustusohjelmaan valitaan innovatiivisia hankkeita, joista kohderyhmä eli nuoret todella hyötyvät. Erityistä huomiota kannattaa kohdistaa kehittämisidean selkeään ja tiiviiseen muotoiluun. ray seuraa innovaatiohankkeiden etenemistä normaalia aktiivisemmin. Haku mennessä. NINA LINDFORS Ohjelmakokonaisuuteen valittavat hankkeet hyötyvät verkostoitumisesta sekä koulutukseen, seurantaan, arviointiin ja viestintään liittyvästä tuesta. Palkkaa nuori järjestöön Avustusohjelma mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen järjestöihin. Nyt on hyvä tilaisuus saada nuoria mukaan kehittämään järjestön toimintaa. Palkattavien nuorten tehtävien tulee liittyä järjestöjen hyvinvointia edistävään yleishyödylliseen toimintaan ja tavoitteisiin. Avustusta ei ole siis mahdollista esittää esimerkiksi palvelutuotantoon sijoittuviin työtehtäviin. ray suosittelee nuoren palkkaamista 1 2 vuodeksi. Palkattavia voi olla yksi tai useampi nuori. Sijoituspaikkaa kohden enimmäismäärä on lähtökohtaisesti viisi nuorta. Avustusvalmistelussa huomiota kiinnitetään järjestön resursseihin, työllistämissuunnitelman realistisuuteen ja työtehtävien sisältöihin sekä mielekkyyteen nuorten työelämäkokemusten karttumisen kannalta.

5 Avustuslakia uudistetaan Verkossa HALLITUS ANTOI helmikuussa eduskunnalle rahaautomaattiavustuksia koskevan lakiesityksen. Lain sisältö valmistuu kevään aikana. Uudistettua lakia sovelletaan vuodesta 2014 alkaen myönnettäviin rayavustuksiin. Muutokset liittyvät avustusten hakuaikoihin, avustus päätökseen, avustusten käyttöön ja maksamiseen. ray on ollut tiivisti mukana lakia valmistelleessa työryhmässä. Avustuksia useammin Avustusten jakoehdotus valmistellaan lakiehdotuksen mukaan entiseen tapaan ray:ssä. Avustusten jakopäätös on siirtymässä valtioneuvoston yleis istunnolta sosiaali- ja terveys - ministeriön vastuulle. Uudistus mahdollistaisi sen, että avustuksia voitaisiin jatkossa myöntää useammin kuin kerran vuodessa. Avustushaut voisivat olla jatkuvampia tai teemahakuja. Hakuajoista säädetään myöhemmin annettavalla STM:n asetuksella. Avustusten käyttörajoitusvelvoitetta lyhennettäisiin 30 vuodesta 20 vuoteen huoneistonhankinta-, rakentamis- ja peruskorjausavustuksissa. Tämä osa lakia tulisi voimaan jo tänä keväänä, jos eduskunta saa lain valmiiksi kevään aikana. Tilintarkastajalta raportti Uudistetussa laissa avustuksensaajalta edellytettäisiin tilintarkastajan raporttia avustuksen käytöstä. Tämä koskisi pääsääntöisesti kaikkia lukuun ottamatta pienimpiä avustuksen saajia. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään keventämään ja yksinkertaistamaan raha-automaattiavustusten hakumenettelyä ja päätöksentekojärjestelmää, parantamaan avustusten käytön valvonnan edellytyksiä ja selventämään sosiaali- ja terveys ministeriön ja ray:n vastuita avustus järjestelmässä. ray pitää järjestöt ajan tasalla tulevista muutoksista. Seuraa ray:n verkko sivuja, Tukipotti-lehteä ja Avustusinfo-uutiskirjettä. Tutustu Rahiksen vuoteen RAY:n vastuu- ja vuosiraportti vuodelta 2012 on julkaistu verkossa. Raportti kuljettaa lukijaa pelaajan maailmasta avunsaajan maailmaan ja kertoo myös, millaista työtä kiertokulku rahislaisilta vaatii. Hirviöt leviää netissä RAY paransi mainettaan SUOMALAISTEN MIELESTÄ ray:n vastuullisuuskuva on parantanut viimeisen vuoden aikana selvästi. Tulos selviää TNS Gallupin Yritysten maine ja vastuullisuus -tutkimuksesta. Viimeisen vuoden aikana eniten vastuullisuuskuvaansa olivat parantaneet Kone, Altia, ray ja Tapiola-ryhmä. Suomalaisten arvio ray:n vastuullisuudesta on palaamassa tasolle, jolla olimme ennen vaalirahakohua. Tämä osoittaa, että vastuullisuus asioita pitää hoitaa pitkäjänteisesti, vaikka ikävät uutiset saattavat vaikuttaa mielikuviin, viestintäjohtaja Matti Hokkanen tulkitsee myönteistä tulosta. Tutkimuksessa listattiin 10 maineeltaan parasta yritystä. Kolmen kärjessä olivat Kone, Paulig ja Fiskars. Yhteensä yrityksiä oli tutkimuksessa mukana 57. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012, ja arviointeja kertyi yli Yritysten maine ja ihmisten mielikuvat ovat varsin pysyviä ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Kansalaiset odottavat vastuulliselta yritykseltä muun muassa sitä, että yrityksessä on hyvä tehdä töitä, sen toiminta on läpinäkyvää ja se maksaa veronsa. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta herättää keskustelua kodin alkoholinkäytöstä Hirviötfilmillä. Englanninkielistä versiota Monsters on katsottu Youtubessa yli kaksi miljoona kertaa. 5

6 Peliuutiset Raha-automaattien pelaaminen lisääntyi SUOMALAINEN PELAA rahaautomaatteja keskimäärin yli 120 eurolla vuodessa. Ahkerimmin pelataan Virolahdella, jonne uusi kasinokin nousee. Suomalainen laittoi peleihin keskimäärin 124 euroa, mikä on kaksi euroa enemmän kuin toissa vuonna. Kasvu kuitenkin taittui viime vuoden aikana. Toissa vuonna raha-automaattien pelaaminen kasvoi peräti seitsemän euroa jokaista suomalaista kohti. Kasvu jäi aavistuksen alle odotusten. Ihmiset käyttivät taantumassa rahaa pelaamiseenkin aiempaa varovaisemmin, arvioi RAY:n liikepaikkojen johtaja Jari Kivelä. Uusi kasino Virolahdelle Kaikkein ahkerimmin vuonna 2012 pelattiin Virolahdella Kymenlaaksossa, jossa automaatteihin kulutettiin 327 euroa jokaista paikkakuntalaista kohti. Paikkakunnan korkeaa sijoitusta selittää Vaalimaan rajanylityspaikka. RAY:n toinen kasino avataan Virolahdelle näillä näkymin vuonna Nopeasti lisääntyvä rajaliikenne todennäköisesti pitää Virolahden myös jatkossa automaattipelaamisen kärjessä, Kivelä sanoo. RAY TARJOAA jatkossa rahapelejä myös puhelimille ja tablettitietokoneille. Osoitteessa m.ray.fi on tarjolla seitsemän peliä, muun muassa ruletti, Blackjack, Pajatso ja Kulta- Jaska-automaattipeli. Mobiilipelien avulla RAY pyrkii vastaamaan nopeasti muuttuvaan kulutuskäyttäytymiseen. Suomalaisilla on jo enemmän älypuhelimia kuin perinteisiä malleja, ja tablettitietokoneiden määrä tulee lähivuosina moninkertaistumaan. Mobiilipeleillä RAY pyrkii vastaamaan myös kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja ohjaamaan ulkomaisille yhtiöille RAY avasi mobiilipelit suuntautuvaa pelaamista kotimaahan. Suomalainen rahapelaaja on aktiivinen ja moderni. Siksi RAY:nkin on pysyttävä teknologia- ja kuluttajamuutoksissa mukana. Vain siten voimme varmistaa, että suomalainen rahapelitarjonta saa kanavoitua hyödyt suomalaiseen yhteis kuntaan, RAY:n varatoimitusjohtaja Janne Peräkylä toteaa. RAY:n mobiilipelit toimivat ios ja Android-laitteilla, myöhemmin palveluun pääsee myös Windows-puhelimilla ja -tableteilla. Myös pelitarjontaa tullaan keväällä laajentamaan. 6 1/2013

7 Meillä on haku päällä RAY:n voittovaroista jaettavat avustukset vuodelle 2014 ovat haettavissa. Rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille ja säätiöille. teksti liisa kairesalo kuva berno hjalmrud, linkimage.com AVUSTUKSIA SUUNNATAAN ray:n avustusstrategian päälinjojen mukaisesti: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen sekä ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. ray edellyttää avustetulta toiminnalta tavoitteellisuutta, joka perustuu todettuun tarpeeseen. Lisäksi avustuksen saajan toivotaan hyödyntävän yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi muiden järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa. Avustusharkinnassa otetaan huomioon toteutukseen käytettävissä oleva muu rahoitus. Järjestöt voivat hakea mukaan myös kolmeen ray:n avustusohjelmaan: Emma & Elias keskittyy lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja Eloisa ikä -avustusohjelma yli 60-vuotiaiden hyvän arjen tukemiseen. Paikka auki -avustusohjelma vaikuttaa vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä kiinni työelämään. Hakemukset paperilomakkeilla ray:n avustuksen verkkoasioinnin ongelmien vuoksi avustushakemukset ja selvitykset avustusten käytöstä toimitetaan ray:lle paperilla ainakin vielä tänä vuonna, entiseen tapaan. Hakulomakkeita on uudistettu, joten käytäthän verkkosivujen aineistopankissa olevia lomakkeita. Viime vuonna verkkoasioinnin kautta lähetettyjä hakemuksia ja niiden liitteitä voi tiedustella ray:stä avustuspäätöksessä mainitulta avustusvalmistelijalta. Hakemusasiakirjat voidaan pyynnöstä toimittaa järjestölle postitse. Avustuslajit ja hakuajat Yleisavustuksia (Ay) myönnetään valtakunnallisten, kansallisesti merkittävien järjestöjen sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Kohdennettuja toiminta- avustuksia (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon nettomenoihin. Yleisavustusten, kohdennettujen toimintaavustusten, käyttöomaisuus- ja toimitilahankintojen, pienehköjen peruskorjausten sekä ohjeellisessa avustussuunnitelmassa jo olevien investointien ja projektien haku aika päättyy Investointiavustuksia (B) myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjausja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Uusia rakennushankkeita ja suurehkoja (yli euroa) peruskorjauksia koskevien investointiavustusten hakuaika päättyy Myös muut uudet investointihakemukset voi jättää jo maaliskuussa. Projektiavustuksia (Ci, Ck) myönnetään uusien toimintamallien tai -prosessien kehittämiseen tähtääviin innovatiivisiin projekteihin (Ci) sekä kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin ja muihin määräaikaista rahoitusta tarvitseviin erillisprojekteihin (Ck). Uusien projektien hakuaika päättyy ray:n avustusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman 2014, hakuoppaan ja -lomakkeet sekä muut ohjeet ovat nettisoitteessa: HAKULOMAKKEITA ON UUDISTETTU, JOTEN HAE UUDET AINEISTOPANKISTA. Lapset ja ikääntyvät ovat edelleen esillä RAY:n Emma & Elias ja Eloisa ikä -avustusohjelmien kautta. Uutena ensi vuonna käynnistyy nuorten aikuistumista tukeva Paikka auki avustusohjelma. 7

8 VANHA VAATII ROMUTTAMISTA, KATASTROFEJAKIN. Olennaista ei ole se puetaanko vanki haalareihin vaan se, millaisen yhteiskunnan seurauksena tyyppi on kiven sisään päätynyt, toteaa Karri Miettinen. 8 1/2013

9 Vaikuttaja Huutavan ääni lähiössä Taitelijat ovat aina toimineet yhteiskunnassa inhimillisinä geigermittareina ja peilanneet ajan rientoa. Osa ei ole aina helppo älkää ampuko pianistia! teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa KARRI MIETTINEN vie ajatusta eteenpäin. Muusikot ja runoilijat tallentavat säännöllisesti yhteiskunnallista muutosta. Olisikin kiinnostavaa koota eri vuosikymmeniltä osuvia biisejä. Vaikka Pertsa Reposta, Hectoria, Eppuja, Alangon Suomi putos puusta... Ja tietenkin Pallen Ajan kysymys. Listaan hän liittää itsensäkin. Ja syystä. Miettisen, siis Palefacen, vuoden 2010 pitkäsoitto Helsinki-Shangri-La valaisi vastaansanomattomalla tavalla nousukaudesta taantumaan putoavan maan sielunmaisemaa: Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti-vainaa hurahuhhahhei, heitä pois ja osta uusi Visa, pikavippi, karhukirje, maksuhäiriö. Palefacesta on kehkeytynyt huutavan ääni lähiössä. Palkinnot ja Linnan juhlat eivät ole tahtia hiljentäneet. Päinvastoin. Yhteiskunnallisena kommentaattorina Paleface kuuluu moottoriturpien lajiryhmään. Poikkeuksellista on se, että näkemyksiä terästää muukin kuin sydänveri. Palefacen maailmassa kaikki liittyy kaikkeen. Esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset ovat hänelle ennen muuta sosiaalisia kysymyksiä. Hyvinvointivaltion alkuperäinen ajatus oli pitää meidät ruodussa ja välttää ongelmat varmistamalla tasapuoliset olosuhteet. Keinoina olivat tulonsiirrot. Meillä on ollutkin terve yhteiskuntarakenne, pienet tuloerot, ei olosuhdeköyhälistöä. No, 90-luvulla tulivat leipäjonot, mutta kun nousukausi alkoi, ne eivät kadonneetkaan. Syntyi periytyvä köyhyys. Se tarkoittaa kahta asiaa: ei ihminen ole mikään oman onnensa seppä, ja toiseksi, sotien jälkeinen yhteiskuntamalli on vanhentunut! Leimaaminen tuhoaa Vakuuttunut mies on siitä, että meneillään on siirtymävaihe, mutta nätisti se ei välttämättä mene. Vanha vaatii romuttamista, katastrofejakin. Tarvitaan uutta ajattelua niin yhteiskunnalta kuin yksilöiltäkin. Yhteiskunta koostuu suurista tarinoista; kansallisvaltion tarinasta, rahan tarinasta ja muista. On kirjoitettava uudelleen, mitä on Suomi vuonna Taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen muutoksen vauhti edellyttää rakenteiden jäsentämistä uudelleen, radikaalejakin ratkaisuja. Mutta yhtä asiaa ei Palefacen mukaan saa tapahtua: mikäli rattaat pyörivät voitontavoittelun tahtiin, väliin jauhautuvat inhimilliset arvot ja oikeudet. Kun valtio hävitetään, niin hommasta tulee tulosvastuullista ja potilaista asiakkaita. Järjenvastaista. Verorahoilla maksetut palvelut siirretään firmojen omaisuudeksi. Yksityistämisen historian aikana sosiaaliset ongelmat ovat vain kasvaneet. Paleface tunnustautuu tavallaan 60-lukulaiseksi, vahvan julkisen hyvinvointimallin kannattajaksi yksinkertaisesti siksi, että epäkohdat asunnottomuudesta päihteiden väärinkäyttöön ovat kärjistyneet. Sauli Niinistön lanseeraama termi oleskeluyhteiskunnasta saa hänet näkemään punaista. Ei narkomaani halua olla narkomaani, ja köyhä haluaa olla jotain muuta. Ihmisten lorvailijoiksi leimaaminen on yhteiskunnalle tuhoisaa. Kun tyyppi on lukossa, häntä pitää jeesata. Pikemminkin voisi kyseenalaistaa arvomaailmaa, jossa nopeat syövät hitaat ja ihmiset palavat loppuun. Samaan hengenvetoon Paleface vakuuttaa kuitenkin olevansa vankkumaton yksilönvapauksien puolustaja. Se merkitsee myös vastuuta. Sekin on tässä syrjäytymiskeskustelussa sanottava, että nousukaudella kasvaneilla, joilla on flat screen, pleikkari ja vesipiippu, saattaa olla vaikea motivoitua. Ei ole tarvinnut taistella. Kaikkien on skarpattava, niin systeemin kuin sen jäsenten. On otettava oma elämä haltuun. Murroksen keskellä Paleface näkee roolin myös kansalais järjestöille. Lähellä miehen maksaa on varsinkin päihdetyö, takana on neljä vuotta täysraittiina. Mutta on kansalaisjärjestöjen toiminnalla myös syvällisempi perusta. Lähdetään kaukaa: sivilisaation ja kulttuurin kehitys alkoi, kun heimot kohtasivat ja oppivat toisiltaan. Nyt se tapahtuu YouTubessa. Mutta ihmisillä on myös puhdas tarve kokoontua yhteen. Se ei poistu. Nuori jengi värähtelee hienostuneemmin, vaikutushalu ja tietoisuus kasvavat. Niitä voi ruokkia. 9

10 Hyggen salaisuus Tanskalainen vanhusten hoito on brändi. Sitä on tultu ihmet telemään ympäri maailmaa jo parin kymmenen vuoden ajan. teksti liisa kairesalo kuva johnér bildbyrå, per magnus persson TANSKALAISELLA Edith Olsenilla (80 v.) käy paljon vieraita ympäri maailmaa. Koti on täynnä valokuvia ja tavaroita Edithin elämästä, käytävällä tuoksuu tuore pulla. Vieraiden lähdettyä Edith menee laulamaan muiden asukkaiden kanssa. Miksi toiselta puolelta palloa tullaan katsomaan miten Edith asuu ja elelee? Tanskassa vanhuksilla on rikkumaton itsemääräämisoikeus, vapaus valita ja elää kuten haluaa. Perinteisten hoitokotien rakentaminen kiellettiin jo 80-luvulla. Sen sijaan rakennetaan palvelukeskuksia, joissa saa hoitopalveluiden lisäksi kuntoutusta sekä usein vapaaehtoisten pyörittä- mää harrastus- ja päivätoimintaa. Vanhukset saavat asua kotonaan niin kauan kuin haluavat, huonokuntoisenakin, ja kunnan on järjestettävä palvelut niin, että kotona pärjää. Ihmisiä kannustetaan yhä enemmän huolehtimaan itsestään, liikkumaan ja osallistumaan yhteisölliseen toimintaan. Jokaisessa kunnassa on ikäihmisistä koostuva vanhus neuvosto, jota kuullaan vanhuksia koskevissa asioissa. Juhlahattu päähän Edith asuu asumispalvelu- ja hoitokeskus Bauneparkissa Hillerodin kunnassa. Asukkaat saavat päättää milloin syövät, mitä syövät ja mitä talossa ylipäätään tapahtuu. Aamuisin voi nousta silloin kuin huvittaa, iltaa voi istua yhdessä ystävien kanssa. Ukko kerhossa nautitaan rannassa snapseja ja seurataan ohi lipuvia laivoja. Keskuksen johtaja Anni Anker Thomsen kertoo, että heistä on ihanaa juhlia. Kun Tanskan kuningatar Margareta täytti 70 vuotta, Bauneparkissa pidettiin samppanjajuhlat, jonne sisäänpääsy edellytti asianmukaista juhlahattua. Juhlien jälkeen koittaa arki, jolloin Anni Anker miettii miten jatkossa pärjätään: ikääntyneiden määrä kasvaa, mutta samalla rahalla pitää selvitä. Mutta hän ei halua puhua ongelmista vaan haasteista. Parempi talo täynnä kuin puolillaan kuvastaa Anni Ankerin tanskalaista elämänkatsomusta. Tanskassa ei ole ongelmia? Tanskan Kuntaliiton suunnittelijan Karen Marie Myrndorffsin tilastot kertovat, mitä kaikissa Euroopan maissa tapahtuu: väestö ikääntyy, 30 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeel- 10 1/2013

11 Edith Olsenin kotona käy paljon japanilaisia vieraita tutustumassa tanskalaiseen elämänmenoon. le seuraavan 5 7 vuoden sisällä ja taloustilanne pakottaa leikkaamaan palveluita. Tanskassa kotona asuva vanhus saa siivousapua yhteiskunnan maksamana nyt joka kolmas viikko aiemman joka toisen viikon sijaan. Kylvyn saa ilmaiseksi kerran viikossa. Tulevat sukupolvet tulevat varmasti vaatimaan lisää kylpyjä, Myrndorffs toteaa. Maksuttomia palveluita on paljon. Tanskassa nuoremmilla sukupolvilla on vähemmän varallisuutta ja ikäihmisillä puolestaan paljon, mutta heidän ei tarvitse silti maksaa palveluista. Tämä on asia, jota Tanskassa on alettu kutsua sukupolvivarasteluksi. Mutta edelleen ei ongelmia vaan haasteita tanskalaiseen tyyliin. Ilmassa leijuu hyggeä Mistään tanskalaisesta toiminnasta ei voi puhua ilman hyggeä, jolle ei ole kunnon käännöstä suomeksi. Se on ilmassa leijuvaa mainiota tunnelmaa ja kodikasta yhdessäoloa. Vähän sellaista, kun hyvät ystävät istuvat pitkää iltaa kynttilänvalossa. Ikäihmisten aktiviteettikeskus Grønnegadecentretin vapaaehtoisten Bendt Pedersenin ja Kristen Larsenin mukaan elämänlaatua on se, että tulee nähdyksi ja arvostetuksi ja lisäksi jokainen tarvitsee ehdottomasti neljä syleilyä päivässä. Grønnegadecentretin keskusta pyörittävät vapaaehtoiset ikäihmiset, vanhin heistä on 90-vuotias. Keskuksessa harrastetaan yhdessä kaikenlaista. Puutyöhuoneessa saa käyttää sirkkeliä, kahviossa juoda oluen ja laulaa kuorossa, vaikka ei olisi ikinä laulanut. Toisista huolehditaan: jos joku ei käy keskuksessa pitkään aikaan, hänelle soitetaan ja kysellään kuulumisia. Bendt tuli keskukseen vapaaehtoiseksi vaimonsa kuoltua. Istuin yksin kotona ja tuijotin seinään. Nyt keskus on minulle ja monelle muulle kuin toinen koti. Jos keskusta ei olisi, moni olisi yksin ja sairastuisi. Ikämiehet ostoksille Tanskalaisen vanhusjärjestön, The Association of Danish Senior Citizens, päällikkö Gitte E. Olsenin mielestä poliitikoille ei kannata vain räksyttää epäkohdista, vaan näyttää miten asiat voi tehdä paremmin. Järjestön projektit perustuvat siihen, että ikäihmiset auttavat toisia ikäihmisiä. Näin ehkäistään yksinäisyyttä ja parannetaan elämänlaatua. Järjestön ruokaystävä-projektissa kootaan kotona asuvista ikäihmisistä porukoita ja pareja, jotka vierailevat toistensa luona syömässä. Yksinasuvien vanhusten ei monesti tule syötyä tarpeeksi tai ruoka voi olla mitä sattuu. Muille ruokaa laittaessa panostaa enemmän. Vastineeksi pääsee itse ruokaystävän luokse syömään. Järjestön laajimmassa vapaaehtoisprojektissa Seniors help Seniors on mukana vapaaehtoista ikäihmistä ja yli 100 erilaista toiminta muotoa: liikuntaa, Wii-pelejä, turvapuhelin-toimintaa ja vaikka mitä. Ikäihmiset auttavat toi siaan pienissä askareissa, vaikka kaup paostoksissa. Se ei muuten pidä paikkaansa, etteivät miehet tykkää käydä ostoksilla. Kun miehellä on selkeä lista, mitä kaupasta pitää hakea, he käyvät ostoksilla mielellään, Gitte tietää. UKKOKERHOSSA NAUTITAAN RANNASSA SNAPSEJA JA SEURATAAN OHI LIPUVIA LAIVOJA. LUE LISÄÄ TANSKAN-KUULUMISIA ELOISA IKÄ -AVUSTUSOHJELMAN SIVUILTA: 11

12 Talousarviossa avustuksen hakija muuttaa avustushakemuksessa esitetyn toiminnan rahaksi ja kertoo, mitä toiminnan järjestäminen maksaa ja miten se aiotaan rahoittaa. teksti pirjo kupila kuva thinkstock Talousarviolla toiminta euroiksi TARTU TIETOON 12 1/2013 Talousarviolla on tärkeä rooli avustuksen hakemisessa, myöntämisessä ja käytössä. ray käyttää avustus hakemuksissa esitettyjä talous arvioita avustusten mitoituksen perustana, kun se myöntää avustuksia. Talousarvio ohjaa myös avustuksen käyttöä. Sen vuoksi avustuksen hakijan on syytä selvittää jo ennen talousarvion laatimista, mitä kuluja avustuksilla voi kattaa. Ylitarkastaja Anssi Pietiläinen ray:stä sanoo, että kun järjestö käyttää avustusta talousarvion mukaisiin hyväksyttäviin menoihin, se on yleensä turvallisilla vesillä. Jos talousarviota ei noudateta ja rahat loppuvat kesken vuoden, järjestö joutuu supistamaan toimintaansa tai kattamaan toiminnan kulut omista varoistaan. Talousarviolle ei ole aikaisemmin määritelty määrämuotoa eri avustus lajeissa, vaan avustusten hakijat ovat laatineet sen parhaan kykynsä mukaan. Vain investointiavustusten hakijoille on ollut tarjolla valmis malli pohja kustannusten erittelyyn. Pietiläisen mukaan käytäntö on johtanut hyvin eritasoisiin talousarvioesityksiin, joiden keskinäinen vertailu on hankalaa, ja vaikeuttanut avustusten myöntämistä ja valvomista tasapuolisin perustein. Toukokuun hakukierroksesta lähtien myös Ay-, Ak- ja C-avustusten hakulomakkeet sisältävät valmiin talousarviopohjan. Pietiläinen kertoo, että erilliskulun käsitteestä ollaan luopumassa uudistettavana olevassa rahaautomaattiavustuslaissa. Erilliskuluilla on aiemmin rajattu yleiskulujen kohdistamista ray:n avustamille hankkeille ja toiminnoille. Yleisavustusta saavien järjestöjen on silti edelleen katettava kaikki yleiskulunsa yleisavustuksella eikä niitä voi kohdistaa Ak- ja C-avusteiselle toiminnalle. Ak- ja C-avustushakemusten talousarviopohjiin tulee oma kohtansa ositetuille yleiskuluille. ray vahvistaa kevään aikana yleiskuluille sallitun enimmäisprosenttiosuuden, hän sanoo. Ilmoita kaikki haetut avustukset Avustushakemuksen osana ilmoitettava talousarvio jakautuu toiminnan tuottoihin ja kuluihin. Pietiläisen mukaan osa hakijoista tuntee huonosti raha-automaattiavustuslain säännökset hyväksytyistä kuluista. Esimerkiksi poistoja, rahoituskuluja tai laskennallisia vuokria on esitetty toiminnan kuluina, vaikka ne eivät ole avustuslaissa hyväksyttyjä kuluja.

13 TOIMINTA SUUNNI - TELMAN JA TALOUS- ARVION PITÄÄ OLLA KESKENÄÄN TASAPAINOSSA. Pietiläinen kehottaakin hakijoita tutustumaan etukäteen avustuslain pykäliin ja varaamaan riittävästi aikaa talousarvion tekemiseen. Väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen voi johtaa avustuksen takaisinperintään, hän muistuttaa. Esimerkkinä Pietiläinen mainitsee edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävät, määrältään huomattavat rayavustukset, jotka voivat vaikuttaa myönnettävän avustuksen mitoitukseen. Vastedes järjestöt ilmoittavat tiedot käyttämättä jäävistä avustuksista hakulomakkeen talousarviossa. ray ottaa avustusharkinnassa huomioon kaikki toimintaan tai hankkeeseen talousarviossa esitetyt muut tuotot. Tämän lisäksi hakijan on ilmoitettava erikseen myös kaikki toimintaan tai hankkeeseen muualta haettavat avustukset, joita ei ole esitetty talousarvion tuotoissa, ja paras ar vionsa niiden toteutumisesta. Nämä tiedot voivat vaikuttaa avustusharkintaan esimerkiksi järjestön hakiessa avustusta muulta julkiselta rahoittajalta, Pietiläinen neuvoo. Mitoita kustannukset toiminnan mukaan Anssi Pietiläinen korostaa, että toimintasuunnitelman ja talousarvion pitää olla keskenään tasapainossa. Se tarkoittaa sitä, että talousarviossa esitettyjen kulujen on oltava toiminnan kannalta tarpeellisia ja kohtuullisia. Jos toimintasuunnitelmassa ei painoteta matkustamista, talousarvios sakaan ei voi esittää suuria matkakuluja, hän havainnollistaa. Pietiläinen kehottaa hakijoita tutustumaan etukäteen ray:n ohjeistukseen siitä, mitä laite- ja materiaalihankintoja voi tehdä milläkin avus- tuslajilla. Ulkopuolisten palvelujen käyttö samoin kuin laite- ja kalustohankinnat on perusteltava hakemuksessa aina erikseen. Kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat pitää kilpailuttaa aina jo kustannusten kurissa pitämiseksi. Lisäksi hankinnoissa on huomioitava hankintalaki. Esimerkiksi neljän vuoden projektissa järjestölle syntyy hankintalain mukainen kilpailutusvelvollisuus, jos se ostaa neljän vuoden aikana jotain osaamista tai palvelua eurolla ilman arvonlisäveroa riippumatta siitä, monessako erässä hankinta tehdään. Yhteishankkeissa järjestön kannattaa hoitaa rahaliikenne avustuskelpoisten toimijoiden kanssa avustusten siirtoina. Mallisopimus avustuksen siirtoon löytyy aineistopankista ray:n verkkosivuilta. Info Käytä mallipohjaa Esitä avustushakemuksen talousarvio valmiilla mallipohjalla. Lomakkeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta. Arvioi toiminnan tuotoissa kuluvalta vuodelta mahdollisesti käyttämättä jäävä RAY-avustus. Kerro myös kaikki toimintaan haettavat muut kuin RAY-avustukset. Arvioi tuottoihin kaikki toiminnan yhteydessä perittävät asiakas- ja osallistumismaksut. Huomioi RAY:n ohjeistus avustuksilla tehtävistä hankinnoista. Perustele kaikki ulkopuoliset hankinnat myös sanallisesti. 13

14 VÄKIVALTAA VERHON TAKANA Väkivaltaisen kohtelun jälkeen kaikki osapuolet tarvitsevat apua. teksti matti välimäki kuvat maria miklas LÄHEISIÄÄN väkivaltaisesti kohtelevien joukossa on sekä miehiä että naisia. Uhrina voi olla avio- tai avopuoliso, seurustelukumppani, lapsi tai vaikkapa isovanhempi. Väkivalta voi olla lyömistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta yhtä hyvin myös tönimistä, tukistamista, repimistä tai vaikkapa sanallista uhkailua. Tavallista on, että väkivalta hiipii perheen elämään pikku hiljaa ja voimistuu ajan myötä. Miesten ja naisten väkivallan välillä on ainakin yksi keskeinen ero. Suuremman fyysisen voiman takia miesten väkivallan seuraukset ovat yleensä rankempia kuin naisten. Sukupuolen ja kulttuurin tutkija Arto Jokinen Tampereen yliopistosta kertoo, että läheisväkivalta on iso ongelma, mutta tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Poliisin tietoon päätyy vain osa vakavimmista tapauksista. Erään tutkimuksen mukaan 16 prosenttia on ollut väkivallan tai sen uhan kohteena joskus, 6 prosenttia viimeisen vuoden aikana, hän mainitsee. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka tapauksia on aivan liian paljon, mitään suurta harppausta entistä huonompaan suuntaan ei ole kuitenkaan tapahtunut. Väkivallasta uutisointi on kasvanut. Se myy ilmeisesti lehtiä, Arto Jokinen miettii. Vastaava työntekijä, psykoterapeutti Pekka Jolkkonen Miessakit ry:n Lyömättömästä linjasta sekä suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta korostavat kuitenkin sitä, että väkivaltakeskustelulla on ollut myös positiivisia vaikutuksia: Julkinen keskustelu on vaikuttanut siihen, että väkivaltaisesti käyttäytyvät ja väkivallan uhrit hakevat nykyään ehkä aikaisempaa helpommin apua, Pekka Jolkkonen huomauttaa. Miksi läheinen lyö? Läheisväkivalta on yleensä kaikille osapuolille vaikea, traumaattinen ja traaginen asia. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Sen taustalla piileviä syitä on kuitenkin tärkeä yrittää hahmottaa. Pekka Jolkkonen kertoo havainneensa, että on hyvin tavallista, että läheisiin kohdistuvalla väkivallalla on yhteys lapsuuden aikaisen vuorovaikutuksen laatuun. Kyse on useimmiten siitä, että tekijä ei ole oppinut läheisissä suhteissa tarvittavia tunnetaitoja. Väkivaltainen perheenjäsen saattaa selvitä hyvin vaikkapa työssään ja muissa julkisemmissa rooleissa. Vaikeudet alkavat nimenomaan läheisissä suhteissa. Käynnistävinä tekijöinä saattavat olla esimerkiksi tilanteet, jotka muistuttavat jollakin tasolla henkilön omista lapsuuden aikaisista hylkäämisen, avuttomuuden tai kaltoin kohdelluksi tulemisen tunteista. Myös Leena Marila-Penttinen nostaa esiin läheisväkivallan ylisukupolviset vaikutukset: 14 1/2013

15 VAIKEUDET ALKAVAT NIMENOMAAN LÄHEISISSÄ SUHTEISSA. 15

16 TAVALLISTA ON, ETTÄ OMAT RAJAT RIKKOUTUVAT JO PIENENÄ. Tavallista on, että omat rajat rikkoutuvat jo pienenä. Omien traumaattisten kokemustensa takia ihmisellä voi olla muita suurempi alttius omaksua väkivallan tekijän tai uhrin rooli. Mutta äärimmäisissä väkivallanteoissa puhutaan sitten jo ehkä vakavista persoonallisuushäiriöistä, hän lisää. Arto Jokinen korostaa myös yleistä kulttuurimme antamaa mallia: Kulttuurimme kasvattaa ajatusmalliin, että väkivalta ja miehisyys kuuluvat jotenkin yhteen. Poikien omaan maailmaan liittyy alituinen väkivallan uhka, populaarikulttuuri ihannoi väkivaltaa. Tarvitsemme väkivaltatyötä monissa eri muodoissa. Tarvitsemme myös yleisempää työtä kulttuurin ja asenteiden muuttamiseksi, Arto Jokinen pohtii. Kouluissa ja päiväkodeissa asennetyötä olisi hyvä vahvistaa entisestään, Leena Marila- Penttinen huomauttaa. Joku soittaa joka päivä Lyömättömässä linjassa väkivaltaisesti läheisiään kohtaan käyttäytyneitä miehiä yritetään auttaa psykoterapian keinoin. Kolmasosa asiakkaistamme tulee toimintaan mukaan omasta aloitteestaan, loput jonkin yhteistyötahon, vaikkapa psykiatrian poliklinikan vinkistä. Kaikilla on kuitenkin tietoisuus siitä, että väkivalta on ongelma ja sen syyt liittyvät heihin itseensä, Pekka Jolkkonen kertoo. Hän korostaa, että aikuinenkin pystyy vielä oppimaan lapsena omaksumatta jääneitä tunne-elämän taitoja: Olennaista on tunnistaa oma tunnekokemus ja opetella ymmärtämään myös toisen tunteita ja ajattelutapoja. Tämä vaatii kuitenkin pitkäaikaista työskentelyä. Lyömättömän linjan toiminnassa on mukana tällä hetkellä 120 miestä. Pääosa heistä on mukana yksilötyössä, joissakin tapauk sissa läheisväkivallan kierrettä yritetään purkaa myös parityön ja perhetyön avulla. Tulijoita olisi moninkertainen määrä. Joka päivä soittaa joku, joka haluaisi mukaan. Lyömätön linja ry toimii vain Helsingissä. Väkivallan tekijöitä autetaan myös useissa Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksissä: kymmenellä paikkakunnalla tarjotaan Jussi-työtä, lisäksi Lyömätön linja Espoossa ry sekä useat muut jäsenyhdistykset tarjoavat väkivallan tekijöille yksilö- ja ryhmätukea. Valitettavasti hyvin suuressa osassa maata tarjolla ei ole kuitenkaan mitään tämänkaltaista palvelua, Pekka Jolkkonen pahoittelee. Kokijan asiantuntemus käyttöön Ensi- ja turvakotien liitto pyrkii auttamaan laaja-alaisesti läheisväkivallan kaikkia osa- 16 1/2013

17 puolia. Liiton toiminnan keskiössä on lapsi ja lapsen etu. Leena Marila-Penttinen ja projektipäällikkö Taina Keinänen kertovat, että liitto on korostanut viime aikoina erityisesti niin sanotun kokemusasiantuntijuuden ja osallistamisen merkitystä. Perinteisesti auttamistyössä, myös väkivaltatyössä, avunhakija on ollut hyvää tarkoittavien toimenpiteiden kohteena. Kokemusasiantuntijuudessa kaikki lähtee siitä, että ymmärretään, että henkilö on itse oman tilanteensa paras asiantuntija. Alkuna voi olla vaikkapa kysymys, että miten haluat että auttaisimme sinua. Tällöin henkilö pystyy ottamaan heti varhaisessa vaiheessa aktiivisen roolin omassa kuntoutumisessaan, Taina Keinänen kuvailee. Marila-Penttinen ja Keinänen korostavat, että kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ei poista ammattiavun tarvetta, mutta se tarjoaa ammattilaisten käyttöön korvaamatonta tietoa toiminnan kehittämiseksi. Toiminta ei vaadi myöskään lisäresursseja, vaan se tarkoittaa ennen kaikkea uudenlaista tapaa tehdä työtä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä kokemusasiantuntijuus on osa toimintaa etenkin Pienperheyhdistyksessä, Viola väkivallasta vapaaksi ry:ssä sekä Oulun ensija turvakodissa. Violassa on esimerkiksi salonkitoimintaa, jossa kokemusasiantuntijat kutsuvat vieraakseen virkamiehiä, poliitikkoja ja poliiseja, ja kertovat muun muassa siitä, minkälaiset toimintatavat heitä auttavat tai eivät auta, Taina Keinänen mainitsee. Kokemusasiantuntijuudella on tärkeä osa myös lainsäädännön kehittämisessä. Pienperheyhdistyksessä toimii väkivallan uhreille ja heidän lapsilleen tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, Miina-kahvila. Se tarjoaa väkivallan kokijoille ajan ja paikan tavata samaa kokeneita sekä tarvittaessa keskustella myös ammattilaisten kanssa. Paljon tehtävää, mutta myös edistystä Ensi- ja turvakotien liitto tunnetaan parhaiten laitoksistaan. Liiton yhdistysten ylläpitämässä kahdessatoista turvakodissa on yli sata turvapaikkaa. Ne tarjoavat suojaa, kun kotona asuminen on turvatonta. Turvakotiin hakeutuminen ei edellytä fyysistä väkivaltaa. Suomessa on kuitenkin turvakoteja liian vähän. EU:n suositusten mukaan meillä pitäisi olla 500 turvakotipaikkaa. On huolestuttavaa, että määrä on entisestään laskussa. Pekka Jolkkonen Miessakit ry:n Lyömättömästä linjasta. Turvakodeissa pystytään tarjoamaan ympärivuorokautista tukea ja apua, jota akuutissa tilanteessa tarvitaan oman fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen. Turva-asunnot eivät korvaa turvakotia, Leena Marila-Penttinen mainitsee. Hän korostaa, että olennaista väkivaltatyössä olisi myös avohoidon kehittäminen: Väkivallasta tai väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on pitkä prosessi, jossa ihminen voi tarvita paljon apua. Leena Marila-Penttinen iloitsee, että Suomessa on saatu vuosien varrella paljon positiivistakin aikaan: On hyvä, että väkivallasta keskustellaan entistä enemmän. Tiedämme läheisväkivallasta nykyään enemmän kuin ennen. Myös lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan entistä paremmin yhteiskuntamme arvoja. Erityisen hyvin on onnistuttu lapsityön kehittämisessä. Kun lapsen kokemus tuodaan esille vanhemmillekin, niin se on yleensä tehokkain motivoija, joka auttaa heitä ponnistelemaan irti väkivallasta, Leena Marila- Penttinen kertoo.» Kommentti Leena Marila-Penttinen ja Taina Keinänen Ensi- ja turvakotien liitosta. SAMULI KOISO-KANTTILA Väkivaltaa kokeneiden tukemiseen, työhön RAY:n seuranta - väkivallan tekijöiden kanssa ja väkivaltaa vastaava ehkäisevään työhön suunnataan RAY:n avustuksia vuonna 2013 noin 9 miljoonaa euroa. Toivomme järjestöjen tekevän yhteistyötä, jotta voidaan nopeasti tarjota apua ja vaikuttaa väkivallan ehkäisyyn. 17

18 Eroon nyrkin vallasta Väkivaltaisen ja päihdehuuruisen lapsuuden koettuaan mies vannoi, ettei koskaan kajoa perheeseensä eikä juo viinaa. Hän sortui molempiin. teksti marjo tiirikka kuva maria miklas VÄKIVALTA on ollut osa elämääni aina. Lapsuuden kodissani juotiin viinaa, huudettiin ja tapeltiin. Ratkaisin riidat isoveljieni kanssa nahistelemalla, mutta niinhän pojat taitavat usein tehdäkin. Normaalia ei kuitenkaan ole se, että tapa siirtyi aikuisiän perheeseeni. Tyttöystävä halusi kanssani naimisiin sairaista tavoistani huolimatta, ja perheeseemme syntyi kaksi poikaa. Arki oli varsin raskasta. Sain raivokohtauk sia pienistäkin asioita kuten siitä, että limsapullo kaatui tai ruokaa putosi vahingossa pöydälle. Edes se ei pysäyttänyt, että noin viiden vanhana kuopukseni sanoi pelkäävänsä enemmän huutoani kuin kuolemaa. Perheeni eli koko ajan jännityksen ilmapiirissä. En ole ketään hakannut, mutta olen käynyt käsiksi ja mustelmia on tullut. Oli raskasta nähdä, miten aiheutin kipua ja kärsi- mystä. Siitä huolimatta sama toistui aina jonkun ajan päästä. Kolmekymppisenä aloin juoda myös viinaa ja alkoholisoiduin nopeaan tahtiin. Tuttu poliisi ovella Yksi raju riita päättyi, kun vaimoni kutsui poliisit paikalle. Oli todella noloa, että konstaapeli oli tuttu mies naapurustosta. Lapsemme kävivät samaa musiikkiopistoa, ja hoidimme kyydityksiä yhdessä. Konstaapeli rauhoitteli minua, mutta ei moralisoinut. Hän otti asian asiana: tämä ei saa jatkua. Hän tyrkkäsi käteeni Lyömättömän Linjan käyntikortin, mutta sillä kertaa en hakenut apua. Heinäkuussa 2002 jouduin putkaan, jossa tuttu konstaapeli oli jälleen vastassa. Hän sanoi, ettei tässä ole mitään hävettävää, koska 18 1/2013

19 Mallioppimista KUOPUKSENI SANOI PELKÄÄVÄNSÄ ENEMMÄN HUUTOANI KUIN KUOLEMAA. siitä ei ole apua. Sen sijaan hän kehotti käsittelemään ongelmani. Putkayön jälkeen kävelin Annankadulle Lyömättömän Linjan oven taakse ja pääsin yksilöterapiaan. Parin ensimmäisen vuoden aikana kävin keskustelemassa terapeutin kanssa viikoittain, nyt parin viikon välein. Ensimmäiset vuodet käsittelin lähinnä häpeää ja syyllisyyttä. Seuraavat vuodet opettelin kokemaan surua siitä, mitä minulle oli lapsuudenkodissa tapahtunut ja mitä olin itse tehnyt. En syytä vanhempiani kohtalosta, sillä kyse on omasta käyttäytymisestäni. Aikuiseksi keski-ikäisenä Olen käynyt terapiassa lähes 11 vuotta ja AA:ssa muutaman vuoden. Vasta nyt viisikymppisenä alan päästä asian ytimeen eli siihen, mikä minua vaivaa, miten voin elää sen kanssa ja siitä vapaana. Tämän kohtaaminen on ollut edellytys nyt alkaneelle terveen aikuisuuden rakentamiselle. Puhuminen todella auttaa, ja sitä kautta tunnen itseni myös arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Lenkillä käydessäni saatan ajatella ja kuvitella mitä vain, kunhan tosielämässä osaan käyttäytyä. Totta kai minulla on huoli siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa aikuistuvien poikieni ihmissuhteisiin. Nyt voin ainoastaan olla tuottamatta heille enää huonoja kokemuksia ja tarjoutua keskustelemaan elämästämme oman kokemukseni kautta. Olen pohtinut, käytänkö maksutonta järjestelmää häikäilemättömästi hyväksi jatkamalla terapiaa. Toisaalta yhteiskunnalle aiheutuvat kulut olisivat paljon suuremmat, jos käyttäisin väkivaltaa. LAPSUUDEN PERHE vaikuttaa suuresti kykyyn selviytyä oman vanhemmuuden monista tunnehaasteista. Miten me aikuiset olemme saaneet lapsuudessamme ilmaista aggressiota turvallisesti? Jos aikuinen näyttää mallin, että väkivalta on sallittua, lapsikin alkaa käyttää väkivaltaa vaikeiden tunteiden hallintaan. Väkivaltaisessa ilmapirissä kasvavista lapsista tulee usein joko itse väkivaltaisia tai pelokkaita lapsia, jotka voivat ajautua myöhemmin väkivaltaisiin ihmissuhteisiin. Ellei itse ole saanut lapsena ilmaista vihan tunteita, niitä on vaikea sietää itse vanhempana ollessa. On normaalia, että omat tunteet vanhempana kuohuvat. Oleellista on, kuinka omiin tunteisiinsa suhtautuu ja reagoi. Olen saanut aika kurinalaisen kasvatuksen ja lapsuudestani on jäänyt monta tilannetta, joissa pelkäsin omaa isääni. Huomasin siirtäväni omalla huutamisellani ja raivoamisellani pojalleni saman kotoa saadun. Usein ajattelemme, että ammattikasvattajana toimiminen suojaa omaa käyttäytymistä. On kuitenkin täysin eri asia toimia ammatissa kuin oman perheen keskellä. Näin eräs ammattilainen kuvaa kokemustaan teoksessa Ammattikasvattajan kielletyt tunteet : Kasvatusalan ammattilaisuus on vaikuttanut kotona lasten kanssa jaksamiseen negatiivisesti. On ollut aikoja, jolloin ei vaan ole jaksanut aina kuunnella omiaan työpäivän jälkeen. Vanhempien tehtävä on asettaa sopivat rajat lapselle rakentavalla tavalla, sortumatta liialliseen huolehtimiseen tai välinpitämättömyyteen. Omat voimakkaat aggression tunteet säikäyttävät välillä, koska oma äitini oli puhdasoppinen curling-äiti, joka ei koskaan suuttunut meille ollessamme pieniä. Vaikeat asiat hoidettiin aina kääntämällä huomio toisaalle, mikä ei ole mielestäni hyvä tapa, koska täytyyhän lapsen oppia kohtaamaan negatiivisetkin asiat. Lasten psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää tukemalla vanhemmuutta ja syventämällä ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi vanhempien väliset riitatilanteet voivat uhata lasten turvallisuudentunnetta. MINNA OULASMAA Perheneuvonnan koordinaattori, parija seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja Väestöliiton perheverkko LÄHTEINÄ VÄESTÖLIITON JULKAISUT: ÄIDIN KIELLETYT TUNTEET (2008) JA AMMATTIKASVATTAJAN KIELLETYT TUNTEET (2013) VIERASKYNÄ 19

20 Tunnistatko oireet? teksti pirkko koivu kuvitus christer nuutinen Väsyttää ja sydän tykyttää. Krempat voivat kuiskata vakavammasta sairaudesta. JOKAINEN VOI ITSE TEHDÄ paljon terveytensä hyväksi. Yksi muutos elämäntavoissa saattaa kerralla pienentää usean vakavan sairauden riskiä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tehoaa valtimotauteihin paremmin kuin lääkkeet. Ihminen on kokonaisuus, joten hyvinvoinnin eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Asiat, jotka ovat hyväksi sydämelle ja verisuonille, ovat hyväksi myös aivoille. Iän mukana tulee vaivoja, mutta kaikkia niistä ei kannata laittaa ikääntymisen piikkiin. Esimerkiksi muljahtelu sydänalassa saattaa olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverisuonen tukokselle. Kakkostyypin diabeteskin ehkä varoittaa itsestään vain lievästi, jos ollenkaan. TAIDANPA PITÄÄ TUPAKKATAUON. 20 1/2013

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen sekä sosiaalitekniikan avustusprosenttien

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi.

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. 1 (6) Yleiskulujen Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä tämän ohjeen mukaisesti yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (10) UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 2 2 Haettava avustus... 2 3 Toiminnan toteutuspaikkakunta/kunnat...

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (12) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Avustushakemus: Projektiavustus

Avustushakemus: Projektiavustus Lähetetty 31.05.2015 22:23 Avustushakemus: Projektiavustus Lähettäjä Järjestön nimi JARI TAPANI KOKKO Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys ry Järjestönumero 7984 Käyttötarkoitus Nuoria palkataan ikääntyville

Lisätiedot

Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje. Sisällys

Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje. Sisällys Ohje 1 (11) Käynnissä olevan projektiavustuksen hakemiseen tarkoitetun toimintaselostelomakkeen (RAY3707) täyttöohje Sisällys Yleistä... 1 1. Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2. Haettava

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot