TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA 12 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI. Rikkinäiset. » Pois väkivallasta s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA 12 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI. Rikkinäiset. » Pois väkivallasta s. 14"

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI TANSKALAISTA HYGGEÄ 10 TALOUSARVIOLLE VALMIS POHJA Rikkinäiset» Pois väkivallasta s. 14

2 Hyvän tekijä teksti marjo tiirikka kuva matti immonen Ylitän itseni Olen Liisa Seppälä Järvenpäästä. Ikää on 60 ja risat. Toimin Keski-Uusimaan mielenterveysseura ry:ssä tukihenkilönä, ryhmänvetäjänä, kouluttajana, tuki henkilövastaavana ja työnohjaajana. Vedän Hyvinvointi treenit-ryhmiä sellaisille ikääntyneille, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa. 1 K U K A O LET? 2 M I K Ä S I N UA K A N N U STA A VA PA A E HTO I ST YÖ H Ö N? 3 4 Mottoni on, että antaessaan saa ja saadessaan antaa. Positiivinen palaute kannustaa, mutta negatiivinenkin antaa potkua. Työ tuo mielihyvää. Voima tulee ennen kaikkea ihmisistä. Yksi treeniryhmäläinen sanoi kokoontumisen jälkeen, että tämä oli ainoa viikon päivä, kun sain puhua jonkun kanssa. On tärkeää auttaa ja tuntea olevansa jollekulle tärkeä. Ehkä haen vapaaehtoistyössä myös itseni ylittämistä, koska en ole enää mukana työelämässä. M I K Ä O N A RVO K K A I NTA TU K E A, J OTA JÄ RJ E STÖ LTÄ SA AT? Saamme runsaasti koulutusta. Olen käynyt muun muassa mentorointi-, tukiohjaaja-, hyvinvointi- ja ryhmänohjaajakoulutuksen sekä mielenterveyden ensiapukurssin. Ensiarvoisen tärkeää vertaistukea saan Hyvinvointi treenien vetäjien ryhmätapaamisista. Seura tarjoaa myös työnohjaajille työnohjausta ja aluevastaavien tuen. M I K Ä AUT TA A S I N UA JA K SA M A A N? Teen juuri sen verran mihin voimani riittävät. Pidän välillä breikkiä, jolloin toiset ottavat vastuun. Minua auttaa jaksamaan se, että saan tehdä sellaisia töitä, joita haluan. Mahdollisuuksia tarjotaan, mutta mihinkään ei pakoteta. TEEN JUURI SEN VERRAN MIHIN VOIMANI RIITTÄVÄT. 2

3 1/2013 TÄSSÄ NUMEROSSA 7 Avustushaku käynnissä 8 Paleface tahtoo vanhan romuksi Tanskan vanhustenhoidossa 10 on hyggeä 12 Budjetointi haltuun 14 Kun väkivalta tulee lähelle Ottaako pumpusta, 20 ahdistaako henkeä? 22 Investoinneista uusia linjauksia 24 Apua kellon ympäri vuotta onnenlantteja VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee Tarttis tehdä jotain ihmiselle on se, jos kukaan ei sinua näe ja kukaan ei sinua tue, toteaa ajelehtivista ja turhautuneista nuorista kertovan Hilton-dokumentin ohjaaja Virpi Suutari. Kenellekään ei saisi käydä noin. Peräti vuotiasta nuorta ei ollut vuonna 2011 koulutuksessa, kurssilla, harjoittelussa tai töissä. Toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Nykyään tosin korkeakaan koulutus ei välttämättä takaa paikkaa työmarkkinoilla. Mielenterveysongelmien takia joutuu vuosit tain eläkkeelle ihmistä. Moni näistä tuhansista on nuori. Työhön ja koulutukseen kiinnittymättömyys aiheuttaa usein sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Nuorten asunnottomuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat jo nyt vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joiden seuraukset ovat pitkäkestoisia. Asioille pitää tehdä jotain. Kutsun teidät mukaan talkoisiin, joista hyötyvät kaikki. ray on käynnistänyt uuden avustusohjelman Paikka auki nuoret työelämään, jolla tuetaan nuorten aikuistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tämä on ray:n panos nuorten yhteiskuntatakuuseen. Tule mukaan! Toivomme teiltä uusia ja luovia hankeideoita, joilla auttaisimme vaikeasti työllistyvien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä kiinni työ elämään. Toinen osa Paikka auki -avustus - ohjelmaa on työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaaminen töihin järjestöihinne. Tässä on loistava mahdollisuus kehittää järjestö työtä nuorilla ajatuksilla ja ideoilla. Hilton-dokumentti on kaikessa raakuudessaan myös kuvaus ystävyydestä, unelmista ja siitä, että kavereita autetaan. Otetaan tästä nuorilta oppia! K A I K K E I N M U R S K A AV I NTA tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan l ehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola taitto Markku Jokinen kannen kuva Maria Miklas paino Kopijyvä Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. SISKO SEPPÄ avustustoiminnan johtaja RAY Yöpaikka ja lasillinen teetä s. 24. PÄÄKIRJOITUS Kutsun teidät mukaan talkoisiin. 3

4 AJANKOHTAISET 4 koonnut liisa kairesalo Vaivaisukkojen paluu Miten vaivaisukot puhuttelevat nykyaikana vähäosaisuuden käsittelemisessä? Mikä ukkoja itseään vaivasi? Suomalaiset vaivaisukot ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö. Pelastakaa vaivaisukot ry järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa kesällä Kerimäen kirkossa näyttelyn, johon on koottu nelisenkymmentä vaivaisukkoa. Mukana on Suomen vanhin vaivaisukko: Hauhon ukko 1600-luvun lopulta. Näyttelyn lisäksi Kerimäellä järjestetään Vaivaisukkojen paluu -seminaari, jossa ukkoperinnettä kartoitetaan niin kirkko-, talous-, taide- kuin sosiaalihistoriankin näkökulmasta. RAY on näyttelyn pääyhteistyökumppani. Hauhon 1600-luvun ukko on Suomen vanhin. Vaikuta ja verkostoidu Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus tarjoaa ideoita ja näkökulmia talouden ja hyvän hallinnon, viestinnän, arvioinnin, projektityön ja vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen parissa toimiville. Järjestötoimijoita yhteen kokoava koulutus on SOSTEn ja RAY:n yhdessä suunnittelema uusi koulutuskokonaisuus. Myös Innokylä on mukana. Koulutukset järjestetään: Kuopiossa Tampereella Rovaniemellä 4/2012 AKI PAAVOLA NYT ON PAIKKA AUKI! RAY käynnistää vuonna 2014 nelivuotisen avustusohjelman Paikka auki nuoret työelämään, jolla tuetaan nuorten aikuistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Avustusohjelmalla on kaksi tavoitetta: 1) Edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja päästä kiinni työelämään. Järjestöiltä toivotaan uusia ja innovatiivisia hankkeita tähän liittyen. 2) Tarjota työelämän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille työtä järjestöissä. Järjestöillä on hyvä tilaisuus saada nuoria mukaan kehittämään järjestökulttuuria. Ideoi hankkeita rohkeasti ray haluaa nykyistä tuloksekkaammin luoda edellytyksiä ennakkoluulottomalle ja rohkealle järjestötyölle. Paikka auki -avustusohjelmaan valitaan innovatiivisia hankkeita, joista kohderyhmä eli nuoret todella hyötyvät. Erityistä huomiota kannattaa kohdistaa kehittämisidean selkeään ja tiiviiseen muotoiluun. ray seuraa innovaatiohankkeiden etenemistä normaalia aktiivisemmin. Haku mennessä. NINA LINDFORS Ohjelmakokonaisuuteen valittavat hankkeet hyötyvät verkostoitumisesta sekä koulutukseen, seurantaan, arviointiin ja viestintään liittyvästä tuesta. Palkkaa nuori järjestöön Avustusohjelma mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen järjestöihin. Nyt on hyvä tilaisuus saada nuoria mukaan kehittämään järjestön toimintaa. Palkattavien nuorten tehtävien tulee liittyä järjestöjen hyvinvointia edistävään yleishyödylliseen toimintaan ja tavoitteisiin. Avustusta ei ole siis mahdollista esittää esimerkiksi palvelutuotantoon sijoittuviin työtehtäviin. ray suosittelee nuoren palkkaamista 1 2 vuodeksi. Palkattavia voi olla yksi tai useampi nuori. Sijoituspaikkaa kohden enimmäismäärä on lähtökohtaisesti viisi nuorta. Avustusvalmistelussa huomiota kiinnitetään järjestön resursseihin, työllistämissuunnitelman realistisuuteen ja työtehtävien sisältöihin sekä mielekkyyteen nuorten työelämäkokemusten karttumisen kannalta.

5 Avustuslakia uudistetaan Verkossa HALLITUS ANTOI helmikuussa eduskunnalle rahaautomaattiavustuksia koskevan lakiesityksen. Lain sisältö valmistuu kevään aikana. Uudistettua lakia sovelletaan vuodesta 2014 alkaen myönnettäviin rayavustuksiin. Muutokset liittyvät avustusten hakuaikoihin, avustus päätökseen, avustusten käyttöön ja maksamiseen. ray on ollut tiivisti mukana lakia valmistelleessa työryhmässä. Avustuksia useammin Avustusten jakoehdotus valmistellaan lakiehdotuksen mukaan entiseen tapaan ray:ssä. Avustusten jakopäätös on siirtymässä valtioneuvoston yleis istunnolta sosiaali- ja terveys - ministeriön vastuulle. Uudistus mahdollistaisi sen, että avustuksia voitaisiin jatkossa myöntää useammin kuin kerran vuodessa. Avustushaut voisivat olla jatkuvampia tai teemahakuja. Hakuajoista säädetään myöhemmin annettavalla STM:n asetuksella. Avustusten käyttörajoitusvelvoitetta lyhennettäisiin 30 vuodesta 20 vuoteen huoneistonhankinta-, rakentamis- ja peruskorjausavustuksissa. Tämä osa lakia tulisi voimaan jo tänä keväänä, jos eduskunta saa lain valmiiksi kevään aikana. Tilintarkastajalta raportti Uudistetussa laissa avustuksensaajalta edellytettäisiin tilintarkastajan raporttia avustuksen käytöstä. Tämä koskisi pääsääntöisesti kaikkia lukuun ottamatta pienimpiä avustuksen saajia. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään keventämään ja yksinkertaistamaan raha-automaattiavustusten hakumenettelyä ja päätöksentekojärjestelmää, parantamaan avustusten käytön valvonnan edellytyksiä ja selventämään sosiaali- ja terveys ministeriön ja ray:n vastuita avustus järjestelmässä. ray pitää järjestöt ajan tasalla tulevista muutoksista. Seuraa ray:n verkko sivuja, Tukipotti-lehteä ja Avustusinfo-uutiskirjettä. Tutustu Rahiksen vuoteen RAY:n vastuu- ja vuosiraportti vuodelta 2012 on julkaistu verkossa. Raportti kuljettaa lukijaa pelaajan maailmasta avunsaajan maailmaan ja kertoo myös, millaista työtä kiertokulku rahislaisilta vaatii. Hirviöt leviää netissä RAY paransi mainettaan SUOMALAISTEN MIELESTÄ ray:n vastuullisuuskuva on parantanut viimeisen vuoden aikana selvästi. Tulos selviää TNS Gallupin Yritysten maine ja vastuullisuus -tutkimuksesta. Viimeisen vuoden aikana eniten vastuullisuuskuvaansa olivat parantaneet Kone, Altia, ray ja Tapiola-ryhmä. Suomalaisten arvio ray:n vastuullisuudesta on palaamassa tasolle, jolla olimme ennen vaalirahakohua. Tämä osoittaa, että vastuullisuus asioita pitää hoitaa pitkäjänteisesti, vaikka ikävät uutiset saattavat vaikuttaa mielikuviin, viestintäjohtaja Matti Hokkanen tulkitsee myönteistä tulosta. Tutkimuksessa listattiin 10 maineeltaan parasta yritystä. Kolmen kärjessä olivat Kone, Paulig ja Fiskars. Yhteensä yrityksiä oli tutkimuksessa mukana 57. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012, ja arviointeja kertyi yli Yritysten maine ja ihmisten mielikuvat ovat varsin pysyviä ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Kansalaiset odottavat vastuulliselta yritykseltä muun muassa sitä, että yrityksessä on hyvä tehdä töitä, sen toiminta on läpinäkyvää ja se maksaa veronsa. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta herättää keskustelua kodin alkoholinkäytöstä Hirviötfilmillä. Englanninkielistä versiota Monsters on katsottu Youtubessa yli kaksi miljoona kertaa. 5

6 Peliuutiset Raha-automaattien pelaaminen lisääntyi SUOMALAINEN PELAA rahaautomaatteja keskimäärin yli 120 eurolla vuodessa. Ahkerimmin pelataan Virolahdella, jonne uusi kasinokin nousee. Suomalainen laittoi peleihin keskimäärin 124 euroa, mikä on kaksi euroa enemmän kuin toissa vuonna. Kasvu kuitenkin taittui viime vuoden aikana. Toissa vuonna raha-automaattien pelaaminen kasvoi peräti seitsemän euroa jokaista suomalaista kohti. Kasvu jäi aavistuksen alle odotusten. Ihmiset käyttivät taantumassa rahaa pelaamiseenkin aiempaa varovaisemmin, arvioi RAY:n liikepaikkojen johtaja Jari Kivelä. Uusi kasino Virolahdelle Kaikkein ahkerimmin vuonna 2012 pelattiin Virolahdella Kymenlaaksossa, jossa automaatteihin kulutettiin 327 euroa jokaista paikkakuntalaista kohti. Paikkakunnan korkeaa sijoitusta selittää Vaalimaan rajanylityspaikka. RAY:n toinen kasino avataan Virolahdelle näillä näkymin vuonna Nopeasti lisääntyvä rajaliikenne todennäköisesti pitää Virolahden myös jatkossa automaattipelaamisen kärjessä, Kivelä sanoo. RAY TARJOAA jatkossa rahapelejä myös puhelimille ja tablettitietokoneille. Osoitteessa m.ray.fi on tarjolla seitsemän peliä, muun muassa ruletti, Blackjack, Pajatso ja Kulta- Jaska-automaattipeli. Mobiilipelien avulla RAY pyrkii vastaamaan nopeasti muuttuvaan kulutuskäyttäytymiseen. Suomalaisilla on jo enemmän älypuhelimia kuin perinteisiä malleja, ja tablettitietokoneiden määrä tulee lähivuosina moninkertaistumaan. Mobiilipeleillä RAY pyrkii vastaamaan myös kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja ohjaamaan ulkomaisille yhtiöille RAY avasi mobiilipelit suuntautuvaa pelaamista kotimaahan. Suomalainen rahapelaaja on aktiivinen ja moderni. Siksi RAY:nkin on pysyttävä teknologia- ja kuluttajamuutoksissa mukana. Vain siten voimme varmistaa, että suomalainen rahapelitarjonta saa kanavoitua hyödyt suomalaiseen yhteis kuntaan, RAY:n varatoimitusjohtaja Janne Peräkylä toteaa. RAY:n mobiilipelit toimivat ios ja Android-laitteilla, myöhemmin palveluun pääsee myös Windows-puhelimilla ja -tableteilla. Myös pelitarjontaa tullaan keväällä laajentamaan. 6 1/2013

7 Meillä on haku päällä RAY:n voittovaroista jaettavat avustukset vuodelle 2014 ovat haettavissa. Rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille ja säätiöille. teksti liisa kairesalo kuva berno hjalmrud, linkimage.com AVUSTUKSIA SUUNNATAAN ray:n avustusstrategian päälinjojen mukaisesti: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen sekä ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. ray edellyttää avustetulta toiminnalta tavoitteellisuutta, joka perustuu todettuun tarpeeseen. Lisäksi avustuksen saajan toivotaan hyödyntävän yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi muiden järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa. Avustusharkinnassa otetaan huomioon toteutukseen käytettävissä oleva muu rahoitus. Järjestöt voivat hakea mukaan myös kolmeen ray:n avustusohjelmaan: Emma & Elias keskittyy lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja Eloisa ikä -avustusohjelma yli 60-vuotiaiden hyvän arjen tukemiseen. Paikka auki -avustusohjelma vaikuttaa vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä kiinni työelämään. Hakemukset paperilomakkeilla ray:n avustuksen verkkoasioinnin ongelmien vuoksi avustushakemukset ja selvitykset avustusten käytöstä toimitetaan ray:lle paperilla ainakin vielä tänä vuonna, entiseen tapaan. Hakulomakkeita on uudistettu, joten käytäthän verkkosivujen aineistopankissa olevia lomakkeita. Viime vuonna verkkoasioinnin kautta lähetettyjä hakemuksia ja niiden liitteitä voi tiedustella ray:stä avustuspäätöksessä mainitulta avustusvalmistelijalta. Hakemusasiakirjat voidaan pyynnöstä toimittaa järjestölle postitse. Avustuslajit ja hakuajat Yleisavustuksia (Ay) myönnetään valtakunnallisten, kansallisesti merkittävien järjestöjen sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Kohdennettuja toiminta- avustuksia (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon nettomenoihin. Yleisavustusten, kohdennettujen toimintaavustusten, käyttöomaisuus- ja toimitilahankintojen, pienehköjen peruskorjausten sekä ohjeellisessa avustussuunnitelmassa jo olevien investointien ja projektien haku aika päättyy Investointiavustuksia (B) myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjausja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Uusia rakennushankkeita ja suurehkoja (yli euroa) peruskorjauksia koskevien investointiavustusten hakuaika päättyy Myös muut uudet investointihakemukset voi jättää jo maaliskuussa. Projektiavustuksia (Ci, Ck) myönnetään uusien toimintamallien tai -prosessien kehittämiseen tähtääviin innovatiivisiin projekteihin (Ci) sekä kokeilu- ja käynnistämisprojekteihin ja muihin määräaikaista rahoitusta tarvitseviin erillisprojekteihin (Ck). Uusien projektien hakuaika päättyy ray:n avustusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman 2014, hakuoppaan ja -lomakkeet sekä muut ohjeet ovat nettisoitteessa: HAKULOMAKKEITA ON UUDISTETTU, JOTEN HAE UUDET AINEISTOPANKISTA. Lapset ja ikääntyvät ovat edelleen esillä RAY:n Emma & Elias ja Eloisa ikä -avustusohjelmien kautta. Uutena ensi vuonna käynnistyy nuorten aikuistumista tukeva Paikka auki avustusohjelma. 7

8 VANHA VAATII ROMUTTAMISTA, KATASTROFEJAKIN. Olennaista ei ole se puetaanko vanki haalareihin vaan se, millaisen yhteiskunnan seurauksena tyyppi on kiven sisään päätynyt, toteaa Karri Miettinen. 8 1/2013

9 Vaikuttaja Huutavan ääni lähiössä Taitelijat ovat aina toimineet yhteiskunnassa inhimillisinä geigermittareina ja peilanneet ajan rientoa. Osa ei ole aina helppo älkää ampuko pianistia! teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa KARRI MIETTINEN vie ajatusta eteenpäin. Muusikot ja runoilijat tallentavat säännöllisesti yhteiskunnallista muutosta. Olisikin kiinnostavaa koota eri vuosikymmeniltä osuvia biisejä. Vaikka Pertsa Reposta, Hectoria, Eppuja, Alangon Suomi putos puusta... Ja tietenkin Pallen Ajan kysymys. Listaan hän liittää itsensäkin. Ja syystä. Miettisen, siis Palefacen, vuoden 2010 pitkäsoitto Helsinki-Shangri-La valaisi vastaansanomattomalla tavalla nousukaudesta taantumaan putoavan maan sielunmaisemaa: Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti-vainaa hurahuhhahhei, heitä pois ja osta uusi Visa, pikavippi, karhukirje, maksuhäiriö. Palefacesta on kehkeytynyt huutavan ääni lähiössä. Palkinnot ja Linnan juhlat eivät ole tahtia hiljentäneet. Päinvastoin. Yhteiskunnallisena kommentaattorina Paleface kuuluu moottoriturpien lajiryhmään. Poikkeuksellista on se, että näkemyksiä terästää muukin kuin sydänveri. Palefacen maailmassa kaikki liittyy kaikkeen. Esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset ovat hänelle ennen muuta sosiaalisia kysymyksiä. Hyvinvointivaltion alkuperäinen ajatus oli pitää meidät ruodussa ja välttää ongelmat varmistamalla tasapuoliset olosuhteet. Keinoina olivat tulonsiirrot. Meillä on ollutkin terve yhteiskuntarakenne, pienet tuloerot, ei olosuhdeköyhälistöä. No, 90-luvulla tulivat leipäjonot, mutta kun nousukausi alkoi, ne eivät kadonneetkaan. Syntyi periytyvä köyhyys. Se tarkoittaa kahta asiaa: ei ihminen ole mikään oman onnensa seppä, ja toiseksi, sotien jälkeinen yhteiskuntamalli on vanhentunut! Leimaaminen tuhoaa Vakuuttunut mies on siitä, että meneillään on siirtymävaihe, mutta nätisti se ei välttämättä mene. Vanha vaatii romuttamista, katastrofejakin. Tarvitaan uutta ajattelua niin yhteiskunnalta kuin yksilöiltäkin. Yhteiskunta koostuu suurista tarinoista; kansallisvaltion tarinasta, rahan tarinasta ja muista. On kirjoitettava uudelleen, mitä on Suomi vuonna Taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen muutoksen vauhti edellyttää rakenteiden jäsentämistä uudelleen, radikaalejakin ratkaisuja. Mutta yhtä asiaa ei Palefacen mukaan saa tapahtua: mikäli rattaat pyörivät voitontavoittelun tahtiin, väliin jauhautuvat inhimilliset arvot ja oikeudet. Kun valtio hävitetään, niin hommasta tulee tulosvastuullista ja potilaista asiakkaita. Järjenvastaista. Verorahoilla maksetut palvelut siirretään firmojen omaisuudeksi. Yksityistämisen historian aikana sosiaaliset ongelmat ovat vain kasvaneet. Paleface tunnustautuu tavallaan 60-lukulaiseksi, vahvan julkisen hyvinvointimallin kannattajaksi yksinkertaisesti siksi, että epäkohdat asunnottomuudesta päihteiden väärinkäyttöön ovat kärjistyneet. Sauli Niinistön lanseeraama termi oleskeluyhteiskunnasta saa hänet näkemään punaista. Ei narkomaani halua olla narkomaani, ja köyhä haluaa olla jotain muuta. Ihmisten lorvailijoiksi leimaaminen on yhteiskunnalle tuhoisaa. Kun tyyppi on lukossa, häntä pitää jeesata. Pikemminkin voisi kyseenalaistaa arvomaailmaa, jossa nopeat syövät hitaat ja ihmiset palavat loppuun. Samaan hengenvetoon Paleface vakuuttaa kuitenkin olevansa vankkumaton yksilönvapauksien puolustaja. Se merkitsee myös vastuuta. Sekin on tässä syrjäytymiskeskustelussa sanottava, että nousukaudella kasvaneilla, joilla on flat screen, pleikkari ja vesipiippu, saattaa olla vaikea motivoitua. Ei ole tarvinnut taistella. Kaikkien on skarpattava, niin systeemin kuin sen jäsenten. On otettava oma elämä haltuun. Murroksen keskellä Paleface näkee roolin myös kansalais järjestöille. Lähellä miehen maksaa on varsinkin päihdetyö, takana on neljä vuotta täysraittiina. Mutta on kansalaisjärjestöjen toiminnalla myös syvällisempi perusta. Lähdetään kaukaa: sivilisaation ja kulttuurin kehitys alkoi, kun heimot kohtasivat ja oppivat toisiltaan. Nyt se tapahtuu YouTubessa. Mutta ihmisillä on myös puhdas tarve kokoontua yhteen. Se ei poistu. Nuori jengi värähtelee hienostuneemmin, vaikutushalu ja tietoisuus kasvavat. Niitä voi ruokkia. 9

10 Hyggen salaisuus Tanskalainen vanhusten hoito on brändi. Sitä on tultu ihmet telemään ympäri maailmaa jo parin kymmenen vuoden ajan. teksti liisa kairesalo kuva johnér bildbyrå, per magnus persson TANSKALAISELLA Edith Olsenilla (80 v.) käy paljon vieraita ympäri maailmaa. Koti on täynnä valokuvia ja tavaroita Edithin elämästä, käytävällä tuoksuu tuore pulla. Vieraiden lähdettyä Edith menee laulamaan muiden asukkaiden kanssa. Miksi toiselta puolelta palloa tullaan katsomaan miten Edith asuu ja elelee? Tanskassa vanhuksilla on rikkumaton itsemääräämisoikeus, vapaus valita ja elää kuten haluaa. Perinteisten hoitokotien rakentaminen kiellettiin jo 80-luvulla. Sen sijaan rakennetaan palvelukeskuksia, joissa saa hoitopalveluiden lisäksi kuntoutusta sekä usein vapaaehtoisten pyörittä- mää harrastus- ja päivätoimintaa. Vanhukset saavat asua kotonaan niin kauan kuin haluavat, huonokuntoisenakin, ja kunnan on järjestettävä palvelut niin, että kotona pärjää. Ihmisiä kannustetaan yhä enemmän huolehtimaan itsestään, liikkumaan ja osallistumaan yhteisölliseen toimintaan. Jokaisessa kunnassa on ikäihmisistä koostuva vanhus neuvosto, jota kuullaan vanhuksia koskevissa asioissa. Juhlahattu päähän Edith asuu asumispalvelu- ja hoitokeskus Bauneparkissa Hillerodin kunnassa. Asukkaat saavat päättää milloin syövät, mitä syövät ja mitä talossa ylipäätään tapahtuu. Aamuisin voi nousta silloin kuin huvittaa, iltaa voi istua yhdessä ystävien kanssa. Ukko kerhossa nautitaan rannassa snapseja ja seurataan ohi lipuvia laivoja. Keskuksen johtaja Anni Anker Thomsen kertoo, että heistä on ihanaa juhlia. Kun Tanskan kuningatar Margareta täytti 70 vuotta, Bauneparkissa pidettiin samppanjajuhlat, jonne sisäänpääsy edellytti asianmukaista juhlahattua. Juhlien jälkeen koittaa arki, jolloin Anni Anker miettii miten jatkossa pärjätään: ikääntyneiden määrä kasvaa, mutta samalla rahalla pitää selvitä. Mutta hän ei halua puhua ongelmista vaan haasteista. Parempi talo täynnä kuin puolillaan kuvastaa Anni Ankerin tanskalaista elämänkatsomusta. Tanskassa ei ole ongelmia? Tanskan Kuntaliiton suunnittelijan Karen Marie Myrndorffsin tilastot kertovat, mitä kaikissa Euroopan maissa tapahtuu: väestö ikääntyy, 30 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeel- 10 1/2013

11 Edith Olsenin kotona käy paljon japanilaisia vieraita tutustumassa tanskalaiseen elämänmenoon. le seuraavan 5 7 vuoden sisällä ja taloustilanne pakottaa leikkaamaan palveluita. Tanskassa kotona asuva vanhus saa siivousapua yhteiskunnan maksamana nyt joka kolmas viikko aiemman joka toisen viikon sijaan. Kylvyn saa ilmaiseksi kerran viikossa. Tulevat sukupolvet tulevat varmasti vaatimaan lisää kylpyjä, Myrndorffs toteaa. Maksuttomia palveluita on paljon. Tanskassa nuoremmilla sukupolvilla on vähemmän varallisuutta ja ikäihmisillä puolestaan paljon, mutta heidän ei tarvitse silti maksaa palveluista. Tämä on asia, jota Tanskassa on alettu kutsua sukupolvivarasteluksi. Mutta edelleen ei ongelmia vaan haasteita tanskalaiseen tyyliin. Ilmassa leijuu hyggeä Mistään tanskalaisesta toiminnasta ei voi puhua ilman hyggeä, jolle ei ole kunnon käännöstä suomeksi. Se on ilmassa leijuvaa mainiota tunnelmaa ja kodikasta yhdessäoloa. Vähän sellaista, kun hyvät ystävät istuvat pitkää iltaa kynttilänvalossa. Ikäihmisten aktiviteettikeskus Grønnegadecentretin vapaaehtoisten Bendt Pedersenin ja Kristen Larsenin mukaan elämänlaatua on se, että tulee nähdyksi ja arvostetuksi ja lisäksi jokainen tarvitsee ehdottomasti neljä syleilyä päivässä. Grønnegadecentretin keskusta pyörittävät vapaaehtoiset ikäihmiset, vanhin heistä on 90-vuotias. Keskuksessa harrastetaan yhdessä kaikenlaista. Puutyöhuoneessa saa käyttää sirkkeliä, kahviossa juoda oluen ja laulaa kuorossa, vaikka ei olisi ikinä laulanut. Toisista huolehditaan: jos joku ei käy keskuksessa pitkään aikaan, hänelle soitetaan ja kysellään kuulumisia. Bendt tuli keskukseen vapaaehtoiseksi vaimonsa kuoltua. Istuin yksin kotona ja tuijotin seinään. Nyt keskus on minulle ja monelle muulle kuin toinen koti. Jos keskusta ei olisi, moni olisi yksin ja sairastuisi. Ikämiehet ostoksille Tanskalaisen vanhusjärjestön, The Association of Danish Senior Citizens, päällikkö Gitte E. Olsenin mielestä poliitikoille ei kannata vain räksyttää epäkohdista, vaan näyttää miten asiat voi tehdä paremmin. Järjestön projektit perustuvat siihen, että ikäihmiset auttavat toisia ikäihmisiä. Näin ehkäistään yksinäisyyttä ja parannetaan elämänlaatua. Järjestön ruokaystävä-projektissa kootaan kotona asuvista ikäihmisistä porukoita ja pareja, jotka vierailevat toistensa luona syömässä. Yksinasuvien vanhusten ei monesti tule syötyä tarpeeksi tai ruoka voi olla mitä sattuu. Muille ruokaa laittaessa panostaa enemmän. Vastineeksi pääsee itse ruokaystävän luokse syömään. Järjestön laajimmassa vapaaehtoisprojektissa Seniors help Seniors on mukana vapaaehtoista ikäihmistä ja yli 100 erilaista toiminta muotoa: liikuntaa, Wii-pelejä, turvapuhelin-toimintaa ja vaikka mitä. Ikäihmiset auttavat toi siaan pienissä askareissa, vaikka kaup paostoksissa. Se ei muuten pidä paikkaansa, etteivät miehet tykkää käydä ostoksilla. Kun miehellä on selkeä lista, mitä kaupasta pitää hakea, he käyvät ostoksilla mielellään, Gitte tietää. UKKOKERHOSSA NAUTITAAN RANNASSA SNAPSEJA JA SEURATAAN OHI LIPUVIA LAIVOJA. LUE LISÄÄ TANSKAN-KUULUMISIA ELOISA IKÄ -AVUSTUSOHJELMAN SIVUILTA: 11

12 Talousarviossa avustuksen hakija muuttaa avustushakemuksessa esitetyn toiminnan rahaksi ja kertoo, mitä toiminnan järjestäminen maksaa ja miten se aiotaan rahoittaa. teksti pirjo kupila kuva thinkstock Talousarviolla toiminta euroiksi TARTU TIETOON 12 1/2013 Talousarviolla on tärkeä rooli avustuksen hakemisessa, myöntämisessä ja käytössä. ray käyttää avustus hakemuksissa esitettyjä talous arvioita avustusten mitoituksen perustana, kun se myöntää avustuksia. Talousarvio ohjaa myös avustuksen käyttöä. Sen vuoksi avustuksen hakijan on syytä selvittää jo ennen talousarvion laatimista, mitä kuluja avustuksilla voi kattaa. Ylitarkastaja Anssi Pietiläinen ray:stä sanoo, että kun järjestö käyttää avustusta talousarvion mukaisiin hyväksyttäviin menoihin, se on yleensä turvallisilla vesillä. Jos talousarviota ei noudateta ja rahat loppuvat kesken vuoden, järjestö joutuu supistamaan toimintaansa tai kattamaan toiminnan kulut omista varoistaan. Talousarviolle ei ole aikaisemmin määritelty määrämuotoa eri avustus lajeissa, vaan avustusten hakijat ovat laatineet sen parhaan kykynsä mukaan. Vain investointiavustusten hakijoille on ollut tarjolla valmis malli pohja kustannusten erittelyyn. Pietiläisen mukaan käytäntö on johtanut hyvin eritasoisiin talousarvioesityksiin, joiden keskinäinen vertailu on hankalaa, ja vaikeuttanut avustusten myöntämistä ja valvomista tasapuolisin perustein. Toukokuun hakukierroksesta lähtien myös Ay-, Ak- ja C-avustusten hakulomakkeet sisältävät valmiin talousarviopohjan. Pietiläinen kertoo, että erilliskulun käsitteestä ollaan luopumassa uudistettavana olevassa rahaautomaattiavustuslaissa. Erilliskuluilla on aiemmin rajattu yleiskulujen kohdistamista ray:n avustamille hankkeille ja toiminnoille. Yleisavustusta saavien järjestöjen on silti edelleen katettava kaikki yleiskulunsa yleisavustuksella eikä niitä voi kohdistaa Ak- ja C-avusteiselle toiminnalle. Ak- ja C-avustushakemusten talousarviopohjiin tulee oma kohtansa ositetuille yleiskuluille. ray vahvistaa kevään aikana yleiskuluille sallitun enimmäisprosenttiosuuden, hän sanoo. Ilmoita kaikki haetut avustukset Avustushakemuksen osana ilmoitettava talousarvio jakautuu toiminnan tuottoihin ja kuluihin. Pietiläisen mukaan osa hakijoista tuntee huonosti raha-automaattiavustuslain säännökset hyväksytyistä kuluista. Esimerkiksi poistoja, rahoituskuluja tai laskennallisia vuokria on esitetty toiminnan kuluina, vaikka ne eivät ole avustuslaissa hyväksyttyjä kuluja.

13 TOIMINTA SUUNNI - TELMAN JA TALOUS- ARVION PITÄÄ OLLA KESKENÄÄN TASAPAINOSSA. Pietiläinen kehottaakin hakijoita tutustumaan etukäteen avustuslain pykäliin ja varaamaan riittävästi aikaa talousarvion tekemiseen. Väärän tai harhaanjohtavan tiedon antaminen voi johtaa avustuksen takaisinperintään, hän muistuttaa. Esimerkkinä Pietiläinen mainitsee edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävät, määrältään huomattavat rayavustukset, jotka voivat vaikuttaa myönnettävän avustuksen mitoitukseen. Vastedes järjestöt ilmoittavat tiedot käyttämättä jäävistä avustuksista hakulomakkeen talousarviossa. ray ottaa avustusharkinnassa huomioon kaikki toimintaan tai hankkeeseen talousarviossa esitetyt muut tuotot. Tämän lisäksi hakijan on ilmoitettava erikseen myös kaikki toimintaan tai hankkeeseen muualta haettavat avustukset, joita ei ole esitetty talousarvion tuotoissa, ja paras ar vionsa niiden toteutumisesta. Nämä tiedot voivat vaikuttaa avustusharkintaan esimerkiksi järjestön hakiessa avustusta muulta julkiselta rahoittajalta, Pietiläinen neuvoo. Mitoita kustannukset toiminnan mukaan Anssi Pietiläinen korostaa, että toimintasuunnitelman ja talousarvion pitää olla keskenään tasapainossa. Se tarkoittaa sitä, että talousarviossa esitettyjen kulujen on oltava toiminnan kannalta tarpeellisia ja kohtuullisia. Jos toimintasuunnitelmassa ei painoteta matkustamista, talousarvios sakaan ei voi esittää suuria matkakuluja, hän havainnollistaa. Pietiläinen kehottaa hakijoita tutustumaan etukäteen ray:n ohjeistukseen siitä, mitä laite- ja materiaalihankintoja voi tehdä milläkin avus- tuslajilla. Ulkopuolisten palvelujen käyttö samoin kuin laite- ja kalustohankinnat on perusteltava hakemuksessa aina erikseen. Kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat pitää kilpailuttaa aina jo kustannusten kurissa pitämiseksi. Lisäksi hankinnoissa on huomioitava hankintalaki. Esimerkiksi neljän vuoden projektissa järjestölle syntyy hankintalain mukainen kilpailutusvelvollisuus, jos se ostaa neljän vuoden aikana jotain osaamista tai palvelua eurolla ilman arvonlisäveroa riippumatta siitä, monessako erässä hankinta tehdään. Yhteishankkeissa järjestön kannattaa hoitaa rahaliikenne avustuskelpoisten toimijoiden kanssa avustusten siirtoina. Mallisopimus avustuksen siirtoon löytyy aineistopankista ray:n verkkosivuilta. Info Käytä mallipohjaa Esitä avustushakemuksen talousarvio valmiilla mallipohjalla. Lomakkeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta. Arvioi toiminnan tuotoissa kuluvalta vuodelta mahdollisesti käyttämättä jäävä RAY-avustus. Kerro myös kaikki toimintaan haettavat muut kuin RAY-avustukset. Arvioi tuottoihin kaikki toiminnan yhteydessä perittävät asiakas- ja osallistumismaksut. Huomioi RAY:n ohjeistus avustuksilla tehtävistä hankinnoista. Perustele kaikki ulkopuoliset hankinnat myös sanallisesti. 13

14 VÄKIVALTAA VERHON TAKANA Väkivaltaisen kohtelun jälkeen kaikki osapuolet tarvitsevat apua. teksti matti välimäki kuvat maria miklas LÄHEISIÄÄN väkivaltaisesti kohtelevien joukossa on sekä miehiä että naisia. Uhrina voi olla avio- tai avopuoliso, seurustelukumppani, lapsi tai vaikkapa isovanhempi. Väkivalta voi olla lyömistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta yhtä hyvin myös tönimistä, tukistamista, repimistä tai vaikkapa sanallista uhkailua. Tavallista on, että väkivalta hiipii perheen elämään pikku hiljaa ja voimistuu ajan myötä. Miesten ja naisten väkivallan välillä on ainakin yksi keskeinen ero. Suuremman fyysisen voiman takia miesten väkivallan seuraukset ovat yleensä rankempia kuin naisten. Sukupuolen ja kulttuurin tutkija Arto Jokinen Tampereen yliopistosta kertoo, että läheisväkivalta on iso ongelma, mutta tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Poliisin tietoon päätyy vain osa vakavimmista tapauksista. Erään tutkimuksen mukaan 16 prosenttia on ollut väkivallan tai sen uhan kohteena joskus, 6 prosenttia viimeisen vuoden aikana, hän mainitsee. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka tapauksia on aivan liian paljon, mitään suurta harppausta entistä huonompaan suuntaan ei ole kuitenkaan tapahtunut. Väkivallasta uutisointi on kasvanut. Se myy ilmeisesti lehtiä, Arto Jokinen miettii. Vastaava työntekijä, psykoterapeutti Pekka Jolkkonen Miessakit ry:n Lyömättömästä linjasta sekä suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta korostavat kuitenkin sitä, että väkivaltakeskustelulla on ollut myös positiivisia vaikutuksia: Julkinen keskustelu on vaikuttanut siihen, että väkivaltaisesti käyttäytyvät ja väkivallan uhrit hakevat nykyään ehkä aikaisempaa helpommin apua, Pekka Jolkkonen huomauttaa. Miksi läheinen lyö? Läheisväkivalta on yleensä kaikille osapuolille vaikea, traumaattinen ja traaginen asia. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Sen taustalla piileviä syitä on kuitenkin tärkeä yrittää hahmottaa. Pekka Jolkkonen kertoo havainneensa, että on hyvin tavallista, että läheisiin kohdistuvalla väkivallalla on yhteys lapsuuden aikaisen vuorovaikutuksen laatuun. Kyse on useimmiten siitä, että tekijä ei ole oppinut läheisissä suhteissa tarvittavia tunnetaitoja. Väkivaltainen perheenjäsen saattaa selvitä hyvin vaikkapa työssään ja muissa julkisemmissa rooleissa. Vaikeudet alkavat nimenomaan läheisissä suhteissa. Käynnistävinä tekijöinä saattavat olla esimerkiksi tilanteet, jotka muistuttavat jollakin tasolla henkilön omista lapsuuden aikaisista hylkäämisen, avuttomuuden tai kaltoin kohdelluksi tulemisen tunteista. Myös Leena Marila-Penttinen nostaa esiin läheisväkivallan ylisukupolviset vaikutukset: 14 1/2013

15 VAIKEUDET ALKAVAT NIMENOMAAN LÄHEISISSÄ SUHTEISSA. 15

16 TAVALLISTA ON, ETTÄ OMAT RAJAT RIKKOUTUVAT JO PIENENÄ. Tavallista on, että omat rajat rikkoutuvat jo pienenä. Omien traumaattisten kokemustensa takia ihmisellä voi olla muita suurempi alttius omaksua väkivallan tekijän tai uhrin rooli. Mutta äärimmäisissä väkivallanteoissa puhutaan sitten jo ehkä vakavista persoonallisuushäiriöistä, hän lisää. Arto Jokinen korostaa myös yleistä kulttuurimme antamaa mallia: Kulttuurimme kasvattaa ajatusmalliin, että väkivalta ja miehisyys kuuluvat jotenkin yhteen. Poikien omaan maailmaan liittyy alituinen väkivallan uhka, populaarikulttuuri ihannoi väkivaltaa. Tarvitsemme väkivaltatyötä monissa eri muodoissa. Tarvitsemme myös yleisempää työtä kulttuurin ja asenteiden muuttamiseksi, Arto Jokinen pohtii. Kouluissa ja päiväkodeissa asennetyötä olisi hyvä vahvistaa entisestään, Leena Marila- Penttinen huomauttaa. Joku soittaa joka päivä Lyömättömässä linjassa väkivaltaisesti läheisiään kohtaan käyttäytyneitä miehiä yritetään auttaa psykoterapian keinoin. Kolmasosa asiakkaistamme tulee toimintaan mukaan omasta aloitteestaan, loput jonkin yhteistyötahon, vaikkapa psykiatrian poliklinikan vinkistä. Kaikilla on kuitenkin tietoisuus siitä, että väkivalta on ongelma ja sen syyt liittyvät heihin itseensä, Pekka Jolkkonen kertoo. Hän korostaa, että aikuinenkin pystyy vielä oppimaan lapsena omaksumatta jääneitä tunne-elämän taitoja: Olennaista on tunnistaa oma tunnekokemus ja opetella ymmärtämään myös toisen tunteita ja ajattelutapoja. Tämä vaatii kuitenkin pitkäaikaista työskentelyä. Lyömättömän linjan toiminnassa on mukana tällä hetkellä 120 miestä. Pääosa heistä on mukana yksilötyössä, joissakin tapauk sissa läheisväkivallan kierrettä yritetään purkaa myös parityön ja perhetyön avulla. Tulijoita olisi moninkertainen määrä. Joka päivä soittaa joku, joka haluaisi mukaan. Lyömätön linja ry toimii vain Helsingissä. Väkivallan tekijöitä autetaan myös useissa Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksissä: kymmenellä paikkakunnalla tarjotaan Jussi-työtä, lisäksi Lyömätön linja Espoossa ry sekä useat muut jäsenyhdistykset tarjoavat väkivallan tekijöille yksilö- ja ryhmätukea. Valitettavasti hyvin suuressa osassa maata tarjolla ei ole kuitenkaan mitään tämänkaltaista palvelua, Pekka Jolkkonen pahoittelee. Kokijan asiantuntemus käyttöön Ensi- ja turvakotien liitto pyrkii auttamaan laaja-alaisesti läheisväkivallan kaikkia osa- 16 1/2013

17 puolia. Liiton toiminnan keskiössä on lapsi ja lapsen etu. Leena Marila-Penttinen ja projektipäällikkö Taina Keinänen kertovat, että liitto on korostanut viime aikoina erityisesti niin sanotun kokemusasiantuntijuuden ja osallistamisen merkitystä. Perinteisesti auttamistyössä, myös väkivaltatyössä, avunhakija on ollut hyvää tarkoittavien toimenpiteiden kohteena. Kokemusasiantuntijuudessa kaikki lähtee siitä, että ymmärretään, että henkilö on itse oman tilanteensa paras asiantuntija. Alkuna voi olla vaikkapa kysymys, että miten haluat että auttaisimme sinua. Tällöin henkilö pystyy ottamaan heti varhaisessa vaiheessa aktiivisen roolin omassa kuntoutumisessaan, Taina Keinänen kuvailee. Marila-Penttinen ja Keinänen korostavat, että kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ei poista ammattiavun tarvetta, mutta se tarjoaa ammattilaisten käyttöön korvaamatonta tietoa toiminnan kehittämiseksi. Toiminta ei vaadi myöskään lisäresursseja, vaan se tarkoittaa ennen kaikkea uudenlaista tapaa tehdä työtä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä kokemusasiantuntijuus on osa toimintaa etenkin Pienperheyhdistyksessä, Viola väkivallasta vapaaksi ry:ssä sekä Oulun ensija turvakodissa. Violassa on esimerkiksi salonkitoimintaa, jossa kokemusasiantuntijat kutsuvat vieraakseen virkamiehiä, poliitikkoja ja poliiseja, ja kertovat muun muassa siitä, minkälaiset toimintatavat heitä auttavat tai eivät auta, Taina Keinänen mainitsee. Kokemusasiantuntijuudella on tärkeä osa myös lainsäädännön kehittämisessä. Pienperheyhdistyksessä toimii väkivallan uhreille ja heidän lapsilleen tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, Miina-kahvila. Se tarjoaa väkivallan kokijoille ajan ja paikan tavata samaa kokeneita sekä tarvittaessa keskustella myös ammattilaisten kanssa. Paljon tehtävää, mutta myös edistystä Ensi- ja turvakotien liitto tunnetaan parhaiten laitoksistaan. Liiton yhdistysten ylläpitämässä kahdessatoista turvakodissa on yli sata turvapaikkaa. Ne tarjoavat suojaa, kun kotona asuminen on turvatonta. Turvakotiin hakeutuminen ei edellytä fyysistä väkivaltaa. Suomessa on kuitenkin turvakoteja liian vähän. EU:n suositusten mukaan meillä pitäisi olla 500 turvakotipaikkaa. On huolestuttavaa, että määrä on entisestään laskussa. Pekka Jolkkonen Miessakit ry:n Lyömättömästä linjasta. Turvakodeissa pystytään tarjoamaan ympärivuorokautista tukea ja apua, jota akuutissa tilanteessa tarvitaan oman fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen vahvistamiseen. Turva-asunnot eivät korvaa turvakotia, Leena Marila-Penttinen mainitsee. Hän korostaa, että olennaista väkivaltatyössä olisi myös avohoidon kehittäminen: Väkivallasta tai väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on pitkä prosessi, jossa ihminen voi tarvita paljon apua. Leena Marila-Penttinen iloitsee, että Suomessa on saatu vuosien varrella paljon positiivistakin aikaan: On hyvä, että väkivallasta keskustellaan entistä enemmän. Tiedämme läheisväkivallasta nykyään enemmän kuin ennen. Myös lainsäädäntö on kehittynyt vastaamaan entistä paremmin yhteiskuntamme arvoja. Erityisen hyvin on onnistuttu lapsityön kehittämisessä. Kun lapsen kokemus tuodaan esille vanhemmillekin, niin se on yleensä tehokkain motivoija, joka auttaa heitä ponnistelemaan irti väkivallasta, Leena Marila- Penttinen kertoo.» Kommentti Leena Marila-Penttinen ja Taina Keinänen Ensi- ja turvakotien liitosta. SAMULI KOISO-KANTTILA Väkivaltaa kokeneiden tukemiseen, työhön RAY:n seuranta - väkivallan tekijöiden kanssa ja väkivaltaa vastaava ehkäisevään työhön suunnataan RAY:n avustuksia vuonna 2013 noin 9 miljoonaa euroa. Toivomme järjestöjen tekevän yhteistyötä, jotta voidaan nopeasti tarjota apua ja vaikuttaa väkivallan ehkäisyyn. 17

18 Eroon nyrkin vallasta Väkivaltaisen ja päihdehuuruisen lapsuuden koettuaan mies vannoi, ettei koskaan kajoa perheeseensä eikä juo viinaa. Hän sortui molempiin. teksti marjo tiirikka kuva maria miklas VÄKIVALTA on ollut osa elämääni aina. Lapsuuden kodissani juotiin viinaa, huudettiin ja tapeltiin. Ratkaisin riidat isoveljieni kanssa nahistelemalla, mutta niinhän pojat taitavat usein tehdäkin. Normaalia ei kuitenkaan ole se, että tapa siirtyi aikuisiän perheeseeni. Tyttöystävä halusi kanssani naimisiin sairaista tavoistani huolimatta, ja perheeseemme syntyi kaksi poikaa. Arki oli varsin raskasta. Sain raivokohtauk sia pienistäkin asioita kuten siitä, että limsapullo kaatui tai ruokaa putosi vahingossa pöydälle. Edes se ei pysäyttänyt, että noin viiden vanhana kuopukseni sanoi pelkäävänsä enemmän huutoani kuin kuolemaa. Perheeni eli koko ajan jännityksen ilmapiirissä. En ole ketään hakannut, mutta olen käynyt käsiksi ja mustelmia on tullut. Oli raskasta nähdä, miten aiheutin kipua ja kärsi- mystä. Siitä huolimatta sama toistui aina jonkun ajan päästä. Kolmekymppisenä aloin juoda myös viinaa ja alkoholisoiduin nopeaan tahtiin. Tuttu poliisi ovella Yksi raju riita päättyi, kun vaimoni kutsui poliisit paikalle. Oli todella noloa, että konstaapeli oli tuttu mies naapurustosta. Lapsemme kävivät samaa musiikkiopistoa, ja hoidimme kyydityksiä yhdessä. Konstaapeli rauhoitteli minua, mutta ei moralisoinut. Hän otti asian asiana: tämä ei saa jatkua. Hän tyrkkäsi käteeni Lyömättömän Linjan käyntikortin, mutta sillä kertaa en hakenut apua. Heinäkuussa 2002 jouduin putkaan, jossa tuttu konstaapeli oli jälleen vastassa. Hän sanoi, ettei tässä ole mitään hävettävää, koska 18 1/2013

19 Mallioppimista KUOPUKSENI SANOI PELKÄÄVÄNSÄ ENEMMÄN HUUTOANI KUIN KUOLEMAA. siitä ei ole apua. Sen sijaan hän kehotti käsittelemään ongelmani. Putkayön jälkeen kävelin Annankadulle Lyömättömän Linjan oven taakse ja pääsin yksilöterapiaan. Parin ensimmäisen vuoden aikana kävin keskustelemassa terapeutin kanssa viikoittain, nyt parin viikon välein. Ensimmäiset vuodet käsittelin lähinnä häpeää ja syyllisyyttä. Seuraavat vuodet opettelin kokemaan surua siitä, mitä minulle oli lapsuudenkodissa tapahtunut ja mitä olin itse tehnyt. En syytä vanhempiani kohtalosta, sillä kyse on omasta käyttäytymisestäni. Aikuiseksi keski-ikäisenä Olen käynyt terapiassa lähes 11 vuotta ja AA:ssa muutaman vuoden. Vasta nyt viisikymppisenä alan päästä asian ytimeen eli siihen, mikä minua vaivaa, miten voin elää sen kanssa ja siitä vapaana. Tämän kohtaaminen on ollut edellytys nyt alkaneelle terveen aikuisuuden rakentamiselle. Puhuminen todella auttaa, ja sitä kautta tunnen itseni myös arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Lenkillä käydessäni saatan ajatella ja kuvitella mitä vain, kunhan tosielämässä osaan käyttäytyä. Totta kai minulla on huoli siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa aikuistuvien poikieni ihmissuhteisiin. Nyt voin ainoastaan olla tuottamatta heille enää huonoja kokemuksia ja tarjoutua keskustelemaan elämästämme oman kokemukseni kautta. Olen pohtinut, käytänkö maksutonta järjestelmää häikäilemättömästi hyväksi jatkamalla terapiaa. Toisaalta yhteiskunnalle aiheutuvat kulut olisivat paljon suuremmat, jos käyttäisin väkivaltaa. LAPSUUDEN PERHE vaikuttaa suuresti kykyyn selviytyä oman vanhemmuuden monista tunnehaasteista. Miten me aikuiset olemme saaneet lapsuudessamme ilmaista aggressiota turvallisesti? Jos aikuinen näyttää mallin, että väkivalta on sallittua, lapsikin alkaa käyttää väkivaltaa vaikeiden tunteiden hallintaan. Väkivaltaisessa ilmapirissä kasvavista lapsista tulee usein joko itse väkivaltaisia tai pelokkaita lapsia, jotka voivat ajautua myöhemmin väkivaltaisiin ihmissuhteisiin. Ellei itse ole saanut lapsena ilmaista vihan tunteita, niitä on vaikea sietää itse vanhempana ollessa. On normaalia, että omat tunteet vanhempana kuohuvat. Oleellista on, kuinka omiin tunteisiinsa suhtautuu ja reagoi. Olen saanut aika kurinalaisen kasvatuksen ja lapsuudestani on jäänyt monta tilannetta, joissa pelkäsin omaa isääni. Huomasin siirtäväni omalla huutamisellani ja raivoamisellani pojalleni saman kotoa saadun. Usein ajattelemme, että ammattikasvattajana toimiminen suojaa omaa käyttäytymistä. On kuitenkin täysin eri asia toimia ammatissa kuin oman perheen keskellä. Näin eräs ammattilainen kuvaa kokemustaan teoksessa Ammattikasvattajan kielletyt tunteet : Kasvatusalan ammattilaisuus on vaikuttanut kotona lasten kanssa jaksamiseen negatiivisesti. On ollut aikoja, jolloin ei vaan ole jaksanut aina kuunnella omiaan työpäivän jälkeen. Vanhempien tehtävä on asettaa sopivat rajat lapselle rakentavalla tavalla, sortumatta liialliseen huolehtimiseen tai välinpitämättömyyteen. Omat voimakkaat aggression tunteet säikäyttävät välillä, koska oma äitini oli puhdasoppinen curling-äiti, joka ei koskaan suuttunut meille ollessamme pieniä. Vaikeat asiat hoidettiin aina kääntämällä huomio toisaalle, mikä ei ole mielestäni hyvä tapa, koska täytyyhän lapsen oppia kohtaamaan negatiivisetkin asiat. Lasten psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää tukemalla vanhemmuutta ja syventämällä ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi vanhempien väliset riitatilanteet voivat uhata lasten turvallisuudentunnetta. MINNA OULASMAA Perheneuvonnan koordinaattori, parija seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja Väestöliiton perheverkko LÄHTEINÄ VÄESTÖLIITON JULKAISUT: ÄIDIN KIELLETYT TUNTEET (2008) JA AMMATTIKASVATTAJAN KIELLETYT TUNTEET (2013) VIERASKYNÄ 19

20 Tunnistatko oireet? teksti pirkko koivu kuvitus christer nuutinen Väsyttää ja sydän tykyttää. Krempat voivat kuiskata vakavammasta sairaudesta. JOKAINEN VOI ITSE TEHDÄ paljon terveytensä hyväksi. Yksi muutos elämäntavoissa saattaa kerralla pienentää usean vakavan sairauden riskiä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tehoaa valtimotauteihin paremmin kuin lääkkeet. Ihminen on kokonaisuus, joten hyvinvoinnin eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Asiat, jotka ovat hyväksi sydämelle ja verisuonille, ovat hyväksi myös aivoille. Iän mukana tulee vaivoja, mutta kaikkia niistä ei kannata laittaa ikääntymisen piikkiin. Esimerkiksi muljahtelu sydänalassa saattaa olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverisuonen tukokselle. Kakkostyypin diabeteskin ehkä varoittaa itsestään vain lievästi, jos ollenkaan. TAIDANPA PITÄÄ TUPAKKATAUON. 20 1/2013

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh 17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa 13.3.2015 Rahapelijärjestelmän vahva perusta Suomessa rahapelipolitiikasta päättävät eduskunta ja valtioneuvosto Suomen rahapelijärjestelmästä ja sen eri toimijoista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Avustushakemus: Projektiavustus

Avustushakemus: Projektiavustus Lähetetty 31.05.2015 22:23 Avustushakemus: Projektiavustus Lähettäjä Järjestön nimi JARI TAPANI KOKKO Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys ry Järjestönumero 7984 Käyttötarkoitus Nuoria palkataan ikääntyville

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (12) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE

UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (10) UUDEN KOHDENNETUN TOIMINTA-AVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3703) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 2 2 Haettava avustus... 2 3 Toiminnan toteutuspaikkakunta/kunnat...

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot