~AMBIOTICA ~- I. Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "~AMBIOTICA ~- I. Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2010"

Transkriptio

1 ~- I JYVÄSKYLÄN VUOPISTO Multaharjunsuon, Heinsuon-Lotakonsuon ja Rastunsuon turvetuotantoalueet, Savon Taimen Oy, Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamo ja Kierinniemen Hoitokoti Oy Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 113 / 211 Heikki Veijola ja Arja Palomäki ~AMBIOTICA

2

3 Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Niiniveden-Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna Tarkkailun toimeksiantajat: Vapo Oy Savon Taimen Oy Rautalammin kunta Kierinniemen Hoitokoti Oy Vesistötarkkailu Tarkkailun peruste: Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri esitti Rautalammilla neuvottelussa, että Niiniveden ja Konneveden väliselle vesialueelle on tarpeellista laatia vesistön yhteistarkkailuohjelma. Tarkkailun ohjelma: Pohjois-Savon ympäristökeskuksen huomautuksin hyväksymä ohjelma (piirin päivätty kirje, 695 Y 41-11). Ohjelmaa korjattiin huomautusten mukaisesti laadittiin uusi yhteistarkkailuohjelma. Tarkkailun laajuus Suppea fysikaalis-kemiallinen näytteenotto v. Päällyslevästön piilevätutkimus Tarkkailuraportin sisältö: Johtopäätökset: Vuosiyhteenveto Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan tutkimusalue kuluu pääosin luokkaan hyvä, Konneveden alue jopa luokkaan erinomainen. Paikallinen kuormitus heikentää selvästi veden laatua kesäaikaan, minkä vuoksi Lonkarin ja Tallivirran välinen alue kuuluu luokkaan tyydyttävä. Hankaveden syvänteissä on ollut havaittavissa lopputalvisin voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta. Hapetus paransi lopputalven happitilannetta vuosina aseman Hankavesi 57 syvänteessä. Hapetuksen loppuminen on näkynyt vuosien kevättalven hapetuksen aikaa selvästi heikompana alueveden happipitoisuutena. Hapetus aloitettiin uudelleen vuoden 1999 loka-marraskuun vaihteessa ja lopetettiin v. 25 keväällä. Vuoden maaliskuussa heikko jäätilanne esti näytteenoton osalta havaintoasemia. Elokuussa aseman hankavesi 57 alusvedessä oli vain lievää hapenvajausta. Asemalla Hankavesi 6 oli elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tallivirrassa loppukesän KHT-arvollaj a värillä on lievä aleneva suuntaus 198-luvun lopulta nykypäivään joskin vuosina 25- em. pitoisuudet olivat poikkeuksellisten sääolojen seurauksena useaa aiempaa vuotta korkeampia. Tallivirran fosforipitoisuus on ollut v alkaen loppukesällä usein alle 15 :g/l. Vuoden loppukesällä fosforipitoisuus oli 12 :g/l. Hankavedestä Konneveteen laskevan Konnekosken veden KHT-arvolla, värillä ja kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus vuosina Vuosina 25- veden keskimääräinen väri ja KHT-arvo ovat olleet poikkeuksellisten säiden seurauksena edellisvuosia korkeampia. Päällyslevästön piileviä tutkittiin Nokisenkosken ja Konnekosken välisellä alueella. Tutkimusalueen piilevästön ekologiset luokittelut kävivät erittäin hyvin yksiin veden laatu- ja kuormitustietojen kanssa, ja vuosien välinen vaihtelu veden laadussa näkyi myös piilevälajistossa. Useiden eri ympäristötekijöitä kuvaavien ekologisten luokittelujen käyttö antoi monipuolisemman ja tarkemman kuvan vesistön tilasta kuin pelkät kemialliset analyysit. Myös piilevistä lasketut indeksit kuvasivat kohtuullisen hyvin vesistön tilaa, ja reagoivat vuosien väliseen vaihteluun veden laadussa.

4 Päällyslevästön piilevien perusteella laskettujen indeksien mukaan tutkimusalueen veden laatu oli erinomainen Nokisenkoskessa, Tyyrivirrassa, Hankaveden keskiosassa ja Konnekoskessa. Lonkarin - Tallivirran - Hankaveden itäosan välisellä alueella veden laatu oli piilevätutkimuksen mukaan hyvä. Perifytonin piilevätutkimus sopii hyvin täydentämään Rautalammin reitin fysikaalista ja kemiallista tarkkailua. Kuormituksessa ja veden laadussa mahdollisesti tapahtuvat muutokset näkyvät hyvin herkästi piileväyhteisön rakenteessa. Veden laatuanalyysit tehdään vain kerran kasvukauden aikana, ja silloin saattaa sattua, että näytteenotto osuu keskimääräistä veden laatua huonosti edustavaan ajankohtaan. Piileväyhteisö sen sijaan heijastaa veden laatua pidemmältä ajanjaksolta.

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tarkkailualueen veden laatu Aineisto ja menetelmät Alueen yleiskuvaus Fysikaalis-kemiallinen tarkkailun aineisto Tarkkailuvuoden sää- ja vesiolot Tulokset ja niiden tarkastelu Tutkimusalueen veden laatu Tutkimusalueen kuormitus Päällyslevästön piilevätutkimus Aineisto ja menetelmät Veden laatu ja kuormitus havaintopaikoilla Lajisto ja ekologiset jakaumat Piilevistä lasketut vedenlaatuindeksit Johtopäätökset Kirjallisuusviitteet Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite Puh.vaihde (14) PL 35 (YAD) Survontie 9 Telefax 14) Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

6 1. Johdanto Koskeloveden ja Konneveden välisellä alueella toteutettiin ennen vuotta 1989 seuraavia Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymiä vesistötarkkailuja: Vapo Oy:n Rastunsuon ja Multaharjunsuon sekä Lotakonja Heinsuon tuotantoalueiden velvoitetarkkailu, Savon Taimen Oy:n Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksen velvoitetarkkailu ja Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu sekä Kymin Uittoyhdistyksen Kurkilahden tukinpudotuspaikan velvoitetarkkailutarkkailu. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri esitti Rautalammilla em. toiminnanharjoittajien kanssa pidetyssä neuvottelussa, että Niiniveden ja Konneveden väliselle vesialueelle olisi tarpeellista laatia vesistön yhteistarkkailuohjelma. Alueelle laadittiin yhteistarkkailuohjelma , jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi 5.6. päivätyssä kirjeessään. Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää ja seurata tutkittavan vesistöalueen veden laatua sekä arvioida, mitä muutoksia eri kuormituslähteistä tuleva kuormitus aikaansaa vesistössä. Vapo Oy:n turvetuotantoalueille, Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitokselle ja Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamolle on laadittu erilliset kuormitustarkkailuohjelmat, joiden perusteella on tehty erilliset kuormitustarkkailuraportit. Vuoden 199 tarkkailuun tuli mukaan Lomavahvero Oy ja tarkkailuun lisättiin uusi havaintopaikka (Kurkilahti 3), joka ei ollut enää mukana vuoden 1992 tarkkailussa. Vuodesta 1994 Rautalammin asumisja lomakoti (entinen Lomavahvero) tuli mukaan yhteistarkkailuun ja asemaa Kurkilahti 3 tarkkailtiin jälleen. Rautalammilla pidetyssä vesi- ja ympäristöpiirin sekä toiminnanharjoittajien välisessä kokouksessa (muistio Tuure Savolainen, Rautalammin kunta) tarkkailuohjelmaan sovittiin seuraavat muutokset: asema Hankavesi 4 korvattiin Hankaveden pohjoisosaan Vilosensaaren pohjoispuolen syvänteessä olevalla uudella havaintoasemalla. Lisäksi uudeksi havaintoasemaksi yhteistarkkailuun otettiin Konnekoski, josta myös vesi- ja ympäristöpiiri otti näytteitä. Vuosina 1991 ja 1992 laadittiin Savon Taimen Oy:n pyynnöstä yhteenvedot veden laadun muuttumisesta tutkimusalueella (Veijola 1991, 1992). Vuonna 1992 alueelta tehtiin myös Hankavedellä happitutkimus ja hajakuormitusselvitys. Vuoden 1993 tarkkailussa ei Kurkilahden havaintopaikoilta 1 ja 2 otettu enää näytteitä. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri lopetti Kymin Uittoyhdistyksen Kurkilahden tukinpudotuspaikan velvoitetarkkailutarkkailun (piirin kirje nro 692 A 218/131, ), koska uiton toiminta oli lakannut kyseisellä toimipaikalla. Vuonna 1993 tehtiin velvoitetarkkailuun kuuluva 3 vuoden välein tehtävä pohjaeläintutkimus. Ensimmäinen pohjaeläintutkimus tehtiin vuonna 199 (Hynynen 1991). Vuoden 1993 pohjaeläintutkimus poikkesi aikaisemmasta siten, että näytteet otettiin syksyn lisäksi myös alkukesällä ja Koskeloveden sijaan näytteet otettiin Miekkavedestä. Hankaveden syvänteen hapettamisen vaikutusten seuraamiseksi tehtiin vuonna 1994 erillinen selvitys Hankaveden syvänteen pohjaeläimistöstä (Hynynen & Veijola 1994) Rautalammilla pidetyssä vesi- ja ympäristöpiirin sekä toiminnanharjoittajien välisessä kokouksessa (muistio Tuure Savolainen, Rautalammin kunta) sovittiin, että tarkkailuohjelmaa muutetaan seuraavasti: Laaja fysikaalis-kemiallinen yhteistarkkailu toteutetaan joka 3. vuosi. Muina kahtena vuotena tarkkailun fysikaalis-kemiallista veden laadun seurantaa vähennetään ja alueen vesistön tilaa selvitetään muiden tutkimusten mm. sedimentti ja levästötutkimusten avulla. Nämä muut tutkimukset sovitaan vuosittain. Alueelle laadittiin uusi tarkkailuohjelma, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi huomautuksin (piirin päivätty kirje, 695 Y 41-11). Ohjelmaa korjattiin huomautusten mukaisesti Tarkkailu tehtiin vuosina tämän ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitetään tarkkailuvelvollisten tarkkailuohjelmien muuttuessa.

7 2 Vuonna 1995 tehty lisätutkimus oli Hankaveden tilan historian paleolimnologinen selvitys, vuonna 1996 Hankaveden kasviplankton ja minimiravinnetutkimus ja vuonna 1998 perifytontutkimus. Vuoden 1999 lisäselvityksenä tehtiin Rautalammin tilan selvitys, jossa tarkasteltiin lammen veden laatua, siihen tulevaa ja siitä lähtevää kuormitusta, vesikasvillisuutta ja kasvi- ja eläinplanktonia. Vuoden lisäselvityksenä tehtiin päällyskasvustojen piilevätutkimus. Rautalammin kunnassa pidettiin yhteistarkkailupalaveri , johon Heikki Veijola oli tehnyt ehdotuksen yhteistarkkailun sisällöksi. Seuraavassa on esitetty palaverissa sovittua asioita: Tarkkailussa todettiin, että alueella on tekeillä useita ympäristölupahakemuksia. Lupahakemuksiin tulisi saada tarkkailuohjelmat käsiteltäviksi jo luvanmyöntövaiheessa niin, että kullekin kuormittajalle olisi määritetty oma pisteverkko kuormitusalueella. Sovittiin että uusi yhteistarkkailuohjelma laaditaan sellaiseksi, että kukin osapuoli saa lupa-hakemuksiin liitettäväksi oman osuutensa eriteltynä, myös tarkkailukokonaisuus laaditaan ohjelmaksi entiseen tapaan. Näytteenottopisteet: Liimattalansalmen piste otetaan ohjelmaan. Pakarilansuon alapuolelle Pohjois- Konneveteen tulee uusi piste. Äijävesi 3b on tarkkailussa mukana joka vuosi.fysikaalis-kemiallinen ohjelma tehdään laajana kerran ja suppeana kaksi kertaa kolmi-vuotisjaksoissa. Biologiset tutkimukset toteutetaan seuraavasti: pohjaeläintutkimus ja päällyskasvustojen piilevätutkimus tehdään kolmen vuoden välein, kasviplanktontutkimuksen näytteitä kerätään kolmelta havaintopisteeltä käyntiohjelman mukaan joka vuosi, raportointi kolmen vuoden välein. Ohjelmaan lisätään viiden vuoden välein tehtävä kasvillisuustutkimus. Palaverissa sovitut asiat kirjattiin päivättyyn yhteistarkkailunohjelmaan. Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi Rautalammin kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan ( PSA-22-Y ). Luvassa määrättiin, että vesistötarkkailua on laajennettava siten, että Äijäveden luusuasta otetaan kesäajan näytteenottokerroilla näyte, josta määritetään fekaaliset streptokokit ja E. coli -bakteerit. Tämä muutos vesistötarkkailuun huomioitiin v. velvoitetarkkailussa, jolloin otettiin käyttöön uusi havaintoasema Äijävesi luusua, joka sijaitsee 5 m aseman Tallivirta 39 yläpuolella.. Tarkkailun tavoite Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää ja seurata tutkittavan vesistöalueen veden laatua ja biologista tilaa sekä arvioida, mitä muutoksia eri kuormituslähteistä tuleva kuormitus aikaansaa vesistössä. Tarkkailun laajuus v. Vuoden tarkkailu oli suppean fysikaalis-kemiallisen tarkkailun vuosi. Vesinäytteitä otettiin kahtena tutkimuskertana. (maaliskuussa näytteitä ei saatu kaikilta tutkimusasemilta). Vuoden raportissa esitetään myös päällyslevästötutkimuksen tulokset v.. Kolmesta järvihavaintopaikasta otetaan aina avovesikaudella kasviplanktonnäytteet. Kasviplanktontutkimuksen tulokset raportoidaan kolmen vuoden välein (seuraava kasviplanktonraportti laaditaan v aineistosta). Kolmesta järvihavaintopaikasta otetaan aina avovesikaudella kasviplanktonnäytteet. Kasviplanktontutkimuksen tulokset raportoidaan kolmen vuoden välein (seuraava kasviplanktonraportti laaditaan v aineistosta).

8 3 Vuoden tarkkailun toteutti Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto. 2. Tarkkailualueen veden laatu 2.1 Aineisto ja menetelmät Alueen yleiskuvaus Tutkimusalue sijaitsee 2 km Suonenjoelta länteen (karttaliitteet 1 ja 2, kartat ovat raportin lopussa) ja se kuluu Rautalammin reitin Konneveden vesistöalueeseen (nro 14.71). Rautalammin reitin vedet virtaavat Iisvedestä Niiniveden (valuma-alue 425 km 2, nro , ks. kuva 2) kautta Koskeloveden kanssa samanpintaiseen Miekkaveteen. Koskeloveden kaakkoisosaan tulevat Pieksäjärven valuma-alueen (nro 14.79, 35 km 2 ) vedet. Koskelovedestä vedet virtaavat Tyyrinvirran, Lonkarin, Kattilavirran, Äijäveden ja Tallinvirran kautta Hankaveteen ja Konnekosken kautta edelleen Konneveteen. Hankaveteen laskevat etelästä Myhinjärven valuma-alueen (nro , 283 km 2 ). Rautalammin reitin valuma-alue on Tyyrinvirran kohdalla 4645 km 2 ja Konnekoskessa 5125 km 2. Rastunsuon valmistelut on aloitettu vuonna 1969 ja Heinsuon Multaharjunsuon (suunniteltu tuotantoala 5 ha) valmistelu aloitettiin vuonna 1993 (puusto raivattiin). Multaharjunsuon ojitus aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Lotakonsuon ojitus aloitettiin vuonna 1992 ja tuotanto Niiniveden lähellä sijaitsevan Multaharjunsuon kuivatusvedet pumpataan tuotannosta poistuneen Rastunsuon lohkon 1 kautta laskuojaan 3 ja edelleen Lonkarinjokeen. Rastunsuon alueen turvetuotantoalueilta ei johdeta kuivatusvesiä Niiniveteen. Tarkkailun turvetuotantoalueiden laskuoja 1 laskee Koskeloveteen, laskuoja 4 Tyyrinvirran alaosaan, laskuoja 3 Lonkariin ja laskuoja 5 Rautalampeen (taulukko 1). Kerkonjokeen laskeva laskuoja 2 on poistettu käytöstä ja Rastunsuon lohkon 9 kuivatusvesien suunta on käännetty 33 ha:n alueelta laskuojaan 1. Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitos sijaitsee Tyyrinvirran luoteisrannalla, Rautalammin kunnassa. Tyyrinvirrasta Savon Taimenen kalanviljelylaitokselle tuleva vesi johdetaan kahteen kanavaan, joista vesi jaetaan kasvatusaltaisiin ja johdetaan edelleen takaisin Tyyrinvirtaan. Savon Taimenen vuotuinen tuotanto on ollut noin 3-4 kg. Taulukko 1. Tutkimusalueella olevien Vapon turvetuotantoalueiden laskuojat ja laskusuunnat sekä tuotantoalueiden osuus laskuojien valuma-alueesta (v. pinta-alatiedot). Alue Laskuoja Valuma- Tuotanto- Osuus-% Laskualue alue valuma- suunta ha ha alueesta Rastunsuo Laskuoja Koskeloveden (lohko 2) Koskelolahti Rastunsuo Laskuoja Lonkari +Multaharjunsuo Lonkarinjoki +Rastunsuo lohko (ymp. vuotinen pintavalutuskenttä) Rastunsuo Laskuoja Tyyrinvirta, (lohko 11, Käräsensuo poistunut tuotannosta) Lonkari Lotakonsuo Laskuoja Rautalammen ja Heinsuo Kaipaispuro Koiralahti

9 4 Laskuojan 3 alueella on vuosina - ollut tuotannossa yksityinen turvetuotantoalue (Junnon alvoitunsuo noin 9 ha) ja lisäksi v. 29- on valmistelussa/tuotannossa laskuojan 1 alueella yksityinen turvetuotantoalue (Junnonsuo n. 4 ha, Vapon lohkon 11 vieressä). Rautalammen kunnan jäteveden puhdistamolla tehtiin korjaustöitä vuoden 1998 aikana. Puhdistamolle asennettiin bioroottori orgaanisen aineen orgaanisen aineen poiston tehostamiseksi ja uusi purkuputki otettiin käyttöön kesäkuun alusta. Jätevedet johdetaan nyt noin 7 metrin pituisella purkuputkella Äijäveden luusuaan. Vuonna 1999 kunnan jätevedenpuhdistamon ranta-aluetta ruopattiin ja Kierinniemen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan noin 6 metrin pituista purkuputkea pitkin Konneveden Kurkilahden suualueelle. Kurkilahden yläosan valuma-alue on varsin pieni ollen kooltaan noin 4 km2. Järvien osuus valuma-alueesta on noin.4 km 2. Tuulet tuovat ajoittain Konnevedestä vettä Kurkilahteen, mikä parantaa lahden veden laatua. Tarkkailuraportissa käytetyt valuma-alueiden koot ovat seuraavat: Nokisenkoski 425 km 2 Tyyrinvirta 4654 km 2 Lonkarin lähivaluma-alue 5.2 km 2 Kattilavirta 4687 km 2 Liimattalansalmi 52 km 2 Tallivirta 4774 km 2 Myhinkosken-Ahvenisen alue 283 km 2 Konnekoski 5125 km 2 Tutkimusalueen hydrologisia tietoja on esitetty Granbergin (198) tutkimuksessa. Rautalammin reittiä on kuvattu Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin (1992) tekemässä selvityksessä Fysikaalis-kemiallinen tarkkailun aineisto Vuoden tarkkailu oli veden laadun fysikaalis-kemiallisen seurannan suhteen ohjelman mukainen suppea tarkkailu, jolloin on kaksi näytteenottokertaa (laajan vuotena on 6 näytekertaa). Vesinäytteet otettiin ja Maaliskuun alussa jääolot olivat näytteenoton suhteen hyvin huonot. Lumen alla oli ohut kerros jäätä ja sen ja teräsjään välissä oli paksu kerros vettä ja jääsohjoa. Maaliskuun 1. päivän näytteenotossa moottorikelkka upposi jääsohjoon aseman Hankavesi 57 lähellä. Kelkkaa ei saatu irti omin voimin ja pelastuslaitos tuli auttamaan pois jäältä. Vesinäyte 1 ja 5 m otettiin aseman 57 lähettyviltä (noin 2 m päästä). Asemilta Hankavesi 6 ja ja Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 ei yritetty enää näytteenottoa, koska moottorikelkka olisi jäänyt kiinni.

10 5 Vesistötarkkailun havaintoasemat ovat seuraavat (Tyyrinvirran tulokset saatu Savon Taimen Oy:n tarkkailuista (= laitokselle tuleva vesi, (suluissa olevat asemat eivät kuulu ohjelman mukaan tällä hetkellä tarkkailuun mutta niiden tuloksia on esitetty liitetaulukoissa): Asema Ves. Koordinaatit Näytteenottoalue syvyydet m Nokisenkoski m Koskelovesi , 3 m Tyyrinvirta m Rautalampi , 6 m Liimattalansalmi Kattilavirta 2a m Äijävesi 3b , 4 m Äijävesi, luusua m Tallivirta m Hankavesi Hanhiniemi m Hankavesi , 5, 25, 4, 2h-1 Hankavesi , 5, 1, 15, 2h-1 Konnekoski m Konnevesi, Mäkäräniemenselkä , 5, 2, 2h-1 m Konnevesi Kurkilahti (Konnevesi, Kurkilahti 1) , 3.5 m (Konnevesi, Kurkilahti 2) , 3, 6.5 m (Pohjois.Konnevesi, Heintaival) , 5, 7 m Vesistötarkkailun kaikilta havaintoasemilta tehtiin seuraavat analyysit: -lämpötila -happipitoisuus -kiintoaine (1m, 2h-l m) -sähkönjohtavuus -ph -väri -COD Mn -kok-n -Kok-P -klorofylli-a (-2 m, avovesikaudella) -fekaaliset streptokokit (vain pintavedestä touko-lokakuussa) Vuodesta 1989 lähtien syvänteiden eri vesikerrosten ja koko vesimassan keskimääräinen veden laatu laskettiin olettamalla ko. järven osa kartioksi, jonka syvyys on havaintopaikan syvyys. Keskimääräisiä pitoisuuksia laskettaessa kunkin syvyyden pitoisuus kerrottiin syvyysvyöhykkeen suhteellisella tilavuusosuudella. Tällaisessa laskennassa alusveden pitoisuuden vaikutus koko vesimassan keskipitoisuuteen on huomattavasti pienempi (ja lähempänä oikeaa) kuin aiemmin käytetyssä laskutavassa, jossa syvänteiden keskipitoisuudet laskettiin enemmän tai vähemmän suorina keskiarvoina (taulukko 2).

11 6 Taulukko 2. Eri vesikerrosten ja koko vesimassan keskimääräisten pitoisuuksien laskutapa tarkkailun syvännehavaintoasemilla ennen vuotta 1989 (niillä asemilla, joita taulukossa ei ole mainittu on vain yksi näytteenottosyvyys) tai sitten niiden taulukoissa esitetyt tulokset on laskettu kaikilta vuosilta tilavuuspainotettuna. Vuodesta 1989 lähtien tulokset on laskettu tilavuuspainotettuna (ks. aiempi teksti). Asema Päällys- Alusvesi K-arvo vesi (P) (A) Kattilavirta 2a Äijävesi 3b (1m+4m)/2 Hankavesi 4 (1m+6m/2 Konnevesi, Mäkäräniemenselkä 6 (1m+5m+1m) (15m+2m+24m) (P+A)/ Tarkkailuvuoden sää- ja vesiolot Tammikuu oli lähes koko maassa keskimääräistä kylmempi, mutta Pohjois-Lapissa kuitenkin lauhempi. Sateet jäivät yleisesti vähäisiksi. Helmikuu oli koko maassa talvinen ja tavallista kylmempi. Kuukauden aikana satoi suuressa osassa maata keskiarvoa enemmän. Maaliskuu oli keskimääräistä viileämpi ja pääosin tavanomaista sateisempi. Maan etelä- ja länsiosassa lumet alkoivat jo sulaa kuukauden viimeisellä viikolla. Huhtikuu oli tavallista lämpimämpi. Sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Lumet sulivat kuun alkupuolella nopeasti maan eteläosassa. Toukokuussa lämpötilat vaihtelivat pakkasesta helteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli tavallista ylempi ja sadanta suurempi. Kesäkuu oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen; maan pohjoisosassa oli monin paikoin kuitenkin hieman keskimääräistä viileämpää. Sadanta vaihteli keskiarvon molemmin puolin. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna Kuopion lentoasemalla Kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII x 3.1 C Kuukauden keskilämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna Kuopion lentoasemalla Kk I II III IV V VI VII VIII 73 8 IX X XI XII Yht. 68 mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Sademäärä ja keskilämpötila Kuopion lentoasemalla vuonna ja vuosien keskimääräiset kuukausiarvot. Heinäkuu oli Lappia lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden sadanta oli maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista pienempi. Pohjois-Lapissa satoi hyvin runsaasti, paikoin poikkeuksellisen paljon. Elokuun alkupuoli oli helteinen, mutta kuukauden puolivälissä sää viileni

12 7 selvästi. Kuukauden sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Syyskuu oli lämpö- ja sadeoloiltaan vaihteleva. Maan etelä- ja keskiosassa satoi yleisesti tavallista enemmän, Lapissa puolestaan vähemmän. Lokakuussa lämpötilat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Kuukauden sadanta oli suuressa osassa maata tavallista pienempi. Järvivedet jäähtyivät lokakuussa ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Marraskuun loppupuoli oli hyvin kylmä. Lumipeite saatiin koko maahan marraskuun puolivälin jälkeen. Vesistöjen vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät talvisen sään myötä laskuun. Joulukuussa oli ajankohtaan nähden kylmää. Kuukauden sadanta jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi. Rautalammin Hankavesi jäätyi , jäät lähtivät 5.5. ja järvi jäätyi Etelä-Konnevesi jäätyi , jäät lähtivät 5.5. ja järvi jäätyi Tulokset ja niiden tarkastelu Tutkimusalueen veden laatu Tarkkailun havaintoasemien vedenlaatutulokset vuodelta on esitetty liitteessä 1 ja vuosikeskiarvot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Niinivedestä purkautuva vesi (asema Nokisenkoski 8) on ollut tutkimusvuosina kirkasta (vähän humusta sisältävää eli oligohumoosista) ja pääosin niukkaravinteista (ks. kuvat 2a ja 2b). Vuoden näytteenottokerroilla Nokisenkosken fosforipitoisuudet olivat 5 ja 7 µg P/l. Veden planktonlevästön määrä (rehevyys) kasvaa veden ravinteiden kasvaessa, mutta määrään vaikuttaa myös veden tummuus. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty eräitä kokonaisfosforipitoisuuteen ja a-klorofyllin määrään perustuvia rehevyysluokitteluja. Taulukko 3. Kokonaisfosforipitoisuuteen perustuvia rehevyysluokitteluja. Kokonaisfosfori µg/l Rehevyystaso Vollenweider (1976) Welch (198) Fosrsberg & Ryding (198) Oligotrofia (karu) Mesotrofia (lievästi rehevä) Eutrofia > 2 > Hypereutrofia (hyvin rehevä) - - > 1 Taulukko 4. A-klorofyllipitoisuuteen perustuvia rehevyysluokitteluja. Klorofylli-a µg/l Rehevyystaso Likens (1975) Welch (198) Forsberg & Ryding (198) Ultraoligotrofia (hyvin,1-,5 - - karu) Oligotrofia (karu),3-3, -4-3 Mesotrofia (lievästi rehevä) 2, Eutrofia (rehevä) Hypereutrofia (hyvin rehevä) - > 1 > 4 Nokisenkoskesta purkautuva vesi on luokiteltavissa keskimääräisen kokonaisfosfori- ja a-klorofylli pitoisuuksien perusteella karuksi (mutta lähellä lievästi rehevän rajaa olevaksi (liitteet 1-3, taulukko 5). Nokisenkosken hygieeninen tila (fekaalisten streptokokkien määrällä arvioituna) oli hyvä. Nokisenkosken yläpuolisen Iisveden a-klorofyllimäärät ovat yleensä olleet samaa tasoa tai hieman suurempia kuin Nokisenkoskessa ja myös Niinivedellä. Vuoden 28 loppukesällä Niinivedellä havaittu klorofyllipitoisuus oli epätavallisen korkea (1 :g/l) ollen selvästi korkeampi kuin Iisvedellä (liite 3). Vuodelta Niinivedeltä ja Iisvedeltä ei ollut vedenlaatutuloksia.

13 Taulukko 5. Klorofylli-a:n pitoisuus (µg/l) tarkkailun havaintoasemilla vuonna. Vuosien vuosikeskiarvot on esitetty liitteessä Nokisenkoski 4.5 Koskelovesi Kattilavirta 2a 4. Rautalampi Äijävesi 3b 6.1 Tallivirta Hankavesi Hanhin Hankavesi Hankavesi Konnekoski 5. Kurkilahti Konnevesi Koskeloveden havaintoaseman 6 veden laatu on ollut hyvin samankaltainen kuin Nokisenkosken veden laatu (kuva 2). Koskeloveden kuormituksesta valtaosa tuleekin Nokisenkosken kautta. Koskeloveden koillisosaan tulevat Pieksäjärven valuma-alueen vedet, jotka nostavat hieman Koskeloveden ravinteisuutta ja humuspitoisuutta. Vuoden elokuun tutkimuskerralla Koskeloveden fosforipitoisuus (1 :g/l) oli hieman korkeampi kuin Nokisenkosken fosforipitoisuus (7 :g/l). Koskelovedestä purkautuvan veden laatua kuvaa Koskeloveden laadun ohella myös Tyyrinvirran veden laatu (= kalanviljelylaitokselle tuleva vesi). Vuonna kalanviljelylaitokselle tulevan veden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 5-19 µg P/l keskipitoisuuden 1 µg/l. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Koskeloveden veden laatu voidaan luokitella (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) hyväksi. Tyyrinvirran ja aseman Kattilanvirta 2 välille tulee ainekuormitusta Rastunsuon alueen turvetuotantoalueilta ja Savon Taimen Oy:n Tyyrinvirran kalanviljelylaitokselta sekä maa- ja metsätaloudesta. Turvetuotantoalueiden kuten myös maa- ja metsätalouden kuormitus tulee valtaosaltaan Lonkariin laskevan Lonkarinjoen kautta (Rastunsuon laskuoja 3). Koskeloveden ja Kattilavirran välillä kokonaisfosforipitoisuuden muutos oli vuoden tutkimuskerroilla seuraava: maaliskuussa 1 :g/l ja elokuussa +1 :g/l. Uimavesiluokituksen mukaan arvioituna Kattilavirran hygieeninen tila oli hyvä loppukesällä. Kattilavirrassa vuosien 2- keskimääräinen veden fosforipitoisuus on ollut selvästi (noin 3-4 µg/l) korkeampi kuin Koskelovedessä tai Nokisenkoskessa (kuva 2). Turvetuotantoalueiden laskuoja 5 eli Kaipaispuro laskee Rautalampeen, joka on tummavetinen, ravinteikas lampi, jossa on kerrostumiskausien lopuilla (varsinkin talvella) alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta (liitteet 1 ja 2). Vuonna Rautalammen alusvesi oli lähes hapeton maaliskuussa ja elokuussa (pit..1 ja.2 mg/l). Hapettomuudesta johtuen pohjalietteeseen sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen, joten Rautalammin merkitys ravinteiden pidättäjänä lienee pieni. Rautalammen a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat voimakasta rehevyyttä. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) Rautalampi kuuluu luokkaan välttävä. Rautalammen tilaa on tarkasteltiin tarkemmin vuoden 1999 raportissa (Veijola ym. 2). Tällöin tehtiin erillinen Rautalammen tilan selvitys. Yhteenvetona tutkimuksessa esitettiin seuraavaa: Rautalampi on matala, tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on rehevyydestä johtuvaa hapettomuutta. Sekä kasvi- että eläinplankton ja myös alueen kalasto kuvastavat voimakasta rehevyyttä. Järven ravinteisuus johtuu useasta tekijästä: järveen tulevien valumavesien ravinteisuudesta, järven lyhyehköstä viipymästä, mataluudesta ja särkikalavaltaisesta kalastosta. Mataluuden ja rehevyyden seurauksena vesikasvillisuus on ranta-alueilla tiheää. Kuitenkin pohjaruusukekasvit puuttuivat Rautalammesta. Veden sameus ja aallokon mukana liikkuva muta estävät todennäköisesti niiden esiintymisen järvessä, vaikka niille sopivaa kovaa pohjaa järvestä löytyy runsaasti.

14 9 µg P/l 25 2 kok.fosfori Nokisenk. Koskelov. Kattilav. Äijävesi Tallivirta Hank av.4 Hankav.57 Hankav.6 Konnek. Konnev.6 Kurkil.3 µg/l a-klorofylli Nokisenk. Koskelov. Kattilav. Äijävesi Tallivirta Hankav.4 Hankav.57 Hank av.6 Konnek. Konnev.6 Kurkil.3 µg N/l 8 7 kok. typpi Nokisenk. Koskelov. Kattilav. Äijävesi Tallivirta Hank av.4 Hankav.57 Hankav.6 Konnek. Konnev.6 Kurkil.3 COD Mn mg O 2/l COD Mn 2.. Nokisenk. Koskelov. Kattilav. Äijävesi Tallivirta Hankav.4 Hankav.57 Hank av.6 Konnek. Konnev.6 Kurkil.3 Kuva 2. Veden laatu tutkimusalueen havaintopaikoilla (v. 2-). Pystyjanan alapää on havaittu minimiarvo, yläpää maksimiarvo ja poikkiviiva keskiarvo.

15 1 Rautalampeen laskevan Kaipaispuron valuma-alue muodostaa valtaosan Rautalammen valuma-alueesta. Kaipaispuron keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut vuosien havaintokerroilla (66 kpl) välillä µg P/l keskiarvon ollessa 61 µg P/l. Rautalammesta poistuvan veden (=Liimattalansalmi) kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut vuosien 199- havaintokerroilla (71 kpl) välillä 1-11 µg P/l keskiarvon ollessa 44 µg P/l. Äijäveden aluetta voidaan pitää vuosien tulosten perusteella lievästi rehevänä (liitteet 1, 2 ja 3, kuva 2). Äijäveden veden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut vuosina selvästi alempaa tasoa (1-14 µg/l) kuin 198-luvun lopussa ja 199-luvun alussa (tasoa µg/l) (liite 2). Kattilavirran - Äijäveden alue kuuluu vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) luokkaan tyydyttävä. Äijäveden luusuan hygieeninen tila oli v. tutkimuskerroilla hyvä. Ulosteperäisen saastutuksen parhaana osoittajana pidettyä Escherichia coli -bakteeria oli elokuussa eri tutkimuskerroilla vain 1 kpl/1ml. Myös Tallivirta on luokiteltavissa kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuutensa perusteella lievästi reheväksi. Vuoden loppukesällä aseman hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaisesti arvioituna hyvä. Tarkasteltaessa Tallivirran elokuun näytteenottokertojen veden laatua 198-luvun lopulta nykypäivään havaitaan, että loppukesän COD Mn -arvolla ja värillä oli lievä aleneva suuntaus vuoteen saakka (kuva 3). Vuosina 25- em. pitoisuudet olivat sääolosuhteiden seurauksena useaa aiempaa vuotta korkeampia. Tallivirran fosforipitoisuus on ollut v alkaen loppukesällä usein alle 15 :g/l. Vuoden loppukesällä fosforipitoisuus oli 12 :g/l. Asema Hankavesi Hanhiniemi 4 ei edusta vielä varsinaista Hankavesi-järveä, sillä aseman vesi ei kerrostu termisesti virtauksien vuoksi. Asemalta on vedenlaatutuloksia vuosilta ja Aseman veden laatu on ollut hyvin lähellä Tallivirran veden laatua. Veden laatunsa perusteella asema on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Hankaveden aseman 57 alusvedessä oli ennen vuotta 1994 voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta lopputalvella. Esimerkiksi vuoden 1993 kevättalvella syvänteen vesi oli hapetonta noin 4 m syvyysvyöhykkeen alapuolella. Yhtenä syynä hapenvajaukseen lienee se, että kyseisen aseman kohdalla oleva syvänne on pienialainen. Loppukesällä happitilanne oli parempi, mutta alusvedessä oli havaittavissa selvää hapenvajausta. Talvisen hapettomuuden seurauksena syvänteen pohjaeläimistö oli alkukesällä niukkaa syksyyn verrattuna (Veijola & Hynynen1994). Pohjaeläimistö siis palautui syvänteeseen kesän aikana. Aseman Hankavesi 57 syvänteen hapetus aloitettiin Hapetin toimi tuulen avulla. Vuosina 1992 ja 1993 lopputalvina aseman 57 alusveden happitilanne oli samanlainen tai huonompi kuin asemalla 6. Jo vuoden 1994 kevättalvella aseman 57 happitilanne oli hapettamisen seurauksena parempi kuin asemalla 6. Hapettamisen seurauksena myös aiempaa monilajisempi pohjaeläinyhteisö kykeni elämään syvänteessä talven yli (Hynynen & Veijola 1994). Myös vuosien tarkkailutulokset kuvastavat hapettamisen selvää vaikutusta syvänteen happitilanteeseen. Aseman Hankavesi 6 pohjaläheisen vesikerroksen ollessa lähes hapeton vuoden 1995 huhtikuun alussa oli aseman 57 alusvedessä happea vielä 6.8 mg/l (hyvän happitilanteen rajana pidetään 7 mg/l). Vuoden 1996 maaliskuussa asemalla 57 oli alusvedessä selvää hapenvajausta (4.4 mg O 2 /l), mutta asemalla 6 happitilanne oli selvästi heikompi (2.2 mg/l). Vuoden 1996 loppukesällä happitilanne asemilla 57 ja 6 oli edellisen loppukesän kaltainen: asemalla 57 pohjanläheisen vesikerroksen pitoisuus oli 6.3 mg/l (6. mg/l v.1995) ja asemalla mg/l (2. mg/l v. 1995). Hankaveden syvänteen hapettaminen lopetettiin vuonna Sen seurauksena aseman 57 pohjanläheisen vesikerroksen (4 m ja 42 m) happi oli kulunut lähes loppuun vuoden 1997 maaliskuussa, minkä seurauksena pohjalietteestä oli vapautunut fosforia takaisin veteen (liite 1, kuva 6). Vuoden 1997 elokuussa alusveden happitilanne oli hyvä. Hankaveden aseman 57 pohjanläheinen happi oli kulunut lähes loppuun huhtikuun puoliväliin mennessä sekä vuonna 1998 että Vuoden 1999 elokuussa hapenvajaus oli hyvin lievää.

16 11 COD Mn mg O2/l mg Pt/l CODMn Väri µg N/l 14 µg P/l Kok-N Kok-P ph Johtokyky ms/ml ph Johtokyky Kuva 3. Tallivirran (as. 39) veden laatu vuosien elokuussa.

17 12 Hankaveden hapetus aloitettiin uudelleen vuoden 1999 loka-marraskuun vaihteessa. Siitä huolimatta aseman Hankavesi 57 alusveden happitilanne oli heikko maaliskuussa 2. Elokuussa 2 hapenvajaus oli asemalla 57 lievää (pit. pohjan lähellä 6.2 mg O 2 /l), mutta asemalla 6 voimakasta (pit. 2.2 mg O 2 /l). Vuoden maaliskuussa happitilanne oli heikko (pit. 1.5 mg O 2 /l), elokuussa hapenvajaus oli lievää (pit. 6.3 mg O 2 /l). Vuonna 22 maaliskuussa alusveden happi oli kulunut vähiin (pit. 1.3 mg O 2 /l), elokuussa hapenvajaus oli lievää (pit. 6.5 mg O 2 /l). Vuonna 23 helmikuun lopussa oli vain lievää hapenvajausta kuten myös elokuussa. Vuoden maaliskuussa pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli heikko (pit..4 mg O 2 /l), elokuussa alusveden hapenvajaus oli vain lievää. Aseman Hankavesi 57 hapetus lopetettiin v. 25 keväällä. Vuoden 25 maaliskuussa pohjanläheisen vesikerroksen happi oli kulunut lähes loppuun (pit..2 mg O 2 /l), syyskuun alussa alusveden hapenvajaus oli hyvin lievää. Vuoden 26 maaliskuussa pohjanläheisen vesikerroksen happi oli kulunut lähes loppuun (pit..2 mg O 2 /l), kesäkuussa happitilanne hyvä ja ja elokuussakin happitilanne oli lähes hyvä. Vuoden maaliskuussa syvänteen happitilanne oli myöhäisen talventulon seurauksena hyvä. Myös elokuussa happitilanne oli hyvä. Vuoden 28 lopputalvella oli alusvedessä myöhäinen talventulon seurauksena vain lievää hapenvajausta (pit. 5.3 mg/l), loppukesällä happitilanne oli hyvä. Vuonna 29 alusvedessä oli maaliskuussa lähes hapettomuutta, kesä- ja elokuussa happitilanne oli hyvä (liite 1, kuva 4). Vuoden maaliskuussa asemalta 57 saatiin heikkojen jääolojen vuoksi vesinäyte vain 1 ja 5 m syvyydestä. Elokuussa aseman alusvedessä oli vain lievää hapenvajausta. Hankaveden aseman 57 veden laadussa ei ole selvää muutosta 199-luvun alusta nykypäivään (kuva 4). Aineistosta on ehkä havaittavissa fosforipitoisuuden lievä aleneva suuntaus 199-luvun lopulta nykyhetkeen. Vuosien 1989 ja 199 lopputalven aikaiset korkeat kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet pintavedessä johtuivat näytteenottohetkellä jäällä olleesta vedestä. Hankaveden aseman 57 hygieeninen tila on ollut hyvä. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien (liitteet 1-3, kuva 4) perusteella Hankavesi 57 voidaan luokitella lievästi reheväksi. Asemalla Hankavesi 6 oli elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit.2.6 mg/, liite 1). [Asemalla 6 kokonaisfosforipitoisuus oli vuoden 2 elokuussa 1 m syvyydessä epäilyttävän korkea (21 µg P/l) verrattuna 5 metrin syvyydessä pitoisuuteen (14 µg P/l) ja aseman 57 pitoisuuteen 1 m syvyydessä (15 g P/l). Tulos saattaa olla virheellinen.] Hankavedellä a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enemmän kuin muualla tutkimusalueella (kuvat 2a ja 2b ja 5). Vuoden 1996 loppukesän korkeat pitoisuudet johtuivat Gonyostomum semen -limalevän runsaasta esiintymisestä (Palomäki 1997). Em. levää havaittiin vähäisiä määriä jo heinäkuun loppupuolella. Gonystomum semen -levä suosii ravinteikkaita humusvesiä (ks. esim. Manninen & Kivinen 1985). Runsaana esiintyessään tämä levä kertyy uimareiden iholle sitkeäksi limaksi ja saattaa limoittaa myös verkkoja. Runsaana esiintyessään levä voi aiheuttaa uimareille kiusallista ihon kutinaa. Verrattaessa Hankaveden asemien 4 ja 57 sekä niiden yläpuolisten havaintoasemien Kattilavirta 2a, Äijävesi 3b ja Tallivirta 39 klorofylli-määriä havaitaan, että Hankavedessä a-klorofyllimäärät ovat olleet yleensä korkeampia (liite 3, kuvat 2 ja 5). Syynä tähän on ilmeisesti se, että veden lyhyen viipymän vuoksi Kattilavirran-Tallivirran alueelle ei ehdi syntyä niin suurta kasviplanktonbiomassaa, minkä veden ravinnetaso mahdollistaisi. Tällainen biomassa syntyy vasta Hankavedellä. Tulosten tarkastelua vaikeuttaa se, että eri havaintopaikoilla vuosittaisten tulosten määrä ei ole sama. Tarkasteltaessa havaintoasemien a-klorofyllipitoisuuksia vuosina havaitaan, että keskimääräinen pitoisuus oli Tyyrinvirran - Äijäveden välisellä alueella suurimmillaan (liite 3, kuva 5). Näiden vuosien jälkeen keskimääräisen pitoisuuden yleinen suuntaus oli Tyyrinvirran - Tallivirran välisellä alueella laskeva 199-luvun vaihteeseen. Sen sijaan Hankaveden alueella muutossuunta ko. aikana ei ole ollut selvä luvulla alueen klorofyllimäärissä ei ole ollut selvää muutossuuntaa Vuonna 199 a-klorofyllin keskipitoisuus oli noussut edellisvuodesta kahdella havaintoasemalla: Hankavesi 57 ja Konnevesi 6. Näistä viimeksi mainitun keskipitoisuus 8.6 µg/l saattaa olla todellisuutta korkeampi. Vuoden 199 syyskuun alussa mitattu pitoisuus 15 µg/l on ilmeisesti yliarvio, sillä tällöin näkösyvyys oli niinkin hyvä kuin 4. m. Vuonna 1991 aseman Konneveden 6 a-klorofyllin keskipitoisuus oli 4.9 µg/l, mikä myös viittaa siihen, että vuodelle 199 laskettu keskimääräinen a-klorofyllin pitoisuus oli todellista korkeampi. Hankaveden - Konneveden alueen keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden arvioiminen on epätarkkaa, koska tuloksia on ollut vuosittain vain kaksi, nyttemminkin suppeina tarkkailuvuosina vain yksi. Tällöin näytteenoton ajankohta voi vaikuttaa huomattavasti tuloksiin.

18 13 Hankavedestä Konnekosken kautta Konneveteen purkautuvan veden laadussa on havaittavissa veden keskimääräisessä värissä, COD Mn -arvossa ja fosforipitoisuudessa aleneva suuntaus (kuva 6, liite 2). Vuosina 25- veden keskimääräinen väri ja KHT-arvo ovat olleet poikkeuksellisten säiden seurauksena edellisvuosia korkeampia. Vuosina kesäaikaan havaitut kokonaisfosforipitoisuudet olivat olleet tasoa 1-13 µg P/l. Hankaveden järvialtaassa tapahtuvan aineiden hajoaminen ja sedimentaatio tasaa ainepitoisuuksien vaihteluita. Konneveden Kurkilahden aseman 3 vesi ei ole yleensä termisesti kerrostunut, joten sen happitilanne on ollut pääosin hyvä (liite 1). Vuoden 2 loppukesällä vesinäytteet otti vakituisen näytteenottajan sijasta toinen näytteenottaja. Hän otti aseman Kurkilahti 3 näytteet ulompaa kuin tavallisesti. Näytepaikan kokonaissyvyys oli tavanomaisen 7 m sijasta 11 m. Tässä paikassa pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lievää hapenvajausta (pit. 5.3 mg O 2 /l). Vuoden elokuussa asemalla Kurkilahti 3 oli pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lievää hapenvajausta (pit. 5.6 mg O 2 /l). Levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli elokuun tutkimuskerralla Kurkilahdessa (4.3 µg/l) hieman alempi kuin asemalla Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 (5. µg/l). Kurkilahden aseman 3 veden laatu on yleensä ollut hyvin samankaltainen kuin asemalla Konnevesi 6 (kuva 2). Aseman Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 alue voidaan luokitella nykyisin kirkasvetiseksi, mutta karun ja lievästi rehevöityneen rajamailla olevaksi alueeksi (liitteet 1-3, kuvat 2 ja 7). Kerrostumiskausien lopuilla on alusvedessä ollut ajoittain havaittavissa lievää hapenvajausta. Vuosina 1994, 1997, 1998, 1999, 2, 22 ja myös 25- aseman Konnevesi 6 happitilanne oli hyvä kaikilla näytteenottokerroilla, mutta vuosina 1995, 1996,, 23 ja asemalla oli loppukesällä lievää hapenvajausta pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuuden ollessa 5.2 mg/l (v. 1995), 6.5 mg/l (v. 1996), 5.3 mg/l (), 6.3 mg/l (23) ja 6.5 mg/l (). Aseman Konnevesi 6 veden laatu on ollut 199-luvulta alkaen kokonaisfosforin ja typen osalta parempi kuin aiemmin (kuva 6b). Vuosien 1989 ja 199 talviajan pintaveden korkeat pitoisuudet johtuivat jään päällä olleesta vedestä. Vesistöjen laadullisen yleisluokitukseen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) perustuen Pohjois-Savon ympäristökeskus on esittänyt v aineistoon perustuen käyttökelpoisuusluokituksen toimialueensa vesistöille. Tämän luokituksen mukaan veden laatua voidaan pitää Nokisenkosken-Koskeloveden- Tyyrinvirran alueella erinomaisena, ja Lonkarin -Hankaveden - Konneveden Mäkäniemenselän alueella hyvänä. Rautalampi kuuluu käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan välttävä. Pohjois-Savon ympäristön tila 28 -julkaisussa (Pohjois-Savon ympäristökeskus) on esitetty pintavesien ekologinen ja kemiallinen tilan luokitus. Julkaisun mukaan erinomainen ekologinen tila on Niinivedellä ja Konnevedellä. Koskelovesi, Tyyrinvirran alue ja Hankavesi kuuluivat luokkaan hyvä. Äijävesi kuului luokkaan tyydyttävä. Vuoden 28 tarkkailussa raportoitiin v kasviplanktonaineiston tulokset (Palomäki 29). Tulosten mukaan tarkkailualueen lajisto oli varsin monipuolista ja tyypillistä lievästi reheville (mesotrofisille) vesistöille. Eutrofiaa (rehevyyttä) indikoivien lajien esiintyminen ilmensi hieman korkeampaa tuottavuuden tasoa Hankavedellä verrattuna Koskeloveteen ja Konneveteen. Kasviplanktonin biomassa oli pienin Koskelovedellä, kasvoi selvästi Hankavedellä ja pieneni jälleen hieman Konnevedellä. Loppukesän biomassa oli Koskelovedellä karun vesistön tasolla. Hankaveden ja Konneveden biomassa ilmensi lievää rehevöitymistä. Klorofyllipitoisuus ilmensi samoin Koskelovedellä karuja olosuhteita ja Hankavedellä ja Konnevedellä yleensä 1.5.lievää rehevyyttä. Vuonna 1996 tehdyn Hankaveden kasviplankton- ja minimiravinnetutkimuksen (Palomäki 1997) mukaan sekä Tallivirrassa että Hankavedessä ravinnepitoisuudet ja -suhteet osoittivat fosforin olevan leväkasvua rajoittava ravinne kasvukauden alussa ja lopussa. Kesällä levät kuluttivat mineraalitypen vähiin, jolloin typpi tuli fosforin ohella rajoittavaksi ravinteeksi. Liukoisen fosforin pitoisuus oli erittäin pieni koko kasvukauden ajan. Vapon Pakarilansuon (pinta-ala 21 ha; v. 22 tuotannossa 19 ha, 2 ha oli poistunut tuotannosta) kuivatusvedet laskivat ojaa pitkin Pohjois-Konneveteen. Pakarilansuo ei ole tuotannossa enää vuonna 23. Tuotanto jouduttiin lopettamaan kuivatusvaikeuksien vuoksi. Alapuolisen vesistön veden laatua seurattiin Vapon pyynnostä asemalla Pohjois-Konnevesi Heintaival. Viimeiset vesinäytteet otettiin asemalta helmikuussa 23. Aseman tarkkailua ei enää jatkettu. Turvetuotannon kuormitus tutkimusalueella on ollut viime vuosina koko ajan pienenevää, koska aluetta on poistunut tuotannosta..

19 14 Näkösyv. m ph /83 6/89 4/9 9/9 6/91 3/92 8/92 4/93 7/93 8/93 4/94 8/94 4/95 4/96 3/97 8/97 8/98 8/99 6/ 3/1 3/2 2/3 8/3 8/4 9/5 6/6 3/7 3/8 3/9 8/9 Näkösyv. ph CODMn mg O2/l mg Pt/l /83 6/89 4/9 9/9 6/91 3/92 8/92 4/93 7/93 8/9 3 4/9 4 8/ 94 4/ 95 4/96 3/97 8/97 8/98 8/99 6/ 3/1 3/2 2/3 8/3 8/4 9/5 6/6 3/7 3/8 3/9 8/9 CODMn Väri µg N/l 7 µg P/l /83 6/89 4/9 9/9 6/91 3/92 8/92 4/93 7/93 8/93 4/94 8/94 4/95 4/96 3/97 8/97 8/98 8/99 6/ 3/1 3/2 2/3 8/3 8/4 9/5 6/6 3/7 3/8 3/9 8/9 Kok-N Kok-P O2 mg/l pohjan läheinen vesikerros µg P/l /83 6/89 4/9 9/9 6/91 3/92 8/92 4/9 3 7/93 8/93 4/94 8/94 4/95 4/9 6 3/97 8/97 8/98 8/99 6/ 3 /1 3/2 2/3 8/3 8/4 9/ 5 6 /6 3/7 3/8 3/9 8/9 O2 Kok.P Kuva 4. Hankaveden aseman 57 päällysveden (1m) laatu vuosien näytteenottokerroilla. Happipitoisuus (ja samassa kohdassa esitetty fosforipitoisuus) on pohjanläheisen näytteen (1m pohjasta) pitoisuus.

20 15 µg/l Niinivesi 62 Nokisenkoski Kosk-Tyyrinv. Kattilavirta 2a Äijävesi 3b µg/l Tallivirta 39 Hankavesi 4 Hankavesi 57 Hankavesi 6 Konnevesi 6 Kuva 5. Keskimääräiset a-klorofylli -pitoisuudet tarkkailun havaintoasemilla vuosina (havaintojen vuosittainen määrä vaihtelee) (Kosk-Tyyr = Koskeloveden - Tyyrinvirran alue).(vuosien 1995, 1996, 1998,1999,, 22,, 25,, 28 ja pitoisuudet ovat loppukesän yhden havaintokerran tuloksia).

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 1 / 1 LÄHETE 2.1.215 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset

Lisätiedot

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Kitkajärvien tila ja sen kehitys Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet

Lisätiedot

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Voiko Inarijärven vettä juoda? Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 215 16X213462 1.5.216 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 2

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu 1 / 1 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS LÄHETE 29.1.214 Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu 4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot