SERVIISI TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SERVIISI TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA SERVIISI Prosessien kehitys ja ICT:n hyödyntäminen hankintatoiminnassa, logistiikassa ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnassa. Kolmen tapauksen tutkimus. Tuotantotalouden osasto Department of Industrial Engineering and Management VALORE-tutkimusryhmä VALORE Research Group Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology FIN Lappeenranta, Box 20, Finland ISBN (paperback) ISBN (PDF) ISSN Lappeenranta 2006

2 SERVIISI Prosessien kehitys ja ICT:n hyödyntäminen hankintatoiminnassa, logistiikassa ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnassa. Kolmen tapauksen tutkimus. ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA Lappeenrannan teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Tutkimus on kolmen toimitusketjutapauksen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella hankintatoiminnan, logistiikan sekä toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosesseja, prosessien kehitystä sekä tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) soveltamista prosesseissa. Toimitusketjutapaukset ovat eri toimialoilta ja niissä jokaisessa on mukana vähintään kolme yritystä. Lisäksi tutkimukseen hankittiin tukitietoa myös tapausten ulkopuolisista yrityksistä tulosten yleistettävyyden varmistamiseksi. Tutkitut toimialat eivät lukeudu aivan kärkitoimialoihin ICT:n soveltamisen suhteen. Tutkimus keskittyy erityisesti yritysten ja prosessien rajapintoihin. Yritysten sisäisiä prosesseja tarkastellaan vain niiltä osin, kun se on prosessirajapintoihin liittyvien ratkaisujen ymmärtämiseksi tarpeellista. Tapausten analysoinnissa sekä johtopäätösten jäsentämisessä käytetään apuna prosesseihin, viestintään ja ICT:hen liittyviä viitekehyksiä, malleja ja näkökulmia. Kokonaisvaltaisia näkökulmia ovat liiketoimintasuhteen luonne, prosessit, innovointi ja prosessien kehitys, ICT:n soveltaminen yritysrajat ylittävissä prosesseissa, logistiikkapalveluntarjoajan rooli, ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa, ICT:n evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa, toimitusketjun tai -verkoston tietojärjestelmän tyyppi, ICT-ratkaisun omistus sekä järjestelmien räätälöinti. Prosessikohtaisia näkökulmia ovat prosessissa vaihdettava tieto; tiedon jalostus, läpinäkyvyys, kirjaus ja ajoitus; muutosten ja poikkeamien hallinta; sekä prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla. Kustakin näkökulmasta on esitetty tutkimuskysymyksiä, joihin vastataan sekä tapauskohtaisesti että johtopäätöksissä yleistettävyyden kannalta. Tutkituista tapauksista ei voi tehdä yleistettävää kokonaisvaltaista toimintamallia, koska jokainen tapaus on toiminnaltaan hyvin erilainen. Useita yleistettäviä tutkimustuloksia kuitenkin löytyi tutkimuksen eri osa-alueilta. Tutkittujen toimialojen yritykset ovat kehittäneet operatiivisen tason prosessejaan pääasiassa yrityksen sisäisesti, mutta lähimenneisyydessä myös yritysrajojen yli. Näissä yritysrajat ylittävissä prosesseissa ICT:llä on haettu pääasiassa kustannussäästöjä ei lisäarvoa. Sen sijaan taktisen ja strategisen tason prosesseissa ICT:n soveltaminen on vähäistä sekä yrityksen sisällä että yritysten välillä. Osittain tämä johtuu siitä, että taktisella ja strategisella tasolla vaihdettavat tietomäärät ovat pieniä, ja tieto on harvemmin toistuvaa sekä vaikeasti strukturoitavaa verrattuna operatiivisen tason tietoon. Toinen syy ICT:n vähäiseen käyttöön taktisen ja strategisen tason prosesseissa on myös se, että tutkituissa toimitusketjutapauksissa ollaan ICT:n soveltamisessa oppimisprosessin alkuvaiheessa, eli liikkeelle on lähdetty operatiivisen tason prosesseista. Kolmas syy on siinä, ettei ICT:llä ole vielä oleellista roolia yritysten strategisessa ja taktisessa päätöksenteossa. Tulevaisuuden kehityskohteina tutkituissa yrityksissä nousivat esiin erityisesti poikkeamien hallintaan sekä tiedon arvoon, hyödyntämiseen, jalostamiseen ja mittaamiseen liittyvät asiat. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa tutkitussa toimitusketjutapauksessa on kehittämisen suhteen kova tahti päällä, joten lähitulevaisuudessa on odotettavissa paljon innovatiivisia ICT-ratkaisuja toimitusketjuihin. Hakusanat: ebusiness, ICT, IT, supply and demand chain management, innovation, business process

3 ALKUSANAT Tämä tutkimus tehtiin osana SERVIISI-projektia, jossa tutkittiin logistiikkapalvelukeskusmallin soveltavuutta metalliteollisuuden alihankintoihin ja muuhun logistiikkaan. Projektiin osallistuivat rahoittajina seuraavat yritykset: Kalmar Industries Würth SHW Logistiikka Suomen Posti T. Lehtinen ABB Hub Logistics ELTEL Networks Edellä esitetyt yritykset antoivat tutkimukseen arvokasta tietoa sekä haastattelujen muodossa että johtoryhmän kokouksissa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 12 muun yrityksen edustajia. Projektin rahoittajina toimivat yritysten lisäksi Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriön EGLO-ohjelma ja VTT. Projekti toteutettiin yhteistyössä VTT:n kanssa ajanjaksona Kiitän kaikkia osapuolia tutkimukseen osallistumisesta ja rahoituksesta. Lappeenrannassa Erno Salmela

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TUTKIMUSTAVOITTEET JA METODOLOGIA Tutkimustavoite ja -menetelmät Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen rajoite Käsitteitä NÄKOKULMAT, VIITEKEHYKSET JA MALLIT Liiketoimintasuhteen luonne Prosessit, prosessien kehitys ja innovointiprosessi Prosessit ja niiden kehitys Innovointi- ja kehitysprosessi Logistiikkapalveluntarjoajan rooli ICT-viitekehykset ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa ICT-evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa Ketjun tai verkoston tietojärjestelmän tyyppi ICT-ratkaisun omistus Järjestelmien räätälöinti Tiedon jalostus ja läpinäkyvyys Tiedon kirjaus Uusi tieto, muutokset, poikkeamat ja muistutukset Tiedon ajoitus Prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla Viitekehykset TAPAUKSET JA NIIDEN TULOKSET Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Logistiikkapalveluntarjoaja Pääasiakkaan ketju Valmistaja Pääasiakkaan ketjun myymälät ja loppuasiakkaat Nykyiset toimintamallit Logistiikkapalveluntarjoaja Pääasiakas Tietojärjestelmät Palveluntarjoajan järjestelmät Pääasiakkaan järjestelmät Valmistajien järjestelmät Järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat.. 38

5 4.2 Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Palveluntarjoaja Asiakas Tukkuri Nykyiset toimintamallit Palveluntarjoaja Asiakas Tietojärjestelmät Palveluntarjoajan järjestelmät Asiakkaan järjestelmät Tukkurin järjestelmät Järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Asiakas Logistiikkapalveluntarjoaja Tukkuri Toimintamallit Taustatietoa Nykyiset toimintamallit Uusi toimintamalli Hyllypalveluprosessi uudessa mallissa Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät nykyisessä mallissa Tietojärjestelmät uudessa mallissa JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS Johtopäätökset Jatkotutkimus LÄHTEET LIITTEET

6 LYHENTEET ASP (Application Service Provider). Sovelluspalveluntarjoaja. EAI (Enterprise Application Integration). Sovellusten integrointi. EDI (Electronic Data Interchange). Organisaatioiden välinen tiedonsiirto. ERP (Enterprise Resource Planning). Toiminnanohjausjärjestelmä. FAQ (Frequently Asked Question). Usein kysytyt kysymykset. FTP (File Transfer Protocol). Tiedostonsiirtoprotokolla. 4PL (Fourth Party Logistics). Logistiikkapalveluntarjoaja, joka vastaa logistiikan kokonaispalvelusta. GPRS (General Packet Radio Services). Mobiili tiedonsiirtotapa. GPS (Global Positioning System). Satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. ICT (Information and Communication Technology). Tieto- ja viestintäteknologia. IT (Information Technology). Tietotekniikka LAN (Local Area Network). Paikallisverkko. MRO (Maintenance, Repair and Operations). Ei-tuotantoon liittyvät tuotteet ja palvelut. MRP (Material Requirements Planning). Materiaalitarvelaskenta. PC (Personal Computer). RFID (Radio Frequency Identification). Radiotaajuutta hyödyntävä tunnisteteknologia. SCOR (Supply Chain Operations Reference). Toimitusketjun toimintojen viitekehys. TEMO (Teollisuuden mobiilit VMI-sovellutukset). Tekesin VAMOS-teknologiaohjelmaan kuuluva tutkimushanke. 3PL (Third Party Logistics). Logistiikkapalveluntarjoaja, joka vastaa esim. kuljetuksesta. VAN (Value Added Network). Tietoverkko, jota on hyödynnetty mm. perinteisten EDIsanomien välittämisessä. WLAN (Wireless Local Area Network). Langaton lähiverkko. VMI (Vendor Managed Inventory). Toimittajan ohjaama varasto. XML (Extensible Markup Language). Datan kuvauskieli.

7 KUVAT Kuva 1. Tutkimuksen kokonaisviitekehys.. 5 Kuva 2. Hankintamatriisi strategisen ja taloudellisen merkityksen suhteen... 9 Kuva 3. Hankintamatriisi strategisen merkityksen ja tarjonnan määrän suhteen Kuva 4. Yhteistyön muodot hankintatoiminnassa strategisen merkityksen ja nimikkeen monimutkaisuuden suhteen. 10 Kuva 5. Toimintojen ja yritysten välinen yhteistyö Kuva 6. Logistiikkapalveluntarjoajan tarjoamien palvelujen ja räätälöinnin asteen matriisi Kuva 7. ICT- ja henkilökohtainen viestintä Kuva 8. Viestintämatriisi tiedon lähteen ja kohteen suhteen. 28 Kuva 9. Viestintämatriisi interaktiivisuuden muodon ja tiedon tulkintatarpeen suhteen.. 28 Kuva 10. E-maksu ja e-laskutus sovellukset.. 29 Kuva 11. Tapaus 1:n kokonaistoimitusketjun rakenne logistiikkapalveluntarjoajan näkökulmasta 32 Kuva 12. Tapaus 1:n järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Kuva 13. Tapaus 2:n ketju sekä karkean tason palvelu- ja materiaalivirrat. Asiakas ohjaa materiaalivirtoja 39 Kuva 14. Tapaus 2:n ketju sekä karkean tason palvelu- ja materiaalivirrat. Palveluntarjoaja ohjaa materiaalivirtoja Kuva 15. Tapaus 2:n järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Kuva 16. Tapaus 3:n nykyisen ja tulevan toimitusketjun rakenne.. 47 Kuva 17. Tapaus 3:n toimintamallien nykytila 50 Kuva 18. Tapaus 3:n toimintamallien tuleva tila. 52 Kuva 19. Tapaus 3:n nykytilan järjestelmäarkkitehtuuri hyllypalvelunimikkeiden osalta 57 Kuva 20. Tapaus 3:n tulevan tilan järjestelmäarkkitehtuuri hyllypalvelunimikkeiden osalta 58 Kuva 21. ICT-ratkaisuun eniten vaikuttavat nimikkeisiin liittyvät tekijät.. 62 Kuva 22. Monistettavuuteen ja standardointiin liittyvä ICT-ratkaisun omistajuusmalli 66

8 TAULUKOT Taulukko 1. Toimintamallien ja prosessien kehittämisen viitekehys Taulukko 2. Logistiikan ulkoistuksen tasot. 14 Taulukko 3. ERP-/ebusiness-matriisi Taulukko 4. ERP-/ebusiness-matriisin selitykset Taulukko 5. Tutkimuksessa käytetyt kokonaisvaltaiset viitekehykset, mallit ja näkökulmat Taulukko 6. Tutkimuksessa käytetyt prosessikohtaiset viitekehykset, mallit ja näkökulmat Taulukko 7. Eroja hyllypalveluprosessissa eri toimittajien/toimintamallien välillä Taulukko 8. Hyllypalveluprosessissa havaittuja kehityskohteita ja ongelmia..51 Taulukko 9. Roolit ja vastuut uudessa mallissa Taulukko 10.Tietoon liittyviä trendejä.. 67

9 1 1. JOHDANTO Suomessa sijaitsevien yritysten tai liiketoimintayksiköiden on vaikea kilpailla työvoiman kustannuksissa halpatuotantomaiden kanssa. Monien Suomessa sijaitsevien yritysten onkin täytynyt keskittyä yhä enemmän palvelu- ja tietotyöhön, sekä sellaiseen tuotannolliseen työhön, jossa jalostusarvo on mahdollisimman vähän henkilötyöstä riippuvainen. Tiedosta on täten tullut yhä tärkeämpi pääoma. Monet pioneeriyritykset ovatkin pyrkineet eroon kiinteästä omaisuudesta ulkoistamalla materiaalitoimintoja paremman pääoman tuottoasteen saavuttamiseksi ja keskittyneet yhä enemmän tietointensiivisiin toimintoihin kuten tuotekehitykseen, markkinointiin sekä asiakas- ja toimittajaverkoston hallintaan. Palvelu- ja tietointensiivisessäkin työssä syntyy kuitenkin hallinto- ja transaktiokustannuksia, joten hallinnollisia prosesseja täytyy automatisoida mahdollisimman pitkälle. Joissakin liiketoiminnoissa, kuten kunnossapito, yrityksen on kuitenkin oltava lähellä asiakasta, vaikka työvoimakustannukset ovatkin korkeammat kuin matalan työvoimakustannustason maissa. Tällöin paikallista työvoimaa käytetään matalien kokonaiskustannusten, toimitusnopeuden ja joustavuuden takia. Yrityksissä on keskitytty sisäisten liiketoimintaprosessien kehittämiseen ja integrointiin luvulta lähtien, ja erityisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien ERP (Enterprise Resource Planning)-hankkeiden yhteydessä. Yritysrajojen yli ulottuvia prosesseja on integroitu jo luvulta lähtien, kun perinteinen EDI (Electronic Data Interchange) -teknologia ja -standardit kypsyivät integroinnin avainratkaisuiksi. Perinteistä EDI:ä hyödyntävä integrointi on keskittynyt hyvin pitkälle operatiivisten sanomien vaihtamiseen mm. tilaus- ja laskutusprosesseissa. Ratkaisuille on ollut tyypillistä myös se, että niitä käytettiin pitkäaikaisissa liiketoimintasuhteissa olevien kumppaneiden prosessien integrointiin luvulla Internet toi uusia mahdollisuuksia toimitusketjun osapuolten prosessien ja järjestelmien integrointiin. Perinteisen EDI:n keskittyessä operatiivisiin tekstipohjaisiin vakiosanomiin Internetiä hyödyntävät ratkaisut tarjosivat monipuolisemmat vuorovaikutusmahdollisuudet. Siinä, missä perinteisen EDI:n avulla voitiin toteuttaa operatiivisia ratkaisuja, Internet mahdollisti myös taktisen ja strategisen tason uudet toimintamallit luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa voimakkaasti lisääntyneet toimintojen ulkoistukset sekä yritysten verkostoituminen ovat entisestään lisänneet tarvetta integroida liiketoiminnan prosesseja kumppaneiden kanssa. Integroinnin ajurina on ollut myös toimitusketjujen keskinäinen kilpailu, jolloin ketjujen on täytynyt rakentaa yhteisiä integroituja prosesseja ja tietojärjestelmiä koko ketjun toiminnan tehostamiseksi ja parantamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian (myöhemmin tekstissä ICT, Information and Communication Technology) soveltaminen liiketoiminnan prosesseissa on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa. Yksi syy tähän on ollut, että uudet asiat kulkevat aina oppimiskäyrän läpi. Suuri osa yrityksistä odottaa, että muut kokeilevat ensin uutta teknologiaa, jonka jälkeen voi itse ottaa sen käyttöön ilman innovointikustannuksia ja riskejä. (Cox, 2005) Suurin osa yrityksistä käyttää ICT:tä omien prosessiensa tehostamiseen pysyäkseen kilpailussa mukana. ICT:llä on strategista merkitystä, jos yritys tai toimitusketju pystyy sen avulla erottumaan kilpailijoista. Toimialoista elektroniikkateollisuus, päivittäistavarakauppa ja autoteollisuus ovat perinteisesti olleet etujoukoissa kehittäessään innovatiivisia toimintamalleja ja soveltaessaan näissä uutta teknologiaa. Yrityksistä hyviä esimerkkejä ICT:n taitavasta soveltamisesta ovat mm. Dell, Wal-Mart, Cisco ja Nokia. Esimerkiksi Dell havaitsi nopeasti Internetin mahdollisuudet toisaalta rakenteita muuttavana suoramyynnin

10 2 mahdollistajana loppuasiakkailleen ja toisaalta toimintaa tehostavana toimitus- ja kysyntäketjun integrointivälineenä. Pioneeriyrityksille on yhteistä, että liiketoimintahyötyjen saavuttaminen ICT:n avulla vaatii yritysjohdon, prosessikehityksen, tietohallinnon ja ICTtoimittajien saumatonta yhteistyötä tavoitteiden asettelussa, jolloin saavutetaan optimaalisia ratkaisuja yrityksen tai toimitusketjun tarpeisiin. Eurooppa ja Suomi ovat olleet hyviä ICT:n kehitystyössä, mutta ICT:n soveltamisessa ne ovat monesti jääneet Yhdysvaltojen jälkeen. Yhdysvaltalaiset pioneeriyritykset ovat olleet perinteisesti edelläkävijöitä parantaessaan tuottavuuttaan sekä luodessaan uusia liiketoimintamalleja soveltaessaan innovatiivisesti ICT:tä. Suomi on kuitenkin sijoittunut viimeisten vuosien aikana maailman maista kärkikymmenikköön ICT-soveltamisen suhteen. Aika ja tiedon laatu ovat kriittisiä tekijöitä varsinkin dynaamisessa toimintaympäristössä, mutta niillä on merkitystä myös vakaammassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi läpimenoaikoja lyhennetään, jotta päästäisiin varasto-ohjautuvasta toimintamallista tilausohjautuvaan malliin ja jotta pystytään vastaamaan nopeammin ja joustavammin asiakaskysyntään. Tällöin pyritään eliminoimaan kaikki viiveet toimitusketjuista mm. liittyen tiedon reaaliaikaiseen jakeluun. Läpinäkyvä ja laadukas tieto mahdollistaa nopeammat ja paremmat päätökset toimitusketjun eri vaiheissa. Oleellista on siis se, että toimitusketjun osapuolet tietävät, mitä muut tekevät tai suunnittelevat tekevän. Varsinkin poikkeama- ja muutostilanteista tulisi tiedottaa nopeasti kumppaneille. Tietoon ja materiaaliin liittyvien prosessien täytyy kuitenkin toimia synkronoidusti, sillä reaaliaikaisesta tiedosta ei ole hyötyä, mikäli materiaaliprosessi ei pysty sitä hyödyntämään. Yritykset pitävät toimitusketjussa varastoja suojana mm. huonosti tunnettua toimitusketjua ja huonoja ennusteita vastaan. Toisaalta varastoja syntyy myös materiaalivirran pakottamana kuten suurten tuotantoeräkokojen takia. Tiedolla on voitu korvata toimitusketjun varastoja. Tätä on kuitenkin kritisoitu, että epävarmassa maailmassa se ei ole järkevää. Toisaalta tiedon avulla voidaan myös etukäteen tietää näistä mahdollisista häiriötilanteista; esimerkiksi kysynnän tai tarjonnan muuttuessa yllättäen. Kun on eri kontakteja eri suuntiin, niin voidaan saada myös ennakkoon tietoa tulevasta kysynnästä, tarjonnasta ja epävarmuuksista sekä rakentaa tämän pohjalta varasuunnitelmia. ICT:n kehitys nopeutuu koko ajan. Uusia järjestelmiä, päätelaitteita, tietoverkkoratkaisuja ym. syntyy markkinoille jatkuvasti. Yrityksillä onkin tekemistä jo pelkästään siinä, että ehtivät seuraamaan teknologian kehittymistä puhumattakaan siitä, että teknologioita ehdittäisiin aina suunnitelmallisesti soveltaa omaan toimintaan tai varsinkaan koko toimitusketjuun optimaalisella tavalla kustannussäästöjen saavuttamiseksi tai lisäarvon tuottamiseksi loppuasiakkaalle. Kilpailuetu onkin mahdollista saavuttaa sillä, että yritys tai toimitusketju kykenee soveltamaan olemassa olevia teknologioita kilpailijoitaan paremmin ja kustannustehokkaammin. Nykyisessä kiivastempoisessa maailmassa pitkäaikaisen kilpailuedun saavuttaminen on vaikeaa, mutta olemalla kokonaisuudessa askeleen kilpailijoitaan edellä voidaan saavuttaa jatkuva kilpailuetu. Tämä ei välttämättä tarkoita aina toimimista pioneerina kaikkien uusien teknologioiden kokeilemissa, vaan suunnitelmallista, rationaalista ja kokonaisvaltaista omaa toimintaa parantavien teknologioiden soveltamista. Vaikka teknologiat ovatkin kehittyneet nopeasti, niin edelleen kuitenkin törmätään siihen, ettei markkinoilta löydy sopivaa teknologiaa omiin tarpeisiin tai sen kustannukset ovat liian suuret. Tämän takia investointipäätökset venyvät. Lisäksi moni yritys turvautuu yhä useammin standardoituihin integroituihin pakettiohjelmistoihin, koska räätälöidyt ohjelmistot

11 3 ovat yleensä vain tiettyihin toimintoihin keskittyneitä, maksavat liikaa, ovat liian hitaita ottaa käyttöön ja ovat riskialttiita. Tässä tutkimuksessa keskitytään kolmeen eri toimialoilla toimivaan toimitusketjutapaukseen, jossa kaikissa on analysoitu vähintään kolmen osapuolen toimitusketjua. Tutkittujen tapausten liiketoimintaympäristö on vakaa verrattuna esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Tutkitut toimialat eivät ole aivan kärkitoimialoja ICT:n hyödyntämisen suhteen toimitusketjukumppaneiden välisessä prosessi-integraatiossa. ICT:tä hyödynnetään kuitenkin paljon yritysten sisäisissä prosesseissa. Ensimmäisessä tapauksessa tarkastellaan toimitusketjun neljää osapuolta - valmistajaa, logistiikkapalveluntarjoajaa, pääasiakkaan ketjua sekä myymälää. Tarkasteltavana pääprosessina on logistiikkapalveluprosessi, jossa kuluttajatuotteita siirretään valmistajalta myymälöihin. Tuotteet ovat suurikokoisia. Tätä tapausta tarkastellaan logistiikkapalveluntarjoajan näkökulmasta. Toisessa tapauksessa tarkastellaan toimitusketjun kolmea osapuolta tukkuria, asiakasta ja kunnossapitopalveluntarjoajaa. Tarkasteltavana pääprosessina on henkilötyötä ja materiaalia vaativa pienasennusprojekti. Materiaali on pääasiassa pienikokoista standardimateriaalia. Tarkasteltavassa prosessissa loppuasiakkaana ovat yleensä kuluttajat. Tätä tapausta tarkastellaan kunnossapitopalveluntarjoajan näkökulmasta. Kolmas tapaus on nykytilanteessa tukkurin ja asiakkaan välinen liiketoimintasuhde. Uudessa mallissa logistiikkapalveluntarjoaja tulee toimimaan tukkurin ja asiakkaan väliin. Tarkasteltavana pääprosessina on C-nimikkeiden (ABC-luokittelun mukaan) hyllypalveluprosessi. Materiaali on pääasiassa pienikokoista standardimateriaalia. Tätä tapausta tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta. Asiakas on teollinen valmistaja ja ketjun loppuasiakkaana ovat yritykset. Raportti sisältää viisi lukua. Luvussa 2 esitetään tutkimuksen tavoitteet ja metodologia. Luku 3 keskittyy tutkimuksessa käytettyihin näkökulmiin, viitekehyksiin ja malleihin sekä tutkimuskysymyksiin. Luvussa 4 tarkastellaan kolmea tapausta, niiden toimintamalleja, ydinprosesseja, päätietovirtoja sekä ICT-ratkaisuja. Luvussa 5 kootaan yhteen yleistettäviä johtopäätöksiä sekä arvioidaan jatkotutkimustarpeita.

12 4 2. TUTKIMUSTAVOITTEET JA METODOLOGIA 2.1 Tutkimustavoite ja -menetelmät Tutkimus on kolmen toimitusketjutapauksen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää yritysrajat ylittäviä hankintatoiminnan, logistiikan ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosesseja, prosessien kehitystä sekä ICT:n soveltamista prosesseissa. Tutkittujen tapausten liiketoimintaympäristö ei ole yhtä dynaaminen kuin esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuudessa. Tutkittujen tapausten toimialat eivät myöskään ole aivan kärkitoimialoja ICT:n soveltamisen suhteen toimitusketjukumppaneiden välisessä prosessi-integraatiossa. ICT:tä hyödynnetään kuitenkin paljon yritysten sisäisissä prosesseissa. Kvalitatiivista tutkimusta käytetään, jotta päästään tapausten syvälliseen ymmärtämiseen. Tämän takia myös tapausten määrä rajattiin kolmeen. Kolmea tapausta tutkimalla on kuitenkin mahdollista päästä myös yleistettäviin johtopäätöksiin analysoimalla eri tapausten yhtäläisyyksiä. Johtopäätösten yleistettävyyttä tukee myös se, että tutkitut tapaukset ovat eri toimialoilta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui haastatteluilla, ryhmähaastatteluilla, havainnoimalla sekä työryhmätyöskentelyllä. Tietoa kerättiin toimitusketjutapauksiin kuuluvien yritysten edustajilta. Lisäksi haasteltiin muiden tutkimushankkeeseen osallistuneiden yritysten edustajia sekä hankkeen ulkopuolisia yrityksiä. Tietoa kerättiin yhteensä 20 yritykseltä, joista osallistui yhteensä 40 haasteltavaa. Tutkimushankkeen aikana pidettiin neljä johtoryhmän kokousta, johon osallistui tutkijoita sekä yritysten ja rahoittajien edustajia. Johtoryhmän kokoukset olivat tärkeitä tutkimustulosten yleistettävyyden testauksessa, koska kokouksiin osallistui usean eri toimialoilla toimivan yrityksen edustajia. 2.2 Tutkimuksen rajaus Tapausten analysointi tapahtuu pääsääntöisesti kustakin ketjusta valitun yhden yrityksen näkökulmasta toimitusketjun ylä- ja alavirtaan päin. Tutkituista toimitusketjutapauksista löytyneitä joitakin muidenkin yritysten välisiä ratkaisuja on kuitenkin otettu käsittelyyn mukaan niiden edistyksellisyyden takia. Tutkimus keskittyy tulosten ja johtopäätösten osalta erityisesti yritysten ja prosessien rajapintoihin. Sisäisiä prosesseja tarkastellaan vain niiltä osin, kun se on prosessirajapintoihin liittyvien ratkaisujen ymmärtämiseksi tarpeellista. Vaikka kahdessa tapauksessa kuluttaja on loppuasiakkaana, niin tutkimus keskittyy vain toimitusketjun yritysten väliseen toimintaan. Tarkastelu tapahtuu prosessi- ja sanomatasolla. Sanomien datasisältöön ei oteta kantaa eikä myöskään yksityiskohtaisiin teknologia- ja standardivalintoihin. 2.3 Tutkimuksen sisältö Tapausten analysoimisessa sekä johtopäätösten jäsentämisessä käytetään prosesseihin ja ICT:hen liittyviä näkökulmia, viitekehyksiä ja malleja. Näkökulmat jaetaan kahteen pääluokkaan kokonaisvaltaisiin ja prosessikohtaisiin. Kokonaisvaltaisista näkökulmista on hyötyä tapausten taustojen analysoimisessa ja ne antavat suuntaviivoja prosessikohtaiselle analysoinnille. Prosessikohtaisissa näkökulmissa taas tarkastellaan yksityiskohtaisempaa prosessi- ja ICT-tasoa. Kaikista näkökulmista on esitetty tutkimuskysymyksiä, joihin tutkimuksessa vastataan. Tapaustutkimusosassa keskitytään kuhunkin kolmeen tapaukseen sekä vastataan tapauskohtaisesti tutkimuskysymyksiin. Tapauskohtaiset tulokset löytyvät

13 5 liitteistä 1-3. Koko raportin yhteen vetävässä johtopäätösosiossa tutkimuskysymysten vastauksia käsitellään yleistettävyyden näkökulmasta. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös tapauskohtaiset johtopäätökset, jossa esiteltiin tapauskohtaisia kehityskohteita ja ongelmia sekä ratkaisuehdotuksia niihin. Näitä ei kuitenkaan voida julkaista julkisesti. Kuvassa 1 on esitetty tutkimuksen kokonaisviitekehys. 1. Tutkimuksessa käytetyt näkökulmat, viitekehykset ja mallit Kokonaisvaltaiset Liiketoimintasuhteen luonne Hankintatoiminnan, logistiikan, toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosessit ICT:n hyödyntäminen yritysrajat ylittävissä prosesseissa Innovointi ja prosessien kehitys Logistiikkapalveluntarjoajan rooli ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa ICT:n evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa Ketjun tai verkoston tietojärjestelmän tyyppi ICT-ratkaisun omistus Järjestelmien räätälöinti Prosessikohtaiset Prosessissa vaihdettava tieto Tiedon jalostus Tiedon läpinäkyvyys Tiedon kirjaus Tiedon ajoitus Uusi tieto, muutokset, poikkeamat ja muistutukset Prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla 2.Tapaustutkimusosa. Kolme tapausta. Tapauksen toimitusketjun, yritysten sekä toimialan erityispiirteiden kuvaus Tarkasteltavan toiminnan ydinprosessit, päätietovirrat ja ICT:n hyödyntäminen Tapauskohtaiset vastaukset tutkimuskysymyksiin, kuinka kukin tapaus sijoittuu teoriaosassa esiteltyihin viitekehyksiin, malleihin ja näkökulmiin. 3. Yleistettävät johtopäätökset Yleistettävät julkiset johtopäätökset teoriaosassa esiteltyihin viitekehyksiin, malleihin ja näkökulmiin perustuen yhtenäisiin tutkimuskysymysten vastauksiin eri tapauksissa. 4. Tapauskohtaiset johtopäätökset Toimintamallissa, prosesseissa ja tietojärjestelmissä havaitut kehityskohteet ja ongelmat Ratkaisuehdotuksia kunkin tapauksen kehityskohteisiin ja ongelmiin. Kuva 1. Tutkimuksen kokonaisviitekehys.

14 6 2.4 Tutkimuksen rajoite Kolmen tapauksen analysointi ei voi taata johtopäätösten täydellistä yleistettävyyttä. Yleistettävyyttä tukevat kuitenkin muut tämän tutkimuksen yksittäiset yrityshaastattelut sekä tutkijan aiemmat tutkimukset ja työkokemus teollisuudessa. Näissä on havaittu saman suuntaisia tuloksia kuin tämän tutkimuksen tapausten tuloksissa. 2.5 Käsitteitä Tähän kappaleeseen on koottu tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä. Ebusiness. Hyödynnetään Internetiä tai EDI:ä liiketoiminnan prosesseissa ja prosessien integroinnissa yrityksen sisällä tai yritysten välillä. Tähän eivät sisälly puhelimen, faksin ja sähköpostin hyödyntäminen. Ebusiness-ratkaisuina ei pidetä tässä tutkimuksessa myöskään toimistosovelluksilla tuotetun tiedon (esim. Word ja Excel) lähettämistä sähköpostilla. Sen sijaan järjestelmästä lähetty tieto sähköpostiin, faksiin, kännykkään tms. sisältyy käsitteeseen. Hankintatoiminta. Hankintatoiminta käsitellään tässä laajana käsitteenä eli se sisältää sekä operatiivisen tason ostamisen, taktisen hankintatoiminnan sekä strategisen hankinnan. Hankintatoiminta sisältää tuotannon ja MRO-tuotteiden ja palveluiden ostamisen lisäksi kokonaisvaltaisen hankinnan johtamisen, hankintavirtojen ohjaamisen ja hankintatoiminnan kehittämisen (Hough and Ashley, 1992; Zenz and Thompson, 1994). Lisäksi hankinta on integroitu yrityksen muihin toimintoihin kuten taloushallintoon, tuotantoon ja tuotekehitykseen. Hankinta on siis laajempi käsite kuin ostaminen, joka liittyy operatiivisen tason ostotransaktioihin. Ostamisessa keskitytään nimikehintaan kun taas hankinnassa kokonaiskustannuksiin. Strateginen hankinnassa hankintatoiminto tuottaa yritykselle arvoa ja kilpailuetua. Strateginen hankinta sisältää hankintakanavien ja kilpailukyvyn kehittämisen alhaisimpien kokonaiskustannusten ja/tai lisätuottojen saavuttamiseksi. ICT on laajempi käsite kuin ebusiness. Tähän liittyvät myös esimerkiksi erilaiset tietoverkot, päätelaitteet ja tunnisteteknologiat. Tässä tutkimuksessa käytetään ICT-käsitettä ebusineksen sijasta. Integraation avulla saadaan eri prosessit tai järjestelmät toimimaan yhdessä siten, että ne ovat kuin yksi prosessi tai järjestelmä. Kollaboraatio. Kollaboraatiossa eri toiminnot (esim. hankinta ja tuotekehitys) on integroitu joko yrityksen sisällä tai yritysten välillä. Nämä integroidut toiminnot tekevät koordinoituja taktisia ja strategisia päätöksiä yhteisen tiedon pohjalta. Kollaboraatiossa tarvitaan korkean tason luottamusta ja tiedon läpinäkyvyyttä (Golicic et.al. 2003). Kysyntäketjun hallinta. Kysyntäketjun hallinta sisältää kysyntätiedon keräämiseen, jalostukseen ja jakamiseen sekä kysyntään vaikuttamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotta toimitusketju pystyy tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi tuotannon ja varaston ohjauksessa. Logistiikka. Materiaalien siirtoon, käsittelyyn ja varastointiin liittyvät toimenpiteet.

15 7 MRO. MRO-nimikkeet ovat yleiskustannusnimikkeitä tuotannon kunnossapitoon. Esimerkkejä MRO-nimikkeistä ovat työkalut, työvaatteet, mittalaitteet, kiinnitystarvikkeet, kemikaalit ja voiteluaineet. MRO:hon lasketaan joskus kuuluvan myös mm. toimistotarvikkeet. Tässä tutkimuksessa MRO-nimikkeillä tarkoitetaan kuitenkin vain kunnossapitomateriaalia. Palveluntarjoaja. Palveluntarjoaja tarjoaa asiakkailleen palveluita ja informaatiota. Palveluiden suorittajat voivat olla ihmisiä tai tietojärjestelmiä. Palveluiden suorittamista voivat tukea erilaiset koneet, laitteet, ajoneuvot ja ohjelmistot. Esimerkkejä palveluista ovat hyllytys, materiaalivirran ohjaus ja kuljetukset. Esimerkkejä palveluntarjoajista ovat kunnossapito- ja logistiikkapalveluntarjoajat. Toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinnan avulla pyritään tuottamaan arvoa loppuasiakkaille pienimmin mahdollisin kustannuksin tekemällä oikeita materiaalivirtaa ohjaavia päätöksiä (Harrison & van Hoek, 2002). Materiaaleissa hallinta kohdistuu pääasiassa varaston ja tuotannon hallintaan, kun taas palvelutyössä kapasiteetin (Ellramm et.al. 2004) hallintaan. Transaktiokustannus. Kustannus, joka syntyy tiedon vaihdosta, tiedon sisällyttämisestä päätöksentekoprosessiin sekä tiedon viiveistä (Clemons et al 1993).

16 8 3. NÄKÖKULMAT, VIITEKEHYKSET JA MALLIT Tässä kappaleessa keskitytään tutkimuksessa käytettäviin malleihin, viitekehyksiin ja näkökulmiin. Jokaisen luvun loppuun on koottu näkökulmaan liittyviä tutkimuskysymyksiä. 3.1 Liiketoimintasuhteen luonne Tässä tutkimuksessa liiketoimintasuhdetta tarkastellaan kilpailuttamiseen perustuvana, lyhytkestoisena operatiivisena, keskipitkäkestoisena taktisena tai pitkäkestoisena strategisena suhteena. Kilpailuttamiseen perustuvassa liiketoimintasuhteessa toimittajat kilpailutetaan joko jokaisessa tilauksessa erikseen tai lyhyen ajanjakson välein. Vaihtoehtoisia toimittajia on runsaasti markkinoilla. Nimikkeen hinta on tärkein valintakriteeri. Standardinimikkeiden laadun oletetaan olevan tasaista toimittajien kesken. Suhteessa ei tarkastella yhteistyön kokonaiskustannuksia. Tietoa vaihdetaan vain operatiivisella tasolla ja silläkin rajoittuen esimerkiksi tilauksiin, tilausvahvistuksiin ja laskuihin. Yhteistoiminta on reaktiivista. Lyhytkestoisella operatiivisella suhteella tarkoitetaan esimerkiksi vuoden sopimukseen perustuvaa suhdetta, jossa toimittajan valintakriteerinä on vaaditun laatutason alhaisin kustannus. Usealla toimittajalla on tarjontaa ostettaviin standardinimikkeisiin. Sopimuksen sisältö liittyy esimerkiksi sopimusjaksolla ostettaviin nimikkeisiin, hintoihin, toimitusehtoihin ja arvioon ostettavista volyymeista. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, rajoitettua ja satunnaista; toimittajalla voi olla tuote- tai prosessisuunnitteluvastuuta; ja yhteistoiminta on reaktiivista tai proaktiivista (Hines, 1994). Operatiivisen tason suhteessa tavoitteena on kustannusten alentaminen ja keskittyminen ydinosaamiseen. Suhteen lisäarvona on kustannussäästöt. (Ståhle & Laento, 2000) Keskipitkäkestoisella taktisen tason suhteella tarkoitetaan esimerkiksi 2-3 vuoden sopimukseen perustuvaa suhdetta. Vaihtoehtoisten toimittajien määrä on usein vähäinen. Sopimuksen sisältö liittyy operatiivisen sopimuksen sisältöjen lisäksi esimerkiksi yhdessä tehtävään operatiivisen ja taktisen tason kehitystyöhön. Selkeänä tavoitteena on keskittyä hankinnan kokonaiskustannusten pienentämiseen. Suhteessa pyritään molemminpuolisiin hyötyihin keskipitkällä tähtäimellä. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, taktista ja toistuvaa; tehdään suunnitteluyhteistyötä; asetetaan yhteisiä tavoitteita; ja yhteinen toiminta on proaktiivista (Hines, 1994). Taktisen tason suhteessa tavoitteena on prosessien ja toimintakulttuurien yhdistäminen sekä päällekkäisyyksien poisto. Suhteen lisäarvona on uuden oppiminen ja kustannussäästöt. (Ståhle & Laento, 2000) Pitkäkestoisella strategisella suhteella tarkoitetaan esimerkiksi viiden vuoden liiketoimintasuhdetta, jossa sopimus on luotu yhteistyössä. Vaihtoehtoisia toimittajia on muutamia. Sopimuksen sisältö liittyy esimerkiksi yhdessä kehitettävien tuotteiden tai toimintamallien hyötyjen jakamiseen. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, taktista, strategista ja toistuvaa; suunnitteluprosessit on integroitu; asetetaan yhteisiä visioita ja strategioita; ja yhteinen toiminta on proaktiivista ja interaktiivista (Hines, 1994). Strategisen tason suhteessa tavoitteena on tuottaa osapuolille strategista kilpailuetua. Suhteen lisäarvona on uusi osaamis- tai tuottavuustaso, joka ei ole mahdollinen yksin toimiessa. (Ståhle & Laento, 2000)

17 9 Käytännön liiketoimintaympäristössä samassa liiketoimintasuhteessa voi olla piirteitä useammasta kuin yhdestä yllä esitellystä liiketoimintasuhdemallista. Transaktiokustannusteorian mukaan organisaatiot voivat valita liiketoimintasuhdevaihtoehdoista sopivimman perustuen transaktiokustannuksiin (Williamson, 1986). Taktisen tai strategisen tason suhde valitaan, jos transaktiokustannukset ovat korkeat, kun taas operatiivista liiketoimintasuhdetta pidetään parempana, jos transaktiokustannukset ovat matalat (Clemons et al, 1993). Jos transaktiokustannukset ovat erittäin suuret, niin toimittajaa ei välttämättä kannata käyttää lainkaan, vaan tuottaa tuotteet ja palvelut sisäisesti. Transaktiokustannukset eivät kuitenkaan ole ainoa tekijä make-or-buy -päätöksessä, vaan lisäksi päätökseen vaikuttavat mm. innovaatio- (Veloso & Fixson, 2001) ja tuotantokustannusnäkökulmat (Pajarinen, 2001). Moni tekijä vaikuttaa siihen, millaista yhteistyömallia kannattaa käyttää. Esimerkiksi ostettavan nimikkeen ominaisuudet ja kumppanuuden syvyys liittyvät yleensä voimakkaasti toisiinsa. Monimutkaiset, räätälöidyt, kriittiset ja strategiset nimikkeet vaativat usein syvän toimittaja-asiakas-suhteen. Kuvassa 2 on esitetty strategisen hankinnan malli. Palvelun tai tuotteen strateginen merkitys määritellään sen mukaan, onko sillä vaikutusta yrityksen ydinliiketoimintaan, asemaan markkinoilla, arvon tuottamiseen ja kilpailukykyyn. Taloudellinen merkitys näyttää, miten suuri taloudellinen vaikutus nimikkeellä on pitkällä tähtäimellä yritykselle. Taloudelliseen merkitykseen vaikuttaa esimerkiksi tuotteen arvo ja ostojen toistuvuus. (Owens et al. 1998). Matriisin soluihin on sijoitettu niihin sopivia liiketoimintasuhteita. Pieni Taloudellinen merkitys Suuri Strateginen merkitys Suuri Pieni Kumppanuus Operatiivinen suhde Strateginen kumppanuus Kilpailutus, jonka tuloksena operatiivinen suhde tai kumppanuus Kuva 2. Hankintamatriisi strategisen ja taloudellisen merkityksen suhteen. Kun tuotteen strateginen ja taloudellinen merkitys on pieni, niin tuotteen hankintaprosessiin ei kannata käyttää paljon resursseja. Tässä tapauksessa prosessi kannattaa automatisoida mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi pieniarvoiset MRO-nimikkeet ja toimistotarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään. MRO-nimikkeitä voidaan täydentää ilman tilausta esimerkiksi 2-laatikkoperiaatteella ja toimistotarvikkeita voidaan ostaa sähköisen katalogin kautta ilman monimutkaisia hyväksyntäprosesseja. Kun tuotteen strateginen merkitys on pieni ja taloudellinen merkitys suuri, niin kannattaa käyttää kilpailutusprosessia, jotta saavutetaan edullisin sopimushinta. Kilpailutusprosessi on oikeutettu, kun sillä saavutetaan kustannussäästöjä. Kannettavat tietokoneet ovat esimerkki tästä ryhmästä. Kun tuotteen strateginen merkitys on suuri ja taloudellinen merkitys pieni, niin resursseja kannattaa käyttää toimittajavalintaan ja yhteistyön kehittämiseen, mutta itse operatiivisesta tilaamisesta ja muista transaktioista täytyy suoriutua tehokkaasti. Tuotteiden saatavuus on turvattava tässä ryhmässä. Tämä tapahtuu esimerkiksi asettamalla sopimukseen on raamit kuukauden sisällä toimitettavasta volyymista. Kun sekä strateginen että taloudellinen merkitys on suuri, niin

18 10 toimittajan kanssa kannattaa rakentaa pitkän aikavälin strateginen suhde. Esimerkkinä tämän ryhmän tuotteesta on lentokoneen toimitus lentoyhtiölle. (Owens et al. 1998). Kahden parametrin hankintamatriisi on käytännön liiketoimintaan sovellettuna usein liian yksinkertainen, koska monet muutkin tekijät, kuten tarjonnan määrä (kuva 3), vaikuttavat kumppanuuden syvyyteen. Kuvan 4 matriisissa taas on esitetty erilaisia yritysten välisiä yhteistyömuotoja nimikkeiden strategisen merkittävyyden ja monimutkaisuuden suhteen. Korvaavia toimittajia Paljon Vähän Strateginen merkitys Pieni Suuri Kuva 3. Hankintamatriisi strategisen merkityksen ja tarjonnan määrän suhteen. Matala Monimutkaisuus Korkea Suuri Strateginen merkitys Pieni Koordinaatio Avoimet markkinat Kollaboraatio Yhteistyö Kuva 4. Yhteistyön muodot hankintatoiminnassa strategisen merkityksen ja nimikkeen monimutkaisuuden suhteen. (Spekman et al, 1998) Nykyisin yritysten välinen liiketoimintasuhde perustuu harvoin pelkästään myynnin ja hankinnan väliseen yhteistyöhön, vaan yhteistyöhön osallistuvat myös monet muut yritysten toiminnot (kuva 5). Ennen Nyt Laatu Laatu Myynti Hankinta Myynti Hankinta Tuotanto Tuotanto Strategia Strategia Toimittaja Asiakas Toimittaja Asiakas Kuva 5. Toimintojen ja yritysten välinen yhteistyö. (Christopher, 1998).

19 11 ICT:n näkökulmasta tarkastellen tutkimukset (Soliman and Janz, 2004; Vlosky, et al, 2000) osoittavat, että yritysten välisiä tietojärjestelmiä rakennetaan ja käytetään mieluiten luotettujen kumppaneiden kanssa pitkäkestoisissa liiketoimintasuhteissa. Tutkimuskysymys: -Millainen on yritysten välisen liiketoimintasuhteen luonne? 3.2 Prosessit, prosessien kehitys ja innovointiprosessi Prosessit ja niiden kehitys Nykyisessä dynaamisessa liiketoimintaympäristössä, varsinkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla, kilpailukyvykkyys riippuu ketteryydestä, sopeutumisesta ja yhdistämisestä (englanninkieliset termit: agility, adaptability ja alignment). Ketteryys auttaa vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti epävarmuuksiin. Sopeutuminen auttaa mukautumaan toimitusketjun ja ympäristön muutoksiin. Yhdistäminen auttaa synkronoimaan toimitusketjun eri osapuolten rooleja, vastuita, riskejä, mittareita ja tavoitteita. (Lee 2004; Lukka 2004). Dynaamiikka asettaa uusia haasteita prosessien kehittämiselle, koska perinteiset standardoidut ja pitkäikäiseen käyttöön suunnitellut prosessit eivät välttämättä enää ole riittäviä. Prosessikehitystä voidaan pitää osana laajempaa viitekehystä, joka on esitetty taulukossa 1. Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa viitekehyksen vaiheisiin Taulukko 1. Toimintamallien ja prosessien kehittämisen viitekehys. 1. Yritysstrategia ja toimitusketjustrategia 2. Toimintokohtaiset strategiat; esim. hankinta- ja tuotekehitysstrategia 3. Strategiaa tukevien toimintamallien innovointi 4. Kumppanisegmenttien tunnistaminen 5. Rationalisointi 6. Toimintamallien standardointi eri segmenteille 7. Toimintamallien ydinprosessien tunnistaminen ja vastuiden jakaminen; mitkä prosessit ovat kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ja kuka ne suorittaa 8. Prosessitavoitteiden ja -mittareiden asettaminen 9. Prosessien parantaminen; prosessin tuottaman arvon lisääminen asiakkaalle 10. Arvoa lisäämättömien prosessien virtaviivaistaminen; yksinkertaistetaan sekä poistetaan tai vähennetään arvoa lisäämätöntä työtä 11. Prosessien standardointi 12. Prosessien integrointi ja automatisointi, mikäli se lisää arvoa tai vähentää kustannuksia 13. Prosessien suorittaminen 14. Prosessien mittaaminen ja kehittäminen Seuraavassa on esitetty esimerkkejä toimintamalleista, rationalisoinnista, prosessin virtaviivaistamisesta, standardoinnista sekä automatisoinnista ja integroinnista: Toimintamallit -VMI (Vendor Managed Inventory) -kapasiteettipörssi Rationalisointi -toimittajien lukumäärän vähennys -nimikkeiden lukumäärän vähentäminen ja päällekkäisten nimikkeiden poistaminen

20 12 Virtaviivaistus: -kotiinkutsun käyttö ostotilauksen sijasta -koontilaskujen käyttö Standardointi: -toimitaan koko toimittajasegmenttiin päin samalla tilausprosessilla -tilaussanomien vakiomuoto Automatisointi ja integrointi: -integroidaan järjestelmät niin että asiakkaan tilaukset kirjautuvat automaattisesti toimittajan järjestelmään -luetaan tuotetieto automaattisesti RFID:n avulla Prosesseissa voidaan erottaa erilaisia tyyppejä. Rutiiniprosessit, kuten tilausprosessi, toistuvat melko samanlaisina ja ne on helposti ennakoitavissa, mallinnettavissa, standardoitavissa ja automatisoitavissa. Asiantuntijatyön prosessit, kuten tuotesuunnittelu ja ennustaminen, toistuvat, mutta niiden sisältö on kuitenkin joka kerta erilainen, joten ne ovat vain osittain ennakoitavissa, mallinnettavissa ja automatisoitavissa. Kertaluontoiset prosessit ovat esimerkiksi kehittämisprojekteja, joiden tehtävät on vaikea tai mahdoton ennakoida, mallintaa ja automatisoida. Näissä liikkuu myös paljon hiljaista tietoa. (Melonen & Ranta, 2004). Eri prosessityyppejä voi löytyä eri painotuksilla samassa prosessissa erilaisissa liiketoimintatilanteissa. Esimerkiksi toimittajavalintaprosessiin vaikuttaa voimakkaasti hankittavien nimikkeiden luonne. Laajan tarjonnan standardi-mro-nimikkeiden toimittajavalintaprosessi on erilainen kuin pienen tarjonnan räätälöityjen alihankintanimikkeiden toimittajavalintaprosessi. Toisena esimerkkinä tästä on kysynnän suunnitteluprosessi. Joskus kysyntää voidaan hallita muuttamalla sitä esimerkiksi kampanjoiden avulla, joskus taas kysynnän hallinta voi olla jopa mahdotonta kuten sään aiheuttamissa yllättävissä laiterikoissa. Yritykset ovat hakeneet prosessien standardoinnilla mittakaavaetujen kautta kustannussäästöjä. Tiedon hallinnankin kannalta prosessien standardointi on ollut oleellista. Standardoidut prosessit tuottavat myös standardoitua tietoa, joka on helpompaa ja edullisempaa hallita kuin standardoimaton tieto. (McCuffog, 1999). ICT:n hyödyntämisellä prosesseissa saavutetaan parempi kontrolli, nopeampi viestintä, pienemmät viestintäkustannukset, katkeamaton tietovirta, standardoidut viestintämenetelmät, integroidut prosessit ja vähemmän virheitä (Clemons et al, 1993). ICT:tä voi käyttää edellä esitetyissä erityyppisissä prosesseissa, mutta se on tehtävä kullekin prosessille arvoa tuottavalla tavalla. Kun toistuvassa rutiiniprosessissa voidaan rakentaa järjestelmien välisiä integrointeja, niin kertaluontoisissa prosesseissa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisille tarkoitettuja tietämyksen hallintajärjestelmiä. Sisäisiä ja ulkoisia prosesseja tulisi kehittää samanaikaisesti, sillä keskittymällä vain sisäisiin prosesseihin ei välttämättä osata ottaa huomioon kaikkia ulkoisen viestinnän tarpeita. Tällöin sisäisiä prosesseja ja järjestelmiä täytyy muuttaa myöhemmin. Esimerkiksi asiakkaan itse tuottama lasku, self billing-prosessi, muuttaa sekä asiakkaan sisäisen prosessin että toimittajan prosessin. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkasteltavien tapausten hankintatoiminnan, logistiikan ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan niihin prosesseihin, jotka ulottuvat yritysrajojen yli.

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset ovat erilaisia Yritys tarvitsee maksavia asiakkaita heti tai keskipitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo Sähköisen liiketoiminnan koulutuskokonaisuus 1. Päivä / Kirsi Mikkola SIVU 2 Koulutuspäivän tavoite Koulutuspäivän tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Liikkuvaan tietotyöhön parhaat työkalut. Kaukomarkkinat Sami Koskela Toimitusjohtaja

Liikkuvaan tietotyöhön parhaat työkalut. Kaukomarkkinat Sami Koskela Toimitusjohtaja Liikkuvaan tietotyöhön parhaat työkalut Kaukomarkkinat Sami Koskela Toimitusjohtaja Vaativien liikkuvien työympäristöjen asiantuntija Tähän Aki kaipasi vielä taustaa mistä olemme lähteneet ja mitkä ovat

Lisätiedot

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10. HCM Master Data tehoa laaja-alaisesti Matti Manninen / Arc Technology Oy Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.2009 PEOPLE ARE AT THE SOUL OF ANY BUSINESS 9:40-10:15

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Käytännön kokemuksia 15.1.2010 Janne Saarela Profium Oy Esityksen sisältö Semanttisen Webin arvolupaus Arvolupauksen lunastaminen Kuvapankeissa Järjestelmäintegraatiossa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa Julkinen Julkinen ISS yrityksenä Toimintaympäristön muutokset ISS:n sisäiset muutokset ja kilpailukyvyn parantaminen Asiakkaiden kilpailukyvyn

Lisätiedot

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Kemppi Oy Yksityinen sukuyritys Perustettu 1949 Liikevaihto 110 MEUR (2011) Kansainvälisen myynnin osuus 90 % Henkilöstöä 640 15 eri maassa Tehtaan Suomessa ja

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015

Etteplan sijoituskohteena. Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplan sijoituskohteena Sijoitus Invest 2015 -tapahtuma 11. 12.11.2015 Etteplanin palvelut Erilainen insinööritoimisto Suunnittelupalvelut Tekninen dokumentointi Suunnittelupalveluilla tuetaan asiakkaan

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot