SERVIISI TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SERVIISI TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI - RESEARCH REPORT 170 ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA SERVIISI Prosessien kehitys ja ICT:n hyödyntäminen hankintatoiminnassa, logistiikassa ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnassa. Kolmen tapauksen tutkimus. Tuotantotalouden osasto Department of Industrial Engineering and Management VALORE-tutkimusryhmä VALORE Research Group Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology FIN Lappeenranta, Box 20, Finland ISBN (paperback) ISBN (PDF) ISSN Lappeenranta 2006

2 SERVIISI Prosessien kehitys ja ICT:n hyödyntäminen hankintatoiminnassa, logistiikassa ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnassa. Kolmen tapauksen tutkimus. ERNO SALMELA LEENA NIEMINEN ANITA LUKKA Lappeenrannan teknillinen yliopisto TIIVISTELMÄ Tutkimus on kolmen toimitusketjutapauksen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella hankintatoiminnan, logistiikan sekä toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosesseja, prosessien kehitystä sekä tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) soveltamista prosesseissa. Toimitusketjutapaukset ovat eri toimialoilta ja niissä jokaisessa on mukana vähintään kolme yritystä. Lisäksi tutkimukseen hankittiin tukitietoa myös tapausten ulkopuolisista yrityksistä tulosten yleistettävyyden varmistamiseksi. Tutkitut toimialat eivät lukeudu aivan kärkitoimialoihin ICT:n soveltamisen suhteen. Tutkimus keskittyy erityisesti yritysten ja prosessien rajapintoihin. Yritysten sisäisiä prosesseja tarkastellaan vain niiltä osin, kun se on prosessirajapintoihin liittyvien ratkaisujen ymmärtämiseksi tarpeellista. Tapausten analysoinnissa sekä johtopäätösten jäsentämisessä käytetään apuna prosesseihin, viestintään ja ICT:hen liittyviä viitekehyksiä, malleja ja näkökulmia. Kokonaisvaltaisia näkökulmia ovat liiketoimintasuhteen luonne, prosessit, innovointi ja prosessien kehitys, ICT:n soveltaminen yritysrajat ylittävissä prosesseissa, logistiikkapalveluntarjoajan rooli, ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa, ICT:n evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa, toimitusketjun tai -verkoston tietojärjestelmän tyyppi, ICT-ratkaisun omistus sekä järjestelmien räätälöinti. Prosessikohtaisia näkökulmia ovat prosessissa vaihdettava tieto; tiedon jalostus, läpinäkyvyys, kirjaus ja ajoitus; muutosten ja poikkeamien hallinta; sekä prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla. Kustakin näkökulmasta on esitetty tutkimuskysymyksiä, joihin vastataan sekä tapauskohtaisesti että johtopäätöksissä yleistettävyyden kannalta. Tutkituista tapauksista ei voi tehdä yleistettävää kokonaisvaltaista toimintamallia, koska jokainen tapaus on toiminnaltaan hyvin erilainen. Useita yleistettäviä tutkimustuloksia kuitenkin löytyi tutkimuksen eri osa-alueilta. Tutkittujen toimialojen yritykset ovat kehittäneet operatiivisen tason prosessejaan pääasiassa yrityksen sisäisesti, mutta lähimenneisyydessä myös yritysrajojen yli. Näissä yritysrajat ylittävissä prosesseissa ICT:llä on haettu pääasiassa kustannussäästöjä ei lisäarvoa. Sen sijaan taktisen ja strategisen tason prosesseissa ICT:n soveltaminen on vähäistä sekä yrityksen sisällä että yritysten välillä. Osittain tämä johtuu siitä, että taktisella ja strategisella tasolla vaihdettavat tietomäärät ovat pieniä, ja tieto on harvemmin toistuvaa sekä vaikeasti strukturoitavaa verrattuna operatiivisen tason tietoon. Toinen syy ICT:n vähäiseen käyttöön taktisen ja strategisen tason prosesseissa on myös se, että tutkituissa toimitusketjutapauksissa ollaan ICT:n soveltamisessa oppimisprosessin alkuvaiheessa, eli liikkeelle on lähdetty operatiivisen tason prosesseista. Kolmas syy on siinä, ettei ICT:llä ole vielä oleellista roolia yritysten strategisessa ja taktisessa päätöksenteossa. Tulevaisuuden kehityskohteina tutkituissa yrityksissä nousivat esiin erityisesti poikkeamien hallintaan sekä tiedon arvoon, hyödyntämiseen, jalostamiseen ja mittaamiseen liittyvät asiat. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa tutkitussa toimitusketjutapauksessa on kehittämisen suhteen kova tahti päällä, joten lähitulevaisuudessa on odotettavissa paljon innovatiivisia ICT-ratkaisuja toimitusketjuihin. Hakusanat: ebusiness, ICT, IT, supply and demand chain management, innovation, business process

3 ALKUSANAT Tämä tutkimus tehtiin osana SERVIISI-projektia, jossa tutkittiin logistiikkapalvelukeskusmallin soveltavuutta metalliteollisuuden alihankintoihin ja muuhun logistiikkaan. Projektiin osallistuivat rahoittajina seuraavat yritykset: Kalmar Industries Würth SHW Logistiikka Suomen Posti T. Lehtinen ABB Hub Logistics ELTEL Networks Edellä esitetyt yritykset antoivat tutkimukseen arvokasta tietoa sekä haastattelujen muodossa että johtoryhmän kokouksissa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 12 muun yrityksen edustajia. Projektin rahoittajina toimivat yritysten lisäksi Tekes, Liikenne- ja viestintäministeriön EGLO-ohjelma ja VTT. Projekti toteutettiin yhteistyössä VTT:n kanssa ajanjaksona Kiitän kaikkia osapuolia tutkimukseen osallistumisesta ja rahoituksesta. Lappeenrannassa Erno Salmela

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TUTKIMUSTAVOITTEET JA METODOLOGIA Tutkimustavoite ja -menetelmät Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen rajoite Käsitteitä NÄKOKULMAT, VIITEKEHYKSET JA MALLIT Liiketoimintasuhteen luonne Prosessit, prosessien kehitys ja innovointiprosessi Prosessit ja niiden kehitys Innovointi- ja kehitysprosessi Logistiikkapalveluntarjoajan rooli ICT-viitekehykset ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa ICT-evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa Ketjun tai verkoston tietojärjestelmän tyyppi ICT-ratkaisun omistus Järjestelmien räätälöinti Tiedon jalostus ja läpinäkyvyys Tiedon kirjaus Uusi tieto, muutokset, poikkeamat ja muistutukset Tiedon ajoitus Prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla Viitekehykset TAPAUKSET JA NIIDEN TULOKSET Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Logistiikkapalveluntarjoaja Pääasiakkaan ketju Valmistaja Pääasiakkaan ketjun myymälät ja loppuasiakkaat Nykyiset toimintamallit Logistiikkapalveluntarjoaja Pääasiakas Tietojärjestelmät Palveluntarjoajan järjestelmät Pääasiakkaan järjestelmät Valmistajien järjestelmät Järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat.. 38

5 4.2 Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Palveluntarjoaja Asiakas Tukkuri Nykyiset toimintamallit Palveluntarjoaja Asiakas Tietojärjestelmät Palveluntarjoajan järjestelmät Asiakkaan järjestelmät Tukkurin järjestelmät Järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Tapaus Taustat ja toimitusketjun kuvaus Asiakas Logistiikkapalveluntarjoaja Tukkuri Toimintamallit Taustatietoa Nykyiset toimintamallit Uusi toimintamalli Hyllypalveluprosessi uudessa mallissa Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät nykyisessä mallissa Tietojärjestelmät uudessa mallissa JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUS Johtopäätökset Jatkotutkimus LÄHTEET LIITTEET

6 LYHENTEET ASP (Application Service Provider). Sovelluspalveluntarjoaja. EAI (Enterprise Application Integration). Sovellusten integrointi. EDI (Electronic Data Interchange). Organisaatioiden välinen tiedonsiirto. ERP (Enterprise Resource Planning). Toiminnanohjausjärjestelmä. FAQ (Frequently Asked Question). Usein kysytyt kysymykset. FTP (File Transfer Protocol). Tiedostonsiirtoprotokolla. 4PL (Fourth Party Logistics). Logistiikkapalveluntarjoaja, joka vastaa logistiikan kokonaispalvelusta. GPRS (General Packet Radio Services). Mobiili tiedonsiirtotapa. GPS (Global Positioning System). Satelliitteihin perustuva paikannusjärjestelmä. ICT (Information and Communication Technology). Tieto- ja viestintäteknologia. IT (Information Technology). Tietotekniikka LAN (Local Area Network). Paikallisverkko. MRO (Maintenance, Repair and Operations). Ei-tuotantoon liittyvät tuotteet ja palvelut. MRP (Material Requirements Planning). Materiaalitarvelaskenta. PC (Personal Computer). RFID (Radio Frequency Identification). Radiotaajuutta hyödyntävä tunnisteteknologia. SCOR (Supply Chain Operations Reference). Toimitusketjun toimintojen viitekehys. TEMO (Teollisuuden mobiilit VMI-sovellutukset). Tekesin VAMOS-teknologiaohjelmaan kuuluva tutkimushanke. 3PL (Third Party Logistics). Logistiikkapalveluntarjoaja, joka vastaa esim. kuljetuksesta. VAN (Value Added Network). Tietoverkko, jota on hyödynnetty mm. perinteisten EDIsanomien välittämisessä. WLAN (Wireless Local Area Network). Langaton lähiverkko. VMI (Vendor Managed Inventory). Toimittajan ohjaama varasto. XML (Extensible Markup Language). Datan kuvauskieli.

7 KUVAT Kuva 1. Tutkimuksen kokonaisviitekehys.. 5 Kuva 2. Hankintamatriisi strategisen ja taloudellisen merkityksen suhteen... 9 Kuva 3. Hankintamatriisi strategisen merkityksen ja tarjonnan määrän suhteen Kuva 4. Yhteistyön muodot hankintatoiminnassa strategisen merkityksen ja nimikkeen monimutkaisuuden suhteen. 10 Kuva 5. Toimintojen ja yritysten välinen yhteistyö Kuva 6. Logistiikkapalveluntarjoajan tarjoamien palvelujen ja räätälöinnin asteen matriisi Kuva 7. ICT- ja henkilökohtainen viestintä Kuva 8. Viestintämatriisi tiedon lähteen ja kohteen suhteen. 28 Kuva 9. Viestintämatriisi interaktiivisuuden muodon ja tiedon tulkintatarpeen suhteen.. 28 Kuva 10. E-maksu ja e-laskutus sovellukset.. 29 Kuva 11. Tapaus 1:n kokonaistoimitusketjun rakenne logistiikkapalveluntarjoajan näkökulmasta 32 Kuva 12. Tapaus 1:n järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Kuva 13. Tapaus 2:n ketju sekä karkean tason palvelu- ja materiaalivirrat. Asiakas ohjaa materiaalivirtoja 39 Kuva 14. Tapaus 2:n ketju sekä karkean tason palvelu- ja materiaalivirrat. Palveluntarjoaja ohjaa materiaalivirtoja Kuva 15. Tapaus 2:n järjestelmäarkkitehtuuri ja päätietovirrat Kuva 16. Tapaus 3:n nykyisen ja tulevan toimitusketjun rakenne.. 47 Kuva 17. Tapaus 3:n toimintamallien nykytila 50 Kuva 18. Tapaus 3:n toimintamallien tuleva tila. 52 Kuva 19. Tapaus 3:n nykytilan järjestelmäarkkitehtuuri hyllypalvelunimikkeiden osalta 57 Kuva 20. Tapaus 3:n tulevan tilan järjestelmäarkkitehtuuri hyllypalvelunimikkeiden osalta 58 Kuva 21. ICT-ratkaisuun eniten vaikuttavat nimikkeisiin liittyvät tekijät.. 62 Kuva 22. Monistettavuuteen ja standardointiin liittyvä ICT-ratkaisun omistajuusmalli 66

8 TAULUKOT Taulukko 1. Toimintamallien ja prosessien kehittämisen viitekehys Taulukko 2. Logistiikan ulkoistuksen tasot. 14 Taulukko 3. ERP-/ebusiness-matriisi Taulukko 4. ERP-/ebusiness-matriisin selitykset Taulukko 5. Tutkimuksessa käytetyt kokonaisvaltaiset viitekehykset, mallit ja näkökulmat Taulukko 6. Tutkimuksessa käytetyt prosessikohtaiset viitekehykset, mallit ja näkökulmat Taulukko 7. Eroja hyllypalveluprosessissa eri toimittajien/toimintamallien välillä Taulukko 8. Hyllypalveluprosessissa havaittuja kehityskohteita ja ongelmia..51 Taulukko 9. Roolit ja vastuut uudessa mallissa Taulukko 10.Tietoon liittyviä trendejä.. 67

9 1 1. JOHDANTO Suomessa sijaitsevien yritysten tai liiketoimintayksiköiden on vaikea kilpailla työvoiman kustannuksissa halpatuotantomaiden kanssa. Monien Suomessa sijaitsevien yritysten onkin täytynyt keskittyä yhä enemmän palvelu- ja tietotyöhön, sekä sellaiseen tuotannolliseen työhön, jossa jalostusarvo on mahdollisimman vähän henkilötyöstä riippuvainen. Tiedosta on täten tullut yhä tärkeämpi pääoma. Monet pioneeriyritykset ovatkin pyrkineet eroon kiinteästä omaisuudesta ulkoistamalla materiaalitoimintoja paremman pääoman tuottoasteen saavuttamiseksi ja keskittyneet yhä enemmän tietointensiivisiin toimintoihin kuten tuotekehitykseen, markkinointiin sekä asiakas- ja toimittajaverkoston hallintaan. Palvelu- ja tietointensiivisessäkin työssä syntyy kuitenkin hallinto- ja transaktiokustannuksia, joten hallinnollisia prosesseja täytyy automatisoida mahdollisimman pitkälle. Joissakin liiketoiminnoissa, kuten kunnossapito, yrityksen on kuitenkin oltava lähellä asiakasta, vaikka työvoimakustannukset ovatkin korkeammat kuin matalan työvoimakustannustason maissa. Tällöin paikallista työvoimaa käytetään matalien kokonaiskustannusten, toimitusnopeuden ja joustavuuden takia. Yrityksissä on keskitytty sisäisten liiketoimintaprosessien kehittämiseen ja integrointiin luvulta lähtien, ja erityisesti 1990-luvun alkupuolelta lähtien ERP (Enterprise Resource Planning)-hankkeiden yhteydessä. Yritysrajojen yli ulottuvia prosesseja on integroitu jo luvulta lähtien, kun perinteinen EDI (Electronic Data Interchange) -teknologia ja -standardit kypsyivät integroinnin avainratkaisuiksi. Perinteistä EDI:ä hyödyntävä integrointi on keskittynyt hyvin pitkälle operatiivisten sanomien vaihtamiseen mm. tilaus- ja laskutusprosesseissa. Ratkaisuille on ollut tyypillistä myös se, että niitä käytettiin pitkäaikaisissa liiketoimintasuhteissa olevien kumppaneiden prosessien integrointiin luvulla Internet toi uusia mahdollisuuksia toimitusketjun osapuolten prosessien ja järjestelmien integrointiin. Perinteisen EDI:n keskittyessä operatiivisiin tekstipohjaisiin vakiosanomiin Internetiä hyödyntävät ratkaisut tarjosivat monipuolisemmat vuorovaikutusmahdollisuudet. Siinä, missä perinteisen EDI:n avulla voitiin toteuttaa operatiivisia ratkaisuja, Internet mahdollisti myös taktisen ja strategisen tason uudet toimintamallit luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa voimakkaasti lisääntyneet toimintojen ulkoistukset sekä yritysten verkostoituminen ovat entisestään lisänneet tarvetta integroida liiketoiminnan prosesseja kumppaneiden kanssa. Integroinnin ajurina on ollut myös toimitusketjujen keskinäinen kilpailu, jolloin ketjujen on täytynyt rakentaa yhteisiä integroituja prosesseja ja tietojärjestelmiä koko ketjun toiminnan tehostamiseksi ja parantamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian (myöhemmin tekstissä ICT, Information and Communication Technology) soveltaminen liiketoiminnan prosesseissa on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa. Yksi syy tähän on ollut, että uudet asiat kulkevat aina oppimiskäyrän läpi. Suuri osa yrityksistä odottaa, että muut kokeilevat ensin uutta teknologiaa, jonka jälkeen voi itse ottaa sen käyttöön ilman innovointikustannuksia ja riskejä. (Cox, 2005) Suurin osa yrityksistä käyttää ICT:tä omien prosessiensa tehostamiseen pysyäkseen kilpailussa mukana. ICT:llä on strategista merkitystä, jos yritys tai toimitusketju pystyy sen avulla erottumaan kilpailijoista. Toimialoista elektroniikkateollisuus, päivittäistavarakauppa ja autoteollisuus ovat perinteisesti olleet etujoukoissa kehittäessään innovatiivisia toimintamalleja ja soveltaessaan näissä uutta teknologiaa. Yrityksistä hyviä esimerkkejä ICT:n taitavasta soveltamisesta ovat mm. Dell, Wal-Mart, Cisco ja Nokia. Esimerkiksi Dell havaitsi nopeasti Internetin mahdollisuudet toisaalta rakenteita muuttavana suoramyynnin

10 2 mahdollistajana loppuasiakkailleen ja toisaalta toimintaa tehostavana toimitus- ja kysyntäketjun integrointivälineenä. Pioneeriyrityksille on yhteistä, että liiketoimintahyötyjen saavuttaminen ICT:n avulla vaatii yritysjohdon, prosessikehityksen, tietohallinnon ja ICTtoimittajien saumatonta yhteistyötä tavoitteiden asettelussa, jolloin saavutetaan optimaalisia ratkaisuja yrityksen tai toimitusketjun tarpeisiin. Eurooppa ja Suomi ovat olleet hyviä ICT:n kehitystyössä, mutta ICT:n soveltamisessa ne ovat monesti jääneet Yhdysvaltojen jälkeen. Yhdysvaltalaiset pioneeriyritykset ovat olleet perinteisesti edelläkävijöitä parantaessaan tuottavuuttaan sekä luodessaan uusia liiketoimintamalleja soveltaessaan innovatiivisesti ICT:tä. Suomi on kuitenkin sijoittunut viimeisten vuosien aikana maailman maista kärkikymmenikköön ICT-soveltamisen suhteen. Aika ja tiedon laatu ovat kriittisiä tekijöitä varsinkin dynaamisessa toimintaympäristössä, mutta niillä on merkitystä myös vakaammassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi läpimenoaikoja lyhennetään, jotta päästäisiin varasto-ohjautuvasta toimintamallista tilausohjautuvaan malliin ja jotta pystytään vastaamaan nopeammin ja joustavammin asiakaskysyntään. Tällöin pyritään eliminoimaan kaikki viiveet toimitusketjuista mm. liittyen tiedon reaaliaikaiseen jakeluun. Läpinäkyvä ja laadukas tieto mahdollistaa nopeammat ja paremmat päätökset toimitusketjun eri vaiheissa. Oleellista on siis se, että toimitusketjun osapuolet tietävät, mitä muut tekevät tai suunnittelevat tekevän. Varsinkin poikkeama- ja muutostilanteista tulisi tiedottaa nopeasti kumppaneille. Tietoon ja materiaaliin liittyvien prosessien täytyy kuitenkin toimia synkronoidusti, sillä reaaliaikaisesta tiedosta ei ole hyötyä, mikäli materiaaliprosessi ei pysty sitä hyödyntämään. Yritykset pitävät toimitusketjussa varastoja suojana mm. huonosti tunnettua toimitusketjua ja huonoja ennusteita vastaan. Toisaalta varastoja syntyy myös materiaalivirran pakottamana kuten suurten tuotantoeräkokojen takia. Tiedolla on voitu korvata toimitusketjun varastoja. Tätä on kuitenkin kritisoitu, että epävarmassa maailmassa se ei ole järkevää. Toisaalta tiedon avulla voidaan myös etukäteen tietää näistä mahdollisista häiriötilanteista; esimerkiksi kysynnän tai tarjonnan muuttuessa yllättäen. Kun on eri kontakteja eri suuntiin, niin voidaan saada myös ennakkoon tietoa tulevasta kysynnästä, tarjonnasta ja epävarmuuksista sekä rakentaa tämän pohjalta varasuunnitelmia. ICT:n kehitys nopeutuu koko ajan. Uusia järjestelmiä, päätelaitteita, tietoverkkoratkaisuja ym. syntyy markkinoille jatkuvasti. Yrityksillä onkin tekemistä jo pelkästään siinä, että ehtivät seuraamaan teknologian kehittymistä puhumattakaan siitä, että teknologioita ehdittäisiin aina suunnitelmallisesti soveltaa omaan toimintaan tai varsinkaan koko toimitusketjuun optimaalisella tavalla kustannussäästöjen saavuttamiseksi tai lisäarvon tuottamiseksi loppuasiakkaalle. Kilpailuetu onkin mahdollista saavuttaa sillä, että yritys tai toimitusketju kykenee soveltamaan olemassa olevia teknologioita kilpailijoitaan paremmin ja kustannustehokkaammin. Nykyisessä kiivastempoisessa maailmassa pitkäaikaisen kilpailuedun saavuttaminen on vaikeaa, mutta olemalla kokonaisuudessa askeleen kilpailijoitaan edellä voidaan saavuttaa jatkuva kilpailuetu. Tämä ei välttämättä tarkoita aina toimimista pioneerina kaikkien uusien teknologioiden kokeilemissa, vaan suunnitelmallista, rationaalista ja kokonaisvaltaista omaa toimintaa parantavien teknologioiden soveltamista. Vaikka teknologiat ovatkin kehittyneet nopeasti, niin edelleen kuitenkin törmätään siihen, ettei markkinoilta löydy sopivaa teknologiaa omiin tarpeisiin tai sen kustannukset ovat liian suuret. Tämän takia investointipäätökset venyvät. Lisäksi moni yritys turvautuu yhä useammin standardoituihin integroituihin pakettiohjelmistoihin, koska räätälöidyt ohjelmistot

11 3 ovat yleensä vain tiettyihin toimintoihin keskittyneitä, maksavat liikaa, ovat liian hitaita ottaa käyttöön ja ovat riskialttiita. Tässä tutkimuksessa keskitytään kolmeen eri toimialoilla toimivaan toimitusketjutapaukseen, jossa kaikissa on analysoitu vähintään kolmen osapuolen toimitusketjua. Tutkittujen tapausten liiketoimintaympäristö on vakaa verrattuna esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Tutkitut toimialat eivät ole aivan kärkitoimialoja ICT:n hyödyntämisen suhteen toimitusketjukumppaneiden välisessä prosessi-integraatiossa. ICT:tä hyödynnetään kuitenkin paljon yritysten sisäisissä prosesseissa. Ensimmäisessä tapauksessa tarkastellaan toimitusketjun neljää osapuolta - valmistajaa, logistiikkapalveluntarjoajaa, pääasiakkaan ketjua sekä myymälää. Tarkasteltavana pääprosessina on logistiikkapalveluprosessi, jossa kuluttajatuotteita siirretään valmistajalta myymälöihin. Tuotteet ovat suurikokoisia. Tätä tapausta tarkastellaan logistiikkapalveluntarjoajan näkökulmasta. Toisessa tapauksessa tarkastellaan toimitusketjun kolmea osapuolta tukkuria, asiakasta ja kunnossapitopalveluntarjoajaa. Tarkasteltavana pääprosessina on henkilötyötä ja materiaalia vaativa pienasennusprojekti. Materiaali on pääasiassa pienikokoista standardimateriaalia. Tarkasteltavassa prosessissa loppuasiakkaana ovat yleensä kuluttajat. Tätä tapausta tarkastellaan kunnossapitopalveluntarjoajan näkökulmasta. Kolmas tapaus on nykytilanteessa tukkurin ja asiakkaan välinen liiketoimintasuhde. Uudessa mallissa logistiikkapalveluntarjoaja tulee toimimaan tukkurin ja asiakkaan väliin. Tarkasteltavana pääprosessina on C-nimikkeiden (ABC-luokittelun mukaan) hyllypalveluprosessi. Materiaali on pääasiassa pienikokoista standardimateriaalia. Tätä tapausta tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta. Asiakas on teollinen valmistaja ja ketjun loppuasiakkaana ovat yritykset. Raportti sisältää viisi lukua. Luvussa 2 esitetään tutkimuksen tavoitteet ja metodologia. Luku 3 keskittyy tutkimuksessa käytettyihin näkökulmiin, viitekehyksiin ja malleihin sekä tutkimuskysymyksiin. Luvussa 4 tarkastellaan kolmea tapausta, niiden toimintamalleja, ydinprosesseja, päätietovirtoja sekä ICT-ratkaisuja. Luvussa 5 kootaan yhteen yleistettäviä johtopäätöksiä sekä arvioidaan jatkotutkimustarpeita.

12 4 2. TUTKIMUSTAVOITTEET JA METODOLOGIA 2.1 Tutkimustavoite ja -menetelmät Tutkimus on kolmen toimitusketjutapauksen kvalitatiivinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää yritysrajat ylittäviä hankintatoiminnan, logistiikan ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosesseja, prosessien kehitystä sekä ICT:n soveltamista prosesseissa. Tutkittujen tapausten liiketoimintaympäristö ei ole yhtä dynaaminen kuin esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuudessa. Tutkittujen tapausten toimialat eivät myöskään ole aivan kärkitoimialoja ICT:n soveltamisen suhteen toimitusketjukumppaneiden välisessä prosessi-integraatiossa. ICT:tä hyödynnetään kuitenkin paljon yritysten sisäisissä prosesseissa. Kvalitatiivista tutkimusta käytetään, jotta päästään tapausten syvälliseen ymmärtämiseen. Tämän takia myös tapausten määrä rajattiin kolmeen. Kolmea tapausta tutkimalla on kuitenkin mahdollista päästä myös yleistettäviin johtopäätöksiin analysoimalla eri tapausten yhtäläisyyksiä. Johtopäätösten yleistettävyyttä tukee myös se, että tutkitut tapaukset ovat eri toimialoilta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui haastatteluilla, ryhmähaastatteluilla, havainnoimalla sekä työryhmätyöskentelyllä. Tietoa kerättiin toimitusketjutapauksiin kuuluvien yritysten edustajilta. Lisäksi haasteltiin muiden tutkimushankkeeseen osallistuneiden yritysten edustajia sekä hankkeen ulkopuolisia yrityksiä. Tietoa kerättiin yhteensä 20 yritykseltä, joista osallistui yhteensä 40 haasteltavaa. Tutkimushankkeen aikana pidettiin neljä johtoryhmän kokousta, johon osallistui tutkijoita sekä yritysten ja rahoittajien edustajia. Johtoryhmän kokoukset olivat tärkeitä tutkimustulosten yleistettävyyden testauksessa, koska kokouksiin osallistui usean eri toimialoilla toimivan yrityksen edustajia. 2.2 Tutkimuksen rajaus Tapausten analysointi tapahtuu pääsääntöisesti kustakin ketjusta valitun yhden yrityksen näkökulmasta toimitusketjun ylä- ja alavirtaan päin. Tutkituista toimitusketjutapauksista löytyneitä joitakin muidenkin yritysten välisiä ratkaisuja on kuitenkin otettu käsittelyyn mukaan niiden edistyksellisyyden takia. Tutkimus keskittyy tulosten ja johtopäätösten osalta erityisesti yritysten ja prosessien rajapintoihin. Sisäisiä prosesseja tarkastellaan vain niiltä osin, kun se on prosessirajapintoihin liittyvien ratkaisujen ymmärtämiseksi tarpeellista. Vaikka kahdessa tapauksessa kuluttaja on loppuasiakkaana, niin tutkimus keskittyy vain toimitusketjun yritysten väliseen toimintaan. Tarkastelu tapahtuu prosessi- ja sanomatasolla. Sanomien datasisältöön ei oteta kantaa eikä myöskään yksityiskohtaisiin teknologia- ja standardivalintoihin. 2.3 Tutkimuksen sisältö Tapausten analysoimisessa sekä johtopäätösten jäsentämisessä käytetään prosesseihin ja ICT:hen liittyviä näkökulmia, viitekehyksiä ja malleja. Näkökulmat jaetaan kahteen pääluokkaan kokonaisvaltaisiin ja prosessikohtaisiin. Kokonaisvaltaisista näkökulmista on hyötyä tapausten taustojen analysoimisessa ja ne antavat suuntaviivoja prosessikohtaiselle analysoinnille. Prosessikohtaisissa näkökulmissa taas tarkastellaan yksityiskohtaisempaa prosessi- ja ICT-tasoa. Kaikista näkökulmista on esitetty tutkimuskysymyksiä, joihin tutkimuksessa vastataan. Tapaustutkimusosassa keskitytään kuhunkin kolmeen tapaukseen sekä vastataan tapauskohtaisesti tutkimuskysymyksiin. Tapauskohtaiset tulokset löytyvät

13 5 liitteistä 1-3. Koko raportin yhteen vetävässä johtopäätösosiossa tutkimuskysymysten vastauksia käsitellään yleistettävyyden näkökulmasta. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös tapauskohtaiset johtopäätökset, jossa esiteltiin tapauskohtaisia kehityskohteita ja ongelmia sekä ratkaisuehdotuksia niihin. Näitä ei kuitenkaan voida julkaista julkisesti. Kuvassa 1 on esitetty tutkimuksen kokonaisviitekehys. 1. Tutkimuksessa käytetyt näkökulmat, viitekehykset ja mallit Kokonaisvaltaiset Liiketoimintasuhteen luonne Hankintatoiminnan, logistiikan, toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan prosessit ICT:n hyödyntäminen yritysrajat ylittävissä prosesseissa Innovointi ja prosessien kehitys Logistiikkapalveluntarjoajan rooli ICT:n rooli ja tuottama lisäarvo liiketoiminnassa ICT:n evoluutio sisäisessä ja ulkoisessa integroinnissa Ketjun tai verkoston tietojärjestelmän tyyppi ICT-ratkaisun omistus Järjestelmien räätälöinti Prosessikohtaiset Prosessissa vaihdettava tieto Tiedon jalostus Tiedon läpinäkyvyys Tiedon kirjaus Tiedon ajoitus Uusi tieto, muutokset, poikkeamat ja muistutukset Prosessi-integrointi ja -automatisointi ICT:n avulla 2.Tapaustutkimusosa. Kolme tapausta. Tapauksen toimitusketjun, yritysten sekä toimialan erityispiirteiden kuvaus Tarkasteltavan toiminnan ydinprosessit, päätietovirrat ja ICT:n hyödyntäminen Tapauskohtaiset vastaukset tutkimuskysymyksiin, kuinka kukin tapaus sijoittuu teoriaosassa esiteltyihin viitekehyksiin, malleihin ja näkökulmiin. 3. Yleistettävät johtopäätökset Yleistettävät julkiset johtopäätökset teoriaosassa esiteltyihin viitekehyksiin, malleihin ja näkökulmiin perustuen yhtenäisiin tutkimuskysymysten vastauksiin eri tapauksissa. 4. Tapauskohtaiset johtopäätökset Toimintamallissa, prosesseissa ja tietojärjestelmissä havaitut kehityskohteet ja ongelmat Ratkaisuehdotuksia kunkin tapauksen kehityskohteisiin ja ongelmiin. Kuva 1. Tutkimuksen kokonaisviitekehys.

14 6 2.4 Tutkimuksen rajoite Kolmen tapauksen analysointi ei voi taata johtopäätösten täydellistä yleistettävyyttä. Yleistettävyyttä tukevat kuitenkin muut tämän tutkimuksen yksittäiset yrityshaastattelut sekä tutkijan aiemmat tutkimukset ja työkokemus teollisuudessa. Näissä on havaittu saman suuntaisia tuloksia kuin tämän tutkimuksen tapausten tuloksissa. 2.5 Käsitteitä Tähän kappaleeseen on koottu tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä. Ebusiness. Hyödynnetään Internetiä tai EDI:ä liiketoiminnan prosesseissa ja prosessien integroinnissa yrityksen sisällä tai yritysten välillä. Tähän eivät sisälly puhelimen, faksin ja sähköpostin hyödyntäminen. Ebusiness-ratkaisuina ei pidetä tässä tutkimuksessa myöskään toimistosovelluksilla tuotetun tiedon (esim. Word ja Excel) lähettämistä sähköpostilla. Sen sijaan järjestelmästä lähetty tieto sähköpostiin, faksiin, kännykkään tms. sisältyy käsitteeseen. Hankintatoiminta. Hankintatoiminta käsitellään tässä laajana käsitteenä eli se sisältää sekä operatiivisen tason ostamisen, taktisen hankintatoiminnan sekä strategisen hankinnan. Hankintatoiminta sisältää tuotannon ja MRO-tuotteiden ja palveluiden ostamisen lisäksi kokonaisvaltaisen hankinnan johtamisen, hankintavirtojen ohjaamisen ja hankintatoiminnan kehittämisen (Hough and Ashley, 1992; Zenz and Thompson, 1994). Lisäksi hankinta on integroitu yrityksen muihin toimintoihin kuten taloushallintoon, tuotantoon ja tuotekehitykseen. Hankinta on siis laajempi käsite kuin ostaminen, joka liittyy operatiivisen tason ostotransaktioihin. Ostamisessa keskitytään nimikehintaan kun taas hankinnassa kokonaiskustannuksiin. Strateginen hankinnassa hankintatoiminto tuottaa yritykselle arvoa ja kilpailuetua. Strateginen hankinta sisältää hankintakanavien ja kilpailukyvyn kehittämisen alhaisimpien kokonaiskustannusten ja/tai lisätuottojen saavuttamiseksi. ICT on laajempi käsite kuin ebusiness. Tähän liittyvät myös esimerkiksi erilaiset tietoverkot, päätelaitteet ja tunnisteteknologiat. Tässä tutkimuksessa käytetään ICT-käsitettä ebusineksen sijasta. Integraation avulla saadaan eri prosessit tai järjestelmät toimimaan yhdessä siten, että ne ovat kuin yksi prosessi tai järjestelmä. Kollaboraatio. Kollaboraatiossa eri toiminnot (esim. hankinta ja tuotekehitys) on integroitu joko yrityksen sisällä tai yritysten välillä. Nämä integroidut toiminnot tekevät koordinoituja taktisia ja strategisia päätöksiä yhteisen tiedon pohjalta. Kollaboraatiossa tarvitaan korkean tason luottamusta ja tiedon läpinäkyvyyttä (Golicic et.al. 2003). Kysyntäketjun hallinta. Kysyntäketjun hallinta sisältää kysyntätiedon keräämiseen, jalostukseen ja jakamiseen sekä kysyntään vaikuttamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotta toimitusketju pystyy tekemään parempia päätöksiä esimerkiksi tuotannon ja varaston ohjauksessa. Logistiikka. Materiaalien siirtoon, käsittelyyn ja varastointiin liittyvät toimenpiteet.

15 7 MRO. MRO-nimikkeet ovat yleiskustannusnimikkeitä tuotannon kunnossapitoon. Esimerkkejä MRO-nimikkeistä ovat työkalut, työvaatteet, mittalaitteet, kiinnitystarvikkeet, kemikaalit ja voiteluaineet. MRO:hon lasketaan joskus kuuluvan myös mm. toimistotarvikkeet. Tässä tutkimuksessa MRO-nimikkeillä tarkoitetaan kuitenkin vain kunnossapitomateriaalia. Palveluntarjoaja. Palveluntarjoaja tarjoaa asiakkailleen palveluita ja informaatiota. Palveluiden suorittajat voivat olla ihmisiä tai tietojärjestelmiä. Palveluiden suorittamista voivat tukea erilaiset koneet, laitteet, ajoneuvot ja ohjelmistot. Esimerkkejä palveluista ovat hyllytys, materiaalivirran ohjaus ja kuljetukset. Esimerkkejä palveluntarjoajista ovat kunnossapito- ja logistiikkapalveluntarjoajat. Toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinnan avulla pyritään tuottamaan arvoa loppuasiakkaille pienimmin mahdollisin kustannuksin tekemällä oikeita materiaalivirtaa ohjaavia päätöksiä (Harrison & van Hoek, 2002). Materiaaleissa hallinta kohdistuu pääasiassa varaston ja tuotannon hallintaan, kun taas palvelutyössä kapasiteetin (Ellramm et.al. 2004) hallintaan. Transaktiokustannus. Kustannus, joka syntyy tiedon vaihdosta, tiedon sisällyttämisestä päätöksentekoprosessiin sekä tiedon viiveistä (Clemons et al 1993).

16 8 3. NÄKÖKULMAT, VIITEKEHYKSET JA MALLIT Tässä kappaleessa keskitytään tutkimuksessa käytettäviin malleihin, viitekehyksiin ja näkökulmiin. Jokaisen luvun loppuun on koottu näkökulmaan liittyviä tutkimuskysymyksiä. 3.1 Liiketoimintasuhteen luonne Tässä tutkimuksessa liiketoimintasuhdetta tarkastellaan kilpailuttamiseen perustuvana, lyhytkestoisena operatiivisena, keskipitkäkestoisena taktisena tai pitkäkestoisena strategisena suhteena. Kilpailuttamiseen perustuvassa liiketoimintasuhteessa toimittajat kilpailutetaan joko jokaisessa tilauksessa erikseen tai lyhyen ajanjakson välein. Vaihtoehtoisia toimittajia on runsaasti markkinoilla. Nimikkeen hinta on tärkein valintakriteeri. Standardinimikkeiden laadun oletetaan olevan tasaista toimittajien kesken. Suhteessa ei tarkastella yhteistyön kokonaiskustannuksia. Tietoa vaihdetaan vain operatiivisella tasolla ja silläkin rajoittuen esimerkiksi tilauksiin, tilausvahvistuksiin ja laskuihin. Yhteistoiminta on reaktiivista. Lyhytkestoisella operatiivisella suhteella tarkoitetaan esimerkiksi vuoden sopimukseen perustuvaa suhdetta, jossa toimittajan valintakriteerinä on vaaditun laatutason alhaisin kustannus. Usealla toimittajalla on tarjontaa ostettaviin standardinimikkeisiin. Sopimuksen sisältö liittyy esimerkiksi sopimusjaksolla ostettaviin nimikkeisiin, hintoihin, toimitusehtoihin ja arvioon ostettavista volyymeista. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, rajoitettua ja satunnaista; toimittajalla voi olla tuote- tai prosessisuunnitteluvastuuta; ja yhteistoiminta on reaktiivista tai proaktiivista (Hines, 1994). Operatiivisen tason suhteessa tavoitteena on kustannusten alentaminen ja keskittyminen ydinosaamiseen. Suhteen lisäarvona on kustannussäästöt. (Ståhle & Laento, 2000) Keskipitkäkestoisella taktisen tason suhteella tarkoitetaan esimerkiksi 2-3 vuoden sopimukseen perustuvaa suhdetta. Vaihtoehtoisten toimittajien määrä on usein vähäinen. Sopimuksen sisältö liittyy operatiivisen sopimuksen sisältöjen lisäksi esimerkiksi yhdessä tehtävään operatiivisen ja taktisen tason kehitystyöhön. Selkeänä tavoitteena on keskittyä hankinnan kokonaiskustannusten pienentämiseen. Suhteessa pyritään molemminpuolisiin hyötyihin keskipitkällä tähtäimellä. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, taktista ja toistuvaa; tehdään suunnitteluyhteistyötä; asetetaan yhteisiä tavoitteita; ja yhteinen toiminta on proaktiivista (Hines, 1994). Taktisen tason suhteessa tavoitteena on prosessien ja toimintakulttuurien yhdistäminen sekä päällekkäisyyksien poisto. Suhteen lisäarvona on uuden oppiminen ja kustannussäästöt. (Ståhle & Laento, 2000) Pitkäkestoisella strategisella suhteella tarkoitetaan esimerkiksi viiden vuoden liiketoimintasuhdetta, jossa sopimus on luotu yhteistyössä. Vaihtoehtoisia toimittajia on muutamia. Sopimuksen sisältö liittyy esimerkiksi yhdessä kehitettävien tuotteiden tai toimintamallien hyötyjen jakamiseen. Liiketoimintasuhteessa tiedon vaihto on operatiivista, taktista, strategista ja toistuvaa; suunnitteluprosessit on integroitu; asetetaan yhteisiä visioita ja strategioita; ja yhteinen toiminta on proaktiivista ja interaktiivista (Hines, 1994). Strategisen tason suhteessa tavoitteena on tuottaa osapuolille strategista kilpailuetua. Suhteen lisäarvona on uusi osaamis- tai tuottavuustaso, joka ei ole mahdollinen yksin toimiessa. (Ståhle & Laento, 2000)

17 9 Käytännön liiketoimintaympäristössä samassa liiketoimintasuhteessa voi olla piirteitä useammasta kuin yhdestä yllä esitellystä liiketoimintasuhdemallista. Transaktiokustannusteorian mukaan organisaatiot voivat valita liiketoimintasuhdevaihtoehdoista sopivimman perustuen transaktiokustannuksiin (Williamson, 1986). Taktisen tai strategisen tason suhde valitaan, jos transaktiokustannukset ovat korkeat, kun taas operatiivista liiketoimintasuhdetta pidetään parempana, jos transaktiokustannukset ovat matalat (Clemons et al, 1993). Jos transaktiokustannukset ovat erittäin suuret, niin toimittajaa ei välttämättä kannata käyttää lainkaan, vaan tuottaa tuotteet ja palvelut sisäisesti. Transaktiokustannukset eivät kuitenkaan ole ainoa tekijä make-or-buy -päätöksessä, vaan lisäksi päätökseen vaikuttavat mm. innovaatio- (Veloso & Fixson, 2001) ja tuotantokustannusnäkökulmat (Pajarinen, 2001). Moni tekijä vaikuttaa siihen, millaista yhteistyömallia kannattaa käyttää. Esimerkiksi ostettavan nimikkeen ominaisuudet ja kumppanuuden syvyys liittyvät yleensä voimakkaasti toisiinsa. Monimutkaiset, räätälöidyt, kriittiset ja strategiset nimikkeet vaativat usein syvän toimittaja-asiakas-suhteen. Kuvassa 2 on esitetty strategisen hankinnan malli. Palvelun tai tuotteen strateginen merkitys määritellään sen mukaan, onko sillä vaikutusta yrityksen ydinliiketoimintaan, asemaan markkinoilla, arvon tuottamiseen ja kilpailukykyyn. Taloudellinen merkitys näyttää, miten suuri taloudellinen vaikutus nimikkeellä on pitkällä tähtäimellä yritykselle. Taloudelliseen merkitykseen vaikuttaa esimerkiksi tuotteen arvo ja ostojen toistuvuus. (Owens et al. 1998). Matriisin soluihin on sijoitettu niihin sopivia liiketoimintasuhteita. Pieni Taloudellinen merkitys Suuri Strateginen merkitys Suuri Pieni Kumppanuus Operatiivinen suhde Strateginen kumppanuus Kilpailutus, jonka tuloksena operatiivinen suhde tai kumppanuus Kuva 2. Hankintamatriisi strategisen ja taloudellisen merkityksen suhteen. Kun tuotteen strateginen ja taloudellinen merkitys on pieni, niin tuotteen hankintaprosessiin ei kannata käyttää paljon resursseja. Tässä tapauksessa prosessi kannattaa automatisoida mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi pieniarvoiset MRO-nimikkeet ja toimistotarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään. MRO-nimikkeitä voidaan täydentää ilman tilausta esimerkiksi 2-laatikkoperiaatteella ja toimistotarvikkeita voidaan ostaa sähköisen katalogin kautta ilman monimutkaisia hyväksyntäprosesseja. Kun tuotteen strateginen merkitys on pieni ja taloudellinen merkitys suuri, niin kannattaa käyttää kilpailutusprosessia, jotta saavutetaan edullisin sopimushinta. Kilpailutusprosessi on oikeutettu, kun sillä saavutetaan kustannussäästöjä. Kannettavat tietokoneet ovat esimerkki tästä ryhmästä. Kun tuotteen strateginen merkitys on suuri ja taloudellinen merkitys pieni, niin resursseja kannattaa käyttää toimittajavalintaan ja yhteistyön kehittämiseen, mutta itse operatiivisesta tilaamisesta ja muista transaktioista täytyy suoriutua tehokkaasti. Tuotteiden saatavuus on turvattava tässä ryhmässä. Tämä tapahtuu esimerkiksi asettamalla sopimukseen on raamit kuukauden sisällä toimitettavasta volyymista. Kun sekä strateginen että taloudellinen merkitys on suuri, niin

18 10 toimittajan kanssa kannattaa rakentaa pitkän aikavälin strateginen suhde. Esimerkkinä tämän ryhmän tuotteesta on lentokoneen toimitus lentoyhtiölle. (Owens et al. 1998). Kahden parametrin hankintamatriisi on käytännön liiketoimintaan sovellettuna usein liian yksinkertainen, koska monet muutkin tekijät, kuten tarjonnan määrä (kuva 3), vaikuttavat kumppanuuden syvyyteen. Kuvan 4 matriisissa taas on esitetty erilaisia yritysten välisiä yhteistyömuotoja nimikkeiden strategisen merkittävyyden ja monimutkaisuuden suhteen. Korvaavia toimittajia Paljon Vähän Strateginen merkitys Pieni Suuri Kuva 3. Hankintamatriisi strategisen merkityksen ja tarjonnan määrän suhteen. Matala Monimutkaisuus Korkea Suuri Strateginen merkitys Pieni Koordinaatio Avoimet markkinat Kollaboraatio Yhteistyö Kuva 4. Yhteistyön muodot hankintatoiminnassa strategisen merkityksen ja nimikkeen monimutkaisuuden suhteen. (Spekman et al, 1998) Nykyisin yritysten välinen liiketoimintasuhde perustuu harvoin pelkästään myynnin ja hankinnan väliseen yhteistyöhön, vaan yhteistyöhön osallistuvat myös monet muut yritysten toiminnot (kuva 5). Ennen Nyt Laatu Laatu Myynti Hankinta Myynti Hankinta Tuotanto Tuotanto Strategia Strategia Toimittaja Asiakas Toimittaja Asiakas Kuva 5. Toimintojen ja yritysten välinen yhteistyö. (Christopher, 1998).

19 11 ICT:n näkökulmasta tarkastellen tutkimukset (Soliman and Janz, 2004; Vlosky, et al, 2000) osoittavat, että yritysten välisiä tietojärjestelmiä rakennetaan ja käytetään mieluiten luotettujen kumppaneiden kanssa pitkäkestoisissa liiketoimintasuhteissa. Tutkimuskysymys: -Millainen on yritysten välisen liiketoimintasuhteen luonne? 3.2 Prosessit, prosessien kehitys ja innovointiprosessi Prosessit ja niiden kehitys Nykyisessä dynaamisessa liiketoimintaympäristössä, varsinkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla, kilpailukyvykkyys riippuu ketteryydestä, sopeutumisesta ja yhdistämisestä (englanninkieliset termit: agility, adaptability ja alignment). Ketteryys auttaa vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti epävarmuuksiin. Sopeutuminen auttaa mukautumaan toimitusketjun ja ympäristön muutoksiin. Yhdistäminen auttaa synkronoimaan toimitusketjun eri osapuolten rooleja, vastuita, riskejä, mittareita ja tavoitteita. (Lee 2004; Lukka 2004). Dynaamiikka asettaa uusia haasteita prosessien kehittämiselle, koska perinteiset standardoidut ja pitkäikäiseen käyttöön suunnitellut prosessit eivät välttämättä enää ole riittäviä. Prosessikehitystä voidaan pitää osana laajempaa viitekehystä, joka on esitetty taulukossa 1. Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa viitekehyksen vaiheisiin Taulukko 1. Toimintamallien ja prosessien kehittämisen viitekehys. 1. Yritysstrategia ja toimitusketjustrategia 2. Toimintokohtaiset strategiat; esim. hankinta- ja tuotekehitysstrategia 3. Strategiaa tukevien toimintamallien innovointi 4. Kumppanisegmenttien tunnistaminen 5. Rationalisointi 6. Toimintamallien standardointi eri segmenteille 7. Toimintamallien ydinprosessien tunnistaminen ja vastuiden jakaminen; mitkä prosessit ovat kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ja kuka ne suorittaa 8. Prosessitavoitteiden ja -mittareiden asettaminen 9. Prosessien parantaminen; prosessin tuottaman arvon lisääminen asiakkaalle 10. Arvoa lisäämättömien prosessien virtaviivaistaminen; yksinkertaistetaan sekä poistetaan tai vähennetään arvoa lisäämätöntä työtä 11. Prosessien standardointi 12. Prosessien integrointi ja automatisointi, mikäli se lisää arvoa tai vähentää kustannuksia 13. Prosessien suorittaminen 14. Prosessien mittaaminen ja kehittäminen Seuraavassa on esitetty esimerkkejä toimintamalleista, rationalisoinnista, prosessin virtaviivaistamisesta, standardoinnista sekä automatisoinnista ja integroinnista: Toimintamallit -VMI (Vendor Managed Inventory) -kapasiteettipörssi Rationalisointi -toimittajien lukumäärän vähennys -nimikkeiden lukumäärän vähentäminen ja päällekkäisten nimikkeiden poistaminen

20 12 Virtaviivaistus: -kotiinkutsun käyttö ostotilauksen sijasta -koontilaskujen käyttö Standardointi: -toimitaan koko toimittajasegmenttiin päin samalla tilausprosessilla -tilaussanomien vakiomuoto Automatisointi ja integrointi: -integroidaan järjestelmät niin että asiakkaan tilaukset kirjautuvat automaattisesti toimittajan järjestelmään -luetaan tuotetieto automaattisesti RFID:n avulla Prosesseissa voidaan erottaa erilaisia tyyppejä. Rutiiniprosessit, kuten tilausprosessi, toistuvat melko samanlaisina ja ne on helposti ennakoitavissa, mallinnettavissa, standardoitavissa ja automatisoitavissa. Asiantuntijatyön prosessit, kuten tuotesuunnittelu ja ennustaminen, toistuvat, mutta niiden sisältö on kuitenkin joka kerta erilainen, joten ne ovat vain osittain ennakoitavissa, mallinnettavissa ja automatisoitavissa. Kertaluontoiset prosessit ovat esimerkiksi kehittämisprojekteja, joiden tehtävät on vaikea tai mahdoton ennakoida, mallintaa ja automatisoida. Näissä liikkuu myös paljon hiljaista tietoa. (Melonen & Ranta, 2004). Eri prosessityyppejä voi löytyä eri painotuksilla samassa prosessissa erilaisissa liiketoimintatilanteissa. Esimerkiksi toimittajavalintaprosessiin vaikuttaa voimakkaasti hankittavien nimikkeiden luonne. Laajan tarjonnan standardi-mro-nimikkeiden toimittajavalintaprosessi on erilainen kuin pienen tarjonnan räätälöityjen alihankintanimikkeiden toimittajavalintaprosessi. Toisena esimerkkinä tästä on kysynnän suunnitteluprosessi. Joskus kysyntää voidaan hallita muuttamalla sitä esimerkiksi kampanjoiden avulla, joskus taas kysynnän hallinta voi olla jopa mahdotonta kuten sään aiheuttamissa yllättävissä laiterikoissa. Yritykset ovat hakeneet prosessien standardoinnilla mittakaavaetujen kautta kustannussäästöjä. Tiedon hallinnankin kannalta prosessien standardointi on ollut oleellista. Standardoidut prosessit tuottavat myös standardoitua tietoa, joka on helpompaa ja edullisempaa hallita kuin standardoimaton tieto. (McCuffog, 1999). ICT:n hyödyntämisellä prosesseissa saavutetaan parempi kontrolli, nopeampi viestintä, pienemmät viestintäkustannukset, katkeamaton tietovirta, standardoidut viestintämenetelmät, integroidut prosessit ja vähemmän virheitä (Clemons et al, 1993). ICT:tä voi käyttää edellä esitetyissä erityyppisissä prosesseissa, mutta se on tehtävä kullekin prosessille arvoa tuottavalla tavalla. Kun toistuvassa rutiiniprosessissa voidaan rakentaa järjestelmien välisiä integrointeja, niin kertaluontoisissa prosesseissa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisille tarkoitettuja tietämyksen hallintajärjestelmiä. Sisäisiä ja ulkoisia prosesseja tulisi kehittää samanaikaisesti, sillä keskittymällä vain sisäisiin prosesseihin ei välttämättä osata ottaa huomioon kaikkia ulkoisen viestinnän tarpeita. Tällöin sisäisiä prosesseja ja järjestelmiä täytyy muuttaa myöhemmin. Esimerkiksi asiakkaan itse tuottama lasku, self billing-prosessi, muuttaa sekä asiakkaan sisäisen prosessin että toimittajan prosessin. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkasteltavien tapausten hankintatoiminnan, logistiikan ja toimitus- ja kysyntäketjun hallinnan niihin prosesseihin, jotka ulottuvat yritysrajojen yli.

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen

Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen A Basware Presentation Baswaren hankintatutkimus 2011 Epäsuorien hankintojen kehittäminen 26.10.2011 Baswaren hankintatutkimus Toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Vastaajia: 355 kpl (139 kpl vuonna 2010)

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot