Pääesikunnan Viestintäosasto ISBN ISBN Vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääesikunnan Viestintäosasto ISBN 978-951 - 25-2216 - 3 ISBN 978-951 - 25-2219 - 4 Vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat Vuosikertomus 2010

2

3 Pääesikunnan viestintäosasto 2011 ISBN ISBN ( PDF ) Painopaikka Edita Prima Oy, 2011 Kuvat SA-Kuva Paperi Kansi: Galerie Art Matta 300 g / m 2 Sisus: Galerie Art Silk 150 g / m 2 Kirjasimet Frutiger

4 Sisällys Puolustusvoimat uudistuu jo nyt... 4 Puolustusvoimain komentaja, kenraali ari puheloinen Enemmän yhdessä... 6 Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli Pohjoismaista yhteisvoimaa... 8 Asevelvollisuus on osa kaikkien suomalaisten elämää Johtamisjärjestelmien hankinta on pitkällinen prosessi Tuhka ja metsätuhot testasivat ilmavoimia Yhteistä tilannekuvaa merellä Suomi toimii ja oppii maailmalla Tunnusluvut ja kaaviot... 22

5 4 Puolustusvoimat uudistuu jo nyt Puolustusvoimien toiminnassa ja puolustusvoimia koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa vuonna 2010 hallitsevia aiheita ovat olleet talous, muutos ja asevelvollisuus. Talous on aina ollut tärkeää, mutta se on nyt erityisen ajankohtaista sekä kansantalouden taantuman että puolustusvoimien toiminnan näkökulmasta. Valtionhallinnossa on puolustusvoimiin kohdistunut säästövaatimuksia, joiden toteutuksessa menetelmänä on menoerien karsimisen ohella ollut pyrkimys toimia taloudellisemmin. Tässä onkin saavutettu hyviä tuloksia. Toimimalla säästäväisemmin olemme pienistä puroista kyenneet kokoamaan vuonna 2010 noin 15 miljoonan euron säästöt. Se on esimerkillisen hyvä saavutus ja toivottavasti motivoi henkilöstöä ottamaan pienetkin säästäväisen toiminnan mahdollisuudet huomioon jokapäiväisessä työssä myös tulevaisuudessa. Talous on merkittävä myös siksi, että puolustusvoimien on pidemmälläkin tähtäyksellä kyettävä sisäisillä kehittämistoimilla parantamaan kustannustehokkuutta. Lähivuosina tapahtuu isoja, osin puolustusvoimista riippumattomia muutoksia. Yleistä tasoa nopeampi ja jyrkempi kustannustason nousu puolustusalalla jatkuu, suuret puolustusmateriaaliryhmät vanhenevat lähivuosina, ja varusmiesten ikäluokat pienenevät. Näiden muutosten vaikutusten hallinta ei ole mahdollista ilman, että puolustusvoimien rakenteita ja toimintaa uudistetaan. Jos jatkamme nykyisellään, puolustusvoimat on pahimmassa tapauksessa vuosikymmenen lopulla umpikujassa, jossa rakenteista ja toiminnasta aiheutuvat kiinteät kulut ovat niin suuret, että rahaa ei riitä päätehtävämme, Suomen puolustuksen, vaatiman suorituskyvyn ylläpitoon. Sen ylläpito tarkoittaa tahdosta, taidosta ja välineestä sekä valmiudesta huolehtimista. Tahto uudistua Uudistuksen tarve on nyt selvästi tiedostettu ja sen perustelut laajasti ymmärretty. Tämä on ollut puolustusvoimien johdon viestinnän pääaihe vuonna Vielä ei ole olemassa ratkaisuja. Niiden linjat kehitetään vuoden 2011 aikana. Pyrkimys on, että tähän vaiheeseen väistämättä sisältyvä henkilöstön epätietoisuus puolustusvoimauudistuksen sisällöstä jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Päätin syksyllä 2010 vuoden kestäneen tarkastuskierroksen joukko-osastoissa, esikunnissa ja laitoksissa. On ollut hyvä havaita, kuinka motivoitunutta puolustusvoimien palkattu henkilöstö ja asevelvolliset ovat tehtävissään. Erityisen tunnustuksen haluan antaa siviilihenkilöstölle, joka monissa toimipisteissä edustaa jatkuvuutta sotilaiden tehtävien vaihtuessa muutaman vuoden välein. Toivon, että vaikka tulevan uudistuksen sisältö ei vielä olekaan täsmentynyt, kaikkialla puolustusvoimissa voitaisiin keskittyä jokapäiväisiin töihin yhtä tarmokkaasti kuin tähänkin asti. Joitakin puolustusvoimauudistuksen lähtökohtia on jo nyt asetettu. Puolustusperiaatteena on tulevaisuudes-

6 5 Muutos lähtee meistä jokaisesta itsestämme. sakin alueellinen puolustus. Yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen ikäluokan koulutus ovat lähtökohtia. Rakenteita on uudistettava. Jos pelkästään ohentaisimme nykyisiä organisaatioita, syntyy riski että henkilöstön työkuormitus vain kasvaa entisestään. Siksi on myös uusittava toimintatapoja ja jaettava tehtäviä eri tasoilla uudelleen. Siten pyritään muun muassa henkilöstön työmäärän tasaisempaan jakoon. Valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteella asetettu asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittänyt työryhmä teki erinomaista työtä. Tulokset on esitetty syksyllä 2010 valmistuneessa raportissa. Puolustusvoimat selvittää perusteellisesti työryhmän suositusten toteuttamismahdollisuudet. Asevelvollisuudella on edelleen kansalaisten vahva tuki, vaikka mielipidetutkimusten tuloksissa onkin ollut jonkin verran vaihtelua. Tarvitsemme yksituumaisuutta. Puolustusvoimauudistuksen tärkeinä rakennusaineina ovat henkilöstön muutosvalmius, uudistumiskyky ja yhteistyökyky. Ne ovat puolustusvoimissa vahvoja, ja niiden pohjalle voimme rakentaa tulevaisuutta. Puolustusvoimain komentaja Kenraali Ari Puheloinen

7 6 Enemmän yhdessä Puolustusvoimille säädettiin kolme päätehtävää; Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kuten tiedetään, Suomen sotilaallinen puolustus perustuu kokonaismaanpuolustukseen. Se, että yhteiskunnan voimavaroja voidaan tarvittaessa laajastikin osoittaa puolustustehtävään, merkitsee puolustusvoimille huomattavaa yhteistoimintatarvetta. Varautuminen vaikeimpiin tilanteisiin on tehtävä helpompina aikoina. Kansallisen puolustuksen valmisteluissa yhteistoiminnan on oltava jokapäiväistä. Kaksi muuta päätehtävää ovat perusluonteeltaan yhteistoimintalähtöisiä. Tiiviin yhteistoiminnan tarve on puolustusvoimien tuloksellisuuden keskeinen ehto. Tämä on näkynyt yhä vahvemmin puolustusvoimien ulkoisessa toiminnassa. Sisäisesti yhteistyötä on pidetty itsestään selvyytenä jo pitkään. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet ohjaavat puolustusvoimia yhä tiivistämään yhteistyönmuotoja, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Puolustusvoimissa uskotaan vahvasti siihen, että tekemällä enemmän yhdessä, saamme myös yhdessä enemmän aikaiseksi. Ei muualla kuin Suomessa Puolustusvoimia voidaan kuvata monella tavalla. Tässä kirjoituksessa yhteistoimintaa tarkastellaan maalla, merellä ja ilmassa sekä johtamisen, logistiikan ja koulutuksen näkökulmista. Kaikissa näkökulmissa vuosi 2010 oli hyvä. Haasteellinen, mutta opettavainen ja palkitseva. Maavoimien yhteistoimintavuosi käynnistyi Rajavartiolaitoksen kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen allekirjoittamisella. Koska rajajoukot tai niiden osia voidaan poikkeusoloissa liittää puolustusvoimiin, on yhdessä suunnittelu, kehittäminen ja toimeenpanon harjoittelu tärkeää. Yhteistoiminta Rajavartiolaitoksen kanssa on malliesimerkki siitä, miten kitkatta haasteellisiksikin kuvatut hallintorajat voidaan ylittää. Erinomainen esimerkki yhteistoimintaharjoituksesta toimeenpantiin Itä-Suomen sotilasläänissä lokakuussa Puolustusvoimien ohella harjoitukseen osallistuivat aluehallintovirasto, poliisilaitos, pelastuslaitoksia, hätäkeskus, yliopistollinen sairaala, kaupunki, ammatti- ja aikuisopisto, alueellinen Punainen Risti ja Finavia. Tämän kaltaisen monitoimijajoukon kokoavaa harjoitusta ei järjestetä missään muualla kuin Suomessa. Reserviläisissä aihetta ylpeyteen Merivoimat joutui vuonna 2010 laajentamaan yhteistoimintakykynsä äärimmilleen. Pitkään hyvillä tuloksilla järjestetty merellisten toimijoiden yhteistyö sopeutettiin merenkulun uudelleen organisointiin Liikennevirastoon ja Liikenteen turvallisuusvirastoon Trafi. Myös meritilannetietojen kansainvälisessä vaihdossa on saavutettu merkittävä edistysaskel. Itämeren alueen yhteistyörakenne SUCBAS on saavuttanut teknisen valmiuden vaihtaa koko tilannekuvaa yksittäisten tilannetietojen asemesta. Toiminta käynnistynee ensi vuonna sopimusjärjestelyjen valmistuttua. Merivoimat on johtanut myös vastaavaa Euroopan unionin MARSUR-hanketta siten, että mallijärjestelmä alkaa olla esittelyvalmis. Merivoimien osallistuminen Euroopan unionin Pohjoismaisen taisteluosaston rakentamiseen ja kouluttamiseen on edellyttänyt kokemusten saamista maavoimilta sekä operaatioista että valmiusjärjestelyistä. Hyvissä ajoin aloitettu työ on ollut muun muassa rekrytointimielessä onnistunut. Reservistä koottu henkilöstö on korkeatasoista ja motivoitunutta. Suomi voikin asettaa merivoimien reserviläisen muunmaalaisen kokeneen ammattisotilaan rinnalle, eikä osaamisessa tai asenteessa ole suomalaisilla aihetta muuhun kuin ylpeyteen. Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Markku Koli

8 Merivoimien uusi toiminta-alue, kansainvälinen kriisinhallinta, sisältää sekin merkittäviä yhteistoimintanäkökulmia. Merivoimien johtaman Northern Coast harjoituksen keskeisimpiä kokemuksia oli monikansallisen johtamisjärjestelmän testaaminen. Yhteensopivuuden rakentaminen edellyttää pitkälle vietyjä sopimusjärjestelyjä ja runsaasti harjoittelua. Myös Euroopan unionin merellisessä operaatio Atalantassa kansainvälisten johtamismenetelmien jatkuva toimintavarmuus on jatkuvia ponnisteluja vaativa alue. Turvallisuutta ja kustannus tehokkuutta yhteistoimintaverkoissa Yhteistoiminta johtamisjärjestelmiin liittyen on lisääntynyt viime vuosina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä onkin tarpeen, jotta yhä monimutkaisemmiksi muodostuvat ja yhteensopivuusratkaisuja edellyttävät kokonaisuudet pysyvät hallinnassa. Kaupalliset toteutukset, kansainvälinen yhteensopivuusnormisto sekä riittävän monipuoliset järjestelmätestaukset ovat välttämättömiä. Kansallinen turvallisuusverkkohanke TUVE on edennyt suunnittelusta toteutukseen. Vaikka työtä on vielä tehtävänä, tulee turvallinen verkkoinfrastruktuuri varmistamaan sen, että valtakunnan turvallisuustoimijoiden yhteistoimintaa ei voida lamauttaa kuluneena vuonna huomattavasti yleistyneillä palvelunestohyökkäyksillä. Myös fyysiseen turvallisuuteen sekä jatkuvuuden takaamiseen on kiinnitetty huomiota, äärimmäisten luonnonilmiöiden opetukset huomioon ottaen. Kansainväliset yhteistyömuodot yhteensopivuuden rakentamiseksi ovat vakiintuneet. Yhteistyöstä saatujen oppien pohjalta on käynnistetty Puolustusvoimien johtamisen kehittämiskeskuksen toiminta Riihimäellä. Jatkossa sekä kansalliset että kansainväliset yhteensopivuustestaukset tullaan toteuttamaan pääosin verkon välityksellä, mikä parantaa kustannustehokkuutta. Kun tällaiset järjestelyt ovat käytössä, tulee sisäinen yhteensopivuus jatkossa olemaan puolustusvoimien kaiken tietoteknisen kehittämisen lähtökohta. Asevelvollisten verkottuminen käyntiin Luonnonilmiöt ovat sävyttäneet myös ilmavoimien yhteistoimintaa. Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttaman tuhkapilven yhteiskunnalliset vaikutukset olivat huomattavia. Niiden alle jäivät pienehköt, mutta tärkeät yhteistyötapaukset. Hornet-hävittäjäkoneen moottorista otetut kuvat saavuttivat laajalti kansainvälistä huomiota ainoalaatuisuudellaan jo poikkeustapahtuman alkupäivinä. Ilmanäytteidenotto ja henkeä pelastava sairaankuljetus täydensivät tuhkapilven aikaista yhteistyötä. Myös myöhemmin myrskytuhojen jälkien ilmakuvauksilla voitiin tukea muiden viranomaisten johtamis- ja suunnittelutyötä vakavien seurannaisvaikutusten hoitamisessa. Ehkä laajimmin kansalaisia koskettavaksi yhteistoiminta-alueeksi nousi hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan johtaman työryhmän laatima selvitys suomalaisesta asevelvollisuudesta. Pelkästään työryhmän tapaamis- ja vuorovaikutusfoorumien laajuus oli vaikuttava ja yhdelle asialle ennennäkemätön. Asevelvollisuuden kansallinen merkitys sai vahvan tuen ja erinomaisia evästyksiä. Uusia mahdollisuuksia tarjoavana näkökulmana korostui vuorovaikutuksen lisääminen asevelvollisuusajan kaikissa vaiheissa, kutsuntoja edeltävästä Suomessa kansallinen ajasta asevelvollisuusajan päättymiseen. Asevelvollisten yksilöl- puolustus on koko maan ja kaikkien kansalaisten asiaa. listen mahdollisuuksien ja tarpeiden yhteensovittaminen puolustusvoimien vastaavien kanssa tullee vastaisuudessa tuottamaan merkittäviä hyötyjä molemmille tahoille. Myös muu koulutus on verkottunut. Maanpuolustuskorkeakoulu on vakiinnuttanut yhteiset esikuntaharjoitukset, opettajavaihdot, vierailevat professuurit sekä yhteiset tohtoriohjelmat. Aalto-yliopiston kanssa on käynnistetty vuoropuhelu kansallisen johtamiskoulutuksen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Sosiaalinen media auki Logistiikassa puolustusvoimien kunnossapitokumppanuus on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset tavoitteet, osin jopa ne ylittänyt. Ruokahuollon uusista yhteistoimintajärjestelyistä on tehty päätös. Uusi yhtiö aloittanee toimintansa vuoden 2012 alussa. Kunnossapidon kumppanuudesta saadut kokemukset ovat hyödyntäneet merkittävästi suunnittelua, ja tälläkin kohden mahdollisuudet tavoiteltuihin tuloksiin ovat hyvät. Logistiikan kansainvälisellä kentällä on vakiinnutettu yhteistoiminta sekä monikansallisen helikopterihankkeita koordinoivan NAHEMAn että varaosahankintoja tukevan NAMSAn kanssa. Vuonna 2010 puolustusvoimat teki uuden avauksen myös sosiaalisessa mediassa. Puolustusvoimien You Tube -sivusto, sosiaalisen median strategiatyö sekä kokeilut Twitterin parissa avaavat väylää uuden median laajemmalle käyttöönotolle puolustusvoimissa. Suomessa kansallinen puolustus on koko maan ja kaikkien kansalaisten asiaa. Uusien kommunikaatiokeinojen tuottama avoimuus, vuorovaikutteisuus sekä kokemusten, näkemysten ja tietojen kokoaminen ovat jatkossa merkittävää lisäarvopotentiaalia sisältäviä alueita. Työilmapiirikyselyn tulokset (indeksi 1 5) Me-henki Tiedottaminen Jaksaminen Motivaatio Johtaminen Puolustusvoimien työilmapiirin erityisiä vahvuusalueita ovat pienryhmien me-henki, tyytyväisyys omiin työtehtäviin ja tyytyväisyys lähiesimiehen toimintaan. 7

9 8 Pohjoismaista yhteisvoimaa Pohjoismaiden puolustusministerit kirjoittivat uuden yhteistyösopimuksen. Lopputuloksena saatiin vauhdilla tiivistynyttä pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Pohjoismainen puolustusyhteistyö sai tervetullutta virtaa pohjoismaisten puolustusministereiden allekirjoitettua NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation)-yhteistyösopimuksen, joka astui voimaan vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2010 aikana uusittiin pohjoismaiset sotilastason yhteistoimintarakenteet NORDEFCO-kokonaisuudeksi ja lakkautettiin vanhat yhteistyömuodot. NORDEFCO-toiminta on Pohjoismaiden asevoimien välistä kokonaisvaltaista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on vahvistaa osallistujamaiden kansallista puolustusta yhteispohjoismaisten kustannustehokkaiden ratkaisujen kautta. Puolustusalan pohjoismainen yhteistyö vahvistaa puolustusvoimien kansainvälistä verkottumista. Suomen osalta yhteistyön tavoitteita tarkennettiin siten, että yhteistyön on tuettava myös puolustusvoimien toimintojen kehittämistä. Sotilastason ylin toimielin on pohjoismainen koordinaatiokomitea MCC (Military Coordination Committee). Sen työtä tukee koordinaatioesikunta, joka toimii eri pohjoismaiden pääesikunnissa hajaryhmityksessä. Pohjoismaiden välillä toteutettiin upseerivaihto vuoden 2010 aikana. Tärkeimpiä yhteistoiminta-alueita olivat, ja ovat edelleen, strateginen kehittäminen, suorituskyvyt, henkilöstö ja koulutus, harjoitustoiminta sekä operaatiot. Kukin yhteistoiminta-alue keskittyy oman toimialansa hankkeiden syventämiseen. Harjoitustoiminta vilkastui Toiminnallinen panostus viime vuoden aikana oli Pohjoismaiden rajat ylittävässä harjoitustoiminnassa. Ilmavoimat harjoitteli yhteistoimintaa Pohjois-Kalotin alueella sekä Ruotsin että Norjan ilmavoimien kanssa toistuvasti. Merivoimat järjesti kesällä suurimman koskaan Suomessa järjestetyn laivastoharjoituksen: Northern Coastin Itämerellä. Harjoitukseen osallistui seitsemänkymmentä alusta kolmestatoista eri maasta. Maavoimat puoles- Näkökulma Mitä tämä antoi minulle? Olen 26-vuotias, kotoisin Tammisaaresta ja taustani puolustusvoimissa ennen NBG:tä (pohjoismainen taisteluosasto) koostuu vuoden sopimussotilaspalveluksesta sekä kahdesta vuoden mittaisesta palveluksesta Kosovossa KFOR-operaatiossa. Syyt, joiden takia alun perin lähdin kriisinhallintatehtäviin, olivat kiinnostus maanpuolustustehtäviin, raha sekä halu nähdä maailma ja mahdollisuus edes jollain pienellä tavalla vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Vaikka olen aiemmin ollut kaksi kertaa kriisinhallintatehtävissä, voin todeta että tämä on täysin uudenlainen kokemus. Taisteluosastokonsepti eroaa täysin jo olemassa olevista operaatioista siinä, että joka paikkaan kun menee, pitää olla valmis toimimaan sen alueen tarpeiden mukaan. Sillä ei ole väliä, onko alueella humanitaarinen, aseellinen, tai jokin muu kriisi. Joukon huolto-osaston toimistoaliupseerin tehtävässä toimin ensisijaisesti materiaalikirjanpitäjän parina ja sijaisena, mutta tämän lisäksi myös vääpelinä. Asia mikä täällä on, kuten edellisissäkin tehtävissä, korostunut on seuraava: Vaikka me kaikki olemme täysin erilaisia ihmisiä, täysin erilaisilla taustoilla, on meidän aina yritettävä tulla toimeen toistemme kanssa. Siitä huolimatta, vaikka olisi lopen kyllästynyt toisen naamaan. Tosiasia kuitenkin on se, että jokaisen sotilaan ammattitaitoa tarvitaan jotta kokonaiskuva pysyy kasassa. Tämä on NBG:n vahvuus siitä löytyy sekä ammattitaitoa että monipuolista porukkaa. Lopuksi voin vain todeta, että vaikka joskus tuntuukin raskaalta, niin jos NBG-vuosi jatkuu samalla tavalla kuin se on alkanut, muistot ovat todennäköisesti vain hyviä. Siksi onkin hyvä muistuttaa Euroopan unionin motosta taistelujoukon hengessä In varietate concordia (Moninaisuudessaan yhtenäinen). Ylikersantti Mikael Bäckman, Toimistoaliupseeri

10 9 Pohjoismaista yhteistyötä harjoiteltiin muun muassa Northern Coasts -harjoituksessa. taan osallistui 300 sotilaan vahvuisella osastolla Cold Response -harjoitukseen Pohjois-Norjassa. Käytettyjen resurssien näkökulmasta NORDEFCO-toiminnan painopiste oli pohjoismaisen EU- taisteluosaston (NBG) muodostamisessa vuoden 2011 valmiusvuoroa varten. Taisteluosastoon asetettu yksikkö, kansainvälinen rannikkojääkärikomppania (ATU), on joukko, jolle on suunniteltu myös kotimaan tehtäviä poikkeusolojen ajalle. Näin NBG-projektiin kohdennetut resurssit tukevat myös kotimaan puolustuksen kehittämistä. Taisteluosaston esikunnan monikansallinen runko perustettiin Enköpingiin Ruotsiin syyskuussa 2009, jonka jälkeen sitä harjoitutettiin aktiivisesti. Itse taisteluosaston sotilaat rekrytoitiin kevään 2010 aikana ja he astuivat palvelukseen Tammisaaressa toukokuussa Koulutusjaksolla yksikköä harjoitutettiin ensin Suomessa ja loka marraskuussa Ruotsissa yhdessä taisteluosaston muiden osien kanssa. Koulutusvaihe huipentui Joint Action -harjoitukseen Etelä-Ruotsissa marraskuussa Puolustusliittoa ei rakenneta Osallistumalla EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittämi- Puolustusalan pohjoismainen yhteistyö vahvistaa seen ja ylläpitoon Puolustusvoimat osallistuu EU:n turvallisuusyhteistyön vahvistamiseen välistä verkottumista. puolustusvoimien kansain- ja kansainvälisen yhteisvastuun kantoon. NORDEFCO-yhteistyön kautta vahvistetaan puolustusvoimien verkottumista ja tuetaan Puolustusvoimien kehittämistä. On huomattava, että vahvasta verkottumisesta huolimatta NORDEFCOn kautta ei rakenneta puolustusliittoa. Jokaisen maan tulee jatkossakin itse vastata alueensa puolustuksesta.

11 10 Asevelvollisuus on osa kaikkien suomalaisten elämää

12 Asevelvollisuudesta muistetaan usein vain varusmiespalvelus ja satunnaiset kertausharjoitukset. Asevelvollisuus tuottaa kuitenkin myös paljon muuta suomalaisten arkeen. 11 Asevelvollisuus on kustannustehokas keino Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi. Sen keskeinen tehtävä on sodan ajan joukkojen tuottaminen, joilla varmistetaan sekä kriisien ennaltaehkäiseminen että torjuminen. Päätavoitteenamme on ennaltaehkäistä kriisien leviäminen Suomeen. Jos tässä epäonnistutaan, puolustusjärjestelmä kykenee torjumaan Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen viime kädessä koko yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Syksyllä 2010 julkaistun Risto Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän laaja-alaisen selvityksen selkeä johtopäätös oli, että asevelvollisuus on Suomelle ainoa realistinen vaihtoehto riittävän puolustuskyvyn tuottamiseksi nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Asevelvollisuudella on Suomessa pitkät perinteet ja jokaisella on siitä oma mielipiteensä. Vuosittain yli varusmiestä suorittaa varusmiespalveluksen ja vielä useampi osallistuu vuosittain kertausharjoitukseen. Asevelvollisuus on konkreettisesti osa kaikkien suomalaisten elämää. Näkökulma Nuoren sotilaan kiirastuli Astuessani palvelukseen tammikuussa 2010 olin, kuten moni muukin palvelustoverini, juuri lukion käynyt, 19-vuotias nuori mies joka ei oikein tiennyt mitä odottaa tulevalta koettelemukselta. Kylmin talvi kuuteenkymmeneen vuoteen ja serkkuni (reservin tiedustelukersantti) kertomat tarinat omilta inttiajoiltaan jännittivät. Kantaessani vauhtisäkkiä jäisin sormin muistan miettineeni mihinköhän sitä nyt on tullut sotkeuduttua. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä niin kuin alikersantit meille toitottivat ei tää oo mitään rakettitiedettä. Fyysinenkään hajotus ei ollut niin paha, kun oli tajunnut pitää itsensä kunnossa ennen intin alkua. Oikeastaan eniten minua vaivannut asia, niin palvelukseni alussa kuin nytkin, oli parrastani luopuminen ja sen jatkuva ajaminen. Onneksi melkein kaikkeen kuitenkin tottuu, parrattomuuteenkin. Osaaminen pitää hyödyntää Yhteiskunnan kannalta merkittävää on se, että puolustusvoimat kykenee hyödyntämään asevelvollisen siviilissä hankkiman Asevelvollisuudella on Suomessa pitkät perinteet osaamisen ja toisaalta yhteiskunta hyötyy varusmiespalveluksessa hankitusta osaamisesta. Tä- oma mielipiteensä. ja jokaisella on siitä tä osaamista voidaan käyttää jo normaalioloissa muiden viranomaisten tukemiseen. Asevelvollisuus tuottaa myös laajan rekrytointipohjan ja osaavan henkilöstön kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Asevelvollisuus tuottaa puolustuskyvyn lisäksi monia myönteistä yhteiskunnallisia sivutuotteita. Näitä ovat muun muassa kansanterveydelliset vaikutukset, jotka kohdistuvat lähinnä fyysiseen kuntoon, ylipainon hal- Selvät suunnitelmat Jo armeijan alkuvaiheessa, minulla oli selkeät tavoitteet palvelusuraani koskien: ensin sotilaspoliisiksi toiseen Jääkärikomppaniaan, sitten aliupseerikouluun sotilaspoliisilinjalle, sieltä mahdollisesti Reserviupseerikouluun. Pääsin alokkaaksi haluamaani komppaniaan. Peruskoulutuskauteni meni sen verran hyvin, että pääsin vielä aliupseerikouluunkin, kaiken lisäksi vielä oikealle linjalle. Aliupseerikoulun aikana suunnitelmani tarkentuivat ja tiesin haluavani ryhmänjohtajaksi peruskoulutuskauden yksikkööni. Minua onnisti ja pääsin sinne minne halusinkin. Oman saapumiserän varusmiesten johtaminen oli haasteellista, mutta myös mielenkiintoisempaa palvelusta kuin kenties uusien alokkaiden eli köpöjen kouluttaminen. Toisessa Jääkärikomppaniassa tämä valkeni muun muassa monipuolisten leirien, erinäisten käytännön sotilaspoliisiharjoitusten ja mielenkiintoisten koulutusten, kuten köysilaskeutumisen kautta. Johtajakauteni toisessa Jääkärikomppaniassa oli ehdottomasti varusmiespalvelukseni parasta aikaa. Itselleni sopi hyvin se, ettei perusasioita tarvinnut käydä satoja kertoja läpi, vaan päästiin niin sanotusti suoraan asiaan eli sotilaspoliisiryhmän johtamiseen mitä erilaisimmissa tilanteissa. Mitä jäi rinkkaan? Mielestäni varusmiespalveluksesta on ollut minulle paljon hyötyä. Opin jo peruskaudella konkreettisesti yhteistyön merkityksen. Puolijoukkuetelttoja kasaillessani huomasin, että ilman saumatonta yhteistyötä ja hyvää henkeä mistään ei tahdo tulla mitään. Saamani johtajakoulutus on antanut minulle johtamiseen liittyviä arvokkaita kokemuksia, joita ihmiset eivät normaalisti saa näin nuorella iällä. Myös ainutlaatuisesta sotilaspoliisikoulutuksesta uskon hyötyväni vielä tulevaisuudessa. Varsinkin kun itselläni on tarkoituksena hakea Poliisiammattikorkeakouluun. Kävin myös intin aikana rykmentin tarjoaman kurssin, joka antoi minulle kortin ja valtuudet toimia järjestyksenvalvojana siviilissä. Kokonaisuutena varusmiespalvelus on opettanut minua tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Suomen puolustusvoimat on todellakin läpileikkaus ikäluokastani, niin hyvässä kuin pahassa. Enimmäkseen kuitenkin ehdottomasti hyvässä. Alikersantti Oskari Anttonen Varusmiesaikainen kuljettajakoulutus on monelle tie tulevaan ammattiin.

13 12 lintaan sekä sairauksien ehkäisyyn. Asevelvollisuus luo nuorille yhteistä arvo- ja kokemuspohjaa ja lisää maanpuolustustahtoa. Yleinen asevelvollisuus ehkäisee nuorien syrjäytymistä ja tukee maahanmuuttajien kotouttamista. Jo yksi pelastettu syrjäytymisvaarassa oleva nuori tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoonan euron säästöt yksilön omasta hyödystä puhumattakaan. Yksilön kannalta varusmiespalveluksen aikana opittavat hyödylliset taidot ja palveluksesta saatavat kokemukset ovat merkittäviä. Viime vuonna suurin osa Suomen raskaan liikenteen kuljettajista sai ajokorttinsa varusmiespalveluksessaan. Varusmiespalveluksen aikana annettava ensiapukoulutus tekee puolustusvoimista toiseksi suurimman ensiapukouluttajan heti SPR:n jälkeen. Yksilölle hyödyllisiä ovat myös monet muut taidot, kuten johtamistaito, vuorovaikutustaidot ja ryhmässä toiminen. Asevelvollisuus on yhteiskunnan näkökulmasta Suomen puolustuskyvyn tuottamisen perusedellytys. Yksilön näkökulmasta se on kasvattava ja hyödyllinen kokemus, josta mahdollisimman monen suomalaisen miehen ja vapaaehtoisen naisen toivoisi pääsevän myös tulevaisuudessa nauttimaan. Näkökulma Verkkopuolustusta reservissä ja siviilissä Suomen asevelvollisuusjärjestelmä kykenee ainutlaatuisella tavalla hyödyntämään suomalaisen kansan osaamisen. Omien alueidensa asiantuntijat tuovat erikoisosaamisensa yhteiskunnan käyttöön reserviläisjärjestelmän ansiosta. Jotta tämä toimisi, on erityisen tärkeää, että miehet ja naiset sijoitetaan kykyjensä mukaisiin tehtäviin. Palvelin aikoinani varusmiehenä Viestirykmentissä Riihimäellä. Sen jälkeen olen työskennellyt koko ikäni tietoverkkojen turvallisuuden ja verkkorikollisuuden torjunnan parissa. On siis luonnollista, että teen alaani liittyviä tehtäviä myös reservissä. Suomalainen järjestelmä on usein yllätys ulkomaisille kollegoilleni. Yleensä kuittaan asian sanomalla: "When I go back to the army, they don't give me a gun. They give me a keyboard", ja keskustelu jää siihen. Vaikka näen työtehtävissäni monenlaisia asioita, eräät mielenkiintoisimmista sessioistani olen nähnyt kertausharjoituksissa. Harvassa organisaatiossa on mahdollisuutta päästä testaamaan verkkoturvallisuutta niin laajasti kuin puolustusvoimissa. Työni puolesta olen paljon tekemisissä monien muiden maiden puolustusvoimien kanssa, ja joskus vieraiden tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Tämä johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin. Muistan tapauksen, jossa sain kutsun tulla pitämään esityksen Yhdysvaltojen Fort Meadessa, NSAn (Kansallinen turvallisuusvirasto) päämajassa. Tämä kuulosti ainutlaatuiselta tilaisuudelta, joten suostuin pyyntöön. Koska kyseessä oli vieraan valtion tiedusteluelin, tiedotin reservin esimiestäni asiasta etukäteen. Hän kiitti minua tiedosta ja lupasi etsiä henkilön, joka olisi käynyt NSAssa aiemmin, jotta hän voisi antaa taustatietoja vierailuani varten. Lopulta hän palasi asiaan sanoen: "Ei löydy pirulauta ketään joka olisi käynyt siellä ikinä. Niinpä teimme toisin päin ja minä kävin oman vierailuni jälkeen antamassa taustatietoja tulevia vierailuja varten. Toinen mielenkiintoinen tapaus tapahtui NATOn verkkosodankäynnin tutkimuskeskuksen vuotuisessa konferenssissa Tallinnassa. Seurasin oman puheenvuoroni jälkeen tutkija Charlie Millerin luentoa kyberhyökkäyksen tekemisestä Yhdysvaltoihin. Charlien esitys oli hyvin seikkaperäinen: minkälaisen organisaation hän rakentaisi, mikä olisi sen rakenne, vuosibudjetti, toimintatapa ja niin edelleen. Hänen perusteellinen esityksensä kattoi myös sen, miten hänen yksikkönsä pääsisi murtautumaan järjestelmiin jotka eivät olisi kiinni julkisissa verkoissa, tai miten hyökkäys jatkuisi kohdemaata kohtaan vaikka se kytkeytyisi irti internetistä. Luentojen jälkeen eräs lehtimies tuli haastattelemaan minua ja Charlieta. Hän pyysi molempia esittämään kysymyksen toisillemme, ja Charlie kysyi minulta, miten suojaisin maata hänen esittämältään hyökkäykseltä. Mietin vastausta pitkään, koska hänen hyökkäysmalliaan vastaan ei ollut mitään yksinkertaista ratkaisua. Lopulta totesin, että koska hyökkäys on niin monimutkainen, paras puolustustapa olisi paikallistaa operaation johto ja eliminoida se. Eli siis salamurhata Charlie. En usko että tämä oli se vastaus jota hän odotti Vuosien varrella verkkouhat ovat muuttuneet moneen kertaan, ja nykyaikainen yhteiskunta on yhä riippuvaisempi tietojärjestelmistä ja tietoverkoista. Siksi on tärkeää, että puolustusvoimat pysyy ajan tasalla ja hyödyntää reservin osaamista mahdollisimman paljon. Hain aikoinaan varusmiespalvelukseni jälkeen Maanpuolustuskorkeakouluun. En päässyt sisään. Olen aina joskus miettinyt millaisissa tehtävissä palvelisin nykyään, jos sotilasura olisi aikanaan kutsunut mukaansa. Mutta vaikka kadettikoulun ovet eivät auenneetkaan, reserviläisjärjestelmämme ansiosta taitoni ovat isänmaan käytettävissä jos niitä joskus satuttaisiin tarvitsemaan. Reservin yliluutnantti Mikko Hyppönen, tutkimusjohtaja, F-Secure Oyj

14 yhteiskunnallinen Näkökulma 13 Varuskunta tarvitsee kuntaa ja kuntalaisia Säkylässä sijaitseva Porin Prikaati on yksi maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä. Varusmiespalvelukseen Porin Prikaatiin astui vuonna 2010 noin 2350 alokasta. Heistä runsaalle 200:lle koulutetaan myös valmiudet vaativiin kriisinhallintatehtäviin kansainvälisessä valmiusjoukkokoulutuksessa. Varusmiehen ja yhteiskunnan näkökulmasta varusmieskoulutus tuottaa muutakin kuin pelkästään osaavaa reserviä. Konkreettisia esimerkkejä ovat johtaja- ja kuljettajakoulutus. Porin Prikaatissa vuonna 2010 palvelleista varusmiehistä johtajakoulutukseen valittiin 785 ja ammattipätevyystutkinnon kuljettajakoulutuksen kautta suoritti 494 varusmiestä. Pidemmästä kahdentoista kuukauden palvelusajasta huolimatta halukkuutta koulutukseen on riittävästi. Varusmiesaikana opitaan myös toimimaan osana ryhmää. Sitä kautta lisääntyvät sosiaaliset taidot ja ymmärrys yhteisten pelisääntöjen merkityksestä. Sodan ajan tehtäviin valmentava koulutus toteutetaan pääsääntöisesti varuskunnan perusyksiköiden suunnittelemana ja toteuttamana. Pääosa muusta prikaatista tukee tätä tärkeintä rauhan ajan toimintaa. Koulutus toteutetaan motivoivana ja nousujohtoisena edeten pienistä palasista kohti suurempia kokonaisuuksia. Nykynuorten korkeaan vaatimustasoon koulutustapahtumista vastataan esimerkiksi entistä paremmalla koulutustapahtumien suunnittelulla ja erilaisilla simulaattorijärjestelmillä. Suurimmat haasteet ovat pienryhmäkoulutuksen edellyttämän kouluttajahenkilöstön ja koulutusta elävöittävän harjoitusmateriaalin riittävyys Varuskunta tarvitsee toimintansa tueksi varauksettomat ja toimivat yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan. Porin Prikaati tuntee aidosti olevansa kiinteä osa niin Säkylää kuin sitä ympäröivää maakuntaa. Asioita valmistellaan aidosti yhdessä, ja kumpikin osapuoli kuuntelee toistensa näkemyksiä ja huomioi ne toiminnassaan. Tämä on osaltaan mahdollistanut nykyisten hyvien harjoitusolosuhteiden rakentumisen. Kuntalaiset ovat myös innolla mukana jokakeväisessä kriisinhallintaharjoituksessa torin ympäristössä ja lukuisia liikuntapaikkoja sekä -tapahtumia hoidetaan yhteisillä ponnistuksilla kunnan ja kuntalaisten kanssa. eversti eero pyötsiä, porin prikaati Näkökulma Vanhempi taistelija palveluksessa Elämänmuutokseen ei voi varmaan koskaan valmistautua tarpeeksi, varsinkin jos siitä tietää etukäteen. Teknologia-alan yrittäjänä olin lykännyt varusmiespalvelustani aina 28-ikävuoteen asti. Vuodesta toiseen tuntui, ettei yritys työntekijöineen välttämättä pärjäisi ilman läsnäoloani. Viimeisen puolen vuoden ajan olin keskittynyt myyntiin ja asiakastoimituksiin täysillä ja saanutkin ennätystuloksen aikaiseksi. Vitsailin toisinaan huolestuneille kollegoilleni, että intissä olisi sitten viimeistään aikaa nukkua. Edessä olisi vähintään kuusi kuukautta kestävä elämysmatka heinäkuusta 2010 alkaen. Olen toiminut yrittäjä 16-vuotiaasta lähtien konsultoiden valtionhallintoa, julkista sektoria ja merkittäviä yrityksiä. Nyt olisin ensimmäistä kertaa astumassa kokonaan toisen palvelukseen. Ja tämä toinen ei olisi kukaan muu kuin rakas oma isänmaa. Bussi numero 86 kohti Santahaminaa. Tämä reitti tulisi vielä moneen kertaan tutuksi. Tulevat palvelustoverit tuijottivat kukin yksin hiljaa ulos ikkunasta. Ikää oli silmämääräisesti noin vuotta. Pohdin, miten erilaista tämä olisi, jos olisin itse astunut palvelukseen heti lukion jälkeen. Kuljin palvelukseenastumispäivänä liukuhihnaa pitkin rastilta toiselle, kunnes tapasin peruskoulutuskauden tulevat tupakaverini. Jälkeenpäin ajatellen olin onnekas päätyessäni juuri heidän kanssaan samaan tupaan. Siitä huolimatta, että kaverit olivat eri taustaisia ja eri puolilta kaupunkia, ryhmähenkemme oli loistava ja keskustelut syvällisiä ja mielenkiintoisia. Opin heiltä paljon nykynuorten ajattelutavoista ja trendeistä. He oppivat minulta kokemuksen mukanaan tuomia ajatuksia esimerkiksi yrittäjyydestä, elämässä menestymisen periaatteista ja oppimisesta. He ehdottivat minulle usein aiheita, joista halusivat tietää lisää. Avasin ajatuksiani iltavahvuuslaskentojen yhteydessä ennen nukkumaanmenoa. Henkisesti mielenkiintoisimpia tapahtumia oli yhdenmukaistamisen kokemus. Oma tyyli pukeutumisesta, kävelytavasta ja puhetyylistä lähtien koulutettaisiin uuteen yhdenmukaiseen asuun. Syömään mentäisiin muodossa ja selkä suorassa. Paikalla seistäisiin asennossa. Tuolilla istuttaisiin ryhdikkäästi. Asu olisi tarkasti oikein ja yhdenmukainen. Sängyt olisivat aamulla samassa huolitellussa kunnossa. Nämä muutokset vaikuttivat olevan haasteellisia osalle murrosiän juuri ohittaneista, jotka olivat ehkä juuri vasta löytäneet oman yksilöllisen ilmaisukeinonsa. Ymmärsin pian tämän systematiikan ja tarkkuuden merkityksen sodan ajan kriisiorganisaation kannalta. Kun on kiire, ei ole aikaa miettiä kuka on missäkin ja keneltä puuttuu taas mikäkin varuste. Rutiinit luovat toiminnalle tukevan pohjan. Korpraali Teemu Arina, Kaartin JääkäRirykmentti

15 14 Johtamisjärjestelmien hankinta on pitkällinen prosessi Viime vuoden aikana puolustusvoimien johtamisen kehittämisessä edistyttiin merkittävästi sekä järjestelmien käyttöönotossa että monimutkaisten järjestelmien rakentamisessa. Tietojärjestelmien käyttöönotto näkyy tehokkuuden ja tuottavuuden kasvuna sekä kustannussäästöinä. Haasteelliseksi näiden saavuttamisen tekevät puolustusvoimiin kohdistuvat moninaiset vaatimukset kuten tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset, palvelutuotannon rationalisointitarpeet ja toimintojen voimakas keskittäminen. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan monivuotisilla kehittämishankkeilla, joista osia saatiin käyttöön vuonna Puolustusvoimien operatiivisen johtamisen kokonaisuus on ollut kehitystyön alla koko 2000-luvun. Tavoitteena on ollut rakentaa ajanmukainen Integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä, joka vastaa sekä verkostoavusteisen alueellisen puolustusjärjestelmän että rauhan ajan toiminnan asettamiin vaatimuksiin. Kehitystyö on etenemässä käyttöönottoon, jonka tavoitteena on järjestelmä, joka kyetään laajentamaan muutamassa vuorokaudessa koko maan kattavaksi taistelukestäväksi reserviläisten ylläpitämäksi kokonaisuudeksi. Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän uusi tekninen alusta otettiin tuotantokäyttöön kesällä Näin siirryttiin usean SAP-järjestelmän käytöstä yhden yhteisen, PVSAPin käyttöön. Kaikkien työntekijöiden työpöydille tulevien verkkotyökalujen käyttöönotto etenee vaiheittain. Tässä sisäänajovaiheessa haasteellisinta on vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen ja osaamisen kehittäminen. Vahvalla ohjauksella ja koulutuksella tästä haasteesta uskotaan selvittävän. Verkostoavusteisen alueellisen puolustusjärjestelmän kehittäminen on kompleksisten järjestelmien verkottamista toisiinsa siten, että ne kykenevät hyödyntämään toistensa palveluita ja tukeutumaan toisiinsa. Lisäksi näihin puolustusjärjestelmän ytimessä sijaitseviin järjestelmiin liittyy erityistä keskinäisriippuvuutta, mikä edellyttää erikoisosaamista ja ylläpitokykyä. Tämän kehityksen mahdollistamiseksi puolustusvoimat on määrittämässä koko puolustusjärjestelmälle yhteisen suorituskyvyn käsitemallia. Puolustusvoimien vaatimustenhallinnan ja hankeohjauksen toimintajärjestelmää täydennetään käsittämään laajojen kompleksisten kehittämisohjelmien välinen koordinointi. Tämä edellyttää arkkitehtuuriohjauksen uudistamista ja ulottamista koko puolustusjärjestelmään, yhteisten toiminnallisten konseptien laatimista sekä suorituskykypohjaisen toimintatavan ja sitä tukevan vaatimustenhallinnan kehittämistä. Kehityksen onnistuminen edellyttää myös uudenlaista osaamista niin hankkeiden johtamisessa kuin itse hankinnoissa. ICT-ala on ylivoimaisesti ongelmallisin hankintojen näkökulmasta! Puolustusvoimien näkökulmasta kehitystyössä onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista toimittajaverkoston hallintaa siten, että puolustusvoimien strategiset tavoitteet voidaan ulottaa organisaatiorajojen yli perinteisiä kaupallisia sopimuksia paremmin ja laajemmin. Kehittämisen lähtökohta-asetelma on siis perin haastava koska samaan aikaan sotilasjärjestelmien markkinat ovat kaventuneet merkittävästi. Palvelutoimittajat

16 kamppailevat alati pienentyvästä markkinasegmentistä ICT-alueella. Kehitystyö on osin pysähtynyt ja osin voimakkaasti keskittynyt. Myös tilaajan tarpeet ja vaatimukset ovat voimakkaasti muuttuneet viime vuosikymmenen aikana. Kriisinhallintaan keskittyneiden maiden johtamisjärjestelmien kehittämisen perusrakenteet ja vaatimukset painottuvat vastaamaan epäsymmetrisiin uhkiin, operaatioihin kotimaan ulkopuolella ja taisteluteknisen tason yhteensopivuusvaatimuksiin. Nämä vaatimukset ohjaavat sekä tekniikan kehitystä että tuotteistusta. Tämä on johtanut muun muassa siihen että kaupallisten tuotteiden (Commercial Off The Shelf, COTS) tuotteistuksen tekniset ja toiminnalliset kehityssuunnat ovat osin vastakkaiset kuin Suomen perinteiset kansallisen puolustuksen vaatimukset. Puolustusvoimien hankinnat jaetaan kahteen pääryhmään hankinnan kohteen mukaan. Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta ja euromääräisesti suurin ryhmä on puolustushankinnat, joita ovat nimenomaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut tavarat tai palvelut. Hankintojen lukumäärällä mitattuna suurin ryhmä on siviilihankinnat, joita ovat kaikki muut tavarat tai palvelut. ICT -hankintoja sisältyy molempiin ryhmiin. Euroopan Unioni on julkaissut kaksi merkittävää julkisia hankintoja sääntelevää direktiiviä, jotka vaikuttavat olennaisesti puolustusvoimien hankintatoimintaan. Näistä Euroopan unionin direktiiveistä Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan 2011 ja Julkisten hankintojen oikeussuojadirektiivi on jo saatettu voimaan lailla julkisista hankinnoista. Uusi hankintalainsäädäntö, joka on hyvin yksityiskohtainen ja monimutkainen, tulee lisäämään merkittävästi hankinta-asioiden valitusten määrää markkinaoikeudessa. Julkisten hankintojen oikeudenkäynnit markkinaoikeudessa ovat vuosi vuodelta lisääntyneet ja suuntaus on samanlainen koko julkishallinnossa eikä tilanteeseen ole nähtävissä muutoksia. Puolustusvoimille aiheutuu kustannuksia suoranaisesti oikeudenkäyntikulujen muodossa ja erityisesti tapauksissa, joissa tuomioistuin kieltää hankintayksikköä solmimasta hankintasopimusta oikeudenkäynnin aikana. Toimittaja, joka on voittanut tarjouskilpailun, saanee varautua siihen, ettei pääse toteuttamaan hankintasopimusta oikeudenkäynnin aikana, joka voi kestää kuukausista jopa pariin vuoteen. Liikemaailmasta otettujen rakenteiden ja tekniikoiden käyttöönotto ei ole eikä tule olemaan helppoa ilman että puolustusvoimissa muutetaan merkittävällä tavalla sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja. Muutos ei välttämättä nosta sotilaallista suorituskykyä ja tue päätehtävien toteuttamista, vaikka toiminnanohjaus tehostuisi. Puolustusvoimien on oltava asiakkaana paitsi säästäväinen myös osaava ja vaativa. Etenkin ICT-ekosysteemin peruslogiikkojen ja rakenteiden tuntemus ja niistä vedettävien johtopäätösten ja seurannaisvaikutusten arviointi on tullut yhä merkittävämmäksi. Uuden järjestelmän hankintakustannuksia merkittävämmäksi tekijäksi ovat nousseet lisenssikustannukset, järjestelmä- ja sovelluspäivitykset sekä ylläpitoon kuuluva kehittäminen sekä itse tuotannon aikainen ylläpito. Taitava asiakas osaa käyttää resurssinsa siten, että siitä hyötyy sekä oma että toimittajaverkoston arvoketju. Ulkoisten resurssien johtamisen (ohjaamisen) merkitys ja merkityksen ymmärtäminen ovat Uudesta teknologiasta välttämätöntä nykyisessä verkottuneessa maailmassa. Tai- saadaan kaikki irti vain tavalla hankinnan johtamisella vakiintuneita toimintatapoja varmistetaan ulkoisten resurssien johtaminen hyvällä toimit- muuttamalla ja osaamista parantamalla. tajaverkon ja markkina-alueen tuntemuksella, korkealla hankinnan osaamisella, hyvällä neuvottelutaidolla ja sopimusten laatimisen taidolla sekä transparentilla rehellisellä kommunikaatiolla. Ratkaisuna hankintatoiminnan monimutkaistumiseen ja oikeudellisen sääntelyn merkittävään lisääntymiseen on ollut ja on edelleen puolustusvoimien hankintaorganisaation ja hankintatoiminnan tehokas keskittäminen, ohjaaminen ja johtaminen. Hankintatoimintaa on keskitetty vähentämällä puolustushankintayksiköiden määrää ja lisäämällä hankintavastuuyksiköitä koordinoimaan hankintoja tuoteryhmittäin. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelun yhteydessä arvioidaan onko osaaminen noussut riittävästi. 15

17 16 Tuhka ja metsätuhot testasivat ilmavoimia Ilmavoimien viranomaisyhteistyössä keskeistä on se, että puolustushaaran suorituskykyjä ja resursseja tarjotaan aktiivisesti muiden viranomaisten ja suomalaisen yhteiskunnan käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Yhteistyötä myös harjoitellaan säännöllisesti. Virka-apu- ja muita tukitehtäväpyyntöjä esitetään ilmavoimille vuosittain noin sata. Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tehdään muiden muassa etsintä- ja pelastustoiminnassa, aluevalvontatehtävissä, lento-onnettomuustutkinnan avustamisessa, lentokuljetuksissa ja raivaustoiminnassa. Lisäksi ilmavoimat kokoaa ja varustaa virka-apuosastoja sekä avustaa sotilaspalokuntien kalustolla ja henkilöstöllä alueellisia pelastuslaitoksia. Useimmiten muut viranomaiset pyytävät ilmavoimilta avukseen virka-apuosastoja ja räjähderaivauksen asiantuntijoita, mutta vuoden 2010 poikkeukselliset luonnonilmiöt aiheuttivat tarvetta myös harvemmin kysyttyjen suorituskykyjen käyttämiselle. Tuhkakriisissä tutkittiin ja kuljetettiin Ensin suomalaisen viranomaisyhteistyön reagointikykyä testasi koko Eurooppaa koetellut tuhkakriisi. Huhtikuun 14. päivänä täydellä voimalla käynnistynyt Islannin Eyjafjallajökull-tulivuoren raju pur- Ilmavoimat kuvasi kaus nosti ilmatilan yläkerroksiin vulkaanista tuhkaa, jonka kahdeksalla lennolla yhteensä 950 ilmakuvaa, jotka kattoivat pelättiin uhkaavan lentoliikenteen turvallisuutta vahingoittamalla lentomoottoreita. yli neljän miljoonan hehtaarin laajuisen metsäalueen. Purkauksen vaikutukset näkyivät Suomessa jo seuraavana päivänä, kun vielä puhtaaksi oletetussa ilmatilassa harjoituslennolla olleiden Lapin Lennoston Hornet-hävittäjien ulkopinnoilla havaittiin tuhkaa. Ilmavoimat tutkitutti tuhkalle altistuneiden koneiden moottorit ja julkaisi kertymiä kartoittaneet fiberoskooppikuvat. Pian ilmavoimien edustajien asiantuntijalausunnot tuhkan vaikutuksista lentokalustoon levisivät kaikkialle maailmaan. Kun ennusteet osoittivat vulkaanisen tuhkan leviävän maamme ilmatilaan, pyydettiin ilmavoimilta välitöntä virka-apua ilman todellisten tuhkapitoisuuksien kartoittamiseen. Ilmavoimat käski kaksi Lentosotakoulun Hawksuihkuharjoituskonetta kriisiajan taisteluainetiedusteluun tarkoitetuilla ilmanäytteenottosäiliöillä varustettuina näytteenottopäivystykseen Pirkkalan tukikohtaan. Etelä-Suomen alueelle suuntautuneita näytteenottolentoja suoritettiin neljä ja niillä kerätyt hiukkaspitoisuustiedot analysoi Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Lentojen tavoitteena oli todentaa, että ennusteiden mukaan puhtaaksi arvioitu ilmatila oli todella vapaa tuhkasta. Kuvat tuhkapilven aiheuttamista vaurioista levisivät nopeasti tiedotusvälineissä ympäri maailman.

18 Tuotettu informaatio oli saatavilla jo ensimmäisen lentorajoituspäivän iltana lentoliikenteen säätelyä koskevan päätöksenteon tukena. Tieto auttoi myös Ilmatieteen laitosta tarkentamaan tuhkan leviämisennustemalleja. Tuhkakriisin aikana vallinneet siviili-ilmailun lentorajoitukset estivät yhteiskunnan normaaleja toimintoja monin tavoin. Ilmavoimat suoritti rajoitusten voimassaoloaikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pyynnöstä elinsiirtokuljetuksen Rovaniemeltä Helsinkiin. Normaalitilanteessa elinsiirtoryhmät liikkuvat joko reittilennoilla tai siviilioperaattorien tilauslennoilla. Kesämyrskyt toinen testi Toisen kerran vuonna 2010 ilmavoimat tuki laajemmin muita viranomaisia heinä elokuun vaihteen Asta- ja Veera-ukkosmyrskyjen aiheuttamien metsätuhojen kartoittamisessa. Maa- ja metsätalousministeriö pyysi elokuun alussa puolustusvoimilta apua myrskyvahinkojen arviointiin. Ilmavoimat tuki työtä Ilmasotakoulun suorittamilla valokuvauskartoituslennoilla. Ilmavoimat kuvasi elo syyskuussa kahdeksalla lennolla yhteensä 950 ilmakuvaa, jotka kattoivat jopa puunrungon tarkkuudella yhteensä yli neljän miljoonan hehtaarin laajuisen metsäalueen viidessä maakunnassa. Aineisto toimitettiin maa- ja metsätalousministeriölle sekä alueellisille metsäkeskuksille, jotka hyödyntävät sitä muun muassa myrskytuhojen laajuuden ja painopistealueiden selvittämisessä sekä jatkotoimien suunnittelussa. Hawk-kaluston ilmanäytteenottokyky sekä mahdollisuus kuvata Learjet-kalustolla laajoja maa-alueita hyvin nopeasti ovat Suomen oloissa ainutlaatuisia ilmavoimien tarjoamia suorituskykyjä. Ilmavoimat kehittää viranomaisyhteistyötään jatkuvasti. Kesäkuussa Ilmavoimat allekirjoitti vuoden 2010 alussa aloittaneen liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa sopimuksen normaaliolojen häiriö- ja poikkeustilanteiden yhteistoiminnasta. Sopimuksessa otettiin huomioon tuhkakriisin tuoreeltaan esiin tuomat parhaat toimintatavat. Näin yksittäisissä kriiseissä tarvittu apu kantaa aina pidemmän aikavälin yhteistyöhön asti. 17

19 18 Yhteinen tilannekuva parantaa kaikkien turvallisuutta. Suomessa on aktiivisesti kehitetty meritilannekuvan vaihtoon liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Suomi ja Ruotsi esittivät maiden poliittiselta johdolta saamansa tehtävän perusteella Itämeren alueen maille, Norjalle ja alueella toimiville keskeisille järjestöille kutsun syyskuussa 2008 Ruotsissa pidettävään seminaariin. Seminaarissa esiteltiin Suomen ja Ruotsin johdolla suunniteltu koko Itämeren kattavan merivalvontatietojen vaihtamiseen tähtäävä hanke. Hankkeelle annettiin nimeksi Sea Surveillance Co-Operation Baltic Sea (SUCBAS). Yhteistyö toteutetaan siten, että kansallinen merivalvontajärjestelmä kykenee vaihtamaan tietoa muiden maiden järjestelmien kanssa ilman suuria lisäinvestointeja. Kansainvälisillä meritilannekuvahankkeilla edistetään kansallisia etuja ja toimintamahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä sekä lisätään meriliikenneturvallisuutta. Tilannekuvayhteistyöllä vahvistetaan kansallista kriisinhallintakykyä ja luodaan edellytyksiä kansainväliselle harjoitustoiminnalle. SUCBAS-meritilannekuvayhteistyön tavoitteena on eri toimijoiden välinen yhteistoiminta, jolla saavutetaan Itämeren alueen kattava meritilannekuvan vaihtaminen. SUC- BAS liitetään vastaisuudessa osaksi koko Euroopan kattavaa meritilannekuvan vaihtoa. SUC- BAS-yhteistyön lähtökohtana on, että merivalvontatietoja luovutetaan sopimusosapuolten käyttöön kunkin valtion omalta alueelta ja kansainväliseltä merialueelta. Näkökulma Itämeri tarvitsee apuamme Itämeren pelastustyöhön tarvitaan kaikki yhteiskunnan eri tahot. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) rooli yhdistää nämä voimat ja varmistaa, että meren keskeisiin ongelmiin puututaan viipymättä. Jotta voimme ratkaista keskeiset ongelmat, tarvitsemme tekijöitä mukaan eri yhteiskunnan sektoreilta ja eri maista. Valtava määrä tekijöitä valjastetaan tehokkaimmin Itämeren hyväksi, kun jokainen taho osallistuu talkoisiin omalla osaamisellaan ja tekemisellään. Tämä toimintatapa julkaistiin näyttävästi tasavallan presidentin, pääministerin ja BSAG-säätiön järjestämässä Baltic Sea Action Summit -huippukokouksessa helmikuussa Syyskuussa 2010 järjestimme huippukokouksen jatkoksi Pääesikunnassa Base Camp tilaisuuden. Kahden kestävän kehityksen konsulttitoimiston kanssa organisoitu tapahtuma keräsi noin sata yritysten edustajaa. Päivän aikaansaannoksia olivat muiden muassa seitsemän uutta sitoumusta Itämeren pelastamiseksi sekä lukuisia edelleen kehitettäviä sitoumusideoita. Erityisen arvokkaaksi päivän annin teki puolustusvoimien sitoutuminen konkreettisesti Itämerityöhön. Yritysten ja julkisen vallan, hyvänä esimerkkinä puolustusvoimien, osallistuminen ennakkoluulottomasti talkoisiin kansalaisten kanssa nopeuttaa työtä merkittävästi. Mitä ripeämmin tartumme ongelmiin, sitä halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle. Itämeren ongelmat ja niiden ratkaisut ovat kaikkien neljäntoista Itämerta ympäröivän maan vastuulla. Merta ympäröivät maat ovatkin yhdessä sopineet toimintasuunnitelmasta Itämeren tilanteen korjaamiseksi. Toimintasuunnitelma sisältää tarvittavat maakohtaiset päästövähennykset sekä muita yhteisiä toimenpiteitä. Suunnitelman muuttaminen konkreettisiksi teoiksi on jättimäinen urakka, mutta onneksi työ on jo vauhdissa. Meremme pääongelmat ovat maatalouden ja yhdyskuntajätevesien ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen, öljyonnettomuuksien ja meriliikenneonnettomuuksien riskit, vaaralliset aineet sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Näillä kaikilla ongelma-alueilla BSAG tekee rakentavaa ja ratkaisevaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten kanssa. Tavoitteenamme on elävä ja hyvinvoiva Itämeri. Tämän lisäksi, mikäli onnistumme pelastamaan meren, Itämeri voi toimia globaalina esimerkkinä muidenkin ympäristökatastrofien ratkaisemiseksi uudenlaisella yhteistyöllä. Ilkka Herlin, Cargotec Oyj:n ja Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja. Säätiö on perustettu 2008 ja toimii Baltic Sea Action Groupn -nimen alla. BSAG:n tarkoitus on toimia ihmisen ja Itämeren hyväksi.

20 Yhteistä tilannekuvaa merellä 19 Merivoimat harjoittelee vuosittain kansainvälisesti. Uutuutena on kansainvälinen yhteistyö meritilannekuvan vaihtamisessa. Ympäristöharjoitukset kasvava trendi Merivoimat osallistui aktiivisesti Itämeren alueella tapahtuvaan harjoitustoimintaan. Harjoitustoiminnassa keskityttiin harjoitteluun matalilla ja ahtailla merialueilla. Itämerellä toteutetaan useita kansainvälisiä harjoituksia, joiden järjestelyvastuu on joko vakioitu tai isäntämaa vaihtuu. Yksi merkittävä harjoitus on nimeltään BALTOPS, jonka johtovaltiona Itämerellä toimii USA. Harjoitus toteutetaan vuosittain kesäkuussa Itämeren alueella ja se päättyy juhannusviikolla Saksan Kieliin. Harjoitukseen osallistuvat Itämeren alueen maat ja viime vuosina vaihtelevasti myös Venäjä. Northern Coast -harjoitus (NOCO) on kattava merellistä kriisinhallintaa tukeva kutsuharjoitus Nato- ja EU-maille. Harjoitus konseptin omistajana toimii Saksa. Harjoitusaluetta ja harjoituksen toteutuksesta vastaavaa maata pyritään vaihtamaan. Vuonna 2010 Suomen merivoimat johti NOCO 10 harjoituksen. Harjoitukseen osallistuvat joukot ja yksiköt ovat viime vuosina lisääntyneet. Harjoitukseen osallistuvia alusyksiköitä on ollut useita kymmeniä ja joukkoja noin 4000 henkilöä. Suomen merivoimien johtama NOCO 10 -harjoitus oli kokonaisuutena erittäin onnistunut harjoitus, joka kehitti merivoimien suorituskykyä. Harjoituksessa saadut kokemukset ovat hyödynnettävissä merivoimien kansallista ja kansainvälistä toimintaa kehitettäessä. Keskeisimmät harjoituksesta saadut kokemukset olivat noin vuoden kestäneen harjoituksen kansainvälisen suunnitteluprosessin oppiminen. Merkittävää oli suuren monikansallisen harjoituksen johtoesikuntana toimiminen, jossa korostui esikunnan kokoonpanon, toimintatapojen, käskytyksen ja raportoinnin harjoittelu. Operaatioalueella toimineet yksiköt harjaantuivat toimimaan osana monikansallista osastoa monipuolisessa ja haastavassa kriisinhallintaskenaariossa merellä, maalla ja ilmassa. Ympäristön suojeluun ja öljyntorjuntaan keskittyvät harjoitukset ovat olleet kasvava trendi. Harjoituksia toteutettiin yhdessä kaikkien Itämeren alueen maiden kesken. Harjoituksissa on ollut mukana myös Venäjä. Miinantorjunta ja vanhojen vedenalaisten räjähteiden etsintään liittyvä yhteistyö oli tiivistä erityisesti Baltian maiden kanssa. Vuosittain on järjestetty harjoituksia joihin on osallistunut myös Itämeren alueen ulkopuolisia maita. Itämeren maiden kesken on järjestetty säännöllisiä yhteistyötä kehittäviä ja syventäviä laivastovierailuja. Vuosittain järjestettävät merikadettipäivät ovat tärkeä linkki pohjoismaisten merisotilaiden yhteistyön syventämisessä ja suhteiden kehittämisessä. Kadettipäivien kaltaiset tapahtumat ja kansainvälinen yhteistyö antavat tärkeän pohjan merivoimien kriisinhallintakyvylle. Yhteistyön hyödyt satavat jatkuvasti oman osaamisen laariin. Ympäristönsuojeluun ja öljyntorjuntaan keskittyvät harjoitukset ovat olleet kasvava trendi.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö

Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Keskustoimiston kuulumiset

Keskustoimiston kuulumiset Keskustoimiston kuulumiset Kiltapäivät 2017 Hirvonen/valmiuden yksikkö Esityksen sisältö 1. Keitä me olemme? 2. Mitä tulevaisuudessa voi tapahtua? Megatrendit 3. Näin toimimme yleiskokousterveiset 4. Mitä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja 1 2 Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa: varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot