Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2012 Kunnanvaltuusto

2

3 Tilinpäätös 2012 Kansikuva: Kiinteistö Oy Siilinjärven Siilinportti ja Siilinpiha QVIM Arkkitehdit Oy Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut, 2013

4

5 Sisällysluettelo 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan henkilöstö Oman alueen kehitys Alue ja väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Rakennustoiminta Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KUNNAN TASE KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNITARKASTELU Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin talous Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 43 8 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutuminen KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinotoimi Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut sekä Kaavoitus Joukkoliikenne TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi Maaseutuhallinto Ympäristöterveyspalvelut SIILISET PERUSTURVATOIMIALA Perusturvapalvelut

6 OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Opetuspalvelut Ruokapalvelukeskus Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto, pysäköinninvalvonta ja varikko Yhdyskuntatekniikka Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Tuloslaskelmaosan toteutuminen talousarvioon verrattuna Investointiosan toteutumisvertailu talousarvioon verrattuna Rahoitusosan toteutumisvertailu talousarvioon verrattuna TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 2011 ja Rahoituslaskelma 2011 ja Siilinjärven kunnan tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristövastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOS SIILISET PERUSPALVELUKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET

7 1 Olennaiset tapahtumat taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Talous synkkeni radikaalisti, suuri yhteistoiminta-alue Siiliset purettiin sekä suunniteltiin ja rakennettiin Siilinjärven kunnan uusi johtamisjärjestelmä. Siinä olivat vuoden 2012 suurimmat tapahtumat ja muutokset. Totta kai syksyn kunnallisvaalit olivat tärkeä asia myös Siilinjärvellä. Nilsiä liittyi vuoden lopuksi Kuopioon ja Maaninka teki oman päätöksen liittyä Kuopioon vuoden 2015 alusta. Siilinjärven valtuuston kanta on ollut ja ilmeisesti tulee olemaan, että Siilinjärvi jatkaa itsenäisenä kuntana Pohjois-Savossa. Työttömyys säilyi koko vuoden meillä varsin kohtuullisissa luvuissa, noin 7,3 % työttömyys. Kunnan ansioverotulot kehittyivät ennusteiden mukaan, mutta yhteisöverotulot jäivät huomattavasti alle odotusten. Kunnan väkiluku kasvoi 110 hengellä vuonna 2012, ollen kokonaisuudessaan henkilöä. Kasvu oli kuntastrategian mukainen. Maakunnan väkiluku kasvoi toisena vuotena peräkkäin, kiitos Siilinjärven ja Kuopion. Julkisen talouden tila on huono koko valtakunnassa, täten julkisen sektorin toimintojen tehostamista ja työnjakoa tarvitaan. Toisaalta Suomen ja koko Euroopan taloudet ovat varsin kriittisessä tilanteessa. Miten meillä riittää resurssit koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseksi? Kunnan toiminta Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Kuntastrategian mukaan meillä on viisi painopistettä: Talous, palvelut, kasvu, elinkeinot ja henkilöstö. Mielestäni kaikki muut painospistealueet ovat kehittyneet oikeaan suuntaan, paitsi kunnan talous. Kunnan kasvustrategia jatkoi toteutumistaan, väkiluku ja työpaikat kasvoivat reilulla 100:lla. Kaavoitustyö pääsi tarvittavaan vauhtiin ja maanostot jatkuivat kasvun mahdollistajina. Suurista rakenteellisista muutoksista huolimatta kunnan peruspalveluiden taso ja laatu ovat edelleen hyvää tasoa. Osaavaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön on panostettu. Suurena tavoitteena on saada sairauspoissaolojen määrä putoamaan 10 prosentilla, tähän tavoitteeseen ei vuonna 2012 päästy. Kunnan talous Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuote väheni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 0,2 %. Kuntien talouskehitykseen heijastui globaali taloustaantuma. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate putosi 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Pudotusta on peräti noin 32 %. Vuosikatteet putosivat jo edellisenäkin vuotena noin 15 %. Ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Syinä huonoon tilanteeseen ovat toimintamenojen ja investointien nopea kasvu ja toisaalta tulojen vaatimaton kasvu. Siilinjärven kunnan vuoden 2012 tulos muodostui 5,768 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2011 tulos oli 0,499 milj. euroa ylijäämäinen ja 2010 tulos oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen noin 3,215 milj. euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena tulos muodostui huonoksi. Tuloksen selvä miinusmerkki tarkoittaa taseeseen kertyvän ylijäämän olevan noin 5,0 milj. euroa. Tulevien vuosien talouden vakauttamiseksi on vuoden 2013 alusta käynnistetty talouden vakauttamisohjelma, mikä tulee olemaan uuden valtuustokauden yksi tärkeimmistä tehtävistä. 5

8 Tilikauden vuosikate oli -1,924 milj. euroa, vuonna 2011 noin 5,658 milj. euroa ja vuonna 2010 noin 8,751 milj. euroa. Negatiivisella vuosikatteella ei voi kattaa poistoja, jotka olivat 4,879 milj. Vuosikate muodostui heikolle tasolle, joka ei riittänyt edes toiminnan kattamiseen vaan jouduttiin ottamaan ns. syömävelkaa. Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 66,237 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 5,751 milj. euroa (9,5 %). Myyntituottojen muutos aiheutui pääsääntöisesti perusturvatoimialan kuntien maksuosuuksien kasvusta noin 3,983 milj. euroa ja uutena aloittaneen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kuntaosuuksista noin 0,709 milj. euroa ja vesimaksuista noin 0,183 milj. euroa. Verotuloja kertyi 71,345 milj. euroa, ja ne kasvoivat 1,564 milj. euroa (2,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloveron kasvu oli 4,691 milj. euroa (7,6 %), kiinteistöveron 0,114 milj. euroa (3,6 %), ja yhteisövero aleni 3,241 milj. euroa (-62,2 %). Valtionosuuksien määrä aleni 2,339 milj. euroa. Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella 164,440 milj. euroa. Kulut kasvoivat 12,658 milj. euroa eli 8,3 % edelliseen vuoteen. Kulujen kasvu oli liian korkea, joten edellä mainittu talouden vakauttamisohjelma on erittäin tärkeä työväline kulujen kasvun pienentämiseksi. Henkilöstökulujen kasvusta Siiliset-peruspalvelukeskuksen osuus on noin 2,740 milj. euroa, opetus- ja vapaa-aikapalveluiden osuus noin 0,642 milj. euroa, talous- ja tukipalveluiden 0,625 milj. euroa (josta uutena aloittaneen maaseutuhallinnon osuus 0,495 milj. euroa), teknisten palveluiden 0,320 milj. euroa ja konserni- ja maankäyttöpalveluiden 0,295 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvuun on vaikuttanut koko kunnassa mm. yleiskorotukset, lomapalkkavarauksen muutoksen kasvu, Siiliset-perus-palvelukeskukseen kohdistuvat palkkajaksotukset, uutena aloittanut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue ja eri palvelualuilla tapahtuneet henkilöstökulujen muutokset. Nettoinvestoinnit yhteensä olivat viime vuonna noin 7,020 milj. euroa. Kolmen vuoden keskiarvoksi muodostuu noin 8,106 milj. euroa. Tilinpäätösvuoden lopussa lainaa oli yhteensä 43,270 milj. euroa. Pitkäaikaista uutta lainaa otettiin vuoden 2012 aikana 7,500 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 6,378 milj. euroa. Kunnan lainat olivat tilinpäätösvuoden lopussa euroa asukasta kohden. Ennakkotiedon mukaan koko maassa lainat olivat viime vuonna euroa asukasta kohden. Mielestäni Siilinjärven kunnan talous heikkeni vuonna 2012 varsin paljon johtuen tulopohjan heikkenemisestä ja kulujen kasvusta. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhteisen näkemyksen, kuinka talous korjataan. Olemmeko valmiit vähentämään kunnan palveluita ja löytyykö yhteistä näkemystä palveluiden laatutason alentamiseen? Kuinka voisimme tehokkaammin tuottaa kunnan tarjoamat palvelut? Voisimmeko hyödyntää tietotekniikkaa enemmän palveluiden tuottamisessa? Siinä on muutamia avainkysymyksiä kunnan talouden vakauttamiseen. Verokorotuksista pitää myös pystyä keskustelemaan kuluvan vuoden syksyllä. Toisaalta valtion ei tule siirtää kunnille yhtään uutta tehtävää, päinvastoin valtion tulisi lainsäädännön avulla vähentää kuntien vastuita. Myös kuntien rahoitus pitää varmistaa valtionosuuksien tasapuolisena ja oikeudenmukaisena jakona. Toivotan, kaikesta talouden kurjuudesta huolimatta, oikein mielenkiintoista vuotta 2013 koko Siilinjärven kunnalle. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 6

9 1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja kokouksissaan se käsitteli yhteensä 50 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 16 Kokoomuksen valtuustoryhmä 9 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 Vihreiden valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Korhonen Tarja (sd.) Kunnanvaltuustoon kuuluivat lisäksi seuraavat valtuutetut: Airola Iiro-Pekka (vihr.) Alanko Petteri (kok.) Berg Pauli (vas.) Hassinen Raija (vas.) Heinonen Hannamari (kok.) Hiltunen Päivi (sd.) Hämäläinen Saara (sd.) Janhonen Päivi (kesk.) Jetsu Jouni (sd.) Jäppinen Eeva (kesk.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Karvonen Anne (kesk.) Kasurinen Janne (kok.) Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kiiski Pekka (kd.) Kolehmainen Jari (kesk.) Konttinen Heikki (kesk.) Kumpulainen Raija (vihr.) Lappalainen Kari (kesk.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Nurmi Aila (kok.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Rytivaara Marja (kok.) Suhonen Raija (vas.) Toivanen Tomi (kok.) Venejärvi Irene (sd.) Väistö Juhani (vas.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.) 7

10 1.2.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 26 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 271 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma Keskusta 3 Kokoomus 2 SDP 1 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 7 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väänänen Pekka (kesk.) I varapuheenjohtaja Ojala Kari (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallitukseen kuuluivat lisäksi seuraavat jäsenet: Hassinen Raija (vas.) Janhonen Päivi (kesk.) Strömberg Leila (kesk.) Toivanen Tomi (kok.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstön määrä ja sen muutokset toimintayksiköittäin esitetään erillisessä tilasto-osassa. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakinaisia henkilöä, mikä on 77,51 % koko henkilöstöstä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus aloitti toimintansa ja vuosi 2012 oli viimeinen toimintavuosi. Peruskunnassa oli vuoden lopussa 543 vakinaista henkilöä ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 918 henkilöä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,7 vuotta, peruskunnan henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön keski-ikä 46,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2015 mennessä 90 henkilöä. Vuonna 2012 jäi eläkkeelle 54 henkilöä vakinaisesta henkilöstöstä. 8

11 Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Konserni- ja maankäyttöpalvelut Talous- ja tukipalvelut Perusturvapalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Yhteensä Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut peruskunnan puolella olivat noin 28,966 milj. euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 22,723 milj. euroa. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut olivat noin 46,141 milj. euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 36,369 milj. euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat alkaen Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kunnanjohtaja Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Kaavoituspäällikkö Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko Talous- ja tukipalvelut Talousjohtaja Talouspäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutujohtaja Ympäristöterveysjohtaja Vastaava eläinlääkäri Perusturvatoimiala Perusturvajohtaja Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Koulutoimen talouspäällikkö Palvelualuejohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Työpäällikkö Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelupäällikkö Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Liikelaitoksen johtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tulosaluejohtajat (4): - Varhaiskasvatuspalvelut - Perhe- ja aikuispalvelut - Vanhuspalvelut - Hoitopalvelut 9

12 Siilinjärven kuntaorganisaatio

13 1.3 Oman alueen kehitys Vuonna 2012 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli henkeä, kun se vuonna 2011 oli +930 henkeä. Kasvun suureneminen johtui Kuopion edellisvuotta huomattavasti suuremmasta väestönkasvusta. Pohjois-Savon väestö lisääntyi nyt toista vuotta peräkkäin, ollen +110 henkilöä (+175 henkilöä). Vuonna 2012 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui eniten Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärven asukasluvun kasvu oli +110 henkilöä koostuen lähes yksinomaan luonnollisesta väestönkasvusta. Kuopion kasvu oli +1222, lisäksi kasvoi vain Tervo, jossa väkiluvun kasvu oli +2. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi vain kolmessa Pohjois-Savon kunnassa Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesi-aluetta on 107 km 2. Vuonna 2011 väestöstä 46,5 prosenttia asui kirkonkylässä, 25,1 prosenttia Toivala Vuorelassa ja 28,4 prosenttia haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste on 81,0 %. Vuoden 2012 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua oli 110 henkeä (edellisvuonna 301 henkeä). Vuoden 2012 talousarvion kasvuennuste 152 asukasta alittui 42:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2012 syntyvyys oli Siilinjärvellä 248 lasta ja kuolleisuus 159 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 89 henkilöä, mikä on kuolleisuuden kasvun johdosta hieman viime vuosia vähemmän. Tulomuutto oli vuonna 2012 normaalia keskitasoa, mutta lähtömuutto keskitasoa suurempaa, joten vuoden 2012 muuttovoitto oli vaatimattomat 21 henkilöä (sisältää maahanmuuton). Asuntoja valmistuu edelleen vilkkaaseen tahtiin, mutta asumisväljyyden kasvu aiheuttaa sen, että väestömäärän lisääntyminen vaatii yhä enemmän asuntoja vuodessa. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,4 vuotta, kun koko maan keskiikä on 41,6 vuotta. Vuoden 2011 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,6 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,4 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 15,0 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 20,2 prosenttia. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä * tilastokeskuksen ennakkotieto vuotiaat, % 22,6 21,0 20,8 20,6 20,6 20, vuotiaat, % 67,6 65,7 65,4 65,1 64,4 63,8 Yli 64-vuotiaat, % 9,8 13,4 13,8 14,3 15,0 15,6 Väestö yhteensä

14 1.3.2 Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä palvelualoilla 68 %. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli Tilastokeskuksen kriteereillä työpaikkaa. Vuonna 2012 ei koettu elinkeino-elämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan reilut 100 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy tasaisesti eri aloille. Vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 738 henkilöä, joka oli edellisvuoden tasoa. Vuonna 2012 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,3 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 10,7 % ja koko maassa 9,4 %. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2012 kasvoi 19 henkilöllä ollen yhteensä 150. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi ollen 109 henkilöä Rakennustoiminta Vuonna 2012 valmistui 147 uutta asuntoa, mikä on 49 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 72 oli omakotiasuntoa, 24 rivitaloasuntoa ja 51 kerrostaloasuntoa. Eri ryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa MIEHET NAISET Siilinjärvi miehet Koko maa miehet Siilinjärvi naiset Koko maa naiset Lähde: Tilastokeskus 12

15 Siilinjärven väkiluku * Asukasluku * ennakkotieto Väestönmuutokset Synt.enemm Muuttoliike Väestönlis. yht

16 Työttömyysaste Siilinjärvi 18,4 17,9 15,7 14,5 13,6 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 7,3 7,3 Pohjois-Savo 21,5 20,8 19,4 18,0 17, ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 10,4 10,7 Koko maa 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10,0 9,1 9,4 Työttömät ryhmittäin Yhteensä Miehet Naiset Alle 25 v Yli vuoden

17 Työvoima ja työpaikat Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat Valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot

18 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuote väheni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 0,2 %. Yleisesti taantuman kriteerinä käytetty kahden peräkkäisen neljänneksen lasku bruttokansantuotteessa ei kuitenkaan täyty koska vuoden kolmas neljännes oli niukasti positiivinen. Viime vuosi oli kuluneen kymmenen vuoden aikana toinen vuosi jolloin kansantuote supistui. Viennin volyymi väheni edelleen noin 1,4 %, tuonti väheni 3,7 %, yksityinen kulutus kasvoi 1,6 %, julkinen kulutus kasvoi 0,8 % ja investoinnit vähenivät 2,9 %. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta 0,5 prosentin kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys pysyi lähes ennallaan. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,7 %, kun se vuonna 2011 oli 7,8 %. Ensi vuodelle ennustetaan varsin merkittävää työttömyyden heikkeneminen 8,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 2,8 %. Inflaatio kiihtyi lievästi loppuvuonna, mutta ensi vuodelle ennustetaan 2,2 prosentin vuosi-inflaatiota. 1.5 Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate putosi 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Pudotusta on peräti noin 32 %. Vuosikatteet putosivat jo edellisenäkin vuotena noin 15 %. Ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Syinä huonoon tilanteeseen ovat toimintamenojen ja investointien nopea kasvu ja toisaalta tulojen vaatimaton kasvu. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2012 oli ennakkotietojen mukaan 238 euroa, kun se edellisenä vuonna oli vielä 382 euroa. Vuosikate kattoi 70 % kuntien ja kuntayhtymien poistoista ja 45 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 63 kappaletta mikä on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 6,5 % vuonna Kuluryhmäkohtaisia tietoja julkaistaan myöhemmin kevään aikana. Kuntien verotulojen kasvu hidastui merkittävästi edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 kasvu oli 1,4 prosenttia ja 2011 kasvu oli 3,9 %. Kansantalouden pysähtynyt tilanne on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua suurempaan supistumiseen. Valtionosuudet olivat vuonna 2012 noin 8,07 miljardia euroa, jossa kasvua oli 5,3 %. Kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi sekä tehty kustannustenjako- ja indeksitarkistus. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakannan kasvu oli Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan merkittävin tällä vuosituhannella. Lainakanta kasvoi noin 1,6 miljardia euroa eli noin 13 %. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kunnissa. 16

19 1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu. Yksittäisistä viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Yksilöasioissa ja suunnittelutarveratkaisuissa on joitakin oikaisuvaatimuksia tehty ja vireillä. Näihin ei kohdistu taloudellisia korvausvaatimuksia. Edellä mainittujen lisäksi on vireillä kaksi vahinkotapausta, joihin kohdistuu mahdollisesti merkittäviäkin taloudellisia korvausvaatimuksia. Riskien hallinta Kunnassa on jatkettu edellisvuonna aloitettua riskienhallintatyötä riskien arvioinnilla vuonna Työ jatkuu riskien yhteensovittamisella ja hallintakeinojen työstämisellä. Henkilöriskeissä painopiste kohdistuu henkilöstön keski-iän nousuun sekä ammattihenkilöstön työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kunnan henkilöstöhallintoa on edelleen vahvistettu ja työhyvinvointiin on panostettu, mikä vaikuttanee pitkällä aikavälillä henkilöstön jaksamiseen. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta. Palvelutoiminnan laajuus huomioon ottaen vahinkojen määrä on ollut erittäin vähäinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin euroa. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut. Riskikartoitus on saatettu ajan tasalle toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien sekä strategisten riskien osalta. Jatkotyössä huolehditaan, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Vahinkotapauksissa toiminnan jatkuvuutta varmistavia varajärjestelmiä on edelleen kehitetty. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin Hankintatoimi on järjestetty laajana maakunnallisena kokonaisuutena IS-Hankinta Oy:n kautta. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminta ja sähköisen hankintamenettelyn käyttö ovat vakiintuneet toimintatavaksi. Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta ja yhteistyömenettelyjä IS-Hankinnan kanssa palveluhankintojen osalta on tarpeen kehittää. Ohjeita noudatetaan ja käyttöomaisuusluettelot ovat pääosin ajan tasalla. 17

20 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Perusturvan palvelukustannukset ovat edelleen merkittävästi alkuperäiseen talousarvioon nähden kasvaneet. Taloussuunnitelmassa tavoitteet oli eritelty valtuusto- ja lautakuntatasoisiksi, joista jälkimmäiset olivat valtuustoon nähden vain informatiivisia. Tämä on selkeyttänyt tavoiteasetantaa ja tavoitteiden seurantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointia on edellisestä vuodesta lisätty. Toimintolaskenta on laajennettu koskemaan tietohallintoa. Sopimusten hallinta Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Sopimusten hallintaa tulee ainakin osin täsmentää siten, että seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Dynasty-ohjelman sopimushallintasovelluksen käyttöönotto edesauttaa sopimusten hallintaa. Yhteistoiminnassa tapahtuvien toimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen, että järjestelystä tai yhteistoiminnasta tehdään aina sopimus toimielimen tekemään päätökseen perustuen. Näin varmistetaan riittävä aika tehtävien järjestämiseksi siinä tapauksessa, että yhteistoiminta jostain syystä yllättäen päättyy. Laajavaikutteisissa sopimuksissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota sopimuksen ajalliseen kestoon ja joustavaan irtisanomismahdollisuuteen. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Siilinjärven kunnassa on kunnan johdolla. Sisäisen valvonnan ohjeiden (kh ) mukaisesti sisäinen tarkastus suoritetaan kunnan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on liikelaitoksen johtosäännön mukaan ollut liikelaitoksen johtokunnalla. Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa kunkin palvelualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot palvelualueen johdolle. Erityistehtävänä tulosyksiköiden johdolla on järjestää valvonta henkilö- ja omaisuusriskien varalta. Tarkastuksista tulee antaa kirjallinen raportti vähintään kerran vuodessa. Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Lisäksi tietotekniikasta on tehty erillinen käyttöoikeuksien ja työsuhteiden tarkastus omana sisäisenä toimeksiantona. Organisaation ulkopuolisen toimesta tehdyt sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Oy Audiator Ab:lta. Em. tarkastuksia ovat erityisosaamista vaativat tarkastukset. Vuonna 2012 ulkopuolinen tarkastus tarkasti ostolasku- ja myyntilaskuprosessit. Tarkastajat ovat antaneet tarkastuksesta kirjallisen kehittämisehdotukset sisältävän raportin. 18

21 Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma laaditaan vuosittain ja vahvistetaan kunnan johtoryhmässä. Riskienarvioinnin pohjalta on saatu luotua prosessi, jolla tarkastustointa on kehitetty ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa palvelevaksi toiminnaksi. Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on toiminut hyvin, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä vuonna 2011 konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi tytäryhteisöjen osalta. Valvonta on ollut systemaattista. Kunnanjohtaja ja tarkastusasiantuntija ovat käyneet tytäryhteisöjen edustajien kanssa konsernivalvontakeskustelut sovitun mukaisesti vuoden 2012 aikana. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja 19

22 2 Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 66,237 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 5,751 milj. euroa (9,5 %). Myyntituottojen muutos aiheutui pääsääntöisesti perusturvatoimialan kuntien maksuosuuksien kasvusta noin 3,969 milj. euroa ja uutena aloittaneen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kuntaosuuksista noin 0,709 milj. euroa ja vesimaksuista noin 0,183 milj. euroa. Maksutuotot pienenivät noin 0,285 milj. euroa, muutoksen aiheuttivat lähinnä sosiaalipalveluiden ja rakennusvalvontamaksutuottojen pieneneminen. Tuet ja avustukset kasvoivat 0,726 milj. euroa. Tästä perusturvan Lähde-hankkeen avustukset olivat noin 0,400 milj. euroa, liikelaitoksen saamat tuet ja avustukset 0,233 milj. euroa ja loppu kasvusta tulee vaalien järjestämiseen saadusta korvauksesta ja työllistämistoimintaan saaduista tuista ja avustuksista. Muut toimintatuotot ovat kasvaneet lähinnä vuokratuloista noin 0,307 milj. euroa. Verotuloja kertyi 71,345 milj. euroa, ja ne kasvoivat 1,564 milj. euroa (2,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloveron kasvu oli 4,691 milj. euroa (7,6 %), kiinteistöveron 0,114 milj. euroa (3,6 %), ja yhteisövero aleni 3,241 milj. euroa (-62,2 %). Valtionosuuksien määrä aleni 2,339 milj. euroa. Rahoitustuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella 164,440 milj. euroa. Kulut kasvoivat 12,658 milj. euroa eli 8,3 % edelliseen vuoteen. Toimintakulujen merkittävimmät erät ja niiden kasvut ovat seuraavat: Toimintakulut Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut ,5 Asiakaspalveluiden ostot ,3 Muiden palveluiden ostot ,9 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 Avustukset ,6 Vuokrat ja muut kulut ,1 Henkilöstökulujen kasvusta Siiliset-peruspalvelukeskuksen osuus on noin 2,740 milj. euroa, opetus- ja vapaa-aikapalveluiden osuus noin 0,642 milj. euroa, talous- ja tukipalveluiden 0,625 milj. euroa (josta uutena aloittaneen maaseutuhallinnon osuus 0,495 milj. euroa), konserni- ja maankäyttöpalveluiden 0,295 milj. euroa ja teknisten palveluiden 0,320 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvuun on vaikuttanut koko kunnassa mm. yleiskorotukset, lomapalkkavarauksen muutoksen kasvu, Siiliset-peruspalvelukeskukseen kohdistuvat palkkajaksotukset, uutena aloittanut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue ja eri palvelualuilla tapahtuneet henkilöstökulujen muutokset. Asiakaspalvelujen ostojen kasvu johtuu pääsääntöisesti Siilinjärven erikoissairaanhoidon kasvusta 1,6 milj. euroa ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen ostamien asiakaspalvelujen kasvusta 0,9 milj. euroa (perhe- ja aikuispalveluissa sekä vanhuspalveluissa). 20

23 Muiden palveluiden ostot ovat kasvaneet Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 0,8 milj. euroa (asiantuntija-, majoitus- ja ravitsemus- sekä kuljetuspalvelut), perusturvapalveluissa 1,3 milj. euroa (erikoissairaanhoito Maaningalle ja Nilsiälle), talous- ja tukipalveluissa 0,3 milj. euroa (atk- ja asiantuntijapalvelut), konserni- ja maankäyttöpalveluissa 0,3 milj. euroa (asiantuntijapalvelut ja muut yhteistoimintaosuudet) ja opetus- ja vapaa-aikapalveluissa 0,1 milj. euroa (kuljetukset ja atk-palvelut). Avustukset ovat kasvaneet Siiliset-peruspalvelukseskuksen myöntämissä toimeentulo- ja omaishoidontuessa, vammaisille myönnettävissä avustuksissa ja palvelusetelimenoissa 1,5 milj. euroa ja perusturvan myöntämissä avustuksissa 0,3 milj. euroa (kotihoidontuen kuntalisä). Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2012 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -98,072 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 6,902 milj. euroa (7,6 %). Vuosikate Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, onko kunnan tulorahoitus riittävä kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinvestointien tarvetta. Tilikauden vuosikate oli -1,924 milj. euroa, vuonna 2011 noin 5,658 milj. euroa ja vuonna 2010 noin 8,751 milj. euroa. Negatiivisella vuosikatteella ei voi kattaa poistoja, jotka olivat 4,879 milj. euroa. Kunnan vuosikate asukasta kohden soveltuu käytettäväksi kuntien välisessä vertailussa. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kunnan koko, taajama-aste, toimintojen organisointi, tekniset verkostot jne. Vertailussa on myös otettava huomioon kuntien väliset erot veroprosenteissa. Vuosikatteiden vertailtavuus eri kuntien kesken edellyttäisi, että ne laskettaisiin samansuuruisilla tuloperusteilla, esim. kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Riittävä tulorahoitus on voitu vertailtavissa kunnissa saavuttaa erilaisella verorasitteella kuntalaisiin nähden. Vuonna 2012 Siilinjärven vuosikate oli -89 euroa asukasta kohden, kun se vuonna 2011 oli 266 euroa ja 2010 yhteensä 417 euroa asukasta kohden. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuoden 2012 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 238 euroa. Vuonna 2011 se oli 390 euroa ja vuonna 2010 vuosikate ylsi vielä koko maassa keskimäärin 461 euroon. Tulos ja alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos oli negatiivinen -6,798 milj. euroa. Vuonna 2011 tulos oli 0,817 milj. euroa ja vuonna 2010 se oli 4,176 milj. euroa. Kulujen kasvussa on yksittäisinä erinä poimittavissa kertaluonteisena eränä toteutuneita tapahtumia, jotka heikentävät tuloksen muodostumista. Näitä ovat mm. muissa toimintakuluissa luottotappioiksi kirjatut vanhat saatavat noin 0,154 milj. euroa, Siiliset-peruspalvelukeskuksen vuoden 2011 kuntalaskutusten oikaisu 0,197 milj. euroa sekä vuodelle 2012 kuuluneet palkkaerät 0,891 milj. euroa, jotka on maksettu tammikuussa Lisäksi kunnan käyttöomaisuudesta on lisäpoistoina poistettu jo aiemmin myytyjen kiinteistöjen menojäännökset, 0,237 milj. euroa. Näistä muodostuu yhteensä noin 1,479 milj. euroa. 21

24 Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen tai lisääminen. Tuloksenjärjestelyerinä vuodella 2012 tuloutetaan vahinkorahastosta 0,031 milj. euroa ja investointivaraukseen kirjattu 1,0 milj. euroa. Tuloksenjärjestelyerien jälkeen vuoden 2012 tulos muodostui 5,768 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2011 tulos oli 0,499 milj. euroa ylijäämäinen ja 2010 tulos oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen noin 3,215 milj. euroa ylijäämäinen. Tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x toimintatuotot/(toimintakulut valmistus omaan käyttöön)) tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Tunnusluvuksi muodostui 40,3 %. Vuonna 2011 luku oli 39,9 % ja vuonna 2010 se oli 39,5 %. Tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun vaikuttavat mm. kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x vuosikate/poistot) negatiivisella vuosikatteella tunnusluvuksi muodostui -39,6 %, vuonna 2011 luku oli 120,1 % ja vuonna 2010 luku oli 188,8 %. Negatiivinen vuosikate ei mahdollista poistojen rahoittamista. Ennakkotietojen mukaan tunnusluvun arvo koko kuntataloudessa oli 70 %. Perusoletuksena kuntataloudessa on pidetty sitä, että kunnan tulorahoitus on riittävä silloin kun vuosikate on vähintään tuloslaskelmassa vähennettävien poistojen suuruinen. Eli kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, kun poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jolloin siitä on vähennetty valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, mikäli poistojen määrä vastaa käyttöomaisuuden kulumista. Investointien taso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta ja mikäli poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on leikattu tai siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä aikajänteellä. Vuonna 2012 poistonalaisten investointien määrä oli 5,734 milj. euroa. Vuonna 2011 ne olivat 9,543 milj. euroa ja vuonna 2010 vastaava määrä oli noin 4,891 milj. euroa. Nettoinvestoinnit yhteensä olivat viime vuonna noin 7,020 milj. euroa. Kolmen vuoden keskiarvoksi muodostuu noin 8,106 milj. euroa. Vuodesta 2008 lähtien kolmen vuoden keskiarvo on ylittänyt yli 8 milj. euron rajan. 22

25 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoinen, sisältää liikelaitoksen Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -3-2 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40,3 39,9 = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate / Poistot, % -39,6 120,1 = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate, eroa/asukas Asukasmäärä

26 3 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kunnan kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Toiminnan ja investointien rahavirta Vuosikate rahoituslaskelmassa osoittaa tulorahoituksen, joka käyttötaloudesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikatteeseen lisätään/vähennetään satunnaiset erät sekä ns. tulorahoituksen korjauserä, joka vuonna 2012 oli 0,890 milj. euroa. Näin saadaan toiminnan rahavirta, joka kuvaa kuinka paljon varsinainen toiminta on tuonut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli negatiivisen vuosikatteen myötä yhteensä -2,831 milj. euroa ja se väheni edelliseen tilikauteen verrattuna peräti 7,242 milj. euroa (164 %). Investointien rahavirta kuvaa investointeihin käytettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Investointimenot olivat tilikaudella noin 7,391 milj. euroa ja nettoinvestointien määräksi jäi noin 5,873 milj. euroa. Kun tulorahoituksesta vähennetään nettoinvestoinnit, saadaan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta, joka vuonna 2012 oli milj. euroa. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ei pystytty kattamaan lainkaan investointeja. Vuonna 2011 investointien nettokassavirta oli -5,641 milj. euroa ja tällöin investoinneista katettiin tulorahoituksella 49,2 %. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2012 yhteensä 2,374 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 7,5 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 6,378 milj. euroa. Vuonna 2011 otettiin pitkäaikaista lainaa 12,0 milj. euroa. Antolainasaamisten lisäyksiä ei ole kirjattu. Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskukselle sekä Uimala ja Pysäköinti Oy:lle ei ole enää myönnetty pääomalainoja, vaan tarvittava summa on myönnetty avustuksena. Antolainasaamisten vähennys muodostuu Proseta Oy:n suorittamasta lainan takaisinmaksusta. Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran ja rahoitustoiminnan nettokassavirran erotus osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuonna 2012 kassavarojen muutos tilikauden lopussa oli -6,329 milj. euroa. Vuoden 2012 rahavaroilla olisi voitu kattaa 8 päivän kassasta maksut. Tunnusluvut Investointien tulorahoitus- % (100 x vuosikate/investointien omahankintameno) kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. 24

27 Tilinpäätösvuoden tunnusluku on -27,2 %. Vuonna 2011 tunnusluku oli 49,2 % ja 83,2 % vuonna Vuoden 2010 tunnuslukuun vaikuttaa kuntayhtymän purkautumisesta johtuvat investointimenot, joten vertailukelpoinen tunnusluku oli tällöin 132,2 %. Pääomamenojen tulorahoitus % (100 x vuosikate /(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset)) on rahoitusosan tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty niihin saatavat rahoitusosuudet. Tilinpäätösvuoden luku on -14,8 %. Vuonna 2011 tunnusluku oli 33,1 % ja 60,6 % vuonna Vuoden 2010 tunnuslukuun vaikuttaa kuntayhtymän purkautumisesta johtuvat investointimenot, joten vertailukelpoinen tunnusluku oli tällöin 83,1 prosenttia. Lainanhoitokate ( (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainan lyhennykset) ) kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavimman kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluku on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluku jää alle yhden. Tilinpäätösvuonna tunnusluku oli -0,1. Vuonna 2011 se oli 1,0, vuonna 2010 se oli 1,7 ja 1,3 vuonna Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä (365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella). Kassavaroihin lasketaan rahat, pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tällä laskentatavalla kassa riitti tilinpäätösvuonna 8 päivän maksuihin, 9 päivän maksuihin vuonna 2010 ja 15 päivän maksuihin vuonna

28 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit nettoinvestoinnit vuosikate poistot Talouden kehitys vuosina Verotulot Valtionos Toimintakate

29 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Sisältää liikelaitoksen, keskinäiset erät eliminoitu Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate (sisältää valmistuksen omaan käyttöön) Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -235 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7 5 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -27,2 49,2 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % -14,8 33,1 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate -0,1 1,0 = (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyh.) Kassan riittävyys, pv 8 22 = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilik. Asukasmäärä

30 4 Kunnan tase Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät, mutta erät eivät sisällä kunnan eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 136,292 milj. euroa ja vuoden 2011 lopussa 140,010 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 3,718 milj. euroa (2,7 %). Vastaavan puolen muutokset johtuivat pääosin aineellisten hyödykkeiden (+1,700 milj. euroa) kasvusta sekä vuoden vaihteessa pankkitileillä olleiden rahavarojen vähenemisestä (-6,329 milj. euroa). Lisäksi sijoituksiin kirjatut pääomalainasaamiset vähenivät 0,450 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset kasvoivat yhteensä 1,392 milj. euroa. Käyttöomaisuuteen on kirjattu vielä keskeneräisinä investointihankkeina yhteensä 3,122 milj. euroa. Vastattavaa puolen muutokset johtuivat pääosin oman pääoman muutoksesta tilikauden alijäämän myötä. Lisäksi vapaaehtoisiin varauksiin kirjattu 1,0 milj. euron investointivaraus Risuharjun palvelukeskuksen rakentamiseen purettiin pois, koska rakentaminen tapahtuu Kotipolku Oy:n toimesta. Lainaa otettiin nettona 1,122 milj. euroa ja korottomien velkojen määrä kasvoi yhteensä 2,058 milj. euroa. Summaan sisältyvä lomapalkkavaraus kasvoi 1,270 milj. euroa. Omavaraisuusaste-% 100x(oma pääoma) /(koko pääoma saadut ennakot) mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntataloudessa keskimäärin 70 %:n omavaraisuutta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alhaisempi, merkitsee se merkittävän suurta velkarasitetta. Tilinpäätösvuoden omavaraisuus oli 52,6 %. Vuonna 2011 se oli 55,5 % ja vuonna 2010 se oli 59,5 %. Suhteellinen velkaantuneisuus- % 100x(vieras pääoma saadut ennakot / käyttötulot) kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus oli tilinpäätösvuonna 42,1 %. Vuonna 2011 se oli 41,1 % ja vuonna 2010 se oli 34,4 %. Suhteellinen velkaisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska siihen eivät vaikuta käyttöomaisuuden arvostus eivätkä esim. poistomenetelmät. Kunnan lainakanta (vieras pääoma ostovelat siirtovelat muut velat). Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Tilinpäätösvuoden lopussa lainaa oli yhteensä 43,270 milj. euroa. Vuoden 2011 lopussa lainakanta oli yhteensä 42,148 milj. euroa ja vuonna 2010 yhteensä 35,494 milj. euroa. Pitkäaikaista uutta lainaa otettiin vuoden 2012 aikana 7,500 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 6,378 milj. euroa. Kunnan lainat olivat tilinpäätösvuoden lopussa euroa asukasta kohden. Vuonna 2011 asukaskohtainen lainamäärä oli euroa ja euroa vuonna Ennakkotiedon mukaan koko maassa lainat olivat viime vuonna euroa asukasta kohden, euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna Lainasaamiset (sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset). Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamisia oli tilinpäätösvuoden lopussa 4,926 milj. euroa, 5,376 milj. euroa vuonna 2011 ja 5,171 milj. euroa vuonna

31 Kunnan tase ja sen tunnusluvut Sisältää liikelaitoksen, keskinäiset erät eliminoitu V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 9 9 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B C I TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muut vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

32 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 2 13 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat ja liittymismaksut II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 52,1 55,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,1 39,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

33 Liikelaitosten eliminointi taseessa Peruskunta Liikelaitos KUNTA Eliminointikirjaukset KUNNAN YHTEENSÄ Kunta Liikelaitos KOKONAISTASE ULKOINEN V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , , , , ,02 0,00 0, ,02 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , ,26 Rakennukset , , ,88 Kiinteät rakenteet ja laitt , , ,48 Koneet ja kalusto , , , ,92 Muut aineelliset hyödykk , , ,33 Enn.maksut. ja kesk.er.hank , , , , , ,45 0,00 0, ,45 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , , ,63 Muut lainasaamiset , , ,12 Muut saamiset , , , ,49 0, , ,58 0, ,91 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , , , ,58 0, ,38 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , , ,05 Muut toimeksiant. varat 0, ,05 0, ,05 0,00 0, ,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , , ,96 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , , , ,84 0, ,84 0,00 0, ,84 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , ,95 Muut saamiset , , , , ,08 Siirtosaamiset , , , , , , ,53 0, , ,40 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , , , ,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , ,32 31

34 V A S T A T T A V A A Peruskunta Liikelaitos KUNTA Eliminointikirjaukset KUNNAN YHTEENSÄ Kunta Liikelaitos KOKONAISTASE ULKOINEN OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , , ,04 Muut omat rahastot , , ,10 Edellisten tilik. yli-/alijäämä , , ,72 Tilikauden yli-/alijäämä , , , , , ,39 0, , ,81 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , , , ,37 Lahjoitusrahast. pääomat 0, , , ,00 Muut toimeksiant. pääomat 0, , , , , , ,89 0,00 0, ,89 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoks , , ,80 Liittymism. ja muut velat , , , ,39 0, ,39 0,00 0, ,39 Lyhytaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoks , , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , , ,13 0,00 Saadut ennakot 1 859, , , ,71 Ostovelat , , , ,11 Muut velat , , , ,88 Siirtovelat , , , , , , , ,13 0, ,23 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,13 0, ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , , ,32 32

35 5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytöt. Kunnan kokonaistulot vuonna 2012 olivat 171,899 milj. euroa ja kokonaismenot 179,030 milj. euroa. Kunnan kokonaistulot ja -menot Sisältää liikelaitoksen, sisäiset eliminoitu TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut 3 2 Satunnaiset kulut Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset rahavarojen muutos

36 6 Konsernitarkastelu 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2012 lopussa 6 tytäryhteisöä, joista 4 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymiä yhdisteltiin 5 kuntayhtymää. Kunnalla on omistuksia myös 2 osakkuusyhteisössä, jotka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt: Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt - Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Siilinjärven Uimala Oy Liikevaihtoa kertyi tilikauden aikana 1,078 milj. euroa, kasvu 4,6 % edelliseen vuoteen. Tilikauden aikana Uimala Oy:n konsernissa oli henkilöstöä keskimäärin 18 henkilöä. Tilikauden tulos muodostui noin 0,033 milj. euroa voitolliseksi. Kävijämäärä oli noin , kasvu edelliseen vuoteen noin 4,6 %. Kiinteistö Oy Siilinjärven vapaa-aikakeskus Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö on Siilinjärven Uimala Oy. Kiinteistöyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana viisi vakinaista henkilöä. Tilikauden tappio oli 0,313 milj. euroa. Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärven Pysäköinti Oy harjoittaa pysäköintitoimintaa keskuskorttelissa ja hallitsee vuokraoikeudella kirkonkylän keskustassa olevaa paikoitushallia. Hallin kauppapuiston puoleinen osa toimii poikkeustilan aikana yleisenä säteilysuojana. Yhtiön ylläpidettävänä on yhteensä 585 autopaikkaa, joista hallipaikkojen osuus on 161 autopaikkaa. Pysäköinti Oy:n tilikauden tulos oli ,70 euroa voitollinen. Tulokseen on vaikuttanut kertaluonteiset rakennushankkeen yhteydessä tuloutuneet pysäköintipaikkamaksut ( ) 30 autopaikasta. Ilman niitä tulos olisi ollut taloussuunnitelman mukaisesti hieman tappiollinen. Siilinjärven Kotipolku Oy Yhtiön omistuksessa oli toimintavuoden aikana yhteensä 720 arava- ja korkotukirahoitteista vuokraasuntoa. Asunnoista 264 kpl oli kerrostaloissa, 315 kpl rivitaloissa ja 141 kpl oli vanhusten ja kehitysvammaisten asuntoina. Asuntohakemuksia jätettiin yhteensä 666 kpl ja asuttamispäätöksiä tehtiin 171 kpl eli 25,7 % hakijoista sai asunnon. Yhtiön palveluksessa oli 7 vakituista henkilöä. Tilikauden tulos oli 124 euroa. 6.3 Konsernin talous Konsernituloslaskelman tilikauden tulos osoittaa tappiota noin -6,136 milj. euroa, kun tulos edellisenä vuonna oli voitollinen 1,058 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 0,587 milj. euroa, joka ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja 7,559 milj. euroa. Investoinnit olivat 13,012 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli vain 4,6 % kun luku vielä edellisenä vuonna oli 56,6 %. Tunnusluku kuvaa kuinka paljon tehtyjen investointien omahankintamenoista on pystytty kattamaan toiminnan tuottamalla rahoituksella. Konsernitaseen loppusumma oli 170,458, milj. euroa, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,608 milj. euroa. Konsernin omavaraisuus-% mittaa konsernin kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2011 omavaraisuusaste oli 38,0 % (ed. 42,9 %). Koko konsernin lainamäärä oli tilinpäätösvuonna 74,612 milj. euroa, lisäystä oli noin 4,668 milj. euroa. Lainat asukasta kohti olivat vuoden lopussa euroa (ed euroa). 34

37 SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan konsernirakenne 100 % Siilinjärven Pysäköinti Oy 20,30 % 7,60 % Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 100 % Siilinjärven Uimala Oy 56,62 % 79,60 % 67,00 % 59,00 % Sakupe Oy Kiinteistö Oy Siilinjärven vapaaaikakeskus 29,86 41,00 % % Kiin.Oy Isoharja Liikelaitoskuntayhtymä: ISLAB 96,36 % Siilinjärven Kotipolku Oy 0,90 % Vaalijalan kuntayhtymä 100 % Kiinteistö Oy Proseta Oy 2,50 % Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 100 % Kiinteistö Oy Teollisuustie 8 2,06 % Savon koulutuskuntayhtymä 52 % Kiinteistö Oy Asematie 11 7,70 % Pohjois-Savon liitto Tytäryhtiö Tytäryhteisö: yhdistelty pariarvomenetelmän mukaan Tytäryhtiö Tytäryhteisö: ei yhdistelty Kunta-yhtymä Kuntayhtymä: yhdistelty suhteellisen osuuden mukaan Osakkuusyhtiö Osakkuusyhteisö: yhdistelty pääomaosuusmenetelmän mukaisesti Vähemistöosuuden erottaminen 35

38 6.4 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Kävijämäärä nykytasolla (rakentamisaikaiset häiriöt) ja kasvu 5 % vuonna 2014 Toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen Kävijämäärä , lisäys edellisestä vuodesta 4,6 prosenttia Nollatulos Majoitushankkeen valmistelu ja käyttöönotto Toiminnan ja kustannusten tarkkailu (erityisesti kiinteistö) Palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy 36 Tilikauden tulos 0 avustusten ja poistojen jälkeen Palvelu-, tila- ym. suunnittelu Liikevaihto euroa, kasvua edellisestä vuodesta 4,6 %. Tilikauden voitto ,42 euroa. Toiminnan kehittämis- ja muutossuunnittelu (kahvila ym. alueet) Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaus- ja kunnossapitotyöt Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan Tavoitetaso on toteutunut Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Yhtiö kattaa toimintakulunsa toimintatuotoillaan ja rahoituskulut kunnan avustuksella Siilinjärven Kotipolku Oy Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran Yhtiön varsinaisen liiketoiminnan tulos on ollut hieman tavoitetta parempi joskin tappiollinen; kertaluonteinen tuloerä vaikutti tuloksen muodostumiseen noin euroa voitolliseksi Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia, laadukkaita vuokraasuntoja seudulle työhön tuleville ja muille niitä tarvitseville Asukasvalinnassa noudatetaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia asukkaiden valintaperusteita, joita noudatetaan ARA-asunnoissa (arava- ja korkotuki) Työhön tuleville voidaan tarjota vastaanottoasunto asuntolainsäädännön puitteissa 34 työhön tulevaa hakijaruokakuntaa on asutettu vuonna Yhtiön sisäisen seurannan mukaan asukasvalinnoissa on noudatettu ARAasuntojen asukasvalintaperusteita.

39 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate Vuokra-asuntojen käyttöaste säilyy hyvänä Risuharjun palvelukeskus, huonokuntoiset vanhukset ja kehitysvammaiset Kaaripolun palvelukotihanke, huonokuntoiset vanhukset Vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta aravarajoituslain 7 :n mukaisesti. Pyritään mahdollisuuksien mukaan keräämään varautumista tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin. Kiinteistöjen ja asuntojen suunnitelmallinen kunnossapito kaikkien kiinteistöjen ja alueiden, joilla kiinteistöt sijaitsevat, kysynnän varmistamiseksi. Pyritään minimoimaan asuntojen remonttien aikainen tyhjäkäyttö. Korkotuki- ja avustusvaraukset jätetty molempien ryhmien osalta kunnalle ARAn johtokunta päättää ehdollisten investointiavustus- ja korkotukivarausten antamisesta vuoden 2012 helmi-, maaliskuussa. Urakkasopimusten mukaisesti koko urakka on valmis Tilivuoden tulos on 0 euroa, tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin kerätyistä varoista esitetään erilliset laskelmat Käyttöaste säilyy nykyisellä tasolla (98,5 %) Uudet palveluasunnot viimeistään 2014 Kaaripolun palvelukodin vastaanotto urakoitsijalta Vuokranmäärityksessä on noudatettu omakustannusperiaatetta, ara-rahoitteiset ja vapaarahoitteiset kohteet on eriytetty vuokranmäärityksessä. Yhtiön maksuvalmius on hyvä. Tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin on varauduttu vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa. Käyttöaste vuonna 2012 on 99,87 %. Huoneistojen tyhjäkäyttö on ollut huoneistoremonteista johtuvaa. ARA on myöntänyt kohteelle ehdollisen investointiavustusvarauksen euroa ja korkotukivarauksen euroa. Kohteen suunnittelijat on valittu 1/2013. Alustavan projektiaikataulun mukaan kohde valmistuu 2014 loppuun. Kaaripolun palvelukoti otettiin vastaan urakoitsijalta Asukkaat muuttivat palvelukotiin Urakoiden takuuajat päättyvät

40 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Siilinjärven Kotipolku Oy:n tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa laadukkaita asumisoikeusasuntoja niitä tarvitseville Noudatetaan Lain asumisoikeusasunnoista /650 säädöksiä Käyttöastetavoite 100 % Käyttöaste vuonna 2012 on 100 %. Vastikemäärityksessä on noudatettu omakustannusperiaatetta. Omakustannus- ja käyttöastetavoitteet samat kuin emoyhtiöllä Tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin on varauduttu vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa. Kiinteistö Oy Siilinjärven Viinamäentie 3 fuusio Siilinjärven Asumisoikeus Oy:öön tulee voimaan alkaen. 38

41 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 52,6 52,0 Vuosikate / Poistot % 7,8 116,4 Vuosikate, /as Asukasmäärä

42 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 4,6 56,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 2,9 39,0 Lainanhoitokate 0,3 1,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

43 Konsernitase ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkuusyhtiö osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 3 Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 6 6 IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

44 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset D PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat F VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Muut velat II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % 38,0 42,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,2 49,6 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainakanta , /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

45 7 Tilikauden 2012 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta tuli voimaan Lakiin sisältyy lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnitelmakaudella katetaan (ns. alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvio- ja taloussuunnitelma on kuitenkin laadittava niin, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2012 tilinpäätös muodostui odotettua heikommaksi. Tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen. Se sisälsi satunnaisiin menoihin kirjattuja, osakkeisiin kohdentuvia, kirjauskäytännön muutoksista aiheutuvia kirjauksia euroa. Vahinkorahastosta tuloutettiin euroa ja investointivarauksista tuloutettiin Risuharjun palvelutalon investointiin tehty investointivaraus euroa, koska rakentamisesta huolehtii Kotipolku Oy. Tilikauden alijäämää kertyi euroa. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tilikauden tulos oli nolla. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulokseen kirjataan vahinkorahastosta vähennystä euroa kattamaan tilikauden aikana tapahtuneita vahinkoja. Vahinkorahastossa on tällöin yhteensä euroa. Vuoden 2012 alkavassa taseessa on edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää yhteensä euroa. Kunnanhallitus esittää tilikaudelle muodostuneen alijäämän euroa kirjattavaksi taseessa Oman pääoman erään Edellisten vuosien yli-/alijäämä. Yhdessä tilikauden alijäämän kanssa taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämäksi muodostuu euroa. Tuloksen käsittely vuosina euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Edellisten kausien ylijäämä Tilinpäätös Talousarvio/taloussuunnitelma Ylijäämä vuoden lopussa

46 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2012 tulos oli heikompi kuin mitä muutostalousarvion laadinnan yhteydessä sen arvioitiin olevan. Tuloksen muodostumiseen vaikutti noin 1,483 milj. euroa heikompi toimintakate. Tuottoja kertyi 3,024 milj. euroa enemmän lähinnä perusturvapalveluiden ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen Maaningalle ja Nilsiälle myymien palveluiden ja konserni- ja maankäyttöpalveluiden käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja muiden tulojen ansiosta. Kulut kuitenkin kasvoivat merkittävästi, noin 4,518 milj. euroa. Erityisesti henkilöstökulut kasvoivat yhteensä 1,599 milj. euroa koko kunnan lomapalkkajaksotuksen ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen toiminnan loppumisen vuoksi tehtyjen palkkajaksotusten myötä. Palvelujen ostot kasvoivat yhteensä 0,927 milj. euroa erikoissairaanhoidon kustannusten kasvaessa erityisesti Maaningalle ja Nilsiään ostettavissa palveluissa. Aineet, tavarat ja tarvikkeet kasvoivat yhteensä 0,300 milj. euroa, kasvun johtuessa lähinnä energiakuluista. Avustukset kasvoivat yhteensä 1,114 milj. euroa (Siiliset-peruspalvelukeskuksen osuus 1,229 milj. euroa, jossa noin 0,634 milj. palvelusetelimenoja budjetoituna ostopalveluihin) ja muut toimintakulut, lähinnä vuokrakulut, yhteensä 0,577 milj. euroa. Verotuloja kertyi noin 0,787 milj. euroa muutostalousarviota vähemmän. Valtionosuudet puolestaan toteutuivat lähes budjetoidulla tasolla. Kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden kokonaisverotulokertymä on ollut vain noin 0,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kuntien jako-osuutta alennettiin joulukuussa ja yhteisöverotuoton jako-osuus on arvioitua alempi. Muutokset ennakoivat noin 1,0 milj. euron budjetoitua alempaa verotulokertymää koko vuodelta. Valtionosuudet toteutuvat ennakkopäätöksen mukaisesti noin 0,300 milj. euroa pienempänä lähinnä huostaan otettujen laskennallisista kustannuksista kertyvän osuuden jäädessä ennakoitua pienemmäksi. Kunta-alan palkkaratkaisu lisää henkilöstökuluja järjestelyvaraerineen kokovuotisesti noin 1,89 %. Yleiskorotusta ei ole budjetoitu vaan sen suuruinen säästö 1,333 milj. euroa on sisällytetty kuluvan vuoden talousarvioon sisälle. Toimenpiteet talouden vakauttamiseksi ja uudelleen arvioimiseksi on aloitettu. Toteuttamisesta päätetään aikataulun mukaisesti valtuustossa syyskuussa. Tilikaudelle on budjetoitu alijäämää yhteensä noin 3,182 milj. euroa, mutta ellei henkilöstökulusäästöjä saavuteta ja verotulot ja valtionosuudet toteutuvat em. mukaisesti, uhkaa alijäämä kasvaa lähes 6,0 milj. euroon. Tällöin kaikki ylijäämät tulisi käytetyksi kuluvan vuoden aikana. Kuntastrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että kunnan asukaskohtainen lainamäärä ei kasva seuraavan viiden vuoden kuluessa. Valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset, verotulojen kasvun hidastuminen ja ensisijaisesti perusturvan palvelutarpeen kasvusta johtuva menojen kasvu sekä kasvaneet investointitarpeet ovat kuitenkin johtaneet lainakannan kasvuun. Koska em. kehityssuunta on koko kuntataloutta koskeva, on kunnan asukaskohtainen lainakanta kuitenkin vielä noin 10 % valtakunnan keskiarvoa alhaisempi. Huolestuttavaa kuitenkin on, että käyttötalouden menojen kehitys ja toimintakatteen heikkeneminen ovat olleet valtakunnan keskitasoa suurempia. Käyttömenojen kehitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja saada niiden kasvu taittumaan sekä pitää tavoitteena sitä, että taloudessa mahdollisesti syntyvä liikkumavara kohdentuu investointikyvyn ylläpitämiseen. Kunnan talouden kestävyystarkastelussa, jonka tavoitteena oli hahmottaa kunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä seuraavan noin 15 vuoden aikajänteellä, tarkasteltiin toimintakulujen ja -tuottojen sekä veroluonteisten tuottojen kehittymistä kolmella eri kasvuvaihtoehdolla. Selvityksen lopputulema oli, että kunnan talous tulee olemaan tiukka koko kuluvan vuosikymmenen ajan ja että kohtuullisen suuren väestönkasvun tavoittelu ja ylläpito on talouden myönteisen kehittymisen kannalta tarpeen. Selvityksen mukaan väestön ikääntymisestä seuraava kulujen kasvu kompensoituu valtionosuuksien kuluja nopeammalla kasvulla tarkasteluajanjaksolla siten, että kunnan taloudellinen asema ei ikärakenteen muutoksesta johtuen heikkene vaan päinvastoin vahvistuu jossain määrin. Kasvun lisäksi talouden tasapainottuminen edellyttää selkeää ja verrattain tiukkaa kulujen seurantaa ja toimintojen ohjausta ja tehostamista. Kestävyystarkastelun ajantasaistaminen on osa kuluvana vuonna käynnistettyä talouden vakauttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on löytää keinot talouden tasapainottamiselle keskipitkällä aikavälillä. 44

47 8 Talousarvion toteutumisvertailu 8.1 Käyttötalousosan toteutuminen Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta eli kunnan tulee määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi seurata myös sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Käyttötalousosassa esitetään valtuuston asettamien tavoitteiden ja niitä toteuttavien toimenpiteiden ja mittareiden toteutuminen toimintavuoden aikana. Lisäksi esitetään toimintavuodelta ns. informatiiviset tunnusluvut. Tarkempaa tietoa kunkin toiminnan osalta löytyy vuosittain laadittavasta kunnan tilastokirjasta. Talouden tulosaluekohtaisissa vertailuissa esitetään valtuuston talousarviossa hyväksymät määrärahat ja tuloarviot, valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon ja talousarvio näiden muutosten jälkeen. Muutossarakkeen jälkeen taulukoissa esitetään tulosalueen tilivuoden toteutuma sekä poikkeama muutettuun talousarvioon nähden. Käyttötalouden toteutumisvertailu etenee toimielimittäin ja tulosalueittain eli sillä tarkkuudella kuin valtuusto on määrärahoista ja tuloarvioista päättänyt. Kunkin tulosalueen talousarviovertailu esitetään tiliryhmittäin eriteltynä siten, että sitovat erät on taulukoissa merkitty harmaalla. Myös sisäiset erät sisältyvät tulosalueiden loppusummiin valtuustoon nähden sitovina erinä. Erikseen varsinaisten menojen jälkeen tulosaluekohtaisissa taulukoissa esitetään poistot. Henkilöstöhallinto, Toimistopalvelut, Tietotekniikkapalvelut, Tilintarkastus ja Taloushallinto on laskutettu sisäisinä menoina eri yksiköistä käytettyjen määrien perusteella. Työllistämistoiminta on laskutettu sisäisinä menoina niiltä yksiköiltä, jotka ovat työllistäneet työttömiä, opiskelijoita ja koululaisia. Koulutoimen hallinto on vyöryttänyt omat kustannuksensa opetuspalveluihin. 45

48 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A Vaalit Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE K U N N A N H A L L I T U S Hallinto- ja viestintäpalvelut Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien päätöksenteko-elinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Keskushallinnon vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Kuntastrategian toteuttaminen Siiliset-yhteistyön jatko Kestävä kuntatalous Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset ja valtuustotason strategisten tavoitteiden toteutuminen Yhteistoiminta-alueen kehittämiseen liittyvät päätökset Investointikyky ja velkamäärä/asukas Tavoitetaso Organisaatio toimii strategian mukaisesti Päätös jatkosta Talousarvion mukainen toiminta Toteutuminen Kuntastrategia on hyvin ymmärretty ja sisäistetty Toiminnan lopettamiseen liittyvät päätökset tehty Muutostalousarvio 46

49 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän muutos Maankäyttöpalveluiden uudelleen organisointi Uusi organisaatio toimii Toimii varsin hyvin Maakunnan kehittäminen Talousarvion toteutuminen Muiden muutosten valmistelu Siilinjärven ja Kuopion yhteistyö Kaikki sitoutuvat uuteen organisaatioon Kuntien välinen yhteistyö syvenee strategian mukaisesti Aikataulussa Joukkoliikennettä ja maaseutuhallintoa koskeva yhteistyö alkoi vuoden alussa Henkilöstökulut: Menojen ylitys euroa. Menoylitystä on syntynyt sote-yhteistoiminta-alueen purusta ja uuden sote-organisaation valmistelusta maksetuista erilliskorvauksista ( e). Jaksotetut palkat ja sosiaalivakuutusmaksut sekä KuEL-maksut ylittyneet eurolla (lomapalkkavaraukset/säästövapaat ja KuEL-eläkemenoperusteiset maksut kasvussa) Viranhaltijoiden palkkakustannukset ylittyneet (6 000 e); VES:in mukaisia korotuksia ei huomioitu talousarviossa talouspalveluiden antamien ohjeiden mukaisesti Luottamushenkilöiden palkkiot (kokouspalkkiot, ansionmenetykset, matkustuskustannukset korvaukset) ylittyneet noin eurolla (kokouksia ollut arvioitua enemmän ja kokousten kesto ollut arvioitua pidempi) Menoylityksiin ei ole voitu varautua talousarviovaiheessa. Avustukset: Menojen ylitys euroa. Kunnanhallitus päätti 12/2012 Siilinjärven Palvelukotiyhdistykselle maksettavasta avustuksesta ( e). Menoylitykseen ei ole voitu varautua talousarviovaiheessa. Muut toimintakulut: Menojen ylitys euroa. Valtaosa ( e) menoylityksestä johtuu vanhojen saatavien poistoista (asiakas varaton/perintä ei ole tuottanut tulosta). Kyseiset kustannukset olisi tarkoituksenmukaista jatkossa kirjata kustannuksiksi niille palvelualueille/tulosalueille, joiden saatavista on kyse (vääristää kustannusrakennetta). Hallinto- ja viestintä- Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama palvelut talousarvio muutokset jälkeen Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

50 Elinkeinotoimi Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteiden vaikuttavuuteen koko talousalue huomioon ottaen Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien lisääminen Vuosittain seurattavat mittarit Rakennushankkeiden määrä Tavoitetaso Kahdeksan kappaletta Toteutuminen 18 yritysten rakennushanketta vireillä KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Työpaikkamäärän kasvu Rakentamisen edistämineta Seitsemän kappalet- 13 varaussopimusta Kauppakeskuksen vetovoimaisuuden parantaminen Investointien edistäminen Yksi kappale Matkailupalveluiden kehittäminen Informatiiviset tunnusluvut Muut kaupan yhteishankkeet tai kampanjat Matkailutuotteiden tai kehittämishankkeiden generoiminen Yksi uusi palveluyritys Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Työpaikkamäärän muutos Teollisten työpaikkojen määrä Luovutetut tontit ja toimitilat Talousarvion toteutuminen Vireillä kolme market -hanketta ja hotellihanke. Kuntosalirakennus valmistui. Lentoasema-alueen kehittämishanke käynnissä Budjetista säästyi noin euroa, mikä koostui pysäköintiyhtiön avustuksen säästöstä ( euroa) ja mainostelevision tuotoista. Toimintatuotoissa ja muissa kuluissa on mukana Attendo MedOnen vuokrat ( euroa koko vuosi). 48

51 Elinkeinotoimi Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminta-ajatus Tuottaa työnantajapalveluja muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasaarvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista koko kuntayhteisössä. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten työterveyshuoltoon, henkilöstökoulutukseen, TYHY-toimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Tuottaa keskitetysti arkisto- ja kirjaamopalvelut sekä puhelinvaihde- ja kunnantalon virastomestaripalvelut. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Osaamisen varmistaminen, motivaation ylläpitäminen ja hyvinvoinnin kehittäminen Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstösuunnitelma Sairauspoissaolojen määrä; sairauspoissaolojen seurannan ja raportoinnin kehittäminen Tavoitetaso Suunnitelma valmistuu vuonna 2012 ja päivitetään vuosittain Sairauspoissaolojen määrä vähenee vuonna 2012 edellisen vuoden tasosta 10 %. Seuranta osavuosikatsausten yhteydessä. Toteutuminen Suunnitelman valmistelu aloitetaan uudessa organisaatiossa talouden vakauttamisen yhteydessä Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on ollut poikkeuksellisen suuret sairauspoissaolojen määrät voimakkaan flunssan ja influenssan johdosta. Tavoitteena ollut 10 prosentin vähennys sairauspoissaolojen määrässä ei toteutunut. 49

52 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Rekrytointia kehitetään Kuntarekry -ohjelman käyttö vakiintuu ja rekrytoinnin seurantaa kehitetään Kuntarekry -ohjelma on käytössä kaikissa perusrekrytoinneissa ja seuranta kunnossa Kuntarekry -ohjelma on käytössä kaikissa perusrekrytoinneissa. Seurantatietoja henkilöstökertomuksessa Keskitettyä koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Kehitetään kunnan asiakirjahallintoa vastaamaan sähköisen asianhallinnon vaatimuksia Kehitetään koulutusseurantaa Jatketaan työn vaativuuden arviointityötä ja palkkaharmoni-sointia Tavoitteelliset kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa vuosittain Aloitetaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman toteutus Varhaisen välittämisen seurannan kehittäminen Jatketaan sähköistä arkistonmuodostussuunnitelma eamsprojektia ja otetaan käyttöön Dynastyn TOJ-tiedonohjausjärjestelmä Koulutusseuranta henkilöstökertomuksen yhteydessä Palkkaharmonisointi valmis vuonna 2013 Vakinaisen henkilöstön osalta 100 % Työhyvinvointikysely uusitaan vuonna 2013 Käytäntö vakiintunut työyksiköissä Organisaatiokohtainen tehtäväluokitus valmis ja osasta tehtävistä laadittu prosessikuvaukset ja viety TOJjärjestelmään Koulutusseurantaa henkilöstökertomuksessa 2012 Työn vaativuuden arviointityö jatkuu arviointiryhmissä. Harmonisointia jatketaan v Toteutuman seuranta tehdään tulevan työhyvinvointikyselyn yhteydessä Työhyvinvointikysely toteutetaan v alussa Varhaisen välittämisen keskustelujen määrän seuranta henkilöstökertomuksessa 2013 Organisaatiokohtainen tehtäväluokitus on pääosin valmis. Prosessikoulutusta järjestettiin syksyn 2012 aikana ja laadittiin malliprosessikuvauksia. Prosessien kuvaaminen ja TOJ käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Talousarvion toteutuminen Talousarvio on toteutunut lähes suunnitellusti. Säästö henkilöstökuluissa johtuu mm. henkilöstösihteerin rekrytoinnin viivästymisestä ja palkattomista poissaoloista. Aineet, tavarat ja tarvikkeet -menotili ylittyi ennakoimattoman laitehankinnan johdosta asiakaspalveluun. Henkilöstöpalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

53 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut sekä Kaavoitus Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Vuodesta 2012 alkaen entinen Maankäyttö -tulosalue jakaantui kahteen eri tulosalueeseen; Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut sekä Kaavoitus. Talousarvio 2012 tehtiin vielä vanhan organisaation mukaan (Maankäyttö), talousarvion seuranta numerotietojen osalta toteutettiin uuden organisaation mukaisesti. Toiminta-ajatus Maankäytön tulosalue koostuu kaavoituksen, maapolitiikan sekä paikkatietopalveluiden tulosyksiköistä. Kaavoituksen tulosyksikkö vastaa kunnan maankäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakenteen suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavan kaava-aineiston tuottamisesta asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavoitusyksikkö laatii yleis- ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä korttelisuunnitelmia ja rakennustapaohjeita. Lähtökohtina ovat järkevä, taloudellinen ja suunnitelmallisesti kehitettävä yhdyskuntarakenne sekä viihtyisä, maaseutumainen elinympäristö. Maapolitiikan tulosyksikkö vastaa maanhankinnasta, luovutuksesta sekä näihin liittyvien sopimusten laadinnasta ja kunnan maaomaisuuden hallinnasta. Tulosyksikön tavoitteena on turvata riittävä raakamaavaranto käytettäväksi maankäytön suunnitteluun sekä varmistaa tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen. Paikkatietopalvelut tulosyksikkö toimii tukipalveluna tuottaen, ylläpitäen ja kehittäen riittävän paikkatietovarannon sekä -järjestelmän käytettäväksi kunnan eri hallintokunnissa mm. kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen sekä teknisten palveluiden toiminnassa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Kasvutavoitteiden kannalta riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntotuotantoon Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän kehittämiseen Palvelurakentamisen mahdollistaminen Yhdyskuntarakenteen ja kaavoituksen tukeminen aktiivisella maanhankinnalla Vuosittain seurattavat mittarit Väestönkasvu Valmistuneet asunnot Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Raakamaareservin lisäys Raakamaareservin ylläpito Tavoitetaso 0,7 1,0 % väestönkasvu 150 asuntoa Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Toteutuminen 0,7 %, 141 henkilöä 147 asuntoa Kaavoja osittain hyväksytty ja valmistelussa Kaavojen valmistelu käynnissä 3 vuoden tarve/vuosi Toteutunut pientaloasumisen osalta 10 vuoden tarpeita 3 5 vuoden tarpeita vastaava vastaava eri käyttötarkoituksissa KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Yleiskaavoituksen edistäminen Kevättömän yleiskaava Kaava hyväksytty Kaavaehdotus ollut nähtävillä Etelä-Siilinjärven yleiskaava Kaavaehdotus valmistunut Kaavaehdotus valmistelussa Kirkonkylän yleiskaava Kaavaluonnos valmistunut Valmistelu aloitettu 51

54 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Yleiskaavoituksen ja maapolitiikan tehostaminen Maankäytön toteuttamisohjelma Ohjelma hyväksytty Valmistelu aloitettu Riittävä tonttitarjonta Panninniemen/Taivallahden Kaava hyväksytty Kaava hyväksytty asuntorakentamiselle asemakaava Etelä-Siilinjärven uusi asuinalue Kaava valmisteilla Valmistelu aloitettu Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän edistämiselle Maaseuturakentaminen Siirtyminen EUREF-FIN koordinaatisto- ja N2000-korkeusjärjestelmään Informatiiviset tunnusluvut Keskustan seuraava asuinkerrostalokohde Keskuskorttelin asemakaava Vuorelan palvelukeskuksen asemakaava Maaseuturakentamisen vyöhykemitoitus Tietojärjestelmän kehittäminen ja aineistojen muutostyö uuteen järjestelmään Kaava valmisteilla Kaava hyväksytty Kaava hyväksytty Mitoitus hyväksytty ja käytössä Uusi taso- ja korkeusjärjestelmä tuotantokäytössä Valmistelu aloitettu Kaava hyväksytty Valmistelu aloitettu Valmistelu aloitettu Toteutunut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/hyväksytty kaava) 0/2 0 0/6 Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 39, Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä kpl Hankittu raakamaata (vuositarve) 3 3 Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) 75 - Talousarvion toteutumien Kaavoituksen osalta talousarvio toteutui lähes suunnitellusti, joskin yleiskaavojen valmiusasteessa tavoitetasoon nähden jäätiin jonkin verran jälkeen, koska työpanosta ei yleiskaavoittajan osan aikaa puuttuessa ja vaihtuessa pystytty riittävästi osoittamaan kaavojen valmisteluun. Maapolitiikan ja paikkatiedon menoissa ja tuloissa on euroa liikaa. Kyse on keskuskorttelin pysäköintipaikkojen rakentamisen korvauksista. Korvaus on kierrätetty maapolitiikan tulosalueen kautta ja maksettu edelleen Siilinjärven Pysäköinti Oy:lle. Maapolitiikan tulosyksiköllä ei sinällään ole mitään tekemistä ko. korvausten kanssa. Kirjausten nettovaikutus on 0. Tulosyksiön oikea meno on euroa ja ylitys siten euroa. Tulojen oikea luku on euroa ja niiden ylitys euroa. Tulojen ylityksestä euroa on Kiinteistö Oy Simonsalon maksama kaavoituskorvaus ja noin euroa koostuu kahdesta yritystoimen tonttikaupasta sekä yhdestä aluevaihdosta. Kaikki kolme kauppaa on tehty muutostalousarvion laatimisen jälkeen, eikä niitä ole voitu ennakoida siinä. 52

55 Maapolitiikka ja Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama paikkatietopalvelut talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot Kaavoitus Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

56 Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää henkilöliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja Pohjois-Savon Ely:n kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Tavoitteet Suunnittelukauden tavoite Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Vähintäänkin nykyinen palveluntarjonta Toteutuminen Palvelutaso on säilynyt ennallaan Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Myytyjä seutulippuja Etelä-Siilinjärvi lippu Talousarvion toteutuminen Talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostivat alkaen yhteisen toimivaltaisen alueen joukkoliikenteessä ko. kuntien alueella. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaiselle viranomaiselle on joukkoliikennelaissa asetettu tehtäväksi joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja tavoitteeksi kehittää eri toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Näiden asioiden hoitamiseksi Kuopion kaupunginvaltuusto ja Siilinjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät vuonna 2011 kokouksissaan Kuopion kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnalla toteutetaan kuntarajat ylittävä joukkoliikenne joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehitetään ja koordinoidaan seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia siten, että joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutaso paranee ja että palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Vuonna 2012 tälle kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen toimialueelle laadittiin yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja palvelutasotavoite, jossa otettiin huomioon sopijakuntien itse määrittelemät lähtökohdat ja tavoitteet. Joukkoliikennesuunnitelma tehtiin yhteistyössä Pohjois-Savon ELY:n kanssa, joka osallistui myös hankkeen kustannuksiin. Joukkoliikennesuunnitelma on pohjana vuoden 2013 aikana järjestettävälle toimivalta-alueen joukkoliikennettä koskevalle kilpailutukselle. Kilpailutettava liikenne alkaa Joukkoliikenneviranomaisen tehtävien hoitamista varten perustettiin Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, joka aloitti toimintansa Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista Kuopio valitsi viisi jäsentä ja Siilinjärvi kaksi jäsentä. Siilinjärven edustajina toimivat Saara Hämäläinen (lautakunnan vpj) ja Sami Syri. 54

57 Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Osana tätä joukkoliikenneasioiden uudelleen organisointia joukkoliikenteen vetovastuu siirtyi vuoden 2012 alussa kiinteistöteknikko Juha Elomaalta talouspäällikkö Pekka Kauhaselle. Kuopio - Rissala - Siilinjärvi lentokenttä- ja työmatkaliikenne jatkui yhteishankintana ELY:n kanssa. Vuonna 2012 nettokustannukset olivat euroa. Kustannusten lasku edellisestä vuodesta oli 2,45 %. Menneiden vuosien tapaan yleistä joukkoliikennetarjontaa täydensi kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Tarvetta toiselle Paliautolle on varsinkin kunnan eteläosassa. Palveluliikenne kilpailutettiin ajalle Liikenteen kustannukset nousivat merkittävästi 21,7 %. Siilinjärveläiset ostivat Kuopion seutulippua vuonna kpl edellisvuotta enemmän, kasvua 4,5 %. Vuonna 2012 myynti oli kpl, kun se vuonna 2011 oli kpl. Kunnan tukiosuus lippua kohden laski 3,4 % ollen vuonna ,45 euroa/lippu ja vuonna ,05 euroa/lippu. Täten lisääntynyt myynti ei juurikaan nostanut kunnan seutulippumenoja, vain noin euroa. Myös Etelä-Siilinjärvi -lipun myynti kasvoi vuonna 2012 ollen kpl. Lisäystä siinä oli 67 kpl (5,2 prosenttia). Kunnan tukiosuus lippuun kasvoi 9,5 %. Kunnan tukiosuus lippuun oli 38,67 euroa, kun se vuonna 2011 oli 35,30 euroa. Täten Etelä-Siilinjärvi -lipun osalta kunnan menot kasvoivat vuonna 2012 noin euroa. Vuonna 2012 Kuopion seutulipun asiakashinta oli 96 euroa ja Etelä- Siilinjärvi asiakaslipun hinta oli 56,50 euroa. Toimintatuotot ylittyivät kokonaisuudessaan euroa. Tuet ja avustukset alittuivat euroa arvioidusta ja sisäisten palvelujen myynti ylittyi euroa. Menot jäivät alle arvion, koska mm. joukkoliikennesuunnitelmaan toteutunut kunnan osuus oli selvästi arvioitua pienempi. Joukkoliikenne Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Avustukset TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

58 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen T A R K A S T U S L A U T A K U N T A TARKASTUSLAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Oksman Merja, pj Konttinen Heikki Toivanen Helena Ahonen Inkeri Rekola Jukka Henkilökohtainen varajäsen Heinonen Hannamari Hämäläinen Jouni Vestenius Kaija Väistölä Pia Ojantie Ilmari Tilintarkastus Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Merja Oksman Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan tarkastussäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallinto-organisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Toteutuminen Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntalain 71 :n mukaisesti ja arvioinnin kehittäminen Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2020 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla ja sen perusteella laaditulla arviointikertomuksella todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Suulliset ja kirjalliset raportit Arviointikertomus Palautekeskustelu 56

59 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kokousten lukumäärä Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutui säästövelvoitteiden mukaisesti. Tilintarkastus Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE K U N N A N H A L L I T U S Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminta-ajatus Kunnan talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvien prosessien suunnittelu ja toteuttaminen sekä palvelualueiden ohjaus ja tuki em. asiakokonaisuuksissa. Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laadinta, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta sekä toiminto-, kustannus- ja vaihtoehtolaskennan kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Organisaatiomuutoksiin reagointi Tarvittava valmistelu Valmis budjettikierrokselle 2013 Organisaatiomuutos on toteutettu vuoden 2013 talousarvioon Toiminto- ja kustannuslaskennan kehittäminen Sähköisen laskutuksen käyttöönotto Hallinto- ja tukipalveluiden tuotteistaminen organisaatiomuutoksia vastaavalle tasolle Jatketaan verkkolaskutuksen käyttöönottoa Valmis budjettikierrokselle 2013, käyttöönotosta sovitaan erikseen Sähköisten verkkolaskujen määrä 30 % laskujen kokonaismäärästä Ympäristöterveyspalveluiden tuotteistuksen valmistelu on aloitettu E-laskuja on mahdollista lähettää vesi- ja päivähoitolaskuista. Näiden laskutusmääristä vain vajaa 5 % on e-laskuja. Kaikki muut laskutukset toimitetaan edelleen paperisina. 57

60 Talousarvion toteutuminen Tulot Talouspalveluiden sisäinen myynti muille yksiköille Menot Henkilöstösäästö bonusvapaista ja lomapalkkavarauksen muutoksesta Säästö Kuhilas Oy:n palveluista Sisäisissä menoissa huoneistopalveluiden menoja ei ole kirjattu Talouspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Muut hallintopalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Vastaa hankintatoimen järjestämisestä ja kehittämisestä seudullisen hankintatoimen yhteydessä ja asuntotoimen tehtävistä sekä kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta. Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Osaamisen kehittäminen palveluhankinnoissa Koulutus palveluhankinnoista vastaaville Kattava osallistuminen ja tilaisuuteen asiantunteva kouluttaja Tarjottu palveluhankintakoulutus jäi toteutumatta vähäisen kiinnostuksen takia Konsernivalvonnan kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Riskienhallintaprosessin toteuttaminen koko kunnan tasolla Konsernivalvonnan koulutus ja käytäntöjen luominen Sisäisen valvonnan ohje uudistettu Vuonna 2011 aloitettu riskienhallintatyö tehty loppuun ja kunnan riskienhallintapolitiikka määritelty Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhtiö Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma tehty Riskit arvioitu ja koontivaihe tehty Konsernivalvontakeskustelut pidetty suunnitelman mukaisesti 58

61 Talousarvion toteutuminen Menot Asuntotoimeen varattua hissiavustusta ei ole käytetty Sisäisessä tarkastuksessa on perintään liittyviä palveluita käytetty enemmän Muut hallintopalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Vuokratuotot 3 3 Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tietotekniikkapalvelut Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminta-ajatus Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Alueellisten ja seudullisten tietojärjestelmähankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun osallistuminen Kuhunkin hankkeeseen osallistuminen tuodaan riittävän perusteellisesti valmisteltuna - Pohjois-Savon Liitto ja ajoissa kunnanvaltuuston - ISER-esiselvitys päätettäväksi - Muu mahdollinen kumppani Siilisetin käyttöön rakennetut tietotekniset palvelut on purettu. Nilsiän kaupungin kanssa ollut yhteinen lankapuhelinvaihde on purettu. 59

62 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Huolehtia hallinnon työasemien Windows7 ja Office päivityksistä Tietotekniikkahenkilöstö aloittaa hallinnon työasemien Windows7- ja Office2010 -päivitykset Tietotekniset vakioidut peruspalvelut kehitetään palvelemaan paremmin asiakaskuntaa Palvelualueiden liiketoimintasovellusten tietohallinnollisia tukipalveluja kehitetään ja sovellukset dokumentoidaan paremmin palvelemaan asiakaskuntaa ja nostamaan asiakkaiden kustannustietoisuutta Pikaviestintä- ja videoneuvottelutekniikoiden käytön lisääminen esimiesten keskuudessa Service Deskin kaikki ns. vakioidut peruspalvelut (työasemat, käyttäjätunnukset, mobiilipäätteet, verkkolevypalvelut,..) tuotteistetaan, dokumentoidaan, hinnoitellaan, tiedotetaan ja saatetaan asiakkaiden käytettäväksi Tietotekniikkahenkilöstö suunnittelee ja luo edellytykset kunnan liiketoimintasovellusten (tietojärjestelmien) luetteloinnille ja luettelon systemaattiselle hallinnoinnille (Efecte-järjestelmään) Tietotekniikkahenkilöstö valmistelee kunnan esimiehille räätälöidyn koulutuspaketin kunnan käytössä olevien pikaviestintä- ja videoneuvottelutekniikoiden käyttämiseksi Päivähoidon käytössä olevat hallinnon työasemat (noin 120 työasemaa) on saatu päivitettyä Win7- ja Office2010 versioihin heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Päivähoidon koneiden jälkeen päivityksiä jatketaan käytössä olevien henkilöresurssien mukaan. Tuotteistetut vakioidut peruspalvelut ja niiden tarkistetut hinnat Kunnan toimialakohtaisten liiketoimintasovellusten vakioitu hallinnointiprosessi ja perustietojen päivitys Järjestettyjen koulutustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden esimiesten lukumäärä Siilinjärven kunnan hallintoverkon työasemista yli puolet on jo päivitetty Win7-versioon. Loput on saatava päivitettyä maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Tietotekniset vakioidut peruspalveluiden tuotteistus ja hinnoittelu tehtiin uudestaan syksyllä Uudet tuotehinnat ovat käytössä vuoden 2013 talousarviossa. Kunnan palvelualueiden tunnistettujen liiketoimintasovellusten perustiedot annettiin elokuussa palvelualueille tarkistettavaksi ja täydennettäväksi. Kartoitustyö käytännössä pysähtyi elosyyskuussa siksi, että lankapuhelinvaihteen purkaminen meni tämän hankkeen edelle. Sovellusten perustietojen tarkistustyötä on jatkettu alkaen maaliskuussa Vähintään kaikille halukkaille Siilinjärven kunnan esimiehille on tarjottu mahdollisuus osallistua pikaviestintä- ja videoneuvottelutekniikoiden käyttökoulutukseen vuoden 2012 loppuun mennessä 60

63 Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Huhtikuun 2012 loppuun mennessä kaikille eri palvelualueille oli tarjottu mahdollisuus omaan räätälöityyn koulutustilaisuuteen (viisi eri tilaisuutta), joista tilaisuuksista vain yksi toteutui (Siilisetin henkilöstölle suunnattu, 19 ilmoittautunutta, joista lopulta 8 osallistui kurssille). Talousarvion toteutuminen Kysyntää tälle koulutukselle ei juuri ole ollut. Tulot ylittyivät Liikelaitos-Siilisetin purkautumisen vuoksi; ulkoista tuloa euroa enemmän, loput euroa sisäistä tuloutusta. Menojen ylitys johtuu Microsoft-lisenssien ylläpitosopimuksen jatkamisesta kahdella vuodella (kunnanhallituksen päätös). Tietotekniikkapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

64 Työllisyydenhoito Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Työllisyydenhoidon tehtävänä on tuottaa palveluita työnhakija-asiakkaille ja olla kumppanina työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa. Siilinjärven kunnassa palkkatuettua työllistämistä on kehitetty siirtämällä työllisyydenhoidon painopistettä nuoriin. Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäistään ja järjestetään oppisopimuskoulutuksia. Siilinjärven kunnan ja Siilinjärven työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyön tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka johtavat työttömyydestä avoimille työmarkkinoille. Kunta osallistuu myös työllistymistä edistäviin alueen yhteishankkeisiin. Kesätyöpaikkoja järjestetään koululaisille työelämään tutustumista varten sekä opiskelijoille tukemaan alan opintoja ja kokemaan kuntatyön mielenkiintoisuus Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Tuotetaan vaikuttavuudeltaan Työelämä- ja opiskeluvalmiuksien parantuminen Toteutui suunnitellusti tehokkaita palveluita heikossa työmarkkina-asemassa oleville Lisätään työttömän ammatillista osaamista ja työmotivaatiota KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen 18 palkkatuella työllistettyä, joista kolme on oppisopimuksia Nuorten aktivoiminen työhön ja koulutukseen hakeutumisessa sekä tutustuttaminen kuntatyöhön Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja sosiaalisten päämäärien edistäminen Järjestetään palkkatukityötä ja tarvittaessa mahdollistetaan oppisopimuskoulutus Tarjotaan kunnan yksiköissä positiivinen työkokemus nuorelle Palkataan peruskoulun päättäneitä nuoria ja opiskelijoita kesätyöntekijöiksi Ostetaan räätälöityjä palveluita Tukevatyövalmennussäätiöltä Avustetaan SPR Konttia ohjaajan palkkaamisessa 10 nuorta, kaikki hakevat koulutukseen tai työhön 20 koululaista 23 opiskelijaa Tukevan ostopalvelut: keskimäärin 32 henkilöä/kk SPR Kontti: keskimäärin 12 henkilöä/kk Asiakkaille laaditaan henkilökohtaiset, tavoitteelliset suunnitelmat ja räätälöidään toimenpiteet Työllistettyjä on ollut keskimäärin 17 henkilöä/kk, heistä neljä on oppisopimuskoulutuksessa Viisi nuorta on ollut 1 3 kuukauden työjaksolla. Kaikille on laadittu opintoihin tähtäävät suunnitelmat. Kesätyöntekijöiksi palkattiin 27 koululaista ja 23 opiskelijaa Tukevan aktiivipalveluissa oli keskimäärin 32 henkilöä/kk, heistä oli starttipajalla keskimäärin 12 nuorta/kk SPR Kontin asiakasmäärät sekä kaikille laaditut jatkosuunnitelmat toteutuivat suunnitellusti Siilinjärvelle palkatun ohjaajan tukemana 62

65 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Työllisyydenhoidon palkkaaman henkilöstön henkilötyökuukaudet (kk) nuorten osuus (%) Kunnassa toteutettavat työelämänvalmennukset/ työharjoittelut henkilötyökuukausina nuorten osuus (%) Ostopalvelut: Tukeva-työvalmennussäätiö - aktiivipalvelut, aikuiset (henkilöä/kk) starttipaja/muut palvelut, nuoret (henkilöä/kk) Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Määrätavoitteet Palkkatuella palkatut työttömät (henkilöä/kk) Harjoittelijat Kesätyö: koululaiset Kesätyö: opiskelijat Tehokkuus-/taloudellisuustavoitteet Palkkamenot (brutto) Palkkatuella työllistetyt ( /henk./6 kk) Harjoittelijat ( /henk./1 3 kk) Koululaiset ( /henk./3 vko) Opiskelijat ( /henk./1 3 kk) Talousarvion toteutuminen Vuoden 2012 alusta valtio korotti palkkatukia. Tukien korotus tuotti kunnalle noin euron ylityksen ennakoituun arvioon. Työllisyydenhoidon kautta palkattujen työttömien ja harjoittelijoiden palkkauskustannukset tukineen, yhteensä euroa, jaettiin työllistäneille yksiköille. Työllisyydenhoito Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Avustukset Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

66 Pelastustoimi Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Pelastustoimen talousarvio on toteutunut muutostalousarvion mukaisesti. Pelastustoimi Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE M A A S E U T U- J A T I E L A U T A K U N T A MAASEUTULAUTAKUNTA VUONNA 2012 Jäsen Hartikainen-Herranen Kaisa, Varkaus Heiskanen Väinö, Suonenjoki Hintikka Pekka, Rautalampi Holopainen Jorma, Nilsiä Huuskonen Sirje, Vesanto Kontio-Rautiainen Pirjo, Kaavi Laukkanen Aimo, Tuusniemi Leskinen Anne, Juankoski Nykänen Hannele, Kuopio Parviainen Marjatta, Maaninka Riikonen Vesa, Tervo Ruuskanen Tapani, Siilinjärvi Räisänen Päivi, Leppävirta Soininen Aarne, Rautavaara Henkilökohtainen varajäsen Hynninen Kati, Varkaus Huuskonen Pentti, Suonenjoki Pispala Jouko, Rautalampi Laitinen Pekka, Nilsiä Koivisto Terttu, Vesanto Mönkkönen Pauli, Kaavi Lempinen Tauno, Tuusniemi Pirinen Antti, Juankoski Heiskanen Liisa, Kuopio Eskelinen Jaana, Maaninka Hänninen Pirjo, Tervo Valta Kaija, Siilinjärvi Korhonen Pirjo, Leppävirta Roininen Ilkka, Rautavaara TIELAUTAKUNTA VUONNA 2012 Jäsen Ruuskanen Tapani, pj Alaranta Laura Puurunen Markku Ollikainen Jussi Julkunen Tuulikki Kettunen Kirsi Ojantie Ilmari Henkilökohtainen varajäsen Laitinen Hannu Van der Woude Pirjo Kiminki Matti Hartikainen Matti Jauhiainen Riitta Arhipov Lyyyli Savolainen Lauri 64

67 Maaseutuhallinto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Vuodesta 2012 alkaen Maaseutuhallinto -tulosalueesta erotettiin omaksi tulosalueeksi Yksityistieasiat. Talousarvio 2012 tehtiin vielä vanhan organisaation mukaan (Maaseutuhallinto), talousarvion seuranta numerotietojen osalta toteutettiin uuden organisaation mukaisesti. Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaiset tehtävät hoidetaan siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa Maaseutuhallinnon palvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti On toteutunut. Kesän 2012 poikkeuksellisista sääolosuhteista ja maaseutuhallinnon maksajavirastosopimuksen valmistelusta johtuen toiminnan painopiste oli ennakoitua enemmän maatalouden viranomaispalveluissa vuonna Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Maaseutupalvelun visio, arvot, strategia ja tavoitteet ovat määritelty ja juurrutettu työyhteisöön Maaseutuohjelma päivitetään valtuustokausittain ja maaseutuohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kunnan ja kylien edustajien välisissä neuvotteluissa Määrittely on aloitettu Kyliä aktivoitiin laatimaan/päivittämään kyläsuunnitelmat. Vuonna 2012 aloitettiin maaseutuohjelman valmistelu- ja päivitysprosessit Kuopiossa ja Maaningalla. Vuonna 2012 tehtiin tarvekartoitus kuntien, kylien ja järjestöjen tarvitsemista kehittämisasiantuntijapalveluista ja käynnistettiin valmistelu kehittämisasiantuntijapalvelujen lisäämiseksi. 65

68 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat Siilinjärvi Maksetut maataloustuet, M Siilinjärvi 6,7 7,4 Maaseutuviranomaistehtävät - /aktiivimaatila ,71 - /peruslohko 15,72 15,18 - /viranhaltijapäätös 33,68 38,97 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 89,61 90,37 - /maaseutualueen asukas 3,40 3,11 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen - /maaseutualueen asukas 2,20 2,08 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Talousarvion toteutuminen Sopimuskunnat eivät päässeet yhteisnäkemykseen maaseudun kehittämishankkeiden vastinrahakäytännöstä, joten maaseutuhallintoon budjetoitua euron määrärahaa ei käytetty. Sisäisten palvelujen ostoissa oli vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä maaseutuhallinnon lähtötiedot virheelliset. Maaseutuhallinto Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Yksityistieasiat Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Avustukset TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

69 Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Rojo Petri, pj Punkki Pia Rantsi Katri Selkimäki Erkki Oinonen Veijo Mustonen Pekka Riekkinen Maarit Viljamaa-Dirks Satu Henkilökohtainen varajäsen Huttunen Marko Kuosmanen Jari Karppinen Elli Asikainen Ritva Kekäläinen Kaarina Mustonen Tuija Romppanen Matti Parviainen Aimo Ympäristöterveyspalvelut Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Hanna Rintala Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa eri laeissa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi), minkä lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaan. Ympäristöterveyskeskuksen tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Lisäksi tarkoituksena on laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tarpeeseen vastaavien kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen ja eläinlääkäripäivystyksen saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Yhteistoiminta-alueen ja sopimusten mukaiset tehtävät hoidetaan yhtenevästi, laadukkaasti ja kuntastrategian mukaisesti Kuntastrategiasta ja lainsäädännöstä johdetut työyhteisön visio, arvot, strategia ja tavoitteet määritetty ja juurrutettu henkilöstöön Ei toteutunut 2012 Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Tarvittavien virkojen ja tehtävien täyttöaste 100 % Laskutus perustuu tuotteistukseen Täyttöaste joulukuun lopussa 100 % Ympäristöterveyslautakunta perustanut ohjausryhmän, jonka ensimmäinen kokoontuminen on syksyllä Tuotteistuksen valmistelu aloitettu. 67

70 YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Yhteneväiset toimintatavat Terveysvalvontayksikkö Toteutettu ja käytössä Toteutettu ja osaamisen varmistaminen tiimiytetään Toiminta- ja työohjeita Jokainen terveysvalvonnan Toteutettu laaditaan ja otetaan käyttöön eri tehtävien hoitoa varten tiimi sekä eläinlääkintähuoltoyksikkö laatinut toimintaohjeita, jotka käsitelty yhteisesti Koulutussuunnitelman laatiminen Suunnitelma valmis Ei toteutettu Eläinlääkäreitä on optimaalinen määrä ja heitä saadaan rekrytoitua huolehtimaan lakisääteisistä palveluista Eläinlääkintähuoltolain mukainen maakunnallinen päivystysalue ja eriytetty pieneläinpäivystys toimintaan Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Siilinjärven, Maaningan ja mahdollisesti Kuopion suureläinpraktikoiden yhteisvastaanotto toimintaan, mikäli kumppanikunnat sen hyväksyvät Työn kuormittavuus pidetään kohtuullisena Panostetaan sijaisten perehdytykseen ja tukemiseen Uuden valvontaeläinlääkärin viran perustaminen ja täyttö Selvityksen tekeminen maakunnallisesta päivystysalueesta Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Tuotteistuksen valmistelu yhteistyössä sopimuskuntien kanssa Yhteisvastaanotto valmis ja toiminnassa (edellyttää päätöksentekoa sijoittamisesta ja toiminnasta 2011) Sijaisia on riittävästi ja lomakauden päivystystiheys ei ylitä suositeltua maksimitiheyttä 1/4 Perehdytysohjeet laadittu joka toimipisteeseen Uusi valvontaeläinlääkärin virka on perustettu ja täytetty Selvityksen valmiusaste Valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 70 prosenttisesti Valmistelu valmis siten että vuoden 2013 alusta voidaan siirtyä tuotteistukseen perustuvaan laskutukseen Vuokratilojen rakentaminen loppuvaiheessa, ja sopijakunnat hyväksyneet kuntien välisen sopimuksen kustannusjaosta. Käyttöönotto alkuvuonna Toteutunut Toteutettu Toteutettu. Viranhaltija aloittanut Ei toteutettu. Ei toteutunut, valvontasuunnitelman toteutumisaste 53 % Ympäristöterveyslautakunta perustanut ohjausryhmän, jonka ensimmäinen kokoontuminen syksyllä Tavoite, että vuoden 2013 tasauslaskutus perustuu tuotteistukseen ja on realistinen. 68

71 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 9,62 7,93 7,97 Eläinlääkintähuolto -tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 6,37 12,94 11,15 /eläinyksikkö 31,20 67,21 57,91 Ympäristöterveysk. eläinlääk.huolto -tulosyksikön bruttokust.*** /yhteistoiminta- ja sopimusalueen asukas 7,99 19,83 19,78 /eläinyksikkö 32,07 34,34 33,96 Ympäristöterveysk. terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokust. /yhteistoiminta-alueen asukas**** 9,56 9,98 10,06 * TP 2011 jaettavana kokonaisbruttokustannukset (sekä ulkoiset että sisäiset), joista vähennetty yhteistoimintakorvaukset. TA 2012 ja TP 2012 Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista ** TP 2011 kokonaisbruttokustannuksista (sekä ulkoiset että sisäiset) vähennetty yhteistoiminta- ja valtiolta saatavat korvaukset. TA 2012 ja TP 2012 Siilinjärven osuus jaettavista ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon bruttokustannukset (toimitilakulut ja pieneläinpäivystys). *** Ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää sisäiset jaettavat kustannukset. TP 2011 mukana myös Kuopio, TA 2012 ja TP 2012 vain yhteistoiminta-alue. **** Sisältää myös sisäiset jaettavat kustannukset Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2012 TP 2012 Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Kaavi hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Lapinlahti hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Maaninka hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit*** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Nilsiä hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Rautavaara hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat * * * * * * ** ** ** ** ** **

72 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2012 TP 2012 Siilinjärvi hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit*** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat Tuusniemi hyötyeläinkäynnit pieneläinkäynnit eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit**** nautaeläintilat * * ** ** * Tiken tilastotieto ** Tiken tilastotieto *** Päivystysaikana hoidetaan Kuopiossa Tuhatjalka Oy:ssä **** Ei sisällä maidontuotantotilojen hygieenisiä tarkastuksia. Sisältää mm. eläintautivalvonta, lääkekirjanpidon tarkastukset, vierasainevalvonta. Talousarvion toteutuminen Tulot Tarkennus kuntaosuuksien laskutukseen Maksutuotot budjetoitua pienemmät Menot Henkilöstökulut Subventiot eläinlääkärikäynneistä hyötyeläintiloille Toteutumatta jääneet tavoitteet ovat suurelta osin seurausta pitkäaikaisesta henkilöresurssivajeesta. Henkilöstökulujen osalta säästö johtuu yhden kunnaneläinlääkärin viran täyttämättömyydestä, jonka vaikutusta praktiikkatuloista maksettaviin eläkemaksuihin ei ole huomioitu, sijaisen saantiongelmilla sekä viran täytön viivästymisellä. Valvontasuunnitelma ei toteutunut suunnitellusti pääosin kiireellisempien tehtävien hoidon (esim. Vuorelan vesiepidemia) ja tietojärjestelmä- ja raportointiuudistusten viemän ylimääräisen työajan vuoksi. Suunnitelma toteutui kuitenkin paremmin kuin toiminnan aloitusvuonna 2011, jolloin toteuma oli 45 %. Ympäristöterveyspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

73 P E R U S T U R V A L A U T A K U N T A SIILISET PERUSTURVATOIMIALA Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Arja Kekoni PERUSTURVALAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Aallosvirta Veijo, Siilinjärvi Hassinen Raija, Siilinjärvi Nykänen Erkko, Siilinjärvi Nurmi Aila, Siilinjärvi Väätäinen Liisa, Siilinjärvi Asikainen Ritva, Nilsiä Korhonen Raimo, Nilsiä Pitkänen Jorma, Nilsiä Parviainen Marjatta, Maaninka Pääkkönen Auli, Maaninka Solehmainen Matti, Maaninka Henkilökohtainen varajäsen Katainen Lauri, Siilinjärvi Berg Pauli, Siilinjärvi Ruuskanen Tapani, Siilinjärvi Rytivaara Marja, Siilinjärvi Karvonen Anne, Siilinjärvi Selkimäki Erkki, Nilsiä Lipponen Teija, Nilsiä Tiihonen Pekka, Nilsiä Karttunen Mervi, Maaninka Eskelinen Jaana, Maaninka Haatainen Osmo, Maaninka Perusturvapalvelut Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Arja Kekoni Tulosyksikön kuvaus Siiliset-perusturvalautakunta vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Maaningan kunnan, Nilsiän kaupungin ja Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tilaaja-tuottajatoiminta on alkanut ja päättyy Siiliset-perusturvatoimialan tehtävistä määrätään ( 12 kv ) voimaan astuneessa johtosäännössä. Perusturvatoimialan tilaajatoimintaa hoitavat perusturvajohtaja, hyvinvointisuunnittelija ja osa-aikainen toimistosihteeri. Perusturvalautakunta hyväksyy vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman ja palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa sovitaan ne palvelut, jotka ostetaan yhteistoiminta-alueen kunnille Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskukselta. Perusturvalautakunta myöntää yhdistyksille toiminta-avustuksia terveyttä ja hyvinvointia tukevaan toimintaan. Perusturvalautakunta kilpailuttaa hankintalain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut. Perusturvalautakunta päättää palvelusetelillä tuotettavista palveluista. Toiminta-ajatus Siiliset -sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue edistää asukkaiden hyvinvointia ja omaehtoista ja yhteisöllistä suoriutumista sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavia perusturvapalveluita innovatiivisesti ja tasa-arvoisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaatteella. Työskentelytapamme on kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintakykyä edistävä. Arvioimme toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Lisäämme kustannuskehityksen ennustettavuutta. 71

74 Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Palveluprosessin sujuvuus edistyy Tavoitetaso Ydinprosessit ja niiden mittarit tavoitetasoineen on määritelty Toteutuminen Määrittelytyötä ei ole jatkettu ytalueen valmistelutilanteesta johtuen Perheiden hyvinvointi edistyy Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Varhaiskasvatus 1. Varhaiskasvatuspalveluissa lisätään avointa päiväkoti- ja leikkitoimintaa Perhe- ja aikuispalvelut 1. Lastensuojelun avohuoltopainotteisuus toteutuu 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolku kuvataan ja peruspalveluita kehitetään. 3. Kehitysvammapalveluissa avotyöpaikkoja lisätään. 4. Aktivoidaan vaikeasti työllistettäviä: yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saavien aktivointiaste nousee 5. Toimiva palveluketju mielenterveyskuntoutujien kotikuntoutuksen ja asumispalveluiden järjestämisessä 1. Päiväkoti Pilvilinnan laajennus valmistui osittain vuoden 2012 loppuun mennessä, koko laajennus on valmis tammikuussa Leikkitoimintaa ja avoimen päiväkodin toimintaa laajennetaan Pilvilinnan tiloihin helmikuussa Avointa päiväkotitoimintaa on myös kunnan keskustassa osoitteessa Kotipolku 7 maanantaisin ja torstaisin klo ja Vuorelassa seurakuntakeskuksella tiistaisin klo Avohuoltopainotteisuus on toteutunut. Arviot ( ). Avohuollon asiakkaina 318 lasta (318). Avohuollon sijoitukset 12 (16). Lastensuojeluilmoituksia 1019 vuodessa (936). Huostassa olevien lasten määrä 41 lasta (50). 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kuvaamista on työstetty ja hankkeessa on suunniteltu matalakynnyksen palvelua. 3. Kehitysvammaisten avotyöpaikat ovat lisääntyneet kolmella (3). 4. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on noussut jonkun verran, aktivointisuunnitelmien määrä on lisääntynyt 5 % vuodesta Aktivointisuunnitelmia tehtiin vuonna 2012: 317 ja vuonna 2011: Mielenterveyskuntoutujien palveluketjua on käytännön tasolla käyty läpi, kotikuntoutuksen palvelukriteerit on työstetty. 72

75 Suunnittelukauden tavoite VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Tavoitetaso Toteutuminen Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta - - ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Vanhuspalvelut 1. Palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 2. Kotihoidossa mobiilitoiminta käynnistyy, välitön asiakastyöaika lisääntyy, logistiikka kehittyy 3. Arviointi- ja kuntoutusyksikön käynnistyminen selvitetään 1. Vanhuspalveluiden alueella on käytössä palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 2. Kotihoidon mobiilitoiminta toiminnanohjausjärjestelmä on hankevaiheessa. Järjestelmän käyttöönotto on suunniteltu ja aikataulutettu. Toimintaohjausjärjestelmän toimittajasta johtuen käyttöönotto siirtyy vuoden 2013 puolelle, koska palvelu on toimittajalla kehitysvaiheessa. 3. Arviointi- ja kuntoutusyksikön esiselvitystä on toteutettu lyhytaikaishoidon näkökulmasta. Selvitystyötä ei laajennettu, koska yhteistoiminta-alue purkaantui. Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Hoitopalvelut 1. Kuntouttava toimintatapa vahvistuu 2. Akuutti vuodeosasto joustaa % 3. Vastaanottotoiminnan mallia eri vaihtoehdoista on selvitetty mennessä 4. Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuuden kehittyminen + 10 % 1. On vahvistunut, fysioterapiayksikkö on järjestänyt koulutusta kotihoidon henkilöstölle. 2. Jousto on toteutunut (siilinjärven osasto 109 %, Nilsiän osasto 108 %). tarpeettomia erikoissairaanhoidon hoitopäiviä paikkapulasta johtuen kertyi Selvitys jätettiin tietoisesti toteuttamatta Siilisetin purkautumisen vuoksi, siirtyy vuodelle Hoidon tarpeen arviointiin on järjestetty koulutusta alkuvuoden 2012 aikana vastaanoton henkilöstölle. Osuvuuden mittaaminen jäi toteutumatta Siilisetin purkautumisen vuoksi. 73

76 PERUSTURVALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Palvelujen tuotantotavat monipuolistuvat Suunnittelukausi 2012 Palvelujen tuotantotapojen arviointi Toimintasuunnitelman ja budjetin mukainen toteuma Vammais- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten sekä tavallisen asumispalvelun kilpailutukset ovat toteutuneet vuonna Palveluseteli päivähoidon palveluissa toteutuu. Ostopalveluiden arviointi toteutuu. Talousarvion toteutuminen Tulojen ylitys muodostuu kunnilta tulevista maksuosuuksissa ennakoitua suuremmasta palvelujen käytön määrästä. Myyntituotot sisältävät vuodelta 2011 suoritteiden kirjaamisesta johtuvaa palautusta kunnille euroa. Menojen ylitys johtuu erikoissairaanhoidon ennakoitua suuremmasta palvelujen käytöstä ( euroa) ja myös sisäisistä palvelujen ostoista Siiliset-liikelaitokselta ( euroa). Perusturvapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

77 K O U L U L A U T A K U N T A OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen KOULULAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Ylikärppä Kauko, pj Laitinen Liisa Jäppinen Eeva Kumpulainen Raija Venejärvi Irene Kekäläinen Petri Väistö Juhani Henkilökohtainen varajäsen Rautiainen Timo Nurmi Aila Heinonen Tiina Vartiainen Anja Santaharju Juha Kiiski Pekka Huttunen Marko Opetuspalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on tarjota siilinjärveläisille lapsille ja nuorille sellaiset koulutusolosuhteet sekä kasvatukselliset edellytykset, että he ovat halukkaita ja kykeneviä jatkuvaan kouluttautumiseen, ihmisten kunnioittamiseen ja kotiseudun arvostamiseen. Peruskoulun opetuksessa painotetaan perustietojen ja taitojen oppimista, oppilaiden perusturvallisuutta ja itsetunnon myönteistä kehittämistä sekä ryhmässä toimimisen, itsensä ilmaisemisen ja luovuuden valmiuksia. Tiedollisessa kasvatuksessa oppilaita ohjataan etsimään, ymmärtämään, arvioimaan ja käyttämään tietoa. Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Toimiva, terveellinen ja taloudellinen Koulujen tilat ovat riittävät, kouluverkko terveelliset ja turvalliset Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon Hamulan rakennussuunnittelu valmistunut vuoden 2012 loppuun mennessä. Kasurilan päiväkodin ja koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa. Opetuksen saavutettavuus on kunnassa hyvällä keskiarvoa korkeammalla tasolla Itä-Suomen seutukuntiin verrattuna. 75

78 KOULULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Osaava koulutushanke Erityisopetuksen kehittäminen / Kelpohanke Perusopetuksen laatukriteerit hanke Kerhotoimintahanke Koululaisten liikunnan kehittämishanke Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Henkilökunnan koulutus tehdään yhteistyössä Kuopion seutukuntien kanssa Laatukriteerien määrittäminen Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Informatiiviset tunnusluvut Koululaisten liikunnan lisääminen pilottikouluissa Henkilöstölle on järjestetty koulutusta mm. arviointitaitojen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista Kaksi kasvatuskumppanuuskoulutustilaisuutta on järjestetty vuoden loppuun mennessä Koulukohtaiset laatukriteerit ovat valmiina mennessä Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Koulupäiviin on saatu lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja ensimmäisen hankevuoden toimintoja on saatu vakiinnutettua Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Opettajien lukumäärä Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu * 5 583* - - lukio * 4 617* Täydennyskoulutuspäivät/henkilö 5 3 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 9 8 Opetustunnit peruskoulussa Opetustunnit lukiossa Peruskoulun päättäneet Lukion päättäneet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, joista vieraskuntalaisia Opiskelijoita lukiossa, joista vieraskuntalaisia Kuljetusoppilaat Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,77 1,77 1,78 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,52 1,51 1,51 * ei sisällä sisäisiä eriä Hankerahalla on toteutettu kahden koulun kehittämishankkeet Ensimmäinen koulutus on järjestetty kevättalvella ja toinen syyskaudella 2012 Koululautakunta on hyväksynyt joulukuussa 2012 perusopetuksen laatukriteerit ja päättänyt, että koulujen johtokunnat hyväksyvät koulukohtaiset laatukriteerit koulun vuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä Kerhotoiminta käynnissä kaikilla kouluilla Hankkeen vakiinnutetut toiminnot ovat käynnissä lukuvuoden aikana kaikilla kouluilla 76

79 Talousarvion toteutuminen Tuotot Toimintatuottoja on kertynyt euroa (126,4 %). Talousarvio on myynti- ja maksutuottojen osalta ylittynyt euroa (124,0 %). Ylitys johtuu oletettua suuremmista kotikuntakorvaustuloista ( ), lukion muista yhteistoimintakorvauksista (7 663 ), IP-toiminnan tuotoista (7 749 ) ja muista kunnilta ja muilta laskutetuista myyntituotoista (7 864 ). Opetuspalvelujen saamat tuet ja avustukset valtiolta olivat yhteensä euroa (130,2 %). Talousarviovuoden aikana käynnistyneet Liikkuva koulu ja Koulujen TVT-hankkeet saivat valtiolta avustusta yhteensä euroa. Avustukset olivat euroa talousarviossa suunniteltua suuremmat. Muiden toimintatuottojen osalta talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Menot Henkilöstökulut ovat ylittyneet euroa (100,4 %). Talousarviovuoden aikana toteutettavaksi tarkoitetut vapaaehtoiset säästö- ja bonusvapaat eivät tuottaneet tavoiteltua säästöä opetuspalveluiden henkilöstömenoissa. Palveluiden ostot ovat ylittyneet euroa (108,1 %). Näistä suurimpina yksittäisinä ylityksinä ovat odotettua suuremmat kotikuntakorvausmenot ( ), ulkoiset atk-palvelumenot ( ) ja uuden sopimuskauden koulukuljetusmenot euroa. Talousarviovuoden aikana käynnistyneet Liikkuva koulu ja Koulujen TVT hankkeet ovat aiheuttaneet noin euroa arvioitua suuremmat palvelujen ostot. Kate näihin ylityksiin on valtiolta saaduissa avustuksissa toimintatuotoissa. Aine-, tarvike- ja tavaraostojen toteuma on euroa (112,6 %). Koulujen oppikirjojen kustannusten nousu on ollut odotettua suurempi ja aiheuttanut euron (114,3 %) ylityksen. Liikkuva koulu ja Koulujen TVT hankkeille tehdyt tarvike- ja kalustohankinnat ovat ylittäneet kalustomäärärahan noin eurolla. Kate näihin ylityksiin on valtiolta saaduissa avustuksissa toimintatuotoissa. Sisäiset palvelumenot ovat ylittyneet euroa (109,8%). Opetuspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vyörytystulot Vyörytysmenot Poistot

80 Ruokapalvelukeskus Vastuuhenkilö: palvelualuejohtaja Pirkko Markkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita ateriapalveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Laadukkaiden ateriapalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti eri asiakasryhmille Arviointiasteikolla 1 5 tavoitetaso: yhteenveto ka 3,8 Tyytyväisyyskyselyjä on tehty eri henkilöstöryhmille ja oppilaille. Kestävän kehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti. Luomutuotteitten kokeilua. Tyytyväisyyskyselyt ovat toteutuneet lähes tavoitetason mukaisesti. Varhaiskasvatushenkilöstön vastausten ka 4,04, koulujen henkilökunnan ka 3,96, terveyskeskuksen ka 4,46, palvelukeskus Risuharju ka 3,5. Oppilaille suunnattujen kyselyjen ka vaihtelu on 3,4 3,9. Elintarvikehankinnoissa on huomioitu kotimaisuus ja lähellä tuotettu. Peruna- ja osa leipähankinnoista sekä sipulit ovat lähiruokaa. Lihat, maito ja marjat ovat kotimaisia samoin kasvikset, tuoretuotteet / juurekset huomioiden kuitenkin niiden saatavuus ja hinta. Luomutuotteita on kokeiltu jonkin verran (leipä, hiutaleet). KOULULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Henkilöstön hyvinvointi Turvallinen työympäristö Keittiöiden toiminnan kehittäminen, seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen Keittiöiden epäkohtiin on reagoitu heti, puututtu ja toimitettu epäkohdista tietoa eteenpäin. Työskentelyolosuhteiden tarkastelua ja epäkohtia on alettu korjata mm. Siilinlahden ja Ahmon keittiöillä sekä palvelukeskus Risuharjun ja terveyskeskuksen keittiöillä. 78

81 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hinta euroa/ateria - Ruokapalvelukeskus 3,37 3,53 3,61 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Hinta euroa/ateria - Koulut 2,88 2,98 3,04 - Päiväkodit 2,95 3,05 3,10 Ruokapalvelukeskus tuotti vuodessa yhteensä 1,4 miljoonaa ateriaa ja ateriasuoritteiksi muutettuna noin 1,2 miljoonaa ateriasuoritetta, joista koulujen keittiöt tuottivat , päiväkotien , palvelukeskus Risuharju ja terveyskeskuksen keittiö ateriasuoritetta. Ateriasuoritemäärät vähenivät noin edelliseen vuoteen verrattuna, johtuen Tarinan sairaalan ateriapalvelusopimuksen päättymisestä. Ruokapalvelujen ateriasuoritteen kokonaishinta on vuonna ,61 euroa sisältäen kaikki ulkoiset ja sisäiset menot sekä poistot. Aterian kokonaishinta nousi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntaliiton ruokapalveluselvityksen mukaan vuonna 2010 kunnat käyttivät yhteen kouluateriaan keskimäärin 2,73 euroa, päiväkotiateriaan 2,85 euroa ja hoitolaitokset 4,38 4,86 euroa. Meidän kunnan vastaavat luvut ovat vuonna 2010 kouluateria 2,79 euroa, päivähoito 2,85 euroa ja hoitolaitokset 4,65 euroa. Talousarvion toteutuminen Tulot Ulkoisten toimintatuottojen toteutuma on 89,2 %. Ulkoisten tulojen alitus euroa johtuu siitä, että Siilinjärven kunnan / ruokapalvelujen ja Tarinan sairaalan / KYS ateriapalvelusopimus päättyi alkaen. Sisäisten toimintatuottojen toteutuma on 96 %. Sisäisten toimintatulojen kokonaisalitus euroa johtuu siitä, että terveyskeskuksen sisäiset ateriamyynnit jäivät noin euroa sekä peruskoulujen noin euroa ja lukion euroa alle arvioidun. Terveyskeskuksen sisäiset ateriatulot laskettiin 38 potilaan/pv mukaan, kun todellinen toteutuma on 4-5 potilasta vähemmän /pv. Kouluaterioissa tapahtui jonkin verran muutosta ja olivat arvioitua vähemmän. Varhaiskasvatuksen sisäiset tulot jäivät noin euroa alle arvioidun johtuen siitä, että heinäkuussa päivystysaikaan kunnan kaikki päiväkodit olivat kiinni yhtä päiväkotia lukuun ottamatta, samoin syys- ja joululomalla. Palvelukeskus Risuharjun sisäisiä tuloja jäi toteutumatta noin euroa johtuen siitä, että osa palvelukeskus Risuharjun asukkaista muutti Kaaripolun palvelutaloon alkaen ja Kaaripolun palvelutalon ateriapalvelutulot ovat ulkoista tuloa. Menot Ulkoisten ja sisäisten toimintamenojen toteutuma on 100,7 %, ylitys on euroa. Kokonaismenojen ylitys johtuu lähinnä elintarvikemenoista. Henkilöstömenoissa alitusta tuli yhteensä euroa. Henkilöstömenojen säästöt sotuineen koostuvat kesäajan palkattomista työlomista, bonusvapaista sekä ruokapalveluhenkilöstön siirtymisistä siivouspuolelle kesäaikana, yhteensä euroa. Erilliskorvauksista säästyi euroa ja sairaus- ja äitiyslomansijaisista euroa, yhteensä euroa. Henkilöstömenoihin on myös kirjattu yhteensä euroa menoja, joihin talousarvion tekovaiheessa ei ole varattu määrärahaa mm. jaksotetut palkat ja jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut. 79

82 Ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostoissa toteutuma on 123,9 %. Ulkoisten palvelujen ostot ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti (toteutuma 99,6 %). Sisäisten palvelujen ostojen ja sisäisten vuokrien ylitys on yhteensä euroa, mikä koostuu sisäisistä jätevesimaksuista, atk-, keskushallinnon ja henkilöstöhallinnon menoista euroa sekä sisäisistä vuokrista euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuma on 102,9 %. Suurin yksittäinen ylitys on elintarvikkeissa euroa. Noin euroa ylityksestä johtuu elintarvikkeiden hinnankorotuksista koko vuoden osalta. Varauduttiin noin 4 5 % hinnan korotuksiin, mutta lopulliset korotukset ovat noin 7 10 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa keittiöiden varastojen arvo oli inventaarion mukaan noin euroa. Ruokapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

83 V A P A A A I K A L A U T A K U N T A VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Alanko Petteri, pj Hiltunen Päivi Karvonen Anne Valta Kaija Rekola Sanna Kiiski Pekka Hartikainen Kari Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Henkilökohtainen varajäsen Kaitokari Jarkko Petelius Mervi Kettunen Heli Issukka Taisto Heinonen Hannamari Voutilainen Jessie Airola Iiro-Pekka Toiminta-ajatus Siilinjärven Maaningan kansalaisopiston perustehtävä on tarjota pääasiassa aikuisille mahdollisuus yleissivistävään ja erityisalojen tietojen ja taitojen kehittämiseen ja uusien omaksumiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Opisto palvelee paikallista ajankohtaista ja tulevaisuuden sivistystarvetta. Myös taiteen perusopetus lähinnä lapsille ja nuorille on opistotoiminnan merkittävä osa-alue. Toiminta tukee yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä, ottaen tasapuolisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmät. Opetus edistää opistossa opiskelevien hyvinvointia ja terveyttä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on kuntalaisten tarpeista lähtevää ja helposti saavutettavaa. Tavoitteet VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Infrastruktuuriin (toimintaympäristöön) panostaminen Opetusvälineiden hankinnat Opiskelijapalaute: Kurssin välineet olivat toimivat asteikolla 1-5 Palautteen ka oli 4,24 (parannusta 0,35) Positiivisen imagon tietoinen rakentaminen Monipuolinen opetustarjonta hyvinvoinnin tukemiseksi Kansalaisopisto toimii kestävän kehityksen periaatteita noudattaen 1. Opiston näkyvyyden parantaminen 2. Yhteistyön kehittäminen Opisto laatii lukuvuodelle opintoohjelman, joka on ajankohtainen ja tukee kuntalaisten hyvinvointia Opiston kestävän kehityksen ohjelman maastoutuksen jatkaminen tavoitetaso 4 Opiskelijapalaute: Arviointiasteikolla 1-5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 Vähintään kaksi uutta yhteistyötapaa käytössä mennessä Opiskelijapalaute: Arviointiasteikolla 1-5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 Vähintään kaksi uutta toimintatapaa käytössä mennessä Palautteen ka oli 4,06 (ei muutosta) Lasten yliopistotoiminnan käynnistys yhteistyössä Kesäyliopiston kanssa Yhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen paikallisten yhdistysten kanssa Seitsemän kysymyksen keskiarvojen ka oli 4,31 (parannusta 0,12). Vaihteluväli oli 3,49 4,66 Luokissa paperinkeräyslaatikot Koulutusmateriaalien toimittamista oppilaille sähköisesti lisätty 81

84 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 15,5 15,2 14,7 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 25,6 24,0 26,9 Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista %) 25,2 26,3 22,8 Uusien opiskelijoiden määrä (lukuvuosi) Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,05 4 4,2 Brutto-opiskelijamäärä Netto-opiskelijamäärä Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä 101, ,5 Kurssimäärä Koko opetustuntimäärä Normaaliopetuksen tunnit Taiteen perusopetuksen tunnit Omakustanneopetuksen tunnit Myyntipalvelun tunnit Toimipaikkojen määrä Talousarvion toteutuminen Menot ylittyivät euroa. Sisäiset menot ylittyivät euroa, josta sisäiset palvelumenot ovat euroa ja sisäiset huoneistomenot ovat euroa. Ulkoiset menot ylittyivät euroa lähinnä henkilöstömenojen ( ) ja matkojen osalta (2 534 ). Pääsyy henkilöstömenojen nousuun on sairausloma-sijaisuuksien kasvu ja budjetoimattomat jaksotetut palkat. Tuntiopettajien vaihtuvuus ja vaikeudet löytää uusia opettajia lähempää opetuspisteitä ovat syynä matkakulujen nousuun. Työaineiden hankinta myyntiin oli myös budjetoitua suurempaa. Asiantuntijapalvelut ylittyivät euroa, kun Sydänpiiri laskutti vuoden 2011 opetuksen vasta Muille ylityksille löytyy kate tuloista. Tulot alittuivat euroa. Työaineiden myynnistä opiskelijoille jäi laskutettavaa vuoden 2013 puolelle euroa. Maaningan kunnan ostamien kansalaisopistopalveluiden lopullinen lasku vuodelta 2012 siirtyy vuoden 2013 yhteistoimintakorvausten yhteyteen laskutettavaksi. Maaningan kunnan noin euroa ennakkoarviota korkeammat kansalaisopistopalveluiden ostot ja laskutusperusteet selvitetään vuoden 2013 laskutuksen yhteydessä. Kansalaisopisto Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

85 Kirjasto Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Maarit Kuusela Toiminta-ajatus Kirjaston tavoitteena on edistää tasapuolisesti kuntalaisten mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, tiedonhankintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto pyrkii edistämään myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjaston peruskäyttö on maksutonta käsittäen lainauksen kokoelmasta, henkilökunnan asiantuntemuksen, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat. Tavoitteet VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen Uusien palveluiden suunnittelu, verkkopalvelun hankinta Uusien palveluiden suunnitelma tehty ja verkkopalvelu hankittu vuoden loppuun mennessä Uusia palveluita on suunniteltu ja kirjaston blogi on avattu kesäkuun alussa. Verkkopalvelu on hankittu. Henkilöstön osaamiseen panostaminen Koulutuksiin osallistuminen Yksi koulutuspäivä / työntekijä / vuosi Tavoite on toteutunut Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen Aikuisten lukemisharrastuksen tukeminen Informatiiviset tunnusluvut Projektirahojen hakeminen lastenkirjastotyön monipuolistamiseen Kirjavinkit verkkosivuilla, lukupiirit pääkirjastossa ja Vuorelan kirjastossa, vaihtuvat näyttelyt, kirjavinkkaus erilaisille ryhmille Saatu projektirahaa vähintään yhteen hankkeeseen Tarjota kirjallisuutta monipuolisesti ja kiinnostavasti aikuisille Projektirahaa on saatu kahteen hankkeeseen, lapsille ja nuorille Tavoite on toteutunut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kokonaislainaus / vuosi Kirjastokäynnit / vuosi Kirjastoaineistoa / asukas 7,6 7,7 7,7 Lainat / asukas ,8 Verkkopalvelun käyttökerrat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus / järjestyskerrat Osallistuneet oppilaat

86 Talousarvion toteutuminen Talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Sisäisissä toimintakuluissa on ylitystä ja vastaavasti ulkoisissa toimintakuluissa on hieman alitusta. Kirjasto Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Tuula Pärnänen Toiminta-ajatus Kulttuuritoimi tuottaa itse tai yhteistyössä muiden kunnan laitosten ja järjestöjen kanssa omaleimaisia, moniarvoisia ja kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluja, säilyttää ja esittelee oman kunnan kulttuuriperintöä ja luo mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa 24 tilaisuutta/ vuosi 25 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Suunnittelun käynnistäminen kulttuuritalohankkeeseen Kulttuuritalon suunnittelutyöhön osallistuminen Suunnitelma tehty vuoden loppuun mennessä Työryhmän tehtävä valmis, opinnäytetyö/hankesuunnitelma valmistunut Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan monipuolistaminen Suunnittelu yhdessä järjestöjen kanssa 3 isoa, monipuolista tapahtumaa Tapahtumat järjestetty onnistuneesti yhteistyössä järjestöjen kanssa 84

87 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Uudistetaan Siilinjärven museoiden nykyinen toimintamalli ja laaditaan toimintasuunnitelma Toimintamallin laadinta Uusi toimintamalli valmis vuoden loppuun mennessä Toimintamallin laatiminen jatkuu vuodelle 2013 Museoiden kokoelmien hoito- ja näyttelyiden järjestämiskäytänteiden uusiminen Informatiiviset tunnusluvut Kartoitetaan museon asiakaskunnan tarpeet, suunnitellaan tarvittavat palvelut ja sisällöt Kartoitus ja suunnitelmatyö laajeni ja jatkuu vuodelle 2013 Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien määrä Talousarvion toteutuminen Kartoittaminen ja uusi yhteistyö/neuvonta jatkuu eri hallinnonalojen kanssa Toimintatulot toteutuivat suunnitellusti ja saatujen avustusten/hankerahojen turvin kunnostettiin osa Pöljän kotiseutumuseon rakennusten katoista. PAMU-paikallismuseo -pilottiryhmähankkeeseen saatu määräraha siirrettiin vuodelle Hankkeeseen varattu omarahoitusosuus jäi myös käyttämättä, joten kulttuuritoimen kokonaisbudjetti alittui. Sisäisissä toimintakuluissa on ylitystä ja ulkoisissa hieman alitusta. Kulttuuripalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

88 Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa kaikilla osa-alueilla, korostaen väestön terveyttä, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla luomalla ja ylläpitämällä edellytyksiä kuntalaisten omatoimiselle liikunnan harrastamiselle sekä monipuoliselle ja laajalle järjestötoiminnalle. Toimiva, väestön terveyttä ja aktiivisuutta lisäävä liikuntatoimi, on osa kuntalaisten viihtyisyyttä ja kunnan vetovoimaisuutta. Tällä pyritään vastaamaan kuntastrategiassa 2020 esitettyyn liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen tavoitteeseen. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Virikkeellisemmät asuinympäristöpaikka Ahmon koulun lähiliikunta- otettu käyttöön 8/12 Erityisliikuntapalveluiden sekä seutukunnallisten terveysliikuntapalveluiden kehittäminen Monipuoliset erityisliikuntapalvelut, siiliset-alueen yhteistyö käynnistetty soveltuvilta osin Terve2022 terveysliikuntahanke käynnistynyt 6/2012 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Poikkihallinnollisen työryhmän toiminnan käynnistäminen Työryhmä kokoontuu 2 4 kertaa/vuosi Työryhmä kokoontunut kaksi kertaa Vertaisohjaajien kouluttaminen Informatiiviset tunnusluvut Koulutus-/ideatapahtumien järjestäminen vertaisohjaajille Kaksi tapahtumaa/vuosi Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toteutuneet lähiliikuntapaikat Erityisliikunnan tilaisuudet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet Osanottajia Talousarvion toteutuminen Kolme ideapäivää pidetty Ulkoisten toimintatuottojen toteuma 152 %, sisäiset tuotot huomioiden toteuma 597,6 %. Sisäisten toimintatuottojen ylitys selittyy koulutoimelta tuloutuvilla koululaisuintimaksuilla. Ulkoisten toimintakulujen toteuma 100,6 %. Sisäiset toimintakulut huomioiden toteuma 108,4 %. 86

89 Liikuntapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot Nuorisotoiminta Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Tuula Pärnänen Toiminta-ajatus Nuorisotoimi tukee siilinjärveläisten nuorten kasvua ja tarjoaa tervehenkisiä ja päihteettömiä mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon sekä kasvattaa vastuuseen yksilöstä, yhteisöstä ja ympäristöstä. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen ja nuorten auttaminen Lisätään pienryhmätoimintaa, leirejä, yksilötyötä Pienluokkien ja -ryhmien kanssa tehty yksilötyötä ja Messi-ryhmä vakiinnuttanut toimintansa Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa Yhteistyön kehittäminen ja jatkaminen Järjestetyt tapahtumapäivät lasten/nuorten/perheiden kanssa on toteutettu onnistuneesti yhteistyössä järjestöjen kanssa 87

90 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Nuorten palveluverkostokehittäminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Tehdään tunnetuksi Po1nt:n ja aloitekanavan mahdollisuudet Eri kohderyhmille tuotettu tietoa vaikutusmahdollisuuksista Po1nt:n jatkosuunnitelma hyväksytty ja nuorten aloitekanavan käyttöä tehostettu Ennaltaehkäisevän päihdetyön tilaisuuksien ja kiinnostavuuden lisääminen Nuorisotalotoiminta Informatiiviset tunnusluvut Päihdevalistustilaisuudet tietylle luokkatasolle Toiminnan avoimuus kaikille Osallistujat pitäneet tilaisuuksia hyödyllisinä Toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tilaisuudet Osanottajat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta Etsivä nuorisotyö Talousarvion toteutuminen Erityis- ja etsivän nuorisotyön toimintaa on erityisnuorten/ pienryhmien ja eri toimijoiden parissa lisätty Talotoiminnan kehittäminen ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa jatkuu Sisäisissä toimintakuluissa on ylitystä. Toimintatuotot ovat pienemmät OKM/etsivän nuorisotyön avustusten maksatuskauden muuttumisesta johtuen. Muutoin talousarvio toteutunut suunnitellusti. Nuorisotoiminta Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

91 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen T E K N I N E N L A U T A K U N T A TEKNINEN LAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Katainen Lauri, pj Nurmi Aila Pitkänen Marjaana Huttunen Marko Kröger Risto Markkanen Salla Rasi Hannu Henkilökohtainen varajäsen Aallosvirta Veijo Ruuskanen Hillevi Happo Pirkko Suhonen Raija Korhonen Hannu Eskelinen Santtu Nenonen Esko Tekninen hallinto, pysäköinninvalvonta ja varikko Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa palvelualueen asiakirjahallinnosta pysäköinninvalvonnasta materiaalihankinnoista sekä tarjoaa kuljetus- ja varastopalveluita pääasiassa kunnan omille palvelualueille. Tavoitteet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Varikko- ja varastotoimintojen keskittäminen uudelle varikkoalueelle Toimintojen siirtäminen Varikko- ja varastotoiminnat ajanmukaisella tasolla toimitilojen osalta Muutto tapahtui syyslokakuussa 2012 Talousarvion toteutuminen Teknisen hallinnon, pysäköinninvalvonnan ja varikon osalta talousarvio toteutuu suunnitellusti. Toimintatuottoja on lisännyt Maaningalle tehty työ ja vastaavasti henkilöstökulut ovat lisääntyneet samasta syystä. Pysäköinninvalvonnan toimintatuotot lisääntyivät noin eurolla muutostalousarvioon verrattuna. Tekninen hallinto, pysä- Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama köinnin valvonta ja varikko talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

92 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: työpäällikkö Jere Toppinen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa yhdyskuntatekniikan suunnittelutehtävistä yhdyskuntatekniikan uudisrakentamisesta sekä peruskorjauksesta yhdyskuntatekniikan ja vesihuollon rakennuttamisesta kunnan katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä maa- ja metsätilojen hoidosta sekä jätehuollosta lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyöhankkeet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa ja vesihuoltolaitoksen sekä haja-asutusaluevesihuollon asiantuntijatehtävät. Yleistä Vuonna 2012 toteutettiin uudiskohteena Kasurila 3 toinen vaihe. Peruskorjauksia suoritettiin Vanhassa Pappilassa, Simonsalossa, Metsäkoululla ja Pyylammella. Lisäksi rakennettiin katuja elinkeinotoimen tarpeisiin Toivalassa. Vesihuollon toiminta-alueen täydennysrakentamista jatkettiin Jännevirran alueella. Lisäksi jatkettiin vesihuoltoverkon venttiilien saneeraamista sekä palopostien muutostöitä. Keskuspumppaamon ja jätevedenpuhdistamon välisistä uusista putkistoista yhdyskuntatekniikka toteutti omana työnään maanpuoliset osuudet. Verkostopuolelle toteutettiin vesijohtoverkoston painetasotarkastelu, jonka tuloksia hyödynnetään yhdyskuntatekniikan suunnittelussa. Vuoden 2012 aikana saneerattiin Ahmon urheilualueen ja Vahverokujan leikkikentät sekä rakennettiin liikuntapalveluille Ahmon koulun lähiliikuntapaikka. Puistometsien hakkuita suoritettiin Simpassa, Simonsalossa ja Sulkavanniityllä. Katuverkolla jatkettiin edelleen vanhojen valaisimien vaihtoa uusiin energiatehokkaampiin valaisimiin. Tämä alentaa käyttötalouden energiakustannuksia ja auttaa osaltaan pienentämään kunnan toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Liikenneväylillä jatkettiin päällysteen korjauksia pintaamalla. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Rakennetun infrastruktuurin nykyarvon Korjausvelan suuruus on Teknisen lautakunnan määritys määritetty päätös asiasta TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Luodaan toimiva katu- ja verkostorekisteri Tietojen kerääminen Vuonna 2013 käytössä on katu- ja verkostorekisteri Hankinta etenee Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Uusien hankkeiden osalta rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2012 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Työohjelma toteutettu suunnitellusti Palautteen määrä ei ole aikaisemmista vuosista kasvanut 90

93 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kadut, m Valaistus, m Kevyenliikenteen väylät, m Kevyenliikenteen väylien valaistus Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl Hakkuut m Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot ovat käyttötalouden osalta alittuneet euroa ja tulot ylittyneet euroa, joten toimintakate on noin euroa plussan puolella. Puunmyynnin tulot ylittyivät euroa. Ylitys johtuu pääosin elinkeinotoimen hankkeiden vaatimista ennalta arvaamattomista hakkuista. Maanrakennushankkeiden menot ovat alittuneet euroa. Vesi- ja viemäriverkon rakentamisen osalta kulut ovat alittuneet yhteensä euroa. Yhteenlaskettuna yhdyskuntatekniikan investointien kulut alittuivat yhteensä euroa. Suuri alitus johtuu varautumisesta Laitilantien kauppahankkeen käynnistymiseen, joka jäi toteutumatta vuonna Yhdyskuntatekniikka Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

94 Toimitilojen ylläpito Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitotehtävistä sekä kunnan toteuttamista toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Rakennettujen toimitilojen nykyarvo Korjausvelan suuruus on Päätös kiinteistöstrategian tarkistettu käynnistämisestä on tehty Terveelliset toimitilat Kohdekohtainen listaus korjattavista toimitiloista Korjauksia tehdään määrärahojen puitteissa Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Aloitetaan käyttöönotto Rakennusten käyttö- ja muutamissa huoltotoiminta saadaan kohteissa keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Uuden Hamulan koulun rakentaminen Harjamäkeen Aloitetaan ESCOhanke Suunnittelun käynnistäminen ja erikoissuunnittelijoiden valinta. Hankkeen suunnittelu. Informatiiviset tunnusluvut Kiinteistöjen energiakulutuksen vähentäminen kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Suunnitelmien saattaminen urakkakilpailutus valmiuteen Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä Kiinteistöt m 3 vuokratut Talousarvion toteutuminen Hanke on keskeytetty resurssipulan vuoksi Kumppaniksi on valittu YIT Kiinteistötekniikka Oy ja hanke käynnistyy vuonna 2013 Suunnittelu valmis, urakkakilpailutus vuonna 2013 Menot Lämmitys- ja sähkökustannukset ylittyivät Koneiden ja laitteiden vuokrissa kustannukset ylittyivät Sisäiset palvelut ylittyivät Tulot Sähkön ja lämmön myynti Sisäiset pääoma- ja huoneistopalvelutulot

95 Toimitilojen ylläpito TP Alkuperäinen Muutos Muutettu Toteutuma Poikkeama 2011 TA 2012 TA 2012 TA Liikevaihto Toimintatuotot (ulk.) Toimintatuotot (sis.) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ostot, sisäiset Varastojen lis. (+) tai väh. (-) Palvelujen ostot Ulkoiset Sisäiset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muut toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat, ulkoiset Vuokrat, sisäiset Muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Korvaus jäännöspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toteutunutta alijäämää selittää pääosin poistoihin kirjatut, jo aiemmin myytyjen/purettujen rakennusten menojäännösten poistot lisäpoistoina noin 0,237 milj. euroa ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen kustannukset noin 0,274 milj. euroa. 93

96 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos vastaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta sekä jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään vesioikeuden päätöksen mukaiseen puhdistustasoon. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Käyttöveden toimitusvarmuus Pitkäkestoisten toimintahäiriöiden minimointi (< 3 h) Tarkasteluhetkeen mennessä ei pitkäkestoisia toimintahäiriöitä. Vuorelan vesiepidemia vuonna TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Jätevesivahinkojen minimointi Uusi paineviemäri välille Jokivarren pumppaamo-keskuspumppaamo-jynkänniemi Rakennustyöt Ei vahinkoja Uusi paineviemärin käyttöönotto Ei vahinkoja Hanke on valmis Uusi siirtoviemäri välille Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemi Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: runkovesijohto välille Varpaniemi-Harjamäki Urakan kilpailutus, rakennustöiden aloitus Koepumppaukset, pohjavesitutkimukset Varpaniemen ottamolla Rakennustyöt käynnistyvät Tulokset valmiiksi lupahakemusta varten Valtion vesihuoltotyösopimus on allekirjoitettu, urakka käynnistyy lokakuussa 2012 Koepumppaukset alkoivat syksyllä 2012 Putkistojen kapasiteettitarkastelu Siilinjärvellä ja Maaningalla Laskentatyön kilpailutus ja työn käynnistys Työ valmiiksi 2012 Työ on valmis Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon lupaasiakirjat ajan tasalle Neuvottelu ELY-keskuksen kanssa Lupahakemus ja yleissuunnitelma valmiiksi 2013 Prosessiselvitys on valmistunut Yhteistyö Kuopion Veden kanssa Varavoimakoneiden hankinta Vesiyhteistyön mahdollinen aloitus Lisähankinnat Jännevirralla selvitetään jätevesiyhteistyötä 1 2 kpl 94

97 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laskutettava vesi (m 3 ) Laskutettava jätevesi (m 3 ) Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,26 1,35 1,35 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,26 2,12 2,12 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2012 talousarviossa myyntituotot alittuvat jätevesien osalta noin eurolla. Syynä tähän on budjetoinnissa tehty virhe (alennettuja taksojen vaikutusta ei riittävästi huomioitu). Lisäksi jouduttiin tekemään akuutteja remontteja. Vuoden merkittävin vahinko tapahtui Vuorelassa heinäkuussa 2012, kun runkovesijohto rikkoontui ja käyttövesi saastui. Vahingosta aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä noin euroa. Vesihuoltolaitoksella vuosi 2012 oli suurten hankkeiden ja toiminnan vuosi. Suuret investointihankkeet etenivät suunnitellulla tavalla. Uusi paineviemäri otettiin käyttöön kesäkuussa 2012 välillä Jokivarren pumppaamo keskuspumppaamo Jynkänniemen jäteveden puhdistamo. Lisäksi syksyllä saatiin liikkeelle valtion vesihuoltotyö ELY-keskuksen vetämänä hankkeena: Kuuslahti Pajulahti Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo -siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen. Kolmantena merkittävänä hankkeena jatkettiin koepumppausta Maaningan Varpaniemellä. Sieltä tullaan jatkossa ottamaan käyttövettä noin 3000 m 3 /vrk kirkonkylän alueelle. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamolle valmistui prosessitarkastelu ja lisäksi verkostoille tehtiin kapasiteettitarkastelu. 95

98 Vesihuoltolaitos TP Alkuperäinen Muutos Muutettu Toteutuma Poikkeama TA 2012 TA 2012 TA Liikevaihto Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) Vesimittarit ja kytkentätyöt Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lis (+) tai väh (-) Palvelujen ostot ulkoiset sisäiset Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muut toimintakulut ulkoiset sisäiset Vyörytyserät (os.hall. ja yleisk.) Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Korvaus jäännöspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TA 2012 TOT 2012 Vesihuoltolaitoksen sitova nettomääräraha = liikeylijäämä poistot

99 R A K E N N U S L A U T A K U N T A RAKENNUSLAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Rautiainen Merja, pj Mustonen Jouko Santaharju Juha Pekkanen Kaija Hiltunen Päivi Lappalainen Kari Henkilökohtainen varajäsen Hirvonen Juhani Heiskanen Hannu Katainen Heidi Kumpulainen Raija Niemitz Pirjo Hämäläinen Jouni Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa päästä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta rakennusten ja rakennetun ympäristön elinkaarimitassa hyvään lopputulokseen. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Rakennuslautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset ja eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään kaksi kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä Oikaisuvaatimukset eivät ole muuttaneet päätöstä rakennuslautakunnassa kahdessa tapauksessa. Yksi oikaisuvaatimus poisti naapurin kuulemisessa tapahtuneen virheen takia päätöksen. Uudelleen käsittelyssä lupa myönnettiin. Hallinto-oikeudessa lautakunnan tekemiä päätöksiä ei ole kumoutunut. Lupahakemuksista, joissa ei ole ollut täydentämistä/korjaamista, on tehty lupapäätös lähimpänä mahdollisena päätöspäivänä RAKENNUSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Kuopion ympäristökuntien yhteinen rakennusvalvontaalue Seurataan yhteistyön toimivuutta Kuopion ja Suonenjoen aloittamassa alueellisessa rakennusvalvonnassa Alueellinen rakennusvalvonta Seurataan tilannetta 97

100 RAKENNUSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Otetaan käyttöön uudistettu rakennusjärjestys Rakennusjärjestys valmistuu vuoden 2012 aikana Rakennusjärjestys on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot jatkokäsittelyyn. Ehdotus on saatu valmiiksi vuoden 2012 lopulla jatkokäsittelyjä varten. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu haja-asutuksen rakentamisessa Viranomaistoiminnan suuntaaminen rakentamisen kriittisiin vaiheisiin Informatiiviset tunnusluvut Ohje rakennusoikeuden määräytymisestä asemakaavaalueen ulkopuolelle otetaan käyttöön Rakentamisen laatu paranee Ohjeen mukaisesti tehdyt lupapäätökset saavat lainvoiman Linjaus: isojen rakennusten vaikeat sisäilmaongelmat rakennusluvanvaraisiksi (tehtävä ensin kuntoarviot). Työmaiden kosteudenhallintasuunnitelmien laadun valvontaan panostettu. Haja-asutusalueiden rakennusoikeusmitoitusohjetta ei ole saatu vielä käyttöön (kaavoitustoimi valmistelee) Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - toimielin 0/5 0/1 - viranhaltijat 0/430 1/391 Lupapäätöksiä, kpl Myönnetyt luvat, asuntoja Asuntoja valmistunut Nettomenot /asukas 1,5 1,8 0,63 Maksujen kattavuus menoista, % Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutui toimintakatteen osalta suunnitellusti. Tavoitteet toteutuivat lupapäätösten osalta tavoiteasetannan mukaisesti. Rakennusjärjestystä ei saatu voimaan vuoden 2012 aikana. Rakennusjärjestyksen ehdotus valmistui loppuvuodesta ja on siirtynyt hyväksymismenettelyihin. Rakennusvalvonta Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

101 Y M P Ä R I S T Ö N S U O J E L U L A U T A K U N T A YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNTA VUOSINA Jäsen Rojo Petri, pj Kerkola Riitta Eskelinen Pekka Vartiainen Anja Väisänen Marjatta Honkanen Ossi Henkilökohtainen varajäsen Kolehmainen Jari Kivistö Terttu Heino Päivi Pekkanen Kaija Kärkkäinen Jari Räsänen Reijo Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu-tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen, kunnan peruspalveluihin kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Lainsäädäntöön perustuvien erityistehtävien lisäksi tulosalue on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvaamassa kunnan asukkaille terveellisen ja viihtyisän sekä luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön. Tavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen Pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt ovat liitetty viemäriverkostoon tai jätevesien käsittely on muutoin järjestetty asianmukaisesti Vesihuoltolaitosten viemäriverkoston toimintaalueilla olevien ja toimintaalueiden ulkopuolella olevien, pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesihuoltojärjestelyt ovat selvitetty ja pääosalle kiinteistöistä on lähetetty kirje jatkotoimenpiteistä YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Pohjavesialueiden hydrogeologisia olosuhteita koskevaa tietoa täydennetään Toteutetaan Kärängänmäen pohjavesialueen rakennetutkimus yhdessä teknisten palveluiden sekä Pohjois- Savon ELY-keskuksen L- ja Y-vastuualueiden kanssa Valmis Valmis Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen Kiinteistön omistajille tiedotetaan öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta ja niiden aiheuttamista riskeistä Tiedotettu kiinteistökohtaisesti Ei ole tehty 99

102 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Talousarvion toteutuminen Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Ympäristölupahakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi Valitusviranomainen pysyttää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökset muutoksenhaussa Kuulutuskelpoisten ympäristölupahakemusten käsittelyaika luvan antopäivään laskettuna on ollut 3,3 kuukautta. Valitusviranomainen on viimeksi kumonnut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tekemän päätöksen (korkein hallinto-oikeus ). Muutoksenhaku koski ympäristölautakunnan tekemää, esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavaa päätöstä. Vuoden 2012 lopussa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tekemistä päätöksistä neljä oli vailla lainvoimaa. Valtuuston ympäristönsuojelu-tulosalueelle asettama vuoden 2012 strateginen tavoite saavutettiin pääosin. Suunnittelukauden tavoitteen kannalta merkittävää oli, että valtuusto hyväksyi Siilinjärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Tulosalueen toimintatuotot, jotka pääosin ovat vireille tulleiden hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä perittäviä maksuja ja joihin tulosalueen toimin ei voida vaikuttaa, eivät toteutuneet talousarvion mukaisesti. Ulkoisten toimintatuottojen toteuma oli noin 63 %. Toimintakulujen osalta toteuma vastasi varsin hyvin budjetoitua. Ympäristönsuojelu Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Sisäisten palvelujen myynti Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Vuokrat Sisäiset vuokrat TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot

103 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen talousarvioon verrattuna Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan tulee esittää laskelmat, joista käy ilmi liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoittamiseen. Laskelmien tarkoituksena on osoittaa miten liikelaitostamisesta johtuen talousarvion toteutumavertailun ja tilinpäätöksen laskelmat poikkeavat toisistaan. Kunnan talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa liikelaitoksia käsitellään ulkoisina talousyksikköinä, kun taas tilinpäätöksessä liikelaitokset ovat osa kunnan taloutta. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen vaikutus kunnan tuloksen muodostumiseen ja kunnan toiminnan rahoitukseen on esitetty tulos- ja rahoituslaskelman toteutumisvertailun jälkeen. Lisäksi tilinpäätösasiakirja sisältää erillisen toimintakertomusosan liikelaitoksesta. Peruskunta Toimintatuotot Peruskunnan toimintatuotot kokonaisuudessaan ylittyivät vuonna 2012 alkuperäiseen talousarvioon nähden noin 4,662 milj. euroa (5,3 %). Valtuuston hyväksymään muutostalousarvioon nähden toimintatuotot kasvoivat 3,430 milj. euroa (5,2 %). Myyntituotot ylittyivät muutostalousarvioon nähden 2,150 milj. euroa, joka johtuu pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueiden laskuttamien kuntaosuuksien kasvusta 1,803 milj. euroa sekä yksiköihin kirjattujen sisäisten myyntituottojen kasvusta 0,412 milj. euroa (mm. työllisyystoiminnan jako yksiköihin budjetoimatta). Maksutuotot ylittyivät muutostalousarvioon nähden 0,092 milj. euroa. Eniten ylitystä on maankäyttö- ja kehittämiskorvauksissa. Tuet ja avustukset toteutuivat hieman isompana eli 0,119 milj. euroa johtuen opetuspalveluiden saamista avustuksista ja vaalien toteuttamiseen saadusta valtionavustuksesta joka on budjetoitu toiseen tiliryhmään. Muut toimintatuotot ylittyivät muutostalousarvioon nähden 1,056 milj. euroa. Suurin ylitys oli käyttöomaisuuden myynnistä saatavissa myyntivoitoissa 0,360 milj. euroa, vuokratuloissa 0,261 milj. euroa ja maapolitiikkaan kirjatuissa muissa tuotoissa 0,245 milj. euroa. Toimintakulut Vuoden 2012 talousarvion toimintakulut, noin 168,059 milj. euroa, toteutuivat alkuperäiseen talousarvioon nähden 3,0 % suurempana, mikä merkitsee 7,331 milj. euron ylitystä. Valtuuston hyväksymään muutostalousarvioon nähden kulut ylittyivät 4,793 milj. eurolla eli 2,9 %. Toimintakate oli 1,363 milj. euroa muutostalousarviota heikompi, kun se edellisenä vuotena oli noin 2,956 milj. euroa muutostalousarviota parempi. Henkilöstökulut toteutuivat peruskunnassa lähes muutostalousarvion suuruisena, ylitystä oli vain 0,024 milj. euroa. Palveluiden ostot kokonaisuutena ylittyivät muutostalousarvioon nähden 4,151 milj. euroa. Merkittävimmät muutokset olivat Siiliset-peruspalvelukeskuksen laskuttamissa kuntaosuuksissa, jotka nousivat Siilinjärven osalta 1,296 milj. euroa (sisältää edellisen vuoden kuntaosuuskorjauksen) ja Maaningan ja Nilsiän osalta 1,077 milj. euroa sekä erikoissairaanhoidon kasvun Siilinjärvellä 0,267 milj. euroa ja Maaningalla ja Nilsiässä 0,890 milj. euroa. Lisäksi em. sisäiset erät kasvoivat 0,412 milj. euroa (mm. työllisyystoiminnan jako yksiköihin budjetoimatta) ja atk-palvelu ja kuljetukset kasvoivat 0,425 milj. 101

104 Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyvät 0,160 milj. euroa. Ylitys johtuu pääsääntöisesti energiakustannuksista. Avustukset alittuivat 0,115 milj. euroa, koska mm. Pysäköinti Oy:lle maksettava avustus alittui ja asuntotoimeen varattua hissiavustusta ei käytetty. Muut toimintamenot ylittyivät 0,573 milj. euroa, josta vuokrat olivat 0,407 milj. euroa ja luottotappioihin kirjatut saatavien poistot 0,154 milj. euroa. Verotulot Verotuloja vuodelta 2012 kertyi yhteensä noin 71,345 milj. euroa ja verotulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,573 milj. eurolla eli 0,8 %. Muutostalousarvioon nähden verotulojen yhteismäärä kuitenkin jäi 0,787 milj. euroa eli 1,1 % pienemmäksi. Verotulojen kasvu koko maassa oli vuonna 2012 edelliseen vuoteen nähden noin 1,4 %. Varsinaisen kunnallisveron tuotto vuonna 2012 oli 66,139 milj. euroa. Kunnallisveron tuotto kasvoi edellisvuoteen nähden runsaat 4,691 milj. euroa eli 7,6 %. Kasvuun vaikutti mm. tuloveroprosentin korotus 0,75 prosentilla. Kunnan yhteisöveron tuotto vuonna 2012 oli 1,966 milj. euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen nähden on noin -3,241 milj. euroa eli noin -62,2 %. Yhteisöverotuottoon kohdistui poikkeuksellisen suuri yksitäisen veronmaksajan osuus. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2012 oli 3,240 milj. euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 3,7 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat vuonna 2012 yhteensä 25,000 milj. euroa, jossa oli muutostalousarvioon nähden hienoinen noin 0,042 milj. euron alenema. Vuoteen 2011 verrattuna valtionosuudet vähenivät 2,339 miljoonaa euroa eli 8,5 %. Tähän vaikutti mm. tehty valtionosuusleikkaus 118 euroa per asukas ja verotulotasauksen merkittävä aleneminen. Taulukossa on esitetty kunnan tuloslaskelman toteutumisvertailu siten, että näkyvissä ovat vuoden 2012 talousarviot, talousarvion toteutuma sekä poikkeama talousarvioon nähden. Kunnan verotulot verolajeittain vuonna euroa TA 2012 TA 2012 muutos TA 2012 muutettu Toteuma Poikkeama Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot yhteensä Käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa TA 2012 TA 2012 muutos TA 2012 muutettu Toteuma Poikkeama Järjestelmämuutoksen tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä

105 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012 Kunta ilman liikelaitosta, sisältää sisäiset erät Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli- tai alijäämä

106 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012 Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset yhteensä Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähenn.(+) Tilikauden yli- tai alijäämä

107 Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen sisäinen Peruskunnan ja liikelaitosten tulos Kokonaistarkastelu Sisältää sisäiset erät Eliminoinnit elim. kuntaliikel.sis ilman sisäisiä eriä ULKOINEN Peruskunta Liikelaitokset Kunta yhteensä sis kunta-liikel. sis.liikel-kunta Kunta yhteensä Peruskunta Liikelaitokset Kunnan tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , , , , , , , , ,69 Maksutuotot , , , , , , ,55 Tuet ja avustukset , , , , , , ,52 Muut toimintatuotot , , , , , , , ,91 Toimintatuotot yhteensä , , , , , , , , ,67 Valmistus omaan käyttöön , , , , ,27 Toimintakulut Henkilöstökulut , , , , , , ,26 Palvelujen ostot , , , , , , , , ,87 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , , , ,74 Avustukset , , , , , , ,70 Muut toimintakulut , , , , , , , ,12 Toimintakulut yhteensä , , , , , , , , ,69 Toimintakate , , , , , , , , ,75 Verotulot , , , , ,40 Valtionosuudet , , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , , , , ,64 Muut rahoitustuotot ,22-72, , , ,38-72, ,29 Korkokulut , , , ,38 0, ,38 Muut rahoituskulut ,58-682, , , ,74-682, ,27 Vuosikate , , , , , , , , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot , , , , , , ,64 Arvonalentumiset , , , , ,51 Satunnaiset kulut , , , , ,55 Tilikauden tulos ,75 0, , , , , , , ,75 Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) 0,00 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai väh.(+) , , , , ,00 Rahastojen lisäys (-) tai väh.(+) , , , , ,70 Tilikauden yli-/alijäämä ,05 0, , , , , , , ,05 105

108 8.3 Investointiosan toteutumisvertailu talousarvioon verrattuna Investointiosan toteutumisvertailussa esitetään hankeryhmittäin valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot, vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset sekä talousarvion poikkeamat näiden muutosten jälkeen. Hankkeet ja hankeryhmät on eritelty toimielimittäin valtuuston hyväksymässä muodossa. Kokonaisuutena peruskunnan investointiosan menojen bruttosumma oli noin 7,434 milj. euroa. Menot ylittyivät muutosbudjettiin nähden noin 0,091 milj. euroa ja tulot ylittyivät noin 0,240 milj. euroa. Kunnanhallituksen alaisissa elinkeinoelämän kehityshankkeissa saatiin Aholantien ja Tietäjäntien hankkeeseen budjetoimatonta tukea n. 0,080 milj. euroa. Maa ja vesialueiden hankintamenot ylittyivät 0,518 milj. euroa ja osakkeiden ja osuuksien 0,306 milj. euron ylitys johtuu Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen peruspääomaan kirjatuista Siilinjärven kunnan investointiosuuksista 0,258 milj. sekä loppuosa osaketilille tehdyistä korjauksista. Varsinainen budjetoitu osakehankinta tehtiin Kuntien Tiera Oy:n osakkeisiin yhteensä 0,064 milj. euroa. Vapaa-aikalautakunnan alaisissa hankinnoissa tuottojen alittuminen johtuu saamatta / kirjaamatta jääneistä avustuksista. Teknisen lautakunnan alaisista hankinnoista muiden toimitilainvestointien kulut hiukan alittuivat ja myyntituloja kertyi Mukulakodin myynnistä. Suuret toimitilainvestoinnit ylittivät kulunsa yhteensä 0,134 milj. euroa. Ylitykset aiheutuivat Hamulan koulun kaukolämpöjohtojen siirrosta ja Oppipojantien toimistosiiven lattiapäällysteiden uusimisen ja uuden sähköportin asentamisen johdosta. Tulot ylittyivät 0,093 milj. euroa saaduilla tuilla ja avustuksilla. Maa- ja vesirakenteisiin varatut kulut alittuivat 0,104 milj. euroa työohjelman supistuksen ja Laitilantien kauppahankkeen mahdolliseen käynnistymiseen varautumisen johdosta. Vesihuoltolaitoksen kulut alittuivat 0,681 milj. euroa. Kulujen alittuminen johtuu vedenjakelu- ja viemäriverkoston työohjelman supistumisesta ja varautumisesta Laitilantien kauppahankkeen mahdolliseen käynnistymiseen. Investointiosan tavoitteiden toteutuminen ja talousarvion toteutumisvertailu K U N N A N H A L L I T U S Hanketavoitteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Asemakaavan valmistelun toteutuminen Ostettu raakamaata n. 37 ha keskustasta, mikä vastaa noin kahden vuoden tonttimaatarvetta Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Elinkeinoelämän kehittäminen Langattoman verkkoteknologian ensihankinta ja palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankintoja Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Palvelukyky säilyy ennallaan tai paranee Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan Kunnan langatonta tietoliikenneverkkoa on uudistettu ja tukiasemien vaihtaminen uusiin jatkuu vielä ainakin v ajan Palvelukyky on kunnossa 106

109 Kunnanhallitus Talousarvio 2012 Muutos- TA 2012 Tilinpäätös 2012 Poikkeama Maa- ja vesialueet Tuotot Kulut Netto Koneet ja kalusto Kulut Netto Osakkeet ja osuudet Tuotot Kulut Netto Elinkeinoelämän kehittäminen Tuotot Kulut Netto KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto K O U L U - J A V A P A A - A I K A L A U T A K U N T A Hanketavoitteet Suunnittelukauden tavoite Koulujen oppimisympäristöjen uudistaminen Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Tavoitetaso Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla oppimisympäristöillä Palvelukyvyn parantaminen, virikkeellisemmät asuinympäristöt, vähintään yksi hanke / vuosi Toteutuminen Hamulan rakennussuunnittelu on valmistunut vuoden 2012 loppuun mennessä. Kasurilan koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Ahmon yläkoulun hanke käynnissä. Vuorelan miniareena vuonna Vuoden 2014 hankkeiden suunnittelu aloitettu. LAUTAKUNTIEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Kulttuuritalon suunnittelu Suunnittelun aloittaminen Alustava suunnitelma tehty Suunnitelma tehty opinnäytetyönä Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen Verkkopalvelun hankinta kirjastoon Verkkopalvelu hankittu vuoden loppuun mennessä Toteutunut 107

110 LAUTAKUNTIEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Koulujen vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Suininlahden koulun opetusvälineiden uudistaminen Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1 / vuosi Pienten korjausten toteuttaminen vuosittain Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen Suininlahden keittiön yhdistelmäuunin ja jäähdytyskaapin uudistaminen Ahmon koulun lähiliikuntapaikan toteutus Kiekonheiton turvaverkon uusiminen Kuuslahden uimapaikan laiturin uusiminen Suininlahden koulun opetusvälineistön uudistaminen aloitettu Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen aloitettu Suininlahden keittiön yhdistelmäuuni ja jäähdytyskaappi uudistettu Hanke valmis Uusi verkko, turvallisuuden lisääminen Uimapaikalla uusi laituri Hankkeen ensimmäinen vuosi valmis ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka Hankkeet käynnistetty ja hankinnat aloitettu. Hanke jatkuu vuonna Uusittu Hankkeen valmiusaste 85 % Uusittu Uusittu Talousarvion toteutuminen Opetuspalveluiden investointimäärärahat ( ) ovat kokonaisuudessaan toteutuneet suunnitellusti. Suininlahden koulun keittiön yhdistelmäuuniin ja jäähdytyskaappiin. Investointimäärärahat toteutuivat suunnitelmien mukaan. Lisäksi investointeihin tuli menolisäys euroa, lämpövaunujen hankinta 2 kpl, palvelukeskus Risuharjun aterioiden toimitukseen. Koulu- ja vapaa-aikalautakunta Talousarvio 2012 Muutos- TA 2012 Tilinpäätös 2012 Poikkeama Koneet ja kalusteet / koululautakunta Kulut Netto KOULULAUTAKUNTA YHTEENSÄ Kulut Netto Liikuntapaikat Tuotot Kulut Netto Koneet ja kalusteet / vapaa-aikalautakunta Tuotot Kulut Netto VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

111 T E K N I N E N L A U T A K U N T A Hanketavoitteet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Suurten toimitilakysymysten ratkaiseminen Uusien asemakaava-alueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen Tavoitetaso Terveelliset ja turvalliset toimitilat, riittävästi hoivapaikkoja Uudet asemakaava-alueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyys vanhoilla alueilla paranee Vedenhankintajärjestelyt ovat käytössä 109 Toteutuminen Rakennusten terveellisyyteen ja turvallisuuteen panostetaan suunnitteluvaiheessa. Myös rakennusaikaiseen valvontaan panostetaan. Uudet asemakaava-alueet ovat otettavissa käyttöön Infrastruktuurista huolehditaan määrärahojen puitteissa mm. peruskorjaamalla vanhoja alueita Vesijohtoverkoston saneeraus ja verkoston huuhtelut ovat joka vuosi tehtäviä toimenpiteitä. Lisäksi valmisteluvaiheessa on uusi vedenhankintajärjestely. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Uusi Hamulan koulu Erikoissuunnittelun kilpailutus, rakennussuunnittelu urakkakilpailutusta varten Uusi koulu käytössä 2014 Suunnittelu on valmistunut Uusi Kasurilan päiväkoti Vanhainkodin uusien toimitilojen käyttöönotto Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaava-alueiden saneeraukset Jätevesivahinkojen minimointi Rakennussuunnittelun valmistelua hankesuunnitelman pohjalta Puretaan kurssikeskuksen käytöstä poistuvat tilat. Kotipolku Oy suunnitteluttaa hankkeen toteutuksen. Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Määrärahojen puitteissa Määrärahojen puitteissa Uuden paineviemärin rakentaminen Siilinlahteen Uuden siirtoviemärin rakentaminen Kuuslahden ja Pajulahden kylistä jätevedenpuhdistamolle Uusi päiväkoti käytössä 2017 Uudet tilat käyttöönotettu vuonna 2014 Ei kustannusylityksiä Suunnitellut ja hyväksytyt hankkeet toteutettu Paineviemäri on käytössä vuonna 2012 Siirtoviemäri on käytössä vuonna 2013 Hankesuunnitelma on tehty ja asiankäsittely etenee ARA:n rahoituspäätös on tullut. Hankkeen vetovastuu siirtyi Kotipolku Oy:lle. Vuonna 2012 ei ole suuria toimitilahankkeita, pienten hankkeiden osalta toteutus työohjelman mukaisesti Toteutettu määrärahojen puitteissa Toteutettu määrärahojen ja työohjelman mukaisesti Hanke on valmistunut. Siirtoviemärin rakennustyöt käynnistyivät syksyllä

112 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen Puhdistamon prosessisuunnittelu ja muut esiselvitykset Uusi ympäristölupa on voimassa 11/2014 Prosessisuunnittelu on valmistunut Talousarvion toteutuminen Suuret toimitilahankkeet Ahmon koulukeskuksen liikuntasalin remontti valmistui tammikuun lopussa 2012, määrärahat ylittyivät (netto) lisätöiden johdosta. Kasurilan uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen hankesuunnittelu valmistui toukokuussa 2012 ja hankesuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Hamulan koulun hanke saatiin suunnittelun osalta valmiiksi ja urakkakilpailutus toteutetaan keväällä Suunnitteluun varatut määrärahat ylittyivät muutossuunnittelun ja tontilla olevien kaukolämpöjohtojen siirtojen vuoksi (netto). Oppipojantiellä sijaitsevien uusien varikkotilojen työt valmistuivat syyskuussa Marraskuun alussa 2012 tilat otettiin käyttöön varikkotoimen osalta. Joulukuussa 2012 tehtiin lisäksi toimistorakennuksessa 12 huoneen sekä käytävä ja aulatilan lattiamateriaalin uusiminen. Pienet toimitilahankkeet Pienet toimitilahankkeet toteutettiin suunnitellusti. Hankkeilta säästyneitä kustannuksia käytettiin ylimeneville hankkeille. Muut kohteet Sisäilmaongelmakohteissa (Risuharju, Kasurilan päiväkoti ja Hamulan koulu) on hankittu ensiavuksi ilmanpuhdistinlaitteita, jotta toimintaa on voitu jatkaa edes auttavasti. Mukulakodin päiväkotikiinteistö myytin joulukuussa 2012 yksityishenkilölle. Konserni- ja maankäyttöpalvelut toimivat kaupan välittäjänä. Kasurilan päiväkoti suljettiin joulukuussa 2012, päiväkodin toiminta siirtyi Haaparinteen päiväkodille Suomen Hoivatilat Oy:ltä vuokrattuihin tiloihin. Risulantie 4, päärakennuksesta ja Asuntola A:sta on katkaistu lämmöt ja sähköt joulukuussa 2012, rakennukset on tarkoitus purkaa kesällä Tekninen lautakunta Talousarvio 2012 Muutos- TA 2012 Tilinpäätös 2012 Poikkeama Rakennukset M u u t t o i m i t i l a i n v e s t o i n n i t Tuotot Kulut Netto S u u r e t t o i m i t i l a i n v e s t o i n n i t Kasurilan päiväkoti Kulut Netto Oppipojantie Kulut Netto

113 Tekninen lautakunta Talousarvio 2012 Muutos- TA 2012 Tilinpäätös 2012 Poikkeama Eläinlääkäreiden yhteisvastaanotto Kulut Netto Koulukeskus / Lukio Tuotot Kulut Netto Toivalan koulu Tuotot Kulut Netto Hamulan koulu Kulut Netto SUURET TOIMITILAINVESTOINNIT yhteensä Tuotot Kulut Netto RAKENNUKSET Tuotot Kulut Netto MAA- JA VESIRAKENTEET Kulut Netto VESIHUOLTOLAITOS Vesilaitos Kulut Netto Viemärilaitos Kulut Netto VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

114 Talousarvio Muutos Tilinpäätös Poikkeama Peruskunta ja liikelaitos 2012 TA PERUSKUNTA Tuotot Kulut Netto LIIKELAITOS SIILISET- PERUSPALVELUKESKUS Tuotot Kulut Netto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

115 milj.euroa 8.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu talousarvioon verrattuna Vuosikate oli 1,665 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi ja noin 2,050 milj. euroa heikompi kuin muutostalousarviossa arvioitiin. Investointien toteutumista kuvataan edellisessä kappaleessa. Erot investointien toteutumisosan ja rahoitusosan nettosummissa selittyvät sillä, että käyttöomaisuuden myyntivoitot esitetään rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuden myyntituottoina. Tulorahoitusta on kuvattu aiemmin kappaleissa Tilikauden tuloksen muodostuminen ja Toiminnan rahoitus. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 7,5 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 6,378 milj. euroa. Vuonna 2011 otettiin pitkäaikaista lainaa yhteensä 12,0 milj. euroa. Lyhytaikainen laina sisältää Liikelaitoksen sisäisen yhdystilin muutoksen 1,997 milj. euroa. Ilman liikelaitoksen sisäistä lainaa, kunnan lainakanta nousee 1,122 milj. euroa. Taulukossa esitetään yhteenvetotaulukko johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien erien talousarviomuutokset, toteutumat sekä poikkeamat. Taulukko etenee käyttötalouden osalta toimielimittäin ja tulosalueittain ja investointiosan osalta toimielimittäin ja hankeryhmittäin. Tulojen ja menojen loppusummiin vaikuttavia tekijöitä on käsitelty tarkemmin kohdassa Kunnan kokonaismenot ja -tulot. Lainakanta ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 27,1 31,9 31,9 28,4 35,9 40,3 35,5 42,1 43,3 50,4 56,2 60,8 20,0 10,0 0, Lainamäärä euroa/asukas

116 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2012 Kunta ilman liikelaitosta Alkuperäinen Talousarvio Talousarvio Toteuma Poikkeama talousarvio muutokset yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vast. hyödykk. luov.tulot Peruspääoman lisäykset Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7 7 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

117 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2012 Sisältää liikelaitoksen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio yhteensä Toteuma Poikkeama Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vast. hyödykk. luov.tulot Peruspääoman lisäykset Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7 7 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

118 Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Talousarvion toteutuminen Eliminointikirjaukset Kokonaistarkastelu Peruskunta Liikelaitos Kunta Liikelaitos Kunta Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,07 Satunnaiset erät , ,55 Tulorahoituksen korjauserät , , , , ,43 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,52 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 0, ,00 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot ,65 0, , , , ,87 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,30 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset , , ,00 0, ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,84 0, ,84 0, ,00 Oman pääoman muutokset 0, , ,58 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja po:n muutokset -21, , ,24 Vaihto-omaisuuden muutos 6 575,11 0, ,11 Saamisten muutos , , ,51 840,01 Korottomien velkojen muutos , , , , , ,35 Rahoituksen rahavirta , , ,35 Rahavarojen muutos , , , , ,95 Rahavarat , , ,69 Rahavarat , , , , , ,95 116

119 Sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määrärahat (ulkoiset ja sisäiset) Tuloarviot (ulkoiset ja sisäiset) Talousarvio TA-muutos Muutettu TP 2012 Talousarvio TA-muutos Muutettu TP TA 2012 toteutuma Poikkeama toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit yhteensä B Tarkastuslautakunta Tilintarkastus yhteensä B Kunnanhallitus Hallinto- ja viestintäpalvelut B Elinkeinotoimi B Henkilöstöpalvelut B Kaavoitus B Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut B Joukkoliikenne N Talouspalvelut B Muut hallintopalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Työllisyydenhoito B Pelastustoimi B Yhteensä Tielautakunta Yksityistieasiat B Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N Yhteensä Perusturvalautakunta Perusturvapalvelut B Yhteensä Koululautakunta Opetuspalvelut B Ruokapalvelut B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä

120 Sitovuus Määrärahat (ulkoiset ja sisäiset) Tuloarviot (ulkoiset ja sisäiset) Talousarvio TA-muutos Muutettu TP 2012 Talousarvio TA-muutos Muutettu TP TA 2012 toteutuma Poikkeama toeutuma Poikkeama Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta yhteensä B Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu yhteensä B Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut yht. N Tekninen lautakunta Tekn.hallinto,pys.valvonta, varikko B Yhdyskuntatekniikka B Toimitilojen ylläpito B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Koululautakunta Koneet ja kalusteet B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusteet B Yhteensä Tekninen lautakunta Suuret toimitilainvestoinnit Kasurilan päiväkoti B Oppipojantie B Eläinlääkäreiden yht.vastaanotto B Koulukeskus/lukio Hamulan koulu Toivalan koulu B Muut toimitilainvestoinnit B Maa- ja vesirakenteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Investointiosa yhteensä

121 Sitovuus Määrärahat (ulkoiset ja sisäiset) Tuloarviot (ulkoiset ja sisäiset) Talousarvio TA-muutos Muutettu TP 2012 Talousarvio TA-muutos Muutettu TP TA 2012 toteutuma Poikkeama toteutuma Poikkeama TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut RAHOITUSOSA Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys N Muut maksuvalmiuden muutokset Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT YHTEENSÄ

122 9 Tilinpäätöslaskelmat 9.1 Tuloslaskelma 2011 ja Toimintatuotot Myyntituotot , ,29 Maksutuotot , ,64 Tuet ja avustukset , ,28 Muut toimintatuotot , , , ,45 Valmistus omaan käyttöön , ,53 Yhteensä , ,98 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,71 Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut , ,75 Eläkekulut , ,50 Muut henkilösivukulut , ,67 Henkilöstökorvaukset , ,42 Palvelujen ostot , ,42 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,89 Varastojen muutos Avustukset , ,76 Vuokrat Muut toimintakulut , ,72 Yhteensä , ,50 Toimintakate , ,52 Verotulot , ,35 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,68 Muut rahoitustuotot , ,59 Korkokulut , ,64 Muut rahoituskulut , ,77 Yhteensä , ,14 Vuosikate , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,55 Arvonalentumiset ,51 Satunnaiset kulut/tuotot , ,68 TILIKAUDEN TULOS , ,46 Varausten vähennys ,00 Rahastojen lisäys ,00 Rahastojen vähennys , ,07 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,53 120

123 9.2 Rahoituslaskelma 2011 ja Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,69 Satunnaiset erät , ,68 Tulorahoituksen korjauserät , ,35 Investointien rahavirta Investointimenot , ,35 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,27 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,42 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,50 Antolainasaamisten vähennys ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,17 Vaihto-omaisuuden muutos 6 575, ,32 Saamisten muutos , ,71 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,53 Rahoituksen rahavirta , ,03 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,64 Rahavarat , ,03 121

124 9.3 Siilinjärven kunnan tase V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,83 Aineettomat hyödykkeet , ,98 Aineettomat oikeudet , ,98 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet , ,84 Maa- ja vesialueet , ,15 Rakennukset , ,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,19 Koneet ja kalusto , ,44 Muut aineelliset hyödykkeet 9 250, ,33 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,98 Sijoitukset , ,01 Osakkeet ja osuudet , ,73 Muut lainasaamiset , ,12 Muut saamiset , ,16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,33 Valtion toimeksiannot , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,44 Vaihto-omaisuus , ,07 Muu vaihto-omaisuus , ,07 Saamiset , ,73 Pitkäaikaiset saamiset , ,84 Muut saamiset , ,84 Lyhytaikaiset saamiset , ,89 Myyntisaamiset , ,84 Muut saamiset , ,23 Siirtosaamiset , ,82 Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,64 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,60 122

125 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,56 Peruspääoma , ,04 Muut omat rahastot , ,80 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,19 Tilikauden yli-/alijäämä , ,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET ,00 Vapaaehtoiset varaukset ,00 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,41 Valtion toimeksiannot , ,66 Muut toimeksiantojen pääomat , ,97 Lahjoitusrahastojen pääomat 2 000, ,78 VIERAS PÄÄOMA , ,63 Pitkäaikainen , ,83 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,80 Muut velat , ,03 Lyhytaikainen , ,80 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0 Saadut ennakot , ,03 Ostovelat , ,27 Muut velat , ,98 Siirtovelat , ,52 VAS VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,60 123

126 9.4 Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut: Vuosikate Suunnitelmanmukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Poistot ja arvonalentumiset: Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

127 Konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

128 Konsernitase V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkuusyhtiö osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B C I II III TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muut vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

129 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset D PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat F VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA

130 10 Tilinpäätöksen liitetiedot 10.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös 2012 on laadittu Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston antamien ohjeiden Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta ( ) ja Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista ( ) mukaisesti. 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaisesti suunnitelmanpoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty varastokirjanpidossa painotetun keskiarvon menetelmää. Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Sopimukset päättyvät vuosina ) Esittämistapamuutokset Ei muutoksia edelliseen vuoteen 3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Ei oikaisuja 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jossa isäntäkunta toimii Siilinjärvi, aloitti toimintansa Kirjanpidossa kulut ovat Talous- ja tukipalvelut palvelualueella omana tulosalueenaan. 128

131 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut ja virheiden korjaukset Ei olennaisia tapahtumia 6) Olennaiset, yksittäiseen tase-erään sisällytetyt menot, joita ei kohdistettu tase-erittäin Ei ilmoitettavaa 7) Valuuttakurssimuutokset, ellei käytetty Suomen Pankin kurssia Ei ilmoitettavaa Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta kiinteistötytäryhteisöjä Asematie 11 ja Teollisuustie 8, koska yhdistelemättä jättämisellä on vain vähän merkitys konsernin omaan pääomaan. Konsernintilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poisto on oikaistu emoyhteisön suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen liitteenä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilinpäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Ei muutoksia edelliseen vuoteen 129

132 10.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksina 9) Verotulojen erittely Konserni Kunta Konserni- ja maankäyttöpalvelu Talous- ja tukipalvelut Perusturvapalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Liikelaitos Siiliset Kunnan toimintatuotot yhteensä Verotulojen erittely 10) Valtionosuuksien erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotoista Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä ) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta Satunnaiset tuotot Konserniyhteisöt Satunnaiset tuotot yhteensä Satunnaiset kulut SiMa ky purku/loppuselvitys Arvonkorotuksen oikaisu Kiinteistön myyntitappiot Muut satunnaiset kulut Satunnaiset k ulut yhteensä

133 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat. Aineettomat hyödykkeet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kadut, tiet, torit ja puistot 20 vuotta Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi. 13) Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero % -43 % Keskimääräiset suunnitelmanmukaiset poistot poikkeavat vuosien aikana 43 %. Poikkeaman syynä ovat mm. suuret kouluinvestoinnit. Kunnassa on lisäksi paljon korvausinvestointitarvetta. Vuoden 2013 talousarvioasiakirjassa on suunnitelmavuosien investoinnit merkitty alkuperäisen esityksen mukaisesti. Karsintatarve n. 4 milj. euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uusitun ohjeen mukainen poistosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Uusittu poistosuunnitelma koskee vuodesta 2013 alkaen valmistuvia investointeja. 14) Selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta Eläkevastuu 1.1. *) 0 0 Lisäykset tilikaudelle Vähennykset tilikaudella 0 Eläk evastuu *) 0 0 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. (ky) Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Potilasvahink ovak uutusmak su (k y) Muut pakolliset varaukset Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Muut pak olliset varauk set

134 15) Toimintatuottoihin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja muihin toimintakuluihin sisältyvä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Rakennusten myyntitappiot Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä ) Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Yhteensä ) Erittely poistoeron muutoksista Ei ilmoitettavaa 10.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Ei ilmoitettavaa 19) Arvonkorotukset Ei ilmoitettavaa 20) Aktivoidut korkomenot Ei ilmoitettavaa 132

135 21) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineet- Muut pit- Ennakko- Yhteensä tomat kävaikuttei- maksut oikeudet set menot Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella 0 Vähennykset tilikaudella aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa Raken- Kiinteät Koneet Muut Ennakko- Yhteensä ja vesi- nukset rakenteet ja aineelliset maksut ja alueet ja laitteet kalustohyödykkeet kesk.er.h Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 133

136 Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Kunta Muut Yhteensä konserni- omistusyht. yhtymä- osakkeet yhtiöt yhteisöt osuudet ja osuudet Hankintameno Lisäykset Rahoitusosuudet 0 Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjapitoarvo Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Jvk-laina- Saamiset Saamiset Saamiset Yhteensä saamiset konserni- taseyks.sis muut yhteisöt yhteisöt Hankintameno Lisäykset 0 Rahoitusosuudet 0 Vähennykset Siirrot erien välillä 0 Hankintameno Arvonalennukset 0 Arvonkorotukset 0 Kirjapitoarvo Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tase- Lisäykset / Tase- Kunnan osuus Ero arvo vähennykset arvo kuntayhtymän 1.1. tilikaudella peruspääomasta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ky Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen Ky 134

137 Omistukset muissa yhteisöissä 22-24) Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilik. osuus osuus pää- pää- voitosta/ omasta omasta tappiosta Tytäryhteisöt Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100 % 100 % Siilinjärven Uimala Oy alakons. Siilinjärvi 100 % Siilinjärven Uimala Oy Siilinjärvi 100 % 100 % Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Siilinjärvi 41 % 100 % Siilinjärven Kotipolku Oy Siilinjärvi 96 % 96 % Kiinteistö Oy Proseta Siilinjärvi 100 % 100 % Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Asematie 11 Siilinjärvi 52 % 52 % Kiinteistö Oy Teollisuustie 8 Siilinjärvi 100 % 100 % Kuntayhtymät Pohjois-Savon sairaanh. piirin Ky Kuopio 7,60 % 7,60 % Liikelaitoskuntayhtymä ISLAB Kuopio 5,11 % 5,11 % Vaalijalan Ky Pieksämäki 0,90 % 0,90 % Itä-Suomen päihdehuollon Ky Mäntyharju 2,50 % 2,50 % Savon koulutuskuntayhtymä Kuopio 2,06 % 2,06 % Pohjois-Savon liitto Kuopio 7,70 % 7,70 % Osakkuusyhteisöt Sakupe Oy Siilinjärvi 29,30 % 29,30 % Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 20,30 % 20,30 % Yhteensä

138 25) Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöltä, kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamisten erittely Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikaiset aikaiset aikaiset aikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Muut saamiset 0 0 Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on on jäsenenä Myyntisaamiset Muut saamiset 0 0 Siirtosaamiset 0 0 Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 0 0 Yhteensä Saamiset yhteensä ) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtosaamiset jäsenkuntayhtymiltä Siirtyvät korot muilta Siirtosaam.tytäryhteisöiltä Siirtosaam.osakkuusyhteisöiltä Kelan korvaus työterveydenhuollosta EU-tuet ja avustukset Elatustukisaaminen Perusturva lisälaskutus kuntiin Ymp.th/lomapalkkavelat Maaseutuhall/lomapalkkavelat Maaseutuhall/lisälaskutus kuntaos Kuopion kaupunki/joukkoliikenne Matkahuolto/koulukuljetukset Kaaripolku palvelukodin vuokra Lähde-hanke, kuntalaskutus Päivähoitolaskutus joulukuu Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaik aiset siirtosaamiset yhteensä ) Rahoitusarvopapereista tase-erittäin jälleenhankintahintojen ja aktivoitujen hankintamenojen erotus Ei ilmoitettavaa 136

139 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana Oman pääoman erittely 29) Erittely poistoerosta Ei ilmoitettavaa Konserni Kunta Peruspääoma Lisäykset 22 Vähennykset -22 Peruspääoma Muut omat rahastot Muut omat rahastot Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Muut omat rahastot Elinkeinorahasto Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Elinkeinohasto Vahinkorahaston pääoma Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Vahink orahaston pääoma Muut omat rahastot yht Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliselta tilikaudelta Edellisen tilik. virheen oikaisu Edellisten tilik. ylijäämä Tilik auden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä ) Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viidenvuoden kuluttua Pitkäaikaiset velat Velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät tai sen jälkeen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Liittymismaksut Pitk äaik aset velat yhteensä ) Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista Ei ilmoitettavaa 137

140 32) Pakollisiin varauksiin merkityt erät Pakolliset varaukset Konserni Kunta Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (ky) Muut pakolliset varaukset Muut pak olliset varauk set yhteensä ) Pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille Vieras pääoma Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikainen aikainen aikainen aikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyh. Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä ) Muut velat erän jakautuminen liittymismaksuihin ja muihin velkoihin Muiden velkojen erittely Konserni Kunta Muut velat/pitkäaik. Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä

141 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henk.sivukul. jaksotukset Menojäämäpalkat Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä ) Taseen ulkopuolella olevat huollettavien varat Ei ilmoitettavaa 39) Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40) Velat, joista kunta on pantannut, kiinnittänyt tai muulla tavalla antanut vakuudeksi omaisuuttaan Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kunta Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä ) Kunnan antamat muut vakuudet lajeittain eriteltynä Vakuudet Konserni Kunta Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Sitoumusten vakuudeksi pantatut arvopaperit Yhteensä Kuntakonserniin kuuluvien yht. puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut kiinnitykset Pantatut arvopaperit Yhteensä Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut kiinnitykset Pantatut arvopaperit Yhteensä Vak uudet yhteensä

142 44) Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä olevien määrien Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Konserni Kunta Leasingvuokrasopimusten vuokrien jäljellä oleva arvo Lesasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. 45) Kunnan antamat vastuusitoumukset sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen ja muiden puolesta Vastuusitoumukset Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma ) Muut kunnan antamat vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta

143 47) Muut kuntaa koskevat taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aih. velvoitteet 0 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Sitoumukset avustukseen Sopimuksiin sisältyvät palautusvastuut Vuokravastuut, vastuut voimassa asti Yhteistyö- ja kumppaanuussopimukset Sopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Korkotermiinit Markkina-arvo Alkuperäinen määrä (sopimuksen arvo) Arvonlisäveron palautusvastuu *) Perustamishankkeiden valtionosuuksien palautusvastuu**) *) Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVL 120 ). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai toimenpideohjelmaan perustuen. **) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksien palautusvastuut, STVOL 4:30, L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 7:30 (vastuu voimassa 15 vuotta). Vastuut päättyvät vuosina Ympäristövastuut Ehdollinen ympäristövelka / pilaantuneet tai pilaantuneeksi epäillyt maa-alueet Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Erityinen ympäristövastuu on ehdollinen ympäristövelka. Ehdollinen ympäristövelka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan kunnan määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Ehdollisena ympäristövelkana käsitellään myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen aiheuttaa menoja, tai velvoitteen suuruus ei ole määriteltävissä riittävän luotettavasti. Ehdollisena ympäristövelkana tarkastellaan maaperän pilaantumista. Maaperää pidetään pilaantuneena, kun siihen ihmisen toiminnan seurauksena päässeet aineet voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai luonnolle, vähentää ympäristön viihtyisyyttä tai käyttöarvoa tai muuten loukata yleistä tai yksityistä etua. Pilaantumisen vakavuuteen vaikuttavat maaperässä olevien aineiden määrät ja ominaisuudet sekä pilaantuneen alueen ja sen lähiympäristön käyttötarkoitus ja luonnon olosuhteet. Valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoa - alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, - alueista, joiden maaperän tilaa on jo selvitetty, - alueista, jotka on puhdistettu ja - alueista, joilla käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. 141

144 Vuoden 2012 lopussa Siilinjärveltä MATTI-tietojärjestelmässä oli 121 kohdetta, joista 35 on kunnan omistamalla kiinteistöllä. Kaikista kohteista 26 on vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, kunnan omistamilla kiinteistöillä olevista kohteista 10. Kunnan omistamilla kiinteistöillä sijaitsevat kohteet ovat luokiteltu puhdistustarpeen perusteella seuraavasti: - 7 kohteessa ei puhdistustarvetta, - 12 kohteessa puhdistustarve on arvioitava tai kohde on puhdistettava, - 15 kohteessa puhdistustarve on selvitettävä Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain Henkilöstön lukumäärä Konserni- ja maankäyttöpalvelut 37 Talous- ja tukipalvelut 64 Hallintopalvelut 37 Perusturvapalvelut 7 9 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Maankäyttöpalvelut 56 Tekniset palvelut Siiliset-peruspalvelukeskus Yhteensä organisaatiomuutos v ) Tilikauden henkilöstökulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henk ilöstök ulut yhteensä

145 11 Eriytetyt tilinpäätökset Toimitilojen ylläpito / Tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetty Muutos LIIKEVAIHTO , , ,10 Vuokratuotot, ulkoiset , , ,82 Vuokratuotot, sisäiset , , ,06 Vuokratuotot, sisäiset pääomatulot , , ,74 Muut myyntituotot , , ,09 Muut myyntituotot, sisäiset 0,00 319,97-319,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1 720, , ,79 Materiaalit ja palvelut , , ,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,46 Ostot, sisäiset , ,46 208,26 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -44,84 30,32-75,16 Palvelujen ostot ulkoiset , , ,29 sisäiset , , ,38 Henkilöstökulut , , ,58 Palkat ja palkkiot , , ,73 Henkilöstökorvaukset , , ,34 Henkilösivukulut , , ,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,60 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut , , ,09 Vuokrat, ulkoiset , , ,53 Vuokrat, sisäiset , , ,12 Muut kulut , , ,56 LIIKEYLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , , ,35 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,00 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut -110,00-115,00 5,00 Korvaus jäännöspääomasta , , ,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , ,35 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA , , ,35 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai väh (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , , ,35 143

146 Toimitilojen ylläpito / Taselaskelma Laskennallisesti eriytetty V A S T A A V A A Muutos PYSYVVÄT VASTAAVAT , , ,63 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , , ,46 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 175, ,11-686,04 Koneet ja kalusto 625, , ,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,41 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 860,19 905,03-44,84 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , , , ,22 V A S T A T T A V A A muutos OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma , , ,90 Tilikauden yli/alijäämä , , ,35 VIERAS PÄÄOMA , , ,33 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Ostovelat , , ,40 Siirtovelat , , , , , ,22 144

147 Toimitilojen ylläpito / Rahoituslaskelma vuonna 2012 Laskennallisesti eriytetty TULORAHOITUS Liikeylijäämä , ,64 Poistot ja arvonalentumiset , ,30 Rahoitustuotot ja -kulut -110,00-115,00 Korvaus jäännöspääomasta , ,00 Sisäiset tuotot , ,23 Sisäiset kulut , , , ,29 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit, netto , ,52 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,19 0,00 Sisäiset katteet 0,00 0, , ,52 RAHOITUSTOIMINTA Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden lis-/väh+ 44,84-30,32 Saamisten lis-/väh , ,30 Ostovelkojen lis+/vähennys , ,58 Muiden velkojen lis+/vähennys , , , ,48 VAIKUTUS KUNNAN KASSAVAROIHIN , ,29 145

148 Vesihuoltolaitos / Tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetty Muutos Liikevaihto , , ,23 Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) , , ,37 Vesimittarit ja kytkentätyöt , , ,31 Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) , , ,45 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot , , ,82 Materiaalit ja palvelut , , ,93 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,01-310,51 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , , ,52 Palvelujen ostot ulkoiset , , ,15 sisäiset , , ,75 Henkilöstökulut , , ,71 Palkat ja palkkiot , , ,00 Henkilöstökorvaukset 1 522, , ,68 Henkilösivukulut , , ,03 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut toimintakulut , , ,81 ulkoiset , , ,85 sisäiset , ,00 684,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,45 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Vyörytyserät (osuus hallinnosta ja yleiskust.) Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,33 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,28 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut -10,00-20,00 10,00 Korvaus jäännöspääomasta , , ,28 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , ,61 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,61 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,61 146

149 Vesihuoltolaitos / Taselaskelma Laskennallisesti eriytetty V A S T A A V A A Muutos PYSYVVÄT VASTAAVAT , , ,17 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , , ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,46 Koneet ja kalusto 0, , ,20 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,39 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , ,44 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , , , ,56 V A S T A T T A V A A Muutos OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma , , ,12 Tilikauden yli/alijäämä , , ,61 VIERAS PÄÄOMA , , ,05 Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut , , ,56 Lyhytaikainen Ostovelat , , ,60 Siirtovelat , , , , , ,56 147

150 Vesihuoltolaitos / Rahoituslaskelma vuonna 2012 Laskennallisesti eriytetty TULORAHOITUS Liikeylijäämä , ,93 Poistot ja arvonalentumiset , ,26 Rahoitustuotot ja -kulut -10,00-20,00 Korvaus jäännöspääomasta , ,56 Sisäiset tuotot , ,59 Sisäiset kulut , , , ,38 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit, netto , ,06 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00 Sisäiset katteet 0,00 0, , ,06 RAHOITUSTOIMINTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Liittymismaksujen muutos (lis+) , ,89 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden lis-/väh , ,08 Saamisten lis-/väh , ,40 Ostovelkojen lis+/vähennys , ,29 Muiden velkojen lis+/vähennys ,89 166, , ,54 VAIKUTUS KUNNAN KASSAVAROIHIN , ,86 148

151 LIIKELAITOS SIILISET PERUSPALVELUKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS

152

153 Sisältö PERUSPALVELUKESKUKSEN JOHTAJAN KATSAUS TALOUSKATSAUS VÄESTÖ HENKILÖSTÖ TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU V RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU V INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU V TASE-ERITTELY KOKONAISTULOT JA -MENOT V SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO TILIKAUDELTA KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUT Johtokunta Hallinto- ja talouspalvelut Toimistopalvelut ATK-palvelut Laitoshuollon palvelut VARHAISKASVATUSPALVELUT PERHE- JA AIKUISPALVELUT Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Lastensuojelun palvelut Mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Kehitysvammapalvelut VANHUSPALVELUT Asumispalvelut Kotipalvelut HOITOPALVELUT Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut Sairaalapalvelut Työterveyshuollon palvelut Suun terveydenhuollon palvelut Fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 2012 (SIS. SISÄISET ERÄT) RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIITE TOTEUTUNEET KUNTAKOHTAISET MÄÄRÄT JA YKSIKKÖHINNAT VUODELTA 2012 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 151

154 Peruspalvelukeskuksen johtajan katsaus Vuosi 2012 oli liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen kolmas ja viimeiseksi jäävä toimintavuosi. Liikelaitoksen tehtävänä on ollut toteuttaa yhteistoimintaalueen tarkoitusta eli turvata kuntien yhteistyöllä kustannustehokkaat, vaikuttavat, tarkoituksenmukaisella palvelurakenteella toimivat ja kaikkien kuntalaisten saatavilla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Merkittävä koko vuoden toimintaa leimaava valmisteluprosessi liittyi yhteistoiminta-alueen purkamiseen vuoden 2013 alusta. Purkamisen ja vuoden 2013 alkavien uusien organisointien valmistelutyö jatkui koko toimintavuoden ajan. Kunnat lähtivät suuntautumaan sosiaali- ja terveyspalveluidensa osalta eri organisaatioihin. Liikelaitoksen palveluiden purkautumista kolmeen organisaatioon valmisteltiin. Koko työntekijän henkilöstö jaettiin kolmeen osaan. Vaikka valtaosalle henkilöstöstä tuleva organisaatio ja omat tulevat tehtävät olivatkin selviä jo alusta alkaen, oli toimintavuosi osalle henkilöstöä kuormittava ja epävarmuutta ja kysymyksiä herättävä. Tässä tilanteessa Liikelaitoksen tehtävänä oli turvata peruspalvelujen toimivuus koko vuoden ajan. Perustehtävässä onnistuttiin, palvelunotkahduksia ei vuoden aikana ollut havaittavissa. Henkilöstön sairauspoissaolot pysyivät edellisvuoden tasolla, mikä on tilanteeseen nähden hyvä saavutus. Henkilöstön tavanomaisesta poikkeavaa vaihtuvuutta ei ilmennyt. Rekrytoinneissa onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin erityishenkilöstöä (puheterapeutit, psykologit) lukuun ottamatta. Yleisesti arvioiden peruspalvelut toimivat lain mukaisesti hoitotakuu- ja palvelukriteerit täyttäen. Kriittiset kohdat koskivat mm. neuvola-asetuksen toteutumista. Jatkohoitopaikan odottamisesta aiheutuvien tarpeettomien erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä jatkui edelleen minimitasolla. Jo edellisvuonna alkanut oikeansuuntainen kehitys jatkui. Valmistuneen RAVA-selvityksen mukaan palveluketjun eri osissa annettiin oikein kohdennettuja palveluja eli asiakkaat olivat hoitoisuutensa näkökulmasta oikeilla paikoilla. Lastensuojelun tavoitteena oleva avohuoltopainotteisuus kehittyi hyvin, mikä näkyi huostassa olevien lasten määrässä. Toimintavuoden alusta voimaan tulleen työaikamuutoksen toteutumista arvioitiin vuoden aikana. Esimiesten antaman palautteen jälkeen lähdettiin valmistelemaan työaikamuotojen soveltamisen tarkistamista siten, että soveltaminen vastaisi paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyön tarpeita. Kunnanhallitus päätti loppuvuonna siirtää osan yleistyöaikaan siirtyneestä hoitohenkilöstöstä takaisin jaksotyöhön. Toimintavuosi oli liikelaitoksessa toinen tuotepohjaisen budjetoinnin vuosi. Suunnitelluista tuotebudjetoinnin kehittämistoimista luovuttiin kun tietoon tuli yhteistoiminta-alueen purkautuminen. Tilinpäätöksen, jälkilaskennan ja tarkistusten kautta kehittämiselle olisi ollut hyvät edellytykset. Tuotteistus on iso muutos, jossa ensimmäiset vuodet ovat olleet käyttöönotto- ja opetteluvaihetta. Vuoden loppupuolella havaittiin iso yksittäinen kuntalaskutuksen kohdentumisvirhe, joka oli jatkunut koko tuotebudjetoinnin ajan. Virhe oikaistiin siten, että kuntien laskutus toteutui oikein palveluiden todellisen käytön mukaisesti. 152

155 Harkinnanvaraisia kehittämishankkeita ei liikelaitoksessa aloitettu yhteistoiminta-alueen purkautumisesta johtuen. Käynnissä oli kuitenkin useita kehittämishankkeita, joissa mukana olo nähtiin välttämättömäksi. Tällaisia olivat muun muassa Kaste-hankkeet. ereseptin käyttöönottoa valmisteltiin koko toimintavuoden ajan. Toimitilojen osalta merkittävää oli Risuharjun palvelukeskuksen osittainen käyttökielto ja toimintojen siirtäminen vasta valmistuneeseen Kaaripolun palvelutaloon. Muutos tarkoitti, että kaksi vanhainkotiyksikköä muuttui lokakuun alusta tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Uuden Risuharjun suunnittelu oli käynnissä toimintavuonna. Hankkeen toteuttajana on Kotipolku Oy ja palveluasumisyksikön on tarkoitus valmistua 2014 loppuun mennessä. Toimintavuonna oltiin mukana myös Siilinjärvelle rakennettavan 15-paikkaisen kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelussa. Vaalijalan kuntayhtymän toteuttaman hankkeen rakentaminen alkaa toukokuussa 2013 ja toiminta 2014 syksyllä. Esitän kiitokset henkilöstölle liikelaitoksen viimeisestä toimintavuodesta. Perusasiat toimivat. Kuntalaiset saivat palvelunsa ajallaan ja hyvän laatuisena. Samoin esitän kiitokseni kunnille. Toiminnan purkutilanteessakin onnistuimme säilyttämään työ- ja yhteistoimintailmapiirin perusvireeltään myönteisenä. Uskon, että Siiliset-ajasta jäi kaikille mukana olleille evääksi paljon myönteistä hyödynnettävissä olevaa oppia ja asiaa. 153

156 Talouskatsaus Liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2012 oli euroa. Liikevaihto kasvoi talousarvioon nähden 2,90 % eli euroa. Liikevaihto koostuu pääsääntöisesti ulkoisista asiakasmaksutuloista sekä muista tuloista yhteensä euroa, sisäisistä liikelaitoksen omista palvelumyynneistä euroa sekä kunnilta veloitettavista kuntaosuuksista euroa. Näistä eristä ulkoiset asiakasmaksutulot ja muut tulot jäivät talousarvioon nähden vain euroa vähäisemmäksi (-0,1 %). Sisäiset palvelumyynnit kasvoivat euroa ja liikelaitoksen kunnilta veloittamat kuntaosuudet kasvoivat euroa (3,3 %). Liikevaihdon muutos edelliseen tilinpäätökseen nähden on 6,4 milj. euroa eli 8,1 %. Kuntaosuuksien kasvu tästä on 6,6 milj. euroa eli 9,6 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat euroa, kasvua talousarvioon euroa eli 7,6 %. Muut tuotot pitävät sisällään lähinnä valtion maksamia tukia ja avustuksia mm. perustoimeentulotuen kuntaosuuksiin sekä vuokratuloja. Talousarviossa materiaalien ja palvelujen ostoihin on varattu päivähoidon palvelusetelimenoja euroa, jonka toteutuma on kirjattu avustuksiin. Tämä huomioiden materiaalien ja palvelujen ostojen kasvu on (1,4 %). Ostot tilikauden aikana sisältävät mm. hoitotarvikkeita, apuvälineitä ym. toimintaa tukevia ostoja, kasvu euroa (6,0 %). Asiakaspalvelujen ostojen säästöksi muodostuu euroa. Muut palvelujen ostot sisältävät suurempina erinä mm. laboratoriokustannuksia, kuljetuspalveluita, ruokahuollon ostoja, atk palveluita ja muita hallinnollisia kustannuksia, kasvu euroa (4 %). Materiaalien ja palvelujen ostoissa on edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kasvua 2,3 milj. euroa eli 8,4 %. Henkilöstökulujen loppusumma oli euroa, kasvu talousarvioon nähden euroa eli 3,5 %. Lomapalkkajaksotukset on kirjattu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden lausunnon mukaisesti. Lomapalkkavelka kasvoi yhteensä euroa. Henkilöstökuluihin on kirjattu menojäämäpalkkoja euroa. Henkilöstökulujen toteuma vaihteli tulosalueittain; varhaiskasvatuksen säästäessä ja perhe- ja aikuispalveluiden, hallinnon, vanhuspalveluiden ja hoitopalveluiden ylittäessä talousarvionsa. Henkilöstökulujen kasvu edelliseen tilinpäätökseen nähden on 2,7 milj. euroa eli 6,3 %. Poistot olivat euroa. Määrä on euroa budjetoitua vähemmän, johtuen siitä ettei investointeja toteutettu suunnitellulla tavalla. Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu päivähoidon palvelusetelimenoja , joka huomioiden liiketoiminnan muiden kulujen kasvu on euroa (5,9 %). Kulut muodostuvat pääosin asiakkaille maksettavista tuista ja avustuksista sekä vuokrakustannuksista. Ylitys muodostuu pääsääntöisesti vammaisille annettavista avustuksista ja toimeentulotuesta. Liiketoiminnan muut kulut ovat kasvaneet edellisestä tilinpäätöksestä 1,7 milj. euroa eli 15,5 %. 154

157 Tulosaluekohtaiset tulokset olivat seuraavat: Tulosalue TP2011 TA2012 TP2012 Poikkeama Hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut Yhteensä Taulukon luvut on esitetty ilman hallinnon jakoa toiminnallisille tulosalueille. KUNTAOSUUDET Siiliset-peruspalvelukeskuksen kunnille jaettavaksi osuudeksi muodostui yht euroa. Kunnittain tämä jakaantui seuraavasti: Siilinjärvi Maaninka Nilsiä yhteensä Kuntaosuudet 2012 toteuma Kuntaosuudet MB kasvu euroina ,9-3,8 8,3 3,3 Kuntaosuuksien kasvuun vaikutti euroa henkilöstökulujen jaksotusten kirjaukset (lomapalkkajaksotus euroa ja palkkamenojäämät euroa), joita eriä ei oltu varattu talousarvioon. Liikelaitoksen toiminnalliseksi kasvuksi jää jaksotusten jälkeen euroa. Siilinjärven kuntaosuuden kasvua oli eniten perhe- ja aikuispalveluissa euroa ja hoitopalveluissa euroa. Perhe- ja aikuispalveluissa kasvua aiheutui lähinnä toimeentulotuki- ja vammaispalveluissa yhteensä euroa. Hoitopalveluissa kasvua oli vastaanotossa ja fysioterapiassa yhteensä euroa. Varhaiskasvatuksessa kuntaosuus aleni euroa, johon vaikutti perhepäivähoidon alhaisempi toteutuma. Vanhuspalveluissa kasvua oli euroa. Asumispalvelujen laitoshoidon ylitys on euroa, joka sisältää noin euroa syksyllä havaitusta budjetointivirheestä aiheutuvaa kasvua. Kotihoitopalvelut alenivat euroa. 155

158 Maaningalla kuntaosuuden pienenemiseen vaikutti erityisesti perhe- ja aikuispalveluiden osuuden vähennys eurolla. Varhaiskasvatuksessa kuntaosuus kasvoi euroa, mikä puolestaan johtui lähinnä asiakaspalvelujen ostoista. Hoitopalvelut toteutuivat lähes budjetoidusti. Maaningan vanhuspalveluiden kuntaosuus aleni euroa, joka sisältää noin euroa syksyllä havaitusta budjetointivirheestä aiheutuvaa palautusta. Nilsiän kuntaosuus varhaiskasvatuksessa aleni euroa. Perhe- ja aikuispalveluiden ostopalvelut lastensuojelussa ja vammaispalveluissa nostivat kuntaosuutta euroa. Vanhuspalveluiden ylitys on euroa, josta euroa on syksyllä havaitun budjettivirheen kasvua. Asumispalvelujen ylitys on ja kotihoidon euroa. Hoitopalveluissa kasvu oli euroa. Tästä suuren osan muodosti Nilsiän vastaanottotoiminnan euron ja vuodeosaston euron ylitykset. Muilla hoitopalvelun alueilla ostopalvelut mukaan lukien on kuntaosuudet euroa talousarviota suuremmat. TOTEUTUNEET KUNTAKOHTAISET MÄÄRÄT JA YKSIKKÖ- HINNAT 2012 Toteutuneet kuntakohtaiset määrät ja yksikköhinnat vuodelta 2012 on esitetty liitteessä. TULOKSEN KÄSITTELY Peruspalvelukeskuksen tulos tilikaudelta on nolla euroa. Varauksia tai rahastojen siirtoja ei tehdä. Taseeseen siirrettävää tilikauden ylitai alijäämää ei muodostunut. 156

159 Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen organisaatio 157

160 Väestö SIILINJÄRVI (oma ennuste ) Ikä v v v v v Yhteensä MAANINKA (Tilastokeskus 2009), liittyy Kuopioon Ikä v v v v v Yhteensä NILSIÄ (Tilastokeskus 2009), liittyi Kuopioon Ikä v v v v v Yhteensä YHTEENSÄ Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä Ikä v v v v v Yhteensä

161 Henkilöstö Henkilöstöhallinnon palvelut on ostettu Siilinjärven kunnan henkilöstöpalveluista. Työaikamuutoksen arviointi ja jatkotoimenpiteet Työn vaativuuden arviointityön lopputuloksena ja kunnanhallituksen päätöksellä yleistyöaikaan siirrettiin vuoden 2012 alusta kaikki ne ammattiryhmät ja henkilöt, joilla jaksotyön edellytykset eivät täyttyneet. Tällöin ruokatauko on työntekijän omaa aikaa. Työaikamuutosta seurattiin vuoden aikana tehtävän vaativuuden arviointiryhmien puheenjohtajien kokouksissa. Muutosta yleistyöajasta takaisin jaksotyöhön valmisteltiin esimiehiltä tulleen palautteen perusteella. Muutoksen tarvetta arvioitiin myös asiakas- ja potilastyön kriteerein. Muutoksen jälkeinen tilanne vastaa paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita. Varahenkilöjärjestelmän toimivuus ja toteutuminen Siiliset-alueella varahenkilöiden tehtäviä oli eri tulosalueilla yhteensä 31. Varahenkilöjärjestelmä on tarpeellinen nykyisessä työmarkkinatilanteessa ja näin varalla oleva henkilöstö saadaan sitoutettua työnantajaan. Varahenkilöiden käyttö suunnitellaan etukäteen lomalistojen ja työvuorolistojen suunnitteluvaiheessa ja seurantaa tehdään listojen toteutumisvaiheessa, mikä helpottaa suuresti esimiesten tekemää sijaisten etsintää. Pääosin varahenkilöt on sidottu etukäteen tiedossa oleviin sijaisuuksiin, kuten vuosilomiin, hoitovapaisiin ja suunniteltuihin sairauslomiin. Erityinen tarve on varahenkilöille, jotka paikkaavat lyhyitä äkillisiä sairauslomia. Henkilövahvuus Siiliset-peruspalvelukeskuksen koko henkilöstömäärä oli henkilöä, joista naisia ja miehiä 64. Poikkileikkauspäivänä eripituisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 261 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä tulosyksiköittäin on esitelty alla olevassa taulukossa. Naiset Miehet Yhteensä Hallinto Toimistopalvelut Atk-palvelut Laitoshuollon palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hyvinvointineuvola Lastensuojelupalvelut Mielenterveyspalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Kehitysvammapalvelut Asumispalvelut Kotipalvelut Vastaanottopalvelut Sairaalapalvelut Työterveyspalvelut Suun terveydenhuollon palvelut

162 Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Yhteensä Vakinainen henkilöstö on esitelty ammattiryhmittäin tilanteen mukaisesti alla olevassa taulukossa. Ryhmä sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstö sisältää varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstön. Peruspalvelukeskuksen palveluksessa oli vuoden lopussa 918 vakinaista henkilöä. Näistä naisia oli 864 ja miehiä 54. Ammattiryhmä Naiset Miehet Yhteensä Johto- ja esimieshenkilöstö Toimisto-, itsenäinen asiantuntijahenkilöstö Sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstö Lääkärit Hammaslääkärit Psykologit, puheterapeutit Sosiaalityöntekijät Opistotasoinen hoitohenkilöstö Koulutasoinen hoitohenkilöstö Huoltopalvelujen henkilöstö Kaikki yhteensä Vanhuuseläkkeelle vuoden 2012 aikana siirtyi 34 henkilöä ja palveluksesta erosi 47 henkilöä. Uusia henkilöitä rekrytoitiin 61, joista uusiin perustettuihin virkoihin ja tehtäviin tuli 6 henkilöä. Henkilöstön uudet virat ja tehtävät sijoittuivat suunnitellulla ja päätetyllä tavalla tulosalueille: - talouspäällikkö hallinto- ja talouspalveluihin - sosiaalityöntekijä lastensuojelupalveluihin - kaksi lähihoitajaa asumispalveluihin - sairaanhoitaja vastaanottopalveluihin - fysioterapeutti fysioterapiapalveluihin Kaikkia vuoden 2012 aikana vapautuneita virkoja ja tehtäviä ei ole täytetty. Kokonaan täyttämättä ovat mm: - lastensuojelupalveluiden lastensuojelupäällikön virka - hyvinvointineuvolan psykologin sekä terveydenhoitajan tehtävät - laitoshuoltajan tehtävä - useita perhepäivähoitajan tehtäviä varhaiskasvatuspalveluissa - asumispalveluiden lähihoitajan tehtävä - terveydenhoitajan tehtävä vastaanottopalveluissa - apulaisylilääkärin virka Siilinjärven vuodeosastolla - kuntohoitajan tehtävä fysioterapiapalveluissa 160

163 Sairauspoissaolot Vakinaisella henkilöstöllä oli sairauspoissaoloja vuonna 2012 yhteensä kalenteripäivää. Jokaista vakituista työntekijää kohden summasta muodostuu keskimäärin 19,9 kalenteripäivää, joka vastaa kuta kuinkin edellisvuoden tasoa. Vakituista työntekijää kohden sairauspoissaoloja oli tulosalueittain seuraavasti: - hallinto ja tukipalvelut 22,4 kalenteripäivää - varhaiskasvatuspalvelut 15,8 kalenteripäivää - perhe- ja aikuispalvelut 12,1 kalenteripäivää - vanhuspalvelut 26,8 kalenteripäivää - hoitopalvelut 21,1 kalenteripäivää Alla olevassa kaaviossa sairauslomien kokonaismäärä on ryhmitelty sairauslomien keston mukaisesti. 161

164 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu v Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama LIIKELAITOS SIILISET LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Asiakaspalvelujen ostot Muut palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ)

165 Rahoituslaskelman toteutumisvertailu v Toiminnan rahavirta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio yhteensä Toteuma Poikkeama Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

166 Investointiosan toteutumisvertailu v AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TIETOKONEOHJELMISTOT Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Kulut Netto SIILISET AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTEET MUUT KONEET JA KALUSTO Kulut Netto SIILISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET OSAKKEET JA OSUUDET Tuotot Netto SIILISET SIILISET YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

167 TOTEUMA KUNNITTAIN TP 2011 Talousarvio Toteuma Poikkeama SIILINJÄRVI YHTEENSÄ Kulut Netto MAANINKA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto NILSIÄ YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto SIILISET YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto Vuoden 2012 investointeihin oli varattu yhteensä euroa. Tästä kunnittain tapahtunut käyttö on esitetty yllä olevassa taulukossa. 165

168 Tase-erittely Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 1006 Tietokoneohjelmistot , , , Muut koneet ja kalusto , , ,05 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , , ,97 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET SAAMISET 1740 Myyntisaam.vanhuspalv.Effica , , , Myyntisaam.yleislaskutus , , , Myyntisaam.kotipalv.Effica , , , Myyntisaam. TK-Effica , , , Myyntisaam. TK-Effica/TTH , , ,83 Myyntisaamiset yht , , , Saaminen kunnalta/yhdystili , , , Alv-tilitys saatavat , , ,80 Muut saamiset yht , , , Muut siirtosaam.jäsenkuntayht. 848,11 0,00 848, Muut siirtosaamiset muilta , , ,04 Siirtosaamiset yht , , ,15 LYHYTAIKAISET SAAMISET YHT , , ,01 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1900 Siiliset TK-Effica kassa 2 809, ,51-106, OP Siiliset/sos , , ,66 Rahat ja pankkisaamiset yht , , ,47 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,51 166

169 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 2002 Peruspääoma Siiliset-liikelaitos , , , Edell.tilikausien yli-/alijäämä 0,00 0,00 0, Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 0,00 0,00 Oma pääoma yht , , ,58 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2323 Rintamaveteraanien kuntoutus 3 396, , , Rintamaveter.avopalvelut 9 613, , , Eino Lyytisen testamenttivarat 0, , , Lyhytaikaiset lahjoitukset 2 000,00 0, , Elli Kankkusen test.rahasto , , , , , ,34 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN 2539 Valtiokonttori/avopalv.ennakot ,68 0, , Ostovelat , , ,68 Ennakot ja ostovelat yht , , , Ennakonpidätysvelka , , , Sosiaaliturvamaksuvelka , , , Välitystili/sos.toimi 1 680, , , Itsenäistymisvarat , , , KuEl /työntek.eläkemaksut , , , Palkansaajan tyött.vak.maksu 0, , , Tapaturmavakuutusmaksut 0, , , Tyött.vak.maksut työnantaja , , , Ryhmähenkivak (tal.tuki KuEl) 2 243, ,23 51, KuEl-maksut/työnantaja , , , VaEL-maksut, opett/työnantaja 30,53 25,24 5, Jäsenmaksuvelat , ,31 488,61 Muut velat yht , , , Lomapalkkajaksotus Siiliset , , , Palkat, menojäämät ,17 0, , Muut siirtovelat valtiolle , , , Muut siirtovelat muille , , ,68 Siirtovelat yht , , ,53 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,51 167

170 Kokonaistulot ja -menot v TULOT % Toiminta Toimintatuotot ,7 Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäykset , ,0 MENOT Toiminta Toimintakulut ,8 Korkokulut Muut rahoituskulut 755 0,0 Investoinnit Investointimenot ,2 Rahoitustoiminta erotus (kokonaistulot-kokonaismenot) täsmäytys: Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos ,0 168

171 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Siilinjärven kunnan/liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen valvontajärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat toimivasta johdosta riippumaton ulkoinen valvonta ja osana operatiivista johtamista toimiva sisäinen valvonta. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuden (taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kirjanpidon, palkanlaskennan, maksuliikenteen ja muiden tietojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen. Edelleen sisäinen valvonta pyrkii erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäisen valvonnan keinoin varmistetaan myös, että peruspalvelukeskuksen toiminnan tarkoitus ja asetetut tavoitteet on saatettu tiedoksi organisaation kaikille tasoille ja että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Sisäinen valvonta on osa peruspalvelukeskuksen operatiivista johtamista ja riskien hallintaa. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on organisaation jokapäiväiseen toimintaan liittyvien työvaiheiden, toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Se perustuu annettuihin toimintaohjeisiin ja niiden noudattamiseen ja kuuluu jokaisen esimiehen perustehtäviin. Luottamushenkilöiden suorittama seuranta perustuu kunkin toimielimen toimikautensa alussa päättämällä tavalla suoritettuun raportointiin, jolla seurataan tehtyjen päätösten ja annettujen tulostavoitteiden toteutumista. Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Se on julkista, aktiivista ja systemaattista ja tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa. Sisäisen tarkastuksen palvelu ostetaan organisaation ulkopuolelta. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa peruspalvelukeskuksen johtokunta. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäiseen valvontaan ei ole omaa ohjeistusta, vaan se on järjestetty Siilinjärven kunnan ohjeistusta noudattaen. Em. ohjeistuksen mukaisesti toimien sisäinen valvonta on ollut toimintavuonna toimivaa, eikä liikelaitokseen ole kohdistunut tai kohdistumassa vaatimuksia, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Riskien hallinta Laaja toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien kartoitus toteutettiin koko Siilinjärven kunnassa aiemmin. Vuoden 2012 osalta keskeinen henkilöstöriski kohdistuu avainhenkilöiden työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen tilanteissa. Kaikkien osalta ei myöskään korvaava henkilöstöä ole saatavissa. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. 169

172 Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat, joissa omavastuun tasot on määritelty. Vakuutukset on läpikäyty ja ajantasaistettu vakuutusyhtiön ja Siilinjärven kunnan/liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen välisessä vuosittaisessa neuvottelussa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Siilinjärven kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja peruspalvelukeskuksen johtokunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. IS-Hankinta Oy vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista ns. HALO-yhteisöjen alueella. Peruspalvelukeskuksen omana työnä tehdyt hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti. Investointiosan laskut hyväksyy ao. tulosaluejohtaja. Käyttötalousosan laskujen hyväksyminen on pääosin tulosyksikköpäälliköiden vastuulla. Peruspalvelukeskuksen hankittu irtain käyttöomaisuus on pääosin tallennettu Efecte-ohjelmaan. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulosyksiköitä koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Palvelutoiminnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on raportoitu ja käsitelty johtokunnan kokouksissa kuukausittain sekä johtoryhmän kokouksissa ja tarkastuslautakunnan kokouksissa useamman kerran vuoden aikana. Peruspalvelukeskuksen käteiskassat on tarkastettu joulukuussa Sopimusten hallinta Peruspalvelukeskuksen sopimukset on allekirjoittanut tulosaluejohtajataso. Sopimushallintaa on täsmennetty siten, että eri tulosalueilla allekirjoitetut sopimukset lähetetään peruspalvelukeskuksen hallintoon, jossa ne skannataan Dynasty-ohjelman sopimushallintaan. Sopimusten seuranta, valvonta ja toimeenpano ovat edelleen sen tulosalueen vastuulla, jota sopimus koskee. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä peruspalvelukeskuksessa on johtokunnalla. Sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa peruspalvelukeskuksessa kunkin tulosalueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. 170

173 Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot tulosalueen johdolle. Sisäistä tarkastusta on tehty ohjeistukseen sekä käytössä olevaan muistilistaan perustuen. Kuluneena vuonna havaittiin asumispalveluiden kuntalaskutukseen liittynyt virhe tuotteiden suoritekirjausten vääristä kohdistuksista johtuen. Virheestä ja sen vaikutuksista ilmoitettiin ja raportoitiin kuntien johdolle ja talousjohdolle heti kun asia oli todennettu ja varmistettu. Asia vietiin Siiliset-peruspalvelukeskuksen johtokunnan käsiteltäväksi, joka merkitsi kuntalaskutusvirheen, annetun selvityksen sekä kuntien päätökset asiasta tietoon saaduksi. Samalla johtokunta evästi, että jatkossa on kiinnitettävä vakavaa huomiota laskutusprosessin ohjeistukseen, sisäiseen valvontaan sekä tilintarkastukseen. Organisaation ulkopuolisen tarkastuksen palvelut on ostettu Audiapro Ab:ltä. Vuonna 2011 alkanut ja vuoden 2012 puolelle jatkunut ulkoinen tarkastus kohdentui toimeentulotukiprosessiin. Tarkastajat antoivat kirjallisen raportin, jossa todettiin, että Tekemämme prosessikartoituksen perusteella voidaan todeta, että toimeentulotukiprosessin sisäinen valvonta on olennaisilta osin järjestetty asianmukaisesti prosessin eri vaiheissa. Valvontavastuiden osalta tarkastajat totesivat johtopäätöksenään sisäisen valvonnan ohjeistuksen olevan riittävällä tasolla. Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on tarkasteluvuonna toiminut, merkittävä osa valtuuston asettamista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista on saavutettu, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus ole joutunut oikeudellisiin vastuisiin tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. 171

174 Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut käsittävät palvelualueen keskitetyt toiminnot. Keskitettyinä koko palvelualueella ovat yhteinen hallinto ja johto, toimisto- ja talouspalvelut, atk-palvelut ja laitoshuolto. Talousarvion toteutuminen Toimintatuotot ylittyivät euroa, jossa suurin erä on sisäinen kuntien maksuosuuden ylitys euroa. Ulkoiset tuotot ylittyivät euroa. Työterveyshuollon Kela-korvaukset ylittyivät eurolla ja yt-alueen purkamiseen liittyviä tuloja kirjattiin hallintoon yhteensä euroa. Henkilöstökulut ylittyivät euroa. Toimistopalveluissa henkilöstökulujen ylityksiin vaikuttivat lastensuojelupalveluihin palkattuna ollut määräaikainen toimistosihteeri sekä tekstinkäsittelyssä (lääkärien sanelujen purkuun) tarvittu lisäresurssi. Laitoshuoltoyksikön talousarvioylitykseen ovat vaikuttaneet eri tulosalueiden palvelutoimintojen uusiin toimitiloihin siirtymiset ja sitä kautta laitoshuollon henkilöstön työskentelykohteiden määrällinen lisääntyminen. Henkilöstökulujen ylitykseen vaikuttivat lisäksi Siilisetin purkautumisen vuoksi tehdyt palkkojen menojäämä- ja lomapalkkajaksotukset ( euroa). Palvelujen ostoissa tuli säästöä euroa mm. atk-palvelujen ostoissa. Hallintoa jaettiin tulosalueille yhteensä euroa eli euroa vähemmän kuin oli budjetoitu. HALLINTO-, TALOUS- JA TUKIPALVELUT Alkuperäinen Talousarvio- TA muutosten Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset jälkeen Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Sisäisten palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv Avustukset Vuokrat Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Vyörytystulot Poistot TULOS YHTEENSÄ

175 Johtokunta Vastuuhenkilö: johtokunnan puheenjohtaja Leila Pekkanen / peruspalvelukeskuksen johtaja Reijo Ruostila Toiminta-ajatus Johtokunta-tulosyksikkö sisältää peruspalvelukeskuksen johtokunnan ja johtajan, joista molemmista säädetään Kuntalaissa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävänä on Kuntalain 87 c :n mukaan: 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston tai yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta; 2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma; 3) valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 4) päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 5) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; ja 6) valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. Kuntalain 87 d :ssä säädetään liikelaitoksen johtajasta seuraavasti: Kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtajan on huolehdittava johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja annettava johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: avoin Toiminta-ajatus Hallinto- ja talouspalvelut antavat varsinaisessa peruspalvelutehtävässä tarvittavaa tukea ja palvelua kaikille liikelaitoksen tulosalueille. 173

176 Toimistopalvelut Vastuuhenkilö: toimistopäällikkö Merja Vartiainen Toiminta-ajatus Toimistopalvelut toimivat tukipalveluna tuottaen toimisto- ja asiakaspalvelut ammattitaitoisesti, joustavasti ja oikea-aikaisesti tulosalueille ja tulosyksiköille vapauttaen ammattihenkilöstön koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Tiedotuksen ja tiedonkulun parantaminen Osaavan henkilöstön saaminen Työyhteisötason kehittämissuunnitelma (Työsyke ja Laadunhallinta) Henkilöstöstrategian toteutuminen Oikein kohdennettu ja ajantasainen tiedonkulku Avoimet virat, tehtävät ja sijaisuudet saadaan täytettyä pätevillä henkilöillä Tehostettu omaehtoista Intranetin käyttöä ja tiedonvälitystä mm. sähköpostin, työpaikkapalaverien välityksellä. Vakinaisen henkilöstön rekrytointiin ei tarvetta. Päteviä sijaisia saatu sijaisuuksiin. Tunnuslukujen toteutuminen TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä

177 ATK-palvelut Vastuuhenkilö: avoin Toiminta-ajatus Siilisetin käytössä olevat atk-sovellukset toimivat pääsääntöisesti keskeytyksettä. Sovellusten käyttäjät saavat tarvittavan koulutuksen ja pystyvät käyttämään sovelluksia mahdollisimman tehokkaasti. Olemme mukana kehityksessä sovellusten muuttuessa seudullisesti ja kansallisesti asiakaslähtöisemmiksi sekä vahvasti mukana Liikelaitoksen toimintaprosessien kehittämisessä atk:n ja sen sovellusten käytön sekä sähköisten toimintojen avulla. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Valtakunnallisesti pakollisen eresepti ereseptin käyttöönotto käytössä Valtakunnallisen verkkotunnistautumisen ja - maksamisen, VETUMAn käyttöönotto Järjestetään itse riittävästi atksovellusten perus- ja kertauskoulutusta käyttäjille Valmistellaan toimenpiteitä paikallisesti ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Valmisteellaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Atk-perus- ja täydennyskoulutukset sovellusten käyttäjille Vetuma käytössä Sovellusten käytön hallinta ja ominaisuuksien hyödyntäminen Vuoden vaihteessa valmis käyttöön otettavaksi. Vetuma käytössä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus: koulutuksia järjestetty riittävästi. Terveydenhuolto: Koulutuksia ei ole ehditty järjestää tarvittavaa määrää. Yksilö- ja perhehuolto: Perus- ja täydennyskoulutusta järjestetty tarpeen mukaan. Laitoshuollon palvelut Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Mirja Räsänen Toiminta-ajatus Laitoshuolto tuottaa Siiliset-peruspalvelukeskuksen alueella sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksiin tukipalveluina; puhtaanapitotehtävät, ruokahuoltotehtävät, huoltotehtävät ja asiakas- ja palvelutehtävät, huomioiden työkohteiden erilaiset toimintavaatimukset. 175

178 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Laitoshuollon Perehdytysoppaan perehdytysopas tekeminen Poissaolojen vähentyminen Seuranta ja varhaisen puuttumisen malli. Tyhy-hanke Perehdytysopas käytössä ja laatutyö on osa jokapäiväistä toimintaamme. Poissaolojen vähentyminen ja henkilöstön hyvinvointi Perehdytysopas käytössä. Laatutyötä jatkettu suunnitellusti. Poissaolot vähentyneet hieman, seuranta säännöllisestä. Tyhy-hanke toteutunut. Tunnuslukujen toteutuminen TP 2011 TA 2012 TP 2012 Siivottava pinta-ala, m Siivottava pinta-ala m 2 / henkilö Muiden töiden osuus työajasta, %

179 VARHAISKASVATUSPALVELUT Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuspalvelujen johtaja Eeva-Liisa Lyytinen Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on tarjota perheille laadukkaat, lapsen tarpeista lähtevät riittävät palvelut, joissa kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perheiden kanssa työskennellään kasvatuskumppaneina säilyttämällä ensisijainen kasvatusvastuu vanhemmilla. Lapsilähtöisyys, yhteisvastuullisuus, välittäminen ja muuntautumiskykyisyys ovat jokapäiväisen toiminnan tärkeimpiä arvoja. Tavoitteiden toteutuminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Perheiden hyvinvointi edistyy Tavoitetaso Varhaiskasvatuspalveluissa lisätään avointa päiväkoti ja leikkitoimintaa. JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Toteutuminen Päiväkoti Pilvilinnan laajennus valmistui osittain vuoden 2012 loppuun mennessä, koko laajennus on valmis tammikuussa Leikkitoimintaa ja avoimen päiväkodin toimintaa laajennetaan Pilvilinnan tiloihin helmikuussa Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Esimiesten määrä suhteessa henkilöstöön tasapuolistuu Tunnuslukujen toteutuminen Esimiesten/alaisten määrä, seurataan osavuosikatsausten yhteydessä Johtokunnan hyväksymät tavoitteet *Ei ole esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Pienet päiväkodit pyritään yhdistämään suuremmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi. Kehvon päiväkodin johtajan tehtävät yhdistetään palveluohjaajan tehtäviin ja päiväkodin johtajan virka muutetaan lastentarhanopettajan tehtäväksi.pöljän päiväkodin johtajan virka julistetaan julkisesti haettavaksi keväällä TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lapsia avoimissa * 50/30 55/30 varhaiskasvatuspalveluissa/toimintapäivä Päivähoitosijoitukset *

180 Talousarvion toteutuminen Varhaiskasvatuksen maksutuotot toteutuivat päiväkotihoidon osalta 99,80 %, mutta perhepäiväpäivähoidon osalta ainoastaan 76,2 %. Perhepäivähoidon maksutulojen alittuminen johtui siitä, että kaikkia perhepäivähoitajien avoimia tehtäviä ei saatu hakijoiden puuttuessa täytettyä, jolloin osa hoitopaikoista oli tyhjänä. Menojen osalta säästöä syntyi henkilöstökuluissa mm. bonusvapaista sekä perhepäivähoidon palkkakustannuksista edellä kerrotusta syystä. Palveluseteliin tarvittava määrärahavaraus oli talousarviossa palvelujen ostossa, mutta palvelusetelimenot kirjattiin avustuksiin. 178

181 PERHE- JA AIKUISPALVELUT Vastuuhenkilö: tulosaluejohtaja Minna Pitkänen Toiminta-ajatus Perhe- ja aikuispalveluiden tehtävänä on tukea asiakkaiden omaa selviytymistä päämääränä hyvinvointi ja tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan. Tavoitteiden toteutuminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Palveluprosessin sujuvuus edistyy Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta - ennakoiva ja voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Tavoitetaso 1. Lastensuojelun avohoitopainotteisuus toteutuu. 2. Nuorten mielenterveyspalveluid en hoitopolku kuvataan ja peruspalveluita kehitetään. Toteutuminen 1. Avohuoltopainotteisuus on toteutunut ( ) - Avohuollon asiakkuudessa 318 lasta (318) - Avohuollon sijoituksessa 12 lasta (16) - Lastensuojeluilmoituksia 1019 vuodessa (936) - Huostassa 41 lasta (50) 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kuvaamista on työstetty ja hankkeessa on suunniteltu matalankynnyksen palvelua. 3. Kehitysvammapalvelui ssa avotyöpaikkoja lisätään. 4. Aktivoidaan vaikeasti työllistettäviä: yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saavien aktivointiaste nousee. 5. Toimiva palveluketju mielenterveyskuntout ujien kotikuntoutuksen ja asumispalveluiden järjestämisessä.. 3. Kehitysvammaisten avotyöpaikat ovat lisääntyneet kolmella (3). 4. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on noussut jonkun verran, aktivointisuunnitelmien määrä on lisääntynyt 5 % vuodesta Aktivointisuunnitelmia tehtiin vuonna 2012: 317 ja vuonna 2011: Mielenterveyskuntoutujien palveluketjua on käytännön tasolla käyty läpi, kotikuntoutuksen palvelukriteerit on työstetty. 179

182 Talousarvion toteutuminen Perhe- ja aikuispalveluiden tulosalueen ylitys muutostalousarvioon nähden on 1,5 %, euroa. Tulosalueen toimintatuottojen kertymä oli euroa suunniteltua parempi. Toimintakulut muodostuivat euroa suunniteltua suuremmiksi, josta aikuissosiaalityön osuus on euroa. Tulosalueen omassa toiminnassa ylitystä syntyi henkilöstömenoissa euroa, muilta osin oman toiminnan menot olivat lähes suunnitellun mukaiset. Henkilöstömenojen ylitys muodostuu palkkojen menojäämistä ja jaksotuksista euroa. Muu ylitys johtuu sairaus- ja äitiyslomansijaisten suunniteltua suuremmasta tarpeesta sekä henkilöstösivukulujen ylittymisestä. Rekrytointitilanne vakinaisiin virkoihin ja tehtäviin oli erityishenkilöstöä (puheterapeutit, psykologit) lukuun ottamatta hyvä. Kaikissa henkilöstöryhmissä sijaisuuksien täyttö oli ajoittain hankalaa ja osassa sijaisuuksista oli esim. loppuvaiheen opiskelijoita, kun päteviä sijaisia ei ollut saatavissa. Avustukset ylittyivät euroa. Toimeentulotukimenot olivat euroa ennakoitua suuremmat. Ylitystä selittää asiakaskotitalouksien määrän kasvu sekä toimeentulotuen tasokorotus vuonna Työmarkkinatuen kuntaosuuksissa ylitys on euroa. Passiivitukea saaneiden työttömien määrä pysyi lähes ennallaan vaikka talousarvion suunnittelussa tavoitteena oli aktivoinnin kautta vaikuttaa määrään laskevasti. Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ei ole helpottunut alueen hyvästä työllisyystilanteesta riippumatta. Lisäksi ylitystä selittää työmarkkinatukeen tullut tasokorotus hallitusohjelman mukaisesti. Vammaispalvelulain mukaisissa avustuksissa syntyi ylitystä euroa. Merkittävin tekijä ylitykseen on henkilökohtaisen avun piiriin tulleiden asiakkaiden määrän kasvu. Palveluiden ostot alittuivat euroa. Säästöä muodostui pääosin mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoissa sekä kehitysvammapalveluiden laitospalveluiden ostoista. Lastensuojelupalveluissa sijoituksista johtuen ammatillisten perhekotipalvelujen ostoissa syntyi ylitystä Siilinjärvellä euroa, Maaningalla euroa ja Nilsiässä euroa muutosbudjettiin verrattuna. 180

183 Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalvelut Vastuuhenkilö: hyvinvointipäällikkö Tytti Lintunen Toiminta-ajatus Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Yksikön tavoitteena on rakentaa kasvatuskumppanuus eli tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään yhdessä muiden lapsiperhepalveluita antavien yksiköiden kanssa kuitenkin niin, että ensisijainen kasvatusvastuu säilyy vanhemmilla. 181

184 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Vanhemmuuden tukeminen lastenneuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteisillä ennakoivilla kotikäynneillä ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin Ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin tehdään lastenneuvolan ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteisiä ennakoivia kotikäyntejä Vuodessa on tehty ennakoivia kotikäyntejä 40 prosentille kaikista ensimmäistä lasta odottavista perheistä Perheisiin on tehty yhteensä 13 ennakoivaa kotikäyntiä vuoden aikana. Henkilökuntatilanteen takia tavoite ei ole toteutunut vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen Siiliset-alueelle luodaan toimiva vuotiaiden mielenterveyspalveluiden hoitopolku yhteistyössä Kaste-hankkeen kanssa vuotiaiden mielenterveyspalvelut on kuvattu ja hoitopolku on yhdenmukaistettu Palvelupolkua on työstetty yhdessä Kaste-hankkeen kanssa ja jatkotyöstäminen jää odottamaan vuodelle Puheterapiapalveluiden palveluprosessin kuvaaminen ja palveluiden yhdenmukaistaminen Puheterapiapalveluihin luodaan toimiva hoitopolku ja puheterapiapalvelut on yhdenmukaistettu Siiliset-alueella Puheterapiaan on luotu yhtenäiset käytännöt ja palvelukriteerit Yhtenäisten palvelukriteerien luominen on aloitettu ja lähetekäytäntöjä on yhdenmukaistettu Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet Ennakoivista neuvolan ja lapsiperheiden kotikäynneistä syntyneitä asiakkuuksia vuotiaita nuoria perustason mielenterveyspalveluissa TP 2011 TA 2012 TP 2012 * * Puheterapia-asiakkaan keskimääräinen jonotusaika * viikoissa TA Korjattu TA TP Psykologien suoritteet Puheterapian suoritteet Kotipalvelun suoritteet Äitiysneuvolan käynnit Perhesuunnitteluneuvolan käynnit Lastenneuvolan käynnit Kouluterveydenhuollon käynnit Opiskeluterveydenhuollon käynnit

185 Toiminnallisesti lapsiperheiden kotipalveluun tehtiin palvelukriteerit ja toimintaa kehitettiin sisällöllisesti. Tämän myötä palvelua saaneiden perheiden määrä kasvoi lähes puolella eli yhä useampi Siiliset-alueen lapsiperhe sai kotipalvelua. Kotipalvelun ja neuvolan yhteisiä ennakoivia kotikäyntejä ensimmäistä lasta odottaviin perheisiin kehitettiin. Toukokuun puolesta välistä vuoden loppuun lapsiperheiden kotipalvelussa toimittiin ¾ henkilökuntavajauksella. Neuvola- ja kouluterveydenhuollossa toteutettiin kaikki ikäkausitarkastukset, mutta resurssivajeen vuoksi asetuksen mukaisia laajoja terveystarkastuksia ei voitu toteuttaa. Erityistyön (puheterapia, perheneuvola, psykologipalvelut) vastuualueella leimallista oli sekä puheterapeuttien että psykologien resurssivaje. Työntekijöiden puuttumisen vuoksi osa palvelusta jouduttiin korvaamaan ostopalveluilla. Asiakkaan keskimääräinen palveluiden odotusaika oli 9 viikkoa, joten kokonaisuutena hoitotakuu täytettiin. Puheterapian osalta kuitenkin hoitotakuu ylitettiin selvästi syyskaudella, koska kolmesta puheterapeutin tehtävästä oli täytettynä vain 1,5 ja Itäisen tiimin puheterapiapalvelut jouduttiin tuottamaan ostopalveluna, jolloin suoritemäärät jäivät suhteessa kuluihin pieneksi. Psykologien ja sosiaalityöntekijöiden suoritekertymät on arvioitu liian pieniksi vuodelle Suoritteet ovat lisääntyneet myös vuodesta 2011, mikä kertoo mm. toiminnan vakiintumisesta. Lisäksi syksyllä 2012 oli hyvinvointineuvolassa palkattuna yksi ylimääräinen sosiaalityöntekijä purkamassa mm. olosuhdeselvitysruuhkaa. Opiskeluterveydenhuollon alhainen suoritetoteuma johtuu osin lääkärikäyntien kirjautumisesta kouluterveydenhuollon tilastoon (opiskeluterveydenhuollon lääkärikäyntiä ei ole tilastointialustassa). Lisäksi Nilsiän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon suoritekertymä on jäänyt arviota alhaisemmaksi, koska esimiestyön sijaisjärjestelyjen takia syksyllä 2012 Nilsiän kouluilla ei ollut työntekijää yksittäisinä päivinä lainkaan. Työntekijä puuttui yhteensä n. kahden viikon ajalta. Maaningan neuvolan alhainen kertymä talousarvioon verrattuna johtuu osin varsinaisen työntekijän poissaoloista johtuvista sijaisvaihteluista. Lastensuojelun palvelut Vastuuhenkilö: Antero Nissinen /Helena Karp Toiminta-ajatus Lastensuojelussa toimitaan lastensuojelulain mukaisen asiakkuuden perusteella. Vastaanotto- ja selvitystoiminnassa vastataan kiireelliseen lastensuojelun tarpeeseen, lastensuojeluilmoitusten käsittelyyn, konsultaatioon ja lastensuojelun tarpeen selvitykseen. Avohuollossa palvellaan lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia ja perheitä. Asiakkuus perustuu tehtyyn asiakassuunnitelmaan. Sijais- ja jälkihuollossa toimitaan huostassa ja jälkihuollossa olevien lasten, nuorten ja heidän perheiden ja sijoituspaikkojen kanssa. 183

186 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Avohuollon vahvistaminen Ohjelmaan viedään osio, jolla nähdään asiakassuunnitelmien tilanne Kaikilla avohuollon ja sijaishuollon asiakkailla on voimassa oleva asiakassuunnitelma Avohuollon sosiaalityöntekijöiden asiakkailla voimassaolevat asiakassuunnitelmat 97 %:sti. Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden asiakkailla voimassaolevat asiakassuunnitelmat: sijaishuolto 100 %:sti ja jälkihuolto 95 %:sti. Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määräajassa Seurantaa ja raportointia yliaikaisten vireillepanojen ja selvitysten osalta tehostetaan Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määräajassa Ei ole pysytty lain asettamassa määräajassa loppuvuodesta. Perhehoidon vahvistaminen Luodaan yhdessä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa toimintamallia perhehoidon vahvistamiseksi Suunnitelma tehty Suunnitelman laadinta on kesken, kehittämisyksikön kanssa on suunnitelmaa työstetty. 184

187 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lastensuojelun vireillepanojen määrä Avatut lastensuojelutarpeen selvitykset Avohuollon asiakasmäärä keskimäärin kuukaudessa Huostassa olevien määrä Jälkihuollossa olevien määrä Lastensuojeluilmoituksia tuli vuoden aikana ja määrä kasvoi 8 % edellisvuoteen. Lastensuojeluilmoitukset koskivat 418 siilinjärveläistä, 68 maaninkalaista ja 73 nilsiäläistä lasta. Lastensuojeluhakemuksia otettiin vastaan 78, jossa oli kahden hakemuksen kasvu vuoteen Vuoden aikana avohuollon asiakkaana oli Siilinjärvellä 575, Maaningalla 81 ja Nilsiässä 138 lasta. Huostassa olevien lasten kokonaismäärä laski edelleen. Vuoden aikana otettiin huostaan 11 siilinjärveläistä lasta, Maaningalla ja Nilsiässä ei tehty huostaanottoja. Vuoden lopussa huostassa oli 41 lasta, joista 36 siilinjärveläistä, 3 nilsiäläistä ja 2 maaninkalaista. Kiireellisten sijoitusten ja avohuollon sijoitusten määrä kasvoi. Vuoden aikana oli kiireellisessä sijoituksessa 42 lasta ja avohuollon sijoituksessa 59 lasta eripituisissa jaksoissa. Ensi- ja turvakotipalvelujen tarve ja käyttö oli vähäistä, mutta palveluiden vuosittainen vaihtelu on tavanomaista. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tuotti palveluja 15 kunnalle. Vuoden lopussa päättyi Perhehoitoverkosto kantaa -hanke, joka sai kunnilta kiitosta hankkeen tuomista palveluista sijaisperheille. Katse lapseen Kaste -hanke, jossa kehitettiin perhehoidon tukipalettia päättyi lokakuussa ja hanke sai vuoden jatkon juurrutukseen. Palvelukeskuksessa toteutettiin kolme PRIDE-valmennusryhmää sekä yksilöllisiä sukulaissijaisvanhempien valmennuksia yhdessä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä yksi tukiperhevalmennusryhmä ja yksi lyhytaikaisen perhehoidon valmennusryhmä. Mielenterveyspalvelut Vastuuhenkilö: mielenterveyspalvelujen päällikkö Tuula Eronen Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoitaa ja ennaltaehkäistä psyykkisiä sairauksia, mielenterveyden häiriöitä ja elämänkriisejä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä avohoidon keinoin psyykkisten sairauksien paheneminen ja tukea psykiatristen potilaiden kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Nuorten psykiatristen potilaiden kohdalla pyritään tukemaan itsenäistä selviytymistä ja aktivoimaan heitä opettamalla elämän hallinnan taitoja. Päihdeongelmaisten mielenterveyden hoitoa pyritään kehittämään ja tehostamaan yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa. 185

188 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Kotikuntoutuksen palveluprosessien kuvaaminen Kotikuntoutukseen luodaan toimiva hoitopolku. Vastaanottopalveluissa hoitokriteerien ja hoitotapojen selkiyttäminen Hoidonporrastus ja tiedonkulku avohoito/esh/hoitokodit Jokaiselle potilaalle sovitaan arvioitu hoidon pituus, ja tarve arvioidaan määräajoin. Sovitaan yhteiset käytännöt Kotikuntoutukseen on luotu toimivat kriteerit hoitoon pääsylle. Oikea aikainen, kustannustehokas, oikein kohdennettu hoito Hoito ensisijaisesti avohoitopainotteista Kriteerit jääneet Siilisetperusturvalautakunnassa lokakuulla 2012 lisäselvityksiä varten pöydälle, valmistellaan uudelleen Siilinjärven sote-lautakunnalle 2013 Toteutettu uusien potilaiden kohdalla kaikilta osin. Vanhojen potilaiden osalta arviointeja tapahtuu edelleen. Yhteistyökäytäntöjä on täsmennetty erikoissairaanhoidon ja oman yksikön välillä, samoin hoito- ja kuntoutusyksikkö Siilinhelmen kanssa. Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet *Ei ole esitetty v.2011 tilinpäätöksessä TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hoitokotisijoitukset * Käyntimäärä vastaanotolla Mäntykoti / hoitovuorokausi * Kotikuntoutus (asiakastunti) * Vastaanottotoiminnassa psykiatriresurssi oli koko vuoden vajaa ja loppuvuodesta myös psykologin sijaisuus oli täyttämättä neljä kuukautta ja päällikön tehtäviä hoidettiin pari kuukautta erityisjärjestelyin tulosalueella. Näiden vajeiden johdosta syntyi viivettä asiakkaiden palvelusaantiin erityishenkilöstölle. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostoissa syntyi säästöä, johon vaikutti aktiivinen työskentely kuntoutuksellisessa asumispalvelussa olevien asiakkaiden asioissa, jotta kukin asiakas olisi tarkoituksenmukaisessa palveluasumismuodossa ja että siirtymiset kevyemmän palvelun piiriin olisivat suunnitelmallisia asiakkaan kuntoutuessa eivätkä pitkittyisi. 186

189 Aikuissosiaalityön palvelut Vastuuhenkilö: aikuissosiaalityön päällikkö Minna Kaija-Kortelainen Toiminta-ajatus Sosiaalityöllä autetaan yksilöä, perhettä ja yhteisöä selviytymään omatoimisesti työskentelemällä erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien ja yksilöiden kanssa ja vaikuttamalla muihin palveluihin sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Aikuissosiaalityön yksikkö palvelee toimeentulotukeen, vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, päihdetyön avo- ja laitoskuntoutukseen, pakolaistyöhön, erityisryhmien asumispalveluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä asioissa sekä tuottaa sosiaalityön palvelut vanhus- ja hoitotyön tulosalueille. 187

190 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Aikuissosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön toimintamallin kehittäminen Laadukkaiden sosiaalisten työllistämispalvelujen kehittäminen Toimeentulotukijärjestelmän toimivuuden ja palvelujen saatavuuden varmistaminen ja kehittäminen Vammaispalvelut Eläkeselvittelyprosessin kehittäminen aikuissosiaalityön työvälineeksi Aktivoiva ja asiakaslähtöinen sosiaalityö Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana aktivointisuunnitelmissa syntyvää palveluketjua Ammatillisen henkilöstön osaamiseen perustuva tehtävänjako, vuosiloman sijaisten rekrytointi vammaispalveluprosessin kehittäminen, yhteistyön kehittäminen eri ammattiryhmien kanssa Vammaispalvelun ohjeistuksen laatiminen prosessin kehittäminen Sosiaalityön suunnitelma laaditaan aikuissosiaalityön alle 25 vuotiaille asiakkaille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Aktivointisuunnitelmia on tehty 40 uudelle henkilölle, joiden passiivisen työmarkkinatuen maksusta puolet on vastannut kunta tai heidän aktivointiehtonsa on täyttynyt toimeentulotukiasiakkuuden perusteella Aloitettuja aktiivitoimenpiteitä viidelletoista tulottomalle alle 25- vuotiaalle toimeentulotukiasiakkaalle Asiakkaat ohjautuvat tarkoituksen mukaiseen palvelumuotoon, muussa kuin kiireellisessä toimeentulotukiasiassa päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta, Henkilökohtainen asiointi sosiaalityöntekijän luona viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on sitä pyytänyt. Vammaispalveluhakemuksien selvittely aloitetaan viimeistään 7. arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja päätös 3 kuukauden kuluessa. Palvelusuunnitelmat laaditaan henkilökohtaista apua tai palveluasumista hakeville asiakkaille. Palvelut myönnetään VPL:n ja ohjeen mukaisessa tasossa Eläkeselvittelyjä viidelle uudelle asiakkaalle Suunnitelmallisessa sosiaalityössä on jokaisella sosiaalityöntekijällä ollut asiakkaita, mutta suunnitelmia ei ole pystytty tekemään kaikille näille asiakkaille. Aikuissosiaalityön suunnitelmallisessa asiakkuudessa noin 150 asiakasta. Tavoite on toteutunut, uusia aktivointisuunnitelmia on tehty 85 uudelle henkilölle. Aktiivitoimenpiteitä on aloitettu yhteensä 8 tulottomalle nuorelle elokuun loppuun mennessä. Toimeentulotuen osalta päätökset on pystytty pääsääntöisesti antamaan lain mukaisessa ajassa. Henkilökohtaista asiointia ei ole pystytty tarjoamaan jokaiselle sitä haluavalle seitsemän arkipäivän jälkeen. Yhteydenottoa ei ole pystytty järjestämään kaikille vammaispalveluasiakk aille 7 arkipäivän sisällä hakemuksen saapumisesta. Päätökset on pääsääntöisesti pystytty kuitenkin antamaan asiakkaille 3 kuukauden sisällä. Tavoite on toteutunut, eläkeselvittelyssä ollut 11 asiakasta. 188

191 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toimeentulotukiasiakkaat/kotitaloudet Toimeentulotukipäätöksen käsittelyaika 7 6 Sosiaalityön prosessissa olevat asiakkaat Vpl:n henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat Päihdepalvelujen päätökset Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Vuoden 2012 aikana toimeentulotukea sai vähintään kerran vuodessa 1098 kotitaloutta, joista Siilinjärvellä 715 (673*), Maaningalla 138 (129*) ja Nilsiässä 245 (247*) kotitaloutta. Siilinjärvellä toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä nousi, noin 6 %. Työmarkkinatukea 500 päivää saaneita oli kuukaudessa keskimäärin Siilinjärvellä 106, Nilsiässä 29 ja Maaningalla. 20. Maaningan ja Nilsiän osalta henkilömäärissä on lievää nousua, Siilinjärven osalta keskimääräinen henkilömäärä kuukausitasolla on pysynyt edellisvuoteen verrattuna samana. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaiden määrä on pysynyt lähes samana jokaisessa kunnassa verrattuna vuoteen Vaikeavammaisille annettavat avustukset ylittyivät jokaisessa kunnassa. Avustusten ylitystä selittää henkilökohtaisen avun päätösten määrän kasvu ja yleinen palkkatason kehitys. Asiakkaiden määrä kasvoi 18 (22*) asiakkaalla Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen alueella. Siilinjärvellä palvelun piiriin tuli 13 uutta asiakasta, Maaningalla kaksi uutta asiakasta ja Nilsiässä kolme uutta asiakasta. (* vuonna 2011) Kehitysvammapalvelut Vastuuhenkilö: kehitysvammapalveluiden päällikkö Pia Hämäläinen Toiminta-ajatus Kehitysvammaisten palveluilla huolehditaan siitä, että kehitysvammainen kuntalainen selviytyy mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan ja sosiaalisissa suhteissaan omassa lähiympäristössään. Palveluilla edistetään yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi kehitysvammaisille järjestetään palveluohjausta, asumispalveluita sekä opetuksellista ja kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa, jotka luovat edellytyksiä tasavertaiseen ja mielekkääseen elämään. 189

192 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Avotyötoiminnan Avotyöpaikkoja on kehittäminen saatu kolme lisää. Työpajatoiminnan kehittäminen Päivätoimintahetken kehittäminen asumisyksiköissä Palveluohjausprosessin vieminen asiakastyöhön Tietopaketti kehityvammaisuudesta yrityksille, kaupungille ja kunnille. Myönteisen julkisuuskuvan luominen ja ylläpitäminen Toimintakeskukset aloittavat teemapohjaisen työpajatoiminnan pienryhmissä. Päivätoimintahetki järjestetään ohjaajan toimesta ennalta sovittuna ajankohtana niille asukkaille, jotka eivät osallistu päivätoimintaan muualla. Koulutus alkuvuodesta koko henkilöstölle 4 uutta avotyöpaikkaa vuonna 2012 Lisääntynyt asiakastyytyväisyys. Tarjotaan asiakaslähtöistä ja mielekästä päivä- ja työtoimintaa. Päivätoimintahetki on normaaliin asumisyksikön toimintaan kuuluvaa Voimaantuneet asiakkaat. Tavoite on toteutunut. Asiakaskyselyn perusteella toteutettuja teemapajoja on ollut: kokki-, keskustelu-, askartelu-, liikunta-, elokuva-, lähisuhdeväkivalta-, ja ensiapupajat. Tavoite on toteutunut. Päivänkiertoon on järjestetty musiikki- ja liikuntatuokiot kerran viikossa. Pihlajakodissa on päivätoimintahetki yhtenä päivänä viikossa. Tavoite on toteutunut. Palveluohjausprosessi on runkona asiakatyössä. Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Avotyöpaikkojen lisääntyminen * Suoritteet palveluohjauksesta * ,5 Suoritteet asumispalveluista * Suoritteet päivä- ja työtoiminnasta * *ei ole esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksessä Kehitysvammapalveluiden palveluohjauksen suoritteet eivät ole toteutuneet suunnitellusti, koska palveluohjaajan työnkuvaa muutettiin säästösyistä alkaen siten, että työntekijä teki vain puolikasta työaikaa. 190

193 Siilinjärven asumisyksikkö Päivänkierrossa järjestettiin enemmän tilapäishoitoa, joten asumispalveluiden suoritteita kertyi suunniteltua enemmän. Harjamäen toimintakeskuksella suoritekertymä oli suunniteltua pienempi asiakasmäärän vähenemisen (eläkkeelle jäämiset ja paikkakunnalta poismuutto) takia. Maaningalla asumisyksikkö Pihlajakodin asumisyksikössä oli äitiys- ja sairauslomansijaisten tarve suunniteltua suurempi. Pihlajakodissa purkautui yksi kahden hengen huoneen käyttö kesällä ja lisäksi kahdella asiakkaalla oli pitkiä kuntoutusjaksoja Vaalijalassa, jotka vaikuttivat suoritekertymään alentavasti. Työ- ja päivätoimintojen suoritemäärä oli odotettua suurempi asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Nilsiässä kaksi asiakasta siirtyi Vaalijalan laitoshoidosta hoitokotipalveluihin. Työ- ja päivätoimintojen suoritteiden määrä oli hieman odotettua pienempi asiakasmäärän pienenemisen takia. 191

194 VANHUSPALVELUT Vastuuhenkilö: Tulosaluejohtaja Kati Kantanen Toiminta-ajatus Vanhuspalveluiden toiminnan lähtökohtana on tukea ikääntyvien kuntalaisten oikeutta hyvään elämään sekä huolehtia heidän toimintakykynsä ylläpitämisestä. Kotipalveluiden ja asumispalveluiden tavoitteena on edistää ikääntyvän väestön itsenäistä suoriutumista arkitoiminnoissa sekä mahdollistaa täysipainoinen ja turvallinen elämä. Lisäksi tavoitteena on tukea ikääntyvien kotona asumista niin kauan kuin se ihmisarvoa kunnioittaen on tarkoituksenmukaista vanhuspalveluiden voimavarojen puitteissa. Tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa käytetään perustana asiakasturvallisuutta, hoidon jatkuvuutta ja taloudellisuutta. Vanhuspalveluissa ikääntyville suunnatut palvelut järjestetään tarve- ja voimavaralähtöisyyteen perustuen yhteistyössä ikääntyvän, hänen läheistensä ja eri toimijoiden kanssa. Peruslähtökohtana on jokaisen ikääntyvän yksilölliset tarpeet, toiveet ja arvostukset, jotka heijastavat hänen ainutkertaista elämänhistoriaansa tapoineen ja tottumuksineen. Vanhuspalveluissa lähtökohtaisesti painotetaan ikääntyvän ihmisarvon ja autonomian kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja osallistumista. Ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn onnistumisessa on ratkaisevaa ikääntyvän omat terveyttä edistävät valinnat ja elämäntapa. Tavoitteiden toteutuminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Tavoitetaso Toteutuminen Palveluprosessin sujuvuus edistyy Palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Vanhuspalveluiden alueella on käytössä palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta - ennakoiva, voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Kotihoidossa mobiilitoiminta käynnistyy, välitön asiakas työaika lisääntyy, logistiikka kehittyy Arviointi- ja kuntoutusyksikön käynnistyminen selvitetään Kotihoidon mobiilitoiminta toiminnanohjausjärjestelmä on hankevaiheessa. Järjestelmän käyttöönotto on suunniteltu ja aikataulutettu. Toimintaohjausjärjestelmän toimittajasta johtuen käyttöönotto siirtyy vuoden 2013 puolelle, koska palvelu on toimittajalla kehitysvaiheessa. Arviointi- ja kuntoutusyksikön selvitys kohdennettiin lyhytaikaishoidon selvitykseen Siilinjärven alueella, koska yhteistoiminta-alue purkaantui. 192

195 Talousarvion toteutuminen Vanhuspalveluiden toteuma 103,8 %. Toimintatuotot ylittyivät eurolla (102,2 %) lähinnä kotipalvelujen asiakasmaksutuotoissa. Toimintakulut ylittyivät euroa (3,7 %). Asumispalveluiden toimintakulut ylittyvät noin euroa ja kotipalveluiden toimintakulut alittuivat euroa. Vanhuspalveluiden tulosalueella merkittävin ylitys oli henkilöstökuluissa, jonka toteuma oli 108,2 %. Henkilöstökulujen ylitys johtui pääosin palkkojen menojäämistä ja jaksotuksista. Lisäksi henkilöstökuluissa näkyy sairaus- ja äitiyslomien suunniteltua enempi sijaistarve. Vanhuspalveluiden ostot toteutuivat 93,6 %. Palveluiden ostoissa on kyetty säästämään yksityisen palveluntuottajan ostoissa. Aineet, tavarat ja tarvikkeet ylittyivät 6,1 %. Ylitys johtuu ikäihmisten hoivaan ja hoitoon tarvituista lääkkeistä ja hoitotarvikkeista sekä ilmaisjakelutarvikkeista. Avustusten toteuma on 105,2 %. Avustusten, jotka ovat omaishoidontukia, ylitys johtuu omaishoidontuen menojäämistä ja jaksotuksista. Vanhuspalveluiden vuokrakulut ylittyvät 3,9 % muutostalousarvioon nähden. Ylitys johtuu Kaaripolun palvelukodin käyttöönotolla. Ylitystä vastaava summa on kirjaantunut toimintatuottoihin vuokrien kohdalle. Vanhuspalveluihin kohdistuvat vyörytysmenot toteutuivat 100,5 %. 193

196 Asumispalvelut Vastuuhenkilö: asumispalveluiden päällikkö Olavi Kortelainen Toiminta-ajatus Tehostetun palveluasumisen yksiköt tarjoavat esteetöntä, turvallista ja toimintakykyä ylläpitävää ja yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuvaa ympärivuorokautista kuntouttavaa hoitoa ja hoivaa ikäihmisille, joilla on runsaasti hoidon, ohjauksen ja tuen tarvetta. Tehostetussa palveluasumisessa ikäihminen on vuokrasuhteessa. Palvelu muodostuu ikäihmiselle tarjottavasta kodinomaisesta, viihtyisästä ja asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita vastaavasta asumisesta, siihen liittyvistä tukipalveluista ja kuntoutumista edistävistä toimintatavoista. Laitos- eli vanhainkotihoidon tavoitteena ovat yksilöllisyytensä säilyttävän ikäihmisen hyvä hoito turvallisessa, viihtyisässä ja kodinomaisessa ympäristössä. Vanhainkotihoidossa pyritään tukemaan omatoimisuutta ikäihmisen voimavarojen ja toimintakyvyn puitteissa, luomaan turvallisuuden tunne sekä tuottamaan onnistumisen elämyksiä. Vanhainkotihoidossa noudatetaan kuntouttavaa toiminta-ajatusta, johon kuuluu myös virikkeellisyys. Tavoitteena on järjestää mielekästä tekemistä ja kuntoutusta sekä yksin että ryhmässä yhteistyössä hoitohenkilökunnan, viriketyöntekijän, fysioterapian ja vapaaehtoisten sekä omaisten kanssa. Vanhainkodissa asuvien ikäihmisten vuorovaikutussuhteiden ylläpitämistä pidetään oleellisena osana hoivaa. Lyhytaikais- eli intervallihoito on tilapäistä tai jaksottaista kuntouttavaa hoitoa, jonka tavoitteena on omassa kodissaan asuvan ikäihmisen virkistyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä hoitavan omaisen levon mahdollistaminen. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen arjessa selviytymistä. Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Ikääntyneiden palveluketjun oikaiseminen - Erikoissairaanhoidon tarpeettoman käytön minimoiminen yhdessä sairaalapalveluiden kanssa Risuharjun lyhytaikaisyksikön (14 paikkaa) toiminnan järjestäminen Ennaltaehkäisevän ja kuntoutumista edistävän hoitotyön laajentaminen vanhuspalveluiden toimintamalliksi Sairaansijojen vapauttaminen pitkäaikaishoivaa tarvitsevilta potilailta Asumispalveluiden paikkojen täyttäminen palvelutasoluokituksen mukaisesti toimintakyky ja voimavara arviointiin perustuen Lyhytaikaishoidon mallintaminen selvittämällä käytössä olevia malleja ja niiden vaikuttavuutta Kunnon hoitajakoulutuksen avulla välineitä ennaltaehkäisevään ja kuntoutumista edistävään hoitotyöhön Tavoitetaso on ehdollinen. Hoitopalveluiden ja vanhuspalveluiden 0- budjettivaihtoehdolla käyttö ei ylitä hoitopäivää. Asumispalveluiden paikat täytetään 7 työpäivän kuluessa paikan vapautuessa. Lyhytaikaishoidon yksikön toiminnan malli on kirjattu syyskuu 2012 ja käytössä vuoden lopussa Kunnonhoitajakoulutuksen on vuonna 2012 suorittanut 50 % sekä tehostetussa palveluasumisessa että laitoshoidossa Asumispalveluiden paikat on pyritty täyttämään 7 päivän kuluessa. Asumispalveluiden paikat on täytetty palvelutasoluokituksen mukaisesti perustuen ikääntyneen toimintakykyyn ja voimavara arviointiin. Lyhytaikaishoidon toiminnan malli on kirjattu. Asumispalveluiden työntekijöiden kunnon hoitaja-koulutuksen tavoite toteutuu. 194

197 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet Asumispalvelut, hoitopäivät Laitoshoito Risuharju - Laitoshoito - Dementiahoito - Lyhytaikaishoito Ainola - Laitoshoito - Lyhytaikaishoito Lokottaja - Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen, hoitopäivät Risuliina - Tehostettu palveluasuminen Risu-Ukko - Tehostettu palveluasuminen Kotikulma - Dementiahoito - Lyhytaikaishoito Viljami - Tehostettu palveluasuminen - Lyhytaikaishoito Ollukka - Tehostettu palveluasuminen - Lyhytaikaishoito TP 2011 TA 2012 TP 2012 * * * * * * * * * * * * * * *ei ole esitetty vuoden 2011 tilinpäätöksessä Kotipalvelut Vastuuhenkilö: kotipalveluiden päällikkö Marja Kavilo Toiminta-ajatus Kotipalveluiden tarkoituksena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä kuntouttavan työotteen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito, hoiva ja huolenpitopalvelut parhaalla mahdollisella tavalla Siiliset yhteistoiminta-alueen kotipalveluiden voimavarojen puitteissa. Kotipalveluiden tavoitteen on tuottaa riittävät, oikea-aikaiset ja mahdollisemman pitkälle asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. 195

198 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Ikääntyneiden palveluketjun Mobiiliteknologian oikaiseminen käyttöön ottaminen - Erikoissairaanhoidon tarpeettoman käytön minimoiminen yhdessä sairaalapalveluiden kanssa Ennaltaehkäisevän ja kuntoutumista edistävän hoitotyön laajentaminen kotihoidon toimintamalliksi Kotihoidon palveluiden myöntäminen palvelutasoluokituksen mukaisesti toimintakyky ja voimavara arviointiin perustuen. Kunnon hoitaja - koulutuksen avulla välineitä ennaltaehkäisevään ja kuntoutumista edistävään hoitotyöhön Yli 75-vuotiaista säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä 11 % Tavoitetaso on ehdollinen. Hoitopalveluiden ja vanhuspalveluiden 0- budjettivaihtoehdolla käyttö ei ylitä hoitopäivää. 45 % kotihoidon työntekijöistä käynyt Kunnon hoitaja koulutuksen Yli 75- vuotiaista säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä on ollut 9,3 % yhteistoiminta-alueella Alueella on kuntien kesken eroja siten, että yli 75- vuotiaista säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä on Siilinjärvellä 7,5 %, Maaningalla 9,7 % ja Nilsiässä 10,8 %. Tavoitteen toteutumiseen on vaikuttanut alueelliset erot ja asiakkaiden hoitoisuus. Kotihoidon työntekijöiden kunnon hoitaja-koulutuksen tavoite on toteutunut. Koulutuksen on suorittanut Siilinjärvellä 73 % työntekijöistä, Nilsiässä 77 % työntekijöistä ja Maaningalla 100 % työntekijöistä. Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Omaishoidontuen saajat/keskim./kk Siilinjärvi - vanhukset * vammaiset * Maaninka - vanhukset - vammaiset Nilsiä - vanhukset - vammaiset * * * *

199 Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Säännöllinen kotihoito (tuntia) * Tilapäinen kotihoito * Yöhoito (tuntia) * Turvapalvelut, asiakkaat per/kk * Ateriapalvelu, viedyt ateriat * Päivätoiminta * Palveluohjaus (tunteja) * Muistipalveluohjaus (tunteja) * Kotiutushoito * *ei vuoden 2011 tilinpäätöksessä 197

200 HOITOPALVELUT Vastuuhenkilö: tulosaluejohtaja Martti Pärnänen Toiminta-ajatus Hoitopalvelu tuottaa tai hankkii Siiliset-yhteistoiminta-alueen väestölle sairaanhoidolliset palvelut lukuun ottamatta aikuismielenterveystyötä ja kotisairaanhoitoa ja toteuttaa lisäksi merkittävässä määrin keskeisten kansantautien ennaltaehkäisyä. Palvelu tuotetaan laadukkaasti, joustavasti ja oikea-aikaisesti kulloistenkin resurssien sallimissa rajoissa. Tavoitteiden toteutuminen VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT STRATEGISET TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite itsehoitoisuus, ryhmätoiminta ja yhteisöllisyys laajentuu - toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja ennaltaehkäisevä toiminta - ennakoiva, voimaannuttava toimintatapa vakiintuu Tavoitetaso 1. kuntouttava toimintatapa vahvistuu 2. Akuutit vuodeosastot joustavat tarvittaessa ad 110 % 3. Selvitys vaihtoehdoista valmis mennessä 4. Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuuden parantuminen 10 % Toteutuminen 1. Fysioterapiayksikön toimesta on koulutettu kotihoidon henkilöstöä kuntouttavan työtavan käyttöönotossa. Ryhmiä lisätty. Laitosten ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden asukkaiden RAVA-luokitus toteutettu viimeksi lokakuulla Akuutit vuodeosastot ovat joustaneet, Siilinjärven osaston kuormitusprosentti oli 109 ja Nilsiän 108. Erikoissairaanhoidon ylimääräistä käyttöä kertyi yhteensä 365 (Siilinjärvi 173, Maaninka 81 ja Nilsiä 111) hoitopäivää vuoden 2012 aikana 3. Vastaanottopalvelujen vaihtoehtoisten toimintamallien selvitys / arviointi jäi toteutumatta Siilisetin purun vuoksi 4. Hoidon tarpeen arvioinnista on järjestetty koulutusta alkuvuoden 2012 aikana vastaanoton henkilöstölle. Osuvuuden mittaaminen jäi Siilisetin purkuprosessin vuoksi toteutumatta 198

201 Talousarvion toteutuminen Toimintatuotot ylittyivät euroa. Myyntituotot ylittyivät euroa ja maksutuotot alittuivat noin euroa. Toimintakulujen ylitys oli euroa. Henkilöstökulujen ylitys oli euroa, jossa on lomapalkkajaksotuksia ja menojäämiä yhteensä euroa. Aineet, tavarat ja tarvikkeet ylittyivät euroa. Ylityksiä on mm. apuvälineissä euroa, lääkkeissä euroa ja sähkössä euroa. Alituksia on hoitotarvikkeissa euroa ja lainausvälineissä euroa. Suurin ylitys oli palvelujen ostoissa euroa lähinnä vastaanoton ja suun terveydenhuollon asiantuntijapalvelujen ostoissa seuraavasti: Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut Laboratoriotutkimusten osto ISLAB:lta oli ennakoitua runsaampaa ja tähän oli syynä mm. runsas nuoren sijaislääkärityövoiman käyttö, varsinkin Nilsiän toimipisteessä Lääkärityövoimaa jouduttiin hankkimaan rekrytointiongelmien vuoksi vuokrafirmoilta pääosin Nilsiän toimipisteeseen ja lisäksi yksi virkasuhteinen sijainen rekrytointifirman kautta, huomattavalla rekrytointipalkkiolla. Vuokratyövoiman kustannus on hieman yli kaksinkertainen vastaavaan virkasuhteiseen työvoimaan (kandidaattisijainen n euroa/kk) ja rekrytointikustannus rekrytoitavan pätevyydestä riippuen n euroa/kk Geriatrin työpanos jouduttiin ostamaan vuokrafirmalta (2 päivää viikossa kokoaikaisen viran kustannuksilla) Viikonloppu- ja juhlapyhäpäivystyksen hinnankorotus tapahtui vasta viime vuoden budjetin valmistuttua. Suun terveydenhuollon palvelut Nilsiän toimipisteen pääasiallisena hammaslääkäriresurssina oli vuokrafirman kautta kilpailutuksen tuloksena hankittu ostopalveluhammaslääkäri. Lisäksi osittain sijaistamaton lähes koko vuoden kestänyt hammaslääkärin sairauspoissaolo vaikutti kapasiteettiin. Asiakaspalvelujen osto ylitti selvästi ennakoidun johtuen johtavan hammaslääkärin tekemissä pääosin kirurgisissa toimenpiteissä tapahtuneesta lähes puolen vuoden katkoksesta. Fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Fysioterapiassa asiakaspalvelujen ostoina jouduttiin toteuttamaan mm. sairaanhoidollista fysioterapiaa oman kuntoutusyksikön resurssin riittämättömyyden vuoksi. 199

202 Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut Vastuuhenkilö: vastaanottotoiminnan ylilääkäri Veikko Viitasalo Toiminta-ajatus Vastaanottopalvelujen tehtävänä on tuottaa ja hankkia yhteistoiminta-alueelle kiireellinen ja kiireetön sairaanhoito sekä kansantautien ehkäisy käypähoitosuosituksia ja muita hyväksyttyjä hoitoperiaatteita toteuttaen. Palvelut järjestetään yhteistyössä toiminta-alueen muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa. 200

203 Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Virka-ajan ulkopuolisten lääkäripäivystyskäyntien osuus kaikista lääkärin vastaanotoista Hoidon tarpeen arvion kehittäminen ja potilasohjanta, hoitajatyön kehittäminen päivystyskäyntien osuus <20% Päivystysaikaisten käyntien osuus 15,5 % kaikista vastaanottokäynneistä 2012 Lääkäri- ja hoitajatyön oikea resurssointi ja laadun ylläpito 1. Vastaanottotoiminnan vaihtoehtoiset järjestämismallit selvitetään Lääkäreillä keskimäärin 14 vrk, hoitajilla 10 vrk syys-, loka-marraskuussa Siilisetin purun vuoksi vastaanottotoiminnan eri vaihtoehtojen valmistelu ei toteutunut Hoidon tarpeen arvioinnin tehostaminen Hoidon tarpeen arvioinnin osuvuuden parantuminen 10 % Tammi-helmikuussa jonot lääkäreille kasvoivat kolmas vapaa aika mittarilla mitattuna 18,5-19,5vrk. Syyskuulla 2012 kolmas vapaa aika oli keskimäärin 17,5 vrk. Potilaan tavoittaminen ambulanssilla A ja B- tehtävissä Kuvantamislaadun korkea taso 3. Laatujärjestelmän ylläpito ja osallistuminen valtakunnalliseen seurantaan Riittävästä valmiudesta huolehtiminen Laitteiston huoltaminen, potilaiden ohjanta Vastaanoton kehittämistarpeet ja perehdytysopas on päivitetty, vuoden 2011 tavoitteet on arvioitu toukokuussa % parametreista on vähintään yhtä hyvin kuin Suomessa Siilinjärvi taajama 7 min Maaninka taajama 10 min Nilsiä klo 8-16 taajama 7 min, Tahko 15 min, klo taajama 10 min, Tahko 20 min Säteilyannos ei ylitä tutkimuksessa 0,4 Gy x neliöcm Mittaus jää Siilisetin purun vuoksi 2012 tekemättä. Hoidon tarpeen arvioinnista on ollut laajasti koulutusta. Perehdytysopas on päivitetty Valtimotautilaatukeräyksessä vertailukelpoisten parametrien osalta Siilisetin tulos oli 77 %:ssa parametreista joko yhtä hyvä tai parempi kuin koko maan materiaalissa, eli 65 %:n tavoite ylittyi selvästi. Hätäkeskus ei enää toimita kunnille tilastoja ensihoitotehtävien saavutettvuusajoista, joten tavoitteen mittaaminen ei ole toteutettavissa. Säteilyannos ei ylitä tutkimuksessa 0,4 Gy x neliöcm. Röngenlaitteisto enteilee uuden hankinnan tarvetta, kustannus e 201

204 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lääkärin vastaanotto, käyntejä kotikunnitt. - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Lääkärin päivystys, käyntejä toimipisteittäin - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Lääkärin puhelinaika, lkm kotikunnitt. - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä * * * Lääkärin kotikäynti, käyntejä kotikunnitt. - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Hoitajan vastaanotto, käyntejä kotikunnitt. - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Hoitajan päivystys, käyntejä toimipisteittäin - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Puhelu hoitajalle, lkm kotikunnittain - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä Hoitajan ryhmä - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä INR-hoitajan vastaanotto, käyntejä kotikunnittain. - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä * * * * * * * * * * * * * * * * * * Kuvantamistutkimukset röntgentutkimukset/ultraäänitutkimukset - Siilinjärvi - Maaninka - Nilsiä * * * 5 976/ / / / / / 532 *ei vuoden 2011 tilinpäätöksessä 202

205 Toiminnallisista tavoitteista jäi suunnitellusti toteuttamatta vastaanottotoiminnan järjestämisvaihtoehtojen vertailu Siiliset-yhteistoiminta-alueen purkautumisen vuoksi. Samasta syystä jäi hoidon tarpeen arvioinnin osuvuuden mittaaminen toteuttamatta, koulutusta hoitohenkilöstölle asiasta kuitenkin järjestettiin. Valtimotautilaatuverkoston laatukeräyksen vertailutuloksissa Siiliset menestyi erinomaisesti. Sairaalapalvelut Vastuuhenkilö: sairaalapalveluiden päällikkö Aino Hietakorpi Toiminta-ajatus Sairaalapalvelut tuottaa kuntalaisille akuuttia ja kuntouttavaa perusterveydenhuoltotasoista hoitoa, järjestää erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa sekä tuottaa pitkäaikaishoitoa niille kuntalaisille, joiden hoito edellyttää sairaalaympäristöä. Osastot toimivat myös arviointiyksikköinä, joissa tehdään vanhusten tilanne- ja toimintakykyarvioita ja hoidon suunnittelua yhdessä avohoidon kanssa. Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Erikoissairaanhoidon tarpeettoman käytön minimoiminen yhdessä vanhuspalveluiden kanssa Sairaansijojen vapauttaminen pitkäaikaishoivaa tarvitsevilta potilailta Tavoitetaso on ehdollinen. Hoitopalveluiden ja vanhuspalveluiden 0- budjettivaihtoehdolla käyttö ei ylitä hoitopäivää. Ylimääräisen erikoissairaanhoidon käytön kertymä oli 365 hoitopäivää vuoden 2012 aikana. Pitkäaikaispäätöksellä oleville ja pitkäaikaishoidon vaaraan joutuville potilaille laaditaan kirjallinen jatkohoitosuunnitelma. Jatkohoitosuunnitelma liitteineen (SAShakemus, mittaustulokset) laaditaan. Kaikille ao. ryhmiin kuuluville on tehty jatkohoitosuunnitelma ja sijoitettu SASjonoon. Jatkohoitosuunnitelma liitteineen on tehty kaikille pitkäaikaispäätöksellä oleville ja pitkäaikaishoidon vaaraan joutuville. 203

206 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet Sairaalapalvelujen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Varsinkin paikkapulasta johtuva erikoissairaanhoidon ylimääräinen käyttö pysyi hyvin maltillisena, yhteensä 365 ylimääräistä hoitopäivää. Tämän tavoitteen toteutumiseen vaikutti olennaisesti vanhuspalvelujen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen toiminnan tehostuminen, ennen kaikkea alueen resurssien käyttö yhtenä kokonaisuutena. Asian kääntöpuolena oli sitten korkea kuormitusprosentti molemmilla osastoilla (Nilsiä 108 % ja Siilinjärvi 109 %). Työterveyshuollon palvelut Vastuuhenkilö: työterveyshuollon ylilääkäri Marjut Mäittälä Toiminta-ajatus Toteutetaan työterveyshuoltolain mukaista toimintaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toimitaan terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana yhteistyössä työpaikkojen ja yrittäjien kanssa. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä terveellisessä ja turvallisessa työssä. Tavoitteiden toteutuminen TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hoitopäivät - Siilinjärvi Nilsiä Hoitojaksot - Siilinjärvi Nilsiä Keskim. hoitoaika - Siilinjärvi Nilsiä Täyttöaste - Siilinjärvi 110, Nilsiä 106, JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Työterveyshuollon tuotot kattavat toiminnan aiheuttamat kulut 100 % työterveyshuollon (pl. ktt) nettomenosta Toteutui SHQS-laatutyö Laatuhankkeessa edetään projektisuunnitelman mukaisesti Toteutui, arviointikierros 29.5., ja sis. auditointi (lääkehoitosuunnitelma) tehty

207 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Työterveyshuoltosopimuksia Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit Vastaanottokäyntejä Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Työterveyshuoltopalvelut-tulosyksikkö kattoi tuloillaan kaikki menonsa huolimatta Siilisetin purkautumisesta johtuneista lisätöistä, jotka veivät varsinkin loppuvuoden aikana paljon aikaa tuottavalta asiakastyöltä. SHQS-laatutyö jatkui suunnitelman mukaisesti, ensimmäinen sisäinen auditointi tehtiin syyskuussa. Tunnuslukujen toteumat vastasivat ennakoituja. Sekä sopimus- että henkilöasiakasmäärät vähenivät, erityisesti yrittäjäasiakkaiden sopimuksia päättyi. Kokonaisvaltaisen, väestövastuisen sairaanhoidon sisältävän työterveyshuollon piirissä olevien osuus henkilöasiakkaista kuitenkin lisääntyi. Vastaanottokäyntien määrä toteutui ennakoidusti, lisäksi työterveysneuvotteluja pidettiin paljon; niiden määrä ei näy käyntikerroissa. Tilakäynnit vähenivät maatalousyrittäjien/maatilojen vähenemisen myötä. Muita työpaikkaselvityksiä sen sijaan tehtiin asetettua tavoitetta enemmän. Suun terveydenhuollon palvelut Vastuuhenkilö: johtava hammaslääkäri Veijo Miettinen Toiminta-ajatus Palvelut tuotetaan lähipalveluina ammattitaidolla, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, yksilöllisyyttä, järjestelmällisyyttä ja ennaltaehkäisyä korostaen. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteita ei ole. Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Käynnit Yksikön resurssivajeesta huolimatta ennakoitu käyntimäärä toteutui. 205

208 Fysioterapian ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Vastuuhenkilö: johtava fysioterapeutti Helena Tepponen Toiminta-ajatus Tuotamme laadukkaita kuntoutuksen palveluita kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Oikea-aikaisella, varhaisella fysioterapialla/toimintaterapialla ja lääkinnällisen kuntoutuksen terapia- ja apuvälinepalveluilla tuetaan asiakkaan työ-, liikuntaja toimintakykyä sekä mahdollisuuksia itsehoitoon ja arjessa selviytymiseen. Palvelut toteutetaan yksilöllisinä arvio-, ohjaus-, neuvonta- ja seurantakäynteinä sekä yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvana fysio- ja toimintaterapiajaksona. Apuvälineineitä myönnetään lyhyt- ja pitkäaikaislainaan. Palvelut pyritään kohdentamaan tarkasti hyödyntäen moniammatillista yhteistyötä. Tavoitteiden toteutuminen JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso Toteutuminen Arkikuntoutuksen tukeminen potilaan toimintaympäristöissä. Varhainen puuttuminen työ-, toiminta- ja liikuntakykyä alentaviin tekijöin Kotihoitohenkilöstön koulutus ja ohjaus Voitas-koulutuksella (6 koulutustilaisuutta/1 koulutuspaketti) 1-2 krt vuodessa kussakin kunnassa Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi. Vuodeosastojen, vanhusten asumispalveluiden ja kotihoidon henkilöstölle potilaan siirto ja apuvälineet siirrossa koulutukset, 4-8 samansisältöistä koulutusta paikassaan Lasten toimintaterapiaan arkikuntoutus tuotteen laadinta Aloitetaan yhteistyössä vastaanottotoiminnan kanssa akuutin selkäpotilaan fysioterapiakäynnit Koulutukset ja palautteen kokoaminen 100 % suunnitelman mukaan Arkikuntoutuspalvelu on kuvattu ohjeeksi työntekijöille, lapsen ja perheen ja päiväkodin henkilöstön ohjaukseen sekä informaatioksi yhteistyökumppaneille Kyselylomake Webropol-ohjelman avulla lähetetään 70 fysioterapeutin vastaanotolla käyneelle potilaalle 2-3 kk kuluttua käynnistä Voitas koulutukset toteutuneet neljälle ryhmälle Siilinjärvellä ja kahdelle Nilsiässä. Maaningalla on toteutettu kaksi koulutusta. Siirtokoulutuksia toteutettu kotihoidon ja vanhuspalvelujen henkilöstölle kahdelle ryhmälle Siilinjärvellä. Lokottajalla 15 kpl 30 minuutin nostolaitekoulutuksia. Palautteet on kerätty koulutuksista Lasten toimintaterapiaan arkikuntoutuspalvelu on kuvattuna ja toteutettuna. Akuutin selkäongelman vuoksi 7 potilasta tullut lääkärin lähetteellä ja heille kysely on toteutettu. Impingement olkapään konservatiivinen kuntoutus ryhmämuotoisena Ryhmämuotoisen fysioterapian tuotepaketin laadinta Tuote on kuvattuna ohjeeksi ryhmän vetäjille ja tiedottamiseen asiakkaalle ja yhteistyökumppaneille. Tuote on kuvattu ja olkapääryhmä on kokoontunut säännöllisesti. 206

209 Tunnuslukujen toteutuminen Johtokunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TP 2012 Apuvälinelainaukset Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset Apuvälinepäätökset Kotikäynnit apuvälineasioissa Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Ryhmät Henkilökunta* *henkilökuntaan laskettu fysioterapian henkilöstöhallintoon kuuluvat 15,5 18* 18* Toiminnalliset tavoitteet ja määrälliset tunnusluvut toteutuivat vaaditulla tavalla. Määrällinen toteuma ylittyi lukuun ottamatta apuväline - ja lääkinnällisen kuntoutuksen ostopäätösten määrän pientä laskua. Siilinjärvellä fysioterapian uudet tilat otettiin käyttöön syyskuussa 2012 ja samoin apuvälinepalvelun tilat uudessa toimintavalmiudessa marraskuussa Näiden tilojen saattaminen käyttövalmiuteen aiheutti kustannuksia kalustohankinnoissa, joita ei voitu ennakoida vielä 2012 budjettisuunnittelussa. Päätös uusien tilojen saamisesta ei ollut siinä vaiheessa tiedossa. 207

210 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA 2012 (sis. sisäiset erät) Liikevaihto ,39 Liiketoiminnan muut tuotot ,50 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,06 Palvelujen ostot , ,97 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,33 Henkilösivukulut Eläkekulut ,56 Muut henkilösivukulut , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,20 Liiketoiminnan muut kulut ,20 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,30 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 068,92 Muut rahoitustuotot -72,09 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut 0,00 Korvaus peruspääomasta 0,00 Muut rahoituskulut -682, ,30 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,0 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % Voitto, % 0,0 % 208

211 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,68 Poistot ja arvonalentumiset , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut 3 314, ,68 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,45 Investointien rahavirta Investointimenot , ,91 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,40 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,51 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,06 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutos , ,43 Saamisten muutos kunnalta , ,04 Saamisten muutos muilta , ,07 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,69 Rahoituksen rahavirta , ,15 Rahavarojen muutos , ,09 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,79 Rahavarat , , , ,09 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 45,5 % 62,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,5 % 62,4 % Lainanhoitokate #JAKO/0! #JAKO/0! Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick ratio 1,0 1,0 Current ratio 1,0 1,0 209

212 TASE 2012 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,71 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0, , ,71 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , , , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,10 Saamiset kunnalta (sis.yhdystili) , ,29 Muut saamiset , ,57 Siirtosaamiset , , , ,50 Rahat ja pankkisaamiset , ,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,35 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0, , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,72 Lahjoitusrahastojen pääomat 2 000,00 0,00 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,47 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta (koroll.) Saadut ennakot ,68 0,00 Ostovelat , ,83 Korottomat velat kunnalta Muut velat , ,89 Siirtovelat , , , ,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,35 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 3,9 % 2,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,6 % 12,1 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Lainasaamiset ,

213 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖS Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätös on laadittu Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston antaman yleisohjeen Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista ( ) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaisesti suunnitelmanpoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Ei vaihto-omaisuutta. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 211

214 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liikelaitoksen toimintatuotot (ulkoiset) Liikevaihto Kuntien maksuosuudet Muut myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , , , , , , , , , ,27 Toimintatuotot yhteensä , ,57 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistoperusteissa noudatetaan Siilinjärven kunnan poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kadut, tiet, torit ja puistot Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 3 vuotta 3 vuotta vuotta 20 vuotta vuotta 3-15 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 5000 euroa, kirjataan vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina toteutunut Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % ,5 % Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että liikelaitos on aloittanut toimintansa vuonna

215 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,06 Lisäykset tilikauden aikana , , ,17 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , ,20 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , ,03 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,03 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Saamiset kunnalta Lyhytaikaiset saamiset kunnalta Yhdystilin saldo , ,29 Siirtosaamiset Kela/ korvaus työterveyshuollosta Katse lapseen II Perhehoitoverkosto kantaa hanke Valtiokonttori/sotilasvamma- ja veteraanitil. Perustoimeentulotuen valtionos/ Nilsiä Investointien maksuosuus/maaninka ELY-keskus, kuntouttava työtoiminta ELY-keskus, lääk.erik.koulutus, hl korv. Muut siirtosaamiset (mm. kela-korv.) , , , , , ,89 0, ,80 0, ,00 0, , , , ,52 664,50 Yhteensä , ,54 213

216 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Peruspääoma , , , , , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 Oma pääoma yhteensä , ,00 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Menojäämäpalkat Perustoimeentulon valtionosuudet Investointien maksuosuus/ Maaninka Nilsiä Nilsiä/Eino Lyytisen testamenttivarat P-S Lastensuoj.palvelukeskus/pal.kunnille Muut siirtovelat , , , ,00 0, , , , , ,50 0, , ,60 Yhteensä , ,16 Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä olevien määrien yhteissumma, jos se on merkittävä Leasingvastuiden yhteismäärä Leasingvuokrasopimusten jäljellä oleva arvo , ,86 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain ammattiryhmä Johto- ja esimieshenkilöstö 30 Toimistohenkilöstö 50 Sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstö 51 Lääkärit 52 Hammaslääkärit 53 Psykologiy ja puheterapeutit 54 Sosiaalityöntekijät 55 Opistotasoinen hoitohenkilökunta 56 Koulutasoinen hoitohenkilökunta 80 Huoltopalvelujen henkilöstö

217 Luettelo kirjanpitokirjoista Kirjanpitoaineisto sidotaan Siilinjärven kunnan tilinpäätökseen Luettelo tositelajeista Pankkitositteet Palkkatositteet Palvelukassa Effica-kassa tk Muistiotositteet Poistot Kausimuistiot Ostoreskontramaksut Ostoreskontralaskut YPH-laskut Myyntireskontrasuoritukset Myyntilaskut yleislaskutus päivähoito Effica kotipalvelu Effica sopimuslaskutus vanhuspalvelu Effica terveyskeskus Effica työterveyshuolto Effica Korkolaskut Yksilö- ja perhehuolto Konekeskus Maisa varasto Sisäiset vuokrat Lindorff suoritukset Luottotappiot mr Hyvityslaskujen kohdistus Ulosoton suoritukset Kirjanpitokirjojen ja tositteiden säilytystapa Kirjanpitoaineisto ja tositeaineisto säilytetään Siilinjärven kunnan arkistosäännön mukaisesti. 215

218 216 LIITE

219 217

220 218

221 219

222 220

223 221

224 222

225 223

226 224

227 225

228 226

229 227

230 228

231 229

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2011

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2011 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2011 Kunnanhallitus 26.03.2012 Kunnanvaltuusto 18.06.2012 1 Tilinpäätös 2011 Kansikuva: Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteeni QVIM Arkkitehdit Oy Valokuva: Konserni- ja

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010

Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010 0 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2010 1 Sisältö 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa... 3 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 5 1.2.1 Kunnanvaltuusto... 5 1.2.2 Kunnanhallitus...

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot