Jäse ntie dote 1/2005

Transkriptio

1 Jäse ntie dote 1/2005 Nyt ajank oh taise n ns. M artin k olm ion tontin Itäise n Rantak adun suuntaine n e m pire puutalo tule e nyk yiste n k aavailuje n m uk aan säilym ään. (Kuva: Jouni Liuk e )

2 Kok ousk utsu M artinrantase uran k e vätk ok ous pide tään k lo M artin k oulu la, H ope ase pänk uja 2, Turk u. M ARTINRANTASEURAN KEVÄTKO KO UKSEN ESITYSLISTA Paik k a: M artin k oulu Aik a: k lo Kok ouk se n avaam ine n 2. Valitaan k ok ouk se le - puh e e njoh taja ja sih te e ri, - k ak si pöytäk irjan tark astajaa ja k ak si äänte nlask ijaa 3. Työjärje styk se n h yväk sym ine n 4. Tode taan k ok ouk se n lai lisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esite tään h a lituk se n k e rtom us e de lise n vuode n toim innasta, tilit ja tilintark astajie n lausunto 6. Vah viste taan tilinpäätös ja pääte tään vastuuvapaude n m yöntäm ise stä vastuuve lvo lisi le 7. Käsite lään m uut k ok ouk se le te h dyt e sityk se t, jotk a tule e jättää k irja lisina yh distyk se n h a lituk se le k uuk autta e nne n k ok ouspäivää. 8. M uut m ah do lise t asiat 9. Kok ouk se n päättäm ine n Kok ouk se n jälk e e n on k e sk uste lutilaisuus M artin alue e n k aavoituk se sta, alustajana toim ii Turun k aupungin k aavoitusark k ite h ti Iina Paasik ivi. Jäse ntie dotte e n julk aisija: M artinrantase ura ry Vastaava toim ittaja: se uran puh e e njoh taja Jouni Liuk e Toim itusk unta: H e im o Kum lande r, Jouni Liuk e, Kristiina Syrjäsuo Taitto ja layout: M atti Kosk im ie s

3 Läh tök uopissa M artinrantase uran e nsim m äine n varsinaine n jäse ntie dote on nyt k äde ssäsi. Tark oitus on toim ittaa niitä alk uvaih e e ssa 2-3 num e roa vuode ssa, m yöh e m m in e h k ä e ne m m änk in. M oni on k ysynyt se uran nim e stä;m ik si M artinranta, e ik öe sim. M artinm äk i olisi nim e ssä o lut pare m pi?nim e e n päädyttiin, k un uute e n k aupunginosase uraan h a- luttiin - osin Turk use uran toivom uk se sta - m yös M ajak k arannan ja tule van H e ik k ilän k asarm ialue e n asuk k aat. Alue e le k e k sittiin yh te isnim i M artinranta, rajoittaah an sitä toisaa la Aurajok i, toisaa la Pitk äsalm i ja M artti-nim ik in säilyy m uk ana. Yh distyk se n säännöt on jo syk sy lä toim ite ttu yh distysre k iste riin, m utta e ivät ole vie lä tu le e t h yväk syttyinä tak aisin. Säännöt tu laan postittam aan k aik i le jäse ni le, toivottavasti jo se uraavan jäse ntie dotte e n yh te yde ssä. M onipuolise n toim innan alk uunsaam ise k si on nyt alk uvaih e e ssa pe ruste ttu ne ljä e ri jaostoa toim intaa suunnitte le m aan ja e te e npäin vie m ään. Jaostot ovat: O h je lm ajaos, jok a suunnitte le e se uran toim inta-alue e le suuntautuvia tutustum isk äynte jä ja opaste ttuja re tk iä k iinnostaviin k oh te isiin. H istoriajaos suunnitte le e alue e n h istoriaan liittyviä e site lm ätilaisuuk sia, te e m a- iltoja ja näytte lyitä. Jaos pyrk ii m yös dok um e ntoim aan alue e n h istoriaa, k e rääm ään k otise ututie toutta ja y läpitäm ään k e rätyn m ate riaalin ark istoa. Ym päristöjaos tutustuu se uran alue e la vire i lä ole viin k aavam uutosasioih in, liik e nne järje ste lyih in ym s. ajank oh taisiin k ysym yk siin ja laatii niistä tarvittae ssa lausuntoja, e h dotuk sia ja aloitte ita se uran h a lituk se n e te e npäin vie tävik si. Tie dotusjaos vastaa se uran sisäise stä ja ulk oise sta tie dottam ise sta se k ä toim ittaa jäse ntie dote -le h te ä, h oitaa k ok ous- ja re tk ik utsut jne. Täm ä nyt e de ssäsi ole - va le h tine n on jaok se n tuotantoa. Kunk in jaoston toim intaa oh jaa ja suunnitte le e 3-6 h e nk ine n työryh m ä. Jos tunne t k iinnostusta tu la m uk aan joide nk in jaostoje n toim intaan, ota yh te yttä jaoste n ve täjiin. Yh te ystie dot löydät tästä le h de stä joh tok unnan nim ilistan yh te yde stä. Alue e la tä lä h e tk e lä vire i lä ole vista k aavam uutosasioista e i täh än le h te e n saatu vie lä k om m e ntte ja, m utta niih in palataan varm asti se uraavissa tie dotte issa. Tule vassa k e vätk ok ouk se ssa niistä saadaan Turun ym päristö- ja k aavoitusviraston e dustajalta viim e k äde n tie toja. Toivon M artinrannan alue e n asuk k aita runsain m äärin tule van m uk aan yh distyk - se n toim intaan k e h ittäm ään alue e n viih tyvyyttä, tutustum aan se n m oniin k ulttuuripe rinte isiin ja syve ntäm ään k iintym ystään k otise utuunsa. Jouni Liuk e

4 Yh te e nve to syysk ok ouk se sta Kok ouk se n aluk si Turun yliopiston e m e ritusprofe ssori Kale vi W iik e sitte li uude t k irjansa. Erityise sti e site ltävänä oli k irja, jok a k e rtoo Turun laste n le ik k im istä le ik e istä luvun alk upuole lta, joita h än itse se k ä m one t k ok ouk se ssa o le e t m uiste livat M artinm äe ssä le ik k ine e nsä. Kirjassa on m yös lyh yt, m utta e rinom aine n k uvaus Turun pih oista. M uute n k irjan e site lk öön se n tak ak anne n te k sti, jok a k uluu se uraavasti: "Turu m uk ulatte le ik e i" Turun pih oilo le ik itty varm a m onta sata vuatta sam oi le ik e i. Le ik it o siirtyny vanh e m m ilt suk upolvilt nuare m m il ilm a e t k uk k a on k irjottanu le ik itte säännöi m uisti. Nyt ne on pantu k irja, ja niit o yli sata, k u lask e ta m uk k a m uk ulatte n k aik e nnäk öse t m uutk i touh um ise t. M one t le ik it e lä viälnyk yänk i, m ut osa niist on k yljo valite ttavaste unh ottunuk k i. Niitte n tilalon tu lu m one laist m uuta touh u: nyt lapsilon te le visiot ja vire ot ja k ännyk ät ja tiatok one t. Vanh e m pi suk upolvi, m iluure t ve h k e t o jääny viaram m ik s, k e rto usse nuare m m il, k um - m ossi le ik e i e nne n pih oil le ik itti. Usse vanh e m m at o itte k k i taas ainak i unissas vanh alom alpih a las ja le ik k i rippassi tai pak k ossi tai h auk k assi vanh oje n k ave ritte s k ans. Aina e i tah ro e re s unissas m uista, k ui niit le ik e i le ik itti. Si lo voi täst k irjast o la appu. Kirja alus se lite ttä e ns, k um m ossi Turun pih at e nne oli. Kuk a m uista, m ik ä oli ruum a ja pe sotupa ja pissak oppi, ja m il tavalne oli pih an tärk iöin ossi?kirja loppu on k oottu k aik e näk össi lorui ja runonpätk i, m itä pih alpruuk atti osata. Kuk a m uista viäl, k ui se loru jatk u, k u alk o näi: "M aalari m aalas taloa, sinistä ja punasta,...? Syysk ok ouk se ssa h yväk syttiin M artinrantase uran toim intasuunnite lm a ja talousarvio se k ä valittiin h a litus. H a lituk se n tie dot jälje m pänä. Jäse nm ak suk si m äärättiin 10 e uroa ja pe rh e jäse n 2 e uroa. Kok ous e h dotti toim intasuunnite lm an lisäk si se uraavaa: - Se uran alue e la toim ine e t vanh at "firm at" tulisi k artoittaa ja alue e n h istorian tutk im usta tulisi aloite la. - M artin ja Väh ä-h e ik k ilän k ouluje n h istoriasta e site lm ät, e ri vuosik urssie n nim ilue tte loja se k ä näytte lyä luok k ak uvista toivottiin järje ste ttäväk si. - Liik e nne ilta tulisi järje stää ja saada pysäk öintitilat M artinm äk e e n. - Tulisi järje stää taide näytte ly k osk ie n alue e n taide tta.

5 M artinrantase ura ry:n tavoitte e t Se ura toim ii alue e nsa k aupunginosase urana ja e dunvalvojana. Se valm iste le e ja vie e te e npäin alue e nsa asuk k aide n ja asuk asyh distyste n si le tuom ia asioita ja saattaa ne asianm uk aise e n päätök se e n. Se ura valvoo ja se uraa alue e nsa k e h itystä puuttue n e päk oh tiin ja te k e e parannuse h dotuk sia m m. k aava-asioissa ja asuk k aide n h yvinvoinnin ja viih tyvyyde n lisääm ise k si. Toim intasuunnite lm a vuode le 2005 M artinrantase ura ry: - k iinnittää e rityistä h uom iota alue e nsa asuk k aide n h yvinvointiin. - h arjoittaa tie dotustoim intaa (jäse nle h ti, tie dotte e t ja ilm oituk se t paik a lisle h dissä, radiossa, te le visiossa se k ä om a la k otisivu laan inte rne tissä). - tuk e e alue e nsa asuk k aide n k unto-, h arrastus- ja virk istystoim intaa tie dottam a la, järje stäm ä lä se k ä te k e m ä lä aloitte ita k aupungi le ja m ui le yh te istyök um ppane i le toim innan järje stäm istä ja paik k oje n k unnostam ista se k ä niide n rak e ntam ista varte n. - h ank k ii ale nnuk sia uim ah a le ih in, e lok uviin, te atte re ih in, k onse rtte ih in, paik allisiin yrityk siin ym s. - järje stää tarvittae ssa alue e n asuk k aide n ja k aupungin joh don se k ä yh te istyök um ppane ide n välisiä tapaam isia ja tie dotustilaisuuk sia. - järje stää alue e n asuk k ai le yh te isiä re tk iä, m atk oja, tapah tum ia, näytte lyjä ym s. - järje stää tarvittae ssa k oulutus- ja inform aatiotilaisuuk sia. - pyrk ii saam aan avustuk sia ja sponsorirah aa toim intansa rah oittam ise k si. - M artinrantase ura on yh te istyössä m uide n k aupunginosayh distyste n, Turk u- se uran, Kotise utuliiton se k ä Turun k aupungin k anssa. - e de lä e site ttyje n toim intoje n tote uttam ise k si pe ruste taan tarvittavia toim ik untia ja työryh m iä. - M artinrantase uran h a litus k utsuu k oo le k e vät- ja syysk ok ouk se n se k ä tarvittae ssa ylim ääräisiä k ok ouk sia asioide n sitä vaatie ssa.

6 M artinrantase uran h a litus Puh e e njoh taja Jouni Liuk e, It.Rantak atu 54 F 9 1, puh Liuk e on m yös h istoriajaoston puh e e njoh taja. Se uran vpj. M artti Sim ola, M y lym äe ntie 20, puh Sim ola on m yös ym päristöjaoston puh e e njoh taja. Sih te e ri H e im o Kum lande r, Be taniank atu 2 as. 16, puh , h e im o.k um lande r@ m bne t.fi Rah.h oit. M atti Kosk im ie s, Stålarm ink atu 13 as. 6, puh , m atti@ apulanta.fi Raili K ataja It.Rantak atu 40 A 15, puh Le e na Kivik osk i Tapulik atu 6 as. 9, puh m aija-le e na.k ivik osk i@ luuk k u.com Topi Le h to Kölik atu 14 as. 12, puh Robe rt Rainio M artink atu 1 B, puh , äve n sve nsk språk iga. Kristiina Syrjäsuo, Te rvah ovink atu 12 b A 15, puh , k ristiina.syrjasuo@ turk use ura.com, tie dotusjaoston puh e e njoh taja Eija Tyystjärvi, Kupittaank atu 106, puh , e ityyst@ tk uk oulu.fi M artinrantase ura te k i m arrask uussa viim e h e tk e n tutustum isk äynnin W ärtsilän Turun te lak k aan, jok a on nyt jo h istoriaa. Ryh m ää opasti W ärtsilän insinööri Taisto Talsi (vas). Kuvassa m yös M artinrantase uran h a lituk se n jäse nistä Raili Kataja (oik.), Eija Tyystjärvi ja Rob e rt Rainio. (Kuva: Jouni Liuk e )

7 Korppolaism äe n h istoriaa Turun k aupunginosista Korppolaism äk i on k oh dannut k e ntie s k aik k e in suurim pia m uutok sia. Vanh oja torppia e i paljon ole e nää jälje lä. M äe n k a liot ovat k ah de nk ym m e ne n viim e vuode n k ulue ssa alk ane e t k asvaa nope asti puustoa. Korppolaism äe n nim e stä on k irjoittanut paljon m m. Svante Dah lström. M äe lä oli 1400-luvu la Korpilah de n k ylä ja suom e nk ie le n sana "k orpi"lie ne e alun pe rin Korppolaism äe n juure na. Ruotsink ie lise t saaristolaise t, jotk a pitivät tuule nsuojaa se n rinte i lä, alk oivat k utsua sitä "Korpe lax"-nim e lä, m utta m urte e la se vääntyi m yös "Korpplass" ja "Karpplass"-m uotoih in. Suom alaiste n k orvissa täm ä k uulosti e re h dyttävästi "Korppoolaiste nvuore lta" ja niinpä se vak iintui k äyttöön. Turun linnaa piirittäe ssään Ee rik XIV:n jouk ot valtasivat vuore n vuonna 1563 ja aloittivat linnan pom m ittam ise n sie ltä k äsin. M uutam aa vuotta m yöh e m m in oli Ee rik itse linnassa vank ina ja tarinan m uk aan h än k atse li linnasta Korppolaism äe le, m issä h äne n puolisonsa Kaarina M aununtytär asui Tuupik k alan torpassa. Tuupik k ala nousi m aine e se e n rom anttise la 1800-luvu la, m utta sitte n se pure ttiin. Sam a k oh talo oli m yös "Sista Styfve rn"-m ajatalo la. Korppolaism äk i k uului pitk ään Väh ä-h e ik k ilän k unink aank artano le, k unne s se n vuok raaja alk oi luvu la luovuttaa m äe n itäosasta rak e nnustontte ja. Kaik k iaan 32 torppaa e h ti syntyä e nne n k uin se naatti k ie lsi rak e ntam ise n tulipalovaaraan ve dote n. M äe n länsiosa oli jo 1800-luvu la k aupungin om istuk se ssa. Se n h uipu le rak e nsi Ve näjän arm e ija tyk k ipatte rin satam aa suojaam aan. Joe n puole ine n rinne on osa luvun te o lisuush istoriaa, si lä se n rannoi la oli m ah tava laivate lak k a, jok a sodan jälk e e n oli k ok o Suom e n suurin työpaik k a. Korppolaism äe n e te lä- ja itäpuole le rak e nne ttiin runsaasti puutaloja luvu la asuntoje n suure n k ysynnän vuok si. Nyt niitä pure taan ja tila le tule e uude n vuosisadan asuntoja, jotk a m uuttavat k ok onaan Korppolaism äe n näk ym ät. Te k sti on fil.lis. H annu Laak sose n k irjoittam asta, Turk use uran jouluk uussa julk aise m asta k irjasta Käve ly puutaloje n Turussa. Kirjaa m yydään Föripuodissa, Sairash uone e nk. 1, se k ä m uissa paik a lisissa k irjak aupoissa (ovh 25 e ur). Fil. lis. H annu Laak sone n ja opas Pe rtti H uttune n tutustuttivat M artinrantase u- ran jäse niä Korppolaism äe n h istoriaan opaste tun k äve lyre tk e n aik ana lok ak uussa. (Kuva: K ristiina Syrjäsuo)

8 Ke vään tapah tum ak ale nte ri To k lo Turk u nousi tuh k asta jä le e n Raim o Narjuk se n diak uvae sitys talvi- ja jatk osodan pom m ite tuista rak e nnuk sista e nne n ja jälk e e n tuh oa, tuh on aik ana ja nyk yään. Kuvia m yös M artinm äe stä. M ani la, Aurink obale tin tilat, It. Rantak atu 64. Vapaa pääsy. Buffe tti. To k lo Ke sk uste lutilaisuus M artin alue e n k aavoituk se sta Alustajana toim ii Turun k aupungin k aavoitusark k ite h ti Iina Paasik ivi. Tilaisuude n alussa M artinrantase uran k e vätk ok ous. Vapaa pääsy. M artin k oulu, H ope ase pänk uja 2. Ti k lo Tutustum ine n vanh aan k aasuk e loon Tutustum m e vanh aan k aasuk e loon, jossa on nyk yään Turk u Ene rgian läm pöak k u. Paik a la Juk k a Le h tine n Turk u Ene rgiasta se k ä ark k ite h ti H e im o Pauk k une n. Vapaa pääsy. Kok oontum ine n pih a la k aasuk e lon e de ssä. To k lo "Tulp pase rulm artim äk k e " Turk use uran järje stäm ä opaste ttu k äve lyk ie rros M artinm äe ssä. O pastusm ak su 3 e uroa. Kok oontum ine n M ani lan e de ssä, It. Rantak atu 64. O pastus: Turun m atk ailuoppaat. Lisätie toja p /Turk use ura. M ah do lise sta k e sän oh je lm asta tie dote taan k e vää lä. M artinrantase ura on saanut om an logon. Jäse ntie dotte e nk in e tusivua k oristava logo on puh e e njoh taja Jouni Liuk k e e n tote uttam a. Täm än jäse ntie dotte e n oh e ssa on k aik i le M artinrantase uran jäse ni le postite ttu se uran jäse nk ortti se k ä jäse nm ak sun tilisiirtolom ak e. Jäse niä pyyde tään suorittam aan vuode n 2005 jäse nm ak su se uran tili le.