Ammattikeittiöt GET. A LIFE Maistuva ammatti. Elintarvike. 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingissä. Kehittyvä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikeittiöt GET. A LIFE Maistuva ammatti. Elintarvike. 20-vuotisjuhlaseminaari 11.11.2009 Helsingissä. Kehittyvä"

Transkriptio

1 5 / 0 9 W W W. E T S. F I Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti GET A LIFE Maistuva ammatti Kehittyvä Elintarvike 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingissä Ammattikeittiöt

2 n ETS- PA L STA R i i k k a M o n o n e n Syyssateiden ropistessa ikkunaan voi hyvällä omalla tunnolla käpertyä sohvan nurkkaan teemukin ja hyvän kirjan kanssa. Kesän kiireistä on juuri toivuttu ja kohta taas ovat jouluaskareet edessä. Nyt on siis paras hetki vetää hieman henkeä ja rauhoittua! Kehittyvä Elintarvike -lehden 20-vuotisjuhlaseminaari lähestyy! Olethan jo ilmoittautunut mukaan lehden juhlaseminaariin! Jos et, niin vielä ehdit: ilmoittautumisaikaa jatkettiin asti. Ilmoittautumisia otetaan vastaan osoitteessa Seminaarin ohjelma ja tarkemmat tiedot löytyvät sivulta 27. Juhlaseminaari järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) keskiviikkona klo ETS:n sääntömääräinen syyskokous Syyskokous pidetään juhlaseminaarin yhteydessä Tieteiden talolla klo Kokouksessa käsitellään seuran sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokous on avoin kaikille seuran jäsenille. Ilmoittautumiset syyskokoukseen osoitteeseen mennessä. Tervetuloa! Jaostojen syksy ETMJ:n johtoryhmän kokouksessa keskusteltiin opinnäyte-, harjoittelu- ja työpaikkapankin perustamisesta opiskelijoita ja työnantajia varten. ATJ kävi tutustumassa ravintolakoulu Perhoon Aiheena oli viinin ja ruuan yhdistäminen. ATJ järjestää seminaarin (Tieteiden talo, Helsinki). Seminaarin teemana on kotimainen ja kansainvälinen maku. TETS vietti 50-vuotisjuhliaan Turussa. EHJ järjestää kevätristeilyn Tallinnaan Luvassa on mm. seminaareja ja vierailuja. Jaostot tiedottavat toiminnastaan Kehittyvä Elintarvike-lehdessä sekä seuran kotisivulla Pysykää kuulolla! Juhlaseminaarissa tavataan! Riikka EHJ huhtikuussa Tallinnaan Elintarvikehygienian jaosto järjestää toisena vuotena peräkkäin vierailumatkan Tallinnaan. Matka tehdään huhtikuuta. Ohjelmassa on seminaareja ja vierailuja. Lisätietoja: EHJ:n puheenjohtaja Tiina Partanen, Elintarviketieteiden Seura r.y.:n syyskokous pidetään keskiviikkona klo Tieteiden talolla Sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Syyskokous pidetään Kehittyvä Elintarvike -lehden 20-vuotisjuhlaseminaarin Elintarviketieteillä kilpailukykyä jälkeen Ilmoittaudu mennessä sihteerille sähköpostitse osoitteeseen ETS:n syyskokouksen esityslista Kokouksen avaus Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan hyväksyminen Jäsenasiat Muut asiat Kokouksen päättäminen Tervetuloa! ETS:n hallitus Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2009 Elintarviketieteiden Seura ry:n (ETS) hallitus MMM Heikki Manner puheenjohtaja Jovant Oy Räätälintie 2, LILJENDAL p KTaO Pirjo Huhtala varapuheenjohtaja p MMM Salme Haapala Foodwest Oy Vaasantie 1 C, SEINÄJOKI p. (06) , FT Eila Järvenpää Biokemian ja elintarvikekemian laitos TURUN YLIOPISTO p. (02) , ETT Kaisu Keskitalo Kansanterveystieteen laitos PL 41 (Mannerheimintie 172) HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) , ELT Mari Nevas Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos PL 66, HELSINGIN YLIOPISTO p. (09) , f. (09) TtM Anne-Mari Ottelin Stockmann Oyj PL 147 (Stockmannintie 1 H) HELSINKI p. (09) , (työ) ETM Tarja Vanninen Ruokakesko Oy Satamakatu 3, KESKO p Elintarviketieteiden Seuran toimihenkilöt ETK Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seura ry PL 115, HELSINKI p f. (09) Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmä ETK Paula Koivisto puheenjohtaja (Helsingin yliopisto/elintarviketeknologia) Talonpojantie 15 as 111, HELSINKI p Elintarvikeanalytiikan jaoston (EAJ) johtoryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen jaoston (IPSJ) johtoryhmä 2009 FT Susanna Eerola puheenjohtaja ROAL Oy Tykkimäentie 15, PL RAJAMÄKI p. (09) , FM Jani Koponen puheenjohtaja Ympäristöterveyden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 95, KUOPIO p f Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) johtoryhmä ETM Tiina Partanen puheenjohtaja McDonald s Oy Paciuksenkatu 29, HELSINKI p. (09) , f. (09) Prosessiteknisen jaoston (PTJ) johtoryhmä Tekn. Matti Hämäläinen puheenjohtaja Primarep Oy Keskitie 20, HELSINKI p Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston (ETMJ) johtoryhmä Turun elintarviketutkijain seura ry:n (TETS) hallitus 2009 FT, ETL Jarmo Heinonen puheenjohtaja Laurea ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9, ESPOO p f. (09) FM Oskar Laaksonen puheenjohtaja Biokemian ja elintarvikekemian laitos TURUN YLIOPISTO p. (02) PS. Jaostojen johtoryhmien ja TETSin hallituksen kaikkien jäsenten yhteystiedot löytyvät seuran kotisivuilta I Kehittyvä Elintarvike 5/09 51

3 n P Ä Ä K I R J O I T U S 5 / Juhlista talkoisiin Kehittyvä Elintarvike -lehti on kääntymässä kolmannelle vuosikymmenelleen. Kädessäsi on 111. numero, joka taatusti on lehden 20-vuotisessa historiassa erilaisin lehti. Yleensä syntymäpäiväjuhlissa muistellaan entisiä ja kehutaan hienoja saavutuksia yliampuvin sanoin. Miettiessämme puoleltamme tapaa juhlistaa lehden aikuistumista, tulimme siihen tulokseen, että ei kuin katse tulevaisuuteen! Menneitä muistellaan vain mausteeksi: Lehdessä on leikkimielinen kilpailu vanhoista pääkirjoituksista. Vastaamalla osallistut arvontaan. Seuran entinen puheenjohtaja, FT Mari Sandell, on tehnyt myös ansiokkaan katsauksen lehtiin otsikolla Tehdään yhdessä hyvää. Yhdessä tekeminen on kaiken kehityksen lähtökohta. Mutta huoletkin voivat olla yhteisiä. Ammattitaitoisen, motivoituneen työvoiman saannin varmistaminen on ollut jo pitkään elintarvikeketjun toimijoiden yhteinen pohdinnan aihe. Asian korjaantumiseksi pitää myös yhdessä tehdä jotain. Eri sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat toivoneet, että Elintarviketieteiden Seuran kustantama Kehittyvä Elintarvike -lehti esittelisi kattavasti elintarvikealan koulutustarjonnan. Mietintämyssyn jälkeen lehti pyysi Elintarviketeollisuuden tukisäätiötä apuun. Koulutustarjontaesittely päätettiin toteuttaa yhteistyössä Elintarviketeollisuusliiton koulutustoimikunnan kanssa. Tämän lehden välissä oleva esite Get a Life Maistuva ammatti suuntaa tulevaisuuteen esittelemällä alan koulutustarjontaa ja työpaikkoja. Esite on tarkoitettu otettavaksi erikseen ja jaettavaksi eteenpäin. Tarvitaan talkoohenkeä alan tulevaisuuden varmistamiseksi. Jos lähipiirissäsi on ammatinvalintaa miettivä nuori, anna esite hänelle. Ehkä se innoittaa lähtemään elintarvikealan koulutukseen. Nykypäivääkään ei ole unohdettu. Lehden pääteema on Ammattikeittiöt. Varsinkin julkisella puolella keittiöt ovat monien vaateitten puristuksessa, suorastaan ristiaallokossa. Aallokon tyynnyttämiseksi alalla pitkään vaikuttanut vanhempi konsultti Leena Nyyssönen antaa tulevaisuuden suuntaviivoja kirjoituksessaan Ammattikeittiöt ovat ryhmittymässä palveluteollisuuden osaksi. Ammattikeittiöitten suunnittelu on myös aikaisempaa systemaattisempaa. Keittiöihin on tulossa uusia menetelmiä. Kaikesta tästä ja monesta muustakin lehden sivuilla! Toimituksen väki kiittää yhteistyökumppaneita: hallitusta, jaostoja, kirjoittajia, aikaisempia toimittajia, ilmoitusmyyntiä, kirjapainon asiantuntijoita ja ilmoittajia sekä muita alan vaikuttajia mukavasta yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Tehdään jatkossakin hyvää yhdessä! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT KUVA: VALTTERI KANTANEN PS 1. Olethan tulossa lehden 20-vuotisjuhlaseminaariin Tieteiden Talolle? Nähdään siellä. Tervetuloa! PS 2. Osallistu talkoisiin ja anna liitteenä oleva koulutusesite jollekin nuorelle. Kiitos! PS 3. Esite löytyy myös netistä osoitteilla ja I Kehittyvä Elintarvike 5/09 3

4 Sisältö 5/ s.16 Hyvä ruoka syntyy yhteistyöllä Elintarvikkeiden maun ja nautinnollisuuden merkitys ei ole vähentynyt. Pääkirjoitus: Juhlista talkoisiin, Raija Ahvenainen-Rantala... 3 Kolumni: Kuntaruokailu tiukan talouden ja ravitsemusvaateiden ristiaallokossa, Sisko Moilanen... 6 Puheenvuoro: Ruokaan satsaus kunnassa on arvovalinta, Marja Innanen... 8 Maailma mausteilla: Aika ruokailun kuudes ulottuvuus, Ari Virtanen...14 n Ajankohtaista Variksenmarjasta tulossa uusi vientiartikkeli Japaniin, Maria Palo...10 Sapuska luotsaa pk-yrityksiä kasvuun, Soili Helminen...12 Sparrausta kuluttaja- ja aistimenetelmien teollisuussovelluksiin, Anja Lapveteläinen...13 n Teema: Kehittyvä Elintarvike -lehti 20 vuotta Tehdään yhdessä hyvää, Mari Sandell...16 Tietokilpailu: Kuka kirjoitti näin? Raija Ahvenainen-Rantala...18 Pakina: Odotettavissa kehittyvää, Heikki Manner...19 s.26 Piirros: Oy Studia Lindberg Ab n Teema: Ammattikeittiöt Ammattikeittiöt ovat ryhmittymässä palveluteollisuuden osaksi, Leena Nyyssönen Gallup: Paljonko ammattikeittiöt käyttävät lähiruokaa ja luomua Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehittämisessä piilevät miljoonasäästöt, Juho Mäyry Ammattikeittiöille energiaopas, Pirjo Huhtakangas Huolimattomuus ja vuotavat hanat aiheuttavat veden hukkakulutusta, Pirjo Huhtakangas Ammattikeittiön suunnittelu on yhteistyötä, Irma Ryynänen Hygieniapinnoitteilla syvempää puhtautta, Raija Ahvenainen-Rantala Energiatehokkuuden parantaminen toisi miljoonasäästöt Ammattikeittiöiden energiatehokkuutta voi parantaa tuntuvasti, mikä toisi alalle miljoona säästöt. GET A LIFE Maistuva ammatti ELINTARVIKETEOLLISUUS ESITTÄYTYY Elastinen suomalaisen ruuan puhemies GET A LIFE Maistuva ammatti Tämän lehden keskiaukeamalta löytyy GET A LIFE -esite, jossa kerrotaan elintarvikealan työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Lehti lähetetään myös kaikille yläkoulujen ja lukioiden opoille. n Tiede & Tutkimus Väitöksiä: Keittiömestarien huippuosaamisesta uutta tietoa, Raija Ahvenainen-Rantala n Ravitsemus & Terveys Joukkoruokailun ravitsemuslaatua ja suosiota halutaan lisätä, Kaisu Meronen n Tapahtumia Ruokatottumukset omaksutaan jo varhaislapsuudessa, Atso Akkanen Elintarvikepetokset esillä elintarvikevalvonnan konferenssissa Reykjavikissa, Britta Wiander n Palstat Haarukassa Tunnustuksia Hankintaopas Nimityksiä Tapahtumia n ETS-sivut Jäsenesittely: Johanna Heilala, Fazer Amica Oy ETS-palsta, Riikka Mononen...51

5 s.20 Kuva: Valtteri Kantanen Ammattikeittiöt ryhmittymässä palveluteollisuuden osaksi USA:sta ja Euroopastakin löytyy esimerkkejä palvelualojen työnjaosta ja ryhmittymisestä, jossa palvelun tuottaja tarjoaa lääketieteellistä erikoistyötä tekevälle yritykselle kustannustehokkaan tavan toimia: sairaala/hoivakiinteistö sekä laitteet ja välineet ylläpitokuluineen, potilaiden/asiakkaiden huone- ja ruokapalvelu, ajanvaraus- ja laskutuspalvelut jne. On vain ajan kysymys, milloin laajempia palvelupaketteja tarjotaan Suomen kunnille. Ilmestymispäivät ja teemat Nro Ilmestyy Teema 6/ Koneet, prosessilaitteet & vesi ja energia 1/ Trendit, ravitsemus & ruokakulttuuri 2/ Valmistus- ja lisäaineet 3/ Hygienia & riskinhallinta 4/ FoodTec -messunumero 5/ Kylmätekniikka 6/ Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 5/09 5

6 kolumni Kuntaruokailu tiukan talouden ja ravitsemusvaateiden ristiaallokossa Maukasta, monipuolista ja ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa on asiakkaiden toivomus. Kuntien niukkenevat taloustilanteet vaikuttavat siihen, että ruokapalveluiden tuottamiseen käytettävien rahamäärien summa pienenee koko ajan. Tämän myötä herää myös kysymys, täyttääkö asiakkaille tarjottava ruoka kaikki ne kriteerit, jotka on asetettu erilaisille asiakasryhmille: päiväkotilapset, koululaiset, vanhukset, sairaaloiden potilaat. Kriteeristössä määritellään muun muassa suolan määrä, rasvan laatu sekä proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen osuudet aterioilla, mutta esimerkiksi vitamiinit on unohdettu osittain tai lähes kokonaan, ja niillä kuitenkin on erittäin tärkeä asema täysipainoisessa ravitsemuksessa. Ruokapalveluiden ammattilaisilla on tietoa ja taitoa aterioiden oikeanlaiseen toteuttamiseen, kunhan meille vain annetaan siihen resurssit. Kuntien ruokapalveluissa on monenlaisia toteutusmalleja sekä erilaisia rahamääriä käytettävissä, joten nämä vaikuttavat myös siihen, mitä lautasella tarjotaan. Lehdissä on kirjoitettu tämän vuoden aikana paljon siitä, miten muun muassa koululaisten ateriakokonaisuutta muokataan heikompaan suuntaan tai vanhukset näkevät nälkää jopa hoitolaitoksissa. Onko tämä oikein, että säästetään ruoassa? Hyvin monille kuntien ruokapalveluiden asiakkailleen tarjoama ateria on ainoa täysipainoinen ateria, jonka asiakas nauttii päivänsä aikana. Kouluissa tämä näkyy huomattavana ruoan menekin kasvuna perjantaisin ja maanantaisin. Ruokapalveluiden osuus kuntien menoista vain 2 3 prosenttia! Kuntien kokonaismenoista ruokapalveluiden kustannukset ovat vain 2 3 prosenttia, joten sieltä ei kovin suuria euromääriä saada säästettyä. Tällä hetkellä elintarvikkeisiin varattu määräraha vaihtelee kunnittain noin 0,50 1,00 euron välillä/annos/lounas. Tulevaisuuden haasteena näen, että elintarvikkeisiin varattava määräraha saataisiin kaikissa kunnissa samalle tasolle ja myös sensuuruiseksi, että sillä voi tarjota kaikilta osiltaan laadukkaat ateriat. Katsoisin, että haetaankin mahdollisia säästöjä muun muassa rakenteita/prosesseja muuttamalla, esimerkiksi keskitetään toimintoja muutamaan isompaan yksikköön monen pienen yksikön sijaan. On lyhytnäköistä ajatella, että ruokailija saa vain vatsansa täyteen käytyään ruokailemassa. Meidän tulee ajatella pitemmälle. Miten monipuolinen ruoka vaikuttaa esimerkiksi päiväkotilapsiin sekä koululaisiin ja heidän jaksamiseen, vireyteen, kasvuun sekä kehitykseen. Sairaalassa ruokailu on myös osa potilaan hyvää ja täysipainoista hoitoa, joka näkyy varsinkin pitkäaikaisissa hoitojaksoissa. Vanhusten kohdalla hyvällä ravitsemuksella voidaan hidastaa muun muassa fyysisen ja psyykkisen kunnon heikkenemistä. Elintarvikkeiden osalta tulisikin hankinnoissa sekä ruokalistojen laadinnassa miettiä laadukkaat ja terveelliset vaihtoehdot eikä vain hinnaltaan edullisin tuote. Oikeat valinnat näkyvät tulevaisuudessa terveempinä kansalaisina. Ja tämä laskee omalta osaltaan myös sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksia! π Sisko Moilanen puheenjohtaja Kuntaruokailun asiantuntijat ry Kuva: Kaariina HASSEL 6 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

7 Kehittyvä Elintarvike 20. vuosikerta ISSN Julkaisija TOIMITUS PääTOIMITTAJA TOIMITUSPäällikkö AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 5/2009 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU PAINOPAIKKA Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala puhelin Pirjo Huhtakangas puhelin Anne Haikonen Anna Hillgrén Anneli Koskenkorva Heikki Manner Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Jari Toivo/USA Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Mari Sandell Heikki Manner Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Heikki Manner Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki puhelin (09) faksi (09) Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy puhelin Vammalan Kirjapaino Oy TILAUSHINTA Kestotilaus määräaikaistilaus 59 ja oppilaitokset 45 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 9 /kpl + postituskulut KANSIKUVA Lehden TILAUKSET ja OSOITTEENMUUTOKSET sekä ETS r.y:n jäsenasiat Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Valtteri Kantanen Elintarviketieteiden Seura ry. Riikka Mononen sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI puhelin faksi (09) KLERATpalasyötti Rotan ja hiiren torjuntaan elintarviketeollisuudessa, siististi ja helposti! Käyttöohje: Valmistetta käytetään sellaisenaan. Sijoita palasyötit lukittaviin syöttilaatikoihin. Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä Valmistettu ISO 9002 standardin mukaan Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä. Neuvonta Klerat_palasyötti_90x270mm.indd :18:49

8 n P U H E E N V U O R O Ruokaan satsaus kunnassa on arvovalinta Viime aikojen uutiset kouluruokaan kohdistuvista säästöistä tuntuvat käsittämättömiltä. Kunnan budjetista kaikkeen julkiseen ruokapalveluun menee noin 2 %. Tästä siivusta varsinainen ruokalasku on korkeintaan 40 %. Onko niin, että mistään muusta ei voida säästää kuin lasten ja vanhusten lautaselta? Kuntien elintarvikemäärärahoja pitäisi laskemisen sijaan olla varaa nostaa, sillä niiden osuus kunnan menoista on marginaalinen. Ruoan tulisi olla osa kuntastrategiaa. Joukkoruokailu on varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa nähtävä investointina, ei kuluna. Ja investointi se tosiaan on monessakin mielessä, sillä lapsille tarjottu kunnon ruoka vaikuttaa pitkällä aikavälillä paitsi kuntalaisten terveyteen myös kunnan talouteen. Sairaudenhoitokulut, jotka johtuvat huonosta tai väärästä syömisestä, ovat tällä menolla tulevaisuudessa mittavat. Kansalliset kouluruokailusuositukset (2008) antavat suuntaviivat kuntapäättäjille, ruokapalvelusta vastaaville sekä kouluille kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi. Suosituksissa painotetaan kodin ja koulun yhteistyötä sekä oppilaiden osallisuutta, jotta kouluruokailun tarkoitus ja merkitys oppilaan hyvinvoinnille vahvistuu. Laki edellyttää terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Kun juustohöylä leikkaa, tulee miettineeksi, täyttyykö lain velvoite kaikissa kunnissa. Kuntapäättäjä on paljon vartija. Valtuustoissa tehdään parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä, kun mietitään, miten kunnan määrärahat allokoidaan. Ruokapalvelujen toimintaan kohdistuu runsaasti paineita ja haasteita. Ne eivät ole kuitenkaan ylitsepääsemättömiä, sillä pienilläkin toimilla on merkitystä, kun huomioidaan joukkoruokailun kattavuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Kouluaterialla on monta roolia Ruoalla on moninaisia merkityksiä, joita kuntatalouden ahdingossa ei taideta jaksaa miettiä. Joukkoruokailu, etenkin kouluruokailu, on merkittävä osa suomalaista ruokakulttuuria. kuva: Tuulikki Pirinen Lähes kolmannes kaikista suurkeittiöiden aterioista on koululounaita. Kouluateria on monelle lapselle päivän ainoa lämmin ruoka, joten sen merkitys ravinnonsaannissa ja terveyden ylläpitämisessä on suuri. Sen laadusta ei voida tinkiä. Vaikka ravitsemuksellinen laatu koetaan tärkeänä, hankintapäätöksissä painotetaan edelleen eniten hintaa. Onko hyvän ravitsemuksen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys unohtunut säästöjä hakevilta päättäjiltä? Kouluaterialla saa energiaa oppimiseen, siinä opitaan oikeaa ravitsemuskäyttäytymistä sekä harjaannutaan yhteisön käytöstapoihin ja kulttuuriin. Kouluissa ruokailun merkitys sosiaalistavana tekijänä korostuu. Kouluateria on osa opetusta. Opettajien ateriaetuun kajoaminen säästösyistä ei tue ajatusta kouluaterian merkitystä oppimistapahtumana. Kouluikäisistä lähes kaikki osallistuvat kouluaterialle, mutta vain 35 % oppilaista syö tarjotusta kouluruuasta kaikki aterianosat. Oppilaille, jotka jättävät kouluaterian syömättä, on keskimääräistä ominaisempaa tupakointi ja alkoholinkäyttö, ylipaino, epäterveelliset välipalat kouluajalla ja epäsäännöllinen ateriointi kotona. Kouluruokailun tavoitteet eivät toteudu, jos ruoka ei maistu tai sitä ei syödä. Kaikkein kalleinta on tehdä ruokaa, joka ei kelpaa. Tarvitaan päätöksiä ja toimenpiteitä Miten saada maistuvaa, ravitsevaa ja tuoretta ruokaa lasten lautaselle? Ensinnäkin asian puolesta täytyy tehdä päätös, ja näitä päätettyjä periaatteita tulee myös toteuttaa kilpailutuksessa ja ruokapalveluissa. Ruokapalvelujen kilpailutuksessa laadun on oltava ehdoton valintakriteeri taloudellisten kriteerien rinnalla. Kokonaistaloudellisessa vertailussa huomioidaan hinnan lisäksi ravitsemuslaatu, ruoan aistinvarainen laatu, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Alueellisesti voidaan ruokaketjut koota yhteen ja miettiä, miten sesonki tai lähituotteet saadaan keittiöön. Tuoreiden sesonkituotteiden suosiminen on mahdollista yksinkertaisilla keinoilla, kun tahtoa löytyy. Parhaimmillaan ruoka on kulttuurisesti omaleimaista siten, että aterioissa heijastuvat sekä vuodenaikojen vaihtelu että oman alueen ruokaperinteet. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre toimii neljässä hankkeessa kouluruoan puolesta koko ohjelmakauden kevääseen 2011 asti. Kouluruokavaalit -kampanjan siivittäminä noin 140 kunnassa istuu valtuutettuja, jotka ovat luvanneet toimia hyvän kouluruoan puolesta. Sre seuraa tänä syksynä, miten lupaukset toteutuvat ja antaa valtuutetuille ja kuntapäättäjille eväitä hyvien päätösten tekemiseen. Sre:n vuoden 2010 teemana tulee olemaan Kestävä ja vastuullinen keittiö, ja silloin toimitaan erityisesti ruokapalvelujen elintarvikehankintojen kestävyyden lisäämisen puolesta. Selkärangan vuoteen 2010 antaa valtioneuvoston periaatepäätös Kestävistä julkisista valinnoista. π Marja Innanen pääsihteeri Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö p Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

9 P E R U N O I D E N A A T E L I A Jepuan valmisperuna Studio PAP Jepuan valmisperunat ovat mullistaneet suurkeittiöiden arkipäivää jo parinkymmenen vuoden ajan. Esikypsennetyt ja -käsitellyt perunat ovat tuttua raaka-ainetta kypsässä, kätevässä muodossa. Tervetuloa alan markkinajohtajan, perunanviljelijöiden itsensä omistaman Jepuan Perunan lisäaineettomien valmisperunoiden aikakauteen siinä on itua. Näiltä messuilta löydät meidät n Ympäristöasioiden vastuullinen ja ennakoiva hoitaminen on tärkeä osa liiketoimintaamme. Kehitämme toimintaamme ja tuotteitamme siten, että voimme välttää ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on olla ympäristöasioissa perunan jalostus tehtaiden esikuvana. Kun loppu käyttäjät valitsevat tuotteemme, meidän tulee voida vakuuttaa heidät siitä, että kannamme pitkän aikavälin vastuun ympäristöstä jäteasioissa. Ainutlaatuinen omistus rakenteemme vaatii ja tukee paikallista ympäristö tietoista toimintaa Kespro-messut Oulu Kespro-messut Rovaniemi Terveys- ja talouspäivät Pori 1.9. Kespro-messut Kuopio 3.9. Kespro-messut Turku 8.9. Kespro-messut Lahti Kespro-messut Helsinki Grönsakshallen Tukholma Kespro-messut Tampere Heinon messut Helsinki Meira Novan joulunäyttely Helsinki Oulun Serviisin minimessut Oulu Ateria-messut Helsinki Gastro (yhteisosasto) Helsinki Gastro Nord Tukholma Pensalantie Jepua +358 (0)

10 n A J A N K O H T A I S T A Terveelliseksi havaittua variksenmarjaa on kahta lajia. Tällä etelässä kasvavalla variksenmarjalla ei ole, samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta, niin paljon hyviä ominaisuuksia kuin sisarellaan pohjanvariksenmarjalla. Kuva: Maria Palo Variksenmarjasta tulossa uusi vientiartikkeli Japaniin Pohjanvariksenmarja on saanut ruotsalaiset ja japanilaiset tutkijat yhteistyöhön. Japanilaisten tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että marja on todellinen terveyspommi. Pidemmällä tähtäimellä pohjanvariksenmarjasta voi tulla suurempi vientiartikkeli maailmalle kuin mustikasta. Pohjanvariksenmarjasta on tulossa mustikan kaltainen myyntimenestys Japanin terveystuotemarkkinoille. Japanissa pohjanvariksenmarjaa on tutkittu kahden vuoden ajan Tokion eteläpuolella sijaitsevan Chutzekan kaupungin yliopistossa. Tulokset osoittavat marjan sisältävän erittäin paljon terveydelle edullisia antioksidantteja. Tähän saakka mustikka on ollut suuri terveystuote Japanin markkinoilla. Sen markkinaosuus on nelinkertaistanut kymmenen vuoden aikana, juuri sen sisältämien antioksidanttien vuoksi. Japanilaiset ovat erityisen kiinnostuneita pohjoisessa kasvavasta pohjanvariksenmarjasta. Ruotsalaiset tutkijat ovat aiheen kimpussa Ruotsissa on kahdenlaista variksenmarjaa; pohjoisessa kasvava ja etelässä kasvava. Japanilaisten tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri pohjanvariksenmarja on kiinnostava. Päinvastoin kuin meillä Ruotsissa, Japanissa tutkitaan erilaisia marjoja hyvin intensiivisesti, tutkija Roger Uddstål kertoo. Hän vastaa Ruotsin Elintarvike- ja biotekniikkatutkimuslaitoksen (SIK) pohjanvariksenmarjaprojektista. Laitoksen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa, mutta sillä on toimipisteet Etelä-, Pohjois- ja Keski-Ruotsissa. Tutkimusprojekti on kaksivuotinen. Se rahoitetaan osittain EU:sta saaduilla metsämarjojen hyväksikäyttöön tarkoitetuilla projektirahoilla. Muusta rahoituksesta vastaa laitos itse. Hankkeessa työskentelee kaikkiaan neljä ruotsalaista biotekniikan asiantuntijaa Roger Uddstålin lisäksi. Japanilaisten saamat tulokset pohjanvariksenmarjasta ovat niin mielenkiintoiset, että olemme aloittaneet yhteisen tutkimustyön marjasta. Seuraava vaihe tutkimuksessa on, kuinka marja käyttäytyy kehossa. Tämän selvittyä tiedetään myös, millä tavalla marjaa voidaan käyttää hyväksi. Variksenmarjaahan ei paljon poimita eli koko Pohjois-Ruotsi on raaka-ainetta tulvillaan. Uddstål painottaa moneen otteeseen juuri pohjanvariksenmarjan ja mustikan samankaltaisuutta, mitä tulee marjojen antioksidanttipitoisuuksiin. Antioksidantit ovat mielenkiintoisia, koska niillä on selvästi kehon tulehduksia vähentävä ominaisuus. Lisäksi rotilla tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että antioksidantit vaikuttavat myönteisesti muistiin, Roger Uddstål toteaa. Kaupallinen tuotanto kiinnostaa Elintarviketutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu myös, että tutkimustulokset eivät jää laboratorion seinien sisälle, vaan niille haetaan kaupallisia mahdollisuuksia. Haluamme nyt löytää Pohjois-Ruotsista yrityksen, joka on kiinnostunut ottamaan vastuulleen kaupallisen puolen. Meidän tehtävämme on katsoa, mikäli variksenmarja pakastetaan tai kuivataan, että siihen jää kaikki ne terveelliset aineosat jäljelle, Uddstål painottaa. Hän uskoo pohjanvariksenmarjan olevan tulevaisuudessa hyvä raaka-aine ruuassa, juomissa ja terveystuotteissa. Avainkysymys on, milloin SIK saa kehitettyä tuotteen, joka perustuu juuri pohjanvariksenmarjaan. Kuivattua marjaa meillä on jo, mutta vielä on matkaa kaupalliseen tuotantoon, Uddstål toteaa. Hän näkee asiassa myös työmarkkinapoliittisia toimia. En pidä lainkaan ihmeenä, että pohjanvariksenmarjaa voitaisiin poimia 100 tonnia vuodessa sen kasvualueilla. Tämä ei ole ollenkaan epärealistinen lukumäärä. Samalla se toisi alueelle kipeästi tarvittavia työpaikkoja, Roger Uddstål miettii. Ylipäätään Uddstål näkee suuria kehitysmahdollisuuksia metsämarjoissa. Me olemme täällä Pohjolassa turhankin vaatimattomia. Pitäisi nähdä, mitkä mahdollisuudet meillä on metsän raaka-aineissa. Villinä kasvavat marjat ovat muun maailman silmissä jotain ainutlaatuista ja erikoista. Asia, jota emme osaa hyödyntää tarpeeksi. Saamelaiset eivät yllättyneet tuloksista Japanilaisten tutkimuksien tulokset pohjanvariksenmarjan terveellisyydestä eivät tulleet yl- 10 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

11 Kahta lajia variksenmarjaa Ruotsissa ja Suomessa on kahta lajia variksenmarjaa, pohjanvariksenmarja ja etelänvariksenmarja. Molemmat lajikkeet ovat syömäkelpoisia, mutta ne on etupäässä jätetty poimimatta, koska niiden maku on karvas. Tutkijoiden huomio on kiinnittynyt pohjanvariksenmarjaan, koska sen on havaittu sisältävän enemmän antioksidantteja. Pohjanvariksenmarja eroaa etelänvariksenmarjasta myös siten, että pohjoisessa kasvavassa marjassa on 52 kromosomia, kun etelänvariksenmarjassa on vain 26 kromosomia. Pohjanvariksenmarja kasvaa Ruotsissa Gävlestä pohjoiseen ja Suomessa Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Variksenmarja on kestävä kasvi, joka voi kasvaa ympäristössä, jossa on erittäin vaikeat ja vaihtelevat sääolosuhteet. Paras poiminta-aika ajoittuu heinäkuulle, josta se voi jatkua aina lumen tuloon asti. Ylitalvisia marjoja voi poimia myös keväällä. Variksenmarjoja voi käyttää tuoreena mustikan, riekonmarjan, juolukan ja mustaherukan kanssa sekamehuina. Marjoista voi tehdä myös marmeladia tai niitä voi syödä marja- ja jauhoseoksena sekä marjamaitona. Kovakuorinen variksenmarja sisältää runsaasti kuitua, noin 5,6 g/100 g. C-vitamiinia se sisältää lähes samankaltaisia määriä kuin mustikka ja puolukka, noin 11 mg/100g. Variksenmarjassa on mustikan tavoin runsaasti tumman värin marjalle tuovia antosyaaniyhdisteitä. Näitä luonnollisia väriaineita käytetään mm. elintarvikevärien valmistuksessa. Pidennä tuotteittesi tuoreutta BIOGON elintarvikekaasuilla Olipa kyse leipomo-, liha-, kala-, kasvis- tai valmisruokatuotteista, voit rauhallisin mielin pakata tuotteesi suojakaasuun BIOGON elintarvikekaasuilla. Elintarvikekaasujen laatu, tuotanto ja toimitukset ovat EU:n asetusten 178/2002 ja JECFA:n vaatimusten mukaisia. AGA ideas become solutions Oy AGA Ab Puhelin Valmisruokapakkaukset Ainutlaatuinen pakk aus ainutlaatuisille tuotteille Lisätietoja: lätyksenä saamelaisille. Saamelaiset ovat käyttäneet marjaa ruokana ja lääkeaineena satoja vuosia. Jokmokissa sijaitsevan Sapmin, Saamelaisten tiedotuskeskuksen ruoka-asiantuntija Laila Skaltje ei ymmärrä, miksi ruotsalaisten tutkijoiden pitää mennä merta kauemmas kalaan. Meille tämä ei ole uutinen. Se on asia, jonka olemme tienneet vuosisatoja. Ihmetyttää, että meitä ei ole kuunneltu, kun olemme useissa eri yhteyksissä kertoneet marjan hyödyllisyydestä, Laila Skaltje ihmettelee. Hän näkee todelliset mahdollisuudet pohjanvariksenmarjan hyödyntämisessä. Tässä avautuvat hyvät mahdollisuudet koko Pohjolalle. Variksenmarja kasvaa laajalla alueella. Tähän saakka kukaan ei ole halunnut poimia sitä suurissa erissä, koska sille ei ole löytynyt ostajia. Nyt pohjanvariksenmarja nousee ihan toisenlaiseen valoon. Sen leima joutomarjana poistuu. Lääkekasvina sitä on käytetty mm. sen nestettä poistavan ominaisuuden vuoksi. Se toimii hyvin myös hillona ja mehuna, Laila Skaltje iloitsee. π Maria Palo journalist p Lisätietoja: Roger Uddstål, Puh I Kehittyvä Elintarvike 5/09 11

12 n A J A N K O H T A I S T A Sapuska luotsaa pk-yrityksiä kasvuun Tekesin Sapuska-ohjelma on löytänyt kohderyhmänsä kasvuhaluisista elintarvikeyrityksistä. Tutkimushankehaku käynnistyy alkuvuodesta Pääasiassa elintarvikealan pkyrityksille suunnattu Sapuska käynnistyi vuodenvaihteessa. Tähän mennessä ohjelmassa on jo rahoitettu monia uudentyyppisiä elintarvikealan kehittämishankkeita. Haluamme tuoda esiin elintarvikealan innovaatiohankkeiden monipuolisuutta. Tuotekehitystyö on edelleen keskeinen tapa menestyä kilpailussa, mutta yhtä tärkeää on samaan aikaan panostaa markkina- ja kuluttajatuntemukseen, strategian kehittämiseen, palvelukonsepteihin tai muihin oman liiketoiminnan kehittymisen kannalta olennaisiin osa-alueisiin, kertoo Sapuska-ohjelman päällikkö Kari Venäläinen Tekesistä. Toimintaympäristön muutokset ja kuluttajien odotukset vaikuttavat nopeastikin elintarvikkeiden markkinaan. Kansainvälistymistä tukevia uusia liiketoimintamalleja ja tuotantoprosesseja kehittävät hankkeet on yksi esimerkki Sapuskassa esiin nousseista uusista kehittämistoiminnan teemoista, Venäläinen jatkaa. Bisneskonkarien tukea ja käytännön apua Elintarvikeyritysten liiketoiminnan laaja-alaista kehittämistä edistetään ohjelmassa muun muassa mentorointitoiminnan avulla. Mentoroinnin toimintamallia kehitettiin aiemmin jo Sitran ERAohjelmassa, ja palvelua tarjoaa Sapuskassa Life-science-man Oy, jonka mentoritiimiä johtaa ERAohjelmasta tuttu Anu Harkki. Sapuskan mentorointi on pkyrityksille ilmainen palvelu. Mentoroinnissa kokenut yritysjohtaja tarjoaa osaamistaan ja näkemystään pk-yritysten käyttöön, erityisesti kansainvälistymisen tueksi. Yritykset voivat hakea mentorointipalvelun piiriin pääsemistä Sapuska-ohjelmasta ilman erillisiä hakuaikoja. Hyväksytyille yrityksille maksuton mentorointipalvelu kestää yleensä 2 3 päivää, joka jakautuu useampaan tapaamiskertaan. Uudentyyppinen Tekesin palvelu on Sapuska-ohjelmassa toteutettava aktivointipalvelu. Aktivaattoreiksi valitut organisaatiot voivat avustaa Tekesille uusia pk-elintarvikeasiakasyrityksiä hankesuunnittelussa, projektisuunnitelmien laatimisessa sekä hankehakemuksissa. Aktivointipalvelu on tarjolla kolmella maantieteellisellä alueella kolmen organisaation vetämänä: Agropolis Oy (Häme ja Pirkanmaa), Turku Science Park Oy (Varsinais-Suomi ja Satakunta) sekä Helsinki Business and Science Park Oy/Viikki Food Centre (Uusimaa). Venäjä, Venäjä, Venäjä Suomalaisten elintarvikeyritysten luonteva ensimmäinen kasvumarkkina löytyy lähialueilta. Elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen on Sapuskan tärkeimpiä tavoitteita. Ohjelman alkuvuonna kansainvälistymistä on tuettu ennen kaikkea keskittymällä selvittämään muun muassa Venäjän markkinoita. Syys-lokakuussa Sapuska järjesti yhdessä Tekesin Futupackteeman kanssa yritysmatkan Pietariin, missä tutustuttiin markkinatilanteeseen ja sen jatkonäkymiin sekä bisneskulttuurin ja liiketoimintaympäristön ominaispiirteisiin. Matkalla kuultiin muun muassa kauppaketjujen ostajien näkemyksiä kiinnostavista suomalaisista erikoistuotteista. Pietarin-matkan ohjelmassa pyrittiin täsmävastaamaan suomalaisyritysten kiinnostuksen kohteisiin Venäjän markkinoilla: Miten bisnesympäristö eroaa suomalaisesta, millaisia kumppaneita suomalaiset tarvitsevat ja millä vahvuuksilla suomalaiset tuotteet eroavat muusta kilpailusta? Matkalle osallistuneiden yritysten palautteen perusteella vierailu onnistui erinomaisesti. Tulemme jatkossakin panostamaan erityisesti Venäjän markkinaosaamisen lisäämiseen tarjoamalla osaamisen vahvistamiseen sekä rahoitusta että palveluja, kertoo Sapuska-ohjelman koordinaattori Eeva-Liisa Lehto Foodwest Oy:stä. Miten mukaan Sapuskaan? Sapuska-ohjelma jatkaa toimintaansa vuoden 2012 loppuun asti. Pk-yritykset voivat hakea ohjelmasta rahoitusta koska ta- hansa. Ohjelmapalveluja voivat hyödyntää myös sellaiset tahot, joilla ei ole meneillään Sapuskan rahoittamaa kehityshanketta. Haluamme nostaa esiin alueita, joilla vielä puuttuu osaamista ja tarjota ongelma-alueiden kehittämiseen paitsi rahoitusta, myös sisällöllisiä palveluja. Yksi niistä on aidosti asiakaslähtöinen kehittämistoiminta: asiakkaan tarpeita ja motiiveja eikä varsinkaan niiden tulevaisuuden suuntia tunneta tarpeeksi. Tekes järjestää marraskuun alussa seminaarin, jossa pureudutaan asiakasymmärryksen kehittämiseen, ja aiheesta julkaistaan tilaisuudessa myös pk-yrityksille suunnattu opas, Lehto sanoo. Suuryritysten hankkeita Sapuskassa rahoitetaan vain sillä edellytyksellä, että niiden tulokset hyödyntävät alaa laajemmin käytännössä kehittämistyössä on oltava mukana myös pk-yrityksiä. Alkuvuodesta 2010 avataan julkisille tutkimuslaitoksille suunnattu tutkimushaku, jonka sisältöteemat tarkentuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. π Teksti: Soili Helminen Kuva: istockphoto 12 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

13 Sparrausta kuluttaja- ja aistimenetelmien teollisuussovelluksiin UCDavis Extension, Kalifornian yliopiston täydennyskoulutusyksikkö (Davis) tarjoaa vuosittain koulutusohjelman Applied Sensory Science and Consumer Testing Certificate Program, joka toteutetaan kokonaan verkkoopetuksena. Koulutus koostuu neljästä eri kurssista: Foundations of Sensory Evaluation Principles, Sensory Evaluation as an Instrumental Tool, Consumer Testing ja Application of Sensory Evaluation and Consumer Testing Principles (laajuus: 4 units/kurssi). Kurssit suositellaan suoritettavaksi peräkkäin yhden vuoden aikana. Opettajina ovat Howard Schutz (Emeritus Professor in Consumer Sciences, UCD; Senior Advisor, Tragon Co., CA, USA), Jean- Xavier Guinard (Professor in Food Science and Technology, UCD) ja Rebecca Bleibaum (M.A. in Consumer Behaviour, Vice President of Sales, Tragon Co.), joten osallistujat saavat nauttia vankasta alan asiantuntemuksesta ja ystävällisestä ja kannustavasta ilmapiiristä. Ohjelman yhtäaikaisia suorittajia on nelisenkymmentä. Lukuvuonna valtaosa oli Sensory Science -maisteriohjelma teollisuudessa työskenteleviä henkilöitä vastuualueenaan aistittava laatu, tuotekehitys tai markkinointi. Ohjelma ei tyydy pelkästään aistittavan laadun ja kuluttajamenetelmien ja niihin liittyvien perusteiden esittelyyn, vaan tuo esille myös markkinatutkimusmenetelmien laajaa kirjoa. Viimeisen kurssin aikana tarkastellaan mm. menettelytapoja, joilla analysoidaan kuluttajien tuotekokemuksia jakeluketjun eri vaiheissa ja pitemmällä aikavälillä tai miten tuotteen aistittavaa laatua koskevien väittämien todellisuuspohjaa pystytään analysoimaan. Punaisena lankana läpi koko ohjelman kulkee pyrkimys hakea niitä avainkohtia elintarviketuotannon, markkinoinnin ja jakelun eri vaiheista, joissa aistinvaraisten menetelmien ja kuluttajamenetelmin tuotettua tietoa voidaan käyttää liiketoimintaa koskevien päätösten tukena tai strategisina ohjurina. Ote kurssilla on hyvin käytännönläheinen, ja valtaosassa tehtäviä esimerkit otetaan mahdollisimman läheltä omaa työtilannetta ja tuotesovelluksia. Toisaalta myös monimuuttujamenetelmien käyttö tulee osaksi kurssilaisten arkipäivää, joten tämän kokemuksen jälkeen mieltymyskarttojen (preference mapping) tulkintakaan ei tuota enää päänvaivaa. Kurssin yhtenä parhaimpana piirteenä on keskustelufoorumi: harvoinpa sitä pääsee sellaiseen tilanteeseen, että osallistujalla on käytännössä vuoden verran suora yhteys eri puolilla maailmaa samojen kysymysten kanssa työskenteleviin kollegoihin ja alan huippuasiantuntijoihin. Mikä etuoikeus, suosittelen lämpimästi! Lisätietoja löytyy osoitteesta π Anja Lapveteläinen erikoistutkija Kuopion yliopisto Kööpenhaminan ja Wageningenin yliopistot tarjoavat yhdessä mahdollisuuden suorittaa maisteriohjelman, joka erikoistuu aistittavaan laatuun ja kuluttajatutkimukseen (Sensory Science). Ohjelma on kokonaan englanninkielinen. Opiskelijoiden ensimmäinen haku on käynnistynyt tänä vuonna. Maisteriohjelmaan voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet kandidaattitutkinnon (BSc) tai vastaavat opinnot elintarvike-, maatalous- tai ravitsemustieteissä. Erityisesti kansainvälistä uraa tavoitteleville ohjelma tarjoaa mielenkiintoisen yhdistelmän hyödynnettäväksi syömis- ja kuluttajakäyttäytymisen moniulotteisella kentällä. Lisätietoja: Koneet, prosessilaitteet, vesi ja energia -teemanumeron ilmoitusten varauspäivä on Amihelp Sparrausapua yrityksesi kehittämiseen Liiketoimintasuunnitelmat T&K -projektit ja markkinointistrategiat Tuote- ja asiakaskannattavuus Ilmoitusasioissa teitä palvelee Infoteam Oy p. (09) , Aimo Jussila I Kehittyvä Elintarvike 5/09 13

14 Maailma mausteilla Aika ruokailun kuudes ulottuvuus Euroopan maissa ruuasta nautitaan varsin eripituisia aikoja, Ranskassa, Italiassa ja Tanskassa ruuasta pitkän kaavan mukaan keskimäärin kolme tuntia päivässä (Eurostat, ruokailuun ja hygieniaan käytetty aika). Hollantilaiset käyttävät syömiseen alle kaksi tuntia päivässä, suomalaisetkin vain hiukan enemmän eli keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Tehokkuus voi olla yksi selittävä tekijä, mutta aikaa on silti tv:n katseluun (Suomessa 2h 10min v 1999). Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen 1987 ja 1999 mukaan suomalaiset ovat vähentäneet seurustelua myös tuttaviensa tai perheensä kanssa. Kota Kinabalun Shangri-La -lomakeskuksessa Malesian Borneossa voi kello kuuden jälkeen seurata, kuinka eri kansallisuudet saapuvat eri aikaan nauttimaan aamupalaansa. Ensin saapuvat jämptit saksalaislomalaiset maistamaan päivän ensimmäiset bratwurstit. Ryhmämatkalla olevat kiinalaiset ovat laumana paikalla heti seuraavaksi, koska bussi jatkaa matkaa seuraavaan kaupunkiin jo kello 7. Hiukan sulkemisajan jälkeen saapuu joukko intialaisia raapimaan vielä ruokalajeja, joita tarjoilijat eivät ole ehtineet keräämään pois. Vaikka aamupalahuoneen seuranta ei tilastollisia kriteereitä täytäkään, tilastoista on luettavissa sama asia. Eurooppalaisetkin syövät eri aikaan ja käyttävät eripituisen ajan niin ruuasta nauttimiseen kuin sen valmistamiseen. Tosin Kota Kinabalussa ihmetellään varmaan vieläkin, kuinka yksi suomalainen pystyi istumaan aamupalalla koko kattauksen ajan. Tehokkuus ruokailuun Tehokkuuden vaatimana amerikkalaiset keksivät tienvarsikuppiloiden fast foodin maan autoistuessa aikaisemmin kuin muut maat. Pikaruoka on nopeasti tehtyä ja syötyä. Energiaa siinä on enemmän kuin monissa hitaammissa ruuissa. Drive in -ravintolat tarjoavat edullista ruokaa ja samalla lihottavaa energiaa ilman liikuntaa. Ruuanvalmistukseen tuhraantuu silti aikaa, jollei sitten nauti valmisruokia. Yhdysvalloissa jouduttiin sota-aikojen jälkeen luopumaan kotiapulaisista, kun heistä oli tehty sotateollisuuden työntekijöitä. Perheenäidit tekivät suuret annokset ruokaa ja turvautuivat usein left overeihin eli tähteisiin, kunnes tehtaat keksivät pakastaa ruokia. Töiden jälkeen saattoi helposti kuumentaa ruuan pakastimesta ja jopa katsella TV:tä syödessä. Aikaa ei haaskattu enää seurusteluun perheen kanssa. Monissa köyhemmissä maissa perheen äiti edelleen valmistaa ruuan raaka-aineista ilman valmisruokia. Pikaruokailun vastapainoksi on läntisessä maailmassa keksitty slow food. Huolella valmistettu ruoka nautitaan ajan kanssa. Pikakelauksen vastapainoksi keksitty ruokailu matkii Välimeren alueen rentoa ruokailu- ja elämäntyyliä. Suomessa syödään päivällinen yksin OECD:n 2007 julkaisema tutkimus lasten hyvinvoinnista osoitti, että Suomessa syödään kaikkein vähiten yhteisiä päivällisiä 24 OECD-maasta. Stakesin kouluruokailututkimus totesi, että noin puolet yläasteikäisistä syö kotona eri aikaan kuin muut perheen jäsenet. Muut perheenjäsenet syövät sitä mukaan, kun tulevat kotiin. Samaan aikaan Aasiassa ollaan vasta pääsemässä eroon työpaikalla tai työporukassa syötävistä päivällisistä. Vuoteen 2004 saakka Koreassa noudatettiin 6-päiväistä työviikkoa, joka usein venyi 7-päiväiseksi. 14 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

15 Italialaisessa kahvilassa aika seisahtuu. Hektisessä Aasiassa ei päivällä ole aikaa istua ruokailemaan. Raaka-aineista tehtynä ruuan laittoon saa kulumaan paljon aikaa. Tanskalaiset syövät pitkään, mutta tanskalaisnaiset viettävät keittiössä Euroopan lyhyimmän ajan: keskimäärin 47 minuuttia. Romanialaisnaisille ruuanlaitto on tärkeää, ja keittiön puolella työskennellään keskimäärin 1h 52 minuuttia. Romanialaismiehet ovat apuna vain 16 minuuttia päivässä, joka on toki enemmän kuin Italiassa. Italialaismiehet astuvat keittiön puolelle 11 minuutiksi päivässä. Suomalaismiehet 21 minuutillaan ovat hyvää eurooppalaista tasoa, vaikka jäävät brittimiesten 26 minuutin keittiötyöstä. Suomalaisnaiset valmistavat ruokaa 55 minuuttia päivässä, viitisen minuuttia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa. Etelä-Euroopassa naiset käyttävät ruuanlaittoon reippaasti yli tunnin (1h 20min). Aamu alkoi työpaikan aamiaisella ja loppui illan pimettyä vasta päivällisen jälkeen; puhumattakaan aamuyön tunneille venyneistä kosteista lounaista tai team trainingistä höystettynä aamunavauksella Karaoke-baarissa kello neljän aikaan. Helsingissä nukutaan, Granadassa syödään Suomalainen jättää aamiaisen väliin ja odottelee aamupäivän lounasta. Noin kello 11 aikaan kaikki ryntäävät lounaalle. Parinkymmenen minuutin ruokatauolla syödään nopeasti ja tehokkaasti. Aterian päälle juodaan kahvia, joka tutkimusten mukaan lyhentää lounaan jälkeistä väsymystä. Päivällinen syödään heti töiden jälkeen paljon ennen nukkumaan menoa. Iltapala ennen nukkumaan menoa auttaa saamaan unen päästä kiinni. Kun suomalainen jo elpyy, Espanjassa aletaan samaan aikaan vasta valmistautua illalliselle. Espanjalainen ottaa keskellä päivää nokoset. Vaikka tavasta on jo pääkaupungissa luovuttu, monissa Etelä-Espanjan kaupungeissa perinteitä kunnioitetaan. Päiväunien jälkeen tehdään vielä hiukan töitä, ja iltakahdeksan aikaan nautitaan kotonaolosta. Kun suomalainen menee jo nukkumaan, lähtee granadalainen syömään illallista. Monissa ravintoloissa ruuan tarjoilu alkaa todenteolla vasta puolenyön toisella puolella. Illallisella syödään pitkään viinin kyydittämänä ja nukkumaan päästään vasta kolmen, neljän aikaan. Ei ole tavatonta nähdä lapsiakaan aamuyöllä hereillä. Myöhässä syömään Maatalousyhteiskunnassa ruokailtiin tukevasti aamulla ennen töiden alkua ja toisen kerran vasta töiden päätyttyä illan hämärtyessä. Ainoastaan kartanonomistajilla oli pääruoka kello yhden aikaan iltapäivällä. Monissa kuumissa maissa, kuten Pakistanissa, iltaruokailu alkaa vasta kello yhdeksän aikaan, jolloin päivän aikana kuumentunut maasto viilenee. Heimopäällikön illalliselta myöhästytään usein, mutta koska kaikkia ei voida odottaa, viimeiset pääsevät usein vain jälkiruualle. Latinalaisessa Amerikassa illallinen voi alkaa kello 21, mutta ensimmäiset vieraat saapuvat vasta kello 22. Ainakaan ensimmäiseen puoleen tuntiin paikalle eivät saavu kuin suomalaiset ja muutamat muut pohjoiseurooppalaiset. Hauskan illan päätteeksi, aamuyön tunneilla syödään Suomessa porilaiset, Thaimaassa friteeratut torakat, Amerikassa pizza slice tai Perussa häränsydänlihaksesta tehty maukas anticucho. π Ari Virtanen Vientikeskuksen johtaja Finpro, Etelä-Korea Kuvat: Ari Virtanen I Kehittyvä Elintarvike 5/09 15

16 Tehdään hyvää yhdessä Ruuan aistittavaa laatua, siihen vaikuttavia tekijöitä ja aistinvaraista arviointia on tarkasteltu säännöllisesti Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 20-vuotisen historian aikana. Elintarvikkeiden maun ja nautinnollisuuden merkitys ei ole vähentynyt, vaikka maailma muuttuu ja elintarvikkeet kehittyvät. Hyvää syntyy yhdessä tekemällä. 5 / 0 9 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti W W W. E T S. F I Lehden synnyn alkumetreillä Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Suomalainen elintarvike -kilpailu oli järjestetty jo toista kertaa (1/1990). Tärkeitä ominaisuuksia olivat hyvä maku ja helppokäyttöisyys. Voittaja oli makkaran muotoon pakattu Kariniemen kirjolohikalantiini. Muistuuko mieleen? Kilpailun valintakriteereissä maku on säilynyt vahvana tekijänä vuosikymmenestä toiseen. Vuonna 1990 Tekes sai ehdotuksen elintarvikealan yrityksiltä VTT:n selvittämänä uudesta teknologiaohjelmasta (1/1990). Sen tavoitteena oli parantaa Suomen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä nostamalla elintarviketeknologisen tietämyksen tasoa. Keskeisiä elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavia tavoitteita olivat hintakilpailukyvyn ja elintarvikkeiden laadun parantaminen. Ohjelmaehdotuksen ulkopuolelle kuitenkin rajattiin elintarvikkeiden aistittava laatu, vaikka elintarvikeyritykset tiedostivatkin sen myös menestyksensä kannalta keskeisiksi. Samana vuonna Helsingin tiedekeskukseen oltiin perustamassa laajaa elintarvikekeskusta, jonne suunniteltiin myös aistittavan laadun tutkimusyksikköä (2/1990). Valmistelun yhteydessä oli selvitetty, että Suomi oli jäämässä jälkeen aistittavan laadun tutkimuksen kansainvälisestä kehityksestä, ja tämän kielteinen vaikutus koko elinkeinoelämälle tuotiin selkeästi esille lehdessä. Tarkkanäköisyyttä 20 vuotta sitten Vuonna 1990 Suomi osallistui toista kertaa SIALin messuille Pariisiin (1/1991). Virallisella maaosastolla esiteltiin korppuja, näkkileipää, kala- ja mätisäilykkeitä, lihaa, valmisruokia, lastenruokia sekä vihannes- ja kalapakasteita. Näytteilleasettajina olivat Cultor, Fazer, Jalostaja, Meira, TKL ja Valio. Messuilla yleisesti trendeinä olivat terveellisyys, helppokäyttöisyys, herkullisuus sekä ruokatottumusten kansainvälistyminen. Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen laadunvalvontapäällikkö Pekka Turkki arvioi uuden tuotevastuulain tiukkojen vaatimusten ohjaavan lihateollisuutta uudenlaiseen laatuajatteluun ja sitä kautta parempaan kansainväliseen kilpailukykyyn (4/1990). Turkin mielestä tavoitteena oli oltava ylivoimalaatu. GATT ja ETA-sopimukset toivat alalle paineita ja Itikka Lihabotnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mielestä yritysten oli varauduttava yhteistyöhön ulkomaisten yritysten kanssa (2/1991). Aistinvaraisen arvioinnin teemanumerossa 4/1991 Inex Partners n kokeilukeittiön päällikkö Leila Lehtovirta kirjoitti: Kaikki elintarviketutkimuksen, -tuotannon ja -kaupan piirissä työskentelevät tietävät, että elintarvikkeiden ja ruuan aistittava laatu ratkaisee, käykö tuote kaupaksi, tuleeko se hyväksytyksi ja lopulta syödyksi. Aistittava laatu koetaan siis elintarvikkeiden tärkeimmäksi laatutekijäksi, ainakin juhlapuheiden mukaan. Sen tutkiminen ja siihen panostaminen jää kuitenkin helposti muiden laatukriteerien jalkoihin. Vuonna 1992 asiantuntijat arvioivat vuoden 2000 elintarvikealan tulevaisuutta lähes profeetallisesti: Ihmiset yhdistävät erilaisia ruokatapoja, uutta ja vanhaa tilanteittain. Ruoasta etsitään mielihyviä ja vivahteita (hedonismi vallitsee). Suomalaiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan ja ruokavaliostaan. Ympäristötietoisuus kasvaa. Ihmiset haluavat säilyttää omat ruokakulttuurinsa yhdentyvässä Euroopassa, kaikki paitsi suomalaiset ja espanjalaiset, jotka ovat menossa Eurooppaan kovalla vauhdilla. (1/1992). Kehittyvä Elintarvike -lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana oli Ruoka ja nautinto. 90-luvun kirjoituksista saamme voimaa Kehittyvä Elintarvike 20-vuotisjuhlaseminaari Helsingissä Ammattikeittiöt Pääkirjoituksessa 2/1993 ETS:n silloinen puheenjohtaja MMM Heikki Kerokoski kirjoittaa kohti käyvästi: Niukkenevat voimavarat käytetään entistä tarkemmin ja suunnataan kohteisiin, joista odotetaan nopeaa takaisinmaksua. Tutkimus- ja tuotekehitystyötä tekevät ovat joutuneet punakynän alle. Kehitysresursseja on niukennettu ja kehitystyön kärki tylsistynyt. Me elintarvikealan ammattilaiset olemme vaikuttamassa siihen, kenen leipää syömme. Jos emme itse usko itseemme, niin kuka sitten? Pääkirjoituksessa 3/1996 päätoimittaja Päivikki Savola puolestaan kysyy, milloin elintarvikealan lego-rakentelu hellittää. Ja jatkaa kyselyään: Kauanko vielä supistetaan? Milloin me, elintarviketieteiden seuran jäsenet, voisimme keskittyä todelliseen työhömme? Pitkäjänteisesti. Kukin omalla sarallamme voisimme kehittää uusia elintarvikkeita ja tekniikoita, rakentaa brändejä, luoda asiakassuhteita, tehdä tutkimusta jne. Tehdä sitä pidemmällä kuin kahden vuoden tähtäimellä. Tutkija Stefan Långström kirjoittaa vuoden 1996 numerossa 3 siitä, miksi jotkut yritykset menestyivät 90-luvun alun kovina GET A LIFE Maistuva ammatti 16 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

17 Onnittelut Kiitos Kehittyvä Elintarvike -lehdelle ja onnittelut 20-vuotiaalle! Kirjoittaessani viisi vuotta sitten 15-vuotis juhlalehden pääkirjoitusta kehuin Kehittyvä elintarvike -lehteä laadukkaaksi, ajankohtaiseksi ja tilanteita ennakoivaksi. Edelleen lehden ilmestyminen postilokeroon ja sitä seuraava lukutuokio kuuluvat hektisen arjen huippuhetkiin. vuosina. Hän toteaa, että menestyjät katsoivat voimansa olevan innovatiivisuudessa. Långström tekee seuraavan johtopäätöksen: Lama pitäisi nähdä mahdollisuutena ja uusien vahvuuksien rakentamisena. Laskukausi on hyvä ajankohta kokeilla uusia menetelmiä ja prosesseja. On aikaa lisätä työntekijöiden tietoa ja taitoa, on myös parempi mahdollisuus saada parhaat ihmiset työhön. Lihakset on oltava kunnossa, kun ajat paranevat luvun lopulla terveellisyys yritti ohittaa nautinnon Funktionaaliset elintarvikkeet tekivät tuloaan elintarvikesektorille jo ennen milleniumia (1/1996). Maun ja hinnan ohessa ruuan terveysvaikutusten ennakoitiin nousevan yhä keskeisemmäksi (5/1996). Vähärasvaisen, vähäsuolaisen, vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen yleistyi melko voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien (6/2001). Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus starttasi Kuopiossa, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turussa ja Viikissä aloitti Funktionaalisten elintarvikkeiden professori (1/2002). Professori Kari Salminen kertoi pohtineensa ravitsemusvalistuksen luonnetta ja toteaa, että meiltä on lähes kielletty ruoasta nauttimisen ilo (1/1999). Lehden 10-vuotisjuhlanumeron teemana olikin Ruoka ja nautinto (6/1999). Elintarviketeollisuuden ja kuntasektorin haastatteluissa korostettiin nautinnon tärkeyttä. Fazerin edustaja totesi: Haluamme yllättää kuluttajan positiivisesti tarjoamalla korkeaa laatua ja hyvän makunautinnon niin, että hän kokee saavansa rahoilleen suuremman vastineen kuin on maksanut. Saarioisista vakuutettiin samaa: Valtavan Mari Sandell (oik) oli ETS:n puheenjohtaja vuonna Lokakuussa 2007 hän oli mukana juhlimassa seuran 60-vuotistaivalta Kalastajatorpalla. Juhlassa oli mukana myös Kaisu Keskitalo, seuran nykyisen hallituksen jäsen. kuva: Valtteri Kantanen elintarviketarjonnan keskellä ruokailijalle tärkeintä on makuelämys, joka halutaan kokea. Ilman hyvää makua ei synny nautinnollista tuotetta. Helsingin kaupunki oli myös samoilla linjoilla: Ruoan tuottamalla mielihyvällä on yhtä suuri vaikutus vanhuksen hyvinvointiin kuin ruoan ravitsemuksellisella arvolla. Vuosikymmenen vaihtuessa tulevaisuuden elintarviketta kuvailtiin sanoilla helppokäyttöinen, ympäristöystävällinen ja terveysvaikutteinen (1/2000). Terveellisen ja maistuvan tuotteen tekemistä pidettiin kuitenkin suurena haasteena ja erityisosaamista vaativana (1/2001, 2/2002, 5/2002). Silti aistinvaraisen arvioinnin ammattilaisille on ollut hyvin rajoitetusti käyttöä Suomessa toisin kuin ulkomailla (6/1999, 5/2002, 3/2003, 4/2004, 5/2007). ATJ:n jäsenet aktiiveja koko lehden ilmestymisen ajan 1990-luvun alussa aistinvaraisen arviointi oli siirtymässä paperilomakeajasta tietokonepohjaiseksi myös Suomessa (1/1995). ATJ:n järjestämään te tapäivään Atk aistinvaraisessa arvioinnissa osallistui jopa 25 teollisuuden edustajaa (3/1990). ATJ on ollut aktiivinen toimija ETS:n kenttätyössä ja järjestänyt jäsenistölleen erilaisia seminaareja vuosittain. Merkittävänä kansainvälisenä urotekona mainittakoon myös ensimmäinen Pangborn memorial Symposium (5/1992), jota aktiiviset ATJ:laiset olivat talkoilla järjestämässä Järvenpäähän. Vuonna 1991 ATJ:n jäsenistölle suunnatun seminaarin aiheena oli Kuluttajien uskomukset, mieltymykset, ruokavalinnat (3/1991). Olemme selvästi laajentamassa aluettamme tuotetutkimuksesta käyttäytymistutkimuksen suuntaan, ATJ:n puheenjohtaja ja dosentti Hely Tuorila kommentoi. Seminaarissa käsiteltiin ruuan valintaan vaikuttavia tekijöitä joukkoruokailussa, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutusta ruuan valintaan ja kulutukseen, ruokatottumusten psyykkistä taustaa jne. kansainvälisten asiantuntijoiden tukemana. Tämän seminaarin jälkeen onkin tapahtunut paljon erilaisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden muodossa. Opetuskäyttöön ja alan toimijoiden tueksi julkaistiin Elintarvikkeet aistien puntarissa (2/1993) ja Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät (1/2006). Aistinvarainen sanasto muutettiin talkootyöllä nettitietokannaksi (4/2003). Kehittyvä Elintarvike -lehti on tarjonnut vuosittain palstatilaa alan väitöskirjojen tärkeimpien tulosten levittämiseen lukijoille. Ruokakulttuuri hurjassa nousussa Tiedämme olevamme erilaisia maistajia ja siksi myös mahdollisuuksia täynnä olevia kuluttajia. Meitä elintarvikealan ammattilaisia tarvitaan! Suunta on hyvä, sillä suomalaisen ruokakulttuurin puolestapuhujien joukko on vahvistunut voimakkaasti ja osaamme tehdä yhteistyötä. Otsikko Tehdään hyvää yhdessä! on vuoden 1991 kolmannesta lehdestä ja toimii edelleen. Toivottavasti vielä pitkään! π Mari Sandell, FT Turun yliopisto I Kehittyvä Elintarvike 5/09 17

18 Osallistu tietokilpailuun ja voita lahjakortti Kuka kirjoitti näin? Kehittyvä Elintarvike -lehti on ensisijaisesti Elintarviketieteiden Seura ry:n jäsenlehti ja siten tärkeä tiedonvälityksen kanava ja keskustelun herättäjä jäsenistössä. Niinpä pääkirjoituksia ovat 20 vuoden aikana laatineet muun muassa lehden päätoimittajat, toimitussihteerit, seuran hallituksen ja jaostojen johtoryhmien puheenjohtajat. Kirjoittajan roolista riippuen osa pääkirjoituksista sukeltaa ja ottaa kantaa johonkin sillä hetkellä akuuttiin asiaan elintarvikesektorilla, osa puolestaan avaa käsillä olevan lehden sisältöä toimien porttina teemaan. Ohessa on kultakin vuodelta yhdestä pääkirjoituksesta poimittu ajatus ja pääkirjoituksen kirjoittajia sekaisin. Ehkä yllättävääkin huomata, monet jo lähes 20 vuotta sitten annetut kommentit ovat täyttä totta vielä tänä päivänä! Etsi jokaiselle pääkirjoituksista poimitulle ajatukselle sen oikea kirjoittaja yhdistämällä numero ja kirjain toisiinsa (esimerkiksi 2H) ja lähetä vastauksesi mennessä toimitukseen sähköpostilla ets.fi. Laita mukaan yhteystietosi: nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 150 euron arvoinen lahjakortti, kaikkien vastanneiden kesken 50 euron lahjakortti. Lisäksi arvotaan kolme lohdutuspalkintoa. Palkinnot toimitetaan voittajille postitse. O mattom 18 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I tavoitteena on Olen usein len usein puheenvuoroissani ottanut kantaa siihen, a seuramme jäsenistä tulee kuitenkin Yh Pääkirjoituksista poimittua To 1. Elintarviketutkimukselle on suuri haaste esittää yhä tarkemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi käyvät tutkimustulokset niin, että suuri yleisö ja ennen kaikkea media ymmärtävät, mistä milloinkin on kysymys. 2. Kaikkia ei edes sairaus motivoi muutoksiin. 3. Elintarvikealan pk-yritysten kehittämisinto, uudet ideat ja aito keskinäinen verkottuminen ovat polkaisseet kehityksen vauhtiin. 4. Lehti sisältää paljon vastauksia elintarvikkeita käyttävien kuluttajien tiukkoihin kysymyksiin. 5. Työttömyys, veronkorotukset, maksujen korotukset ym. vähentävät ostovoimaa tänä vuonna roimasti. 6. Automaatioajattelussa ei ole näkyvissä loppua, vaan yhä enemmän yksittäiset työvaiheet muuttuvat koneella suoritettaviksi. 7. Paras anti HACCP-suunnitelman rakentamisessa on se, että kaikille tuotteille ja prosesseille tehdään perusteellinen riskinarviointi. 8. Elintarviketutkimuksen haasteita tulevat olemaan kytkennät ja verkostoituminen muuhun tutkimukseen. 9. Olen usein puheenvuoroissani ottanut kantaa siihen, ettei uusi teknologia saa olla itsetarkoitus, ei myöskään elintarvikesektorilla. 10. HYVÄ LUKIJA, ole aktiivinen vaikuttamalla sisältöön kommenteillasi, ideoillasi, jopa artikkeleillasi. 11. Koska perustutkintoa opiskelevien kesätyöpaikat ovat kortilla, ovat korkeakoulut tulleet vastaan järjestämällä kursseja ja tenttejä myös kesäkuukausien aikana. 12. Osa seuramme jäsenistä tulee kuitenkin todennäköisesti tulevaisuudessakin hyödyntämään seuran tarjoamista palveluista vain lehden tarjoamaa tietopakettia. 13. Kaiholla muistelen vanhoja lakejamme; ne ymmärsi tavallisella sisälukutaidolla. 14. Toivomme toimituksessa, että asiantuntija-artikkelit ja puheenvuorot herättävät ajatuksia tai ainakin auttavat näkemään asioita uusista näkökulmista. 15. Katajainen kansamme kykenee uskomattoman hyviin suorituksiin suhteessa niukkuuteen mutta kaikkien pää ei menoa kestä. Tulevina 16. Lehden tarpeellisuutta vuosina sekä kirjoittajien tavoitteena aktiivisuutta osoitti se, että jo toinen numero jouduttiin laajentamaan 32-sivuiseksi. den korkealaatuisuus 17. ja asem Yhä niukemmilla resursseilla on tuotettava laadukkaampia ruokapalveluja entistä vaativammalle asiakaskunnalle. 18. Elintarviketieteiden seuran jäsenkenttä on todella monikasvoinen ja toivon, että te kaikki voitte tuntea lehden omaksenne. sa elintarvikekentässä. 19. Lenkkimakkara on taas trendikäs ruoka, ja senkin kriisitietoinen lamakuluttaja ostaa marketin tarjousaltaasta. 20. Tulevina vuosina tavoitteena on säilyttää lehden korkealaatuisuus ja asema suomalaisessa elintarvikekentässä.

19 ivom trendikäs ruoka pakina Os Kirjoittajat A. Kaija Mäkilä, päätoimittaja, 1/1993 B. Marianne Boström-Kouri, toimittaja, 2/1998 C. Heikki Manner, ETS:n puheenjohtaja, 2/2009 D. Kati Randell, ETS:n puheenjohtaja, 2/2000 E. Päivikki Savola, päätoimittaja, 1/1996 F. Sari Laukkanen, ETS:n hallituksen jäsen, 2/2002 G. Seppo Paatelainen, toimitusjohtaja, Atria Oy, 2/1995 H. Jarmo Heinonen, ETS:n puheenjohtaja, 6/2008 I. Markus Luhtala, ETS:n puheenjohtaja, 4/2006 J. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, pää toimittaja-toimitussihteeri, 5/1992 K. Raija Ahvenainen-Rantala, päätoimittaja, 5/2007 L. Pekka Jokimies, ETS:n puheenjohtaja, 1/1991 M. Pirkko Gröhn, ETS:n hallituksen jäsen, 3/2003 N. Anna-Maija Taimisto, ETS:n varapuheenjohtaja, 1/2005 O. Aimo Jussila, ETS:n puheenjohtaja, 1/1990 P. Merja Leino, ETS:n puheenjohtaja, 2/1999 Q. Mauri Yli-Kyyny, ETS:n puheenjohtaja, 4/1997 on säilyttää leha suomalaises- S. Mari R. Matti Kalervo, ETS:n puheenjohtaja, 2/2001 Hakala, ETS:n puheenjohtaja, 3/2004 T. Ilpo Lindeman, Inex Partners Oy/logistiikka, 2/1994 Koonnut: Raija Ahvenainen-Rantala Kehitystä ensimmäiset 20 vuotta Odotettavissa kehittyvää Luet Kehittyvä Elintarvike -lehden 20 vuoden kehityksen tulosta. Näitten vuosien aikana lehti on ollut mitoiltaan sama, sivumäärä vaihteleva ja se on painettu paperille, nyt selaamasi numero kotimaiselle saksalaisella painomusteella. Lehden ulkoasu on kehittynyt, fontit, värit ja mainokset ovat eläneet ajan virrassa. Lehti on ollut materiaa ruuan tavoin. Sisältö on elänyt ajankohtaisuuden mukaan vähemmän sensaatiohakuisesti, ja viime vuodet teemoittain. Lehden tekeminen on 20 vuodessa muuttunut paljon, paperitaiton leikkaa-liimaa-leikki on vaihtunut paperittomaksi tiedostojen ja palstojen asetteluksi. Miten kehitys jatkuu, millainen Keheli on 20 vuoden kuluttua? Materiamuotoisena, paperille painettuna Kehittyvä Elintarvike jatkaa kehittymistään lähivuodet. Mutta muutoksen tuulet ovat nousemassa. Lehdet harventavat ilmestymiskertojaan, sisältö muuttuu syventäväksi ja taustoittavaksi, nopeat uutiset siirretään verkkosivuille, maksuttomille tai maksullisille. Kirjojen lukeminen lukulaitteilla on aluillaan. Pienenä alkuna tulevasta; Kehelinkin kotisivuja uusitaan. Elintarvikeala on viimeisen 20 vuoden aikana läpikäynyt rakennemuutoksen tai oikeammin rakennemyllerryksen. Mutta itse sisältö, ruoka, on materiaa ja pysyykin. Edes hiljaisia signaaleja ei ole siitä, että kukaan eläisi tulevaisuudessa yksin hengen ravinnolla, sähköisestä nyt puhumattakaan. Vaikka ruokamaterian hinta on viime aikoinakin sähköistänyt keskusteluilmapiiriä. Tämän materian tutkiminen jatkuu, tiedonvälitystä, tutkimuksesta ja tuloksista viestittämistä tarvitaan. Lehden jakelutapaan ei ainakaan vielä kaavailla muutoksia. Odotellessamme kustin polkevan tukiasemien välejä sähköisesti, Keheli saapuu postin kulkemana, vaikka sen kalleutta nykyisin valitella saakin. Lehden sisältö on vastaisuudessakin jäsenistön hengen ravintoa, yksi seuran ja lehden tärkeimpiä tehtäviä on tiedonvälitys. On tärkeää ylläpitää ammattitaitoa, ettei tule ammattitautia tai ahmattitautia, tuota tämän yltäkylläisyysajan vitsausta ja seurausta energiasisällökkään ruokamaterian nauttimisesta. Tiedonvälityksen muutosta pohtiessa tulee väistämättä mieleen, että mitähän tulevaisuudessa mahtavat tehdä paperin-, musteen- tai painokoneiden tekijät, postin kuljettajat ja lehdenjakajat? Varastoidaanko painokoneita ja ehkäpä paperiakin pahan päivän tukiasemien romahtamisen varalle, kuten taannoin höyryvetureita, joita loppujen lopuksi tarvitsivat vain sulatot ja museot? Kenties jo 20 vuoden kuluttua Keheliäkin luetaan mikron, kännykän tai tv:n ruudulta tai erityisellä lukulaitteella, joka näin elintarvikealalla voisi muistuttaa vaikka lehtipihviä tai muurinpohjalettua. Tai sitten koko ETS -yhteisö on siirtynyt nopeita uutisia välittävään Naamakirjaan tai johonkin Titityytytättämöön. Ja sitten on vielä todentamattomien tieteiden ehtymätön apaja, ajatuksensiirronhan voisi valjastaa yhdistyksen tiedonsiirron käyttöön. Keheli välittyisi toimituksesta yhdistyksen jäsenille ja muille yhteyteen vihkiytyneelle medialle erityisen jutuntekotaitoisen toimittajan, telemeedion avulla. Materiaksi tämä tekniikka on muuttunut Itämerellä, jossa telepaatteja tuon tuosta ajelehtii ohjauskyvyttöminä. π Heikki Manner ETS:n puheenjohtaja I Kehittyvä Elintarvike 5/09 19

20 n T E E M A Ammattikeittiöt ovat ryhmittymässä palveluteollisuuden osaksi Ammattikeittiöt pärjäävät tulevaisuudessakin, kunhan uskalletaan tehdä rohkeita muutoksia. Palvelutoimialoilla onkin käynnissä uudelleen ryhmittymiset ja rajojen laajentaminen. Vaikka ruokatuotantoa on erityisesti kunnissa keskitetty ja isojen keittiöiden määrä on hienokseltaan lisääntynyt, todellisen suurtuotannon edut jäävät useimmiten haaveeksi. Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja suurelta osin harvaanasuttu. Tehokkaaseen toimintaan pyrkiminen on jatkuvaa tuotannon ja logistiikan puntarointia: milloin kannattaa investoida keittiöön, milloin kuljettaa. Tehokasta tuotantoketjun rakentamista rajoittavat lisäksi kunta- ja kuntayhtymärajat. Yhteistyö kuntien ja kuntayhtymien kesken näyttää olevan erittäin vaikeaa. Kuntaliitokset ja valtiovallan patistelu nykyistä suurempiin palvelualueisiin niin ammatillisessa koulutuksessa kuin sosiaali- ja terveystoimessakin suurentavat toteutuessaan myös ruokapalveluorganisaatioita. Riskitoiminnasta päästävä eroon Tuotantoketjun järjestämisen periaate on esitetty kuvassa 1. Lähtökohtana on, että riittävän suurella palvelualueella keittiöverkko järjestetään niin, että monimutkainen tuotanto keskitetään muutamaan alueelliseen tuotantokeittiöön. Tuotannon vaatimaa osaamista ja sen kehittämistä on helpompi hallita muutamassa pisteessä kuin kymmenissä erikokoisissa, hajallaan olevissa keittiöissä. Toiminta on laatu- ja kustannustehokasta. Kun tuotantoa on keskitetty, investointien minimoimiseksi on valittu kuumana kuljettaminen. Jos ruokamäärät ovat kohtuullisen suuria, kuljetuskalusto asianmukainen ja etäisyydet lyhyitä, tämä on varmasti tehokkain toimintatapa. Investoinnit, tarvittavat työpanokset ja hiilijalanjälki jäävät pieniksi. Monesti kuitenkin kuljetettava ruokamäärä on pieni, kuljetuskalusto huono ja kuljetusmatka tai -aika pitkä. Toiminnassa liikutaan joka päivä riskirajoilla, lakeja ja säädöksiä hipoen tai monesti jopa niitä rikkoen. Osaltaan kuumakuljetusta suosii suomalaisen ruokailijan vankka uskomus, että kuumana kuljetettu ruoka on tuoretta ja hyvää, kylmänä kuljetettu einestä ja teollista. Olemme tuoreruokakansaa. Riskitoiminnasta olisi kuitenkin päästävä eroon silläkin uhalla, että hiilijalanjälki vähän suurenee ja ruokailijoiden valistamiseen joudutaan panostamaan. Cook&chill on pienten Kuva 1. Catering-toiminnan tuotantoketju (periaatekuva) Tyytyväinen asiakas Alueellinen tuotantokeittiö Ruoan tuotanto-, tarjoiluja lähetystoimintaa ( Alkutuotanto Elintarviketeollisuus (HoReCa) HoReCa -kauppa Viimeistelykeittiö Pääruoat tuotantokeittiöstä Lisäkkeet valmistetaan Palvelukeittiö Päälisäke valmistetaan, muut valmiina ( ( Jakelukeittiö Kaikki tarjoamis - valmiina ( Leena Nyyssönen, Laiteinvestoinnit n. 120 mil. e/v 20 Kehittyvä Elintarvike 5/09 I

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (5) 958 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä 8.6.2016 62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä Ajankohta 13.9.2016-14.9.2016 Aika 9:00-16:00 Kesto 2 päivää Paikka Tampere Ilmoittautumisaika 7.9.2016 mennessä Miksi osallistua Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu Jäsenet: paikalla: Varajäsenet: paikalla: Saukko Piia, pj. x Saukko

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 6/

PÖYTÄKIRJA 6/ Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 6/2011 6.9.2011 -- SIVU 54 ILMOITUSASIAT 2 56 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 2 57 SEURAKUNNAN TYÖRYHMIEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN 3 59 SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSENEN PUHEENVUORO 4 60

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Nuorisovaltuusto 21.01.2016 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 21.01.2016 torstai klo 17:00 Paikka Valtuustosali, Espoonkatu 5 Lisätietoja Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko

Lisätiedot