-liike on ihmisen muotoinen. Vanhuus rokkaa Turku Helsinki Kuopio Lahti Jyväskylä Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Vanhuus rokkaa Turku Helsinki Kuopio Lahti Jyväskylä Tampere"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Vanhuus rokkaa Turku Helsinki Kuopio Lahti Jyväskylä Tampere

2 1 13 Setlementtiliitto [ pääkirjoitus ] Elämää kannattelevat voimat yhteen Oppimisen apuvälineitä senioreille Juhani Pörtfors Aikuisopiskelusta talouselämän renki? Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Brysselissä Naamoista sen näkee Vanhuus rokkaa -kiertueen esiintyjät puhuvat yleisön merkityksestä [ liikkeessä ] Sokeita pisteitä Arto O. Salonen [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista setlementtikentältä ja muualta [ keskeltä kenttää ] Ewa Hirvonen aloitti asukasisännöitsijänä Valoa vanhemmille Valopilkku tukee kiusattujen lasten vanhempia Poikien parissa Kölvi-toiminta on tavoittanut maahanmuuttajataustaiset pojat Jyvälähenki jäi Uuden setlementtitalon piirustukset odottavat valmiina Oman elämän herrax Puijolassa etsitään ennaltaehkäiseviä toimintamalleja [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna K a n s i : R ä p p i ä h a r r a s t a v a K ö l v i n i s o v e l i E n o c k v i i h t y y m u s i i k k i s t u d i o l l a. K u v a E m i l B o b y r e v. Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti-lehti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 issn Elämää kannattelevat voimat yhteen Suomi on taantumassa osana globaalia tai ainakin eurooppalaista taloutta. Valtio ja kunnat ovat pahasti velkaantuneita. Meidän pitäisi säästää ja siten vähentää velanottotarvetta. Toisaalta kulutusta tulisi lisätä, jotta talouden pyörät pysyvät pyörimässä. Samaan aikaan kasvaa tulonsiirroilla elävien kansalaisten lukumäärä. Yhtälö on hankala, eikä se tule ratkeamaan ilman yhteiskunnallista yksituumaisuutta. Suomessakin on jo pitkään totuttu kysymään liikeyritysten yhteiskuntavastuun perään. Ympäristöasioiden lisäksi sillä tarkoitetaan yhä useammin yritysten voittovarojen käyttämistä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseen. Järjestöiltä sen sijaan ei ole pyydetty vastuullisuusraportteja toiminnastaan. Tältä osin tilanne on muuttumassa, ja se on hyvä. Ovathan järjestöt lähtökohtaisesti olemassa juuri yhteiskuntavastuun vuoksi. Juuri tästä syystä Setlementtiliiton omistuksessa olevat osakeyhtiöt ovat kaikki Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin saaneita. Setlementti on yhteiskunnallinen kansalaisliike. Alusta asti se on kirjannut strategiaansa pyrkimyksensä edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja etsiä yhteiskunnallista konsensusta. Tähän me sitoudumme edelleen. Talouden kiristyessä ja sosiaalisten erojen kasvaessa lisääntyy paine elämää kannattelevien voimien yhdistämiselle. Toisen kerran järjestettävä Vanhuus Rokkaa -konserttikiertue on yksi osoitus tästä yksituumaisuudesta. Julkinen sektori, yhteiskuntavastuuta kantavat liikeyritykset ja kansalaisyhteiskunnan rakenteita tukeva setlementtiliike ovat yhdistäneet voimansa. Tahdomme yhdessä vahvistaa rakenteita ja luoda sellaisia työmuotoja, joissa ihmisarvoinen ja täysi elämä on mahdollista vanhanakin. Hyvää konsertti-iltaa! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Oppimisen "Aurala on kahden yhdistyksen, Auralan Setlementin ja Auralan Nuorten muodostama toimintakeskus ja kohtaamispaikka, jonka ohjelmassa on monipuolista toimintaa kaiken ikäisille: kansalaisopisto-, harrastus- ja vapaaajantoimintaa, päivähoitopalveluja, koululaisten iltapäivätoimintaa, sosiaalista kuntoutus- ja tukitoimintaa sekä paikallista yhteisötoimintaa." Rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfors S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a t e m i l b o b y r e v apuvälineitä senioreille Auralan rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfosin harras toive on, että joku naisten kyyditsijöinä ja kotisohvien vartijoina toimiva miesporukka ottaa yhteyttä ja pyytää luku- tai kulttuuripiirin perustamista. Kuka? Juhani Pörtfors P e r h e : Vaimo ja aikuinen tytär Y ö p ö y d ä l l ä : Esko Valtaojan Kaiken käsikirja M u s i i k k i : Veikko Lavi, Junnu Vainio, Isokynä Lindholm, Juice Leskinen, Bellman. Klassisen musiikin puolelta Debussy. M i e l e i s t ä : Sielu matsaa lumen ja lintujen kanssa. Jos lintuja tarkkailee viisi minuuttia, ne katoavat. Jos tarkkailee kaksi tuntia, ne palaavat. M o t t o : Ei pidä aiheuttaa yhtään enempää ongelmia kuin mitä arki itsessään tuottaa. Auralan kansalaisopisto on hiljentynyt viikonlopun viettoon, mutta rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfors on vielä paikalla lähes tyhjässä talossa. Työn alla on ikääntyneiden oppimiseen liittyvän opintopäiväsarjan suunnittelu, johon osallistuu Auralan lisäksi Varsinais-Suomen muistiyhdistys ja Suomen Setlementtiliitto. Senioripedagogiikka-seminaarissa pohditaan, miten muistin ja oppimisen iloa voidaan ylläpitää vielä iäkkäänäkin. Tarkoitus on kehittää sellaisia elinikäiseen oppimiseen kannustavia oppimis- ja opetusmenetelmiä, joiden avulla muistamista voidaan pedagogisesti helpottaa, Pörtfors kertoo. Seminaarin ohjelmaa suunnitellessaan Pörtfors hyödyntää SenioriAuralassa kertynyttä kokemusta ikäihmisten oppimisen erityispiirteistä. Oppimiseen liittyy ikääntyessä muun muassa psyykkisiä ja fyysisiä esteitä, kuten muistin sekä kuulon heikkenemistä, joka saa ihmisen helposti vetäytymään. Yhdessä seminaarin työpajoista on tarkoitus käsitellään erilaisia strategioita ja apuvälineitä, joita voidaan käyttää ikääntyessä oppimisen ja muistamisen tukena. Pörtforsin mukaan oppiminen ja muisti liittyvät ikäihmisillä paljon toisiinsa. Siksi tarvitaan keinoja, jotka auttavat asioiden mieleen painamisessa, mielessä pysymisessä ja asioiden mieleen palauttamisessa. Kulttuuria kotisohvien vartijoille? Auralan kurssitarjonnassa on huomioitu ikäihmisten oppimisen tarpeet kiitettävästi. Seniorit voivat osallistua kaikille suunnattujen oppituntien lisäksi erityisesti heitä varten räätälöidyille kursseille, joista suosituimpia ovat kielet ja senioreiden atk-kurssit. Taantumat eivät ole vähentäneet Auralan suosiota. Varsinkin seniorit osaavat nauttia uuden oppimisesta ja mahdollisuuksista osallistua opitun avulla maailman rientoihin, Pörtfors kertoo. Pörtfors uskoo Auralan kurssien lisääntyneen suosion johtuvan osaavien opettajien lisäksi siitä, että kurssitarjonta vastaa ihmisten tarpeita. Harvoin mikään taho keksii kuitenkaan jotain täysin uutta. Olen huomannut, että kun meillä on menossa jotain uutta, sitä on menossa yleensä muuallakin. Vain yksi viidesosa kansalaisopistojen opiskelijoista on miehiä. Se hiertää Pörtforsia, joka otti asian esille Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissaan: Arkihavaintojen perusteella miehet toimivat kyllä verrattain usein naisten kyyditsijöinä ja kotisohvien vartijoina. Perin kunniallisia tehtäviä, mutta pikemminkin väistöliikkeitä. Olisikohan liian järkyttävää, jos jokin miesporukka ilmoittautuisi opistoon toiveena perustaa vaikka luku- tai kulttuuripiiri? Itse kulttuurin suurkuluttajiin lukeutuvan Turku 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 Sivistystyön lähtökohtia ovat elämänlaadun parantaminen ja maailmankuvan laajentaminen. Auralan rehtori-toiminnanjohtajana toiminut Juhani Pörtfors jää osa-aikaeläkkeelle 1.4. Opiston uutena rehtorina aloittaa kasvatustieteiden maisteri Sannaleena Härkönen. >>> 6 Pörtforsin on tyydyttävä toistaiseksi käymään vain miesjoogassa, mutta toiveita on, että harrastuspiiri laajenee jatkossa. Haaveissani on kulttuuria kokeileva miesryhmä, Pörtfors kertoo. Ymmärrystä ja myötätuntoa Pörtfors pitää seniori-ikäistä väestöä merkittävänä voimavarana yhteiskunnalle. Siksi hän haaveilee myös siitä, että ikäihmisten viisautta osattaisiin käyttää nykyistä paremmin yhteiseksi hyväksi. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on todennut, että pääkaupunki pysähtyisi, jos kaikki virolaiset lähtisivät yhtäkkiä kaupungista. Samalla tavalla voidaan sanoa, että suomalainen yhteiskunta olisi hätää kärsimässä, jos seniorit lakkaisivat tekemästä vapaaehtoistyötä, kuten hoitamasta lapsia ja vanhuksia, Pörtfors muistuttaa. Pörtfors vierastaa kuitenkin elinikäisen oppimisen kytkemistä talouskasvuun, kuten tehdään muun muassa Euroopan Unionissa. Kun olemme laatineet Auralan koulutusstrategiaa, mukana on ollut aina työelämän edustajia. Sivistystyön lähtökohta ei voi olla kuitenkaan työelämään kouluttaminen, vaan yksilöiden elämänlaadun parantaminen ja maailmankuvan laajentaminen, hän korostaa. Pörtforsin mukaan sivistys vaikuttaa työelämään välillisesti, sillä itseään sivistävä ihminen on työntekijänä parempi kuin henkilö, jonka maailmankuva on rajoittunut. Opiskelu erilaisten ihmisen kanssa kehittää myös ymmärrystä ja myötätuntoa, joita yhteiskuntamme tarvitsee. Toinen merkittävä asia yhteiskunnan kannalta on osallistumisen perinne, jota ihmiset vaalivat käydessään kansalaisopistojen kursseilla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Jatkaessaan opiston toiminnanjohtajana Pörtfors toteuttaa ainakin osittain vanhaa ideaansa. Hän oli aikeissa ehdottaa 60 ikävuotta täyttäneille nelipäiväistä työviikkoa jo kauan ennen kuin Juhani Vartiainen suututti kansan ehdottamalla ikääntyneille työntekijöille palkanalennuksen lisäksi pidennettyä työaikaa Minunkaan ehdotukseni ei olisi ollut ehkä kovin vetovoimainen. Ajattelin, että 60 ikävuoden jälkeen voisi käyttää max 65 ikävuoden saavuttaessaan yhden päivän viikoittaisesta työajastaan hiljaisen tiedon jakamiseen sekä opiskeluun, jota ilman vanhakin taantuu vääjäämättä. Vanhan tiedon varassa ei voi enää nykypäivänä toimia, Pörtfors sanoo S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7

8 T e k s t i P i r k k o R u u s k a n e n - P a r r u k o s k i Kirjoittaja osallistui One step in later life -konferenssiin Setlementtiliiton kutsuttuna asiantuntijana. Konferenssi järjestettiin Brysselissä Euroopan Unionin Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden 2012 päättyessä. Aikuisopiskelusta talouselämän renki? Kun Brysselissä keskusteltiin ikääntyneiden koulutuksesta, keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat oikeus elinikäiseen oppimiseen ja ikääntyneiden opiskelun järjestäminen. 8 Euroopan Unioni ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet investoimaan koulutukseen, koska sen merkitys yhteiskunnan hyvinvointia edistävänä ja yhtenäisyyttä ja taloudellista kilpailukykyä vahvistavana elementtinä on tunnistettu. Siltä pohjalta oli ymmärrettävää, että One step in later life -konferenssin puheenvuoroissa nousi esille koulutuksen rooli taloutta elvyttävänä renkinä. Väestön ikääntymisen madonluvut vievät Euroopassa asian ytimeen. Työn luonne on muuttunut ja osaavista työntekijöistä on pula. Siksi aikuiskoulutus on saatava palvelemaan nykyistä paremmin työelämän muutosta ja työntekijöiden osaamista. Ongelmasta osaksi ratkaisua Ikääntyvien kasvava määrä nähtiin aikaisemmin yleensä ongelmana. Monien puheenvuorojen perusteella näytti siltä, että ikääntyneiden ajatellaan olevan osa vaikean taloustilanteen ratkaisua. Tuntui hyvältä havaita, ettei ikääntyneistä puhuttu enää menoerinä eikä huoltosuhteen riskeinä, mikä tarkoittaa tilannetta, jossa yhtä työikäistä kohti on kasvava määrä alle 18- tai yli 65-vuotiaita. Ratkaisuja taloustilanteen helpottamiseen ei etsitty koulutusajan lyhentämisestä tai ikääntyvien työntekijöiden palkkasumman pienentämisestä. Sen sijaan asiantuntijat haluaisivat vanhukset töihin ja sukupolvien välisen yhteistyön vireämmäksi, sillä ikääntyneet nähdään innovatiivisina ja ammattitaitoisina ihmisinä. Heidän osaamisessaan piilee suuri yhteiskunnallinen hyöty, jota ei saa menettää ikärasismia tukevalla politiikalla. Uusi ammatti eläkeiässä Opiskelun katsotaan vahvistavan ikään katsomatta ammatillista osaamista sekä edistävän yhteiskunnallista aktiivisuutta ja hyvinvointia. Urakehitys ei pääty 50-vuotiaana, ja uuden ammatin voi opetella myös virallisen eläkeiän jälkeen. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että oppimisen mahdollisuus ei lopu, kun ihminen alkaa tarvita hoivapalveluja. Soittoharrastuksen voi elvyttää ja maalaamista jatkaa myös palvelutaloissa vapaaehtoisten opettajien tuella ja saada näin virkeyttä elämään. Koulutukselta peräänkuulutettiin konferenssissa uutta pedagogista osaamista ja herkkyyttä kuulla, mitä ikääntyvät tarvitsevat. Toimenpiteitä tarvitaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja yhteistyötä työnantajien, koulutuksen >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 Oppimisen mahdollisuus ei lopu siihen, kun ihminen alkaa tarvita hoivapalveluja. >>> 10 järjestäjien ja sektorirajat ylittävän viranomaisyhteistyön avulla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että terveyskeskus pyytää kansalaisopistoa järjestämään kuntosaliliikuntaa ja rakennustoimi huolehtii, että kuntosalille pääsy on esteetön. Oikeus oppimiseen Kulttuurien kirjo näkyi tavoissa ajatella. Jonkun mielestä esimerkiksi tietokoneen käytön opettelu on enemmän velvollisuus kuin oikeus. Idea korttelikohtaisesta seniorikerhotoiminnasta on setlementtiväelle jo aika tuttua, mutta singaporelaiset pitivät sitä innovaationa. Yksimielinen halu tukea koulutusta ei liity vain hyvän vanhenemisen edistämiseen elinikäisen oppimisen keinoin. Osallistujilla oli positiivinen asenne ikääntymistä kohtaan. Siitä huolimatta jäin kaipaamaan vahvempaa näkemystä siihen, että koulutus on jokaisen ihmisen oikeus, ei vain väline yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen vakauteen. Tätä perusoikeutta korostivat muun muassa englantilaiset kansalaisjärjestöedustajat, joilla oli maastaan myös faktatietoa. Englannissa on havaittu, että ikääntyneiden opiskelu näkyy Tamperelaisen Rientolan setlementin eläkeläisistä koostuva soittokunta esiintyi kaupungissa järjestetyssä liittokokoustapahtumassa kaksi vuotta sitten. kasvavana henkisenä ja fyysisenä vireytenä ja kykynä huolehtia itsestään. Leicesterin yliopiston selvityksen mukaan esimerkiksi oppimislähtöinen hoiva vähentää lääkitysten tarvetta. Mallia Suomesta Slovenialainen kollega kertoi, että heillä on otettu oppia Suomesta aikuiskoulutuksen rahoituksessa. Se oli mukava kuulla. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös se, että työvoimakoulutus lasketaan aikuiskoulutuksen tilastoihin vain Itävallassa ja Suomessa. Suomi on tosin mallimaa ilman sitäkin. Tilastokeskuksen mukaan vapaan sivistystyön piirissä on jo puolitoista miljoonaa opiskelijaa, ja setlementeillä on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa. EU ja jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vähintään 15 prosenttia aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen. Kirittävää on, koska nykyinen prosenttiluku on 8,9 %. Pohjoismaat ovat oma lukunsa, sillä Suomen vastaava luku on 52 prosenttia ja Ruotsin huikeat 72 prosenttia. Koulutuserot olisivat vieläkin suurempia, jos eurooppalaisissa vertailuissa otettaisiin systemaattisesti huomioon myös yli 65-vuotiaat opiskelijat, joita on kansalaisopistoissamme paljon. Saksassa tilastoihin lasketaan mukaan opiskelijat 70 ikävuoteen asti, ja olen ymmärtänyt, että näin on tarkoitus tehdä myös Suomessa S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 Naamoista sen näkee Hyvä esiintyjä tempaa ihmiset mukaansa, mutta miten suuri merkitys yleisöllä on konsertin onnistumiseen? Kysyimme tätä Pave Maijaselta, Olli Lindholmilta, Pauli Hanhiniemeltä ja Markku Toikalta, jotka ovat mukana maaliskuussa alkavalla Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueella. T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 1. Mistä kaikesta aistit yleisön mukanaolon? 2. Mitkä ovat parhaat muistosi sinun ja yleisön yhteispelistä? Pave Maijanen 1. Koko homma lähtee siitä, että yleisön on ensin koettava artistin läsnäolo. Kun näin tapahtuu, esiintyjä voi kokea murtaneensa näkymättömän suojakilven. Ilman vuorovaikutusta tilanne on hankala ja ontto. 2. Mestarit Areenalla -projekti oli esimerkki vahvasta vuorovaikutuksesta. Yhteys yleisön ja meidän välillä syntyi heti ja kesti joka kerta loppuun asti. Emme käyttäneet koskaan käsikirjoitusta, emmekä biisilistaa lukuun ottamatta suunnitelleet mitään ennen esitystä. Tällainen spontaani ote oli juuri se avain rennon yhteyden luomiseen meidän ja yleisön välille. Olli Lindholm 1. Kyllä sen näkee ihmisten kehonkielestä. Lavalle tultaessa näkee heti, kuinka paljon yleisö on odottanut iltaa. Sen näkee konserteissa myös pukeutumisesta ja naisilla esimerkiksi siitä, että on käyty kampaajalla. 2. Nokia Kontserdimaja Tallinnassa ja 30-vuotisjuhlakiertueen startti oli ikimuistoinen kokemus. Se huuto, jota yleisö piti, kun alkukuvitus ja nauha olivat päällä, veti kokeneen jyrän ihan veltoksi. Silloin pelkäsin, kuinka klaaraan, koska itselläkin lataus oli kova. Ehkä Pori samana syksynä oli samanlainen. Kun legendat lähtivät lavalta, huuto oli mieletön. Totuuden nimissä on sanottava, että se on hienoa, mutta minun ongelmani on, että tahdon liikuttua liikaa. Pauli Hanhiniemi 1. Jos yleisö vaikuttaa joskus passiiviselta, uskottelen itselleni, että ihmiset ovat joko lamaantuneet kauhusta tai ovat muuten niin kuulemansa vallassa, ettei se perinteinen jalan napsuttelukaan onnistu. Joskus ihmiset joraavat taas villinä ja melskaavat muutenkin. Silloin ne ilmeisesti kuuntelevat bassoa ja rumpuja, eivätkä laulajaa... Totta puhuen, yleisön mukana olon näkee naamoista. Naama paljastaa, kuunteleeko ihminen vai funtsiiko hän jotain muuta. 2. Minulla on muutama muistikuva yleisön intensiivisestä mukanaolosta, mutta niiden kertominen lehdessä ei vastaisi kokemusta. Tai en osaa kertoa! Sen verran tapahtumat aina unohtuvat, että on pakko mennä uudestaan keikalle ottamaan selvää, että mistä tässä touhussa olikaan lopulta kyse. >>> 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa! >>> 12 Markku Toikka 1. Sen vain aistii, että nyt mennään yhdessä, että kaikki on mahdollista, että minua ei pelota eikä yleisöäkään, ei mikään... Ulkomaailma on häipynyt jonnekin muualle, ja on vain teatterin tai musiikin maailma. Joissakin draamoissa yleisö saattaa tuntea kauhua tai inhoa roolihenkilöä kohtaan, mutta sekin on mukanaoloa. Silloin kun yleisö nauraa, tietää onnistuneensa huvittamaan. Jos yleisö itkee, niin sekin on sille hupia. Esiintyminen on aina ihmisten välistä toimintaa, tunteiden ja ajatusten vaihtoa. Parhaimmillaan yhteys on rikkumaton. 2. Kajaanin Kaupunginteatterissa esitimme Hilman päiviä. Esityksen loppupuolella juodaan lasi konjakkia ja poltetaan sikarit. Ennen kuin sikarit on sytytetty, nauramme mahtavasti toistemme jutuille. Samalla roolihahmoani Vanhaa Tuomaria läiskitään selkään niin että sikarini lentää vitsinä ainakin kolme metriä ilmassa ja tipahtaa lattialle. Kerran sikari käsittämättömänä sattumuksena ponnahti seisomaan kärjelleen. (Kokeilkaa kuinka monta sataatuhatta kertaa joudutte yrittämään samaa temppua.) Siinä se oli muina sikareina pystyssä lattialla. Yleisö oikein huokaisi, että kyllä toi Toikka on taitava, ja taputti ja nauroi pitkään. Minä yritin olla sen näköinen, että tämmöisiä temppujahan sitä tehdään ihan tuosta vain S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 Vanhuus rokkaa taas Järjestyksessä toinen Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertue käynnistyy jälleen maaliskuussa. Tänä vuonna esiintyjäkaartissa ovat mukana Pave Maijanen, Pauli Hanhiniemi, Olli Lindholm, Vicky Rosti, Maarit & Sami Hurmerinta sekä Tampereen Työväen Teatterin Manserock-musikaalin soittajista koostuva Housebändi Hampaattomat. Housebändin kapellimestarina toimii Pekka Siiskonen. Kiertueen juontaa näyttelijä Markku Toikka. Markkinointiyritys Eventia Oy:n toimitusjohtajan Heikki Nisosen ideoimalla tapahtumalla tuetaan seniori- ja vanhustyötä. Eventia on valinnut Suomen Setlementtiliiton kiertueen hyväntekeväisyyskumppaniksi.tuotto ohjataan paikallisten setlementtien seniorityöhön. Konsertit järjestetään kuudella paikkakunnalla seuraavasti: Turku, Caribia-areena Helsinki, Savoy-teatteri Kuopio, Musiikkikeskus Lahti, Sibeliustalo Jyväskylä, Paviljonki 3.4. Tampere, Tampere-talo 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 [liikkeessä] Sokeita pisteitä 14 Aristoteles sisällytti oikeudenmukaisuusyhteisöön vain vapaat miehet. Huikean terävän ajattelijan sokea piste oli naisten ja orjien asema yhteiskunnassa. Onko meidän aikamme sokea piste vaivihkaa rapautuva sivistys? Olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin, mutta meillä ei ole varaa eikä aikaa arvokkaan elämän turvaamiseen. Sivistys ei ole pelkkää tietoa. Se on myös käyttäytymistä, joka kumpuaa kokemuksista, joita saamme tarkastellessamme maailmaa eri näkökulmista. Jos asetumme vuonna 2100 elävien ihmisten asemaan, voimmeko olla aidosti ylpeitä siitä maailmasta, joka heille jää? Vastauksen varmuus kalvaa meitä. Etäännymme kestävän kehityksen ekologisesta ja sosiaalisesta ihanteesta kauemmaksi ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin historiassamme. Haluamme jatkuvasti uutta ja enemmän, vaikka tiedämme, että näin ei voi jatkua loputtomiin. Rajallisella maapallolla se luo epävakautta ja etäännyttää köyhän ja rikkaan entistä kauemmaksi toisistaan. Köyhän ja rikkaan lähentymisessä on kaiken kehityksen ydin. Sivistymättömyyttä on se, että annamme kasvottomien markkinoiden päättää asioista, jotka ovat moraalisia kysymyksiä: Ruokitaanko nälkää näkevä maapallomme rajallisilla pelloilla kasvavalla maissilla vai tankataanko maissista valmistetulla polttoaineella auto? Palkataanko vanhustenhoitoon vessaan saattava ihminen vai hankitaanko vaippoja? Markkinoiden vastauksesta jää uupumaan myötätunto, joka on sivistyksen sydän. Sivistymättömyyttämme selittää se, että hyvän elämän tavoittelun pääasialliseksi keinoksi mielletään yksisilmäisesti vaurauden jatkuva lisääminen, vaikka perustarpeemme on jo tyydytetty. Kun arkea eletään markkinoiden ehdoilla, mikään ei ole riittävän paljon eikä mikään niin ainutlaatuista tai pyhää, että se asettuisi markkinoiden ulkopuolelle. Kun rahalla on valtaa kaikkeen, subjektit muuttuvat objekteiksi ja elämän värit harmaudeksi. Erilaisuuden voima laimenee markkinoiden määrittämiin muotteihin. Kohtelemme itseämme ja toisiamme hyödykkeinä aivan kuin olisimme esineitä. Tällä tiellä meitä uhkaa merkityksettömyys, jonka aiheuttama turhautuminen tuottaa silmittömiä tekoja ja pöyristyttävää välinpitämättömyyttä. On kysyttävä rohkeasti ja päättäväisesti mistä elämässä oikein on kyse? Mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän elämän kukoistamiseksi. Riittääkö elämän tarkoitukseksi mahdollisimman hyvä taloudellinen pärjääminen vai olisiko tavoiteltava pontevammin jokaiseen aamuun merkitystä, kepeyttä ja iloa? Ihmiselämän tärkeimmät asiat liittyvät toisiin ihmisiin. Tavaravaurauden kasvattaminen ei tuota sitä sisäistä elämänpaloa tai tuntumaa omaan arkeen, jota jokainen meistä loppujen lopuksi tavoittelee. Päinvastoin. Vaurauden myötä lisääntyneet mahdollisuudet kuluttaa enemmän aiheuttavat samalla kyvyttömyyttä nauttia rahalla saavutetuista asioista. Vauraus kääntyy meitä vastaan myös esimerkiksi siinä, että ylensyöminen aiheuttaa maailmassamme kolme kertaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin aliravitsemus. Vaurauden tavoittelu elämän tärkeimpänä asiana johtaa myös kiireeseen, jolla selitämme tämän hetken ohi elämistä ja toistemme laiminlyöntiä. Arvokkaan elämän ydin on kohtaamisissa, joissa aika pysähtyy ja vaikutumme toisistamme. Sen sijaan sisäänpäin käpertyminen näivettää ihmisen identiteettiä ja johtaa meidät tulkintojen viidakkoon, jossa luulemme asioiden olevan eri lailla kuin ne oikeasti ovat. Tyytyväisyyttä tuottaa rohkea suuntautuminen itsestä ulospäin. Yhteisön voima syntyy siitä, että huomaamme kuinka erilaisina ihmisinä täydennämme toisiamme. Minun mahdollisuuteni eivät vähene siitä, että autan sinua olemaan parempi siinä sinulle tärkeässä asiassa. Ihminen kukoistaa, jos hän saa kerta kerran jälkeen aidon kokemuksen hyväksymisestä, arvostuksesta ja kunnioituksesta, sekä kokee kuuluvansa yhteisöihin, joissa hänen näkemyksillänsä on merkitystä. Tällainen sosiaalinen vauraus voi sitä paitsi lisääntyä rajattomasti uhkaamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Sivistyksemme laatu peilataan loppujen lopuksi tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksien kautta. Metropolia Akatemian ohjelmajohtaja Arto O. Salonen tutkii hyvinvointia luonnon elinvoiman, ihmisarvon ja talouden jännitteessä S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 [tässä ja nyt] Atria tarjosi irtioton arjesta Kahdeksan eri puolelta Suomea olevaa perhettä sai viettää Ruokatalo Atrian ansiosta ikimuistoisen viikonlopun Pikku- Syötteen tunturimaisemissa. Atria halusi tarjota perheille Setlementtiliiton avulla ruuanlaittoon ja yhdessä oloon liittyvän perheleirin. Leiri suunnattiin setlementtitoiminnassa mukana oleville vähävaraisille perheille. Viikonlopun kohokohtia oli kokki Jyri Hännisen pitämä kokkailutuokio, jonka aikana laitettiin ruokaa yhdessä ja herkuteltiin gourmet-tason spagetilla, tortilloilla ja paahtopaistilla. Perheillä oli viikonlopun aikana tilaisuus kokeilla myös erilaisia liikuntalajeja, ja palautteen mukaan mieleisimpiä olivat laskettelu, jousiammunta, pulkalla laskeminen sekä lumisessa taikametsässä seikkaileminen. Tärkeintä viikonloppuleirissä oli perheiden mielestä yhdessäolo ja irtiotto arjesta. Ilo ja tyytyväisyys näkyivät myös perheiden kommenteissa: Oli mahtava leiri, ylitti kaikki odotukset. Kaikki ohjatut toiminnot oli tosi kivoja. Mukavia ihmisiä, välittömiä. Täällä olisi viihtynyt pitempäänkin. Pääsi kokeilemaan uusia asioita, joista kovasti piti. Yhdessäoloon perheiden kanssa osallistui Setlementtiliitosta lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma. Leirin käytännön toteutuksesta vastanneesta Oulun Seudun Setlementistä oli mukana tiimi, jota veti lapsija nuorisotyön koordinaattori Anna-Stiina Effe S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 [tässä ja nyt] Poikien Talon Johan Pirttikangas, Kalle Laanterä, Sami Seppilä, Tommi P. Pesonen ja Antti Ervasti ottivat euron suuruisen palkinnon tyytyväisinä vastaan. >>> 16 Poikien Talosta Vuoden Kasvattaja Kalliolan nuoret ry:n Poikien Talo sai tammikuun lopussa valtakunnallisen Vuoden Kasvattaja palkinnon. Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö luovuttaa palkinnon vuosittain toimijalle, joka tekee nuorten parissa uraauurtavaa työtä. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinto on tullut setlementtikentälle aiemminkin, sillä Helsingin Tyttöjen Talo sai Vuoden Kasvattaja -palkinnon vuonna Poikien ja nuorten miesten jääminen ulkopuolelle on iso yhteiskunnallinen asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Poikien Talo edustaa kentällä rohkeutta ja uudenlaista ajattelua. On tärkeää, että pojilla on paikka, jossa pohtia mitä miehenä oleminen on, Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiön asiamies Perttu Nousiainen sanoi palkinnon luovuttamistilaisuudessa Poikien Talolla. Kuilu hyvin ja huonosti voivien poikien välillä on viime vuosina kasvanut. Poikien Talo -hankkeen projektipäällikön Antti Ervastin mukaan iso ongelma on se, että pojat eivät joko hae apua tai eivät yrityksistä huolimatta saa sitä. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme onnistuneet tavoittamaan poikia ja nuoria miehiä laajasti sekä kehittämään toimintaa, joka lähtee heidän toiveistaan, Ervasti kertoi. Kalliolan nuoret ry:n hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar totesi, että pojilla on suuri tarve kohtaamispaikkoihin ja aikuisen tukeen. Pojat tarvitsevat oman olohuoneen, jossa saa puhua, hän sanoi. Näitä olohuoneita on tulossa setlementtikentälle lisää, sillä Ouluun perustetaan tämän vuoden aikana Poikien Talo Vuoden Taiteilija -palkinto OmaPolun nuorille Kettuki ry:n myönsi Vuoden Taiteilija palkinnon tamperelaisen Setlementti OmaPolun puupiirrosgrafiikan ryhmälle. Vuoden Taiteilijaksi valittiin ensimmäistä kertaa ryhmä yksittäisen taiteilijan sijasta. Kattukin palkitsemia Vuoden Taiteilijoita ovat Mikael Bashmakov, Sami Hukka, Otto Kiiveri, Samuli Laurila, Linnea Meuronen, Arto Mäkitalo, Vesa Rimpilä, Lasse Rinne ja Atte Selin. Nuorten työskentelyä ohjaavat Ritvamarja Rantala, Mariliina Valkama sekä Hannele Vuosara. OmaPolun nuoret ovat opiskelleet vaativaa puupiirrostekniikkaa ryhmänä usean vuoden ajan. Palkintoraadin mukaan niin yhteistyössä tehdyt suuret kollaasit kuin yksilölliset teokset ovat upeita. Kettukin Vuoden taiteilijaryhmän näyttely avautuu ARX Galleriassa Hämeenlinnassa ja on avoinna saakka. Kettuki ry on kehitysvammaisia taiteilijoita tukeva yhdistys, joka perustettiin Kiasmassa lokakuussa S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 S U O S I T T E L E M M E Naiseuden varjoja Kuinka prostituoitu tai amfetamiiniriippuvainen mieltää itsensä äitinä ja naisena? Kuinka naiset selviävät vai selviävätkö he? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään UNIpressin julkaisemassa monitieteellisessä puheenvuorossa, joka on suunnattu auttamistyön ammattilaisille, opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Varjoja naiseudessa -kirjassa lähestytään empiirisen tutkimuksen kautta ilmiöitä, joihin liittyy usein vahvasti latautuneita stereotypioita. Kirjassa naiset näyttäytyvät tavallisina äiteinä, jotka huolehtivat aikuisten lastensa pärjäämisestä. He näyttäytyvät myös väkivaltaa läheissuhteissa kokeneina äiteinä, vankeusrangaistuksen saaneina, päihteidenkäyttäjinä ja omasta traumaattisesta lapsuudestaan kärsivinä ihmisinä. Äitiys edustaa kirjan teksteissä yhtä keskeistä, mutta ei ainoaa naiseuden muotoa. Kirjassa tarkastellaan myös naiserityisen päihdehoidon piirteitä ja mahdollisuuksia auttamistyössä. Kirjan pyrkimyksenä on tehdä näkyväksi naisen elämään liittyviä riskejä ja uhkia yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta sekä norminmukaista naiseutta rikkovat elämänvalinnat ovat esillä medioissa ja asiantuntijakeskusteluissa. Varjoja naiseudessa kirjan ovat toimittaneet Lapin yliopiston kuntouttavan sosiaalityön yksikössä työskentelevä erikoistutkija, professori Sanna Väyrynen ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen lehtori Elina Virokannas. Kirjan muita kirjoittajia ovat Johanna Hurtig, Maija Jäppinen, Pia Skaffari. Kaikki toimivat tai ovat toimineet opettajina ja tutkijoina Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistoissa maahanmuuttajatyöhön kehitteillä vertaistoimintamalli Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikössä käynnistyy maaliskuussa RAYn rahoittama nelivuotinen hanke, jossa tavoitteena on kehittää vertaistoimintamalli maahanmuuttajille. Toimintamallin avulla on tarkoitus tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien elämänhallintaa. Suunnitelmissa on, että tarvittavat tukitoimet järjestetään julkisten palveluiden, järjestöjen sekä muiden toiminnan kannalta oleellisten toimijoiden yhteistyönä. Vertaistoiminta on kuulunut aikaisemminkin Pasilan Asukastalon toimintaan, ja hankkeen käynnistymistä auttaa huomattavasti se, että työntekijät ovat ehtineet luoda luottamukselliset suhteet maahanmuuttajiin. Luottamuksen ansiosta on saatu aikaiseksi toimivat yhteistyöverkostot sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, joiden avun tarpeet jäävät usein huomaamatta tai niihin ei pystytä vastaamaan olemassa olevan palvelujärjestelmän puitteissa. Näitä ryhmiä ovat ikääntyneet maahanmuuttajat, kotona lapsiaan hoitavat äidit ja lapsiperheet sekä henkilöt, jotka eivät osaa käyttää tarjolla olevaa neuvontaa. Osa asiakkaista pitää löytää avun antamiseksi. Eniten tarvetta näyttää olevan somalian- ja arabiankielisestä avusta sekä muslimikulttuurin tuntemuksesta. Tärkeä linkki muslimitaustaisiin maahanmuuttajiin on ollut jo pitkään Pasilan Asukastalon vertaisohjaaja Saadia Radouai, jonka ansiosta maahanmuuttajatyön asiakaskunta on kasvanut. Pasilan Asukastalossa viihtyvät eri ikäiset ja -taustaiset kansalaiset. 17 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 4 [keskeltä kenttää] t e k s t i m a r i a n n a l a i h o k u v a L a r i J ä r n e f e l t Mitä asioita tarvitaan, jotta S-Asunnot Oy:n taloissa pysyy hyvä henki? Asukkaita on kuunneltava ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon. Asiakkaiden tarpei- Jääkiekkoa ja makaronilaatikkoa Sosionomi Ewa Hirvonen (23) aloitti S-Asunnot Oy:n Senioriasumisoikeustalossa asukasisännöitsijänä tammikuun alussa. Mitä odotat työltäsi? Suhtaudun työhöni luovasti. Odotan, että pääsen keksimään erilaista viriketoimintaa ja uusia juttuja asukkaiden kanssa. Olen syntynyt Puolassa, jossa on aika erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Hyödynnän varmaan taustaani ja tuon jotain kivaa sieltä, esimerkiksi sikäläisiä ruokalajeja ja musiikkia. Miten päädyit Suomeen? Tulin vapaaehtoistyöhön nuorisovaihdon kautta. Työskentelin Porissa nukketeatterissa. Sitten sain opiskelupaikan Diakonia-ammattikorkeakoulusta, josta valmistuin sosionomiksi. Puhut erinomaista suomea. Kauanko olet asunut täällä? Mitä muita kieliä puhut? Olen asunut Suomessa neljä vuotta. Opiskelin suomea itsekseni hieman ennen tänne tuloani. Parhaillaan opiskelen ruotsia, jota osaan tällä hetkellä vähän. Puolan ja suomen lisäksi puhun englantia ja saksaa. Olen kielifriikki. siin voi vastata, kun tietää, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Päätöksenteossa mukana oleminen auttaa asukkaita sopeutumaan, mikä estää myös syrjäytymistä. Asukasisännöitsijä pyörittää asukastoimikuntaa ja huolehtii yleisestä viihtyvyydestä. Häneltä vaaditaan ihmissuhdetaitoja. Kerro itsestäsi neljä ominaisuutta, joiden uskot auttavan työssäsi. Olen luotettava ja hyvä kuuntelija. Pidän kiinni aikatauluista. Uskoakseni olen myös aika kärsivällinen. Viihdytkö Suomessa? Mitä teet vapaa-aikanasi? Viihdyn Suomessa hyvin. Omasta mielestäni olen aika suomalaistunut neljän vuoden aikana. Pidän suomalaisista ruoista, esimerkiksi makaronilaatikosta ja kinkkukiusauksesta. Salmiakista en kuitenkaan tykkää, ja mämmiä en voi edes katsoa, saati syödä. Kieliharrastuksen lisäksi olen kova jääkiekkofani. Kun asuin Porissa ja tutustuin suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin, kannustin tietenkin Porin Ässiä. Nykyään kannustan sekä Ässiä että Helsingin IFK:ta. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 Kun lasta kiusataan koulussa, se vaikuttaa koko perheeseen. Lahdessa vanhempien tueksi tarjotaan Valopilkkua. 20 Valoa vanhemmille S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot