-liike on ihmisen muotoinen. Vanhuus rokkaa Turku Helsinki Kuopio Lahti Jyväskylä Tampere

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Vanhuus rokkaa Turku Helsinki Kuopio Lahti Jyväskylä Tampere

2 1 13 Setlementtiliitto [ pääkirjoitus ] Elämää kannattelevat voimat yhteen Oppimisen apuvälineitä senioreille Juhani Pörtfors Aikuisopiskelusta talouselämän renki? Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Brysselissä Naamoista sen näkee Vanhuus rokkaa -kiertueen esiintyjät puhuvat yleisön merkityksestä [ liikkeessä ] Sokeita pisteitä Arto O. Salonen [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista setlementtikentältä ja muualta [ keskeltä kenttää ] Ewa Hirvonen aloitti asukasisännöitsijänä Valoa vanhemmille Valopilkku tukee kiusattujen lasten vanhempia Poikien parissa Kölvi-toiminta on tavoittanut maahanmuuttajataustaiset pojat Jyvälähenki jäi Uuden setlementtitalon piirustukset odottavat valmiina Oman elämän herrax Puijolassa etsitään ennaltaehkäiseviä toimintamalleja [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä elämänkulkujärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, etunimi.sukunimi@setlementti.fi Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna K a n s i : R ä p p i ä h a r r a s t a v a K ö l v i n i s o v e l i E n o c k v i i h t y y m u s i i k k i s t u d i o l l a. K u v a E m i l B o b y r e v. Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen tiedotus@setlementti.fi S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti-lehti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki lehti@setlementti.fi V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen etunimi.sukunimi@setlementti.fi p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen helena.hyvarinen@kotiposti.net p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala etunimi.sukunimi@setlementti.fi p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov pic@sci.fi p P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 issn Elämää kannattelevat voimat yhteen Suomi on taantumassa osana globaalia tai ainakin eurooppalaista taloutta. Valtio ja kunnat ovat pahasti velkaantuneita. Meidän pitäisi säästää ja siten vähentää velanottotarvetta. Toisaalta kulutusta tulisi lisätä, jotta talouden pyörät pysyvät pyörimässä. Samaan aikaan kasvaa tulonsiirroilla elävien kansalaisten lukumäärä. Yhtälö on hankala, eikä se tule ratkeamaan ilman yhteiskunnallista yksituumaisuutta. Suomessakin on jo pitkään totuttu kysymään liikeyritysten yhteiskuntavastuun perään. Ympäristöasioiden lisäksi sillä tarkoitetaan yhä useammin yritysten voittovarojen käyttämistä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseen. Järjestöiltä sen sijaan ei ole pyydetty vastuullisuusraportteja toiminnastaan. Tältä osin tilanne on muuttumassa, ja se on hyvä. Ovathan järjestöt lähtökohtaisesti olemassa juuri yhteiskuntavastuun vuoksi. Juuri tästä syystä Setlementtiliiton omistuksessa olevat osakeyhtiöt ovat kaikki Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin saaneita. Setlementti on yhteiskunnallinen kansalaisliike. Alusta asti se on kirjannut strategiaansa pyrkimyksensä edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja etsiä yhteiskunnallista konsensusta. Tähän me sitoudumme edelleen. Talouden kiristyessä ja sosiaalisten erojen kasvaessa lisääntyy paine elämää kannattelevien voimien yhdistämiselle. Toisen kerran järjestettävä Vanhuus Rokkaa -konserttikiertue on yksi osoitus tästä yksituumaisuudesta. Julkinen sektori, yhteiskuntavastuuta kantavat liikeyritykset ja kansalaisyhteiskunnan rakenteita tukeva setlementtiliike ovat yhdistäneet voimansa. Tahdomme yhdessä vahvistaa rakenteita ja luoda sellaisia työmuotoja, joissa ihmisarvoinen ja täysi elämä on mahdollista vanhanakin. Hyvää konsertti-iltaa! P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 Oppimisen "Aurala on kahden yhdistyksen, Auralan Setlementin ja Auralan Nuorten muodostama toimintakeskus ja kohtaamispaikka, jonka ohjelmassa on monipuolista toimintaa kaiken ikäisille: kansalaisopisto-, harrastus- ja vapaaajantoimintaa, päivähoitopalveluja, koululaisten iltapäivätoimintaa, sosiaalista kuntoutus- ja tukitoimintaa sekä paikallista yhteisötoimintaa." Rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfors S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a t e m i l b o b y r e v apuvälineitä senioreille Auralan rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfosin harras toive on, että joku naisten kyyditsijöinä ja kotisohvien vartijoina toimiva miesporukka ottaa yhteyttä ja pyytää luku- tai kulttuuripiirin perustamista. Kuka? Juhani Pörtfors P e r h e : Vaimo ja aikuinen tytär Y ö p ö y d ä l l ä : Esko Valtaojan Kaiken käsikirja M u s i i k k i : Veikko Lavi, Junnu Vainio, Isokynä Lindholm, Juice Leskinen, Bellman. Klassisen musiikin puolelta Debussy. M i e l e i s t ä : Sielu matsaa lumen ja lintujen kanssa. Jos lintuja tarkkailee viisi minuuttia, ne katoavat. Jos tarkkailee kaksi tuntia, ne palaavat. M o t t o : Ei pidä aiheuttaa yhtään enempää ongelmia kuin mitä arki itsessään tuottaa. Auralan kansalaisopisto on hiljentynyt viikonlopun viettoon, mutta rehtori-toiminnanjohtaja Juhani Pörtfors on vielä paikalla lähes tyhjässä talossa. Työn alla on ikääntyneiden oppimiseen liittyvän opintopäiväsarjan suunnittelu, johon osallistuu Auralan lisäksi Varsinais-Suomen muistiyhdistys ja Suomen Setlementtiliitto. Senioripedagogiikka-seminaarissa pohditaan, miten muistin ja oppimisen iloa voidaan ylläpitää vielä iäkkäänäkin. Tarkoitus on kehittää sellaisia elinikäiseen oppimiseen kannustavia oppimis- ja opetusmenetelmiä, joiden avulla muistamista voidaan pedagogisesti helpottaa, Pörtfors kertoo. Seminaarin ohjelmaa suunnitellessaan Pörtfors hyödyntää SenioriAuralassa kertynyttä kokemusta ikäihmisten oppimisen erityispiirteistä. Oppimiseen liittyy ikääntyessä muun muassa psyykkisiä ja fyysisiä esteitä, kuten muistin sekä kuulon heikkenemistä, joka saa ihmisen helposti vetäytymään. Yhdessä seminaarin työpajoista on tarkoitus käsitellään erilaisia strategioita ja apuvälineitä, joita voidaan käyttää ikääntyessä oppimisen ja muistamisen tukena. Pörtforsin mukaan oppiminen ja muisti liittyvät ikäihmisillä paljon toisiinsa. Siksi tarvitaan keinoja, jotka auttavat asioiden mieleen painamisessa, mielessä pysymisessä ja asioiden mieleen palauttamisessa. Kulttuuria kotisohvien vartijoille? Auralan kurssitarjonnassa on huomioitu ikäihmisten oppimisen tarpeet kiitettävästi. Seniorit voivat osallistua kaikille suunnattujen oppituntien lisäksi erityisesti heitä varten räätälöidyille kursseille, joista suosituimpia ovat kielet ja senioreiden atk-kurssit. Taantumat eivät ole vähentäneet Auralan suosiota. Varsinkin seniorit osaavat nauttia uuden oppimisesta ja mahdollisuuksista osallistua opitun avulla maailman rientoihin, Pörtfors kertoo. Pörtfors uskoo Auralan kurssien lisääntyneen suosion johtuvan osaavien opettajien lisäksi siitä, että kurssitarjonta vastaa ihmisten tarpeita. Harvoin mikään taho keksii kuitenkaan jotain täysin uutta. Olen huomannut, että kun meillä on menossa jotain uutta, sitä on menossa yleensä muuallakin. Vain yksi viidesosa kansalaisopistojen opiskelijoista on miehiä. Se hiertää Pörtforsia, joka otti asian esille Turun Sanomissa julkaistussa kolumnissaan: Arkihavaintojen perusteella miehet toimivat kyllä verrattain usein naisten kyyditsijöinä ja kotisohvien vartijoina. Perin kunniallisia tehtäviä, mutta pikemminkin väistöliikkeitä. Olisikohan liian järkyttävää, jos jokin miesporukka ilmoittautuisi opistoon toiveena perustaa vaikka luku- tai kulttuuripiiri? Itse kulttuurin suurkuluttajiin lukeutuvan Turku 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 Sivistystyön lähtökohtia ovat elämänlaadun parantaminen ja maailmankuvan laajentaminen. Auralan rehtori-toiminnanjohtajana toiminut Juhani Pörtfors jää osa-aikaeläkkeelle 1.4. Opiston uutena rehtorina aloittaa kasvatustieteiden maisteri Sannaleena Härkönen. >>> 6 Pörtforsin on tyydyttävä toistaiseksi käymään vain miesjoogassa, mutta toiveita on, että harrastuspiiri laajenee jatkossa. Haaveissani on kulttuuria kokeileva miesryhmä, Pörtfors kertoo. Ymmärrystä ja myötätuntoa Pörtfors pitää seniori-ikäistä väestöä merkittävänä voimavarana yhteiskunnalle. Siksi hän haaveilee myös siitä, että ikäihmisten viisautta osattaisiin käyttää nykyistä paremmin yhteiseksi hyväksi. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on todennut, että pääkaupunki pysähtyisi, jos kaikki virolaiset lähtisivät yhtäkkiä kaupungista. Samalla tavalla voidaan sanoa, että suomalainen yhteiskunta olisi hätää kärsimässä, jos seniorit lakkaisivat tekemästä vapaaehtoistyötä, kuten hoitamasta lapsia ja vanhuksia, Pörtfors muistuttaa. Pörtfors vierastaa kuitenkin elinikäisen oppimisen kytkemistä talouskasvuun, kuten tehdään muun muassa Euroopan Unionissa. Kun olemme laatineet Auralan koulutusstrategiaa, mukana on ollut aina työelämän edustajia. Sivistystyön lähtökohta ei voi olla kuitenkaan työelämään kouluttaminen, vaan yksilöiden elämänlaadun parantaminen ja maailmankuvan laajentaminen, hän korostaa. Pörtforsin mukaan sivistys vaikuttaa työelämään välillisesti, sillä itseään sivistävä ihminen on työntekijänä parempi kuin henkilö, jonka maailmankuva on rajoittunut. Opiskelu erilaisten ihmisen kanssa kehittää myös ymmärrystä ja myötätuntoa, joita yhteiskuntamme tarvitsee. Toinen merkittävä asia yhteiskunnan kannalta on osallistumisen perinne, jota ihmiset vaalivat käydessään kansalaisopistojen kursseilla vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Jatkaessaan opiston toiminnanjohtajana Pörtfors toteuttaa ainakin osittain vanhaa ideaansa. Hän oli aikeissa ehdottaa 60 ikävuotta täyttäneille nelipäiväistä työviikkoa jo kauan ennen kuin Juhani Vartiainen suututti kansan ehdottamalla ikääntyneille työntekijöille palkanalennuksen lisäksi pidennettyä työaikaa Minunkaan ehdotukseni ei olisi ollut ehkä kovin vetovoimainen. Ajattelin, että 60 ikävuoden jälkeen voisi käyttää max 65 ikävuoden saavuttaessaan yhden päivän viikoittaisesta työajastaan hiljaisen tiedon jakamiseen sekä opiskeluun, jota ilman vanhakin taantuu vääjäämättä. Vanhan tiedon varassa ei voi enää nykypäivänä toimia, Pörtfors sanoo S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7

8 T e k s t i P i r k k o R u u s k a n e n - P a r r u k o s k i Kirjoittaja osallistui One step in later life -konferenssiin Setlementtiliiton kutsuttuna asiantuntijana. Konferenssi järjestettiin Brysselissä Euroopan Unionin Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden 2012 päättyessä. Aikuisopiskelusta talouselämän renki? Kun Brysselissä keskusteltiin ikääntyneiden koulutuksesta, keskeisiksi puheenaiheiksi nousivat oikeus elinikäiseen oppimiseen ja ikääntyneiden opiskelun järjestäminen. 8 Euroopan Unioni ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet investoimaan koulutukseen, koska sen merkitys yhteiskunnan hyvinvointia edistävänä ja yhtenäisyyttä ja taloudellista kilpailukykyä vahvistavana elementtinä on tunnistettu. Siltä pohjalta oli ymmärrettävää, että One step in later life -konferenssin puheenvuoroissa nousi esille koulutuksen rooli taloutta elvyttävänä renkinä. Väestön ikääntymisen madonluvut vievät Euroopassa asian ytimeen. Työn luonne on muuttunut ja osaavista työntekijöistä on pula. Siksi aikuiskoulutus on saatava palvelemaan nykyistä paremmin työelämän muutosta ja työntekijöiden osaamista. Ongelmasta osaksi ratkaisua Ikääntyvien kasvava määrä nähtiin aikaisemmin yleensä ongelmana. Monien puheenvuorojen perusteella näytti siltä, että ikääntyneiden ajatellaan olevan osa vaikean taloustilanteen ratkaisua. Tuntui hyvältä havaita, ettei ikääntyneistä puhuttu enää menoerinä eikä huoltosuhteen riskeinä, mikä tarkoittaa tilannetta, jossa yhtä työikäistä kohti on kasvava määrä alle 18- tai yli 65-vuotiaita. Ratkaisuja taloustilanteen helpottamiseen ei etsitty koulutusajan lyhentämisestä tai ikääntyvien työntekijöiden palkkasumman pienentämisestä. Sen sijaan asiantuntijat haluaisivat vanhukset töihin ja sukupolvien välisen yhteistyön vireämmäksi, sillä ikääntyneet nähdään innovatiivisina ja ammattitaitoisina ihmisinä. Heidän osaamisessaan piilee suuri yhteiskunnallinen hyöty, jota ei saa menettää ikärasismia tukevalla politiikalla. Uusi ammatti eläkeiässä Opiskelun katsotaan vahvistavan ikään katsomatta ammatillista osaamista sekä edistävän yhteiskunnallista aktiivisuutta ja hyvinvointia. Urakehitys ei pääty 50-vuotiaana, ja uuden ammatin voi opetella myös virallisen eläkeiän jälkeen. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että oppimisen mahdollisuus ei lopu, kun ihminen alkaa tarvita hoivapalveluja. Soittoharrastuksen voi elvyttää ja maalaamista jatkaa myös palvelutaloissa vapaaehtoisten opettajien tuella ja saada näin virkeyttä elämään. Koulutukselta peräänkuulutettiin konferenssissa uutta pedagogista osaamista ja herkkyyttä kuulla, mitä ikääntyvät tarvitsevat. Toimenpiteitä tarvitaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja yhteistyötä työnantajien, koulutuksen >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 Oppimisen mahdollisuus ei lopu siihen, kun ihminen alkaa tarvita hoivapalveluja. >>> 10 järjestäjien ja sektorirajat ylittävän viranomaisyhteistyön avulla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi, että terveyskeskus pyytää kansalaisopistoa järjestämään kuntosaliliikuntaa ja rakennustoimi huolehtii, että kuntosalille pääsy on esteetön. Oikeus oppimiseen Kulttuurien kirjo näkyi tavoissa ajatella. Jonkun mielestä esimerkiksi tietokoneen käytön opettelu on enemmän velvollisuus kuin oikeus. Idea korttelikohtaisesta seniorikerhotoiminnasta on setlementtiväelle jo aika tuttua, mutta singaporelaiset pitivät sitä innovaationa. Yksimielinen halu tukea koulutusta ei liity vain hyvän vanhenemisen edistämiseen elinikäisen oppimisen keinoin. Osallistujilla oli positiivinen asenne ikääntymistä kohtaan. Siitä huolimatta jäin kaipaamaan vahvempaa näkemystä siihen, että koulutus on jokaisen ihmisen oikeus, ei vain väline yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen vakauteen. Tätä perusoikeutta korostivat muun muassa englantilaiset kansalaisjärjestöedustajat, joilla oli maastaan myös faktatietoa. Englannissa on havaittu, että ikääntyneiden opiskelu näkyy Tamperelaisen Rientolan setlementin eläkeläisistä koostuva soittokunta esiintyi kaupungissa järjestetyssä liittokokoustapahtumassa kaksi vuotta sitten. kasvavana henkisenä ja fyysisenä vireytenä ja kykynä huolehtia itsestään. Leicesterin yliopiston selvityksen mukaan esimerkiksi oppimislähtöinen hoiva vähentää lääkitysten tarvetta. Mallia Suomesta Slovenialainen kollega kertoi, että heillä on otettu oppia Suomesta aikuiskoulutuksen rahoituksessa. Se oli mukava kuulla. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös se, että työvoimakoulutus lasketaan aikuiskoulutuksen tilastoihin vain Itävallassa ja Suomessa. Suomi on tosin mallimaa ilman sitäkin. Tilastokeskuksen mukaan vapaan sivistystyön piirissä on jo puolitoista miljoonaa opiskelijaa, ja setlementeillä on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa. EU ja jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vähintään 15 prosenttia aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen. Kirittävää on, koska nykyinen prosenttiluku on 8,9 %. Pohjoismaat ovat oma lukunsa, sillä Suomen vastaava luku on 52 prosenttia ja Ruotsin huikeat 72 prosenttia. Koulutuserot olisivat vieläkin suurempia, jos eurooppalaisissa vertailuissa otettaisiin systemaattisesti huomioon myös yli 65-vuotiaat opiskelijat, joita on kansalaisopistoissamme paljon. Saksassa tilastoihin lasketaan mukaan opiskelijat 70 ikävuoteen asti, ja olen ymmärtänyt, että näin on tarkoitus tehdä myös Suomessa S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 Naamoista sen näkee Hyvä esiintyjä tempaa ihmiset mukaansa, mutta miten suuri merkitys yleisöllä on konsertin onnistumiseen? Kysyimme tätä Pave Maijaselta, Olli Lindholmilta, Pauli Hanhiniemeltä ja Markku Toikalta, jotka ovat mukana maaliskuussa alkavalla Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueella. T e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n 1. Mistä kaikesta aistit yleisön mukanaolon? 2. Mitkä ovat parhaat muistosi sinun ja yleisön yhteispelistä? Pave Maijanen 1. Koko homma lähtee siitä, että yleisön on ensin koettava artistin läsnäolo. Kun näin tapahtuu, esiintyjä voi kokea murtaneensa näkymättömän suojakilven. Ilman vuorovaikutusta tilanne on hankala ja ontto. 2. Mestarit Areenalla -projekti oli esimerkki vahvasta vuorovaikutuksesta. Yhteys yleisön ja meidän välillä syntyi heti ja kesti joka kerta loppuun asti. Emme käyttäneet koskaan käsikirjoitusta, emmekä biisilistaa lukuun ottamatta suunnitelleet mitään ennen esitystä. Tällainen spontaani ote oli juuri se avain rennon yhteyden luomiseen meidän ja yleisön välille. Olli Lindholm 1. Kyllä sen näkee ihmisten kehonkielestä. Lavalle tultaessa näkee heti, kuinka paljon yleisö on odottanut iltaa. Sen näkee konserteissa myös pukeutumisesta ja naisilla esimerkiksi siitä, että on käyty kampaajalla. 2. Nokia Kontserdimaja Tallinnassa ja 30-vuotisjuhlakiertueen startti oli ikimuistoinen kokemus. Se huuto, jota yleisö piti, kun alkukuvitus ja nauha olivat päällä, veti kokeneen jyrän ihan veltoksi. Silloin pelkäsin, kuinka klaaraan, koska itselläkin lataus oli kova. Ehkä Pori samana syksynä oli samanlainen. Kun legendat lähtivät lavalta, huuto oli mieletön. Totuuden nimissä on sanottava, että se on hienoa, mutta minun ongelmani on, että tahdon liikuttua liikaa. Pauli Hanhiniemi 1. Jos yleisö vaikuttaa joskus passiiviselta, uskottelen itselleni, että ihmiset ovat joko lamaantuneet kauhusta tai ovat muuten niin kuulemansa vallassa, ettei se perinteinen jalan napsuttelukaan onnistu. Joskus ihmiset joraavat taas villinä ja melskaavat muutenkin. Silloin ne ilmeisesti kuuntelevat bassoa ja rumpuja, eivätkä laulajaa... Totta puhuen, yleisön mukana olon näkee naamoista. Naama paljastaa, kuunteleeko ihminen vai funtsiiko hän jotain muuta. 2. Minulla on muutama muistikuva yleisön intensiivisestä mukanaolosta, mutta niiden kertominen lehdessä ei vastaisi kokemusta. Tai en osaa kertoa! Sen verran tapahtumat aina unohtuvat, että on pakko mennä uudestaan keikalle ottamaan selvää, että mistä tässä touhussa olikaan lopulta kyse. >>> 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa! >>> 12 Markku Toikka 1. Sen vain aistii, että nyt mennään yhdessä, että kaikki on mahdollista, että minua ei pelota eikä yleisöäkään, ei mikään... Ulkomaailma on häipynyt jonnekin muualle, ja on vain teatterin tai musiikin maailma. Joissakin draamoissa yleisö saattaa tuntea kauhua tai inhoa roolihenkilöä kohtaan, mutta sekin on mukanaoloa. Silloin kun yleisö nauraa, tietää onnistuneensa huvittamaan. Jos yleisö itkee, niin sekin on sille hupia. Esiintyminen on aina ihmisten välistä toimintaa, tunteiden ja ajatusten vaihtoa. Parhaimmillaan yhteys on rikkumaton. 2. Kajaanin Kaupunginteatterissa esitimme Hilman päiviä. Esityksen loppupuolella juodaan lasi konjakkia ja poltetaan sikarit. Ennen kuin sikarit on sytytetty, nauramme mahtavasti toistemme jutuille. Samalla roolihahmoani Vanhaa Tuomaria läiskitään selkään niin että sikarini lentää vitsinä ainakin kolme metriä ilmassa ja tipahtaa lattialle. Kerran sikari käsittämättömänä sattumuksena ponnahti seisomaan kärjelleen. (Kokeilkaa kuinka monta sataatuhatta kertaa joudutte yrittämään samaa temppua.) Siinä se oli muina sikareina pystyssä lattialla. Yleisö oikein huokaisi, että kyllä toi Toikka on taitava, ja taputti ja nauroi pitkään. Minä yritin olla sen näköinen, että tämmöisiä temppujahan sitä tehdään ihan tuosta vain S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 Vanhuus rokkaa taas Järjestyksessä toinen Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertue käynnistyy jälleen maaliskuussa. Tänä vuonna esiintyjäkaartissa ovat mukana Pave Maijanen, Pauli Hanhiniemi, Olli Lindholm, Vicky Rosti, Maarit & Sami Hurmerinta sekä Tampereen Työväen Teatterin Manserock-musikaalin soittajista koostuva Housebändi Hampaattomat. Housebändin kapellimestarina toimii Pekka Siiskonen. Kiertueen juontaa näyttelijä Markku Toikka. Markkinointiyritys Eventia Oy:n toimitusjohtajan Heikki Nisosen ideoimalla tapahtumalla tuetaan seniori- ja vanhustyötä. Eventia on valinnut Suomen Setlementtiliiton kiertueen hyväntekeväisyyskumppaniksi.tuotto ohjataan paikallisten setlementtien seniorityöhön. Konsertit järjestetään kuudella paikkakunnalla seuraavasti: Turku, Caribia-areena Helsinki, Savoy-teatteri Kuopio, Musiikkikeskus Lahti, Sibeliustalo Jyväskylä, Paviljonki 3.4. Tampere, Tampere-talo 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 [liikkeessä] Sokeita pisteitä 14 Aristoteles sisällytti oikeudenmukaisuusyhteisöön vain vapaat miehet. Huikean terävän ajattelijan sokea piste oli naisten ja orjien asema yhteiskunnassa. Onko meidän aikamme sokea piste vaivihkaa rapautuva sivistys? Olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin, mutta meillä ei ole varaa eikä aikaa arvokkaan elämän turvaamiseen. Sivistys ei ole pelkkää tietoa. Se on myös käyttäytymistä, joka kumpuaa kokemuksista, joita saamme tarkastellessamme maailmaa eri näkökulmista. Jos asetumme vuonna 2100 elävien ihmisten asemaan, voimmeko olla aidosti ylpeitä siitä maailmasta, joka heille jää? Vastauksen varmuus kalvaa meitä. Etäännymme kestävän kehityksen ekologisesta ja sosiaalisesta ihanteesta kauemmaksi ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin historiassamme. Haluamme jatkuvasti uutta ja enemmän, vaikka tiedämme, että näin ei voi jatkua loputtomiin. Rajallisella maapallolla se luo epävakautta ja etäännyttää köyhän ja rikkaan entistä kauemmaksi toisistaan. Köyhän ja rikkaan lähentymisessä on kaiken kehityksen ydin. Sivistymättömyyttä on se, että annamme kasvottomien markkinoiden päättää asioista, jotka ovat moraalisia kysymyksiä: Ruokitaanko nälkää näkevä maapallomme rajallisilla pelloilla kasvavalla maissilla vai tankataanko maissista valmistetulla polttoaineella auto? Palkataanko vanhustenhoitoon vessaan saattava ihminen vai hankitaanko vaippoja? Markkinoiden vastauksesta jää uupumaan myötätunto, joka on sivistyksen sydän. Sivistymättömyyttämme selittää se, että hyvän elämän tavoittelun pääasialliseksi keinoksi mielletään yksisilmäisesti vaurauden jatkuva lisääminen, vaikka perustarpeemme on jo tyydytetty. Kun arkea eletään markkinoiden ehdoilla, mikään ei ole riittävän paljon eikä mikään niin ainutlaatuista tai pyhää, että se asettuisi markkinoiden ulkopuolelle. Kun rahalla on valtaa kaikkeen, subjektit muuttuvat objekteiksi ja elämän värit harmaudeksi. Erilaisuuden voima laimenee markkinoiden määrittämiin muotteihin. Kohtelemme itseämme ja toisiamme hyödykkeinä aivan kuin olisimme esineitä. Tällä tiellä meitä uhkaa merkityksettömyys, jonka aiheuttama turhautuminen tuottaa silmittömiä tekoja ja pöyristyttävää välinpitämättömyyttä. On kysyttävä rohkeasti ja päättäväisesti mistä elämässä oikein on kyse? Mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän elämän kukoistamiseksi. Riittääkö elämän tarkoitukseksi mahdollisimman hyvä taloudellinen pärjääminen vai olisiko tavoiteltava pontevammin jokaiseen aamuun merkitystä, kepeyttä ja iloa? Ihmiselämän tärkeimmät asiat liittyvät toisiin ihmisiin. Tavaravaurauden kasvattaminen ei tuota sitä sisäistä elämänpaloa tai tuntumaa omaan arkeen, jota jokainen meistä loppujen lopuksi tavoittelee. Päinvastoin. Vaurauden myötä lisääntyneet mahdollisuudet kuluttaa enemmän aiheuttavat samalla kyvyttömyyttä nauttia rahalla saavutetuista asioista. Vauraus kääntyy meitä vastaan myös esimerkiksi siinä, että ylensyöminen aiheuttaa maailmassamme kolme kertaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin aliravitsemus. Vaurauden tavoittelu elämän tärkeimpänä asiana johtaa myös kiireeseen, jolla selitämme tämän hetken ohi elämistä ja toistemme laiminlyöntiä. Arvokkaan elämän ydin on kohtaamisissa, joissa aika pysähtyy ja vaikutumme toisistamme. Sen sijaan sisäänpäin käpertyminen näivettää ihmisen identiteettiä ja johtaa meidät tulkintojen viidakkoon, jossa luulemme asioiden olevan eri lailla kuin ne oikeasti ovat. Tyytyväisyyttä tuottaa rohkea suuntautuminen itsestä ulospäin. Yhteisön voima syntyy siitä, että huomaamme kuinka erilaisina ihmisinä täydennämme toisiamme. Minun mahdollisuuteni eivät vähene siitä, että autan sinua olemaan parempi siinä sinulle tärkeässä asiassa. Ihminen kukoistaa, jos hän saa kerta kerran jälkeen aidon kokemuksen hyväksymisestä, arvostuksesta ja kunnioituksesta, sekä kokee kuuluvansa yhteisöihin, joissa hänen näkemyksillänsä on merkitystä. Tällainen sosiaalinen vauraus voi sitä paitsi lisääntyä rajattomasti uhkaamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Sivistyksemme laatu peilataan loppujen lopuksi tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksien kautta. Metropolia Akatemian ohjelmajohtaja Arto O. Salonen tutkii hyvinvointia luonnon elinvoiman, ihmisarvon ja talouden jännitteessä S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 [tässä ja nyt] Atria tarjosi irtioton arjesta Kahdeksan eri puolelta Suomea olevaa perhettä sai viettää Ruokatalo Atrian ansiosta ikimuistoisen viikonlopun Pikku- Syötteen tunturimaisemissa. Atria halusi tarjota perheille Setlementtiliiton avulla ruuanlaittoon ja yhdessä oloon liittyvän perheleirin. Leiri suunnattiin setlementtitoiminnassa mukana oleville vähävaraisille perheille. Viikonlopun kohokohtia oli kokki Jyri Hännisen pitämä kokkailutuokio, jonka aikana laitettiin ruokaa yhdessä ja herkuteltiin gourmet-tason spagetilla, tortilloilla ja paahtopaistilla. Perheillä oli viikonlopun aikana tilaisuus kokeilla myös erilaisia liikuntalajeja, ja palautteen mukaan mieleisimpiä olivat laskettelu, jousiammunta, pulkalla laskeminen sekä lumisessa taikametsässä seikkaileminen. Tärkeintä viikonloppuleirissä oli perheiden mielestä yhdessäolo ja irtiotto arjesta. Ilo ja tyytyväisyys näkyivät myös perheiden kommenteissa: Oli mahtava leiri, ylitti kaikki odotukset. Kaikki ohjatut toiminnot oli tosi kivoja. Mukavia ihmisiä, välittömiä. Täällä olisi viihtynyt pitempäänkin. Pääsi kokeilemaan uusia asioita, joista kovasti piti. Yhdessäoloon perheiden kanssa osallistui Setlementtiliitosta lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma. Leirin käytännön toteutuksesta vastanneesta Oulun Seudun Setlementistä oli mukana tiimi, jota veti lapsija nuorisotyön koordinaattori Anna-Stiina Effe S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 [tässä ja nyt] Poikien Talon Johan Pirttikangas, Kalle Laanterä, Sami Seppilä, Tommi P. Pesonen ja Antti Ervasti ottivat euron suuruisen palkinnon tyytyväisinä vastaan. >>> 16 Poikien Talosta Vuoden Kasvattaja Kalliolan nuoret ry:n Poikien Talo sai tammikuun lopussa valtakunnallisen Vuoden Kasvattaja palkinnon. Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiö luovuttaa palkinnon vuosittain toimijalle, joka tekee nuorten parissa uraauurtavaa työtä. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinto on tullut setlementtikentälle aiemminkin, sillä Helsingin Tyttöjen Talo sai Vuoden Kasvattaja -palkinnon vuonna Poikien ja nuorten miesten jääminen ulkopuolelle on iso yhteiskunnallinen asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Poikien Talo edustaa kentällä rohkeutta ja uudenlaista ajattelua. On tärkeää, että pojilla on paikka, jossa pohtia mitä miehenä oleminen on, Maaseudun Kukkaisrahasto Säätiön asiamies Perttu Nousiainen sanoi palkinnon luovuttamistilaisuudessa Poikien Talolla. Kuilu hyvin ja huonosti voivien poikien välillä on viime vuosina kasvanut. Poikien Talo -hankkeen projektipäällikön Antti Ervastin mukaan iso ongelma on se, että pojat eivät joko hae apua tai eivät yrityksistä huolimatta saa sitä. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme onnistuneet tavoittamaan poikia ja nuoria miehiä laajasti sekä kehittämään toimintaa, joka lähtee heidän toiveistaan, Ervasti kertoi. Kalliolan nuoret ry:n hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar totesi, että pojilla on suuri tarve kohtaamispaikkoihin ja aikuisen tukeen. Pojat tarvitsevat oman olohuoneen, jossa saa puhua, hän sanoi. Näitä olohuoneita on tulossa setlementtikentälle lisää, sillä Ouluun perustetaan tämän vuoden aikana Poikien Talo Vuoden Taiteilija -palkinto OmaPolun nuorille Kettuki ry:n myönsi Vuoden Taiteilija palkinnon tamperelaisen Setlementti OmaPolun puupiirrosgrafiikan ryhmälle. Vuoden Taiteilijaksi valittiin ensimmäistä kertaa ryhmä yksittäisen taiteilijan sijasta. Kattukin palkitsemia Vuoden Taiteilijoita ovat Mikael Bashmakov, Sami Hukka, Otto Kiiveri, Samuli Laurila, Linnea Meuronen, Arto Mäkitalo, Vesa Rimpilä, Lasse Rinne ja Atte Selin. Nuorten työskentelyä ohjaavat Ritvamarja Rantala, Mariliina Valkama sekä Hannele Vuosara. OmaPolun nuoret ovat opiskelleet vaativaa puupiirrostekniikkaa ryhmänä usean vuoden ajan. Palkintoraadin mukaan niin yhteistyössä tehdyt suuret kollaasit kuin yksilölliset teokset ovat upeita. Kettukin Vuoden taiteilijaryhmän näyttely avautuu ARX Galleriassa Hämeenlinnassa ja on avoinna saakka. Kettuki ry on kehitysvammaisia taiteilijoita tukeva yhdistys, joka perustettiin Kiasmassa lokakuussa S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 S U O S I T T E L E M M E Naiseuden varjoja Kuinka prostituoitu tai amfetamiiniriippuvainen mieltää itsensä äitinä ja naisena? Kuinka naiset selviävät vai selviävätkö he? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään UNIpressin julkaisemassa monitieteellisessä puheenvuorossa, joka on suunnattu auttamistyön ammattilaisille, opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Varjoja naiseudessa -kirjassa lähestytään empiirisen tutkimuksen kautta ilmiöitä, joihin liittyy usein vahvasti latautuneita stereotypioita. Kirjassa naiset näyttäytyvät tavallisina äiteinä, jotka huolehtivat aikuisten lastensa pärjäämisestä. He näyttäytyvät myös väkivaltaa läheissuhteissa kokeneina äiteinä, vankeusrangaistuksen saaneina, päihteidenkäyttäjinä ja omasta traumaattisesta lapsuudestaan kärsivinä ihmisinä. Äitiys edustaa kirjan teksteissä yhtä keskeistä, mutta ei ainoaa naiseuden muotoa. Kirjassa tarkastellaan myös naiserityisen päihdehoidon piirteitä ja mahdollisuuksia auttamistyössä. Kirjan pyrkimyksenä on tehdä näkyväksi naisen elämään liittyviä riskejä ja uhkia yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta sekä norminmukaista naiseutta rikkovat elämänvalinnat ovat esillä medioissa ja asiantuntijakeskusteluissa. Varjoja naiseudessa kirjan ovat toimittaneet Lapin yliopiston kuntouttavan sosiaalityön yksikössä työskentelevä erikoistutkija, professori Sanna Väyrynen ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen lehtori Elina Virokannas. Kirjan muita kirjoittajia ovat Johanna Hurtig, Maija Jäppinen, Pia Skaffari. Kaikki toimivat tai ovat toimineet opettajina ja tutkijoina Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistoissa maahanmuuttajatyöhön kehitteillä vertaistoimintamalli Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikössä käynnistyy maaliskuussa RAYn rahoittama nelivuotinen hanke, jossa tavoitteena on kehittää vertaistoimintamalli maahanmuuttajille. Toimintamallin avulla on tarkoitus tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien elämänhallintaa. Suunnitelmissa on, että tarvittavat tukitoimet järjestetään julkisten palveluiden, järjestöjen sekä muiden toiminnan kannalta oleellisten toimijoiden yhteistyönä. Vertaistoiminta on kuulunut aikaisemminkin Pasilan Asukastalon toimintaan, ja hankkeen käynnistymistä auttaa huomattavasti se, että työntekijät ovat ehtineet luoda luottamukselliset suhteet maahanmuuttajiin. Luottamuksen ansiosta on saatu aikaiseksi toimivat yhteistyöverkostot sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, joiden avun tarpeet jäävät usein huomaamatta tai niihin ei pystytä vastaamaan olemassa olevan palvelujärjestelmän puitteissa. Näitä ryhmiä ovat ikääntyneet maahanmuuttajat, kotona lapsiaan hoitavat äidit ja lapsiperheet sekä henkilöt, jotka eivät osaa käyttää tarjolla olevaa neuvontaa. Osa asiakkaista pitää löytää avun antamiseksi. Eniten tarvetta näyttää olevan somalian- ja arabiankielisestä avusta sekä muslimikulttuurin tuntemuksesta. Tärkeä linkki muslimitaustaisiin maahanmuuttajiin on ollut jo pitkään Pasilan Asukastalon vertaisohjaaja Saadia Radouai, jonka ansiosta maahanmuuttajatyön asiakaskunta on kasvanut. Pasilan Asukastalossa viihtyvät eri ikäiset ja -taustaiset kansalaiset. 17 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 4 [keskeltä kenttää] t e k s t i m a r i a n n a l a i h o k u v a L a r i J ä r n e f e l t Mitä asioita tarvitaan, jotta S-Asunnot Oy:n taloissa pysyy hyvä henki? Asukkaita on kuunneltava ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon. Asiakkaiden tarpei- Jääkiekkoa ja makaronilaatikkoa Sosionomi Ewa Hirvonen (23) aloitti S-Asunnot Oy:n Senioriasumisoikeustalossa asukasisännöitsijänä tammikuun alussa. Mitä odotat työltäsi? Suhtaudun työhöni luovasti. Odotan, että pääsen keksimään erilaista viriketoimintaa ja uusia juttuja asukkaiden kanssa. Olen syntynyt Puolassa, jossa on aika erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Hyödynnän varmaan taustaani ja tuon jotain kivaa sieltä, esimerkiksi sikäläisiä ruokalajeja ja musiikkia. Miten päädyit Suomeen? Tulin vapaaehtoistyöhön nuorisovaihdon kautta. Työskentelin Porissa nukketeatterissa. Sitten sain opiskelupaikan Diakonia-ammattikorkeakoulusta, josta valmistuin sosionomiksi. Puhut erinomaista suomea. Kauanko olet asunut täällä? Mitä muita kieliä puhut? Olen asunut Suomessa neljä vuotta. Opiskelin suomea itsekseni hieman ennen tänne tuloani. Parhaillaan opiskelen ruotsia, jota osaan tällä hetkellä vähän. Puolan ja suomen lisäksi puhun englantia ja saksaa. Olen kielifriikki. siin voi vastata, kun tietää, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Päätöksenteossa mukana oleminen auttaa asukkaita sopeutumaan, mikä estää myös syrjäytymistä. Asukasisännöitsijä pyörittää asukastoimikuntaa ja huolehtii yleisestä viihtyvyydestä. Häneltä vaaditaan ihmissuhdetaitoja. Kerro itsestäsi neljä ominaisuutta, joiden uskot auttavan työssäsi. Olen luotettava ja hyvä kuuntelija. Pidän kiinni aikatauluista. Uskoakseni olen myös aika kärsivällinen. Viihdytkö Suomessa? Mitä teet vapaa-aikanasi? Viihdyn Suomessa hyvin. Omasta mielestäni olen aika suomalaistunut neljän vuoden aikana. Pidän suomalaisista ruoista, esimerkiksi makaronilaatikosta ja kinkkukiusauksesta. Salmiakista en kuitenkaan tykkää, ja mämmiä en voi edes katsoa, saati syödä. Kieliharrastuksen lisäksi olen kova jääkiekkofani. Kun asuin Porissa ja tutustuin suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin, kannustin tietenkin Porin Ässiä. Nykyään kannustan sekä Ässiä että Helsingin IFK:ta. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 Kun lasta kiusataan koulussa, se vaikuttaa koko perheeseen. Lahdessa vanhempien tueksi tarjotaan Valopilkkua. 20 Valoa vanhemmille S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n