OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN"

Transkriptio

1 Mirkka Vuorento ja Kimmo Terävä OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus Kuntoutussäätiö

2

3 OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus Mirkka Vuorento Kimmo Terävä KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 48/2014 1

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Tilaukset: Esa Print Oy Lahti 2014 ISSN ISBN ISBN (pdf) Kannen kuva: Pixmac 2

5 Esipuhe Osatyökykyisen tukemisen käytännöt -selvityksen tavoitteena on kuvata nykyisiä käytäntöjä osatyökykyisen tukemiseksi ja osatyökykyisenä työelämään pääsemiseksi. Tarkoituksena on selvittää ja arvioida kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista, tukikäytännöistä ja niiden organisoinnista sekä selvittää osatyökykyistä tukevan henkilön toimenkuvaa, ammatillista osaamista ja verkottumista. Selvitys käsittää haastattelututkimuksen ja kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen ns. hyvistä käytännöistä Selvitystyön taustalla on kysymys niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolellakin olevien osatyökykyisten oikeuksista saada laadukkaita palveluita sekä siitä, että heidän tarpeisiinsa löydetään hyviä ratkaisumalleja, joiden avulla edistetään myös työurien jatkamista. Selvitykseen kerätään myös ulkomaisia hyviksi käytännöiksi esitettyjä ja arvioituja kirjallisuudessa ja tutkimuksissa julkaistuja malleja. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi toimintakonseptin osatyökykyisten työllistymiseksi. Toimintakonseptin tarkoituksena on varmistaa, että osatyökykyisellä on saumaton palvelujen ketju työssä jatkamisen tai työllistymisen tukena. Osatyökykyisten työllistymiseksi tai työssä jatkamiseksi on olemassa suuri määrä keinoja. Keinovalikoimasta on osattava tarvittaessa räätälöidä osatyökykyiselle tarkoituksenmukainen ja eheä kokonaisuus. (STM 2013a.) Työllä on monia hyvinvointia lisääviä merkityksiä ihmisille ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian (2020) mukaan, osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Yhteiskunnallisesti on myös tärkeää löytää organisaatiorajat ylittäviä ja taloudellisesti järkeviä palvelumalleja osatyökykyisten tukemiseen. Nyt käsillä oleva Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjan julkaisu on toteutettu osana Jamit-hanketta yhteistyössä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. Lämpimät kiitokset selvitystyön ohjausryhmälle Lars Kolttolalle, Päivi Mattila-Wirolle, Eveliina Pöyhöselle, Ritva Partiselle ja Kati Herranen-Haapaniemelle STM:stä, Ville Grönbergille THL:stä, Mika Ala-Kauhaluomalle Kuntoutussäätiöstä sekä Raija Tiaiselle ja Nina Nevalalle STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmasta. Erityiskiitos kuuluu tämän julkaisun tekijöille Mirkka Vuorennolle ja Kimmo Terävälle, jotka ovat keväästä asti keränneet aineistoa ja hioneet marraskuun lopulle asti raportin sisältöä. Pirkko Mäkelä-Pusa kehittämisjohtaja Kuntoutussäätiö 3

6 4

7 Sisällys 1 Johdanto Kuka on osatyökykyinen? Osatyökykyiset työmarkkinoilla Aikaisempaa tutkimusta osatyökykyisten tukemisesta Selvityksen tavoite ja tehtävät Osatyökykyisen tukemisen keinot kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen ja analyysi Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Interventiot ja kuntoutus työpaikalla Mukautukset työolosuhteissa Terveyspalvelut Yhteistyö ja työkykykoordinaattorit Osatyökyisen työllistymisen tukeminen Työnantajat osatyökykyisten työllistäjinä Osatyökykyiselle sopivat palvelut Osatyökykyisten tukemisen keinojen toteuttaminen Edistäviä ja estäviä tekijöitä Tutkimustiedon hyödyntämisestä osatyökykyisten tukemisessa Haastattelututkimus Haastattelututkimuksen toteuttaminen ja analyysi Osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Työkykyjohtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset Työkykykoordinaattorin tehtävä Osatyökykyisen tarpeet ja toiveet Varhaisen tuen mallit Työn mukauttaminen ja työyhteisön merkitys Työkokeilu, ammatillinen kuntoutus ja muita keinoja Moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulku Pienyritysten näkökulma Osatyökykyisen työllistymisen tukeminen Työttömien terveydenhuolto ja muut tukemisen verkostot Työkokeilu, ammatillinen kuntoutus ja muita keinoja Yritysten rooli työllistämisessä Yhteenveto ja johtopäätökset Kirjallisuus 88 5

8 6

9 1 Johdanto Henkilöitä, joilla vamma tai sairaus rajoittaa työskentelyä, ei enää luokitella lähtökohtaisesti työelämän ulkopuolelle. Päinvastoin, osatyökykyisten työskentelymahdollisuudet, työssä jatkaminen ja työllistyminen ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi Suomessa ja Euroopassa ja osatyökykyisten tilannetta työssä ja työmarkkinoilla on pyritty aktiivisesti edistämään viimeisten vuosien aikana. Suomessa työkyvyttömyyden ehkäisy ja osatyökykyisenä työssä jatkamisen ja työllistymisen mahdollistaminen ovat osa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa ja hallitusohjelmaa. Tervettä ja kestävää työelämää kaikille on pyritty edistämään mm. sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmalla sekä muiden ministeriöiden toimintaohjelmissa. Osatyökykyiset työssä -ohjelma eli Osku ( ) tarjoaa tukea ja välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Ohjelman kaksi keskeistä teemaa ovat osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti sekä osatyökykyisten työllistymistä helpottavat lainsäädännölliset muutokset. Myös tätä selvitystä on tehty yhteistyössä Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. (STM 2013a; STM 2013c.) Ohjelmassa rakennettu osatyökykyiset työssä -toimintakonsepti on etuuksien, palvelujen ja muiden keinojen kokonaisuus, jonka avulla pyritään varmistamaan, että jäljellä oleva työkyky otetaan käyttöön. Osatyökykyisen työllistymisen tai työssä jatkamisen edistämisen keinot on toimintakonseptissa jaettu kuuteen pääryhmään, joita yhdistelemällä voidaan rakentaa räätälöityjä palvelukokonaisuuksia yksilöllisiin tarpeisiin (kuva 1). (STM 2013a.) Työelämässä olevien osatyökykyisten tukemisessa työpaikat, työterveyshuolto ja eri kuntoutustoimijat ovat tärkeässä asemassa. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä kuntien työvoimapoliittiset palvelut ja terveydenhuolto voivat omalta osaltaan edistää osatyökykyisen henkilön työhön pääsyä. Kaikilla toimijoilla on siis käytössään erilaisia keinoja, palveluita ja etuuksia, joilla voidaan vaikuttaa osatyökykyisten tilanteeseen työssä ja työmarkkinoilla. 7

10 Työnhaku- ja uravalmennus Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Eläkkeen lepäämään jättäminen Vammaistuki Kuntoutusraha Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Omaehtoisen opiskelun tuet Koulutus- ja työkokeilut Työnvälitys Sosiaaliturva Työpaikan keinot Esteettömyys Työpaikan järjestelyt Työyhteisö Työjärjestelyt Työturvallisuus Työterveyshuolto Palkkatuki Starttiraha Työolosuht. järjestelytuki Matkakulujen korvaus Ammatinvalinnanohjaus Työhönvalmennus Työvoimapalvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Koulutus Työvoimakoulutus Työhönvalmentaja Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu Oppisopimuskoulutus Työkokeilu Muu työpaikkakoulutus Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Kuva 1. Osatyökykyiset työssä -toimintakonseptin keinovalikoima Tässä selvityksessä kuvataan erilaisia osatyökykyisten tukemisen keinoja ja käytäntöjä. Selvitys koostuu kansainvälisiin tutkimuksiin keskittyvästä kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisten asiantuntijoiden haastatteluista. Selvitystyön taustalla on kysymys niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolellakin olevien osatyökykyisten oikeuksista saada laadukkaita palveluita sekä siitä, että osatyökykyisten tarpeisiin löydetään hyviä ratkaisumalleja, joiden avulla edistetään myös työurien jatkamista ja työllistymistä. 1.1 Kuka on osatyökykyinen? Osatyökykyisenä työssä jatkamiseen ja työllistymiseen liittyy monia käsitteitä, joita käytetään vaihtelevasti ja useissa merkityksissä. Käsitteiden merkitys ja niiden käyttö on muuttunut ajan myötä. Käsitteen osatyökyky yleistyminen kuvastaa muutosta työkyvyttömyys, sairaus- ja vamma-ajattelusta kohti kyvykkyyttä, työkykyä ja työelämään osallistumista. Painopiste on siirtynyt yksilön puutteista ympäristön rajoituksiin. Työurat pitenevät, kun kaikille työhön halukkaille mahdollistetaan työnteko ja tuetaan työssä pysymistä eri tavoin, esimerkiksi erilaisilla koulutukseen tai 8

11 uraan liittyvillä ratkaisuilla tai työolosuhteita mukauttamalla. (Vuorela 2008; STM 2013b; Järvikoski 2013.) Osatyökyiseksi kutsutaan henkilöä, jolla on käytössä osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen (Vuorela 2008). Osatyökykyisyys voi liittyä työskentelyyn yleensä tai erityisesti joihinkin työtehtäviin. Osatyökyvyttömyyden on katsottu tarkoittavan samaa asiaa, joskin korostaen työkyvyn menetettyä osaa. STM 2013b; STM 2013a; Vuorela 2008; Lehto 2011.) Osatyökykyyn tiiviisti liittyvä työkyvyn käsite on moninainen. Ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa määritellä työkyvyn käsitettä ja eri toimijat näkevät sen eri tavoin. Käsite on myös muuttunut ajan myötä moniulotteiseksi ja monipuoliseksi ja määrittelyissä otetaan eri tavoin huomioon ympäristö, työ ja yksilö. Sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyden uhka perustuvat lääketieteelliseen työkykykäsitykseen. Työterveyshuolloissa työkyky on puolestaan nähty työkyvyn tasapainomallin mukaisesti, joka korostaa tasapainoa yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten ja kuormittumisen välillä. (Ilmarinen ym. 2006; Juvonen-Posti ym ) Systeeminen, integroitu tai kokonaisvaltainen työkykykäsitys on noussut muiden työkykyä määrittelevien käsitteiden rinnalle. Näitä ovat esimerkiksi työkykytalo (Ilmarinen ym. 2006) sekä moniulotteinen työkykykäsitys (Järvikoski ym. 2001). Yhtenäistä kokonaisvaltaisille työkykykäsitteille on, että työkyky nähdään yksilön, hänen työnsä ja ympäristön suhteena, tilannesidonnaisena, eikä ainoastaan yksilön ominaisuutena (Ilmarinen ym. 2006; Juvonen-Posti ym. 2011). Myös toimintakykyluokitus ICF:ssä toimintakyky ja toimintarajoitteet nähdään moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, johon vaikuttavat terveydentila sekä yksilö ja ympäristötekijät yhdessä (THL 2013). Yksilön terveyden ja toimintakyvyn lisäksi työkykyyn vaikuttavat siis mm. ammatilliset valmiudet, stressinsietokyky, hallinnantunne, työhyvinvointi ja työllistymiskyky. Työelämän tekijöistä työkykyyn liittyvät esimerkiksi työyhteisö, työn hallinta, kiire, kehitysmahdollisuudet työssä ja johtaminen. Yhteiskunnalliset järjestelmät ja erilaiset työ-, koulutus-, eläke- ja sosiaalipoliittiset ratkaisut luovat omalta osaltaan edellytyksiä työkyvylle. (Ilmarinen ym. 2006, 19.) Kansainvälisesti tarkasteltuna työkyvyn määrittely ja merkitykset vaihtelevat maittain, mikä tekee ilmiön hahmottamisesta vaikeaa ja hankaloittaa eri maita koskevan tiedon vertailua. Englanninkielessä käytetään yleisesti termiä persons with disabilities (vs. disabled person), jolla korostetaan vammaisuutta vain yhtenä henkilön ominaisuutena ja vältetään mielikuva, että vammaisuus määrittelisi henkilöä (Järvikoski 2013, 38). Muita aiheeseen läheisesti liittyviä englanninkielisiä käsitteitä ovat mm. work disability, sickness absence, return to work (RTW), job retention, 9

12 workplace intervention, workplace rehabilitation, disability management, occupational health ja workplace accommodation. STM:n Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen -väliraportin (2013b) mukaan TE-toimistoissa oli vajaakuntoista työnhakijaa vuonna Näistä suurimalla osalla eli 36,5 prosentilla diagnoosina olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat mielenterveyden häiriöistä kärsivät ja heidän osuutensa oli n. 24 prosenttia. Joka tapauksessa osatyökykyiset ovat heterogeeninen ryhmä, ja osatyökykyisyys koskettaa monia eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia, joiden oireet ja työkyky vaihtelevat merkittävästi. Toisinaan vamma tai sairaus aiheuttaa suuriakin rajoituksia työhön, toisinaan se ei vaikuta juuri mitenkään. Usein työhön liittyvät ongelmat ovat kuitenkin järjestettävissä niin, että henkilö pystyy työskentelemään. Tässä selvityksessä osatyökykyisellä tarkoitetaan Osatyökykyiset työssä -ohjelman mukaisesti henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla (STM 2013a). Käsitettä käytettäessä ei kuitenkaan pidä olettaa, että kaikki sairaudet tai vammat vaikuttavat työkykyä alentavasti (Järvikoski 2013, 38). 1.2 Osatyökykyiset työmarkkinoilla Osatyökykyisen pitkäaikaisen sairauspoissaolon ja työttömyyden kustannukset ovat merkittävät niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin. OECD:n raportin (2010, 9) mukaan yhä liian monet työntekijät jättävät työnteon lopullisesti terveysongelmien tai vamman vuoksi ja liian harva osatyökykyinen työntekijä jää työelämään. Pitkäaikaiset sairauspoissaolot ja erilaisten työkyvyttömyyteen liittyvien tukien maksatukset ovat myös lisääntyneet teollistuneissa maissa. Muutokset taloustilanteessa ja työmarkkinoilla heikentävät edelleen työllistymistä, paluuta töihin tai työssä pysymistä niillä henkilöillä, joilla työkyky on alentunut. Talouden taantuma ja työvoiman kysyntä vaikuttavat osatyökykyisiin enemmän kuin muuhun väestöön. (OECD 2010.) Työmarkkinoiden rakenteella sekä toimintatavoilla ja työkyvyttömyysjärjestelmillä on myös osansa osatyökykyisen työllisyyteen. On kuitenkin vaikea päätellä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat osatyökykyisten asemaan työmarkkinoilla. Työsuhteessa olevien osatyökykyisten ansiotaso on keskimääräistä alhaisempi, joskin Pohjoismaissa tuloerot ovat keskimääräistä pienemmät. Muihin palkansaajiin verrattuna he myös ovat keskimääräistä useammin matalapalkkatöissä ja urakehitys ja ansiokehitys ovat muita hitaampaa. Myös työstä vetäytyminen on todennäköisempää. (Asplund & Koistinen 2014, ) Gouldin ja Kalivan (2010) mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavista 5 prosenttia työskenteli, mutta 21 prosenttia toivoi pääsevänsä työhön. Kaikkiaan alle 63-10

13 vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä noin teki ainakin jonkin verran ansiotyötä, mutta työhön halukkaita oli yli Merkittävä työntekoa estävä tekijä oli sopivien työmahdollisuuksien puute, mikä kosketti etenkin mielenterveyssyiden vuoksi eläkkeelle siirtyneitä. (Gould & Kaliva 2010.) On todettu, että osa osatyökykyisistä pystyisi käymään työssä ilman erikoisjärjestelyjä ja vielä suurempi osa avun tai tuen avulla. Syystä tai toisesta he eivät kuitenkaan kuulu enää aktiiviseen työvoimaan. (Pensola ym ) Osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen edistäminen onkin tärkeää myös henkilön oman sosiaalisen ja taloudellisen itsenäisyyden varmistamiseksi. Riippuen kohderyhmän määrittelystä ja käytetystä työllisyyden mittarista, on arveltu, että osatyökykyisten työttömyys olisi noin kaksinkertaista muihin verrattuna ja että työllisyysaste olisi noin 40 prosenttia alhaisempi kuin muilla. (OECD 2010.) Työllistymiseen vaikuttavat alentuneen työkyvyn vaikeusaste ja sen taustalla olevat syyt sekä henkilön motivaatio palata työelämään ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Samoin koulutustaso, kertynyt työkokemus, sukupuoli, ikä ja etninen tausta vaikuttavat osatyökykyisen pärjäämiseen työmarkkinoilla. (Asplund & Koistinen 2014; Härkäpää ym ) Työttömyys ja sen pitkittyminen ovat lukuisten tutkimusten mukaan yhteydessä työnhakijoiden heikentyneeseen terveyteen tai toimintakykyyn, sekä alentuneeseen fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Työttömät voivat työssäkäyviä huonommin ja ovat sairaampia. Toisaalta varsinkin mielenterveyden häiriöillä on yhteys työttömyysriskiin ja pitkittyneeseen työttömyyteen. Terveiden on siis helpompi saada töitä ja osatyökykyisillä on suurempi riski joutua työttömäksi. (Heponiemi ym ) Työn menettäminen puolestaan altistaa mielenterveyden ongelmille ja työttömien työkyky on huonompi kuin työssäkäyvien. Työnteon positiivisista vaikutuksista on näyttöä. Työllistyminen on yhteydessä mielenterveyden kohenemiseen, ja elämän laatu ja sisältö paranevat työssä. (OECD 2010; Pensola ym ) Muun muassa Lehto (2011) on todennut, että osatyökykyiset ovat suuri työvoimapotentiaali, ja heidän työllistämisensä avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Osatyökyisten työllistymisen tukeminen on tärkeää sekä yksilön oman toimeentulon ja osallisuuden näkökulmasta että yhteiskuntavastuun kannalta. Tämä vaatii kuitenkin muutoksia asenteissa, tutkimuksen- ja koulutuksen lisäämistä, hyvin käytäntöjen levittämistä ja vakiinnuttamista, työntekijöiden oman elämänhallinnan ja omatoimisuuden parantamista sekä palveluprosessien tehostamista. 11

14 1.3 Aikaisempaa tutkimusta osatyökykyisten tukemisesta Osatyökykyisten osallisuus työelämässä on etu niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Viime vuosina on laajalti pyritty tukemaan osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja tätä myötä myös työvoimapalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluja on uudelleen organisoitu. Onkin olemassa monenlaisia palveluita ja etuuksia, joiden tavoitteena on edistää osatyökykyisen henkilön työssä jatkamista tai työllistymistä. Työurien jatkamisen toimia työelämässä olevien kohdalta on suunniteltu erilaisissa työryhmissä ja lakimuutosten avulla esimerkiksi näiden pohjalta on muutettu sairausvakuutuslakia ja työterveyshuollon käytäntöjä siten, että varhaisen tuen käytännöt vakiintuisivat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saataisiin laskuun (STM 2011). Työterveyshuollolta odotetaan työkyvyn seurantaa ja työkyvyn tukemista, mutta työssä jatkamisen tukeminen edellyttää kuitenkin muitakin kuin työterveyshuollon avulla tehtäviä suoraan työntekijöiden terveyteen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää työpaikan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tärkeää on kaikkien eri toimijoiden, työntekijän, työnantajien, (työ)terveydenhuollon ja kuntoutuksen aktiivinen yhteistyö. (Juvonen-Posti ym ) Mahdollisuus joustaviin työaikoihin auttaa jatkamaan töissä, kun terveys on heikentynyt (Virtanen ym. 2014). Osasairauspäivärahan on todettu tukevan työhön paluuta ja sillä on työssä jatkamista edistävä vaikutus. Kun tavallisen sairauspoissaolon jälkeen palattiin keskimäärin 20 päivässä, osasairauspäiväraha nopeutti työhön paluuta ja työhön palattiin keskimäärin 12 päivän jälkeen. Tuki- ja liikuntaelinten sairauden vuoksi osasairausvapaalla olleilla työkyvyttömyyspäiviä oli 20 prosenttia vähemmän myös seuraavan vuoden aikana kuin tavanomaisella sairauspoissaololla olleilla. (Kausto ym. 2012; Kausto 2013) Työssä olevien osalta työkykyä ylläpitävällä toiminnalla, varhaiskuntoutuksella ja ammatillisella kuntoutuksella on vaikutusta silloin, kun työnantaja on sitoutunut ja tiiviisti mukana työhön paluun ja työssä jatkamisen prosesseissa (Gould ym ) Myös Kuoppalan ja Lamminpään (2008) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa todettiin kuntoutuksen osalta, että lääkinnällisen kuntoutuksen yhdistäminen ammatilliseen kuntoutukseen ja työpaikkasidonnaisuus ovat tärkeitä keinoja vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä ja että erilaisten työhön paluun ohjelmien vaikuttavuudesta sairauspoissaoloihin on kohtuullista näyttöä. Kuntoutuksen yhteyttä työhön onkin pyritty tiivistämään. Esimerkiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa kuntoutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntoutujien esimiesten kanssa läpi kuntoutusprosessin ja tavoitteena oli kehittää niin kuntoutujan kuin työnantajankin tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja 12

15 joustava kuntoutusmalli. Hankkeen arvioinnin mukaan hankkeessa päästiinkin aikaisempaa parempaan kohdentumiseen ja oikea-aikaisuuteen. (Seppänen-Järvelä 2014.) Samoin Jamit-hankkeen kehittämistyössä kokeiltiin ja rakennettiin erilaisia malleja työurien jatkamisen tueksi hyvin tuloksin (Mäkelä-Pusa 2014). On myös kohtalaista näyttöä siitä, että työolosuhteiden kohdennettu mukauttaminen (ammatillinen neuvonta ja ohjaus, koulutus ja pystyvyyden vahvistaminen, toisten antama apu, työaikajärjestelyt, ja työn organisointi) tukee liikuntavammaisten henkilöiden työskentelyä (Nevala ym. 2014). Työntekijät, joille on tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja, pitivät työkykyään parempana ja työnantajan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä toimivampana (Nevala ym. 2011). MS-tautia sairastavien osalta on todettu, että erilaiset tukitoimet, työtehtävien räätälöinti, työaikoihin liittyvät järjestelyt sekä tauotuksiin vaikuttaminen auttavat henkilöä jaksamaan työssä (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008). Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2014) mukaan suhtautuminen työyhteisössä on varsin myönteistä niihin työtovereihin, joilla vamma tai sairaus on alentanut työkykyä, samoin kuin heidän tarvitsemiinsa erityisjärjestelyihin. Suhtautuminen oli myönteisempää niillä työpaikoilla, joissa työskenteli osatyökykyisiä henkilöitä. Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista (TEM 2012) Pohjoismaissa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa osoittaa, että kaikissa selvityksessä mukana olleissa maissa on suuri haaste saada työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevat ihmiset mukaan työelämään. Organisaatioiden ja etuuksien moninaisuus sekä palvelujen joustamattomuus ja kyvyttömyys huomioida osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä on todettu ongelmaksi monin paikoin. Kansainvälisesti erilaiset uudistukset näyttävät pienentäneen työelämän ulkopuolella olevien osatyökyvyttömien osuutta, mutta ei ole selvää, onko kyse työllistymisestä avoimille työmarkkinoille vai eri sosiaaliturvajärjestelmien välillä tapahtuneista siirtymistä (Asplund & Koistinen 2014, 128.) Myös Suomen järjestelmässä on tapahtunut muutoksia lainsäädännössä ja järjestelmissä. On kuitenkin arvioitu, että muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä osatyökykyisten määrään nähden ja osatyökykyisten osallisuus työmarkkinoilla on edelleen vähäistä (Blomgren & Hytti 2013). Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna työttömien ja työkyvyttömien aktivointi on painottunut vähemmän tuettuun työllistämiseen. Sen sijaan työvoimapoliittisen koulutuksen osuus on ollut suurempi. Suomesta on puuttunut osatyökykyisille suunnatut palvelut, keinot ja etuudet, eikä vuosien välillä 13

16 ollutkaan tapahtunut suurta muutosta heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteessa. Toisin oli muissa Pohjoismaissa, joissa työkyvyttömyysetuuksia ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä lähennettiin. (Blomgren & Hytti 2013.) On todettu, että työllistymiseen tukea tarvitsevat saavat sitä entistä huonommin (Eronen ym. 2014). Työhönvalmennuksen osalta sekä Kelan että TE-hallinnon työllistymistulokset ovat vaatimattomat, joskin työhönvalmennettavat raportoivat toiminnassa monenlaisia muita hyötyjä (Härkäpää ym. 2013). Erilaisia keinoja ja menetelmiä yhdistelemällä sen sijaan on saatu lupaavia tuloksia työhön paluusta ja työllistymisestä monista hankkeista ja projekteista. Esimerkiksi masennuksen vuoksi pois työstä olleiden työhön paluusta saatiin rohkaisevia tuloksia mallilla, jossa keskeisinä työmenetelminä olivat kuntoutuksen palveluohjaus, tuettu työllistyminen, vertaistuki sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote (Tiainen ym. 2011). TE-toimiston osatyökykyisille työntekijöille suunnattu tukimuoto on työolosuhteiden järjestelytuki, jonka tavoitteena on kannustaa työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä. Asplundin ja Koistisen (2014) mukaan tukien tulisi kuitenkin olla huomattavia, jotta ne vaikuttaisivat osatyökykyisten työllistymiseen. Onkin todettu, että työolosuhteiden järjestelytukea samoin kuin palkkatukea käytetään vähän (Nevala ym. 2011). Lisäksi minimipalkan merkityksen on todettu olevan pieni ja työllistämistuen vaikutuksista on ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi palkkatuki on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi, mutta siihen liittyvien riskien vuoksi, se ei ole ongelmaton. (Asplund & Koistinen 2014, ) Työttömien terveyteen on myös kiinnitetty huomiota viime vuosina ja suositeltu työttömien työterveys -tyyppistä palvelua vakiintuneeksi osaksi kuntien terveyspalveluita. Palvelun on tärkeä olla verkostoituvaa ja kiinteästi yhteydessä aktivointi- ja työllistymispalveluiden kanssa. (Saikku 2009.) Myös Paltamon työllistymismallissa saatiin myönteisiä vaikutuksia terveyteen (Kokko ym. 2013). 14

17 2 Selvityksen tavoite ja tehtävät Osatyökykyisen tukemisen käytännöt -selvityksen tavoitteena on kuvata käytäntöjä osatyökykyisen tukemiseksi ja osatyökykyisenä työelämään pääsemiseksi. Tarkoituksena on selvittää ja arvioida kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista, tukikäytännöistä sekä selvittää osatyökykyistä tukevan henkilöstön toimenkuvaa ja ammatillista osaamista. Tämä selvitys koostuu kahdesta erillisestä osasta: kansainvälisestä kirjallisuuskatsauksesta ja asiantuntijoiden haastatteluosuudesta Suomessa. Selvityksen kirjoittajista toinen oli vastuussa kirjallisuuskatsauksesta (MV) ja toinen haastatteluista ja niiden analyysista (KT). Molemmissa osioissa käsitellään sekä työssä käyvien osatyökykyisten että vailla työtä olevien osatyökykyisten näkökulmaa. Kirjallisuuskatsausta käsitellään luvussa kolme ja haastattelujen tuloksia luvussa neljä. Lopuksi pohditaan näiden aineistojen pohjalta osatyökykyisten tukemisen käytäntöjä: miten osatyökykyisten asemaa työelämässä voidaan parantaa ja tukea? Selvitys koostuu seuraavista osioista: 1) Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa selvitetään kansainvälisen kirjallisuuden valossa keinoja tukea osatyökykyisiä työssä ja heidän työssä jatkamistaan. Toinen osa keskittyy vailla työtä olevien osatyökykyisten tilanteeseen ja selvittää työllistymisen tukemisen käytäntöjä samoin kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Katsauksessa tarkastellaan myös tukemisen keinojen toteuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä. 2) Haastatteluosuuden keskeisenä tavoitteena on kuvata niitä konkreettisia keinoja, malleja ja toimintatapoja, joilla on Suomessa tuettu osatyökykyisten työssä jatkamista tai työhön pääsemistä. Keskeistä on ollut myös löytää niitä seikkoja, joiden ansiosta tietynlaiset keinot ja mallit ovat olleet tuloksekkaita ja mahdollistaneet onnistuneet tukitoimet. Samalla on myös pyritty kartoittamaan niitä esteitä, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät osatyökykyisten työssä jatkamista tai työelämään pääsemistä. 15

18 3 Osatyökykyisen tukemisen keinot kirjallisuuskatsaus Osatyökykyisten työssä jatkaminen ja työllistyminen ovat tärkeä teema myös kansainvälisesti ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on julkaistu paljon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskitytään kuvaamaan erityisesti kansainvälistä tutkimusta, jossa on aiheena ollut osatyökykyisten tukemisen käytännöt. Tavoitteena on saada kattava kuva siitä, minkälaisin eri keinoin osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä on pyritty edistämään sekä kuvata niihin liittyviä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Katsauksen ensimmäinen osa keskittyy kuvailemaan osatyökykyisten tukemista työssä ja toisessa osassa käsitellään vailla työtä olevien osatyökykyisten tukemisen käytäntöjä. 3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen ja analyysi Kirjallisuuskatsauksen pääperiaatteena on pyrkimys valikoida mukaan mahdollisimman edustava joukko kirjallisuutta, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Tässä selvityksessä hyödynnetään integroivan kirjallisuuskatsauksen metodia. Se on tutkimuksen muoto, joka arvioi, esittää kritiikkiä ja syntetisoi kirjallisuutta, jota tutkimusaiheesta on jo olemassa (Salminen 2011). Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulee olla systemaattinen, täsmällinen ja toistettavissa oleva menetelmä. Se on tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen silloin, kun tutkittavaa ilmiötä halutaan kuvata mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimusaineistoa ei valikoida tai seulota yhtä tarkasti kuin esimerkiksi systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Katsauksen tulisi tuottaa uudenlaista tietoa jo tutkitusta aiheesta, uudenlaisia viitekehyksiä tai näkökulmia tai sen tulisi käsitteellistää tutkittuja aiheita uudella tavoin. (Salminen 2011; Torraco 2005, ) Olennaista on, että tutkimustuloksia yhdistetään niin, että saadaan olemassa olevasta tutkimuksesta mahdollisimman selkeä kuva ja saatua tietoa pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Kriteereitä vastaavia hakusanayhdistelmiä rakennettiin vastaamaan selvityksen tavoitetta. Kirjallisuushakuja varten pyrittiin tunnistamaan hakuaiheen keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Tämän pohjalta tehtiin hakusuunnitelma, missä määriteltiin, mitä tietoa haetaan ja mistä. Ennen tietokannoista suoritettavaa 16

19 tiedonhakua täsmennettiin käsitteitä kuvaavaa termistöä ja tarkat asiasanat määriteltiin viitetietokantojen asiasanastojen ja tesaurusten avulla. Selvityksen kannalta relevantteja termejä olivat työkykyyn, työkyvyttömyyteen, sairauspoissaoloihin, työhön paluuseen, (työ)terveyshuoltoon, työn mukautuksiin, ammatilliseen kuntoutukseen sekä työttömien osatyökykyisten työttömyyteen, työvoimapalveluihin ja tuettuun työllistymiseen liittyvät asiasanat. Hauissa hyödynnettiin Boolen logiikkaa, jolla yhdistellään hakusanoja hakulauseiksi. Kirjallisuuskatsausta varten tehtiin hakuja neljästä tietokannasta: EBSCO, SCOPUS ja Web of Science ja ProQuest. Haku rajattiin koskemaan noin kymmentä edellistä vuotta ( ) ja rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Hakutuloksiin perehdyttiin vaiheittain. Ensimmäisellä lukukerralla luettiin vain otsikot, minkä jälkeen käytiin läpi tutkimuksen kannalta kiinnostavat abstraktit. Abstraktien perusteella valittiin kokonaan luettavat tutkimukset. Tutkimuksista arvioitiin tiedon relevanssia tutkimustehtävän kannalta eli miten hyvin artikkeli vastasi tutkimuksessa esitettyyn kysymykseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata kattavasti kansainvälistä tutkimusta, jossa on käsitelty työssä jatkamista tai työllistymistä edistäviä tukikeinoja silloin, kun sairaus tai vamma vaikuttaa henkilön työkykyyn. Hakutulosten tuli liittyä osatyökykyisten tukemiseen nimenomaan työssä tai työllistymisen osalta. Tukemisen keinot, joilla ei ollut työelämäyhteyttä, rajattiin pois. Katsauksen aihepiiri on silti laajahko ja käsittää suuren määrän erilaisia tutkimuksia. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli nimenomaan selvittää, minkälaista tutkimusta ulkomailla on tehty tähän aihepiiriin liittyen, joten suomalaisten tutkijoiden kirjoittamat artikkelit rajattiin tämän katsauksen ulkopuolelle. Katsaukseen sisällytettiin tieteellisissä lehdissä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit. Koska selvitystä varten haluttiin laaja kuva osatyökykyisten tukemisen keinoista kansainvälisesti, lähteille ei asetettu tiukkoja metodologisia kriteereitä. Tämän selvityksen kannalta myös muutamat ei-tieteelliset raportit ja katsaukset toivat tärkeää tietoa, ja niitä hyödynnettiin valikoiden täydentämään artikkeleiden tuottamaa tietoa. Kaiken kirjallisuuden osalta pyrittiin kuitenkin kiinnittämään huomiota lähteen luotettavuuteen ja kerrotun informaation tarkkuuteen. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 42 artikkelia, jotka kuvasivat tukea osatyökykyisille työssä ja 33 artikkelia osatyökykyisten työllistymisen tukea koskien. Yksittäisten alkuperäistutkimusten lisäksi käydään läpi kirjallisuuskatsauksia, joita on tehty aiheeseen liittyen. Mukaan sisällytettiin myös samasta tutkimushankkeesta kirjoitetut useat artikkelit. Tutkimuksissa oli paljon interventiotutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia, joista suurin osa oli systemaattisia. Mukana oli poikkileikkaustutkimuksia, mutta myös paljon seurantatutkimuksia, joiden seuranta-aika oli kuitenkin paikoin lyhyt. 17

20 Tutkimusaineisto luokiteltiin käyttäen viitekehyksenä Osatyökykyiset työssä -toimintakonseptia (ks. tarkempi kuvaus luku 1). Sekä työssäkäyviä että työttömiä koskevat artikkelit jaettiin aiheensa mukaan työpaikan keinoihin, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, kuntoutukseen, koulutukseen, työvoimapalveluihin sekä sosiaaliturvaa käsitelleisiin artikkeleihin. Lisäksi mukaan otettiin työkykykoordinaattorin (tai vastaavan) työtä käsitelleet artikkelit omana kategorianaan. Artikkelit jakaantuivat melko tasaisesti eri kategorioiden kesken, joskin koulutukseen ja sosiaaliturvan liittyviä artikkeleita oli hyvin vähän kummankin ryhmän osalta, mikä saattaa johtua käytetyistä asiasanoista. Työttömien osalta terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyviä artikkeleita löydettiin vain muutamia. Osa artikkeleista ei kuitenkaan keskittynyt vain yhteen keinoon tai palveluun, jolla osatyökykyisiä tuetaan, vaan tutkimuskohteena saattoi olla useita eri toimintamalleja ja palveluita yhdistelevä toimintamalli. Tutkimusaineiston heterogeenisuuden vuoksi kyseessä on kuvaileva analyysi. Huolimatta siitä, että hyödynnetty kirjallisuus oli hyvin moninaista ja vaihtelevaa, yleisiä teemoja pystyttiin tunnistamaan. Lähteiden keskinäinen yhteys jäi kuitenkin osittain löyhäksi. Voidaan kuitenkin arvioida, että tieteellisiä tekstejä koskeva laaja kirjallisuushaku antoi hyvän yleiskuvan siitä, mitkä aiheet ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena viimeisenä kymmenenä vuotena ja yhteenvetona voidaan esittää keinoja ja palveluita, jotka on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa hyvinä tapoina edistää osatyökykyisten osallisuutta työelämässä. 3.2 Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Monet työntekijät, joilla on terveyden ongelmia, pitkäaikaissairauksia tai vammoja, pystyvät jossain määrin työskentelemään rajoitteistaan huolimatta. Osa työnantajista pyrkii edistämään osatyökykyisten työntekijöiden työskentelyn mahdollisuuksia. Työnantajan intresseissä voi olla esimerkiksi sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä johtuvien kustannusten minimoiminen edistämällä aktiivisesti työntekijänsä nopeaa työhön paluuta ja työssä jatkamista. Tässä kappaleessa käsitellään aikaisemman kirjallisuuden valossa työnantajien tapoja tukea osatyökykyistä työntekijää: keinoja joiden tavoitteena on auttaa osatyökykyisiä henkilöitä jatkamaan työssä tai palaamaan työhön sairauspoissaolon jälkeen. Ensin käsitellään erilaisia työhön keskittyviä interventioita ja työhön sidottuja kuntoutusmalleja, minkä jälkeen tarkastellaan työolosuhteiden mukautuksia osatyökykyisen tukemisessa. Lopuksi pohditaan terveyspalveluiden roolia sekä yhteistyön ja koordinaation merkitystä osatyökykyisen työssä jatkamisessa. 18

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Osatyökykyinen työssä vai työkyvyttömänä? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10. 11.4.2013 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa 2012 Sijoitusten arvo, mrd euroa

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot