OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN"

Transkriptio

1 Mirkka Vuorento ja Kimmo Terävä OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus Kuntoutussäätiö

2

3 OSATYÖKYKYISEN TYÖSSÄ JATKAMISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus Mirkka Vuorento Kimmo Terävä KUNTOUTUSSÄÄTIÖN TYÖSELOSTEITA WORKING PAPERS 48/2014 1

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Tilaukset: Esa Print Oy Lahti 2014 ISSN ISBN ISBN (pdf) Kannen kuva: Pixmac 2

5 Esipuhe Osatyökykyisen tukemisen käytännöt -selvityksen tavoitteena on kuvata nykyisiä käytäntöjä osatyökykyisen tukemiseksi ja osatyökykyisenä työelämään pääsemiseksi. Tarkoituksena on selvittää ja arvioida kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista, tukikäytännöistä ja niiden organisoinnista sekä selvittää osatyökykyistä tukevan henkilön toimenkuvaa, ammatillista osaamista ja verkottumista. Selvitys käsittää haastattelututkimuksen ja kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen ns. hyvistä käytännöistä Selvitystyön taustalla on kysymys niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolellakin olevien osatyökykyisten oikeuksista saada laadukkaita palveluita sekä siitä, että heidän tarpeisiinsa löydetään hyviä ratkaisumalleja, joiden avulla edistetään myös työurien jatkamista. Selvitykseen kerätään myös ulkomaisia hyviksi käytännöiksi esitettyjä ja arvioituja kirjallisuudessa ja tutkimuksissa julkaistuja malleja. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi toimintakonseptin osatyökykyisten työllistymiseksi. Toimintakonseptin tarkoituksena on varmistaa, että osatyökykyisellä on saumaton palvelujen ketju työssä jatkamisen tai työllistymisen tukena. Osatyökykyisten työllistymiseksi tai työssä jatkamiseksi on olemassa suuri määrä keinoja. Keinovalikoimasta on osattava tarvittaessa räätälöidä osatyökykyiselle tarkoituksenmukainen ja eheä kokonaisuus. (STM 2013a.) Työllä on monia hyvinvointia lisääviä merkityksiä ihmisille ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian (2020) mukaan, osittainkin työkykyisillä on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Yhteiskunnallisesti on myös tärkeää löytää organisaatiorajat ylittäviä ja taloudellisesti järkeviä palvelumalleja osatyökykyisten tukemiseen. Nyt käsillä oleva Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjan julkaisu on toteutettu osana Jamit-hanketta yhteistyössä STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. Lämpimät kiitokset selvitystyön ohjausryhmälle Lars Kolttolalle, Päivi Mattila-Wirolle, Eveliina Pöyhöselle, Ritva Partiselle ja Kati Herranen-Haapaniemelle STM:stä, Ville Grönbergille THL:stä, Mika Ala-Kauhaluomalle Kuntoutussäätiöstä sekä Raija Tiaiselle ja Nina Nevalalle STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmasta. Erityiskiitos kuuluu tämän julkaisun tekijöille Mirkka Vuorennolle ja Kimmo Terävälle, jotka ovat keväästä asti keränneet aineistoa ja hioneet marraskuun lopulle asti raportin sisältöä. Pirkko Mäkelä-Pusa kehittämisjohtaja Kuntoutussäätiö 3

6 4

7 Sisällys 1 Johdanto Kuka on osatyökykyinen? Osatyökykyiset työmarkkinoilla Aikaisempaa tutkimusta osatyökykyisten tukemisesta Selvityksen tavoite ja tehtävät Osatyökykyisen tukemisen keinot kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen ja analyysi Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Interventiot ja kuntoutus työpaikalla Mukautukset työolosuhteissa Terveyspalvelut Yhteistyö ja työkykykoordinaattorit Osatyökyisen työllistymisen tukeminen Työnantajat osatyökykyisten työllistäjinä Osatyökykyiselle sopivat palvelut Osatyökykyisten tukemisen keinojen toteuttaminen Edistäviä ja estäviä tekijöitä Tutkimustiedon hyödyntämisestä osatyökykyisten tukemisessa Haastattelututkimus Haastattelututkimuksen toteuttaminen ja analyysi Osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Työkykyjohtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset Työkykykoordinaattorin tehtävä Osatyökykyisen tarpeet ja toiveet Varhaisen tuen mallit Työn mukauttaminen ja työyhteisön merkitys Työkokeilu, ammatillinen kuntoutus ja muita keinoja Moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulku Pienyritysten näkökulma Osatyökykyisen työllistymisen tukeminen Työttömien terveydenhuolto ja muut tukemisen verkostot Työkokeilu, ammatillinen kuntoutus ja muita keinoja Yritysten rooli työllistämisessä Yhteenveto ja johtopäätökset Kirjallisuus 88 5

8 6

9 1 Johdanto Henkilöitä, joilla vamma tai sairaus rajoittaa työskentelyä, ei enää luokitella lähtökohtaisesti työelämän ulkopuolelle. Päinvastoin, osatyökykyisten työskentelymahdollisuudet, työssä jatkaminen ja työllistyminen ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi Suomessa ja Euroopassa ja osatyökykyisten tilannetta työssä ja työmarkkinoilla on pyritty aktiivisesti edistämään viimeisten vuosien aikana. Suomessa työkyvyttömyyden ehkäisy ja osatyökykyisenä työssä jatkamisen ja työllistymisen mahdollistaminen ovat osa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa ja hallitusohjelmaa. Tervettä ja kestävää työelämää kaikille on pyritty edistämään mm. sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmalla sekä muiden ministeriöiden toimintaohjelmissa. Osatyökykyiset työssä -ohjelma eli Osku ( ) tarjoaa tukea ja välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Ohjelman kaksi keskeistä teemaa ovat osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti sekä osatyökykyisten työllistymistä helpottavat lainsäädännölliset muutokset. Myös tätä selvitystä on tehty yhteistyössä Osatyökykyiset työssä -ohjelman kanssa. (STM 2013a; STM 2013c.) Ohjelmassa rakennettu osatyökykyiset työssä -toimintakonsepti on etuuksien, palvelujen ja muiden keinojen kokonaisuus, jonka avulla pyritään varmistamaan, että jäljellä oleva työkyky otetaan käyttöön. Osatyökykyisen työllistymisen tai työssä jatkamisen edistämisen keinot on toimintakonseptissa jaettu kuuteen pääryhmään, joita yhdistelemällä voidaan rakentaa räätälöityjä palvelukokonaisuuksia yksilöllisiin tarpeisiin (kuva 1). (STM 2013a.) Työelämässä olevien osatyökykyisten tukemisessa työpaikat, työterveyshuolto ja eri kuntoutustoimijat ovat tärkeässä asemassa. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä kuntien työvoimapoliittiset palvelut ja terveydenhuolto voivat omalta osaltaan edistää osatyökykyisen henkilön työhön pääsyä. Kaikilla toimijoilla on siis käytössään erilaisia keinoja, palveluita ja etuuksia, joilla voidaan vaikuttaa osatyökykyisten tilanteeseen työssä ja työmarkkinoilla. 7

10 Työnhaku- ja uravalmennus Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Eläkkeen lepäämään jättäminen Vammaistuki Kuntoutusraha Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Omaehtoisen opiskelun tuet Koulutus- ja työkokeilut Työnvälitys Sosiaaliturva Työpaikan keinot Esteettömyys Työpaikan järjestelyt Työyhteisö Työjärjestelyt Työturvallisuus Työterveyshuolto Palkkatuki Starttiraha Työolosuht. järjestelytuki Matkakulujen korvaus Ammatinvalinnanohjaus Työhönvalmennus Työvoimapalvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Koulutus Työvoimakoulutus Työhönvalmentaja Ammatillinen kuntoutus Koulutuskokeilu Oppisopimuskoulutus Työkokeilu Muu työpaikkakoulutus Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Kuva 1. Osatyökykyiset työssä -toimintakonseptin keinovalikoima Tässä selvityksessä kuvataan erilaisia osatyökykyisten tukemisen keinoja ja käytäntöjä. Selvitys koostuu kansainvälisiin tutkimuksiin keskittyvästä kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisten asiantuntijoiden haastatteluista. Selvitystyön taustalla on kysymys niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolellakin olevien osatyökykyisten oikeuksista saada laadukkaita palveluita sekä siitä, että osatyökykyisten tarpeisiin löydetään hyviä ratkaisumalleja, joiden avulla edistetään myös työurien jatkamista ja työllistymistä. 1.1 Kuka on osatyökykyinen? Osatyökykyisenä työssä jatkamiseen ja työllistymiseen liittyy monia käsitteitä, joita käytetään vaihtelevasti ja useissa merkityksissä. Käsitteiden merkitys ja niiden käyttö on muuttunut ajan myötä. Käsitteen osatyökyky yleistyminen kuvastaa muutosta työkyvyttömyys, sairaus- ja vamma-ajattelusta kohti kyvykkyyttä, työkykyä ja työelämään osallistumista. Painopiste on siirtynyt yksilön puutteista ympäristön rajoituksiin. Työurat pitenevät, kun kaikille työhön halukkaille mahdollistetaan työnteko ja tuetaan työssä pysymistä eri tavoin, esimerkiksi erilaisilla koulutukseen tai 8

11 uraan liittyvillä ratkaisuilla tai työolosuhteita mukauttamalla. (Vuorela 2008; STM 2013b; Järvikoski 2013.) Osatyökyiseksi kutsutaan henkilöä, jolla on käytössä osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen (Vuorela 2008). Osatyökykyisyys voi liittyä työskentelyyn yleensä tai erityisesti joihinkin työtehtäviin. Osatyökyvyttömyyden on katsottu tarkoittavan samaa asiaa, joskin korostaen työkyvyn menetettyä osaa. STM 2013b; STM 2013a; Vuorela 2008; Lehto 2011.) Osatyökykyyn tiiviisti liittyvä työkyvyn käsite on moninainen. Ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa määritellä työkyvyn käsitettä ja eri toimijat näkevät sen eri tavoin. Käsite on myös muuttunut ajan myötä moniulotteiseksi ja monipuoliseksi ja määrittelyissä otetaan eri tavoin huomioon ympäristö, työ ja yksilö. Sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyden uhka perustuvat lääketieteelliseen työkykykäsitykseen. Työterveyshuolloissa työkyky on puolestaan nähty työkyvyn tasapainomallin mukaisesti, joka korostaa tasapainoa yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten ja kuormittumisen välillä. (Ilmarinen ym. 2006; Juvonen-Posti ym ) Systeeminen, integroitu tai kokonaisvaltainen työkykykäsitys on noussut muiden työkykyä määrittelevien käsitteiden rinnalle. Näitä ovat esimerkiksi työkykytalo (Ilmarinen ym. 2006) sekä moniulotteinen työkykykäsitys (Järvikoski ym. 2001). Yhtenäistä kokonaisvaltaisille työkykykäsitteille on, että työkyky nähdään yksilön, hänen työnsä ja ympäristön suhteena, tilannesidonnaisena, eikä ainoastaan yksilön ominaisuutena (Ilmarinen ym. 2006; Juvonen-Posti ym. 2011). Myös toimintakykyluokitus ICF:ssä toimintakyky ja toimintarajoitteet nähdään moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, johon vaikuttavat terveydentila sekä yksilö ja ympäristötekijät yhdessä (THL 2013). Yksilön terveyden ja toimintakyvyn lisäksi työkykyyn vaikuttavat siis mm. ammatilliset valmiudet, stressinsietokyky, hallinnantunne, työhyvinvointi ja työllistymiskyky. Työelämän tekijöistä työkykyyn liittyvät esimerkiksi työyhteisö, työn hallinta, kiire, kehitysmahdollisuudet työssä ja johtaminen. Yhteiskunnalliset järjestelmät ja erilaiset työ-, koulutus-, eläke- ja sosiaalipoliittiset ratkaisut luovat omalta osaltaan edellytyksiä työkyvylle. (Ilmarinen ym. 2006, 19.) Kansainvälisesti tarkasteltuna työkyvyn määrittely ja merkitykset vaihtelevat maittain, mikä tekee ilmiön hahmottamisesta vaikeaa ja hankaloittaa eri maita koskevan tiedon vertailua. Englanninkielessä käytetään yleisesti termiä persons with disabilities (vs. disabled person), jolla korostetaan vammaisuutta vain yhtenä henkilön ominaisuutena ja vältetään mielikuva, että vammaisuus määrittelisi henkilöä (Järvikoski 2013, 38). Muita aiheeseen läheisesti liittyviä englanninkielisiä käsitteitä ovat mm. work disability, sickness absence, return to work (RTW), job retention, 9

12 workplace intervention, workplace rehabilitation, disability management, occupational health ja workplace accommodation. STM:n Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen -väliraportin (2013b) mukaan TE-toimistoissa oli vajaakuntoista työnhakijaa vuonna Näistä suurimalla osalla eli 36,5 prosentilla diagnoosina olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat mielenterveyden häiriöistä kärsivät ja heidän osuutensa oli n. 24 prosenttia. Joka tapauksessa osatyökykyiset ovat heterogeeninen ryhmä, ja osatyökykyisyys koskettaa monia eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia, joiden oireet ja työkyky vaihtelevat merkittävästi. Toisinaan vamma tai sairaus aiheuttaa suuriakin rajoituksia työhön, toisinaan se ei vaikuta juuri mitenkään. Usein työhön liittyvät ongelmat ovat kuitenkin järjestettävissä niin, että henkilö pystyy työskentelemään. Tässä selvityksessä osatyökykyisellä tarkoitetaan Osatyökykyiset työssä -ohjelman mukaisesti henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi haasteita työmarkkinoilla (STM 2013a). Käsitettä käytettäessä ei kuitenkaan pidä olettaa, että kaikki sairaudet tai vammat vaikuttavat työkykyä alentavasti (Järvikoski 2013, 38). 1.2 Osatyökykyiset työmarkkinoilla Osatyökykyisen pitkäaikaisen sairauspoissaolon ja työttömyyden kustannukset ovat merkittävät niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin. OECD:n raportin (2010, 9) mukaan yhä liian monet työntekijät jättävät työnteon lopullisesti terveysongelmien tai vamman vuoksi ja liian harva osatyökykyinen työntekijä jää työelämään. Pitkäaikaiset sairauspoissaolot ja erilaisten työkyvyttömyyteen liittyvien tukien maksatukset ovat myös lisääntyneet teollistuneissa maissa. Muutokset taloustilanteessa ja työmarkkinoilla heikentävät edelleen työllistymistä, paluuta töihin tai työssä pysymistä niillä henkilöillä, joilla työkyky on alentunut. Talouden taantuma ja työvoiman kysyntä vaikuttavat osatyökykyisiin enemmän kuin muuhun väestöön. (OECD 2010.) Työmarkkinoiden rakenteella sekä toimintatavoilla ja työkyvyttömyysjärjestelmillä on myös osansa osatyökykyisen työllisyyteen. On kuitenkin vaikea päätellä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat osatyökykyisten asemaan työmarkkinoilla. Työsuhteessa olevien osatyökykyisten ansiotaso on keskimääräistä alhaisempi, joskin Pohjoismaissa tuloerot ovat keskimääräistä pienemmät. Muihin palkansaajiin verrattuna he myös ovat keskimääräistä useammin matalapalkkatöissä ja urakehitys ja ansiokehitys ovat muita hitaampaa. Myös työstä vetäytyminen on todennäköisempää. (Asplund & Koistinen 2014, ) Gouldin ja Kalivan (2010) mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavista 5 prosenttia työskenteli, mutta 21 prosenttia toivoi pääsevänsä työhön. Kaikkiaan alle 63-10

13 vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä noin teki ainakin jonkin verran ansiotyötä, mutta työhön halukkaita oli yli Merkittävä työntekoa estävä tekijä oli sopivien työmahdollisuuksien puute, mikä kosketti etenkin mielenterveyssyiden vuoksi eläkkeelle siirtyneitä. (Gould & Kaliva 2010.) On todettu, että osa osatyökykyisistä pystyisi käymään työssä ilman erikoisjärjestelyjä ja vielä suurempi osa avun tai tuen avulla. Syystä tai toisesta he eivät kuitenkaan kuulu enää aktiiviseen työvoimaan. (Pensola ym ) Osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen edistäminen onkin tärkeää myös henkilön oman sosiaalisen ja taloudellisen itsenäisyyden varmistamiseksi. Riippuen kohderyhmän määrittelystä ja käytetystä työllisyyden mittarista, on arveltu, että osatyökykyisten työttömyys olisi noin kaksinkertaista muihin verrattuna ja että työllisyysaste olisi noin 40 prosenttia alhaisempi kuin muilla. (OECD 2010.) Työllistymiseen vaikuttavat alentuneen työkyvyn vaikeusaste ja sen taustalla olevat syyt sekä henkilön motivaatio palata työelämään ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Samoin koulutustaso, kertynyt työkokemus, sukupuoli, ikä ja etninen tausta vaikuttavat osatyökykyisen pärjäämiseen työmarkkinoilla. (Asplund & Koistinen 2014; Härkäpää ym ) Työttömyys ja sen pitkittyminen ovat lukuisten tutkimusten mukaan yhteydessä työnhakijoiden heikentyneeseen terveyteen tai toimintakykyyn, sekä alentuneeseen fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Työttömät voivat työssäkäyviä huonommin ja ovat sairaampia. Toisaalta varsinkin mielenterveyden häiriöillä on yhteys työttömyysriskiin ja pitkittyneeseen työttömyyteen. Terveiden on siis helpompi saada töitä ja osatyökykyisillä on suurempi riski joutua työttömäksi. (Heponiemi ym ) Työn menettäminen puolestaan altistaa mielenterveyden ongelmille ja työttömien työkyky on huonompi kuin työssäkäyvien. Työnteon positiivisista vaikutuksista on näyttöä. Työllistyminen on yhteydessä mielenterveyden kohenemiseen, ja elämän laatu ja sisältö paranevat työssä. (OECD 2010; Pensola ym ) Muun muassa Lehto (2011) on todennut, että osatyökykyiset ovat suuri työvoimapotentiaali, ja heidän työllistämisensä avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Osatyökyisten työllistymisen tukeminen on tärkeää sekä yksilön oman toimeentulon ja osallisuuden näkökulmasta että yhteiskuntavastuun kannalta. Tämä vaatii kuitenkin muutoksia asenteissa, tutkimuksen- ja koulutuksen lisäämistä, hyvin käytäntöjen levittämistä ja vakiinnuttamista, työntekijöiden oman elämänhallinnan ja omatoimisuuden parantamista sekä palveluprosessien tehostamista. 11

14 1.3 Aikaisempaa tutkimusta osatyökykyisten tukemisesta Osatyökykyisten osallisuus työelämässä on etu niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Viime vuosina on laajalti pyritty tukemaan osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja tätä myötä myös työvoimapalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluja on uudelleen organisoitu. Onkin olemassa monenlaisia palveluita ja etuuksia, joiden tavoitteena on edistää osatyökykyisen henkilön työssä jatkamista tai työllistymistä. Työurien jatkamisen toimia työelämässä olevien kohdalta on suunniteltu erilaisissa työryhmissä ja lakimuutosten avulla esimerkiksi näiden pohjalta on muutettu sairausvakuutuslakia ja työterveyshuollon käytäntöjä siten, että varhaisen tuen käytännöt vakiintuisivat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saataisiin laskuun (STM 2011). Työterveyshuollolta odotetaan työkyvyn seurantaa ja työkyvyn tukemista, mutta työssä jatkamisen tukeminen edellyttää kuitenkin muitakin kuin työterveyshuollon avulla tehtäviä suoraan työntekijöiden terveyteen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuus edellyttää työpaikan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tärkeää on kaikkien eri toimijoiden, työntekijän, työnantajien, (työ)terveydenhuollon ja kuntoutuksen aktiivinen yhteistyö. (Juvonen-Posti ym ) Mahdollisuus joustaviin työaikoihin auttaa jatkamaan töissä, kun terveys on heikentynyt (Virtanen ym. 2014). Osasairauspäivärahan on todettu tukevan työhön paluuta ja sillä on työssä jatkamista edistävä vaikutus. Kun tavallisen sairauspoissaolon jälkeen palattiin keskimäärin 20 päivässä, osasairauspäiväraha nopeutti työhön paluuta ja työhön palattiin keskimäärin 12 päivän jälkeen. Tuki- ja liikuntaelinten sairauden vuoksi osasairausvapaalla olleilla työkyvyttömyyspäiviä oli 20 prosenttia vähemmän myös seuraavan vuoden aikana kuin tavanomaisella sairauspoissaololla olleilla. (Kausto ym. 2012; Kausto 2013) Työssä olevien osalta työkykyä ylläpitävällä toiminnalla, varhaiskuntoutuksella ja ammatillisella kuntoutuksella on vaikutusta silloin, kun työnantaja on sitoutunut ja tiiviisti mukana työhön paluun ja työssä jatkamisen prosesseissa (Gould ym ) Myös Kuoppalan ja Lamminpään (2008) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa todettiin kuntoutuksen osalta, että lääkinnällisen kuntoutuksen yhdistäminen ammatilliseen kuntoutukseen ja työpaikkasidonnaisuus ovat tärkeitä keinoja vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä ja että erilaisten työhön paluun ohjelmien vaikuttavuudesta sairauspoissaoloihin on kohtuullista näyttöä. Kuntoutuksen yhteyttä työhön onkin pyritty tiivistämään. Esimerkiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa kuntoutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntoutujien esimiesten kanssa läpi kuntoutusprosessin ja tavoitteena oli kehittää niin kuntoutujan kuin työnantajankin tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja 12

15 joustava kuntoutusmalli. Hankkeen arvioinnin mukaan hankkeessa päästiinkin aikaisempaa parempaan kohdentumiseen ja oikea-aikaisuuteen. (Seppänen-Järvelä 2014.) Samoin Jamit-hankkeen kehittämistyössä kokeiltiin ja rakennettiin erilaisia malleja työurien jatkamisen tueksi hyvin tuloksin (Mäkelä-Pusa 2014). On myös kohtalaista näyttöä siitä, että työolosuhteiden kohdennettu mukauttaminen (ammatillinen neuvonta ja ohjaus, koulutus ja pystyvyyden vahvistaminen, toisten antama apu, työaikajärjestelyt, ja työn organisointi) tukee liikuntavammaisten henkilöiden työskentelyä (Nevala ym. 2014). Työntekijät, joille on tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja, pitivät työkykyään parempana ja työnantajan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä toimivampana (Nevala ym. 2011). MS-tautia sairastavien osalta on todettu, että erilaiset tukitoimet, työtehtävien räätälöinti, työaikoihin liittyvät järjestelyt sekä tauotuksiin vaikuttaminen auttavat henkilöä jaksamaan työssä (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008). Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2014) mukaan suhtautuminen työyhteisössä on varsin myönteistä niihin työtovereihin, joilla vamma tai sairaus on alentanut työkykyä, samoin kuin heidän tarvitsemiinsa erityisjärjestelyihin. Suhtautuminen oli myönteisempää niillä työpaikoilla, joissa työskenteli osatyökykyisiä henkilöitä. Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista (TEM 2012) Pohjoismaissa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa osoittaa, että kaikissa selvityksessä mukana olleissa maissa on suuri haaste saada työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevat ihmiset mukaan työelämään. Organisaatioiden ja etuuksien moninaisuus sekä palvelujen joustamattomuus ja kyvyttömyys huomioida osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä on todettu ongelmaksi monin paikoin. Kansainvälisesti erilaiset uudistukset näyttävät pienentäneen työelämän ulkopuolella olevien osatyökyvyttömien osuutta, mutta ei ole selvää, onko kyse työllistymisestä avoimille työmarkkinoille vai eri sosiaaliturvajärjestelmien välillä tapahtuneista siirtymistä (Asplund & Koistinen 2014, 128.) Myös Suomen järjestelmässä on tapahtunut muutoksia lainsäädännössä ja järjestelmissä. On kuitenkin arvioitu, että muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä osatyökykyisten määrään nähden ja osatyökykyisten osallisuus työmarkkinoilla on edelleen vähäistä (Blomgren & Hytti 2013). Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna työttömien ja työkyvyttömien aktivointi on painottunut vähemmän tuettuun työllistämiseen. Sen sijaan työvoimapoliittisen koulutuksen osuus on ollut suurempi. Suomesta on puuttunut osatyökykyisille suunnatut palvelut, keinot ja etuudet, eikä vuosien välillä 13

16 ollutkaan tapahtunut suurta muutosta heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteessa. Toisin oli muissa Pohjoismaissa, joissa työkyvyttömyysetuuksia ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä lähennettiin. (Blomgren & Hytti 2013.) On todettu, että työllistymiseen tukea tarvitsevat saavat sitä entistä huonommin (Eronen ym. 2014). Työhönvalmennuksen osalta sekä Kelan että TE-hallinnon työllistymistulokset ovat vaatimattomat, joskin työhönvalmennettavat raportoivat toiminnassa monenlaisia muita hyötyjä (Härkäpää ym. 2013). Erilaisia keinoja ja menetelmiä yhdistelemällä sen sijaan on saatu lupaavia tuloksia työhön paluusta ja työllistymisestä monista hankkeista ja projekteista. Esimerkiksi masennuksen vuoksi pois työstä olleiden työhön paluusta saatiin rohkaisevia tuloksia mallilla, jossa keskeisinä työmenetelminä olivat kuntoutuksen palveluohjaus, tuettu työllistyminen, vertaistuki sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työote (Tiainen ym. 2011). TE-toimiston osatyökykyisille työntekijöille suunnattu tukimuoto on työolosuhteiden järjestelytuki, jonka tavoitteena on kannustaa työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä. Asplundin ja Koistisen (2014) mukaan tukien tulisi kuitenkin olla huomattavia, jotta ne vaikuttaisivat osatyökykyisten työllistymiseen. Onkin todettu, että työolosuhteiden järjestelytukea samoin kuin palkkatukea käytetään vähän (Nevala ym. 2011). Lisäksi minimipalkan merkityksen on todettu olevan pieni ja työllistämistuen vaikutuksista on ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi palkkatuki on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi, mutta siihen liittyvien riskien vuoksi, se ei ole ongelmaton. (Asplund & Koistinen 2014, ) Työttömien terveyteen on myös kiinnitetty huomiota viime vuosina ja suositeltu työttömien työterveys -tyyppistä palvelua vakiintuneeksi osaksi kuntien terveyspalveluita. Palvelun on tärkeä olla verkostoituvaa ja kiinteästi yhteydessä aktivointi- ja työllistymispalveluiden kanssa. (Saikku 2009.) Myös Paltamon työllistymismallissa saatiin myönteisiä vaikutuksia terveyteen (Kokko ym. 2013). 14

17 2 Selvityksen tavoite ja tehtävät Osatyökykyisen tukemisen käytännöt -selvityksen tavoitteena on kuvata käytäntöjä osatyökykyisen tukemiseksi ja osatyökykyisenä työelämään pääsemiseksi. Tarkoituksena on selvittää ja arvioida kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista, tukikäytännöistä sekä selvittää osatyökykyistä tukevan henkilöstön toimenkuvaa ja ammatillista osaamista. Tämä selvitys koostuu kahdesta erillisestä osasta: kansainvälisestä kirjallisuuskatsauksesta ja asiantuntijoiden haastatteluosuudesta Suomessa. Selvityksen kirjoittajista toinen oli vastuussa kirjallisuuskatsauksesta (MV) ja toinen haastatteluista ja niiden analyysista (KT). Molemmissa osioissa käsitellään sekä työssä käyvien osatyökykyisten että vailla työtä olevien osatyökykyisten näkökulmaa. Kirjallisuuskatsausta käsitellään luvussa kolme ja haastattelujen tuloksia luvussa neljä. Lopuksi pohditaan näiden aineistojen pohjalta osatyökykyisten tukemisen käytäntöjä: miten osatyökykyisten asemaa työelämässä voidaan parantaa ja tukea? Selvitys koostuu seuraavista osioista: 1) Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa selvitetään kansainvälisen kirjallisuuden valossa keinoja tukea osatyökykyisiä työssä ja heidän työssä jatkamistaan. Toinen osa keskittyy vailla työtä olevien osatyökykyisten tilanteeseen ja selvittää työllistymisen tukemisen käytäntöjä samoin kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Katsauksessa tarkastellaan myös tukemisen keinojen toteuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä. 2) Haastatteluosuuden keskeisenä tavoitteena on kuvata niitä konkreettisia keinoja, malleja ja toimintatapoja, joilla on Suomessa tuettu osatyökykyisten työssä jatkamista tai työhön pääsemistä. Keskeistä on ollut myös löytää niitä seikkoja, joiden ansiosta tietynlaiset keinot ja mallit ovat olleet tuloksekkaita ja mahdollistaneet onnistuneet tukitoimet. Samalla on myös pyritty kartoittamaan niitä esteitä, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät osatyökykyisten työssä jatkamista tai työelämään pääsemistä. 15

18 3 Osatyökykyisen tukemisen keinot kirjallisuuskatsaus Osatyökykyisten työssä jatkaminen ja työllistyminen ovat tärkeä teema myös kansainvälisesti ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on julkaistu paljon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskitytään kuvaamaan erityisesti kansainvälistä tutkimusta, jossa on aiheena ollut osatyökykyisten tukemisen käytännöt. Tavoitteena on saada kattava kuva siitä, minkälaisin eri keinoin osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä on pyritty edistämään sekä kuvata niihin liittyviä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Katsauksen ensimmäinen osa keskittyy kuvailemaan osatyökykyisten tukemista työssä ja toisessa osassa käsitellään vailla työtä olevien osatyökykyisten tukemisen käytäntöjä. 3.1 Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen ja analyysi Kirjallisuuskatsauksen pääperiaatteena on pyrkimys valikoida mukaan mahdollisimman edustava joukko kirjallisuutta, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Tässä selvityksessä hyödynnetään integroivan kirjallisuuskatsauksen metodia. Se on tutkimuksen muoto, joka arvioi, esittää kritiikkiä ja syntetisoi kirjallisuutta, jota tutkimusaiheesta on jo olemassa (Salminen 2011). Integroivan kirjallisuuskatsauksen tulee olla systemaattinen, täsmällinen ja toistettavissa oleva menetelmä. Se on tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen silloin, kun tutkittavaa ilmiötä halutaan kuvata mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimusaineistoa ei valikoida tai seulota yhtä tarkasti kuin esimerkiksi systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Katsauksen tulisi tuottaa uudenlaista tietoa jo tutkitusta aiheesta, uudenlaisia viitekehyksiä tai näkökulmia tai sen tulisi käsitteellistää tutkittuja aiheita uudella tavoin. (Salminen 2011; Torraco 2005, ) Olennaista on, että tutkimustuloksia yhdistetään niin, että saadaan olemassa olevasta tutkimuksesta mahdollisimman selkeä kuva ja saatua tietoa pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Kriteereitä vastaavia hakusanayhdistelmiä rakennettiin vastaamaan selvityksen tavoitetta. Kirjallisuushakuja varten pyrittiin tunnistamaan hakuaiheen keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Tämän pohjalta tehtiin hakusuunnitelma, missä määriteltiin, mitä tietoa haetaan ja mistä. Ennen tietokannoista suoritettavaa 16

19 tiedonhakua täsmennettiin käsitteitä kuvaavaa termistöä ja tarkat asiasanat määriteltiin viitetietokantojen asiasanastojen ja tesaurusten avulla. Selvityksen kannalta relevantteja termejä olivat työkykyyn, työkyvyttömyyteen, sairauspoissaoloihin, työhön paluuseen, (työ)terveyshuoltoon, työn mukautuksiin, ammatilliseen kuntoutukseen sekä työttömien osatyökykyisten työttömyyteen, työvoimapalveluihin ja tuettuun työllistymiseen liittyvät asiasanat. Hauissa hyödynnettiin Boolen logiikkaa, jolla yhdistellään hakusanoja hakulauseiksi. Kirjallisuuskatsausta varten tehtiin hakuja neljästä tietokannasta: EBSCO, SCOPUS ja Web of Science ja ProQuest. Haku rajattiin koskemaan noin kymmentä edellistä vuotta ( ) ja rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Hakutuloksiin perehdyttiin vaiheittain. Ensimmäisellä lukukerralla luettiin vain otsikot, minkä jälkeen käytiin läpi tutkimuksen kannalta kiinnostavat abstraktit. Abstraktien perusteella valittiin kokonaan luettavat tutkimukset. Tutkimuksista arvioitiin tiedon relevanssia tutkimustehtävän kannalta eli miten hyvin artikkeli vastasi tutkimuksessa esitettyyn kysymykseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata kattavasti kansainvälistä tutkimusta, jossa on käsitelty työssä jatkamista tai työllistymistä edistäviä tukikeinoja silloin, kun sairaus tai vamma vaikuttaa henkilön työkykyyn. Hakutulosten tuli liittyä osatyökykyisten tukemiseen nimenomaan työssä tai työllistymisen osalta. Tukemisen keinot, joilla ei ollut työelämäyhteyttä, rajattiin pois. Katsauksen aihepiiri on silti laajahko ja käsittää suuren määrän erilaisia tutkimuksia. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli nimenomaan selvittää, minkälaista tutkimusta ulkomailla on tehty tähän aihepiiriin liittyen, joten suomalaisten tutkijoiden kirjoittamat artikkelit rajattiin tämän katsauksen ulkopuolelle. Katsaukseen sisällytettiin tieteellisissä lehdissä julkaistut vertaisarvioidut artikkelit. Koska selvitystä varten haluttiin laaja kuva osatyökykyisten tukemisen keinoista kansainvälisesti, lähteille ei asetettu tiukkoja metodologisia kriteereitä. Tämän selvityksen kannalta myös muutamat ei-tieteelliset raportit ja katsaukset toivat tärkeää tietoa, ja niitä hyödynnettiin valikoiden täydentämään artikkeleiden tuottamaa tietoa. Kaiken kirjallisuuden osalta pyrittiin kuitenkin kiinnittämään huomiota lähteen luotettavuuteen ja kerrotun informaation tarkkuuteen. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 42 artikkelia, jotka kuvasivat tukea osatyökykyisille työssä ja 33 artikkelia osatyökykyisten työllistymisen tukea koskien. Yksittäisten alkuperäistutkimusten lisäksi käydään läpi kirjallisuuskatsauksia, joita on tehty aiheeseen liittyen. Mukaan sisällytettiin myös samasta tutkimushankkeesta kirjoitetut useat artikkelit. Tutkimuksissa oli paljon interventiotutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia, joista suurin osa oli systemaattisia. Mukana oli poikkileikkaustutkimuksia, mutta myös paljon seurantatutkimuksia, joiden seuranta-aika oli kuitenkin paikoin lyhyt. 17

20 Tutkimusaineisto luokiteltiin käyttäen viitekehyksenä Osatyökykyiset työssä -toimintakonseptia (ks. tarkempi kuvaus luku 1). Sekä työssäkäyviä että työttömiä koskevat artikkelit jaettiin aiheensa mukaan työpaikan keinoihin, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, kuntoutukseen, koulutukseen, työvoimapalveluihin sekä sosiaaliturvaa käsitelleisiin artikkeleihin. Lisäksi mukaan otettiin työkykykoordinaattorin (tai vastaavan) työtä käsitelleet artikkelit omana kategorianaan. Artikkelit jakaantuivat melko tasaisesti eri kategorioiden kesken, joskin koulutukseen ja sosiaaliturvan liittyviä artikkeleita oli hyvin vähän kummankin ryhmän osalta, mikä saattaa johtua käytetyistä asiasanoista. Työttömien osalta terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyviä artikkeleita löydettiin vain muutamia. Osa artikkeleista ei kuitenkaan keskittynyt vain yhteen keinoon tai palveluun, jolla osatyökykyisiä tuetaan, vaan tutkimuskohteena saattoi olla useita eri toimintamalleja ja palveluita yhdistelevä toimintamalli. Tutkimusaineiston heterogeenisuuden vuoksi kyseessä on kuvaileva analyysi. Huolimatta siitä, että hyödynnetty kirjallisuus oli hyvin moninaista ja vaihtelevaa, yleisiä teemoja pystyttiin tunnistamaan. Lähteiden keskinäinen yhteys jäi kuitenkin osittain löyhäksi. Voidaan kuitenkin arvioida, että tieteellisiä tekstejä koskeva laaja kirjallisuushaku antoi hyvän yleiskuvan siitä, mitkä aiheet ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena viimeisenä kymmenenä vuotena ja yhteenvetona voidaan esittää keinoja ja palveluita, jotka on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa hyvinä tapoina edistää osatyökykyisten osallisuutta työelämässä. 3.2 Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen Monet työntekijät, joilla on terveyden ongelmia, pitkäaikaissairauksia tai vammoja, pystyvät jossain määrin työskentelemään rajoitteistaan huolimatta. Osa työnantajista pyrkii edistämään osatyökykyisten työntekijöiden työskentelyn mahdollisuuksia. Työnantajan intresseissä voi olla esimerkiksi sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä johtuvien kustannusten minimoiminen edistämällä aktiivisesti työntekijänsä nopeaa työhön paluuta ja työssä jatkamista. Tässä kappaleessa käsitellään aikaisemman kirjallisuuden valossa työnantajien tapoja tukea osatyökykyistä työntekijää: keinoja joiden tavoitteena on auttaa osatyökykyisiä henkilöitä jatkamaan työssä tai palaamaan työhön sairauspoissaolon jälkeen. Ensin käsitellään erilaisia työhön keskittyviä interventioita ja työhön sidottuja kuntoutusmalleja, minkä jälkeen tarkastellaan työolosuhteiden mukautuksia osatyökykyisen tukemisessa. Lopuksi pohditaan terveyspalveluiden roolia sekä yhteistyön ja koordinaation merkitystä osatyökykyisen työssä jatkamisessa. 18

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite

Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite Party-hankkeen väliseminaari 22.11.2016 Salo Polkuja työelämään (TEMPO) 2015-2018 Työkykykoordinaattorikoulutus Pirkko Mäkelä-Pusa 22.11.2016 Salo Tempo hankkeen kehittämistyön tavoite Tukea työkykyä ja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot