Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taustaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taustaselvitys"

Transkriptio

1 Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taustaselvitys Matti Vaattovaara, Olli Sipilä Teknologiakatsaus 170/2004

2 Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taustaselvitys Matti Vaattovaara Olli Sipilä Teknologiakatsaus 170/2005 Helsinki 2005

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä oli käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Fyysisen käyttöomaisuuden tuottavuuden merkitys on suuri kansantaloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle. Tuottavuuden kehittäminen on mahdollista omaisuuden hallinnalla, mikä koostuu suunnitelmallisista toimista omaisuuden arvontuottokyvyn ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja uudelleen suuntaamiseksi. Suomessa toimintamallit tämän omaisuuden hallinnassa vaihtelevat sektoreittain, toimialoittain ja yrityksittäin riippuen rakennemuutoksesta, kilpailusta, elinkaaresta ja strategioista. Monille toimialoille on syntynyt myös uusia palveluyrityksien ja laitetoimittajien toteuttamaa liiketoimintaa omaisuuden hallinnassa. Kokemukset omaisuuden hallinnan eri osa-aluilla ovat olleet positiivisia ja tuloksina on ollut muun muassa huomattavia kustannussäästöjä jo lyhyellä ajanjaksolla. Fyysisen käyttöomaisuuden hallinta on merkittävä ja ajankohtainen aihealue jatkokehittämiselle. Sen kehittäminen on kuitenkin haasteellista, koska omaisuuden hallinta koskee useita organisaatioiden sisäisiä ja ulkoisia tahoja, se on luonteeltaan palveluliiketoimintaa ja toimialoilla olevat piirteet ovat monimuotoisia ja vaihtelevia. Tämä taustaselvitys on toteutettu osana Tekesin aihealueeseen liittyvää valmistelutyötä. Tavoitteena on ollut tarkastella sekä fyysisen käyttöomaisuuden hallintaa yleisesti ja eri toimialoilla että sen luomia liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Raportin on tuottanut Jaakko Pöyry Group, jonka yhtiöistä Electrowatt-Ekono Oy on toiminut vastuullisena tahona. Matti Vaattovaara & Olli Sipilä Electrowatt-Ekono Oy Liikkeenjohdon konsultointi

5 Sisältö Esipuhe 1 Johdanto Fyysisen käyttöomaisuuden hallinta Taustaselvityksen tulokset Omaisuuden hallinnan merkitys Omaisuuden hallinnan kehitys Keskeiset muutostekijät Omaisuuden hallinnan palveluiden yrityskenttä Omaisuuden hallinnan muutosskenarioita Kehittämistarpeet Suomalaiset vahvuus- ja heikkousalueet Kansainvälistyminen ja kansainväliset markkinat Haastattelututkimus omaisuuden hallinnasta Toimialojen kiinnostus omaisuuden hallintaan liittyen Keskeisimmät toimijoiden kehittämiskohteet Tekes:n panostuksiin liittyvät kehityskohteet Yhteenveto Johtopäätökset, tavoitteet ja panostusalueet omaisuuden hallinnan kehittämisessä Palveluliiketoimintaosaaminen Omaisuuden hallinnan parhaiden käytäntöjen levittäminen toimialojen välillä Omaisuuden hallinnan toimintamallien kehittäminen Omaisuuden hallinnan teknologiat ja elinkaariosaaminen Omaisuuden hallinnan kehittymistä edistävä tutkimus Suositukset ja keinot omaisuuden hallinnan kehittämisessä LIITE Toimialakohtaiset tarkastelut Kiinteistöt Kiinteistötoimiala Suomessa Kiinteistötoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen kiinteistötoimialalla Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan markkinat kiinteistötoimialalla Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa kiinteistötoimialalla Kiinteistötoimialan yhteenveto Infrastruktuuri Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkotoimiala Suomessa Sähköverkkotoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen sähköverkkotoimialalla...30

6 2.1.4 Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan yritykset sähköverkkotoimialalla Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa sähköverkkotoimialalla Sähköverkkotoimialan yhteenveto Liikenneväylät Liikenneväyliin liittyvät toimialat Suomessa Liikenneväyliin liittyvät piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen liikenneväyliin liittyen Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan yritykset liikenneväylissä Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa liikenneväyliin liittyen Liikenneväylät-toimialan yhteenveto Vesihuoltoinfrastruktuuri Vesihuoltotoimiala Suomessa Vesihuoltotoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen vesihuoltotoimialalla Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan yritykset vesihuoltotoimialalla Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa vesihuoltotoimialalla Vesihuoltotoimialan yhteenveto Teleliikenteen toimiala Teleliikenteen toimiala Suomessa Teletoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen teletoimialalla Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan yritykset teletoimialalla Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa teletoimialalla Teletoimialan yhteenveto Teollisuus Metsäteollisuus Metsäteollisuustoimiala Suomessa Metsäteollisuustoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen metsäteollisuudessa Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa metsäteollisuudessa Metsäteollisuustoimialan yhteenveto Energiatoimiala Energiatoimiala Suomessa Energiatoimialan piirteet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan näkökulmasta Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan kehittyminen energiatoimialalla Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan yritykset energiatoimialalla Kansainväliset markkinat fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa energian tuotannon toimialalla Energiatoimialan yhteenveto...67 Tekesin teknologiakatsauksia

7 1 Johdanto Tämä raportti sisältää tulokset Jaakko Pöyry Group:n tekemästä taustaselvityksestä fyysisen käyttöomaisuuden hallinnasta. Työn tavoitteena on tukea Tekesin valmistelutyötä tuottamalla tietoa alan toimijoista sekä toimialan ja markkinoiden kehityksestä. Raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet Electrowatt-Ekono Oy:n Liikkeenjohdon Konsultoinnin asiantuntijat yhdessä eri toimialojen Jaakko Pöyry Groupin asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi työssä on toteutettu laaja haastattelukierros eri toimialojen yrityskenttään. Näihin haastatteluihin on osallistunut omaisuuden hallinnan palveluyrityksiä sekä käyttöomaisuusintensiivisiä yrityksiä. Taustaselvityksessä on tarkasteltu valikoituja toimialoja, joiden toimintaan on sitoutunut huomattavasti kiinteää ja ei-likvidiä pääomaa. Toinen toimialojen valinnassa vaikuttanut tekijä on kotimaisen ja kansainvälisen rakennemuutoksen taso. Tätä kautta on selvitetty niitä alueita, joilla kehitystoimien vaikuttavuus olisi toiminnan tehostumisen ja uusien liiketoimintojen syntymisen kautta tuloksellisinta. Tarkasteltuja sektoreita ovat olleet infrastruktuuri, teollisuus ja kiinteistöt. Näihin liittyvistä toimialoista tarkemmin on tarkasteltu metsäteollisuutta, liikenneväyliä, vesihuoltoalaa, energiantuotantoa, teleinfrastruktuuria, sähkönjakelua ja liikekiinteistöjä. Omaisuuden hallinnan palveluyrityksiä on käsitelty sekä toimialojen yhteydessä että yhteenvedossa. Taustaselvityksestä on rajattu pois mm. asuinkiinteistöt, metsäomaisuus, terveydenhuollon sekä tieto- ja viestintäteknologian laitteistot ja jätehuolto. Tämä ei tarkoita, että omaisuuden hallinta olisi merkityksetöntä näillä alueilla. Tulevaisuudessa omaisuuden hallinnan kehittyviä periaatteita on hyödyllistä soveltaa myös näissä toiminnoissa. Toimintamallien kehittäminen kannattaa aloittaa niiltä alueilta, joissa vaikuttavuus ja mahdollisuudet levittää toimialakohtaisia ratkaisuja myös muillekin aloille ovat suurimmat. Taustaselvityksen rakenne muodostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäisessä osa-alueessa käydään läpi analyysi fyysisen käyttöomaisuuden hallinnasta, sen toteutusmallit keskeisillä toimialoilla, keskeisimmät kehitystarpeet ja mahdollisuudet, toimijoiden kiinnostus aihe-alueeseen liittyen ja lopuksi johtopäätökset Tekesin jatkotoimien kohdentamiseksi. Toinen osa-alue muodostuu liitteestä, jossa taustaselvityksessä mukana olleet toimialat käydään läpi yksitellen. Kustakin toimialasta on tuotu esiin alan kehitys, fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan erityispiirteet, esimerkkejä alan palveluyrityksistä ja suuruusluokka-arviot alan omaisuuden hallinnan volyymeistä. Lisäksi valituilla toimialoilla on käyty läpi myös omaisuuden hallinnan laitevalmistajien ja palveluyritysten kansainvälistymisnäkymiä. 1.1 Fyysisen käyttöomaisuuden hallinta Taloudellisen tuottavuuden vaatimukset sitoutuneelle pääomalle ovat kasvaneet sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Suomen kansallisvarallisuuden arvoksi on arvioitu n. 520 mrd. euroa 1. Tästä pääomasta käyttöomaisuuden piiriin voidaan laskea teollisuuden ja palveluelinkeinojen sekä infrastruktuurin fyysiset rakenteet, jotka muodostavat yli 190 mrd. (yli 35 %) osuuden koko varallisuudesta pääomamassan tuottavuudella on myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Taulukkoon 1 on kerätty arvioita siitä käyttöomaisuuden arvosta, joka on sitoutunut tässä selvityksessä tarkasteltuihin toimialoihin. Taustaselvityksen perusteella omaisuuden hallinnan liiketoiminnan arvo sitoutuneesta pääomasta on vuositasolla 5 10 %. Tämä nykyisiin organisaatiorakenteisiin perustuva arvio on vastaavuudeltaan vähintään 1 2-kertaisesti Nokian vuotuinen liikevaihto. Tuottavuuteen panostamisen lisäksi toimijat keskittyvät tänä päivänä myös vahvuuksiinsa. Tämän vaikutuksesta toimialat ovat pirstoutuneet muodostaen uusia toimialoja ja niiden sisäisiä arvoverkostoja. Myös julkiselta infrastruktuurilta on ryhdytty vaatimaan tuottavuutta, mikä on lisännyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia käyttöomaisuuden hallinnassa mm. sääntelyn vaikutuksesta. Suomessa fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taso vaihtelee vertailtaessa kansainvälisiin markkinoihin. Perinteisesti vahvoilla teollisuutemme aloille suomalaisilla yrityksillä on ollut sekä mahdollisuus että vaatimus kehittyä. 1 Tilastokeskus

8 Taulukko 1. Arvio taustaselvityksen toimialoihin sitoutuneesta fyysisestä käyttöomaisuudesta perustuen eri lähteisiin. Kiinteistö Sähköverkko Liikenne Tele Vesihuolto Metsä Energia Yhteensä Sitoutunut pääoma (mrd.) Samoin energia- ja IT-alat ovat kyenneet muuttumaan vapautuneilla markkinoilla. Useille toimialoille on siis jo kehittynyt palveluverkostoja vahvoine toimijoineen, jotka hyödyntävät uusien teknologioiden ja organisaatiorakenteiden tuomia mahdollisuuksia. Eräillä toimialoilla, kuten julkisen infrastruktuurin hallinnan osa-alueilla, suomalaiset ovat kuitenkin tällä hetkellä seuraajan roolissa kansainvälisesti tarkasteltuna. Aihealueena suurien pääomien ja omaisuuksien hallinta ulottuu elinkaaren jokaiseen vaiheeseen. Jo investointipäätöstä tehtäessä on suoritettava perusteelliset tarkastelut tuottavuuden arvioimiseksi koko elinkaarelle. Fyysisen omaisuuden hankinnan jälkeen sen arvoa on hyödynnettävä, ylläpidettävä, kehitettävä ja tarpeen mukaan siitä pitää myös luopua. Fyysisen käyttöomaisuuden hallinta on kokonaisuudessaan uusi käsite lähes kaikilla toimialoilla, eikä sen määrittely ole yksiselitteistä. Omaisuuden hallinnan sisältö ja toteutusmallit vaihtelevat toimialoittain infrastruktuurialalla puhutaan omaisuuden hallinnasta, teollisuudessa kunnossa- ja käynnissäpidosta sekä kiinteistöalalla toimitilahallinnasta. Toisaalta myös toimialojen sisällä toteutusmallit vaihtelevat yrityskohtaisesti. Kaikissa kuitenkin taustalla on fyysisen käyttöomaisuuden elinkaaren aikaisen tuottavuuden ja arvon tuottokyvyn optimointi. Parhaiten sen (omaisuuden hallinnan) voisi kuvata tuotantolaitoksen kautta, jolloin pyritään varmistamaan sen tuotot ja tuottavuus koko elinkaaren aikana. Normaaliin kunnossapitoajatteluun lisäystä on laitteen tai prosessin tuottavuutta, käytettävyyttä ja laaduntuottokykyä tarkasteleva toiminta. Samoin se kuinka koko toimintaa voisi taloudellisesti kehittää Fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa näkökulma onkin siirtynyt yhä vahvemmin yksittäisten palvelutuotteiden tarkastelusta tuottavuutta kehittävien palveluprosessien tarkasteluun. Keskeisimpiä omaisuuden hallinnan palveluita ovat erilaiset kunnossapidon liiketoiminnat. Vaikka näkyvin osa omaisuuden hallinnan toiminnoista suoritetaankin niissä, elinkaaren aikaiseen tuottavuuteen eniten vaikuttavat toimet tapahtuvat usein jo kehitys- ja eri suunnitteluvaiheissa. Eri arvoverkoston osien tarpeet onkin otettava huomioon jo hyvin aikaisessa vaiheessa elinkaarta. Fyysisen käyttöomaisuuden hallintaan liittyy uusinvestointien suunnittelua, rahoitusta ja vakuutuksia. Näiden toimintojen syvällinen tarkastelu on kuitenkin rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, mutta esimerkiksi rahoitukseen liittyvä pääoman riski- ja tuottonäkökulma on yksi keskeisistä lähtöoletuksista. 2

9 2 Taustaselvityksen tulokset 2.1 Omaisuuden hallinnan merkitys Teollisuuden, infrastruktuurin ja kiinteistöjen käyttöomaisuuteen on sidottu erittäin merkittävät pääomat. Yleisesti ottaen, käyttöomaisuus on pitkäikäistä, ja elinkaaren aikaisilla toimenpiteillä on suuri merkitys tuottavuuden säilymiselle. Näin ollen on ilmeistä, että omaisuuden hallinnalla on suuri merkitys toimialojen pitkän tähtäimen tuottavuudelle. Toimialasta ja omaisuustyypistä riippuen tuotto-odotukset ja mahdollisuudet vaihtelevat. Teollisuudessa investoinneilla tehokkaaseen tuotantokoneistoon nimenomaan tähdätään hyvään pääoman tuottoon. Useilla palvelualoilla taas koetaan, että investoinnit kiinteistöihin eivät tuota tarpeeksi, joten kiinteistöomaisuudesta on luovuttu ja siirretty näin vapautuneet pääomat ydinliiketoimintaan. Monissa infrastruktuurihankkeissa pääoman tuotto on sääntelyn myötä rajoitettu, tai yhteiskunnallisen omistuksen vuoksi vähemmän seurattu mittari. Pääomavaltaisella toimialalla henkilöstöresurssien käytön tehokkuuden merkitys on vähäinen verrattuna tuotantokoneiston tai rahoituksen tehokkuuteen. Toimintavarmuus on tärkeämpi kilpailutekijä kuin organisaation tehokkuus. Tämä suhtautuminen kiinteään omaisuuteen vaikuttaa myös siihen, millä intensiteetillä omaisuuden hallintaan, omaisuuden arvon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on panostettu. Monilla toimialoilla omaisuuden hallinnan merkitys on kasvanut. Syitä tähän on useita. Valmiiksi rakennetun infrastruktuurin osalta toiminnan painopiste on siirtynyt rakentamisesta kunnossapitoon, mitä korostaa omaisuuden ikääntyminen. Globalisaatio ja kiristynyt kilpailu on pakottanut yritykset etsimään tehostamiskohteita kaikkialta, myös käyttöomaisuuden hallinnasta. Nopeasti muuttuvassa taloudessa kypsillä toimialoilla suuriin investointeihin liittyviä riskejä vältetään ja usein turvaudutaan mieluummin investoinnin eliniän pidentämiseen kuin kokonaan uuteen investointiin. 2.2 Omaisuuden hallinnan kehitys Perinteisin malli omaisuuden hallinnassa on ollut se, että omistajan oma organisaatio on vastannut kiinteän omaisuuden hallinnasta sen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi vakuutusyhtiöillä on tyypillisesti oma organisaatio vastaamassa kiinteistön kunnossapidosta, siivouksista tai turvapalveluista. Toinen esimerkki on vaikkapa perinteinen sähköyhtiö, joka on huolehtinut varsin kokonaisvaltaisesti sähköverkon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, ostaen ulkopuolelta ainoastaan laitteita. Nyttemmin omaisuuden hallinta on enenevässä määrin eriytymässä omistamisesta. Yritysten rakenteita ja arvoketjuja on järjestelty uudelleen. Monella teollisuudenalalla on omaisuuden hallinnan palveluita eriytetty tai yhtiöitetty omaksi liiketoiminnakseen. Omaisuuden hallintaan on syntynyt paljolti ulkoistusten myötä uusia kasvavia palveluyhtiöitä. Esimerkiksi monet vakuutusyhtiöt ovat ulkoistaneet toimitilahallinnon, kiinteistöhuollon, siivoukset ja turvapalvelut. Samoin lukuisat sähköyhtiöt ovat ulkoistaneet merkittävän osan sähköverkon hallinnan, rakentamisen ja kunnossapidon tehtävistä ulkopuolisille palveluyhtiöille. 2.3 Keskeiset muutostekijät Syitä omaisuuden hallinnan kehittymiseen on monia. Tässä luvussa on esitelty yhteenvetona eri toimialoilla esille tulleita muutostekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet alan kehitykseen nimenomaan omaisuuden hallinnan alueella. Ulkoistaminen ja verkottuminen yleisemminkin on ollut toimialasta riippumatta tämän päivän trendi. Ulkoistamisella ja verkottumisella on haettu keskittymistä ydinosaamiseen, suuruuden ekonomiaa ja innovatiivisuutta erikoistuneille toiminnoille, kustannusten läpinäkyvyyttä, mahdollisuutta kilpailuttaa sekä joustavuutta. Tämä trendi on merkittävästi vaikuttanut myös uusien omaisuuden hallinnan palveluyhtiöiden syntymiseen. Yhtenä lähtökohtana ulkoistuksille ja omaisuuden hallinnan tehostumiselle on ollut 90-luvun alun lama ja yritysten sopeutuminen radikaalisti uuteen markkinatilanteeseen. Usein omaisuuden hallinnan uudistumisen kehityspolut ovatkin saaneet alkunsa nimenomaan tästä lähtökohdasta. Kasvu on usein tekijä, joka vaikuttaa vahvasti yritysten verkottumiseen, ja niin myös omaisuuden hallinnan palveluiden eriyttämiseen. Kasvavan yrityksen pääomat ja johdon huomio ovat rajalliset, joten molempien keskittäminen liiketoiminnan ytimeen mahdollistaa kilpailijoita nopeamman kasvun. Alan kasvu, tai yleisemminkin dynamiikka vaikuttavat siihen miten nopeasti toimiala on hyödyntänyt 3

10 uutta osaamista tai uusien organisaatiorakenteiden mahdollisuuksia tuotannossaan. Perinteisillä, pääomavaltaisilla teollisuuden aloilla kilpailu on ollut rajallista ja toimialan perinteet ovat vahvat. Kehittyvillä ja vahvasti kilpailluilla toimialoilla pyritään vahvemmin keskittymään liiketoiminnan alueisiin, joilla on saavutettavissa selkeää kilpailuetua. Sinänsä tärkeää peruskilpailukykyä tuova tuotannollinen tehokkuus ja omaisuuden hallinta voidaan ulkoistaa alan huippuosaajille. Edistyneimmillä toimialoilla tämän päivän osaaminen ollaan valmiita ulkoistamaan, ja tuottojen tavoittelussa keskitytään huomisen kilpailuetujen rakentamiseen. Globalisaatio on tuonut voimakkaan kilpailun monille toimialoille, jotka perinteisesti toimivat suojatuilla kotimarkkinoilla. Esimerkkinä mainittakoon terästeollisuus tai vaikkapa elintarviketeollisuus, jonka kilpailutilanteeseen EU:n vapauttamat markkinat ovat vaikuttaneet voimakkaasti. Molemmilla näillä aloilla kilpailu on vaikuttanut merkittävästi, mutta omaisuuden hallinnan suhteen keinot ovat poikenneet toisistaan. Elintarvike- ja terästeollisuutta voidaankin tarkastella rinnakkain. Molemmat ovat kokeneet globalisaation myötä aiempaa kovemman kilpailun. Molempien toimialojen sisällä on tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia, konsolidoitumista ja tehostamista. Molemmat ovat myös tehostaneet omaisuuden hallintaansa. Terästeollisuus on tehnyt sen pääasiassa sisäisesti, kun taas elintarviketeollisuus on enenevässä määrin turvautunut myös ulkopuolisiin omaisuuden hallinnan palveluyhtiöihin. Eräs selitys edellä mainittujen toimialojen erolle on yksikkökoko. Terästeollisuuden laitokset ovat erittäin mittavia, ja omaisuuden hallintaan liittyvän kunnossapitohenkilöstön määrä suuri. Lisäksi nämä suuret tuotantolaitokset sijaitsevat usein pienemmillä paikkakunnilla, joilla muuta teollisuutta on vähän. Näin ollen alueellisia synergiaetuja eri laitosten tai toimialojen välillä ei saavuteta suuruuden ekonomiaa ei saavuteta pelkällä yhden yksikön ulkoistamisella. Elintarviketeollisuusyritykset ovat taas usein pienempiä, sijaitsevat suuremmissa kaupungeissa ja alueelliset synergiat toteutuvat helpommin. Alueellinen synergia voi olla ratkaiseva etu, sillä asennushenkilöstön matka ja päivärahakorvaukset ovat merkittävä osa kokonaiskustannusta. Terästeollisuus on myös erityisen pääomavaltaista. Vaikka suuntaus on nousta arvoketjussa ylöspäin perusraaka-aineen tuottajasta eri toimialojen valmiiden ratkaisuiden tuottajaksi, perustuotanto tuo kuitenkin edelleen merkittävimmän osan yhtiöiden lisäarvosta. Ratkaisevaa perustuotannon kilpailukyvylle on juuri omaisuuden hallinta laajasti katsottuna, mukaan lukien tehokkaat ja oikea-aikaiset investoinnit sekä edullinen rahoitus. Perusteollisuus on usein halukkaampi ulkoistamaan omaisuuden hallinnasta ainoastaan ne osat, jotka eivät suoraan liity keskeisiin tuotannollisiin prosesseihin. Monilla elintarviketeollisuusyrityksillä taas markkinoinnin ja jakelun merkitys voi tuoda merkittävimmän osan yrityksen lisäarvosta, joten tuotanto ja sen tehokkuuden varmistaminen helpommin jätetään tähän erikoistuneelle yritykselle. Esimerkkinä tästä vaikkapa Coca-Cola joka tyypillisimmin ulkoistaa tuotannon paikallisille virvoitusjuomayhtiöille. Kysymys on siis siitä, minkä yhtiö kokee ydinliiketoiminnakseen, ja mihin johdon ajankäyttö halutaan kohdistaa. Eräs selitys eroille ulkoistushalukkuudessa on käytettävän tuotantoteknologian yleisyys. Terästehtaiden prosessit ovat tänä päivänä erittäin laajoja, monimutkaisia ja sisältävät paljon toimialalle spesifistä teknologiaa ja osaamista. Automaation osuus teollisesta investoinnista voi olla %. Elintarviketeollisuus taas hyödyntää enemmän yleisesti eri toimialoilla käytössä olevaa teknologiaa. Toinen selitys eri toimialojen väliseen eroon on edellä mainittu alan dynamiikka. Tiukimmin kilpaillut, nopeassa muutospaineessa olevat toimialat ovat halukkaampia hakemaan kasvua ja kilpailuetua myös omaisuuden hallinnan uudelleenjärjestelyillä. Perinteisimmillä toimialoilla muutokset ovat hitaampia ja paineet muutoksille ovat vähäisempiä erityisesti, kun kilpailijat toimivat samantyyppisillä organisaatioilla. Erään arvion mukaan teollisuuden käyttö ja kunnossapidosta 70 % on toimialariippumatonta yleistä osaamista, 25 % toimialakohtaista osaamista ja 5 % paikallista osaamista. Tämä arvio tukee yleisten, omaisuuden hallintaan keskittyvien palveluyritysten kasvua. Infrastruktuurissa lainsäädännön ja sääntelyn muutokset ovat merkittävästi vaikuttaneet toimialan kehitykseen. Erityisesti energia- ja tele-alalla kilpailun vapauttaminen ja sääntelyn purkaminen ovat edesauttaneet uusien toimintatapojen syntyä ja tehottomuuksien purkautumista. Palveluyritysten kasvuhakuisuus on merkittävä tekijä omaisuuden hallinnan uudelleenjärjestelyissä. Monet palveluyhtiöt ovat uusia, ulkoistamisten kautta synnytettyjä, ja niiden taustalla on usein kasvua edellyttävä pääomasijoittaja. Kun omaisuuden hallinnan palveluita on tarjolla ja niitä aktiivisesti markkinoidaan, kynnys ulkoistamiselle luonnollisesti madaltuu. Myös rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on edistänyt uusien toimintamallien syntymistä. Kansainväliset rahoittajat etsivät sijoituskohteita, ja mieluusti ulkoistavat vaikkapa kiinteistöomaisuuden hallinnan paikalliselle palveluyhtiölle. Toisaalta palveluyhtiöiden olemassaolo on ennakkoedellytys sille, että rahoittajat olisivat kiinnostuneet paikallisista markkinoista. Myös erilaiset public-private partnership - rahoitus- ja liiketoimintamallit ovat yleistyneet erityisesti infrastruktuurihankkeissa. Samoin teollisuudessa laitetoimittajat tarjoavat usein rahoitusratkaisuja laitetoimitusten ohella. 4

11 Teknologian kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia omaisuuden hallintaan monin eri tavoin. Ensinnäkin, teknologian monimutkaistuminen edellyttää erikoistunutta asiantuntemusta, johon laitetoimittajilla on usein asiakasyritystä paremmat eväät. Automaation lisääntyminen vähentää käyttöhenkilökunnan tarvetta, ja siten myös kunnossapidossa tarvittavat asennusresurssit joudutaan aiempaa enemmän hankkimaan ulkopuolelta. Vähentynyt henkilöstön tarve näkyy myös työntekijöiden ikääntymisessä uutta henkilöstöä ei ole palkattu poistuneiden tilalle. Automaatio mahdollistaa myös esimerkiksi etädiagnostiikan ja kaukokäytön, jotka lisäävät laitetoimittajien ja palveluyritysten mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin palveluihin. Globaali kilpailu ja markkinoiden vapauttaminen vaikuttaa myös kiinteän omaisuuden elinkaariin monin eri tavoin. Tuotteiden eliniät lyhenevät kovan kilpailun ja nopean tuotekehityssyklin myötä. Tämä lyhentää myös tuotantokoneistojen elinkaaria. Toisaalta markkinoiden epävarmuudet ja ympäristökysymykset lupa-asioineen vaikeuttavat teollisia investointeja. Tämä puolestaan johtaa nykyisten tuotantolaitosten eliniän pidentämiseen. 2.4 Omaisuuden hallinnan palveluiden yrityskenttä Kuten edellä on kuvattu, on omaisuuden hallintaan syntynyt lukuisia palveluyhtiöitä jotka ovat erikoistuneet infrastruktuurin, kiinteistöjen tai teollisuuden omaisuuden hallinnan palveluihin. Laitevalmistajat ovat enenevässä määrin laajentamassa toimintaansa omaisuuden hallinnan palveluihin. Perinteisenä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Kone, jonka liiketoiminnasta merkittävä osa on hissien ja liukuportaiden huoltoa, tai Wärtsilä, joka tarjoaa laajat elinkaaripalvelut ja rahoitusratkaisut toimittamilleen voimalaitoksille. Usein laitevalmistajat hakevat syklisen perusliiketoimintansa rinnalle vakaampaa huoltoliiketoimintaa tuottojen tasaamiseksi. Omaisuuden hallinnan palvelut koetaan myös kilpailueduksi, jolla voidaan erottua halpatuotantomaiden kilpailijoista. Perinteisesti laitetoimittajat ovat tarjonneet asiakkailleen varaosapalveluita ja takuuhuoltoja. Uutta kehitystä ovat pidemmät takuuajat, suorituskykytakuut ja osin myös rahoitusratkaisut. Enenevässä määrin myydään myös pyörivää tehoa, momenttia tai robottien tapauksessa siirrettyjä kappaleita kokonaisvastuulla. OEM (Original Equipment Manufacturer) -valmistajat ovat erityisen vahvoilla, kun puhutaan uudesta teknologiasta. Esimerkiksi energia-alalla uusien kaasuturbiinien huolto tilataan lähes yksinomaan laitevalmistajalta. Laitetoimittajien etu onkin vahva teknologiatausta, joka on syntynyt tuotekehityksen kautta. Automaation ja informaatioteknologian integroituminen laiteteknologiaan osaltaan myös lisää OEM-valmistajien roolia. Lisääntynyt informaatioteknologia lisää tarvetta erikoistuneelle osaamiselle, ja toisaalta myös mahdollistaa paikasta riippumattomia palveluita kuten etädiagnostiikkaa ja kaukokäyttöä. Laitevalmistajilla on teknologiaosaamisensa myötä selkeitä kilpailuetuja myös laitteiden kunnossapitoon ja käyttöön. Suuren laitekannan myötä laitevalmistajalle kertyy mittavaa tietoa esimerkiksi laitteiden vikaantumisista tai komponenttien kestävyydestä. Kun laitevalmistajan vastuulle tulee myös käyttö ja operatiiviset kokonaiskustannukset, tuo tämä mahdollisuuksia ja uutta insentiiviä myös kokonaiskustannuksia alentavan uuden teknologian, käytettävyyden ja ylläpidettävyyden kehittämiselle. Toisaalta, teknologian kehittyessä osaaminen eriytyy eri laitevalmistajille. Läsnäolo, kunnossapidon koordinointi ja synergiat eri laitteiden välillä ovat tärkeitä. Tämä lisää tarvetta paikallisille omaisuuden hallinnan kokonaispalveluille. Lisäksi merkittävä osa omaisuuden hallintaan liittyvästä työstä on käytännössä edelleen laitevalmistajariippumatonta. Infrastruktuurin ja kiinteistöjen omaisuuden hallintaan liittyvät palvelut ovat erityisen paikallisia, ja paljolti myös riippumattomia laitevalmistajista. Usein laitevalmistajilta ostetaankin vain erityistä osaamista tai erikoiskunnossapitoa. Toinen merkittävä yritystyyppi ovat ulkoistusten kautta syntyneet omaisuuden hallinnan palveluyhtiöt. Aiemmin kuvattu ulkoistamis- ja verkottumistrendi on edesauttanut omaisuuden hallintaan keskittyneiden palveluyritysten syntyä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Fortum Service, ABB Service, Tieliikelaitos, ISS, Eltel Networks tai YIT. Näiden yhtiöiden liiketoiminnasta merkittävä osa on syntynyt nimenomaan ulkoistusten kautta. Monet näistä palveluyhtiöistä ovat voimakkaassa kasvuvaiheessa. Omaisuuden hallinnan palvelut liittyvät usein toisaalta omaisuuden arvon ylläpitämiseen kunnossapidon avulla, toisaalta omaisuuden tuottavuuden lisäämiseen. Kunnossapidon osaaminen on paljolti resurssi-intensiivistä perustyötä, jossa korostuu työn tehokkuus, työnjohdollinen osaaminen ja organisointikyky. Tuottavuuden parantaminen taas edellyttää tuotantoprosessin ja sen mahdollisuuksien ymmärrystä sekä usein investointeja uuteen teknologiaan, automaatioon tai tuotannon ohjausjärjestelmiin. Tuottavuuden kehittämisessä korostuvat asiantuntijapalvelut, jotka pohjaavat toisaalta tuotantotalouden ja tuotantoteknologian osaamiseen. Kunnossapito ja omaisuuden tuottavuuden kehittäminen on usein eriytetty toisistaan. Eriyttämisen ensimmäisessä vaiheessa tarve palveluiden kilpailuttamiseen on ollut usein päällimmäisenä. Hankinta suunnitteluineen ja toteutus on haluttu pitää selkeästi erillään. Eriyttäminen ensim- 5

12 mäisessä vaiheessa, kun tilaaja-toimittaja mallia on haluttu selkiyttää, ollut luonnollinen vaihe. Palvelutoimialojen ja asiakassuhteen kypsyessä on yksioikoisen yksittäisten töiden kilpailuttamisen sijaan pyritty enemmän pitkäjänteiseen, molempia osapuolia hyödyntävään kumppanuuteen. Toisaalta esimerkiksi julkisella sektorilla lainsäädäntö nimenomaan edellyttää kilpailuttamista. Monet ulkoistamisen kautta syntyneet kunnossapitoyritykset pyrkivät kasvattamaan omaa rooliaan arvoketjussa laajentamalla toimintaansa perusasennuksista kumppanuuteen ja kokonaisvastuullisempaan omaisuuden hallintaan ja sen tuottavuuden parantamiseen. Resurssi-intensiivinen kunnossapito mahdollistaa vahvan läsnäolon, ja sitä kautta ymmärryksen asiakkaan prosesseista ja tarpeista. Pidemmällä tähtäimellä palveluyritysten tavoitteena on kantaa laajempaa vastuuta myös kokonaistuottavuuden kehittymisestä. Toisaalta monet yhtiöt huolehtivat omaisuuden hallinnasta pääosin yhä oman organisaation voimin. Omaisuuden kunnossapidosta ja kehittämisestä huolehditaan pääosin omin resurssein, ja ulkopuolelta ostetaan vain erikoisosaamista tai resurssihuippujen tasaamista isommissa kunnossapito tai perusparannusprojekteissa. Periaatteessa myös omaisuuden hallinta voidaan kokonaisvastuullisesti ulkoistaa, mutta tämä on useimmilla toimialoilla vielä harvinaista. Hyvä esimerkki tällaisesta kehityksestä on kuitenkin kiinteistöala, jolla omistaminen ja omaisuuden hallinta ovat enenevässä määrin eriytyneet toisistaan. Kiinteistösijoittajat keskittyvät omaisuussalkkunsa kehittämiseen ja rahoitukseen, jolloin kiinteistöomaisuuden hallinta jätetään paikallisille yhtiöille. Toimitilajohto vastaa kiinteistöomaisuuden hallinnasta ja hyödyntää erillisiä palveluyrityksiä kiinteistöjen kunnossapitoon, siivoukseen ja turvapalveluihin. PÄÄOMAN OMISTAJA Omaisuuden hallinnan yritykset LAITEVALMISTAJA LAITEVALMISTAJA LAITEVALMISTAJA RESURSSIYHTIÖT OEM- ja kokonaiskunnossapitoyhtiöiden rinnalle voidaan nostaa vielä asiantuntijapalveluita tarjoavat konsulttiyhtiöt. Nämä yhtiöt keskittyvät tuotantotehokkuuden parantamiseen, suunnitteluun tai projektin johtoon. Lisäksi omaisuuden hallintaan liittyy vielä suuri määrä paikallisia resurssiyhtiöitä, jotka tarjoavat kustannustehokkaasti työvoimaa tilapäisten resurssihuippujen tasaamiseen. Omaisuuden hallinnan palveluiden lisäksi yritykset ovat ulkoistaneet kokonaisia omaisuuseriä. Mainittakoon vaikkapa metsäteollisuus, joka on paljolti ulkoistanut voimantuotantoaan. Nokia on ulkoistanut kokonaisia tuotantolaitoksiaan esimerkiksi Elcoteqille, ja toisaalla ABB Service vastaa Nokian Salon tehtaan kunnossapidosta kokonaisvastuullisesti. Tarkoitus on tehokkuuskumppanina kehittää tehtaan kokonaistuottavuutta. Suomalaisten palveluliiketoimintojen kansainvälistyminen voi edesauttaa myös täällä toimivia laitevalmistajia. Esimerkiksi, kun palveluyrityksien vastuut asiakkaan liiketoiminnan kehittämisestä kasvavat, ennestään tunnetut laitevalmistajan tuotteet tulevat helpommin kysymykseen. Mahdollinen höyty syntyykin pääosin tehostuneempien markkinointiponnistelujen kautta. PÄÄOMAN OMISTAJA 2.5 Omaisuuden hallinnan muutosskenarioita Omaisuuden hallinta eri toimialoilla on vahvassa kehitysvaiheessa. Rakenteelliset muutokset jatkuvat ja uudet liiketoimintamallit kehittyvät. LAITEVALMISTAJA LAITEVALMISTAJA LAITEVALMISTAJA OMAISUUDEN HALLINNOIJANA Monilla toimialoilla toiminta on omaisuuden hallinnan suhteen yhä varsin perinteistä. Voidaan kuitenkin ennakoida, että tulevaisuudessa opit muilta toimialoilta otetaan vaiheittain käyttöön tällä hetkellä perinteisemminkin toimivilla toimialoilla. Esimerkiksi useat julkiset palvelut kohtaavat jatkossa voimakkaita tehostamispaineita ja tätä kautta rakenteellisia uudistuksia. Ulkoistamisen voidaan ennakoida laajenevan myös perinteisessä teollisuudessa. 6

13 Omaisuuden hallinnan yritykset prosessiosaaminen OMAISUUDEN HALLINTA järjestelmäosaaminen Teknologiatoimittajat Omaisuuden hallinnassa palveluyritykset kilpailevat osin omistajan kanssa. Kysymys on siitä, kuka koordinoi OEMja resurssiyhtiöiltä ostettavaa työtä. Osalla toimialoista tämä omaisuuden hallinnan koordinointi ulkoistetaan ulkopuolisille toimijoille, osassa koordinointi halutaan pitää omissa käsissä. Tyypillinen kehityskulku omaisuuden hallinnan toimialakohtaisessa kypsymisessä on omaisuuden hallinnan töiden 1) kirjanpidollinen eriyttäminen, 2) ulkoistaminen omaksi tytäryhtiöksi, 3) myynti tai kasvu rinnakkaisille toimialoille. operatiivinen kapasiteetti Resurssiyhtiöt Omaisuuden hallinnan palveluista kilpaillaan erilaisilla liiketoimintamalleilla. Samojen asiakkaiden omaisuuden hallinnan palveluista kilpailevat esimerkiksi laitevalmistajat, kokonaiskunnossapitoyhtiöt ja perustyötä tarjoavat resurssiyhtiöt. Toimialan kypsyessä, palveluyritysten välinen kilpailu kiristyy ja tehostumisvaatimukset jatkuvat. Palveluyritykset pyrkivät pääomasijoittajien tukemana kasvamaan ja kansainvälistymään. Suuret yritykset kasvattavat toimintaansa rinnakkaisille toimialoille ja alat konsolidoituvat. OEM-laitetoimittajat vahvistavat palveluitaan. Laitemyynnin sijaan tarjotaan asiakkaille kokonaisratkaisuita, suorituskykytakuineen ja rahoitusratkaisuineen. Laitteiden sijaan myydään suorituskykyä ja kustannustehokkuutta. Yksi kehityssuunta on teollisuuslaitos, jonka kehittävät, rakentavat ja omistavat laitevalmistajat, jotka huolehtivat myös käytöstä ja kunnossapidosta. Asiakas ostaa kapasiteettia tai valmiita tuotteita, keskittyen itse tuotekehitykseen, markkinointiin ja logistiikkaan. Työnjako omistajan ja palveluyritysten kanssa hakee uusia muotoja ja uusia liiketoimintamalleja syntyy. Tällä hetkellä painotus on useinkin perustyön tehokkaassa tekemisessä, jatkossa korostuu kumppanuus ja kokonaisvastuu. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiöt ulkoistavat resurssi-intensiivistä sekä syklistä kunnossapitoa ja tukipalveluita. Palveluyhtiön kilpailuetu perustuu suuruuden ekonomiaan ja kykyyn tehokkaasti johtaa ja organisoida perustyötä. Toisessa vaiheessa ulkoistetaan enenevässä määrin myös vastuuta kunnossapidon hallinnasta ja tehostamisesta. Kolmannessa vaiheessa ulkoistetaan myös vastuu tuotannon kokonaistehokkuudesta ja sen kehittämisestä. Kehittämisvastuu kattaa organisaation, järjestelmät ja laitekannan. Kuvassa 1 on hahmotettu sitä kuinka yleisesti omaisuuden hallinnan kehittyminen tapahtuu. Omaisuuden hallinta on kehittynyt varsin samankaltaisesti, samanlaisin etenemisvaihein teollisuuden eri toimialoilla, infrastruktuurissa ja kiinteistöissä. Voidaankin ennakoida, että edistyneimpien toimialojen toimintamallit vähitellen otetaan laajemmin käyttöön, toki kullekin toimialalle sovellettuna versiona. Tällä hetkellä pisimmällä kehityksessä ovat kaupalliset ja toimistokiinteistöt sekä tietyt teollisuudenalat kuten elintarvike ja elektroniikkateollisuus. Infrastruktuurissa sähköverkot ja televerkot ovat myös varsin pitkällä kehityksessä. Yleisesti ottaen toimintamallit ovat saaneet alkunsa globaalissa kilpailussa ja nopealla syklillä toimivasta teollisuudesta ja etenevät vähitellen muualle teollisuuteen sekä myös julkiselle sektorille. Jo nyt monet valtion yhtiöt ja liikelaitokset ovat vahvasti kehityksessä mukana. Kuntasektori on suurelta osin kehityksessä jäljessä, joskin kunnistakin löytyy kokeiluja ja yksittäisiä esimerkkejä eri sektoreilta. 3. Kokonaistuottavuuden kehittäminen 2. Omaisuuden hallinnan kehittäminen 1. Resurssikäytön tehostaminen Kuva 1. Kehittymisaskeleet fyysisen käyttöomaisuuden hallinnassa. 7

14 2.6 Kehittämistarpeet Kehittämistarpeet jakautuvat uusiin liiketoimintamalleihin ja niitä tukeviin teknologioihin. Omaisuuden hallinnassa juuri tällä hetkellä keskeinen muutos on paljolti liiketoiminnallinen, joten suurelta osin myös kehittämistarpeet liittyvät liiketoimintaosaamiseen. Silti omaisuuden hallintaan liittyy myös kilpailuetua tuovaa teknologiaosaamista. Perinteinen toimintamalli omaisuuden hallinnassa on ollut vertikaalisesti integroitunut kokonaisuus, jossa omistaja huolehtii laajalti liiketoimintakokonaisuudestaan oman organisaation voimin. Omaisuuden hallinnassa omistajan organisaatio on huolehtinut investointipäätöksistä, käytöstä, kunnossapidosta ja kehittämisestä. Verkottumisen myötä nämä vastuut on hajautettu usealle, itsenäiselle toimijalle. Verkottuneessa toimintamallissa, ei ole samantekevää miten uudet organisaatiot ja näiden vastuurajat määritellään. Tämä on yksi keskeisistä kehittämisen kohteista. Organisaatiorakenteiden ja sopimusmallien kehittämisessä on huomioitava muun muassa strateginen keskittyminen, kustannussäästöt, transaktiokustannukset ja toimintamallin vaikutukset innovaatioiden syntymiseen. Tätä toimintamallien muutosta on käsitelty kuvassa 2. Tärkeä lähtökohta on oman toiminnan strateginen fokusoiminen, keskittyminen kilpailuetua tuovaan ydinosaamiseen. Tämä ydinosaaminen, sen laajuus ja merkitys vaihtelevat toimialoittain. Olennaista on kokonaisuuden kilpailuetu, joka yritysverkostossa syntyy parhaimmillaan useaan osaan pilkotusta arvoketjusta, jonka osia hoitavat oman ydinosaamisalueensa parhaat yritykset. Keskittymisestä syntyy etuja osaamisen karttumisen ja suuruuden ekonomian kautta. Keskittyminen omaan ydinosaamiseen mahdollistaa myös muiden osien kilpailuttamisen ja kustannussäästöjen saavuttamisen kilpailun kautta. Suuruuden ekonomian rinnalla on perinteisten mallien mukaan huomioitava myös transaktiokustannukset. Toiminnan pilkkominen pienempiin osiin lisää yritysten välistä kaupankäyntiä, myynnin, tilaamisen ja toimittamisen kustannuksia. Mikäli transaktiokustannukset ylittävät keskittymisestä saatavat volyymiedut, ei pilkkominen pienempiin osiin periaatteessa kannata. Kolmantena ja kenties tärkeimpänä osatekijänä organisaatiorakenteiden suunnittelussa on organisaatiomallin kyky innovaatioiden synnyttämiseen. Nämä voivat olla teknologisia innovaatioita tai prosessi- ja palveluinnovaatioita. Näitä innovaatioita edistäviä piirteitä ovat muun muassa riittävä keskittyminen, toimiminen useilla toimialoilla, riittävät kehitysresurssit, haastava kilpailutilanne ja vaativat asiakkaat, riittävän laaja vastuualue, sekä pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. Esimerkki vaihtoehtoisista organisointitavoista voidaan ottaa energian tuotannon alueelta. Otetaan lähtökohdaksi energiaintensiivinen teollisuuslaitos, jolla on oma energiantuotantolaitos. Omistajan tavoitteena on parantaa teollisuuslaitoksen kilpailukykyä. Energiantuotannon uudelleenjärjestelylle on luonnollisesti useita vaihtoehtoja. Ensinnäkin, omistaja voi myydä energiantuotantolaitoksen energiayhtiölle. Tämä vapauttaa pääomia mahdollisesti paremmin tuottaviin investointeihin ja antaa vastuun energiantuotannon kehittämisestä ja toiminnan riskeistä alan yritykselle. Toinen vaihtoehto on säilyttää omistus ja siten strateginen energiantuotanto omissa käsissä. Ulkoistettava kohde voi olla vaikkapa kunnossapitotyöt, joita kilpailuttamalla saadaan kustannussäästöjä henkilöstökustannuksis- Asiakas Asiakas Asiakas Myynti Myynti Jakelu Tuotanto Myynti Jakelu Tuotanto Jakelu Tuotanto Omistajuus Verkosto Laitteet Brandi Laitos Omaisuuden hallinta O&M Hallinnointi Palveluiden tuottajata Kuva 2. Muutos perinteisestä toimintamallista kohti verkottunutta toimintamallia. 8

15 sa. Kolmas vaihtoehto voisi olla esimerkiksi ulkoistus, jossa kumppanille annettaisiin vastuu tuotannon kokonaiskustannuksista ja insentiivi näiden pienentämiseen. Keskeinen liiketoimintaosaamiseen liittyvä kehitystarve onkin uusien tehokkuutta, kilpailua ja innovatiivisuutta edistävien organisaatiorakenteiden, vastuunjakojen ja liiketoimintamallien kehittäminen. Uudet toimintamallit edellyttävät uudentyyppisiä sopimusrakenteita ja tulosten mittaamista. Lisähaasteita sopimusrakenteisiin tuo kehitys-, ja investointivastuiden sisällyttäminen palveluyrityksen kokonaisvastuuseen. Toisinaan kokonaisuuden kehittyminen edellyttää teknologian ja palveluiden samanaikaista kehittämistä. Joissain paikoissa voi olla välttämätöntä siirtyä tulosten mittauksessa myös suoraan asiakasohjaukseen. Kaiken kaikkiaan, toimintamallit ovat hyvin riippuvaisia yritysten ja toimialojen ominaispiirteistä. Toisaalta yhtenäisten, yhteismitallisten toimintamallien syntyminen edesauttaa yleistä rakennemuutosta. Yhtenä kehityksen peruskohteista on organisaatioiden perusliiketoimintaosaamisen parantaminen. Osaamisen kehittämistä tarvitaan sekä tilaaja- että toimittajapuolelle. Aiemmin sisäisinä osastoina toimineilla omaisuuden hallinnan yksiköillä on tyypillisesti vähäinen kokemus itsenäisen liiketoiminnan hoitamisesta. Itsenäistyminen tuo strategisen vapauden keskittyä liiketoiminnan kannalta parhaiten lisäarvoa tuoviin tuotteisiin ja myös asiakkaisiin. Tämä strateginen keskittyminen on myös välttämätöntä liiketoiminnan elinkelpoisuuden kannalta. Osaamista tarvitaan myös markkinointiin ja myyntiin. Kustannustietoisuutta ja kustannusten seurantaa on kehitettävä. Palveluiden myynti uusille asiakkaille ja erityisesti laajempien palvelukonseptien ja sopimusten rakentaminen edellyttää myös palveluiden tuotteistamista. Palveluiden tuotteistamisessa määritellään strategisesti asiakastarpeiden ja omien vahvuuksien kannalta keskeiset palvelut, mitä palvelut kattavat, ja kuinka ne toteutetaan. Palveluiden tuotteistaminen helpottaa niiden markkinointia, myyntiä ja tehokasta toteutusta. Asiakkaan kannalta hyödyllisin on usein kokonaisuus, missä teknologia ja palvelut toimivat hyvin yhdessä, mahdollisesti monen toimijan yhteisvoimin toteutettuna. Omaisuuden hallinnan palveluita toteuttavat ulkoistusten kautta syntyneet palveluyritykset, sekä teknologiatoimittajat jotka laajentavat toimintaansa palveluihin. Nämä yritykset toimivat osin samoilla markkinoilla, mutta usein myös eri lähtökohdista esimerkiksi kilpailuetujen suhteen. Siten myös kehityksen painopiste vaihtelee. Kehitystarpeet teknologian osalta liittyvät usein informaatiojärjestelmiin, jotka tukevat uusia liiketoimintamalleja. Järjestelmien avulla pyritään saavuttamaan työn organisoinnin ja tuotannon tehokkuutta. Järjestelmiä tarvitaan myös kokonaistehokkuuden seurantaan ja etävalvontaan. Tarvetta on myös automaation, kunnossapidon ja ERP-järjestelmien integroinnille. Myös elinkaarikysymykset liittyvät sekä liiketoimintaosaamiseen että teknologiaan. Kuten edellä mainittiin, toisilla toimialoilla elinkaaret pitenevät mikä edellyttää uusia materiaali ja mitoitusratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa. Myös kunnonvalvonnan, käyttöhistorian seurannan ja kunnossapidon merkitys kasvaa. Toisilla toimialoilla taas tuotteiden ja tuotantokoneiston elinkaaret lyhenevät, mikä asettaa paineita investointien paremmalle suunnittelulle ja ajoitukselle kuin elinkaaren pidentämiselle. Laitteiden käytettävyydellä ja kunnossapidettävyydellä on suuri merkitys elinkaarenaikaisiin kustannuksiin. Laitteiden pitkä käyttöikä vähentää myös sitoutuneita työkustannuksia. Tuotteiden modulaarisuus helpottaa kunnossapidon töitä ja lyhentää keskeytysaikoja. Teknologian kustannukset ovat laskeneet, mikä korostaa työkustannusten merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on sähkömekaanisten laitteiden korvaantuminen elektronisilla laitteilla, joissa modulaarisuus on tämän päivän lähtökohta. Myös tehokkaalla materiaalilogistiikalla voidaan säästää pääoma- ja henkilöstökuluissa. Yksi käytännöllinen kehityskohde on usein omaisuuden hallinnan yritysten omistajakysymys. Tilanne, jossa sama taho omistaa sekä omaisuuden, että sitä hoitavan omaisuuden hallintaliiketoiminnan, ei välttämättä takaa parhaita kehitysmahdollisuuksia. Omistusrakenne estää todellisen kilpailutilanteen syntymisen ja hidastaa liiketoiminnan strategista kehittymistä. Tällaisessa tilanteessa palveluyrityksellä ei tyypillisesti ole täyttä toimintavapautta ja vastuuta, jolloin kehityspaineet ja innovatiivisuus vähenevät. Omaisuuden hallinnan käsite on laaja, hallittavan omaisuuden ja teknologian kirjo on valtava, ja omaisuuden hallinnan alueella toimii hyvin erityyppisiä yrityksiä. Potentiaalisia kehityskohteita onkin liki rajattomasti. Haasteena mahdollisella teknologiaohjelmalla on löytää rajaukset, jotka mahdollistavat ohjelman strategisen fokuksen. Kun asiaa tarkastellaan kansantalouden kilpailukyvyn kannalta, omaisuuden hallinnassa on potentiaalia tutkimusta ja kehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Kuvassa 3 on hahmotettu prosessien muodossa ydinklustereiden ja painopistealueiden toisiaan tukevaa kehitystä. Kun toimintaa johdetaan ristikkäisissä mutta toisiaan tukevissa prosesseissa, niiden välille syntyvät jännitteet edistävät innovatiivisuutta. Painopistealueiden määrittely vaatii laaja-alaista näkemystä yhteiskunnan muutoksesta globaalissa taloudessa taustaselvityksen tulosten pohjalta omaisuuden hallinta olisi vahva ehdokas yhdeksi painopistealueeksi. Kansantaloudellisesti olisi myös hyvä tarkastella Suomen innovaatiojärjestelmän ja tämäntyyppisen liiketoiminnan kehitysaihealueiden yhteensopivuutta. 9

16 Painopistealueet Yleinen Klusteri Klusteri Klusteri Tulevaisuuden kilpailukyvyllisesti merkittävä myös kansainvälisesti Yksi voi olla omaisuuden hallinta Suomen ydinklusterit Taulukossa 2 on esitelty yhteenveto omaisuuden hallinnan piirteistä, haasteista ja kilpailukykytekijöistä keskeisillä toimialoilla. Siinä on sisällytetty niitä tekijöitä, jotka ovat nousseet toimialoittain painotuksen kohteiksi yleisellä tasolla. Sektoreiden jaottelu kiinteistöön, infrastruktuuriin ja teollisuuteen perustuu lähtökohtaan, että kullakin sektorilla toiminnan logiikka on samansuuntainen. Kuva 3. Innovatiivisuus syntyy toisiaan tukevista prosesseista. Taulukko 2. Yhteenveto omaisuuden hallinnan painopistealueista toimialoittain. Kiinteistö Infrastruktuuri Teollisuus Sektorin piirteet omaisuuden hallinnassa Sektorin haasteet omaisuuden hallinnassa Selkeimmin eriytyneet roolit omistajiin, hallinnoijiin ja toimittajiin toimitilojen ja liikekiinteistöjen kohdalle roolit eriytyneet, mutta varsinkin teollisuudessa ja kunnissa kiinteistöt omistetaan itse. Suomessa omistetaan ja hallitaan vertailumaita enemmän itse kiinteistöjä. Tällä hetkellä etsitään ydintoimintoja ja kustannustehokkuutta. Palveluyritykset keskeisessä roolissa omaisuuden hallinnassa. Jalkauttaa kansainväliset toimintamallit tehokkaammin Suomeen. Laajentaa toimintamalleja soveltaen sekä julkiselle ja teolliselle sektoreille. Palveluiden konseptointi ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Monopolin ja kilpailun alaisen toiminnan eriytyminen käynnistynyt. Etsitään ydintoimintoja ja kustannustehokkuutta Teettämisosaaminen keskeistä kilpailu luo toteutusosaamisen. Omaisuus on ikääntymässä ja vaatii lisäinvestointeja tulevaisuudessa. Palveluyritykset keskeisessä roolissa omaisuuden hallinnassa, mutta resurssityöhön liittyen. Todella suuret erot organisaatioiden välillä muutoksen tasossa ja nopeudessa. Uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönoton nopeuttaminen (julkinen sektori) Haasteina käyttöikä, kunnonvalvonta ja kunnossapidettävyys. Palveluiden konseptointi ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Paljon monopoliperinnettä ja kunnallista omistajuutta, joille ei ole ollut insentiiviä tehostaa. Uudet kokonaistehokkuutta edistävät liiketoimintamallit. Suuria vaihteluja toimialasta sekä yrityksen strategiasta ja toimintaympäristöstä riippuen. Etsitään kilpailukykyä ja -etua. Strategiset kumppanuudet tulevat keskeisiksi. Laitevalmistajien ja palveluyrityksien rooli vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin. Toimintamallien kehittäminen ja konseptointi. Toimialojen välinen tietämyksen siirto. Hajautuneiden organisaatioiden päätöksenteko omaisuuden hallinnassa. Järjestelmäintegraatio Toimijoiden ja tutkimustahojen yhteistyön tehostaminen. 10

17 Taulukko 2. jatkuu... Kiinteistö Infrastruktuuri Teollisuus Tavoitetila omaisuuden hallinnassa Ymmärretään mahdollisuudet saada tuottoja kiinteistöihin sitoutuneelle pääomalle sekä tuottoihin liittyvät riskit. Joustavan ja tuottavan tilankäytön mahdollisuudet hyödynnettävä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Käytön tehokkuutta parannetaan myös teknologioita hyödyntämällä. Kehittynyt ja tehokas hankintaorganisaatio tuottaa tehokkaasti käyttäjien vaatiman palvelutason. Ymmärretään palveluiden hankinnan vaativan myös omalta organisaatiolta selkeyttä ja osaamista. Kyetään viemään tilaaja-tuottaja sekä uusia omistusmalleja sisältäviä hankkeita läpi, konseptoimaan siinä syntyvä osaaminen ja kehitettävä toiminnasta vientiä. Pääomavaltainen teollisuus pystyy jalostamaan omaisuutensa tilaan liittyvää tietoa tehokkaammin päätöksenteon tueksi. Laitevalmistajat lisäävät myös omaisuuden hallinnan palvelutekijöillä osuutta asiakkaidensa liiketoiminnoista. Palveluyritykset kehittävä uusia keinoja toteuttaa yhteistyötä ja näyttää siinä syntyviä hyötyjä. Kansainvälistymisen näkökulma Suomalaisilla ei ole nykyisillä markkinoilla kilpailuetua. Tulevaisuudessa yhdistämällä korkeaa teknologiaa konseptoiduiksi palveluiksi voidaan saavuttaa vientimenestystä ainakin nichémarkkinoilla. Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet menestyä, mikä vaatii kuitenkin kehitysalustaksi toimivia kotimarkkinoita. Kansainvälisillä markkinoilla suuri tehostamispotentiaali. Tulee olemaan teollisuudelle tärkeä kilpailukyvyn lähde. Laitevalmistajille ja palveluyrityksille omaisuuden hallinnan hyötyjen tuotteistaminen tuo liiketoiminnan kasvua. Kilpailukyky- ja menestystekijät Pääomien hallinta Portfolion hallinta Resurssitehokkuus Elinkaaren hallinta Resurssitehokkuus Tilaajaosaaminen Tuottavuuden ja joustavuuden hallinta Kapasiteetin ja käynnissäpidon hallinta Tuoton ja riskin hallinta ja jakaminen Riittävä kilpailu ja uskottavat toimittajat 2.7 Suomalaiset vahvuus- ja heikkousalueet Toimialoittain vaihdellen suomalaiset yritykset ovat joko edelläkävijöitä tai seurailijoita omaisuuden hallinnassa. Teollisuuden ja infrastruktuurin kunnossapidossa ja omaisuuden hallinnassa on kotimaisia edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat onnistuneet kasvamaan ja kansainvälistymään kannattavasti. Periaatteessa Suomen vahvat teollisuudenalat, energia, ICT, konepaja ja metsä tarjoavat vahvan kasvualustan myös omaisuuden hallinnan ja omaisuuden hallinnan palveluyritysten kehittymiselle. Suomalainen teollisuuden automaatio on huippuluokkaa ja ICT-osaaminen on korkealla tasolla. Eurooppalaisittain katsottuna suomalainen liiketoimintaosaaminen on monilla toimialoilla varsin hyvällä tasolla. 90-luvun taloudellinen murros ja tätä seuranneet rakennemuutokset ovat edesauttaneet uusien toimintamallien hyväksikäyttöä. Pisimmällä ovat toimialat, jotka ovat kokeneet kehityspaineet vahvimpina. Esimerkkinä vaikkapa elintarviketeollisuus ja tietyt elektroniikka ja metalliteollisuuden alat. Myös kiinteistöissä toimintamallit ovat kehittyneet varsin pitkälle, vaikka kansainvälisesti ajatellen ei välttämättä Suomessa ollakaan kehityksen kärjessä. Myös infrastruktuurin osalta kehitys on joltain osin ollut eturintamassa. Tähän on suurelta osin vaikuttanut sääntelyn purkautuminen ja markkinoiden vapauttaminen. Erityisesti tele- ja energiatoimialoilla Suomen ja pohjoismaiden kehitys on ollut varsin nopeaa ja selvästi kilpailijamaita edellä. 11

18 Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että 90-luvulla alkanut omaisuuden hallintaan liittyvä rakenteellinen murros etenee laajalla rintamalla useilla toimialoilla. Vaihtelevaa on etenemisen nopeus. Myös yrityskohtaiset erot ovat suuria: saman toimialan sisälläkin on hyvin edistyksellisiä ja hyvin tehottomasti toimivia yrityksiä. Suomalaisten korkea koulutustaso, matalahierarkkiset organisaatiot sekä uuden teknologia hyödyntäminen ovat yleisesti vahvuuksia, joiden myötä tulevaisuuden menestyminen on mahdollista. Suomalaisessa liiketoiminnassa avoin ja luottamukseen perustuva liiketoimintaperinne tukee verkottumista ja kumppanuutta. Toisaalta luottamukseen ja avoimuuteen perustuva tapa tehdä liiketoimintaa voidaan nähdä myös heikkoutena palveluliiketoiminnan kannalta. Kun toiminta on perustunut yleisesti enemmän luottamukseen kuin asioiden tarkkaan sopimiseen ennakolta, ei kyky määritellä ja tuotteistaa palveluita ole kehittynyt vahvuudeksi. Usein myös palveluyritys on syntynyt ulkoistusprosessin kautta, jolloin vakiintunutta toimintamallia ei ole välttämättä mietitty ja konseptoitu uudella tavalla. Toinen palveluliiketoiminnan kehittämistä hidastava tekijä on pieni ja hajanainen markkina-alue. Tämä asettaa haasteita etenkin resurssilähtöisten palveluiden kehitykselle ja jalkauttamiselle. Uusien palveluliiketoimintamallien kehittämisessä myös Suomen suhteellinen köyhyys riskipääoman tarjonnassa ei edistä resursseja vaativien palveluprosessien t&k-toiminnan tuloksia. Palvelusektorin t&ktoiminnan tukeminen on myös uudempaa ja vakiintumattomampaa verrattuna teknologioiden kehittämiseen, jossa toimintamallit ovat kokemuksien kautta kehittyneet pidemmälle. 2.8 Kansainvälistyminen ja kansainväliset markkinat Omaisuuden hallinnan palvelut, kuten palvelut yleensäkin, ovat varsin paikallisia. Kustannusten vuoksi ei tyypillisesti voida ajatella, että omaisuuden hallinnan palvelut olisivat suorittavan työvoiman osalta vientikohde. Tästä huolimatta suomalaisyhtiöillä on hyviä mahdollisuuksia liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Tällä hetkellä esille nousevia, kansainvälisesti toimivia omaisuuden hallinnan toimialoja ovat esimerkiksi tietyt konepajateollisuuden alat, joilla suuri toimitetun laitekannan koko ja laitteiden teknisyys takaa suomalaisille laitevalmistajille mahdollisuudet laajentaa toimintaa myös omaisuuden hallintaan. Näillä yhtiöillä markkinat ovat tuotetoimitusten kautta usein laajat tai globaalit. Kilpailuetuna paikallisia palveluyhtiöitä vastaan on teknologiaosaamisen lisäksi laajan asennetun laitekannan mukanaan tuomat osaamis- ja volyymiedut. Laitetoimittajien liiketoiminnasta palveluiden osuus onkin ollut selkeässä kasvussa, ja monille yhtiöille palvelut edustavat jo merkittävää osaa liikevaihdosta ja tuotoista. Markkina-alueet vaihtelevat yhtiöittäin, mutta lähialueiden lisäksi Keski-Eurooppa ja Aasia nousevat usein esille. Laitetoimittajien lisäksi Suomeen on syntynyt ulkoistusten kautta yrityksiä, jotka ovat myös pystyneet laajentumaan myös kansainvälisesti. Esimerkiksi teollisuuden tuotannossa ja sähköverkkojen ylläpidossa tietyt suomalaisyritykset ovat jo laajentuneet kansainvälisesti. Palveluyrityksille luontevimmat kansainvälistymissuunnat löytyvät lähialueilta: Pohjoismaista, Baltiasta, Venäjältä ja Itämeren ympäristöstä. Alueen valintaan vaikuttaa ennen muuta maantieteellinen läheisyys, mutta myös kulttuurin ja lainsäädännön yhteneväisyydet. Lähialueiden kehittyvissä talouksissa, Baltiassa, Itä-Euroopassa, ja Venäjällä nähdään merkittäviä mahdollisuuksia. Myös läntisen Euroopan markkinat ovat kiinnostavia yhteisen EU markkina-alueen ja lainsäädännön kehittymisen vuoksi. Toisaalta näillä alueilla omaisuuden hallinnan kehittyminen koetaan usein hitaaksi, ja lisäksi esimerkiksi suurten paikallisten laitevalmistajien asema vahvaksi. Suuret kansainvälistyvät suomalaisyritykset, jotka laajentavat tuotantoaan uusilla markkina-alueilla ovat potentiaalisia asiakkaita myös suomalaisille omaisuuden hallinnan palveluyrityksille. Osa suomalaisista yrityksistä onkin päässyt näiden kansainvälistyvien suomalaisasiakkaiden myötä myös täysin uusille markkina-alueille. Kasvu ja erityisesti kansainvälistyminen vaativat myös vahvan, kasvuhakuisen omistajan. Kasvuhakuisimpien yritysten taustalta löytyykin usein pääomasijoittaja, joka hakevat arvonnousua sijoitukselleen yrityksen aktiivisen kasvattamisen kautta. Toimialan kehitysvaiheella on ratkaiseva merkitys kansainvälistymisessä. Mikäli toimialalla on edelläkävijäasema kotimaassa, luo tämä etulyöntiaseman liiketoimintaosaamisessa, jonka avulla kansainvälistyminen on mahdollista. Palveluyrityksissä orgaaninen kasvu merkittäväksi omaisuuden hallinnan palveluntarjoajaksi on varsin haasteellista. Tyypillisesti kansainvälinen kasvu edellyttää ulkoistuksia tai yrityskauppoja. 12

19 3 Haastattelututkimus omaisuuden hallinnasta Toimialojen tilan ja kiinnostuksen selvittämiseksi omaisuuden hallintaan liittyen toteutettiin haastattelututkimus. Siihen osallistui noin 30 yritystä ja toimijaa. Haastateltavina oli edustajia omaisuuden hallinnan palveluyrityksistä, palveluita toteuttavilta teknologiatoimittajilta sekä omistajilta. Haastatteluja toteutettiin kaikilla selvityksessä mukana olevilla toimialoilla. Haastatteluiden tulokset on yritysten intressien osalta esitelty tässä luvussa. Lisäksi haastatteluista saaduilla tiedoilla on täydennetty muita tämän raportin johtopäätöksiä sekä toimialakuvauksia. 3.1 Toimialojen kiinnostus omaisuuden hallintaan liittyen Toimialoittain fyysisen käyttöomaisuuden hallinta nähdään olevan peräisin pääosin kunnossapitoajattelusta. Sen kautta toimialan kehitysnopeudesta riippuen se on laajentunut kohti varsinaista omaisuuden hallintaa, johon kuuluu myös kehittämiseen ja tuottokyvyn parantamiseen liittyviä osatekijöitä. Laitetoimittajat kehittävät liiketoiminnallisia ratkaisuita, joilla pyritään kantamaan laajempi kokonaisvastuu osassa asiakkaan toimintaa tai tuotantoa. Infrastruktuurin hankkeissa haetaan uusia vastuurajoja ja uusia rahoitusmalleja. Kaikkien toimialojen vastaajien mielestä omaisuuden hallintaan on syytä panostaa riippumatta siitä, kuinka laajasti se hahmotettiin. Toiminta nähdään tärkeänä sekä kansantaloudellisesti että yrityksen oman tuottokyvyn kannalta. Toiminnan jakautumisessa yhä enemmän omistamiseen, hallinnointiin sekä teknologioiden ja palveluiden tuottamiseen eri organisaatiot näkevät myös mahdollisuuksia laajentaa omaa liiketoimintaa ja kansainvälistyä. Yksityisellä sektorilla toimialoista riippumatta globaalin talouden kehityskulku on vaatinut ottamaan omaisuuden hallinnan kysymykset kehityskohteiksi 90-luvun alusta lähtien. Muutosnopeus rakenteissa ja toimintamalleissa vaihtelee, mutta fyysisen käyttöomaisuuden hallinnan taso on jatkuvasti kehittynyt. Varsinkin pääomavaltaisilla teollisuuden aloilla on vallalla näkemys, että laajamittaisia uusia investointeja ei Suomeen ole odotettavissa. Näin ollen olemassa olevasta fyysistä käyttöomaisuutta on hallittava tuottavasti ja elinkaariajattelun mukaisesti. Valtiollisella ja kunnallisella sektorilla muutos on alkanut seurata yksityisten organisaatioiden kehityskulkua. Infrastruktuuriksi lukeutuville toimialoille yhteistä oli toimintamallin muutos, jossa monopoliksi luokiteltavan toiminnan kokoa pienennetään jatkuvasti ja kilpailunalaisen toiminnan osaa kasvatetaan. Toimintoja on eriytetty muodostaen tilaaja-toimittajaorganisaatioita ja uusia palveluyrityksiä. Näin on syntynyt muun muassa itsenäisiä liikelaitoksia tai organisaation sisäisesti muodostettuja palveluyksiköitä. Tässä muutoksessa eri sektoreilla ollaan eri vaiheissa. Vastaajien mielestä tämä muutos on ollut selkeästi positiivinen asia, mutta varsinkin ennen sen käynnistymistä siihen liitettiin monenlaisia negatiivisia odotuksia. Toimialojen rakennemuutoksen tukeminen ei ole yksiselitteistä. Sillä on oltava riittävää kilpailua, joka kohdistuu sekä omistajaan että palveluiden tuottajiin. Toimintaan sitoutunut pääoma pitää aktiivista, jolle omistaja odottaa selkeää tuottoa ja on valmiimpi riskiä sisältäviin kehityshankkeisiin. 3.2 Keskeisimmät toimijoiden kehittämiskohteet Intressikartoituksen aikana yksi kehittämiskohde tuli mainituksi lähes jokaisessa haastattelussa: yleisten omaisuuden hallinnan toimintamallien kehittäminen. Vastaajien mielestä on tutkittava ja tuotava esille eri toimintamalleja eri toimialoilta omaisuuden hallintaan liittyen. Näistä olisi jatkokehitettävä sekä yleisiä että toimialakohtaisia käytännön sovellutuksia: mallit, käsitteet, prosessit, työkalut, osaaminen jne. Tällä hetkellä hankaluutena koetaan juuri toimintamallien ja käsitteiden hajautuneisuus. Toinen toimintamalleihin liittyvä haaste omaisuuden hallinnan osalta syntyy verkottuneista ja prosessimuotoisista organisaatioista. Omaisuuden hallinnan kokonaisvaltainen toteuttaminen vaatii usein monen eri tahon tietämyksen yhdistämisen organisaation sisällä: talouden, kunnossapidon, johdon, markkinoinnin ja hankinnan sekä mahdolliset kumppanit. Toimintamallien onkin otettava huomioon hajautuneissa organisaatioissa tapahtuvan päätöksenteon ja erityisesti eri rajapinnoissa tapahtuvaan kommunikointiin. 13

20 KEHITYSTARPEET TOIMIJOIDEN MIELESTÄ Liiketoimintaosaaminen Organisaatioiden rajapinnat ICT-järjestelmät Toimintamallit Konseptointiosaaminen Riskien hallinta ja jakaminen Kunnonvalvonta Pääoman kiertonopeuden ymmärtäminen Sopimukset Ongelmien mallintaminen Aihealueen jäsentäminen Toimialan osapuolten tavoitteet läpinäkyviksi Toimintamallien kehitystyössä on myös keskityttävä toimialan muutoksen tukemiseen. Omistajien, hallinnoijien ja tuottajien vaatimukset, kypsyysaste ja tavoitteet on saatava jo alkuvaiheessa mukaan kehitystyöhön. Erityisesti valtiollisella ja kunnallisella sektorilla tarvitaan malleja kehittymisen eri osa-alueiksi siirtymisessä palveluiden hankkijoiksi ja tuottajiksi sekä niistä muodostuviin aitoihin kumppanuuksiin. Kokemukseen perustuvia malleja aidoista kumppanuuksista kaivattiin myös yksityisellä sektorilla. Tähän liittyen haasteena koettiin erityyppisten tuloksen, sanktioiden ja riskinjakoon sopivien toimintamallien ja sopimuksien kehittäminen. Kumppanuussuhteissa ja omassa toiminnassa tapahtuvaan resurssiohjaukseen ja -hallintaan toivotaan kehitystä omaisuuden hallintaan liittyen. On myös kehittävä toimintamallit yllättäviin tilanteisiin, joihin vastaamiseen nykyisen kaltaisissa ohuissa organisaatioissa ei ole varalla vapaita resursseja. Yleisesti liiketoimintaosaamisen eri osa-alueet tarvitsevat kehittämistä. Jokaiselle taholle on saatava riittävä osaamisen taso liiketoiminnan perusteista: organisaatiot, talous, myynti jne. Tilaajan toiminta on oltava suunnitelmallista, johdonmukaista ja sen kyettävä viestimään se myös toimittajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminnan dokumentointia ja johtamista prosessien avulla. Silloin kyetään tehokkaammin jakamaan osa toiminnasta jollekin, joka kykenee tuottamaan sen tuottavammin. Toimittajan liiketoimintaosaamisessa keskeiseksi haasteeksi koettiin kyky hahmottaa riittäviä kokonaisuuksia asiakkaalle, joissa teknologiat ja palvelut sekä erilaiset yhteistyökuviot toimivat integroidusti. Myös kyky markkinoida toimintamallin hyödyistä omistajille koettiin haasteelliseksi. Eräs liiketoimintamalleihin liittyvä seikka on organisaatioiden rajapintojen rakenne. Osa vastaajista nosti esille haasteet sisäisten palveluyksikköjen toiminnassa, joissa omistaja on sekä tilaaja että tuottaja. Silloin ei välttämättä synny todellista kilpailutilannetta, toimintavapautta, kehittymispainetta, innovatiivisuutta ja liika kontrolli voi estää esimerkiksi tarvittavia kehitystoimenpiteitä. Yleisesti omaisuuden hallintaan liittyen ongelmien mallintaminen koettiin tällä hetkellä riittämättömäksi. Omaisuusportfolion tarkasteluun ja hallintaa ei ole olemassa käytännön malleja, jotka ottaisivat huomioon eri omaisuuden hallinnan sidosryhmien tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet. Etenkin tähän liittyvät laskenta- ja analysointimallit nähtiin vaadittavana kehityskohteena, jotta päivittäisessä päätöksenteossa nämä asiat on mahdollista ottaa huomioon. Mallintamisessa ja analysoinnissa fyysisen käyttöomaisuuden mahdollistamaan kapasiteettiin liittyvä kehittämien koettiin ensisijaiseksi. Kapasiteettia tulisi kyetä tarkastelemaan jatkuvasti määrän, laadun ja variaatioiden tarpeen kautta, jotka muuttuvat markkinoiden ja muiden muutostekijöiden kautta. Havaintojen myötä olisi kyettävä toteuttamaan tarpeelliset toimet: esim. kunnossapito, myynti, investointi tai ulkoistus. Uudet teknologiat liittyvät paljolti informaatiojärjestelmiin, jotka tukevat uusia liiketoimintamalleja. Järjestelmien avulla pyritään saavuttamaan työn organisoinnin ja tuotannon tehokkuutta. Järjestelmiä tarvitaan myös kokonaistehokkuuden seurantaan ja etävalvontaan. Tarvetta on myös automaation, kunnossapidon ja ERP-järjestelmien integroinnille kuten on todettu myös aiemmin. Kaikissa kehittämistoimissa olisi tähdättävä fyysiseen käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman kiertonopeuden ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. Tätä kiertonopeutta kasvattavia toimintamalleja olisi myös kyettävä tuotteistamaan ja kehittämään liiketoiminnaksi kansainvälisestikin. Kansainvälisesti fyysisen käyttöomaisuuden hallinta on nousemassa merkittäväksi kehitys- ja tutkimusalueeksi. Kehitystoimenpiteissä olisi myös varmistettava, että alaan ja toimialoihin liittyvän kansainvälisen tutkimustoiminnan tulokset saadaan tehokkaasti hyödynnettyä kotimaisessa kehittämisessä. 14

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Vastuullinen Sijoittaminen

Vastuullinen Sijoittaminen Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin

Lisätiedot

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa Katja Lähtinen (Prof. liiketalous, erityisalana puurakentaminen) Vaasan yliopisto, markkinoinnin yksikkö Päättäjien Metsäakatemian maastojakso 13.-15.9.2017

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot