HANKETYÖSKENTELY VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ 17/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKETYÖSKENTELY VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ 17/2003"

Transkriptio

1 HANKETYÖSKENTELY VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ 17/2003

2 HANKETYÖSKENTELY VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ Hanketyön seurantaryhmän loppuraportti 17/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Viestintä/Anitta Railonkoski ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2003 Tekijät Julkaisun nimi Hanketyön seurantaryhmä Pekka Morén, puheenjohtaja Raija Pyykkö, projektisihteeri HANKETYÖSKENTELY VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Hankkeet, säädösvalmistelu, kehittämis- ja uudistushanke, selvitys- ja tutkimushanke, tiedonhallinta, dokumentointi, viestintä, ohjeet, hanketyöskentely Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja aika Tiivistelmä TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 17/2003 ISSN Sivuja 56 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön tietopalvelu, puh. (09) Valtiovarainministeriö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta Valtiosihteeri asetti hanketyön seurantaryhmän vastaamaan valtiovarainministeriön hanketyön viitekehyksen pilotoinnin toteutuksesta ja viitekehyksen toimivuuden arvioinnista. Seurantaryhmän työn keskeisenä osana oli arvioida kahdeksan pilottihankkeen kokemusten perusteella ministeriön yhteisen hanketyön viitekehyksen hyötyjä ja sen käytön laajentamisedellytyksiä. Systemaattisen hanketyöskentelyn laajentamiseksi valtiovarainministeriössä ehdotetaan, että hanketyön viitekehys ja muistiossa esitetyt hanketyöskentelyn periaatteet otetaan käyttöön kaikissa ministeriön asettamissa hankkeissa vuoden 2004 aikana. Jämäkkyyden ja selkeyden saamiseksi hanketyöskentelyn roolituksiin ja vastuisiin, ehdotetaan, että hankkeiden asettamisen, toteuttamisen ja seurannan jäntevöittämiseksi otetaan käyttöön ministeriö- ja osastotason hankesalkut, ja että ministeriön ja osaston johdon tueksi nimetään hankesalkun hoitaja sekä lisätään tukihenkilöiden käyttöä hankeassistentteina.

5 Tiedon saamiseksi käyttöön laajasti ja tehokkaan tiedonhallinnan mahdollistamiseksi ehdotetaan, että kaikki hankkeisiin liittyvät asiakirjat tallennetaan Valdoon. Lopuksi seurantaryhmä ehdottaa, että uudenlaisen hanketyöskentelyn toteuttamista tuetaan laajalla koulutusohjelmalla.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2003 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Pekka Morén, arbetsgruppens ordförande Raija Pyykkö, arbetsgruppens sekreterare PROJEKTARBETE I FINANSMINISTERIET Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord Projekt, författningsberedning, utvecklings- och reformprojekt, utrednings- och forskningsprojekt informationsadministration, dokumentation, kommunikation, anvisningar, projektledning Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 17/2003 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN ISBN Sidor Språk 56 Finska Finansministeriet, tel. (09) Finansministeriet Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Pris Sammandrag Den tillsatte statssekreteraren en uppföljningsgrupp för projektarbetet med uppgift att implementera en pilotfas av en modell för projektarbetet inom finansministeriet samt för att utvärdera hur modellen fungerar. Gruppens centrala uppgift var att på basen av erfarenheterna från åtta pilotprojekt bedöma nyttan av modellen för finansministeriets projektarbete och förutsättningarna för att ta modellen i bruk i större utsträckning. För att utvidga det systematiska projektarbetet inom finansministeriet föreslår gruppen att modellen för projektarbetet och de i rapporten föreslagna principerna skall tillämpas i alla projekt som ministeriet startar under år För att uppnå konsekvens och klarhet i fördelningen av uppgifter och ansvar inom projektarbetet föreslås att man tar i bruk projektportföljer på ministerie- och på avdelningsnivå, att man till stöd för ministeriets och avdelningarnas ledning tillsätter en person med ansvar för att sköta projektportföljen samt att man utvidgar användningen av stödpersoner som projektassistenter.

7 För att informationen skall kunna utnyttjas i största möjliga omfattning och för att möjliggöra en effektiv administration av informationsmaterialet förslås att alla dokument som angår projekten skall sparas i Valdo. Till slut föreslår uppföljningsgruppen att genomförandet av den föreslagna projektmodellen skall stödas genom ett omfattande utbildningsprogram.

8 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, June 2003 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other publications Keywords Mr Pekka Morén, chairman of the Working Party Ms. Raija Pyykkö, secretaries of the Working Party PROJECT MANAGEMENT IN THE MINISTRY OF FINANCE The publication is available on the Internet at the web-site Projects, preparation of statutes, development- and reform project, study and research project, information management, documentation, communication, guidelines, project management Publications series and number Identifications For sale at/ distributor Financier of publication WORKING PAPERS, 17/2003 ISSN ISBN No. of pages Language 56 Finnish Ministry of Finance, phone Ministry of Finance Price Printing place and year Abstract Edita Prima Plc, Helsinki 2003 On 14th March 2002 the Permanent Secretary of State established a monitor group to implement a pilot phase of the project management framework in order to assess how the framework functions in action. On the basis of experiences from eight pilot projects, the main task of the group was to assess the usefulness (pros and cons) of the project management framework in the Ministry of Finance and the possibilities to enlarge its use. In order to increase the systematic application of project work in the Ministry of Finance, the group recommends that the project management framework and the principles for project work proposed by the group be applied in all projects initiated by the Ministry in the course of In order to render the distribution of tasks and responsibilities more consistent, the group recommends that project portfolios be established on ministerial and departmental level, that a portfolio manager be appointed and that the use of helpdesk persons as project assistants be enlarged in order to provide support for the management of the Ministry and of its departments.

9 In order to ensure extensive use of information and in order to create prerequisites for its effective management, the group proposes that all documents concerning projects be saved in Valdo. Finally, the group recommends that the realization of the new kind of project management framework and culture be supported by an extensive training programme.

10 VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAAJENNETULLE JOHTORYHMÄLLE Valtiovarainministeriön laajennettu johtoryhmä päätti kokouksissaan ja , että ministeriössä otetaan käyttöön yhteinen viitekehys hanketyön hallinnan kehittämiseksi. Viitekehyksen käyttöönotto erikseen nimettävissä pilottihankkeissa sisältyi ministeriön vuoden 2002 kriittisten menestystekijöiden tavoitteisiin. Valtiosihteeri asetti hanketyön seuranta- ja tukiryhmän vastaamaan pilotoinnin suunnittelusta, hankekohtaisesta tuesta ja viitekehyksen toimivuuden arvioinnista sekä koulutuksen järjestämisestä. Ryhmän puheenjohtajaksi määrättiin Pekka Morén (RMO) ja jäseniksi Virpi Einola- Pekkinen (HKO), Erkki Tassia (KO), Ari Holopainen (HO), Petri Syrjänen (BO), Maarit Kallio (VO), Tiina Keväjärvi (viestintä), Pirkko Hakulinen (koulutus), Raija Jääskeläinen (tietohallinto), Seppo Määttä (johdon tuki) sekä projektisihteeriksi Raija Pyykkö (tietopalvelu). Pekka Lahti (tietohallinto) toimi Raija Jääskeläisen sijaisena tämän virkavapauden ajan Leena-Maija Jyllikoski (viestintä) toimi jäsenenä lähtien Tiina Keväjärven sijalla tämän jäätyä virkavapaalle. Erkki Tassia ei ole osallistunut seurantaryhmän työskentelyyn. Tavoitteen toteuttamiseksi valtiosihteeri asetti osastojen tekemien ehdotusten pohjalta pilottihankkeet ja nimesi niiden yhteyshenkilöt seuraavasti: 1. BO Valtiovarainministeriön hallinnonalan hankintastrategia (Vesa Jatkola) 2. HO Urasuunnittelun edistäminen valtionhallinnossa (Kari Eskola) 3. KO Kertomus valtiovarainhoidosta ja tilasta vuonna 2001 (Immo Pohjola) 4. HKO Sähköisiä asiointipalveluja koskevan maksupolitiikan selvittäminen (Juhani Korhonen ja Anja Simola, hankkeen vetovastuuta esitetty budjettiosastolle) 5. HKO Yhteispalvelupisteiden palvelukyvyn vahvistaminen (Miliza Vasiljeff ja Seppo Kurkinen) 6. RMO Pankkien ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskehikon uudistamiseen liittyvät selvitykset ja vaikutusarviot (Ossi Leppänen)

11 7. VO Laskutusdirektiivin implementointi HE laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta (Suvi Anttila) 8. HY Strategialähtöinen henkilöstösuunnittelu (Heikki Euramo) Asettamispäätöksen jälkeen pilottihankkeissa on tapahtunut seuraavat muutokset: Pilotti 2. Pilotti 4. Yhteyshenkilöksi vaihtunut lukien Virpi Einola-Pekkinen. Hanke asetettiin nimellä Hallinnon tietoluovutusten hinnoitteluhanke ja sen yhteyshenkilöksi on vaihtunut Heikki Joustie. Pilotti 5. Hankkeen nimeksi on muotoutunut Sähköisen asioinnin vaikutukset hallinnon rakenteisiin, virastojen palveluverkkoon sekä toimintojen organisointiin. Yhteyshenkilöistä Miliza Vasiljeffin tilalle on vaihtunut Olavi Köngäs. Tavoiteasettelun mukaisesti pilottihankkeiden toteutus eteni niiden omien toimeksiantojen mukaisesti ja hankkeet vastasivat itse viitekehyksen soveltamisesta. Seurantaryhmä on kokoontunut 15 kertaa ja järjestänyt pilottihankkeiden kanssa kaksi yhteistyökokousta. Lisäksi ryhmä on käynyt tutustumassa kolmessa muussa organisaatiossa näiden hanketyön kehittämiseksi valitsemiin ratkaisumalleihin. Saatuaan työnsä valmiiksi seurantaryhmä jättää muistionsa valtiovarainministeriön laajennetulle johtoryhmälle. Helsingissä toukokuun 28 päivänä 2003 Pekka Morén Virpi Einola-Pekkinen Pirkko Hakulinen Ari Holopainen Leena-Maija Jyllikoski Raija Jääskeläinen Maarit Kallio Seppo Määttä Petri Syrjänen Raija Pyykkö

12 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITTEET JA TOTEUTUS HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET Mahdollisuudet ja hyödyt Keskeiset haasteet Systemaattisen hanketyöskentelyn käytännön soveltaminen Jämäkkyyttä ja selkeyttä roolitukseen ja vastuisiin Dokumentointi mahdollistaa tehokkaan ja laaja-alaisen tiedon hyödyntämisen Hanketyöskentelyn jalkauttaminen koulutuksen ja tekemisen kautta Kytkennät käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin HANKETYÖSKENTELYN STRATEGIAKYTKENTÄ JA YHTYMÄKOHDAT KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Strategiat, tavoitteet ja käytännön toiminta Prosessit ja hankkeet ministeriön työskentelytapoina HANKETYÖN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA LAADUKKAALLE TOTEUTUKSELLE Viitekehyksen vaiheet Viitekehystä täydentävät periaatteet ja pelisäännöt PILOTTIHANKKEET JA NIIDEN ARVIOINTI Pilottihankkeet Alkuanalyysit - hanketyön uhkat ja mahdollisuudet Kokemukset ja opetukset HANKETYÖN KEHITTÄMINEN MUISSA ORGANISAATIOISSA NÄHTYÄ JA KUULTUA LIITE 1 PILOTTIHANKEKUVAUS: Laskutusdirektiivin implementointi LIITE 2 Vuoden 2003 aikana aiemmin sarjassa ilmestyneet julkaisut... 55

13

14 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO Asiantuntijatyö on painotetusti ongelmien tunnistamista ja ratkaisemista, ja varsin usein sen tulisi olla vielä luovaa sellaista. Asiantuntijalle ongelmanratkaisu on kaiken keskipiste, jolle alistetaan kaikki muu. Asiantuntemusta ja asiansa osaavia asiantuntijoita arvostetaan ja kuunnellaan myös valtiovarainministeriössä. Hanke on tiettyä päämäärää varten asetettu, määriteltyä toimeksiantoa varten resurssoitu tehtäväkokonaisuus, jonka toteutuksesta vastaa sitä varten muodostettu hankeorganisaatio. Hankkeella on selkeä alku ja loppu. Se voi olla säädösvalmistelu-, kehittämis ja/tai tutkimushanke. Hanketyöskentely on eräs ongelmanratkaisutapa, joka parhaimmillaan mahdollistaa sekä luovan ja laadukkaan ajattelun että tehokkaan ja järjestelmällisen työskentelyn. Tämä edellyttää kuitenkin erityisen ja yleisen yhdistämistä toimivalla tavalla. Kysymys onkin linjan valitsemisesta, linjan, jota valtiovarainministeriö ja ensi vaiheessa ministeriön johto pitää toimintatapojen osalta tavoiteltavana. Hankehallinnan kehittämishanke kartoitti vuonna 2001 hanketyötapaan liittyviä yleisiä kysymyksiä ja järjesti koulutusta. Hankkeen esitysten pohjalta laajennettu johtoryhmä päätti joulukuussa 2001, että ministeriössä otetaan käyttöön hanketyön viitekehys, jossa kristallisoituu hyvän hanketyöskentelyn keskeiset perusasiat analysoitu ja yksilöity tarve, suunnittelu, resurssointi, toteutus, jälkiarviointi ja kytkennät jatkovalmisteluun. Samalla laajennettu johtoryhmä päätti, että viitekehyksen soveltuvuutta valtiovarainministeriön hanketyöskentelyyn kokeillaan pilottihankkeissa, joita seuraamaan asetettiin työryhmä. Pilottihankkeissa ovat olleet edustettuina säädösvalmistelu- ja kehittämishankkeet. Säädösvalmistelun osalta tässä raportissa esitettävät ehdotukset vastaavat osaltaan muissa yhteyksissä esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin säädösvalmistelun kehittämiseksi. Hanketyön seurantaryhmä on arvioinut viitekehyksen toimivuutta ja kehittänyt toimintatapamalleja, joilla hanketyöskentelyyn saadaan suunnitelmallisuutta ja lisätään hankkeiden vaikuttavuutta. Hanketyön seurantaryhmä pitää viitekehystä työkaluineen joustavasti toteutettuna hyvänä apuvälineenä ministeriön hanketyöskentelyn tehostamisessa. Jotta saamme viitekehyksestä kaiken hyödyn irti, edellyttää sen käyttö kouluttautumista meiltä jokaiselta, johdosta tukihenkilöihin. 13

15 14

16 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Hankkeen tavoitteena on parantaa valmistelun laatua ministeriössä tehostamalla hanketyön hallintaa. Seurantaryhmän työn keskeisenä osana oli arvioida kahdeksan pilottihankkeen kokemusten perusteella ministeriön yhteisen hanketyön viitekehyksen hyötyjä ja sen laaja-alaiseen käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Tavoitteeksi asetettiin vuonna 2001 toimineen Hankehallinnan kehittämishankkeen esittämien johtopäätösten toteutumisen arviointi muiltakin osin. Lisäksi sovittiin, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin hankehallinnan rakenteisiin ja olemassa olevien välineiden ja foorumien käyttöön. Hanketyön viitekehyksen hallinnan apuvälineeksi luotiin uudet mallit, jotka auttavat jäsentämään hankkeen tunnistamista, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Mallit on julkaistu word asiakirjapohjissa, ja ovat siten jo nyt hyödynnettävissä kaikkien ministeriön hankkeiden työskentelyssä. Seurantaryhmän edustajat toimivat tukiryhmänä pilottihankkeille ja järjestivät näille kaksi workshop-tyyppistä tilaisuutta. Työn alkuvaiheessa kesäkuussa 2002 kartoitettiin yhdessä pilottihankkeiden edustajien kanssa hanketyön yleisiä etuja ja haittoja. Tilaisuuden tuloksia hyödynnettiin hankkeen jatkotyön suunnittelussa. Marraskuussa arvioitiin viitekehyksen toimivuutta, jota edelsi konsultin vetämät pilottikohtaiset koulutustilaisuudet, joissa arvioitiin viitekehystä ja hanketyökaluja. Kevään 2003 aikana on tutustuttu muiden organisaatioiden hanketyön kehittämiseksi valitsemiin ratkaisumalleihin. Kokemuksia on pyritty arvioimaan ja hyödyntämään johtopäätöksissä. 15

17 16

18 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET 3.1 Mahdollisuudet ja hyödyt Hanketyötavan yleistyminen ja kehittyminen sisältää merkittäviä mahdollisuuksia ministeriölle. Hyödyt koituvat koko työyhteisölle, sen johdolle, osastoille, asiantuntijoille ja tukihenkilöstölle. Erityisen tärkeäksi koettiin pilottihankkeiden kokemusten perusteella potentiaali avoimuuden ja yhteistoiminnan lisääminen ministeriössä sekä töiden parempi suunnittelu ja organisointi. Sidosryhmät hyötyvät johdonmukaisesta ja suunnitelmallisesta valmistelusta ja viime kädessä paremmasta laadusta. Yksilö hyötyy hanketyötavasta selkeämpien tavoitteiden ja roolituksen sekä ajankäytön tehokkaamman hallinnan kautta. Lisäksi koettiin, että valmistelun jatkuvuus ja tiedon saatavuus lisäävät valmiuksia erityyppisten tehtävien hoitoon ja kehittymiseen. Hanketyön jäntevöittämisen kautta voidaan myös lisätä valmistelun ja työnjaon oikeudenmukaisuus ja estää tehtävien kasautumista. Työyhteisön kannalta hanketyötavan yleistymisen hyödyiksi koettiin mahdollisuus toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen, osaamisen siirtyminen, vuorovaikutuksen merkityksen korostuminen sekä henkilöriskien vähentyminen. Hanketyötavan yleistymisellä koettiin olevan lisäksi myönteisiä vaikutuksia työilmapiiriin. Ministeriö organisaationa hyötyisi työryhmän tekemän kartoituksen perusteella valmistelun paremmasta laadusta ja vaikuttavuudesta. Tiedottamisen ottaminen kiinteäksi osaksi hankkeita tukisi julkista kuvaa ja linjakkuutta. Hanketyön periaatteet tukevat keskeisesti myös ministeriön yhteisiä arvoja (erityisesti avoimuus, yhteistyö sekä ihmisen ja hänen pätevyytensä arvostaminen) sekä osaamisen siirtymistä ja organisaation oppimista. Johdolle hanketyön nähtiin erityisen hyödylliseksi, koska se tukee tavoitteellisuutta ja antaa mahdollisuuksia riskien ja epävarmuuden hallintaan. Lisäksi koettiin, että johto voisi tehokkaammin hyödyntää hankkeista saatavaa informaatiota mm. strategisessa 17

19 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... suunnittelussa. Myös resurssien kohdentaminen ja tulosten arviointi onnistuisivat paremmin perusteellisen tavoiteasettelun ja suunnittelun kautta. Tämä parantaa edellytyksiä laadukkaalle henkilöstöjohtamiselle (mm. arviointi, työnjako). 3.2 Keskeiset haasteet Pilottihankkeissa saatujen kokemusten mukaan hanketyön viitekehys koetaan hyödylliseksi lähtökohdaksi hanketyössä. Tästä huolimatta systemaattisten hanketyöskentelymenetelmien käyttö on edelleen vähäistä ministeriössä. Tämän voidaan arvioida johtuvat mm. siitä, että ministeriössä ei mielletä hanketyön hyötyjä ja periaatteita samalla tavalla. Saatujen kokemusten perustella viitekehys tarvitsee tuekseen joustavasti erilaisia työkaluja. Ministeriössä ei ole sisäistä yhteisymmärrystä siitä, mitä hanke työtapana edellyttää. Hanketyön hallinta vaatii erityistä osaamista, joka edellyttää systemaattista kouluttautumista. Pilottihankkeissa ilmeni, että myöskään hanke käsitteenä ei ole selkeä valtiovarainministeriössä. Tärkeintä jatkotyön kannalta ministeriössä on ensivaiheessa saada aikaan sisäinen yhteisymmärrys hanketyöstä toimintatapana ja varmistaa, että sen käytön kautta koituvat edut ja lisäarvo mielletään. Tämä on tärkeää, koska hanketyötapaan näyttää liittyvän ennakkoluuloja ja jopa uhkia. Erityisesti olisi saavutettava yhteinen käsitys hankkeen määrittelyistä ja periaatteista. Kokemukset osoittavat, että työskentely on usein loppupainotteista, jolloin hanketta ei saada aina päätökseen ajallaan ja samalla hankkeen laatu kärsii. Syinä voivat olla esim. itse asetetut joustavat aikarajat ja vajavainen resursointi. Suunnitteluvaiheessa ei aina ole otettu riittävästi huomioon sitä, mitä muutoksia hankkeella tavoitellaan ja miten ne saadaan aikaan hankkeen päättymisen jälkeen (vrt. jälkiseuranta, sidosryhmät). Valtiovarainministeriön hankkeissa ei myöskään ole useinkaan tapana arvioida hankkeen onnistumista tai laatua. Pilottihankkeet osoittivat kuitenkin, että viitekehyksen käyttöä voitaisiin jäntevöittää kiinnittämällä erityistä huomiota hankesyklin tiettyihin vaiheisiin ja niihin liittyviin käytäntöihin. 3.3 Systemaattisen hanketyöskentelyn käytännön soveltaminen Hanketyötavat poikkeavat merkittävästi hankekohtaisesti. Hyvän hankehallinnan periaatteet näyttävät yleistyvän varsin hitaasti. Sisäisen tehokkuuden ja laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyy kuitenkin 18

20 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... tunnuspiirteitä, joiden tulisi olla identtisiä kaikille. Samalla on myös tärkeää huomioida hankekohtainen lähestymistapa ja joustavuus erilaisten hankkeiden toteutuksen kannalta. Yliorganisoitumista on syytä välttää, mutta samalla on varmistuttava asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja valmistelun laadusta. Työryhmän käsityksen mukaan auttaisi, jos hanketyössä sovellettaisiin tarkoitukseen ja tavoitteeseen parhaiten sopivia työtapoja ja menetelmiä. Niiden avulla varmistetaan riittävä osaaminen sekä työtavan jatkuva ja pitkäjännitteinen kehittäminen ministeriössä. Yhteiseen käyttöön tarkoitetut työkalut, eli (hankkeiden suunnittelumallit, ohjelmistot, sisäinen koulutus jne.) vaativat jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä. Hanketyön laatua voitaisiin merkittävästi parantaa jo pelkästään sillä, että varmistetaan hanketyökalujen jatkuva kehittäminen. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että suuriltakin hankkeilta saattaa puuttua selkeä hankesuunnitelma. Hyvä suunnittelu on hankkeen onnistumisen kannalta keskeinen lähtökohta, joka tukee ministeriön vaikuttavuutta. Johdon aito sitoutuminen tavoitteeseen on vaikeaa ilman suunnitelmaa, jolla on kiinteä yhteys strategiaan ja sen laadintaan. Kokemukset osoittavat myös, että hankkeiden resurssointi saattaa pettää. Lisäksi erityisesti pitkäkestoisten hankkeiden toteutukseen voi sisältyä merkittäviäkin henkilöriskejä. EHDOTUS 1. Hanketyön viitekehys ja tässä muistiossa esitetyt hanketyöskentelyn periaatteet otetaan käyttöön kaikissa VM:n asettamissa hankkeissa vuoden 2004 aikana Viitekehyksen soveltamisen osalta minimitasona pidetään sitä, että kaikista VM:n asettamista hankkeista laaditaan hankesuunnitelma. Hanketyöskentelyn periaatteet koskevat hankemuotoisten toimeksiantojen antamista, suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä näihin liittyvien roolien, vastuiden ja valtuuksien (toimeksiantaja, hankevastuullinen, hankeryhmän jäsen jne.) ja työskentelytapojen täsmentämistä. Ministeriöön perustetaan tukiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ministeriöön hanketyön käsikirja sekä intranetiin l. Senttiin tuleva hanketyöskentelyn työkalupakki vuoden 2003 loppuun mennessä. Tukiryhmä toimii myös ministeriön säädösvalmistelun kehittämisen koordinoijana. 19

21 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP Jämäkkyyttä ja selkeyttä roolitukseen ja vastuisiin Johtaminen kytkeytyy keskeisesti hanketyötapaan ja sen onnistumiseen. Tämä koskee niin hankejohtamista (asiantuntija, vetäjä) kuin yleisjohtamistakin (esimiesvastuita) eri tasoilla. Ylin johto vastaa ministeriötason strategisista kytköksistä ja suunnittelusta (ministeriön hankesalkku) sekä sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta. Osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat toteutuksesta (osastojen hankesalkut) ja hankevetäjä omista hankkeistaan. Hanketyön kehittämisen käytännön vastuu kuuluu johdolle ja esimiehille, joten tuloksia voidaan saavuttaa ainoastaan, jos hanketyöhön liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon moninaisesti toimenkuvissa, palkkauksessa, suoritusarvioinneissa ja toiminnan suunnittelussa. Hanketyön viitekehyksen käytön terävöittämiseksi ministeriössä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että sovittujen työtapojen mukaisesti todella myös toimitaan (johtaminen, kannusteet). EHDOTUS 2. Hankkeiden asettamisen, toteuttamisen ja seurannan jäntevöittämiseksi otetaan käyttöön ministeriö- ja osastotason hankesalkut VM-taso: Ministeriön johto määrittelee hankesalkkuun otettavat ja ministeriön johtoryhmässä seurattavat hankkeet. Hankkeet muotoillaan hallitusohjelman ja ministeriön strategian pohjalta. Osasto-taso: Osastojen johto määrittelee strategian pohjalta hankkeet, joita seurataan osastojen johtoryhmässä. Osastokohtainen hankesalkku muotoutuu ja päivittyy osana osaston vuotuista strategiaprosessia. Hankkeiden toteutumista seurataan osana tulos- ja kehityskeskusteluja sekä yksikkötasolla että henkilökohtaisella tasolla Hanketyön yksi keskeinen onnistumiskriteeri liittyy työnjakoon ja roolitukseen hankesyklin kaikissa vaiheissa. Tämä ei siis koske ainoastaan hankkeen toteutusta ja siihen liittyen hankeryhmän sisäistä roolitusta, vaan myös roolitusta hankkeiden suunnittelussa, ohjauksessa ja jälkityössä mukana olevia tahoja sekä johtamista yleensä (ml. ministeriön ja osastojen johtoryhmät). Roolitukseen ja työnjakoon vaikuttavat myös ministeriön johtoryhmien työtapa ja -muodot. Valtiovarainministeriön johtoryhmien työskentelyssä voitaisiin aikaisempaa korostuneemmin huomioida hanketyön viitekehyksen ja periaatteiden toteuttaminen. Tässä yhteydessä on syytä arvioida erityisesti tarpeita, joita liittyy hankkeiden asettamiseen, seurantaan ja raportointiin. 20

22 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... EHDOTUS 3. Ministeriön ja osaston johdon tueksi nimetään hankesalkun hoitaja Ministeriötason hankesalkun hoitaja vastaa johdon seuraamien hankkeiden hallinnasta ja strategiakytkennöistä sekä tarvittavasta yhteistyöstä osastojen hankesalkunhoitajiin, jotka tulisi nimetä. Hanketyössä välttämättömille tukitoiminnoille on tarvetta koko hankkeen ajan (tiedonhaut, järjestelyt, dokumentointi, viestintä, laskentatehtävät, raporttien taitto, seuranta, yms.). Pilottihankkeissa ja yleisemminkin on käynyt ilmi, että tukihenkilöiden osaamista ei hyödynnetä tai osata hyödyntää riittävästi hanketyössä. Tukihenkilöiden käyttöä ei usein suunnitella riittävän hyvin, jolloin heille ei aina jää riittävästi aikaa palvelujen tuottamiseen. EHDOTUS 4. Lisätään tukihenkilöiden käyttöä hankeassistentteina. Isoimmille hankkeille nimetään aina hankeassistentti, joka toimii ko. hankkeessa hankevastaavan alaisuudessa. 3.5 Dokumentointi mahdollistaa tehokkaan ja laajaalaisen tiedon hyödyntämisen Hankkeiden systemaattinen dokumentointi ei toteudu ja erityisesti VALDOn käyttö hanketyössä on vähäistä. Dokumentointi on yksi keskeinen lähtökohta tietopääoman hyödyntämiseksi organisaatiossa, koska sillä tuetaan (1) osaamisen siirtämistä, (2) valmistelun jatkuvuutta, joustavuutta ja tehokkuutta sekä (3) hankkeiden jälkiseurantaa. Tiedonhallinnan ja dokumentoinnin kehittämisessä on huomioitava riittävä osaaminen, välineiden käytettävyys, tehokkuus, joustavuus ja yhteensopivuus (ml. intranet, internet, Valdon käyttö, HARE) ja esimiesten vastuu toteutuksessa. 21

23 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... EHDOTUS 5. Kaikki hankkeeseen liittyvät asiakirjat talletetaan VALDOon. VALDOon talletettujen asiakirjojen tulee olla vähintään hankeryhmän jäsenten (valmistelupaperit) ja laajemminkin koko VM:n saatavilla (hankesuunnitelma, väli- ja loppuraportit). Tietopalvelu tukee, seuraa ja raportoi VALDOon käytöstä. 3.6 Hanketyöskentelyn jalkauttaminen koulutuksen ja tekemisen kautta Yksi selkeä johtopäätös seurantaryhmän järjestämistä työseminaareista oli, että hanketyön hallinta vaatii erityistä osaamista, joka syntyy koulutuksen ja tekemisen kautta. Koulutuksen tarvetta korostaa se tosiasia, että hanketyö on työtapana vaativa. Koulutuksen merkitys korostuu edelleen, kun otetaan huomioon erityiset tarpeet koko organisaation sekä kaikkien hankkeissa tai niiden suunnittelussa olevien henkilöiden osalta. Konkreettisena keinona hanketyötavan yleistymiselle nähdään henkilökunnan pitkäjännitteinen kouluttaminen kaikilla tasoilla. Koulutus tulisi ensi vaiheessa kohdistaa johdolle ja esimiehille ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallisesti kaikille tehtävätasoille. Muista organisaatioista saadut kokemukset tukevat vahvasti tätä johtopäätöstä. Hankevastaavilla, hankesalkunhoitajilla ja esimiehillä olisi oltava riittävä erityisosaaminen liittyen esimerkiksi hankkeiden suunnitteluun, seurantaan, raportointiin, ohjaukseen ja johtamiseen. Tukihenkilöiden osaamisessa tulisi korostua hanketyön yleisosaamisen ohella hanketyökalujen ja ohjelmistojen käytön hallinta. 22

24 3 HANKETYÖN KEHITTÄMISEN JOHTOP... EHDOTUS 6. Uudenlaisen hanketyöskentelyn toteuttamista tuetaan laajalla koulutusohjelmalla Uudenlaisen hanketyöskentelyn ja em. ehdotusten toteuttamiseksi laaditaan vuoteen 2007 ulottuva realistinen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Tämä kattaa ylimmän johdon, keskijohdon, asiantuntijat ja tukihenkilöstön. Koulutukseen sisällytetään myös hanketyyppikohtainen erityistarkastelu esimerkiksi säädösvalmisteluhankkeita koskien. Hanketyöosaaminen ja vastuut tulee huomioida myös toimenkuvien vaatimusluokituksissa ja palkkauksessa. Ehdotuksessa 1. esitetty tukiryhmä vastaa koulutusohjelman valmistelusta ja toteutuksesta. 3.7 Kytkennät käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin Ministeriössä on käynnissä VM 2007 strategiatyö, jossa arvioidaan ministeriön arvoperustaa sekä tunnistetaan ja määritellään substanssiin liittyvät painopisteet ja ydintehtävät. Näiden ohella arvioidaan ja täsmennetään ministeriön sisäisiä toimintatapoja, osaamista ja resurssointia. Systemaattisen hanketyöskentelyn käyttöönotto ja jatkokehittäminen olisi kytkettävä konkreettisesti VM 2007 prosessiin. Hanketyön kehittämisellä on kytkentöjä myös muihin käynnissä oleviin kehittämishankkeisiin. Tärkeimpiä niistä ovat seuraavat: VM:n sidosryhmästrategia ja viestintästrategian päivitys VM:n tietostrategia ja toimintasuunnitelma VM:n verkkopalvelustrategia Säädösvalmistelun laadun kehittäminen Ohjelmajohtaminen Strateginen henkilöstösuunnittelu Urasuunnittelu Johtamisen kehittäminen Palkkausjärjestelmän uudistus Kyseisten hankkeiden tai niiden jatkovalmistelun yhteydessä varmistetaan, että hanketyön viitekehys ja sen toteuttamiseksi esitetyt periaatteet ovat linjassa em. kehittämishankkeiden kanssa. 23

25 24

26 4 HANKETYÖSKENTELYN STRATEGIA... 4 HANKETYÖSKENTELYN STRATEGIAKYTKENTÄ JA YHTYMÄKOHDAT KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN 4.1 Strategiat, tavoitteet ja käytännön toiminta Yhtenä VM 2002 prosessin ideana oli korostaa ministeriötä kokonaisuutena. Tämän idean tukemiseksi otettiin valtiovarainministeriössä käyttöön yhteisenä strategiaviitekehyksenä nk. balanced scorecard, johon sisältyvät näkökulmat ovat olleet ministeriön osalta yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, uudistuminen ja työkyky sekä resurssien hallinta. Viitekehyksen pääperiaatteena on jäsentää kokonaisuutena sekä ministeriön osastojen ja yksiköiden tavoittelemia ja aikaansaamia tuloksia ja vaikutuksia että myös näille edellytyksiä luovia prosesseja, resursseja ja uudistumistekijöitä. VM 2002 on päättynyt ja uusi, VM 2007 nimeä kantava prosessi on käynnistymässä. On ilmeistä, että substanssiteemojen ohella eräs sen keskeisistä asioista tulee liittymään ministeriön sisäisiin ja ulkoisiin toimintatapoihin. Monet toimintasuunnitelmissa esitetyistä ja määritellyistä toimeksiannoista ovat hankkeena toteutettavia toimenpiteitä. Hanketyöskentely on varmuudella yksi niistä prosessi- ja toimintatapatekijöistä, jonka ammattimaisella osaamisella on välitöntä vaikutusta valtiovarainministeriön esittämien analyysien ja ehdotusten laatuun ja vaikutusten laajuuteen. Meillä on näyttöä ja kokemusta siitä, kuinka nykyinen toimeksiantokulttuuriin, vapaaseen valintaan (mitä tehdään ja milloin) ja yksilölähtöisiin toimintatapoihin perustuva hanketyöskentely ei ole läheskään kaikin osin toimiva. Se tuottaa paljon ongelmia, joista esimerkkejä ovat mm. sovittujen hankkeiden viivästyminen (= vaikutusten viivästyminen; ministeriön uskottavuuden heikentyminen), tiedon panttaaminen, henkilöiden ylityöllistyminen ja asioiden tekemisjärjestyksen todellisen priorisoinnin delegoituminen etulinjaan eli valmistelijoille. 25

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23

Työryhmäprosessi Versio 0.4 Työryhmäprosessi :03:23 Työryhmäprosessi 13.7.2011 16:03:23 VAIHE 1 Työryhmän asettaminen Prosessi alkaa VALMISTELIJA Valmistelee perustamisen Kirjoittaa Esittelee asettajalle Antaa englanninkielisen käännöksen Kielipalvelujen

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot