OSTROBOTNIA. Savanni nukahtaa. Var väntar världen. Päiväni humanistina. Silentium! Cantus! Lehtomäki: Kuhmolaiset ne vaan komentaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSTROBOTNIA. Savanni nukahtaa. Var väntar världen. Päiväni humanistina. Silentium! Cantus! Lehtomäki: Kuhmolaiset ne vaan komentaa"

Transkriptio

1 OSTROBOTNIA Savanni nukahtaa Var väntar världen Päiväni humanistina Silentium! Cantus! Lehtomäki: Kuhmolaiset ne vaan komentaa HELSINKI_HELSINGFORS I / 2004

2

3 OSTROBOTNIA HELSINKI_HELSINGFORS I / 2004 Sisällys Pääkirjoitus Savanni nukahtaa Lehtomäki: Kuhmolaiset ne vaan komentaa! Kasvissyöjiä kaapissa Silentium! Laulunjohdon pitkä oppimäärä Pelastakaa sotamies Korteniemi Ostrobotnia goes Museo Var väntar världen In memoriam - Hannu Junkkari Saako kertoa blondivitsejä - rasismi arkipäivässä Päiväni humanistina Kellonveto - terveisiä Ruotsista Havaintoasema: Sääsalaliittoteorioita Herra Ylioppilas palaa kotiin Juristinurkka - säännöt on tehty rikottaviksi Päätoimittajat - Chefredaktörer J ENNIINA Y LÖNEN J ARI K ERÄNEN Kansikuva - Omslagsbild Graafinen suunnittelu - Grafisk design Julkaisija - Utgivare A KI S YSMÄLÄINEN A LEXANDRE A NDRÉ P OHJALAINEN VALTUUSKUNTA Töölönkatu 3 A Helsinki Ostrobotnia on kolmen pohjalaisen osakunnan yhteinen neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenjulkaisu. ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu 300 eur 1/2 sivu 150 eur 1/3 sivu 70 eur PAINO: Fram, Vaasa PAINOS: n. 950 ISSN:

4 Pääkirjoitus Pullaa ja politiikkaa J ARI K ERÄNEN Alkutalvesta toimituksen pakkasenpuremiin korviin ja tökkivään sähköpostiin tulvi jäsenistön syvistä riveistä kuumia kannanottoja, joissa penättiin Osakunnalta mielipiteitä. Kommentointia. Aktiivisia lausuntoja. Poliittista aktiivisuutta. Murinaa aiheutti valtiovallan suunnasta kohdistunut muutospaine. Aikoivat mokomat heittiöt kajota maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisiin akateemisiin suomalaisiin opiskeluvapauksiimme. Siinä opiskelijaparan irvistellessä ja syljeskellessä tuntui oivallisen luontevalta, että Osakuntakin osallistuisi vellovaan yhteiskuntakeskusteluun, eikä vain myhäilisi mahaansa pidellen kuin mikäkin stipendejä jakeleva poroporvari. Historiankirjoittajien mukaan osakuntalaitos, tuo pohjalaistenkin risupartainen isoisoisoisä perustettiin Turussa vuonna 1653 kaitsemaan kaukaa opiskelemaan tulleita tytön- ja pojankolppeja, pitämään nämä poissa pahanteosta ja kiinni kirjassa, siveellisissä harrastuksissa ja rehellisessä leivänsyrjässä, kunhan joskus valmistuvat. Koko organisaatio on sittemmin vuosisatojen kuluessa muokkautunut, kasvanut, osakunnat jakautuneet, kokeneet vastoinkäymisiä, osa kuolleet ja osa kukoistaneet, mutta osakunnan perimmäisen olemassaolon tarkoituksen perusta on yhä vakaa ja jyhevä. Poroporvarillakin on oma selkeä funktionsa. Kun hiekkalaatikon ulkopuolella kuohuu, osakunnan tehtävä ei toki ole lukittautua hiekkalinnaan vaan olla parvekkeelta mukana vaikuttamassa. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa, eivät ilman sitä rattahat pyöri osakunnallakaan. Rasvaa tarvitaan nirskuviin saranoihin päivittäin, mutta kuka määrää mitä vaseliinimerkkiä tänään ostetaan? Vallan kahva on kapea, satapäisen sotajoukon rapiiria kalistelee viimekädessä pieni joukko rohkeimpia, tai niitä joilla on muuten vaan ylimääräistä aikaa. Ennen muinoin kun nykyfuksit olivat lähinnä pilkeitä hippiäitiensä silmäkulmassa puhkuivat osakuntalaiset yhteiseen hiileen - politiikka oli mukana jokapäiväisessä osakuntaelämässä. Syystä tai toisesta se ei ole sitä enää. Läksijäisiksi aktiivisempaan uuspoliittiseen peliin tarvittaisiin ei niinkään isompia pelinappuloita koska riveissämme on niin ennen vanhaan kuin nykypäivänäkin pitänyt majaansa suuri joukko innokkaita, päteviä ja pystyviä tulevaisuuden vaikuttajia vaan isompia pelipanoksia, mandaatteja. Osakunnan hallitus ja virkailijasto toimivat koko montasataisen jäsenistön yhteiseksi hyväksi, mutta voivatko he samalla edustaa koko monisataisen hiljaisen harrastajakansan mielipidettä? Politiikka on hyvästä, poliittinen peli ei. Osakunnan rooli kaitsijana ja rauhallisena vanhempana on tuttu ja turvallinen. Kolmoskerroksen kerhot, bileet, tanssikurssit ja yhteinen tekeminen ovat kaikki osakuntapalvelua parhaimmillaan. Yksittäistä Osakuntaa en näe niinkään aktiivisena keskushyökkääjänä vaan enemmän ruohonjuuritason harjoituskenttänä tai sen laitapuolustajana. Hiekkalaatikon ulkopuolista maailmaa varten toimii Osakuntalainen Unioni, jonka tehtävänä on koordinoida jäsenosakuntiensa yhteistoimintaa. Ylempänä kattojärjestönä toimii Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, jonka vaaleilla mandatoitu edustajisto viime kädessä rummuttaa myös onni osakuntalaisen kollektiivista kantaa meitä kaikkia koskettaviin asioihin. Luonnollisesti myös omalla Osakunnalla on edustajansa kyseisissä instansseissa. Keppi on väärin, mutta älähdetään porukalla siellä minne kalikka kalahtaa. 04

5 Savanni nukahtaa LOTTA & MIINA P ELTOLA Ah, astumme Afrikan kuumankosteaan ilmastoon tammikuun alussa - aluksi tuntuu kuin katselisi maantiedontunnilla luontodokumenttia. Mielikuvat Afrikasta ennen lähtöä olivat aika stereotyyppisiä: savannia, eläimiä ja viidakkoa, mustia heimoihmisiä savimajoissaan tai tanssahtelemassa bongorummun tahtiin. Nälänhätää, kuivuutta, sisällissotia, köyhyyttä - näiden joukossa muutama modernimpi teollistunut kaupunki. Erehdyimmekö? Emme varsinaisesti olleet väärässä, mutta alun kulttuurishokki on sen verran suuri, että joskus on vaikea käsittää olevansa vielä samassa maailmassa. Hävettää ajaa taksilla slummien ohi hotelliin. Miten väärältä ja epäoikeudenmukaiselta elämä tuntuukaan! Palvelevia käsiä riittää joka puolella. Kaupassakaan ei itse punnita hedelmiä, vaan annetaan ne punnitushenkilölle, tämä punnitsee ja antaa toiselle henkilölle, joka laittaa pussiin ja ojentaa meille. On vaikea tottua siihen, että kaikkea ei voi tai edes saisi tehdä itse, monesti valkoisilta vaaditaan jopa palvelujen käyttämistä. "Teillä kun kerran on rahaa, niin miksi ette työllistä meitä" -ajattelutapa vallitsee. Pahimman kulttuurishokin jälkeen alkaa tottua asioihin. Moskiittoverkon asettaminen illalla on yhtä luontainen prosessi kuin hampaiden pesu eikä kookosmaidon juominen suoraan pähkinästä tunnu ollenkaan kummalliselta. Huolimattomuus koituu kohtaloksi - ei voi noudattaa sipsinmurujen tippuessa lattialle tyyliä "pyyhkäisenpäs lattian laitaan ja siivoan sitten joskus", kun parin tunnin päästä sipsiä tuskin näkyy muurahaisarmeijan alta. Parin läkähdyttävän hellepäivän jälkeen tajuaa, ettei todellakaan kannata mennä hankkimaan itsellensä nestehukkaa vaeltamalla keskipäivällä kaupungilla. Paikallinen bussi on ahtaanpuoleinen elämys. Kyseessä on suomalaisittain pakettiautoa muistuttava pieni romukasa, matatu, joka Suomessa ei taatusti olisi läpäissyt katsastusta. Kas, missäs pysäkki ja aikataulut? Eipäs näy, mutta ei muuta kuin tien varteen seisomaan ja vähän kättä heiluttamaan, niin sieltä se matatu pian tulla kolistaa. Ja kaikki mukaan vaan! Ai kahdeksanko mahtuisi istumaan? Hyvin näyttäisi kolmekymmentä jo olevan, kyllä sopu sijaa antaa! No, pitäisi jäädä jo pois. Hakkaamme autonrämän seinää hullun lailla - se on nimittäin paikallinen signaali kuskille, että hän pysäyttää kaaran. "No hurry in Africa" on yleisempiä lauseita, joita kuulemme. Itse asiassa ensimmäiset sanat, mitkä meille opetetaan suahiliksi, ovat "pole pole", mikä tarkoittaa "slow slow, no hurry". Vähitellen alkaa katsoa kelloa afrikkalaisittain, tai oikeastaan on katsomatta. Lähtöpäivänäkin tähtäämme aamukuuden bussiin, olemme paikalla varttia yli seitsemän ja bussi lähtee lopulta puoli kahdeksan. Mattimyöhäisten paratiisi! Lähtöajat perustuvat lähinnä sille, että bussi lähtee sitten kun se on täynnä. Hyvin ekologista kieltämättä, mutta kuvittelepa sama tänne Suomeen! Joitain tapoja ei osaa ollenkaan odottaa. Kaupittelun määrä on uskomaton, aina pitää tinkiä. "This is 600, but I can cut the price for you, don't worry in your heart, I make a nice price, you're my friend..." Valkoiset tarkoittavat monelle Afrikassa käveleviä kukkaroita. Bussitauoilla ei tarvitse kuin avata ikkuna, niin eiköhän käden ulottuvilla ole niin paistetut banaanit, grillivartaat, juomat kuin muutkin rihkamat. Kilpailu on kovaa, tuskin ehtii astua pihalle kun taksimiehet alkavat vetää laukkua ja kilistellä omia avaimiaan, "Madam, where do you want to go?" 05

6 Tunnemme itsemme niin valkoisiksi. Voi, kunpa voisi edes hetken olla kuin tiernapoikien murjaanien kuningas. Kadulla huudellaan jatkuvasti tervehdyksiä, välillä ei tiedä minne silmänsä pistää, kun joka paikassa on tuijottavia katseita. Pienessä kaupungissa olemme suorastaan nähtävyys; työmiehet keskeyttävät työnsä, ja lapset juoksevat perässä huutaen "Mzungu, mzungu!" (valkoinen). Mutta mihinkäs piiloutua, valkoisia kun olemme. Parin päivän kuluttua mietimme jo, että kuinka pystymme kävelemään Mannerheimintiellä kenenkään kiinnittämättä huomiota. Ei voi olla ajattelematta, kuinka toisenlainen tapa Suomessa on. Lapsilta kysytään, että kuka pelkää mustaa miestä ja usein tummaihoiset kohtaavat syrjintää. Kieltämättä huomiosta saa tarpeekseen, kun istuu kymmenen neliömetrin huoneessa epämukavassa asennossa yhdeksän tuntia letitettävänä, ja lopputunnit ympärillä hyörii tusina ketä lie kavereita, serkkuja, tuttuja, naapureita. On vaikea pitää yllä väkinäistä hymyä, kun paikallinen ruoka jyllää vatsassa ja kaikki tuijottavat vain ja ainoastaan meitä. Suomessa kun sentään kampaajalla on vähän yksityisyyttä! Erilaisuushan on nykyään in. Maassa maan tavalla. Suomeen oli toisaalta ihana palata, miten helppoa ja luksusta elämä täällä onkaan. Samalla myös ahdisti; miten juuri meillä on paikka yliopistossa, oma kämppä ja raanasta tulevaa juomavettä yllinkyllin. Kuinka erilaiset ajatukset, ilot ja murheet ihmisillä onkaan! Kun täällä mietitään, että riittääkö opintotuki baarissa kaljaan vai snapsiin, niin ugandalaisella opettajan keskipalkalla - 50 e/kk - mietitään lähinnä, kuinka elättää perhe ja sukulaiset. Afrikka ei voi olla jättämättä jälkeään. Kaiken sen korruption ja köyhyyden keskellä on kuitenkin paljon kaunista. Lapsi hymyilee banaani kädessään, virtahevot paistattelevat päivää, luonto on kaunis, merenalaisesta maailmasta puhumattakaan. Koralliriutalla kalat liikkuivat suurissa parvissa, sama tilanne heijastuu myös mantereelle - ketään ei jätetä yksin, pienestäkin vähästä jaetaan. Ja leijonat käyvät päiväunille.

7 Kuvat: Lotta ja Miina Peltola

8 Kuhmolaiset ne vaan komentaa! J ENNIINA Y LÖNEN Lehtomäki suhtautuu varauksellisesti opintoaikojen rajoittamiseen Ministerin mielestä putkiopiskelu ei johda parhaaseen lopputulokseen Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paula Lehtomäki puhui Pohjois-Pohjalaisen osakunnan 97. vuosijuhlassa putkitutkinnosta ja opiskeluelämän tärkeydestä. Ostrobotnian toimitukselle tarjoutui juhlahumussa tilaisuus tutustua kainuulaiseen ministeriimme pintaa syvemmälle. Akateemisen maailman haasteet Ensimmäisen polven kuhmolainen 31-vuotias keskustan Paula Lehtomäki on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkomaankauppa ja kehitysministeri. Iältään hän on myös ministeriemme kuopus. Tienraivaajana Lehtomäki ei itseään varsinaisesti pidä, onhan naisia nähty maskuliinisena pidetyllä politiikan kentällä jo kauan. Ja mitä ikään tulee, pätevyys ei tuijota numeroita. Opiskelijoita kuohuttaneeseen ehdotukseen opintoaikojen lyhentämisestä Lehtomäki suhtautuu skeptisesti. Lehtomäen mielestä olisi vältettävä kaavamaista rajoittamista ja pureuduttava ongelmaan toisesta näkökulmasta. Lehtomäki epäilee, että pulman ytimessä ovat opiskelijat, jotka ovat yliopiston kirjoilla, mutta joilla ei ole opintosuorituksia. Tarvitaan tilastojen laajapohjaista tutkimista, yhdistelyä ja ristiin ajamista, Lehtomäki sanoo. Ministerin mielestä äärimmilleen kiristetty putkimainen opiskelu ei johda parhaaseen tulokseen akateemisessa maailmassa. Sivuaineiden rajoittamista Lehtomäki vastustaa jyrkästi. Eri tiedekunnista haetut opit hänen mielestään rikastuttavat tutkintoa, koska tällöin ei pitäydytä vain omalla kapealla sektorilla. Lehtomäen mielestä opintoajan väljyys jättää aikaa myös henkiselle kasvulle, mikä on nuorelle ihmiselle hyvin tärkeä asia. Yliopistomaailman suurimpana haasteena, joka on pysynyt samana omista opiskeluajoistaan asti, Lehtomäki pitää opinto-ohjauksen järjestelyä. Akateeminen vapaus tarkoittaa valitettavan usein akateemista heitteillejättöä, Lehtomäki kuittaa. On vakava puute, kun kukaan ei välitä opiskelijasta sisäänkirjautumisen jälkeen; opintosuorituksien perään ei kysellä ja tutorointi puuttuu lähes täysin. Tietynlainen jämäkkyys jouduttaisi Lehtomäen mielestä opiskelijoiden valmistumista. Lisäksi ministeri päivittelee opinto-oppaiden sekavuutta. Lehtomäki harmittelee, että kaikkien suoritusten esiin kaivaminen ja tarpeellisten opintojen tarkistaminen tuntui aikanaan lähes toiselta gradulta. Lainapainotteisuuden lisäämistä opintotukijärjestelmään Lehtomäki kommentoi varovasti. Kuitenkin hän kannustaisi opiskelijoita ottamaan rohkeasti opintolainaa, joka ei ole hänen mielestään niin kamala asia. Kärvisteleminen tonnikalalla ja makaronilla ei välttämättä ole kovin tarkoituksenmukaista. Mikäli on työhaluinen, -kykyinen ja -kuntoinen ja koulutus on kohdallaan, ei Lehtomäen mielestä lainan ottamisella ole suurta riskiä 2000-luvun Suomessa, jonka yli tulee kohta pyyhkäisemään valtava eläköitymisaalto. 08

9 Ministeri otti itse opiskeluaikanaan lainaa vanhaa Suomen markkaa, jotka hän sai maksettua ensimmäisen eduskuntakauden aikana. Kyllä työtä tulee riittämään, Lehtomäki rohkaisee opiskelijoita. Kaksi tutkintoa Ministerillä itsellään on kokemusta laaja-alaisesta opiskelusta - Lehtomäki aloitti kauppatieteen opinnot jo ennen kuin valtiotieteen kandidaatin paperit Turun yliopistosta olivat valmiit. Lehtomäki saapui Turkuun Ministeri lisää, että hän aikanaan harkitsi Helsinkiäkin opiskelupaikkakuntana, mutta Turku voitti kokonsa puolesta - Turku vaikutti kotoisemmalta kuin pääkaupunki. Poliittista historiaa päntätessään Lehtomäki mietti, että hän kaipasi jotakin käytännönläheisempää kuin valtiotieteet. 90-luvun puolessa välissä Lehtomäki haki Turun kauppakorkeaan, pääsi sisälle ja valmistui maisteriksi Varsinaiset oman alan työt jäivät etsimättä, sillä samaan aikaan kuin Lehtomäki sai paperinsa ulos Kauppakorkeasta, alkoi jo valmistautuminen tuleviin eduskuntavaaleihin. Laitos olisi tosin tarjonnut tutkimustyötä tutkimusapulaisen pestin kylkiäisenä, mutta Lehtomäki päätti saattaa pro gradunsa ja projektinsa loppuun. Politiikka verenperintönä Kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Lehtomäellä syntyi kotona. Alkujaan eteläsuomalainen isä, jonka jalanjälkiä Lehtomäki myöhemmin asteli, oli aktivoitunut kunnallisessa ja maakunnallisessa politiikassa. Lehtomäki tarkentaa kuitenkin, että varsinaisesta poliittisesta opinsiirrosta ei ollut kyse, mutta kotitaustan perua on myönteinen perusasennoituminen politiikkaan. Lehtomäki korostaa, että perheellä ja lähipiirillä on suuri vaikutus siihen, miten nuoriso suhtautuu poliittiseen vaikuttamiseen. Vanhempien mielipide siitä, onko politiikka kirosana vai nähdäänkö se toimivana yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumina iskostuu helposti jälkikasvun takaraivoon Lehtomäki valittiin Kuhmon kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon. Turusta käsin hän matkasi valtuuston kokouksissa tenttien lomassa. Kuhmon ei-poliittisten taustajoukkojen riveistä virisi idea osallistumisesta eduskuntavaaleihin. Lehtomäki ei kauaa pohtinut asiaa, vaikka myöntää totta kai, että tehtävän haasteellisuus mietitytti. Haasteita pitää ottaa vastaan, toteaa hän kuitenkin pontevasti. Loppu onkin historiaa. Paula Lehtomäki valittiin Oulun vaalipiiristä eduskuntaan vuonna Hän uusi paikkansa 2003, jolloin hänet nostettiin hallituspuolueesta ulkomaankauppa- ja kehitysministerin arvostettuun virkaan. Kysymykseen eduskunnan sukupuolirasismista Lehtomäki vastaa, että politiikka on hänen mielestään yksi yhteiskuntamme tasa-arvoisimmista sektoreista. Hän muistuttaa, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus täyttää kohta 100 vuotta, ja kaikki tärkeimmät poliittiset tehtävämme ovat olleet naisen hallussa. Lehtomäki myöntää, että suhtautumiseroja naisten ja miesten välillä toki vielä on, naispoliitikon on mm. kiinnitettävä huomiota tiettyihin ulkonäköseikkoihin. Lehtomäki iloitsee, ettei kuitenkaan henkilökohtaisesti ole kokenut minkäänlaista syrjintää. Enemmän sopeutumista ja opettelemista on vaatinut hänen asemansa tuomat normit ja käyttäytymissäännöt pienine nyansseineen. Lehtomäki aprikoi ja sanoo sitten mietteliäänä: Poliitikkona on jatkuvan kontrollin alla. On hyväksyttävä, ettei voi Kuva: Tuomas Niskanen

10 toimia joka paikassa ja tilanteessa niin kuin tavallinen ihminen. Kainuulainen rempseä mentaliteetti ei aina istu poliitikon rooliin. Ministerin arki Ulkomaankauppa- ja kehitysministerille tulee vuositasolla 130 ulkomaanpäivää. Työ vie Lehtomäkeä niin kehitysmaihin kuin lähelle Eurooppaankin. Vielä ei ole kuulemma keksitty maata, jonne ei olisi ollut syytä mennä viennin ja kaupan edistämisen asioissa. Opiskeluaikanaan kuhmolainen ministeri tottui pitkiin junamatkoihin, jotka sittemmin ovat vaihtuneet pitkiksi lentomatkoiksi. Matkoilla hän tappaa aikaa lukemalla naistenlehtiä, kuuntelemalla suomalaista poppia ja nukkumalla. Lehtomäki on tottunut siihen, että ihmiset tulevat puhelemaan hänen matkatessaan julkisissa kulkuvälineissä. Hän kiitteleekin suomalaista matalaa kynnystä ottaa kontaktia yhteiskunnan päättäjiin. Ihmiset tulivat juttelemaan Lehtomäelle jo kansanedustajakaudella; uutta on nyt se, että väki tunnistaa muuallakin kuin Kainuussa. Ministerillä vapaa-aika ei katso kellonlyömää. Opiskeluaikanaan Lehtomäki ehti harrastaa aktiivisesti karatea ja laulaa kuorossa. Myös venäjän kielen ainejärjestö imaisi Turun yliopiston aikana toimintaansa. Nykyisin hän pyrkii käymään lenkillä ja osallistumaan eduskunnan aamujumppiin aina kun ehtii. Eduskunnan liikuntapalveluja Lehtomäki kiittelee monipuolisiksi. Positiivista on se, että samalla sählyvuorolla kohtaavat niin rivipoliitikot kuin talon henkilökunta. Helmikuun puolessa välissä Lehtomäki osallistui Tukholmassa järjestettyihin Pohjoismaiden parlamenttien välisiin hiihtokilpailuihin, jotka Suomen joukkue voitti ylivoimaisesti. Vuosijuhlamestarin mahtikäsky kajahtaa, haastatteluaika umpeutuu. Lehtomäki nousee reippaasti, kättelee ja naurahtaa äänekkäästi kärsimättömälle juhlamestarille: Kuhmolaiset ne vain komentaa! Risto

11 J AAKKO K ARPPANEN Kasvissyöjiä kaapissa Sukupuoliroolit istuvat kyllä joskus ihmisissä vahvassa. Nykyaikana sellaiset kliseiden kauheudet kuten tyttöjen Barbie- ja poikien rekka-autoleikit osataan kyseenalaistaa, mutta nykypäivänäkin löytyy mielenkiintoisia pinttymiä. Havaintoasemalla istuessa on armoitettu havainnontekijä törmännyt mielenkiintoiseen ilmiöön ruoan sukupuolijakaumasta. Näyttää pahasti siltä, että varsinkin nuorten tyttöjen juttu on, jos nyt ylipäänsä syövät, niin syödä sitten kasvisruokaa. Koska niinku eläimet ei saa kärsii ja silleen. Samaan aikaan pojille koko touhu näyttäytyy yhä enemmän tyttöjen juttuna. Varsinkin näin kypsässä yliopistoiässä on monille miehisen puolen komistuksille iskostunut yllättävän tiukka "ei ilman lihaa voi elää" ja "kyllä sen pihviä olla pitää" -asenne. Tämä hämmästyttää suuresti nyky-yhteiskunnassa, jossa valveutuneisuus on ajan mukaista ja yksipuolista suhtautumista kartetaan. Tai sitten kyse on vain osakuntalaisista. Pohjalaisuuden lopullisesta karnivaalisesta olemuksesta. Pohjan pojilla on oltava läskiä pöydässä ja sika uunissa. Erityisen hämmentäviä ovat reaktiot, joita ulkoiselta habitukseltaan tyypillisen lihansyöjän näköinen havainnontekijä on saanut kohdata kasvissyönnin ristiretkellään. Suurin osa ei voi uskoa todeksi. Pieni osa ei enempää ihmettele. Valtaväestö kysyy syytä. Suurin osa ihmettelee sen puutetta. Havainnontekijä selittelee. Mutta minkä vuoksi? Eikö normaalikokoinen, 185 senttiä pitkä mies voi olla uskottava kasvissyöjä? Ilmeisesti ulkonäkö johdattaa ihmisiä harhaan. Ajatellaan, ettei se tuolta voi näyttää pelkkiä kasviksia syömällä. Pakko sen lihaa on niellä. Tai sitten kuva kettuja vapauttavasta teinistä rastat heiluen ja marisätkä huulesta roikkuen on tehnyt tehtävänsä. Kasvissyönnistä on tullut kansan syvissä riveissä nuorison teiniangstin ilmentymä, ellei sitä aina ole ollut. Huolestuttavaa siinä on se, että ajatus leviää meihin, nuoreen tulevaan vaikuttajasukupolveen. Puhemiehen uskottavuudenkin kanssa voisi olla vähän niin ja näin jos hän tulisi ulos kaapista. Olisi julkivege. Ei siinä pitäisi olla mitään ihmeellistä, jos ei lihaa enää syö. Ihmeellistä siinä on edelleen kokemusteni perusteella se, kuka lihan jättää syömättä. Arkipäiväistymisestä huolimatta käytös hyväksytään vain tytöiltä, hipeiltä, laihoilta, homoilta, ja ties mitä. Muilta ei. Paavo Lipponen ei vaan voisi olla kasvissyöjä. Siis hei kamoon. Kattokaa nyt sitä. Kyllä sille muutama välikyljys maistuu. Ja lenkkimakkara saunan jälkeen sen oluen kanssa. Puhemiehen uskottavuudenkin kanssa voisi olla vähän niin ja näin jos hän tulisi ulos kaapista. Olisi julkivege. Ihmetyksen asiasta muodostaa minulle se, että kyse on vain ruoasta. Monet ihmiset ovat allergisia, ja ruokamaku on tunnetusti -makuasia. Se, että kasvissyönti nykypäivänä olisi edelleen täysin aatteellista on harhaluulo. Aina ei ole edes kyse trendistä. Joskus ei vaan tee mieli lihaa. Ja yleensä liha on kallista. Eikä liharuoat ole edes hyviä. Paitsi metsästäjänleike. Mutta siis naisena kasvissyönti on katu-uskottavaa, miehellä se pilaa koko jutun. Tai ehkä havainnontekijän pitäisi pakata bongorumpunsa ja hamppuvaatteensa ja lähteä Ostrobotnialta kibbutsille poimimaan appelsiineja. 11

12 Silentium! Laulunjohdon pitkä oppimäärä T IINA M ETSO Laulunjohtaja, magister cantandi, cantus magister, lukkari Monta nimeä tärkeälle viralle! Pohjalaisten lauluperinne on saanut huomattavasti vaikutteita Eestistä, kiitos ensimmäisen suomalais-eestiläisen ystävyyssopimuksen joka solmittiin EPO:n, PPO:n ja EÛS:n välille Jo 1920-luvulla innokaiden estofiilien aloittamat heimosuhteet loivat vankan pohjan aktiiviselle ystävyydelle järjestöjen välillä, ja jäsenet vierailivat ahkerasti toistensa luona. Muutkin suomenkieliset osakunnat olivat löytäneet omat ystävyysjärjestönsä Tartosta jo vuoteen 1935 mennessä. Näin opittiin uusia asioita ja vietiin niitä mukaan oman järjestön elämää rikastuttamaan. Pohjalaiset saivat esimerkiksi järjestelmällisemmän fuksikoulutuksen sekä sukupolvia yhdistävän lauluperinteen ja laulukurin. Laulunjohtaminen rapiirilla on pohjalaisille tuttu perinne, joka herättää vieraissa suurta hämmästystä ja jopa pelkoakin. Johtamiseen on syntynyt oma kulttuuri, joka on sujuva yhdistelmä Eestistä opittua ja itse kehitettyä. Ystävyyssuhteiden alkua juhlistettiin usein lahjoittamalla rapiireja suomalaisille ystäville. Näitä alkuperäisiä rapiireja on vielä tallella ja käytössä ainakin varsinaissuomalaisilla ja karjalaisilla. Kadonneita on liian monta Pohjalaisetkin saivat lahjaksi komeat rapiirit eli laulunjohtomiekat. Vaikka Tartossa rapiireilla on ollut muutakin käyttöä, ovat ne Suomessa vain ja ainoastaan laulunjohtamista varten. Valitettavasti molemmat komeat rapiirit ovat päätyneet pitkäkyntisten rosmojen haltuun, nyt joudumme käyttämään uudempia korvikkeita joita koristavat osakuntien värit luku oli suhteiden kulta-aikaa, vierailujen lisäksi tarjosivat lukukauden tai kahden mittaisia stipendejä molemmat ylioppilaskunnat, Eestin Korporaatioiden Liitto sekä ystävyysjärjestöjen kahdenväliset sopimukset. Kulttuuria vaihdettiin siis laajalla rintamalla liki kymmenen vuotta. Vanhoja perinteitä ryhdyttiin vahvistamaan ja elvyttämään kun Eesti itsenäistyi uudelleen ja suhteet ystävyysjärjestöihin palautuivat. Ruotsinkielisille osakunnille eestiläiset järjestöt ja siten myös miekat jäivät vieraiksi aina luvulle asti, jolloin ruotsinkielisetkin osakunnat ryhtyivät luomaan eestinsuhteita. Rapiiri onkin Schläger Rapiiri on tyypiltään 'Korbschläger', tylppäkärkinen ja melko tylsä iskumiekka jonka kädensuojus on nimen mukaisesti suurehko kori, 'Korb'. Alkuperäiset teräväkärkiset rapiirit, 'Rapier', jäivät käytöstä pois jo 1800-luvun puoliväliin mennessä, koska niillä onnistuttiin Saksassa puhkaisemaan lukuisa määrä keuhkoja kaksintaisteluissa. Vain nimi jäi muistuttamaan aseen taustasta, hieman harhaanjohtavasti tosin. Rapiiria voi hyvin sanoa käyttötarkoituksen mukaisesti laulunjohtomiekaksi, se on vain epätarkempi nimi Schläger'ille. Mutta rapiiri ei ole floretti, eikä se ole kalpa eikä varsinkaan sapeli. Silentium! Kun laulua johdetaan eestiläisen perinteen mukaisesti, on aina parempi tehdä se oikein kuin väärin. Ja väärin tekemistä parempi on varmaankin olla tekemättä Mutta onneksi oikein tekeminen on hyvin helppoa ja hauskaa! Saa huudella latinaksi ja paukutella pöytiä. Näin se käy: 12

13 Muutamalla napakalla rapiiriniskulla ja komennolla 'Silentium!' (hiljaisuus) laulunjohtaja kertoo että muut höpinät loppuvat ja laulu alkaa. Komentoa on noudatettava välittömästi. Tarvittaessa komento toistetaan. Tehokas vaientaja tosihöpöttäjille on selän takana seisova laulunjohtaja. Seuraavaksi laulunjohtaja kertoo laulun nimen ja numeron, muita puheita ei tarvita. Jos laulunjohtaja haluaa sanoa jonkin sanasen laulun taustasta tai sitoa laulun tiettyyn henkilöön, on käytettävä sanoja 'Ad verbum' tai 'Verbum' (puhetta). Puheenvuoron päättyminen ilmaistaan sanoilla 'Verbum ex est' (puhe on loppunut). Minuuttia pidemmät puheenvuorot olisi pidettävä muutoin kuin laulunjohtamisen yhteydessä, turhaa jorinaa on aina syytä välttää kun ihmiset odottavat laulua. Laulu loppuu sanoihin 'Cantus ex est!' (laulu on loppunut) sekä napakkaan rapiiriniskuun, johon jäsenet vastaavat huutamalla 'Smollis', sen jälkeen fuksit kimeällä ja kovalla äänellä 'Fiducit' ja lopuksi vähintään 13 lukukautta yliopistossa viihtyneet toistavat 'Fiducit' erittäin matalalla ja möreällä äänellä. Jos fuksien 'Fiducit' ei kuulu, on heidän toistettava huutoa niin kauan että siihen ollaan tyytyväisiä. Tekemällä oppii, repetitum mater studiorum est! Kotiseutuillanvietto (PPO:n kuvakokoelma, Yliopistonmuseo) 'Smollis' tullenee sanoista 'sis mihi mollis (amicus)', joka tarkoittaa laveasti käännettynä 'ole minulle miellyttävä (ystävä)'. Toinen mahdollinen versio on 'Sit tibi mollis', eli 'olkoon se sinulle miellyttävää'. Periaatteessa kyse on siis vastauksesta laulunjohtajalle, miellyttävässä hengessä. Latinaa?? Vaan mitäpä nämä oudot termit 'Smollis' ja 'Fiducit' oikein tarkoittavat? Tyypilliseen perinnetapaan selityksiä löytyy parikin kappaletta, onneksi ne ovat riittävän samankaltaisia ollakseen aiheuttamatta suuria tulkintaerimielisyyksiä. Molemmat termit tulevat luonnollisesti latinan kielestä ja ovat sanojen vääristymiä ja yhteensulautumia. Tiivistetty muoto kun on nopeampi ja kätevämpi käytössä. Vaikka huudot ovat vanhempia, näyttää kirjallisia selityksiä niiden taustoista löytyvän vasta luvuilta. 'Fiducit'in tausta on hieman epävarmempi, sen pohjana pidetään vääntymää 'fidus' latinan kielen uskollisuutta tarkoittavasta sanasta, tai sitten sanoista 'fiducia sit' muodostuneena yhdistelmänä joka tarkoittaa suurin piirtein 'olkoon varmaa'. Mutta ajatus pysyy samana, smollis'ta vahvistavana tai varmentavana huutona. 'Fiducit' ääntyy 'fidutsit', ja samalla kannattaa painaa mieleen että sanassa 'smollis' ei ole 13

14 n-kirjainta (smolnis) mutta alkuun tulee suhahtava 'sh'! Klassista latinaa opiskelleille ääntämys voi tuntua oudolta, sillä se on saanut vaikutteita saksalaisesta kulttuuriperinnöstä. Latinankielisestä laulunjohdosta tulee muistaa muutamia seikkoja, tärkeimpänä se että Gaudeamusta ei johdeta, ei myöskään kansallislauluja eikä meillä johdonmukaisesti myöskään maakuntalauluja. Niiden alkuun ei siis tule mitään, ei myöskään loppuun. Ei edes Silentiumia! Koska nämä ovat lauluja jotka kaikkien on osattava ei kukaan tarvitse laulukirjaa. laulunjohtaja on lopettanut. Tällöin laulunjohtajan on jatkettava laulu loppuun asti sen kummemmitta mutinoitta ja lopetettava se uudestaan 'Cantus ex est'. Jos laulunjohtaja ei osaa laulun loppuun kuuluvaa osaa, joka usein on kirjoittamaton, tai jos kyseessä on uusi tai muuten tuntematon lisäsäkeistö, on huutajan johdettava laulu paikaltaan loppuun asti. Omaan huutoon on pystyttävä vastaamaan. 'Cantus non ex est' ei siis tarkoita että laulunjohtaja on tehnyt virheen josta huomautetaan, vaan sen luonne on pikemminkin muistuttava, täydentävä ja positiivinen. Osakuntalaitoksen 360-vuotisjuhlat Sääntö 'ei voi lopettaa ellei ole aloittanut' on myös tärkeä muistaa. Laulua ei voi lopettaa sanoilla 'Cantus ex est' ellei sitä ole aloitettu 'Cantus' tai Ad cantum'. Eikä laulua saa aloittaa ellei sitä aio lopettaa. Laulunjohtamiseen kuuluu siis aloittaminen ja lopettaminen. Jos laulu lopetetaan liian aikaisin ilman että asiasta on kerrottu etukäteen, tai jos laulunjohtaja vain unohtaa laulaa säkeistön, voi asian korjata toteamalla 'Cantus non ex est' sen jälkeen kun (Kuva: Tuomas Niskanen) 'Falsch cantus' on meillä melko tuntematon välihuuto, jolla laulunjohtamisesta poistetaan henkilö joka ei kykene johtamaan laulua, laulaa väärän laulun, johtaa melodian väärin tai laulaa väärillä sanoilla. Huuto on erityisesti paikallaan täysin luokattomien, sopimattomien ja ennenkaikkea humalaisten esitysten kohdalla. Sitä ei saa huutaa pilanpäiten, esimerkiksi kun ei nyt vain satu pitämään valitusta laulusta. Tätä huutoa käytettäessä on tunnettava vastuuta ja käyttäydyttävä ihmismäisesti. Ehkä olisikin 14

15 parasta jättää tämä huuto käyttämättä, tai antaa vastuu vanhemmille osaajille. Vaikka laulunjohtaja antaakin pyynnöstä luvan johtaa lauluja, ei hän kuitenkaan voi tietää esittääkö laulattaja sopimansa laulun tai kuinka laulu esitetään. Huudon saa esittää kuka tahansa ja sitä on noudatettava välittömästi. Huudon saa esittää laulunjohtajallekin, mutta sen kohteeksi joutuvat yleensä muut henkilöt jotka haluavat välttämättä johtaa laulua. Laulua johtavan henkilön ei todellakaan tarvitse olla mestarilaulaja, säteilevä persoonallisuus riittää pitkälle, mutta kaikkien on pysyttävä tunnistettavassa melodiassa ja oikeissa sanoissa. Se helpottaa yhteislaulua kummasti. Laulunjohtajalla on oikeus myöntää tai olla myöntämättä lupa laulunjohtamiseen muille henkilöille. Pyynnön esittäjän tulkee kertoa minkä laulun hän haluaa johtaa, ja laulunjohtaja pystyy kertomaan onko laulu varattu johonkin tilaisuuden osaan tai jos laulu on muuten sopimaton tilaisuuteen. Laulunjohtajalla on myös oikeus ja velvollisuus keskeyttää tai estää sopimattomat tai loukkaavat laulunjohtamiset. Suomalainen vaihtoehto Suomeksi johtaminen aloitetaan usein suoralla huudolla. 'Pohojalaaset!', huutaa laulunjohtaja ja pohjalaiset vastaavat 'Joo!'. Tärkeintä on kova ääni, joka avaa äänet mukavasti tulevaa laulua varten. Kaikki äänenmuodostuksen opettajat eivät tosin suosi tätä äänenavausmenetelmää, joka usein vaatii juhlan mittaisen laulukestävyyden varmistamiseksi ns. korjaussarjan käyttämistä. Seuraavaksi laulunjohtaja pyrkii tiiviisti ilmaisemaan laulettavan laulun, ensiksi nimen ja sitten sivun laulukirjassa. Laulun nimen mainitseminen ensiksi on ensiarvoisen tärkeää, koska monet pohjalaiset osaavat laajan repertuaarin lauluja ulkoa eivätkä halua turhaan selailla laulukirjaa tutun laulun etsimiseksi. Joten ensin laulun nimi, ja sitten numerotietoja. Tässä yhteydessä laulunjohtaja voi tilanteen niin vaatiessa kertoa hieman laulun historiasta tai siihen liittyvistä perinteistä, varsinkin jos paikalla on ulkolaisia, vieraita tai fukseja. Kohteliaisuus vieraita ja omiakin kohtaan on pohjalainen perinne, jota on syytä ylläpitää lauluhommissakin. Laulunjohtaja, magister cantandi, ei ainoastaan johda lauluja vaan myös opettaa niitä sekä lauluperinteitä. Mutta laulunjohtaja ei jorise tarpeettomia eikä höpöttele turhia ennen laulua - virka on hoidettava rivakasti ja unohdettava unteluus! Laulutietojen kertomisen jälkeen siirrytäänkin nopeasti itse laulamiseen, jonka aloittamiseen ei ole oikein vakiintunut tiettyjä sanoja. Laulunjohtaja voi siis todeta vaikka 'Ja lähtee ' sekä antaa rapiirilla aloitusmerkin. Laulun jälkeen laulunjohtaja toimii laulun mukaisesti. Vakavampien tai isänmaallisten laulujen jälkeen ei ole tarvetta eikä syytä huudella minkäänlaisia huutoja. Rapiirilla voi hieman rapsaista pöydän reunaa laulun loppuun, jos siltä tuntuu. Huutojen paikka on reippaiden ja vauhdikkaiden laulujen jälkeen, kun tunnelma on noussut niin korkealle, että se on päästävä purkamaan hallitusti loppuhuudoissa. Ehdottomasti huutoja kaipaavia lauluja ovat 'Civis maita kiertelee' ja 'Kun, veikot, kaupungilla harhaan'. Vakiintunein loppuhuuto on vuoropuhelua eli huutelua laulunjohtajan ja laulajien välillä. Laulunjohtaja huutaa numerot ja laulajat vastaavat hei-huudoilla. Yks kaks kolme - HEI, yks kaks - HEI, yks - HEI HEI!! Muutkin osakunnat käyttävät samaa loppuhuutoa, mutta pohjalaisten omaperä ilmenee viimeisen HEIn kertauksena. Ei siis kannata häkeltyä kun muut huutavat loppuun vain yhden HEI:n. Pohjalaiset noudattavat omaa perinnettään ja huutavat kaksois-hei:n, muista riippumatta! Ja muita kovemmalla äänellä. 15

16 Rapiiri on työväline, ei tukitikku Laulunjohtaminen on yhteistyötä, jossa molemmilla osapuolilla on omat velvollisuutensa. Laulunjohtaja johtaa laulua rapiirilla. Laulajat seuraavat laulunjohtajan antamia ohjeita. Jos laulunjohtaja ei anna rapiirilla ohjeita, ei kukaan voi niitä seuratakaan ja lopputulos on pahimmillaan jotain aivan muuta kuin yhteislaulua! Rapiirin käytöstä laulunjohtamisessa Rapiirin käytöstä voi todeta seuraavaa: laulunjohtamisessa - rapiiriin ei nojailla - rapiiriin - rapiiri ei nojailla ei roiku kädessä passiivisesti kärki - rapiiri alaspäin ei roiku kädessä passiivisesti kärki alaspäin - rapiiri ei laahaa pitkin lattiaa laulunjohtajan - rapiiri kävellessä ei laahaa pitkin lattiaa laulunjohtajan kävellessä - rapiiria ei kanneta olalla kuten mäkihyppysuksia ei kanneta olalla kuten - rapiiria mäkihyppysuksia - rapiiri liikkuu liikkuu liikkuu - rapiiri - rapiiria liikkuu liikkuu tulee pitää liikkuu niin ylhäällä että kaikki sen - rapiiria näkevät tulee pitää niin ylhäällä että kaikki sen näkevät - rapiirilla voi näyttää tahtia vaikkapa ylös-alasliikkeellä voi näyttää tahtia vaikkapa - rapiirilla ylös-alas-liikkeellä - rapiirilla voi myös tehdä laajempia kaaria - rapiirilla varsinkin voi myös lyyrisissä tehdä lauluissa laajempia kaaria varsinkin - rapiirilla lyyrisissä voi lauluissa osoitella ihmisiä vain riittävän - rapiirilla kaukaa, voi osoitella turvaväli ihmisiä mielessä vain riittävän kaukaa, - rapiirilla turvaväli ei mielessä tulisi rikkoa lamppuja tai silpoa - rapiirilla tauluja, ei tulisi mutta rikkoa tekevälle lamppuja sattuu tai silpoa tauluja, - rapiirilla mutta tekevälle lyötäessä sattuu tulisi varoa astioita, tai - rapiirilla ainakin lyötäessä täysiä laseja tulisi varoa astioita, tai ainakin - rapiirilla täysiä laseja ei missään tapauksessa saa uhkailla tai - rapiirilla vahingoittaa ei missään ihmisiä! tapauksessa saa uhkailla tai vahingoittaa ihmisiä! Laulunjohtajien tulisi harjoitella rapiirin käyttöä, sillä siihen on totuttava niin että laulunjohtaminen ilman sitä tuntuu yhtä alastomalta kuin housuitta hiihtäminen. Rapiiri on laulunjohtajan käden ja sydämen jatke, joka elää lauluissa mukana. On myös käytännön syistä hyvä tuntea rapiirin ulottuvuudet eli kaaren laajuus ja korkeuden yläraja. Tällä vältetään monenlaisia onnettomuuksia ja mikseipä myös suoranaisia katastrofeja. Rapiiri ei kuulu joulupäivällisille eikä harrashenkisempiin tilaisuuksiin. Laulunjohtaminen ei tarkoita automaattisesti rapiirin käyttöä, sillä laulua voi johtaa vaikkapa laulukirja kädessä tai sillishenkisesti haarukalla. Rapiiri ei ole itseisarvo, joka pitää raahata joka kekkereihin mukaan tilaisuuden luonteesta riippumatta. Usein tärkeintä on, että laulunjohtajan kädessä olisi jotain näkyvyyttä parantavaa, jotta laulajat saavat tarpeelliset merkit ja ohjeet. Laulukirja kädessä ei ole laulunjohtajallakaan synti, mutta yleensä rapiirin heiluttaminen kärsii ensimmäiseksi kun on samaan aikaan luettava, käveltävä ja laulettava. Joskus jopa vieraalla kielellä. Joten laulujen osaaminen ulkoa on aina eduksi laulunjohtajalle, vaikka kirja kädessä sopiikin moraaliseksi tueksi! Opettelu etenee laulu kerrallaan, vuosi vuodelta eikä siitä kannata paineita alussa ottaa. Laulua, laulua Aina on aloitettava, alku on aina hankalaa ja lopussa silti seisoo kiitos. Omien kesken ei kannata laulunjohtamisen harjoittelua pelätä, kunhan aloittelee pienemmissä juhlissa. Talossa on kuultu niin uskomattomia esityksiä laulunjohtamisen nimissä, että aika hemmetisti saa panostaa että pääsisi edes lähelle niitä pohjia. Tämän on siis tarkoitus kannustaa kaikkia kiinnostuneita edes kokeilemaan rapiirinheiluttamista, sillä mitä enemmän laulattajia sitä vakaampana lauluperinteemme pysyy. Laulajia onneksi aina löytyy, joten LAULAKAA, POH- JALAISET, LAULAKAA! P. S. Lukijoita on säästetty viitteiltä ja lähteiltä, mutta kaikki väitteet ovat tieteellisesti päteviä ja todistettavissa. 16

17 PELASTAKAA SOTAMIES KORTENIEMI! ALOKAS KORTENIEMI J.A. TIEDUSTELUKOMPPANIA/ KAINUUN PRIKAATI Osa 1: Terästä selkärankaan, sissit! Asevelvollisuuslaki (452/50): "Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen". On näitä kouluja tullut käytyä. Esikouluun ei äiti aikanaan vienyt, mutta sen jälkeen onkin tahkottu ala-aste, yläaste, lukio ja pätkä Espoon teknillisessä ammattioppilaitoksessa. Vielä lisänä on noita musiikkileikkikouluja sun muita takana. Muuten hyvä, mutta kun on tuo miesten koulu unohtunut käydä. Inttiin on siis mentävä joko myöhään tai milloinkaan. Minulla aika koitti 3,5 vuoden opiskeluelämän jälkeen. Mullistava muutos akateemistesta vapaudesta ja puolenpäivän herätyksistä ohjattuun elämään ja ennen kukkoa sängyn lämmöstä nousemiseen. Koska osakunnalla isännöinti ei ole enää livenä mahdollista, piti minun keksiä muu tapa pysyä julkisuudessa. Laskeskelin, että inttiajastani kertova televisiosarja ei todennäköisesti vetäisi juurikaan katsojia. Niinpä ajattelin kirjoitella paljon merkittävämpään mediaan, nimittäin Ostrobotniaan. Tässä päiväkirjaani parilta ensimmäiseltä intissä vierähtäneeltä viikolta. Ma Tänään se sitten alkaa. Ajoissa lähteminen taisi olla hyvä ratkaisu, ei tullut juna alokkaista Oulussakaan täyteen. Junamatkalla lueskelen sattuneista syistä jo omistamiani sotilaan käsikirjaa ja varusmiehen terveysopasta. Käsikirjassa vilahtevat tutut termit, kuten rynnäkkökivääri ja telamiina. Hohhoijaa. Terveysoppaassa katse suuntautuu kas yllättäen kohtaan sukupuolikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit. Aluksi kerrotaan varusmiesten seksuaalisesta elämästä yleisellä tasolla ja kehotetaan puhumaan ongelmista, joita varusmiespalvelus voi aiheuttaa seurustelulle ja muulle seksuaaliselle elämälle. Kohtalaisen viisaista sanoja riittää noin puoli sivua, kunnes siirrytään sukupuolitauteihin. Niistä kerrotaan 2,5 sivua. Astun palvelukseen noin klo

18 SANAKIRJA TJ = TÄNÄÄN JÄLJELLÄ (AAMUJA ARMEIJASSA) GTJ = GONA-AAMUJA TÄNÄÄN JÄLJELLÄ GONA = GONAMIES, VANHA JA VÄSYNYT, KOKO VUODEN INTISSÄ SOTKUVAPAA = LUPA KÄYDÄ SOTILASKODISSA PÄLLITESTIT = ARMEIJAN PAKOLLISET ÄLYKKYYSTESTIT VEMPPAMIES = SAIRASTUPAAN ILMOITTAUTUNUT VARUSMIES Vastaanotto yllättävän leppoisa. Vähemmän leppoisaksi paljastuu tosin sijoitusyksikkö: Tiedustelukomppania. Heti varusteitten jakoon ja sitten syömään. Ti Klo 05.30: Komppaniassa heräääääääätys! Päivystäjän huuto kajahtaa ja ***-käyrä yläviistoon singahtaa. Onneksi TJ enää 168, 268 tai 360. Ke Rynkky oli Bottallakin (ravintolapäällikkö), mutta intin rynkky on vielä vaarallisempi (vai onko?). Käydään rokotuksissa. Lääkintäalikersantti ohjeistaa: On kerrottava rokottajalle mikäli on raskaana? To Naisten on turha huolehtia elonsa merkityksestä. Kyllä teillä tuntuu ainakin seksuaalista merkitystä olevan. Myös aktiivista piereskelyä esiintyy. Toimistoaliupseeri pitää tähänastisista oppitunneista mielenkiintoisimman, aiheena tottakai lomamatkat. Tunnin aluksi alikersantti tervehtii luokkaa: Terästä selkärankaan sissit! Luokka vastaa koulutuksen mukaisesti: Terästä selkärankaan, herra alikersantti! On taas naurussa pitelemistä. Pe Intissä siivoojatkin on tiukkoja. Pälisevä alokasluokka hiljenee kuin seinään, kun oppituntia pitävä siivoustyön johtaja uhkaa polttaa sotkuvapaat. Tulojumalanpalveluksen pitää sotilaspappi. Mies vastaa syntisten alokkaitten huutoon kaksimielisillä vitseillä. La 17.1.Pällitestissä ohjeet väännetään rautalangasta. Kirjoittakaa nimenne Suorakaiteeseen, jossa lukee nimi. Tuvassa keskustellaan, kuka on joutunut juoppoputkaan. Valitettavasti en omaa niistäkään kokemusta. Su Omaistenpäivä. Osa armeijan "propagandaa". Suomella on oltava uskottava puolustus. Äidit räpsivät solttupojistaan kuvia ja tyttöystävät pälyilevät ihmeissään. Iltapäivällä lasketaan miehet. Kukaan ei lähtenytkään siviilien mukana kotiin. Ma 19.1 Mies todetaan lääkärissä kohtuullisen terveeksi. Hyvä kuulo, jotain näkee, kusessakaan ei mitään vikaa. Ti Pidetään psykologinen testi, eli "pällikoe kakkonen". Etukäteen mietitään kysymyksiä. Entäs jos kysytään, oletko viime aikoina nähnyt pieniä vihreitä miehiä? Kyllä? Ke Alokas Korteniemi on tästä lähtien pari päivää vemppamies. Vihotteleva varvas tarvitsee hoitoa, flunssakin tuli. Naljailua tulee heti oikealta ja vasemmalta. Vastaan räkäisellä naurulla, kirjaimellisesti. To Loppuviikolla on juttujen taso laskenut edelleen. Iisalmen tytöt kuulemma antavat helposti. Naapuripunkan sähkömies Oulusta kertoo tietokoneellaan olevan 30Gb pornoa. Lanseeraan 3P-inttijutut. En kerro mistä toi tulee. Pe Ensimmäinen loma! Aika on mennyt yllättävän nopeasti. Huumorimielellä on jaksanut ihan kivasti. Harvoin tulee oikeastaan naurettua niin usein kuin intissä. Mikäli selviän tästä hengissä, pitenee elinikäni varmasti intin ansiosta vähintään parilla vuodella. Mutta väsymys on ainainen. Ei jaksa junassa edes ravintolavaunuun. 18

19 Ostrobotnia goes MUSEO T IINA M ETSO Olo Ostrobotnialla saattaa hetkittäin tuntua hieman alastomalta, koska suuri osa omaisuuttamme koristaa vielä vapun yli Yliopistonmuseon tiloja. Ja muutamat kapistukset jäävät sinne pysyvämminkin, turvaan ja talteen. Yliopistonmuseo Museo avasi ovensa uudistetuissa tiloissa Arppeanumin talossa lokakuussa Samalle syksylle sattunut Helsingin osakuntien 360-vuotispäivä tarjosi osakunnille mahdollisuuden yhdessä koota historiaa ja nykypäivää esittelevän näyttelyn suuremmallekin yleisölle. Joten osakunnat toimivat kuten osakunnat toimivat: perustettiin kaikista osakunnista koostuva toimikunta. Pohjalaisedustus oli perinteiseen tapaan komea ja runsas; EPO:sta cc. Maria Talosela ja Hannu Savolainen, PPO:sta cc. Ulla Laitinen, Juho Korteniemi ja Tiina Metso (pj.) sekä VN:stä c. Martin Stara. Työtä tehtiin sekä Ostrobotnialla että museossa, eikä tunteja tietenkään laskettu. Tekijät toivoivat vain, että näyttely kiinnostaisi nuorempia ja vanhempia osakuntalaisia. Samalla tuli tutustuttua perusteellisesti osakuntiemme omaisuuteen ja arkistoihin. Yhdistyneet osakunnat Kakkoskerroksen Osakuntahuoneessa, eli osakuntien 360-vuotisjuhlanäyttelyssä on paljon tuttuja esineitä. Salin kotoisuus nousee heti kun huomaa kolmosesta tutun kovan sohvan tuoleineen, vanhaa kunnon Jääkärihuoneen kalustusta. Niillä istuskellen on hyvä tutustua näyttelytilaan. Tuolien yläpuolella roikkuu seinällä suurikokoinen Bottan parvekevaate, yksi viiden vaatteen sarjasta. Nuorimmat eivät ole näitä tekstiilejä nähneetkään, mutta vanhemmat osakuntalaiset muistavat kuinka talon etupuolen parvekkeet verhottiin niiden avulla juhlakuntoon vuosijuhlien ja Porthanin ajaksi. Kirjakaapin päällä möllöttää Kurvin yläkaapin päältä tuttu Karhu-patsas, jonka käyttötarkoituskin selvisi kun hopealaatta puhdistettiin. Kyseessähän on PPO:n sisäinen kiertopalkinto. Pytty ja pönttö-vitriinistä löytyy useita astioita, joita kaikkia näytti yhdistävän käyttö juomaastioina. Jos ei se vuoda, niin näyttää pohjalaisille kelpaavan. Pohjalaisten palloilumaljan loistokkuus paljastui vasta kun kiillotusryhmä puhdisti sen vuosikymmenten patinasta ja muusta moskasta. Ja PPO:n toimiston pahvilaatikosta viitenä kappaleena löytynyt korkea malja osoittautui puhtaasta hopeasta valmistetuksi kaunottareksi. Oma ihmeensä oli myös tinaisen kerroskulhon palauttaminen upeaan alkuperäiseen asuunsa. Löydettäessä se näytti lähinnä siltä, että sitä olisi käytetty istuinalustana kiukaalla ja sen jälkeen pompittu hokkarit jalassa tasajalkaa päällä. Eli sanalla sanoen melkoisen surkialta näytti. Toista vitriiniä koristavat EÛS:n lakki, nauha ja pikkuesineet sekä PPO:n latvialaisystävän Imerian nauhat ja merkki. Toki ovat pohjalaiset muiden tavoin kantaneet museoon laulukirjojaan, t-paitojaan, nauhojaan ja merkkejään sekä kasapäin erilaisia painotuotteita. Erikoisuuksia ei ole kuitenkaan unohdettu. Kuten Etelä-Pohjanmaan työväenliikkeen historiaa, ja EPO:n 1980-luvun hittituotetta, pientä sinistä pyyhettä eli peflettiä, joka roikkuu seinän vaijerissa. 19

20 Ylioppilaskunnan sali Mutta vielä komeampaa löytyy yläkerrasta, Ylioppilaskunnan huoneesta, joka jää pysyväksi osaksi museon näyttelyä. Vuosikausia kiivaan keskustelun kohteena olleet Sparren sohvat ovat kunnostettuina päätyneet arvoiseensa ympäristöön. Sohvat ovat peräisin Ylioppilastalon (nykyisen Vanhan) sisustuksen suunnittelukilpailusta 1899, ja ne on valmistettu 1900-luvun alussa. Suunnittelija on erittäin nimekäs Louis Sparre. Osakunnalla paikasta toiseen vaeltaneet sohvat eivät nelosesta muuton jälkeen oikein enää löytäneet omaa paikkaansa eikä vitosen aulaakaan sellaisena voinut pitää. Varsinkaan kun muuna sisustuksena olivat vuokralaisen Ikea- ja Sotka-herkut. Nyt sohvat eivät enää aiheuta päänvaivaa ja huonoa omaatuntoa. Ja hyvin ne näyttävät viihtyvän kun samassa salissa seurana on pohjalaisten 1800-luvulta peräisin oleva ns. Inspehtorin tuoli, kauniisti koristeltu matala nojatuoli joka on totuttu näkemään näyttämöllä Porthan-juhlassa. Juuri nyt sekin on entisöitävänä, mutta palaa pian sohvien seuraan. Eikä yläkerran pohjalaisuus lopu vieläkään. Näyttelyn kokoaminen, lokakuu 2003 Seinältä löytyy massiivinen, haitariovilla varustettu puukaappi jonka sisällä on mustavalkoisia valokuvia. Kyseessä on PPO:n Vapaussodassa kaatuneiden jäsenten muistotaulu. Onpa mukana yksi nuori neitonenkin. Tämäkin esine on museossa paremmalla paikalla, sillä suurelle seinäkaapille ei talosta olisi yksinkertaisesti löytynyt riittävän suojattua paikkaan. EPO ehti museoida oman kaappinsa maakuntaan, ja VN:n taulullekin on hyvä koti haussa. Juhlat Ostrobotnialla Yläkerran salin keskelle on rakennettu pieni juhlanäkymä pöytineen ja pukuineen. Suuri mustavalkoinen taustakuva on Ostrobotnialta vuodelta 1939, jolloin järjestettiin juhlat Yrjö Kokon kunniaksi. Juhlahenkilö istuu kuvan oikeassa reunassa ja on juuri kääntänyt viiksekkäät kasvonsa kohti kameraa. Kuvasta on hauska tutkiskella ruokatarjoilua ja yrittää selvitellä onko pöydissä tarjolla pilsneriä vai portteria, vai peräti molempia. Ajan kuvaa henkivät myös juhlaan osallistuneet kadetit tutuissa juhlaunivormuissaan. Pöydän ääreen on aseteltu esille kaksi naisten iltapukua ja yksi frakki. Vaaleanharmaa silkki- (Kuva: Tiina Metso)

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Teologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut

Teologit Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta. Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut Teologit 18.3.2008 Katri Korolainen-Virkajärvi Työelämäyhteyshenkilö HY/ Humanistinen tiedekunta Opiskelijapalvelut/ ura- ja rekrytointipalvelut Opintojen kulku ja kriittiset pisteet Töitä? Gradu Elämä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot