Helsingin ortodoksinen seurakunta 3/10. Irtonumero 3 euroa. Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!

Transkriptio

1 Helsingin ortodoksinen seurakunta Irtonumero 3 euroa 3/10 Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!

2 Kirkkoherralta Tässä numerossa Kristuksen valkeus säteilee kaikille! 2 Kirkkoherralta 3 Pääsiäissaarnan sanoma 6 Uutisia 7 Esipaimenelta 8 Piispojen pääsiäistervehdykset 10 Athos 13 Lapset ja nuoret 16 Lasten pääsiäisriemua 18 Nousiko Kristus kuolleista 20 Kirkossa kuulutettu 21 Kirjat 22 Keliakia ja ehtoollinen 24 Kirkkopäivät 26 Kohti kirkkopäiviä 27 Hautausmaan kirkko Perheuutiset 28 Easter is a universal feast 30 ХРИСТОС ВОСКРЕСЕ! 33 Kalenteri 40 Diakonia 40 Minne mennä Otsikkona olevat sanat kuulemme paaston aikana moneen kertaan ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa. Se on vahva julistus Kristuksesta maailman valkeutena, joka avaa mahdollisuuden totuuden tuntemiseen. Vielä selvemmin tämä sanoma tulee esille ylösnousemisen riemujuhlassa. Kuolema on synnin palkka ja Kristus kolmipäiväisen haudassa olon jälkeen tekee koko maailmalle tiettäväksi, että kuolema on kukistettu. Pääsiäisyön ristisaattoa ennen lauletaan Ottakaa vastaan valo Tässäkin on nimenomaan kysymys Kristuksen valkeudesta. Tämä valkeus on totuudellista ja vapauttaa meidät vääristymistä. Lähestyessämme Jumalaa meille tulee selväksi oikea järjestys: totuuden lähde on Jumala eikä ihminen. Tehtävämme on kurottautua tuota kirkkautta kohti ja tulla vaikutetuksi. Osalle ylösnousemuksen sanoma ilmenee reippaana riemuna osalle hiljentymisenä käsittämättömän äärellä. Riippumatta tavastamme ilmaista pääsiäisiloa, meille julistettava pyhän Johannes Krysostomoksen pääsisäsaarnan sanoma on sama: Kaikki tulkaa Herramme iloon. Venäjän kielinen työ kehitysvaiheessa Seurakuntamme elämässä on syytä myös iloita, että venäjänkieliseen työhön olemme saaneet kokeneen papin. Rovasti Aleksei Samoldin jatkaa kaimansa i Aleksej Sjöbergin työtä. Olen kiitollinen, että Venäjän kirkko on vastannut myönteisesti tässä henkilöstöasiassa kirkkomme pyyntöön Pyhän Kolminaisuuden papistoon kuuluvat lisäksi isät Alexandre Björklund, Timo Soisalo sekä ylidiakoni Gennadi Stolbow. Kanttorin tehtävissä aloittanut Irina Tchervinskij-Matsi on tärkeä linkki ammattiosaamisensa mutta myös kielitaitonsa takia. Venäjänkielistä työtä pohdittiin työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja venäjänkielisten seurakuntalaisten kanssa työkonferenssin muodossa. Aktiivisesti ryhmissä keskustellen pyrittiin tarjoamaan kaikille puheenvuoro. Ilahduttavaa oli, että samat tärkeäksi koetut asiat nousivat esille sekä venäjän että suomenkielisissä ryhmissä. Ensisijaisiksi tavoitteeksi koettiin suomen- ja venäjänkielisten seurakuntalaisten yhteisten tapahtumien lisääminen. Kysymys on siis aidosta halusta kokea ortodoksisesta uskosta ammennettavaa yhteisöllisyyttä ilman erilaisten etnisten taustojen luomia keinotekoisia esteitä. Kaikille tärkeänä tavoitteena pidettiin toisen venäjänkielisen papin toimen perustamista. Myös diakonin toimesta keskusteltiin. Kolmantena tärkeänä esille tuli opetus- ja valistustyön tärkeys. Edellä olevista asioista ensimmäinen on kaikkien meidän yhteisellä vastuulla. Toisena listalla olevan osalta kysymys on rajallisten resurssien kohdentamisesta oikein, mikä on ensisijaisesti neuvoston ja valtuuston vastuulla. Kolmas haaste on osittain hoidossa vastuupapin nimittämisen myötä, mutta on myös riippuvainen seurakuntatyön yleisistä resursseista. Toivotan kaikille seurakuntalaisille riemullista ylösnousemuksen juhlaa! Kristus on totisesti noussut kuolleista! Markku Salminen Kannen kuva: Timo Mertanen Pääsiäiskorttien sijaan seurakunta lahjoittaa niihin varatut rahat OrtAidin suuren paaston keräykseen, Loberen peruskoulun ruokaohjelmaan Keniassa. Uudenmaan ortodoksilehti Perustettu 1950 Julkaisija Helsingin ortodoksinen seurakunta Vastaava päätoimittaja Markku Salminen Toimittaja Mari Vainio Toimitus Liisankatu 29 A 2, Helsinki, p Sähköposti ortodoksiviesti@ort.fi Verkkosivut Timo Mertanen Viestintätoimikunta Kristiina Sarivaara, Maria Lampinen, Max Arhippainen, Heikki Huttunen, Marja Istala-Kumpunen, Markku Salminen, Tiina Makkonen ja Timo Mertanen. Tilaushinta 28 e. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset p Seurakuntalaisten osoitteenmuutoksia ei tarvitse ilmoittaa. ISSN Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy ja siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään

3 Tuonela, missä on sinun voittosi? - Krysostomoksen pääsiäissaarnan sanoma Pääsiäisyönä, aamupalveluksen lopussa, ennen liturgian alkua, luetaan ortodoksisissa kirkoissa ympäri maailmaa pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna. Pääsiäiskirkon tungoksesta ja hälinästä huolimatta, saarnan riemukas sävy jää tuskin keneltäkään huomaamatta. Mutta mitä Krysostomoksen saarna oikein pitää sisällään? Pyhä Johannes Krysostomos Kun saarnaa tarkastelee, huomaa, että se rakentuu muutaman keskeisen raamatullisen teeman ympärille. Jokainen, joka kunnioittaa ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä ihanasta, kirkkaasta juhlasta. Jokainen uskollinen palvelija käyköön riemuiten Herransa iloon. Näin pääsiäissaarna alkaa. On niitä, jotka ovat palkkansa ansainneet. Näin ajattelee saarna, näin ajattelee Kristus, jonka vertaukseen talenteista tässä viitataan (Matt. 25:14-35). Vertauksessa puhutaan siitä, kuinka Jumalalta saadusta lahjasta on pidettävä huolta. Hyvä ja luotettava Jumalan palvelija on enentänyt lahjaansa ja saa sen takia kuulla: Tule herrasi ilojuhlaan! (Matt. 25:21, 23) Jokainen paastoten kilvoitellut saakoon nyt denaarinsa. Sanan denaari kautta päästään seuraavaan saarnan käyttämään raamatulliseen kertomukseen. Jeesuksen vertauksessa viinitarhan työmiehistä jokaiselle luvataan palkaksi yksi denaari.(matt. 20:1-16) Suurta paastoa huolellisesti noudattanutta verrataan saarnassa niihin vertauksen työmiehiin, jotka olivat tehneet työtä aamusta lähtien. He ovat denaarinsa ansainneet. Onneksi asia ei jää tähän, ei saarnassa eikä Jeesuksen vertauksessakaan. Molemmissa kaikki edes vähän työtä yrittäneet saavat yhden denaarin, kaikki ovat tervetulleita Herran ilojuhlaan. Saarna noudattaa vertauksen rakennetta: jotkut ovat ahertaneet päivän ensimmäisestä tunnista, toiset kolmannesta, toiset kuudennesta tai yhdeksännestä. Yhdennellätoista hetkellä saapuneet ehtivät tehdä työtä vain tunnin. Silti denaari on myös heidän, sillä ilojuhlan isäntä haluaa näin: Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman. (Matt. 20:14) Tähän mennessä käytetyt Jeesuksen vertaukset puhuvat taivaan valtakunnasta, joka täydessä voimassaan toteutuu viimeisen tuomion jälkeen, tämän maailman päätyttyä. Silloin denaarit jaetaan, silloin astutaan Herran iloon. Kun vertauksia kuitenkin käytetään saarnassa pääsiäisyön iloisessa loisteessa, on ikään kuin taivaan valtakunta olisi jo tullut. Kaikki me kirkkoon kokoontuneet saamme kuulla vapauttavat sanat: Tule herrasi ilojuhlaan! Nauttikaa kaikki näistä uskon pidoista. Jeesuksen vertauksissa taivaan valtakuntaa verrataan usein pitoihin: Idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. (Matt. 8:11) Ajatus Jumalan valtakunnasta pitoina oli yhteistä isra- 3

4 elilaista ainesta. Kun Jeesus oli aterialla erään fariseusten johtomiehen kodissa, yksi pöytävieraista huudahti: Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa. (Luuk. 14:15) Siitäkin oltiin yhtä mieltä, että tuleva ateria pidetään, kun kuolema on kukistettu. Syy muuten tuntemattomaksi jääneen pöytävieraan huudahdukseen oli se, että Jeesus oli puhunut tulevasta valtakunnasta, jolloin vanhurskaat herätetään kuolleista. (Luuk. 14:14). Jo 700-luvulla e.kr. profeetta Jesaja lausui seuraavan ennustuksen: Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan:ydinrasvalla maustettuja herkkuja,kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut. (Jes. 25:6-8) Herättäessään Kristuksensa kuolemasta Jumala on repäissyt pois kuoleman verhon, jotta voisi valmistaa pidot kaikille kansoille. Pääsiäissaarnan käyttämä kuva uskon pidoista rakentuu perinteeseen, jonka juuret ovat Israelin kansan odotuksessa Jumalan valtakunnan toteutumisesta. Pääsiäisyönä paasto on jo takanapäin, odotus on ohi. Pidot ovat alkaneet. Tuhlaajapoikien juhla Uskon pidot ja ajatus Jumalan armeliaisuudesta liittyvät pääsiäissaarnassa toisiinsa. Avainsana on syöttövasikka, sana, joka jossakin suomennoksessa on jätetty pois. Silloin kirkkokansalle vakuutetaan, ettei kenenkään tarvitse poistua nälkäisenä, sillä juhlaruokaa on paljon. Oikea käännös kuuluu: Syötettyä vasikkaa tarjotaan yltäkyllin. Alkuteksti puhuu siitä nimenomaisesta syöttövasikasta, jota tarjottiin kaiken tuhlanneelle poikaraukalle, kun hän nöyränä oli saapunut isänsä taloon (Luuk. 15:11-32). Kun pitojen runsasta pöytää kuvaillaan sanalla syöttövasikka, tarkoitus on, että kuulija palauttaa mieleensä kertomuksen tuhlaajapojasta, joka hänkin saapui Herran iloon vasta yhdennellätoista hetkellä. Sekä vertauksessa viinitarhan työmiehistä että vertauksessa tuhlaajapojasta Jumalan armeliaisuus ei kaikkia tyydytä. Aamusta saakka työtä tehneet nostivat metelin, kun huomasivat yhdennellätoista hetkellä työhön saapuneiden saaneen saman denaarin. Tuhlaajapojan isoveli taas ei halunnut hyväksyä isän valmiutta ottaa pikkuveli vastaan iloiten, pidot järjestämällä. Mistä on kyse? Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan. (Luuk. 15:1-2) Tämän moitteen takia Jeesus esitti 4 vertauksensa tuhlaajapojasta. Jeesuksen ja fariseusten keskinäisen kiistan syynä ei ollut erimielisyys synnin todellisuudesta eikä Jumalan armeliaisuudesta. Kysymys kuului pikemmin, miten syntinen palautetaan armeliaan Jumalan yhteyteen. Käyttäytymisellään Jeesus antoi ymmärtää, että yhteys palautetaan hänen kauttaan, välittömästi. Tuhlaajapoikavertaus toteutui, kun Jeesus otti vastaan syntiset. Fariseukset ja lainopettajat ymmärsivät ehkä kaikista parhaiten Jeesuksen henkilön esittämän haasteen: tuonko välityksellä Jumalan valtakuntaan? Myös yhteinen ateria syntisten kanssa ilmaisi tämän Jeesuksen tuoman haasteen. Kuten jo todettua, Israelin ajatusmaailmassa aterialla oli merkitys Jumalan valtakunnan esikuvana. Jeesuksen ateriayhteys syntisten kanssa viestitti, että taivasten valtakunta on tullut lähelle. (Matt. 3:17) Aterioimalla hänen kanssaan, tuhlaajapojat ja -tyttäret saivat maistaa valtakunnan lahjoja, Jumalan Pojan pelastavan läsnäolon kautta. Pääsiäisyönä mekin olemme aterialla, jotkut ensimmäisestä hetkestä työtä tehneinä, monet vasta myöhemmin työhön ryhtyneinä. Kaikille pääsiäissaarna julistaa: Pöytä on katettu, nauttikaa siitä kaikki. Juhlimalla kuoleman kukistumista Kristuksen ylösnousemuksessa, me emme vain mielessämme usko tämän ihmeen tapahtuneen me osallistumme ateriaan. Ehtoollisjonoon liittymällä, me kuljemme kohti häntä, joka maan päällä vaeltaen otti vastaan syntiset, elämänsä lahjat tuhlanneet. Tuonela katkeroitui, kun se kohtasi alhaalla sinut. (Jes.14:9) Vasta nyt, kohti retorista huipennustaan kohoten, pääsiäissaarna siirtyy ylistämään kaiken edellä olevan syytä: Kristuksen ylösnousemusta. Tuonelaan kulkenut on ryöstänyt tuonelan, todetaan. Joskus on käännetty: Tuonelaan laskeutuessaan hän hävitti tuonelan. Mutta teksti ei puhu hävittämisestä, vaan ryöstämisestä. Kuten kreikkalaisessa mytologiassa niin nytkin Tuonela personifioidaan.

5 Saarnassa Tuonela on vihollinen, joka ryöstetään ja pannaan kahleisiin, vihollinen, joka katkeroitui tappioistaan, kun kohtasi Voittajansa omalla maaperällään. Tässäkin todennäköisesti käytetään raamatullista kuvaa. Kun fariseukset väittivät Jeesuksen paholaisen voimalla karkottavan demoneja, Jeesus totesi, että vain tätä vahvempi pystyy siihen. Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa. Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet. (Luuk. 11:21-22) Pääsiäisenä juhlimme, että Kristus osoittautui kuolemaa vahvemmaksi. Näin päästään saarnassa apostoli Paavalin riemukkaaseen huudahdukseen: Kuolema, missä on sinun otasi? Tuonela, missä on sinun voittosi? (1. Kor. 15:55) Paavali lainaa sanat profeetta Hoosean kirjasta (Hoos. 13:14). Ennen Hoosean sanoja, Paavali lainaa toista Vanhan testamentin sanontaa: Kuolema on nielty ja voitto saatu (1. Kor. 15:54; Jes. 25:8). Kyse on samasta, edellä esitetystä Jesajan kohdasta, joka kuten nähtiin luo taustan pääsiäissaarnan kuvaukselle Kristuksen ylösnousemuksen juhlasta pitoina. Paavali lainaa näitä kohtia, kun hän kuvailee tulevaa Jumalan valtakuntaa, silloin kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen. (1. Kor. 15:54) Pääsiäisyönä juhlimme jo tulevaa, sillä Kristus nousi kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. (1. Kor. 15:20) Näihin sanoihin pääsiäissaarna päättyy. Meitä kehotetaan uskomaan Paavalin tavoin, että Kristuksen ylösnousemus merkitsee katoamattomuutta meillekin. Voimme sen kokea jo pääsiäisyönä. Uskon pidoissa tarjotusta Leivästä jo Ignatios Antiokialainen 100-luvun alussa kirjeessään Efeson kristityille tiesi todeta: se on kuolemattomuuden lääke, vastamyrkky kuolemalle, jotta me aina eläisimme Jeesuksessa Kristuksessa (Ign. Eph. 20:2). TEKSTI: Isä Mikael Sundkvist Pääsiäistervehdykset KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA TOTISESTI NOUSI (suomi) KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN SANNERLIGEN UPPSTÅNDEN (ruotsi) KRISTOS NOUZI KUOLENNOIZ TOVESSAH NOUZI (karjala) KRISTAS KAGGÖÖDI JAMM JEST TUODI KAGGÖÖDI (kolttasaame) HRISTÓS VOSKRJÉSJE VOISTI- NU VOSKRÉSE (kirkkoslaavi) HRISTÓS ANÉSTI ALITHÓS ANÉSTI (kreikka) KRISTUS ON ÜLESTÕUSNUD TOESTI ÜLESTÕUSNUD (viro) CHRIST IS RISEN INDEED IS RISEN (englanti) QOM MORAN MEN QABRO SHARIRO ITH QOM (aramea/syyria) HRISTÓS AFTÓNF ALITHÓS AFTÓNF (kopti) HRUSTIS HARAYAVEY MERE- LOTZ ORHINAL E HAROUTIM HRISTOSI (armenia) HRISTOS A ÍNVIAT ADEVARAT A ÍNVIAT (romania) KRISHTI U NGJALL VÉRTET U NGJALL (albania) HRISTOS VÁSKRSE VAISTINU VÁSKRSE (serbia) HRISTOS VOSKRESE NAISTINA VOSKRESE (bulgaria) KRISTO AMEFUFUKA KWELI AMEFUFUKA (swahili) CRISTO É RISORTO VERA- MENTE É RISORTO (italia) 5

6 Tiina Makkonen Ortodoksiviestin vastaavaksi toimittajaksi Ortodoksiviestin vastaavana toimittajana on 1.3. aloittanut Tiina Makkonen Tampereelta. Tiina Makkonen on koulutukseltaan venäjänkielenkääntäjä ja on opiskellut sen lisäksi yliopistossa suomen kieltä ja tiedotusoppia. Hän on ollut uutistoimittajana sekä Ylen radio- että tv-uutisissa, Ajankohtaisen kakkosen toimittajana, Muuttohaukantie-nimisen ohjelman käsikirjoittajana ja ohjaajana sekä tehnyt radiodokumentteja. - Ortodoksiviestin vastaavan toimittajan työssä yhdistyvät kaikki osaamisalueeni. Olen ilolla tarttumassa työhön ja toteuttamassa toivottuja uudistuksia. Tulevaisuudessa lehti tulee tarjoamaan luettavaa laaja-alaisesti kaikille, lupaa Tiina. - Toivon, että lukijat ovat minuun yhteydessä. Koska olen ulkopaikkakuntalainen, tapaan mielelläni seurakuntalaisia ja kuulen erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia. Tiina on kastettu ortodoksiksi, mutta hankalan uskonnonopetuksen vuoksi vanhemmat liittivät hänet koulun alkaessa luterilaiseen kirkkoon. Heti ylioppilaaksi päästyään, Tiina palasi ortodoksikirkon yhteyteen.-en ole kuitenkaan seurakunta-aktiivi, mutta tutustun mielelläni yhä syvemmin omaan Kirkkooni. Tyttäreni, 12- vuotias Olga ja 10- vuotias Aino ovat molemmat ortodokseja ja he ovatkin olleet minulle tradition parhaita opettajia. - Pyrin pian vierailemaan kaikilla toiminta-alueilla. Asun jatkossakin perheeni kanssa Tampereella, mutta olen paikalla Liisankadulla noin kolmena päivänä viikossa. Muulloin minut saa kiinni puhelimitse tai sähköpostilla. Tiina Makkonen: puhelin , ja sähköposti: ortodoksiviesti@ort.fi TEKSTI JA KUVA: MARI VAINIO Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos toimitti Uspenskin katedraalissa Viron ortodoksisen kirkon päämies metropoliitta Stefanos vieraili Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa Hän osallistui ehtoopalvelukseen Klaukkalassa Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkossa lauantaina ja toimitti papiston avustamana liturgian Uspenskin katedraalissa sunnuntaina Puheessaan metropoliitta Stefanos kiitti Helsingin seurakuntaa sekä taloudellisesta avusta että henkisestä tuesta Viron ortodoksiselle kirkolle. Hän kiitti myös kirkkoherra Markku Salmista ja ylidiakoni Juha Lampista vierailusta Tallinnan Pyhien Simeonin ja Hannan katedraalin temppelijuhlassa OV 6 KUVA: timo mertanen O

7 ESIPAIMENELTA Ortodoksisessa kirkossa on paljon ikoneita ja muuta kirkkotaidetta. Kirkkomme liturgia on värikäs ja näytelmällinen. Se tuo näkymättömän näkyväksi esteettisin eli aistein havaittavin ilmaisukeinoin siinä, missä läntiset kirkot puhutun sanan ja saarnan kautta. Kaikkia aisteja puhuttelevassa ilmaisukielessä on ortodoksisen kirkon voima nykypäivänä, jolloin moni on väsynyt puhutun ja kirjoitetun sanan tulvaan. Pelkistetysti voisi sanoa, että televisio toi kirkkomme jokaiseen kotiin. Niin vahva on ollut nykymedian kuvallinen vaikutus. Uusi kiinnostus ortodoksiseen kuvamaailmaan on syvässä mielessä myös paluuta ihmisyyden syvyysulottuvuuksiin. Onhan ihminen paljon enemmän kuin sanoja, rationaalista ajattelua tai logiikkaa. Esteettiset arvot ovat merkittävä osa ihmisen arvomaailmaa. Jokaiselle on yksilöllisen kasvun ja kehityksen kautta muotoutunut oma tapansa ja kykynsä nähdä, kuulla, tuntea. Jokaisella meistä on siksi vahvoja mielipiteitä niiden suhteen. Monella meistä on näkemys siitä, kuka Miss Suomi -kilpailussa on tämän vuoden kaunein tai minkä euroviisun olisi pitänyt voittaa. Valitsemme vaatteita, huonekaluja, autoja ja muita käyttöesineitä useinkin niiden meitä viehättävän kauneusarvon mukaan. Olipa kyse arkielämästä tai taidenäyttelystä, kauneus ja taide tekevät meistä tuomareita. Viime aikoina yleiseen tietoisuuteen kohonnut ja jo kaikkia koskettava ilmastonmuutos seuraamuksineen ja materiaalisen kulutuksen kritiikki sekä kasvava ympäristötietoisuus ovat nostaneet huomion kohteeksi kestävän kehityksen vaatimukset, ympäristöarvot ja yksinkertaisuuden ihanteen. Mutta onko tämä virtaus saanut jo sijaa ortodoksisessa kirkollisessa miljöössä? Vastaus on EI, valitettavasti aina. Muun muassa uusissa liturgisissa vaatteissa ja muissa tekstiileissä kiiltoa tuovat metallikimalteinen keinokuitu, muovi, lasipalat ja keinohelmet. Kun saadaan halvalla Kreikasta ja Venäjältä, hiippakuntiin, seurakuntiin ja luostareihin tuodaan surutta kitschiä (esteettisesti, muodoltaan ja materiaaliltaan ala-arvoista tavaraa). Tässä on kasvava ristiriita. Ajatelkaapa vaikka monia sodan jälkeen niukoilla resursseilla rakennettuja tsasounia. Niiden pelkistetty harmonia antaisi oivallisen kehyksen liturgiselle liikkeelle ja kirkon mystiselle kosketukselle. Kumminkin useimmat niistä on sisustettu tuontitavaralla uudelleen kirkoiksi. Uusin villitys on kopiolinjan ikonostaasien tuonti Venäjältä. Aiempina aikoina sentään uudet taiteelliset kokeilut herättivät tervetullutta väittelyä ja tuuletustakin. Tuttu esimerkki on 1970-luvun lopun keskustelu uudesta suomalaisesta ikonitaiteesta, jota onneksi ei saatu piispalliseen valvontaan. Seurauksena on ollut suomalaisen ikonimaalauksen upea renessanssi. Tosin tämän rinnalla monet taidekiistat kirkkomme ulkopuolella ovat olleet sata kertaa rajumpia. Ajatellaanpa vaikka Havis Amandan patsasta Helsingin kauppatorilla 100 vuotta sitten. Onneksi kirkon hengellinen perintö on kestänyt kaiken ulkonaisen krääsän. Uskon, että seuraava sukupolvi kantaa sen kirpputorille. Sitä ennen kuitenkin meidän on vakavasti palattava kirkkomme hengelliseen ytimeen ja haettava sieltä suuntaviivoja. Yksi lähtökohta voisi olla pohtia, mitä filokalia, kirkkomme suurin hengellinen lahja, tarkoittaa kokonaisvaltaisesti meille itsellemme, mitä tämän päivän maailmalle. Filokalia sanana kirjaimellisesti tarkoittaa rakkautta kauneuteen. Se on nimenä idän kirkon hengellisen opetuksen syvimmälle viisiosaiselle kokoomateokselle, jonka nunna Kristoduli on ansiokkaasti suomentanut. Siltä pohjalta on yksinkertaista palauttaa mieliimme, miten kauneus, pyhyys ja rakkaus Jumalaan ovat kristillisen uskon luovuttamatonta ydintä. Mitä aidommin tämä ilmenee myös kirkon kaunistuksessa ja meidän omassa elämässämme sitä ilmaisuvoimaisempaa se on. Karjalaisuus toi toisen maailmansodan aikana iloisia ja heleitä värejä suomalaiseen kristillisyyteen. Tämän perinnön säilyminen tulevina vuosina on riippuvainen siitä kuinka kestäviä, läpinäkyviä ja uskottavia meidän taideteoksemme, kirkkomme, niiden esineistö ja tekstiilit, ovat. Esteettiset arvot ja kauneus ovat sikäli mielenkiintoisia, että niitä harvoin ihminen kykenee perustelemaan rationaalisesti. Tästä näkökulmasta kauneus on myös tärkeä osa mystiikkaa. Parhaimmillaan kauneus ilmaisee meille jotain salattua, ja samalla muodostuu ihmeellisellä tavalla yhteys meidän ja kauneutta ilmaisevan ilmiön välille. Olisiko Feodor Dostojevski ajatellut juuri tätä, kun hän sanoi: kauneus pelastaa maailman. METROPOLIITTA AMBROSIUS 7

8 Piispojen pääsiäistervehdykset eivät nähneet toisuskoisia lähimmäisiään vieraina, vaan taivaan valtakuntaa etsivinä lapsina. Ylösnousemuksen kautta meistä kaikista on tullut Jumalan lapsia ja veljiä keskenämme. Kuten ylösnoussut Herra kerran lunasti meidät ja antoi anteeksi velkamme, on meidän nyt puolestamme annettava anteeksi veljillemme. Tämän vuoksi laulamme pääsiäisenä kirkoissamme: Ylösnousemisen päivä. Viettäkäämme kirkasta riemujuhlaa ja syleilkäämme toinen toistamme! Veljet, sanokaamme vihollisillemmekin: antakaamme kaikki ylösnousemisen tähden anteeksi. Anteeksiannon ylösnousemus Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka (Ap.t. 1:8). Jeesus lähetti ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsensa jatkamaan Hänen työtään. Tuo sama opetuslasten lähettäminen toteutuu tänäkin pääsiäisenä, kun meidät lähetetään viemään ylösnousemuksen viestiä maailmaan. Apostolit lähtivät ensimmäisen helluntain jälkeen aina maailman ääriin saakka kertomaan ylösnousemuksesta. He kulkivat paikasta toiseen avoimina ja vastaanottavaisina. Tärkeintä pääsiäisen sanoman viemisessä oli se, että he Дорогие братья и сестры! Через Воскресение Христово мы стали детьми Божиими и следовательно братьями и сестрами друг другу. Господь простил нас и мы должны простить друг друга. Именно поэтому Церковь восклицает: «Воскресения день, и просветимся торжеством, и друг друга обымем, рцем: братие! И ненавидящим нас простим вся Воскресением». Поздравляю вас с радостным и светоносным праздником Святой Христовой Пасхи. ARKKIPIISPA LEO Jumala itse Kristuksessa otti ihmisen osan Usko Jumalaan ja ihmisen tulevaisuus kuuluvat yhteen. Siitä käsin löydämme vastauksen kysymykseen onko kuolema kaiken loppu, vai jatkuuko elämä. Monet länsimaiset ajattelijat ovat torjuneet ajatuksen Jumalan olemassaolosta voidakseen puolustaa ihmisen ainutkertaisuutta. Varsinkin 1900-luvulla heidän ajatuksensa kuoleman lopullisuudesta teki samalla koko elämästä mielettömän. Tämä ei kuitenkaan ole viimeinen sana. Kristillinen usko antaa meille kestävän vastauksen kuoleman salaisuuteen. Jumala itse Kristuksessa otti ihmisen osan. Hänen kärsimyksensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa koskettavat meitä jokaista. Pyhä kirkko on ylösnousemuksen yhteisö. Elämällä sen keskellä olemme osallisia Jeesuksen ylösnousemuksesta. 8 Se on lupaus myös meidän tulevaisuudellemme. Tällöin kuolema on portti tulevaan. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Valoisaa pääsiäisaikaa! METROPOLIITTA AMBROSIUS

9 Kärä vänner! Vår Kyrka är rik på påsktraditioner. Alla är de avsedda att uttrycka budskapet om Kristi uppståndelse från de döda, om livets seger över döden.vårt folkliga påskfirande är även det rikt på traditioner. En del av dem framför uppståndelsens budskap i större eller min- dre grad, vissa andra är närmast uttryck för folkliga seder och bruk som under seklernas lopp har vuxit upp kring det folkliga påskfirandet och som har utvecklats till en rik och mångskiftande ram kring Herrens uppståndelsefest. Under mina fyrtio år som biskop har jag försökt föra fram och lära ut Kyrkans påskbudskap i ett stort antal artiklar och hälsningsord härhemma och i de ortodoxa biskoparnas traditionella påskbrev som särskilt i de gamla patriarkaten är i användning i stället för våra nordiska och europeiska påskkort. Ju längre jag har levat desto klarare har det blivit för mig att även om vi gärna kan glädjas över födelsefestens vackra och ofta av folktraditionen och de olika Kyrkornas av lokala seder och bruk präglade traditioner, som i många fall förmodligen behövs som en bro mellan helg och söcken, är det påskens kärnbudskap som gör påsken till påsk och som förkunnar det som skall förkunnas. Utan de gamla orden om Kristi uppståndelse från de döda har vi intet påskbudskap. Och utan dessa ord finns det ingen grund för festens glädje och påskmorgonens strålande fröjd. KRISTUS ÄR UPPSTÅNDEN. HAN ÄR SANNERLIGEN UPPSTÅN- DEN. Med välsignelser förblir jag Er i den Uppståndnes kärlek tillgivne Johannes av Nicaea 9

10 Athos Jumalanäidin puutarha Simonopetran luostari Kreikan sana proskinísis merkitsee kumartumista. Samaa sanaa käytetään pyhiinvaelluksesta. Pyhiinvaelluksen tarkoitus on kumartaa Jumalan voimaa pyhissä paikoissa ja pyhissä ihmisissä Raamatun alkulehdiltä löytyy luomiskertomus, jonka mukaan koko maailma on luotu pyhäksi. Jotkin paikat koetaan silti aivan erityisiksi Jumalan pyhittämiksi paikoiksi. Yksi tunnetuimmista on Athos-vuori, Agion Oros, Pyhä Vuori. Athos on niemimaa, joka on Kreikan koilliskulmalla, ylin eli pohjoisin kolmesta sormesta. Sen kärjessä kohoaa Athos-vuori 2033 m korkeuteen. Athos on Kreikan valtiossa autonominen eli sisäisesti itsenäinen alue jolla on oma hallinto. Kirkollisesti se on Konstantinopolin hallinnon alaisuudessa, niin kuin meidänkin kirkkomme. Alueella on 20 luostaria. Kullakin luostarilla on omat alaluostarinsa ja skiittansa. Athoksen ensimmäinen luostari, Suuri Lavra, on perustettu v Kaikkiaan Athoksen alueella asuu ja kilvoittelee yli tuhat munkkia ja noviisia. Perimätiedon mukaan itse Jumalanäiti rantautui Athokselle yhdessä pyhän apostoli Johanneksen kanssa ja ihastui paikkaan niin, että pyysi Pojaltaan Kristukselta sen omaksi puutarhakseen. Muita naisia ei Athoksella sitten suvaitakaan. Ivironin luostari on 10 perustettu sille paikalle, johon Jumalanäiti tuli. Vanhus Paisioksen haudan ja Taivaskaupungin kautta Oma pyhiinvaelluksemme oli Matkanjohtajamme ja oppaamme oli Hannu Pöyhönen Valamon Kansanopistosta. Hänen asiantuntemuksensa ja yhteytensä mahdollistivat reissun onnistumisen. Matkalla Tessalonikista pysähdyimme Surotissa, pyhä Johannes Teologin naisluostarissa, jossa on monille suomalaisille-

11 kin kirjoista tutun Pyhän Vuoren vanhus Paisioksen hauta. Sieltä jatkoimme Uranopolikseen eli Taivaskaupunkiin, josta saadaan viisumi luostarialueelle menoa varten. Nykyään Athokselle päästetään vain 5 hengen ryhmiä /päivä. Tällä halutaan varjella alueen ainutlaatuista luontoa kulumiselta ja luostareiden väkeä hälinältä. Yhteyslaivalla tulimme Zografosin luostarin satamaan, josta jatkoimme, osa autoilla ja osa kävellen, ylös rinnettä itse luostariin. Monissa luostareissa on käynnissä korjaustöitä koska osa rakennuksista on hyvin huonossa kunnossa. Luostarit ovat hyvin omavaraisia elintarvikkeiden suhteen. Lihaa Athoksella ei lainkaan syödä. Kasvimaat ovat hyvin hoidettuja ja niiden tuotteet ovat keittiössä jalostuksen jälkeen mmm, herkullisia! Athoksen luonto on rikas ja monimuotoinen. Eläimet ja kasvitkin nauttivat Jumalanäidin siunauksesta. Kissoja oli joka paikassa, ja paljon. Näimmepä pari koiraakin. Modernia tekniikkaa ja ahtaita luolia Athoksen ehkä kuvauksellisin luostari on upea Simonopetra. Nimi tulee luostarin perustajasta pyhästä Simonista ja siitä, että rakennukset ovat osittain kallion ja kallio osittain rakennusten sisällä (kr. petros = kallio). Ranskalaissyntyinen isä Makarios esitteli meille luostaria ja sen kirjastoa, joka on täynnä aarteita, mm. Filokalian ensimmäinen painos ja sen venäjänkielinen versio, Dobrotoljubie. Kirjastolla on modernit tietokonelaitteet tutkimustyötä varten. Kävimme muutamassa kilvoitteluluolassa. Yksi niistä oli pyhän Gregorios Palamaksen luola, jonne päästäksemme piikkipensaiden täyttämiä hiekkajyrkänteitä piti riisua viitta. Nyt ymmärrän todella konkreettisesti, mitä tarkoittavat jumalanpalvelusteksteissämme olevat maininnat vuorilla, luolissa ja maakuopissa kilvoittelevista. Näitä ihmisiä on ollut ja on edelleen Vierailimme monissa luostareissa ja alaluostareissa, keljoissa ja yksittäisten kilvoittelijoiden majoissa. Gregorios, Vatopedi, Karakallos, Filotheos jne. Mielenkiintoinen paikka oli Protaton, Athoksen vanhin säilynyt kirkko, Athoksen hallinnollisessa keskuksessa Karieksessa. Oli elämys käydä Panagudan majalla, jossa vanhus Paisios oli asunut. Stavronikitan luostari oli erityisesti minun mieleeni. Kirkossa on aivan upeat ikonit, Theofanes Kreikkalaisen maalaamat. Olisin voinut viihtyä siellä pitempäänkin. Kirkon kynnys oli kauniisti kulunut. Siinä olisi mallia meidänkin kirkkojemme kynnyksille Athos Suomessa ja Suomi Athoksella Suomessa oli Athos-näyttely v Athoksella on Suomi-näyttely, tai ainakin kaksi suomalaista munkkia. Isä Prodromos (prodrómos = edelläkävijä, Johannes Kastaja) kilvoittelee Karakalloksen luostarissa ja isä Josif pyhän Andreaan skiitassa. Molemmat olivat Näkymä Karakalloksen luostarin tornista Athoksen huipulle päin Johannes Kastajan skiitta 11

12 Ortaidin katastrofikeräys Haitiin Näkymä Karakalloksen luostarin tornista iloisia ryhmämme tapaamisesta ja toimivat ystävällisesti apunamme omissa luostareissaan. Näin meillä suomalaisillakin on omat erityiset esirukoilijamme Athoksella. Isä Josif tunnetaan taitavana ikonimaalarina ja hän esitteli meille kupolinmaalausprojektiaan. Huimaavissa korkeuksissa hän maalasi telineillä kirkon keskuskupoliin Kristus Kaikkivaltiaan ikonia. Kupoliin mentiin kattoja pitkin ja ikkunasta sisään. Katoilta oli todella upeat näkymät. Andreaan skiitan rakennukset ovat aika huonossa kunnossa, mutta työtä tehdään ahkerasti. Ahkeria käsiä tarvittiin, ja tarvitaan edelleen. Ehkä voisimme järjestää talkoomatkan Athokselle. Kaikki erilaisia - sama päämäärä Kustakin luostarista jäi mieleen erilaisia asioita. Filotheoksen piha oli lähes ainoa paikka, jossa oli vihreää ruohoa. Burazerin keljan kuuluisan ikonimaalaamon upeita ikoneita on tilattu moniin eri maihin ja niistä kelja saa toimeentulonsa. Burazeriin on valmistumassa kokonaan uusi iso kirkko, joten ikoninmaalaus selvästikin kannattaa. Athanasios Athokselaisen kilvoitusluolalle mentiin huiman jyrkkää rinneportaikkoa pitkin. Tuulenpuuskien varalta riisuimme sielläkin viitan pois rinteeseen mennessämme. Kaikkialla oli uljaita maisemia, todella kaunista. Veljestöt luostareissa ovat jonkin verran jakautuneet kansallisuuksien ja käytettävän kielen mukaan. Johannes Kastajan skiitan veljestö on pääasiassa romanialaisia, Panteleimonin luostarissa venäläisiä, Hilandarissa serbejä jne. Kaikilla on kuitenkin sama tehtävä ja päämäärä: rukoilla pelastusta koko maailmalle. Lentäjä-Josif Athoksen niemen kärjessä Viglassa on pyhän Minaksen kelja, jossa asuu lentämisestä kiinnostunut isä Josif. Hänellä on jopa oma lentopuku, jonka hän sai lahjaksi Kreikan lentojoukoilta. Hän ei itse lennä, mutta käyttää opetuksessaan mielellään lentosanastoa ja maasta irtautumisen ja taivaan lähestymisen käsitteistöä, joka liittyy sekä lentämiseen että rukouskilvoitteluun. Kreikan ilmavoimien koneet käyvät partiolennoillaan tervehtimässä isä Josifia siipiään keikuttaen. Athos-vuori on rukouksen voimalaitos, hengellinen generaattori. Matkamme osoitti, että ihmeiden aika ei ole ohi. Myöskään pyhien aika ei ole ohi. Suosittelen Athoksella käymistä kaikille miehille. Pyhät Athoksen isät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme! TEKSTI JA KUVAT: Isä Kalevi Kasala Haitilla sattunut voimakas maanjäristys tuhosi maailman köyhimpiin kuuluvan valtion pääkaupungin Port-au-Princen lähes maan tasalle. Maanjäristyksen runtelema köyhä Haiti tarvitsee nyt kipeästi apua, ja pienikin lahjoitus on tärkeä. Ortaid ry kerää rahaa IOCC:n (International Orthodox Christian Charities) avustustyöhön Haitissa. IOCC on toimittanut Haitin maanjäristyksen uhreille lääkkeitä ja sairaalatarvikkeita pitkäaikaisen kumppaninsa, Medical Teams International (MTI) järjestön kautta. Haitiin on viety muun muassa kiireellisesti tarvittavia lääkkeitä, kuten antibiootteja, anestesia- sekä kipulääkkeitä. Yhdessä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa IOCC on toimittanut Haitiin myös vedenpuhdistuslaitteita ja hygieniapaketteja 10,000 ihmiselle ja 500 perhetelttaa väliaikaissuojiksi maanjäristyksessä kodittomiksi jääneille perheille. IOCC, joka on SCOBA:n (Standing Conference of Canonical Orthodox Bishops in the Americas) virallinen kehitysaputoimija ja ACT Alliancen jäsenjärjestö, jatkaa työtään yhteistyökumppaneidensa kanssa kartoittaakseen maanjäristyksen uhreille ensisijaisen katastrofiavun tarpeen ja vastatakseen siihen. Auta meitä auttamaan Haitia! Tee lahjoitus Ortaidin katastrofikeräykseen Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Keräystili: OP, Viite: Keräyslupa: POHADno/2010/377 12

13 Hesekielin pääsiäinen Pappilassa on eletty kiireisiä aikoja, väki on valmistautunut Ylösnousemusjuhlaan ja kuhissut kuin muurahaispesä. Kaiken sen keskellä ihmiset ovat käyneet ahkerasti palveluksissa. Minä olen avustanut kaikessa mahdollisessa parhaan kykyni mukaan. Suurena torstaina emäntä värjäsi munia ja sekoitin punavärin omin tassuin, tosin väriä tuli sitten tassutelluksi ympäri keittiötäkin - minun mielestäni punaiset kisuntassukuviot tammiparketilla olivat kauniit. Pashankeitossa olen ollut verraton apukokki, sillä tassuni on herkin testaamaan onko massa tarpeeksi jäähtynyt muottiin kaadettavaksi ja olenkin ainoa joka saa maistella kattilanpohjalle jääneet pisarat. Palmusunnuntaina tupaan tuodut virpovitsat on kyllä sijoitettu aivan ta- hallaan tassujeni ulottumattomiin, niitä ei muka saisi metsästää vaikka silkkipaperikukat kahisevat niin kutsuvasti! Mustapartainen ei antanut minun auttaa terälehtien riivinnässäkään yhtä ruusua enempää, Suureksi perjantaiksi niitä tarvitaan hautakuvan päälle. Hautakuvan saatto on juhlallista seurata pappilan ikkunasta, puhumattakaan pääsiäisyöstä. Joonan Kreikan vuosien tuomia tapoja on muun muassa valmistaa jokaiselle oma pääsiäiskynttilä johon sitten kuulemma yöllä otetaan tuli alttarista. Joona on tehnyt minuakin varten pienen kisukynttilän, johon hän sommitteli koristenauhaa, kukkasia ja soman leppäkertunkin keikkumaan. Kynttiläin koristelutuokion vietin pöydän nurkalla hyvin tiivisti työn laatua tarkkaillen. Aherruksen lomassa Joona kertoili kuinka oli miettinyt miltä kissojen liturgia näyttäisi ja päätynyt siihen kuinka kisupapilla olisi kalakuvioitu feloni ja se toivottaisi hännällä ristin ilmaan tehden Rauha olkoon teille kaikille ja kuoro maukuisi kovaa ja korkealta Niin myös sinun hännällesi. Mjaa, ihmislapset nauroivat makeasti jutulle. En minä tuommoista ole tullut ajatelleeksi, mutta kyllä minä pääsiäistroparin olen kissantanut ja veisaan sen ihmiskielinkin muitten mukana riemuisasti. Onneksi pääsiäinen on pian täällä ja kestää vallan 40 päivää, pappilassa tuo koko aika on yhtä juhlaa ja vieraita saapuu päivittäin ja kaikkia tervehditään iloisesti poskille muiskien Kristus nousi kuolleista -totisesti nousi! Mustapartainen on opettanut ettemme muuta tervehdystä tarvitsisikaan, onhan ylösnousemuksen riemu niin suuri juttu. Iloista ylösnousemusjuhlaa siis ihan kaikille! teksti: HESEKIEL kuvat: OV 13

14 Kristus nousi kuolleista! Kristus är uppstånden! Christ is risen! Pääsiäinen, Kristuksen kuolleista ylösnousemisen juhla, on pian. Se on ortodoksien kaikkein suurin juhla. Siihen on valmistauduttu neljänkymmenen päivän mittaisella paastolla ja vielä lisäksi suuren viikon pyhillä päivillä. Suuri viikko alkaa palmusunnuntaista, jolloin muistellaan Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamista. Tuolloin ihmiset ottivat Hänet vastaan kuninkaana heilutellen palmun ja öljypuun lehtiä. Siksi mekin käymme palmusunnuntaina virpomassa eli toivottamassa siunausta tulevalle vuodelle läheisillemme. Vaikka Jeesus oli otettu juhlien vastaan Jerusalemiin, jo seuraavana päivänä Hänen vangitsemistaan alettiin suunnitella. Suurella viikolla oikeastaan juhlitaan niitä hetkiä, jolloin Kristus vangittiin ja kärsi lopulta kuoleman ristillä. Näitä tapahtumia muistellaan suuren viikon pitkissä jumalanpalveluksissa, joista ainakin jossakin kannattaa käydä. Kun on paastonnut ja seurannut vierestä Kristuksen kärsimyksiä, pääsiäisen riemujuhlan merkityksen huomaa entistä paremmin. Julistus Kristus nousi kuolleista! kaikuu pääsiäisyönä, koko seuraavan viikon ja vielä seuraavillakin viikoilla sitä riemullisemmin, mitä paremmin on itse perehtynyt tapahtumiin ennen ylösnousemusta ja pysähtynyt ajattelemaan, mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa. TEKSTI: Isä Teemu Toivonen KUVA: KATARIINA KOSKIVAARA Lasten Pääsiäinen ma 5.4. KUVA: KATARIINA KOSKIVAARA Uspenskissa aamupalvelus ja liturgia alkaen klo Liturgian jälkeen ristisaatto Uspenskista seurakuntasalille (os. Unioninkatu 39) Seurakuntasalilla alkaa noin klo 12 ruokailu, jonka jälkeen jäätelöä, pashaa, suklaamunia, askartelua, ongintaa, laulua ja soittoa, seikkailua ym. kaikkea Tervetuloa! Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! 14

15 Näin koristelet kauniin pääsiäismunan 1. Hanki tarvikkeet: styroksimuna, kaksi puutikkua (yksi liiman levittämiseen ja toinen munan tueksi), hyvää liimaa ja paljon paljetteja. Työnnä toinen puutikuista hellävaroen styroksimunan paksumman pään keskiosan kohdalta läpi, jotta styroksimunaa olisi helpompi käsitellä. 2. Aloita liiman levittäminen styroksimunan yläosasta, huomioiden sen tuleva kuviointi. 3. Asettele helmiä/paljetteja tiiviiksi riviksi värin ja muodon mukaan. Levitä liimaa tulevan kuvion muotoon, jotta tarvittavien paljettien määrää olisi helpompi arvioida ja kontrolloida. Täytä kuviot helmillä ja paljeteilla. Anna kuivua rauhassa. OIKEIN HYVÄÄ PÄÄSIÄISEN ODOTUSTA! T. Andra ja Petrus Minne mennä Kaunisniemen leirit 2010 Lastenleirit ( syntyneille) II lastenleiri (suomi/venäjä) Leirin hinta 45 III lastenleiri Leirin hinta 75 IV lastenleiri Leirin hinta 60 Leireille ilmoittautumiset Liisalle Perheleirit Pääsiäistapahtuma II perheleiri III perheleiri Leireille ilmoittautumiset Krisselle KASVATUSTOIMI Käyntiosoite: Unioninkatu 39 A 2, Helsinki, p Postiosoite: Liisankatu 29 A, Helsinki nuorisotoimisto.helsinki@ort.fi Päivystysajat: ti ja to ESIMIES Kaarina Lyhykäinen , kaarina.lyhykainen@ort.fi Nuorisopappi isä Teemu Toivonen , teemu.toivonen@ort. fi perhetyöntekijä Kristiina Klubb , kristiina.klubb@ort.fi Lapsityöntekijä Liisa Saarinen , liisa.saarinen@ort.fi nuorisokanttori Stiina Hakonen , stiina.hakonen@ort.fi Tule ONL:n vuosijuhlille Joensuuhun ! Tapahtuma on osa kirkkopäiviä, joten tekemistä ja puuhaa on tarjolla yllin kyllin. Lysti alkaa jo tilausjunavaunussamme ja koko paketti maksaa matkoineen ja vuosijuhlineen koulumajoituksin ja atrioin seurakuntamme nuorille 50. Pikaiset ilmoittautumiset kasvatustoimeen. Nuorisotyöntekijä Simo Haavisto , simo.haavisto@ort.fi Kaunisniemen leirikeskus Kaunisniementie 18, Läyliäinen p

16 Lasten pääsiäisriemua - Koska me mennään...? Kuuluu lasten suusta Kauniaisissa Mäkitalon perheen valmistautuessa Uspenskin katedraalissa pidettävään lasten pääsiäispalvelukseen. Espoossa puolestaan Ripatti-Ratilaisen perhe valmistautuu Läyliäisten Kaunisniemen leirikeskuksessa vietettävään pääsiäiseen. Jo hyvissä ajoin Tuula Ripatti on ilmoittanut perheensä Kaunisniemen pääsiäisen viettoon. Leirikeskus on tullut tutuksi lähes kymmenen vuoden ajalta, joskus viidenkin lapsen ja ukin kanssa. Tuulan ja hänen miehensä Aaro Ratilaisen perheeseen kuulu 16-vuotiaan Matin lisäksi nuorempia sijoitettuja sisaruksia ja tukilapsia. - Kaunisniemen pääsiäinen. Ihanaa, helppoa ja valmiiksi laitettua. Kirkko on pihapiirissä ja voimme keskittyä pääsiäisen sanomaan ja elämään pääsiäisen draamallinen kaari, kertoo Tuula perheensä pääsiäisperinteestä. Perinteeksi on myös muodostunut puhdistaa isän Yamaha-moottoripyörä talven tomuista juuri pääsiäisen alla. Aaro-isän silmäterä pääsee kevään ensimatkalle Läyliäisiin muun perheen seuratessa autolla. Lällyn pääsiäistä vietetään suuresta torstaista pääsiäispäivään. Kirkossa kohdataan ja aterioilla nähdään, muutoin ohjelma on vapaata ja lasten ehdoilla mennään. Äiti ja lapset keskittyvät koristeellisten pääsiäismunien ja taidokkaiden paperikukkien askarteluun. Koti koristellaan ennen Kaunisniemeen lähtöä aikaisempina vuosina askarrelluilla munilla. Perinne tuo Ripatti-Ratilaisen perheelle kevään. Isä jättää askartelut mieluusti muille, nauttii leirin rauhasta, omiin ajatuksiin vaipumisesta ja rentoutumisesta. - Vaikka Kaunisniemessä on paljon ihmisiä, voi siellä olla tekemättä mitään tai ottamatta keneenkään yhteyttä, Aaro kertoo. Kukat elävät päivästä toiseen - Koska on lauantai-illan palvelus ja koska pappi heittää kukkia? kyselevät nuoremmat lapset jännittyneinä. Palvelukset tarjoavat lapsille paljon katseltavaa, aistittavaa ja elämyksiä. Pääsiäisyötä varten kirkko koristellaan Emma ja Anja-äiti pääsiäisen odotuksessa 16

17 munin ja kukkasin. Perjantaina hautauspalveluksessa Kristuksen hautaikonin päälle asetellaan valkoisia kukkia. Samoja valkeita kukkia paperikukkien kera heitellään lauantaina ehtoopalveluksessa ja lopulta kukkaset päätyvät naisväen hiuskoristeiksi pääsiäisyön liturgiassa. Suurena lauantaina halukkaat voivat käydä synnintunnustuksella. Illan mittaan saunotaan ja vetäydytään iltaunille. Osa leiriväestä osallistuu Apostolien tekojen lukemiseen. Levon jälkeen peilien edessä käy kuhina kun äidit ja tyttäret laittavat parasta ylleen. Kirkkoon riennetään ennen puolta yötä juhlapuvuissa. Lapset kulkevat luontevasti mukana yöpalveluksessa, pienemmät torkahtelevat penkeillä tai vanhempien jalkoihin nojaten. Palveluksen jälkeen kaikille jaetaan punaiseksi värjätyt munat ja juhla alkaa. Herkullinen juhla-ateria nautitaan pashan ja kulitsan kera. Vaikka hyvin on paastoajan kasvisruokakin perheen lapsille maistunut. Nuoriso diskoilee aamun sarastukseen saakka vanhempien jo vaipuessa unten maille. Löytyyköhän aamulla kengistä Tuulan piilottamia suklaamunia? Ehdottomasti Uspenskiin - Koska me menemme seuraavan kerran siihen suureen kirkkoon jossa on paljon lapsia?, Mäkitalon lapset kyselevät innoissaan. Mäkitalon kolmilapsisen perheen toiveissa siintää lasten pääsiäisliturgia Uspenskin katedraalissa, muulloin palveluksiin osallistutaan Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkossa. Perheen äidin Anjan mielestä lasten pääsiäisliturgia on helppo tapa näyttää pääsiäinen lapsille. Se on tärkein jumalanpalvelus lapsille. - Ehdottomasti katedraalissa, siellä on paljon menoa, esikoululainen Emma kertoo iloisesti. Kirkossa on tiivis tunnelma ja pääsiäisyön jäljiltä oleva piispankoroke suorastaan kutsuu lapsia pomppimaan. Kirkkosalissa raikaa iloisesti Kristus nousi kuolleista ja lapset riemuitsevat. Tuleva pääsiäinen on erityisen jännittävä koko perheelle. Anja osallistuu pitkän tauon jälkeen kuoroon ja houkuttelee Emmaa mukaan nauttimaan hienosta lauluperinteestä. Erik on harjoitellut ahkerasti alttariapulaisena Tapiolan kirkossa ja toivoo pääsevänsä ponomariksi Uspenskin lasten pääsiäisliturgiaan. Toiveissa olisi myös osallistua liturgian jälkeen Liisankadun seurakuntasalissa vietettävään pääsiäisjuhlaan. Lapset saavat vielä tyytyä päivällä järjestettävään palvelukseen. - Semmoinen porkkana odottamassa, Anja kertoo lasten kysellessä yöpalveluksesta. Pieniä lahjoja ja lammasta Pääsiäiseen valmistautumiseen kuuluu myös näyttävä ja iloinen p a l m u s u n n u n t a i n l i t u r g i a virpomisineen. Kauniit ruusuin koristellut vitsat tehdään yhdessä lasten kanssa ja viedään siunattavaksi. - Meidän lapset ovat hyvin helpottuneita, kun ortodoksilapset eivät pukeudu noidiksi. Lapset virpovat kuitenkin naapureita, Anja kertoo. Namusten sijaan vanhemmat antavat pääsiäisenä pieniä lahjoja korostaakseen, että pääsiäinen on tärkein juhla kirkossa ja suurin juhla vuodessa. - Lammas on meidän pääsiäisen herkku. Äiti on aina laittanut lammasta ja nyt minä laitan sitä. Se on hyvää ja helppoa valmistaa isollekin vierasmää- Äiti ja poika, Tuula ja Matti rälle, Anja kertoo perheensä juhla-ateriasta. Pääsiäisen odotukseen kuuluu myös leipominen ja pashan laitto. Kaikki kolme lasta tekevät innoissaan pashaa äidin apuna sekä leipovat pääsiäisbabaa tai pullaa. Juhlaruokien teko kertoo pääsiäisen olevan lähellä. Lapsiperheen paasto - Pienet lapsethan eivät paastoa. Lasten olisi kuitenkin tärkeä oppia ymmärtämään paaston merkitys ja sen mahdollisuus toimia voimavarana elämässä, Anja kertoo lapsiperheen paastovinkeistä kysyttäessä. Anja ehdottaa teemaa omalle tai perhepaastolle. Lapsiperhe voi hyvin pitää muutaman paastopäivän viikossa. Hän muistuttaa kuitenkin olemaan realisti lapsiperheen paastossa ja tunnistamaan omat voimavarat. Perheen lapset ovat antaneet paastolahjoituksena omia lelujaan ja vaatteitaan Karjalan lapsille. Jo lapsuudessa Anjan kotona oli säästöpossu paastokeräykselle, siihen sai vapaaehtoisesti laittaa omia viikkorahojaan. - Paasto tuo Jumalan enemmän läsnä olevaksi arjessa ja se on todella hieno asia. Teksti: Hanna Uusitalo Kuvat: Katariina Koskivaara 17

18 Nousiko Kristus kuolleista? Ortodokseille Kristuksen ylösnousemus on ennen muuta liturginen kokemus. Jotain ajatonta, valoisaa, ylimaallista. Entä nasaretilaisen puusepän ylösnousemus historiallisena tapahtumana? Jerusalem vajaat 2000 vuotta sitten. Ilmapiiri on räjähdysherkkä. Kaupunki kuhisee keskenään kamppailevia ryhmittymiä. Juutalaisten ja roomalaisten jännite on äärimmillään. Viimeinen asia, jota kaupungin uskonnolliset ja poliittiset johtajat tarvitsevat, on Galilean peräkylistä tuleva nuori rabbi, jonka huhutaan olevan Messias. Herran pääsiäinen Nykyään Via Dolorosalle tulevat turistit hämmentyvät kadun kaupallisuutta tavallinen arabialainen basaarikuja! Kaupallisuus ei sinänsä ole uusi ilmiö. Kun nuori galilealainen messiaskandidaatti tuomittiin kuolemaan, suuri osa jerusalemilaisista oli ostoksilla. Ihmiset varasivat ruokaa sapatiksi: myyjät myivät, ostajat ostivat. Jokaperjantaisen hälinän keskellä vietiin ristiinnaulittavaksi mies, josta ei ollutkaan Israelin vapauttajaksi. Hautaan laskettiin taas yksi roomalaisten teloittama nuorimies. Kun Jeesuksen seuraajat istuivat seuraavana päivänä suljettujen ovien takana peloissaan ja pettyneinä, kukaan heistä ei uskonut että 2000 vuoden kuluttua maailma ylistäisi Jeesusta Herrana ja Jumalana. Kristinuskon lähtötilanne ei ollut vaikea: se oli mahdoton. Jokainen voi yrittää perustaa uutta maailmanuskontoa samalla reseptillä: otetaan karismaattinen opettajahahmo, jätetään hänet surmattavaksi ja juostaan pakoon. Parinsadan vuoden kuluttua katsotaan, onko ilosanoma surmatun vapahtavuudesta levinnyt kaikkialle maailmaan. Tässä ei ole järkeä. Tarvittiin jotain aivan erityislaatuista, jonka varaan kirkon elämä ja ajattelu voisivat rakentua. Vaihtoehtoja on vain kaksi. Kristus jäi kuolleiden joukkoon ja kristinusko on kaikkien aikojen suurin huijaus. Tai Kristus nousi kuolleista. Armenialainen miniatyyri: Kristuksen hautaaminen Arkeologin pääsiäinen Viime vuonna ilmestyi mielenkiintoinen kirja The Final Days of Jesus, jossa arkeologi Shimon Gibson käsittelee Kristuksen viimeisiä päiviä arkeologian näkökulmasta. Hän esittää monia kriittisiä, perusteltuja näkemyksiä. Esimerkiksi Kristuksen tuomitsemispaikka sijoitetaan nykyisen Jaffa-portin lähistölle. Tästä seuraa, että Via Dolorosa olisi lähtenyt tismalleen päinvastaiselta puolelta Jerusalemia ja kulkenut kokonaan toiseen suuntaan kuin moderni roomalaiskatolinen Via Dolorosa. Ortodokseille tällä ei sinänsä ole merkitys- 18

19 tä: idän kirkon pääsiäinen ei rakennu kärsimystien kulkemisen ympärille ainakaan sanan konkreettisessa mielessä. Itse asiassa ristin tie on ainoa suuren viikon tapahtuma, jota Jerusalemin varhaiskirkko ei pääsiäismenoissaan erityisemmin muistellut. Siksi sen kulkureittikin unohtui. Kristuksen ristiinnaulitsemisen Gibson sijoittaa samalle paikalle kuin ortodoksinen traditio. Pyhän haudan kirkon alla olevien kallioiden muotoja tutkittuaan hän kuitenkin arvioi, että ortodoksisen Golgatan kappelin alttaripöydän alla oleva kallio on ollut liian kapea kolmelle ristille. Näin ollen ristiinnaulitseminen olisi tapahtunut todennäköisimmin joitain metrejä nykyisen alttaripöydän takana. On tragikoomista, että paikalla sijaitsee nykyään kreikkalaisten munkkien varastotila, eräänlainen taukohuone, jossa munkit käyvät hengähtämässä turistiryhmien paimentamisen välillä. Pyhän haudan paikkaa Gibson ei epäile. Paikalla on pitkä ja vahva arkeologinen ja kirjallinen historia. Kyseessä on itse asiassa yksi varmimmin tunnettuja antiikin ajan paikkoja vaikka hautaa ympäröinyt kallio onkin louhittu pois. Mutta entä Kristuksen ruumis? Jos ylösnousemusta ei tapahtunut, mitä sitten tapahtui? Kaikki vaihtoehdot ovat enemmän tai vähemmän omituisia. Jospa Jeesuksen seuraajat varastivat ja piilottivat ruumiin? Mutta mikä silloin sai heidät lähtemään julistamaan ylösnousemusta ympäri maailmaa? Kuinka haudanryöstäminen innoittaisi ketään kärsimään vainoa? Jotkut ovat esittäneet, että Jeesus ei kuollutkaan ristillä vaan meni koomaan ja selvittyään lähti haudasta omia aikojaan. Jos hän ei kuollut, miksi sitten hänen näyttäytymisensä ylösnousemuksen jälkeen olivat niin mystisiä? Ja missä hän olisi piilotellut? Miksi apostolit olivat niin hämmennyksissään hänen ilmestymistensä suhteen? Myös Gibson toteaa, että tyydyttävää historiallista selitystä tapahtumille itse asiassa ei ole. Olemme mysteerin ytimessä. Kristuksen ylösnousemus ja koko kristinusko on maailmanhistorian suurin huijaus. Tai Kristus nousi kuolleista. Meidän Golgatamme Kristuksen viimeiset päivät ovat historiallinen tapahtuma, mutta samalla kyseessä on myös yliajallinen tapahtuma, joka tulee läsnä olevaksi uudestaan ja uudestaan vuosisadasta toiseen. Herran pääsiäinen on samalla kuva ihmisen elämästä. Kristuksen viimeisissä vaiheissa tiivistyy ihmiskunnan koko kärsimys. Meillä on omat Getsemanen tuskamme. Usein joudumme kohtaamaan heikkoutemme yön hiljaisina hetkinä. Pahin kärsimys on havahtua aamuyön ahdistukseen, vailla voimia rukoilla, vailla voimia ajatella. Sellaisina hetkinä tahtoisimme että kärsimyksen malja otetaan pois, mutta löydämme sen huuliltamme uudestaan ja uudestaan. Meillä on myös omat kavaltajamme rakkaamme jotka pettävät meidät. Välillä ajaudumme Juudaksen rooliin. Haluaisimme rakastaa toisiamme loppuun saakka, mutta emme kykene. Rakkautemme loppuu kesken, huomaamme pettävämme rakkaamme vaikka emme haluaisikaan. Elämässä meillä on myös omat syyttäjämme ja tuomitsijamme, jotka pesevät kätensä vastuusta. Me haluaisimme elää vapaina ja huolettomina mutta emme voi. Aina on joku, joka kadehtii meitä ja tahtoo meille pahaa. Välillä meidän on oltava Mariana ristin juurella. Kun rakkaamme kärsivät ja kuolevat, me haluaisimme olla heidän paikallaan, kärsiä heidän tuskansa, kantaa heidän ristinsä. Mutta me emme voi. Tiemme päässä meitä odottaa oma Golgatamme. Joudumme kerran kohtaamaan kuoleman voiman kasvoista kasvoihin. Silloin mielemme risteilee kahden vaiheilla. Yhtäältä: miksi tässä kävi näin? Miksi minut hylkäsit? Toisaalta: tämä oli minun elämäni, enkä parempaan kyennyt, nyt se on täytetty. Meitäkin odottaa oma hautaluolamme. Haluaisimme olla nuoria ja kauniita, mutta emme voi. Ruumiimme rapistuu, se pettää meidät. Meidän on jätettävä tämä maailma, asetuttava maan syliin. Kuoleman jälkeen meillä on oma tuonelamme. Ruumiimme jätettyämme meidän on astuttava alas maailmaan, jota emme tunne. Meillä on silloin kaksi vaihtoehtoa. Kuolema on voittaja ja me vajoamme pimeyteen. Tai: kuolema on voitettu, ja me voimme katsoa ylös ja nähdä tutut kasvot. Silloin tiedämme, kumpi on totuus. Kristinusko oli suuri huijaus. Tai Kristus nousi kuolleista. TEKSTI: Munkki Serafim Uspenskin pääsiäisyön pääsylippukäytännöstä luovuttu Uspenskin katedraalin pääsiäisyön palvelukseen ei enää tarvitse noutaa erityisiä pääsylippuja. Lippukäytännön taustalla oli palvelukseen (puoliyöpalvelus ja ristisaatto) pääsyn helpottaminen. Lipuista huolimatta kirkko on täyttynyt eikä lippu välttämättä ole taannut sisäänpääsyä. Lisäksi suuri osa kävijöistä on halunnut seurata ristisaattoa jo valmiiksi ulkona odottaen. Niinpä pääsylippuja ei enää käytetä. Kirkko täyttynee entiseen tapaan klo mennessä, joten sisään puoliyöpalvelukseen haluavien kannattaa tulla kirkkoon ajoissa. Kirkon täytyttyä ihmisiä ohjataan seuraamaan ristisaattoa kirkon ylätasanteelle. Ristisaatto lähtee kirkosta tasan klo Ristisaaton jälkeen kaikki pääsiäsiyöpalvelukseen osallistujat pääsevät kirkkoon sisään. Uspenskin pääsiäisyöpalvelus televisioidaan Pääsiäisyöpalvelus televisioidaan tänä vuonna Uspenskin katedraalista. Televisiolähetys alkaa TV1:ssä lauantaina klo Palveluksen toimittaa KP Helsingin metropoliitta Ambrosius papiston avustamana. Lähetystä voi seurata myös radiosta YLE Radio 1 -kanavalta. 19

20 KIRKOSSA KUULUTETTU Psykoterapia / teologia Tapiolan pappi, isä Petri Korhonen ja kognitiivis-analyyttinen kouluttajapsykoterapeutti, psykt Katri Kanninen keskustelevat psykoterapian ja teologin suhteesta. Katri: Sekä sielunhoidollisen keskustelun että psykoterapian pohjana on mielestäni usein ihmisen halu löytää elämälle tarkoitus, halu saada vastauksia ja saada tunne siitä, että on osallisena omassa elämässään. ipetri: Sielunhoidollisissa keskusteluissa on usein läsnä kuolema tai kärsimys. Se nostaa esiin kysymyksen miksi tämä tapahtuu minulle? Katri: Samoja kysymyksiä voi kohdata myös psykoterapiassa. Kuoleman äärellä on helpompi ymmärtää elämän merkitys. ipetri: Sielunhoidon keskellä on Kristus, luottamuksen löytäminen häneen, armon ymmärtäminen ja ylpeydestä, omavoimaisuudesta luopuminen. Katri: Terapiaan on viime vuosina tullut uutena mindfullness, buddhismiin perustuva ajattelu, jossa korostetaan eitietämisen kykyä. ipetri: Omassa Kirkossamme saman voi ehkä löytää mystisestä teologiasta, hiljaisuuteen asettumisesta. On luovuttava sanoista. Jumalan kasvojen eteen tullaan hiljaisuudesta käsin. Kyse on Jumalan tuntemisesta. Katri: Juuri näin voi kokea terapiassakin. Raamatussa aluksi oli Sana, mutta aina ei sanoja löydy. Sanojen löytäminen esimerkiksi omalle tuskalle tai ytimelle voi olla hyvin merkittävä kokemus. ipetri: Sielunhoito on paljolti kuuntelemista. Aina ei siinäkään voi löytää oikeita sanoja.pohjimmiltaan kysymys on itsekkyydestä luopumisesta, paluusta yhteyteen. Katri: Näin olen myös itse kokenut katumuksen sakramentissa. Ripin kautta voin taas pyrkiä yhteyteen niiden kanssa, joita vastaan olen rikkonut. Myös psykoterapissa pyritään ensin löytämään yhteys itseensä ja sitä kautta muihin. Tässä ehkä psykoterapia eroaa sielunhoidosta. Terapiassa systemaattisesti autetaan ihmistä korjaamaan suhdetta itseensä. Sielunhoidossa taas ensisijaisesti ihmisen pahoinvointia lähestytään edesauttamalla ihmisen suhdetta Jumalaan. Monille terapiassa merkityksellistä on kokea rakkautta ja armoa suhteessa itseensä. ipetri: Sielunhoidossa tärkeitä termejä ovat ylpeys ja nöyryys. Nöyryytys on vihaa itseään kohtaan, itsensä mitätöimistä, joka rakkauden kautta voi muuttua nöyryydeksi. Ihmisen on vaikea armahtaa itseään, rakastaa itseään. Ilman rakkautta itseensä ei voi löytää yhteyttä muihin. Tärkeää on tulla kuulluksi omana itsenään. Katri: Mitä tänä päivänä mielestäsi merkitsee ihmisen hätä? ipetri: Ehkä kiire, työelämän vaatimukset. Suomalainen tunnollisuus luo lisäpaineita. Ihminen haluaa lopulta kuitenkin tulla hyväksytyksi omana itsenään, ei suoritusten kautta. Katri: Tunnistan tuon itsestänikin. Koko yhteiskuntaan heijastuu hallitsemisen tarve, tekemisen pakko. ipetri: Niin tähän tarpeeseen ovat syntyneet varmasti monet elämäntapaoppaat. Kuinka hallita omaa elämäänsä? Katri: Ihmiset kokevat, että jos et kykene hallitsemaan omaa elämääsi, olet yhteiskunnallisesti kelvoton. Ihmiselle voi olla haastavaa ymmärtää ja hyväksyä se, että elämässä on paljon asioita, joita ei voi hallita, eikä ymmärtää. ipetri: Ihmisen tulisi pystyä antautumaan ja ottamaan vastaan salaisuus. Kaikkea ei voi ymmärtää. Katri: Yhteyden puute on usein perusongelma. Puuttuu yhteys omaan itseensä, toisiin lähimmäisiin, Jumalaan. Ihminen on kokonaisuus, jossa sielu, keho ja tunne ovat kaikki yhtä. Kirkossa yhteyden voi kokea kaiken tämän kautta. Terapeutti voi työnsä kautta ylläpitää toivoa. Silloin kun ihminen itse eivätkä läheiset enää jaksa, voi hän olla muistutus toivosta. ipetri: Näin olen itsekin saanut kokea. Edes toivonkipinä antaa ihmisen elämään merkityksen. Yhteydessä Jumalaan elämämme ongelmat asettuvat oikeaan perspektiiviin. 20