Kotikylä. HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen julkaisu 2/2012. teemana yhdistysten hankkeet ja niiden tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotikylä. HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen julkaisu 2/2012. teemana yhdistysten hankkeet ja niiden tulokset"

Transkriptio

1 Kotikylä 2/2012 HATTULA - HÄMEENLINNA - JANAKKALA Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen julkaisu 2/2012 teemana yhdistysten hankkeet ja niiden tulokset

2 2 psst. Tästä lehdestä löydät vallan mainioita esimerkkejä kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, mitä hankerahoituksella on eri yhdistyksissä saatu aikaan. Leppoisia lukuhetkiä Kotikylän parissa! Paikallista aikaa on Linnaseutu ry:n laatima Hämeenlinnan seutukunnan paikallisen kehittämisen strategia vuosille Toimialueena on Hämeenlinnan seutukunta, yksi Kanta-Hämeen maakunnan kolmesta seutukunnasta, johon kuuluvat Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan sekä Janakkalan kunnat. Asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavat monet asiat; yhteisöjen yhteistyö, aktiivisuus ja läheisyys, vahva alueellinen identiteetti ja paikallisuus sekä alueen luontaisten resurssien hyödyntäminen. Maiseman ja luonnon sekä historian ja vahvan kulttuuriperimän kautta luodaan seudulle erilaisia toimintamahdollisuuksia. Alueiden profiloituminen on entistä tärkeämpää positiivisen imagon luomiseksi ja asukkaiden yhteenkuuluvuuden sekä paikkasidonnaisuuden vahvistamiseksi. Viestintä sekä yhteisöjen sisällä että alueen ulkopuolelle on oltava kunnossa ja alueiden kehittymistä on tuettava eri viestintätapojen ja toiminnan avoimuuden mahdollistamiseksi. Löysin netistä mielenkiintoisen kannanoton MTV3 Uutisten Saksan-kirjeenvaihtajalta Tapio Nurmiselta. Hän on ollut sitä mieltä, että on lahja syntyä Suomeen, kauniiseen, puhtaaseen ja sivistyneeseen maahan, jossa elintaso on Otsikon lainaus on Carl Barksin piirtämästä Aku Ankan sarjakuvatarinasta Puhuva koira. Ja mikäpä elämän viisaudet pukisi paremmin sanoiksi ja kuviksi kuin Akkari. Elämme tosiaankin kovia, joskin samalla kiintoisia aikoja. Ensi vuoden budjetteja rakennellaan yhdistysten lisäksi kunnissa. Samalla pohditaan kuntien luottamushenkilöpaikkajakoa kuntavaalien tuloksien asettamista askelmerkeistä ponkaisten. Talviaikaa ja paikallista aikaa korkea ja ihmiset iloisia ja ystävällisiä. Mutta toisiin ajatuksiin on mies tullut. Keskimääräinen elintaso on korkea ja maksukyky näinä kriisiaikoina parasta A-ryhmää. Sitä on turha kiistää. Mutta elämisen tasoa ja elämän laatua on vaikea löytää. Ystävällisyys ja ilo irtoavat suomalaisesta yhtä herkästi kuin graniittijärkäle routaisesta maasta. - Maalla on vielä huonommin. Siksi jokaisen ajattelevan ihmisen pitäisi pysyä omassa järvenrantamaisemassaan, jos sellainen on. Siellä Suomi on kaunis, hän jatkaa. Pettymyksiä kuitenkin Nurmiselle olivat Hämeenkyrön kulttuurimaisemat; rähjäisiä pihoja, epäsiistejä taloja ja vanhoja autonromuja pilaamassa loputonta pusikkovaellusta satunnaisesti valaisevia kauniita näkymiä. Kylät on rakennettu järvien keskelle paikkoihin, joista moni keskieurooppalainen unelmoi. Mutta mitä kylistä löytyy, vaikka nyt janoiselle ja nälkäiselle kulkijalle? Tuntemattoman spontaani tervehdys, hyvän huomenen toivotus tai iloinen kysymys kuulumisista on Suomessa kadonnut laji. Miten lapset ja nuoret eivät enää osaa käyttäytyä, tervehtiä ja keskustella luontevasti vanhempien ihmisten kanssa? Onko meillä täällä käynyt tai käymässä näin? Jokaisen omantunnon ky- Puheenjohtajan alanurkka Maaseudun elinvoimaisuus on osaltaan näiden päätösten armoilla. Miten kunnat huomioivat tulevalla valtuustokaudella maaseudun elinmahdollisuudet ja asukkaat päätöksissään? Ja ketkä asioistamme päättävät? Mitkä ovat kansalaisvaikuttamisen kanavat ja ennen kaikkea todelliset vaikutusmahdollisuudet. Ilahduttavan hyvin pärjäsivät monet vaaleissa itsensä alttiiksi laittaneet maaseudunkehittämistyöstä tutut puuhakkaat kasvot. symys. Paikallista aikaa -strategian painopistealueina ovat yrittäjyys, kulttuuri ja ympäristö sekä asukkaiden toiminta eri yhdistyksissä. Hämeen maakuntaohjelman visio on yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin ja laadukkaat asuin ja elinympäristöt. Molemmat tukevat seutukunnan kehittämistä. Paikallisuudessa ja kulttuuriperinnössä tärkeää on se mitä tarjoamme. Omat henkilökohtaiset muistot, historia ja perimä. Oma tapa katsoa maailmaa. TARINAL- LISUUS. Toivon kaikille oikein Hyvää Joulua ja Innovatiivista vuotta 2013! ELISA GÖÖS Linnaseutu ry Kylätiimin puheenjohtaja Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä Pian nähdään, millaiset kortit on ensi vuodelle jaossa. Linnaseudun osalta elämme myös merkittävää aikaa. Tämän ohjelmakauden varat alkavat olla sidottu. Hankkeiden maaliin saattelu on meneillään. Pääsemme arvioimaan kuluneen ohjelmakauden tuloksia ja hankkeiden vaikuttavuutta seudullamme. Mutta katse on jo tiukasti tulevassa. Elisan ja Johannan yllä ruotima Paikallista aikaa -strategia on terävöitettävä talven aikana Linnaseudun kehittämisohjelmaksi. Siinä työssä Linnaseudun vastuuntuntoinen ja luova henkilökunta tarvitsee meidän jokaisen tukea ja kannustusta. Kevyt kuin poliitikon lupaus, sutkautetaan eräässä Aku Ankan tarinassa. Uskon, että Linnaseudun kehittämisohjelma on asiasisältönsä puolesta päinvastainen, painava kuin kyläaktiivin hankesalkku. Se takaa, että LEA- DER-rahoituksen mahdollistama maaseudun kehittäminen on arkipäivää myös vuosina Silloin voimme tokaista Roopesedän sanoin: Nasta lautaan, Aku! Minua odottaa kokonainen omaisuus, enkä tahdo, että se tuntee olonsa orvoksi. Joulurauhaa ja edistyksellistä aikaa 2013! Jouni Lehtonen Puheenjohtaja Linnaseutu ry Kyläkoordinaattorin kynästä... Paikallinen aika taipui strategiaksi. *** - Ja kuluvan vuoden suuri urakka saavutti etappinsa, kun Linnaseudun paikallisen kehittämisen strategialuonnos viimeisteltiin Maa- ja metsätalousministeriölle lokakuulla. Parikymmensivuisen paperinipun alkaessa hahmottua ideat jakautuivat lopulta aika luonnostaan omiksi teemoikseen. Ja samalla, kun pohdittiin tulevaisuutta ja strategian painopisteitä, kerättiin ideoita miten hankehakemusten arviointia ja tuloksista tiedottamista voitaisiin jatkossa tehdä tehokkaammin. Ja vieläpä niin, että saataisiin kokoon mittareita, jotka kertoisivat toiminnan tuloksista numeroiden ja euromäärien sijasta. Mukaan nostettiin vielä koko strategian toteuttamiseen lisäarvoa tuovat tekijät. Eli asiat, joiden huomioiminen hankehakemuksissa koetaan erityisen tärkeäksi: lasten ja nuorten toiminta, kansainvälisyys, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteistyö sekä kokemustenvaihto eri toimijoiden kesken. Nimellä on merkitystä? Strategian nimi oli pohdinnan alla useampanakin ehtoona. Nimihän ei miestä pahenna ja sisältö on tärkein, mutta erityisesti viestinnässä nimen tulee herätellä, kertoa, kiinnostuttaa ja luoda sisältöönsä nähden oikeanlainen fiilinki. Paikallista aikaa -oivallus oli lopulta aika onnistunut valinta monimerkityksellisyytensä ansiosta. Linnaseudulla Hämeenlinnan seutukunnassa vietetään paikallisesti aikaa, yhdessä ja yhteistyössä ja ajan hengessä. Virallisesti strategia hahmottelee alustavia Leader-rahoituksen painopisteitä Hämeenlinnan seudulle EU:n uudelle ohjelmakaudelle vuosiksi Strategiaan on koottu sisältöä koko kuluvan vuoden ajan eri toimijoiden kanssa, keräten kehittämistarpeita ja ideoita mitä moninaisimmin keinoin kyselyin, seminaarein, täydennystehtävin, kokouksin ja keskusteluin. Eikä kylillä ja kortteleillakaan ole tallattu korvat tukossa kaikki ajatukset on pyritty tuomaan työhön avuksi. Kolme teemaa Kehittämisajatukset tulevaisuuteen jakautuvat lopulta siis suhteellisen yksimielisesti kolmeen eri teemaan. Yritysrahoitusta hahmotellaan uudella ohjelmakaudella jaettavaksi silmälläpitäen yrittäjyyttä elinvoimaisen elinkeinoelämän ja lähipalvelujen turvana. Kulttuuri ja ympäristö omana teemanaan tukee sekä koko seudun, että paikallistason vetovoiman, kilpailukyvyn ja paikallisidentiteetin vahvistamista. Kolmatta teemaa voisi kuvailla koko Leader-toimintatavan syntymisen perusajatukseksi: asukasaktiivisuus paikallisyhteisöjen, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan voimavarana. Työ jatkuu - strategiasta ohjelmaksi Vasta ensi vuonna Suomen Leaderryhmillä on edessään virallinen hakuprosessi toimintaryhmiksi. Työ jatkuu laajentamalla strategia varsinaiseksi kehittämisohjelmaksi. Painopisteitä täydennetään käytännön toiminnalla, kuvaamaan tehokkaasti sitä millaisin hankkein ohjelmaa toteutetaan ja tavoitteet saavutetaan. Ohjelma tulee siis toimimaan työkirjana hankehakijoille ja kertomaan mihin hanke- ja yritysrahoitusta uudella ohjelmakaudella voidaan myöntää. Uusi kausi ja uudetkin kujeet? Monia asioita uuden ohjelmakauden osalta on vielä avoinna. Linnaseutu kirjasi strategiaan kiinnostuksensa muun muassa ns. Kaupunki-Leaderin toteuttamiseen Hämeenlinnassa. Käytännössä hankerahoitus voisi mahdollistua myös Hämeenlinnan ydinkeskustan alueen yhdistyksille muiden rahastojen kuin maaseuturahaston kautta. Tämä asia ei kuitenkaan ole meidän toimintaryhmäläisten päätettävissä ja neuvottelut valtion tasolla ovat paraikaa meneillään. Lisätietoa saanemme toivottavasti mahdollisimman pian. Linnaseutu painotti strategiassa myös muutamia kehittämisajatuksia Leader-hanketoiminnan sujuvuuden parantamiseksi tulevaisuudessa. Nykyisen ohjelmakauden yhteisöllisten hankkeiden minimituki on liian suuri, jolloin pienillä yhdistyksillä ei ole resursseja toteuttaa hanketta. Myös monen pienen asian toteuttamiseen ei tarvita näin suurta summaa rahaa. Toisena kehittämiskohteena on hanketyyppien yhdistäminen. Eli yhden hankkeen sisällä tulisi voida toteuttaa sekä investointeja että kehittämistoimia erillisten hankkeiden sijaan. Rahakirstun pohja häämöttää Nykyisellä ohjelmakaudella Linnaseudun rahoituskehys on noin 3,5 miljoonaa euroa. Tähän mennessä Linnaseutu on rahoittanut yhteensä 119 hanketta, joista yleishyödyllisiä hanketukia on ollut 69 kpl ja yritysrahoituksia 50 kpl. Rahoituksen kysyntä on ollut runsasta ja rahat alkavatkin hiljalleen olla lopussa. Toivottavasti uusi ohjelmakausi käynnistyisi sutjakasti, jotta kovin pitkää katkosta hankerahoituksen hakemiseen ei tulisi. JOHANNA HENTTINEN

3 3 KOKO KYLÄ LIIKKUMAAN! Vuorentaan koulun lähiliikuntapaikan kehittämisprojekti Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys päätti loppuvuodesta 2011 kokouksessaan panostaa Vuorentaan alueen yhteisölliseen kehittämiseen. Yhteistyötä tehtiin Vuorentaan koulun sekä alueen asukkaiden kanssa. Samalla haluttiin kannustaa koululaisia ja kylän asukkaita liikunnalliseen toimintaan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Motoriikkarata Vanhempainyhdistys haki ja saikin hankkeelleen Leader-rahoitusta Linnaseutu ry:ltä alkuvuodesta Hankkeen tavoitteena oli aikaansaada Vuorentaan alueelle toiminnallinen ja liikunnallinen piha, joka lisää alueen asukkaiden hyvinvointia liikunta- ja luontoympäristöä kehittämällä sekä lisää alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja vetovoimaisuutta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa, josta Leader-rahoituksen osuus oli euroa. Hankkeen käynnistyttyä sille koottiin suunnitteluryhmä, joka vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Ryhmässä olivat mukana vanhempainyhdistyksen, koulun ja oppilaiden edustajat. Koulun lapset järjestivät oppilaskunnan johdolla äänestyksen, millaista välineistöä he itse toivoisivat koulun pihalle. Jokainen koulun oppilas sai vaikuttaa valintaan. Hankittu motoriikkarata oli eniten ääniä saanut ulkoiluväline oppilaskunnan järjestämässä äänestyksessä. Oppilaskunta järjesti motoriikkaradasta myös nimikilpailun. Leader-rahoituksen turvin yhteistyössä koulun, kaupungin puistopuolen sekä alueen asukkaiden kanssa motoriikkarata koottiin ja pystytettiin talkoilla loppukesästä 2012, juuri sopivasti ennen koulun alkua. Motoriikkaradan vihkiäistilaisuutta vietettiin torstaina Vuorentaan koulun pihalla. Vihkiäistilaisuuden avajaispuheenvuoron käytti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Kaupungin edustajana tilaisuudessa oli liikuntatoimen tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki. Tilaisuudessa julkistettiin myös oppilaskunnan motoriikkaradalle valitsema nimi. Vihkiäistilaisuuden jälkeen päivä jatkui koko koulun yhteisillä yleisurheilukisoilla. Taustaa Vuorentaan koulu on pieni ja vireä kyläkoulu kaupungin länsilaidalla. Koulu kunnioittaa perinteitä, mutta vastaa myös ajan haasteisiin. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta, toiminnallisuutta ja oppimisen iloa. Koulussa korostetaan myös hyvien tapojen merkitystä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Lukuvuoden teemoja ovat kotiseutu ja lähialueen luonto. Koulu Vuorentaan kylän keskellä on pieni ja kiinteä yhteisö, jonka rakentamiseen oppilaat vanhem- pineen osallistuvat. Koko kylä kasvattaa -teema toteutuukin koulussa aidosti. Koulu ja sen vanhempainyhdistys järjestävät tapahtumia ja teemapäiviä, jotka tukevat kotien ja koulun kasvatustyötä sekä kokoavat koko kylän yhteiseen toimintaan. Yhdistyksen tarkoitus on edistää koulun oppilaiden opiskelumahdollisuuksia, tukea koulun oppilaiden harrastuksia, parantaa kodin ja koulun välisiä suhteita, ylläpitää oppilaiden vanhempien keskeistä hyvää yhteistyötä sekä tuoda esille vanhempien Motoriikkaradalla riitti vipinää. Kuva: Päivi Malinen. kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Vanhempainyhdistyksen aktiiviset toimijat ovat useiden eri alojen osaajia ja ammattilaisia. Tämä sekä yhdistyksen vakaa taloudellinen tila mahdollistavat myös pitkäjänteisen kehittämistyön kyläyhteisön hyödyksi. Koululle ja sen ympäristölle on tyypillistä liikkuminen ja aktiivinen tekeminen. Tätä aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta halutaan tukea. Yhdessä tekemiselle ja liikkumiselle on pitkät perinteet alueella. Alueen halutaan edelleen jatkossa olevan vahva yhteisöllisyyden, aktiivisuuden ja liikunnallisten virikkeiden ympäristö. Nämä nähdään myös alueen vetovoimatekijöinä ja näin ollen ne varmistavat alueen ja yhteisön elinvoimaisuutta. Lisätietoja: Vuorentaan koulun rehtori: Jukka Talvitie , hankkeen yhteyshenkilö vanhempainyhdistyksessä: Anu Saarinen p , vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja: Päivi Malinen Hanketoimintaa Tyrvännön kylätalolla Hattulassa Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys ry hankki syksyllä 2011 Tyrvännön kylätalolle uudet atk-laitteet. Saimme hankerahoitusta 70% Linnaseutu ry:ltä. Ko. varoilla ja lisänä omarahoitus hankimme kylätalolle uuden tietokoneen, monitoimilaitteen ja digikameran. Tänä syksynä olemme hakeneet rahoitusta Suomen Kotiseutuliitolta pannuhuoneremonttiin ja Linnaseutu ry:ltä kylätalon katon puhdistukseen ja maalaukseen. NINNI LINDHOLM puheenjohtaja Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys ry

4 4 Kylä välittää hanke on päättymässä Mitä Hämeen Kylät ry ja toimintaan osallistuneet saivatkaan aikaan? Kylien käytössä on toiminut maakunnallinen kyläasiamies reilut kolme vuotta hankkeen rahoituksella. Toiminta-alueena on Kanta-Hämeen maakunta eli Hämeenlinnan seudun lisäksi myös Forssan ja Riihimäen seutukunnat. Hämeessä on noin 120 kylää, joissa on kyläyhdistys tai joku muu vastaavasti toimiva asukkaita kokoava toimija. Puolet niistä on saanut ohjausta tai näkyvyyttä hankkeen kautta. Hämeen Kylät ry on tuonut esille kyliä, joista näkyvin on www. hameenkylat.net -sivusto, josta löytyvät kaikki toimivat kylät kartalta. Hämeen Kylät -yhdistys on ottanut tehtäväkseen tiedon välittämisen kylien ja maaseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista. Kyläportaalista sekä facebook-sivulta löytyvät linkit maakunnan kylien sivuille, ajankohtaiset tapahtumat ja uutiset. Myös seminaarien lähettämistä verkossa on kokeiltu niin, että vältyttäisiin liialta ajamiselta. Kylien ja yhdistysten ääni Kyliä ja niiden merkitystä asukkaita lähimpänä olevana paikallisyhteisönä ja lähidemokratian yksikkönä on pidetty esillä. Kyläyhdistys kokoaa asukkaittensa tarpeita ja mielipiteitä aluettaan koskien. Yhdistyskentän ja kylän ja kunnan suhde on ollut keskiössä. Käytännössä kunta kylät -vuoropuheluun tarvitaan monipuolinen laaja yhdistyskenttä. Välineitä tähän ovat kyläsuunnitelmat ja Jokioisilla yhteistyön työkaluksi kehitetty pitäjäsuunnitelma. Sen tekeminen kokosi eri tahoja laajasti yhteen. Kestävä kylä -pelikortit kyläsuunnittelussa Kyläsuunnitelmien tekoa on ohjattu 14 kylällä samalla testaten Kestävä kylä -ajatteluun johdattavia pelikortteja. Niistä on kyläilloissa pidetty; on tullut uusia ideoita ja innostusta toimintaan. Hämeenlinnasta mukana oli Alvettulan kyläyhdistys. Kestävä kylä -menetelmä tuotiin Suomeen Walesista ja sen suomalaisen sovelluksen tekemisessä oli mukana HAMK:n opiskelija. Samalla saatiin Hämeeseen valtakunnan tason osaamista kyläsuunnittelun ohjaamiseen. Kestävä kylä -kortit auttavat ajattelemaan kylän tulevaisuutta niin, että yhteisöllisyys vahvistuu, ympäristön ja paikalliskulttuurin arvot nostetaan esiin ja mietitään myös paikallistaloutta. KYLÄ VÄLITTÄÄ vastuun kantaminen paikallisuudesta Taloissa ja taajuuksilla maakunnallisen paikallistoimintaohjelman kokoaminen oli suuri urakka. Samalla rakennettiin paikallisyhdistysten tueksi yhteistyötä isompien eli piiri- ja seututasolla toimivien yhdistysten kesken. Ohjelmasta tulikin kaikkien yhteinen ja sitä on käytetty apuna mm. tänä syksynä laaditun Linnaseudun uuden Leaderstrategian kirjoittamisessa. Lisävoimaa hankkeista Taloissa ja taajuuksilla -ohjelman toteutumista on pyritty edistämään monin keinoin. Hankkeita on syntynyt, jotka vievät ohjelman toimenpiteitä eteenpäin. Valokuitujen rakentamisesta on saatu viimeisintä tietoa Sadan megan maakunta -hankkeelta; maaseudun nopeat tietoliikenneyhteydet ovat todella tärkeitä, mutta ryntäystä niiden toteutukseen vielä odotamme. Hämeen Kylät pystyi palkkaamaan toisen työntekijän, kyläkehittäjä Heli Laurikaisen kylien avuksi. Heli on Aistien -hankkeen kautta yhdessä kolmen kylän asukkaiden kanssa toteuttanut moniaistisia tiloja. Hauholla tämä tarkoitti Kotkon ulkomuseoalueella sijaitsevan Halpparin talon heräämistä henkiin kolmen päivän ajaksi syyskuussa. Kiitos paikallisille järjestäjille ja kulkukauppiaalle! Kestävä kylä -pelikortit toimivat kylän tulevaisuus -keskusteluissa. Tästä iloitsevat Kylä välittää -hankkeen kyläasiamiehet Tauno Linkoranta Varsinais-Suomesta, Pirkko Kaskinen Uudeltamaalta, Liisa Helanto Päijät-Hämeestä ja Elina Leppänen Kanta-Hämeestä. Hämeenlinnan setlementin Yhdessä lähemmäs -hankkeen puuhanaiset auttavat sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja kylätoimijoita löytämään toisiaan; Eteläisten kylässä on käynnistymässä yhteisiä toimintapäiviä kyläläisille. Hyvät käytännöt levitykseen ja näkyvyyttä toimintaan Kylä välittää -hanke herätteli myös keskustelua yhdistyksistä palvelujen tuottajina. Silloin moni vasta oivalsi, että se mitä oma kyläyhdistyksemme tekee, onkin arvokasta yhteistä hyvää ja voidaan ymmärtää myös yhteiseksi palveluksi. Paikallisuuden luukut -nettikalenterin muodossa ja yhdistysilloissa tutustuttiin paikallistoiminnan hienoihin esimerkkeihin kuvin ja kuvatekstein. Kuukauden paikallistoimintaesimerkkejä on kerätty parin vuoden aikana kaksikymmentä. Esimerkit löytyvät kotisivuilta ja toimivat innostukseksi muillekin. YLE Hämeen kanssa on toteutettu yhteisiä kampanjoita jo kolmena kesänä. Kyläkehut 2010 toivat esiin erilaisia kyliä, Kimppakehut 2011 puolestaan erilaista yhdistystoimintaa ja Kuokkavieraat 2012 kylien kesätapahtumia samalla kannustaen osallistumaan ja ottamaan oppia toisten tapahtumista. ELINA LEPPÄNEN kyläasiamies Hämeen Kylät ry Hämeen Kylät haluaa jatkaa asioiden edistämistä ja tarjota jatkossa entistä parempaa tukea kylille Linnaseutu ry:n rinnalla. Yhdistys on jättänyt rahoitushakemuksen Kestävä kylä avaimia muutoksiin -yhteistyöhankkeesta Päijät-Hämeen Kylät ry:n ja Järvi-Suomen kylät ry:n kanssa ja toivoo, että jatkaa Kylä välittää hankkeen jalanjäljillä kylien tukena myös vuonna Paikallistoiminnalle näkyvyyttä: Kansanedustaja Sanni Grahn- Laasonen, Hämeen Kylät ry:n puheenjohtaja Mika Ågren ja YLE Hämeen päällikkö Pertti Lampinen julkaisemassa Taloissa ja taajuuksilla -ohjelmaa Elomessujen lavalla Kuva: Maija Lumme. Entisajan arkea aistittiin Hauho-päivässä Hauhon keskustan tuntumassa Kotkon ulkomuseoalueella oleva Halpparin talo täyttyi vieraista viime syyskuussa, kun museo muuttui muutamaksi päiväksi moniaistiseksi tilaksi. Tuvan pöydän ääressä pääsi tutustumaan esineisiin ja valokuviin, jotka kertoivat arkisista askareista ja elämästä Hauholla. Vieraiden lisäksi talon täytti puheensorina, kun yhdessä muisteltiin esineiden herättämiä tapahtumia ja tarinoita. Hauho-päivän kunniaksi vieraaksi taloon saatiin kiertävä kaupustelija, jonka laukuista löytyi niin silkkinauhoja, nappeja, neuloja kuin kankaitakin. Kaupustelija tarjoili vieraille myös uskovaistenpastilleja ja rintasokuria. Myös muutamat koululuokat pääsivät aistitilaan vierailemaan. Aistitilan järjestämisestä vastasi Hauho-Seura yhdessä Hauhon Rouwasväenyhdistyksen ja Hämeen Kylien kanssa osana Aistien -hanketta. Seuraava aistitila rakennetaan Hauholle HawuJoulu -tapahtuman yhteyteen. Silloin Hauhotalon näyttämölle avataan joulupukin Hauhon konttoori ja vieraat pääsevät kertomaan kehittämisideoita Hauhon tulevaisuudesta. Aistien-hankkeessa muistellaan kylän historiaa ja pohditaan tulevaisuutta Aistien-hankkeessa järjestetään eripuolilla Kanta-Hämettä kylän muistelu- ja tulevaisuusiltoja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Moniaistinen tila tarkoittaa elämyksellistä tilaa, jossa keskustelun ja muistelun herättäjinä toimivat niin valokuvat, esineet, tuoksut kuin äänetkin. Menetelmää on käytetty oppimisen edistämisessä, mutta nyt sitä hyödynnetään kylä- ja asukastoiminnassa Hämeen Kylät ry:n ohjaamana. Tilan rakentaminen voikin olla uudenlainen tapa toteuttaa kylän historiikki, jakaa paikallistuntemusta tai järjestää mukavaa ohjelmaa osaksi tapahtumaa tai kylätalon toimintaa. Vuoden 2012 aikana aistitiloja on rakennettu kolmella pilottikylällä ja kokemukset sekä palaute on yllättänyt positiivisuudellaan. Aistitilat ovat herättäneet kyläläisten ja kesäasukkaiden mielenkiinnon ja ylittäneet hyvin myös uutiskynnyksen. Muistoja ja mielipiteitä on jaettu innokkaasti tilassa vierailijoiden kesken. Yhdessä tekeminen on vahvistanut. Liittyykö kyläänne tarinoita, joita haluaisitte kuulla tai kertoa? Hämeenlinnan seudulta haetaan pilottikylää tai kaupunginosaa mukaan hankkeeseen. Pilottikylälle palkataan hankkeesta oma osa-aikainen työntekijä, joka auttaa kylää toteuttamaan tilan haluamastaan aiheesta. Katso tarkemmin www. hameenkylat.net/aistien-hanke tai kysy Heliltä tai Hämeen Kylät ry:n Aistien-hanke on osa valtakunnallista Laurea ammattikorkeakoulun Aistien - avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -ESR-hanketta, jossa kehitetään moniaistisia oppimis- ja elämysympäristöjä. HELI LAURIKAINEN kyläkehittäjä, Hämeen Kylät ry Kulkukauppias (Seppo Soittila) laittoi yleisön suut makeaksi. Kuva: Jouni Lehtonen.

5 5 Esteettömyysprojekti Iittalassa Naivistit Iittalassa on ollut yksi Suomen suosituimmista kesänäyttelyistä jo lähes 25 vuoden ajan. Tapahtuman perustajat, galleristipariskunta Aira ja Kalevi Heinänen toivat naivistitaiteen Kalvolaan vuonna Näyttelytilaksi tuli puukoulu, joka tietysti sopiikin tunnelmallisena hyväntuulisen taiteen näyttämöksi. Kun tapahtuman vetäjäksi perustettiin 2010 Naivistit Iittalassa -säätiö, mietittiin myös tilojen kunnostamista niin taiteen kuin yleisönkin parhaaksi. Linnaseudun tuki mahdollisti puukoulun esteettömyyshankkeen toteuttamisen Yksityiskohta Markku Mäen teoksesta Ja niillä seuduin oli paimenia vartioimassa laumaansa. Kuva: DiaRep Reijo Piispanen. IHMEELLISTÄ VALOA IITTALASSA - Naivistien joulu ja ensi vuosi - Ihmeellistä valoa - Naivistien joulu 2012 on järjestyksessä neljäs Iittalan joulunäyttely. Marraskuun pimeään syttyvä näyttely tuo tällä kertaa joulun tunnelmat lähelle kaikilla aisteilla! Kesänäyttelyn avajaisiin 2011 valmistunut pyörätuoliramppi, alakerroksen kynnysten sujuvakulkuiset liuskat ja uusitut yleisö-wc -tilat ovat tuoneet naivisminäyttelyyn runsaasti kävijöitä, joille vierailu monien portaikkojen ja kapeiden oviaukkojen sokkelossa oli ennen mahdotonta. Maakunnan viihtyisin yleisö-wc Maakunnan viihtyisin yleisö-wc on saanut paljon kiitosta myös muilta asiakkailta, joille naivistiseen tunnelmaan somistetut tilat ovat olleet mieluisa yllätys. Esteettömyyshankkeen varoista hankittiin säätiölle myös laadukas kamera- ja tietokonenäyttö, joiden välityksellä liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan myös puukoulun toisen kerroksen teosten tunnelmista. Joulukahvila Kaardemumma avaa ovensa puukoulun alakerran Sinisessä salissa, jonne käynti on sujuvaa pyörätuolillakin Linnaseudun tuen ansiosta. Suuri merkitys toiminnalle Hankkeen merkitys on erittäin suuri säätiönkin kannalta, sillä vaatimattomalla budjetilla toimiva tapahtuma ei ilman tukea pystyisi tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluita liikuntarajoitteisille asiakkailleen. Iittala on Hämeenlinnan vetovoimaisimpia kulttuurimatkailukohteita. Naivismitapahtuma on tunnettu brändi, jonka laajaalainen kehittäminen yhteistyössä Linnaseudun ja alueen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää myös tulevaisuudessa. IRENE WAI LWIN MOE toiminnanjohtaja Naivistit Iittalassa -säätiö Ihmeellistä valoa - Naivistien joulu 2012 on järjestyksessä neljäs Iittalan joulunäyttely. Marraskuun pimeään syttyvä näyttely tuo tällä kertaa joulun tunnelmat lähelle kaikilla aisteilla! Naivistitaiteilijoilta toivottiin erityisesti valon paluu -teeman mukaisia teoksia. Mukana on uniikkeja jouluseimiä ja uusia teoksia yli 20 taiteilijalta. Joukossa on tällä kertaa mukana myös monia uusia tuttavuuksia Ranskalaisella visiitillä, tuomassa pikantteja maistiaisia naivismin kirjosta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Taikatalven lumoa Lapsivieraita kiinnostaa varmasti keraamikko Markku Mäen näyttelysaliin luoma jännittävä tilateos Taikatalvi. Uskallan varmasti luvata, ettei tonttuja pääse tämän lähempää tutkimaan missään! Lapsille on luvassa myös tuoksuvia työpajoja ja erikoisohjelmaa ensimmäisenä adventtina 2.12., jolloin näyttelyssä vierailee Nukketeatteri Sytkyt klassisella joulunäytelmällä Pähkinänsärkijä. Muistonäyttelyssä on esillä tamperelaisen kuvanveistäjän Veikko Haukkavaaran veistoksia ja grafiikkaa. Mestarin teokset on koottu Iittalan Siniseen saliin yksityiskokoelmista. Makuja Joulukahvila Kaardemummassa Avaamme vieraitamme ilahduttamaan myös pikkuisen Joulukahvila Kaardemumman. Joulukahvila tarjoaa makuelämyksiä joululegendan alkuperäisistä maisemista Lähi-idästä. Kaardemumma on avoinna näyttelyaikoina. Tirautamme tuoretta mokkaa myös ryhmille ennakkotilauksesta. Ihmeellistä valoa hehkuu Iittalan vanhalla puukoululla ti-to ja la-su Maanantaisin, perjantaisin ja Itsenäisyyspäivänä talo on suljettu. Ryhmille, koululaisille ja päiväkodeille avaamme ovemme toki myös muina aikoina ennakkovarauksesta. Uusi vuosi ja ensi kesä Talvirieha valloittaa kaikenikäiset Joulun jälkeen juhlitaan tietysti uutta vuotta. Naivistit Iittalassa -säätiö sai harvinaisen kokonaisuuden aitoja Taishō-kauden uudenvuodenkuvia Japanista. Sata vuotta vanhat antiikkiset puupiirrokset ovat esillä japanilaisessa teehuoneessa puukoulun toisessa kerroksessa. Kuvat ovat myös myytävänä edulliseen hintaan aikamoinen lahjaidea Japanista kiinnostuneelle taiteenystävälle. Naivistinäyttelyn AulaShop on muutenkin mukavien lahjaideoiden aarrearkku. Kesän 2013 juhlanäyttely TÄH- TITAIVAS tuo esille kotimaisen naivismin kiintotähdet ja komeetat taidetapahtuman alkuvuosilta alkaen. Linnaseudun tuella 2011 toteutettu saavutettavuushanke tuo Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseuran järjestämä perinteikäs talvirieha Inkalan Kartanon Karhunpesällä kerää kokoon kylien lapset ja lapsenmieliset. Talviriehan anti väelle on punaiset posket ja hyvä mieli. Ulkoilun lomassa nautitaan höyryävän kuumaa keittoa ja jälkiruoaksi pullakahvit. Kyliltä löytyvällä talkoohengellä saatiin järjestettyä yhteinen tapahtuma kevättalvella, johon osallistui naivistisen taiteen myös liikuntarajoitteisten ihailtavaksi. Monipuoliset projektit myös aistirajoitteisten taiteenystävien elämyksellisen näyttelyvierailun toteuttamiseksi jatkuvat. Lapset ovat tärkeä kävijäryhmämme. Pyrimme tuottamaan oivallukseen ja iloon perustuvia omaehtoisia näyttelytehtäviä, joiden parissa viihtyy koko perhe. Naivismi ei ole ohimenevä vitsi, väkeä vauvasta vaariin. Perheen pienimmille oli poniratsastusta ja vähän isommille moottorikelkkakyyditystä. Vieraaksi saimme Pupu-tädin, joka leikitti ja laulatti lapsia. Luontopolulla kulkijat testailivat tietämystään tietokilpailukysymysten parissa. Sekä tietysti lasten omatoiminen mäenlasku, jossa käytössä oli niin pulkkaa, kelkkaa kuin liukuriakin. Talvisen yhdessäoloiltapäivän aikana oli mahdollista rupatella mukavia kahvikupin ääressä ja Maalaus, Kaarina Alsta, Pingviiniystävykset Kuva: DiaRep Reijo Piispanen. vaan ajatuksia ja elämyksiä herättelevä korkeatasoinen taiteen suuntaus. Naivistit Iittalassa -säätiön tavoitteena on tuoda taide lähelle, rohkaista ja inspiroida, tuottaa positiivista voimaa ja innostaa myös itse kokeilemaan taiteen tekemistä. IRENE WAI LWIN MOE toiminnanjohtaja Naivistit Iittalassa -säätiö vaihtaa kuulumisia. Osallistujien rentoutuminen lasten naurun säestämänä oli järjestäjille paras palkka sekä tietysti usko siitä, että nuori sukupolvi saa hyvän mallin yhdessä tekemisestä. Talkoohenkiaatteen säilyminen on monen kyläyhteisön ainoa selviytymiskeino ja ainakin talviriehan runsas osanotto luo uskoa Etelä-Hattulan kylien säilymiseen. Seuraava talvirieha järjestetään jälleen kevättalvella ARJA SARUSTO Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura

6 6 Äimäjärven suojeluyhdistys toimii aktiivisesti Hämeenlinnan Kalvolassa toimivan Äimäjärven suojeluyhdistys ry:n tarkoituksena on parantaa järven tilaa ja edistää järviluonnon säilymistä sekä ympäristön suojelua. Järven virkistyskäyttöä ovat viime kesinä haitanneet vedessä kelluvat runsaat karvalehti- ja vesiruttoesiintymät. Talven 2003 happikadon seurauksena kuoli paljon kaloja, mutta järven vesi samalla kirkastui. Tämän seurauksena kasvit saivat runsaasti valoa ja kasvoivat voimakkaasti. Em. kasvit esiintyvät lähes läpipääsemättöminä lauttoina. Kasveja on poistettu mökkirannoista käsityönä mm. haravoimalla. Suojeluyhdistys selvitti mahdollisuutta poistaa mainittuja kasveja koneellisesti. Tarkoitukseen löytyi kotimaisen konepajan Mamec Oy:n lietepumpusta kehittämä imuri/ kevyt ruoppaaja. Suojeluyhdistys suunnitteli ja rakensi ponttonilautan imurin työalustaksi. Laitteet ovat kahden henkilön liikuteltavissa. Lautta kantaa noin 800 kg ja on helposti purettavissa ja siirrettävissä kohteeseen; vesitse hinaamalla tai maitse henkilöauton peräkärryllä. Suojeluyhdistys lainaa laitteita ranta-asukkaille ja mökkiläisille omatoimiseen rannan puhdistukseen. Laitetta on käytetty loppukesästä ja sen on todettu toimivan suunnitellulla tavalla. Imuri pumppaa vedensekaista massaa litraa/min. Laitteiden hankintakustannukset olivat noin 4000 euroa. Suojeluyhdistys sai Linnaseutu ry:ltä avustusta imurin hankintaan ja työalustan materiaaleihin. Imuri ja työalusta. Kuva: Rauno Hiekkanen. Muita suojeluyhdistyksen viimeajan toimenpiteitä ovat olleet: Hoitokalastus eli roskakalojen poisto. Tätä on tehty isorysillä. Kevään saalis oli 8,3 tonnia. Pelloilta pintavesien mukana järveen valuvien ravinteiden vähentämiseksi on rakennettu laskeutumis- ja kosteikkoaltaita. Kutisten kosteikkoaltaan yhteyteen on rakennettu fosforisieppari, joka syöttää valumaveteen rautasulfaattia. Tämä saostaa fosforia laskeutumisaltaaseen. Mittauksin on todettu, että kokonaisfosforin määrä on siepparin jälkeisessä altaassa enää noin 8 % siepparin yläpuolisessa vesistössä olevasta. Veden vaihtuvuuden parantamiseksi on Unostentien penkereeseen suunniteltu lisää putkisiltoja. Näiden rakentamisen rahoitusta selvitetään. - Kotkajärventien uudet putkisillat suunnittelee ja toteuttaa ELY-keskus. Savijoenlahdesta on poistettu vesikasveja niittämällä. Kutisten fosforisieppari. Kuva: Rauno Hiekkanen. Em. toimenpiteisiin on saatu avustuksia Hämeen ELY-keskukselta, Hämeenlinnan kaupungilta, Hattulan kunnalta, Vanajavesikeskukselta ja vesialueen omistajalta Kutilan jakokunnalta. Maa- ja vesialueen omistajat ovat kiitettävän myötämielisesti suhtautuneet suojeluyhdistyksen toimintaan. RAUNO HIEKKANEN puheenjohtaja Äimäjärven suojeluyhdistys ry Lautsian kyläyhdistyksen veneranta ja kuinka rannan kivet liikkuvat jäiden mukana. Seuraavana keväänä vesi olikin korkealla ja laiturin rakentaminen lykkääntyi kesän matalammille vesille. Kesän ja syksyn aikana laituri valmistui ja vaja sai toisen värikerroksen ja tarvittavia hyllyjä. Kokonaisuudessaan hanke vei kolme vuotta. Vuokrasopimus ja sen hyväksyttäminen suunnittelutyön ohessa kesti vuoden. Rannan kunnostus ja vajan rakentaminen vei toisen kesän. Laiturin rakentaminen vei sitten kolmannen kesän. Hankkeen suunnittelu aloitettiin Valmis tarvikevaja. Kuva: Raimo Tikka. keväällä 2009 Lautsian kyläyhdistyksen perustamisen yhteydessä. Nyt syksyllä 2012 ranta on valmis. Hankkeen kustannusarvio oli , josta Leader-rahoituksen osuus oli Talkootöiden osuus hankkeessa oli RAIMO TIKKA Lautsian kyläyhdistys Valmis laituri rannan kivien päällä. Kuva: Raimo Tikka. Lautsian kylän veneranta -hanke Hauholla sai alkunsa vesijättömaiden lunastuksesta, jonka yhteydessä kylälle tuli yhteisiä ranta-alueita. Kylässä on vakinaisia ja kesäasukkaita, joilla ei ole rantaa kylän ison järven eli Ilmoilanselkä -järven rannalla. Nyt olisi mahdollista tehdä venevalkama, laituri ja tarvittava tarvikevaja kylän käyttöön yhteiselle rannalle. Kyläyhdistys ryhtyi toimeen. Ensin vuokrattiin maa-alueet kyläyhdistykselle osakaskunnalta. Tehtiin suunnitelmat ja kustannusarviot, joiden pohjalta sitten hankehakemus Linnaseudulle. Hankerahan myöntämisen jälkeen päästiin töihin. Rannan puusto siivottiin ja tehtiin ajoura kaivinkoneelle rantaan. Talven jäillä venevalkaman kivet nostettiin sivuun väylältä. Keväällä lumien ja jäiden sulettua ranta tasoitettiin ja hiekka levitettiin rantaan suodatinkankaan päälle. Hiekan päälle kulkuväylien ja teiden kohdalle levitettiin kalliomursketta kovettamaan pintaa. Syksyllä päästiin kasaamaan tarvikevajaa, joka ostettiin valmiina pakettina. Katto päälle ja pohjaväri pintaan ennen syksyn sateita ja lumen tuloa. Laiturin rakentaminen jätettiin seuraavalle kesälle, jotta nähdään kuinka korkealla vesi käy Vajan kasaus käynnissä. Kuva: Raimo Tikka.

7 7 Kouvalan maamiesseurantalo on ollut talvisaikaankin kyläläisten käytössä, mutta suurimpana ongelmana talon aktiiviseen käyttöön on aina ollut järkevä (lue: rahapussille sopiva) talon lämmitys. Lisäksi hiekkainen pihamaa oli kevät- ja syyssateiden aikaan melkoinen kurakenttä. Ryhdyimme kartoittamaan millaisia mahdollisuuksia seurallamme olisi saada apuja kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi. Saimme tietoa Linnaseudulta ja käynnistimme Kouvalaan Viihtyisyyttä -hankkeen, jossa omarahoitusosuuden ja talkootyötuntien lisäksi saimme Leader-rahoitusta kustannusten kattamiseen ja hankkeen läpi viemiseen. Pihatyöt sujuivat talkoovoimin; kiviä siirrettiin, hiekkaa lapioitiin ja haravoitiin, pensaita istutettiin sekä uusi puuaita sai kauniin valkoisen maalin pintaansa. Istutuslaatikot saivat paikkansa rappujen pielestä. Laatikoihin laitetaan keväällä kauniit kesäkukat, jotka syksyn tullessa vaihdetaan havuihin. Lämmitysjärjestelmä vaatikin sitten jo useamman vuoden panostusta. Töitä tehtiin talkoovoimin omien töiden lomassa ja silloin, kun talolla ei ollut muuta käyttöä. Aikaa hankkeeseen kului, mutta lopputulos on erittäin hyvä ja toimiva. Ilmalämmitysjärjestelmä on puulla tai/ja öljyllä toimiva kattila, joka tuottaa lämpimän ilman, joka johdetaan tiloihin. Sama järjestelmä hoitaa nyt myös tuloilman sisätiloihin kesäisin. Kouvalan maamiesseurantalo on, kylän koulun lopetettua toimintansa, kyläläisten kokoontumis- ja harrastepaikka. Kansalaisopiston pitämät jumpat siirtyivät talolle, kun saimme myös talvella lämmityksen järjestymään. Perjantaisin alkuillasta talolla on pikkuväkeä pomppujumpassa ja sen jälkeen nuorisolla on mahdollista Hikeä ja kierrätystä Kouvalan maamiesseurantalolle hankittiin muutama vuosi sitten käytöstä poistuvia kuntoilulaitteita. Tänä syksynä saimme vihdoin niille myös tilan, jossa laitteita pääsee käyttämään. Kouvalan maamiesseurantalon näyttämöllä on nyt laite jos toinenkin halukkaiden kuntoilijoiden käytössä. Pientä nimellistä korvausta vastaan laitteet ovat käytettävissä silloin, kun talolla ei ole muuta toimintaa. ARJA SARUSTO Kouvalaan viihtyisyyttä viettää aikaansa talolla. Näyttämölle saatiin kasattua kuntoilulaitteet halukkaiden käyttöön. Yläkerran kokoustilaa voi vuokrata seurojen ja yhdistysten kokouksiin kuten myös alakerran salia tai kahviota. Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura järjestää toimintansa kulujen kattamiseen, lähinnä juuri talon ylläpitoon ja lämmityskuluihin, erilaisia tapahtumia pitkin vuotta, mm. kirppareita ja myyjäisiä sekä tansseja elävän orkesterin tahdittamana. Lämmitysjärjestelmän ansiosta olemme voineet lisätä näitä tapahtumia myös talviajalle. Seuramme tarkoituksena onkin lähivuosina edelleen jatkaa talon kunnostusta ja ylläpitää sen tuottamia palveluita kyläläisten ja lähialueiden asukkaiden iloksi ja mielenvirkistykseksi. ARJA SARUSTO puheenjohtaja Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura Hankerahalla Lammin Turvantalo toimivaksi Kun Lammin Turvantalo Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehdyn kiinteistökaupan perusteella siirtyi vuoden 2011 lopussa perustetulle paikallisten omistajien yhtiölle, ovat talossa alkaneet puhaltaa uudet tuulet. Tiloja on remontoitu, seinien pintamaalausta on uusittu sisustusarkkitehti Eila Virran aikanaan tekemän suunnitelman mukaisesti ja talon varustetasoa on parannettu. Erityisesti muutos näkyy keittiön toimivuudessa. Nyt Turvantalo tarjoaa oivat puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Turvantalon siirtyminen paikalliseen omistukseen koettiin Lammilla erityisen myönteiseksi asiaksi. Niinpä talon kunnostuspuuhiin on saatu vahva talkoohenki mukaan. Työtä tehdään useissa, vapaaehtoisista kootuissa työryhmissä. Yhdessä tekemisen halu ja voima sekä voimakas yhteisöllisyys ovat nähtävissä Turvantalon tämän päivän toiminnassa. Tämä on osaltaan nostanut esiin ja voimistanut kotiseuturakkautta omaa asuinpaikkaa kohtaan. Ulkopuolinen rahoitustuki tuli tarpeeseen Vaikka työt pyritään pääosin tekemään talkoilla, on varoja tarvittu materiaalien, lisäkalusteiden ja astioiden hankintaan. Tarvittavaa apua on saatu Linnaseutu ry:ltä. Koska kysymyksessä on yleishyödyllinen yhtiö, voi Linnaseutu toimia osarahoittajana hankkeissa. Hankeraha on kohdistunut lähinnä keittiön toiminnallisuuden parantamiseen. Sen turvin on pystytty kalustamaan ja koneellista- maan keittiötä niin, että se tänä päivänä vastaa ammattitasoa. Niinpä juhlien ja erilaisten tilaisuuksien tarjoilut pystytään nyt myös valmistamaan Turvantalossa. Lammin Turvantalon sisääntulokerrokseen on saneerattu pieni kokoustila mm. yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Lammin Säästöpankki maksaa tilan vuokran kahden vuoden ajalta, jolloin se on vapaasti eri tahojen käytettävissä. Kuva: Matti Siivonen. Lisäksi kattaukseen ja tarjoiluun tarvittavaa tarpeistoa on uusittu ja täydennetty. Lähiajan suunnitelmissa ovat mm. talon energiatekniikan mahdollinen uusiminen sekä piha-alueen paikoitussuunnitelman tarkistaminen. Puitteet monipuoliselle käytölle Turvantalo tarjoaa hyvät puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Mm. syntymäpäivät, sukujuhlat, häät, muistotilaisuudet, konsertit ja näyttelyt sekä kokoukset ja koulutustilaisuudet onnistuvat Turvantalossa, jossa tilat riittävät hengelle. Parhaillaan haetaan palveluntuottajia, joiden työpanosta voi tilata esimerkiksi tarjoilujen järjestämiseen, tilojen siivoamiseen, musiikin esittämiseen, esitystekniikan käyttämiseen jne. Erityisen mieluisaa on paikallisesti ollut konserttien tuominen lähemmäksi kuntalaisia. Keväällä järjestetty Tuusulan Rantatiekvartetin sekä Pyhäinpäivänä ollut baritoni Jorma Hynnisen ja pianisti Ilmari Räikkösen Merikanto-konsertti keräsivät juhlasalin täyteen innostuneita kuulijoita. Näistä jälkimmäinen oli Turvantalon omaa tuotantoa. HELENA HIRVINIEMI

8 8 Kalvolan vanhalle kunnantalolle uusi tulevaisuus Kalvolan vanha kunnantalo poikkeaa selvästi Iittalan keskustan muista rakennuksista. Vuonna 1910 valmistunut jugend-rakennus on jo yli sadan vuoden ajan ollut keskeinen osa Iittalan keskustaa ja sen elämää. Lars Sonckin suunnittelema rakennus toimi kunnantalona lähes 90 vuoden ajan, kunnes se kuntaliitoksen vuoksi jäi vuoden 2009 alusta vaille käyttötarkoitusta. Nyt rakennuksen ympärille ollaan kehittämässä uudenlaista toimintaa. Tavoitteena on, että vanha kunnantalo ympäristöineen on tulevaisuudessa koti- ja kohtaamispaikka erilaisille kulttuurin alan toimijoille, järjestöille, yrityksille ja oppilaitoksille. Samalla rakennus ympäristöineen halutaan liittää osaksi Iittalan lasimäen matkailullista kokonaisuutta. Linnaseudun rahoittama Iittalan taidetalo -hanke on maaliskuusta 2011 lähtien pyrkinyt rakentamaan uutta tulevaisuutta vanhalle kunnantalolle. Hankkeen järjestäjänä toimii Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry, joka ylläpitää alkuvuodesta 2012 Iittalaan muuttanutta valtakunnallista kehitysvammaisten taidekeskusta eli Taidekeskus Kettukia. Projektin alkuperäisenä ideana oli toteuttaa Iittalassa laaja-alainen yritysmalli, missä olisivat yhdistyneet kehitysvammaisten taidetyötoiminta, taidetuotteiden kehittäminen, talon tilojen hallinta sekä matkailulliset tavoitteet. Alkuperäinen Taidetalo -suunnitelma osoittautui mm. yhteistyökumppaneiden hankinnassa liian mutkikkaaksi, joten suunnitelmia päätettiin yksinkertaistaa ja terävöittää. Vanha julkisivukuva kunnantalosta (ennen vuotta 1950 otettu), missä Säästöpankki -teksti etuseinällä. Nyt Taidetalon eli vanhan kunnantalon toiminnan pyörittäjäksi ollaan kokoamassa vahvasti iittalalaisiin toimijoihin pohjautuvaa yhteiskunnallista yritystä. Tulevaisuudessa talon rooli Iittalan keskustan kokonaiskuvassa on suunnitelmien mukaan sekä matkailullinen, että paikallista toimintaa kokoava. Kehittämällä talosta kokous- ja koulutusmatkailukohdetta pyritään tasapainottamaan Iittalan matkailun vahvaa keskittymistä pelkästään kesäkauteen. Toisaalta talo on koko historiansa ajan toiminut paikallisten kohtaamispaikkana, ja sitä sen toivotaan olevan jatkossakin. Kunnantalolla voivat tavata toisiansa yhtä lailla Talon harjannostajaiset vuonna muskarissa käyvät lapset kuin järjestöissä toimivat varttuneemmatkin aikuiset Kesäkaudella Taidetalon kannattaa hyödyntää Iittalaan vyöryviä matkailuvirtoja. Kesällä 2012 talossa ja sen puistossa järjestetty taidenäyttely Lumottu puutarha esitteli samassa näyttelyssä niin kehitysvammaisia, ammatti- kuin ITE-taiteilijoitakin. Edellä mainittujen töitä täydensivät iittalalaisten ja hämeenlinnalaisten koululaisten teokset. Runsaasti yleisöä ja erinomaista palautetta keränneen näyttelyn yhteydessä saattoi myös pistäytyä talon arkkitehdin mukaan nimetyssä Cafe Larsissa. Vanha kunnantalo rakennettiin alun perin Iittalan lasitehtaan johtajan Claes Norstedtin asuintaloksi. Näin rakennus on osaltaan myös osa Iittalan lasimäen historiaa. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa Iittalan lasimäen alue laajenisi Iittalassa aina vanhalle kunnantalolle saakka, jolloin koko Iittalan keskusta pääsisi paremmin hyötymään lähes vuotuisesta matkailijasta. Tätä kehitystä tukee myös Taidetalon aktiivinen yhteistyö Lasimäellä näyttelyitä järjestävän Iittalan Naivistien kanssa. ESA VIENAMO projektipäällikkö Iittalan taidetalo -hanke Janakkalan Janan Lunta mäkikotkille ja hiihtäjille -hanke Odotellessani jälleen kerran lumisateiden saapumista eteläiseen Suomeen alkutalvesta 2008 tuli mieleeni ajatus, että voisihan asialle jotakin olla tehtävissä. Seuran omistamat kohtalaiset junioriharjoitusmäet ovat ilman muovikatetta, lumi vain puuttui. Soitin tuntemalleni lumimiehelle, jolla on noin 20 vuoden kokemus lumenteosta laskettelurinteisiin. Muutama ongelma tuntui olevan hankkeen tiellä raha, vesi, sähkön riittävyys ja lumetuskaluston soveltuvuus hyppyrimäkien lumetukseen. Kaverilta löytyi muutaman lumitykkejä toimittavan firman yhteystiedot. Kokosimme tarjouksia, joku käytetty halpakin olisi ollut tarjolla. Onneksi seuran johtokunta ei lämmennyt ajatukselle käytetystä lumitykistä, mutta uusiin laitteisiin ei taas ollut mitenkään mahdollista saada varoja seuran puitteissa. Ei muuta kuin miettimään rahoitusta. Sovimme tapaamisen seuran yleisurheilupuolen varainhankkijan kanssa ja hän esitti, että hankkeeseen voisi hakea Leader-rahoitusta. Naapurikunnan hiihtoseura oli saanut lumitykin hankkimiseksi rahoitusta. Otin yhteyttä Linnaseutuun josta löytyi myötämielistä suhtautumista hankkeelle rahoitusta kannattaa hakea. Toukokuussa 2009 piti olla hankittuna tarjoukset laitteistoista kolmelta toimittajalta, tarkka kustannusarvio ja hankesuunnitelma sekä nippu hakemuspapereita. Kysyimme tarkemmat tarjoukset lumitykkimyyjiltä ja samalla selviteltiin käytännön olosuhteita. Sähkö ei tulisi riittämään vesipumppuun ja lumitykkiin. Suosittelivat aggregaattia tai sulakekoon suurentamista sähkökeskuksessa. Seuraavan sulakekoon hinta olisi ollut , mutta eihän sellaisia rahoja mistään löytyisi. Seuraavaksi mietimme aggregaattia, mutta siinä olisi huollon tarvetta ja kohtalaisen kovat energiakustannukset. Kerroin lumitykkimyyjille sähköongelmista ja saimme tietää, että myyntiin oli tulossa uusi sveitsiläinen korkeapainelumitykki, joka vie virtaa vain kymmenesosan yleensä käytössä oleviin lumitykkeihin verrattuna. Lumimäärässä hävitään noin 1/3, tykistä menee max. 10m 3 vettä tunnissa läpi ja lunta näin tulee n. 25m 3 tunnissa. Tykki toimii jo muutaman asteen pakkasella, jos vesi on riittävän kylmää. Vesipumppua voitaisiin käyttää taajuusmuuttajan avulla, jolloin käynnistettäessä ei tule isoa virtapiikkiä, joka hajottaisi sulakkeet. Näin sopiva laitepaketti alkoi hahmottua. Tarkemmat tarjoukset saatuamme laskimme kokonaiskustannuksia. Enemmän virtaa kuluttavat lumitykit tulivat selvästi kalliimmaksi lisäsähkön tarpeesta johtuen. Niin sitten seuran hallitus päätti ryhtyä hankkeeseen halvimman vaihtoehdon mukaan. Hakemuspaperit tehtiin kiireellä jos hankkeen käsittely olisi siirtynyt myöhäisemmäksi, seuraavaksi talveksi ei oltaisi ehditty lunta tekemään. Linnaseudun toiminnanjohtaja neuvoi hyvin papereiden tekemisessä. Hankepäätös tuli noin kuukauden kuluttua myönteisenä. Hankkeen budjetti oli n , josta julkisen rahoituksen osuus oli 50 %. Pääsimme aloittamaan hankinnat ja talkootyöt, joiden arvio 600 miestuntia ja 40 konetyötuntia. Hankkeella saatiin hankittua lumitykki, vesipumppu tykille taajuusmuuttajalla, lumetusletkuja, sähköroikat, putkisto hyppyrimäelle, sähkökaapeleita ja tarvikkeita kiinteisiin sähköasennuksiin hyppyrimäelle, kaivonrenkaat ym. tarvikkeet kaivontekoon ja tarvikkeita ison mäen ylämäen lumensiirtojärjestelmään. Talkoilla tehtiin suohon pieni lampi veden jäähdytykseen, vapaavirtauskaivo, asennettiin vesiputkisto kaivolta hyppyrille, tehtiin tarvittavat sähköasennukset, asennettiin kiskot ylämäkeen lumensiirtokelkkaa varten ja tehtiin sähkömoottorilla liikuteltava lumensiirtokelkka/ latukone. Pakkasten tullessa joulukuussa kaikki alkoi olla lumentekoon kunnossa ja myyjä antoi meille käyttöönottokoulutuksen laitteisiin. Laitteet tuntuivat toimivan hyvin ja virtaakin riitti myös valaistukseen ja pukukopin lämmitykseen. Alamäkien lumetuksessa siirrämme lumitykkiä sähkökäyttöisellä vinssillä saadaksemme mahdollisimman tasaisen lumikerroksen. Näin jälkityön osuus jää mahdollisimman pieneksi. Ylämäen lumensiirtokelkka vaatii vielä pientä virittelyä, mutta viime talvenahan lunta sitten satoi täällä etelässäkin niin, että sitä joutui lähinnä poistamaan ylämäestä. Jatkossa on tarkoitus tehdä ylämäki myös tykkilumella sen paremman kestävyyden takia verrattuna luonnonlumeen. Lumitykki ja pumppu ovat siirrettävää mallia ja tarkoitus on lumettaa myös hiihtolatuja Kiipulan kuntoutuskeskuksessa, jossa seuramme järjestää hiihtokilpailuja. Jonkinmoisen paperisodan tämä hanke vaati, mutta ilman sitä ja yhteistyökumppaneita tämä harjoitteluolosuhteiden kehittäminen ei olisi onnistunut. MARKKU JANTUNEN Janakkalan Jana

9 9 Avaimet käteen -ratkaisuja sääksille Nykymetsätalous on siivonnut metsistä pois uhanalaisen sääksen makuun sopivat pesäpuut. Puun pitäisi olla kaksi tai kolme metriä naapuripuita korkeampi, sillä sääksi edellyttää pesäpaikaltaan esteetöntä näkyvyyttä ja laajasti lentotilaa, kuvailee Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu. Sopivien puiden vähäisyyttä kompensoi Sääksisäätiö rakentamalla tekopesiä. Linnaseutu ry rahoittaa hanketta, jossa rakennetaan neljäkymmentä tekopesää ja tehostetaan Sääksisäätiön tiedotusta. Yhden pesän rakentamiseen menee kahdelta ihmiseltä kaksi tai kolme päivää. Rakkaudesta lajiinhan tätä tehdään, mutta vähäinenkin ulkopuolinen tuki tuo aina tiettyä toimintavarmuutta, satoja sääksenpesiä rakentanut Koivu kiittelee. Pesän on oltava lujaa tekoa, jotta se kestää myrskyt ja lumikuorman. Harri Koskinen testaamassa kantavuutta. Kuva: Juhani Koivu. Valoisa koti upealla näköalalla Ihanteellinen pesäpuu on sellainen tasalatvainen mänty, joka on jo lopettanut kasvun. Esteetön näkyvyys on tärkeämpää, kuin puun koko. Kunhan latva on pari kolme metriä muita puita korkeammalla, puu kelpaa sääkselle. Avosuolla kasvava pienikin puu on aivan hyvä, Koivu selittää. Sääksen pesä on halkaisijaltaan cm ja lintu voi rakentaa sen jopa 2,4 metriä korkeaksi. Onneksi sääkselle kelpaa mainiosti myös tekopesä, jota lintu edelleen rakentaa useiden vuosien saatossa. Pariuskollinen sääksi palaa vuosi toisensa jälkeen samalle pesälle, vaikka kyllä me olemme todistaneet muutaman avioeronkin, pikkupojasta asti lintuja harrastanut Koivu naurahtaa. Tekopesien ansiosta Kanta-Hämeen sääksikanta on saatu pysymään elinvoimaisena. Pesiä ei lähdetä rakentamaan pystymetsästä vaan sopiva puu löytyy vanhojen pesien ympäristöstä, harrastajien havaintojen tai sääksistä kiinnostuneiden maanomistajien avulla. Koivu kiittelee äärimmäisen valistuneita maanomistajia siitä, että lupa pesän rakentamiseen saadaan lähes poikkeuksetta aina. Paljon aikaa menee nimenomaan pesäpuun etsimiseen ja neuvotteluihin maanomistajien kanssa. Koivun mukaan ympäristövastuullisuuden lisääntyminen näkyy myös isojen metsäyhtiöiden toiminnassa. Esimerkiksi UPM- Kymmenen metsissä on kymmeniä Sääksisäätiön rakentamia pesiä. Kanta-Hämeen komea maakuntalintu Sääksen tutkimus alkoi Suomessa 1970-luvulla, jonne juontaa myös 1990 perustetun Sääksisäätiön juuret. Kanta-Häme on sääksen perustutkimusaluetta, jossa kaikki poikaset rengastetaan. Ensimmäinen tekopesä rakennettiin 1967 ja mallia on viety muuallekin maailmalle. Suomalaisten sääksien siirtoistutuksilla mm. Espanjan ja Portugalin hävinneitä sääksikantoja on pyritty elvyttämään, kertoo Koivu. Sääksisäätiön mediasuhteet ovat hyvällä mallilla, muiden muassa Yle Häme seuraa toimintaa kiinnostuneena. Hankkeen kiikarissa ovat erityisesti toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tulevaisuuden toimijat ja yhtenä tavoitteista on tehdä opetusvideo sääksen pesän rakentamisesta. Säätiön toiminnassa on onneksi mukana mediayrittäjä, joka tekee videon talkootyönä. Metsäoppilaitoksille ja harrastajille suunnatun videon lisäksi teemme tutkijoille vihkosen pesäluetteloineen. Säätiöjohtoisesti Suomeen on rakennettu noin 370 pesää. Loputtomien talkootuntien ansiosta Kanta-Hämeessäkin on vuosittain noin 60 poikaspesää, jotka lähes kaikki ovat vapaaehtoisten tekemissä tekopesissä. Työ on sikälikin loputonta, että ensimmäiset 70-luvulla rakennetut pesät ovat nyt saneerauskierroksella, Koivu kertoilee. Säätiö tekee uusia ja saneeraa vanhoja pesiä, mutta myös siirtää pesiä esimerkiksi moottoriteiden alta. Yleisin syy siirrolle on tätä nykyä se, että sääksen pesä sijaitsee suolla, josta Vapo aikoo perustaa turvesuon. Sellaisessa tilanteessa Vapo ottaa meihin yhteyttä ja me käymme tekemässä uuden pesän lähelle. Siirtopesät onnistuvat yleensä erinomaisen hyvin, eikä sääksi jätä pesintää väliin. Ensin oli sääksi Sääksi (kalasääski) on kotkien jälkeen kookkain päiväpetolintumme. Lintu käyttää ravinnokseen ainoastaan kalaa, jonka se hankkii syöksysukeltamalla suoraan lennosta. Komeaa saalistusnäytelmää pääsee seuraamaan esimerkiksi Kangasalan Pohtiolammella sijaitsevassa Sääksikeskuksessa. Aina se jaksaa sykähdyttää, vaikka minäkin olen sääksen saalistusta seurannut lukemattomia kertoja, pitkän linjan lintuharrastaja Koivu hehkuttaa. Kanta-Hämeen maakuntalintua pesii Suomessa arviolta reilu tuhannen paria. Tiheimmin sääkseä tavataan Kanta-Hämeessä, jossa esimerkiksi Vanajavesi on linnulle ihanteellista aluetta. Vanajanveden Sääksmäenselkä on saanut sääkseltä nimensäkin. Onnea uuteen kotiin Ilman suojelua sääksikanta ei olisi pysynyt näin hyvänä, vaikka uhanalaisesta linnusta on edelleenkin kyse. Meillä Hämeessä on onni olla vahvaa sääksialuetta, painottaa Koivu. Pariuskollinen sääksi tulee sukukypsäksi 3-5 vuoden iässä, jolloin koiras valitsee mieluisan pesäpaikan. Puolisonsa kuolemista sääksi ei sure samalla tavalla kuin vaikkapa joutsen, vaan sääksi pariutuu uudestaan. Vähän talvimyrskyistä riippuen rakentamamme pesät pysyvät kunnossa vuotta. Pesät periytyvät uusille ja uusille sääksisukupolville. Sääksiseuran toimintaan voi tutustua osoitteessa jossa voit myös seurata Satelliittisääksi Ilmarin muuttomatkaa. MAIJA LUMME tiedottaja Maaseuturahoitus tutuksi -hanke blogspot.fi/ Pesäpuun etsiminen ja neuvottelut vievät eniten aikaa pesänrakentamisessa, sopivan puun löydyttyä työ edistyy nopeasti. Lintumiehet Juhani Koivu ja Harri Koskinen pakkaavat pakettiautoon työkalunsa, kiipeilyvälineet, hakesäkit, eväät, kaksi etukäteen puukapuloista rakennettua halkaisijaltaan reilun metrin kokoista pesäseppelettä ja yhden uteliaan toimittajan. Toisinaan satojenkin kilometrien ajomatkan päässä voi vielä odottaa kilometrien rämpiminen pesäpuulle, tällä kertaa ajomatkaa kertyy sata kilometriä, rämpimistä ei ollenkaan. Eläkkeellä oleva Koivu on kiivennyt honkiin satoja kertoja ja antaa tällä kertaa nuoremman Koskisen kiivetä. Latvan katkaiseminen ja karsiminen ovat puuhun kiivenneen hommaa, alhaalla oleva mies valmistelee alikasvuisesta kuusesta pesän kehikkokolmion, jonka hän hinaa männyn latvukseen. Mänty ei kärsi pesän rakentamisesta, vaikka kehikko tukipuineen naulataan suoraan runkoon. Kehikon päälle naulataan rangoista lattia, jolle pesäseppeleet asennetaan. Pesäseppeleistä muodostuva pesä täytetään noin neljällä sylyksellä havuja ja kolmella säkillä haketta. Myös innokas toimittaja osallistuu hinaamiseen. Valmiista pesästä ja puunlatvasta avautuvasta maisemasta otetaan kuvat ja työn päälle juodaan kahvit. Ah, kylläpä maistuu hyvältä! Jos hyvin käy, syksyllä alueella havaittu sääksipari asettuu rakennettuun pesään jo ensi keväänä. Joskus uudet asukkaat saattavat löytyä vasta useammankin vuoden jälkeen. MAIJA LUMME Hankerahalla remonttia Rehakan tanssipaikalle Janakkalan Rehakassa on tanssittu Löyttyniemen tunnelmallisella navetanvintillä jo yli 20 vuotta. Talkoovoimin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistys on käyttänyt saman verran vuosia jokavuotisten kesätanssien järjestämiseksi. Siivottu, myyty makkaraa, vohveleita, kahvia ja pullaa. Ja joka vuosi paikalle on tullut mukavasti väkeä ja asiakkaat ovat viihtyneet. Kaikki on ollut kunnossa, mutta joitain nykymääräyksien mukaisia asioita puuttui. Kunnon wc-tilat ja toinen uloskäynti navetan vintiltä. Kyläyhdistys päätti hakea näihin toimiin hankerahaa Linnaseutu ry:ltä ja kiitos saimme. Aloitimme toimenpiteet Saniteettia salonkiin -hankkeella. Vanha puucee purettiin ja sen tilalle rakennettiin 2 kpl kevythirsikehikoita. Tanssiville naisille ja miehille omat salongit. Nämä varustettiin nykynormien mukaisilla kuivakäymälöillä, jolloin myös hygieniataso vastaa tätä päivää. Samalla tanssipaikan yleisilme siistittiin ja tilat sähköistettiin. Esiintymislavalta rakennettiin muuttuneiden turvamääräysten mukainen hätäpoistumistie alakertaan. Kaikki nämä toimenpiteet ovat huomattavasti parantaneet tapahtumien asiakasviihtyvyyttä ja myös henkilökunnan / talkooväen työolosuhteita. Asiallinen valaistus ja sähköliitännät sekä toinen uloskäynti lisäävät kaikkien turvallisuutta tansseissa. Ja on luksusta käydä kunnon Salonki-vessassa, missä on myös peilit puuterointia ja puleerausta varten. Hanke toteutettiin välisenä aikana ja siihen kului rahaa euroa ja innokkaat sekä osaavat talkootyöläiset. Kiitos kaikille työssä mukana olleille! ELISA GÖÖS Rehakan ja Irjalan Kyläyhdistys ry

10 10 Leppäkosken kyläkirja -hanke Leppäkosken kyläkirja, Leppäkoski, tiilikylä Puujoen rantamilla, julkistettiin Leppäkosken koululla Janakkalassa Paikalle oli saapunut yli 200 entistä ja nykyistä leppäkoskelaista. Leppäkosken puhallinorkesteri esiintyi, kirjatyöryhmän jäsenet kertoivat kirjan valmistumisen vaiheista ja Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen toi juhlaan kunnan tervehdyksen. Ohjelman jälkeen jaettiin ennakkoon tilatut kirjat. Julkaisujuhlaa jatkettiin Voiman talolla. Muisteltiin menneitä aikoja, ihasteltiin vanhoja valokuvia, nautittiin kahvitarjoilusta ja lopuksi tanssittiin. Vuosia odotettu Leppäkosken kyläkirja näki viimeinkin päivänvalon Jo 1980-luvulla Kustaa Sipilä oli todennut, että Leppäkosken kylän historia olisi syytä saada yhteisvoimin kansien väliin, mutta vasta elokuun lopulla 2009 Anja Kivistön ja Tuomo Rantasen toimesta kirjahanke lähti käyntiin. Työryhmään liittyi heti syksyllä Pentti Jantunen, seuraavana keväänä valokuvaaja Eino Talvitie, ja viimeisen vuoden mukana oli myös Päivikki Voipaala oikolukijana. Työ osoittautui laajemmaksi kuin mitä olimme arvelleet, mutta yhdessä suunnitellen se alkoi luistaa ja tuottaa tulosta. Työskentely oli mielenkiintoista ja antoisaa, koska tietojen keräämisen, haastattelujen ja arkistojen penkomisen yhteydessä tutustuimme kylän historiaan ja ihmisiin hyvinkin perin- pohjaisesti. Monia jo unohtuneita asioita pulpahti esille, kylä avautui uudella tavalla silmiemme eteen. Työryhmä halusi tehdä kirjasta leppäkoskelaisten näköisen. Kirjoituksia tulikin yli viideltäkymmeneltä henkilöltä, ja kyläläiset antoivat perhealbuminsa auliisti käyttöömme. Kirjan toteutuminen vei aikaa lähes kolme vuotta Varsinaisen aineiston keruun lisäksi työryhmä hankki varoja painokustannuksia varten järjestämällä kirjapäiviä. Ensimmäinen oli heinäkuussa 2010 Voiman talolla. Talolle oli kerätty Esko Keko Salomaan maalauksia, puuveistoksia ja hitsaustöitä; lisäksi esillä oli valokuva-albumeja ja suurennoksia vanhoista valokuvista. Tilaisuudessa tunnistettiin kuvien henkilöitä ja kerättiin materiaalia kirjaa varten. Vuoden 2011 heinäkuussa, toisena kirjapäivänä, oli Voiman talolle pystytetty taiteilija Hannu Vanhalan jyryttämä näyttely esillä oli kaikkiaan neljäntoista entisen ja nykyisen taiteilijan ja kuvataiteen harrastajan työtä. Kesällä 2011 istutimme koulun läheisyyteen kirjalle muistopuun, tammen. Runsaasti sekä leppäkoskelaisia että muita kiinnostuneita saapui juhlistamaan tilaisuutta. Jokainen halukas sai laittaa multaa tammen juurelle. Kirjapäivät ja tammen istutus toivat tulevalle kirjalle paljon sen tarvitsemaa julkisuutta. Kesällä 2012 Voiman kioski remontoitiin hienoon kuntoon ja siellä järjestettiin niin sanotut kioskipäivät. Jälleen pidettiin arpajaiset, myynnissä oli Leppäkoski-paitoja, ja kyläseuran naisten leipomia herkkuja tarjottiin kahvin kera. Limsaa ja karkkia myytiin kioskis- ta kuin ennen vanhaan. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, ja runsaasti kyläläisiä vieraili kioskilla jälleen saatiin euroja kirjan painatukseen. Kirjan hyväksi tehtiin talkootöitä monella eri tavalla, tässäkin yhteydessä on aihetta esittää kiitokset kaikille talkoolaisille. Tapahtumat keräsivät runsaasti leppäkoskelaisia yhteen, kylähenki vahvistui, ja entiset leppäkoskelaiset saivat tavata vuosien takaisia tuttujaan ja elää muistorikkaita hetkiä. Kirjaan kertyi 600 sivua; siihen sisältyy noin 700 kuvaa ja värikuvagalleria. Taittajaksi valittiin Auri Julkaisut / Heikki Juutilainen. Kirjasta otettiin 700 kappaleen painos, painotyön suoritti Kirjapaino Jaarli Turengista. Leppäkoski-kirjaa myytiin ennakkoon yli 200 kappaletta. Tähän mennessä on myyty jo noin 500 kirjaa. Janakkalan Sanomat, muut paikkakunnalla ilmestyvät lehdet ja Yle Häme ovat antaneet auliisti tilaa kirjallemme. Janakkalan ulkopuolella asuville entisille leppäkoskelaisille lähetämme kirjeitä haluamme tavoittaa heidätkin ja näin saada heidän ajatuksensa palaamaan lapsuuden ja nuoruuden Leppäkoskelle. Kerran leppäkoskelainen, aina leppäkoskelainen. Leppäkosken kyläkirjatyöryhmä Hauhon kirkonkylä virittäytyy HawuJouluun Kuva: Leni Lustre-Pere Historiallinen Wanha raitti pukeutuu HawuJouluna kuusentuoksuiseen havuasuun, lyhdyt kynttilöineen valaisevat pihoja ja pientareita tuikuttamassa suuren vuotuisjuhlan odotusta. HawuJoulu on vakiinnuttanut paikkansa hämäläisenä joulunalustapahtumana, jota odotetaan ja jonne mennään, olipa keli mikä tahansa. Tuttuun tapaan Hauhotalo täyttyy maltillisesta markkinahumusta kymmenet myyjät jouluisine käsitöineen, herkkuineen tuovat kotoisat tuotteensa tarjolle, eikä kiirettä ole kenelläkään se on osa Hawu- Joulun tarkoin vaalittua henkeä. Raitin varrella ja kylän keskustassa on erilaisia poikkeamiskohteita jouluisine ohjelmineen ja tarjouksineen. Tänä vuonna Hauhotalolla tehdään myös poikkeuksellisia lahjalistoja, kun talon näyttämö muuntuu joulupukin Hauhon konttoriksi tämän lauantaisen päivärupeaman ajaksi. Konttorin työstävät yhteistyössä Hauhon Rouwasväenyhdistys, Hauho-Seura ja Hämeen Kylät. Yleisön lasten ja aikuisten toivotaan kirjoittavan toiveensa piiitkän pitkään lahjalistaan, joka toimitetaan mm. kaupungin päättäjien kautta Korvatunturille. Jos mielessäsi on joku idea, jonka toivoisit tulevan toteutetuksi, tule siis ja kirjoita se listaan. Toive voi olla pieni tai iso, vallan suuren suurikin. Se voi olla ehdotus parantaa tai peräti rakentaa katu- tai tievaloja tietylle pimeälle taipaleelle, se voi olla toive saada ulkoilu- ja virkistysalueille opasteita, leikkivälineitä, mitä vain. Onko joku asia tai kohde mielestäsi nyt aivan rempallaan ja vaatisi kohennusta tai päivitystä? Kirjoita se toivomuslistalle mielellään hieman jalostetun toteuttamisehdotuksen keralla. Välitetään toiveet päättäjille, eikä toivottavasti vain tiedoksi, vaan toimenpiteitä varten. Myös yritystoiminnan, yhdistysten ja erilaisten muiden toimijoiden toimeen tarttumiset ovat mahdollisia ja miksikäs eivät olisi? Monen asian kohentaminen kun niinkään ei ole vain rahasta, vaan tahdosta ja idean syntymisestä kiinni. Hyvänä esimerkkinä tästä on HawuJoulutapahtuma, joka synnytettiin ideoiden pohjalta tuomaan eloa ja elämää hauholaiseen elämänmenoon myös tavanomaisen kesäkauteen keskittyvän matkailukauden ulkopuolella. Ja toimii! Ensimmäinen HawuJoulu -tapahtuma toteutettiin Linnaseutu ry:n POMO+ -rahoituksella vuonna Tapahtuma järjestetään nyt jo 11. kerran. HawuJoulun avaa itse Joulupukki Kirkkotien kyläportilla lauantaina klo Myyntikohteet avautuvat klo 9 ja ovat avoinna pääsääntöisesti klo 14 asti. Tuolloin käynnistyy Hauhon keskiaikaisessa kivikirkossa joulukonsertti, jossa esiintyvät seurakunnan lapsikuorot ja Hauhon Naislaulajat Prima Voce. LENI LUSTRE-PERE Hauhon Rouwasväenyhdistys

11 11 Hämäläinen ruoka, parempi mieli! Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa ja meillä Hämeessä se tarkoittaa tietysti hämäläistä ruokaa. Kasvua Hämeessä -teemaohjelma puhuu hämäläisen ruokatuotannon puolesta. Haluamme kehittää ja nostaa koko ruokaketjun arvostusta. Hämäläinen ruoka on maailman paras asia!, toteaa maa- ja elintarviketalouden kehittämistoimintaa koordinoiva ohjelmapäällikkö Päivi Rönni. Häme on vanhaa maanviljelysseutua ja olosuhteet ovat täällä Suomen oloissa parhaimmillaan. Mahdollisuudet ruokaketjun kehittämiseen ovat siis erinomaiset. Myös sijaintimme on loistava! Jostain syystä Hämeestä ei kuitenkaan löydy samanlaista vahvaa maatalousidentiteettiä, kuin mitä esimerkiksi eteläsavolaisilla ja pohjanmaalaisilla tuntuu olevan, Rönni kummastelee. Kasvua Hämeessä -teemaohjelman taustalla on ollut huoli hämäläisten viljelijöiden tulokehityksestä, joka 2000-luvun alkupuolella oli muuta maata hitaampaa. Myös motivaatio kehittämiseen on ollut koetuksella, kun samanaikaisesti tuotantosäädökset ovat hiljalleen tiukentuneet ja kustannukset kasvaneet. Lisäksi maatalouspolitiikan muutokset tukiratkaisuineen ovat vaikeuttaneet viljelijöiden tulevaisuuden suunnittelua, kuvailee Rönni hankekokonaisuuden taustoja. Käytännön kehittämistyö painottuu maidon-, lihan-, kasvin- ja elintarviketuotantoon, sekä näitä tukevien osaajien verkoston kehittämiseen. Toiminta toteutetaan koulutus- ja kehittämishankkeina, joista jokaisella on oma vastuutahonsa. Kokonaisuutta koordinoi Rönnin lisäksi MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio. Haluamme Kasvua Hämeessä -työllä nostaa hämäläisen ruokatuotannon imagoa ja saada kuluttajat, toimijat, yrittäjät ja kehittäjät ymmärtämään miten merkittävä alueen ruokatuotanto on, koordinaattorit summaavat. Verkostotyötä ja kutomista, toimintojen ohjaamista Kasvua Hämeessä -teemaohjelma ei pureudu koko maatalouteen, vaan siihen osuuteen, joka liittyy ruokaan. Kokonaisuuden jokaiselle hankkeelle ja toiminnolle pitää löytää oma paikkansa, eikä niin että kahden tai kolmen hankkeen toimesta tarjotaan yrittäjille samat palvelut. Työni tärkein tavoite on julkisen rahan mahdollisimman tehokas käyttö, Rönni toteaa. Paitsi elinvoimaista maataloutta löytyy Hämeestä myös paljon maa- ja elintarviketuotantoon liittyvää osaamista. Kasvua Hämeessä -kokonaisuuden lisäksi alalla on paljon muitakin toimijoita, kuten esimerkiksi ProAgria Häme, Hyria, Koulutuskeskus Tavastia, Faktia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Laaja toimijajoukko edellyttää päällekäisten toimintojen jatkuvaa minimointia. Toisaalta lisäresurssit ovat myös tervetulleita. Toimintaa toimijoiden kesken pyritään järkeistämään niin, että joku ottaisi kopin niistä tehtävistä joita Kasvua Hämeessä ei pysty toteuttamaan. Tärkeintä kokonaisuudessa on tarjota maatalous- ja elintarvikeyrittäjille mahdollisimman monipuolinen ja laaja kehittämisvälineiden patteristo. Koulutusta, tukitiimitoimintaa, opintomatkoja ja rahoitusta, jotta omaa yritystä voi lähteä kehittämään. Viljelijöiltä saatu palaute vahvistaa sen, että hankkeen parasta antia ovat pienryhmätoiminta ja opintomatkat, toisin sanoen toimijoiden verkottuminen. Yhteistyö on Hämeessä lisääntynyt, samoin ruokaketjun näkyvyys ja ruoasta puhuminen. Paljon on kuitenkin vielä työtä tehtävänä, Yhdessä lähemmäksi -hanke, tavoittavaa ja osallistavaa järjestöyhteistyötä Hämeenlinnan seudulla Järjestöilta Kastellissa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Kylät ry:n kanssa. Yhdessä Lähemmäksi -hanke aloitti toimintansa maaliskuussa Tarve järjestölähtöiselle osallistavalle toiminnalle ja tuelle on kasvussa. Järjestöjen tekemä terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ sekä ihmisten oma rooli korostuvat entisestään hyvinvoinnin turvaamisessa. Asuin- ja toimintaympäristömme muuttuu ja samanaikaisesti perinteinen järjestötyö on myös uusien haasteiden edessä. Yhdessä Lähemmäksi -hankkeen kautta pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja tuomaan järjestöjen toimintaa entistä paremmin eri ryhmien saataville. Hankkeen tavoitteena on alueella osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävän kansalais- ja järjestötoiminnan lisääntyminen. Järjestöissä on paljon erityis- ja kokemusasiantuntijuutta, jota voidaan hyödyntää vielä laajemmin. Uusia toimintatapoja päästään jotta tavoitteisiin päästään. Tulevaisuudessa teemme saumatonta yhteistyötä ja täällä vallitsee tahtotila, jonka ansiosta hämäläinen maa- ja elintarviketuotanto on maamme kilpailukykyisintä, Rönni visioi. Osoitteesta löydät lisätietoa hankkeista, yhteystiedot, tilaisuudet ja koulutukset. MAIJA LUMME tiedottaja Maaseuturahoitus tutuksi -hanke blogspot.fi/ Kuva: Maija Lumme. kokeilemaan käytännössä eri pilottien kautta. Hankkeessa toteutetaan kyläpilotti, hyvinvointipilotti, maahanmuuttajapilotti, nettipilotti, voimavaraistavat kohtaamiset -pilotti sekä erilaisia järjestöjen toimintaan liittyviä tapahtumia. Laskiaisena 2013 Yhdessä Lähemmäksi -hanke on mukana järjestämässä uudenlaista kylätoimintaa Hauhon Eteläisissä, yhteistyössä kylätoimijoiden, koulun, päiväkodin, seurakunnan sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Yhdessä Lähemmäksi -hanke toteutetaan yhteistyössä kahdeksan sosiaali- ja terveysalan järjestön kesken. Mukana hanketta toteuttamassa ovat Hämeenlinnan Reumayhdistys ry, Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Kanta-Hämeen Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, Kanta-Hämeen erilaiset oppijat ry, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry, Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistys ry ja Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta-Häme ry. Hanketta koordinoi Hämeenlinnan setlementti ry ja rahoittajana on Raha-automaattiyhdistys.

12 12 Pienten kylät hankkeessa kartoitettiin lasten maaseutua Kun Hattulan kolme kyläkoulua yhdistyivät Nihattulan kouluksi 2011, tarjoutui mahdollisuus tutkia koululaisten ja heidän vanhempiensa kautta lasten ja lapsiperheiden ajatuksia maalle muuttamisesta ja maaseudulla asumisesta. Armijärven suojeluyhdistyksen Pienten kylät -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Hattulan kylien vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta. Pienten kylät pyrki selvittämään, millainen kylä vetää lapsiperheitä puoleensa, miten paikalliset toimijat voivat vaikuttaa siihen, että lapsiperheet kokevat kylän hyväksi asuinpaikaksi ja mitkä asiat omassa kylässä koetaan tärkeiksi. Ajankohta oli hankkeelle otollinen, vähemmän. Meitä kiinnostivat erityisesti lasten toiveet ja mielipiteet kylässä ja maaseudulla asumisesta. Jo nuoremmillakin lapsilla on selvä kuva siitä, millaisessa ympäristössä he haluaisivat asua, mitä asioita he pitävät toivottavina ja mitä epätoivottuina ja millaista maasillä koulumuutosten myötä ihmiset pohtivat luonnollisesti omaa asuinpaikkansa valintaa aiempaa enemmän. Pienten kylät -hankkeessa haluttiin ottaa esille myös näkökohta, jota on aikuisten maallemuuttoon verrattuna tutkittu huomattavasti seutu heidän näkökulmastaan on elinympäristönä. Näihin asioihin me pyrimme pääsemään käsiksi erilaisten toiminnallisten tehtävien ja kyselyiden avulla. Opettajajohtoiset keskustelut ryhmissä, vapaamuotoiset kirjoitustehtävät, kyselylomakkeet ja piirustustehtävät kohdistettiin ikäluokan mukaan soveltuville ryhmille, ja useille ikäryhmille teetettiin useampia tehtävätyyppejä. Lasten vanhemmilta tietoa kerättiin kyselykaavakkeiden avulla. Luonto ja rauhallisuus Sekä lasten että aikuisten vastauksissa näkyi selvä, yhtenäinen teema. Maaseudun määrittävä tekijä on luonto, ja sen tulee näkyä jokaisen maalla-asujan arjessa. Ihmiset eivät odota kaikkia samoja palveluita tai mahdollisuuksia, joita heillä olisi kaupungissa asuessaan käytössään, koska he ovat tehneet tietoisen päätöksen muuttaa maalle. Tämän päätöksen takana ovat monesti ekologiset arvot, luonnonläheisyys, omat juuret ja vanhanaikaisen kyläyhteisön hyvät puolet, joiden halutaan säilyvän voimissaan. Myös lapset olivat sitä mieltä, että vaikka maaseudulla joskus haisee ja on punkkeja heinikossa, se olisi heille kuitenkin mieluisampi asuinpaikka. Rauhallisuus, luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja lähellä asuvat ihmiset olivat lapsille tärkeämpiä kuin kaupungin vilske. Ojissa rypemistä, puissa kiipeilemistä ja eläinten pitämistä arvostettiin kaupungin valoja ja huveja enemmän. Hankkeen johtoajatus syntyikin lopulta siitä, että maaseudun kehittämisessä lapsiperheiden kannalta tärkeintä onkin säilyttäminen eikä kehittäminen. Jos peruspalvelut ovat kunnossa, on maaseutumaisen kulttuurimaiseman turvaaminen tärkein seikka, jolla lapsiperheet saadaan muuttamaan ja pysymään maaseudulla. NIINA MERO Pienten kylät -hankkeen projektivetäjä Uudet verkot ja maalipinta Lepaa-Tyrvännön jalkapallokentän maaleihin Kyläkeikan keräyksellä Lepaan ja Tyrvännön kyläläisten keräämällä metalliromulla rahoitetaan uudet jalkapalloverkot kylien yhteiskäytössä olevalle jalkapallokentälle. Kentän maalit saavat myös uuden maalipinnan. Kunnostus on osa Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksen Kyläkeikka -hanketta, jota rahoittaa Linnaseutu ry. Kesän ja syksyn aikana kylissä järjestettiin kaksi erillistä metallinkeräystä. Ensimmäisen keräyksen aikana tyrväntöläinen nuori Lauri Hannukkala toimi kuljetusapuna traktoreineen ja keräykselle saatiin näkyvyyttä Hämeen Sanomien kirjoittamassa jutussa ( ). Kyliltä saatiin paljon positiivista palautetta keräyksistä ja Kyläkeikka sai monenlaista apua keräyksistä tiedottamisessa. Suuren kysynnän vuoksi päätettiin pitää toinenkin keräys Lepaalla. Keräystulojen käytön pohtiminen eteni Hattulan vapaa-aikatoimiston kautta nuorisovaltuustoon pohdittavaksi. Lepaalainen nuorisovaltuuston jäsen Julius Suominen selvitti Lepaan nuorten mielipidettä tarpeellisesta kunnostuskohteesta. Keskustelun perusteella päädyttiin alun perin Hämeen ammattikorkeakoulun perustaman jalkapallokentän maalien kunnostukseen ja jalkapalloverkkojen uusimiseen. Näin kunnostuskohde palvelee suurta määrää kylien nuoria. Kenttä sijaitsee hy- vällä paikalla Lepaan ja Tyrvännön kylien välimaastossa, jolloin mahdollisimman moni paikallinen nuori pystyy hyödyntämään kenttää jatkossakin. Kyläkeikka -hanke on tehnyt metallinkeräysten yhteydessä yhteistyötä muun muassa Suotaalan- Lahdentaan kyläyhdistyksen, Hattulan kunnan vapaa-aikatoimen ja Hattulan nuorisovaltuuston sekä Lepaan kyläkauppa Pikkuakan kanssa. Tavoitteena on kehittää kohdekylien nuorten palveluita sekä herättää keskustelua nuorten harrastusmahdollisuuksien tilasta. Samalla nuorille pyritään antamaan mahdollisuuksia päästä osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Nuorten mielipiteitä tarpeellisista palveluista on kerätty muun muassa kouluilta ja nuorisovaltuuston kokouksessa. AINO TOIVIO projektipäällikkö Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys

13 13 Kaupunki kehittää myös hankkeiden avulla maaseudun hyvää arkea Hämeenlinnan kaupungilla on useita toimintaa kehittäviä hankkeita. Osaa hankkeista kaupunki hallinnoi itse ja osassa hankkeista kaupunki on mukana yhtenä toimijana. Maaseudun kannalta keskeisimpiä hankkeita on esitelty seuraavissa tietoiskuissa. Uudistuva kylä kaupungissa -hanke ( ) Kaupungin hallinnoimaa Uudistuva kylä kaupungissa -hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Hankkeessa rakennetaan konkreettisia uusia tapoja palvelujen kehittämiseen. Pilottialueina hankkeessa ovat maaseutualueella sijaitseva Iittala ja kaupunginosakylä Jukola. Erilaisten minipilottien kautta toimijat pääsevät suunnittelemaan ja myös järjestämään palvelujen kehittämisideoitaan. Minipilottina alkanut Elämänkaarikahvilan toiminta Kalvolan SPR:n, Iittalan kouluvanhempien ja kolmen eläkeläisjärjestön kesken tuotti kohtaamispaikan Iittalan lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Toimintamalli laajentui Hauholle, kun Hauhon Koivukodolla käynnistyi keväällä 2012 Hauhon Ekakahvila, mikä on maksuton ja avoin kaikille vauvasta vaariin ja muoriin. Hankkeessa kehiteltiin myös aluevastuulliset tilaajapäälliköt. Syksystä 2012 lähtien kaupungin nykyisillä tilaajapäälliköillä on asiavastuiden lisäksi myös maantieteellinen vastuujako. Lue lisää: Elinvoiman eväät -hanke ( ) Hämeenlinna on pilottikuntana Suomen Kuntaliiton hallinnoimassa Elinvoiman eväät -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on nostaa elinvoimaisuuden vahvistaminen entistä näkyvämmäksi osaksi kuntien toimintaa. Lisäksi hanke tarjoaa kehittämistukea kunnille elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa. Hankkeeseen sisältyy teemakohtaisia osahankkeita: Elinkeinopolitiikan organisointi muuttuvassa toimintaympäristössä (Eero Holstila, syksy 2012) Kunnan elinvoimaisuuden osatekijät (Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, 2013) Osuustoiminnalliset palvelumallit OPAMA (Helsingin yliopistosto Ruralia-instituutti, syksy 2013) Hankinnat osana elinvoimajohtamista, 2013 Pilotointia toteutetaan yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa. Yhtenä hankkeen tehtävänä on Hämeenlinnan maaseutuohjelman vieminen käytäntöön. Iittalaa kehitetään useammassakin hankkeessa Iittala Visio hanke on Kehittämiskeskuksen aluekehittämishanke. Iittalan Lasimäki on osa Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoimaa Luova Tila -hanketta, jossa kehitetään luovien yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Lasimäen yhteyteen, Iittalan vanhaan kunnantaloon, on rakentumassa monipuolinen kulttuurin ja taiteen keskus. Kaupunki vuokrasi entisen kunnantalon ja sen läheisyydessä olevan entisen Lääkäritalon ja päiväkotina toimineen rakennuksen Iittalan Kulttuuritalo Oy:lle. Tila tarjoaa toimitiloja kehitysvammaisille taiteilijoille sekä näyttelytiloja kulttuurin ja taiteen alan toimijoille. Muita vireillä olevia hankkeita ovat uusi päiväkoti ja Hyvinvointikeskus monipuolisine palveluineen. Voimaa vanhuuteen -hanke ( ) Hämeenlinna lähti mukaan valtakunnalliseen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan vuonna Hankkeen pilottikohteina ovat kantakaupunki ja Rengon alue. Tavoitteena on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten kotona asumisen onnistumista. Hanketyö painottuu monipuoliseen arkiliikuntaan sekä voiman ja tasapainon harjoitteluun. Lue lisää: voimaavanhuuteen Hämeenlinnan seudun kyläkaavahanke ( ) Syyskuussa päättynyt Hämeenlinnan seudun kyläkaavahanke oli asukaslähtöisen, epävirallisen maankäytön suunnittelun hanke. Hanketta hallinnoi Kehittämiskeskus Oy Häme ja rahoitti Linnaseutu ry. Hämeenlinnaan valmistui viisi kyläkaavaa. Hankkeessa laadittiin myös maaseudulle muuttajan opas sekä raportti kylien suunnittelusta ja kaavoituksesta. Lue lisää: Janakkalan salibandykaukalot Janakkalalainen BaldoSport ry alkoi heti kevään 2011 perustamisensa jälkeen puuhata aidosti janakkalalaisen salibandy- ja sählyharrastuksen kehittämisen parissa. Toimialueeksi otettiin koko Janakkala: Harvialasta Turenkiin ja Leppäkoskelta Tervakoskelle. Seuran perustamien kilpa- ja harrasteluryhmien kohteina olivat lapset, nuoret, aikuiset, aikuisten ja lasten ryhmät sekä perheryhmät. Heti ensimmäisen toimintakauden tavoitteeksi asetettiin saada vähintään yksi salibandykaukalo Tervakoskelle. Siellä into lajia kohtaan oli suunnaton ja heti ensimmäisten kuukausien aikana uusissa ryhmissä oli kymmenittäin uudesta harrastuksesta kiinnostuneita: isiä ja äitejä, lapsia ja nuoria, tyttöjä ja poikia. Pian oman kylän vuorot pyörivät myöskin omien aktiivisten vanhempien voimin. Kylän koulujen saleista vain puuttui pieni lisä lajinomaiselle harjoittelulle ja kiivastempoisemmalle pelailulle: kaukalot. Alustavan tarjouspyyntökierroksen ja kaukalohankintaa varten suunnitellun varainhankinnan alkuvaiheessa tuli mieleen ottaa yhteyttä Linnaseutu ry hyn ja sieltä kysyttiinkin raameja kaukalohankkeen tukemiselle. Ystävällinen henkilökunta kertoikin, että yhden kaukalon hankintaa varten hankeavustusta ei olisi saatavissa, sillä kustannusarvio jäisi liian pieneksi. Asiaa pohdittiin seuran hallituksessa uudelleen ja päätettiin laittaa hakemus Janakkalan kolmen pikkukoulun salin kokoisten salibandykaukalojen hankinnan tueksi. Kustannusarvio nousi n. 12 tuhanteen euroon. Hanketukihakemukseen liittyen saatiin hyvin pian iloisia uutisia. Alustavan päätöksen mukaan lupauksena oli saada tukea 70% kustannusarviosta kaukaloiden hankintaa varten. Lopullisen päätöksen saaminen teetti kuitenkin hieman lisää paperityötä, mutta puuhaan tartuttiin nyt suurella tarmolla! Noin puolen vuoden päästä hanketukihakemuksen postittamisesta upouudet muovikaukalot oltiin jo saatu Janakkalaan. Ajankohta osui juuri sopivasti ennen koulujen alkua sekä 25. elokuuta järjestettyjen Tervassa tapahtuu -salibandyturnausten alle. Salibandykaukalot ovat olleet iso asia, ei pelkästään BaldoSportin harrastajille vaan myös koko kunnalle. Koulujen liikuntaryhmät sekä Tervakosken paperitehtaan kuntosählyryhmä ovat ne innolla ottaneet vastaan ja olleet tyytyväisiä onnistuneen hankkeen hedelmistä. PETRI HAKAMÄKI

14 14 Jokimaan ja Löyttymäen kyläseurat Löyttymäen VPK:n talon kunnostus alueen kylätaloksi on ollut iso urakka Jokimaan kyläseuralle. Talon laajennustyöt aloitettiin syksyllä Laajennusosa valmistui keväällä Sen jälkeen pidettiin talon maalaustalkoot, jossa koko talo, peltikatot ja ulkorakennukset maalattiin. Linnaseudulta saatiin tukea ja neuvoja koko projektin ajan erittäin hyvin. Laajennusosa. Laajennusosan rakennusvaihe. Maalaustalkoot. Tilava kuisti remontin jälkeen. Viihtyisä ja tilava juhlasali sopii monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Nykyaikainen keittiö palvelee juhlayleisöä. Piha- ja pysäköintialueiden kunnostustyöt jatkuvat edelleen. Pysäköintialue on valmis, mutta istutukset ja lasten leikkipaikka puuttuvat vielä. Ulkoalueiden kunnostushanke aloitettiin 2012 ja se päättyy syksyllä Löyttymäen kyläseura vanhaa ja katoavaa historiaa elvyttämässä Löyttymäen vanhaa ja katoavaa historiaa elvytettiin julkaisemalla kaksi alueen historiakirjaa, Kartano, kylä ja koulu Kun Janakkalan erämaahan luotiin malliyhteiskunta ja koulu, sekä Mallasjoen varrelta, taiteilijaprofessori Onni Ojan lapsuudenmaisema Janakkalan Löyttymäessä. Linnaseutu rahoitti ensin mainittua kirjaa, mutta rahoituksen vaikutukset ulottuivat osittain myös toiseen kirjaan. Kirjojen lisäksi merkittiin kartalle ja maastoon Löyttymäen kulttuurirastit, joissa vanhaan historiaan voi tutustua paikan päällä. Teksti ja kuvat: Asko Huilla. Löyttymäen koulun yli 400 opetustaulua valokuvattiin ja digitoitiin Esimerkki hyvin säilyneestä opetustaulusta: Kustaa Heikkilän maalaama Hämäläinen kylä, joka on julkaistu Valistuksen opetustaulusarjassa Maantieteellisiä kuvia vuonna Löyttymäki oli vielä 1700-luvulla erämaata, jonka omistusolot olivat epäselvät. Vuonna 1802 päättyneessä isojaossa alue määrättiin mäskäläläisille eli Katisten ja Luhtialan (nyk. Aulanko) kartanoiden omistajille. Alueella olevista puujaalaisten ulkoniityistä käytiin oikeutta vielä tämänkin jälkeen. Katisten ja Luhtialan kartanon omistajaveljeksistä Jonas af Enehjelm alkoi rakentaa Löyttymäen kartanoa perintötaloksi vuosisadan vaihteessa Ruotsin vallan aikana ja sai siihen lainhuudon vuonna 1816 keisarilliselta Venäjän senaatilta. Löyttymäen kartanon omistajina on ollut vuosikymmenten saatossa kaikkiaan seitsemän eri aatelissuvun jäseniä. Kulttuurirasteilla on häivähdys menneiden aikojen tapahtumapaikoista ja rakennuksista. Löyttymäen 135-vuotiaassa koulussa on säilynyt harvinaisen laaja kokoelma opetustauluja aina 1800-luvulta alkaen. Linnaseudun rahoittamassa hankkeessa kaikki opetustaulut valokuvattiin ja digitoitiin niin, että niitä voi nyt käyttää opetuksessa koululuokkien tietokoneilla. Samalla kuvattiin ja tallennettiin koulun vanhaa esineistöä. Digitaalisen julkaisun lisäksi koulun käyttöön painettiin opetustauluista ja vanhasta esineistöstä kuvajulkaisu, jossa kuvat säilyvät muuttumattomina haurastumatta myös tulevien sukupolvien käyttöön. Löyttymäen koulun arvokkaaseen esineistöön kuuluu myös kauppaneuvoksetar Cecilia Lindroosin 1800-luvulla Löyttymäen koululle lahjoittama Dorén nahkakantinen messinkihelotettu kuvaraamattu. Opetustaulut on säilytetty hyvässä järjestyksessä kosteudelta ja valolta suojatussa tilassa. Osa opetustaulusarjoista säilytetään alkuperäisessä puulaatikossaan, joissa ne on 100 vuotta sitten koululle hankittu.

15 15 alueensa kulttuurin nostajina Löyttymäen kyläseura muisti suurmiehiään Löyttymäen koulun pihamaalla paljastettiin siirtokivilohkareeseen kiinnitetty kuvataiteilija professori Onni Ojan muistolaatta. Onni Oja vietti nuoruutensa Löyttymäellä ja kävi Löyttymäen koulua vuosina Koulun johtajaopettaja huomasi Onnin taiteellisen lahjakkuuden ja valmensi ja kannusti häntä taideopintoihin Ateneumiin. Onni Ojan taidetta on nähtävillä monissa julkisissa tiloissa ja kodeissa. Vuonna 2013 kesällä on Ojan taidenäyttely Riihimäen taidemuseossa. Kuvataiteilija professori Onni Ojan ( ) muistolaatan paljastusyleisöä Löyttymäen koulun pihamaalla Senaattori Leo Mechelinin muistokivi pystytettiin Janakkalan Löyttymäelle Löyttymäen kartanon omistajan, Löyttymäen koulun perustajan, Suomen perustuslain laatijan, Suomen kruunaamattoman kuninkaan senaattori Leo Mechelinin 2,6 metriä korkea muistokivi pystytettiin Löyttymäen koulun pihamaalle. Samalla kiinnitettiin muistolaatta Leo Mechelinin rakennuttaman goottilaistyylisen viljamakasiinin seinään. Tilaisuutta seurasi monisatapäinen yleisö. Hankkeen päärahoittajana oli Linnaseutu. Omarahoitusosuutta ja lisärahoitusta saatiin myös yksityisten ihmisten ja organisaatioiden lahjoituksista sekä julkisella rahankeräyksellä. Teksti ja kuvat: Jorma Saarinen Vastanimetylle Leo Mechelinin kentälle pystytetty muistokivi Airueina ovat Juha Löyttyniemi, Pauli Koivisto, Venla Uotila ja Anne Tapaila. Onni Ojan monumentaalimaalaus Elämän puro on Löyttymäen koulun luokkahuoneessa. Eduskunnan II varapuhemies Anssi Joutsenlahti piti muistokiven paljastuspuheen. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiiitinen, kansanedustajia, maakunnan edustajia, Janakkalan kunnan johto sekä monet elinkeinoelämän edustajat. Isänmaallisesta musiikista huolehti Leppäkosken puhallinorkesteri. Puhemies Joutsenlahti korosti puheessaan erityisesti sitä, että juuri muistokiven paljastuspäivänä 105 vuotta sitten oli kokoontunut Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta ensimmäiseen istuntoonsa. Viisi ihmistä Hämeen keskiaikamarkkinoiden tuotantotiimistä pääsi neljän päivän retkelle Setomaalle ja Võrun seudulle sekä tutustumaan Tarton Hansapäiville viime heinäkuussa. Matkan tarkoituksena oli tutustua paikallisiin historiallisiin matkakohteisiin, luoda kontakteja Tarton Hansapäivien organisaatioon mahdollisten tulevien yhteistyökuvioiden vuoksi, vaihtaa kokemuksia ja virkistyä uusista tuulista. Mukana olivat torivouti eli kauppiaspaikoista vastaava Juha Seppälä, ohjelma- ja esiintyjävastaava Carita Rantala, tuotantoassistentit Esko Juhola ja Heli Sorvari sekä toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara. Retki oli osittain omatoimimatkailua, koska matkanjohtajaa ei varsinaisesti ollut, lukuun ottamatta Vörun ja Vastseliinan vierailulla emäntänämme toiminutta Marianaa. Matkat Tallinnasta Tarttoon ja edelleen Võruun taittuivat pikavuorobusseilla. Ensimmäinen varsinainen tutustumiskohde torstaina oli Setumaalla, ja Võrussa meidät otti siis vastaan International Food and Activity Tourism -hankkeen paikallinen vastaava Mariana Laanemäe. Hänen ja armoitetun kuljettajan voimin delegaatiomme pääsi muutaman kymmenen kilometrin päässä lähellä Venäjän rajaa sijaitsevaan ihastuttavaan Vastseliinan Informaatiokeskukseen, joka on rakennettu keskiaikaisten linnanraunioiden kupeeseen. Meidät ottivat vastaan linnan isäntä, emäntä sekä opas. He esittelivät informaatiokeskuksen tilat ja näyttelyt, ja me olimme hyvin otettuja siitä kekseliäisyydestä, tarkoituksenmukaisuudesta, teemoituksesta ja estetiikasta, jota vanhaa rakennusta uudistettaessa ja näyttelyä rakennettaessa oli noudatettu. Linnanrauniotkin it- Keskiaikaisten oppiretki eteläiseen Viroon keskusteltua vain pintaraapaisun verran hansapäivien tekemiseen liittyvistä ja yleisemminkin tapahtumajärjestämisen kysymyksistä. Kuitenkin yleisvaikutelma itse festivaalista oli hyvin mahdollista saada aivan vain olemalla paikalla. Koko kaupunki oli valjastettu hansapäivien käyttöön, ja kaikkiaan kahdeksan kaupunginosaa oli teemoitettu eri intressiryhmien ja toimijoiden mukaan. Eniten meitä yllätti hansapäivien monimuotoisuus, koska markkinoinnin kärjessä ollut historia ja hansakaupan nostalginen puoli ei näkynyt ollenkaan niin vahvana katukuvassa kuin olimme odottaneet. Ennalta meiltä pyydetty teeman mukainen eli keskiaikavaatteisiimme pukeutuminen sai huomiota hyvällä tasessään olivat jo henkeäsalpaava näky, ja tarinat niiden historiasta sekä kaunis kesäilta olivat puolellamme. Meille tarjoiltiin iltapalana linnan erikoisherkkuja, jänistä ja hampunsiemenleipää sekä muita suussa sulavia ihanuuksia. Isäntäväen vieraanvaraisuus ja lämmin vastaanotto sai meidät odottamaan uutta vierailua jo ennen lähtöämme, ja Vastseliina onkin hyvänä vaihtoehtona tulevan jäsenretkemme kohteeksi. Yövyttyämme muutaman kivenheiton päässä linnanraunioista, keskiaikaisen Venäjän puolella, mutta nykymaailmassa edelleen turvallisesti Virossa eli Setumaan Turismitalun kodikkaiden hirsiseinien huomassa siirryimme maittavan aamiaisen jälkeen nopeaan tahtiin matkalle takaisin kohti Tarttoa. Siellä jalkauduimme hetimmiten tutkimaan historiallisen kaupungin katuja ja kujia, jotka oma Eskomme entisenä yliopiston opiskelijavaihdossa olleena tunsi lähes kuin omat taskunsa. Yksi retken muistettavimpia hetkiä oli bussimatkasta raihnaantuneiden matkalaisten pääsy idylliseen pienoishotelliin, jugendvillaan, joka osoittautui vanhaksi porvarisasunnoksi. Tämä Villa Margarethe toimi lepopaikkanamme seuraavat kaksi päivää, jonka muutoin olimme liikekannalla Tarton Hansapäiviin tutustuen. Tapasimme Ants Johansenin, Tarton Hansapäivien tuottajan kahdesti tiiviin tapahtumaviikonlopun aikana. Tuottajana hän juoksi koko tapahtuman ajan tilaisuudesta toiseen, joten oli täysin ymmärrettävää, että saimme Tiedekylän tarjontaa. Kuva: Carita Rantala. valla. Ehkä osin siksi, että valtava määrä kauppiaita ja näytteille asettajia ympäri kaupunkia oli tullut tekemään itseään tiettäviksi nykyaikaisin kojuin ja asuin. Kuitenkin historiateemaan perehtyneet kauppakunnat tarttuivat parhaiten silmään, ja olivatkin valitettavan hajallaan, myös omasta mielestään. Meiltä turisteilta tulivat toiset samanmoiset kysymään useita kertoja tietä, seuraavaa esiintymisaikaamme ja -paikkaa, sekä muita Tarton hansapäivien asioita, joissa toki tapamme mukaan autoimme kykyjemme mukaan! Laskimme, että tämä kontaktien runsaus ei johtunut yksinomaan hurmaavista persoonistamme vaan myös pukukoodistamme. Tämä myös viittasi siihen, että koko kaupungin kattavassa tapahtumassa tarvittaisiin ehkä lisää elävöittäjiä tai ainakin teemaan orientoitumista, mutta toki olemme sen ymmärtäneet omissakin puuhissamme, että useampi kutoja saa aikaan kirjavaisen nutun. Jälkimaku pitkän viikonlopun mittaiselta reissultamme oli uupunut mutta hunajainen. Lämpimästi ajattelemme vieläkin bussimatkan varrella nähtyjä haikaroita, koristeellisia ja värikkäitä taloja, herkullisia leivonnaisia ranskalaisessa kahvilassa, lakonisuudessaan hulppeaa tarjoilijaa eräässä toisessa bistrossa ja Tarton fysiikan pääkaupunkivuoden ajaksi viritettyjä kirkonkelloja, jotka soittivat tasatunnein: We are the robots SANNI HALLANVAARA

16 16 Lammin ja Tervakosken taajamien opinnäytetyö etenee Lammin ja Tervakosken taajama-alueiden kehittämistä koskeva opinnäytetyö alkoi viime keväänä. Työ on parhaillaan siinä vaiheessa, että alueista aloitetaan laatimaan analyyseja ja varsinaisia kehittämissuunnitelmia. Toukokuussa pidetyn asukaskyselyn vastaukset on käyty molempien taajamien osalta läpi ja opinnäytetyöntekijä Marika Viinanen on tehnyt molempiin kohteisiin maastokäyntejä. Asukaskyselyistä nousi positiivisina seikkoina esille molempien taajama-alueiden viihtyisyys ja turvallisuus. Parantamisen varaa on siisteydessä ja viheralueiden laadussa sekä kunnossapidossa. Molempiin taajamiin toivottiin enemmän panostusta sisääntuloon ja sen tervetuloa -toivottavaan ilmeeseen. Lisäksi ranta-alueiden nykyistä parempaa hyödyntämistä ja niiden viihtyisyyden lisäämistä toivottiin molemmissa taajamissa. Lammilla erityiseksi kehittämiskohteeksi nousi keskustan pääväylä, Mommilantie ja siihen liittyvä torialue. Tervakoskella puolestaan erityiseksi kehittämiskohteeksi mainittiin muun muassa keskustan yhdistäminen ja tiivistäminen. Lammilla pidettiin marraskuun, ja Tervakoskella joulukuun alussa asukastilaisuus, jossa asukaskyselyn vastauksia ja opinnäytetyöntekijän kehittämisehdotuksia käytiin läpi. Suunnitelmat kohdekorteille Asukkaiden toiveiden sekä opinnäytetyöntekijän maastokäyntien ja näkemysten pohjalta laaditaan molemmista taajamista noin 5-10 kohteen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan myös muun muassa kuntien ja Kehittämiskeskuksen edustajien näkemyksiä. Suunnitelmat laadi- taan kohdekorteille, joissa esitetään kohteen nykytila, kehittämissuunnitelma idea- ja suunnitelmakuvineen sekä jatkotoimenpiteet kehittämiselle. Kohdekorteista ja analyysikartoista pidetään näyttely keväällä 2013 molemmissa taajamissa. Opinnäytetyö on osa Linnaseutu ry.n Pitäjäpiiri -hanketta. MARIKA VIINANEN Hämeenlinnan seudun kyläkaavahankkeen JULKAISUT ovat ladattavissa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kotisivuilta osoitteesta kylakaavoitus.kehittamiskeskus.fi Iittala, Keikkala Kouvala, Hyrvälä, Koski Sankola Syrjäntaka Uusikylä, Oinaala, Nevilä Vanha raitti Virala Maaseudulle muuttajan opas Raportti kylien suunnittelusta ja kaavoituksesta Kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton tilaisuus: SPURTTEJA YHDISTYSTOIMINTAAN lauantaina klo Tuuloksen Kapakanmäellä, Valtatie 206, Tuulos Vinkkejä mm. yhdistysten toiminnan kannattavuuden kasvattamiseen, varainkeruuseen, erilaisten yhdistysten kokoontumistilojen ja museoiden ylläpitoon, palvelujen kehittämiseen ja tiedottamisen monipuolistamiseen. Asioita valottamassa: - kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry - kyläkehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry - tiedottaja Maija Lumme, Maaseuturahoitus tutuksi -hanke Tilaisuuden järjestää Hämeen Heimoliitto ry:n Morkku-hanke yhteistyössä Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen kanssa. Pukinkonttiin: Kultaisilla teillä hämäläisen kirjallisuuden antologia 25 Lisää joululahjavinkkejä ja hämäläistä kirjallisuutta verkkokaupastamme: Hämeen Heimoliitto Linnankatu 1 Hämeenlinna - Hämäläistä kotiseututyötä vuodesta Julkaisija: Linnaseutu ry / Pitäjäpiiri-hanke, Pannujärventie 7, Tuulos, p , Toimitus ja sivunvalmistus: kyläkoordinaattori Johanna Henttinen Paino: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuva: Sara Kaloinen, lehden talviöttiäispiirrokset: Maija Lumme Painos: 4000 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Pitäjäpiiri-hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintalinjasta Linnaseutu ry:n rahoituskehyksestä. Linnaseudun Pitäjäpiiri -hanke kiittää lämpimästi kaikkia Kotikylän talvilehden toteutukseen ja kirjoitustalkoisiin osallistuneita! Toivotamme kaikille lukijoillemme lämmintä joulun ja talven aikaa sekä toimintarikasta uutta vuotta 2013!

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

MONITOIMITILASTA MAHDOLLISUUS LOPPURAPORTTI

MONITOIMITILASTA MAHDOLLISUUS LOPPURAPORTTI MONITOIMITILASTA MAHDOLLISUUS LOPPURAPORTTI 2011 http://personal.inet.fi/yhdistys/kilpi/ HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot