VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 015

2 SISÄLLYS Pääkirjoitus 3 Hallitus tutuksi - Eero Ahlström 4 - Tomi Härmä 5 - Markku Virolainen 6 Heimopäällikkö täytti vuosia 7 Syyskokouksessa kuultua 8 Karjalainen ruokaperinne puheessa ja lautasella 10 Toimintakertomus vuodesta Haluatko kirjoittaa pitäjälehteemme? 15 Toimintasuunnitelma vuodeksi Kevätkokouskutsu 16 Tervetuloa retkelle Mikkelin maakunta-arkistoon 17 Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä 18 Kotiseutumatka Sotahistoriallinen retki Porkkalaan 21 Kiviaita Koivuniemessä 22 Muistoja Talista runo 23 Evakkovaellus mainos 24 Lähdöistä-runo 25 Muiden viipurilaisyhdistysten toimintaa 26 Elojuhla-mainos 21 Vuoden karjalainen ruoka 28 Vuoden karjalaiset kirjat 29 Evakkohistoria puuttuu maastamme 30 Hallituksen yhteystiedot 31 Toimitus vastaava päätoimittaja Marja-Leena Evinen toimitussihteeri Anne Uotinen taitto Jari Stirkkinen painosmäärä 325 kpl painopaikka Karkkilan Painopalvelu Oy kannet 120 g offset-paperi sisus 80 g offset-paperi kannen kuva Wolffin palatsi Viipurin Pohjoisvallilla. Kuva Liisa Munsterhjelm Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Karjalaisuus on tänään osallisuutta, iloista yhdessäoloa ja yhteisiä hankkeita Talven taittuessa ja valon lisääntyessä on hyvä aika suunnata ajatukset tulevaan toimintaan. Viime syksyn vuosikokouksessa seuramme hallitukseen saatiin vanhojen kokeneiden voimien rinnalle uusia tuoreita toimijoita. Kiitämme hallituksesta nyt pois jääviä pitkäaikaisesta arvokkaasta työstä. Uudet toimijat esitellään toisaalla tässä lehdessä. Seuratoiminnan on kehittyäkseen jatkuvasti uusiuduttava ja etsittävä jäsenkuntaa kiinnostavia toimintamuotoja. Seuramme monet tapahtumat, kokoukset ja retket saavat varmasti myös seuramme jäsenet kasvavin joukoin mukaan. Eteenpäin mennään, sillä uusia jäseniä liittyi seuraamme viime vuonna 12 henkilöä. Ihantalan muistomerkkitoimikunta on saanut uuden puheenjohtajan, Lauri Lehtosen Lohjalta. Vuonna 1991 perustettu Muistomerkkitoimikunta on vuosittain vaalinut tätä kansakunnankin mittakaavassa merkittävää muistomerkkialuetta. Toimikunnan perustajan ja ensimmäisen puheenjohtaja Teuvo Kuparisen yli 20-vuotisen työn tuloksena on meillä nuoremmillakin mahdollisuus edelleen kokea Ihantalan henki. Teuvolle kuuluvat suuret kiitokset asialle uskollisesta työstä. Viipurilaiseurojen tiedonvaihtoareena Viipuri-Foorumi on osoittautunut tarpeelliseksi. Kutsuimme Foorumiin kokoon viime vuonna kaksi kertaa ja kuluvan vuoden toimintatietoa vaihdettiin viime kuussa. Viipurilaisseurojen tapahtumat ovat avoimia kaikille veljesseurojemme jäsenille ja tapahtumatietoja löytyy tästä lehdestä. Viipurin alue oli luovutetun alueen väkirikkainta seutua. Yhdessä on kuitenkin todettu, ettei seurojemme jäsenten näkyvyys ole ollut ihan sitä mitä sen tulisi olla. Hyvä toiminnan mittari on Karjalaiset kesäjuhlat. Ensi kesänä juhlat ovat Hyvinkäällä. Nyt on hyvä tilaisuus osallistua kesäjuhlille kun matkakaan ei ole pitkä ja junallakin pääsee. Hyvinkään kesäjuhlat tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa. Lauantain avajaisjuhla ja sunnuntaina pidettävä päiväjuhla, seminaari, konsertit sekä tietysti kesäjuhlien kuulut pitäjänäyttely ja karjalainen tori on pakko itse kokea. Merkitään jo nyt kalentereihin viikonvaihde Erityisen tärkeää on osallistuminen juhlakulkueeseen sunnuntaina puolilta päivin. Runsas yleisö kokoontuu varmasti katujen varsille, onhan Hyvinkää mm yksi Viipurin maalaiskuntalaisten sijoituspaikkakunnista sotien jälkeen. Siispä kaikki kynnelle kykenevät, marssimaan Hyvinkäälle. Sukututkimus on teemana kevätkokouksen esitelmässä ja aiheeseen liittyvä bussiretki Mikkelin maakunta-arkistoon tehdään huhtikuussa. Kesän kruunaa perinteinen kotiseutumatka , Viipurin mlk:n ja Antreaan Vuokselle. Ilmoittaudu mukaan ja tuo nuorempiakin mukanasi. Kevätkokouspäivänämme on Karjalatalolla myös Karjalaiset ruokamarkkinat. Yhdellä käynnillä voi siis osallistua moneen tilaisuuteen. Karjalatalolla Helsingissä on jatkuvasti paljon tapahtumia, joita seurammekin toimijat ovat järjestämässä, seuraapa siis ilmoittelua myös Karjala - lehdestä. Ajankohtaista tapahtumailmoittelua kannattaa tarkkailla myös seuran netistä. Tavataan isolla joukolla, tapahtumissa ja kevään ja kesän retkillä. Timo Lindroos puheenjohtaja 3

4 Hallitus tutuksi eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme lehdessä aloitettua hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa hallituksen jäsenistä ovat tällä kertaa uusi sihteerimme Eero Ahlström, Tomi Härmä ja Markku Virolainen. Mitä teet työksesi? Viimeiset 9 vuotta olen opetellut julkishallinnon byrokratiaa ja toiminut tiimipäällikön tehtävissä Edupolissa, Porvoossa. Koneinsinöörinä päävastuualueenani on koneja metalliala. Missä ovat juuresi Karjalassa? Äitini Kaija os. Juvonen on asunut nuoruutensa Viipurin maalaiskunnan Ylä-Sommeen kylässä. Eero Ahlström Kuka olet? Eero Ahlström Milloin ja missä olet syntynyt? Lohjan maalaiskunnassa Ison Teutarin kylässä. Tarkkaan ottaen kävin kyllä syntymässä Helsingin kätilöopistolla. Missä asut? Päiväkummun kylässä osoitteessa Aulikintie 28, Vantaa Keitä kuuluu perheeseesi? Kanssani samassa osoitteessa asuu vaimo Leila, jolla on äidin puolelta juuret Viipurin Tienhaarassa. Tällä hetkellä asuu kotona myös kolmesta lapsestani vanhin eli Timo. Lapsenlapsikin on eli Hanna-tyttären tytär 12-vuotias Manta, mutta Hannan perhe asuu Keravalla. Keskimmäinen lapsista eli Jukka asuu Vantaan Koivukylässä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Olen ylpeä juuristani Karjalassa ja oikeastaan aina on kiinnostanut selvittää tarkemmin sukujuuriani ja suvun historiaa. Kunnioitan suuresti isovanhempieni ja sukulaisten, kuten muidenkin evakkona muuttaneiden aikaansaannoksia ja periksiantamatonta ahkeruutta. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Haluan varmistaa, että Karjalaisten sukujuurien vaalimisperinne jatkuu tulevaisuudessakin, mikä varmasti tulee olemaan vaikeampaa sitä mukaa, kun sieltä lähteneet ikääntyvät ja vähenevät. Mitä muuta harrastat? Kestävyysurheilulajit ja nykyisin niistä ennen kaikkea hiihtoa ja pyöräilyä. Kilpailin pitkään suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa, mutta ikänäön mukanaan tuomat silmälasit haittaavat niitä sen verran, että niiden aktiivinen harrastaminen on vähentynyt. Sitä on kyllä myös vähentänyt valitettavasti työn vaatima alati lisääntyvä ajantarve. Harrastan myös sellaisten teknisten ongelmien selvittämistä, joita kone- ja laitevalmistajat nykyään yrittävät estää kuluttajaa itse korjaamasta. 4

5 Tomi Härmä Kuka olet? Nimi on Tomi Härmä ja aloitin pitäjäseuran hallituksessa vuoden alussa. Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna 1978 Kouvolassa, viettänyt lapsuudessa vuoden Lappeenrannassa ja koko kouluiän asunut Valkealassa. Missä asut? Helsingin Vallilassa aivan Paavalin kirkon luona. Keitä kuuluu perheeseesi? Täällä kotona asustaa eteläkarjalainen aviopuoliso ja lisäksi lasken perheeseeni myös tiiviin kaveripiirin, jonka kanssa vietämme paljon aikaa yhdessä. Mitä teet työksesi? Työskentelen toimitusjohtajana yrityksessä, joka kehittää medioiden yleisöjen mittaamista. Eli tuottaa palvelua medioille siitä miten heidän medioitaan kulutetaan, jota he käyttävät medioiden sisällönkehityksessä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuudessa pidän tärkeänä rikasta kulttuuriperimää ja sen säilyttämistä sekä uudistamista uusille sukupolville. Karjalainen ruoka-, käsityö-, tanssi- ja musiikkiperintö on valtava ja meidän tulee ylpeästi kertoa siitä ja toimia sen säilyttämiseksi. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Tuoda seuran toimintaan uusia toimintamuotoja erityisesti meille nuoremmille jäsenille. Mitä muuta harrastat? Harrastan monipuolisesti järjestötoimintaa ja lisäksi sisäpyöräilyä ja kuntosalilla käyntiä. Toimin tällä hetkellä aktiivisesti pitäjäseuran lisäksi Karjalan liiton hallituksessa, Pamaus Seuran johtokunnassa sekä olen varapuheenjohtaja Nuorten Akatemiassa ja Suomen Markkinointitutkimusseurassa. Kuva: Sari Mustonen Missä ovat juuresi Karjalassa? Äidinäitini on kotoisin Samolan kylästä, Porkan sukua. 5

6 Markku Virolainen Kuka olet? Markku Virolainen Milloin ja missä olet syntynyt? 1949 Lohjalla. Missä asut? Kotitilallani Lohjan Vanhakylässä. Keitä kuuluu perheeseesi? Tällä hetkellä elelemme Vanhakylässä kahdestaan vaimoni Kristiinan kanssa. Kaikki kolme lastani ovat jo lentäneet tahoilleen pois pesästä. Mitä teet työksesi? Olen eläkkeellä oleva maanviljelijä. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? On liian aikaista arvioida asiaa, koska en ole vielä tutustunut seuran toimintaan riittävästi. Pitänee ensin paremmin perehtyä seuran ja sen hallituksen toimintaan ja katsoa sitten, millä osa-alueilla voisin parhaiten olla hyödyksi. Mitä muuta harrastat? Maatila vie edelleenkin pääosan ajastani, nyt jo toki ilman kovin suuria tuotantopaineita. Olen aktiivisesti mukana Virolaisen sukuseuran toiminnassa sen puheenjohtajana. Samoin olen mukana Yläsommeen-Porlammin Nuorisoseuran hallituksessa. Muista harrastuksista lähellä sydäntäni on purjehdus. Missä ovat juuresi Karjalassa? Vanhempieni kotitalot olivat Yläsommeessa ja Porlammissa. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Vaikken ole koskaan elänyt varsinaisessa Karjalassa, oli lapsuuteni Vanhakylä eräänlainen karjalainen reservaatti, jossa enemmistö sen asukkaista oli karjalaisia siirtolaisia ja sukulaisiani useammassa sukupolvessa. Sen myötä olen kasvanut karjalaisuuteen, olen henkisiltä juuriltani karjalainen ja tunnen sen kulttuurin ja tavat omikseni. 6

7 HEIMOPÄÄLLIKKÖ TÄYTTI VUOSIA Karjalan Liiton puheenjohtaja, oman seuramme jäsen Marjo Matikainen-Kallström täytti 3. helmikuuta pyöreät 50 vuotta. Yläsali on täynnään eri seurojen ja karjalaisyhteisöjen onnittelijoita ja upeita kukkakimppuja tuli niin paljon, että niillä olisi perustanut väliaikaisen kukkakaupan. Muitakin lahjoja toki annettiin. Pitäjäseura muisti omaa leidiään pöytästandaarilla ja kuplajuomalla. Varapuheenjohtaja Marja-Leena Evinen piti lyhyen onnittelupuheen. Onnitteludelegaatioon kuuluivat Marja-Leenan lisäksi Timo Lindroos, Tomi Härmä, Liisa Munsterhjelm, Päivi Salo ja Anne Uotinen. Karjalaisten pitäjäyhteisöjen liiton puolesta Marjoa onnittelemassa olivat Timo Lindroos, Kaarina Pärssinen (Vpl Pyhäjärvi) ja Reijo Valkeapää (Äyräpää). Lisäksi joukkoon kuului Heikki Reijonen (toinen oikealta), joka ojensi esipainoksen kokoamastaan Rintamaevakotkirjasta. Kuvat: Saija Pelvas, Karjalan Liitto 7

8 Syyskokouksessa kuultua Syyskokouksessa päätetyt henkilövalinnat ja toimintasuunnitelmat löytyvät toisaalta lehdestämme. Kokouksen yhteydessä ollut esitelmä käsitteli Wiipurilaisen Osakunnan topografista valokuvakokoelmaa, jota on viime vuosina saatettu digitaaliseen muotoon. Kuvia on tarkoitus julkaista kirjana lähivuosien aikana. Osa kuvista on säilynyt erinomaisesti ja osa on pahoin kärsineitä. Kokoelmassa on kuvia rakennuksista ja interiööreistä, joita ei ole enää olemassa. Hyvä esimerkki tällaisesta kohteesta on Kivennavan Lintulan luostarin sisäkuvat. Alla on esitelmän pitäneen FM Ilkka Kuivalaisen kirjallinen yhteenveto valokuvakokoelman taustoista sekä muutama maistiainen Viipurista ja oman pitäjämme alueelta otetuista kuvista. Wiipurilaisen Osakunnan topografinen valokuvakokoelma Osakuntien laaja kotiseututoiminta juontaa juurensa 1870-luvulle, jolloin Wiipurilaisen Osakunnan kuraattori Otto Donner sai idean lähteä etsimään suomalaista kansanluonnetta. Tällöin syntyi esinekeräys, joka johti ylioppilasosakuntien oman kansatieteellisen museon syntyyn. Esineiden hankinnan ohella aloitettiin myös valokuvaustoiminta. Wiipurilainen Osakunta hankki ensimmäisenä osakuntana oman kameran. Nämä 1800-luvun kuvat tavoittelivat kansan kuvaamista, vaikka saattoivat olla lavastettujakin. Tältä ajalta on säilynyt muun muassa sisäkuva Parikkalan kirkosta. Osassa kuvia oli kyllä myös maisemia. Varsinainen järjestelmällinen paikkakunnittain koottu valokuvakokoelma syntyi vasta 1900-luvun puolella. Lintulan luostarin kirkon sisätiloja Ensimmäiseksi suunniteltiin bibliografista lippuluetteloa Viipurin lääniä koskevista sanomalehtiartikkeleista ja kirjoista. Tämä hanke kuitenkin raukesi muiden hankkeiden tieltä. Osakunta päätti lähettää stipendiaatteja edistämään kotiseututyötä ja keräämään tietoja sivistyskarttaa varten maakunnassa sekä painatti 5000 kappaletta Tunne kotiseutusi -ohjelmalehtistä. Maaseudulle jaettiin niistä 4000, mutta kun keväällä 1911 tarkasteltiin vuoden 1908 toiminnan tuloksia, niin todettiin saadun vain kolme vastausta. Toinen uusi hanke oli kerätä valokuvia ja postikortteja, joita saatiin nopeasti kokoon noin 200 kuvaa ja 50 korttia. Keväällä 1910 julkaistiin Kaukomieli IV -albumi, joka sai alaotsikon Kotiseutututkimuksia Hembygdsforskningar. Keväällä 1908 perustetun Wiipurilaisen Osakunnan Kotiseuduntutkimus toimikunnan tavoitteet olivat hyvin kunnianhimoiset. Etelävalli maaseurakunnan nykyisen sankarihautausmaan kohdalla 1910-luvulla: oikeassa nurkassa Maaseurakunnan kirkko 8

9 Keväällä 1911 annettiin koottujen kuvien luettelointi Edgar Sillmanin tehtäväksi. Jotta kokoelma kasvaisi, valittiin toimikunta, johon hänen lisäkseen kuuluivat cives Erkki Hannula ja Erkki Paavolainen, josta tuli todella innokas valokuvien kartuttaja. Osakuntalaiset osallistuivat laajemminkin keräykseen. Muun muassa civis Kosti Pajari lahjoitti 46 postikorttia. Kokoelmasta päätettiin tehdä kaksi luetteloa: toinen kiinteä numerojärjestyksessä ja toinen aiheenmukainen lippuluettelo. Kussakin lipussa piti olla luettelokohtainen numero, pitäjä, kylä, lähemmät tiedot, valokuvaaja ja vuosi sekä lahjoittaja, numeroluettelossa taas pitäjä, kylä, mitä esittää lyhyesti sekä lahjoittaja. Valokuvien ostamiseen myönsi osakunta myös rahaa. Erkki Paavolainen sai pian nimityksen valokuvien ja postikorttien kokoamisen ylijohtajaksi. Hänen tuli kehottaa ja alati muistuttaa osakuntalaisia antamaan valokuvia ja postikortteja, pyytää niitä kirjakaupoista yms. Osakunta myös teki tunnetuksi sitä, että se ostaa kuvia. Toimittaja Komonen lupasi koettaa hankkia Käkisalmen kuvia ja civis J. Saastamoinen vähintään 50 kappaletta Räisälän kuvia. Räisälästä tulikin yksi suurimpia pitäjäkohtaisia määriä, sillä kuvia on jäljellä 82. Joukossa Saastamoisen itse ottamien kuvien ohella runsaasti F. Laukkasen ottamia kuvia kuten kuva Lallukan ensimmäisestä kauppapuodista Siirlahdessa. Kuvia on tallessa runsaat 900, joista Viipuria ja maalaiskuntaa koskevia on 219. teksti: Ilkka Kuivalainen kuvat: Wiipurilaisen Osakunnan topografinen valokuvakokoelma Kaupunkinäkymiä Viipurista 1910-luvulla. 9

10 Karjalainen ruokaperinne puheessa ja lautasella Perinteistä Puurojuhlaa vietettiin jo sunnuntaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Tupa oli täynnä pitäjäläisiä. Tarjoilusta vastasi emäntä Aira Viitaniemi apuemäntineen. Kotilieden ruokatoimittaja ja useiden ruokakirjojen kirjoittaja kotitalousopettaja Marja Malinen (o.s. Kykkänen) kertoi karjalaisesta ruokaperinteestä. Hänen puheenvuoronsa innoitti puurojuhlaväen vilkkaaseen keskusteluun. Ruokaperinteiden lisäksi seuramme jäsen Marja-Leena Sassi lausui suvussa kulkeneen Saunarunon. Runon alkuperästä ei tosin ollut Marja-Leenalla tietoa. Runo kertoo lauantain kiireistä entisaikaan maaseudulla. Monet kiireistä ovat tuttuja myös jouluvalmistelujen aikana. Joulupukkikin ehti kiireiltään juhlaamme piipahtamaan ja innostuipa hän myös laulamaan kanssamme. Joululauluja lauloimme Maria Heiskasen johdolla ja Petra Hirvosen säestämänä. Pitäjäseuran hallitus muisti hallituksen jättäviä jäseniään pienin lahjoin. Aulis Juvoselle annettiin osa Viipurin läänin historiaa ja Kaarina Mannia sisarineen muistettiin jalkahoitolahjakortein. Emännistön työt kun käyvät kovin jalkojen päälle. Suurkiitos teille kaikille vuosien vaivannäöstä! Paketteja piisasi myös juhlavieraille arpajaisvoittojen muodossa. Seuraavassa tiivistelmä esitelmästä sekä ihanasta Saunarunosta. Puheenjohtajat muistavat Aulis Viipurin läänin historia -sarjan osalla VI. RS toimittaja Marja Malinen. AU Oman pitäjän tyttölöi Olen Marja Malinen, ja juureni ovat Viipurin maalaiskunnan Kilpeenjoelta sekä Heinjoen pitäjästä. Äitini oli Lyyli Klemetin tytär, ja tämä mummoni oli Kilpeenjoen Myllymäen emäntä, aloitti Marja Malinen kertomuksensa pitäjäseuramme puurojuhlassa. Tällä sukutaustansa avaamisella Marja tunnustautui kunnon pitäjäläiseksi, ja kohta olimmekin jo lähes sukua kaikki! Marjan isä oli kotoisin Heinjoelta, ja hänen äitinsä peräti Sveitsistä! Isänpuolen suku on Kykkäsiä, ja suku asutettiin Vihtiin sotien jälkeen. Tämä karjalaisten tulo Vihtiin vilkastutti sen verran uneliasta maaseutua, että innosti kirkkoherra Hidénin tokaisemaan: Luojan lykky, että nuo karjalaiset tulivat tänne verta sekoittamaan!. Myös Marjan anoppi on karjalaista sukua Sortavalasta, joten Malisten neljä lasta ovat vahvaa karjalaista juurta! Marja aloitti karjalaisten ruokatapojen kuvauksensa muutaman karjalaisille tyypillisen perusasian kertaamisella: karjalaiset ovat aina hyvin vieraanvaraisia ja käyvät ahkeraan kylässä. Toinen varsin karjalainen piirre ovat tuliaiset: kylään ei tultu ilman kunnon tuliaisia eikä kylästä lähdetty kotiin ilman reiluja eväitä, jotka talon emäntä kääräisi mukaan kullekin vieraalle. 10

11 Karjalainen ruoka Karjalainen, etenkin eteläkarjalainen ja kannakselainen ruoka eroavat läntisten maakuntien ruoista monessa suhteessa. Yleisimmin mainittu ero on leipäkulttuurissa: lännessä leipää leivottiin harvoin, kuukausiksi kerrallaan, ja reikäleivät kuivattiin ja säilytettiin tuvan orressa; karjalaisissa talouksissa leivottiin vähintään kerran viikossa ja syötiin pehmeää leipää ja tuoreita leivonnaisia. Tyypillisesti karjalaista perua ovat myös hapanruoat - hapanleipä, kaurakiisseli ja hapanlohko. Ruokien hapattaminen, ja säilöminen siten oli taas venäläistä perua ja etenkin itäisissä pitäjissä suosittua. Samoin sienien käyttö ruoaksi on hyvin karjalainen tapa. Satakunnassa todettiin, että sieniä syövät vain lehmät ja kansakoulunopettajat! Hämeessä niitä taas kutsuttiin madonlakeiksi eikä syöty. Ruokaperinne rajantakaisessa Karjalassa pohjautui paljon keräilyyn, karjatalouteen ja viljatuotteisiin. Kalastus oli toki tärkeää meren rannalla ja Laatokan kylissä. Karjalaiset söivät myös paljon kasviksia, etenkin juureksia ja marjoja. Kaali oli suosittu raaka-aines; sitä käytettiin sekä kaaliruokiin että piirakoihin. Piirakat olivat jokatalon ruokaa, ja etenkin lauantaisin niitä paistettiin iltaruoaksi muun leipomisen ohella. Joka perheessä oli hieman omanlaisensa tapa tehdä piirakoita, osa tehtiin riisistä tai ohraryyneistä, osa perunoista tai marjoista. Hirssiä ja tattaria käytettiin myös useasti, etenkin puuroissa mutta myös piiraissa. Sortavalan saaristossa olivat taas sulhaspiiraat ja tsupukat tyypillisiä herkkuja. Liharuoista nimenomaan karjalaisia ovat pitkään uunissa haudutetut ruoat kuten karjalanpaisti jota voidaan tehdä monella eri tyylillä, pottilohko samoin. Marjan Helka-mummo Myllymäeltä teki lauantai-illaksi usein uunissa herkullista pottilohkoa sekä erilaisia piirakoita. Aattolohko taas oli Helka-mummon jouluaaton puolipäivän ruoka, johon voitiin laittaa mukaan sekä lihaa että kalaa! Sama Helka-mummo oli toiminnan naisia ja huomautti helposti tyttärentyttärelleen: Mitäs siinä lukemassa istut mee vaik nurkasta nurkkaan jos sattuis sulhasia tulemaan! Maitoruokia tehtiin ennen kaikkea happamasta maidosta, joka piimitettiin ja käytettiin monenmoisissa leipomuksissa ja ruokien valmistuksessa. Piimäpiirakka oli suurta herkkua ja lähes samanlaista kuin nykyään rahkapiirakka, aiemmin rahkajyväset vain olivat karkeampia ja kuivempia. Marjaiset jälkiruoat olivat Karjalassa jokakesäistä herkkua ja talvellakin marjahilloja sekä vesipuolukoita käytettiin kiisseleihin, marjapuuroihin ja piirakantäytteiksi. Marjastaminen oli kaikkialla Karjalassa tavallista kesäpuuhaa, ja etenkin naiset marjastivat. Marja Malinen totesikin, että marjastaminen oli naisten tapa levätä, olla porukalla marjassa, tai aivan yksin omine ajatuksineen rauhoittavassa metsässä. Metsästä haettiin myös sienet, jotka olivat etenkin Kannaksella laajalti käytettyjä ruokatarpeita. Sieniä suolattiin ja hapatettiin talven varalle, mutta syötiin myös tuoreena sienikastiketta kutsuttiin sieniserpaksi! Samoin kaloja suolattiin ja kuivattiin talveksi. Kasvisruokiin käytettiin paljon kaalia, lanttua ja nauriita sekä herneitä. Herneistä, härkäpavuista ja perunoista tehtiin muussimainen Pirana, joka oli herkullista liharuoan lisukkeena ja yksinäänkin. Ja parhain viimeiseksi eli maankuulu viipurinrinkeli! Sitä valmistettiin ikiaikaisen luostarireseptin mukaan Viipurissa ja sen ympäristössä. Resepti oli perinnetiedon mukaan tullut aikanaan Keski-Euroopasta fransiskaanimunkkien mukana Suomeen. Taikinaa maustettiin kalliilla ulkomaan mausteilla kuten kardemummalla ja muskotilla, ja rinkelit paistettiin sitten olkien päällä uunissa. Karjalaisesta ruokaperinteestä puhuttaessa yleensä tarkoitetaan maalaiskylien tyypillistä ruokaa, joka oli toki vallitseva suuntaus myös kaupungeissa, olivathan asukkaat suureksi osaksi muuttaneet sinne maaseuduilta. Mutta etenkin Viipurissa arvostettiin myös omia kaupunkilaisia ruokaperinteitä, jotka useat olivat lainaa Venäjältä tai ainakin venäläisiltä emigranteilta. 11

12 No sin saap männa vaik iha justii ja löylykii tulloo piisaamaa, sano Jussi ja vilkas Kustii senko aletaa laputtaa. Vie sie Helmi höil uuvet vastat ja katso et ves o kuumaa jo. Vastat kiehuvaa vettee kastat ja ota se porsaa kaukalo. Peskööt siin ko o iha uuskii, mis höil vatiloi kaikiil saap. Kaarina Manni edusti koko emännistöä. AU No mitä se Jussi siel sulannis nuuskii ja mit se Kusti viel pamajaap. Alkakaa männä ja paikal et naisetkii pääsööt aikannaa. Tulkaa sit saunast suoraa saikal ja syökää vehnästä piirakkaa. Touhus Mar ho hönttö ikkää lauantai-illa kiireissää. Eihä täs nyt oo hätä mikkää, Kusti mäneessä äräjää. Niiko höil ois iässää mittää hättää, minnuu oikei inhottaa, Risto Kallström Joulupukin juttusilla. AU Siihe hyö puhtaat vaatteetkii jättäät, eikä saunbas oo yhtää saippuaa. Kiijätä Helmi höil saunaa nää, et yhes kerettäs lypsämää. Paa sie Kati ruokaa pöytää, mie mää sikkoi syöttämää. Ja mitäs se Pekko siin hammeis tanssii alat sie männä jo leikkimää. Pitäskös miu iha antaa rassii ko ain siin itköö värnöttää. Arpojenmyynti sujui vilkkaasti ja arpajaisvoittoja oli kertynyt jälleen suuri määrä. RS Saunaruno Joks se sauna o tarpeeks var, panit sie Jussi jo juskat kii? Kysy kiireessää Kusti Mar ja hääräs ko hönttö tuvas siin. Mitä sie itket, tahot se tissii ko tuota viisii revit leukojais? No pitäshä sil pienel antaa vissii eihä äitil niin kiire olla sais. teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Riitta Stirkkinen (RS) ja Anne Uotinen (AU) 12

13 Toimintakertomus vuodesta 2014 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja on Eero Kunttu, kunniajäseniä Mauno Kemppi, Teuvo Kuparinen, Olavi A. Mannonen ja Jouko Narinen. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 279, josta em. kunniahenkilöitä 5, ainaisjäseniä 70 ja vuosijäseniä 204. Jäsenmaksu oli 18 + Karjalan Liiton osuus 12. Liitolle maksettiin jäsenmaksua Vuoden aikana kuoli 9 jäsentämme: Aarne Hellgren (Lohja), Kalervo Hyrkkö (Yläsommee), Leila Järvinen (Viipuri), Martti Kajonen (Haka), Katri Kemppi (Kilpeenjoen Sydänmaa), Kalevi Leino (Lavola), Jouko Narinen (Kilpeenjoki), Seppo Paakkanen (Juustila), Martta Uronen (Nuoraa). Seurasta erosi 6 jäsentä. Uusia jäseniä ilmoittautui 12: Pentti Björn (Suurpero), Riitta Björn (Suurpero), Tomi Härmä (Samola), Sirpa Karjalainen (Porlammin Sasseja), Mauri Kinnunen (Näätälä), Pirjo Lestinen (Kaipola), Marja- Helena Mähönen (Ravansaari), Eija Nikulainen (Tali), Anja Peippo (Tali), Olli Poikolainen (Näätälä), Eeva Salo (Näätälä), Raija Voipio (Viipuri). Hallituksen jäsenet ja toiminnantarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Timo Lindroos, puheenjohtaja ja matkanjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen, varapuheenjohtaja (7/9), Maria Heiskanen, laulunjohtaja (8/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Heimo Kemppi pitäjäisäntä (0/9), Kaarina Manni, pääemäntä (5/9), Liisa Munsterhjelm, tiedotus (5/9), Päivi Salo, taloudenhoito (6/9), Päivi Putkonen-Hegazi, sihteeri (8/9), Riitta Stirkkinen, tiedotus (3/9), Anne Uotinen, lehden toimitussihteeri (9/9). Toiminnantarkastajina ovat toimineet Raimo Matikainen ja Kaija Keiriö sekä varalla Pentti Hämäläinen ja Sirkka Kemppi. Kevät- ja syyskokoukset Kevätkokous pidettiin lauantaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 26 henkilöä ja puhetta kokouksessa johti kunniapuheenjohtajamme Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kokouksen jälkeen LL Raija Voipio kertoi mielenkiintoisesti viipurilaisen kotirouvien itämaisten mattojen kutomisesta. Värjärimestari Matti Ryneén ihastui näkemistään itämaisista matoista ja toi Turkista mattopuiden piirustukset ja yhden maton. Viipurilaisarkkitehti Jac. Ahrenberg suunnitteli myös omia mattomalleja. Evakkomatkasta huolimatta osa matoista on selvinnyt näihin päiviin. Opimme myös, että maton kutominen saattoi viedä vuosia. Syyskokous kokoontui lauantaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Kokousväkeä oli 18 henkilöä ja kokouksessa puhetta johti seuran kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodelle 2015 kokous päätti 30, josta pitäjäseuran osuus on 18 ja Karjalan Liiton osuus on 12. Vapaaehtoisen jäsenmaksun suositeltava määrä on 12 tai enemmän. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Evinen. Erovuorossa olevat hallituksen jäsenet olivat Heimo Kemppi, Kaarina Manni ja Anne Uotinen. Heimo Kempin tilalle valittiin Tomi Härmä, Kaarina Mannin tilalle valittiin Markku Virolainen. Anne Uotinen valittiin uudelleen seuraavalle toimikaudelle. Aulis Juvonen pyysi eroa hallituksen jäsenyydestään ja hänen tilalleen kesken toimikauden valittiin Eero Ahlström. Toiminnantarkastajiksi vuodelle 2015 valittiin Raimo Matikainen ja Kaija Keiriö sekä varatoiminnantarkastajiksi Sirkka Kemppi ja Pentti Hämäläinen. 13

14 Syyskokouksemme jälkeen kahviteltiin ja FM Ilkka Kuivalainen kertoi Wiipurilaisen Osakunnan 1900-luvun alkupuolella Kannaksella ja muualla Karjalassa ottamista valokuvista. Elojuhlan juhlapuhujaksi oli pyydetty FM Kaisu Lahikainen Lappeenrannasta. Karjalaisen sanankäytön teemavuotena hänelle on sovitettu kaakkois-murteiden nykykäyttöä kuvaava Vieläk haastellaan otsikko. Vuoden virvottava Pitäjäseura jatkoi vuonna 2010 aloitettua perinnettä vuoden virvottavasta. Vuoden 2014 virvottavaksi valittiin espoolaiset Tuula ja Raimo Matikainen. Virpominen tapahtui perinteisin menoin kevätkokouksen yhteydessä Karjalatalolla. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaisia kesäjuhlia vietettiin Lappeenrannassa Kesäjuhlien teema oli karjalainen sanankäyttö ja musiikki. Seuran lipunkantajana juhlakulkueessa oli Timo Lindroos airueinaan Aila Lindroos ja Liisa Munsterhjelm. Pitäjäseuran myyntipöydästä karjalaisella torilla huolehti Aulis Juvonen. Kotiseutumatka Seuran suunnittelema kotiseutumatka Viipurin pohjoisiin kyliin ja Antreaan jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Kesäretki Kotkaan Myös suunniteltu kesäretki Kotkaan jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Elojuhla Elojuhla kokosi mukavan joukon seuran jäseniä Karjalatalon Juhlasaliin. Tervehdyssanoissaan puheenjohtaja Timo Lindroos muistutti viimeaikaisista turvallisuuspoliittisista tapahtumista Euroopassa. Pitäjäseurana voimme edistää yhteistyötä ja kanssakäymistä. Myös karjalaisseurojen yhteistyön merkitys nousi esille avauspuheenvuorossa. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaan toi liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. Hän muistutti aurinkoisista kesäjuhlista Lappeenrannassa sekä siellä julistetusta seurojen lehtikilpailusta. Tervehdyksensä lopussa hän kertoi myös Karjalan Liiton olevan taloudellisesti kunnossa ja velaton. Yhteislaulujen lisäksi juhlassa oli myös korkeatasoista soitantaa, jota esittivät Petra Hirvonen pianolla ja Maria Heiskanen poikkihuilulla. Esitetyt teokset olivat Chr. W. Gluckin tanssi, Franz Schubertin Andante sekä Georg Friedrich Händel Hallenser-sonaatista numero III osat adagio, allergo, largo ja allegro. Juhlassa esitettiin Anne Uotisen ja Jari Stirkkisen valokuvakooste Karjalaisten Nuorisoliiton elokuun matkasta Viipuriin ja Kannakselle. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin jo Karjalatalon Wiipuri-salissa. Tarjoilusta vastasi emäntä Aira Viitaniemi. Osallistujia oli yhteensä 62. Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen kertoi karjalaisesta ruokaperinteestä ja hänen puheenvuoronsa innoitti puurojuhlaväen vilkkaaseen keskusteluun. Seuramme jäsen Marja-Leena Sassi lausui suvussa kulkeneen Saunarunon. Joulupukki ehti myös kiireidensä keskeltä juhlavieraaksi. Lauloimme joululauluja Maria Heiskasen johdolla Petra Hirvosen säestäessä. Arpajaisvoittoja arvottiin runsain mitoin. Tiedotustoiminta Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Seuramme on aktiivisesti pitänyt yhteyttä muihin karjalaisseuroihin ja -järjestöihin mm. kutsumalla heitä Elo- ja Puurojuhlaan. Yhteistyö seurojen välillä on näkynyt mm. lehtemme toimittamisessa. Pitäjäseuralla on myös internetsivut osoitteessa: Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitossa. Seura on kannatusjäsenenä myös Karjalaisessa Nuorisoliitossa. 14

15 Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton (KPYL) kevätkokouksen hyväksymä ponsi velvoittaa liiton ryhtymään toimiin jäsenseurojensa aktivoimiseksi. Tavoitteena on innostaa luovutetun alueen pitäjäseuroja sekä käynnistää seurojen välistä yhteistoimintaa. KPYL:n kuuluu 43 pitäjäseuraa joissa on n. 9000:ta Karjalanliiton jäsentä. Yhteydenpito tapahtuu KPYL:n. aluejaon mukaisesti yhdeksällä suuralueella. Viipurin pitäjäseura on saanut vetovastuun Viipuria ja sen ympäristöä edustavien seurojen keskuudessa. Viipurin alueen seurojen yhteistoimintamuotona aloitti Wiipuri-foorumi. Foorumin tapaamiset on pidetty Wiipuri-salissa 20.2 ja Wiipuri-liiton lopetettua toimintansa muutama vuosi sitten, on tälle yhteistoiminnalla syntynyt tarve. Foorumin tapaamiset ovat Wiipuri-liiton aikoihin verrattuna vapaamuotoisempia ja joustavampia. Tavoitteena on yhdistää Viipurin alueen seurojen voimavarat. Foorumin tapaamisiin ovat oman seuramme hallitusten jäsenten ohella osallistuneet edustajat Wiipuri-yhdistyksestä, Wiipurin arkistoyhdistyksestä, Viipurin Suomalaisesta kirjallisuusseurasta ja Pro Monrepos yhdistyksestä. Foorumin tarkoituksena on syventää seurojen yhteistyötä, palvella jäsenkuntaa, parantaa jäsentiedotusta ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Merkittävimpänä hankkeena 2014 oli yhteinen bussimatka Karjalaisille kesäjuhlille Lappeenrantaan. Viipurin pitäjäläinen lehdessä on julkaistu kumppaniseurojen tapahtumakalenterit ja näin kannustettu eri seurojen jäseniä osallistumaan toistensa järjestämiin yleisötapahtumiin. Haluatko kirjoittaa pitäjälehteemme? - muistoja entisistä kotikylistä - kyläesittelyjä - matkoista ja käyntikohteista maalaiskunnan alueella - mielenkiintoisista maalaiskuntalaisista tai maalaiskuntalaistaustaisista henkilöistä - kirjoista, jotka liittyvät Viipurin maalaiskuntaan - vanhat valokuvat ovat aina kiinnostavia - jne. Lähetä teksti ja kuva/kuvat toimitussihteeri Anne Uotiselle joko - sähköpostitse osoitteeseen annek.uotinen@gmail.com tai - kirjeitse osoitteeseen Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki - laita kuvien taakse tieto kuvaajasta ja kuvassa mahdollisesti olevista henkilöistä. - laita mukaan palautusosoite ja/tai osoite mihin voin toimittaa kirjoittajan kappaleen kun lehti on ilmestynyt. Varapuheenjohtaja Marja-Leena Evinen ja lehden toimitussihteeri Anne Uotinen osallistuivat Karjalan Liiton liittoseminaariin Karjalatalolla. Puheenjohtaja Timo Lindroos ja seuran sihteeri Päivi Putkonen- Hegazi edustivat Viipurin pitäjäseuraa Pitäjäyhdistysten Liiton vuosikokouksessa Karjalatalolla. Helsingissä Hallitus 15

16 Toimintasuunnitelma vuodeksi Järjestetään kevätkokous Karjalatalossa - Tehdään päivän tutustumisretki Mikkelin maakunta-arkistoon huhtikuussa - Osallistutaan Karjalaisille Kesäjuhlille Hyvinkäällä Järjestetään kotiseutumatka Viipurin mlk:n pohjoisiin kyliin ja Antreaan - Osallistutaan Wiipuri-Yhdistyksen organisoimalle Pyhäinpäivän kynttilämatkalle Viipuriin Järjestetään päiväretki Porkkalan vuokra-alueelle Järjestetään seuran Elojuhla sunnuntaina Karjalatalon Juhlasalissa - Pidetään syyskokous lokakuussa Karjalatalossa - Järjestetään Puurojuhla marras-joulukuun vaihteessa Karjalatalossa - Julkaistaan Viipurin pitäjäläinen jäsenlehdestä kaksi numeroa: yksi keväällä ja toinen syksyllä - Ylläpidetään pitäjäseuran verkkosivuja - Kehitetään verkkosivuja ja liitetään sinne uutta aineistoa mm Viipurin mlk: eri kylistä - Markkinoidaan Saimaan kanavan ja pitäjän historiankirjoja sekä pitäjäkarttaa - Markkinoidaan Viipurin pitäjäseura ry:n seinäkalenteria Tiivistetään yhteistyötä muiden viipurilaisyhdistysten kanssa (Viipuri-Foorumi) - Pidetään yhteyttä toimiviin ent. Viipurin mlk:n kylä-, maamies-, nuoriso-, kulttuurija sukuseuroihin ja tarjotaan heille nettinäkyvyyttä pitäjäseuran sivustolla - Osallistutaan Karjalan Liiton ja muiden karjalaisyhteisöjen järjestämiin tapahtumiin. KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Viipurin pitäjäseuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Helsingin Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3.krs, Helsinki). Kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2014 ja päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle. Kokouksen jälkeen Maija-Liisa Putkonen esitys sukututkimuksesta yleensä ja karjaisten sukujen tutkimuksesta erityisesti. Kahvitarjoilu alkaa klo Tervetuloa! 16

17 Tervetuloa retkelle Mikkelin maakunta-arkistoon lauantaina Matkaohjelma ja aikataulu klo lähtö Helsingin rautatieasemalta saapuminen Mikkeliin, kävely arkistolle arkiston ja Karjala-tietokannan esittely, arkistonjohtaja Tytti Voutilainen omakustanteinen lounas tai lähtö paluumatkalle Mikkelistä tai saapuminen Helsinkiin Matkan hinta on arviolta 50 euroa (junan ryhmälippu). Sitovat ilmoittautumiset mennessä Päivi Putkonen-Hegazille ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen tai toissijaisesti numeroon puh Matkan toteutuminen edellyttää 12 osallistujaa. Mikkelin maakunta-arkiston vaiheita Maamme neljäs maakunta-arkisto perustettiin itäistä Suomea varten Viipuriin vuonna Mikkelin maakunta-arkisto jatkaa Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Arkisto ehti toimia talvisotaan mennessä Viipurissa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että jatkosodan aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko Leningradin oblastin arkistossa, entisessä Viipurin maakunta-arkistossa tai Karjalan tasavallan Kansallisarkistossa Petroskoissa. Maakunta-arkisto siirtyi sodan jälkeen vuonna 1946 Kuopioon toimittuaan sitä ennen pari vuotta Äänekoskella. Evakkotaival jatkui aina vuoteen 1953 saakka, jolloin maakunta-arkisto muutti Mikkeliin, josta tuli sen lopullinen sijoituspaikka. Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna Lähde: Arkistolaitoksen internet-sivut 17

18 Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia) Lauantai Karjala Open, Kytäjä Golf, South East -kenttä, Kytäjäntie Karjalainen tori, suku- ja pitäjäinfo, Vanha Areena, Kankurinkatu Karjalan kielen pajat, Villatehdas, Näyttelytila, Kankurinkatu Kyykkäkilpailut, Hakalan kenttä, Niinipuuntie Karjalan Maraton ja nuorten maili, Jäähalli, Vahveronkatu Karjalan Liiton naistoimikunnan kahvio ja käsityönäyttely, Hyvinkään yhteiskoulu, Uudenmaankatu Piirakkakilpailut, Hyvinkään yhteiskoulu, Uudenmaankatu Karjalan Liiton kesäjuhlaseminaari, Villatehdas, Auditorio, Kankurinkatu Työpajat lapsille, Villa Arttu, Kankurinkatu Karjalan kielen pajat, Villatehdas, Näyttelytila, Kankurinkatu Kuorokavalkadi, Hyvinkää-sali, Kauppatori Avajaiset, Pihkalan stadion, Urheilukatu 19 ja Kenttäkatu 2 avoin Karjalaisen Nuorisoliiton kansantanssikonsertti, Hyvinkää-sali, Kauppatori Muistojen iltakirkko, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu Vigilia, Hyvinkään ortodoksinen kirkko, Tsasounakuja Viipurin Lauluveikkojen konsertti, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu Juhlatanssit, Järjestötalo, Munckinkatu Karjalainen klubi-ilta, Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4 Sunnuntai Karjalainen tori, suku- ja pitäjäinfo, Vanha Areena, Kankurinkatu Liturgia, Hyvinkään ortodoksinen kirkko, Tsasounakuja Jumalanpalvelus, Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu Jumalanpalvelus, Vanha kirkko, Uudenmaankatu Kulkueen lähtöön siunaus ja lähtö (lähtöpaikka ja reitti avoin) n Päiväjuhla, Pihkalan stadion, Urheilukatu 19 ja Kenttäkatu Karjalaiset kesäjuhlat Lähde: Karjalan Liiton internetsivut 18

19 Perinteinen kotiseutumatkamme Viipurin maalaiskuntaan Kesän matkakohteina Viipurin lisäksi ovat entisen Viipurin maalaiskunnan pohjoiset kylät. Vierailemme retkipäivänä (25.6. keskiviikko) tiestön kunnosta riippuen mm. Ylivedellä, Ihantalassa, Kilpeenjoella ja Kaipolassa. Tämänkertaisellakin matkallamme tutustumme naapuripitäjään. Nyt on vuorossa Antrea. Kuukaupin vanha silta yli Vuoksen, toisella puolella Antrea. Alustava matkaohjelma Tiistai lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 07.00, Nummelan linjaportti n. klo 07.30, ajo Turunväylää pitkin Ikean pysäkin kautta Kiasman pysäkille n. klo ajo edelleen Porvoonväylää pitkin Loviisan, Karhulan, Kotkan kautta Vaalimaalle. ennen rajanylitystä omakustanteinen lounas Rajahovissa, jossa valuutanvaihtomahdollisuus rajan jälkeen matkalaisten valinnan mukaan ostoksilla käynti Viipurin Veikoissa, tai/ja Carusell-marketissa pysähdys Sorvalin hautausmaa muistomerkillä. majoittuminen Druzba-hotelliin päivällinen hotellin ravintolassa klo 19...jatkuu seuraavalla sivulla 19

20 Keskiviikkona 24.6 kotiseutukierros alkaa klo 9.00 kukkatervehdys maaseurakunnan sankarimuistomerkillä Viipurissa kotiseutukierros: Ylivesi, Ihantala, Kilpeenjoki siirtyminen Antreaan eväskahvit nautitaan Vuoksen varrella paluu Viipuriin Kavantsaaren, Syvälahden ja Kaipolan kautta päivällinen ravintola Pyöreässä tornissa klo 20 Torstaina 25.6 klo 9.00 bussikuljetus ostoksille ja/tai Viipurin taidemuseoon paluu hotellille ja huoneiden luovutus n. klo tutustumiskäynti uusitussa Viipurin kirjastossa klo 12 omaa ostosaikaa kauppatorilla/ kauppahallissa, omakustanteinen lounas klo 15 bussi lähtee kauppatorilta, kotiinpaluu Vaalimaan kautta, ajoreitti on sama kuin menomatkalla päätyen Lohjalle Matkan hinta on pitäjäseuran jäsenille 350 kahden (2) hengen huoneessa ja 414 yhden hengen huoneessa. Ei jäsenille ovat vastaavat hinnat 385 kahden hengen huoneessa ja 450 yhden hengen huoneessa. Kirjastoon tutustuminen maksaa 11 per henkilö. Omasta viisumista saa alennusta 69 euroa. Matkan lopullinen hinta riippuu vielä vahvistamattomista viranomaismaksuista ja hotellihinnoista. Matkan hinta sisältää bussikuljetukset, majoitukset, hotelliaamiaiset, ryhmäviisumin, retkikahvit (suolainen ja makea kahvileipä) kotiseutukierroksella sekä päivälliset Viipuriin tuloiltana ja kotiseutupäivän iltana. Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 36 osallistujaa. Lisätietoja antaa ja matkailmoittautumisia vastaanottaa ryhmänjohtajana toimiva Timo Lindroos, p tai sähköposti timo (Huom. etunimi _ alaviiva sukunimi@jne) Sitovat ilmoittautumiset osoite-, puhelin- ja sähköposti yhteystietoineen matkanjohtajalle mennessä, jonka jälkeen matkatoimistomme lähettää ilmoittautuneille ryhmäviisumi asiakirjat ja matkalaskun. Muista ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset ruoka-aineallergiat, ruokavaliot ja allergiahuonetoiveet. Ne koetetaan ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tuuha sie mukkaa mukaval reissul! 20