SANOMAT Nro 2/ Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANOMAT Nro 2/2013. www.savonranta.fi. Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995"

Transkriptio

1 SAVONRANNAN SANOMAT SANOMAT Nro 2/2013 Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta

2 2 Suur-Savon Osuuspankki OP-Tilipalvelu, PL 930, Helsinki

3 Me onnelliset savonrantalaiset Onnellisuus lähtee meistä itsestämme. Vaikka usein sorrumme syyttelemään toisiamme erityisesti tyytymättömyydestä ja epäonnen kohtaamisesta, onni on loppujen lopuksi sisällämme. Me suomalaiset olemme eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan Euroopan onnellisinta kansaa. Samansuuntaisen tutkimustuloksen on saanut Legatum (www.prosperity.com), jonka onnellisuusindeksi perustuu vaurauteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin oloihin. Suomessa onnellisuutta ei vain taideta huomata loppusyksyn aikana. Kaikkialla on harmaata ja loskaista, piristävä auringonpaiste vierailee niin lyhyen hetken ja loistaa vinosti kaukaa, että vuodenaika ei ainakaan tue mielenvirkeyttä. Onneksi meitä edeltäneet sukupolvet ovat antaneet joulun juhlimisen perinteen. Pikkujoulu, kauneimmat joululaulut, adventti ja itse joulun aika tuovat uskoa valosta ja onnellisemmasta elämästä vuodesta toiseen. Jaakko Parkkinen on omalta osaltaan sisäistänyt joulun sanomaa savonrantalaisille. Onnellisuuden sijaan savonrantalaisista löytyy helposti periksi antamattomuutta ja sitkeyttä, kuten Syvälahden kylän lähes ainoiden asukkaiden elämä pienviljelytilalla kertoo. Samaa tunnetta löytyy myös rapakon takaa asuvan, mutta Savonrannan paikat ja ihmiset aina muistavan, Ulla Grahamin terveisissä Las Vegasista. Sitkeys välittyy myös savonrantalaissyntyisen Aino Kuusisen elämäntaipaleesta. Siinä missä moni olisi jo monta kertaa antanut periksi, hän jaksoi pitää elämänliekkiään yllä ja välittää sen jälkipolville. Vaikka ulkoinen paine yhteiskunnassa ei tuekaan asukkaidensa onnellisuutta harmaiden talousnäkymien muodossa, savonrantalainen luonne lepää luonnossa. Samaan lopputulokseen pääsin kuunteluoppilaana sekä yhdistysten oppimiskahvilassa että matkailuseminaarissa. Erityisesti jälkimmäisessä luontomatkailu jalostui Savonrannan valttikortiksi, jossa metsästys- ja kalastusretkeily kiteytyvät luonnossa liikkumisen lisäksi. Kalle Laamanen puhuu lehden loppusivuilla kelkkailun merkityksestä ja mahdollisuuksista Savonrannan matkailulle. Maailmanlaajuisesti onnellisuutta mitataan mittareilla, jotka Suomessa ja Savonrannalla, verovaroin ylläpidetyssä hyvinvointiyhteiskunnassa, ovat lähtökohtaisesti kunnossa. Onnellisuus ei siis näy ihmisten kasvoilla. Se on sisäinen tunne. Vastikään riehunut Eino-myrsky antoi meille muistutuksen onnellisuuden haavoittuvuudesta. Haja-asutusalueen asukkaiden toista vuorokautta kestänyt sähköttömyys sitkisti asukkaita. Sähkön palatessa arkinen elämä helpottui ja onnellisuus valtasi mielen. Yhteiskunnan haavoittuvuus todistettiin taas kerran. Olkaamme periksi antamattoman ja sitkeän onnellisia savonrantalaisia! Anne Käyhkö 3 Sisällys alkaen sivulta Me onnelliset savonrantalaiset 3 Lehden tiedot 3 Aluejohtokunta toimii paikkakunnan puolesta 4 Omat koirat purivat? 6 Matti-Pekka Parkkinen Joulun historiaa 8 Jaakko Parkkinen Unelmieni joululahja 9 teksti ja kuva: Raija Heikkilä Lokakuussa muistettiin vanhuksia 10 Aino Kuusisen paikallisjuuret löytyvät Savonrannalta 12 Elämän kauneutta laulan konsertti 16 Etelä-Savon syksyn ensimmäinen karhu kaadettiin Savonrannalla 17 kuvat: Arja Rantala Syvälahdessa elää sitkeys ja periksi antamattomuus 18 Pinkissä vuokrattavana kalustettu huoneisto 22 Savonrannan VPK teksti ja kuvat: Kari Jääskeläinen Elämänkerrostumia 26 teksti ja kuvat: Ulla Graham Tietoa Las Vegasista 29 teksti ja kuvat: Ulla Graham Savonrannan kirjasto kaipaa käyttäjiä 30 Lapinahon pihattonavetan avajaiset 31 Löytöjä toimintakeskuksen kirpputorilta 32 Moottorikelkkailu Savonrannan matkailun mahdollisuus 34 kuvat: Arja Rantala Savonrannan Sanomat 2/2013 Julkaisija: Vastaava toimittoja: Ilmoitusmyynti: Taitto ja painatus: Kuvat: Kansikuva: Taustakuva: Savonrannan Kehittämissäätiö Anne Käyhkö Puh Sähköp. Tarmo Heikkilä Puh Ktp-Konsultit/ KT-Paino tmi Kirjoittajat Raija Heikkilä Arja Rantala Lehden kestotilaus: 10:- /v. Tilaukset sähköpostilla toimitukseen

4 Aluejohtokunta toimii paikkakunnan puolesta Savonlinnan kaupungissa toimii kolme aluejohtokuntaa, joiden toimintaa ohjaa kaupungin hallintosääntö. Vuoden alusta toimintansa alkukitkuttelun jälkeen aloittanut uusi Savonrannan aluejohtokunta on pistänyt toimeksi. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan on järjestetty yhteistyössä niin leipää kuin sirkushuvejakin paikkakunnan väelle. Vasta maaliskuussa Savonrannan aluejohtokunnan toiminta pääsi kunnolla käyntiin. Kevättalvinen aluejohtokunnan tarjoama virkiste paikkakuntalaisille oli teatteriesitys Laulava Hotelli Sampolassa. Tuohon tilaisuuteen oli kaikilla vapaa pääsy. Keväällä aluejohtokunta oli myös huolissaan Savonrannan koulusta ja järjesti Pienkoulu-seminaarin, jossa alustajana oli sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Lehtola jyrisi lasten puolesta ja kritisoi voimakkaasti nykyisten kouluverkkoselvitysten lähtökohtia ja niiden pohjilta tehtyjä koulujen lakkauttamisia. Suomessa kouluverkkojen selvitystyötä tehdessä on katsottu ainoastaan helposti laskettavia, teknisiä menoeriä kuten kiinteistö- ja lämmityskustannuksia tai palkkoja. Lapsivaikutusarviota ei tehdä, ei arviota koulun arvosta yhteisölle ja muille ihmisille eikä mietitä koulun arvoa pedagogiikalle eli mitä etuja tarjoaa vuosiluokka- mitä yhdysluokkapedagogiikka. Muita kuin taloudellisia arvoja ei ylipäätään pohdita, huomioi hän Savonrannalla. Keväällä Savonlinnan kylät jalkautuivat Savonrannalle ja pitivät yhteisen kokouksen aluejohtokunnan kanssa. Savonrannan yhdistysten ja seurojen edustajat tapasivat toisensa, jolloin esillä olivat Kesän suurin tapahtuma Savonranta päivä keräsi väen urheilukentän katsomoon. vuosittaiset avustusperusteet ja avustusten jakaminen. Huhtikuussa oli vuorossa kansalaistoiminnan katsastusilta ja kuntalaisillan järjestämiset. Kansalaistoiminnan kehittäminen on Savonlinnan seudun Kolomosen kiikarissa ja siitä puhuivat toiminnanjohtaja Sirpa Kolistaja, yhteyspäällikkö Erja Järvisalo ja hankekoordinaattori Kimmo Käärmelahti. Kolomosen tavoitteena on vanhojen kyläkeskusten asukastoiminnan aktivoiminen. Niiden ympärillä on vahvaa kylätoimintaa, mutta yhdistyneessä Savonlinnassa myös kuntakeskusten tulee aktivoitua, houkutteli Käärmelahti kuulijoita keväällä. Savonrannalla todettiin olevan tarpeeksi yhdistyksiä ja samojen henkilöiden pyörivän useassa yhdistyksessä. Projektipäällikkö Anni Liukkonen kyseli paikkakunnan nuorten tarpeista. Pojat ovat kiinnostuneita mopojen korjauksesta. Eiköhän meillä ole mopojen korjaus alhaalla käynnissä nytkin ja kahvi kiehumassa yläkerrassa, naurahti Anna-Mari Kautto. Tyttöjä tuntui kiinnostavan tanssi. 4 Karoliina Helander Kyläsportti-hankkeesta kyseenalaisti kyläyhdistyksen perustamistarpeen todellisuuden Vuokalan kylässä. Jos ei ole halua lähteä perustamaan uutta yhdistystä, tarve ei ole todellinen. Kukaan ei voi ulkopuolelta käskyttää toiminta. Tarve lähtee yhteisön sisältä. Osin kuntaliitoksesta johtunut viivästyminen avustuskäytäntöjen voimaansaattamisessa aiheutti avustushakemussuman loppukevääseen. Nuorten kesätyöllistäminen oli aluejohtokunnan mielestä tärkeää ja 13 nuorta haki työllistämistukea. Aluejohtokunta haluaa panostaa matkailijoiden tiedot- Kolomosen järjestämässä oppimiskahvilassa tuli selväksi että matkailun saralla Savonrannan vahvuus on luonto. Matkailuseminaarissa se kiteytyi metsästys- ja kalastusmatkailuun.

5 tamisista. Savonrannan taajamasta halutaan kartta, joka olisi jaettavissa palvelupisteissä. Kesällä aluejohtokunta houkutteli uusia asukkaita Tonttisavotta tapahtumalla helteisenä lauantaina kesäkuun lopussa. Vierasvenesataman tapahtuma houkutti hyvin väkeä, sillä samana päivänä pääsi kokemaan löytöjä vapaaehtoisvoimin järjestetyssä kirpputorisuunnistuksessa pitkin Savonrantaa. Tämä on hauska idea, joka kannustaa ihmisiä tyhjentämään nurkkiaan. Mekin löysimme vaatteita pojalle, kehui kirpputorisuunnistusta Jyrki Kivelä. Vaikka kukaan ei itse tapahtumassa ei tullut uusia asukkaita, kontakteja tehtiin ja asia jäi hautumaan toivottavasti monelle. Kesän suurimpana tapahtumana oli Savonrannan kunnan syntymäpäivän muistoksi vietettävä Savonranta Päivä, jossa aluejohtokunnalta oli rahallisen panoksen lisäksi myös vapaaehtoista työvoimaa yhdessä paikkakunnan aktiivisten järjestöjen kanssa. Sen järjestämispaikan siirtyminen vierasvenesatamasta urheilukentälle toi kiitosta ja moitetta. Välimatkat pitenivät, mutta toisaalta lapset ja nuoret saivat oman tilan Sampolasta ja katsojat olivat paahteelta suojassa urheilukentän katsomossa, jonne äänentoisto oli suunnattu. Etsintäkoulutus tuli esille kevään tapaamisissa ja sellainen järjestettiin syyskuussa aluejohtokunnan aloitteesta ja rahoittaessa sen. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) Savonlinnan paikallistoimikunnalla on oma ryhmä, jonka kouluttaja Esa Hirvonen piti kalvosulkeiset lähes kaksikymmentä päiselle kuulijakunnalle. Vapepan paikallistoimikunnan alueeseen kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna. Toisen koulutuspäivän käytännön harjoittelun jälkeen puheenjohtaja Martti Koponen oli syystäkin tyytyväinen koulutuksen saaneeseen henkilömäärään. Nyt ei pelota hävitä Savonrannalla. Nuorten toimintaa saatiin syksyllä käyntiin, kun kaupungin vapaa-aikatoimi lähti mukaan isompien tyttöjen tanssiryhmän pitämiseen. Jo aiemmin niin vanhemmat kuin koulun terveydenhoitajakin olivat olleet huolissaan tyttöjen liikkumattomuudesta. Kerran viikossa kokoontuvassa Bleeding Roses ryhmässä tyttöjä liikuttaa vapaaehtoisesti Tanja Kokkonen ja lihaskuntoa ylläpitää Maija Kapanen. Särö liikuttaa tanssin askelin nuorempia tyttöjä Rönkkötalolla, kertoi Kokkonen. Savonrannan aluejohtokunnan esittelijä Jorma Mattinen luovutti kansliapäällikkö Antti Erämaalle tippakannun, että päätöksenteko luistaisi hyvin, ja mahdolliset vinkuvat saranat tulisi voideltua uudessa Savonlinnassa. Yhdistysten oppimiskahvilassa lokakuussa pyrittiin löytämään konkreettisia kehittämisideoita Savonrannalle. Tilaisuudessa kävi kuhina, kun monien Savonrannan yhdistysten ja seurojen jäsenet täyttivät seinillä olevien julisteiden otsikoiden Savonrannan vahvuustekijät, näkyvyys, luontomatkailu ja yhdistysten toiminta alle ideoita. Tavoitteena on saada esiin konkreettisia kehittämisideoita Savonrannalle. Ei ole olemassa huonoa ideaa, eikä auta sanoa että kokeiltu on ennenkin, houkutteli Käärmelahti porukkaa liikkeelle. Puhetta tuli muun muassa torin myyntiajoista. Lomalaiset haluavat nukkua pitkään, eivätkä ennätä aamutorille. Iltatoria kaivattiin Savonrannalle. Aluejohtokunta sai kiitosta aktiivisuudestaan järjestösaralla. Savonrannan matkailua pyritään saamaan nousuun aluejohtokunnan tuella. Alkua viriteltiin matkailuyrittäjien tapaamisella marraskuussa, jonne oli kokoontunut parikymmentä kiinnostunutta. Paikalla oli niin aluejohtokunnan, kaupungin kuin yrittäjien edustajat. Matkailun suurimmaksi pullonkaulaksi koettiin majoitustilojen puutteen. Eläkeläisten matkanjohtajana kunnostautunut Esko Makkonen kaipasi matkaoppaan palveluja, joka osaisi neuvoa kohteet. Kehittämisjohtaja Pellervo Kokkonen Savonlinnan Yrityspalveluista kehotti kokoamaan Savonrannan käyntikohteet vaikka työllistämisrahoilla. Savonrannan terveysasema tiedottaa: Laboratorio avoinna keskiviikkoisin KLO RAVINNOTTA TULEVAT ASIAKKAAT (lääkärin, hoitajan tai sairaalan määräämät labrat) KLO INR- ASIAKKAAT (ei muita näytteitä) Kootkaa käyntikohteiden sijainnit, kuvatkaa ne ja tiedot yhteen pakettiin. Vain näin ne saadaan matkailijoiden käyttöön. Savonlinnan matkailu on kasvanut maaseutualueilla, ja keskikaupunki on jäänyt kehityksessä paitsioon viime vuosina. Suurin matkailun kasvu on tullut rajan takaa Venäjältä, hän valaisi matkailukeskustelun taustaa. 5

6 Omat koirat purivat? Viisi vuotta sitten tehtyä Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitosta valmisteltiin Savonrannalla huolellisesti, pohtien myös muita vaihtoehtoja. Yhteisesti päädyttiin neljän kunnan liitosselvitykseen, jossa siis edellä mainittujen lisäksi olivat Kerimäki ja Punkaharju. Kuten tiedetään nämä ottivat tuolloin vielä aikalisän ja tekivät kuntaliitoksen Savonlinnan kanssa vasta kuluvan vuoden alusta lukien. Kun neljän kunnan liitos ei viisi vuotta sitten onnistunut, jatkoivat Savonranta ja Savonlinna välittömästi keskinäisiä neuvotteluja. Neljän kunnan liitoksen epäonnistuminen todettiin kokouksessa Punkaharjun kunnantalolla. Tilaisuuden jälkeen kokoonnuimme neuvotteluhuoneessa Savonlinnan ja Savonrannan kuntien edustajina ja sovimme tuolloin kuntaliitoksemme päälinjat. Tuolloin sovittiin mm. siitä, että lähes kuuden miljoonan porkkanarahoista Savonrannalle investoidaan noin 2,4 miljoonaa. Kuntaliitossopimuksessa määriteltiin tarkemmin kohteiksi Kääpäsaari, Lekotti ja Kuntokeskus. Sopimuksen mukaan Savonrannan valtuusto sai tarkemmin päättää rahojen käytöstä. Liikaa rahaa!! Jo heti neuvottelujen jälkeen muutamat päättäjät arvostelivat neuvottelijoita siitä, että on neuvoteltu Savonrannan kannalta liian hyvä sopimus. Pelättiin, että savonlinnalaiset vielä kostavat, koska Savonranta on liikaa pitänyt puoliaan. Suuri investointiraha aiheuttikin ongelmia monille päättäjille. Esillä olleista vaihtoehdoista Kääpäsaaren mökkien rakentaminen tai kuntokeskuksen toteuttaminen uima-altaalla ei osalle päättäjistä kelvannut. Kysyttäessä vaihtoehtoja oli vastaus yleensä johonkin muuhun. Varteenotettavia vaihtoehtoisia esityksiä ei siis juuri tullut. Yksityisissä keskusteluissa oli joku valtuutettu todennut vaihtoehdoksi rahojen käytölle, että poltetaan ne vaikka torilla. Näinkin vastuuttomasti Savonrannan kehittämiseen siis voi suhtautua. Koska kunnassa ei mökkien rakentaminen saanut laajempaa kannatusta, linjattiin rahojen käyttöä niin, että Kääpäsaaren rakentamiseen ohjattaisiin ja Kuntokeskukseen noin Lisäksi oletettiin saatavan Elyn avustusta noin Ei uima-allasta Osalle päättäjistä uima-allas oli kuntokeskuksen musta piste. Kuntokeskus voitaisiin toteuttaa, mutta vain ilman uima-allasta. Tämä ilmeni mm. kunnallisvaalien yhteydessä käydyssä keskustelussa: uima-allasta vastustettiin kovasti ja perusteluna olivat sen käyttökustannukset. Savonrannan kunnanhallitus kävi ennen kuntaliitosta tutustumassa muutamiin pienten kuntien toteutettuihin uima-allasratkaisuihin ja tuolloin todettiin, että vastaavanlaiset ratkaisut olisivat mahdollisia myös Savonrannalla. Tarkoituksena oli toteuttaa hanke esim. yrittäjävetoisesti tukemalla toimintaa rahoilla, jotka kunta oli saanut valtiolta perillisittä kuolleitten sisarusten varoista. Rahaa oli käytettävissä toimintaan lähes euroa ja sillä toimintaa olisi tuettu vuosikausia. Kuntokeskuksen toteuttaminen ilman uima-allasta olisi ollut turha investointi, sillä Savonrannalla on jo kuntosali ja saunat löytyvät jokaiselta kotoa ja mökeiltä. 6 Päätöstä odotellessa Kuntaliitoksen jälkeen iso kysymys syntyi Darekonin kohtalosta. Jotkut Savonlinnan virkamiehet yrittivät savonrantalaisten ja yrityksen omistajien tahdosta poiketen siirtää yrityksen Savonlinnan keskustaan. Asia ratkaistiin valtuustossa ja siirtopäätös voitti valtuuston puheenjohtajan Jouni Backmanin äänen ratkaistessa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan laittanut päätöstä täytäntöön, vaan neuvotteluja jatkettiin sekä omistajan, että luottamushenkilöiden kanssa. Muutaman viikon kuluttua asia käsiteltiin uudelleen valtuustossa ja enemmistö hyväksyi Darekonin toiminnan jatkamisen Savonrannalla. Tarpeeton, kuukausia kestänyt taistelu saatiin onnelliseen päätökseen. Kaupunki joutui investoimaan tilojen laajennukseen ja remontointiin ja kuntaliitoksessa sovittuja muita kuin porkkanarahainvestointeja siirrettiin Darekonin halliin. Darekonin taistelu ja sijoitukset vaikuttivat porkkanarahainvestointien siirtymiseen myöhemmäksi. Asiat pitkistyvät ja mutkistuvat Kun porkkanarahainvestointeja ryhdyttiin toteuttamaan kävi ilmi, että savonrantalaisten uima-altaan vastustajien myyräntyö oli tuottanut hedelmää. Sekä kokoomuksen että Sdp:n suuntaan tehty valistus näkyi ja johti lopulta kau-

7 punginhallituksen äänestyksen kautta uima-altaan poistamiseen kuntokeskushankkeesta. Koska päätös ei enää vastannut kuntaliitossopimuksen henkeä ja Savonrannan valtuuston päätöstä ja oli yhteiskunnan varojen törkeää hukkaamista ilman uima-allasta, oli asiasta pakko tehdä oikaisuvaatimus ja myöhemmin valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus totesi, ettei kuntaliitossopimusta ole rikottu, koska valtuusto on varannut hankkeeseen rahat ja hallitus päättänyt toteuttaa kuntokeskuksen, jonka sisältöä sillä hallinto-oikeuden mielestä on oikeus muuttaa. Hallintooikeus jätti tarkemmin pohtimatta sopimuksessa mainitun Savonrannan valtuuston päätöksen merkityksen. PÄIVYSTYSLISTA SAVONRANNAN TAKSIT TAMMIKUU Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki HELMIKUU Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki MAALISKUU Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki HUHTIKUU Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka TOUKOKUU Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka KESÄKUU Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani PÄIVYSTÄVÄ TAKSI PARKKINEN MATTI-PEKKA SAIRANEN ERKKI SUOMALAINEN HEIKKI SAIRANEN JANI Mökkien rakentamiseen Hallinto-oikeuden tyrmättyä kuntokeskuksen järkiperäisen toteuttamisen uusi Savonlinnan kaupunginhallitus ymmärsi olla toteuttamatta kuntokeskusta torsona, ilman uima-allasta. Altaan rakentaminen ei vieläkään saanut kannatusta käyttökulujen pelossa. Tästä syystä hallitus esitti valtuustolle toteutettavaksi Kääpäsaareen mökkien rakentamisen porkkanarahoilla. Aluejohtokunnat äänestivät Edellinen aluejohtokunta äänesti ja tuki niukasti uima-altaallista kuntokeskusta. Uusi aluejohtokunta tuki vielä niukemmin kuntokeskuksen toteuttamista koululle ja siihen rakennettavaa allasta ja keilaratoja. Kaupunginhallitus sivuutti molemmat kannanotot. Aluejohtokunnan jäsen on tehnyt kaupunginvaltuuston päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Porkkanarahojen käyttö siis jälleen viivästyy ja uhkana on, että eri valtuustoryhmissä alkaa olla paineita rahojen käyttämiseen kaupungin muihin menoihin. Kuntaliitoksen suoja-aika on lopussa ja savonrantalaisten oma veivaaminen uhkaa jo koko kuntaliitoksen tuomien rahojen käyttöä. Viimeisessä valtuuston kokouksessa mm. Kokoomuksen taholta pohdittiin rahojen käyttöä Kellarpellon päiväkodin kalustamiseen ja Perussuomalaiset epäilivät Kääpäsaaren rakentamista. Henkilökohtaisesti olin sitoutunut toteuttamaan Kuntokeskuksen uimaaltaalla, mutta politiikassakin tosiasiat on tunnustettava. Kun päätöstä ei saada kaupunginhallinnossa läpi, on toteutettava toiseksi paras vaihtoehto. Olisiko viimeinkin aika ottaa järki käteen ja 7 ja toteuttaa Kääpäsaaren rakentaminen, sillä se lisäisi matkailua ja toisi kysyntää paikkakunnan muille palveluille sekä voisi tarjota työtäkin lomakylässä ja oheispalvelujen merkeissä. Parantamalla matkailuinfraa se koituisi myös toimivien matkailuyritysten eduksi, sillä vanha totuus on, että tarjonta luo kysyntää. Matti-Pekka Parkkinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Yritykset Toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

8 Joulun historiaa Joulun monenkirjavan ja sekavankin perinteen keskellä on syytä korostaa sitä, että joulu on historiallinen tapahtuma. Se ankkuroituu tähän samaan historiaan, jota mekin elämme. Maan päällä eli silloin samanlaisia ihmisiä kuin nytkin. Jumalan sanan lupaukset täyttyvät tässä maailmanhistoriassa. Rooma oli silloin maailman valta. Jeesuksen syntyessä Augustus oli Rooman keisarina. Hän oli Rooman ensimmäinen keisari. Maassa vallitsi Rooman rauha, joka turvasi taloudellisen ja henkisen vuorovaikutuksen. Valtakunnan talous saatiin hyvälle tolalle, samoin ulkonainen turvallisuus. Augustus oli poliitikkoainesta ja ehkä sen vuoksi hän oli neljä kertaa peräkkäin naimisissa. Myös on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Jeesuksen syntymä on ennustettu Vanhassa testamentissa. Se mitä profetia ilmoitti, todella tapahtui historiassa. Siksi kysymys ei ole kauniista sadusta. Jeesus syntyi maailmaan eikä syntynyt lapsi ollut kuka tahansa lapsi. Vanhan testamentin profetioiden mukaisesti Hän oli Daavidin poika. Hän syntyy kuninkaalliseen sukuun, minkä vuoksi hänen vanhempiensa täytyy tehdä vaivalloinen matka Galileasta Betlehemiin henkikirjoitettavaksi. Kuninkaallisesta syntyperästä huolimatta syntymäpaikka on mahdollisimman vaatimaton. Se on samalla enteenä siitä, millainen tämä Jumalan Poika on ja millainen on oleva hänen valtakuntansa. Se ei viihdy suurissa saleissa eikä maailman valtiasten loisteessa. Sitten jouluyön huippukohtana eteemme kuvataan enkelin ilmoitus tämän yön merkityksestä. Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Kysymyksessä oli historiallinen tapahtuma, Jumala oli tullut ihmiseksi. Yksinkertaiset paimenet saivat vastaanottaa tämän Jumalan ilmoituksen. Maailman halveksituimman ammatin harjoittajat saivat riemuita jouluyönä kuullessaan evankeliumin: Taivaallinen kirkkaus tunkeutui synnin maailmaan ja sen pimeyteen. Enkelihän seisoi paimenten edessä, mutta Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. Se kirkkaus säteili Jumalasta. Pelko vaihtui suureksi iloksi. Jerusalemin raamatunselittäjät kymmenen kilometrin päässä eivät tienneet tästä tapahtumasta mitään. Jotenkin samanlainen on tämä maailma edelleen. Valtapolitiikka hallitsee maailmaa. Maailmantalouden kehitystä seurataan tarkasti. Eletään Rooman rauhan aikaa. Jumalan ilmoitusta ei tajuta usein sielläkään, missä ollaan tutkivinaan Raamattua. Jeesuksen syntymä oli kuitenkin valtava uutinen, joka toi suuren ilon koko kansalle. Näin se tekee edelleen siellä, missä tunnetaan ihmisen syntisyys, heikkous ja katoavaisuus ja avataan sydän tälle maailmaan syntyneelle Vapahtajalle. Valaiskoon Herra Pyhän Henkensä kautta tänä jouluna meidät yksinkertaiset ihmiset, että saisimme uskon silmillä vastaanottaa joulun Herran, ihmiseksi tulleen Jumalan. Kirkkopiirin pastori Jaakko Parkkinen 8

9 Unelmieni joululahja Lapsuuteni jouluista ensimmäisenä muistuu mieleeni juuri se joulu, jolloin sain elämäni parhaan joululahjan. Lahja oli sellainen, josta en osannut edes uneksia. Perheemme oli suuri. Isä kävi metsätöissä ja tienasi elantomme raskaalla työllä. Äiti oli kotona hoitaen lapsia, paria lehmää ja huushollia. Helppoa ei ollut äidilläkään. Liikaa rahaa meillä ei ainakaan ollut. Jouluaattona joulupukin odotus tuntui pitkältä. Ensin oli hoidettava kaikki velvollisuudet. Isä tuli metsästä. Äiti hoiteli karjan. Sitten oli ruoka-aika ja sen jälkeen saunaaika. Tuntui, että joulupukki ei tule koskaan. Saunan jälkeen kammattiin hiukset ja puettiin puhtaat vaatteet. Äiti läksi tuvasta vielä kerran katsomaan, että lehmillä kaikki on hyvin. Hän sanoi samalla kuuntelevansa, josko poron aisakello kilkkaisi. Ikkunan takaa kuului naputusta. Pimeää oli. Menin veljeni kanssa katsomaan lähempää ja voi, että me säikähdimme! Nenämme edessä ikkunan takana kurkisteli itse joulupukki. Juoksimme kiireen vilkkaa pois ikkunan luota. Joulupukki tulla kolisteli sisälle yhtä matkaa äidin kanssa. Pukilla oli mukana kontti, jossa oli muutama lahjapaketti. Veljeni juoksi äidin selän taakse piiloon ja sopersi: Äiti, minuun koskee. Itse olin rohkeampi. Onneksi joulupukilla oli kiire naapuriin. Minun ei tarvinnut laulaa eikä istua pukin polvella. Sain yhden paketin. Saman verran sai veljeni. Nuorimman veljeni en muista saaneen mitään, kun hän oli vielä niin pieni. Jännityksestä vapisevin käsin avasin paketin. Sieltä ilmestyi nukke - ja millainen nukke! Ei mikään pehmeä kotitekoinen mollamaija, vaan ihan oikea, kaupasta ostettu kaunis nukke. Nukella oli yllään keltaisesta kukallisesta flanellikankaasta ommeltu mekko. Alushousutkin nukella oli jalassa. Nuken hiukset olivat vaaleanruskeat ja kiiltävät. Nukke osasi sulkea kauniit siniset silmänsä, kun sen laittoi nukkumaan. Olin niin ihastuksissani, että tuskin muistin henkeä vetää. Minkäs laitat nukelle nimeksi? kysyi äiti. Eipä minun tarvinnut kauan miettiä. Unelma tämän nimi on Unelma, sanoin varmalla äänellä. Niin sai Unelma-nukke nimensä. Veljeni paketista kuoriutui esiin puinen kuorma-auto. Kovin mieluinen oli lahja hänellekin. Lattialla hän sen kanssa tyytyväisenä leikki, pärisytteli suutaan ja kaiveli pankon alta tikkuja kyytiin. Kunpa lapset tulisivat tänäkin jouluna yhtä onnellisiksi yhdestä paketista! Raija Heikkilä 9

10 Lokakuussa muistettiin vanhuksia Vanhainkoti Päivärinteen sali oli täyttynyt lokakuun vanhusten viikolla Turinatuvasta. Vanhainkodin työntekijät olivat järjestäneet Jaana Sairasen johdolla taas kerran vaihtelevaa ohjelmaa sisältävän tapahtuman. Turinatuvan ohjelma alkoi omakustanteisella lounaalla. Varsinaiseen ohjelmaan päästiin kun Savonlinnan Pääskylahden ystävätuvasta saapui 31 vierasta diakonissa Sirpa Litmasen johdolla. Hanna-Leena Jääskeläinen lauloi muistorikkaita lauluja itse pianolla säestäen. Helvi Loikkanen kertoili mitä Pääskylahden ystävätuvassa tehdään. Ystäväntuvalla Pääskylahden seurakuntatalolla on aina päivystäjä. Siellä keitetään kahvia ja seurustellaan. Yhtenä tärkeänä toimintamuotona on tapahtumien järjestäminen ja retket. Joulujuhla on tärkeä tapahtuma, kuten myös teatterireissut. Nyt lähdettiin tänne Savonrannalle. Koulun 2-5 luokkalaiset olivat ennättäneet kokoontua vain kahdesti laulukerhoon, mutta opettajansa Tanja Paukkusen johdolla esitetyt koulun eläinten viikkoon liittyvät laululeikit ja runot olivat mukavaa kuultavaa ja nähtävää. Katsojien päät kääntyivät esittäjien liikkumisen johdosta ja esitykset saivat päivän raikuvimmat aplodit. Savonrannan koulun 2-5 luokkalaisista koostuva laulukerho esitti eläinteeman mukaista ohjelmaan laulaen ja runoillen. Arpajaistuloilla kartutettiin tällä kertaa 9-luokkalaisten luokkaretkikassaa. Luokan oppilaat päivystivät pareittain hoitamassa osuuttaan. Diakonissa hätäili arvanmyyntiä vierailijoille ohjelman alettua ennen heidän tuloaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin: kaikki halukkaat saivat ostettua arpansa ennen arvontaa. Ystävätupalaiset esittivät myös omaa ohjelmaa paikkakuntalaisten iloksi ja Jääskeläinen esitti lisää lauluja. Ainoana murheenkryyninä oli puute lähtijöistä Savonlinnan Vanhusten viikon pääjuhlaan. Yhtään ilmoittautunutta linja-autokyytiin Savonlinnan juhlaan ei ole minulle tullut. Peruin eilen koko linjaauton, kertoi harmistuneena Esko Makkonen. Liekö monet reissut eri suuntiin ja eri tapahtumiin hyydyttäneet väkeä, kun lähtijöitä ei ollut. Hanna-Leena Jääskeläinen lauloi ja säesti itseään lokakuun Turinatuvassa. 10

11 Koulun opettaja Tanja Paukkunen esitti Tiia Mutikaisen kanssa eläinaiheisen runon. Ennen ulkoilua verrytellään Päivärinteen pihalla. Kukin oli lähdössä liikkeelle voimiensa ja kuntonsa mukaisesti varustettuna. Ulkoilun ystävät vetivät kuitenkin perjantaina yläkoulun kanssa lähes neljäkymmentäpäisen ulkoilujoukon Sahalammen ympäri pitemmän reitin kautta. Maija Kapasen johdolla tehty verryttelyjumppa avasi lihakset ja kaunis ruska piristi mielen lenkkeilylle. Mukavaa vaihteluahan tämä on, kommentoivat niin oppilaat kuin vanhuksetkin. Raili Merilehti muisteli, että varmaan oppilaiden kanssa on ulkoiltu kerran syksyssä ainakin jo kymmenen kertaa kahvitauolla lenkkeilyn jälkeen. Punaposkisia kasvoja ilmestyikin lenkkeilyn jälkeen tarjoilukärryn eteen. Edes koulun rehtorin Jukka Yli-Peltolan kipsi jalassa ei ollut liikkumisen este vanhusten kanssa. Olisin saanut tähän nilkkaani sairaslomaakin, mutta enhän minä ennätä sellaista pitämään. Tarja Käyhkö ratsasti keppihevosella Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa, ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa, juokse, hepo, hiljaa, kannat pikku Siljaa, kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka -laulunsanojen rytmissä. 11

12 Aino Kuusisen paikallisjuuret löytyvät Savonrannalta Aino Kuusinen ( ent. Sarola, o.s. Turtiainen, ven. Айно Андреевна «Ингрид» Куусинен) tuli yleisölle tutuksi 1970-luvulla, kun hänen muisteluteoksensa Jumala syöksee enkelinsä julkaistiin suomeksi kuoleman jälkeen. Siinä hän kertoo elämästään Otto Wille Kuusisen toisena vaimona, joka vei hänet 1920-luvulla Neuvostoliittoon. O. W. Kuusisen ura yleni Neuvostoliitossa kommunistisen puolueen keskuskomitea jäseneksi ja korkeimman neuvoston varapuhemieheksi (varapresidentiksi). Tunnetuksi O.W. tuli Suomessa erityisesti talvisodan aikaisen Terijoen hallituksen pääministerinä ja siitä että hän vältti Stalinin vainon ja kuoli ns. normaalikuoleman vuonna Kirjassaan Aino Kuusinen ei kerro synnyinpaikkaansa Keski-Suomea tarkempaa. Savonrantalainen sukututkimus on kuitenkin löytänyt hänet Turtiaisten ja Kainulaisten suvusta. Aino Kuusinen syntyi 5. maaliskuuta 1886 Antti Matinpoika Turtiaisen, syntynyt , ja Anna Serafina Kainulaisen, syntynyt , perheeseen sen kolmantena lapsena Savonrannalla. Savonrannan itsenäisen seurakunnan ensimmäinen vakinainen Aino Kuusinen elämänkertansa takakannessa kirkkoherra Mikael Kinnunen (virassaolovuodet ) on kauniilla käsialalla kirjoittanut kastetodistuksen, jossa Aino Maria Turtiaisen kummeiksi on merkitty Niilo ja Henriikka (os. Pesonen) Kainulaisen. Ainon äiti Serafina o.s. Kainulainen oletetaan olevan Niilon sisko. Näiden kummien hautakivi löytyy edelleen Savonrannan hautausmaalta. Toisina kummeina olivat Niilo Turtiainen, Ainon isän veli, ja Hilda Kainulainen, joka oli hänen äitinsä sisar. Ainolla oli kolme veljeä. Näistä yksi, Toivo Turtiainen, oli myöhemmin sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja. Vanhemmiltaan hän kertoo oppineensa pelottoman ja tyynen elämänkatsomuksen. Itsepäisyys ja uskallus heittäytyä jokaiseen 12 tilanteeseen kehittyivät kolmen veljeksen kanssa kisatessa. Lapsuudestaan ja erityisesti isästään Aino kertoo elämänkertakirjassaan varsin lyhyesti. Kirjan mukaan perheen isä Antti Turtiainen valoi lapsiinsa isänmaallisuutta ja kertoili muiden maiden oloista ja tapahtumista. Hän myös rakasti teatteria ja oli perustamassa paikkakunnalle raittiusyhdistystä. Savonrannalla peräti 43 vuotta toiminut kansakoulunopettaja Toivo Tolvanen (opettajana vuodet ) oli naimisissa Aino Kuusisen kummien tyttären Aino Kainulaisen kanssa, joka oli siis Aino Kuusisen serkku. Tolvasen kerrotaan toimineen aktiivisesti Savonrannan kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa poliittisen heräämisen aikaan

13 Valtionarkistosta kopioidusta kirkonkirjan sivussa on merkintö Ainon ristiäisistä , joissa kummeina olivat savonrantalaiset Niilo ja Henriikka (os. Pesonen) Kainulainen. Heidän hautakivensä löytää edelleen Savonrannan hautausmaalta luvun alusta aina 1840-luvulle asti. Ainon muutto Neuvostoliittoon Aino Kuusinen oli koulutukseltaan sairaanhoitaja. Haminassa käydyn keskikoulun jälkeen hän kävi nelivuotisen sairaanhoitajakoulun Helsingin kirurgisen sairaalan opistossa. Vuonna 1909 hän meni naimisiin itseään vanhemman miehen, rautatieinsinööri Leo Sarolan kanssa, mutta huomasi pian, että avioliitto oli virhe. Aino Kuusinen tempautui rauhallisesta arkielämästä vuosisatamme poliittisen historian pyörteisin vuonna Otto Wille Kuusinen oli tullut salaa Suomeen ja tarvitsi majoitusta. Ainon ystävät majoittivat O. W:n salaa Aino ja Leo Sarolan luokse ja seuraavana päivänä tämä oli kadonnut. 13 O. W. Kuusinen poistui Suomesta kevättalvella 1920 Ruotsiin, missä asui jonkin aikaa ja josta hän alkoi lähetellä kirjeitä Ainolle. Ainon mieli paloi saada jotain aikaan ja Aino Sarola lähti Saksaan tutustumaan yksityissairaalan hallintoon. Siellä hän tutustui toimittaja ja kansanedustaja Yrjö Sirolaan, joka houkutteli hänet Neuvostoliittoon vuonna Pian saapumisensa jälkeen hän meni naimisiin Otto Wille Kuusisen kanssa. Neuvostoliitossa Aino työskenteli Kominternin eri tehtävissä vuodesta 1924 alkaen, kunnes siirtyi sotilastiedustelu GRU:n palvelukseen. Tammikuun lopulla 1931 hän lähti Berliinin kautta rouva Elisabeth Pettersonina Kullervo Mannerin kanssa kohti Amerikkaa. Kuusinen oleskeli Kominternin valtuutettuna Yhdysvalloissa aina kesään 1933 asti. Yhdysvalloista Aino siirtyi Japaniin ( ). Hän tuntui haluavan heti pois Neuvostoliitosta, kun tajusi miten maa oli muuttunut ahdistavaksi ja kansa kyräileväksi. Moni hänen tuntemansa ihminen oli hävinnyt ja hän pelkäsi päätyvänsä samaan joukkoon. Japanissa hän tunsi olevansa turvassa Stalinin hirmuhallinnolta. Siellä hän mm. tutustui saksalaisen Frankfurter Zeitungin kirjeenvaihtajaan, joka tuli myöhemmin tunnetuksi vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi teloitettuna Richard Sorgena. Japanista Kuusinen kutsuttiin Moskovaan, jossa hänet vangittiin uudenvuodenpäivänä Aino Kuusinen vietti yhteensä 17 vuotta vankeudessa. Moskovan vankilat sekä Vorkutan ja Potman synkkämaineiset rangaistusleirit olivat hänen elämänpiirinsä lyhyttä 1940-luvun lopulla tapahtunutta keskeytystä lukuun ottamatta. Josif Stalinin kuoltua Aino Kuusinen vapautettiin vuonna 1955 ja hän vietti seuraavat vuodet Moskovassa syvästi katkeroituneena entiseen aviomieheensä Otto Wille Kuusiseen, joka ei ollut tehnyt mitään hänen vapauttamisekseen. Vuonna 1965 Aino Kuusinen matkusti Suomeen ja täältä edelleen Italiaan, jossa hän kirjoitti muistelmansa määräten ne julkaistavaksi vasta kuolemansa jälkeen. Vuoden 1966 alkupuolella kerrottiin Wolfgang Leonhardin (Kuusisen muistelmateoksen julkisuuteen tuoja) mukaan monissa eurooppalaisissa sanomalehdissä, että Kommunistisen internationaalin monivuotisen sihteerin ja korkean neuvostoliittolaisen virkamiehen Otto Kuusisen leski oli siirtynyt länteen. Aino Kuusinen oli saanut luvan vierailla Suomessa ja päättänytkin olla enää palaamatta Neuvostoliittoon. Hän oli ensimmäinen noin korkeaarvoinen neuvostokansalainen, joka siirtyi länteen. Häntä haastateltiin tuon ajan lehdistössä lähinnä hänen miehestään, mutta haastatteluissa tuli nopeasti selväksi, että kyseessä oli omatahtoinen persoonallisuus, jolla oli takanaan dramaattinen elämänkaari sekä omat mielipiteet asioista.

14 Lähteet: Kuusinen, Aino (1972): Jumala syöksee enkelinsä, muistelmat vuosilta Otava. Puntanen, Pia, Talka Anu, Kekkonen Sanna ja Virpi Mäkinen (2001). Savonrannan historia. S a v o n r a n n a n kunta. Wikipedia Aino Kuusinen vuonna 1965 Sukulaismietteet Ainosta Aino oli saanut lapsuudestaan sosialistisen ja kommunistisen elämänkatsomuksen, mutta Helsingin elämän varakkuus loi ehkä hänelle tyhjän tuntuisen elämän. Otto Wille Kuusisen tapaaminen toi sisältöä seikkailunhaluisen Ainon elämään ja nuoruuden innokkuudella hän tarttui toimeen tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomiseksi. Kommunismin virheet ja tasa-arvon toteutumattomuus avautuivat hänelle viimeistään jo leireillä, elleivät jo Amerikassa ja Japanissa. Voisi olettaa, ettei hän Suomeen tullessaan 1965 kovin kova kommunisti enää ollut. Aino Kuusisen serkkujen perheessä ei hänestä kuitenkaan haluttu puhua. Meillä isovanhempien kotona ja 1950-luvuilla Ainosta puhuttiin vain hyssytellen. Kukaan ei halunnut mainita hänestä mitään, mainitsee Vuokalassa kesänsä viettävä Aino ja Toivo Tolvasen jälkeläinen. Aino oli kaikesta päättäen hyvin älykäs, puoleensavetävä ja poikkeukselliset sielunvoimat omannut henkilö. Semmoinen tyttö se on Savonrannalta lähtenyt. Jos jollain lukijalla on lisätietoja Aino Kuusisen, o.s. Turtiaisen, ent. Sarolan, suvusta ja sen vaiheista Savonrannalla, lehden toimitus ottaa mielellään niitä vastaan. Hyvää Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle! SavonlinnanKeskustan kunnallisjärjestö Tottinkatu Savonlinna 14

15 Elämän kauneutta laulan Eilen, ei askeleita ollutkaan ei jalkani astella halunneet. Eilen, surunkukka puhkes kukkimaan. punakirjavin kukkasin. Eilen, en mitään tuntenut ei sielussa mitään asunut. Eilen mieleni ruukku oli rikki, se reunoistaan halkesi. Sinä tartuit käteeni, sanoit lohduttavat sanasi, siirsit sävelet sydämeeni, siksi elämän kauneutta laulan. Sydämeni säröjä paikkasit mieleni mittavia murheita katkoit. Paljaat jalkani astelevat surun polkuja, siniseen hämärään saakka. Toivo avaa uusia ovia, valon kajoon kurkotan. Käteni etsivät kättäsi, joka sulkee surun salpoja, joka polttaa menneen takanani, valon kajoon kurkotan. Sinä tartuit käteeni, sanoit lohduttavat sanasi, siirsit sävelet sydämeeni, siksi elämän kauneutta laulan. Nostan auringon kasvoni ja nauran, ja nauran, elämän kauneutta laulan. -Kerttu Kyöttinen- KULJETUS ESKO MAKKONEN OY Puutikkoniementie 57, SAVONRANTA PUUTAVARAKULJETUKSET Puh Kevään metsänviljelyyn kuusen taimia Savonrannalta. Hannu Karvinen puh: Pomminniementie 150, Rönkönvaara. Sähköposti: 15

16 Elämän kauneutta laulan konsertti Säimenen kylätalon akustiikka oli tosi hommassa Hanna-Leena Jääskeläisen ja Kari Kormilaisen konsertissa syyskuun lopun sunnuntaina. Rakennus olikin täyttynyt ääriään myöten järjestelijöiden iloksi ja yllätykseksi. Kylätalon paikoituksessa piha tuli hyvissä ajoin ennen konserttia täyteen ja loput kuskit etsivät paikoituksen kauempaa tien vierestä. Konsertin aloittaneen Sateenkaaren alla -kappaleen jälkeen solisti oli aivan ällikällä lyöty ja voi vain sanoa: Olen aivan häkeltynyt yleisömäärästä. Ja toden totta Säimenen kylätalon seinät pullistelivat yleisömäärästä. Viimeisille kuulijoille haettiin istuimia jopa rakennuksen asunnon saunasta. Jääskeläinen aloitti konserttinsa paikallisin voimin tehdyillä seitsemällä kappaleella, joista suurin osa oli laulajan omia sävellyksiä Kerttu Kyöttisen sanoilla. Sateenkaaren alla, Oi Ruusunen, Kutsuu rakkaus, Piirsin nimesi hiekkaan, Etsin paikkaa ja Pianonsoittajatyttö. Session päätti Jari Laamasen sanoittama ja Kerttu Kyöttisen sanoittama Tähän jään. Ensimmäiset laulut Jääskeläinen oli valinnut oman mielensä mukaan. Tähän jään -laulun julkaisu internetissä on saanut jo hieman kuuluisuutta. Jääskeläisellä olikin konsertissa jo ilmiselviä faneja, jotka olivat tulleet kuulemaan häntä Kiteetä myöten. Säimen-Sönkkä kylätalo oli täyttynyt ääriään myöten Hanna-Leena Jääskeläisen konsertissa. Laulaja eläytyi koskettavasti lauluihinsa. Konsertin loppupuolella Jääskeläinen irroitteli äänellään toisten tunnetuiksi tekemillä kappaleilla. Nämä oli valittu Hanna-Leenan isän Kari Kormilaisen valmiisiin pohjiin. Konserttiväki sai kuulla jazz-sovitteisen Hymni rakkaudelle - ja englanniksi lauletun Jolene -kappaleet. Kylmät väreet kulkivat pitkin kroppaa, kun esityksessä oli Lassen koira -laulu. Hanna-Leena sai yleisönsä mukaan yhteislauluun, kun laulettiin Sammy Babitzin tunnetuksi tekemän laulun Daa da daa da kertosäkeet yhdessä. Encorena Jääskeläinen esitti Mikko Alatalon tunnetuksi tekemän kappaleen Syliin, josta hänen laulu- ja sävellysinnostuksensa sai alkunsa. Innostuin tästä kappaleesta 15-vuotiaana, ja aloitin lauluninnostuksen. Mutta koskaan en ole kuullut Syliin -laulua livenä. 16 Järjestäjien konserttikuulijoiden määrästä johtunut jännitys laukesi vasta kun konserttia oli edennyt muutaman kappaleen verran. Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen puuhanainen Kerttu Kyöttinen oli kantanut kortensa kekoon ja vastasi konsertin järjestelyistä yhdessä muiden kanssa. Kaksi päivää aikaisemmin aloitettiin kylätalon järjestäminen konserttia varten. Hanna-Leena ei ole konsertoinut pitkään aikaan ja yleisön vastaanotto jännitti meitä kaikkia. Tilan täyttyminen oli todella positiivinen yllätys. Konserttia varten koko perhe kantoi kortensa kokoon. Konserttia säesti Hanna-Leenan isä, ja kahvituksessa oli mukana myös hänen äitinsä. Kotipaikkakunnallaan Sotkamossa isä- Kormilainen soittaa yhtenä kolmihenkisen Pappatiimiyhtyeessä. Ammattitaitoinen säestys tuki lauluääntä ja laulu erottui hyvin säestyksestä. Konsertin tuotto käytetään kokonaan Jääskeläisen uuden levyn tekemiseen. Heinäveden Varjentiinisalissa pidettiin toinen konsertti marraskuussa.

17 Etelä-Savon syksyn ensimmäinen karhu kaadettiin Savonrannalla Tämän syksyn Etelä-Savon ensimmäinen karhu kaatui Savonrannan Lapinlahden kylässä. Sami Härkänen ampui 140-kiloinen naaraskarhun Lapinlahden kylän Tiilikkalanmäen itäpuolella elokuun viimeisenä tiistaina vähän ennen iltaseitsemää. Karhunkaatolupa kiertää metsästysalueittain. Savonrannalle karhunkaatolupa saatiin Puumalan, Sulkavan, Savonlinnan ja Enonkosken kanssa yhteisluvassa. Ensimmäisen kerran syksyn aikana kaatolupa oli jo elokuun lopussa ja tuolloin saatiin kaato. Karhut olivat aktiivisesti liikkeessä elokuun lopulla varsinkin pitäjän pohjoispuolella, missä kaatokin tapahtui. Samanaikaisesti kaadon kanssa oli kontakti kahteen muuhun karhuun, kertoi metsästyksen johtaja Niilo Hämäläinen, joka seurasi tuolloin jahdin etenemistä mobiilisti. Samanaikaisesti oli toinen karhu haukussa reilun sadan metrin päässä, kun Härkänen täytti kaatoluvan koiran haukusta. Minulla oli yhtä aikaa havainto kolmesta karhusta, kun Seppo Mutikaisen koiralla oli myös karhuhaukku päällä Rönkönvaarassa. Antti Jääskeläinen oli aiemmin päivällä lähtenyt metsään kouluttamaan omaa nuorta norjanharmaahirvikoiranarttua, Emmaa, joka havaitsi karhun. Toisena karhun luo ennätti Sami Härkäsen norjanharmaahirvikoira Jorsakin Topi. Kolmantena sitä haukkui Jääskeläisen norjanharmaahirvikoira Viklamäen Mosku, jolle kaato tapahtui. Mosku on jo aiemminkin kunnostautunut karhunhaukussa. Olo oli hyvin jännittynyt kaadon aikana ja heti sen jälkeen, kuvaili Härkänen tuntemuksiaan seuraavana päivänä elämänsä ensimmäisestä karhunkaadosta. Mukana jahdissa oli 22 henkilöä Savonrannan metsästysseuroista, ja kaiken kaikkiaan tämän syksyn karhujahtiin oli ilmoittautunut kahdeksan toimivaa koiramiestä, mikä oli Hämäläisen mukaan hyvin. Hämäläinen kiitteli kaadon jälkeen erityisesti jahtipäällikkö Seppo Mutikaista, joka on huolehtinut jahdin tiedottamisesta kaikille kiinnostuneille metsästysseuroille. Karhupaisti järjestetään maanvuokraajille ja -omistajille sekä karhumetsällä mukana olleille vuoden 2014 alkupuolella, lupaa Hämäläinen. 17 Tummaturkkinen naaraskarhu painoi 140 kg. Etelä-Savon ensimmäinen karhu kaatui Savonrannan Lapinlahdella. Mukana kaadossa olivat koordinaattori Niilo Hämäläinen (vas), karhun kaataja Sami Härkänen, koiramies Antti Jääskeläinen ja jahtipäällikkö Seppo Mutikainen. Antti Jääskeläisen koirat Mosku ja Emma kunnostautuivat Etelä-Savon syksyn ensimmäisen karhun kaadossa. Kuvat Arja Rantala

18 Syvälahdessa elää sitkeys ja periksiantamattomuus Syvälahden kylässä ei asu enää yhtään alaikäistä. Niin oma koulu kuin äänestyspiirikin ovat vain muistoja iäkkäille asukkaille. Kylässä oli enimmillään asukkaita toista sataa, sillä omassa äänestyspiirissä oli äänestysoikeutettuja henkeä, muistelevat kylän viidestä asukkaasta sen iäkkäimmät Meeri (85) ja Lauri (86) Kainulainen. Kainulaisten asuvat Lokinmäen tilalla, joka on aikoinaan erotettu kantatilasta Hanhijärvi 3. Paikalla on asuttu yli 150 vuotta, sillä entisen kodin, savutuvan, ovessa oli vuosiluku Pariskunta muistelee, että entisen viisi aittaa käsittävän yhteisaitan ovessa oli vuosiluku Syvälahden maat joutuivat suurelta osin 1900-luuvn alkuvuosina metsäyhtiön haltuun, kun Pöllänen Hankavaaralta möi tilansa 1914 Enso-Gutzeitille. Kun nykyisen isännän Lauri Kainulaisen isoisä tuli metsävahdiksi yhtiöön, tämä yritti lohkaista Lokinmäeltä torpparitilaa itselleen, mihin yhtiö ei suostunut. Kainulaisen vanhempien perheelle tuli häätö tilalta, mutta marraskuun 30. päivä vuonna 1939 alkanut talvisota muutti tilanteen. Vuonna 1941 vapaalla kaupalla Lauri Kainulaisen isoisä osti 31 hehtaarin tilan, joka oli tuolloin pelkkää taimikkoa. Metsäyhtiö oli kaatanut isot puut, muiste- Syvälahden Lokinmäen 1960-luvulla rakennettuna ja hyvin pidettyä kotiaan asuvat Meeri (85) ja Lauri (86) Kainulainen. lee hän. Metsää oli niin vähän hänen nuoruudessaan tilalla, että jopa sillan korjaus piti tehdä naapurin metsän puista. Kun oli karjaa, ei tarvinnut puutuloja, toteavat Kainulaiset. Talon isäntä kertoo työurastaan: Enson palkkalistoilla ennätin olla yli 50 vuotta. Vuonna 1941 sain Ensolta ensimmäisen tilin, joka tuli taimikon istutustöistä. Eläkkeelle jäin samalta savotalta 51 vuotta myöhemmin. Talon emäntä Meeri Kainulainen o.s. Auvinen tuli perheensä mukana evakkona Syvälah- 18 Tilan isäntä Lauri Kainulainen muistaa hyvin työn ja harrastuksen metsässä, jonka keskellä myös koti on sijainnut.

19 Meeri Kainulainen elää tyytyväisenä kahdestaan eläkepäiviä puolisonsa kanssa. teen syksyllä 1946 pika-asutustilalle. Syvälahden kylällä olen asunut 58 vuotta. Naimisiin menimme vuonna Tällä tilalla olen hoitanut karjan lisäksi anopin ja appiukon sekä neljä tytärtä. Lapsista kolme ennätti syntyä vanhaan tupaan ja neljäs uuteen, jossa edelleen asumme. Perhe kasvoi metsätalouden teknillistymisen mukana. Ensimmäinen moottorisaha on hankittu saman vuonna kun esikoistytär syntyi, vuonna Entisestä asuintalosta tehtiin uusi navetta 1960-luvulla. Välillä työ vei isäntää kauemmas. Uusi asuintalo oli rakennettu Vaikka Enso ei antanut töitä enää läheltä, ei raaskittu jättää vasta rakennettua taloa seitsemänkymmentä luvun alussa. Kävin yksin hevosella töissä Svetogorskissa vuosina viikot. Meeri hoiti tuona aikana kaiken yksi kotona, karjan, lapset ja asiat, kertoo Lauri elämän kovuudesta. Meeri muistaa myös hyvin tuon ajan: Appiukkoni sairasteli tuolloin ja kävin kävellen hakemassa hänelle lääkkeitä kirkonkylältä. Anoppini jäi siksi aikaa lastenvahdiksi. Kainulaiset ovat ylpeitä jälkikasvustaan. Kaikki talon tyttäret ovat ylioppilaita, mikä oli saavutus syrjäseudun asujille vielä luvuilla. Jokainen tytär asui lukioaikanaan viikot sukulaisen luona Kerimäellä. Meeri muistelee, ettei rahaa paljoa pientilalla ollut, ja evästä pyrittiin aina kotoa antamaan mukaan. Lauri oli kova työmies. Harva mies jaksoi metsurin hommissa 65 ikävuoteen asti. Kun minulla oli riittävästi työvuosia takana, olin oikeutettu lisäpalkkaan, ns. ikälisään. Pomot yrittivät siirtää minua eläkkeelle, mutta nuorempia parempi työtulos sai heidät muuttamaan mielensä, ja he maksoivat mielellään kompurarahan. Navettahommista Meerille jäi työperäinen astma, vaikka uudessa navetassa piti olla hyvä ilmanvaihto. Myös lonkkavaivat hän listaa työperäiseksi. Kotona voin tehdä sisähommia vähän kerrallaan. Yksin olemme tähän asti pärjänneet. Ulkopuolelta ei apua ole tarvittu. Yksi tytär käy auttamassa puutarhanhoidossa ja isäntä saa polttopuut tehtyä, kertoo emäntä. Tuulenkaatoja olen lähinnä traktorilla keräillyt, korjaa isäntä. Metsällä käynti on edelleen isännän sydäntä lähellä, eivätkä kerran kunnolla opitut taidot ruostu. Viime syksynä kaadoin vielä yhden hirvenkin. Meeri kulki kanssani hirvimetällä monena syksynä. Saunan lämpöä märän ja viileän metsästyspäivän jälkeen kehuvat molemmat kilvan. Sauna lämmitettiin aina metsästyspäivän päätteeksi. Meeri jäi eläkkeelle vuonna Edellisenä syksynä oli lypsykarja lähtenyt pihasta. Eläinrakkaina ihmisinä talon viimeinen koira nousi muistoissa esille. Koira ajoi lehmätkin lypsypaikalle, kun pidimme niitä metsälaitumella alkukesästä. Lypsykarjaa oli meillä enimmillään 11, normaalisti niitä oli Laamasen Mattihan se minut houkutteli luopumiseläkkeelle, enkä oli päivääkään katunut päätöstä. Olin erittäin vaivainen eläkkeelle jäädessäni, ja oloni sekä kuntoni parantuivat, kun raskasta työtä ei enää tarvinnut tehdä. Esimerkkinä työn raskaudesta Meeri kertoo: 19

20 Maidot vein mäen alle risteykseen puolen kilometrin päähän monet vuodet ennen tilatankkia. Kivisen alamäen kulkeminen raskaan maitokärrin kanssa ei ollut helppoa. Lauri vei kerran maitotonkat kärryillä mäen alle ja kaatoi koko kuorman. Sen jälkeen en päästänyt häntä viemään maitoa. Talon isäntä jatkoi metsätöitä vielä muutaman vuoden emännän eläkkeelle jäämisen jälkeen. Pellot metsitettiin koivulle Tilan metsätkin on lannoitettu. Ympäristömyrkkyjä laitettiin surutta yhtiön maille naapurimetsiin. Kun metsänhoidossa pyrittiin maksimoimaan metsänkasvu, myös Kainulaisen naapurimetsiin levitettiin vesakkomyrkkyä lentokoneella. Oman tilan takana on laaja metsäautotieverkosto, joka on tehty pääosin Stora Enson maille. Naapurin puolella oli paljon vanhoja kaskimaita, jotka olivat lapsuudessani luonnonniittyjä. Lauri muistaa kuinka hänen isänsä oli kylväjänä ja tämän isä kyntäjänä laitumia metsittäessä. Puut ovat kasvaneet ja metsäkoneet ovat laulaneet monta vuotta naapuristossa. Nyt niiden ääni on kaikonnut. Puut on kaadettu taas. On taas uuden metsän vuoro kasvaa ja uuden sukupolven sitä hoitaa. Tuulivoimakin on tulossa naapurustoon. Kainulaiset kommentoivat sitä sanoen. Me emme vastusta tuulivoiman tuloa kylällemme. Kävimme katsomassa tuulivoimapuistoa Haminassa, eikä tuosta isoa ääntä lähtenyt. Meillä on kaksi mäkeä välissä suunniteltuun tuulivoima-alueeseen. Asutaan täällä metsän keskellä. Loma-asukkaat valittavat tuulivoimasta, eivät paikalliset. Hyvän kunnon ja pitkän iän salaisuudeksi pariskunta paljastaa hyvän perimän ja ympäristötekijät. Isännän äiti eli 97 vuotiaaksi. Mummo keräsi aina marjat ja koiramme kävi etsimässä mummon kotiin, he muistelevat. Lauri näyttää entisen navetan sisältä räsymattopinkkoja, jotka hänen äitinsä on puhdetöinään tehnyt. Äitini leikkasi kuteita illat pitkät ja kutoi sitten niistä mattoja vielä vanhoilla päivilläänkin. Omasta kunnostaan hän toteaa: Lääkäri määräsi minut käyttämään silmälaseja autoillessa, vaikka mielestäni näen ihan hyvin kauas. Kun kävin väittämässä asiasta, sain luvan autoilla useammaksi vuodeksi yhdellä kerralla. Niin pitkään kuin kunto kestää ja näköä on, autoilen, sanoo Lauri. Tulevasta pariskunta toteaa: Papereita ei ole tehty jälkipolvelle. Meillä on viisi lasten lasta, joista nuorin on jo kymmenen vanha ja kolme melkein aikuista. Menköön kaikki omaisuutemme jälkipolven kesken tasan, pariskunta toteaa. Syvässä lahdessa asumme niin pitkään kuin meistä ei ole kiusaa ihmisille, toteaa Meeri. Vaahermäen tila Lampaanlihaa, taljoja, villalankoja ja polttopuita Otto Makkonen puh com 20

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013

Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013 Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013 Jouluevankeliumi Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot