SANOMAT Nro 2/ Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANOMAT Nro 2/2013. www.savonranta.fi. Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995"

Transkriptio

1 SAVONRANNAN SANOMAT SANOMAT Nro 2/2013 Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden ja kesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta

2 2 Suur-Savon Osuuspankki OP-Tilipalvelu, PL 930, Helsinki

3 Me onnelliset savonrantalaiset Onnellisuus lähtee meistä itsestämme. Vaikka usein sorrumme syyttelemään toisiamme erityisesti tyytymättömyydestä ja epäonnen kohtaamisesta, onni on loppujen lopuksi sisällämme. Me suomalaiset olemme eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan Euroopan onnellisinta kansaa. Samansuuntaisen tutkimustuloksen on saanut Legatum (www.prosperity.com), jonka onnellisuusindeksi perustuu vaurauteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin oloihin. Suomessa onnellisuutta ei vain taideta huomata loppusyksyn aikana. Kaikkialla on harmaata ja loskaista, piristävä auringonpaiste vierailee niin lyhyen hetken ja loistaa vinosti kaukaa, että vuodenaika ei ainakaan tue mielenvirkeyttä. Onneksi meitä edeltäneet sukupolvet ovat antaneet joulun juhlimisen perinteen. Pikkujoulu, kauneimmat joululaulut, adventti ja itse joulun aika tuovat uskoa valosta ja onnellisemmasta elämästä vuodesta toiseen. Jaakko Parkkinen on omalta osaltaan sisäistänyt joulun sanomaa savonrantalaisille. Onnellisuuden sijaan savonrantalaisista löytyy helposti periksi antamattomuutta ja sitkeyttä, kuten Syvälahden kylän lähes ainoiden asukkaiden elämä pienviljelytilalla kertoo. Samaa tunnetta löytyy myös rapakon takaa asuvan, mutta Savonrannan paikat ja ihmiset aina muistavan, Ulla Grahamin terveisissä Las Vegasista. Sitkeys välittyy myös savonrantalaissyntyisen Aino Kuusisen elämäntaipaleesta. Siinä missä moni olisi jo monta kertaa antanut periksi, hän jaksoi pitää elämänliekkiään yllä ja välittää sen jälkipolville. Vaikka ulkoinen paine yhteiskunnassa ei tuekaan asukkaidensa onnellisuutta harmaiden talousnäkymien muodossa, savonrantalainen luonne lepää luonnossa. Samaan lopputulokseen pääsin kuunteluoppilaana sekä yhdistysten oppimiskahvilassa että matkailuseminaarissa. Erityisesti jälkimmäisessä luontomatkailu jalostui Savonrannan valttikortiksi, jossa metsästys- ja kalastusretkeily kiteytyvät luonnossa liikkumisen lisäksi. Kalle Laamanen puhuu lehden loppusivuilla kelkkailun merkityksestä ja mahdollisuuksista Savonrannan matkailulle. Maailmanlaajuisesti onnellisuutta mitataan mittareilla, jotka Suomessa ja Savonrannalla, verovaroin ylläpidetyssä hyvinvointiyhteiskunnassa, ovat lähtökohtaisesti kunnossa. Onnellisuus ei siis näy ihmisten kasvoilla. Se on sisäinen tunne. Vastikään riehunut Eino-myrsky antoi meille muistutuksen onnellisuuden haavoittuvuudesta. Haja-asutusalueen asukkaiden toista vuorokautta kestänyt sähköttömyys sitkisti asukkaita. Sähkön palatessa arkinen elämä helpottui ja onnellisuus valtasi mielen. Yhteiskunnan haavoittuvuus todistettiin taas kerran. Olkaamme periksi antamattoman ja sitkeän onnellisia savonrantalaisia! Anne Käyhkö 3 Sisällys alkaen sivulta Me onnelliset savonrantalaiset 3 Lehden tiedot 3 Aluejohtokunta toimii paikkakunnan puolesta 4 Omat koirat purivat? 6 Matti-Pekka Parkkinen Joulun historiaa 8 Jaakko Parkkinen Unelmieni joululahja 9 teksti ja kuva: Raija Heikkilä Lokakuussa muistettiin vanhuksia 10 Aino Kuusisen paikallisjuuret löytyvät Savonrannalta 12 Elämän kauneutta laulan konsertti 16 Etelä-Savon syksyn ensimmäinen karhu kaadettiin Savonrannalla 17 kuvat: Arja Rantala Syvälahdessa elää sitkeys ja periksi antamattomuus 18 Pinkissä vuokrattavana kalustettu huoneisto 22 Savonrannan VPK teksti ja kuvat: Kari Jääskeläinen Elämänkerrostumia 26 teksti ja kuvat: Ulla Graham Tietoa Las Vegasista 29 teksti ja kuvat: Ulla Graham Savonrannan kirjasto kaipaa käyttäjiä 30 Lapinahon pihattonavetan avajaiset 31 Löytöjä toimintakeskuksen kirpputorilta 32 Moottorikelkkailu Savonrannan matkailun mahdollisuus 34 kuvat: Arja Rantala Savonrannan Sanomat 2/2013 Julkaisija: Vastaava toimittoja: Ilmoitusmyynti: Taitto ja painatus: Kuvat: Kansikuva: Taustakuva: Savonrannan Kehittämissäätiö Anne Käyhkö Puh Sähköp. Tarmo Heikkilä Puh Ktp-Konsultit/ KT-Paino tmi Kirjoittajat Raija Heikkilä Arja Rantala Lehden kestotilaus: 10:- /v. Tilaukset sähköpostilla toimitukseen

4 Aluejohtokunta toimii paikkakunnan puolesta Savonlinnan kaupungissa toimii kolme aluejohtokuntaa, joiden toimintaa ohjaa kaupungin hallintosääntö. Vuoden alusta toimintansa alkukitkuttelun jälkeen aloittanut uusi Savonrannan aluejohtokunta on pistänyt toimeksi. Jo ensimmäisenä toimintavuotenaan on järjestetty yhteistyössä niin leipää kuin sirkushuvejakin paikkakunnan väelle. Vasta maaliskuussa Savonrannan aluejohtokunnan toiminta pääsi kunnolla käyntiin. Kevättalvinen aluejohtokunnan tarjoama virkiste paikkakuntalaisille oli teatteriesitys Laulava Hotelli Sampolassa. Tuohon tilaisuuteen oli kaikilla vapaa pääsy. Keväällä aluejohtokunta oli myös huolissaan Savonrannan koulusta ja järjesti Pienkoulu-seminaarin, jossa alustajana oli sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Lehtola jyrisi lasten puolesta ja kritisoi voimakkaasti nykyisten kouluverkkoselvitysten lähtökohtia ja niiden pohjilta tehtyjä koulujen lakkauttamisia. Suomessa kouluverkkojen selvitystyötä tehdessä on katsottu ainoastaan helposti laskettavia, teknisiä menoeriä kuten kiinteistö- ja lämmityskustannuksia tai palkkoja. Lapsivaikutusarviota ei tehdä, ei arviota koulun arvosta yhteisölle ja muille ihmisille eikä mietitä koulun arvoa pedagogiikalle eli mitä etuja tarjoaa vuosiluokka- mitä yhdysluokkapedagogiikka. Muita kuin taloudellisia arvoja ei ylipäätään pohdita, huomioi hän Savonrannalla. Keväällä Savonlinnan kylät jalkautuivat Savonrannalle ja pitivät yhteisen kokouksen aluejohtokunnan kanssa. Savonrannan yhdistysten ja seurojen edustajat tapasivat toisensa, jolloin esillä olivat Kesän suurin tapahtuma Savonranta päivä keräsi väen urheilukentän katsomoon. vuosittaiset avustusperusteet ja avustusten jakaminen. Huhtikuussa oli vuorossa kansalaistoiminnan katsastusilta ja kuntalaisillan järjestämiset. Kansalaistoiminnan kehittäminen on Savonlinnan seudun Kolomosen kiikarissa ja siitä puhuivat toiminnanjohtaja Sirpa Kolistaja, yhteyspäällikkö Erja Järvisalo ja hankekoordinaattori Kimmo Käärmelahti. Kolomosen tavoitteena on vanhojen kyläkeskusten asukastoiminnan aktivoiminen. Niiden ympärillä on vahvaa kylätoimintaa, mutta yhdistyneessä Savonlinnassa myös kuntakeskusten tulee aktivoitua, houkutteli Käärmelahti kuulijoita keväällä. Savonrannalla todettiin olevan tarpeeksi yhdistyksiä ja samojen henkilöiden pyörivän useassa yhdistyksessä. Projektipäällikkö Anni Liukkonen kyseli paikkakunnan nuorten tarpeista. Pojat ovat kiinnostuneita mopojen korjauksesta. Eiköhän meillä ole mopojen korjaus alhaalla käynnissä nytkin ja kahvi kiehumassa yläkerrassa, naurahti Anna-Mari Kautto. Tyttöjä tuntui kiinnostavan tanssi. 4 Karoliina Helander Kyläsportti-hankkeesta kyseenalaisti kyläyhdistyksen perustamistarpeen todellisuuden Vuokalan kylässä. Jos ei ole halua lähteä perustamaan uutta yhdistystä, tarve ei ole todellinen. Kukaan ei voi ulkopuolelta käskyttää toiminta. Tarve lähtee yhteisön sisältä. Osin kuntaliitoksesta johtunut viivästyminen avustuskäytäntöjen voimaansaattamisessa aiheutti avustushakemussuman loppukevääseen. Nuorten kesätyöllistäminen oli aluejohtokunnan mielestä tärkeää ja 13 nuorta haki työllistämistukea. Aluejohtokunta haluaa panostaa matkailijoiden tiedot- Kolomosen järjestämässä oppimiskahvilassa tuli selväksi että matkailun saralla Savonrannan vahvuus on luonto. Matkailuseminaarissa se kiteytyi metsästys- ja kalastusmatkailuun.

5 tamisista. Savonrannan taajamasta halutaan kartta, joka olisi jaettavissa palvelupisteissä. Kesällä aluejohtokunta houkutteli uusia asukkaita Tonttisavotta tapahtumalla helteisenä lauantaina kesäkuun lopussa. Vierasvenesataman tapahtuma houkutti hyvin väkeä, sillä samana päivänä pääsi kokemaan löytöjä vapaaehtoisvoimin järjestetyssä kirpputorisuunnistuksessa pitkin Savonrantaa. Tämä on hauska idea, joka kannustaa ihmisiä tyhjentämään nurkkiaan. Mekin löysimme vaatteita pojalle, kehui kirpputorisuunnistusta Jyrki Kivelä. Vaikka kukaan ei itse tapahtumassa ei tullut uusia asukkaita, kontakteja tehtiin ja asia jäi hautumaan toivottavasti monelle. Kesän suurimpana tapahtumana oli Savonrannan kunnan syntymäpäivän muistoksi vietettävä Savonranta Päivä, jossa aluejohtokunnalta oli rahallisen panoksen lisäksi myös vapaaehtoista työvoimaa yhdessä paikkakunnan aktiivisten järjestöjen kanssa. Sen järjestämispaikan siirtyminen vierasvenesatamasta urheilukentälle toi kiitosta ja moitetta. Välimatkat pitenivät, mutta toisaalta lapset ja nuoret saivat oman tilan Sampolasta ja katsojat olivat paahteelta suojassa urheilukentän katsomossa, jonne äänentoisto oli suunnattu. Etsintäkoulutus tuli esille kevään tapaamisissa ja sellainen järjestettiin syyskuussa aluejohtokunnan aloitteesta ja rahoittaessa sen. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) Savonlinnan paikallistoimikunnalla on oma ryhmä, jonka kouluttaja Esa Hirvonen piti kalvosulkeiset lähes kaksikymmentä päiselle kuulijakunnalle. Vapepan paikallistoimikunnan alueeseen kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna. Toisen koulutuspäivän käytännön harjoittelun jälkeen puheenjohtaja Martti Koponen oli syystäkin tyytyväinen koulutuksen saaneeseen henkilömäärään. Nyt ei pelota hävitä Savonrannalla. Nuorten toimintaa saatiin syksyllä käyntiin, kun kaupungin vapaa-aikatoimi lähti mukaan isompien tyttöjen tanssiryhmän pitämiseen. Jo aiemmin niin vanhemmat kuin koulun terveydenhoitajakin olivat olleet huolissaan tyttöjen liikkumattomuudesta. Kerran viikossa kokoontuvassa Bleeding Roses ryhmässä tyttöjä liikuttaa vapaaehtoisesti Tanja Kokkonen ja lihaskuntoa ylläpitää Maija Kapanen. Särö liikuttaa tanssin askelin nuorempia tyttöjä Rönkkötalolla, kertoi Kokkonen. Savonrannan aluejohtokunnan esittelijä Jorma Mattinen luovutti kansliapäällikkö Antti Erämaalle tippakannun, että päätöksenteko luistaisi hyvin, ja mahdolliset vinkuvat saranat tulisi voideltua uudessa Savonlinnassa. Yhdistysten oppimiskahvilassa lokakuussa pyrittiin löytämään konkreettisia kehittämisideoita Savonrannalle. Tilaisuudessa kävi kuhina, kun monien Savonrannan yhdistysten ja seurojen jäsenet täyttivät seinillä olevien julisteiden otsikoiden Savonrannan vahvuustekijät, näkyvyys, luontomatkailu ja yhdistysten toiminta alle ideoita. Tavoitteena on saada esiin konkreettisia kehittämisideoita Savonrannalle. Ei ole olemassa huonoa ideaa, eikä auta sanoa että kokeiltu on ennenkin, houkutteli Käärmelahti porukkaa liikkeelle. Puhetta tuli muun muassa torin myyntiajoista. Lomalaiset haluavat nukkua pitkään, eivätkä ennätä aamutorille. Iltatoria kaivattiin Savonrannalle. Aluejohtokunta sai kiitosta aktiivisuudestaan järjestösaralla. Savonrannan matkailua pyritään saamaan nousuun aluejohtokunnan tuella. Alkua viriteltiin matkailuyrittäjien tapaamisella marraskuussa, jonne oli kokoontunut parikymmentä kiinnostunutta. Paikalla oli niin aluejohtokunnan, kaupungin kuin yrittäjien edustajat. Matkailun suurimmaksi pullonkaulaksi koettiin majoitustilojen puutteen. Eläkeläisten matkanjohtajana kunnostautunut Esko Makkonen kaipasi matkaoppaan palveluja, joka osaisi neuvoa kohteet. Kehittämisjohtaja Pellervo Kokkonen Savonlinnan Yrityspalveluista kehotti kokoamaan Savonrannan käyntikohteet vaikka työllistämisrahoilla. Savonrannan terveysasema tiedottaa: Laboratorio avoinna keskiviikkoisin KLO RAVINNOTTA TULEVAT ASIAKKAAT (lääkärin, hoitajan tai sairaalan määräämät labrat) KLO INR- ASIAKKAAT (ei muita näytteitä) Kootkaa käyntikohteiden sijainnit, kuvatkaa ne ja tiedot yhteen pakettiin. Vain näin ne saadaan matkailijoiden käyttöön. Savonlinnan matkailu on kasvanut maaseutualueilla, ja keskikaupunki on jäänyt kehityksessä paitsioon viime vuosina. Suurin matkailun kasvu on tullut rajan takaa Venäjältä, hän valaisi matkailukeskustelun taustaa. 5

6 Omat koirat purivat? Viisi vuotta sitten tehtyä Savonrannan ja Savonlinnan kuntaliitosta valmisteltiin Savonrannalla huolellisesti, pohtien myös muita vaihtoehtoja. Yhteisesti päädyttiin neljän kunnan liitosselvitykseen, jossa siis edellä mainittujen lisäksi olivat Kerimäki ja Punkaharju. Kuten tiedetään nämä ottivat tuolloin vielä aikalisän ja tekivät kuntaliitoksen Savonlinnan kanssa vasta kuluvan vuoden alusta lukien. Kun neljän kunnan liitos ei viisi vuotta sitten onnistunut, jatkoivat Savonranta ja Savonlinna välittömästi keskinäisiä neuvotteluja. Neljän kunnan liitoksen epäonnistuminen todettiin kokouksessa Punkaharjun kunnantalolla. Tilaisuuden jälkeen kokoonnuimme neuvotteluhuoneessa Savonlinnan ja Savonrannan kuntien edustajina ja sovimme tuolloin kuntaliitoksemme päälinjat. Tuolloin sovittiin mm. siitä, että lähes kuuden miljoonan porkkanarahoista Savonrannalle investoidaan noin 2,4 miljoonaa. Kuntaliitossopimuksessa määriteltiin tarkemmin kohteiksi Kääpäsaari, Lekotti ja Kuntokeskus. Sopimuksen mukaan Savonrannan valtuusto sai tarkemmin päättää rahojen käytöstä. Liikaa rahaa!! Jo heti neuvottelujen jälkeen muutamat päättäjät arvostelivat neuvottelijoita siitä, että on neuvoteltu Savonrannan kannalta liian hyvä sopimus. Pelättiin, että savonlinnalaiset vielä kostavat, koska Savonranta on liikaa pitänyt puoliaan. Suuri investointiraha aiheuttikin ongelmia monille päättäjille. Esillä olleista vaihtoehdoista Kääpäsaaren mökkien rakentaminen tai kuntokeskuksen toteuttaminen uima-altaalla ei osalle päättäjistä kelvannut. Kysyttäessä vaihtoehtoja oli vastaus yleensä johonkin muuhun. Varteenotettavia vaihtoehtoisia esityksiä ei siis juuri tullut. Yksityisissä keskusteluissa oli joku valtuutettu todennut vaihtoehdoksi rahojen käytölle, että poltetaan ne vaikka torilla. Näinkin vastuuttomasti Savonrannan kehittämiseen siis voi suhtautua. Koska kunnassa ei mökkien rakentaminen saanut laajempaa kannatusta, linjattiin rahojen käyttöä niin, että Kääpäsaaren rakentamiseen ohjattaisiin ja Kuntokeskukseen noin Lisäksi oletettiin saatavan Elyn avustusta noin Ei uima-allasta Osalle päättäjistä uima-allas oli kuntokeskuksen musta piste. Kuntokeskus voitaisiin toteuttaa, mutta vain ilman uima-allasta. Tämä ilmeni mm. kunnallisvaalien yhteydessä käydyssä keskustelussa: uima-allasta vastustettiin kovasti ja perusteluna olivat sen käyttökustannukset. Savonrannan kunnanhallitus kävi ennen kuntaliitosta tutustumassa muutamiin pienten kuntien toteutettuihin uima-allasratkaisuihin ja tuolloin todettiin, että vastaavanlaiset ratkaisut olisivat mahdollisia myös Savonrannalla. Tarkoituksena oli toteuttaa hanke esim. yrittäjävetoisesti tukemalla toimintaa rahoilla, jotka kunta oli saanut valtiolta perillisittä kuolleitten sisarusten varoista. Rahaa oli käytettävissä toimintaan lähes euroa ja sillä toimintaa olisi tuettu vuosikausia. Kuntokeskuksen toteuttaminen ilman uima-allasta olisi ollut turha investointi, sillä Savonrannalla on jo kuntosali ja saunat löytyvät jokaiselta kotoa ja mökeiltä. 6 Päätöstä odotellessa Kuntaliitoksen jälkeen iso kysymys syntyi Darekonin kohtalosta. Jotkut Savonlinnan virkamiehet yrittivät savonrantalaisten ja yrityksen omistajien tahdosta poiketen siirtää yrityksen Savonlinnan keskustaan. Asia ratkaistiin valtuustossa ja siirtopäätös voitti valtuuston puheenjohtajan Jouni Backmanin äänen ratkaistessa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan laittanut päätöstä täytäntöön, vaan neuvotteluja jatkettiin sekä omistajan, että luottamushenkilöiden kanssa. Muutaman viikon kuluttua asia käsiteltiin uudelleen valtuustossa ja enemmistö hyväksyi Darekonin toiminnan jatkamisen Savonrannalla. Tarpeeton, kuukausia kestänyt taistelu saatiin onnelliseen päätökseen. Kaupunki joutui investoimaan tilojen laajennukseen ja remontointiin ja kuntaliitoksessa sovittuja muita kuin porkkanarahainvestointeja siirrettiin Darekonin halliin. Darekonin taistelu ja sijoitukset vaikuttivat porkkanarahainvestointien siirtymiseen myöhemmäksi. Asiat pitkistyvät ja mutkistuvat Kun porkkanarahainvestointeja ryhdyttiin toteuttamaan kävi ilmi, että savonrantalaisten uima-altaan vastustajien myyräntyö oli tuottanut hedelmää. Sekä kokoomuksen että Sdp:n suuntaan tehty valistus näkyi ja johti lopulta kau-

7 punginhallituksen äänestyksen kautta uima-altaan poistamiseen kuntokeskushankkeesta. Koska päätös ei enää vastannut kuntaliitossopimuksen henkeä ja Savonrannan valtuuston päätöstä ja oli yhteiskunnan varojen törkeää hukkaamista ilman uima-allasta, oli asiasta pakko tehdä oikaisuvaatimus ja myöhemmin valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus totesi, ettei kuntaliitossopimusta ole rikottu, koska valtuusto on varannut hankkeeseen rahat ja hallitus päättänyt toteuttaa kuntokeskuksen, jonka sisältöä sillä hallinto-oikeuden mielestä on oikeus muuttaa. Hallintooikeus jätti tarkemmin pohtimatta sopimuksessa mainitun Savonrannan valtuuston päätöksen merkityksen. PÄIVYSTYSLISTA SAVONRANNAN TAKSIT TAMMIKUU Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki HELMIKUU Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki MAALISKUU Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki HUHTIKUU Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka TOUKOKUU Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani Suomalainen Heikki,Käyhkö Pekka KESÄKUU Parkkinen Matti-Pekka,Sairanen Erkki Sairanen Jani,Suomalainen Heikki Käyhkö Pekka,Parkkinen Matti-Pekka Sairanen Erkki,Sairanen Jani PÄIVYSTÄVÄ TAKSI PARKKINEN MATTI-PEKKA SAIRANEN ERKKI SUOMALAINEN HEIKKI SAIRANEN JANI Mökkien rakentamiseen Hallinto-oikeuden tyrmättyä kuntokeskuksen järkiperäisen toteuttamisen uusi Savonlinnan kaupunginhallitus ymmärsi olla toteuttamatta kuntokeskusta torsona, ilman uima-allasta. Altaan rakentaminen ei vieläkään saanut kannatusta käyttökulujen pelossa. Tästä syystä hallitus esitti valtuustolle toteutettavaksi Kääpäsaareen mökkien rakentamisen porkkanarahoilla. Aluejohtokunnat äänestivät Edellinen aluejohtokunta äänesti ja tuki niukasti uima-altaallista kuntokeskusta. Uusi aluejohtokunta tuki vielä niukemmin kuntokeskuksen toteuttamista koululle ja siihen rakennettavaa allasta ja keilaratoja. Kaupunginhallitus sivuutti molemmat kannanotot. Aluejohtokunnan jäsen on tehnyt kaupunginvaltuuston päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Porkkanarahojen käyttö siis jälleen viivästyy ja uhkana on, että eri valtuustoryhmissä alkaa olla paineita rahojen käyttämiseen kaupungin muihin menoihin. Kuntaliitoksen suoja-aika on lopussa ja savonrantalaisten oma veivaaminen uhkaa jo koko kuntaliitoksen tuomien rahojen käyttöä. Viimeisessä valtuuston kokouksessa mm. Kokoomuksen taholta pohdittiin rahojen käyttöä Kellarpellon päiväkodin kalustamiseen ja Perussuomalaiset epäilivät Kääpäsaaren rakentamista. Henkilökohtaisesti olin sitoutunut toteuttamaan Kuntokeskuksen uimaaltaalla, mutta politiikassakin tosiasiat on tunnustettava. Kun päätöstä ei saada kaupunginhallinnossa läpi, on toteutettava toiseksi paras vaihtoehto. Olisiko viimeinkin aika ottaa järki käteen ja 7 ja toteuttaa Kääpäsaaren rakentaminen, sillä se lisäisi matkailua ja toisi kysyntää paikkakunnan muille palveluille sekä voisi tarjota työtäkin lomakylässä ja oheispalvelujen merkeissä. Parantamalla matkailuinfraa se koituisi myös toimivien matkailuyritysten eduksi, sillä vanha totuus on, että tarjonta luo kysyntää. Matti-Pekka Parkkinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Yritykset Toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

8 Joulun historiaa Joulun monenkirjavan ja sekavankin perinteen keskellä on syytä korostaa sitä, että joulu on historiallinen tapahtuma. Se ankkuroituu tähän samaan historiaan, jota mekin elämme. Maan päällä eli silloin samanlaisia ihmisiä kuin nytkin. Jumalan sanan lupaukset täyttyvät tässä maailmanhistoriassa. Rooma oli silloin maailman valta. Jeesuksen syntyessä Augustus oli Rooman keisarina. Hän oli Rooman ensimmäinen keisari. Maassa vallitsi Rooman rauha, joka turvasi taloudellisen ja henkisen vuorovaikutuksen. Valtakunnan talous saatiin hyvälle tolalle, samoin ulkonainen turvallisuus. Augustus oli poliitikkoainesta ja ehkä sen vuoksi hän oli neljä kertaa peräkkäin naimisissa. Myös on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Jeesuksen syntymä on ennustettu Vanhassa testamentissa. Se mitä profetia ilmoitti, todella tapahtui historiassa. Siksi kysymys ei ole kauniista sadusta. Jeesus syntyi maailmaan eikä syntynyt lapsi ollut kuka tahansa lapsi. Vanhan testamentin profetioiden mukaisesti Hän oli Daavidin poika. Hän syntyy kuninkaalliseen sukuun, minkä vuoksi hänen vanhempiensa täytyy tehdä vaivalloinen matka Galileasta Betlehemiin henkikirjoitettavaksi. Kuninkaallisesta syntyperästä huolimatta syntymäpaikka on mahdollisimman vaatimaton. Se on samalla enteenä siitä, millainen tämä Jumalan Poika on ja millainen on oleva hänen valtakuntansa. Se ei viihdy suurissa saleissa eikä maailman valtiasten loisteessa. Sitten jouluyön huippukohtana eteemme kuvataan enkelin ilmoitus tämän yön merkityksestä. Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Kysymyksessä oli historiallinen tapahtuma, Jumala oli tullut ihmiseksi. Yksinkertaiset paimenet saivat vastaanottaa tämän Jumalan ilmoituksen. Maailman halveksituimman ammatin harjoittajat saivat riemuita jouluyönä kuullessaan evankeliumin: Taivaallinen kirkkaus tunkeutui synnin maailmaan ja sen pimeyteen. Enkelihän seisoi paimenten edessä, mutta Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. Se kirkkaus säteili Jumalasta. Pelko vaihtui suureksi iloksi. Jerusalemin raamatunselittäjät kymmenen kilometrin päässä eivät tienneet tästä tapahtumasta mitään. Jotenkin samanlainen on tämä maailma edelleen. Valtapolitiikka hallitsee maailmaa. Maailmantalouden kehitystä seurataan tarkasti. Eletään Rooman rauhan aikaa. Jumalan ilmoitusta ei tajuta usein sielläkään, missä ollaan tutkivinaan Raamattua. Jeesuksen syntymä oli kuitenkin valtava uutinen, joka toi suuren ilon koko kansalle. Näin se tekee edelleen siellä, missä tunnetaan ihmisen syntisyys, heikkous ja katoavaisuus ja avataan sydän tälle maailmaan syntyneelle Vapahtajalle. Valaiskoon Herra Pyhän Henkensä kautta tänä jouluna meidät yksinkertaiset ihmiset, että saisimme uskon silmillä vastaanottaa joulun Herran, ihmiseksi tulleen Jumalan. Kirkkopiirin pastori Jaakko Parkkinen 8

9 Unelmieni joululahja Lapsuuteni jouluista ensimmäisenä muistuu mieleeni juuri se joulu, jolloin sain elämäni parhaan joululahjan. Lahja oli sellainen, josta en osannut edes uneksia. Perheemme oli suuri. Isä kävi metsätöissä ja tienasi elantomme raskaalla työllä. Äiti oli kotona hoitaen lapsia, paria lehmää ja huushollia. Helppoa ei ollut äidilläkään. Liikaa rahaa meillä ei ainakaan ollut. Jouluaattona joulupukin odotus tuntui pitkältä. Ensin oli hoidettava kaikki velvollisuudet. Isä tuli metsästä. Äiti hoiteli karjan. Sitten oli ruoka-aika ja sen jälkeen saunaaika. Tuntui, että joulupukki ei tule koskaan. Saunan jälkeen kammattiin hiukset ja puettiin puhtaat vaatteet. Äiti läksi tuvasta vielä kerran katsomaan, että lehmillä kaikki on hyvin. Hän sanoi samalla kuuntelevansa, josko poron aisakello kilkkaisi. Ikkunan takaa kuului naputusta. Pimeää oli. Menin veljeni kanssa katsomaan lähempää ja voi, että me säikähdimme! Nenämme edessä ikkunan takana kurkisteli itse joulupukki. Juoksimme kiireen vilkkaa pois ikkunan luota. Joulupukki tulla kolisteli sisälle yhtä matkaa äidin kanssa. Pukilla oli mukana kontti, jossa oli muutama lahjapaketti. Veljeni juoksi äidin selän taakse piiloon ja sopersi: Äiti, minuun koskee. Itse olin rohkeampi. Onneksi joulupukilla oli kiire naapuriin. Minun ei tarvinnut laulaa eikä istua pukin polvella. Sain yhden paketin. Saman verran sai veljeni. Nuorimman veljeni en muista saaneen mitään, kun hän oli vielä niin pieni. Jännityksestä vapisevin käsin avasin paketin. Sieltä ilmestyi nukke - ja millainen nukke! Ei mikään pehmeä kotitekoinen mollamaija, vaan ihan oikea, kaupasta ostettu kaunis nukke. Nukella oli yllään keltaisesta kukallisesta flanellikankaasta ommeltu mekko. Alushousutkin nukella oli jalassa. Nuken hiukset olivat vaaleanruskeat ja kiiltävät. Nukke osasi sulkea kauniit siniset silmänsä, kun sen laittoi nukkumaan. Olin niin ihastuksissani, että tuskin muistin henkeä vetää. Minkäs laitat nukelle nimeksi? kysyi äiti. Eipä minun tarvinnut kauan miettiä. Unelma tämän nimi on Unelma, sanoin varmalla äänellä. Niin sai Unelma-nukke nimensä. Veljeni paketista kuoriutui esiin puinen kuorma-auto. Kovin mieluinen oli lahja hänellekin. Lattialla hän sen kanssa tyytyväisenä leikki, pärisytteli suutaan ja kaiveli pankon alta tikkuja kyytiin. Kunpa lapset tulisivat tänäkin jouluna yhtä onnellisiksi yhdestä paketista! Raija Heikkilä 9

10 Lokakuussa muistettiin vanhuksia Vanhainkoti Päivärinteen sali oli täyttynyt lokakuun vanhusten viikolla Turinatuvasta. Vanhainkodin työntekijät olivat järjestäneet Jaana Sairasen johdolla taas kerran vaihtelevaa ohjelmaa sisältävän tapahtuman. Turinatuvan ohjelma alkoi omakustanteisella lounaalla. Varsinaiseen ohjelmaan päästiin kun Savonlinnan Pääskylahden ystävätuvasta saapui 31 vierasta diakonissa Sirpa Litmasen johdolla. Hanna-Leena Jääskeläinen lauloi muistorikkaita lauluja itse pianolla säestäen. Helvi Loikkanen kertoili mitä Pääskylahden ystävätuvassa tehdään. Ystäväntuvalla Pääskylahden seurakuntatalolla on aina päivystäjä. Siellä keitetään kahvia ja seurustellaan. Yhtenä tärkeänä toimintamuotona on tapahtumien järjestäminen ja retket. Joulujuhla on tärkeä tapahtuma, kuten myös teatterireissut. Nyt lähdettiin tänne Savonrannalle. Koulun 2-5 luokkalaiset olivat ennättäneet kokoontua vain kahdesti laulukerhoon, mutta opettajansa Tanja Paukkusen johdolla esitetyt koulun eläinten viikkoon liittyvät laululeikit ja runot olivat mukavaa kuultavaa ja nähtävää. Katsojien päät kääntyivät esittäjien liikkumisen johdosta ja esitykset saivat päivän raikuvimmat aplodit. Savonrannan koulun 2-5 luokkalaisista koostuva laulukerho esitti eläinteeman mukaista ohjelmaan laulaen ja runoillen. Arpajaistuloilla kartutettiin tällä kertaa 9-luokkalaisten luokkaretkikassaa. Luokan oppilaat päivystivät pareittain hoitamassa osuuttaan. Diakonissa hätäili arvanmyyntiä vierailijoille ohjelman alettua ennen heidän tuloaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin: kaikki halukkaat saivat ostettua arpansa ennen arvontaa. Ystävätupalaiset esittivät myös omaa ohjelmaa paikkakuntalaisten iloksi ja Jääskeläinen esitti lisää lauluja. Ainoana murheenkryyninä oli puute lähtijöistä Savonlinnan Vanhusten viikon pääjuhlaan. Yhtään ilmoittautunutta linja-autokyytiin Savonlinnan juhlaan ei ole minulle tullut. Peruin eilen koko linjaauton, kertoi harmistuneena Esko Makkonen. Liekö monet reissut eri suuntiin ja eri tapahtumiin hyydyttäneet väkeä, kun lähtijöitä ei ollut. Hanna-Leena Jääskeläinen lauloi ja säesti itseään lokakuun Turinatuvassa. 10

11 Koulun opettaja Tanja Paukkunen esitti Tiia Mutikaisen kanssa eläinaiheisen runon. Ennen ulkoilua verrytellään Päivärinteen pihalla. Kukin oli lähdössä liikkeelle voimiensa ja kuntonsa mukaisesti varustettuna. Ulkoilun ystävät vetivät kuitenkin perjantaina yläkoulun kanssa lähes neljäkymmentäpäisen ulkoilujoukon Sahalammen ympäri pitemmän reitin kautta. Maija Kapasen johdolla tehty verryttelyjumppa avasi lihakset ja kaunis ruska piristi mielen lenkkeilylle. Mukavaa vaihteluahan tämä on, kommentoivat niin oppilaat kuin vanhuksetkin. Raili Merilehti muisteli, että varmaan oppilaiden kanssa on ulkoiltu kerran syksyssä ainakin jo kymmenen kertaa kahvitauolla lenkkeilyn jälkeen. Punaposkisia kasvoja ilmestyikin lenkkeilyn jälkeen tarjoilukärryn eteen. Edes koulun rehtorin Jukka Yli-Peltolan kipsi jalassa ei ollut liikkumisen este vanhusten kanssa. Olisin saanut tähän nilkkaani sairaslomaakin, mutta enhän minä ennätä sellaista pitämään. Tarja Käyhkö ratsasti keppihevosella Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa, ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa, juokse, hepo, hiljaa, kannat pikku Siljaa, kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka -laulunsanojen rytmissä. 11

12 Aino Kuusisen paikallisjuuret löytyvät Savonrannalta Aino Kuusinen ( ent. Sarola, o.s. Turtiainen, ven. Айно Андреевна «Ингрид» Куусинен) tuli yleisölle tutuksi 1970-luvulla, kun hänen muisteluteoksensa Jumala syöksee enkelinsä julkaistiin suomeksi kuoleman jälkeen. Siinä hän kertoo elämästään Otto Wille Kuusisen toisena vaimona, joka vei hänet 1920-luvulla Neuvostoliittoon. O. W. Kuusisen ura yleni Neuvostoliitossa kommunistisen puolueen keskuskomitea jäseneksi ja korkeimman neuvoston varapuhemieheksi (varapresidentiksi). Tunnetuksi O.W. tuli Suomessa erityisesti talvisodan aikaisen Terijoen hallituksen pääministerinä ja siitä että hän vältti Stalinin vainon ja kuoli ns. normaalikuoleman vuonna Kirjassaan Aino Kuusinen ei kerro synnyinpaikkaansa Keski-Suomea tarkempaa. Savonrantalainen sukututkimus on kuitenkin löytänyt hänet Turtiaisten ja Kainulaisten suvusta. Aino Kuusinen syntyi 5. maaliskuuta 1886 Antti Matinpoika Turtiaisen, syntynyt , ja Anna Serafina Kainulaisen, syntynyt , perheeseen sen kolmantena lapsena Savonrannalla. Savonrannan itsenäisen seurakunnan ensimmäinen vakinainen Aino Kuusinen elämänkertansa takakannessa kirkkoherra Mikael Kinnunen (virassaolovuodet ) on kauniilla käsialalla kirjoittanut kastetodistuksen, jossa Aino Maria Turtiaisen kummeiksi on merkitty Niilo ja Henriikka (os. Pesonen) Kainulaisen. Ainon äiti Serafina o.s. Kainulainen oletetaan olevan Niilon sisko. Näiden kummien hautakivi löytyy edelleen Savonrannan hautausmaalta. Toisina kummeina olivat Niilo Turtiainen, Ainon isän veli, ja Hilda Kainulainen, joka oli hänen äitinsä sisar. Ainolla oli kolme veljeä. Näistä yksi, Toivo Turtiainen, oli myöhemmin sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja. Vanhemmiltaan hän kertoo oppineensa pelottoman ja tyynen elämänkatsomuksen. Itsepäisyys ja uskallus heittäytyä jokaiseen 12 tilanteeseen kehittyivät kolmen veljeksen kanssa kisatessa. Lapsuudestaan ja erityisesti isästään Aino kertoo elämänkertakirjassaan varsin lyhyesti. Kirjan mukaan perheen isä Antti Turtiainen valoi lapsiinsa isänmaallisuutta ja kertoili muiden maiden oloista ja tapahtumista. Hän myös rakasti teatteria ja oli perustamassa paikkakunnalle raittiusyhdistystä. Savonrannalla peräti 43 vuotta toiminut kansakoulunopettaja Toivo Tolvanen (opettajana vuodet ) oli naimisissa Aino Kuusisen kummien tyttären Aino Kainulaisen kanssa, joka oli siis Aino Kuusisen serkku. Tolvasen kerrotaan toimineen aktiivisesti Savonrannan kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa poliittisen heräämisen aikaan

13 Valtionarkistosta kopioidusta kirkonkirjan sivussa on merkintö Ainon ristiäisistä , joissa kummeina olivat savonrantalaiset Niilo ja Henriikka (os. Pesonen) Kainulainen. Heidän hautakivensä löytää edelleen Savonrannan hautausmaalta luvun alusta aina 1840-luvulle asti. Ainon muutto Neuvostoliittoon Aino Kuusinen oli koulutukseltaan sairaanhoitaja. Haminassa käydyn keskikoulun jälkeen hän kävi nelivuotisen sairaanhoitajakoulun Helsingin kirurgisen sairaalan opistossa. Vuonna 1909 hän meni naimisiin itseään vanhemman miehen, rautatieinsinööri Leo Sarolan kanssa, mutta huomasi pian, että avioliitto oli virhe. Aino Kuusinen tempautui rauhallisesta arkielämästä vuosisatamme poliittisen historian pyörteisin vuonna Otto Wille Kuusinen oli tullut salaa Suomeen ja tarvitsi majoitusta. Ainon ystävät majoittivat O. W:n salaa Aino ja Leo Sarolan luokse ja seuraavana päivänä tämä oli kadonnut. 13 O. W. Kuusinen poistui Suomesta kevättalvella 1920 Ruotsiin, missä asui jonkin aikaa ja josta hän alkoi lähetellä kirjeitä Ainolle. Ainon mieli paloi saada jotain aikaan ja Aino Sarola lähti Saksaan tutustumaan yksityissairaalan hallintoon. Siellä hän tutustui toimittaja ja kansanedustaja Yrjö Sirolaan, joka houkutteli hänet Neuvostoliittoon vuonna Pian saapumisensa jälkeen hän meni naimisiin Otto Wille Kuusisen kanssa. Neuvostoliitossa Aino työskenteli Kominternin eri tehtävissä vuodesta 1924 alkaen, kunnes siirtyi sotilastiedustelu GRU:n palvelukseen. Tammikuun lopulla 1931 hän lähti Berliinin kautta rouva Elisabeth Pettersonina Kullervo Mannerin kanssa kohti Amerikkaa. Kuusinen oleskeli Kominternin valtuutettuna Yhdysvalloissa aina kesään 1933 asti. Yhdysvalloista Aino siirtyi Japaniin ( ). Hän tuntui haluavan heti pois Neuvostoliitosta, kun tajusi miten maa oli muuttunut ahdistavaksi ja kansa kyräileväksi. Moni hänen tuntemansa ihminen oli hävinnyt ja hän pelkäsi päätyvänsä samaan joukkoon. Japanissa hän tunsi olevansa turvassa Stalinin hirmuhallinnolta. Siellä hän mm. tutustui saksalaisen Frankfurter Zeitungin kirjeenvaihtajaan, joka tuli myöhemmin tunnetuksi vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi teloitettuna Richard Sorgena. Japanista Kuusinen kutsuttiin Moskovaan, jossa hänet vangittiin uudenvuodenpäivänä Aino Kuusinen vietti yhteensä 17 vuotta vankeudessa. Moskovan vankilat sekä Vorkutan ja Potman synkkämaineiset rangaistusleirit olivat hänen elämänpiirinsä lyhyttä 1940-luvun lopulla tapahtunutta keskeytystä lukuun ottamatta. Josif Stalinin kuoltua Aino Kuusinen vapautettiin vuonna 1955 ja hän vietti seuraavat vuodet Moskovassa syvästi katkeroituneena entiseen aviomieheensä Otto Wille Kuusiseen, joka ei ollut tehnyt mitään hänen vapauttamisekseen. Vuonna 1965 Aino Kuusinen matkusti Suomeen ja täältä edelleen Italiaan, jossa hän kirjoitti muistelmansa määräten ne julkaistavaksi vasta kuolemansa jälkeen. Vuoden 1966 alkupuolella kerrottiin Wolfgang Leonhardin (Kuusisen muistelmateoksen julkisuuteen tuoja) mukaan monissa eurooppalaisissa sanomalehdissä, että Kommunistisen internationaalin monivuotisen sihteerin ja korkean neuvostoliittolaisen virkamiehen Otto Kuusisen leski oli siirtynyt länteen. Aino Kuusinen oli saanut luvan vierailla Suomessa ja päättänytkin olla enää palaamatta Neuvostoliittoon. Hän oli ensimmäinen noin korkeaarvoinen neuvostokansalainen, joka siirtyi länteen. Häntä haastateltiin tuon ajan lehdistössä lähinnä hänen miehestään, mutta haastatteluissa tuli nopeasti selväksi, että kyseessä oli omatahtoinen persoonallisuus, jolla oli takanaan dramaattinen elämänkaari sekä omat mielipiteet asioista.

14 Lähteet: Kuusinen, Aino (1972): Jumala syöksee enkelinsä, muistelmat vuosilta Otava. Puntanen, Pia, Talka Anu, Kekkonen Sanna ja Virpi Mäkinen (2001). Savonrannan historia. S a v o n r a n n a n kunta. Wikipedia Aino Kuusinen vuonna 1965 Sukulaismietteet Ainosta Aino oli saanut lapsuudestaan sosialistisen ja kommunistisen elämänkatsomuksen, mutta Helsingin elämän varakkuus loi ehkä hänelle tyhjän tuntuisen elämän. Otto Wille Kuusisen tapaaminen toi sisältöä seikkailunhaluisen Ainon elämään ja nuoruuden innokkuudella hän tarttui toimeen tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomiseksi. Kommunismin virheet ja tasa-arvon toteutumattomuus avautuivat hänelle viimeistään jo leireillä, elleivät jo Amerikassa ja Japanissa. Voisi olettaa, ettei hän Suomeen tullessaan 1965 kovin kova kommunisti enää ollut. Aino Kuusisen serkkujen perheessä ei hänestä kuitenkaan haluttu puhua. Meillä isovanhempien kotona ja 1950-luvuilla Ainosta puhuttiin vain hyssytellen. Kukaan ei halunnut mainita hänestä mitään, mainitsee Vuokalassa kesänsä viettävä Aino ja Toivo Tolvasen jälkeläinen. Aino oli kaikesta päättäen hyvin älykäs, puoleensavetävä ja poikkeukselliset sielunvoimat omannut henkilö. Semmoinen tyttö se on Savonrannalta lähtenyt. Jos jollain lukijalla on lisätietoja Aino Kuusisen, o.s. Turtiaisen, ent. Sarolan, suvusta ja sen vaiheista Savonrannalla, lehden toimitus ottaa mielellään niitä vastaan. Hyvää Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle! SavonlinnanKeskustan kunnallisjärjestö Tottinkatu Savonlinna 14

15 Elämän kauneutta laulan Eilen, ei askeleita ollutkaan ei jalkani astella halunneet. Eilen, surunkukka puhkes kukkimaan. punakirjavin kukkasin. Eilen, en mitään tuntenut ei sielussa mitään asunut. Eilen mieleni ruukku oli rikki, se reunoistaan halkesi. Sinä tartuit käteeni, sanoit lohduttavat sanasi, siirsit sävelet sydämeeni, siksi elämän kauneutta laulan. Sydämeni säröjä paikkasit mieleni mittavia murheita katkoit. Paljaat jalkani astelevat surun polkuja, siniseen hämärään saakka. Toivo avaa uusia ovia, valon kajoon kurkotan. Käteni etsivät kättäsi, joka sulkee surun salpoja, joka polttaa menneen takanani, valon kajoon kurkotan. Sinä tartuit käteeni, sanoit lohduttavat sanasi, siirsit sävelet sydämeeni, siksi elämän kauneutta laulan. Nostan auringon kasvoni ja nauran, ja nauran, elämän kauneutta laulan. -Kerttu Kyöttinen- KULJETUS ESKO MAKKONEN OY Puutikkoniementie 57, SAVONRANTA PUUTAVARAKULJETUKSET Puh Kevään metsänviljelyyn kuusen taimia Savonrannalta. Hannu Karvinen puh: Pomminniementie 150, Rönkönvaara. Sähköposti: 15

16 Elämän kauneutta laulan konsertti Säimenen kylätalon akustiikka oli tosi hommassa Hanna-Leena Jääskeläisen ja Kari Kormilaisen konsertissa syyskuun lopun sunnuntaina. Rakennus olikin täyttynyt ääriään myöten järjestelijöiden iloksi ja yllätykseksi. Kylätalon paikoituksessa piha tuli hyvissä ajoin ennen konserttia täyteen ja loput kuskit etsivät paikoituksen kauempaa tien vierestä. Konsertin aloittaneen Sateenkaaren alla -kappaleen jälkeen solisti oli aivan ällikällä lyöty ja voi vain sanoa: Olen aivan häkeltynyt yleisömäärästä. Ja toden totta Säimenen kylätalon seinät pullistelivat yleisömäärästä. Viimeisille kuulijoille haettiin istuimia jopa rakennuksen asunnon saunasta. Jääskeläinen aloitti konserttinsa paikallisin voimin tehdyillä seitsemällä kappaleella, joista suurin osa oli laulajan omia sävellyksiä Kerttu Kyöttisen sanoilla. Sateenkaaren alla, Oi Ruusunen, Kutsuu rakkaus, Piirsin nimesi hiekkaan, Etsin paikkaa ja Pianonsoittajatyttö. Session päätti Jari Laamasen sanoittama ja Kerttu Kyöttisen sanoittama Tähän jään. Ensimmäiset laulut Jääskeläinen oli valinnut oman mielensä mukaan. Tähän jään -laulun julkaisu internetissä on saanut jo hieman kuuluisuutta. Jääskeläisellä olikin konsertissa jo ilmiselviä faneja, jotka olivat tulleet kuulemaan häntä Kiteetä myöten. Säimen-Sönkkä kylätalo oli täyttynyt ääriään myöten Hanna-Leena Jääskeläisen konsertissa. Laulaja eläytyi koskettavasti lauluihinsa. Konsertin loppupuolella Jääskeläinen irroitteli äänellään toisten tunnetuiksi tekemillä kappaleilla. Nämä oli valittu Hanna-Leenan isän Kari Kormilaisen valmiisiin pohjiin. Konserttiväki sai kuulla jazz-sovitteisen Hymni rakkaudelle - ja englanniksi lauletun Jolene -kappaleet. Kylmät väreet kulkivat pitkin kroppaa, kun esityksessä oli Lassen koira -laulu. Hanna-Leena sai yleisönsä mukaan yhteislauluun, kun laulettiin Sammy Babitzin tunnetuksi tekemän laulun Daa da daa da kertosäkeet yhdessä. Encorena Jääskeläinen esitti Mikko Alatalon tunnetuksi tekemän kappaleen Syliin, josta hänen laulu- ja sävellysinnostuksensa sai alkunsa. Innostuin tästä kappaleesta 15-vuotiaana, ja aloitin lauluninnostuksen. Mutta koskaan en ole kuullut Syliin -laulua livenä. 16 Järjestäjien konserttikuulijoiden määrästä johtunut jännitys laukesi vasta kun konserttia oli edennyt muutaman kappaleen verran. Säimen-Sönkkä Kyläyhdistyksen puuhanainen Kerttu Kyöttinen oli kantanut kortensa kekoon ja vastasi konsertin järjestelyistä yhdessä muiden kanssa. Kaksi päivää aikaisemmin aloitettiin kylätalon järjestäminen konserttia varten. Hanna-Leena ei ole konsertoinut pitkään aikaan ja yleisön vastaanotto jännitti meitä kaikkia. Tilan täyttyminen oli todella positiivinen yllätys. Konserttia varten koko perhe kantoi kortensa kokoon. Konserttia säesti Hanna-Leenan isä, ja kahvituksessa oli mukana myös hänen äitinsä. Kotipaikkakunnallaan Sotkamossa isä- Kormilainen soittaa yhtenä kolmihenkisen Pappatiimiyhtyeessä. Ammattitaitoinen säestys tuki lauluääntä ja laulu erottui hyvin säestyksestä. Konsertin tuotto käytetään kokonaan Jääskeläisen uuden levyn tekemiseen. Heinäveden Varjentiinisalissa pidettiin toinen konsertti marraskuussa.

17 Etelä-Savon syksyn ensimmäinen karhu kaadettiin Savonrannalla Tämän syksyn Etelä-Savon ensimmäinen karhu kaatui Savonrannan Lapinlahden kylässä. Sami Härkänen ampui 140-kiloinen naaraskarhun Lapinlahden kylän Tiilikkalanmäen itäpuolella elokuun viimeisenä tiistaina vähän ennen iltaseitsemää. Karhunkaatolupa kiertää metsästysalueittain. Savonrannalle karhunkaatolupa saatiin Puumalan, Sulkavan, Savonlinnan ja Enonkosken kanssa yhteisluvassa. Ensimmäisen kerran syksyn aikana kaatolupa oli jo elokuun lopussa ja tuolloin saatiin kaato. Karhut olivat aktiivisesti liikkeessä elokuun lopulla varsinkin pitäjän pohjoispuolella, missä kaatokin tapahtui. Samanaikaisesti kaadon kanssa oli kontakti kahteen muuhun karhuun, kertoi metsästyksen johtaja Niilo Hämäläinen, joka seurasi tuolloin jahdin etenemistä mobiilisti. Samanaikaisesti oli toinen karhu haukussa reilun sadan metrin päässä, kun Härkänen täytti kaatoluvan koiran haukusta. Minulla oli yhtä aikaa havainto kolmesta karhusta, kun Seppo Mutikaisen koiralla oli myös karhuhaukku päällä Rönkönvaarassa. Antti Jääskeläinen oli aiemmin päivällä lähtenyt metsään kouluttamaan omaa nuorta norjanharmaahirvikoiranarttua, Emmaa, joka havaitsi karhun. Toisena karhun luo ennätti Sami Härkäsen norjanharmaahirvikoira Jorsakin Topi. Kolmantena sitä haukkui Jääskeläisen norjanharmaahirvikoira Viklamäen Mosku, jolle kaato tapahtui. Mosku on jo aiemminkin kunnostautunut karhunhaukussa. Olo oli hyvin jännittynyt kaadon aikana ja heti sen jälkeen, kuvaili Härkänen tuntemuksiaan seuraavana päivänä elämänsä ensimmäisestä karhunkaadosta. Mukana jahdissa oli 22 henkilöä Savonrannan metsästysseuroista, ja kaiken kaikkiaan tämän syksyn karhujahtiin oli ilmoittautunut kahdeksan toimivaa koiramiestä, mikä oli Hämäläisen mukaan hyvin. Hämäläinen kiitteli kaadon jälkeen erityisesti jahtipäällikkö Seppo Mutikaista, joka on huolehtinut jahdin tiedottamisesta kaikille kiinnostuneille metsästysseuroille. Karhupaisti järjestetään maanvuokraajille ja -omistajille sekä karhumetsällä mukana olleille vuoden 2014 alkupuolella, lupaa Hämäläinen. 17 Tummaturkkinen naaraskarhu painoi 140 kg. Etelä-Savon ensimmäinen karhu kaatui Savonrannan Lapinlahdella. Mukana kaadossa olivat koordinaattori Niilo Hämäläinen (vas), karhun kaataja Sami Härkänen, koiramies Antti Jääskeläinen ja jahtipäällikkö Seppo Mutikainen. Antti Jääskeläisen koirat Mosku ja Emma kunnostautuivat Etelä-Savon syksyn ensimmäisen karhun kaadossa. Kuvat Arja Rantala

18 Syvälahdessa elää sitkeys ja periksiantamattomuus Syvälahden kylässä ei asu enää yhtään alaikäistä. Niin oma koulu kuin äänestyspiirikin ovat vain muistoja iäkkäille asukkaille. Kylässä oli enimmillään asukkaita toista sataa, sillä omassa äänestyspiirissä oli äänestysoikeutettuja henkeä, muistelevat kylän viidestä asukkaasta sen iäkkäimmät Meeri (85) ja Lauri (86) Kainulainen. Kainulaisten asuvat Lokinmäen tilalla, joka on aikoinaan erotettu kantatilasta Hanhijärvi 3. Paikalla on asuttu yli 150 vuotta, sillä entisen kodin, savutuvan, ovessa oli vuosiluku Pariskunta muistelee, että entisen viisi aittaa käsittävän yhteisaitan ovessa oli vuosiluku Syvälahden maat joutuivat suurelta osin 1900-luuvn alkuvuosina metsäyhtiön haltuun, kun Pöllänen Hankavaaralta möi tilansa 1914 Enso-Gutzeitille. Kun nykyisen isännän Lauri Kainulaisen isoisä tuli metsävahdiksi yhtiöön, tämä yritti lohkaista Lokinmäeltä torpparitilaa itselleen, mihin yhtiö ei suostunut. Kainulaisen vanhempien perheelle tuli häätö tilalta, mutta marraskuun 30. päivä vuonna 1939 alkanut talvisota muutti tilanteen. Vuonna 1941 vapaalla kaupalla Lauri Kainulaisen isoisä osti 31 hehtaarin tilan, joka oli tuolloin pelkkää taimikkoa. Metsäyhtiö oli kaatanut isot puut, muiste- Syvälahden Lokinmäen 1960-luvulla rakennettuna ja hyvin pidettyä kotiaan asuvat Meeri (85) ja Lauri (86) Kainulainen. lee hän. Metsää oli niin vähän hänen nuoruudessaan tilalla, että jopa sillan korjaus piti tehdä naapurin metsän puista. Kun oli karjaa, ei tarvinnut puutuloja, toteavat Kainulaiset. Talon isäntä kertoo työurastaan: Enson palkkalistoilla ennätin olla yli 50 vuotta. Vuonna 1941 sain Ensolta ensimmäisen tilin, joka tuli taimikon istutustöistä. Eläkkeelle jäin samalta savotalta 51 vuotta myöhemmin. Talon emäntä Meeri Kainulainen o.s. Auvinen tuli perheensä mukana evakkona Syvälah- 18 Tilan isäntä Lauri Kainulainen muistaa hyvin työn ja harrastuksen metsässä, jonka keskellä myös koti on sijainnut.

19 Meeri Kainulainen elää tyytyväisenä kahdestaan eläkepäiviä puolisonsa kanssa. teen syksyllä 1946 pika-asutustilalle. Syvälahden kylällä olen asunut 58 vuotta. Naimisiin menimme vuonna Tällä tilalla olen hoitanut karjan lisäksi anopin ja appiukon sekä neljä tytärtä. Lapsista kolme ennätti syntyä vanhaan tupaan ja neljäs uuteen, jossa edelleen asumme. Perhe kasvoi metsätalouden teknillistymisen mukana. Ensimmäinen moottorisaha on hankittu saman vuonna kun esikoistytär syntyi, vuonna Entisestä asuintalosta tehtiin uusi navetta 1960-luvulla. Välillä työ vei isäntää kauemmas. Uusi asuintalo oli rakennettu Vaikka Enso ei antanut töitä enää läheltä, ei raaskittu jättää vasta rakennettua taloa seitsemänkymmentä luvun alussa. Kävin yksin hevosella töissä Svetogorskissa vuosina viikot. Meeri hoiti tuona aikana kaiken yksi kotona, karjan, lapset ja asiat, kertoo Lauri elämän kovuudesta. Meeri muistaa myös hyvin tuon ajan: Appiukkoni sairasteli tuolloin ja kävin kävellen hakemassa hänelle lääkkeitä kirkonkylältä. Anoppini jäi siksi aikaa lastenvahdiksi. Kainulaiset ovat ylpeitä jälkikasvustaan. Kaikki talon tyttäret ovat ylioppilaita, mikä oli saavutus syrjäseudun asujille vielä luvuilla. Jokainen tytär asui lukioaikanaan viikot sukulaisen luona Kerimäellä. Meeri muistelee, ettei rahaa paljoa pientilalla ollut, ja evästä pyrittiin aina kotoa antamaan mukaan. Lauri oli kova työmies. Harva mies jaksoi metsurin hommissa 65 ikävuoteen asti. Kun minulla oli riittävästi työvuosia takana, olin oikeutettu lisäpalkkaan, ns. ikälisään. Pomot yrittivät siirtää minua eläkkeelle, mutta nuorempia parempi työtulos sai heidät muuttamaan mielensä, ja he maksoivat mielellään kompurarahan. Navettahommista Meerille jäi työperäinen astma, vaikka uudessa navetassa piti olla hyvä ilmanvaihto. Myös lonkkavaivat hän listaa työperäiseksi. Kotona voin tehdä sisähommia vähän kerrallaan. Yksin olemme tähän asti pärjänneet. Ulkopuolelta ei apua ole tarvittu. Yksi tytär käy auttamassa puutarhanhoidossa ja isäntä saa polttopuut tehtyä, kertoo emäntä. Tuulenkaatoja olen lähinnä traktorilla keräillyt, korjaa isäntä. Metsällä käynti on edelleen isännän sydäntä lähellä, eivätkä kerran kunnolla opitut taidot ruostu. Viime syksynä kaadoin vielä yhden hirvenkin. Meeri kulki kanssani hirvimetällä monena syksynä. Saunan lämpöä märän ja viileän metsästyspäivän jälkeen kehuvat molemmat kilvan. Sauna lämmitettiin aina metsästyspäivän päätteeksi. Meeri jäi eläkkeelle vuonna Edellisenä syksynä oli lypsykarja lähtenyt pihasta. Eläinrakkaina ihmisinä talon viimeinen koira nousi muistoissa esille. Koira ajoi lehmätkin lypsypaikalle, kun pidimme niitä metsälaitumella alkukesästä. Lypsykarjaa oli meillä enimmillään 11, normaalisti niitä oli Laamasen Mattihan se minut houkutteli luopumiseläkkeelle, enkä oli päivääkään katunut päätöstä. Olin erittäin vaivainen eläkkeelle jäädessäni, ja oloni sekä kuntoni parantuivat, kun raskasta työtä ei enää tarvinnut tehdä. Esimerkkinä työn raskaudesta Meeri kertoo: 19

20 Maidot vein mäen alle risteykseen puolen kilometrin päähän monet vuodet ennen tilatankkia. Kivisen alamäen kulkeminen raskaan maitokärrin kanssa ei ollut helppoa. Lauri vei kerran maitotonkat kärryillä mäen alle ja kaatoi koko kuorman. Sen jälkeen en päästänyt häntä viemään maitoa. Talon isäntä jatkoi metsätöitä vielä muutaman vuoden emännän eläkkeelle jäämisen jälkeen. Pellot metsitettiin koivulle Tilan metsätkin on lannoitettu. Ympäristömyrkkyjä laitettiin surutta yhtiön maille naapurimetsiin. Kun metsänhoidossa pyrittiin maksimoimaan metsänkasvu, myös Kainulaisen naapurimetsiin levitettiin vesakkomyrkkyä lentokoneella. Oman tilan takana on laaja metsäautotieverkosto, joka on tehty pääosin Stora Enson maille. Naapurin puolella oli paljon vanhoja kaskimaita, jotka olivat lapsuudessani luonnonniittyjä. Lauri muistaa kuinka hänen isänsä oli kylväjänä ja tämän isä kyntäjänä laitumia metsittäessä. Puut ovat kasvaneet ja metsäkoneet ovat laulaneet monta vuotta naapuristossa. Nyt niiden ääni on kaikonnut. Puut on kaadettu taas. On taas uuden metsän vuoro kasvaa ja uuden sukupolven sitä hoitaa. Tuulivoimakin on tulossa naapurustoon. Kainulaiset kommentoivat sitä sanoen. Me emme vastusta tuulivoiman tuloa kylällemme. Kävimme katsomassa tuulivoimapuistoa Haminassa, eikä tuosta isoa ääntä lähtenyt. Meillä on kaksi mäkeä välissä suunniteltuun tuulivoima-alueeseen. Asutaan täällä metsän keskellä. Loma-asukkaat valittavat tuulivoimasta, eivät paikalliset. Hyvän kunnon ja pitkän iän salaisuudeksi pariskunta paljastaa hyvän perimän ja ympäristötekijät. Isännän äiti eli 97 vuotiaaksi. Mummo keräsi aina marjat ja koiramme kävi etsimässä mummon kotiin, he muistelevat. Lauri näyttää entisen navetan sisältä räsymattopinkkoja, jotka hänen äitinsä on puhdetöinään tehnyt. Äitini leikkasi kuteita illat pitkät ja kutoi sitten niistä mattoja vielä vanhoilla päivilläänkin. Omasta kunnostaan hän toteaa: Lääkäri määräsi minut käyttämään silmälaseja autoillessa, vaikka mielestäni näen ihan hyvin kauas. Kun kävin väittämässä asiasta, sain luvan autoilla useammaksi vuodeksi yhdellä kerralla. Niin pitkään kuin kunto kestää ja näköä on, autoilen, sanoo Lauri. Tulevasta pariskunta toteaa: Papereita ei ole tehty jälkipolvelle. Meillä on viisi lasten lasta, joista nuorin on jo kymmenen vanha ja kolme melkein aikuista. Menköön kaikki omaisuutemme jälkipolven kesken tasan, pariskunta toteaa. Syvässä lahdessa asumme niin pitkään kuin meistä ei ole kiusaa ihmisille, toteaa Meeri. Vaahermäen tila Lampaanlihaa, taljoja, villalankoja ja polttopuita Otto Makkonen puh com 20

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 14/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot