haastaa arvioimaan kunnan palvelutuotantoa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Ostajan tahto näkyväksi lastensuojelupalveluita kilpailutettaessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "haastaa arvioimaan kunnan palvelutuotantoa sosiaalialan riippumaton ammattilehti Ostajan tahto näkyväksi lastensuojelupalveluita kilpailutettaessa"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Ostajan tahto näkyväksi lastensuojelupalveluita kilpailutettaessa Hoivakoti Espanjan auringon alla Eläkeläisyys monen vammaisen uraputki Milloin kunnan on huolehdittava henkilökohtaisen avustajan palkan maksusta? Tilaaja-tuottajamalli haastaa arvioimaan kunnan palvelutuotantoa

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) pääkirjoitus Etiikkaa vai ekonomiaa? Erkki Torppa 4 5 ajankohtaiset sosiaaliturva, kriisityö, hoitotakuu, kehittämistoiminta uutisia lyhyesti 6 laina ja palaute Testeihin liittyy paljon ratkaisemattomia ongelmia lainattua, saksittua näkökulma Kolumni Antero Marjakangas Jos minulta kysytään Aila Tauriainen Lukijoilta Poliisi ja sosiaalityöntekijä näkevät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyn eri tavoin Marja Liisa Haapala vammaispolitiikka Pila pala pelistä pois Mia Sivula 13/06 Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen piirros Heikki Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN KÄRKITEEMA Tilaaja-tuottajamalli haastaa arvioimaan kunnan palvelutuotantoa Tuija Rajala & Jari Tammi Ostajan tahto esiin Tuija Eronen Oulussa sopimusohjaus on osa oman työn kehittämistä Elina Kinnunen seuraavassa numerossa14/ vanhustyö Hoivakoti Espanjan auringon alla Kristiina Selin juristin nurkkaus Palveluasumiseen liittyvät palvelut järjestettävä maksuttomina Tapio Räty oma ura 26 kirjat, tutkimukset Kärkiteemana vanhustyön koulutus Koulutuksen perustaksi pitäisi selvittää, mitä tehtäviä vanhustyössä on ja miten ne olisi järkevintä jakaa eri ammattiryhmien kesken, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. 2 Sosiaaliturva 13/06

3 Pääkirjoitus 5. syyskuuta 2006 piirros: Heikki Pälviä KANNESSA Tilaaja-tuottajamallissa palveluiden tilaajaorganisaatio ja niiden tuottajayksiköt erotetaan toisistaan. Miten mallia toteutetaan eri kunnissa ja mitä se merkitsee sosiaalityössä ja lastensuojelupalveluiden hankinnassa? sivut 9 15 Etiikkaa vai ekonomiaa? Pankkikriisin ja lamavuosien kokemusten myötä suomalainen valta on taloudellistunut. Yhteiskunnallinen keskustelumme on eurojen kehystämää. Ei ole ihme, että maamme menestyy kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa mutta ei enää samassa määrin hyvinvointivertailuissa. Ekonomia on ottanut niskalenkin etiikasta. Kunnissa ihmisten tarpeet ja talouden raamit kohtaavat toisensa päivittäin. Valtiovalta voi antaa laatusuosituksia ja korostaa eettisiä näkökulmia, kun kunnat pannaan tekemään likainen työ. Hankintalain intohimoiset tulkinnat ovat tuoneet sosiaalipolitiikan soppaan omat lisämausteensa. Sosiaalijohto voi mennä mukaan uuteen liturgiaan; kilpailutuksen, ulkoistamisen, tilaamisen ja tuottamisen maailmaan. Tällainen palvelutehtaan johtaja voi onnistuessaan saada pikavoittoja, mutta työote ei takaa sitä, että kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy pitkällä aikajänteellä. Hallinnon tuki on kuitenkin turvattu. Johtajan toinen mahdollisuus on perustaa työnsä perinteisempiin sosiaalihuollon arvoihin ja kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen. Näin ei kuitenkaan saada pikavoittoja ja harvemmin tulee hyväksyntääkään. Kuntatalouden lyhytsyklisyys ja pahimmillaan vain muutaman kuukauden mittaiset käyttösuunnitelmat rajoittavat kunnallisen sosiaalipolitiikan mahdollisuuksia. Työssämme on usein kysymys vuosien ja jopa kymmenien vuosien sosiaalisista ja inhimillisistä investoinneista, mutta tulokset pitäisi ulosmitata kvartaalitalouden ehdoin välittömästi. Itseäni vaivaa se,että oma puheeni on muuttunut yhä talousperustaisemmaksi. Saadakseni aikaan muutoksia perustelen ensimmäiseksi asiat sillä, kuinka paljon kalliimmaksi asia tulee, jos se hoidetaan muutoin tai jätetään hoitamatta. Ekonomian sijasta olisi hyvä käyttää välillä eettisiä perusteita. Pelkoni vain on, että sillä tavalla en tule kuulluksi. Talouden ristipaineiden keskellä on toisaalta myös mukavaa olla sosiaalialan edustaja. Hyvin hoidettu sosiaalihuolto kun on useimmiten sekä inhimillisin että myös taloudellisin vaihtoehto. Markkinat pyrkivät lisäämään palveluiden kysyntää, kun taas kunnallinen sosiaalitoimi pyrkii sitä ehkäisemään. Vanhustenhuoltoa kannattaa kehittää, jotta kalliita sairaalapalveluita tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Elinympäristön parantaminen helpottaa muun muassa vammaisten elämää ja vähentää palvelutarpeita. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy kerryttää parhaat tuotot. Miten muutamme tämän tiedon yhteiseksi ymmärrykseksi? Auttaisiko se, että talouden rinnalla puhuisimme enemmän myös työmme sisällöstä? Erkki Torppa, Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen, Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Ekonomian sijasta olisi hyvä käyttää välillä eettisiä perusteita. Pelko ei kuulu toimenkuvaan Kaikkea väkivaltaa ei voi poistaa, mutta uhkatilanteisiin voi varautua, korostaa turvallisuuskouluttaja Totti Karpela. Uusi vankeuslaki muuttaa lastensuojelun sosiaalityötä Juristin nurkkaus Pitääkö kuljetuspalveluita järjestää, vaikka vaikeavammainen henkilö voisi käyttää matalalattiabussia? Sosiaaliturva 14/06 postitetaan lukijoille 21. syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 13/06 3

4 ajankohtaiset SOSIAALITURVA Kelan selvitys tarjoaa ratkaisuehdotuksia työttömien perusturvan ongelmiin. Pertti Honkanen: Työttömien perusturvan ongelmia. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 54, Julkaisu verkossa > Kela tutkii SOSIAALITURVA Kela kehottaa ulkomaille muuttavia selvittämään sosiaaliturvansa ennen ulkomaille lähtöä. Se, että maksaa veronsa Suomeen ja että on Suomen kansalainen, ei automaattisesti merkitse sitä, että kuuluisi suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Koska sosiaaliturvamme on asumisperusteinen, Kela poistaa sen piiristä henkilön, joka muuttaa yli vuodeksi ulkomaille tai joka työskentelee toisessa EU-maassa. Toisessa EU-maassa työskentelevät kuuluvat pääsääntöisesti työskentelymaansa lainsäädännön piiriin. Jos henkilö siirretään Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle, hän ei voi saada Suomesta esimerkiksi sairaus- tai vanhempainpäivärahaa. Kela selvittää aina ulkomailla oleskelun syyn, kun on kyse tavanomaista lomamatkaa pidemmästä ulkomaanmatkasta. Jos ulkomaille muuttava ei itse ota yhteyttä, Kela saa tiedon lähdöstä Väestörekisterikeskuksesta. Sen jälkeen se tiedustelee asiaa henkilöltä itseltään. Viimeistään silloin kannattaa selvittää, onko oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Kela antaa hakijalle kirjallisen päätöksen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Viime vuonna Kela antoi ulkomaille muuttaville lähes päätöstä, joista lähes puolet oli kielteisiä. Jos muuttaa EU- tai ETA-alueen ulkopuolelle, sosiaaliturvaan sovelletaan kahden maan välistä sosiaaliturvasopimusta. Suomella on sopimus Israelin, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Quebecin kanssa. Sopimusta ei sen sijaan ole esimerkiksi Venäjän tai minkään Aasian maan kanssa. 4 Sosiaaliturva 13/06 Mitä tapahtuisi työttömän tuloille, jos peruspäivärahaa päätettäisiin korottaa tai eläketulovähennystä laajentaa muihin sosiaalietuuksiin? Lähes työtöntä elää perusturvan varassa. Moni heistä on pitkäaikaisesti riippuvainen sosiaalietuuksista. Kelan erikoistutkija Pertti Honkanen on tehnyt laskelmia siitä, miten erilaiset uudistukset vaikuttaisivat työttömän toimeentuloon. Myös niistä aiheutuvat kustannukset on otettu huomioon. Esimerkiksi viiden euron korotus peruspäivärahaan vähentäisi asumistuen ja toimeentulotuen tarvetta, mutta ei kovin paljon. Myöskään kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen euroon ei vaikuttaisi suuresti työttömien tilanteeseen. Sen sijaan eläketulovähennystä vastaavan vähennyksen ulottaminen päivärahoihin vaikuttaisi enemmän. KEHITTÄMISTOIMINTA Sosiaalihuollon alueellinen kehittämistyö on lisääntynyt huomattavasti. Kuntia huolestuttaa kuitenkin se, että perustyöhön resursseja on niukasti. Osaamiskeskuksiin suurin osa kunnista on tyytyväisiä. Kehittämistyötä ovat lisänneet sosiaalialan osaamiskeskukset sekä kasvanut hankerahoitus, kehittämishankkeille myönnettävät valtionavustukset. Yhä useammat kunnat ovat uuden rahoituksen ansiosta päässeet mukaan kehittämiseen. Etenkin pienille kunnille hankerahoitus ja osaamiskeskusten tuki hankkeiden rakentamisessa ja toteutuksessa ovat mahdollistaneet kehittämisen. Niille myös osaamiskeskusten järjestämät koulutukset ja työryhmät ovat olleet uusia mahdollisuuksia työn kehittämiseen ja vertaistukeen. Enimmillään yhdellä kunnalla oli meneillään 82 sosiaalihuollon kehittämishanketta. Eniten on lastensuojelun, vanhustyön ja varhaiskasvatuksen hankkeita. Hankkeilla kehitetään huomattavasti harvemmin aikuissosiaalityötä, vammaispalveluita ja päihdepalveluita. Tiedot ovat Sosiaalikehitys Oy:n tekemästä sosiaalihuollon kehittämisen tilaa kunnissa arvioivasta kuntakyselystä. Siihen vastasi noin puolet Suomen kaikkien kuntien sosiaalijohdosta. Pieni osa kunnista on jäämässä kehittämisestä sivuun. Enimmäkseen ne ovat taloudellisesti kurjistuneita, pieniä kuntia, joilla on suuria vaikeuksia huolehtia jo peruspalveluistakin. Ylipäänsä sosiaalijohtoa huolestuttaa se, että perustyön ja kehittämistoiminnan resurssikehitys on ristiriitaista. Kun perustyön resurssit ovat niukat, kunnat eivät pysty täysin hyödyntämään kehittämisrahoitusta. Kehittämishankkeista voi tulla vain yksi lisätaakka perustyöntekijöiden työkuormaan. Kyselyn mukaan seudulliset ja alueelliset yhteistyörakenteet ovat kehittyneet varsin hyvin, mutta palveluyhteistyötä on syntynyt vähän. Sen kehitykseen vaikuttavat kunta- ja palvelurakennetta koskevat valtakunnalliset ratkaisut. Asiakaspalvelutyötä tekevien seudullisten kehittämisyksiköiden verkosto tihentyy nopeasti. Vaikka niiden toiminta on vasta alussa, jo nyt näyttää siltä, että niistä ja osaamiskeskuksista syntyy kuntien kehittämistoiminnalle pysyvä tukirakenne. Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan nykytila kunnissa. Kuntakyselyn yhteenveto. Sosiaalikehitys Oy Julkaisu verkossa

5 UUTISIA LYHYESTI HOITOTAKUU Hoitotakuun toteutumisesta kysyttävä myös potilailta Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes julkaisivat keväällä varsin myönteisiä seurantatietoja hoitotakuun toteutumisesta. Tiedot perustuvat lähinnä terveydenhuollon suoritteisiin. Potilasjärjestöihin tulleiden tietojen mukaan potilaiden kokemukset eivät ole olleet kuitenkaan yhtä myönteisiä. Hoitavan lääkärin jatkuva vaihtuminen sekä hoitavien tahojen toimimaton yhteistyö ja tiedonkulku vaikeuttavat erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitoa ja aiheuttavat heille lisäkuluja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n kansanterveyden neuvotteluryhmä asetti vastuuryhmän selvittämään potilaiden kokemuksia. Niiden perusteella ryhmä esittää kuusi toimenpide-ehdotusta: Hoitotakuun asetuksen mukaiseen seurantaan on saatava mukaan potilasnäkökulma. Pitkäaikaissairaille on varattava mahdollisuus jatkuvaan hoitosuhteeseen sairauteen perehtyneen lääkärin kanssa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Lääkäripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä riittävästi kuntien rajoja ylittävää yhteistyötä. Julkisen terveydenhuollon on kuultava yksittäistä potilasta. Vakavissa tilanteissa suositellaan potilaiden käyttävän asiakasmuistutusta. Hoitotakuujärjestelmää tulee kehittää edelleen ottaen huomioon erilaiset sairaudet ja niiden luonne. Hammashoitoon pääsyä on edelleen tehostettava. YTY ry on laatinut potilaiden avuksi asiakasmuistutuslomakkeen, jonka voi tulostaa YTY:n internetsivulta Muistutus lähetetään kunnan terveyskeskuksen kirjaamoon silloin, kun potilas katsoo, ettei hoitotakuu ole hänen kohdallaan toteutunut. Asiakasmuistutus on lähinnä tiedoksianto, kunnalle ei hoitotakuun toteuttamatta jättämisestä seuraa mitään sanktiota. KRIISITYÖ Vantaan kriisikeskus hoiti Libanonista evakuoitujen ensihuollon Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vantaan kaupungin kriisikeskus vastasi yhteistyökumppaninsa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ensihuoltoryhmän kanssa Libanonista evakuoitujen psykososiaalisesta tuesta. Kriisityötä tehtiin heinäkuussa lentoasemalla viikon ajan. Neuvontapisteen kautta kulki noin 70 henkilöä. Vastaanottotiskillä oli lentojen saapuessa kaksi kriisikeskuksen työntekijää sekä muutama Vapepan vapaaehtoinen. Evakuoidut olivat Suomen kansalaisia, mutta kaikilla ei ollut lainkaan kiinnekohtia Suomessa. He voivat keskustella neuvontapisteessä kokemuksistaan ja lisäksi he saivat apua käytännön asioiden järjestämiseen. Monilla evakuoiduista ei ollut lainkaan rahaa, eivätkä he olisi päässeet kotipaikkakunnilleen. Kriisikeskus majoitti heidät hotelliin yöksi ja myönsi avustuksen kotimatkaa varten. Kriisikeskuksen työntekijät olivat myös yhteydessä evakuoitujen kotipaikkakuntien sosiaalitoimistoihin. luva: Merja Moilanen Eniten valituksia tuli lääkärin jatkuvasta vaihtumisesta. Pitkäaikaissairaat joutuvat perehdyttämään lääkäreitä omaan sairauteensa. Moni potilas kokee, että hänelle määrätään kevyin perustein lääkkeitä ja tilannetta seurataan, eikä hän pääse jatkotutkimuksiin, toteaa YTY ry:n varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö. Hän oli mukana potilaiden kokemuksia selvittäneessä vastuuryhmässä. Ympärivuorokautinen sosiaali- ja kriisipäivystys alkoi Espoossa elokuun puolivälissä. Virka-aikana asiakkaita ohjataan puhelimitse, mutta sen ulkopuolella voidaan järjestää asiakastapaamisia ja tehdä kotikäyntejä. Nyt kuntalainen saa kriisipäivystyspalvelut samasta numerosta ympäri vuorokauden. Kriisityöryhmässä työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityöllistäminen yksityiselle sektorille ovat tehokkaimpia työvoimapoliittisia toimia kaikissa työttömyyden vaiheissa. Valmentava työvoimakoulutus ja julkisen sektorin tukityöllistäminen toimivat paremmin pitkään työttömänä olleilla. Toimien hyödyt näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua. Toisaalta myönteiset vaikutukset kääntyivät laskuun neljän vuoden seurantajakson loppupuolella. Kari Hämäläinen & Juha Tuomala: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Työpoliittinen tutkimus 315/2006. Tutkimus verkossa Ensimmäinen lapsiasianeuvottelukunta aloitti toimintansa syyskuun alussa. Se edistää lasten aseman ja oikeuksien kannalta tarpeellista viranomaisten ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja toimii lasten aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Neuvottelukunnan toimikausi on viisivuotinen. Toimeentulotuen asiakkaan seitsemän prosentin omavastuu asumiskuluista poistui syyskuun alusta, kun toimeentulotuesta annetun lain muutos tuli voimaan. Uudistuksella halutaan parantaa vähävaraisimpien kotitalouksien taloudellista asemaa. Sosiaaliturva 13/06 5

6 laina ja palaute HUUMETESTAUS Itsetehtäviä reseptivapaita huumetestejä saa ostaa yhä useammasta apteekista. Yle mobiiliuutiset "Reseptivapaat huumetestit tekevät tuloaan apteekkien hyllyille. Kotona tehtäviä huumetestejä on voinut ostaa apteekeista heinäkuun alusta alkaen. Toistaiseksi pikatestejä myy Suomessa vajaat parikymmentä apteekkia." kuva: Erja Saarinen Projektikoordinaattori Heikki Bothas, A-klinikkasäätiö Vaikka testien luotettavuusongelmat saataisiinkin joskus ratkaistua, se ei korvaa menetettyä luottamusta. LAINATTUA, SAKSITTUA Suomen Mielenterveysseuran elokuussa eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, Sosiaali- ja terveysviesti 3/2006 Media hakee uutisia pääasiassa kielteisistä asioista, ongelmista ja oireista. Suomalaiset seuraavat siis kielteisiä asioita. Kun kuuntelen ihmisten keskustelua kahvikutsuilla tai lounaspöydässä, voin todeta, että sielläkin maailman tarkastelu on kovin kielteisesti orientoitunutta. Olemmeko median tavoin ja sen kautta itsekin omaksuneet maailman tarkastelun kielteisenä, emme kriittisenä? 6 Sosiaaliturva 13/06 Testeihin liittyy paljon ratkaisemattomia ongelmia Jos uskotaan, että vanhempien lapsilleen tekemä pikatesti ratkaisee perheessä piilevän päihdeongelman, kyse ei ole varhaisesta puuttumisesta. Kyse on harhaisesta puuttumisesta. Testeihin ja testaamiseen liittyy liian paljon ratkaisemattomia ongelmia. Mitä tapahtuu, kun testitulos on negatiivinen? Oliko epäily turha? Onko asia loppuun käsitelty? Tavallisimpien virtsasta tehtävien pikatestien negatiivinen tulos kertoo sen, että lapsi ei ole käyttänyt kokaiinia tai opiaatteja testiä edeltävinä 1 2 päivänä, amfetamiinia 2 6 päivään, kannabista 1 5 päivään tai tiettyjä bentsodiatsepiineja viimeisimmän parin viikon aikana. Täysin luotettavasti testi ei kerro sitäkään. Testien varsinkin halpojen kotitestien manipuloiminenkaan ei ole kovin vaikeaa: yksinkertaisimpana esimerkkinä runsas veden juominen ennen näytteen antoa. Kokonaan testin ulkopuolelle jäävät esimerkiksi alkoholi, butaani, gamma, ilokaasu, DXM, LSD ja kymmenet amfetamiinijohdannaiset. Projektikoordinaattori Heikki Entä Bothas, jos yskänlääke tai aamupalasämpylän päällä olleet unikonsiemenet A-klinikkasäätiö aiheuttavat positiivisen opiaattituloksen? Pahimmillaan vanhemmat panikoivat, lapselle aletaan etsiä laitoshoitopaikkaa, soitetaan kavereiden vanhemmat läpi, mietitään paikkakunnan vaihtoa, itketään ja valvotaan öitä. Entä jos tulee oikea positiivinen tulos? Testi ei kerro, oliko kyse kokeilusta vai satunnaisesta tai päivittäisestä käytöstä. Testi ei kerro, miksi ainetta on käytetty, kenen kanssa ja mitä mieltä käyttäjä itse on käytöstään. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä aloittaa kunnon keskustelu. Jotta testaamisessa olisi mitään järkeä, virtsanäytteenanto tulee suorittaa valvotusti. Se on voinut valitettavasti viedä viimeisetkin edellytykset keskusteluyhteydelle. Vaikka testien luotettavuusongelmat saataisiinkin joskus ratkaistua, se ei korvaa menetettyä luottamusta. Apteekkien pikatestit eivät tuo helpotusta huolestuneille vanhemmille, eikä lainsäädäntö mahdollista niiden käyttöä työhönotossa. Voisi luulla, että yksi ihmisryhmä niistä kuitenkin ilahtuisi: käyttäjien ei enää tarvitsisi testiaamuna jännittää, näkyykö edellisen viikonlopun käyttö testeissä. Työpaikan tai hoitolaitoksen testit voisi plussa-aamuna jättää suosiolla väliin ja testin manipulointia voisi harjoitella etukäteen rauhassa kotona. Näin siis voisi olla, elleivät käyttäjät jo tietäisi, että pikatesteihin ei voi luottaa. Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola, Helsingin Sanomat Jos velkaantuminen johtuu riippuvuuteen verrattavissa olevasta hallitsemattomasta kulutuksesta, ongelmaa ei kannata lähteä ratkaisemaan ennen kuin itse syy eli riippuvuus on saatu hallintaan. Alkoholinkäyttö puheeksi sosiaalityössä A-klinikkasäätiön Virrat puroiksi -hanke on laatinut uusia välineitä alkoholinkäytön puheeksiottoon sosiaalityössä. Viereisellä sivulla on malli, miten alkoholista voi puhua asiakastyössä. Keskustelun pohjana käytettävän S-Apukortin voi tulostaa netistä osoitteesta Virrat puroiksi on A-klinikkasäätiön hanke vuosina toteutettavassa valtakunnallisessa alkoholiohjelmassa. Sosiaaliturva-lehden julkaisija, Huoltaja-säätiö tukee sosiaalialan ammattitiedon välittämistä julkaisemalla oheisen tietoiskun. Huoltaja-säätiön tehtävänä on vahvistaa alan ammattilaisten osaamis- ja tietopohjaa.

7 Sosiaaliturva 13/06 7

8 8 Sosiaaliturva 13/06

9 kärkiteema Tuija Rajala & Jari Tammi Selvitys Jyväskylän, Tampereen ja Turun tilaaja-tuottajamalleista osoittaa, että tilaaja-tuottajamallia sovelletaan kunnissa hyvin eri tavoin. Jokaisen kunnan onkin pohdittava, onko malli sovellettavissa juuri meidän kuntaamme. piirros: Heikki Pälviä Tilaaja-tuottajamalli haastaa arvioimaan kunnan palvelutuotantoa Tuija Rajala hallintotieteiden tohtori, yliopettaja Jari Tammi hallintotieteiden tohtori, tutkija Jyväskylän, Tampereen ja Turun virallisissa asiakirjoissa korostetaan palvelutuotannon tehostamistarpeita väestön ikääntyessä sekä välttämättömyyttä selkiinnyttää poliittisen johtamisen ja hallinnon työnjakoa. Kaupunkien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelujen perusteella uudella toimintamallilla varaudutaan myös kunnan henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen. Taustalla on huoli kuntaalan houkuttelevuudesta työnantajana: mistä saadaan lähivuosina osaavaa työvoimaa. Viime kädessä tilaaja-tuottajamallilla pyritään varmistamaan kuntatalouden vakaus ja voimavarat niin henkilöstöresurssit kuin rahatkin, jotta asukkaille voitaisiin tarjota myös tulevaisuudessa heidän tarvitsemansa peruspalvelut. Eri painotuksia Tilaaja-tuottajamallin lähtökohdissa on eroja kaupunkien välillä. Jyväskylässä mallista on kokemuksia jo pitkältä ajalta. Siellä sitä pidetään lähinnä teknisenä apuvälineenä tarkoituksenmukaisen toimintajärjestelmän rakentamiseksi. Samalla korostetaan kuntien välisen yhteistyön tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä rakentaa alueellista palvelutuotantoa. Sosiaaliturva 13/06 9

10 piirros: Heikki Pälviä Uudenlainen tapa organisoida kunnan palvelutuotanto Kuntalaiset tarvitsevat palveluja ja kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että niitä on saatavilla. Perinteisesti kunnissa on järjestetty palveluja hierarkkisella toimintamallilla. Siinä kunta tuottaa palvelut yleensä omin voimin. Toiminta on organisoitu porrasteisesti hallintokunnittain. Linjaorganisaatiossa ylemmän tason yksiköt ohjaavat alemman tason yksiköitä. Hierarkian alimmalla tasolla ovat palveluyksiköt, kuten vanhainkodit ja päiväkodit. Ohjauksessa korostuu resurssiohjaus, joka toteutetaan talousarvioprosessissa. Tilaaja-tuottajamalli on uudenlainen tapa tuottaa palveluita ja samalla selkiinnyttää politiikan ja hallinnon välisiä suhteita. Oleellista on se, että tilaajaorganisaatio ja palvelujen tuottajayksiköt erotetaan toisistaan. Perusmallissa tilaaja arvioi kuntalaisten palvelutarpeet ja tilaa verovaroilla rahoitettavat palvelut tuottajilta. Ne voivat olla kunnan omia yksiköitä, kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä tai muita julkisia organisaatioita. Tilaaja-tuottajamallissa kunta toimii ennen kaikkea palvelujen järjestäjänä, mutta on edelleen vastuussa myös palvelujen saatavuudesta ja niiden turvaamisesta. Kunta voi olla palvelujen tuottaja tai pelkkä tilaaja, mutta myös omistaja ja rahoittaja. Myös kuntalainen voi toimia tilaajana ja maksajana, kuten vesihuollossa. Tällöin kunta toimii tuottajana ja tuotantoyksikön eli kunnallisen vesilaitoksen omistajana. Kun pohditaan tilaajatuottajamallin soveltamista, pitää olla selvillä, missä asemassa eri toimijat ovat. Riittääkö sisältöosaajia sekä tilaajan että tuottajien käyttöön? Jyväskylässä tilaaja-tuottajamallin todetaan olevan vain yksi välivaihe markkinoiden kehittyessä. Seuraava askel on kunnallisen palvelutuotannon liikelaitostaminen. Turussa ei korosteta alueellista yhteistyötä, vaan asukkaille tarjottavien palvelujen laatua. Siellä toimintaa muotoillaan uudelleen toimialakohtaisesti hyödyntäen erilaisia organisatorisia ratkaisuja, kuten palvelutuotannon liikelaitostamista, sisäisiä tuotantoyksiköitä ja erilaisia sopimuskäytäntöjä. Käytännössä toiminta rakentuu mosaiikkimaiseksi. Tampereella tavoitellaan laajaa, koko kaupungin organisaation kattavaa uudistusta. Sektorihallinnosta luovutaan ja siirrytään asukaslähtöiseen elinkaariajatteluun perustuvaan prosessimalliin. Poliittista valtaa vahvistetaan pormestarimallilla. Muun muassa apulaispormestarit johtavat tilaajalautakuntia, joissa pohditaan, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat. Malli haastaa toiminnan arviointiin Tilaaja-tuottajamalli uudistaa käytännössä ennen kaikkea johtamista. Sen soveltamista rajoittaa muun muassa se, ettei kaikilla toimialoilla ole palvelumarkkinoita. Nykylainsäädäntö myös rajoittaa mahdollisuuksia kilpailuttaa tarjouksia uudelleen yritysten tapaan. Lisäksi osan palveluista katsotaan olevan sellaisia, että kunnan tulee vastaisuudessakin tuottaa ne itse. Myös tuotteistamisen ongelmat nousevat esille: entistä tarkemmin pitäisi pystyä määrittelemään se tuote, palveluketju tai yksittäinen palvelu, josta tarjouksia pyydetään. Sekä tilaajan että tuottajan tulee ymmärtää sisällöt ja hinnoitteluperusteet samalla tavalla. Käytännössä tarvitaan paljon toiminnan suunnittelua, oppimista uudenlaiseen yhteistyöhön sekä myös valvontaa. Malli haastaa ennen kaikkea toiminnan arviointiin: toimintaa on arvioitava ennen sen aloittamista, sen aikana ja myös jälkikäteen. Tätä varten tarvitaan mittareita. Yksityisillä ei aina ole osaamista Turussa, kuten muissakin tutkimuskaupungeissa, on pohdittu paljon oman tuotannon asemaa ja merkitystä palvelujen varmistajana ruuhkahuipputilanteissa. Joillain toimintalohkoilla ulkopuolisten tuottajien käytön katsotaan vain täydentävän kaupungin omaa palvelutuotantoa ja lisäävän näin joustavuutta. Toisaalta puuttuvat markkinat pakottavat pitämään omaa tuotantoa yllä. Yksityisen palveluntuottajan ei kannata lähteä kovin pienille markkinoille. Kunnan on kuitenkin järjestettävä lakisääteiset palvelut. Lisäksi kuntasektorin henkilöstöllä on sellaista osaamista, jota ei yksityisellä puolella ole, joten osa toiminnasta on jatkossakin omaa. Näin toteavat kuntapäättäjät haastatteluissaan. Katetaanko tuottajayksiköiden säästöillä lisääntyviä hallintokuluja? Vaikka tilaaja-tuottajamalli on idealtaan sama eri kunnissa, sitä sovelletaan kunnissa ja eri organisaatioissa eri tavoin. Jyväskylässä pidetään hyvänä sitä, että eri toimijoiden kustannustietoisuus on lisääntynyt, kun toimintaa on jouduttu suunnittelemaan uudella tavalla. Lisäksi työkäytäntöjä on kehitetty moniosaamista suosiviksi, koska tuottajayksiköissä henkilöstön edellytetään selviävän myös toistensa töistä. Tämä on lisännyt oppimisen merkitystä. Vaikka Jyväskylässä on jo kokemuksia ja pitkäaikaista yhteistyötä tilaajien ja tuottajien kesken, kritiikkiä saavat edelleen niin itse malli kuin eri osapuolten toimintatavat ja -valmiudet. Edelleen on epävarmuutta ja pelkoja, joista osa kiteytyy siihen, että tuottajayksikössä saadut säästöt hupenevat lisääntyvän hallintohenkilöstön kustannuksien kattamiseen. Toisaalta kilpailutus tai sen uhka luo jännitteitä, sillä se näyttää lisäävän henkilöstön epävarmuutta. Huolta aiheutuu myös siitä, että pelätään työn laadun heikkenevän, kun tehdään aika nopeesti, eikä aina tunnisteta mihin kokonaisuuteen mikäkin työ liittyy. 10 Sosiaaliturva 13/06

11 Eikö tuottaja teekään muuta kuin mitä on tilattu? Kaikissa tutkimuskaupungeissa epäillään aika-ajoin tilaajien taitoa tehdä tilauksia. Osan tilaajista on yllättänyt se, että tuottaja tekeekin vain sen, mitä on tilattu, eikä kaikkea sitä, mitä ennenkin on tehty. Tilaajan ja tuottajan erottamiseen liittyy myös huoli siitä, riittääkö sisältöosaajia molempien osapuolten käyttöön. Jotkut tehtäväalueet edellyttävät sellaisia erityisosaajia, joista tulee tai joista on nyt jo pulaa. Haastatteluajankohtana Tampereella elettiin tilaaja-tuottajamallin suunnittelun, päätösten ja osin jo toimeenpanon aikaa, sillä muutamia pilottihankkeita oli jo meneillään. Uudistusta on viety läpi nopeasti joidenkin mielestä on pidetty aivan liian kovaa kiirettä. Palveluita ei ole ehditty tuotteistaa ja hinnoitella, eri toimijoiden roolit ovat selkiintymättömiä, ja henkilöstö on monesta asiasta epävarma. Kuitenkin Tampereella juuri henkilöstön edustajat korostavat, että uudistus nostaa henkilöstön työn näkyväksi. Nyt vasta tiedetään mitä ja kuinka paljon todella tehdään. Kunnallinen liikelaitos? Kuntapalveluiden vaihtoehtoisten tuotantorakenteiden ja -prosessien ymmärtämistä vaikeuttavat hankalat käsitteet. Mikä onkaan vaikkapa kunnallinen liikelaitos? Selkoa käsitteisiin saa Kuntaliiton verkkopalvelusta, jonne on koottu oma osionsa vaihtoehtoisista tavoista järjestää palveluita. Entä kunnallinen liikelaitos? Se on liiketoimintaa harjoittava kunnan toimintayksikkö, joka kattaa kulunsa maksutuloilla. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, mutta sille on ominaista taloudellinen itsenäisyys. Tätä osoittaa lain tarjoama mahdollisuus nettobudjetointiin eli siihen, että kunnan talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen tulos. Kuntalaki ei rajoita kunnan toimivallan siirtämistä liikelaitokselle. > Toimialat/Kuntakehitys ja tutkimus > Muuta/Vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseen Hallintotieteiden tohtori, yliopettaja Tuija Rajala ja hallintotieteiden tohtori, tutkija Jari Tammi ovat osallistuneet tutkijoina Tampereen yliopiston Taloustieteiden laitoksen tutkimushankkeeseen, jossa on selvitetty Jyväskylän, Tampereen ja Turun tilaaja-tuottajamalleja. Tutkimusta varten vuonna 2005 kaupungeissa haastateltiin 70:ää kuntien ja ammattijärjestöjen luottamushenkilöä, johtavaa viranhaltijaa sekä sektoriviranhaltijaa. Kirjoitus perustuu tutkijaryhmän keväällä valmistuneeseen tutkimukseen: Kallio, Olavi & Martikainen, Juha-Pekka & Meklin, Pentti & Rajala, Tuija & Tammi, Jari: Kaupungit tilaajina ja tuottajina. Kokemuksia ja näkemyksiä Jyväskylän, Tampereen ja Turun toimintamallien uudistushankkeista. Kunnallistutkimuksia, Tampereen yliopisto, Tampere Pelkoja ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta Turussa käsite-epäselvyydet tuntuvat aiheuttavan edelleen ongelmia ei oikein olla selvillä siitä, missä roolissa kaupunki milloinkin esiintyy. Keskustelua henkilöstön asemasta on käyty samoin painotuksin kuin muissakin kaupungeissa. Tosin vastuuta uudistusten onnistumisesta vyörytetään esimiestyötä tekeville ja juuri heidän osaamiseensa katsotaan välttämättömäksi panostaa. Huolta herättää se, että aiemmin hyviksi havaituista käytännöistä joudutaan uusissa organisaatioratkaisuissa luopumaan. Toisaalta kun työt joudutaan miettimään uudelleen, on mahdollista luoda uusia käytäntöjä. Muutoksissa henkilöstön asema on hankala; haastatteluissa tuotiin usein esiin pelkoja ja epävarmuutta omasta tulevaisuudesta. Samalla pohdittiin, miten yhteistyötä ja luottamusta voitaisiin rakentaa, jotta työmotivaatio säilyisi. Nämä ovat muutosjohtamisen olennaisia kysymyksiä. Uudet toimintamallit nähtävä myös mahdollisuuksina Tilaaja-tuottajamalli ei sinällään ole tehokas ja taloudellinen. Huonosti toteutettuna se voi päinvastoin aiheuttaa paljon lisäkustannuksia. Tämän osoittavat kansainväliset esimerkit. Pelkistettynä kyse on järkiperäisestä organisaatiouudistuksesta uusista rakenteellisista ja prosessuaalisista järjestelyistä, ei muusta. Mitään uudistusta ei saada aikaan, jos ihmiset, joita se koskee, eivät ole yhdessä rakentamassa perustaa uudelle toimintatavalle. Siksi tilaaja-tuottajamallin onnistuminen edellyttää henkilöstön ja johtajiston vuoropuhelua, yhteisten näkemysten rakentumista, opiskelua ja uusien toimintamallien näkemistä myös mahdollisuuksina. Sosiaaliturva 13/06 11

12 kärkiteema Tuija Eronen Ostajan tahto esiin Julkisella palvelustandardilla voidaan ratkaista monia ongelmia, joita syntyy, kun lastensuojelun sijaishuollon palveluja kilpailutetaan ja ostetaan. Sillä ostaja voi ilmaista, mitä hän tuottajalta tahtoo. Lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tuottaminen on siirtynyt 1990-luvulta alkaen kunnilta tai vanhoilta aatteellisilta lastensuojelujärjestöiltä markkinoilla toimiville yksityisille yrityksille.vuonna 2000 lastensuojelun laitoshoidon tuottajista 56 prosenttia oli yksityisiä yrityksiä tai järjestöjä ja 44 prosenttia palveluista tuottivat valtio, kunnat tai kuntayhtymät. Kun kuntien oma palvelutuotanto supistuu ja perhehoito keskittyy yhä enemmän vauvaikäisiin, lastensuojelun sijaishuollon palveluita ostetaan yhä enemmän markkinoilta. Tästä lastensuojelun rakenteellisesta muutoksesta tai sen vaikutuksista palvelujen laatuun ei ole tutkimuksia eikä siitä käydä julkista keskustelua. Markkinoiden kasvaminen on muuttanut kuntien sosiaalityötä. Perinteisen lastensuojelun asiakastyön, asiakkaan tilanteen arvioinnin lisäksi on osattava ostaa markkinoilta, kilpailuttaa sekä arvioida ja valvoa yksityistä palvelutuotantoa. Ostajan on opittava tahtomaan jotakin palveluiden sisällöltä. Markkinamekanismit sosiaalipalvelujen ohjaajina ja hyvien palvelujen tuottajina olivat Englannissa 1980-luvulla konservatiivihallituksen lähtöolettamus uudelle New Public Management, NPM-hallintomallille. Sen perusolettamuksiin kuului, että sosiaalipalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja taloudellisem- min markkinoilla. Oletus kumpuaa uskosta, että kilpailu tuottaa tehokkainta palvelua: hinnat alenevat ja laatu paranee, kun tuottajat joutuvat kilpailemaan sopimuksista. Hallintomalliin kuuluvat tilaaja-tuottajamallit sekä erilaiset palvelujen kokonaisuutta säätelevät laatustandardit. Ostajan pystyttävä arvioimaan laatua Siirtyminen tietoisesti tai ajautumalla NPM-malliin edellyttää julkisia kriteereitä ja standardeja ostettaville palveluille. Meillä ei ole tällaisia lastensuojelun palvelukokonaisuuksia sääteleviä valtakunnallisia ministeriötason standardeja. Lainsäädännön voidaan kuvitella takaavan laadun, mutta lakien soveltaminen arkeen on perin tulkinnallista. Palvelun tuottajat voivat myös ostaa itselleen laatutakuita, joiden sisällöstä tai myöntämisperusteista ostajalla ei ole tietoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten palvelujen valvonta jakautuu lääninhallitusten, sijaintikuntien ja lapsia tai nuoria palveluihin sijoittavien kuntien kesken. Valvonta on enimmäkseen laillisuusvalvontaa, jossa lääninhallitus valvoo lupien myöntämistä yksityisille yrittäjille yhdessä sijaintikunnan kanssa. Ostajan taas olisi kyettävä arvioimaan ja valvomaan ostamansa palvelun laatua ja sisältöä koko sen ajan minkä lapsi tai nuori on sijoitettuna palvelutuottajan luokse. Kapsäkki-kehittämishanke YTL Tuija Eronen työskentelee Hollolassa seudullisessa lastensuojelupalvelujen hankintaa koskevassa Kapsäkki-kehittämishankkeessa ja valmistelee lastenkotikokemuksia koskevaa artikkeliväitöskirjaa. Lahden kaupunkiseudun viisi kuntaa, Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila kilpailuttivat lastensuojelun sijaishuollon perhekoti- ja laitosasumisen, perushoidon ja kasvatuksen palvelut yhteistyössä seudullisen hankintatoimen kanssa. Kehittämishankeessa luotiin seudullinen palvelustandardi ostettaville palveluille. Kilpailutuksen osaaminen tuli hankintatoimesta. Vuonna 2004 hankkeen kunnat käyttivät lastensuojelun sijaishuollon palvelujen hankintaan yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Palveluja ostettiin 186 lapselle ja nuorelle 77 tuottajalta 48 kunnan alueelta eri puolilta Suomea. Hankekunnat ostavat sijaishuollon palveluja enimmäkseen yli 12-vuotiaille lapsille. Lapsista 80 prosenttia oli sijoitettu tavallisiin perhekoteihin, pienryhmäkoteihin ja laitoksiin. Vain 20 prosenttia lapsista oli sijoitettu koulukotimuotoisiin tai päihdehoitoon erikoistuneisiin yksiköihin. 12 Sosiaaliturva 13/06

13 Vaikeinta on määritellä riittävän hyvä palvelu Kilpailuttaminen on yksi tapa vertailla palvelutuottajia ja ottaa selvää siitä mitä myydään. NPMmalliin kuuluvat erilaiset standardit ja laatuluokitukset, joiden avulla palvelun tuottajia voidaan vertailla keskenään. Standardi ilmaisee ostajan tahdon palvelun sisällöstä ja laadusta. Koska Lahden seudulla ostetaan suurin osa palveluista yli 12- vuotiaille lapsille enimmäkseen tavallisista kodinomaisista yksiköistä, olemme pyrkineet määrittelemään ja standardoimaan kilpailutuksessa tällaista palvelua. Kilpailuttaminen on työlästä ja aikaa vievää. Vaikeinta siinä on riittävän hyvän palvelun määrittely. Olemme työstäneet sijaishuollon palvelujen kilpailuttamisen pohjaksi palvelustandardin, joka perustuu Englannin ja Walesin lastenkotien minimistandardiin, Lastensuojelun Keskusliiton Laituri-projektin laatimiin Sijaishuollon laatukriteereihin sekä Lahden ja Oulun sijaishuollon palvelujen kilpailuttamisessa käytettyihin laatukriteereihin. Näiden erilaisten kriteerien vertailu osoitti laadun määrittelyn ja mittaamisen vaikeuden. Sekä Oulun että Lahden lastensuojelun palvelujen kilpailutus perustui kokonaistaloudellisuuden vertailuun, jossa määriteltiin peruslaatu ja sisältö palveluille ja sitä täydentävä laatupisteytys. Kaikki kriteerit, joita vertailussa käytettiin sijoittuvat Englannin minimiin tai alittivat sen. Lastensuojelun sijaishuollon palvelustandardin pääluokat Hoidon suunnitelmallisuus ja kasvatuskumppanuus määrittelee vastuita ja osallisuutta kunnan sosiaalityöntekijän, sijaishuoltopaikan aikuisten, lapsen huoltajien sekä lapsen välillä. Hoidon sisältö ja laatu tuo esiin lapsen jokapäiväiseen elämään, osallisuuteen ja elämänlaatuun liittyviä perustarpeita. Lapsen ja perheen oikeusturva ja lapsen suojelu sijaishuollossa korostaa sijoitetun lapsen erityistä oikeutta turvaan ja oikeutta elämään ympäristössä, jossa puututaan lapseen kohdistuvaan mitätöintiin, kiusaamiseen ja väkivaltaan. Hoiva ja kontrolli korostavat aikuisten tietoista käsitystä ja ymmärrystä lapsille asetetuista rajoista ja niiden merkityksestä. Tilat, ympäristö ja asuminen määrittelevät sekä yksityistä että yhteistä tilaa, näiden tilojen käyttöä, kuntoa ja lasten mahdollisuuksia osallistua kodin tekemiseen sekä käyttää paikallisyhteisön erilaisia palveluja. Henkilökunnan laadun määrittelyssä kiinnitetään huomio siihen, että henkilökunnan mitoitus ja koulutus palvelee kodin perustehtävää ja siellä annettavaa päivittäistä hoivaa ja huolenpitoa kaikkina vuorokauden ja vuoden aikoina. Yksikön johtaminen ja hallinnointi määrittelee tietoisen perustehtävästä johdetun avoimen yhteistoiminnallisen johtajuuden ja palvelujen kehittämisen periaatteita. Standardiin mukaan lapsille tärkeitä arjen asioita Englannissa minimistandardiin kuuluu paljon arkisia asioita, jotka vaikuttavat lasten kannalta selkeiltä laatutekijöiltä ja ilmaisevat inhimillisiä ja lasta kunnioittavia arvoja. Pienet asiat vaikuttavat lasten arkeen ja arjessa muotoutuvaan käsitykseen itsestä. Tällaisia asioita on esimerkiksi se, että jos lapsia kuljetetaan lastenkodin autoilla, niitä ei ole merkitty laitoksen logoilla. Arkisia laatutekijöitä on myös suomalaisissa laitoksissa, mutta me emme osaa sanoa niitä laaduksi tai ne vaikuttavat itsestään selvyyksiltä, joiden merkityksen huomaa vasta kun ne puuttuvat. Englantilaiset standardit on viety hyvin konkreettiselle arkiselle tasolle, jolloin laadusta tulee myös lapselle ja perheelle ymmärrettävää arkista toimintaa ja elämää. Laatu on lapsen hyvinvointia ja arkista elämänlaatua. Lastensuojelussa päivittäinen laatu on koettua, haistettua, maistettua, muistettua ja kerrottua. Suomalaisissa kilpailutukseen tehdyissä mittareissa arjen sujuvuus, vuorovaikutus kodin sisällä tai elämään kuuluvat arkiset pienet asiat jäävät näkymättömiksi. Palvelustandardi ilmaisee ostajan tahdon palvelujen sisällöstä ja kertoo, mitä vastaisuudessa arvioidaan. Palvelustandardi määrittelee laadun monesta näkökulmasta Kilpailutuksessa suuria tunteita nostattava ajatus on se, että palvelun tuottajia kilpailutetaan pelkällä hinnalla ilman, että he voisivat osoittaa annettavan palvelun erityislaatua. Vertailukelpoisen erityislaadun määritteleminen on mahdotonta, jollei ostajalla ja tuottajalla ole yhteistä käsitystä siitä mitä on peruslaatu. Olemme pyrkineet kirjoittamaan auki käsityksemme lastensuojelun sijaishuollon peruslaadusta. Palvelustandardi on muokattu sopimaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Standardin seitsemän pääluokkaa tulevat Englannin ja Walesin minimistandardista. Standardissa pyritään laadun määrittelemiseen monesta eri näkökulmasta ja tahdotaan monta asiaa samaan aikaan. Palvelustandardi ilmaisee ostajan tahdon palvelujen sisällöstä ja kertoo, mitä vastaisuudessa arvioidaan. Parhaimmillaan standardi tuo näkyväksi kehittämiskohteet, joilla palveluja voidaan saada asiakastarpeita vastaaviksi yhteistyössä tilaajan, tuottajan ja käyttäjien välillä. Standardia voidaan käyttää myös ohjattaessa uusia palveluntuottajia toiminnan aloittamisessa. Lastensuojelun sijaishuollon palveluissa keskeistä on lasten ja vanhempien kohtaamisen, kuuntelemisen, näkemisen, puhumisen ja tuntemisen taito. Julkinen standardi ja sen ilmaisema ostajan tahto voi tehdä asioista puhumisen helpommaksi paikan päällä. Standardi antaa valvovalle työntekijälle välineitä keskustella yrittäjän, työntekijöiden ja johtajien kanssa ja uskallusta keskustella myös lasten, nuorten, vanhempien ja omaisten kanssa. Tärkeintä on kuulla, mitä he kertovat ja tehdä yhdessä järkevät johtopäätökset palautteesta palvelujen kehittämiseksi. Sosiaaliturva 13/06 13

14 kärkiteema Elina Kinnunen Oulussa sisäisen sopimusohjauksen tavoitteena on oman työn kehittäminen Suurin osa sosiaalityöstä on viranomaistyötä, jota ei voida ostaa yksityisiltä toimijoilta tai ulkoistaa kokonaan. Oulussa sisäinen sopimusohjaus etuuskäsittelyssä on kuitenkin osoittanut, että jo sisäisesti suoritteiden seurannalla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa palvelun laatua. Tilaaja-tuottajamalleissa käytettävä sisäinen sopimusohjaus on ennen muuta oman työn kehittämistä. Oulussa yleinen sosiaalityö siirtyi vuoden alusta sisäiseen sopimusohjaukseen kirjallisessa toimeentulotuessa ja elatusturvassa osana toimialan tilaaja-tuottajamallia. Sen vuoksi sosiaalityön etuuskäsittely on käyty läpi suurennuslasin kanssa. Sopimusohjaukseen valmistauduttiin yhdessä lähiesimiesten ja henkilöstön kanssa tuotteistamalla kirjallisen toimeentulotuen ja elatusturvan palvelut.yleisen sosiaalityön vs. palveluyksikköpäällikkö Raimo Ojanlatva kertoo, että käytännössä tuotteistamisessa laadittiin palveluiden toimintaprosessien kuvaus ja pohdittiin toiminnalle laatukriteerit. Työ oli Oulussa tuttua jo lastensuojelusta, jossa palveluja ostetaan ulkopuolelta kilpailuttamalla ja käytössä ovat puitesopimukset yksityisten tuottajien kanssa. Oman työn prosessikuvausten laatimisen avulla olemme pystyneet selkiyttämään toimintatapojamme ja karsimaan työstä turhia mutkia. Laatukriteereiden miettiminen on auttanut kehittämään työn sisältöä asiakaslähtöisempään suuntaan, Ojanlatva arvioi. Käytännön tuloksena esimerkiksi toimeentulotuen käsittelyssä työtavat ovat yhdenmukaistuneet. Myös käsittelyajat ovat kesäaikaa lukuun ottamatta lyhentyneet, kun kaikilla on yhdenmukainen käsitys työn tavoitteesta ja prosessin kulusta. 14 Sosiaaliturva 13/06 Suunnitteilla on uudistaa myös asiakastyytyväisyyskysely, johon henkilökunta on ideoinut asiakkaiden ryhmähaastatteluja.yleinen neuvonta ja päivystys on Oulussa myös kehittynyt, kun asiakaslähtöinen työprosessi ja laatu on tunnistettu. Henkilökunta mukaan kehittämiseen Ojanlatva sanoo, että henkilökunnan osallistuminen tilaaja-tuottajamallien kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää: Sopimusohjaukseen liittyvät prosessit ovat osa oman työn kehittämistä, jota ei voida tehdä irrallaan käytännön toiminnasta. Prosessien miettiminen on ollut aiemminkin osa tuotannon johtamista eikä siksi esimiehille täysin vieras asia. Henkilökunta on kuitenkin nyt viestittänyt, että sopimusohjaus on ensimmäisen kerran pysähdyttänyt heidät miettimään töiden sisältöä. Pulmana eteen ovat tulleet muun muassa tietojärjestelmien puutteet. Asiakastietojärjestelmät eivät toistaiseksi taivu niin perusteelliseen suoritteiden seurantaan kuin etuuskäsittelyn sopimusohjaus edellyttäisi. Mihin kaikkeen työaika riittää? Tämän vuoden haasteeksi Oulun sosiaalityön väki on asettanut yleisen sosiaalityön mallintamisen ja tuotteistamisen. Kaupungissa on tavoitteena, että koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyi- Laatukriteereiden miettiminen on auttanut kehittämään työn sisältöä asiakaslähtöisempään suuntaan. Raimo Ojanlatva, yleisen sosiaalityön vs. palveluyksikköpäällikkö

15 si ensi vuonna sopimusohjaukseen ja toimisi tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Sosiaalityössä haasteemme on melkoinen. Suurimpana riskinä onnistumista ajatellen on työajan riittävyys. Miten arkisen työn ohella pystymme viemään työyhteisössä eteenpäin onnistuneen kehittämisprosessin, joka johtaa asiakastyön laadun ja vaikuttavuuden paranemiseen, Ojanlatva pohdiskelee. Hän on kuitenkin innokas jatkamaan valitulla tiellä, koska hänestä Oulun mallin pohjalta tehtävä mallintamis- ja tuotteistamistyö toimii hyvin. Erityispalveluja myyntiin seudullisesti Oulun tilaaja-tuottajamallia kutsutaan ydinkunta-palvelukuntamalliksi. Siinä ei ensisijaisesti pyritä ulkoistamaan palveluita vaan tehostamaan palveluprosesseja. Sisäisen sopimusohjauksen lisäksi etsitään vaihtoehtoisia palveluiden tuotantotapoja. Sosiaalityön ja etuuskäsittelyn toimialueella suurin osa työstä on ns. viranomaistyötä, jota ei nykylainsää- dännön mukaan voida ostaa yksityisiltä toimijoilta eikä sitä voida ulkoistaa kunnallisen toiminnan ulkopuolelle. Ainoastaan sosiaalityön yksikön ohjaajapalveluissa on osin sellaista työtä, joka voidaan ajatella asetettavan markkinoilla kilpailutettavaksi, Ojanlatva arvioi. Lähivuosina on ajatuksena hyödyntää tehtyä työtä lähinnä seutuyhteistyössä. Kirjallinen toimeentulotuki, elatusturva ja sosiaalityön erityispalvelut voitaisiin järjestää yhdessä Oulun seudun kuntien kanssa. Oulun seudulla on alkanut seudullisen tilaaja-tuottajamallin kehittäminen valtion hankerahoituksella. Seudulla on jo yhteinen palvelustrategia. Ehkä jossain vaiheessa kannattaa miettiä seutukunnallisen tuotantoyksikön perustamista, koska kunta voi tuottaa viranomaistyötä muille kunnille.yksikköön voisivat tulla mukaan esimerkiksi työvoiman palvelukeskus, lastensuojelu ja maahanmuuttajatyö, Ojanlatva miettii. Mitä sopimusohjaus tarkoittaa? Sopimusohjauksessa palvelujen tuotanto perustuu tilaajan ja tuottajan väliseen sopimukseen. Palvelun tuottajan kanssa tehdään palvelusopimus, jossa määritellään muun muassa tuotettavan palvelun määrä ja laatu yhden vuoden ajalla. Oleellisena osana sopimusohjausmallin kehittelyä ovat kustannuslaskennan kehittäminen, laadun määrittely ja palvelujen tuotteistaminen sekä niiden laadullinen ja määrällinen seuranta. Oulussa sosiaalityön etuuskäsittelyn vuosisopimukseen on kirjattu, että tilaajan ja tuottajan tulee yhteistyössä edistää niitä palveluprosesseja, jotka lähtevät kuntalaisista eli palvelujen käyttäjistä. Vuosittaisten toimintasuunnitelmien tulee perustua tilaajan ja tuottajan kesken käytyihin neuvotteluihin. Tilaaja on velvollinen informoimaan tuottajaa välittömästi tiedon saatuaan sellaisista sosiaalihuoltoa ja toimeentulotukea koskevista muutoksista ja järjestelyistä, joilla voi olla vaikutusta toimintaan. Samoin tuottajan tulee ilmoittaa tilaajalle toiminnassa tapahtuneista poikkeavista tilanteista. Sosiaalityötä taivutetaan tuotteiksi ja hinnoiksi Pelkkä suoritekeskeisyys voi sosiaalityössä aiheuttaa sen, että asiakas tulee aina vain uudelleen siakkaaksi, sanovat Oulun kaupungin sosiaalityön uotteistamisessa mukana olevat sosiaalityöntekijät Katriina Loponen (vas.) ja Riitta Tervola. Oulun kaupungin yleisessä sosiaalityössä on meneillään tuotteistaminen, jonka avulla myös sosiaalityöntekijöiden työ siirtyy sisäiseen sopimusohjaukseen ensi vuoden alusta. Sosiaalityöntekijät Riitta Tervola ja Katriina Loponen sanovat, että sosiaalityöntekijät kokevat muutoksen toisin kuin etuuskäsittelijät: Sosiaalityöntekijät pohtivat paljon, miten ihmisen hyvä elämä voidaan mallintaa. Työ voidaan pilkkoa pieniin palasiin, mutta häviävätkö tässä kokonaisvaltainen työote, moniammatillisuus ja ehkäisevä työ, joihin sosiaalityön onnistuminen usein perustuu. Haasteena he näkevät myös suoritekeskeisyyden, joka voi johtaa asiakkuuksien turhaan uusintamiseen: Perinteisesti olemme ajatelleet, että tavoitteenamme on tehdä itsemme tarpeettomiksi. Pitääkö meidän nyt ryhtyäkin myymään työtämme tilaajalle, pyrkiä varmistamaan, että asiakas tulee uudelleen ja tuottaa mahdollisimman paljon päätöksiä? Haasteet ovat pitkälti samoja kuin terveydenhuollossa, jossa on kritisoitu suoritekeskeisyyden kannustavan turhiin käynteihin. Yleisen sosiaalityön tuotteistamisen yhteydessä asiakasprosesseja on perattu ja tarkasteltu niiden koostumusta. Sosiaalityöntekijöitä askarruttaa hankkeen tässä vaiheessa esimerkiksi se, että monista tuotteista on vaarana tulla tilaajalle liian kalliita. Esimerkiksi verkostokokous on niin kallis tuote, että se voidaan hinnoitella ulos. Sosiaalityön sopimusohjauksessa painopiste tuleekin olla laadussa, ei määrässä. Viime vuosien lainsäädännön kehitys on tukenut asiakkaan aseman vahvistumista, mikä sopii hyvin sosiaalityölle. Vasta käytäntö kuitenkin osoittaa, millaisen roolin esimerkiksi asiakkaan palvelusuunnitelma saa tilaaja-tuottajamallissa. Sosiaalityössä korostuvat työntekijän persoona ja hyvät vuorovaikutustaidot. Tämäkin piirre tulee ottaa huomioon, kun palveluprosesseja yhdenmukaistetaan." Loponen ja Tervola arvioivat, että pelkän etuuskäsittelyn sopimusohjauksella päästään lähelle sitä tilannetta, jossa myös Kela voisi hoitaa kirjallisen toimeentulotuen päätökset. Sen sijaan ammatillisen sosiaalityön tulee olla edelleen kunnan palvelua. Erityisosaamista sen sijaan olisi sosiaalityöntekijöidenkin mielestä mahdollista myydä myös Oulun ympäristökunnille. Sosiaaliturva 13/06 15

16 näkökulma jos minulta kysytään kolumni WOAH!!! Antero Marjakangas ansaitsee leipänsä osa-aikaisena lastenvalvojana Kotkassa. Vastalääkkeenä työlle hän nauttii päivittäin kulttuurista: arvostelee, kirjoittelee, lausuu, lukee, näyttelee ja ohjaa. Lännenelokuvissa ja Zane Greyn romaaneissa sanoivat intiaanit ennen vanhaan woah. Se tarkoitti myöntymistä johonkin, asian hyväksymistä. Minäkin hyväksyn opiskelijatoverini ja ystäväni Arja Tuomen retorisen kysymyksen ammattimme likaisuudesta hänen kolumnissaan Sosiaaliturvassa 11/06. Asiat ovat sellaisia miltä ne näyttävät iltapäivälehtien otsikoissa ja Loka-Laitisen viikonlopun päästöissä. Miksikähän Sosiaalityöntekijöiden liitto muutti nimensä Talentiaksi? Ehkä suurin syy sosiaalityöntekijöiden halveksuntaan myös tiedepiireissä on työntekijöiden samaistaminen asiakaskuntaan, siis hankaliin ja syrjäytyneisiin, avuntarpeessa oleviin ihmisiin. Sosiaalitoimistotkin pyritään yleensä sijoittamaan johonkin sivummalle, ettei parempiosaisten tarvitsisi vaivautua asiakkaiden näkemisestä saati kohtaamisesta. Myös opasteet sosiaalityön toimipisteisiin ovat usein minimaalisia. Toisena vaikuttimena sosiaalityön kielteiseen leimaan ovat suuren yleisön omakohtaiset kokemukset:. Heitä tai heidän läheisiään ei ole otettu ystävällisesti vastaan. Heitä on pompoteltu virkavaltaisesti. Heihin on suhtauduttu epäluuloisesti tai etäisesti. Aila Tauriainen on kolmen lapsen yksinhuoltaja, jonka lapsi on otettu huostaan. kuva: Erja Saarinen Luin kevättalvella Kotimaa-lehdestä, kuinka yksinhuoltajaäiti oli loukannut pahasti selkänsä ja käynyt pyytämässä sosiaalitoimistosta kotipalveluapua kahdelle kouluikäiselle lapselleen. Apua ei annettu vaan lapset uhattiin ottaa huostaan, jos äiti ei selviä kotitöistä. Onneksi paikallisen seurakunnan diakoniatyöntekijä kuuli asiasta ja tuli yhdennellätoista hetkellä auttamaan perhettä. Tällaista tapahtuu ja siksi olen johdonmukaisesti jättänyt kesäkursseilla tai vastaavilla kertomatta ammattiani, koska osa uusista kavereista alkaa heti vapaa-aikoina ahdistella valittamalla kehnoista kokemuksistaan tai kyselemällä neuvoja sukulaisilleen tai syyllistämällä milloin mistäkin sosiaalityöhön liittyvästä asiasta. Nuorena sosiaalityöntekijänä ihmettelin itsekin, miksi viaton lapsi otetaan huostaan, jos perheen isä tai äiti ryyppää miksei huonoa huoltajaa sijoiteta pakkohoitoon ja anneta lapsen elää rauhassa kotona hyvän vanhemman kanssa. Ehdottelinpa sosiaalijohdolle sellaistakin, että jokaiselle yksinhuoltajalle annettaisiin ilmaiseksi kodinhoitaja yhdeksi arkipäiväksi kuukausittain, jotta yksinhuoltaja(äiti) pääsisi lepäämään tai omille asioilleen. Eihän mihinkään tällaiseen ole sosiaalityöntekijöillä valtaa eikä varaa, eihän? Omasta ja kaikkien sosiaalitiikereiden puolesta haluan kuitenkin huutaa WOAH! vanhanaikaiselle välittämiselle, asioiden oivaltamiselle, ihmisten arvostamiselle ja elämän hauskuudelle. LUKIJOILTA Poliisi ja sosiaalityöntekijä näkevät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyn eri tavoin Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä, epäilystä tehdystä tutkintapyynnöstä ja epäilyn tutkinnasta esiintyy eri tulkintoja eri viranomaisilla ja asianosaisilla. Seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan sukupuoliyhteyttä, koskettelua tai muuta sellaista fyysistä taikka psyykkistä tekoa, joka on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily tulee usein esille sosiaalitoimen viranomaiselle tehdystä ilmoituksesta. Lastensuojelulain mukaisia ilmoituksia saattaa tulla yksityisiltä henkilöiltä tai viranomaisilta. Viranomaisilmoitukset ovat yleensä kirjallisia. Yksityiset henkilöt tekevät ilmoituksen jo- 16 Sosiaaliturva 13/06

17 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä sosiaalipalveluja olet käyttänyt? Olen ollut useamman vuoden lastensuojelun asiakas. Alun perin otin lastensuojeluun yhteyttä, kun lapseni ei 11-vuotiaana halunnut tavata isäänsä. Lastensuojelu ei ollut minulle mikään mörkö, vaan hain avoimin mielin apua. Tapaamisongelma saatiin hyvän sosiaalityöntekijän avustuksella sovituksi. Lapseni huostaanottoon päättynyt avun hakemiseni alkoi lapsellani 14-vuotiaana alkaneista kouluvaikeuksista, suoranaisesta koulufobiasta. Koulu on joustanut hänen tukemisekseen paljon. Hän käy oma ura -koulua, jossa on sekä työharjoittelua että koulunkäyntiä ja opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna. Hän tarvitsisi kuitenkin myös muuta kuin koulun apua. Suostuimme lapseni isän kanssa siihen, että hän asuisi kokeiluluonteisesti kolme kuukautta lastensuojelulaitoksessa. Ideana oli kokeilla, jospa se helpottaisi koulunkäyntiä. Suullinen sopimus kolmesta kuukaudesta kääntyikin yhtäkkiä paperiksi, jossa todettiin että sosiaaliviranomaiset tekevät tilannekatsauksen puolen vuoden kuluttua. Kotiin lapseni ei tulisi vaan hän itsenäistyisi ja saisi oman kodin, nuorisoasunnon. Uskon, että tähän vaikuttivat muun muassa monet sosiaalityöntekijän vaihdokset. Vaihtuvat työntekijät eivät tunne lapseni eivätkä perheeni tilannetta kunnolla. Pöydällä roikkunut asia piti vain saada jotenkin ratkaistua. Ratkaisu oli sokki. Haemme huostaanoton purkua. Myös sijoituspaikassa ollaan sitä mieltä, ettei siellä asuminen paranna vaan pahentaa lapseni ongelmia ja hänen olisi parempi asua oman perheensä kanssa ja saada psykiatrista hoitoa ongelmiinsa. Sosiaalivirasto ei ole huostaanottoa suostunut purkamaan. Perusteluna asianajajalle on sanottu muun muassa se, että kun olen jokin aika sitten saanut osaaikatyötä työttömyyden jälkeen, en nyt ole kotona huolehtimassa teini-ikäisen lapseni koulunkäynnistä. Minulle ja perheelleni oli tärkeää, että sain työtä, mutta sitäkin katsotaan pahalla. Miten sinua on kohdeltu? Tunnen, että minut on vanhempana yritetty sivuuttaa lapseni asioista, vaikka meillä on perheessä hyvin lämpimät ja läheiset välit. Ratkaisuja ei ole perusteltu enkä ole saanut kaikkia tietoja. Kun olen järkyttyneenä vaatinut tietoa ja perusteluja, minut on leimattu yhteistyökyvyttömäksi. Miten kohtelua pitäisi parantaa? Apua hakevat ihmiset pistetään liikaa yhteen muottiin. Ihmisten erilaisuus ja persoonallisuus pitäisi ottaa huomioon. Kaikki eivät tule kaikkien kanssa toimeen. Pitäisi löytää oikeanlainen työntekijä, joka voi oikeasti auttaa ja tukea. Miten parantaisit lastensuojelun asiakkaan asemaa? Kun lapseni otettiin huostaan, samalla ilmoitettiin, että minulla on kolme kuukautta aikaa etsiä uusi asunto, koska perheemme on pienentynyt. Kyselin, mihin laitan lapseni, kun hän tulee viikonlopuiksi kotiin, mutta sillä ei ollut merkitystä. Asumme neljän huoneen asunnossa. Itse nukun olohuoneessa, jotta lapset ovat saaneet omat huoneet. Pitääkö koko perheemme lähteä vielä kodistaankin huostaanoton vuoksi? Sen takia olen jo menettänyt lapsilisän ja elatustuen ja asumistuki on pienentynyt. Ja kuitenkin elätän koko ajan sijoitettua lastani, maksan hänen harrastusmenojaan ja hän asuu paljon kotona, varsinkin loma-aikoina. Muutoksenhausta huostaanottopäätökseen tulee vielä omat kustannuksensa. Huostaanotto on tarpeeksi raskas asia jo henkisesti. Se ei saisi enää sysätä koko perhettä taloudellisiin vaikeuksiin. Myös perheen taloutta pitäisi tutkailla harkintaa käyttäen. Neuvoisin omasta kokemuksesta katkerasti oppineena, että lastensuojelun asiakkaan on kirjattava kaikki suullisestikin sovitut asiat itselleen täsmällisesti muistiin ja vaadittava nähtäväksi myös lastensuojelun asiakirjat. Lastensuojelun asiakasperheet ja lapset tarvitsevat tukihenkilöitä asioidensa hoitamiseksi. Lapsi tarvitsee tukihenkilön, jolla on hänen luottamuksensa. Minulla on ollut ystäväni tukena monissa tapaamisissa. Lastensuojelun työntekijöiden valtava vaihtuvuus pitäisi saada kuriin. Perheiden monimutkaisiin asioihin ei pääse sisälle vain edellisen työntekijän vaihtelevasti tehtyjä merkintöjä lukemalla. ko käymällä sosiaalitoimistossa tai soittamalla. Yksityiset henkilöt yleensä esittelevät itsensä. Ilmoitus voidaan tehdä myös nimettömänä. Ilmoituksen saatuani tutkin sen aiheellisuutta. Ensin keskustelen lapsen vanhempien kanssa, jos kumpikaan heistä ei ole epäilty. Jos vanhemmilla on samanlainen tieto kuin minulla ja epäily näyttää aiheelliselta, sovimme vanhempien kanssa, tekevätkö he tutkintapyynnön vai teenkö minä sen sosiaaliviranomaisena. Jos ilmoituksen jatkotyöskentely jää minulle, pyydän neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta ja esimerkiksi kouluviranomaisilta tai yksityislääkäriltä heillä olevat tiedot lapsesta. Nimettömien lastensuojeluilmoitusten todellisuuden tutkin erittäin tarkasti. Jos en saa varmuutta, en pidä tietoa totena. Ennen tutkintapyyntöä neuvottelen asiasta sosiaaliosastosta vastaavan osastopäällikön kanssa. Jos olemme asiasta yhtä mieltä, teen poliisille tutkintapyynnön. Ennen sen lähettämistä selvitän, onko lapseen kohdistuneessa teossa jokin seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkeistä. En voi olla sataprosenttisen varma siitä, että rikos on tapahtunut, mutta tutkintapyynnön takana ovat aina tarkkaan selvitetyt tiedot tapahtumaketjusta. Minun ei tarvitse olla varma, että rikos on tapahtunut, kunhan esitän epäilyyn perustellut syyt. Olen saanut joistain tekemistäni tutkintapyynnöistä poliisilta palautetta: poliisin mukaan tutkintapyyntöni perustuivat osittain huhupuheisiin. Minun ei pitäisi uskoa siihen, mitä lapsi on vanhemmilleen kertonut lasten puheisiin ei ole luottamista. Poliisin mielestä sosiaalitoimelle tulleiden lastensuojeluilmoitusten pitäisi olla kirjallisia. Poliisin mukaan teen liian helposti tutkintapyyntöjä. Uskottavuuteni on vaarassa. Kun tulee todellinen tilanne, minua ei välttämättä uskota eikä esitutkintaa aloiteta. Tutkintapyynnöissäni on liian paljon nimiä. Poliisi kaipaa näyttöä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vastaisuudessa tutkintapyyntöjen allekirjoittajana pitää olla minun lisäkseni useampi nimi. Toisaalta mitalin toinen puoli: Virkavaltaan kuuluva kehottaa henkilöitä, joiden lapsesta on tehty tutkintapyyntö, tekemään sosiaalityöntekijästä tutkintapyyntöjä, josko hän on syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Tuntuu siltä, että poliisi kaipaa kovia pedofiilijuttuja tutkittavakseen. Niitä odotellessa on vaarana, että kevyemmän seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lasten hätä jää hoitamatta ja ammattiauttajaa tarvitaan entistä enemmän. Palaute on aina paikallaan, negatiivinenkin. Johtunevatko tulkintaerimielisyydet poliisin ja sosiaalityöntekijöiden erilaisesta kielestä? Yhteiseen päämääräänhän me pyrimme: hyvän ja turvallisen elämän turvaamiseen lapselle. Marja Liisa Haapala, sosiaalityöntekijä, Järviseudun sairaala, Vimpeli Kirjoittaja hoitaa ostopalveluna myös Vimpelin kunnan lastenvalvojan ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävät. Sosiaaliturva 13/06 17

18 vammaispolitiikka Mia Sivula Eläkeläinen. Siinä monen vammaisen koko elämän mittainen uraputki. Pila pala pelistä pois Anne Kesonen valmistui sosionomiksi hyvin arvosanoin keväällä Pari kuukautta myöhemmin hän sai työvoimatoimistossa uuden määritelmän: työvoiman ulkopuolinen työnhakija. Ääneen ei lausuttu, että Kesonen tuskin tulee saamaan työtä, mutta sellainen tunne käynnistä jäi. Valmistujaispäivä oli perinteitä täynnä. Suvivirsi soi ja vanhemmat jännittivät tyttären puolesta yleisön joukossa. Kesonen sai hakea edestä todistuksen ja koulun huivin. Kolme ja puoli työntäyteistä vuotta oli takana ja mieli iloinen. Sosiaalialaa olin aina halunnutkin opiskella. Sitä en tiedä, olinko valmistuneista ainoa vammainen, sillä eihän sitä ihmisestä aina näe. Kesosesta näkee. Hän istuu pyörätuolissa, koska hänellä on lihasrappeuma. Tietokoneen hiiren liikuttaminen onnistuu, kynällä kirjoittaminen ei. Siinä auttaa avustaja. Kesosen päässä ei ole mitään vikaa. 32-vuotiaalla naisella on paikka Simon kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtajana, kunnanvaltuustossa sekä kunnanhallituksen varajäsenenä. Päällimmäinen ajatus työvoimatoimistossa käynnin jälkeen oli, että minut on nyt tungettu muottiin, johon en halua. Sen vuoksiko opiskelin, että jään loppuiäkseni eläkkeelle? Ajattelin, että kaikki oppimani menee hukkaan. Yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada vammaiset henkilöt mukaan työelämään parantamaan työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta 2006 Sari Loijaksen mielestä työvoimaneuvojat tietävät edelleen vähän siitä, millaisiin töihin vammaiset ihmiset kykenisivät, ja millaisilla ratkaisuilla työnteko olisi täysin mahdollista. Jo joutui armas aika Vanhasen hallitus on määritellyt yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen vammaisten henkilöiden työkyvyn tukemisen. Keväällä valmistuneessa vammaispoliittisessa selonteossa valtioneuvosto esitti, että vammaisten henkilöiden työhön osallistumisen esteitä tulisi poistaa ja löytää kannustimia heidän työllistämiseensä. Stakesin erikoissuunnittelija Victor Savtschenko on tutkinut vammaisten ihmisten työllistymistä. Noin vammaista ihmistä on työnnettynä työmarkkinoiden ulkopuolelle, Savtschenko sanoo ja lisää, että tämä on taloudellisesti huomattava haitta yhteiskunnalle. Työvoimapula on yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Samaan aikaan kuva: Timo Korpela Anne Kesonen valmistui sosionomiksi keväällä Sen jälkeen hän on ollut vuoden kotona. Työnhakusuunnitelmaan on kirjoitettu, että hakija on eläkkeellä mutta haluaa töihin. työmarkkinoiden ulkopuolella makaa reservi työkykyisiä ihmisiä, joiden vamma tai sairaus ei merkitse täydellistä työkyvyttömyyttä. Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ihmisistä vain vähemmistön on arvioitu olevan täysin kykenemättömiä työelämään. Aina väärässä paikassa? Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerillä Sari Loijaksella on kokemusta siitä, millaista on hakea vammaisena työtä. Loijas sokeutui 18-vuotiaana. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän meni työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työnhakijaksi. Minulle ehdotettiin matonkudontatyötä. Suutuin niin, etten mennyt sinne enää uudelleen. Myöhemmin Loijas opiskeli Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa. Lisensiaattityö käsitteli vammaisten nuorten elämän kulkua. Loijaksen mielestä työvoimaneuvojilla on edelleen heikko tietämys siitä, millaisiin töihin vammaiset ihmiset kykenisivät, ja millaisilla ratkaisuilla 18 Sosiaaliturva 13/06

19 työnteko olisi täysin mahdollista. Loijas työskenteli 90-luvulla projektissa, jossa pyrittiin työllistämään vaikeasti vammaisia ihmisiä. Työhallinnon kanta oli ympäri Suomen selvä: vaikeasti vammaiset eivät oikeastaan edes kuulu työvoimatoimistoon. Perusajattelu tuntui olevan, että jos vammaisella on mahdollisuus ansaita toimeentulonsa eläkkeen muodossa, miksi ihmeessä he pyrkivät työmarkkinoille. Valitettavan usein myös ajateltiin, että vammaisten pitäisi itsekin tajuta, että jos heille jotain työtä tarjotaan, se on tukijärjestelmällä kompensoitua tai sellaista, josta ei tarvitse maksaa. Suomen perustuslain mukaan ihmistä ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vammaisuuden perusteella. Silti jo työnhakutilanteessa vammainen työnhakija saa jännittää, nähdäänkö hänet pätevänä työntekijänä vai työyhteisön riippana ja potentiaalisena eläkeriskinä. Kuvitellaan vaikkapa juristin koulutuksen omaavaa henkilöä, joka on sähköpyörätuolissa ja tarvitsee avustajaa. Aika moni työnantaja alkaa hakijan nähdessään miettiä: kuinka tällainen ihminen, joka ei selviydy perusarjesta, pystyisi selviytymään vaativista juristin tehtävistä? Siinä on juristin uraa suunnittelevalla työnhakijalla aikamoinen vakuuttamisen paikka. Parhaiten se onnistuu, jos hän saa mahdollisuuden näyttää, että pystyy työhön, Loijas sanoo. Et osaa etkä pysty, usko se Loijaksen mielestä ympäristön asenteilla on suuri merkitys paitsi työn löytymiseen, myös vammaisten nuorten kouluttautumiseen. Kun ympäriltä tulee koko ajan viestiä, että vammaisten paikka on eläkkeellä, nuoret itsekin omaksuvat näkemyksen ja antavat periksi. Suuri pulma onkin, kuinka saada nämä nuoret uskomaan omiin kykyihinsä. Myös Anne Kesonen sai kuulla jo nuorena, että turha on yrittää. Minulle sanottiin oppilaanohjauksessa yläasteella, että ei kannata mennä lukioon, koska en tule pärjäämään siellä. Uskoin enkä mennyt. Vammaisille suunnatulla ammattikoulun kurssilla satuin sitten mainitsemaan, että olisin oikeasti halunnut lukioon. Miksi et sitten mene sinne, opettaja kysyi. Niin minä sitten menin. Kesosen mielestä monille vammaisille nuorille on jo iskostunut päähän ajatus, että mitään ei tarvitse tehdä, koska peruskoulun jälkeen pääsee eläkkeelle. Kumpi on tärkeämpi, pää vai jalat? Luulisi, että terävästä päästä on hyötyä työelämässä, vaikka kroppa ei pelaisikaan kuten terveillä. Niin ei kuitenkaan ajateltu Esko Janhusesta 15 vuotta sitten. Ikänsä urheillut Janhunen putosi lastenjuhlaesityksessä trampoliinista. Neliraajahalvaus vei pyörätuoliin. Vaikka pää pelasi onnettomuuden jälkeen kuten ennenkin, paluuta työelämään ei kukaan edes ehdottanut. Janhunen siirrettiin automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Jälkeenpäin olen miettinyt, miksei kukaan sanonut minulle että poika, sinullahan on opettajan paperit taskussa. Sittemmin Janhunen kävi Teatterikorkeakoulun käsikirjoittajakurssin ja tienaa nykyään leipänsä näytelmäkirjailijana. Hän laskee, että tutusta rämpyläporukasta eli pyörätuolia käyttävistä tutuista työikäisistä vain murtoosa on normaalissa palkkatyössä. Muut rullailevat eläkepäivästä toiseen. Anne Kesonen on ollut nyt vuoden kotona. Työtä hänelle ei ole tarjottu. Työnhakusuunnitelmaan on kirjoitettu, että hakija on eläkkeellä mutta haluaa töihin. Kesonen on lähettänyt työhakemuksen neljään paikkaan, mutta vielä ei ole tärpännyt. Jos saisi toivoa, Kesonen tekisi töitä nuorten parissa. Työharjoittelu osoitti, että siellä hän saattaisi olla ihan oikeassa paikassa. Nuorten kanssa pärjää ajattelemalla ja puhumalla. Palkkaisitko pätevän vammaisen henkilön töihin? Rakennusalan työnantaja: Näkö- tai liikuntavamma olisi palkkaamisen este, mutta puheen ongelma ei. Jos vammainen ihminen hakisi meille töihin, olisin positiivisesti yllättynyt. Ajattelisin, että hän on todella motivoitunut. Se ei ole tänä päivänä itsestään selvää terveillä. Matkailualan työnantaja: Ei olisi mahdoton ajatus palkata vaikkapa kehitysvammaista ihmistä sesonginaikaisiin järjestelytöihin. Jos työhallinto tukisi tällaisen henkilön palkkaamista, miksipä ei. Autovuokraamoalan työnantaja: Kahdesta tasavahvasta hakijasta ottaisin mieluummin terveen henkilön. Pelkään, että asiakkaan voisi olla hankala suhtautua tiskin takana työskentelevään vammaiseen. Hän saattaisi kokea olevansa vaivaksi vammaiselle virkailijalle asioimalla meillä. Toisaalta vammainen työntekijä voisi saada muut firmassa tajuamaan, että lillukanvarsista ei kannata valittaa. Tietoliikennealan työnantaja: Olen palkannut sekä näkövammaisen että pyörätuolissa olevan henkilön. Jos ihmisellä on oikeanlainen koulutus, vammalla ei ole merkitystä. Korvien väli ratkaisee. Puusepänteollisuuden työnantaja: Ajatus siitä, että liikuntaesteinen tai näkövammainen ihminen olisi tehdastyölinjalla töissä, on täysin utopistinen. Toimistotilamme taas ovat sellaiset, että niihin ei pyörätuolilla pääse. Hissin rakentaminen on rahakysymys, ja siihen emme lähde. Jos joku työntekijöistä joutuisi pyörätuoliin, työnteko kävisi mahdottomaksi. Kaupan alan työnantaja: Meillä on ollut kaksi kehitysvammaista henkilöä töissä täyttämässä hyllyjä ja purkamassa kuormia. Asiakkailta ei tullut palautetta, ei hyvää eikä huonoa. Vammaisuus sinänsä ei ole minulle syy olla ottamatta töihin. Jos ihminen pystyy suoriutumaan työstään, niin mikäpä siinä. Eläkkeelle ne yleensä joutuvat Vammainen työntekijä on työpaikallakin usein suurennuslasin alla, ja sairasteluun työyhteisö suhtautuu negatiivisesti, vammaisten arjen tarinoita tutkinut Outi Hyvönen sanoo. Outi Hyvönen luki sosiologian graduaan varten yli 300 tarinaa, joissa vammaiset ihmiset tai heidän omaisensa kertoivat vammaisten arjesta. Nuorten tarinoista kävi ilmi opiskelemaan pääsyn vaikeus sekä ympäristön kummastelevat asenteet, jos oppilaitokseen onnistui pääsemään. Helpommat ajat eivät olleet edessä sittenkään, kun opiskelut olivat ohi. Vammainen työntekijä on työpaikallakin usein suurennuslasin alla, ja sairasteluun työyhteisö suhtautuu negatiivisesti, Hyvönen sanoo. Hyvösen mielestä olisi hyvä, jos vammaisia näkyisi enemmän yhteiskunnan eri paikoilla. Televisiosta hän ei muista kuin yhden ainoan vammaisen, pyörätuolissa olevan toimittaja Pirjo Kauppisen. Ja mikä olisi parempi asennekasvatuksen paikka kuin vammainen henkilö opettajana. Sosiaaliturva 13/06 19

20 vanhustyö Kristiina Selin Eri maista kotoisin olevat vanhukset asuvat Espanjan Aurinkorannikolla yhdessä hoivakoti Girasolissa. Nimi merkitsee auringonkukkaa ja tunnelma kodissa onkin aurinkoinen, vaikka kulttuurieroista syntyy pieniä arjen pulmia. Hoivakotia johtaa suomalainen Ulla Tuomainen-de Jerez. Hoivakoti Espanjan auringon alla Girasolin asukaskunta on varsin kansainvälistä: enimmäkseen espanjalaisia, mutta myös brittejä, irlantilaisia, suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia. Iältään he ovat alle 60-vuotiaista liki 100-vuotiaisiin. Ulkomaalaiset ovat yleensä Espanjassa pitkään, jopa vuosikymmeniä asuneita. Heillä on tai on ollut siellä omat asunnot. He osaavat espanjan kieltä eikä heillä ole enää kotimaassaan mitään jäljellä. Silti kaikki ulkomaalaiset asukkaat eivät ole espanjalaistuneita, Ulla Tuomainen-de Jerez huomauttaa. Hän itse päätyi Espanjaan yli 30 vuotta sitten. Fysioterapeutiksi opiskellut Tuomainen-de Jerez on kotoisin Tammelasta, Forssan läheltä. Nuorena hän harrasti pika- ja aitajuoksua sekä pituushyppyä, ja kävi monia valmentajakouluja. Vuonna 1975 Ulla Tuomainen, tuolloin vielä sinkku, lähti vuodeksi työskentelemään Aurinkorannikolle Los Pacosin kylään. Sinne oli Suomen valtakunnan urheiluliiton, SVUL:n vahvan miehen, Tapani Ilkan aloitteesta perustettu urheilukeskus. Sittemmin espanjalaisen miehen kanssa avioituneen Tuomainen-de Jerezin tie vei Marbellaan, fysioterapeutiksi hienostohotelliin. Hän oli myös mukana, kun Miina Sillanpää Säätiö perusti Girasol-nimisen kylpylän Los Pacosiin Talon alakerrassa olivat säätiön hoitotilat, muu osa oli hotellia. Nyt Girasol on asunto-osakeyhtiö, jonka asukkaat ovat valtaosin suomalaisia. Tiloissa toimii myös Hoivakoti Girasol. Arjen pulmia syntyy kulttuurieroista Hoivakodin asukkaat kuuluvat moniin eri uskontokuntiin: on juutalaisia, luterilaisia, katolilaisia, ortodokseja ja muslimeja. Uskonto ei juuri näy Girasolin elämässä. Suurin yhdistävä tai erottava asia asukkailla on sairaus; joillain on dementiaa, osalla muita vaivoja. Tuomainen-de Jerez kertoo, että jos ongelmia ilmenee, ne johtuvat useimmiten kulttuurieroista. Ruoka on kaikille samaa, ja britit saattavat aluksi kaipailla varsinkin englantilaista aamupalaa. Jopa viikossa he kuitenkin tottuvat espanjalaiseen aamiaiseen maitokahveineen. Kaikki ateriat, aamupala, lounas, välipala ja illallinen, tehdään talossa itse. Marokkolainen pääkokki tuo ruokaan vaikutteita kotimaastaan, esimerkiksi sikäläiset leivonnaiset ovat herkullisia. Kaikki asukkaat pitävätkin välimerellisestä kotikeittiöstä. Pienen harkinnan jälkeen johtaja sanoo brittien olevan hyvin brittiläisen pidättyviä, kun taas espanjalaiset ovat sosiaalisia ja etenkin espanjalaiset miehet haluaisivat jutella leidien kanssa. Osa ulkomaalaisista ei halua puhua espanjaa, vaikka kielen hallitsevatkin. Henkilökunta on alati valppaana esimerkiksi sen suhteen, kuka jakaa pöydän kenenkin kanssa. Jos hankaluuksia tulee, pyydetään tulkki paikalle. Tuomainen-de Jerez kuitenkin lisää: Koko Aurinkorannikko, Costa del Sol on hyvin kansainvälinen paikka, joten ulkomaalaisillekaan ei ole mitään outoa tai ihmeellistä siinä, että ympärillä on niin paljon erilaisia, erimaalaisia ihmisiä. kuva: Katariina Selin Asukkaita, ei asiakkaita Tuomainen-de Jerez kertoo, että vanhuksia kutsutaan asukkaiksi, ei potilaiksi tai asiakkaiksi. Asukas-sana alleviivaa sitä, että kyseessä on hoivakoti. Girasolin otettiin aluksi asukkaita, joiden hoidon maksoi Andalusian lääninhallitus. Myöhemmin hoivakoti muutettiin yksityiseksi. Sen omistaa viisi espanjalaista sijoittajaa, jotka toimivat monenlaisessa bisneksessä. Asukkaat asuvat yhden-, kahden- tai kolmen hengen huoneissa. Huoneita on 20 ja vuodepaikkoja 39. Ne ovat alati täynnä. Miehiä on asukkaista noin kolmannes. Asukkaiden käytettävissä ovat myös yhteinen vierailuhuone, kaksi isoa oleskelu-askarteluhuonetta ja ruokasali. Tiloissa on myös kampaamo, kappeli, jumppasali kuntolaitteineen, tilat fysikaaliseen hoitoon sekä tilat sairaanhoitajille ja lääkärille. Suurin osa asukkaista on muuttanut Girasoliin pysyvästi. Jos tilaa on, kuntoutukseen otetaan myös sellaisia ikäihmisiä, jotka ovat lomalla tai talvehtimassa Espanjassa ja sairastuvat tai joutuvat leikkaukseen. Myös omaishoitajat voivat tuoda läheisiään Girasoliin 20 Sosiaaliturva 13/06

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008

Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008 Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot