TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Sivu 0 / 105

2 SISÄLLYS YLEISPERUSTELUT...2 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY:N AVUSTUKSET...28 NIVALAN KAUPUNKIKONSERNI...29 KIINTEISTÖ OY KESTI...31 NIVALAN KAUKOLÄMPÖ OY...32 NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY...34 KIINTEISTÖ OY NIVALAN VUOKRAKODIT...36 NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ OY...38 NIVALAN VESIHUOLTO OY KESKUSHALLINTO HENKILÖSTÖJAOS KAUPUNGINHALLITUS MAASEUTUTOIMI LOMATOIMI ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT SIVISTYSPALVELUJEN HALLINTOPALVELUT PERUSKOULUT LUKIOPALVELUT MUU SIVISTYSTYÖ SIVISTYSLAUTAKUNTA VIRANOMAISPALVELUT TEKNISET PALVELUT TILAPALVELUT RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT TEKNINEN LAUTAKUNTA...63 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ...64 INVESTOINNIT TULOSLASKELMA...74 ULKOINEN TULOSLASKELMA...75 RAHOITUS...77 RAHOITUSLASKELMA...78 KOKONAISMENOT JA TULOT...80 YHTEISESTI JAETTAVAT MENOT JA POISTOT / LIITE...93 NIVALAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS, VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Sivu 1 / 105

3 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski v ,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta 2014 ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja erimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Viime aikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5-1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 %. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtionvarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 % ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Sivu 2 / 105

4 Kuntatalouden näkymät Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän vuonna 2014 vain 1,4 %, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 %. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Sivu 3 / 105

5 Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kuntatalous 3/14 Sivu 4 / 105

6 NIVALAN KAUPUNGIN STRATEGIA Nivalan kaupungin strategia uusittiin vuoden 2013 aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategian vuosille Visio 2020 Nivalan kaupunki on itsenäinen, kasvava, yhteistyökykyinen, turvallinen, hyvien palvelujen teollistunut maaseutukaupunki. Strategiset päämäärät ja strategiatavoitteet Yrittäjyyteen kannustava kaupunki Yritystoiminnan vakaa kasvu Puhdas energiaomavaraisuus Opiskelijoiden työllistyminen Nivalaan 2. Tasapainoisesti kehittyvä maaseutukaupunki Kaupungin eri osien ja kylien tasapainoinen kehittyminen Nivala on menestyvä maatalouskaupunki 3. Laadukkaiden palvelujen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien kaupunki Hyvät ja vaikuttavat palvelut Monipuolinen tonttipolitiikka mahdollistaa eri asumismuodot ja edistää yrittäjyyttä 4. Hyvinvointiin panostava kaupunki Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteisöllisyyden ja kökkähengen edistäminen 5. Tasapainoisen kuntatalous, tavoitteet Asukasluvun tasainen kasvu (v asukasta) Kohtuulliset ja kilpailukykyiset veroprosentit alueellisesti Velkamäärän vähentäminen Verotulojen kasvattaminen Suunnitelmallinen kiinteistöjen kunnossapito ja kiinteistöjen tehokas käyttö tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen Palvelutuotannon kustannustietoisuuden lisääminen 6. Strategiset hankkeet Liikuntahankkeet: liikuntapuiston 1-vaihe, liikuntakeskuksen uudet palvelut & energiaperuskorjaus Yhteisöllisyyttä tukevat hankkeet Kaupunkikeskustan kehittäminen Vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelmavuosille strategisena painopisteenä on pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen liittyvät toimenpiteet, jotka liittyvät mm. Työpajasäätiön toimintakenttään. Sivu 5 / 105

7 Tilivelvolliset viranhaltijat KuntaL 365/95, 75 :n säännöksen mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisten määrittely on tarpeen muistutus- ja vastuuvapausmenettelyn vuoksi. Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja myös vastuuvapauden myöntäminen kohdistuu tilivelvolliseen. Voimassa olevassa kuntalaissa tilivelvollisten piiriä on rajoitettu. Säännöksen mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsen sekä asianomaisten toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija. Säännöksessä tarkoitettuja johtavia viranhaltijoita voi toimielimen tehtäväalueella olla useampia, jos selvää tehtäväkokonaisuutta johtava viranhaltija on suoraan toimielimen eikä toisen viranhaltijan alainen. Yleensä toimielimen tehtäväalueella on vain yksi säännöksessä tarkoitettu tilivelvollinen viranhaltija. Hyväksymällä talousarvion kaupunginvaltuusto määrää myös tilivelvollisiksi seuraavat: Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. Tilivelvolliset viranhaltijat: Toimielin Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaos Alueellinen maaseutulautakunta Lomituspalvelulautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lupajaos Sivistyslautakunta Viranhaltija keskusvaalilautakunnan sihteeri kaupunginjohtaja hallintojohtaja kaupunginkamreeri hallintojohtaja maaseutujohtaja lomituspalvelujohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja sivistysjohtaja Sivu 6 / 105

8 Nivalan kaupungin talous Kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien suunnitelmaksi on valmisteltu lautakunnissa. Talousarvion 2015 ja suunnitelmavuosien tuloslaskelman vuosikatteet ja tilikauden tulokset ovat positiivisia. Kaupunginhallituksen esitys vuosien 2015 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi täyttää kuntalain velvoitteen talouden tasapainottamisvaatimuksesta ja on neljän suunnitteluvuoden aikana ylijäämäinen. Nivalan kaupungin vuosikate v on positiivinen. Vuosikatteen tulisi kattaa korvausinvestoinnit. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Vuoden 2015 arvioidut poistot ovat , joten vuosikate riittää näiden poistojen kattamiseen ja tulos jää positiiviseksi Palkkojen korotusprosenttina on vuodelle 2015 käytetty 0,2 % ja vuosille käytetty 1 % / vuosi. Nivalan kaupungin osalta eläköityminen vaikuttaa seuraavalta: (eläkkeelle jäämisikänä käytetty 63 vuoden ikää) Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Maaseutupalvelut+lomatoimi Yhteensä Kumulat Lähde: Nivalan Rätinki Oy Sivu 7 / 105

9 Taloudellinen tilanne Nivalan kaupungin talouden perusongelma ei ole viimeisinä vuosina isosti muuttunut parempaan mutta ei huonompaankaan suuntaan. Menojen suuruus verrattuna tuloihin sekä velkaantuneisuus ovat edelleen ne talouden kulmakivet, joiden eteen on tehtävä vuosi vuodelta töitä jotta talous pysyisi tasapainoisena ja alijäämiä ei lähtisi kertymään. V tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta on 51,2 M ja asukasta kohden jaettuna lainaa on Tilikauden tulos v tilinpäätöksessä on ,22 positiivinen ja ylijäämäksi muodostui ,22 rahastosiirtojen ja poistoeron jälkeen. Vuoden 2014 avaavassa taseessa edellisten vuosien ylijäämäksi muodostui ,54 euroa. On äärimmäisen tärkeää että tulevaisuudessa ei alijäämiä lähtisi muodostumaan, koska niiden kattaminen olisi erittäin vaikea tehtävä kuntatalouden haasteiden lisääntyessä kaikkien valtakunnallisten rakenneuudistusten ja säästövelvoitteiden kurittaessa entisestään kuntien tiukkaa taloutta. Lainakanta on huipussaan vuosina jonka jälkeen lainamäärän pitäisi lähteä pienentymään pikku hiljaa. Tämä edellyttää kuitenkin vuosittain sitä, että vuosikate pysyy riittävänä ja investointien määrä e- nintään 1,5-2 milj. euron nettotasossa. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 0,8 %, ja toimintakatteen muutos 1,8 %. Toimintatuottojen muutos on -2,9 % pienempi kuin tänä vuonna. Kuntalakiin on tulossa uudistus, joka tiukentaa entisestään kuntien talouden tasapainottamisvelvoitetta ja kriteereitä. Tällä hetkellä voimassa olevan kuntalain hyväksytyssä muutoksessa on tiukennettu talouden tasapainottamista siten, että kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Lisäksi kunnalla on velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja hallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava arviointikertomuksessa tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Uudessa kuntalaissa tasapainottamisaika tulee olemaan sitovampi ja tasapainotus tulee koskemaan myös kuntayhtymiä. Nivalan kaupungin talouden vakauttamisen kannalta on keskeistä menopohjan sopeutus tuloja vastaavaksi. Näin menot eivät voi ylittää käytettävissä olevia tuloja eikä alijäämää synny. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittävää kaikkien mahdollisten uusien toimintatapojen ottamista ja rakenteiden uusimista kaikilla toimialueilla. Toisaalta menojen pohjana on kunnilla suurin osa tuotettavista palveluista lakisääteisiä ja niihin vaikuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Valtakunnallisella tasolla on huomioitu tämä kuntien talouden vuosi vuodelta paheneva ahdinko ja parhaillaan onkin valmistelussa selvitys kunnille määrättyjen lakisääteisten tehtävien määrästä ja niiden karsimisesta jotta kuntien taloudellinen tilanne helpottuisi tältä osin. Oman haasteensa tähän valmisteltuun talousarvioon on tuonut myös koko kuntakenttää koskeva rakenteellinen uudistus- ja valmistelutyö niin sote- rakenteiden kuin kuntarakenteiden osalta sekä myös valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus jonka tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Talousarvion valmistelun aikana nämä kaikki tekijät ovat valtionosuusuudistusta lukuun ottamatta keskeneräisiä ja aiheuttavat oman epävarmuutensa tehtyyn talousarvioon ja sen rahoitukseen. Verotulot on laskettu Kuntaliiton ennustekehikon pohjalta ja veroprosentteihin ei ole laskettu korotuksia minkään veron osalta. Kunnallisverot on laskettu 21,50 % mukaisesti ja veropohjan kasvu on laskettu 2 % kasvulla. Tuloarvio kunnallisveron kohdalla vuodelle 2015 on , ja summa on euroa v kunnallisverotulon arviota enemmän. Sivu 8 / 105

10 Yhteisöveron tuotoksi on v arvioitu , joka on enemmän kuin v tuloarvio. Nivalan kaupungilla yhteisöverotulojen suhteellinen osuus rahoituksesta on kuitenkin aika pieni, joten yhteisöverotulojen vaihtelulla ei Nivalan kaupungilla ole niin suurta taloudellista merkitystä kuin niillä kunnilla, joissa yhteisöverotulojen kertymällä on vuosittain huomattavasti suurempi osa kokonaistuloista. Kiinteistöverotuloja on arvioitu v tulevaksi , joka on enemmän kuin v tuloarvio. Kiinteistöverotuloja kasvattaa verohallinnon tekemä kiinteistöjen verotusarvojen nousu sekä Nivalan verotettavien kiinteistöjen määrän lisääntyminen. Verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustuottojen ja kulujen kehityksestä on erillinen liite talousarviokirjan loppuosassa. Valtionosuudet vuodelle 2015 on laskettu valtiovarainministeriön ja kuntaliiton tekemien kuntakohtaisten ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksia on vuoden 2015 talousarvioon budjetoitu Muutos vuonna 2014 saatavaan valtionosuuteen on noin euroa enemmän eli prosentuaalinen kasvu siinä on 0,7 %. Suunnitelmavuosille on arvioitu valtionosuuksien vuosittaiseksi kasvuksi 1 %. Valtionosuuksien laskennan pohjana on nyt ensimmäistä kertaa käytössä uudistettu valtionosuusjärjestelmä, jossa Nivalan osalta oli positiivinen muutos entiseen verrattuna. Ilman tätä uudistuksen tuomaa lisäystä valtionosuudet olisivat tipahtaneet n. 1,5 milj. euroa nykytasosta hallituksen peruspalveluohjelmien säästötoimenpiteiden vaikutusten astuessa täysi määräisesti voimaan. Verotulotasausta Nivala on saanut viime vuosina 9,4 M / vuosi ja talousarviovuodelle 2015 verotulotasaus on valtiovarainministeriön ennakkotietojen perusteella 10,0 M. Tasaus muodostuu vertaamalla Nivalan asukaspohjaista keskimääräistä verokertymää valtakunnan vastaavaan lukuun. Talousarvio sisältää kaupungin toiminnan ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot. Sisäinen meno/tulo perustuu kahden osapuolen väliseen sopimukseen meno-/tuloperusteista ja olennaista on hallintokunnan mahdollisuus vaikuttaa ko. meno-/tuloerään. Talousarvion seurannassa sisäiset erät ovat mukana. Hallintokuntien sisäisissä veloituksissa ei saa olla sisäistä katetta, vaan sisäisen laskutuksen on perustuttava todelliseen ulkoiseen menoon. Sivu 9 / 105

11 Nivalan kaupungin väestö- ja työpaikkakehitys Nivalan asukasmäärä oli vuonna 1955 vielä asukasta. Tämän jälkeen väestö on vähentynyt vuoteen 1977 saakka, jolloin se oli henkilöä. Vuoden 2013 lopussa asukasmäärä oli väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan henkilöä ja asukasmäärä oli Väestön ikärakenne ja ennuste vuoteen 2040 Ikäluokat YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina väestö lisääntyy 94 henkilöllä. Suurin vähennys 302 henkilöä on työikäisten ikäluokassa eli vuotiaissa. Suurin lisäys 355 on eläkeläisten ikäluokassa yli 84-vuotiaissa. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain Alkutuotanto 30 % 26 % 21 % 18 % 16 % 14 % 15 % Jalostus 25 % 24 % 28 % 26 % 29 % 30 % 29 % Palvelut 42 % 48 % 48 % 54 % 53 % 54 % 54 % Tuntematon 2 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % 2 % Lähde: Tilastokeskus Työttömyysasteen kehitys (31.12.) % 20 % 19 % 16 % 11 % 13 % 12 % 9 % 11 % 10 % 8 % 11 % Työttömyysaste oli Nivalassa ,5 % Lähde: ELY-keskus Sivu 10 / 105

12 A. TALOUSARVIOASETELMA JA SITOVUUSTASO Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy sitovat menomäärärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille. Ainoastaan yksi tehtäväalue 770 Ruoka- ja puhdistuspalvelut on sitovuustasoltaan nettomääräinen. Ko. tehtäväalue hakee kaupunginhallitukselta/kaupunginvaltuustolta talousarviomuutosta vain, mikäli valtuuston hyväksymä nettomääräraha ei ole riittävä hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Investointiosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy menomäärärahat ja tuloarviot toimielimittäin. Sitovuustaso talousarviossa 2015 ja talousarvioasetelma on eritelty talousarviokirjan viimeisenä liitteenä. Menomäärärahat ja tuloarviot ovat valtuuston nähden sitovia toimielintasolla, kaupunginhallitukseen sitovia tehtäväaluetasolla, lautakuntaan vastuuyksikkö 1 tasolla, toimialajohtajaan vastuuyksikkö 2 tasolla ja tehtäväalueen esimiestä sitoo vastuuyksikkö 3 eli kustannuspaikkatason menomäärärahat ja tuloarviot. Ainoan poikkeuksen tähän asetelmaan tekee edellä mainittu tehtäväalue 770 Ruoka- ja puhdistuspalvelut jonka sitovuustaso on nettomääräinen eli tulojen ja menojen erotus. Tuloslaskelmaosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - määrärahoihin verrattavat erät: Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut - tuloarvioihin verrattavat erät: Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot - tilikauden tuloksen käsittelyerät; poistoeron muutokset, vapaaehtoisten varausten muutokset, sekä rahastojen muutokset (eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä). Kaupunginvaltuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä tai talousarviomuutoksena tilivuoden aikana. - suunnitelman mukaiset poistot eivät ole määrärahoja vaan ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot lasketaan kaupunginvaltuuston erikseen hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy - määrärahoihin verrattavat erät: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys - tuloarvioihin verrattavat erät: Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys - vaikutuksen maksuvalmiuteen Talousarvioiden katteet osoittavat kaupungin taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttökäyttöomaisuuden poistot. Sivu 11 / 105

13 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Kaupungin myöntämistä takauksista peritään yhden prosentin (1 %) takausprovisio, ellei valtuusto tapauskohtaisesti ole muuta hyväksynyt. B. LAINANOTTOVALTUUDET Kaupunginhallituksella on oikeus: Ottaa valtuuston hyväksymä rahoitusosaan merkitty lainamäärä /kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Kaupunginhallituksella on oikeus delegoida talousarvioon hyväksytyn pitkäaikaisen lainan nostamisvaltuudet kaupunginjohtajalle ja/tai kaupunginkamreerille. Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksamista, laina-ajan pidentämistä sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. - tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään talousarviossa olevan lainakannan verran. - tilapäislainan (alle 1 vuosi) myöntämistä 5,0 miljoonaan euroon saakka. Kaupunginhallitukselle annetaan valtuudet myöntää rekisteröidyille yleishyödyllisille yhteisöille lyhytaikaista lainaa. Laina voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella enintään vuodeksi kerrallaan EU-rahoitteisten tai niihin verrattavien hankkeiden maksuvalmiuden turvaamiseksi. Hankkeen vuosikustannusarvion tulee olla yli Lainasta peritään nostohetken mukainen Euribor 12kk (tod/360) korko lisättynä kaupungin perimällä 1,0 % marginaalilla. Vakuudeksi edellytetään yhdistyksen yleisen kokouksen päätös kassalainan ottamisesta kaupungilta ja velkakirjaan hallituksen virallinen allekirjoitus. Hankkeen jatkuessa laina voidaan uudistaa tarvittaessa kaupunginhallituksen päätöksellä. Laina on maksettava takaisin kokonaisuudessaan heti, kun hanke on päättynyt ja hankesuunnitelman mukaiset maksatukset on saatu. Kaupunginjohtajalla on oikeus: - ottaa tilapäislainoja/kassalainoja, joita saa olla kulloinkin enintään 35 miljoonaa euroa - antaa tilapäislainoja/kassalainoja Nivalan kaupungin tytäryhtiöille, joita saa olla kulloinkin enintään 5 miljoonaa euroa. Konsernin tytäryhtiöille myönnettävistä alle vuoden mittaisista tilapäislainoista kaupunki perii nostohetken mukaisen Euribor-koron määriteltynä laina-ajan pituuden euriboriin sekä lisättynä kaupungin perimällä 2,5 % marginaalilla - kaupunginjohtajalla on oikeus delegoida tilapäislainan/kassalainan nostamis-/myöntämisvaltuudet kaupunginkamreerille ja/tai hallintojohtajalle C. TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. Laskujen hyväksyminen Ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintapäätöksen tekijän on varmistettava se, että käytettävissä olevat määrärahat riittävät hankintakustannusten kattamiseen. Yrittäjiltä ostettavien palveluiden kohdalla on myös hankintapäätöstä tehtäessä tarkistettava onko yrittäjä YTJ-rekisterissä (Verohallinnon Yritysja yhteisötietojärjestelmä, josta on selvitettävä yrittäjän ennakkoperintärekisteriin kuuluminen) sekä tarkistettava kuuluuko yrittäjä YEL:n piiriin (Yrittäjäeläkevakuutus, eli yrittäjä maksaa omaa eläketurvaa). Näillä tarkistuksilla varmennetaan että kaupungille ei myöhemmin lankea yrittäjän itsensä maksettavaksi Sivu 12 / 105

14 kuuluvia eläke- ja sosiaalikustannuksia. Mikäli yrittäjä ei esim. itse maksa yrittäjäeläkettä, voidaan se periä kaupungilta jopa kymmenen vuoden sisällä laskun maksatuksesta jälkikäteen. Jokaista tehtäväaluetta ja/tai yksikköä varten toimielimet määrittelevät vuosittain laskujen hyväksyjät, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Jokaiselle hyväksyjälle tulee nimetä varahenkilö. Hyväksyjän tulee olla tehtäväalueen tai yksikön toiminnasta vastuullinen henkilö. Sähköisen ostolaskujen käsittelyjärjestelmän reititykseen on nimettävä edellä mainittu hyväksyjä. Laskujen hyväksyjäpäätöksistä tulee ilmoittaa välittömästi kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon. Vuoden aikana tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja taloustoimistoon välittömästi. Laskun käsittely Ostolaskujen käsittelyssä käytetään sähköistä ostolaskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmää. Ostolaskut on ohjattava menemään suoraan Hetapalvelut Oy:n n tilitoimistoon, joka tuottaa tämän laskujen kierrätyspalvelun kaupungille alkaen. Tilitoimistoon tulleet laskut ja niiden liitteet skannataan, sekä verkkolaskut vastaanotetaan ja kaikki laskut reititetään tilitoimistolla ennalta laaditun reitityskartan mukaisesti kaupungin organisaatioon. Kaupungin puolella laskut tulevat sähköisesti ensin laskun tarkastajalle, joka tarkastaa että laskussa veloitettu tavara tai palvelu on vastaanotettu ja että lasku on oikein ja vastaa saatua tavaraa tai palvelua. Laskun tarkastuksen tehnyt henkilö voi myös tiliöidä laskun tai vaihtoehtoisesti lähettää laskun hyväksyjälle, joka tiliöi ja/tai pelkästään hyväksyy laskun. Hyväksyjän vastuulla on tarkistaa, että lasku on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty tarkastetuksi, laskussa on oikea tiliöinti, ja että menon suorittamiseksi on käytettävissä määrärahaa. Laskun tarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö, ja koskaan ei hyväksyjä saa hyväksyä omia puhelin-, matka-, majoitus- koulutuslaskuja vaan ne on esimiehen hyväksyttävä. 2. Määrärahojen käyttö Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2015 on hallintokuntien toiminnan lähtökohta, johon eri toimielinten toiminta tulee mitoittaa ja sitä noudattaa. Eräiden määrärahojen kohdalla kaupunginhallitus/lautakunta tekee erillispäätökset toteuttamisesta. Kohteista on maininta talousarvion perusteluissa. Valtionosuutta tai rahoitusavustuksia saavien hankkeiden rakentamista tai projektien aloittamista ei saa aloittaa ennen myönteistä rahoituspäätöstä kuin erillisellä hallituksen päätöksellä. Hankkeen aloittaminen ilman myönteistä rahoituspäätöstä on kaupungille tietoinen riski, joita on pyrittävä välttämään. Vuoden 2015 talousarviossa kaupungin myöntämistä yhteisöavustuksista merkittävimmät on kohdennettu ja mahdollisesti mainittu kunkin tehtäväalueen perustelutekstissä. 3. Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tapahtuu kirjanpidosta saatavien raporttien perusteella. Hallintokuntien tulee saattaa hyväksytystä talousarviosta tarkistettu käyttösuunnitelma täytäntöönpano-ohjeineen sekä vähintään neljä kertaa vuodessa (kolmen kuukauden välein) taloudellinen toteutuminen toimielimen tiedoksi. Toimielimien hyväksymät käyttösuunnitelmat on toimitettava tammikuun loppuun mennessä kaupunginhallitukselle tiedoksi. Toimialajohtajat raportoivat kaupunginvaltuustolle talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kesäkuun lopun mukaisena. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat yhtiöidensä kesäkuun lopun tilanteesta samassa kokouksessa kuin toimialajohtajat. Hallintokunnat eivät saa aloittaa mitään tehtävää ellei valtuusto ole hyväksynyt sille menomäärärahaa, ja hallintokuntien on seurattava talousarvion toteutumista tarkasti. Mikäli on todennäköistä joko menojen ylittyminen tai tulojen alittuminen, asia on saatettava talousarviovuoden aikana esimiesten / lautakunnan / kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston tietoon ja tehtävä talousarvion muutosesitys. Sivu 13 / 105

15 Talousarvion toteutumista seurataan sekä sisäisten että ulkoisten menojen osalta, joten hallintokuntien on kirjautettava kuukausittain sisäiset menot ja tulot kirjanpitoon. Kirjaukset on huolehdittava menojen ja tulojen osalta. Mikäli kirjauksia ei tehdä kuukausittain, talousarvion toteutuminen antaa virheellisen kuvan. Toimielinten tulee kiinnittää huomiota myös tehokkaaseen saatavien perintään. VIRKOJEN JA TOIMIEN TÄYTTÄMINEN Ennen virkojen tai toimien perustamista tai täyttämistä tulee saada kaupunginhallituksen lupa ko. asialle. Lupaa haettaessa on oltava tehtäväkuva laadittuna sekä tehtäväkohtainen palkkaväli määritettynä. Sijaisia käytetään vuosilomien sekä virka- ja toimivapaiden aikana vain niissä tehtävissä, joissa toiminnan luonne ja kiireellisyys sitä ehdottomasti vaatii. Sijaisuudet toteutetaan kustannussyistä ensisijaisesti sisäisesti. Tilapäisen henkilön palkkaaminen on viimeisin vaihtoehto. Ylitöitä voi tehdä vain, jos se toiminnan luonteen vuoksi on kiireellistä ja välttämätöntä. Kaupungin työntekijät voivat sopia esimiehensä kanssa lomarahan vaihtamisesta pidettäväksi vapaana edellytyksellä, ettei se aiheuta sijaisen palkkaamista tai muita lisäkustannuksia. NIVALAN KAUPUNGINHALLITUS Kari Valtanen kaupunginjohtaja Saara Mäenpää kaupunginkamreeri Sivu 14 / 105

16 KÄYTTÖTALOUS Sivu 15 / 105

17 10 KAUPUNGINVALTUUSTO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupunginvaltuusto päivitti ja hyväksyi Nivalan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Nivalan kaupungin strategiassa visioksi on määritetty, että Nivalan kaupunki on itsenäinen, kasvava, yhteistyökykyinen, turvallinen, hyvien palvelujen teollistunut maaseutukaupunki. Strategisiksi päämääriksi on määritetty: yrittäjyyteen kannustava kaupunki tasapainoisesti kehittyvä maaseutukaupunki laadukkaiden palvelujen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien kaupunki hyvinvointiin panostava kaupunki tasapainoinen kuntatalous strategiset hankkeet Hallitusohjelman mukaan koko maassa toteutetaan kuntauudistus. Uudistukseen liittyvä kuntarakennelaki tuli voimaan Laissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta eli kuntien yhdistymiseen liittyvästä selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueesta ja saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta. Selvitysperusteet liittyvät palvelujen edellyttämään väestöpohjaan, työpaikkaomavaraisuuteen, työssäkäyntiin ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Kuntien on tullut ilmoittaa ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote -järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Lisätietoa: P4b ja https://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/06_rakennelaki/index.jsp Kunnat ovat antaneet mennessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista lausuntonsa. Nivalan kaupunki ilmaisi kannanottonaan kuuluvan OYS erva alueen pohjalta rakennettavaan sote alueeseen. Lausunnossaan Nivalan kaupunki painotti tärkeimpinä asioina seuraavia tekijöitä: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, perus- ja lähipalveluiden kehittämisen ja rahoituksen turvaamista, alueiden erilaisuuden huomioonottamista palvelujen järjestämistä, tarpeesta lähtevien lähipalvelujen turvaamisesta kansalaisille, kuntien talouden tasapainon turvaamista ja rahoituksen oikeudenmukaisuutta, tehokkuuteen kannustavaa lainsäädäntöä sekä byrokratian ja moninkertaisen valvonnan vähentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen perusteella sote alueet sekä tuotantoalueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alusta. Nivalan kaupunginhallitus on nimennyt virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen edustajia työryhmään/neuvotteluihin asian valmistelua varten. Lisätietoa sivustolta: Uusi kuntalaki tulee voimaan Kunnilla lausunnolla olleen mukaisessa kuntalaissa nykyiseen voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna valtuutettujen määrästä säädetään vain vähimmäismäärä, korostetaan osallistumista ja vaikuttamista, vanhus- ja vammaisneuvoston nimeäminen lakisääteistetään sekä säädetään kuntastrategian sisällöstä. Mikäli kuntalaki tulee voimaan lausunnolla olleessa muodossa, se muuttaa merkittävästi konserniohjausta. Kaupungin tytäryhtiön hallituksen jäsen ei enää voisi olla kaupunginhallituksen jäsen. Käytännön kannalta merkittävä asia olisi, että kuntavaalit siirrettäisiin huhtikuussa toimitettavaksi. Uusi valtionosuuslaki tulee voimaan Kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiluonnoksesta. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Valtionosuusuudistuksen vaikutus Nivalan talouteen vuoden 2014 tasossa on euroa per asukas (nykyinen valtionosuusjärjestelmä 3068 /asukas ja uusi järjestelmä 3230 /asukas). Myös koulutuksen saralla tulee tapahtumaan vuoden 2015 aikana muutoksia. Ammattikorkeakoulu-uudistus etenee ja sillä pyritään vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä parantamaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Valtioneuvosto tulee myöntämään ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat. Ammattikorkeakoulujen nykyisten toimilupien voimassaolo päättyy vuoden 2014 päätty- Sivu 16 / 105

18 essä. Samasta ajankohdasta lukien valtioneuvosto tulee myöntämään uudet toimiluvat lakimuutokseen sisältyvien uudistettujen myöntämisperusteiden mukaisesti. Edunvalvonta ammattikorkeakoulun toimintojen takaamiseksi alueella on tärkeää. Toiseen asteen osalta uudet järjestämisluvat on haettava erikseen 2015 loppuun mennessä alkaen peruskunnat tuottavat Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella varhaiskasvatuspalvelut. Yhtymähallitus on esittänyt, että Kallion omistajakunnat tekevät lokakuun loppuun mennessä yhdenmukaiset päätökset varhaiskasvatuspalveluiden siirtämisestä osaksi kuntien sivistystoimea vuoden 2016 alusta alkaen. Siirron myötä varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on vain yksi järjestäjätaho. Siirto tultaneen toteuttamaan liikkeenluovutuksena ja tämä koskee noin 100 henkilöä ja budjettivaikutus Nivalan osalta on noin 6 miljoonaa euroa. Työpajasäätiön valmistelut etenevät. Säätiöllä on vaikutuksia kaupungin työllistämistoimintoihin. Kaupunginvaltuusto on kesäkuussa 2014 hyväksynyt säädepääoman merkitsemisen ( euroa). Asiakaspalvelu 2014 hanke on valtakunnan tasolla edelleen valmistelussa. Tavoitteena on luoda koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkko ja selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin. Esitys eduskunnalle annetaan vuoden 2015 aikana pilottikuntien kokemukset huomioiden. (http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0111_julkisen_hallinnon_asiakaspalvelu/index.jsp). Hallitus on antanut esityksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta eduskunnalle Esitys liittyy hallitusohjelmaan, jonka mukaan TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan ja lakisääteistetään. Vuosi 2015 on siirtymäaikaa yhteistoimintaverkostojen muodostamiselle ja verkoston yhteisten toimipisteiden resurssoinnille, joten täysimääräisesti yhteispalveluverkostojen tulisi toimia alkaen. TEM, STM, Kela ja Kuntaliitto järjestävät tammi helmikuussa 2015 lain toimeenpanoa tukevia tilaisuuksia. Edellä mainitut asiat vaikuttavat kaupungin toimintaan ja kaupunkilaisten palvelujen turvaamiseksi edunvalvonta on tärkeässä roolissa kaupungin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa tulee kiinnittää huomiota myös kaupungin vetovoimaisuuteen positiivisen nettomuuton edistämiseksi. Syrjäytyminen ja sen vaikutukset tuovat taloudellisia paineita kaupungille. Syrjäytymiseen ja sen pitkäaikaisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Strategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain 13 :n mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää mm. omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (Kuntalain muutos 519/2007). Edellä mainittu korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana. Toiminnalliset tavoitteet Ylimpänä kaupungin toimielimenä Nivalan kaupunginvaltuusto vaikuttaa kaupunkikonsernin kehittymiseen, mutta myös myötävaikuttaa päätöksenteollaan koko kaupungin kehittymiseen hyväksytyn strategian mukaisesti. Kaupunkilaisten palvelujen edistämiseksi edunvalvonta on tärkeässä roolissa kaupungin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa koko konsernitasolla tulee kiinnittää huomiota myös kaupungin vetovoimaisuuteen positiivisen nettomuuton edistämiseksi. Syrjäytyminen ja sen vaikutukset tuovat taloudellisia paineita kaupungille. Syrjäytymiseen ja sen pitkäaikaisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Nivalan kaupunki on allekirjoittanut Muutos nyt -hyvinvointisopimuksen vuosille Hyvinvointikertomuksen hyödyntämistä kehitetään osaksi kaupungin strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kaupunginvaltuusto ohjaa tulevilla päätöksillään Nivalan kaupungin kehitystä avointa poliittista valtuustoryhmien välistä yhteistyötä noudattaen. Sivu 17 / 105

19 Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 10 Kaupunginvaltuusto Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,28 NETTO ,28 Sivu 18 / 105

20 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta on valtuuston vaalikaudeksi asettama riippumaton toimielin, jonka tärkein valvonnan kohde on valtuuston päätösten toimeenpanosta vastaava kaupunginhallitus sekä sen alaiset tilivelvolliset viranhaltijat. Tarkastuslautakunnalle kuntalaissa määrätyt tehtävät ovat hallinnon ja talouden tarkastus, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen tarkastus, sekä mahdollisesti kunnan taseissa olevan kattamattoman alijäämän tasapainotuksen toteutumisen ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja esittelee tilintarkastuskertomuksen valtuustolle. Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuulemalla vastaavia viranhaltijoita sekä tutustumalla vuosittain joihinkin keskeisiin toimintoihin. Johonkin talousarviovuonna toteutettavaan merkittävään investointiin tutustutaan myös paikanpäällä. Talousarviovuonna tehtyjen havaintojen pohjalta lautakunta laatii arviointikertomuksen joka annetaan valtuustolle tilinpäätöskokouksessa. Lautakunnan tehtävänä on arvioida tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä edesauttaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden mitattavuutta ja vertailtavuuden kehittämistä. Valtuustokaudelle valittu lautakunta kokoontuu vuoden 2015 aikana tarpeen mukaisesti. Tilintarkastuspäiviä vuonna 2015 käytetään tarvittava määrä. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 11 Tarkastuslautakunta Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,05 NETTO ,05 Sivu 19 / 105

21 120 KAUPUNGINHALLITUS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jolle johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Uudessa kuntalakiluonnoksessa kunnanhallituksen tehtävät määritetään seuraavasti: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta, 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) vastata kunnan sisäisestä valvonnasta; sekä 8) huolehtia kunnan toiminnan riskienhallinnan järjestämisestä.(http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/09_kuntalakiuudistus/index.jsp) Hallitusohjelmassa määritetyllä kuntauudistuksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on vaikutuksia kuntien toimintaan. Kuntarakennelaki on tullut voimaan , sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on valmistelussa kuten myös uusi kuntalaki. Myös valtionosuuslaki uudistuu. Edellä mainituista lakiluonnoksista kaupunki on antanut lausuntonsa vuosien aikana. Palvelurakenteiden osalta koulutuksen saralla (ammattikorkeakoulu, lukio) tapahtuu järjestämislupien osalta vuoden 2015 aikana muutoksia. Ammattikorkeakoulujen nykyiset toimilupien voimassaolo päättyy vuoden 2014 loppuun ja lukioiden osalta uudet järjestämisluvat on haettava elokuun 2015 loppuun mennessä. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta peruskuntiin. Kuntien työllistämisvastuut lisääntyvät alkaen. Nivalan kaupunki vastaa velvoitteiden kasvuun mm. valmistelemalla mm. Työpajasäätiötä, jonka alaisuuteen mm. kaupungin nykyisiä työllistämisen edistämiseen liittyviä toimintoja siirtyisi. Nivalan kaupunki on järjestänyt yhteispalvelun työvoimahallinnon kanssa sekä ollut mukana työvoimapalvelujen osalta valtakunnallisessa etäpalvelujen käyttöönottohankkeessa maan hallitus on antanut esityksen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lain on tarkoitus tulla voimaan ja täysimääräisesti yhteistoimintaverkostojen tulisi toimia alkaen. TE-toimisto käynnistää alkuvuodesta 2015 neuvottelut toiminta-alueensa kuntien ja Kelan kanssa monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Lisätietoa monialaisesta yhteispalvelusta https://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m= Uutena määrärahana kaupunginhallituksen tehtäväalueella on kunnan osuus työmarkkinatukeen. Aiemmin ko. osuus on sisältynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion talousarvioon. Tulevana vuonna osuus on kohdennettu peruskuntien talousarvioihin. Nivalan osalta summa on euroa. Vastaavasti aiempina vuosina Mannerheimin lastensuojeluliitolle kohdennettu avustus 3000 euroa on siirretty talousarvion valmistelun yhteydessä sivistyslautakunnan alaisuuteen. Kaupunginhallitus -toimielimen alaisuuteen kuuluu kuusi tehtäväaluetta, joita ovat kaupunginhallitus, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikuntakeskus Oy:n avustukset, keskushallinto, henkilöstöjaos. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii myös Sote -neuvottelukunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä vanhus- ja vammaisneuvosto. Jätehuoltoviranomaisena on toiminut alkaen jätehuoltolautakunta, jossa isäntäkuntana toimii Ylivieskan kaupunki. Nivalan edustajana jätelautakunnassa on kaupunginvaltuutettu Suvi Vainio. Kaupunginhallitus on kokouksessaan kuullut edustajaa jätelautakunnan ajankohtaisista asioista. Sote ja hyvinvoininin ja terveyden edistämisen työryhmä ovat aktiivisia toimijoita. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on tehdä ehdotus vuosittaisista konkreettisen toiminnan painopistealueista ja niihin käytettävistä voimavaroista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän konkreettisia toimia vuodelle 2015 ovat muun muassa: - sähköisen hyvinvointikertomuksen jatkuva kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden kanssa - Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen allekirjoitettujen toimintamallien käyttöönoton kehityksen ja toiminnan tukeminen. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen kautta kunnalla on Sivu 20 / 105

22 mahdollisuus saada hyvinvointityöhön hyviä käytäntöjä kaksiportaiseen Lapset puheeksi menetelmään sekä Pakka toimintamalliin. - valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen kuten Liikkujan viikko, Vanhusten viikko, Parkinson kävely Suomessa joka on osa eurooppalaista kävelytapahtumaa, Liikenneturvan tempaukset - jatketaan hyviksi havaittuja kuntalaisia liikuttaneita kampanjoita kuten kylien välinen pyöräilykampanja sekä suunnitellaan jatkumoa koko perheen rastireitti tyyppiselle tapahtumalle, jossa olimme mukana jatketaan hyvää yhteistyötä kaupungin tytäryhtiön Nivalan Liikuntakeskus Oy:n kanssa - lisätään psyykkisen hyvinvoinnin huomiointia myös tulevalla toimikaudella esim. luennoin ja kulttuuritapahtumin - taidepolku Nivalan keskustassa kaarisiltojen ympäristössä tuottaa kuntalaisille taide-elämyksen rantamaisemissa jälleen tulevana vuonna - tuetaan yhteisöllisyyttä huomioimalla kuntalaiset vauvasta vaariin sekä sivukylien asukkaat yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa - lisätään edelleen yhteistyötä järjestöjen, seurojen ja Sote toimikunnan kanssa sekä etsitään lisää yhteistyökumppaneita myös elinkeinoharjoittajista Kaupunkilaisten terveyttä edistävään asenteeseen vaikuttamisen mahdollisuus on kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjan ja seurantajärjestelmän todentamiseksi odotetaan kuntalaisilta palautetta kaupungintalon aulassa olevaan postilaatikkoon. Vanhus- ja vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusten ja vammaisten, heidän omaistensa ja järjestöjen yhteistyöelin kaupungissa. Kaupunginhallitus nimeää vanhus- ja vammaisneuvoston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävänä on mm. tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin sekä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion eri viranomaisille vammaisuuteen ja vanhusten hoitoon liittyvissä asioissa. Vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti syksyllä 2013 alueellisen vanhustenviikon tapahtuman Nivalassa. Lausunnolla olleessa kuntalaissa vanhusneuvosto määritetään lakisääteiseksi. Lakiluonnoksen mukaan ikääntyneet väestön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä ja valmistella Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan liittyviä asioita Nivalan kaupungin näkökulmasta sekä antaa lausuntoja tarvittaessa. Neuvottelukunnan tehtävä- ja vastuualueeseen kuuluvat: Lasten ja perheiden palvelut Ikäihmisten palvelu sekä hoito- ja hoivapalvelut Vammais- ja erityisryhmien palvelut Terveys- ja sosiaalihoitopalvelut Ympäristöterveyspalvelut Kaupunginhallituksen toiminnassa on tärkeätä Nivalan kaupungin edunvalvonta kunta- ja palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä. Hyvinvointikertomuksessa havaittujen tietojen perusteella mm. paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen. Viestintään ja markkinointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nivalan kaupungin ja paikallisyhteisön kehittämiseksi on laadittu mm. Nivalan kaupunkistrategia Strategisiksi päämääriksi Nivalan kaupunkistrategiassa on määritetty seuraavat tekijät: 1) yrittäjyyteen kannustava kaupunki, 2) tasapainoisesti kehittyvä maaseutu-kaupunki, 3) laadukkaiden palvelujen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien kaupunki sekä 4) hyvinvointiin panostava kaupunki. Strategian toteuttaminen Nivalan kaupungin aktiivinen edunvalvonta on kunta- ja palvelurakenteiden muutoksen yhteydessä sekä kaupunkistrategian toteuttaminen on olennaista paikallisen elinvoiman kehittämisessä. Koko kaupunkikonserni toteuttaa toiminnallaan kaupunkistrategiaa ja tässä yhteydessä koko konsernin ja paikallisyhteisöjen toimijoiden kesken viestintään ja markkinointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunkistrategian toteuttaminen Aktiivinen edunvalvonta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Ulkoisen ja sisäisen viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Hyvinvointikertomuksen kehittäminen osaksi kaupungin johtamista Konsernijohtamisen ja yhteistyön kehittäminen Sivu 21 / 105

23 Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen liittyvät toimenpiteet Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän aktiivisen toiminnan edellytysten turvaaminen Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta kokoontuu ennen Kallion yhtymähallituksen kokouksia, jotta se voi antaa omistajakunnan evästyksen käsiteltäviin asioihin, sekä sopimustyöryhmän, yhtymähallituksen sekä yhtymäkokouksen Nivalan kokousedustajien evästäminen asioiden valmisteluvaiheessa. Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunnan sekä Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen mm. yhteisten kuntalaisiltojen ja tapahtumien muodossa. Neuvottelukunta tutustuu yksityisiin ja julkisiin palveluihin eri toimipisteissä ja pyytää alustuksia eri toimijoilta. Kaupunginhallituksen tehtäväalueen alaisuudessa ovat mm. seuraavat määrärahat: Kaupunginhallitus (1200) (toimintatuotot) Muu yleishallinto yht. (1201) - markkinointi Suomen Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenmaksut muut jäsenmaksut (toimintakulut) (toimintakulut) Nivala historiakirjan myynti (1202) (toimintatuotot) Varautuminen (1204) (toimintakulut) Sote-neuvottelukunta (1205) (toimintakulut) Vanhus- ja vammaisneuvosto (1206) (toimintakulut) Kunnan tuki tuettuun maksulliseen lomitukseen (1207) (toimintakulut) Työttömien terveystarkastukset (1208) (toimintakulut) Paikalliset tapahtumat (1209) (toimintakulut) Kerttu Saalasti Säätiön kotikunnan osuus (1210) (toimintakulut) Seutukunnalliset (1211) (15,5 /as) Leader (1212) (toimintakulut) (toimintakulut) Maatalouden kehittämisraha (1214) (toimintakulut) Työmarkkinatuki (1215) Terveyden edistämistyö (1218) Veteraanit (1219) Veteraaniavustajatoiminta hanke Veteraanikuntoutus Kunnan kehittämistä ja vetovoimaisuutta tukevat hankkeet Arttu 2 (Arviointitutkimus kuntien toiminnasta) Kaapo (Kaupunki- ja kuntakeskukset pohjoisessa) Muut kuntaosuudet elinkeinoelämää kehittäviin hankkeisiin (1222) -Oulun Eteläisen Instituutti kehittämisrahoitus KUTUA (Kustannustehokas tuotantoautomaatti), NTKSK ( Nivalan teollisuuskylän ja seutukunnan yhteistyöhanke Rauman kanssa) (toimintakulut) (toimintakulut) (toimintakulut) (toimintakulut) Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 120 Kaupunginhallitus Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,26 TOIMINTAMENOT ,38 NETTO ,24 Sivu 22 / 105

24 125 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLIO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan perustaman Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöterveydenhuolto. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on yhdessä omistajakuntien kanssa päättänyt palvelujen tuottamisen tapahtuvan sopimusohjauksella. Tätä sopimusohjausta varten toimii kuntien kuntajohtajista ja Ppky Kallion johtavista viranhaltijoista koottu sopimustyöryhmä. Sopimustyöryhmän työllä varmistetaan omistajakuntien tahdon välittyminen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteet pohjautuvat yhtymän kokonaisstrategiaan ja toiminta-alueiden palvelukuvauksiin. Palveluiden lähtökohtana ovat vaikuttavuus, taloudellisuus ja saatavuus. Merkittäviä toimintaympäristön keskeisiä muutoksia, jotka ovat olleet Ppky Kallion talousarvion valmistelun lähtökohtana ovat: Palvelutarpeen kasvu väestömuutosten vaikutus subjektiivisten oikeuksien laajentunut käyttö valvovien viranomaisten ohjaus ja kannanotot rekrytointivaikeudet eräissä keskeisissä henkilöstöryhmissä lainsäädäntö ja siinä tapahtuvat muutokset. Nivalan kaupungin rahoitusvastuu vuodelle 2015 arvioidun tilauksen mukaisesti on 42,2 milj. euroa, mikä on 1,8 % enemmän verrattuna v tilinpäätökseen ja 1,8 % enemmän kuin kuluvan vuoden hyväksytty talousarvio. Talousarvio on rakennettu Nivalan osalta siten, että kaikilla toiminta-alueilla on etsittävä aktiivisesti uusia rakenteellisia toimintatapoja ja vain tätä kautta on mahdollista tuottaa palvelut toimintaan varatuilla määrärahoilla. Erityisesti näitä uusia toimintatapoja tarvitaan erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittaisen kasvun hillitsemiseksi. Valtakunnan tasolla on valmisteilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus, joka liittyy osana kuntauudistukseen. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida. Uusi varhaiskasvatuslaki on valmistelussa ja myös uuden sosiaalihuoltolain on määrä tulla voimaan vuonna Tämän lain on tarkoitus korvata nykyinen 1980-luvulta peräisin oleva laki ja se koskettaa kunnallista sosiaalitointa lähes kokonaan. Strategian toteuttaminen Ppky Kallion palvelustrategian lähtökohdat Lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeiden ja Kallion resurssien yhteensovittaminen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan palvelutarpeita arvioidessa Palvelustrategia sisältää linjauksia, täsmennyksiä, tietoisia valintoja tärkeistä asioista Ilmaisee päättäjien tahdon palvelujen järjestämisestä, päätöksenteon pohjaksi on tuotettu eri sidosryhmien näkemyksiä linjattavista asioista Tarkastelun kohteena ovat kaikki Kallion toimialat ja palvelut Toiminnalliset tavoitteet Ppky Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä Ppky Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia Kallion talousarvio vuodelle 2015 on erittäin tiukka pyrittäessä sovittamaan yhteen palvelujen tarve ja kaupungin tiukka taloustilanne. Erityisesti Nivalan kaupungin osalla erikoissairaanhoidon menojen vuosit- Sivu 23 / 105

25 tainen kova kasvu tarvitsee kipeästi uusia toimintatapoja ja entistä saumattomampaa yhteistyötä Kallion terveystoimen sektorin ja erikoissairaanhoidon sairaaloiden välillä. Palvelukuvaukset ja vuoden 2015 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Varhaiskasvatuspalvelut: Rakenteellisia muutoksia, yksityisen palvelun lisääntyminen ja perhepäivähoidon supistuminen. Palvelusetelimäärärahan lisäys Kotihoidon tukea koskevat lakimuutokset saattavat toteutuessaan vähentää kotihoidon tuen kysyntää ja lisätä alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää. Kevään 2015 aikana valmistellaan varhaiskasvatuspalvelujen siirto kunnan toiminnaksi, mikäli kunnat tekevät asiaa koskevat päätökset syksyllä Varhaiskasvatuspalvelujen siirrosta peruskuntien sivistystoimen yhteyteen on kuntayhtymän ja Kallion kuntien kesken perustettu työryhmä valmistelemaan siirtoa, joka tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus alkaen työmarkkinatuen kuntaosuus on Kallion kuntien kesken sovittu siirrettäväksi peruskunnan hoidettavaksi. Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2014 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellinen taantuma lisää toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2015 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Perhepalvelut: Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. Perhepalvelujen kokonaisuudet ovat lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perheneuvola. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä, samoin kuin koko lastensuojelun asiakasmäärä on edelleen korkea ja aluehallintovirasto on antanut määräyksen saattaa lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittely lain määräysten mukaiseksi mennessä. Tämän johdosta on vuoden 2015 talousarvioon lisätty lastensuojelun henkilöstöön varattuja määrärahoja, joista euroa kohdentuu Nivalaan. Erittäin ajankohtainen asia on Nivalan suuri lastensuojelutarve (14 uutta sijoitusta v. 2014). Yksi lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa noin /vuosi, joten ennaltaehkäisevään työhön käytetty apu on kaikkein tehokkainta ja parasta kaikkien osapuolten kannalta. Uusiin sijoituksiin ei ole varattu määrärahaa vuodelle Hoito- ja hoivapalvelut: Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on, että kaiken ikäinen ja etenkin ikääntyvä ihminen säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä mahdollisimman pitkään ja hänen hyvinvointiaan ja terveyttään tuetaan ennaltaehkäisevillä toimilla sekä varhaisella mukaan tulolla ja riittävillä oikea-aikaisilla palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelujen palvelukokonaisuudet muodostuvat kotona asumista tukevista palveluista sekä hoidon ja asumisen yhdistävistä palveluista, joita ovat kotiin annettavat palvelut sekä ympärivuorokautiset palvelut. Niva-Onni siirtyy osaksi kotiin annettavia palveluja ja Niittykoti siirtyy ympärivuorokautisten palveluiden yksiköksi. Nivalan tilapäishoidon yksikkö perustetaan omaksi kotihoidon yksiköksi ja tilat otetaan nykyisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Nivalan hoiva muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi ja samalla on tarkoitus vähentää kuusi paikkaa vuoden 2015 loppuun mennessä ja henkilöstöä vähentää samassa suhteessa. Nivalan hoivalta on jo toukokuussa 2014 vähennetty neljä paikkaa, ja tämän jälkeen tilastoluvut ovat osoittaneet että siirtoviivemaksut sekä jonotuspotilaiden hoitopäivien määrä ovat kasvaneet. Mikäli samanlainen kehitys palvelutarpeessa jatkuu, on hoivapaikkojen vähentämisessä riskinä siirtoviivemaksujen ja jonotuspotilaiden määrän lisääntyminen edelleen ja se aiheuttaa kustannusten nousua muilla sektoreilla. Kotihoidossa odotetaan helpotusta käyttöön otetusta resurssipoolista, jolla henkilöstöresurssi voidaan kohdistaa tehokkaammin. Omaishoidon vuonna 2014 hylättyjen hakemusten ja uusien asiakkaiden lisätarpeeseen on lisätty määrärahaa Vammaispalvelut: Vammaispalveluissa annetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluita sekä vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Palveluasumiseen opiskelupaikkakunnalla ja lastensuojelusta siirtyviä kustannuksia sisältyy talousarvioon n Vammaispalvelulain mukaiset kustannukset nousevat n Tahkokankaalla järjestetään vielä 2014 asumispalvelua, mutta toiminta siirtyy yksityiselle palveluntuottajalle vuoden 2015 alusta. Palvelun hinta nousee 10 % eli hinnankorotus on yhteensä Tätä palvelua ostetaan 730 hoitovuorokautta. Sivu 24 / 105

26 Aikuispsykososiaaliset palvelut: Terapiakeskus järjestää ja kehittää tarpeen mukaisia hoito- ja tutkimuspalveluja ylläpitääkseen ja edistääkseen alueen väestön mielenterveyttä ja vähentääkseen päihdeongelmia. Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö, Nuppu, on aloittanut toimintansa osana Terapiakeskuksen mielenterveyspalveluita. Nuppu vastaa koko Kallion nuorisopsykiatrisesta avohoidosta. Tavoitteena on varmistaa, että vaikeammin oireilevat nuoret saavat asianmukaisen psykiatrisen hoidon omalla kotipaikkakunnalla. Vastaanottoja on jokaisessa Kallion kunnassa. Nuorten psykiatriseen hoitoon on tärkeää panostaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos nuoria ei hoideta ajoissa ja tehokkaasti, osastohoidot pitkittyvät, nuorten tilanne kroonistuu, nuoret syrjäytyvät ja päihteiden käyttö lisääntyy. Mikäli nuoria ei hoideta tehokkaasti avohoidossa, nuorisopsykiatrisen osastohoidon kustannukset nousevat jyrkästi. Osastohoidon kustannus on n. 500 /päivä eli noin /kk. Liian vähäinen psykiatripanos johtaa myös terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen kuormittumiseen, Terapiakeskuksen pitkiin lääkärijonoihin ja sairaalahoitojen lisääntymiseen. Tällöin on riskinä, että asiakkaat eivät pääse psykiatrin vastaanotolle riittävän ajoissa, joista voi seurata asiakkaiden tilanteen kroonistuminen ja työkyvyttömyyden pitkittyminen. Vastaanottopalvelut: Vastaanottopalveluiden tavoitteena on ehkäisevän terveydenhuollon keinoin edistää terveyttä ja vähentää sairauksien esiintymistä sekä hoitaa alueen asukkaiden perussairaanhoito ja tutkimukset. Vastaanottopalveluiden kokonaisuudet ovat avoterveydenhuolto, avosairaanhoito, akuutti vuodeosastohoito sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Avoterveydenhuollon riskinä on asetuksen mukaisten palvelujen tuottaminen nykyisillä henkilöstöresursseilla, jos esitetyt tehtäväsiirrot esim. isyyden tunnustaminen neuvolassa toteutuu. Lääkäreiden työpanosta tulisi lisätä ja terveydenhoitajien poistumat sijaistaa, jotta asetuksen velvoite määräaikaistarkastusten osalta täyttyisi. Avosairaanhoidossa hoitajavastaanotot toimivat kaikissa Kallion kunnissa hoidon tarpeeseen suhteutettuina. Kansantautihoitajien vastaanotot, astma-, diabetes-, sydänvastaanotot, ovat kaikissa kunnissa. Nivalassa on lisäksi debressiohoitajan, muistihoitajan ja reumahoitajan vastaanottoja. Vuoden 2013 aikana aloitettu syöpäsairaanhoitajan vastaanotto on saanut runsaasti positiivista palautetta ja tätä toimintaa pyritän turvaamaan myös jatkossa. Nivalan terveyskeskuksessa on päivystävällä sairaanhoitajalla sekä diabetes-, ja sydänhoitajalla rajattu lääkkeiden määräämisoikeus. Avosairaanhoidon ja etenkin päivystyspalveluiden riskinä on työn sisällön muuttuminen entistä enemmän puhelinpainotteisemmaksi. Tämä voi johtaa osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan hakeutumiseen muihin tehtäviin, joka puolestaan voi aiheuttaa osaamisvajetta. Kallion alueelle tarvittaisiin 4 uutta lääkärin virkaa, jotta virkapohja olisi suositusten mukaisella tasolla. Tarvetta lääkäriresurssin lisäykselle on useissa eri toiminnoissa. Lisävirat eivät sisälly talousarvioon. Akuutti vuodeosastotoiminnan kannalta on riski, jos vuodeosastoja kuormittavat jatkohoitopaikkoihin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottavat asiakkaat. Ikäihmisten palveluprosessin kehittämisellä pyritään minimoimaan riskiä. Erikoissairaanhoito: Suurin osa erikoissairaanhoidosta hankitaan ostopalveluna, vaikka myös Kallion oma henkilökunta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita. Valtaosa palveluista ostetaan sairaanhoitopiireiltä; vuonna 2013 peräti 89 % ostettiin Po-Po sairaanhoitopiiriltä ja 9 % Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Euromääräisesti pienempi, mutta toiminnallisesti tärkeä osa erikoissairaanhoidon palveluja ovat paikallisesti ostetut erikoislääkärien konsultaatiot sekä oman diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi yksityisiltä markkinoilta ostetut tutkimukset, esim. magneettikuvaukset. Sairaanhoitopiireiltä ostettavien palveluiden tarve vaihtelee huomattavastikin vuosittain. Viime vuosina tavoitteena on ollut lisätä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä halvemman hinnan vuoksi. Sairaanhoitopiireiltä ostettua erikoissairaanhoitoa on varmuudella vaikea ennustaa. Yksittäiset, kustannuksiltaan kalliit potilaat saattavat heilauttaa kunnan erikoissairaanhoidon menoja. Vuosien aikana erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt, mutta kustannukset ovat nousseet. Sairaanhoitopiirit korottavat hintoja vaihtelevalla prosentilla. Näistä tekijöistä johtuen ostetun erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä vuosittain nousseet. Omalla toiminnalla pystytään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Vuodelle 2015 suurin yksittäinen riskitekijä talousarviossa on erikoissairaanhoitoon varattavat määrärahat. Ensihoito: Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyivät vuoden 2013 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Palvelutasopäätös, määrärahat ja kustannustenjako päätetään sairaanhoitopiirin luottamuselimissä, joissa jäsenkunnilla on vaikuttamismahdollisuus. Kallion kuntayhtymän tehtävänä on lähinnä sairaanhoitopiirin lähettämän ensihoitolaskun maksaminen ja edelleen laskutus peruskunnilta. Ensihoitoon on Kalliossa varattu sama määräraha kuin v (n ). Po-Po sairaanhoitopiirin 2015 ensihoidon kustannukset eivät ole talousarviota tehdessä tiedossa ja tällä hetkellä näyttäisi että v ensihoidon määräraha tulee riittämään. Sairaanhoitopiiristä saadun tiedon mukaan ensihoidossa on kuitenkin paineita valmiuden ja yksiköiden lisäyksiin sairaanhoitopiirin alueella, joten kustannusten voi odottaa jopa nousevan tämän vuoden tasosta. Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristöterveydenhuollon tuleva sijoittuminen kuntien hallintokunnissa on auki. Tehdyssä Sote-päätöksessä ympäristöterveydenhuoltoa ei ole kytketty mukaan muutokseen. Pidemmällä tähtäyksellä tavoitteena tulisi olla ympäristöterveydenhuollon yksikköjen vahvistaminen, esimerkiksi Sivu 25 / 105

27 pienempien yksiköiden yhdistämisellä Oulun eteläisen alueella. Tämä vähentäisi yksikköjen haavoittuvuutta ja lisäisi työntekijöiden erikoistumismahdollisuuksia. Valvontakenttä on monimutkaistunut, joten erikoistumiseen olisi tarvetta. Laajempiin valvonta-aluekokonaisuuksiin pääsemiseksi kuntakentässä tarvitaan isompia päätöksiä. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 125 Ppky Kallio Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,77 NETTO ,77 Sivu 26 / 105

28 126 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Pelastustoimesta vastuu on pelastustoimialueen kunnilla lainsäädännön ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuntien vastuulla on huolehtia pelastustoimen palveluiden tuottaminen alueellaan. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omistajia ovat pelastustoimialueen kunnat. Omistajien näkökulmasta oleellista on, että pelastuslaitos suoriutuu sille asetetuista tehtävistä mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti jokaisessa kunnassa. Kuntien kustannukset ja maksuosuudet jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti: Maksuosuus muodostuu 60 % asukasluvusta ja 40 % kunnan ensimmäisen, toisen ja kolmannen riskiluokan riskiruutujen määrästä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohtana ovat hallituksen päättämän rakennepoliittisen ohjelman sekä hallituksen tarkentaman julkisen talouden suunnitelman velvoite pelastustoimen osalta tavoitteena kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Edellä mainittujen valtakunnallisten päätösten ohjaamana pelastuslaitoksen johtokunta on käsitellyt pelastuslaitoksen säästöohjelman vuosille , sekä talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma Talousarvion valmistelussa on alkukesästä alkaen ollut tavoitteena, että kuntalaskutuksen kasvu on 0 % toteuttaen siten valtakunnallisesti hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettua pelastuslaitosten säästötavoitetta. Ensi-vaste toiminta siirtyi v alusta alkaen pelastuslaitokselta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta järjestettäväksi. Pelastuslaitos huolehtii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtävän sopimuksen perusteella ensihoidon toimittamisesta alkaen koko pelastustoimialueella lukuun ottamatta Reisjärveä, jonka osalta on laadittu ensivastesopimus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vahvistama ensihoidon palvelutasopäätös ja ensihoitosopimus määrittävät ensihoitoyksiköiden tason sekä valmiuden. Ensihoitopalvelut toteutetaan sopimusperusteisesti siten, että ensihoito toimii nettobudjetoinnilla ja siitä ei kohdistu menoja pelastustoimelle. Ensihoito ei nettobudjetoinnin vuoksi vaikuta pelastuslaitoksen kuntalaskutukseen. TP Kaupungin omana toimintana TP TP Alueellinen pelastuslaitos TP TP TP TP TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 126 Jokil.pelastuslaitos Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,62 NETTO ,62 Sivu 27 / 105

29 127 NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY:N AVUSTUKSET Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle osoitettava vastikkeeton toiminta-avustus vuodelle 2015 on euroa, joka on sama määrä kuin maksettu avustus vuonna Investointiosassa on Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle varattu määrärahaa vuodelle 2015 osakepääoman nostoa vastaan. Vuonna 2014 kaupunki merkitsi euroa Nivalan Liikuntakeskus Oy:n euron osakeannista. Nivalan Liikuntakeskus Oy:llä on käynnissä investointi keilahallitoiminnan vaatimien tilojen rakentamiseksi. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 127 Liikuntakeskus Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT NETTO Sivu 28 / 105

30 NIVALAN KAUPUNKIKONSERNI Nivalan kaupungilla on kuusi tytäryhtiötä: Kiinteistö Oy Kesti, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit, Nivalan Kaukolämpö Oy, Nivalan Liikuntakeskus Oy, Nivalan Teollisuuskylä Oy ja Nivalan Vesihuolto Oy. Nivalan kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa valitsemalla niiden hallituksiin edustajansa sekä konserniohjeistuksella ja konsernivalvonnalla. Tytäryhtiöiden keskeinen tavoite on tuottaa ja järjestää palveluja toimialueellaan ja tukea Nivalan kaupungin strategian mukaista kaupungin kasvua. Nivalan kaupungin strategia on uusittu vuoden 2013 aikana ja tytäryhtiöt päivittävät strategiansa emon strategiaan yhteensopivaksi. Tytäryhtiöiden toimintaa seurataan seuraavilla tunnusluvuilla: Liikevaihto: Kirjanpitolain mukaan liikevaihto koostuu yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden tai palvelujen myyntituotoista, joista on vähennetty annetut alennukset sekä alv ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Taseen loppusumma: on virallisen taseen loppusumma Henkilöstö: on tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä Tilikauden voitto/tappio: virallisen tuloslaskelman voitto/tappio Nettotulos: Liikevaihto - liiketoiminnan kulut (muuttuvat ja kiinteät kulut) + liiketoiminnan rahoituskulut + rahoitustuotot - säännölliset muut kulut + säännölliset nettotuotot - varsinaisen toiminnan välittömät verot+ poistot (poistoero ja satunnaiset erät jätetään pois). Nettotulostermiä ei esiinny virallisessa tuloslaskelmakaavassa, mutta se on tärkein tuloskate tilinpäätösanalyysissa. Nettotulos mittaa varsinaisen toiminnan tulosta. Siihen eivät sisälly tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat satunnaiset erät. Positiivinen nettotulos kertoo, että yritys on pystynyt selviytymään varsinaisen liiketoimintansa tuotoilla rahoituskuluista sekä käyttöpääoman kasvun ja investointien omarahoitusosuudesta. Kumulatiivisen nettotuloksen tulee olla positiivinen, jotta yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana. Nettotuloksen avulla arvioidaan yrityksen kykyä aikaansaada toiminnallaan varoja investointeihin ja velkojen maksuun. Sijoitetun pääoman tuotto % = (nettotulos + korko- ja rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma X 100 (sijoitettu pääoma saadaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomiksi luokitellut erät eli osto-, ennakkomaksu-, siirto- ja toimitusluottovelat sekä muut korottomat velat. (Poistoerosta laskettu laskennallinen vero on korotonta velkaa.) Konsernilaina on sijoitettua pääomaa- ei vähennetä. Konsernin ostovelat eivät ole sijoitettua pääomaa. Muut korottomat velat = esim. poistoerosta laskennallinen vero yhteisöverokannalla. Tunnusluvussa sijoitettu pääoma lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona). Sijoitetun pääoman tuotto% mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentin perusteella yrityksen kannattavuutta voidaan yleisellä tasolla arvioida seuraavasti: Hyvä 15,0 - Tyydyttävä 9,0-14,9 Välttävä 0-8,9 Heikko Negatiivinen Omavaraisuusaste % = oma pääoma / taseen koko pääoma X 100 Poistoero on omaa pääomaa vähennettynä laskennallisella verovelalla. Omavaraisuusasteella tarkoitetaan oman pääoman osuutta koko taseen mukaisesta pääomasta. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, yrityksen tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Velkaantumisaste% = vieras pääoma / taseen koko pääoma X 100 Taseen vieraaseen pääomaan lisätään poistoerosta laskettu laskennallinen verovelka. Velkaantumisasteella tarkoitetaan vieraan pääoman osuutta koko pääomasta. Sivu 29 / 105

31 Omavaraisuusaste +velkaantumisaste = 100 % Omavaraisuusastetta ja velkaantumisastetta voidaan arvioida seuraavan suuntaa antavan asteikon perusteella: Omavaraisuusaste % Velkaantumisaste % Hyvä yli 40 alle 60 Tyydyttävä Heikko alle 20 yli 80 Nivalan Vesihuolto Oy:n ja Nivalan Kaukolämpö Oy:n osalta omavaraisuusastetta heikentää liittymämaksujen kirjaaminen vieraaseen pääomaan. Sivu 30 / 105

32 KIINTEISTÖ OY KESTI Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Yhtiö rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa kiinteistöjä erityisryhmien asumiseen. Yhtiön omistamalle tontille on rakennettu uusi ryhmäkoti erityisryhmiin kuuluvia asukkaita varten ja se on valmistunut vuoden 2013 huhtikuussa. Kiinteistön kustannusarvio on n M alv 0 % ja siihen on saatu ARA:lta avustusta 40 % sekä korkotukilainaa. Vuonna 2012 yhtiö on ostanut kaksi rivitaloa, joista toiseen on tehty pintaremontti ja se on valmistunut vuoden 2013 maaliskuussa. Kustannukset olivat n euroa. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 Normaalia kiinteistöjen ylläpitoon ja vuokraukseen liittyvää toimintaa. Tunnusluvut Suoritteet TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 asuntojen lukumäärä huoneistoala m käyttöaste % Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:ntuotto% -0,4 2,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 5,1 12,4 12,1 12,2 12,3 12,4 12,4 Velkaantumisaste % 94,9 87,6 87,9 87,8 87,7 87,6 87,6 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Sivu 31 / 105

33 NIVALAN KAUKOLÄMPÖ OY Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Vuoden 2014 lämmin kevättalvi ja yleinen taloustaantuma ovat heikentäneet Nivalan Kaukolämpö Oy tulosta ja kannattavuutta. Kaukolämmön myynti on ollut alkuvuonna noin 15 % pienempää mitä on talousarviossa suunniteltu. Vuonna 2013 lokakuussa suoritetun energiahinnan korotus ei ole vielä parantanut yhtiön taloutta, koska talvi oli helmikuuta lukuun ottamatta poikkeuksellisen lämmin. Sähkön hinta on ollut hyvin alhainen. Sähköstä yhtiö on saanut vain 34,34 /MWh, kun talousarviossa on laskettua sähkön hinnaksi 52,00 /MWh. Yhtiö onkin joutunut ottamaan lisälainaa toimintaansa varten. Polttoaine on laadun ja saatavuuden osalta tänä vuonna ollut varsin hyvää. Voimalaitoksen seisokkiaikana kesä elokuussa teimme voimalaitokseen pelkästään ennakkohuoltoja ja lakisääteisiä tarkastuksia ja korjauksia. Kaukolämpöverkoston jatkorakentaminen vaatii yhtiön talouden merkittävää vahvistamista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 on seuraavanlaiset: - REF polttoaineen vakiinnuttaminen polttoainevalikoimaan - pitkällä tähtäimellä vieraan pääoman vähentäminen - voimalaitoksen käytön ja ennakkohuollon kehittäminen - sähköstä saatavan hinnan maksimointi - investointien tarkka läpikäynti Yhtiö tekee perus ja liittymismaksun tarkistamisen helmikuun 2015 alusta alkaen ja energiahinnan tarkistamisen syyskuun 2015 alkavalle lämmityskaudelle. Oheisessa taulukossa on verrattu Nivalan Kaukolämpö Oy energiahintaa koko maan energialaitosten energianhintaan. Sivu 32 / 105

34 Tunnusluvut Suoritteet TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kaukolämmönm.(MWh) Sähkönmyynti (MWh) Höyrynmyynti (MWh) Kaukolämmönh.(alv0%) Sähkön hinta (alv.0%) 45,43 42, Höyryn hinta (alv.0%) Verkoston pituus (km.) 53,3 53, Polttoaineenkäyttö turve/puu/ref/öljy (%) 20/73/6/1 17/77/6/1 25/68/6/1 25/64/10/1 25/59/15/1 25/59/15/1 25/59/15/1 Kaukolämpö liittymä (kpl) Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:ntuotto% 1,71 1,10 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 4,2 3,3 7,3 7,5 7,5 7,5 7,5 Velkaantumisaste % 96,2 96,2 92,8 92,6 92,6 92,6 92,6 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Sivu 33 / 105

35 NIVALAN LIIKUNTAKESKUS OY Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Nivalan Liikuntakeskus Oy tuottaa monipuoliset liikkumisen mahdollisuudet. Liikuntapaikat koko kunnan alueella huolehditaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja Liikuntakeskuksen alueella olevat, tulevat ja suunnitellut liikuntapaikat tukevat toiminnallisesti ja taloudellisesti toisiaan. o Lehtolantien pesäpallokenttä hankkeen edistäminen, rakentamisen selvittäminen ja aikataulutus. o Liikuntakeskus joutuu sopeuttamaan liikuntapaikkojen hoidon palvelutasoa. Kaupungin maksaman määrärahan puitteissa. Tavoitteena on tuottaa liikuntapalvelut edullisesti, tasapuolisesti ja asiakkaiden tarpeita tyydyttävästi. Palvelujen on oltava virikkeellisiä, korkealaatuisia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä. o Uuden Liikuntakeskus mielikuvan luominen uuden keskittymän, nimen, palvelujen, värien, logojen ja sloganien kautta Toiminnalliset tavoitteet kävijämäärät: jäähallin käyttöaste yli 75 %, uimahallin kävijätavoite käyntikertaa, kuntosalilla käyntikertaa, keilahallissa ka 70 % sekä eri liikuntatapahtumat suoritetta. yksiköiden mahdollisimman laaja palvelutuotanto: liikunnan palvelut, tukipalvelut sekä tilojen ja kaluston vuokraus eri liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumia varten. Liikuntakeskus tuottaa monipuolisia ja virikkeellisiä liikuntapalveluja ja liikuntatapahtumia yhteistyössä eri tahojen ja yhteisöjen kanssa sekä hoitaa, ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. o yhteisen hyvinvointistrategian laatiminen Nivalan kaupungin, Kallion Nivalan toimijoiden sekä Nivalan Liikuntakeskuksen kesken. o Liikuntaportaalin luominen yhdessä liikuntatoimijoiden kanssa Konkreettisimmat muutostavoitteet kulujen karsiminen ja toiminnan sopeuttaminen annettuihin määrärahoihin. o tavoite koko yhtiö 2 % jäähallin energia-/peruskorjauksen suunnittelu ja aikataulutus. o Käyttökustannusten optimointi toiminnan ja investointien kautta o Peruskorjaussuunnitelmat ja rahoitus o tavoite 2015 ovat sähkö-, vesi ja lämpökuluista -10 % (sähkö ja lämpö 150 MWh). palvelutarjonnan kehittäminen ja laajentaminen Liikuntakeskuksen yhteyteen o ravintola- ja hyvinvointitoiminta sekä tilojen vuokraus ja palvelujen myynti em. tarpeisiin o kävijämäärän ja LV:n kasvu 3 %, tukevat toimintaa lähiliikunta-alueiden kehittäminen yhdessä kaupungin kanssa o Lehtolantien jalkapallokentän loppuun rakentaminen ja käytön suunnittelu Kustannuspaikka -jaottelun uudistetaan toimialoja vastaavaksi. Uusia kustannuspaikkoja ovat keilahalli ja tukipalvelut. Tukipalvelut sisältävät asiakas-, laskutus- ja ravintolapalvelut eri toimialojen tarpeisiin Tunnusluvut Netto-/tilikauden tulos kustannus paikoittain Jäähalli Kuntosali Uimahalli Liikuntapalvelut Keilahalli Tukipalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS Sivu 34 / 105

36 Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö 7 (+1) KANNATTAVUUS Netto-/Tilikauden tulos Sijoitetun PO:n tuotto% -6,4-4,7-0,1-1,7-4,9-4,1-4,0 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 72,9 71,1 73, Velkaantumisaste % 27,1 28,9 27, Lainat * rahalaitoksilta (KR Oy) * kaupungilta * vesihuolto Pääomalaina Sivu 35 / 105

37 KIINTEISTÖ OY NIVALAN VUOKRAKODIT Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodeilla on vahvistettu strategia vuosille Olemassa olevan kiinteistökannan hoidosta ja peruskorjauksista tulee huolehtia hyvin koko sen elinkaaren ajan. Osasta kiinteistökantaa on luovuttu ja osasta tullaan edelleen luopumaan. Vuokrakodit on poistanut asuntokannastaan kiinteistökehitystyön edetessä 62 asuntoa ja 7 uutta asuntoa on tullut tilalle. Nettomuutos on -55 asuntoa vuoden aikana poistuvat Heinäpolku 1-2 yhteensä 24 asuntoa käytöstä. Asuntojen käyttöaste on 2013 tammikuun jälkeen pudonnut 98=>91 prosenttiin. Väestörakenteen kehitystä ja muuttoliikettä sekä vapaarahoitteista asuntotuotantoa tulee seurata ja kehittää asuntokantaa kysynnän mukaiseksi. Toiminnalliset tavoitteet vuokrasaatavien määrää tulee vielä pienentää oikea-aikaisella perinnällä ja asumisen neuvonnalla - toimenpideohjelma ja kiinteistöstrategia päivitetään vuosittain (viimeksi päivitetty ) - strategian toteutumista seurataan - riskienhallinta ajan tasalla (riskikartoitus tehty viimeksi ) - asunnot pidetään hyvässä kunnossa jotta kilpailukyky markkinoilla säilyy - asukastoiminnan aktivointi ja asiakastyytyväisyyskysely - Heinäpolku 1-2 vuokra-asunnot poistuvat käytöstä 2015 aikana, kaikki 7 taloa puretaan, tontti jää omaan käyttöön, asukkaille uusien asuntojen järjestäminen (Vkodit hallitus hyväksynyt kiinteistöstrategian ja kaupunginhallitus on kokouksessaan puoltanut suunniteltuja toimenpiteitä) Tunnusluvut Suoritteet TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 asuntojen lukumäärä huoneistoala m 2 käyttöaste % vuoden kohdalla 9 (n. 450 m 2 ) uutta vuokra-asuntoa sillä oletuksella, että niitä tarvitaan lisää (arvio mukana myös ts 2018 taseessa sekä velkana). Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto % 4 2,5 3 1,5 1,5 1,5 1,5 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 15 14, ,5 14,1 15,5 17 Velkaantumisaste % 85 85, ,5 85,9 84,5 83 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Taulukossa olevaan kaupungin lainamäärään sisältyy n euroa koroton pääomalaina (3 eri lainaa). Talousarvioin 2015 ja toimintasuunnitelman mukaiset lainapääomat ovat tilanteen 1.1. mukaiset. Liikevaihtoa vähentää talousarviossa mukaan laskettu käyttöasteen vajaus 5 %, vaikutus sillä on euroa/ v (Heinäpolku ei tässä mukana, siitä talousarviossa erillinen maininta). Sivu 36 / 105

38 Heinäpolku 1-2 purkamisen johdosta sekä liikevaihto että taseen loppusumma pienenevät. Nettotulosta tulee heikentämään satunnaisten kulujen osuus. - purkukustannuksen vaikutus noin euroa - ylimääräinen noin poistokirjaus - em. johtuen tilikauden tulos (2015) on noin euroa alijäämäinen (nämä eivät ole taulukon luvuissa mukana, ohjeessa maininta, että satunnaisia kuluja ei kirjata) liikevaihtoa pienentää Heinäpolku 1-2 toimenpiteistä johtuva käyttöasteen vajaus noin euroa, jo nyt (lokakuu 2014) asunnoista on tyhjillään noin puolet. Sivu 37 / 105

39 NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ OY Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan Teollisuuskylä Oy rakennuttaa ja vuokraa yrityksille teollisuus- ja toimitiloja, hallinnoi kehittämishankkeita ja tuottaa elinkeinopalveluita yhteistyökumppaneiden kanssa. Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry tuottaa yritystoiminnan tarvitseman neuvonnan ja Oulun Eteläisen instituutti toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa alueella. Vuonna 2014on valmistunut Nivalan Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamat Champion Door Oy:n toimitilat 3600 m 2 ja ne on myyty Champion Door Oy:lle. Lisäksi vuonna 2014 on valmistunut Pro Estore Oy:n laajennus 1600 m 2, NTcab Oy:n laajennus 295 m 2 ja Akkuser Oy:n laajennus 408 m 2. Kesällä 2014 Nivalan Teollisuuskylä Oy osti Peltotieltä Aikuiskoulutuskeskuksen 4320 m 2. Teollisuuskylässä on vuonna 2014 käynnistynyt ProfiPro Oy:n tuotantotilojen rakennustyö 2800 m 2 ja tilat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Strategian tavoitteet Vuoden 2014 aikana jatketaan yhteistyön syventämistä NIHAKin elinkeinopalveluiden, Oulun Eteläisen instituutin tutkimustoiminnan, Centria Ammattikorkeakoulun ja ELME Studion yrityspalveluiden välillä. ELME Studiota on kehitetty mm. kehittämishankkeiden kautta ja kehittäminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on rakentaa ELME Center kokonaisuus, jossa limittyvät elektroniikan mekaniikan, metallialan ja bioenergian tutkimus, koulutus, kehittämistoiminta ja yritysten toiminta. Uusia kehityshankkeita on haettu ja ne käynnistyvät vuoden 2015 puolella. Toiminnalliset tavoitteet vuonna uusien yritysten nettolisäys 15 yritystä - Tiilimaan markkinointi jatkuu - olemassa olevien yritysten osaamistason nosto (EU-projekteja 0,3 milj. euroa/vuosi, sisältää kansallisen ja EU-tuen sekä yritysten käyttämät varat) - teollisuuskylään 20 uutta työpaikkaa Tunnusluvut Suoritteet TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Uudet työpaikat Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö 5 5 5, KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:ntuotto% 3,2 3,0 2,6 2,8 2,8 3,0 3,1 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 41,8 45,5 49,7 55,9 60,5 65,7 71,0 Velkaantumisaste % 50,1 54,5 50,3 44,1 39,5 34,3 29,0 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Sivu 38 / 105

40 NIVALAN VESIHUOLTO OY Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Vuonna 2015 talousveden kulutuksen oletetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Nivalan asukasmäärä ei olennaisesti muutu kuten ei myöskään karjatilojen veden kulutus. Teollisuuden ja muiden erityisasiakkaiden veden kulutuksessa ei tapahtune olennaista muutosta. Jäteveden myynti hiukan kasvaa viemärilaitoksen uusien toiminta-alueiden kiinteistöjen liittyessä viemäriverkostoon sekä keskustaan rakennettavien kiinteistöjen myötä. Tukkuvesiyhtiö Vesikolmio Oy nostaa asiakaslaitoksilleen talousveden verotonta hintaa 4 snt/m 3 (0,36 /m 3 0,40 /m 3 ) ja jäteveden hintaa 20 snt/m 3 (1,15 /m 3 1,35 /m 3 ). Jätevedenpuhdistamolle kulkeutuvan vuotoveden (huleveden) laskutushinta pysyy samana kuin v eli 0-20 % vuotovesimäärästä ei laskuteta, % laskutetaan 50 % normaalista jäteveden laskutushinnasta ja yli 30 % menevästä osuudesta laskutetaan täysi hinta(1,35 snt/m3). Vuonna 2014 vuotoveden kustannukset tulevat olemaan vain n vähäisen sateisuuden ja viemäriverkoston korjausten ansiosta. Talousarviossa varaudutaan kuitenkin euron vuotovesikustannuksiin mahdollisen sateisemman vuoden varalle. Vanhenevaa johtoverkostoa saneerataan edelleen mittavasti tulevina vuosina veden laadun varmistamiseksi ja vuotojen ehkäisemiseksi. Vesitorni on ainoa talousvesisäiliö, jossa ei vielä ole UV-desinfiointilaitetta. Laite mahdollisesti hankitaan sinne ensi vuoden aikana. Vesilaitos nostanee talousveden käyttömaksua ensi vuodelle 9,7 % (0,72 /m 3 0,79 /m 3 ) ja jäteveden käyttömaksua 4,9 % (2,05 /m 3 2,15 /m 3 ). Hinnat ovat verottomia. Verolliset uudet hinnat ovat talousvesi 0,98 /m 3 ja jätevesi 2,67 /m 3. Korotusten vaikutus 150 m 3 vuodessa käyttävälle keskustassa asuvalle omakotitalo asiakkaalle on n. 33 ja taajaman ulkopuolella asuvalle (ei viemäriasiakas) n. 13,5. Suunnitelmavuosina korotetaan talous- ja jätevesien käyttömaksuja tukkuvesiyhtiötä seuraten 5-10 % vuosittain. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Viemäriverkoston vuotovesiä korjataan edelleen pois mahdollisimman paljon. Talousvesiverkoston vuotovesimäärä pyritään pitämään alle 5 % verkostoa saneeraamalla. Haapaperän viemäröinnin laajennus Kytöpuhontielle n. 25 kiinteistölle rakennetaan valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Laaditaan vesitornin UV-laitteen asennuksen kustannusarvio ja käytännön toteuttamisen suunnittelu. Selvitetään vesilaitoksen viemäriverkkoon liittymishalukkuutta Vilkunan koulun lähialueelta sekä Ojalanperän ja Paloperän kiinteistöiltä. Alueilla on yhteensä kiinteistöä liitettävissä viemäriverkkoon. Aloitetaan etäluettavien vesimittareiden asennuksen 1. vaihe, luenta-alueilla 3,4 ja 8 eli Nivalan pohjoispuolinen alue rajoittuen länsisuunnassa Kalajokeen ja itäsuunnassa Kajaanintiehen, lisäksi alue käsittää osan Maliskylää. Alueella on n. 800 mittaroitavaa kiinteistöä. Sivu 39 / 105

41 Tunnusluvut Suoritteet TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Viemärilaitos nettotulos Vesilaitos nettotulos Talousveden myynti (m3/v) Jäteveden myynti (m3/v) Talousveden hinta ( /m3) (kaikki hinnat verollisia) 0,74 0,82 0,89 0,98 1,02 1,08 1,14 Jäteveden hinta ( /m3) 2,03 2,26 2,54 2,67 2,8 2,94 3,09 Talousveden perusmaksu ( /v) 44,69 52,08 52,08 52,08 52,08 52,08 52,08 Jäteveden perusmaksu ( /v) 36,9 37,2 37,2 37,2 37,2 37,2 37,2 Talous (vesi- ja viemärilaitos) TP 2012 TP 2013 TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:ntuotto% VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % ,6 73,4 73, ,8 Velkaantumisaste % 29, ,5 27,9 28,3 28,7 29,1 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Sivu 40 / 105

42 130 KESKUSHALLINTO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Keskushallinnon tehtäväalueeseen kuuluvat mm. kaupunginhallituksen ja valtuuston asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuuluvat asiat, asiakaspalvelu, asiakirjahallinto, IT-palveluiden sekä talous- ja palkkahallinnon järjestäminen. Tehtäväalueeseen sisältyy myös kunnallisten ja valtiollisten vaalien ja vanhusten asiointiliikenteen järjestäminen sekä osuudet verotuksen kustannuksiin. Eduskuntavaalit toimitetaan vuonna 2015, kunnallisvaalit vuonna 2016 ja presidentin vaalit vuonna Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta ei tule, aiemmista tiedoista poiketen, voimaan vuonna 2014 (Asiakaspalvelu 2014 hanke). Tämän hetkisten tietojen perusteella laki tulee voimaan Siirtyminen yhteiseen asiakaspalveluun on suunniteltu toteutuvan maakunnittain vuosien aikana. Valtio tarjoaa asiointipisteissä aina vähintään poliisin lupahallinnon, työ- ja elinkeinotoimistojen, Verohallinnon ja maistraattien palveluja. Lisäksi pisteistä saa kuntien ja Kelan palveluja. Lakiluonnoksen mukaan lakisää-teisiä asiointipisteitä perustetaan 144 kuntaan eri puolille Suomea. Valtiovarainministeriö on hyväksynyt tehdyllä päätöksellä Nivalan kaupungin etäpalvelun valtakunnalliseen käyttöönottohankkeeseen. Ko. hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston, ministeriön ja kaupungin kanssa yhdessä työvoimahallinnon etäpalveluja. Nivalan kaupunki on myös hakenut Suomen Kuntaliiton vaikuttavat lähipalvelut hankkeeseen, mutta siihen kaupunki ei ole päässyt. Toimintakentässä tarkastellaan Asiakaspalvelu 2014 hankkeen etenemisen sekä monialaisen yhteispalvelun (TYP) antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä Nivalassa. Tämä tarkastelu ja mahdollisuuksien hyödyntäminen ajoittuu talousarivo- sekä suunnitelmavuosille. Taloushallinnon ja palkanlaskennan neljän vuoden sopimuskausi päättyy vuoden 2014 lopussa. Nivalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( 20) Hetapalvelut Oy:n perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Nivalan kaupunki on osakkaana Hetapalvelut Oy:ssä alkaen Hetapalvelut Oy tuottaa Nivalan kaupungille talous- ja palkanlaskennan palvelut. Henkilöstöresurssien arvioidaan talousarvio- ja suunnitelmavuosina pysyvän ennallaan. Strategian toteuttaminen Keskushallinnon tehtäväalue toteuttaa Nivalan kaupungin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista sekä kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksiä. Toiminnalliset tavoitteet Keskushallinto toimii yhteistyössä toimialojen kanssa. Tukipalveluja kuten mm. taloushallinnon, palkanlaskennan ja IT:aa koskevien päätösten osalta toimintoja kehitetään edelleen yhteistyössä palvelun tuottajan sekä toimialojen kanssa. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 130 Keskushallinto Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,46 TOIMINTAMENOT ,86 NETTO ,99 Sivu 41 / 105

43 150 HENKILÖSTÖJAOS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupungin henkilöstökulut ovat noin 21,6 miljoonaa euroa (palkkakustannukset ja sosiaalikulut). Edellä mainitut kulut muodostavat kaupungin toimintamenoista vajaat 30 %. Mm. tämän johdosta työnantajan noudattamaan henkilöstöpolitiikkaan ja ylipäätänsä palveluja tuottavan organisaation toimintaan on kiinnitettävä huomiota. Kaupungin palveluksessa on vajaat 400 (381 kpl, Nivalan kaupungin tilinpäätös 2013) vakituista henkilöä, joista osa-aikaisina työskentelee 60 henkilöä ja määräaikaisina 110 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keskiikä on 52 vuotta. (Lähde: Nivalan kaupunki. Henkilöstötilinpäätös 2013). Eläkepoistuma Nivalan kaupungissa vuosina on 76 henkilöä. Ammattiryhmittäin katsottuna suurimmat eläkepoistumat (v ) kohdentuvat maatalouslomittajiin (44 kpl), puhdistuspalvelujen henkilöstöön (27 kpl) sekä peruskoulujen ja lukion lehtoreihin ja opettajiin (18 kpl). (Lähde: Keva tilastopalvelut). Vuonna 2013 kaupungin palveluksessa olevalle vakinaiselle henkilöstölle kertyi sairauspoissolopäiviä sairausloman vuoksi kalenteripäivää ja työtapaturman/ammattitaudin vuoksi 854 kalenteripäivää. Sairauslomapäiviä oli yhteensä kalenteripäivää. Vuoden 2013 aikana keskimääräin jokainen vakituinen viranhaltija/työntekijä oli 16,6 kalenteripäivää sairaslomalla sairauksien vuoksi ja 2 kalenteripäivää sairauslomalla työtapaturmien vuoksi. Sairauspoissaolojen lukumäärä on Nivalan kaupungissa edelleen merkittävä toteuman perustella arvioituna vuoden 2014 lopussa (kalenteripäivät) sairauden/tapaturman johdosta aiheutuneiden sairauslomapäivien määrä on yli 860 päivää suurempi kuin vuonna Sairauslomapäivistä on hyväksytty esimiehen luvalla10 %:ia. Henkilöstöjaoksen ja toimialojen tulee kiinnittää huomiota tähän toimintatapaan. Viime vuosina tapahtuneista tapaturmista valtaosa liittyy henkilön äkilliseen fyysiseen kuormittumiseen (21 %). Tapaturmista kohdentuu henkilön putoamiseen, kaatumiseen tai liukastumiseen (16 %), laitteisiin ja työkaluihin (14 %) sekä ihmisen tai eläimen aiheuttamaan väkivaltaan (13 %). (Lähde: If tapaturmatilastot). Sairauslomien ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn tulee edelleen kiinnittää huomiota. Tapaturmien ennaltaehkäisyn osalta henkilöstöjaos on kuullut mm. lomituspalvelujen tehtäväaluetta ja tehtäväalueen toteuttamia toimenpiteitä tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Henkilöstöjaos on luonut toimintamallit varhaisen puheeksioton toiminnalle ja kehityskeskusteluille toimialojen, tehtäväalueiden, esimiesten sekä henkilöstön käyttöön. Esimiesfoorumi toimintamalli on käynnistetty syksyllä Toimintamallia jatketaan. Toimintamalli tukee mm. sisäisen viestinnän kehittämistä. Nivalan kaupungin tyky toiminta toimintojen suhteen vakiintunut (hieronta, uimahalli-, kuntosalikäyntien tukeminen). Henkilöstöjaoksen alaisuuteen on budjetoitu samansuuruinen määräraha vuodelle 2015 kuin talousarviovuodelle 2014 ( ). Yhteistoimintaelimen toiminta on vakiintunut ja vuonna 2014 yhteistoimintaelin on jo kokoontunut neljä kertaa. Lakisääteisten asioiden lisäksi yhteistoimintaelimessä määritetään kaupungin tyky toiminnan periaatteet sekä käsitellään kaupungin tilinpäätös- ja talousarviokatsaukset, jotta yhteistoimintaelimellä on yhteinen näkemys kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä nykytilanteesta kaupungin talouden ja toiminnan osalta. Yhteistoimintaelimen aktiivista toimintaa jatketaan avointa, rakentavaa vuoropuhelua noudattaen. Henkilöstöjaoksen tehtäväkenttään on sisältynyt kaupungin työllistämismäärärahojen koordinointi, yhteistyössä Siivet, Tartu tilaisuuteen ja Työpajasäätiötä valmistelevan henkilöstön kanssa. Vuoden 2014 asiakkaita on työllistetty mm. toimisto-, puutarha-, keittiö-, siivous-, järjestely-/kouluapulainen sekä maanrakennustehtäviin. Vuonna 2014 kesäduunisetelin sai 89 nuorta. Kaikki kesäduunisetelin kriteerit täyttävät nuoret ja työnantajat saivat kaupungin myöntämän edun. Nuorten kesätyöllistämisen tukemiseen eli kesäduuniseteliin on varattu vuodelle 2015 edelleen euroa. Kesätyöllistämisen periaatteet tulevat noudattelemaan pääsääntöisesti kuluvan vuoden periaatteita. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia kuntien työllistämisvastuista on lisätty alkaen kunnat maksavat 50 %:ia työmarkkinakuluista päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta ja 1000 päivän jälkeen kuntien osuus nousee 70 %:iin. Tähän mennessä rajana on ollut 500 päivää, jolloin kunta on maksanut 50 %:ia työmarkkinakuluista. Lisätietoja mm. sivustoilta sekä _383 3_90_2014/383390_2014_Kuntalii-ton_lausunto.pdf. Sivu 42 / 105

44 Kaupungin työllistämistoimintojen suhteen tapahtuu muutos. Sivistyslautakunnan valmistelussa on Työpajasäätiö ja tämä muuttaa jatkossa kaupungin toimintatapoja työllistämisasioissa. Työpajasäätiölle vastuutetaan roolia työllistämistoimintojen kehittämisessä. Sivistyslautakunnan alaisuudesta Etsivä nuoristotyö, Nuorten metallipaja, Kädenjälki, Tartu Tilaisuuteen projekti sekä henkilöstöjaoksen alaisuudessa olevat työllistämismäärärahat keskitetään. Tarkemmat toimintatavat ja niihin liittyvien määräahojen suuruus määritetään syksyn 2014 aikana. Kuitenkin tässä vaiheessa talousarvion 2015 valmistelua henkilöstöjaoksen alaisuuteen on edelleen budjetoitu euroa toimintakuluja ja tuottoja euroa (työllistämistuki) samalla tavoin kuin talousarviovuodelle 2014 on budjetoitu. Tämä määräraha sisältää myös ns. työttömien eläkeselvitykset, joiden on arvioitu olevan noin euroa alkaen Nivalan kaupunki ostaa talous- ja palkanlaskennan palvelut Hetapalvelut Oy:ltä, joka on kuntien omistama osakeyhtiö. Vuoden 2016 alusta alkaen Nivalan kaupunki tuottaa varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatuspalvelujen siirto Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta Nivalan kaupungille toteutetaan vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee noin 100 työntekijää. Syksyn 2014 aikana valmistelutyöhön nimetään ohjausryhmä. Talousarviota 2015 valmisteltaessa muita organisaatioon liittyviä suuria muutoksia ei ole tiedossa. Työllistämistoimiin liittyen Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on yhtymähallituksen kokouksessaan linjannut kuntien osuutta työmarkkinatukeen siten, että osuus kohdentuu jatkossa alkaen suoraan kunnille. Tähän mennessä määräraha on ollut Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla. Kuluvalle vuodelle ennakoitu tarve on ollut euroa (PPKY Kuntayhtymä Kallion talousarviossa) ja edellä mainitun voimaan tulevan muutoksen johdosta on arvioinut tarpeen olevan noin euroa (jatkossa alkaen Nivalan kaupungin talousarviossa). Talousarvion valmisteluvaiheessa summa ( euroa) on budjetoitu kaupunginhallituksen alaisuuteen. Nivalan kaupungin hallintosäännön mukaisesti henkilöstöjaoksen tehtäväkenttään kuuluvat mm. seuraavat alueet: 1. vastata henkilöstöhallinnon kehittämisestä, ohjaamisesta ja päätöksenteosta 2. tekee kaupungin puolesta sellaiset virka- ja työehtosopimukset, joissa päätösvalta on paikallistasolla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuutuksen nojalla 3. päättää myös virka- ja työehtosopimuksen täytäntöönpanosta, sopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta ja näihin liittyvien neuvottelujen käymisestä. Henkilöstöstrategia tukee jaoksen toimintaa henkilöstöhallinnon kehittämisessä ja ohjaamisessa. Nivalan kaupunki on valittu mukaan Kevan toteuttamaan Työhyvinvointisyke -palveluun. Palvelu toteutetaan vuoden (syksy) 2015 aikana. Työhyvinvointisyke -palvelun avulla kuntaorganisaatiot voivat arvioida ja kehittää organisaationsa työhyvinvointijohtamista ja henkilöstönsä työhyvinvointia ja erityisesti tarkastelun keskiössä on työn sujuvuuden kehittäminen. Palvelun avulla on mahdollisuus tarkastella samanaikaisesti työntekijä- ja työyhteisötason kysymyksiä sekä esimiestyön ja koko organisaation johtamista koskevia kysymyksiä. (http://www.keva.fi/fi/tyossa_jatkaminen/kuntasi_tyohyvinvointisyke/sivut/default.aspx). Prosessi käynnistyy yhteisellä tilaisuudella Kevassa, johon palveluun valittujen organisaation edustajat kutsutaan. Strategian toteuttaminen Nivalan kaupungin henkilöstöstrategian onnistunut toteuttaminen myötävaikuttaa välittömästi kaupunkistrategian toteutumiseen. Vuonna 2012 kaupunginvaltuusto hyväksyi henkilöstöstrategian, jonka avulla halutaan kehittää kaupungin henkilöstöpolitiikkaa mm. työhyvinvoinnin edistäjänä. Vuosille henkilöstöstrategian painopisteitä ovat seuraavat: - uudistumme rohkeasti ja avoimesti keskustellen (muutosten ja uudistusten johtaminen) - tarjoamme mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen (oppiminen ja kehittyminen). Uudistusten keskellä huolehdimme työhyvinvoinnista ja jaksamisesta (työhyvinvointi ja jaksaminen) - panostamme työuran sujuvaan alkuun ja tarjoamme joustoa viimeisiin työvuosiin - osallistuva esimiestyö tukee työssä onnistumista (esimiestyön kehittäminen) - työyhteisömme hyvä yhteishenki on työn ilon kulmakivi (työyhteisö ja ilmapiiri). Henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteutus on toimialojen ja toimielinten yhteinen asia. Henkilöstöstrategian toteuttaminen on tärkeä tapa varmistaa, että Nivalan kaupunki tuottaa taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita palveluita myös tulevaisuudessa. Henkilöstöjaoksella on edelleen keskeinen rooli Nivalan kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisessä, mutta kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä toimialojen ja koko organisaation kanssa. Tärkeätä on työn sujuvuuden kehittäminen. Sivu 43 / 105

45 pidetyssä henkilöstöjaoksen iltakoulussa arvioitiin hyväksytyn henkilöstöstrategian toteuttamista. Ko. tilaisuudessa todettiin, että henkilöstöstrategia on ollut tarpeellinen, vaikkakin vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Strategiatyön myötä on jäntevöitetty toimintatapoja ja luotu pelisääntöjä henkilöstöhallinnon osalta. Selvää on se, että henkilöstöstrategiassa määritettyjen periaatteiden tulee olla osa luontevaa ja normaalia toimintatapaa. Jokainen organisaatiossa toimiva on vastuussa sen toteuttamisesta. Iltakoulukäytäntöä jatketaan myös tulevina vuosina. Toiminnalliset tavoitteet Henkilöstöjaoksen toiminnallisena tavoitteena on jäntevöittää henkilöstöstrategiassa määritettyjä toimenpiteitä ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2015 erityisesti kiinnitetään huomiota - Kevan Työhyvinvointisyke -palveluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työn sujuvuuden kehittämisessä - Henkilöstöstrategiassa määritettyjen toimenpiteiden jäntevöittäminen, johon sisältyy mm. kaupungin rekrytointiprosessin kehittäminen - osavuosikatsauksen kehittämiseen henkilöstökatsauksen osalta (katsauksessa mm. teemoina, eläköityminen, rekrytointitarpeet, pitkät/lyhyet sairauspoissaolot, koulutusmäärärahojen seuranta) - organisaation sisäisen tiedottamisen kehittäminen - uuden palkkahallinnon käyttöönoton toteutukseen - varhaiskasvatuksen siirron onnistumiseen/rekrytointiprosessin kehittäminen - TVA (työn vaativuuden arviointi) prosessia jatketaan Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 150 Henkilöstöjaos Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,70 TOIMINTAMENOT ,78 NETTO ,36 Sivu 44 / 105

46 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Uudessa kuntalakiluonnoksessa kunnanhallituksen tehtävät määritetään nykyistä yksityiskohtaisemmin: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta, 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) vastata kunnan sisäisestä valvonnasta; sekä 8) huolehtia kunnan toiminnan riskienhallinnan järjestämisestä (http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/09_kuntalakiuudistus/in-dex.jsp). Myös talouden tasapainotusvaatimukset kiristyvät. Kaupunginhallitus toimielimen alaisuuteen kuuluu kuusi tehtäväaluetta, joita ovat kaupunginhallitus, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Nivalan Liikuntakeskus Oy:n avustukset, keskushallinto ja henkilöstöjaos. Jätehuoltoviranomaisena on toiminut alkaen jätehuoltolautakunta, jossa isäntäkuntana toimii Ylivieskan kaupunki. Hallitusohjelmassa määritetyllä kuntauudistuksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä (mm. kuntalaki, valtionosuusuudistus, kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki) on vaikutuksia kuntien ja siten Nivalan kaupungin toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen perusteella uudet sote-alueet ja tuotantoalueet aloittavat toimintansa alkaen. Kaupunginhallitus on nimennyt edustajansa neuvotteluihin asian valmistelua varten. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia painotetaan pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Tähän Nivalan kaupunki vastaa mm. organisoimalla kaupungin työllistämistoimintoja Työpajasäätiön alaisuuteen alkaen kunnan osuus työmarkkinatuesta on budjetoitu kaupunginhallituksen alaisuuteen ( euroa). Kuluvana talousarviovuotena määräraha on sisältynyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion talousarvioon. TE-keskus käynnistää alkuvuodesta 2015 neuvottelut toiminta-alueensa kuntien ja Kelan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Asiakaspalveluhanke 2015 valmistelu on siirtynyt ja lakiesitys eduskunnalle annetaan vuonna Kaupunki on mukana valtakunnallisessa etäpalvelujen käyttöönottohankkeessa. Asiakaspalvelu 2014 hanke on edelleen valtakunnan tasolla valmistelussa. Vuoden 2015 aikana Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa kunnat valmistelevat varhaiskasvatuspalvelujen siirtymisen peruskuntien vastattavaksi alkaen. Lukiopalvelujen osalta järjestämisluvat on haettava elokuun 2015 loppuun mennessä. Uuden kuntalain mukaan kunnanhallituksen roolia kunnan henkilöstöpolitiikassa korostetaan. Nivalan kaupunki on hyväksytty Kevan työhyvinvointisyke palveluun, joka toteutetaan syksyllä 2015 Kevan asiantuntijoiden avustamana. Tarkastelun keskiössä on erityisesti työn sujuvuuden kehittäminen. Henkilöstöstrategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan edelleen. Vuoden 2015 aikana tapahtuu monia palvelutuotantoon liittyviä muutoksia. Mm. tämän johdosta sujuvaan viestintään on kiinnitettävä huomiota kaikilla organisaation tasoilla alkaen Nivalan kaupunki ostaa talous- ja palkkahallinnon palvelut kuntien omistamalta osakeyhtiöltä Hetapalvelut Oy:ltä. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelutuotannon sujuvaan käyttöönottoon. Nivalan kaupunki on allekirjoittanut Muutos Nyt hyvinvointisopimuksen vuosille Hyvinvointisopimuksessa määritetään yhteistoiminnan tavoitteiksi hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointi- terveys ja sivistyserojen kaventaminen, varhaisen puuttumisen ja osallisuuden lisääminen, työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen, omaehtoisen selviytyminen ja elämässä pärjäämisen parantaminen. Nivalan kunta on perustettu vuonna Suunnitelmavuosille ajoittuu kunnan/kaupungin 150 vuotis juhlavuosi. Vuoden 2014 aikana kaupungin edustajat ovat osallistuneet unkarilaisen ystävyyskunta Zircin 30 vuotis kaupunkijuhlaan (http://zirc.hu/), jossa Zircin ystävyyskaupungit (Unkari/Zirc, Transsylvania/Barot, Saksa/Pohlheim)kokoontuivat toukokuussa Mm. tämän tapaamisen perusteella sekä Zir- Sivu 45 / 105

47 cissä elokuussa 2014 pidetyn taidenäyttelyn perusteella Nivalan kaupungilla on luotu hyvät edellytykset yhteistyöhön mm. kulttuurin, taiteen ja muulle ystävyyskuntatoiminnalle. Strategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian. Toimielimen alaisuuteen kuuluvat tehtäväalueet tukevat toiminnallaan Nivalan kaupungin strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteuttamista. Sähköinen hyvinvointikertomus on hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva työväline kunnille. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kertomuksen hyödyntämistä kehitetään osaksi strategista johtamista. Työpajasäätiön valmistelu on vielä kesken. Säätiön toiminnan ja toiminnan vaikutusten tarkentuessa suhteessa kaupungin toimintoihin päätetään tarpeellisista talousarviomuutoksista. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunkistrategian ja henkilöstöstrategian toteuttaminen Aktiivinen edunvalvonta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Ulkoisen ja sisäisen viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Konsernijohtamisen ja konserniyhteistyön kehittäminen Pitkäikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen liittyvien toimintojen ja asiakaspalvelujen kehittäminen Hyvinvointikertomuksen kehittäminen osaksi kaupungin johtamista Kevan työhyvinvointisyke palvelun tulosten ja määritettyjen toimenpiteiden hyödyntäminen Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä jatkaa aktiivista toimintaa ja tehostavat yhteistyötä Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 12 Kaupunginhallitus Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,73 TOIMINTAMENOT ,03 NETTO ,89 Sivu 46 / 105

48 160 MAASEUTUTOIMI Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit sekä Sievin ja Kärsämäen kunnat ovat tehneet maaseutuhallintoa koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen perusteella kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten maaseutuhallintotehtävien sekä muiden maaseudun kehittämispalvelujen järjestämisestä kyseisten kuntien alueella vastaa Nivalan kaupunki. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen kustakin muusta kunnista. Lautakunta toimii valtuuston toimikauden mukaisesti. Tukipolitiikassa alkaa käytännössä uusi ohjelmakausi vuonna Strategian toteuttaminen Palveluja tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Sopimuskunnat vastaavat kukin osaltaan palvelujen tarjoamiseen tarvittavien toimipisteiden kaikista kustannuksista kunnassaan (vuokra, siivous, lämmitys, kiinteät tietoliikenneyhteydet, yms. ja niihin liittyvät ylläpitopalvelut). Sopimuskunnat vastaavat itse palvelujen tuottamista varten tarvittavien toimistotarvikkeiden, irtaimiston ja ATK-laitteiden hankinnasta sekä ylläpidosta. Maaseudun kehittämispalveluja ja maaseutuhallinnon viranomaispalveluja pyritään tuottamaan sopimuskuntiin tilalukumäärän suhteessa. Yhteislautakunnan päätöksellä tästä voidaan erityisistä syistä poiketa. Yhteislautakunta voi myydä palveluja sopimuskunnille ja muille tahoille. Yhteislautakunnalla on palveluiden tuottamissopimus Oulaisten kaupungin ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Oulaisten kaupunkiin myydään muita kuin maaseutuhallinnon palveluja n. 30 % maaseutuasiamiehen työajasta. Pyhäjärven kunnan kanssa tehty ostopalvelusopimus, jossa Nivalan kaupunki myy maaseutuhallinnon palveluja Pyhäjärvelle päättyy vuoden 2014 lopussa. Toiminnalliset tavoitteet Hoidetaan tehokkaasti lakisääteiset viljelijöiden EU- ja kansalliset maataloustukiasiat. Turvataan monipuolisten ja laadukkaiden maaseutupalvelujen saatavuus toimialueen kunnissa. Perusmaatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään edistämällä mm. sukupolvenvaihdoskauppoja, tilusjärjestelyjä ja tilakohtaista kehittämistä. Edistetään ja autetaan uusien maaseutuelinkeinojen syntymistä. Kehitetään maaseudun monipuolisia elinkeinoja yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Tukihakemusten käsittelyssä siirrytään mahdollisimman paljon sähköisten järjestelmien hyötykäyttöön. Järjestetään viljelijöille koulutusta jokaisessa alueen kunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suoritteet Maatilojen lukumäärä yht. (kpl) Nivala Kärsämäki Oulainen Sievi Ylivieska Viljelty pelto yht. (ha) Nivala Kärsämäki Oulainen Sievi Ylivieska Maksetut tuet yht. (milj. ) 43,1 43,1 43,1 43,1 43,1 Nivala 17,3 17,3 17,3 17,3 17,3 Kärsämäki 6,2 6,2 6,2 6,2 6,2 Oulainen Sievi 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 Ylivieska 6,1 6,1 6,1 6,1 6,1 Sivu 47 / 105

49 Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 160 Maaseututoimi Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,63 TOIMINTAMENOT ,22 NETTO ,50 Sivu 48 / 105

50 165 LOMATOIMI Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Hallitus on tehnyt rakennepoliittisen ohjelman 11/2013, jossa on tehty mm. esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkistamisesta. Hallitus selvittää yhdessä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan kanssa 2014 mennessä mahdollisuudet saada kustannussäästöjä järjestelmää kehittämällä. Esitys säästöiksi 2015 alkaen on 5 milj. euroa. Eu:n maataloutta koskevat valtiontukisäädökset muuttuivat Myös lomitusta koskeviin kohtiin tuli merkittäviä muutoksia. Uudet säädökset koskevat ohjelmakautta Jäsenvaltioiden tulee sopeuttaa nykyiset tukijärjestelmänsä uusien säädösten mukaisiksi. Tällä hetkellä STM:ssä selvitetään, millaisia muutostarpeita uusi lainsäädäntö asettaa Suomen lomitusjärjestelmille ja millä aikataululla. Suurimmat muutokset koskisivat yrittäjien sijaisapulomitusta. Strategian toteuttaminen Kaupunkistrategian sekä henkilöstöstrategian ja sen sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta. Toiminnalliset tavoitteet Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Lomittajien työvuorosuunnitteluun ja työn kuormittuvuuteen ja ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Nivalan henkilöstöstrategian osana on sovittu tehtäväksi työn vaativuuden arviointi työntekijöille. Arviointitekijöiden määritteleminen on aloitettu ja tehty kaupungin toimistohenkilöstölle. Lomituspalveluiden osalta on myös tehty työn vaativuuden arviointi. Tehtävään liittyen tullaan käymään kehityskeskustelut maatalouslomittajien kanssa 2015 vuoden aikana. Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen ja lomittajien työllistymiseen tarkoitettu kunnan tuetun maksullisen lomituksen tukea tullaan jatkamaan. Yrittäjät voivat ostaa lomituspalvelua 11,27 /h. Kunnan tuki maksulliseen pysyy samana kuin 2014, eli 3 /h. Nivalan kuntaosuudeksi on esitetty Sievi ja Ylivieska esittävät alueidensa tuen omissa talousarvioissaan. Paikallisyksikön osoittama tuki per lomitustunti on yrittäjille sama ja on alue- ja kuntakohtainen hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Tuetulla maksullisella lomituksella tuetaan myös lomittajien työllistymistä ja sitä kautta lomitettujen päivien lisääntymiseen, joka taas vaikuttaa yrittäjien hyvinvointiin ja verokertymään uusien työpaikkojen muodossa. Kuntaosuuden myötä esim. Nivalassa on käyttöaste noussut 68 % 750 pv (vrt. -06 kuntaosuus) ja sillä työllistetään 3,4 vakituista lomittajaa ja hallintoon myönnetty raha on myös noussut /v. Suoritteet Suoritteet TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Maatalousyrittäjiä Nivala, Sievi, Y:ska 304, , , , , , , ,121 Hallintohenkilöstöä Maatalouslomittajia Lomituspäiviä Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 165 Lomapalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,74 TOIMINTAMENOT ,74 NETTO Sivu 49 / 105

51 16 ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Toimialaan kuuluu kaksi tehtäväaluetta; lomapalvelut ja maaseututoimi. Lomapalvelut -tehtäväalue hoitaa lomituspalvelujen järjestämisen Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa alueellinen lomituspalvelulautakunta. Maaseututoimi -tehtäväalue vastaa maaseutuhallinnon lakisääteisten tehtävien sekä maaseudun kehittämistehtävien järjestämisestä Nivalan, Kärsämäen, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Toiminnan järjestämisestä vastaa alueellinen maaseutulautakunta. Mela on ilmoittanut lomitustoiminnan säästötavoitteet liittyen valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Valtakunnan tasolla valtion korvausta leikataan vuosittain kausilla miljoonalla eurolla. Säästö pyritään hakemaan mm. maatilojen työaikamitoituksia tarkentamalla sekä tilojen yhtäaikaisilla lomilla mahdollisuuksien mukaan. Lomatoimen hallinnossa varaudutaan lomituspäivien vähenemiseen ja siitä johtuvaan hallintorahan pienenemiseen. Strategian toteuttaminen Toimiala omalta osalta toteuttaa kaupunkistrategiaa. Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Lomittajien työvuorosuunnittelun ja työn kuormittavuuteen ja ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Maaseututoimi on mukana hankkeissa ja toimissa jotka lisäävät maatalouden elinvoimaisuutta ja tehokkuutta koko yhteistoiminta-alueella. Toiminnalliset tavoitteet Lomatoimessa jatketaan karjatilojen palvelusuunnitelmien ja tilakartoitusten päivittämistä. Maaseututoimessa palvelut tuotetaan kuntiin lähipalveluina. Tukihakemuksissa siirrytään mahdollisimman paljon sähköiseen asiointiin ja viljelijöitä koulutetaan uuden ohjelmakauden tuomiin säädösmuutoksiin. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan yhteistyössä henkilöstöjaoksen, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 16 Maaseutupalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,25 TOIMINTAMENOT ,00 NETTO ,50 Sivu 50 / 105

52 400 SIVISTYSPALVELUJEN HALLINTOPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Hallintopalvelut sisältävät sivistyslautakunnan omat kulut ja sivistyspalvelujen yhteisiä kuluja. Strategian toteuttaminen 10-jäseninen sivistyslautakunta toteuttaa kaupungin koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan toimiyksikköjen sekä toimialan yhteisöjen kanssa kaupungin strategisten linjausten mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Lautakunta kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarvittaessa, tutustuu toimipisteisiin ja järjestää keskustelutilaisuuden vanhempainyhdistyksille. Hallintosääntöön tehdään tarvittavat muutokset koskien mm. varhaiskasvatuspalvelujen siirtymistä omaksi toiminnaksi. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 400 Sivistystoimen hallinto Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,25 TOIMINTAMENOT ,60 NETTO ,67 Sivu 51 / 105

53 410 PERUSKOULUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Perusopetusta annetaan 12 koululla. Esi- ja perusopetuspalvelut tarjotaan lain mukaisesti varattujen määrärahojen puitteissa. Koulujen käytettävissä oleva tuntimäärä määräytyy talousarvion palkkamäärärahojen perusteella. Lautakunta vahvistaa perusopetusryhmien määrän ja resurssien jaon keväällä ja päättää esiopetusjärjestelyistä seuraavaa lukuvuotta varten kuultuaan rehtorien kokousta. Selvitetään ja valmistaudutaan varhaiskasvatuksen siirtämiseen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta kaupungin sivistyspalveluihin lukien voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuolto lain toteuttamiseksi perustetaan vastaavan koulukuraattorin virka ja varaudutaan toisen asteen opiskelijahuollon kustannuksiin. Strategian toteuttaminen Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin, ohjaukseen, oppilashuoltoon, tuen eri portaisiin ja kouluterveydenhuollon toimintaan kiinnitetään huomiota oppilaan/opiskelijan oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnissä. Kaikilla kouluilla on käytössä Peda.net -oppimisympäristö sekä Google Apps for Education palvelu. Lapset Puheeksi - toimintamalli otetaan osaksi oppilashuoltoa ja toimintaa käynnistetään vaiheittain. Kerhotoiminta jatkuu opetushallituksen tuella ( ). Oppilaaksiottoalueet siirretään digitaaliseen muotoon. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 Perusopetuksen tuntikehys lv Perusopetuksen tunnit/oppilas 1,92 1,92 1,90 Oppilaat/perusopetusryhmä 16,2 16,5 16,7 Kuljetusoppilaita Menot /perusopetusoppilas Menot/esiopetusoppilas TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Esiopetusoppilaat (20.9.) Perusopetusoppilaat (20.9.) OPPILASTILASTO VV. 2014/ /21 (ei esiopetusoppilaita) (väestötiedot 8/2014) AHDE AITTOLA ERKKILÄ HAAPALA HAIKARA JUNTTILA JÄRVIKYLÄ KARVOSKYLÄ KYÖSTI KALLIO KKK/pienryhmät MALILA VÄLIKYLÄ YHTEENSÄ NIVA-KAIJA YHTEENSÄ Sivu 52 / 105

54 Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 410 Peruskoulut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,67 TOIMINTAMENOT ,15 NETTO ,27 Sivu 53 / 105

55 420 LUKIOPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää noudattaen hyväksyttyä opetussuunnitelmaa. Koulu on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa. Ammattioppilaitoksen kaksoistutkinnon suorittajilla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto Nivalan lukiossa. Lukioiden osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto siirtynee aikaisemmin ilmoitetusta syksystä 2016 vuodella eteenpäin. Lukiotoiminnan järjestämisluvat ovat tulossa uudelleen haettaviksi vuoden 2015 aikana, jonka seurauksena lukiokenttä muotoutuu uudelleen. Ylioppilastutkinnon sähköistämishanke on etenemässä siten, että syksyllä 2016 ensimmäinen ikäluokka kirjoittaa sähköisen ylioppilaskokeen maantieteessä, filosofiassa ja saksan kielessä. Strategian toteuttaminen Lukion antaa opiskelijoilleen laaja-alaisen yleissivistyksen, joka takaa riittävät valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä muihin lukiopohjaisiin opintoihin. Opetusta kehitetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä sähköisiä oppimisympäristöjä ja uutta opetustekniikkaa. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunki selvittää lukio-opetuksen järjestämisvaihtoehdot ja päättää lukion toimilupahakemuksesta. Toteutetaan hyväksyttyä lukion kehittämissuunnitelmaa ja sen toteutumista. Valmistaudutaan uuden opetussuunnitelman voimaantuloon sekä syksyllä 2016 alkavaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Yhteistyötä tehdään peruskoulun, muiden toisen asteen oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA 2015 Aloittaneet Aloittaneet % -ikäluokasta Läpäisyaste % Tuntimäärä lv Toimintakate /opp TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Oppilaita (20.9.) Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 420 Lukiopalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,78 TOIMINTAMENOT ,33 NETTO ,03 Sivu 54 / 105

56 440 MUU SIVISTYSTYÖ Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nuoriso- ja kulttuuripalvelut toteuttavat sekä yksilöä että yhteisöä vahvistavaa toimintaa tavoitteena antaa kaikille kaupungin asukkaille mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Kulttuuripalvelujen talousarvioon sisältyy tanssin perusopetuksen ostaminen Tanssiopisto Uusikuulta (6,66 h/vko, /v). Liikuntapalveluja ostetaan Nivalan Liikuntakeskus Oy:ltä, , summaan sisältyy uutena korvausta NU:lle Tuiskulan sosiaalitilojen käytöstä. Jokilatvan opisto tarjoaa kuntalaisille monipuolisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Kansalaisopiston opetuksen saatavuus perustuu hajautettuun opetukseen ja kohtuullisiin kurssimaksuihin. Opisto tarjoaa kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen perusopetusta. Nivalan nettomaksuosuus Jokilaaksojen musiikkiopisto vastaa musiikin laajan oppimäärän mukaisesta taiteen perusopetuksesta. Nivalan maksuosuus , sisältää sijaintikuntaosuuden Kevään 2015 aikana valmistellaan Jokilaakson musiikkiopiston oppilaspaikkojen palauttaminen viimeaikaista säästöä edeltävälle tasolle (lukuvuoden alusta). Talousarvioon sisältyvät avustukset: Liikuntapalvelut , (summasta varataan alle 18-vuotiaiden ohjattujen salivuorojen alentamiseen sekä ohjattujen jäävuoromaksujen alentamiseen) nuorisopalvelut (summasta varataan H-yhdistyksen neuvojen palkkatukeen) ja kulttuuripalvelut (summasta varataan museotoiminnan tukemiseen, summaan sisältyy kaupunginhallitukselta siirtynyt avustus MLL:n toimintaan). Strategian toteuttaminen Muun sivistystyön tehtäväalueet huolehtivat osaltaan viihtyisästä ja virikkeellisestä asuinympäristöstä. Kaikille ikäryhmille tarjotaan mahdollisuuksia joko omaehtoiseen tai ohjattuun kulttuuri-, liikunta- tai muuhun terveyttä ja elämänlaatua kohentavaan toimintaan. Nuorten Työpajatoiminta, Etsivä nuorisotyö sekä Tartu tilaisuuteen -hanke (11/ /2016) tukevat nuoria pääsemään takaisin opiskelu- ja työelämään. Kolmannen sektorin toimintaa tuetaan toiminta-avustusten lisäksi tarjoamalla kokoontumistiloja. Toiminnalliset tavoitteet Kirjasto toteuttaa yleisten kirjastojen laatusuosituksia. Kirjastoaineiston laadusta ja määrästä pidetään huolta ja tarjotaan jokaiselle kuntalaiselle kirjastossa pääsy tietoverkkoon. Aurora- kirjastojärjestelmän uudet lisäominaisuudet hyödynnetään asiakkaiden hyväksi. Tiekkö opastaa tehokkaasti asiakkaitaan uuden Arena -verkkokirjaston käyttöön, jonne keskitetään Seniorinet- ja Kirja kantaa -sivustojen sisällöntuotanto. Kirjasto vahvistaa Celia -kirjaston kanssa aloitettua yhteistyötä näkövammaisten ja lukihäiriöisten asiakkaiden hyväksi. Jokilatvan opiston opetuksen pääpaino on kädentaidoissa ja taideaineissa. Terveys- ja liikuntakasvatusta suunnataan laaja-alaisesti eri ikäryhmille. Oppilaskuntien, Nuorisovaltuuston ja Lasten parlamentin toiminnalla annetaan lapsille ja nuorille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma päivitetään ja samassa yhteydessä tarkastellaan eri toimijoiden rajapintoja palveluissa ja toiminnoissa. Vanhempainyhdistysten ja kotien yhteistyön tiivistäminen. Lasten parlamentilla ja nuorisovaltuustolla on oikeus päättää euron määrärahan käytöstä oppilaskuntien esitysten perusteella. Nuorten Työpajat sekä Etsivä nuorisotyö yhteistyössä oppilaitosten, sosiaalitoimen sekä TE-toimiston kanssa vastaavat nuorisotakuun toteutumisesta. Tavoitteena on, että Työpajasäätiö aloittaa toimintansa. Nuorten työpajat, Kädenjälki ja Metallipaja, siirtyvät Peltotielle Teollisuuskylältä vuokrattaviin tiloihin. Kolmivuotisen Tartu tilaisuuteen projektin (2. vuosi) kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat vailla ammatillista koulutusta olevat tai joilla on tuen ja ohjauksen tarve. Palvelutarpeen selvittyä asiakas ohjataan monialaisen yhteistyöverkoston alulla oikeanlaisen palvelun piiriin. Hankkeeseen otetaan kolmen vuoden aikana 200 asiakasta. Sivu 55 / 105

57 Tunnusluvut Kirjasto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kirjaston kävijät (1000 henk.) Lainaukset (1000 kpl) Lainat/asukas 19, Aineistomääräraha euro/as 7,62 8,5 8,3 8,3 8,3 8,3 Kustannukset /as 47, Jokilatvan opisto/ Nivala /asukas (netto) 5,8 5,8 5,1 5,1 5,1 5,1 opetustunnit osallistujia Jokilaaksojen musiikkiopisto Kustannukset /asukas 14,1 13,6 13,8 13,8 13,8 13,8 Nivalan oppilaspaikkamäärä Toiminnan piirissä Menot /oppilas sis.kotik.osuus isäntäk.osuus Avustukset /asukas Liikuntatoiminta 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Kulttuuritoiminta 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Nuorisotoiminta 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Tillarigallerian kävijämäärät Nuorisotilan kävijämäärät Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 440 Muu sivistystyö Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,84 TOIMINTAMENOT ,84 NETTO ,32 Sivu 56 / 105

58 40 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kaupungin koululaitokseen kuuluu 12 peruskoulua ja lukio. Nivala on Jokilaaksojen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (JEDU) kotipaikka. Yhtymään kuuluvassa NAO:ssa on n. 800 oppilasta. Nivalassa on Oulun yliopiston alueyksikkö, Oulun Eteläisen Instituutti, sekä yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevän Kerttu Saalasti -säätiön kotipaikka. Nivala kuuluu Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymään. Kaupungilla on sopimus kansalaisopistopalveluista Jokilatvan Opiston kanssa. Liikuntapalvelut tuotetaan ostopalveluna Liikuntakeskus Oy:n kautta. Kirjasto toimii Tiekkö-kirjastoverkossa. Nuorisopalvelut vastaa nuorten työpajatoiminnasta (käsityö- ja metallipajat) sekä Tartu tilaisuuteen hankkeesta ( ). Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Opetus- ja kulttuuripalveluilla on iso merkitys väestön hyvinvoinnin ja elämänlaadun ylläpitämisessä sekä elinkeinoelämän osaamisen turvaamisessa. Taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset ongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin, mikä tuo haasteita mm. opetuksen järjestämiseen ja tukitoimiin, oppilashuoltoon, kouluterveydenhuoltoon ja opinto-ohjaukseen. Strategian toteuttaminen Kaupunki järjestää sivistyspalvelut lakien ja asetusten sekä määrärahojen puitteissa kustannustehokkaasti. Palveluja tuottaa osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Lakisääteiset peruspalvelut ovat kattavasti kaupunkilaisten saavutettavissa. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, mutta erityiskysymyksissä ja kuntarajoilla tarjottavissa palveluissa tehdään paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä täydennetään muiden tuottajien palveluilla ja yhteistyösopimuksilla. Muun sivistystyön palvelut ovat peruspalveluja, joka ennaltaehkäisevät terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Kumppanien kanssa järjestettävillä tapahtumilla lisätään kaupungin vetovoimaisuutta. Toiminnalliset tavoitteet Toimiala toteuttaa aktiivisesti Nivalan kaupungin kaupunkistrategiaa. Kaupungin laatimat eri kehittämissuunnitelmat ja strategiat otetaan toiminnassa huomioon. Opetusta annetaan 13 koululla. Uusia opetussuunnitelmia valmistellaan (esiopetus, perusopetus, lukio-opetus) voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteuttamiseksi perustetaan vastaavan koulukuraattorin virka ja varaudutaan toisen asteen opiskelijahuollon kustannuksiin. Varhaiskasvatuksen siirtoa kaupungin sivistystoimeen selvitetään ja tehdään asiassa tarvittavat päätökset ja valmistelut. Osallistutaan alueellisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin. Tavoitteena on, että Työpajasäätiö aloittaa toimintansa. Kuntalaisille on tarjolla harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. Taiteen perusopetusta tarjotaan musiikissa, kuvataiteissa, teatteritaiteessa, tanssissa ja käsityössä. Kirjasto palvelee kaikkia ikäryhmiä. Järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan kaupungin avustuksilla (liikuntapalvelut , kulttuuripalvelut ja nuorisopalvelut ). Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 40 Sivistyslautakunta Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,12 TOIMINTAMENOT ,55 NETTO ,16 Sivu 57 / 105

59 600 VIRANOMAISPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Viranomaispalveluiden tehtävänä on valvoa rakennustoimintaa sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua yleisen edun kannalta sekä valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä, päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista ympäristöluvista ja valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa. Viranomaispalveluiden tehtäviin kuuluu myös jätevesien käsittelyn valvonta, maa-aineslupien käsittely ja ottamisen valvonta, jätelain valvonta sekä lisäksi myöntää korjaus- ja energia-avustukset sekä kunnan toimivaltaan kuuluvat poikkeamiset rakentamisesta tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista sekä antaa lausuntoja ELY:n toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista. Rakennusvalvonta vastaa myös rakennus- ja huoneistorekisterin ylläpidosta. Strategian toteuttaminen Kaupungin strategiaa toteutetaan ja toiminta mitoitetaan tarvetta vastaavasti. Toiminnalliset tavoitteet Rakennus-, ympäristö- ja maa-aineslupien sekä korjausavustusten myöntäminen. Rakennusrekisterin päivittäinen korjaaminen saatetaan päätökseen vuoden 2014 aikana. Virheiden korjaamista jatketaan katselmusmerkintöjen yhteydessä. VRK ottaa pysyvän rakennustunnuksen käyttöön, mikä aiheuttaa myös rakennusvalvonnassa uusia käytäntöjä tietojen siirrossa ja käsittelyssä sekä vaatii uudet ohjelmaversiot. Puututaan luvattomaan rakentamiseen. Rakennusluvan hakeminen on mahdollista täysin sähköisesti Lupapisteen kautta. Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen tarkistaminen. Tunnusluvut Suoritteet TP2012 TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS2018 Tuottojen osuus toimintakuluista %:na Viranomaispalveluiden kulut euroa/as Suoritettavat katselmukset kpl Myönnetyt: Rakennusluvat Toimenpideluvat Maa-ainesluvat Ympäristöluvat Suunnittelutarvepäätökset Maankäyttöprosessi Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan tammikuussa Valitusten johdosta kaupunginhallitus pani yleiskaavan täytäntöön maaliskuussa 2014 muilta kuin valituksen alaisilta osilta. Maakuntakaavan 1-vaihekaava jossa käsitellään mm. soidenkäyttöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta että liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä, on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavan 2-vaihekaavassa, joka on luonnosvaiheessa, käsitellään kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistys- ja matkailua, seudullisia jätteenkäsittelyalueita ja seudullisia ampumaratoja. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat tehtyjen inventointien mukaan laajenemassa merkittävästi, kattaen käytännössä kaikki suurimmat peltoaukeat mukaan lukien kaupungin keskustaajaman. Kunnilta tullaan pyytämään lausunnot ennen hyväksymistä. Maankäytön suunnittelutoimikunta aloittaa toimintansa ja ryhtyy hoitamaan maapolitiikkaa. Asemakaavaalueen laajentaminen vaatii maanhankintaa, jota on tehty aktiivisesti 2014 käyttäen hyväksi poikkeusla- Sivu 58 / 105

60 kia, jossa maan myynti kunnille on verovapaata. Maanhankinnan jälkeen kaupunki laatii omistamilleen alueille asemakaavan tarpeen mukaan. Tiilimaan alueen tonttien hinnoittelua yhtenäistetään korottamalla korttelien 801 ja 802 neliöhinnat samalle tasolle korttelin 800 kanssa. Uusi neliöhinta kortteleissa 801 ja 802 on 11,21 /m 2. Kaupunki on muuntanut oman kartta-aineistonsa EUREF karttakoordinaatistoon. Pohjakarttaa pyritään pitämään ajan tasalla kaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi. Vuonna 2014 aloitettu opaskartan päivittäminen viedään loppuun, painetaan uudet kartat, uudistetaan kartta internetsivuille ja pystytetään osoiteviitat. Myös valtuustoaloitteen mukaisesti tutkitaan koko kunnan postinumero/-toimipaikkauudistusta yhdessä postin kanssa. Strategian toteuttaminen Kaavoituksen avulla turvataan teollisuuden ja asutuksen tarpeet luomalla viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita ja tarvetta vastaavia teollisuuskortteleita. Yleiskaavaa toteutetaan jolla luodaan puitteet kunnan tulevalle kehitykselle ja ohjataan asemakaava-alueen hallittua kasvua. Toiminnalliset tavoitteet oikea-aikainen ja joustava palvelu maankäytönsuunnittelulla pyritään täyttämään kysyntää vastaavat tarpeet kaavojen ja karttojen ajantasallapito kaupunkirakenteen tiivistäminen edistää kaava-alueen rakentumista varataan riittävä määrä vapaita rakennuspaikkoja Tunnusluvut - taulukko, jossa esitetään maankäyttöprosessien keskeisimmät tunnusluvut. Suoritteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Myytyjen tonttien määrä Vuokratut AO tontit Kaavahankkeet Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 600 Viranomaispalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,04 TOIMINTAMENOT ,41 NETTO ,10 Sivu 59 / 105

61 700 TEKNISET PALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Puistojen ja yleisten alueiden hoitotyöt suoritetaan talousarvion määrärahojen puitteissa. Ostopalveluja annetaan Destialle Nivalan taajama alueella sekä liikennevihreän hoitoon kaavateillä yhteensä 18 ha. Puistoalueiden nurmikonleikkuusopimusta jatketaan ostopalveluna n. 20 ha. Leikkikenttien omavalvonta järjestelmä ja turvallisuusasiakirja on päivitetty vuodelle Viheralueiden ympäristöselvitys on tehty puistoille ja yleisille alueille vuosille Leikkikenttien tarkastuksia ja kunnossapitotöitä suoritetaan omana työnä ja mahdollisesti annetaan palveluja tilapalvelulle sekä Vuokrakodeille. Kesäaikana työllistetään koululaisia (kesäduuniseteli) sekä työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä 2-3 henkilö, jotta saadaan perustoiminnot suoritettua. Rakennettuihin puistoihin ja leikkikentille suoritetaan perusparannus- ja muutostöitä määrärahojen puitteissa. Kaavateiden ja kevyenliikenteenväyliä pidetään kunnossa pääosin ulkopuolisten urakoitsijoiden voimin. Liikenneväylien kunnossapito säilytetään vuonna 2012 määritetyllä tasolla. Talvikunnossapidon tason nostamiseen ei ole tiukan talousarvion puitteissa mahdollisuuksia. Tieinvestoinnit painottuvat päällystysten ja tievalaistusten uusimiseen sekä sadevesiviemärien kunnostamiseen. Kaupunki osallistuu edelleen vuonna 2013 aloitettuun seutukunnalliseen liikenneturvallisuustoimijamalliin. Strategian toteuttaminen Kuntalaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisäävän asuinympäristön ylläpitäminen kustannustehokkaalla toiminnalla puistojen ja yleistenalueiden sekä katuverkoston kunnossapidossa. Toiminnalliset tavoitteet Perustoiminnot hoidetaan omana työnä ja ostopalveluita käytetään sellaisilla osa-alueilla missä se on järkevintä taloudellisesti toteuttaa. Tunnusluvut Suoritteet Viheralueiden hoitokerrat Hoidett. alueiden määrä ha Kaavateiden määrä km TP ,6 62,0 TP ,6 62,0 TP ,0 62,0 TA ,0 63,0 TA ,0 64,5 TS ,0 64,5 TS ,0 64,5 TS ,0 64,5 Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 700 Tekniset palvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,32 TOIMINTAMENOT ,94 NETTO ,48 Sivu 60 / 105

62 740 TILAPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Tilapalveluiden tehtävänä on järjestää ja ylläpitää hallintokuntien ja ulkopuolisten asiakkaiden tarvitsemat tilat ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta asiakaskohtaisin sopimuksin sekä luoda asiakkailleen turvalliset, terveelliset ja viihtyisät toimitilat. Suurimpana yksittäisenä vuokrakumppanina tilapalveluilla tulee olemaan Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Toimintavuoden tärkeimpinä asioina ovat energiansäästöhankkeiden käynnistäminen, huoltokirjajärjestelmän käytön kehittäminen sekä vuonna 2014 hyväksytyn kiinteistöstrategian jatkuva toteuttaminen. Kiinteistöstrategiaan viitaten on tarkoitus käynnistää terveyskeskuksen hallintosiiven ja vuodeosaston saneeraushanke, vuoden 2015 aikana. Strategian toteuttaminen Kustannusten koostumisen tehokas seuranta ja siihen vaikuttaminen, johtamistyön ja henkilöstön tietotaidon kehittäminen sekä omana työnä tarjottavan palvelun laadukkuuden kriittinen seuranta ja kehittäminen. Tilapalveluiden tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen käyttäjien kanssa. Sähköisen huoltokirjan kautta pyritään palvelun läpinäkyvyyteen ja systemaattiseen toimintamalliin. Toiminnalliset tavoitteet Tilankäytön taloudellisuus, ominaiskulutustavoitteiden seuranta ja toteuttaminen sekä kiinteistöstrategian toteuttaminen. PPKY Kallion käytössä olevien tilojen käytön optimointi yhteistyössä vuokralaisen kanssa, jotta käyttöaste saadaan pidettyä korkeana. Tunnusluvut kiinteistöt/käyttötarkoitus kpl määrä brutto m 2 Rm 3 Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorak Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 740 Tilapalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,27 TOIMINTAMENOT ,03 NETTO ,20 Sivu 61 / 105

63 770 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Ruoka- ja puhdistuspalveluiden tehtävänä on tuottaa Nivalan kaupungin eri hallintokuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarvitsemat ruoka- ja puhdistuspalvelut. Vuonna 2015 keskuskeittiötoiminnassa keskitytään keittiöverkkotyöryhmän loppuraportin mukaisen toimintatavan toteuttamiseen huomioiden palvelun käyttäjien toiminta ja tulevaisuuden suunnitelmat. Muut ruokapalveluiden muutokset johtuvat pääosin eri toimipisteiden töiden organisoinneista ja asiakaskunnan muuttuneista tarpeista. Puhdistuspalveluilla talousarviossa on huomioitu asiakaskunnan muuttuneet toiveet ja tarpeet sekä asiakasmuutoksista johtuneet tila- ja toimintaratkaisut. Tehtäväalueella varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen tarjoamalla työssäoppimis-/harjoittelupaikkoja ammattiopistojen ja aikuiskoulutusyksiköiden ravitsemus- ja siivous-alan opiskelijoille sekä toimivalla yhteistyöllä työvoimatoimiston ja eri työllistämishankkeiden kanssa. Strategian toteuttaminen Ruoka- ja puhdistuspalvelut kehittävät toimintaansa siten, että toiminta on oikea-aikaista, asiakaslähtöistä, vastuullista ja kannattavaa. Opiskelijoiden työllistymistä mahdollistetaan työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen avulla. Toiminnan ja palveluiden ennakointiin, kehittämiseen ja tuottamiseen hyödynnetään palvelun käyttäjien kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä yhteistyöverkostoja. Henkilöstön työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja kustannustietoisuuteen pyritään henkilöstön osallistamisella ja avoimella vuorovaikutuksella. Toiminnalliset tavoitteet Tuottaa hallintokuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarvitsemat ruoka- ja puhdistuspalvelut. Turvataan palvelun laatu ja saatavuus riittävän ajanmukaisilla toimintatavoilla ja välineillä sekä kouluttautumisella ja yhteistyöllä. Tunnusluvut Suoritteet TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ateria-suoritteet Siivottavat neliöt Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 770 Ruoka- ja puhd.palv. Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,01 TOIMINTAMENOT ,34 NETTO ,14 Sivu 62 / 105

64 60 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Tekninen toimi järjestää lakien ja asetusten puitteissa julkiset tekniset- ja viranomaispalvelut. Tekniset palvelut ylläpitää kaupungin ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnan edellytyksiä määrärahojen puitteissa. Tekninen toimiala koostuu tehtäväalueista, jotka ovat viranomaispalvelut, tekniset palvelut, tilapalvelu sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut. Vireä Malisjoki II hanke on päättynyt vuoden 2014 kesäkuun lopussa. Torialueen kehittämiseen esitetään edelleen suunnitelmavuosille määrärahavarausta, mikä mahdollistaa hanke/rahoitushakemusten tekemisen torialueen kunnostamisen toteuttamiseksi. Käyttötalousarvioon on varattu määrärahat seuraaviin hankkeisiin: Kala- ja Pyhäjokilaakson vesienhoitoyhdistyksen toimintaan sitoutuminen kolmeksi vuodeksi enintään 3160 :n vuosittaisella määrärahalla, Pohjavesiensuojelu ja kiviaineshuollon POSKI3 hankkeeseen 3500 vuosille sekä Vähähiilisyydestä uutta kilpailuetua kunnille hankkeeseen vuosille /vuosi. Talonrakennuksen osalta ensihoidon tilojen suunnittelua jatketaan siten että tilojen rakentaminen nykyisen paloaseman yhteyteen toteutetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Terveyskeskuksen hallintosiiven peruskorjauksen sekä vuodeosaston saneerauksen toteuttamista ryhdytään valmistelemaan yhteistyössä PPKY Kallion kanssa. Pienemmät investoinnit pyritään kohdistamaan siten, että kiinteistökannan olemassa oleva taso säilytetään. Lisäksi vuonna 2014 hyväksytyn kiinteistöstrategian linjauksia pyritään aktiivisesti toteuttamaan. Kaupungin maapolitiikan osalta suurin muutos on yleiskaavan valmistuminen, joka on ensimmäinen Nivalan yleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavan valmistuminen mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen ja toteuttamisen pitkällä tähtäimellä. Liikenneverkkoon liittyen vuonna 2015 toteutetaan lähinnä kunnossapitoinvestointeja nykyisen kaavatieverkon tason ylläpitämiseksi. Pyritään aktiivisesti viemään eteenpäin ELY-keskuksen tiealueisiin liittyviä hankkeita, jotka ovat tärkeitä Nivalan kaupungin kehityksen kannalta. Liikuntapaikkarakentamisen osalta jatketaan liikuntapuiston alueen toteuttamista tekonurmikentän rakentamisen loppuun saattamisella vuoden 2015 aikana. Strategian toteuttaminen Teknisen toimialastrategian linjaukset tähtäävät palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä kaupunkilaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä tavoitteena ovat esteettömyys, turvallisuus, ennakointi sekä kustannus- ja energiatehokkuus. Toiminnalliset tavoitteet Turvata välttämätön kunnan toiminnallinen taso. Viihtyisän ja virikkeellisen asuinympäristön luominen infrastruktuurin ajanmukaisella ja riittävän ajoissa tapahtuvalla suunnittelulla ja tehokkaalla rakentamisella sekä oikea-aikaisella maapolitiikalla. Tuotteet hinnoitellaan ja palveluhinnastot ja tasot tarkistetaan taloudellista tilannetta vastaavaksi. Kaupunkistrategiaa toteutetaan aktiivisesti. Talous INTIME/Talouden Suunnittelu 60 Tekninen lautakunta Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,35 TOIMINTAMENOT ,73 NETTO ,00 Sivu 63 / 105

65 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Sivu 64 / 105

66 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,28 NETTO ,28 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,05 NETTO ,05 INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Tehtäväalue: Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,26 TOIMINTAMENOT ,38 NETTO ,24 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,77 NETTO ,77 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT ,62 NETTO ,62 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT NETTO INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,46 TOIMINTAMENOT ,86 NETTO ,99 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,70 TOIMINTAMENOT ,78 NETTO ,36 INTIME/Talouden Suunnittelu 114 Toimielin: 10 Kaupunginvaltuusto 114 Toimielin: 11 Tarkastuslautakunta 120 Kaupunginhallitus 125 Ppky Kallio 126 Jokil.pelastuslaitos 127 Liikuntakeskus 113 Tehtäväalue: 130 Keskushallinto 113 Tehtäväalue: 150 Henkilöstöjaos 114 Toimielin: 12 Kaupunginhallitus Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,73 TOIMINTAMENOT ,03 NETTO ,89 Sivu 65 / 105

67 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,63 TOIMINTAMENOT ,22 NETTO ,50 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,74 TOIMINTAMENOT ,74 NETTO INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,25 TOIMINTAMENOT ,00 NETTO ,50 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,25 TOIMINTAMENOT ,60 NETTO ,67 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,67 TOIMINTAMENOT ,15 NETTO ,27 INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Tehtäväalue: 160 Maaseututoimi 113 Tehtäväalue: 165 Lomapalvelut 114 Toimielin: 16 Maaseutupalvelut 113 Tehtäväalue: 400 Sivistystoimen hallinto 113 Tehtäväalue: 410 Peruskoulut 113 Tehtäväalue: 420 Lukiopalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,78 TOIMINTAMENOT ,33 NETTO ,03 INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Tehtäväalue: 440 Muu sivistystyö Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,84 TOIMINTAMENOT ,84 NETTO ,32 INTIME/Talouden Suunnittelu 114 Toimielin: 40 Sivistyslautakunta Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,12 TOIMINTAMENOT ,55 NETTO ,16 Sivu 66 / 105

68 INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Tehtäväalue: 600 Viranomaispalvelut Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,04 TOIMINTAMENOT ,41 NETTO ,10 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,32 TOIMINTAMENOT ,94 NETTO ,48 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,27 TOIMINTAMENOT ,03 NETTO ,20 INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Tehtäväalue: 700 Tekniset palvelut 113 Tehtäväalue: 740 Tilapalvelut 113 Tehtäväalue: 770 Ruoka- ja puhd.palv. Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,01 TOIMINTAMENOT ,34 NETTO ,14 INTIME/Talouden Suunnittelu Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,35 TOIMINTAMENOT ,73 NETTO ,00 INTIME/Talouden Suunnittelu 116 Yhteensä: 114 Toimielin: 60 Tekninen lautakunta 10 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Selite TP (edv) Ta kuluva TA-esitys TS 2016 TS 2017 TS 2018 muutos% TOIMINTATULOT ,98 TOIMINTAMENOT ,79 NETTO ,76 Sivu 67 / 105

69 INVESTOINNIT Sivu 68 / 105

70 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS Kiinteä omaisuus 8011 Maanhankinta ja myynti TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Maanhankinta ja myynti yhteensä Kiinteä omaisuus yhteensä Irtain omaisuus 8102 Kh atk-hankinnat: kaup.hallitus , sivistys , tekla ,UBS TOIMINTAKULUT Irtain omaisuus yhteensä Aineeton käyttöomaisuus 8202 Muut osakkeet ja osuudet Nivalan Liikuntakeskus Oy, osakepääoman korotus Työpajasäätiö, säädepääoma (kv ) TOIMINTAKULUT Aineeton käyttöomaisuus yhteensä Kaupunginhallitus yhteensä TUOTOT KULUT YHTEENSÄ TEKNINEN LAUTAKUNTA 860 Talonrakennus Paloasema ensihoidon tilat TOIMINTAKULUT Terveyskeskus vuodeosaston ja hallintosiiven saneeraus TOIMINTAKULUT Kaupungintalon kunnostustöitä TOIMINTAKULUT Keskusvalvomon järjestelmäpäivitys TOIMINTAKULUT Kirjaston betoniportaiden saneeraus TOIMINTAKULUT Peltopuiston pk vesikatteen ja IV-laitteiston uusiminen TOIMINTAKULUT Peltopuiston pk keittiön saneeraus TOIMINTAKULUT Sivu 69 / 105

71 Vilkunan pk vesikatto TOIMINTAKULUT Lukion vesikatto TOIMINTAKULUT Lukion väliovioen ja lukituksen uusiminen TOIMINTAKULUT Pirttirannan pk keittiön saneeraus TOIMINTAKULUT Junttilan koulun perusparannus TOIMINTATUOTOT inv.avustus 50 % TOIMINTAKULUT Kyösti Kallion koulun laajennus TOIMINTATUOTOT inv.avustus 50 % TOIMINTAKULUT Erkkilän koulun asunto-osan luokan saneeraus TOIMINTAKULUT Ahteen koulun välinevaraston laajennus TOIMINTAKULUT Koulujen lämmitysjärjestelmän saneerauksia TOIMINTAKULUT Koulujen pihaleikkivälineet TOIMINTAKULUT Koulujen pihojen kunnostus TOIMINTAKULUT Koulujen purunpoistojärjestelmät (2015 Haikara,Erkkilä,Haapala, 2016 Aittola,Järvikylä) TOIMINTAKULUT Koulujen jätevesijärjestelmät (2015Järvikylä, 2016 Haikara) TOIMINTAKULUT Investointikohteiden suunnittelu TOIMINTAKULUT Talonrakennus yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Sivu 70 / 105

72 870 Julk. käyttöomaisuus Kunnallistekniikka Kaavatiet, sv-viemärit: Korpitien kunnostus, oma suunnittelu,vanhojen sv-viemärien uusimista. Päällystys: Pajatie länsipää, Järvimehtän klv, Niitty-, Pelto- ja Laitapuhto sekä Keskustie TOIMINTAKULUT Valaistus: Vanhojen valaisimien uusiminen Tievalaistuksen rakentaminen TOIMINTAKULUT Opaskartan ja opasteiden uusiminen TOIMINTAKULUT Liikenneturvallisuus Liikennevalojen rak. VT27/Jyrkäntie,Maliskyläntie Liikenneturvallisuuden parantaminen TOIMINTAKULUT Kunnallistekniikka yhteensä TOIMINTAKULUT Muut yleiset alueet Puistot, leikkikentät ja muut yleiset alueet TOIMINTAKULUT Matonpesupaikka TOIMINTAKULUT Torialueen ja keskusalueen kunnostus TOIMINTATUOTOT: EAKR inv. avustus 50 % TOIMINTAKULUT Muut yleiset alueet yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Liikunta-alueet Urheilupuiston tekonurmikentän parkkipaikka TOIMINTAKULUT Tekonurmikentän valaistus Hat-Trick hanke TOIMINTATUOTOT rahoitusavustus TOIMINTAKULUT Urheilupuiston tekonurmikentän rakentaminen TOIMINTATUOTOT rah. avustus 35 % kust.arviosta TOIMINTAKULUT Pesäpallokentän ja sosiaalitilojen suunnittelu TOIMINTAKULUT Sivu 71 / 105

73 Kyösti Kallion koulun monitoimikenttähanke TOIMINTATUOTOT rahoitusavustus TOIMINTAKULUT Liikunta-alueiden kunnossapito TOIMINTAKULUT Liikunta-alueet yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Julk. käyttöomaisuus yhteensä TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Irtain omaisuus 8801 Irtaimistohankinnat TOIMINTAKULUT Irtain omaisuus yhteensä TOIMINTAKULUT TEKNINEN LAUTAKUNTA TUOTOT KULUT NETTO INVESTOINNIT YHTEENSÄ TUOTOT KULUT NETTO Sivu 72 / 105

74 TULOSLASKELMA Sivu 73 / 105

75 TULOSLASKELMA TP 2012 TP2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valm.omaan käytt TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv.ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoit.tuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalent Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoer. lis.(-)/väh.(+) Rahast. lis.(-)/väh.(+) Var. ja rahast. muut. yht TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Sivu 74 / 105

76 ULKOINEN TULOSLASKELMA TA 2015 TA 2015 TA 2015 Sisältää ulkoiset ja Sisäiset Ulkoinen sisäiset määrärahat erät tuloslaskelma TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valm.omaan käytt TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarv.ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoit.tuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalent TILIKAUDEN TULOS Poistoer. lis.(-)/väh.(+) Rahast. lis.(-)/väh.(+) Var. ja rahast. muut. yht TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Sivu 75 / 105

77 RAHOITUS Sivu 76 / 105

78 RAHOITUS Talousarvioon on kuntalain 65 :n 3. momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja talousarviot sekä osoitettava miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kaupungin varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Nivalan kaupungin vuosien rahoituslaskelmat osoittavat seuraavaa vieraan pääoman tasoa: Antolainojen muutos Nivalan Teollisuuskylä Oy lyhentää kaupungin myöntämiä antolainoja hyväksyttyjen päätösten mukaisesti sekä muut tytäryhtiöt yht Lainakanta: Taseessa oleva vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat). Lainakanta-tunnusluku on virallinen taseen osoittama tunnusluku kunnan velkaantuneisuusasteesta. Vuosi Milj. /Asukas Asukasluku TP , TP , TP , TP , TP , TP , TP , TP , TP , TP , TP TP , TA , TA , TS , TS , TS , Poistot kirjataan vuonna 2013 uudistetun poistosuunnitelman mukaisesti. Vuosipoisto on n. 2 milj.euroa/v. Elinkeinojen ja kaupungin palvelujen investointi- ja kehittämisrahaston pääoma oli vuoden 2014 tilinavauksessa ,81 euroa. Rahaston käyttämisestä päättää kaupunginvaltuusto rahastolle hyväksytyn säännön mukaisesti. Vuoden 2014 tuloslaskelmaan on hyväksytty Elinkeinojen ja kaupungin palvelujen investointi- ja kehittämisrahastosta tuloutus Nivalan Liikuntakeskus Oy:n pääoman nostoa varten. Vuodelle 2015 investointiosaan on varattu toinen määräraha Nivalan Liikuntakeskus Oy:n osakepääoman nostoa varten, sekä määräraha perustettavan Työpajasäätiön säädepääoman maksamista varten. Työpajasäätiön perustamisesta on valtuuston päätös Tuloslaskelmaan on varattu tuloutus em. Elinkeinojen ja kaupungin palvelujen investointi- ja kehittämisrahastosta. Vuosien rahastosta tuloutusten jälkeen rahaston pääomaksi jää ,81. Rahoituslaskelmaan on otettu 1 miljoonan euron tuloutus sijoitusarvopapereista. Sivu 77 / 105

79 RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korj.erät Tulorahoitus Investoinnit Käyttöom.investoinnit Rah.osuudet inv Käyttöom. myyntitulot Investoinnit yhteensä Varsinaisen toiminnan ja ja invest. kassavirta Antolainauksen muutokset Antolaisaamisten lisäys Antolainasaamisten väh Lainakannan muutos Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman po:n muutokset Muut maksuvalm.muutokset Rahoitustoim. kassavirta Vaikutus maksuvalm Sivu 78 / 105

80 LIITTEET Sivu 79 / 105

81 KOKONAISMENOT JA TULOT Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyy sekä ulkoiset että sisäiset luvut Menot Ta 2015 Tulot Ta 2015 Menot Ta 2014 Tulot Ta 2014 * toimintatuotot * toimintakulut RAHOITUSOSA: * verotulot * valtionosuudet * korkotuotot * muut rahoitustuotot * korkokulut * muut rahoituskulut KÄYTTÖOM.INVEST RAH.OSUUDET INVESTOINTEIHIN KOM MYYNTITUOT ANTOLAIN VÄH ANTOLAIN LISÄYS PITKAIK LAIN VÄH PITKÄAIK LAIN LIS TULORAH.KORJ.ERÄT VAIKUTUS MAKSUVALM KOKONAISMENOT/ TUOTOT Sivu 80 / 105

82 RAHOITUSOSAN ERITTELYT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Verotulot 5000 Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot Yhteensä Valtionosuudet 5790 Peruspalvelujen valtionosuus Rahoitusavustus Valtionosuudet Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut 6000 Korkotuotot antolainoista ulkopuolis Korkotuotot antolainoista liikelaitoks Korkotuotot sijoituksista ja talletuks Maksuliikennetilien korot Korkotuotot yhteensä Osingot ja osuuspääomien korot Verotilitysten korot ja korotukset Viivästyskorkotulot Arvopapereiden myyntituotot Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot yhteensä Korkokulut lainoista ulkopuolisilta Verotilitysten korot Viivästyskorot Arvonalentumiset vaihtuvista vastaav Arvopapereiden myyntitappiot Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut yhteensä Sivu 81 / 105

83 YHTEISESTI JAETTAVAT MENOT JA POISTOT / 2015 Kvtel-eläkemenot Muut vyörytyserät Poistot 105 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 126 Jokilaaksojen pelastuslaitos 127 Liikuntakeskuksen avustukset 130 Keskushallinto Henkilöstöjaosto Maaseututoimi Lomatoimi Hallintopalvelut Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muu sivistystyö Viranomaispalvelut Tekniset palvelut Tilapalvelut Ruoka- ja puhd.palvelut x) Alueellisen maaseututoimen ja lomatoimen osuus hallinto- ja talouspalveluista on laskutettu sisäisellä laskulla, joten ne eivät sisälly sisäisiin vyörytyseriin. Vyörytyseriin sisältyy: Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Vyörytyserät ovat laskennallisia kustannuksia, ne eivät ole määrärahan alaisia menoja. Sivu 82 / 105

84 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIOASETELMA 2015 PÄÄTÖSTASO Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 10 Kaupunginvaltuusto 105 Kaupunginvaltuusto 105 Kaupunginvaltuusto 1050 Kaupunginvaltusto 1050 Kaupunginvaltuusto 11 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta 1100 Tarkastuslautakunta 1100 Tarkastuslautakunta 12 Kaupunginhallitus 120 Kaupunginhallitus 120 Kaupunginhallitus 1200 Kaupunginhallitus 1200 Kaupunginhallitus 1201 Muu yleishallinto 1202 Nivalan historia 1204 Varautuminen 1205 Sote neuvottelukunta 1206 Vanhus- ja vammaisneuvosto 1207 Lomituspalv. subventointi 1208 Työttömien työterv.tarkastus 1209 Paikallinen toiminta 1210 Saalasti säätiö 1211 Seutukunnalliset 1212 Leader 1214 Maatalouden kehittämisraha 1215 Työmarkkinatuki 1218 Terveyden edistämistyö 1219 Veteraanit 1220 Kehittäminen ja vetovoimaisuus 1222 Muut kuntaos.elink.kehitt. 125 Ppky Kallio 125 Ppky Kallio 1250 Ppky Kallio 1250 Ppky Kallio 126 Jokilaaksojen pelastusl. 126 Jokilaaksojen pelastusl Jokilaaksojen pelast 1260 Jokilaaksojen pelastuslaitos 127 Liikuntakeskus 127 Liikuntakeskus 1270 Liikuntakeskus 1270 Liikuntakeskus 130 Keskushallinto 130 Vaalit 1300 Valtiolliset vaalit 1301 Eduskuntavaalit 1302 Presidentin vaalit 1303 EU-vaalit Sivu 83 / 105

85 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 1310 Kunnallisvaalit 1310 Kunnallisvaalit 141 Muu toiminta 1415 Velkaneuvonta 1415 Velkaneuvonta 1420 Kunnallisverotus 1420 Kunnallisverotus 143 Asiakaspalvelu 1431 Asiakaspalvelu 1431 Asiakaspalvelu 1432 Asiakirjapalvelu 1433 Joukkoliikenne 1434 Atk-keskus 144 Talouspalvelut 1440 Talouspalvelut 1441 Taloushallinto 1442 Talouspalvelut 1443 Ostopalvelut 150 Henkilöstöjaos 150 Henkilöstöhallinto 1501 Henkilöstöhallinto 1501 Henkilöstöhallinto 1502 Yhteinen koulutus 1503 Vastuuvakuutus 1505 Työterveyshuolto 1506 Työhyvinvointi 1507 KVTEL-eläkemenoperust Kesätyöntekijät 1509 Kesätyöntekijät 1511 Tukityöllistäminen 1511 Kaupunginhallitus tukityöllist. 16 Alueelliset maaseutupalvelut 160 Maaseututoimi 161 Maas. elink. kehittäm Maas. elink. kehittäm.1610 Maas. elink. kehittäm Maaseutuhallinnon yhteisalue 162 Projektit 1620 Projektit 1635 Veräjä hanke 1642 Kauko-kuivaamo 1643 Tulevaisuuden työpaja 165 Lomapalvelut 165 Lomatoimen hallinto 1651 Lomatoimen hallinto 1651 Lomatoimen hallinto 166 Lomituspalvelut 1661 Maatalousyritt. lomat.1661 Maatalousyritt. lomat Oppisopimuskoulutus Sivu 84 / 105

86 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 40 Sivistyslautakunta 400 Sivistyspalv. hallintopalv. 400 Sivistyspalv. hallintopalv Sivistyspalv. hallintopalv Sivistyspalv. hallintopalv. 410 Peruskoulut 410 Peruskoulut 4100 Perusopetus 4101 Ahde/Perusopetus 4102 Aittola/Perusopetus 4103 Erkkilä/Perusopetus 4104 Haapala/Perusopetus 4105 Haikara/Perusopetus 4107 Junttila/Perusopetus 4108 Järvikylä/Perusopetus 4109 Karvoskylä/Perusopetus 4110 Kyösti Kallion koulu/perusop Malila/Perusopetus 4115 Välikylä/Perusopetus 4119 Niva-Kaija/Perusopetus 4120 Yhteiset/Perusopetus 4130 Esiopetus 4121 Esiopetus/Ahde 4122 Esiopetus/Aittola 4123 Esiopetus/Erkkilä 4124 Esiopetus/Haapala 4125 Esiopetus/Haikara 4127 Esiopetus/Junttila 4128 Esiopetus/Järvikylä 4129 Esiopetus/Karvoskylä 4130 Esiopetus/Kyösti Kallion koulu 4131 Esiopetus/Malila 4135 Esiopetus/Välikylä 4139 Esiopetus/Yhteiset 420 Lukiopalvelut 420 Lukiopalvelut 4200 Lukio 4200 Lukio 4201 Lukio/etäopetus 4201 Lukio/etäopetus 4202 Lukio / KV-hankkeet 4203 ICT-lukio 4204 Lukio/kaksoistutkinto Sivu 85 / 105

87 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 440 Muu sivistystyö 440 Jokilatvan opisto 4400 Jokilatvan opisto 4400 Jokilatvan opisto 450 Kirjastopalvelut 4501 Kirjastopalvelut 4501 Kirjasto 4502 Kirjastoauto 4503 Tiekkö 460 Jokil. musiikkioppilait Jokil. musiikkioppilait.4600 Jokil. musiikkioppil. 510 Liikuntapalvelut 5101 Liikuntapalvelut 5101 Liikuntapalvelut 520 Kulttuuripalvelut 5200 Kulttuuripalvelut 5200 Kulttuuripalvelut 530 Nuorisopalvelut 5300 Nuorisopalvelut 5300 Nuorisopalvelut 5302 Nuorisotila 5303 Nuorisovaalit 5304 Nuorisovaltuusto 5305 Etsivä nuorisotyö 5400 Nuorten työpaja 5401 Kädenjälki 5402 Metallityöpaja 550 Työllistäminen 5500 Työllistäminen 5502 Tartu tilaisuuteen hanke 60 Tekninen lautakunta 600 Viranomaispalvelut 600 Lupa- ja valvonta 6001 Ympäristö 6001 Ympäristö 6010 Rakentaminen 6010 Rakentaminen 650 Maankäyttö 6501 Paikkatieto 6501 Paikkatieto 6503 Kaavoitus 6503 Kaavoitus 700 Tekniset palvelut 700 Teknisentoimen hallinto 7001 Teknisentoimen hallinto7001 Teknisen toimen hallinto 705 Liikenneväylät 7051 Liikenneväylät 7051 Kaavateiden kp Klv. kp Valaistuksen kp Sadevesiverkoston kp Kunnan teiden kp Monitoimiradaston kp Yksityisteiden kp Avustukset 710 Puistot ja yleiset alueet 7100 Yleisten alueiden kp Puistojen kp Leikkikenttien kp Torin kp Muiden alueiden kp Linja-autoasema 7106 Maanläjitysalue Sivu 86 / 105

88 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 7110 Maa- ja metsätilat 7111 Maatilat 7112 Metsät 720 Konekeskuspalvelut 7200 Varikko 7201 Kaupungin varikko 7202 Teollisuuskylän varikko 7210 Ajoneuvopalvelut 7211 VW 7220 Työkonepalvelut 7222 Valtra Valmet 7223 Wille 7250 Muiden koneiden palvelut 7250 Muiden koneiden palvelut 730 Jätehuolto 7300 Jätehuolto 7255 Romuajoneuvot 7301 Kaatopaikan tarkkailu 740 Tilapalvelut 740 Kunnossapito 7400 Asuinrakennukset 7404 Malilan mökki 7415 Asunmaantie Päiväkoti Tuulentupa 7420 Hoitoalan rakennukset7420 Hammashoitola 7421 Eläinlääkärintalo 7422 Sos- ja terv.palv.talo 7423 Terveyskeskus 7424 Kotikeskus 7425 A-hoitola 7426 Knuutinp. päiväkoti 7427 Peltopuiston päiväkoti 7428 Pirttirannan päiväkoti 7429 Metsätähti 7430 Avoh. päiväkeskus 7431 Tarhin toimintakeskus 7432 Työkeskus 7435 Nokelan päiväkoti 7436 Vilkunan päiväkoti 7440 Jukola 7440 Toimisto- ja hallintorak.7441 Kaupungintalo 7450 Kokoontumisrakennukset 7450 Kirjasto-musiikkiopisto 7452 Taidetalo 7454 Monitoimiradan valvomo 7455 Pyssyhovi 7456 Squash-yrittäjä 7482 Squash- nuorisotila Sivu 87 / 105

89 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 7460 Opetusrakennukset 7461 Ahteen koulu 7462 Aittolan koulu 7463 Erkkilän koulu 7464 Haapalan koulu 7465 Haikaran koulu 7467 Junttilan koulu 7468 Järvikylän koulu 7469 Karvoskylän koulu 7470 Aiku eskari 7471 Kyösti Kallion koulu 7472 Lukio 7473 Malilan koulu 7474 Niva-Kaijan koulu 7475 Niva-Kaija väliaikaistilat 7479 Välikylän koulu 7482 Squash- nuorisotila 7500 Varastorakennukset 7501 Urheilukentän kalustovar Yhteisvarasto 7503 Varastokatos 7520 Muut rakennukset 7522 Vanha paloasema 7523 Savenmaa 7525 Uusi paloasema 7526 Suolavarasto 7539 Vanha uimahalli 7550 Koy Laatuluhti 7551 Koy Forum/edunvalvonta 7552 Koy Lakeus/hammash 7553 Koy Myllykartano 7554 Koy Liikekeskus 7555 Koy Kesti 756 Talotekninen palvelu 7560 Talotekninen palvelu 7560 Talotekninen palvelu 759 Tilapörssipalvelu 7590 Tilapörssipalvelu 7590 Tilapalvelu yhteiset 7898 Tuntityönt. lomapalkat 770 Ruoka- ja puhdistuspalv. 760 Ruokapalvelut 7601 Toiminto- ja tuotes Toiminto- ja tuotes Ruoan valmistus 7611 Särvin 7612 Kotikeskus Sivu 88 / 105

90 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 7620 Asiakaspalvelu 7621 Ahteen keittiö 7622 Aittolan keittiö 7623 Erkkilän keittiö 7624 Haapalan keittiö 7625 Haikaran keittiö 7627 Junttilan keittiö 7628 Järvikylän keittiö 7629 Karvoskylän keittiö 7630 Kyösti Kallion koulun keittiö 7631 Malilan keittiö 7635 Välikylän keittiö 7640 Lukion keittiö 7650 Vilkunan keittiö 7651 Knuutinpuhdon keittiö 7652 Peltopuiston keittiö 7653 Pirttirannan keittiö 7655 Nokelan keittiö 7656 RY:n keittiö/niva-kaija 7660 Terveyskeskuksen keittiö 7670 Kaupungintalon keittiö 770 Puhdistuspalvelut 7701 Toiminto- ja tuotes Toiminto- ja tuotes Puhd.palv.ulkoinen myynti 7720 Puhdistuspalvelut 7720 Hammashoitola 7721 Eläinlääkärintalo 7722 Sos- ja terv.palv.talo 7723 Terveyskeskus 7724 Kotikeskus 7725 Vilkunan päiväkoti 7726 Knuutinpuhdon päiväkoti 7727 Peltopuiston päiväkoti 7728 Pirttirannan päiväkoti Sivu 89 / 105

91 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 7729 Suvantokoti 7730 Avohuollon päiväkeskus 7731 Tarhin toimintakeskus 7732 Työkeskus 7735 Mielenterv.tsto Laatuluhti 7736 Nokelan päiväkoti 7737 Niittykoti 7740 Jukola 7741 Kaupungintalo 7742 Edunvalvonta 7743 Vanha uimahalli/nuorisotoimi 7750 Kirjasto-musiikkiopisto 7761 Ahteen koulu 7762 Aittolan koulu 7763 Erkkilän koulu 7764 Haapalan koulu 7765 Haikaran koulu 7767 Junttilan koulu 7768 Järvikylän koulu 7769 Karvoskylän koulu 7770 Aiku eskari 7771 Kyösti Kallion koulu 7772 Lukio 7773 Malilan koulu 7774 Niva-Kaijan koulu 7778 Välikylän koulu 7779 Nuorisotila 7802 Yhteisvarasto 7821 Paloasema 7823 Forum 7824 Koy Lakeus/hammash Sivu 90 / 105

92 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 70 Tuloslaskelmaosa 790 Tuloslaskelmaosa 790 Tuloslaskelmaosa 7990 Tuloslaskelmaosa 7990 Tuloslaskelmaosa 80 Kaupunginhallitus 801 Kiinteä omaisuus 801 Kiinteä omaisuus 8010 Kiinteä omaisuus 8011 Maanhankinta ja myynti 8012 Rak.kiint. hankinta ja myynti 810 Kh irtain omaisuus 810 Kh irtain omaisuus 8100 Kh irtain omaisuus 8101 Kh irtaimistohankinnat 8102 Kh atk-hankinnat 820 Kh aineeton käyttöom. 820 Arvopaperit 8200 Arvopaperit 8201 Nivalan Teollisuuskylä Oy 8202 Muut osakkeet ja osuudet 8203 Kuntayhtymäosuudet 84 Sivistyslautakunta 840 Sivistysltk. 840 Sivistysltk Sivistysltk Kirjastoauto 86 Tekninen lautakunta 860 Talonrakennus 860Talonrakennus 8600 Talonrakennus 8601 Tarhin toimintakesk. laajenn Pirttirannan pk vesikatto 8603 Tk vuodeosas. jäähdytys 8604 Tk vuodeosasto saneeraus 8605 Työterveys ja neuvola 8621 Aittolan koulu vesikatt. Uusim Aittolan koulu esiop. Ilmanvaih 8623 Junttilan koulu peruspar.suunn 8624 Junttilan koulu laajen. viipalek Niva-Kaijan keittiö saneeraus 8626 Kyösti Kallion koulun laajenn Niva-Kaija peruskorjaus 8636 Koulujen pihaleikkivälineet 8637 Koulujan piha-alueet 8671 Ilmanvaihdon nuohoukset 8680 Ennalta arvaamattomat koht. 870 Julkinen käyttöomaisuus 870 Kunnallistekniikka 8700 Kunnallistekniikka 8700 Kunnallistekniikka 8701 Jyrkän tien rakentaminen 8702 Kevyenliik.väylien rak Kaavateiden päällystäminen 8705 Tievalaistuksen rak Sadevesiviemäreiden rak Tiilimaan rakentaminen 8709 VT 27 ja 28 liikennejärjestelyt 8713 Pajatien rakentaminen 8714 Erkkisjärven rantatien siirto 8730 Liikenneturvallisuuden parant. Sivu 91 / 105

93 Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunta Toimialajohtaja Tehtäväal. johtaja/esimies Toimielin Tehtäväalue Vastuuyksikkö 1 Vastuuyksikkö 2 Vastuuyksikkö 3 /KP 875 Yleiset alueet 8750 Yleiset alueet 8751 Puistot 8752 Leikkikentät 8753 Vireä Malisjoki I 8755 Torialueen ja keskusal. kunn Vireä Malisjoki II 8759 Matonpesupaikka 8760 Yleisten alueiden viimeist.työt 877 Liikunta-alueet 8770 Liikunta-alueet 8771 Liikunta-alueet 8772 Meci-hanke 8774 Urheilupuiston rakentaminen 880 Tekninen ltk irtain om. 880 Tekninen ltk irtain om Tekninen ltk irt. om Tekninen ltk irtaimistohankinn. 90 Rahoitusosa 900 Rahoitusosa 900 Rahoitusosa 9000 Rahoitus 9000 Rahoitusosa 9100 Pitkäaikaisten lainojen nosto 9150 Pitkäaikaisten lainojen lyhenn Lyhytaik. lainat nosto/lyhenn Antolainojen anto 9350 Antolainojen lyhennys Sivu 92 / 105

94 LIITE NIVALAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS, VUOSITTAINEN RA- PORTTI 2014 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMA- VUOSILLE Hyvinvointikertomuksen tausta Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (TH -laki 12 ). Terveydenhuoltolaki / Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Tämä raportti on valtuustolle vuosittain raportoitava hyvinvointikertomus ja ensimmäinen laatuaan Nivalassa. Tavoitteena on myös, että hyvinvointikertomus kehitetään osaksi kaupungin strategista johtamista eli kertomuksen avulla kootaan oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Nivalan kaupunkistrategiassa on määritetty, että hyvinvointikertomus otetaan osaksi kunnan johtamista. Nykyisessä kuntalaissa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi kunnan tehtäväksi. Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty STM:n ja Suomen Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköisen hyvinvointikertomuksen välinettä (www.hyvinvointikertomus.fi). Kertomuksen vastuutaho Kertomuksen toteuttamisen vastuutahona ovat toimineet Nivalan kaupungin johtoryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri toimialojen asiantuntijanäkemykset. Hyvinvointikertomus on valmisteltu osana vuoden 2015 talousarvion ja vuosien toimintasuunnitelman valmistelua. Kuntien kannalta, talouden tiuketessa, on entistä olennaisempaa seurata, mitä vaikutuksia kuntien eri toiminnoista aiheutuu, ei vain, sitä miten paljon rahaa johonkin toimintaan on käytetty. Tässä työssä hyvinvointikertomuksen käyttö sekä poikkihallinnollinen toimintatapa ovat merkittäväksi avuksi. (T. Kietäväinen, Matkalla hyvinvointiin, s.3). Hyvinvointikertomuksen laatiminen vaatii poikkihallinnollista näkemystä ja yhteistyötä. Nivalan kaupungissa hyvinvointikertomusta ovat valmistelleet kaupungin johtoryhmä ja Hyte. Lautakunnat ja kaupunginhallitus ovat ottaneet kantaa hyvinvointikertomuksen johtopäätöksiin sekä toimenpiteisiin talousarvion ja toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta on käsitellyt hyvinvointikertomusta pitämässään kokouksessa sekä korostanut kertomuksen merkitystä. Sivu 93 / 105

95 OSA I 1 Hyvinvointitiedon arviointi Nivalan kaupungin hyvinvointikertomustietoja on verrattu alueen lähikuntiin. Vertailualueiksi on valittu Ylivieskan, Kalajoen, Haapajärven kaupungit sekä Sievin kunta. Indikaattorit on jaoteltu: 1.1 kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 kaikki ikäryhmät 1.3 lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 1.4 nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 työikäiset 1.6 ikäihmiset. Indikaattoreiksi on valittu sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattorit. Indikaattorit on otettu soraan sähköisestä hyvinvointikertomuksesta. Indikaattorien taustatiedot löytyvät sähköisestä hyvinvointikertomuksesta (www.hyvinvointikertomus.fi). Nivalan kaupungin luottamushenkilöille sekä henkilöstölle voidaan antaa käyttöoikeudet. Seuraavassa taulukossa on kuvattu indikaattorien merkkien selitykset. Taulukko 1. Merkkien selitykset. Sivu 94 / 105

96 1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 Kaikki ikäryhmät 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Sivu 95 / 105

97 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 Työikäiset 1.6 Ikäihmiset 1.7 Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedosta kokouksessaan johtoryhmä on analysoinut edellä luvuissa esitettyjä hyvinvointikertomuksen tilastotietoja. Tilastotietojen perusteella esille nousevat mm. seuraavat teemat, joita kaupungin on edelleen kehitettävä: 1) paikkakunnan vetovoimaisuuden edelleen kehittäminen 2) syrjäytyminen pitkäaikaisine vaikutuksineen ja em. tekijöihin puuttuminen. Sivu 96 / 105

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 1 10 KAUPUNGINVALTUUSTO...

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kaupunginvaltuusto 19.12.2013 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 2 SISÄLLYS YLEISPERUSTELUT... 1 10 KAUPUNGINVALTUUSTO... 15

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ Sisällys 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 2 1 Taloussäännön soveltaminen... 2 2 Taloudellisuus ja tulosvastuu... 2 3 Sisäinen valvonta... 2 4 Riskienhallinta... 2 2

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Johtoryhmä 29.11.2011 Kaupunginhallitus 2.12.2011 Kaupunginvaltuusto 14.12.2011 47

Johtoryhmä 29.11.2011 Kaupunginhallitus 2.12.2011 Kaupunginvaltuusto 14.12.2011 47 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Johtoryhmä 29.11.2011 Kaupunginhallitus 2.12.2011 Kaupunginvaltuusto 14.12.2011 47 NIVALAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot