Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008
|
|
- Amanda Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen 2 painos / 2 upplagan ISBN ISBN (PDF) Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab
3 Sisällys Onko Norja erilainen?...5 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki norjan kielen maa...8 Norjalaisanarkiaa...8 Etu ja haitta...9 Kaksi kirjakieltä...10 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa...12 Norja ja norjalaiset...13 Norjan luonto on fantastinen...16 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita...18 Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina...18 Myöhäisteini...18 Undergroundista mainstreamiin...19 Ihmemies Jon Fosse...19 Norjalaisia kirjoja suomeksi...21 Opiskelu Norjassa joitakin mahdollisuuksia...22 Norjan kielen opetus Suomessa...23
4
5 Onko Norja erilainen? Siitä voidaan varmasti keskustella pitkään ja hartaasti. Mutta ainakin sekä tanskalaiset että ruotsalaiset ovat sitä mieltä, että Norja on erilainen. Eivätkä norjalaiset itsekään näytä olevan eri mieltä tästä väittämästä, he kun itse laskevat leikkiä toisenlaisesta maastaan. Sitäpaitsi he ovat myös hieman ylpeitä siitä. Tyypillistä joka tapauksessa on, että norjalaisessa itsetunnossa ei ole mitään vikaa. Toisinaan se saattaa tuntua hieman liioitellulta muista pohjoismaalaisista, mutta se on myös merkki siitä, että moderni Norja kuten Suomikin on nuori kansakunta. Vuonna 1905 purettiin Ruotsin ja Norjan n. 100 vuotta kestänyt unioni. Sitä ennen Norja oli ollut 400 vuotta osa Tanskan valtakuntaa tuota aikaa norjalaiset kutsuvat toisinaan tanskalaiseksi yöksi. Öljymiljardien ansiosta norjalaisella itsetunnolla on vankka taloudellinen pohja, mistä johtuen Norja on voinut valita Tanskan, Suomen ja Ruotsin linjasta poikkeavan oman linjansa eurooppapolitiikassa. Huolimatta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa voidaan todeta, että Pohjoismaat eivät ole aina ja kaikesta samoilla linjoilla. Suomessa urheilulla ja urheilutapahtumilla on merkittävä asema. Sama koskee Norjaa ainakin yhtä suuressa määrin. Lillehammerin talviolympialaiset 1994 korostivat norjalaisen talviurheilun voimaa. Myös norjalainen jalkapallo on tullut kansainvälisesti tunnetuksi. Juhlinnasta ei esim. ollut tulla loppua, kun Norja vuoden 1998 MM-kisojen alkulohkossa voitti tulevan maailmanmestarin Brasilian. Ja viime vuosina norjalainen hiihtourheilu on voittanut lähes kaiken, mikä on voittamisen arvoista. Tällä pienellä julkaisulla, joka esittelee norjan kieltä ja norjalaista kulttuuria, Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland juhlistaa Norjan satavuotista itsenäisyyttä. Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Marketta Ruotsalainen, Nifin.
6 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki Kokemuksia Norjasta 1 Nimi: Mika Kojonkoski Ammatti: Mäkihyppyvalmentaja Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Mika Kojonkoski on Norjan mäkihypyn maajoukkueen päävalmentaja ja Norjan suosituin suomalainen. Kojonkoski on muutamassa vuodessa noussut kansallissankarin asemaan, sillä hänen valmennuksessaan mäkihypyn hännänhuipuista on tullut kansainvälisiä kultamitalisteja. Norja on hulluna Kojonkoskeen, eikä tunturikansa kitsastele kiitosten ja palkintojen kanssa. Kojonkoski valittiin vuonna 2003 vuoden valmentajaksi, ja viime syksynä valmentajaihmeestä ilmestyi kirja Norjassa ja norjaksi (Mika, og den gode følelsen). Kojonkoski on siis ainakin toistaiseksi kokenut Norjassa vain valtavaa suosiota ja myötämäkeä, ja siksi hänen mielestään voi olla vaikeaa arvioida, millaisia ihmisiä norjalaiset normaalioloissa ovat. Olen Norjan hiihtoliiton palveluksessa ja teen työtä norjalaisten kanssa, mutta en asu Norjassa, vaan liikun urheilijoiden kanssa lähinnä Keski-Euroopassa. Toistaiseksi olen saanut surffata menestyksen aallonharjalla, enkä siksi tiedä, millaisia norjalaiset ovat, jos ja kun alkaa tulla takkiin, Kojonkoski sanoo. Tähän asti kokemukset ovat siksi olleet lähes yksipuolisen myönteisiä. Norjalaiset ovat mukavia, rehellisiä ja suoria. Heidän kanssaan on helppo toimia, koska he ovat avoimia, Kojonkoski sanoo. Suomalaiset ja norjalaiset ovat hänen mielestään melko samanlaisia, mutta hienoisia erojakin on. Suomalaisista näyttäisi kokemusteni mukaan löytyvän tiukoissa paikoissa poikkeuksellisen paljon sisäistä voimaa. Toisaalta norjalaiset ovat sosiaalisesti erittäin avoimia ja rohkeita, Kojonkoski luettelee. Hän on myös ihastunut norjalaisten aitoon ulkoiluintoon, joka huokuu eri tilanteissa. Norjalainen lähtee vapaa-aikanaan vaeltamaan. Norjalaiset osaavat myös kisayleisönä olon. Siinä missä suomalainen tulee viime tipassa katsomoon, norjalainen on pakannut eväät reppuun ja nauttinut tunnelmasta koko päivän, Kojonkoski sanoo. Kojonkoski on voittoisten suojattiensa ansiosta tutustunut myös norjalaisten voitonlauluihin ja isänmaalliseen riemuun. Norjalaisia on ajoittain arvosteltu ylitsepursuavasta kansallistunteesta, mutta suomalaisvalmentajan mielestä aidossa ilossa ei ole mitään pahaa. Tietyllä tapaa se kuvaa heidän itsetuntoaan ja tyytyväisyyttään, minusta tällainen riemu on arvostettavaa ja jopa kaunista, Kojonkoski sanoo.
7 Norjan julkisen sektorin pihiys sen sijaan kummastuttaa suomalaisvalmentajaa. Ihmetyttää, että valtio, joka on niin hyvissä varoissa, näyttäisi sijoittavan aika nihkeästi rahaa yhteiskunnan kehittämiseen, Kojonkoski ihmettelee Norjan konsensuspäätöstä säästää melkein kaikki öljyrahat tulevaisuuteen. Norjalla on ympäri maailmaa sijoitettuna yli tuhat miljardia kruunua, jotka on tarkoitettu tulevien sukupolvien käyttöön. Norjalaisten eväskulttuuri oli Kojonkosken mielestä myös alussa outo ilmiö. Lounaskulttuuri on sama kuin voileivät. Lähtökohtana on tietenkin se, että kouluissa ei ole ruokailua, ja ihmiset oppivat jo pienestä pitäen kantamaan ruokaa mukanaan. Alussa tämä oli merkillistä, mutta nyt koko hommassa on ideaa. Norjalaiset syövät terveellisesti ja hyvin, Kojonkoski sanoo.
8 500 norjan kielen maa Hei. Hvordan står det til?... [Häi. Vurdan stoor de till?]... Hei. Mitä kuuluu? Jo takk, bara bra... [Juu takk, baare bra.]... Kiitos hyvää. Hva med dig?... [Va me däi?]... Entä itsellesi? Det kunne vært verre.... [De kynne värt värre.]... Eipä valittamista. Norjalaisanarkiaa Norjalaislehdet kertoivat pari vuotta sitten Oslossa työskentelevistä ruotsalaisjohtajista, jotka joutuivat turvautumaan ryhmäterapiaan. Ruotsalaisjohtajien oli vaikea hyväksyä sitä, että norjalaisyritysten työntekijät eivät osoittaneet esimiehilleen samanlaista kunnioitusta, mihin nämä olivat tottuneet Ruotsissa. Juttu saattaa olla keksitty, mutta varmaa on kuitenkin se, että hierarkinen järjestelmä ei ole kovin vahvoilla Norjassa. Tämä näkyy myös norjan kielessä. Norjassa, jos missään, vallitsee kielellinen anarkia. Norjalaiset puhuvat omaa murrettaan, ja murrevaihtelut ovat paljon suuremmat kuin muissa maissa. Muissa Euroopan maissa televisio ja radio ovat vaikuttaneet siihen, että kansa kuuntelee entistä enemmän äidinkielensä pääkaupunkilaista puhetapaa, jolla on myös muita ääntämyksiä korkeampi asema. Puhekielestä on siksi tullut entistä standardisoituneempaa aina niin pitkälle, että voidaan puhua kirjakielen variaatioista varsinaisina murteina. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka skoonelainen, joka käyttää samoja sanoja kuin tukholmalainen, mutta joka lausuu sanat murteensa tyypillisellä sorahtavalla ärrällä ja vokaaliyhdistelmillä. Norjassa kehitys on puolestaan ollut aivan päinvastainen, sillä norjalaisten mielestä on täysin luonnollista puhua leveää murretta ja käyttää erityisiä murreilmaisuja myös radiossa ja televisiossa. Murre on osa norjalaisen
9 identiteettiä. Murteen ja identiteetin välinen yhteys on niin vahva, että monien mielestä oslolaismurteen omaksuminen on osoitus luonteen heikkoudesta. Murteen puhuja on ylpeä itsestään, kun taas murteesta luopuja on heikko ihminen, joka häpeää itseään ja taustaansa. Unnskyld... [Unšŷl]...Anteeksi. Jag heter Mika... [Jäi heter Mika]...Nimeni on Mika. Jeg kommer fra Finland... [Jäi kommer fra Finlan]...Olen Suomesta. Jeg forstår ikke så godt norsk... [Jäi forstoor ikke so gott nošk] En osaa norjaa kovinkaan hyvin. Kan du snakke litt langsommere?. [Kan dy snakke litt laηsomere?] Voisitko puhua vähän hitaammin. (bokmål / oslon murre): š = sh, kuten ship englanniksi ŷ = y, kuten yö suomeksi tai rykte ruotsiksi η = ng, kuten Helsingin Pieniä ja suuria lukuja: Luku 52 voidaan ilmaista norjaksi joko femti-to [femti-tuu] (kuten suomeksi viisikymmentäkaksi) tai to-og-femti [tuu-o-femti] (kaksi ja viisikymmentä). Pilkun sisältävissä luvuissa norjan kieli noudattaa samaa järjestelmää kuin suomen kieli. Avisa koster tolv-femti. [Aviisa koster tol-femti] Sanomalehti maksaa 12,50. Etu ja haitta Ulkomaalaiselle Norjan murrekirjo on luonnollisesti ongelma. Norjalaiset puhuvat kieltään 500 eri tavalla. Eikä ainoallakaan norjan kielen kurssilla voi oppia kaikkia murteita ja niiden muunnelmia. Variaatioista on kuitenkin myös hyötyä. Suurten kielellisten erojen vuoksi norjalaiset ovat tottuneet kuulemaan omaa kieltänsä puhuttavan monella tapaa. Norjalaisten on siksi paljon helpompi ymmärtää ruotsia ja tanskaa kuin ruotsalaisten ja tanskalaisten norjaa. Norjalaiselle skandinaaviset kielet ovat oikeastaan vain muunnelmia norjan kielestä. Norjalainen ymmärtää siksi myös sinun kouluruotsiasi! Norjalaiset ovat lisäksi sen verran tietoisia kielieroista, että he pystyvät ruotsintamaan omaa puhettaan jonkin verran. Jopa yltiönurkkapatriootitkin hyväksyvät puheen ruotsalaistamisen ulkomaalaisten kanssa, jos se helpottaa puheen ymmärtämistä. Suomalaisen on kuitenkin paljon helpompaa ymmärtää norjaa kirjoitettuna kuin puhuttuna. Erlend Loen romaanin Supernaiivin (1996) alku on siitä hyvä esimerkki: Jeg har to venner. En god og en dårlig. Og så har jeg min bror. Han er kanskje ikke like sympatisk som meg, men han er ok.
10 Jeg låner min brors leilighet mens han er bortreist. Det er en fin leilighet. Min bror har en del penger. Gud vet hva han driver med. Jeg har fulgt litt dårlig med på det. Han kjøper eller selger noe. Og nå er han ute og reiser. Han fortalte hvor han skulle. Jeg har skrevet det ned. Det kan ha vært Afrika. Veikkaisin, että ymmärsit aika paljon tekstistä. Kaikki norjalaistekstit eivät tietenkään ole yhtä helppoja kuin tämä, mutta uskoisin, että esimerkki osoittaa, kuinka paljon norjan kieltä oikeastaan voi ymmärtää. Suomennos on varmuuden vuoksi tässä: Minulla on kaksi ystävää. Yksi hyvä ja yksi huono. Ja sitten minulla on veljeni. Hän ei kenties ole yhtä sympaattinen kuin minä, mutta kuitenkin o.k. Minä lainaan veljeni asuntoa sillä aikaa, kun hän on matkoilla. Asunto on hieno. Veljelläni on melko paljon rahaa. Herra tietää, mitä hän oikein puuhailee. En ole seuraillut kovin tarkasti hänen tekemisiään. Hän kai ostaa tai myy jotain. Ja nyt hän on siis matkoilla. Hän kertoi minulle, minne hän oli menossa. Olen kirjoittanut paikan muistiin. Se oli kai Afrikka. Vaarallisia naapureita Muutamia sanoja, joilla on eri merkitys norjaksi ja ruotsiksi: merkitys norjaksi merkitys ruotsiksi by [bŷŷ]...kaupunki...kylä rolig [ruuli]...rauhallinen...hauska rar [raar]...kummallinen...mukava skive [šiive]...leipäviipale...levy Yllättäviä naapureita Muutamia sanoja, jotka merkitsevät melkein samaa norjaksi ja suomeksi: nabo...[naabu]... naapuri briller...[briller]... silmälasit (rillit) ausekar...[äysekar]... äyskäri me*...[mee]... me jukse...[jukse]... juksata flaks...[flaks]... flaksi (tuuri) sauna...[säyna]... sauna *tietyissä Länsi-Norjan murteissa ja ajoittain uusinorjassa. Kaksi kirjakieltä Olet ehkä kuullut, että Norjassa on kaksi kirjakieltä, bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusinorja). (Edellä lainaamani Erlend Loen teksti on kirjoitettu kirjanorjalla). Taustalla on Norjan monisatavuotinen valtioliitto Tanskan kanssa. 10
11 Norjan kirjakieli korvattiin tuona aikana tanskalla. Kun valtioliitto vuonna 1918 päättyi, alkoi myös keskustelu norjan omasta kirjakielestä. Yhden ehdotuksen mukaan tanskan kirjakieltä tuli muuttaa siten, että siitä tuli norjaa. Toisen ehdotuksen mukaan oli luotava aivan uusi kirjakieli, joka pohjautui norjalaismurteisiin. Ongelmana oli se, että asiassa ei päästy yksimielisyyteen. Ja siksi molemmat ehdotukset toteutettiin. Tanskan kirjakieltä muutettiin siten, että se istui paremmin kaupunkien porvariston suuhun. Tätä kieltä kutsutaan nimellä kirjanorja. Samaan aikaan Ivar Aasen loi 1800-luvun puolivälissä aivan uuden kirjakielen, jonka taustalla ovat Länsi-Norjan murteet. Tätä kieltä kutsutaan nimellä uusinorja. On silti tärkeää muistaa, että koulussa opetetaan yleiskirjakieltä, eikä Norjassa siksi ole kirjanorjan tai uusinorjan puhujia. Useimmat norjalaiset puhuvat murretta, joka muistuttaa jompaa kumpaa kirjakieltä, mutta joka ei ole puhdasta kirjakieltä. Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, että Norjan itäisen osan murteet muistuttavat kirjanorjaa, läntisen uusinorjaa. Seuraavassa on Erlend Loen tekstin alku uusinorjaksi: Eg har to vener. Ein god og ein dårleg. Og så har eg bror min. Han er kanskje ikkje like sympatisk som meg, men han er ok. Muutamia tärkeitä sanoja, jotka ovat erilaisia kirjanorjaksi ja uusinorjaksi kirjanorja uusinorja suomi Norge [Norge]... Noreg [Nooreg]... Norja jeg [jei]... eg [eeg]... minä de [dii]... dei [dei]... he dere [deere]... de [de(e)]... te hvem/hva/hvor... kven/kva/kur... kuka/mitä/missä [vem/va/vur]... [kven/kva/kor] Suomi: Nimeni on Ola. Mikä sinun nimesi on? Kirjanorja: Jeg heter Ola. Hva heter du? Uusinorja: Eg heiter Ola. Kva heiter du? Murteita: [Jee heeter Uula. Oo heeter dyy?] [Ee heeder Uula. Va heedor dyy?] [Eeg hete Uula. Ka hette dyy?] [Eeg heeter Uula. Ka heeter dyy?] [Ää heit Uula. Ka du heit?] R = soriseva r, kuten saksaksi 11
12 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa Norjan väestöstä prosenttia kirjoittaa uusinorjaksi (nynorsk). Suurin osa heistä asuu maaseudulla Länsi-Norjassa. Muualla maassa ja Länsi-Norjan kaupungeissa ihmiset kirjoittavat kirjanorjaksi (bokmål). Toisin kuin Suomessa, Norjassa ei ole kysymys kahdesta aivan eri kielestä, vaan saman kielen kahdesta eri muunnelmasta, eikä ero ole aina suuri. Norjassa ei esimerkiksi ole omaa uusinorjan kielistä televisiokanavaa, vaan 20 prosenttia yleisradioyhtiön televisio- ja radio-ohjelmista on oltava uusinorjaksi. Enkä ole koskaan kuullut kenestäkään, joka kieltäytyisi katsomasta vaikka saksalaista dekkarisarjaa vain siksi, että tekstit ovat uusinorjaksi. Sama koskee sanomalehtiä. Yksittäiset toimittajat kirjoittavat uusinorjaksi, vaikka he kirjoittaisivatkin Oslossa ilmestyviin lehtiin, jotka ovat pääasiassa kirjanorjaksi. Aivan yksiselitteistä tämä ei silti ole. Uusinorja on kieli, joka mielletään Länsi-Norjan maaseudulle, eikä kieltä siksi esimerkiksi ole mainoksissa. On luonnollista käyttää kirjanorjaa, jos haluaa markkinoida jotakin, mikä on urbaania, nuoriin vetoavaa, trendikästä tai loistokasta. Toimittajat saavat periaatteessa valita kielensä, mutta käytännössä työnantajat painostavat heitä kirjoittamaan kirjanorjaksi. Länsinorjalaisten kaupunkien asukkaat saattavat maalaisten ja uusinorjan välisen yhteyden vuoksi usein sanoa, että he eivät pidä uusinorjasta, vaikka heidän omasta puheestaan selvästi kuuluu juuri tämä kieli. Tutkimukset osoittavat myös, että uusinorjaa pääkielenään koulussa lukeneet nuoret vaihtavat kirjanorjaan aikuisina. Uusinorja ei häviä aivan lähitulevaisuudessa, mutta on syytä kysyä, pieneneekö sen osuus entisestään julkisessa käytössä. Norjan kielellisen tilanteen kannalta lähivuosista tulee erittäin jännittäviä ja ratkaisevia. Vähän kielioppia: Hva sier du?...[va sier du]... Mitä sanot? Tämä on tavallinen kysymys Norjassa yleensä, mutta Ruijassa, aivan Suomen pohjoisrajalla, kysymys kuuluu seuraavasti: Ka du sei?...[ka dy sei] Ha det...[haa dee]... Hei hei! Vi snakkes!...[vi snakkes]... Jutellaan! Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 12
13 Norja ja norjalaiset Norjalainen on syntynyt sukset jalassa ja reppu selässä. Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, joka rakastaa kuninkaallisiaan. Öljyrikkauksien myötä norjalaisista on tullut mukavuudenhaluisia ja joskus ylimielisiäkin, vaikka he pohjimmiltaan ovat joviaaleja ja mutkattomia ihmisiä. Norjalaisista on liikkeellä liuta tällaisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Useimmat niistä ovat totta. Yllättävintä Norjassa on kuitenkin se, että norjalaisia on virallisten tilastojen mukaan vain 4,5 miljoonaa. Usein tuntuu siltä, että norjalaisia on vähintään 45 miljoonaa. Maailmalta on vaikea löytää kolkkaa, missä norjalaiset eivät olisi tehneet historiaa urheilijoina, rauhanrakentajina, tutkimusmatkailijoina, merenkävijöinä, kauppiaina tai matkailijoina. Euroopan reunalla sijaitseva kuningaskunta pitää itsestään myös niin kovaa ääntä, että Norja on ja pysyy maailmankartalla, vaikka norjalaiset ovat jo kaksi kertaa jättäytyneet Euroopan unionin ulkopuolelle. Norjalainen tarvitsee tilaa, koska hän ei kuljeksi seinän viertä pitkin, vaan vaeltaa ylväästi reppuineen ja villapaitoineen ympäri maailmaa. Norjalainen ei lähde edes viikon etelänmatkalle ilman pienoislippua, eikä kotiintulo tunnu miltään, ellei vastassa ole puoli sukua lippuja heiluttamassa. Norjalaiset ovat aina olleet merenkulkijoita ja kauppiaita, he ovat tuoneet ulkomaisia vaikutteita tunturimaahan jo vuosisatojen ajan. Vauraat norjalaiset matkustavat nykyäänkin ahkerasti, mutta joskus näyttää siltä, että norjalainen alkaa kaivata kotimaataan samalla hetkellä, kun lentokone nousee ilmaan tai laiva purjehtii vieraille vesille. Eikä ole ihmekään, että norjalainen ikävöi isänmaataan. Norja on poikkeuksellisen kaunis, puhdas, turvallinen ja vauras valtio. Pinta-alaltaan Euroopan kuudenneksi suurimmassa maassa on tuntureita, vuonoja, merta ja metsää. Norjalla on kaikki vuonot ja lahdenpoukamat mukaanluettuna rantaviivaa yhteensä kilometriä. Norja on järjettömän rikas maa. Köyhästä kalastajakansasta on runsaan 30 vuoden aikana tullut öljyvaltio, joka on sijoittanut valtaosan öljytuloistaan ympäri maailmaa. Kaikki Norjan valtapuolueet katsovat, että öljyrahat ovat vakava uhka kansantaloudelle, jos niillä paikattaisiin julkisen talouden reikiä. Inflaatiopeikon pelossa Euroopan vauraimpiin kuuluva maa tuskailee siksi aivan samo- 13
14 jen budjettiongelmien kanssa kuin huomattavasti heikommissa taloudellisissa kantimissa olevat naapurit. Öljy on ollut Norjalle suuri siunaus, mutta samalla se on yksipuolistanut ja jopa laiskistanut Norjan elinkeinoelämää, joka lepää öljyn ja kalan varassa. Norjalaisia matkapuhelimia, autoja tai jääkaappeja on turha etsiä, mutta öljyteknologian alalla norjalaiset ovat kansainvälistä huippua. Norja päättää vuosittain myös Nobelin rauhanpalkinnon saajasta. Rauhasta, riitojen sovittelusta ja konfliktien vastaisesta työstä on viime vuosina tullut Norjan tunnetuimpia vientituotteita. Rahallisesti rauhan bisnes ei liene kovinkaan kannattavaa, mutta se kasvattaa Norjan mainetta maailmalla. Norjan rikkaus vaikuttaa kuitenkin valheelta, jos maassa pistäytyy vain lounasaikaan. Lounastarjoilu on niin kevyt ja yksinkertainen, että se kulkee mukana vaikka rintataskussa. Norjalaiset syövät rikkauksistaan, globalisaatiosta, internetistä ja avaruusajasta huolimatta yhä eväsleipiään lastentarhassa, koulussa ja työpaikalla. Useimpien norjalaisten aamupuuhiin kuuluu leipäviipaleiden kääriminen voipaperiin tai niiden asettelu eväslaatikkoon, vaikka monilla työpaikoilla nykyään onkin kanttiini, josta voi ostaa voileipäainekset. Kouluissa ja lastentarhoissa ei maidon ja hedelmän lisäksi tarjoilla muuta ruokaa, vaan lapsilla on omat eväät mukana. Päivän lämpimän pääaterian norjalaiset syövät kotonaan alkuillasta. Kansainvälinen ruokakulttuuri näkyy luonnollisesti Norjassakin, mutta tavallinen arkiruoka on usein yksinkertaista ja helppotekoista aina kalapullista keuhkomuusiin. Norjan elintarviketeollisuuden lahja maailmalle ovat pakastepizzat. Kala ja lammas ovat perinne- ja juhlaruokien pääainesosat, ja norjalaiskokit ovat viime vuosina niittänet mainetta kansainvälisissä kisoissa hyvistä, puhtaista ja tuoreista raaka-aineista tehtyjen kala- ja muiden herkkujen ansiosta. Norjalaiset eivät hyljeksi hylkeen tai valaan lihaakaan, vaikka ne eivät enää ole vuosikymmeniin olleet arkiruokaa. Norjalaisia ja suomalaisia pidetään samanlaisina ihmisinä. Se on tavallaan tottakin, jos lähtökohtana pidetään yhteiskunnan arvoja ja rakennetta. Erojakin on. 14
15 Norjalaiset ovat suomalaisia spontaanimpia. Siinä missä suomalainen miettii kaikki mahdolliset asiat etukäteen ja toimii tositilanteessa suunnitelman mukaan, norjalainen nauttii myrskyn silmässä luoduista hätäratkaisuista, joita norjalaiset itse kutsuvat sanalla skippertak. Norjalaiset itsekin myöntävät, että he ovat parhaimmillaan kovassa paineessa, missä päätöksiä on tehtävä pikavauhtia. Norjalaiset eivät ole tiukkapipoja, ja siksi meno vuonomaassa on usein meikäläistä paljon rennompaa. Aikataulut ja budjetit ovat Norjassa meikäläistä väljempiä ja etenkin suurissa urakoissa myöhästely ja ylimääräiset kustannukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Norjalaiset ovat huumorintajuisia ja nauravat suunnilleen samoille asioille kuin suomalaisetkin. Kuninkaallisista ei ulkopuolisen kuitenkaan kannata vääntää vitsejä. Norjalaiset kunnioittavat perinteitä ja kuninkaallisiaan. Norja ja Norjan nykyinen kuningashuone täyttävät sata vuotta vuonna 2005, ja etenkin toisen maailmansodan aikana kuninkaalla oli kansakuntaa yhdistävä vaikutus, minkä symboliarvo on vain kasvanut vuosien mittaan. Terhi Width Toimittaja 15
16 Norjan luonto on fantastinen Kokemuksia Norjasta 2 Nimi: Sari Syväluoma Ammatti: tekstiilitaiteilija/tekstiilisuunnittelija Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Sari Syväluoma oli juuri valmistumassa Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta, kun hän opiskelijavaihdon kautta pääsi Bergeniin vuonna Meri, tunturit ja vuonot tekivät suuren vaikutuksen metsän keskellä kasvaneeseen Syväluomaan. Bergenin jälkeen hän sai suunnittelijan paikan Sellgrenin kutomossa Trondheimin lähistöllä Tingvollissa. Neljässä vuodessa Syväluoma oppi paljon ammatistaan, mutta myös Norjasta ja norjalaisista. Nyt Oslossa asuvalla 38-vuotiaalla Syväluomalla on oma designyritys ja tuotelinja. Norjalaiset ovat avoimia ja heidän kanssaan on helppo tehdä töitä. Suomalainen design ja arkkitehtuuri ovat täällä lisäksi arvossaan, Syväluoma sanoo ja kehuu myös viranomaisten mutkattomuutta. Liekö kansanomaisen kuninkaan ansiota, mutta viranomaisia ei tarvitse yliarvostaa. Tyhmiä kysymyksiä voi esittää ja niihin saa asiallisen vastauksen, Syväluoma kehuu. Rennolla asenteella on kuitenkin hintansa, sillä norjalaisilla ei aina ole samanlainen kiire kuin suomalaisilla. Jotkut asiat etenevät hitaasti. Norjalaisella ei ole kiire, vaikka todellisuudessa olisikin kiire. Suomessa ollaan tiukkoja aikataulujen kanssa, täällä liikkumavaraa on paljon enemmän, Syväluoma sanoo. Suunnittelijana Syväluoma ammentaa ideoita luonnosta ja Norjan luontoa hän pitää fantastisena. Merestä on tullut tärkeä asia minulle. Samoin luonnonläheisyydestä, johon olen herännyt enemmän täällä kuin Suomessa, hän sanoo. Vuodet Norjassa ovat opettaneet myös kunnioittamaan norjalaisille pyhiä asioita, kuten kansallispukuja ja kansallishenkeä yleensä. Näissä kahdessa asiassa norjalaisilla ei ole kovin paljon itseironiaa, eivätkä he 16
17 ymmärrä vitsailua perinteisillä arvoilla, Syväluoma sanoo. Hänellä itsellään taas olivat vitsit vähissä, kun länsirannikolla pidetyillä juhlapäivällisillä tarjoiltiin smalahovedia. Perinneherkku on puolikas savustettu lampaanpää silmineen päivineen. Selvisin siitä hengissä, vaikka tuoksu ja näky olivat aika brutaali kokemus. Ajattelin, että avoimin mielin vain, ja kävin kursailematta ruuan kimppuun, Syväluoma nauraa. Samalla hän myöntää, että norjalaiset arvot tarttuvat vaatteisiin väkisinkin. Meitä oli joukko designereitä tervehtimässä kruununprinssiparia jokin aika sitten. Sain mahdollisuuden jutustella kahdestaan kruununprinssin kanssa ja olin itsekin yllättynyt kuinka otettu olin keskustelusta, Syväluoma sanoo. 17
18 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina Jon Fossesta Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto Jan Kjærstadille ja Lars Saabye Christensenille. Erlend Loen Supernaiivia myyty yli kappaletta yksinomaan Suomessa. Hanne Ørstavikin menestys Ruotsissa. Ingvar Ambjørnsenin kirjoihin perustuva elokuvamenestys Elling kisaa Oscarista. Norjalaiset menestyvät maailmalla muutenkin kuin hiihtoladulla ja jalkapallokentällä. Aivan oikeutetusti voidaan sanoa, että Norjan kirjallisuus nousi pääosaan Pohjoismaissa 1990-luvulla. Yritän esitellä tätä uutta kirjallisuutta ja selvittää, miksi kirjoista on tullut niin suosittuja. Myöhäisteini Myöhäisteini elää kuin hän yhä olisi murrosikäinen, vaikka hän on todellisuudessa reippaasti yli parikymppinen. Tällainen ihminen ei halua aikuistua, vaan jatkaa hurvittelua ja välttää uraputkea. Kysymyksessä on uusi sosiaalinen kategoria, joka näkyy sekä elokuvissa (American Beauty, Office Space) että televisiossa (Seinfeld, Frendit). Nuoret tuntevat olevansa paljon lähempänä tätä henkilötyyppiä kuin 1990-luvun alun ns. X-sukupolven tyyppiä, joka aidon innostuksen ja huvittelun sijasta hakeutui kohti identiteetiteettömiä naamiaisia. Tällä tyypillä ei ollut läheisiä tai lämpimiä suhteita kehenkään. Erlend Loen Supernaiivi on myöhäisteini: 25-vuotias opiskelija, joka keskeyttää opintonsa tutustuakseen omaan itseensä. Tavoitteeseensa hän yltää turvautumalla varhaislapsuuden keinoihin: hakka, punainen pallo ja ruumiin perustoimintojen nimet (kuten anaalivaihe). Loe ei kuitenkaan ole ainoa. Uusien norjalaiskirjalijoiden aalto kirjoittaa perheestä. Perheteema on sikäli luonnollinen valinta, sillä myöhäisteini ei ole vielä päässyt eroon lapsuudesta aikuisuuteen, eikä hän siksi halua vielä irrottautua perheestäänkään. Hanne Ørstavikin Kulunut aika -kirjan päähenkilö on nuori äiti. Ja joulunvieton ympärille rakentuva romaani on hänen lapsuutensa heijastuma. Vanhemmat olivat yhtäältä ideologisen dogmaattisia, samalla kun heidän avioliittonsa toisaalta oli varsin häilyvä. Linn Ullmannin joka on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmannin tytär esikoisromaanin nimi on Ennen unta. Päähenkilö aloittaa oman tilinpäätöksensä viettelemällä sisarensa aviomiehen samana päivänä, kun sisar avioituu. Roger Kurlandin kirjaa Lekestue ei ole käännetty suomeksi, mutta Pohjoismaiden televisiossa esitetty valitettavan epäonnistunut tv-sarja perustuu juuri tähän romaaniin. Loistavan kirjan nimi on peräisin pedagogisesta ja varsin tylsästä lasten televisio-ohjelmasarjasta, jota esitettiin Norjassa 1970-luvulla. 18
19 Päähenkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, rakastuu intialaiseen tyttöön, jolla on ympärillään koko suku. Päähenkilö saa töitä lastentarhasta, missä hänelle selviää, että sekä vanhempien että lastentarhahenkilökunnan päämääränä on tehdä lapsista passiivisia ja siten helppohoitoisia. Saattaa kuulostaa sietämättömältä, mutta Kurland kirjoittaa humoristisesti ja osuvasti. Uskoisin, että oikealla markkinoinnilla tästä kirjasta voisi tulla Suomessa samanlainen menestys kuin Supernaiivista. Varmaa on kuitenkin se, että näiden nuorten norjalaiskirjailijoiden menestys perustuu siihen, että he haluavat kertoa hyvän tarinan tavalliselle lukijalle. He eivät luo hienoa, suurta ja vaikeaa kirjallisuutta. Tietenkin on myös selvää, että perheteema koskettaa ihmisiä näinä aikoina. Perhe on myös avain Åsne Seierstadin reality/dokumentaarimenestykseen. Läpimurtoteos Kabulin kirjakauppias käsittelee nimenomaan perhesuhteita eli miltä afgaaniperheen elämä näyttää julkisivun ja hunnun takana. Mitä on uuden suunnan taustalla? Undergroundista mainstreamiin 1900-luvun ero korkea- ja populäärikulttuurin välillä on häviämässä Norjassa. Tämä on ajallemme tyypillinen piirre, joka kuitenkin Norjassa on erityisen voimakas. Ja se taas johtunee teknomusiikin suosiosta 1990-luvun puolivälissä. Norjassa musiikkilaji oli huomattavasti korkeammassa kurssissa kuin Suomessa. Nuorisokulttuuri oli ennen tuota aikaa jakautunut päävirtauksiin ja alakulttuureihin. Tekno toi erilaiset ryhmät yhteen ja loi näille yhteiset referenssiraamit. Siksi syntyi myös kirjailijoita, joille kirkko ja pörssi, suosio ja laatu, eivät edusta vastakohtia. Korkeakulttuurin ja kansanomaisen kulttuurin perinteisten muurien sortuminen näkyy myös muilla tasoilla. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on esimerkiksi saanut uuden palkintolautakunnan, joka asettaa ehdolle Lars Saabye Christensenin kaltaisen suositun kirjailijan, kun takavuosina Norjalla oli tapana asettaa ehdolle elitistisiä novellikokoelmia. Saabye Christensenin ehdolla ollut Velipuoli on käännetty suomeksi, samoin kuin kaksi Ingvar Ambjørnsenin Elling-romaaneista, jotka ovat saaneet huomiota osakseen elokuvien vuoksi. Elling-kirjat käsittelevät myös perhettä. Ne kertovat psyykkisesti sairaan päähenkilön yrityksistä luoda kontakteja uusiin ihmisiin sen jälkeen kun hänen äitinsä, jonka kanssa päähenkilö on elänyt koko elämänsä, on kuollut. Näitä keski-ikäisiä kirjailijoita voi pitää nuorten kirjailijoiden edelläkävijöinä, jos keskitytään kykyyn kirjoittaa hyvää kirjallisuutta laajalle lukijakunnalle. Ihmemies Jon Fosse Haluan vielä lopuksi muistuttaa, että Norjassa on uusien teosten rinnalla tietenkin myös peirnteistä laatukirjallisuutta. Suomessa hiljattain ilmestyneen Rak- 19
20 kauden merkit -kirjan kirjoittajan Jan Kjærstadin kaltaiset kirjailijat eivät ole suku-puuttoon kuolemassa oleva laji, vaikka niin ehkä luulisi, kun ajattelee vain Erlend Loen ja muiden saamaa julkisuutta. Erityisesti tulee huomioida Jon Fosse, joka juuri nyt on Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Yksin vuonna 2003 maailman teattereissa oli yli 100 Fossen näytelmien ensi-iltaa. Suomessa hänen näytelmiään esitetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Fossen näytelmät käsittelevät myös usein perhettä ja sen hajoamista. Ihmeellisintä hänen tuotannossaan on kuitenkin se, että se jollakin merkillisellä tavalla yhdistää hyvin arkipäiväisen länsinorjalaisen sävyn Euroopan uusimpia virtauksia noudattavaan teatteriperinteeseen. (Ajattelen sellaisia kirjailijoita kuin Harold Pinter ja Samuel Beckett). Fosse ei ollut untuvikko, kun hän aloitti näytelmäkirjailijana. Hänen ensimmäinen romaaninsa julkaistiin jo vuonna Häneltä on sen jälkeen ilmestynyt yhdeksän romaania, kolme lyhytproosakokoelmaa, kolme esseekokoelmaa, viisi runokokoelmaa, vähintään 17 näytelmää ja joukko lastenkirjoja. Siis yli 40 teosta 20 vuodessa! Fossen romaaneja ei ole suomennettu, mutta yksi kustantaja tiettävästi harkitsee hänen teostensa kääntämistä. Fossen kirjoista on mielestäni paras Stengd gitar (1985), kivenkova stream-of-consciousness -kuvaus naisesta, joka on lukitun kotiovensa ulkopuolella ja kuulee lapsensa itkevän sisällä. Kirja kuvailee, miten nainen kuljeksii ympäriinsä pystymättä kertomaan kenellekään, että hän tarvitsee apua oven avaamiseen. Vähitellen käy ilmi, että hän on menneisyydessään kokenut hirveitä asioita, joiden vuoksi hän ei nyt pysty kommunikoimaan. Samalla käy myös ilmi, että sisällä itkevä lapsi on kuva päähenkilöstä itsestään, jota hän ei saa pois mielestään. Tämä on selvästi vähiten hauska, raain ja väkevin lukuelämys, verrattuna myös Prosessen ja Heart of Darkness -teoksiin. Stengd gitar on kuitenkin poikkeus, joka vahvistaa säännön, sillä muut, edellä luettelemani kirjat ovat helpostisulavia, laajalle yleisölle tarkoitettuja kertomuksia, joita hallitsee kevyen humoristinen sävy. Teokset eivät kuitenkaan ole mitään bimbokirjallisuutta, sillä vakavasti vakavuuteen suhtautuva ja pilan vain pilaksi ymmärtävä ei ole ymmärtänyt kummastakaan mitään. Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 20
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
Lisätiedothttp://eksamensarkiv.net/
Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotVerkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa
Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotDavid Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family
Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotUusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi
Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotJatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotOSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.
OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotKoulu. Millainen koulurakennus teillä on? Pidätkö siitä? Miksi? / Miksi et?
Koulu Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under. Skriv 2 3 setningar på finsk. Millainen koulurakennus teillä on? Pidätkö siitä? Miksi? / Miksi et? Oppgåve 2 Les teksten i vedlegg 1, og vurder om utsegnene under
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotHaastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotKIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2006 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa Teitä itseänne. Erittäin paljon
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotSuomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
LisätiedotKveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet
Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2010
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha
Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotVaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad
Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotNÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT
NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotOPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN
OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia
LisätiedotHaastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?
TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun
LisätiedotOrkla-ruokabarometri Tarja Pentilä
Orkla-ruokabarometri 2016 8.2.2017 Tarja Pentilä Tietoja tutkimuksesta Orklan ruokabarometri 2016 Menetelmä: Otanta: Verkkokysely Kansallisesti edustava otanta vähintään 18 vuotta täyttäneestä väestöstä
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotMiks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017
Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedot