Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008"

Transkriptio

1

2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen 2 painos / 2 upplagan ISBN ISBN (PDF) Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab

3 Sisällys Onko Norja erilainen?...5 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki norjan kielen maa...8 Norjalaisanarkiaa...8 Etu ja haitta...9 Kaksi kirjakieltä...10 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa...12 Norja ja norjalaiset...13 Norjan luonto on fantastinen...16 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita...18 Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina...18 Myöhäisteini...18 Undergroundista mainstreamiin...19 Ihmemies Jon Fosse...19 Norjalaisia kirjoja suomeksi...21 Opiskelu Norjassa joitakin mahdollisuuksia...22 Norjan kielen opetus Suomessa...23

4

5 Onko Norja erilainen? Siitä voidaan varmasti keskustella pitkään ja hartaasti. Mutta ainakin sekä tanskalaiset että ruotsalaiset ovat sitä mieltä, että Norja on erilainen. Eivätkä norjalaiset itsekään näytä olevan eri mieltä tästä väittämästä, he kun itse laskevat leikkiä toisenlaisesta maastaan. Sitäpaitsi he ovat myös hieman ylpeitä siitä. Tyypillistä joka tapauksessa on, että norjalaisessa itsetunnossa ei ole mitään vikaa. Toisinaan se saattaa tuntua hieman liioitellulta muista pohjoismaalaisista, mutta se on myös merkki siitä, että moderni Norja kuten Suomikin on nuori kansakunta. Vuonna 1905 purettiin Ruotsin ja Norjan n. 100 vuotta kestänyt unioni. Sitä ennen Norja oli ollut 400 vuotta osa Tanskan valtakuntaa tuota aikaa norjalaiset kutsuvat toisinaan tanskalaiseksi yöksi. Öljymiljardien ansiosta norjalaisella itsetunnolla on vankka taloudellinen pohja, mistä johtuen Norja on voinut valita Tanskan, Suomen ja Ruotsin linjasta poikkeavan oman linjansa eurooppapolitiikassa. Huolimatta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa voidaan todeta, että Pohjoismaat eivät ole aina ja kaikesta samoilla linjoilla. Suomessa urheilulla ja urheilutapahtumilla on merkittävä asema. Sama koskee Norjaa ainakin yhtä suuressa määrin. Lillehammerin talviolympialaiset 1994 korostivat norjalaisen talviurheilun voimaa. Myös norjalainen jalkapallo on tullut kansainvälisesti tunnetuksi. Juhlinnasta ei esim. ollut tulla loppua, kun Norja vuoden 1998 MM-kisojen alkulohkossa voitti tulevan maailmanmestarin Brasilian. Ja viime vuosina norjalainen hiihtourheilu on voittanut lähes kaiken, mikä on voittamisen arvoista. Tällä pienellä julkaisulla, joka esittelee norjan kieltä ja norjalaista kulttuuria, Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland juhlistaa Norjan satavuotista itsenäisyyttä. Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Marketta Ruotsalainen, Nifin.

6 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki Kokemuksia Norjasta 1 Nimi: Mika Kojonkoski Ammatti: Mäkihyppyvalmentaja Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Mika Kojonkoski on Norjan mäkihypyn maajoukkueen päävalmentaja ja Norjan suosituin suomalainen. Kojonkoski on muutamassa vuodessa noussut kansallissankarin asemaan, sillä hänen valmennuksessaan mäkihypyn hännänhuipuista on tullut kansainvälisiä kultamitalisteja. Norja on hulluna Kojonkoskeen, eikä tunturikansa kitsastele kiitosten ja palkintojen kanssa. Kojonkoski valittiin vuonna 2003 vuoden valmentajaksi, ja viime syksynä valmentajaihmeestä ilmestyi kirja Norjassa ja norjaksi (Mika, og den gode følelsen). Kojonkoski on siis ainakin toistaiseksi kokenut Norjassa vain valtavaa suosiota ja myötämäkeä, ja siksi hänen mielestään voi olla vaikeaa arvioida, millaisia ihmisiä norjalaiset normaalioloissa ovat. Olen Norjan hiihtoliiton palveluksessa ja teen työtä norjalaisten kanssa, mutta en asu Norjassa, vaan liikun urheilijoiden kanssa lähinnä Keski-Euroopassa. Toistaiseksi olen saanut surffata menestyksen aallonharjalla, enkä siksi tiedä, millaisia norjalaiset ovat, jos ja kun alkaa tulla takkiin, Kojonkoski sanoo. Tähän asti kokemukset ovat siksi olleet lähes yksipuolisen myönteisiä. Norjalaiset ovat mukavia, rehellisiä ja suoria. Heidän kanssaan on helppo toimia, koska he ovat avoimia, Kojonkoski sanoo. Suomalaiset ja norjalaiset ovat hänen mielestään melko samanlaisia, mutta hienoisia erojakin on. Suomalaisista näyttäisi kokemusteni mukaan löytyvän tiukoissa paikoissa poikkeuksellisen paljon sisäistä voimaa. Toisaalta norjalaiset ovat sosiaalisesti erittäin avoimia ja rohkeita, Kojonkoski luettelee. Hän on myös ihastunut norjalaisten aitoon ulkoiluintoon, joka huokuu eri tilanteissa. Norjalainen lähtee vapaa-aikanaan vaeltamaan. Norjalaiset osaavat myös kisayleisönä olon. Siinä missä suomalainen tulee viime tipassa katsomoon, norjalainen on pakannut eväät reppuun ja nauttinut tunnelmasta koko päivän, Kojonkoski sanoo. Kojonkoski on voittoisten suojattiensa ansiosta tutustunut myös norjalaisten voitonlauluihin ja isänmaalliseen riemuun. Norjalaisia on ajoittain arvosteltu ylitsepursuavasta kansallistunteesta, mutta suomalaisvalmentajan mielestä aidossa ilossa ei ole mitään pahaa. Tietyllä tapaa se kuvaa heidän itsetuntoaan ja tyytyväisyyttään, minusta tällainen riemu on arvostettavaa ja jopa kaunista, Kojonkoski sanoo.

7 Norjan julkisen sektorin pihiys sen sijaan kummastuttaa suomalaisvalmentajaa. Ihmetyttää, että valtio, joka on niin hyvissä varoissa, näyttäisi sijoittavan aika nihkeästi rahaa yhteiskunnan kehittämiseen, Kojonkoski ihmettelee Norjan konsensuspäätöstä säästää melkein kaikki öljyrahat tulevaisuuteen. Norjalla on ympäri maailmaa sijoitettuna yli tuhat miljardia kruunua, jotka on tarkoitettu tulevien sukupolvien käyttöön. Norjalaisten eväskulttuuri oli Kojonkosken mielestä myös alussa outo ilmiö. Lounaskulttuuri on sama kuin voileivät. Lähtökohtana on tietenkin se, että kouluissa ei ole ruokailua, ja ihmiset oppivat jo pienestä pitäen kantamaan ruokaa mukanaan. Alussa tämä oli merkillistä, mutta nyt koko hommassa on ideaa. Norjalaiset syövät terveellisesti ja hyvin, Kojonkoski sanoo.

8 500 norjan kielen maa Hei. Hvordan står det til?... [Häi. Vurdan stoor de till?]... Hei. Mitä kuuluu? Jo takk, bara bra... [Juu takk, baare bra.]... Kiitos hyvää. Hva med dig?... [Va me däi?]... Entä itsellesi? Det kunne vært verre.... [De kynne värt värre.]... Eipä valittamista. Norjalaisanarkiaa Norjalaislehdet kertoivat pari vuotta sitten Oslossa työskentelevistä ruotsalaisjohtajista, jotka joutuivat turvautumaan ryhmäterapiaan. Ruotsalaisjohtajien oli vaikea hyväksyä sitä, että norjalaisyritysten työntekijät eivät osoittaneet esimiehilleen samanlaista kunnioitusta, mihin nämä olivat tottuneet Ruotsissa. Juttu saattaa olla keksitty, mutta varmaa on kuitenkin se, että hierarkinen järjestelmä ei ole kovin vahvoilla Norjassa. Tämä näkyy myös norjan kielessä. Norjassa, jos missään, vallitsee kielellinen anarkia. Norjalaiset puhuvat omaa murrettaan, ja murrevaihtelut ovat paljon suuremmat kuin muissa maissa. Muissa Euroopan maissa televisio ja radio ovat vaikuttaneet siihen, että kansa kuuntelee entistä enemmän äidinkielensä pääkaupunkilaista puhetapaa, jolla on myös muita ääntämyksiä korkeampi asema. Puhekielestä on siksi tullut entistä standardisoituneempaa aina niin pitkälle, että voidaan puhua kirjakielen variaatioista varsinaisina murteina. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka skoonelainen, joka käyttää samoja sanoja kuin tukholmalainen, mutta joka lausuu sanat murteensa tyypillisellä sorahtavalla ärrällä ja vokaaliyhdistelmillä. Norjassa kehitys on puolestaan ollut aivan päinvastainen, sillä norjalaisten mielestä on täysin luonnollista puhua leveää murretta ja käyttää erityisiä murreilmaisuja myös radiossa ja televisiossa. Murre on osa norjalaisen

9 identiteettiä. Murteen ja identiteetin välinen yhteys on niin vahva, että monien mielestä oslolaismurteen omaksuminen on osoitus luonteen heikkoudesta. Murteen puhuja on ylpeä itsestään, kun taas murteesta luopuja on heikko ihminen, joka häpeää itseään ja taustaansa. Unnskyld... [Unšŷl]...Anteeksi. Jag heter Mika... [Jäi heter Mika]...Nimeni on Mika. Jeg kommer fra Finland... [Jäi kommer fra Finlan]...Olen Suomesta. Jeg forstår ikke så godt norsk... [Jäi forstoor ikke so gott nošk] En osaa norjaa kovinkaan hyvin. Kan du snakke litt langsommere?. [Kan dy snakke litt laηsomere?] Voisitko puhua vähän hitaammin. (bokmål / oslon murre): š = sh, kuten ship englanniksi ŷ = y, kuten yö suomeksi tai rykte ruotsiksi η = ng, kuten Helsingin Pieniä ja suuria lukuja: Luku 52 voidaan ilmaista norjaksi joko femti-to [femti-tuu] (kuten suomeksi viisikymmentäkaksi) tai to-og-femti [tuu-o-femti] (kaksi ja viisikymmentä). Pilkun sisältävissä luvuissa norjan kieli noudattaa samaa järjestelmää kuin suomen kieli. Avisa koster tolv-femti. [Aviisa koster tol-femti] Sanomalehti maksaa 12,50. Etu ja haitta Ulkomaalaiselle Norjan murrekirjo on luonnollisesti ongelma. Norjalaiset puhuvat kieltään 500 eri tavalla. Eikä ainoallakaan norjan kielen kurssilla voi oppia kaikkia murteita ja niiden muunnelmia. Variaatioista on kuitenkin myös hyötyä. Suurten kielellisten erojen vuoksi norjalaiset ovat tottuneet kuulemaan omaa kieltänsä puhuttavan monella tapaa. Norjalaisten on siksi paljon helpompi ymmärtää ruotsia ja tanskaa kuin ruotsalaisten ja tanskalaisten norjaa. Norjalaiselle skandinaaviset kielet ovat oikeastaan vain muunnelmia norjan kielestä. Norjalainen ymmärtää siksi myös sinun kouluruotsiasi! Norjalaiset ovat lisäksi sen verran tietoisia kielieroista, että he pystyvät ruotsintamaan omaa puhettaan jonkin verran. Jopa yltiönurkkapatriootitkin hyväksyvät puheen ruotsalaistamisen ulkomaalaisten kanssa, jos se helpottaa puheen ymmärtämistä. Suomalaisen on kuitenkin paljon helpompaa ymmärtää norjaa kirjoitettuna kuin puhuttuna. Erlend Loen romaanin Supernaiivin (1996) alku on siitä hyvä esimerkki: Jeg har to venner. En god og en dårlig. Og så har jeg min bror. Han er kanskje ikke like sympatisk som meg, men han er ok.

10 Jeg låner min brors leilighet mens han er bortreist. Det er en fin leilighet. Min bror har en del penger. Gud vet hva han driver med. Jeg har fulgt litt dårlig med på det. Han kjøper eller selger noe. Og nå er han ute og reiser. Han fortalte hvor han skulle. Jeg har skrevet det ned. Det kan ha vært Afrika. Veikkaisin, että ymmärsit aika paljon tekstistä. Kaikki norjalaistekstit eivät tietenkään ole yhtä helppoja kuin tämä, mutta uskoisin, että esimerkki osoittaa, kuinka paljon norjan kieltä oikeastaan voi ymmärtää. Suomennos on varmuuden vuoksi tässä: Minulla on kaksi ystävää. Yksi hyvä ja yksi huono. Ja sitten minulla on veljeni. Hän ei kenties ole yhtä sympaattinen kuin minä, mutta kuitenkin o.k. Minä lainaan veljeni asuntoa sillä aikaa, kun hän on matkoilla. Asunto on hieno. Veljelläni on melko paljon rahaa. Herra tietää, mitä hän oikein puuhailee. En ole seuraillut kovin tarkasti hänen tekemisiään. Hän kai ostaa tai myy jotain. Ja nyt hän on siis matkoilla. Hän kertoi minulle, minne hän oli menossa. Olen kirjoittanut paikan muistiin. Se oli kai Afrikka. Vaarallisia naapureita Muutamia sanoja, joilla on eri merkitys norjaksi ja ruotsiksi: merkitys norjaksi merkitys ruotsiksi by [bŷŷ]...kaupunki...kylä rolig [ruuli]...rauhallinen...hauska rar [raar]...kummallinen...mukava skive [šiive]...leipäviipale...levy Yllättäviä naapureita Muutamia sanoja, jotka merkitsevät melkein samaa norjaksi ja suomeksi: nabo...[naabu]... naapuri briller...[briller]... silmälasit (rillit) ausekar...[äysekar]... äyskäri me*...[mee]... me jukse...[jukse]... juksata flaks...[flaks]... flaksi (tuuri) sauna...[säyna]... sauna *tietyissä Länsi-Norjan murteissa ja ajoittain uusinorjassa. Kaksi kirjakieltä Olet ehkä kuullut, että Norjassa on kaksi kirjakieltä, bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusinorja). (Edellä lainaamani Erlend Loen teksti on kirjoitettu kirjanorjalla). Taustalla on Norjan monisatavuotinen valtioliitto Tanskan kanssa. 10

11 Norjan kirjakieli korvattiin tuona aikana tanskalla. Kun valtioliitto vuonna 1918 päättyi, alkoi myös keskustelu norjan omasta kirjakielestä. Yhden ehdotuksen mukaan tanskan kirjakieltä tuli muuttaa siten, että siitä tuli norjaa. Toisen ehdotuksen mukaan oli luotava aivan uusi kirjakieli, joka pohjautui norjalaismurteisiin. Ongelmana oli se, että asiassa ei päästy yksimielisyyteen. Ja siksi molemmat ehdotukset toteutettiin. Tanskan kirjakieltä muutettiin siten, että se istui paremmin kaupunkien porvariston suuhun. Tätä kieltä kutsutaan nimellä kirjanorja. Samaan aikaan Ivar Aasen loi 1800-luvun puolivälissä aivan uuden kirjakielen, jonka taustalla ovat Länsi-Norjan murteet. Tätä kieltä kutsutaan nimellä uusinorja. On silti tärkeää muistaa, että koulussa opetetaan yleiskirjakieltä, eikä Norjassa siksi ole kirjanorjan tai uusinorjan puhujia. Useimmat norjalaiset puhuvat murretta, joka muistuttaa jompaa kumpaa kirjakieltä, mutta joka ei ole puhdasta kirjakieltä. Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, että Norjan itäisen osan murteet muistuttavat kirjanorjaa, läntisen uusinorjaa. Seuraavassa on Erlend Loen tekstin alku uusinorjaksi: Eg har to vener. Ein god og ein dårleg. Og så har eg bror min. Han er kanskje ikkje like sympatisk som meg, men han er ok. Muutamia tärkeitä sanoja, jotka ovat erilaisia kirjanorjaksi ja uusinorjaksi kirjanorja uusinorja suomi Norge [Norge]... Noreg [Nooreg]... Norja jeg [jei]... eg [eeg]... minä de [dii]... dei [dei]... he dere [deere]... de [de(e)]... te hvem/hva/hvor... kven/kva/kur... kuka/mitä/missä [vem/va/vur]... [kven/kva/kor] Suomi: Nimeni on Ola. Mikä sinun nimesi on? Kirjanorja: Jeg heter Ola. Hva heter du? Uusinorja: Eg heiter Ola. Kva heiter du? Murteita: [Jee heeter Uula. Oo heeter dyy?] [Ee heeder Uula. Va heedor dyy?] [Eeg hete Uula. Ka hette dyy?] [Eeg heeter Uula. Ka heeter dyy?] [Ää heit Uula. Ka du heit?] R = soriseva r, kuten saksaksi 11

12 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa Norjan väestöstä prosenttia kirjoittaa uusinorjaksi (nynorsk). Suurin osa heistä asuu maaseudulla Länsi-Norjassa. Muualla maassa ja Länsi-Norjan kaupungeissa ihmiset kirjoittavat kirjanorjaksi (bokmål). Toisin kuin Suomessa, Norjassa ei ole kysymys kahdesta aivan eri kielestä, vaan saman kielen kahdesta eri muunnelmasta, eikä ero ole aina suuri. Norjassa ei esimerkiksi ole omaa uusinorjan kielistä televisiokanavaa, vaan 20 prosenttia yleisradioyhtiön televisio- ja radio-ohjelmista on oltava uusinorjaksi. Enkä ole koskaan kuullut kenestäkään, joka kieltäytyisi katsomasta vaikka saksalaista dekkarisarjaa vain siksi, että tekstit ovat uusinorjaksi. Sama koskee sanomalehtiä. Yksittäiset toimittajat kirjoittavat uusinorjaksi, vaikka he kirjoittaisivatkin Oslossa ilmestyviin lehtiin, jotka ovat pääasiassa kirjanorjaksi. Aivan yksiselitteistä tämä ei silti ole. Uusinorja on kieli, joka mielletään Länsi-Norjan maaseudulle, eikä kieltä siksi esimerkiksi ole mainoksissa. On luonnollista käyttää kirjanorjaa, jos haluaa markkinoida jotakin, mikä on urbaania, nuoriin vetoavaa, trendikästä tai loistokasta. Toimittajat saavat periaatteessa valita kielensä, mutta käytännössä työnantajat painostavat heitä kirjoittamaan kirjanorjaksi. Länsinorjalaisten kaupunkien asukkaat saattavat maalaisten ja uusinorjan välisen yhteyden vuoksi usein sanoa, että he eivät pidä uusinorjasta, vaikka heidän omasta puheestaan selvästi kuuluu juuri tämä kieli. Tutkimukset osoittavat myös, että uusinorjaa pääkielenään koulussa lukeneet nuoret vaihtavat kirjanorjaan aikuisina. Uusinorja ei häviä aivan lähitulevaisuudessa, mutta on syytä kysyä, pieneneekö sen osuus entisestään julkisessa käytössä. Norjan kielellisen tilanteen kannalta lähivuosista tulee erittäin jännittäviä ja ratkaisevia. Vähän kielioppia: Hva sier du?...[va sier du]... Mitä sanot? Tämä on tavallinen kysymys Norjassa yleensä, mutta Ruijassa, aivan Suomen pohjoisrajalla, kysymys kuuluu seuraavasti: Ka du sei?...[ka dy sei] Ha det...[haa dee]... Hei hei! Vi snakkes!...[vi snakkes]... Jutellaan! Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 12

13 Norja ja norjalaiset Norjalainen on syntynyt sukset jalassa ja reppu selässä. Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, joka rakastaa kuninkaallisiaan. Öljyrikkauksien myötä norjalaisista on tullut mukavuudenhaluisia ja joskus ylimielisiäkin, vaikka he pohjimmiltaan ovat joviaaleja ja mutkattomia ihmisiä. Norjalaisista on liikkeellä liuta tällaisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Useimmat niistä ovat totta. Yllättävintä Norjassa on kuitenkin se, että norjalaisia on virallisten tilastojen mukaan vain 4,5 miljoonaa. Usein tuntuu siltä, että norjalaisia on vähintään 45 miljoonaa. Maailmalta on vaikea löytää kolkkaa, missä norjalaiset eivät olisi tehneet historiaa urheilijoina, rauhanrakentajina, tutkimusmatkailijoina, merenkävijöinä, kauppiaina tai matkailijoina. Euroopan reunalla sijaitseva kuningaskunta pitää itsestään myös niin kovaa ääntä, että Norja on ja pysyy maailmankartalla, vaikka norjalaiset ovat jo kaksi kertaa jättäytyneet Euroopan unionin ulkopuolelle. Norjalainen tarvitsee tilaa, koska hän ei kuljeksi seinän viertä pitkin, vaan vaeltaa ylväästi reppuineen ja villapaitoineen ympäri maailmaa. Norjalainen ei lähde edes viikon etelänmatkalle ilman pienoislippua, eikä kotiintulo tunnu miltään, ellei vastassa ole puoli sukua lippuja heiluttamassa. Norjalaiset ovat aina olleet merenkulkijoita ja kauppiaita, he ovat tuoneet ulkomaisia vaikutteita tunturimaahan jo vuosisatojen ajan. Vauraat norjalaiset matkustavat nykyäänkin ahkerasti, mutta joskus näyttää siltä, että norjalainen alkaa kaivata kotimaataan samalla hetkellä, kun lentokone nousee ilmaan tai laiva purjehtii vieraille vesille. Eikä ole ihmekään, että norjalainen ikävöi isänmaataan. Norja on poikkeuksellisen kaunis, puhdas, turvallinen ja vauras valtio. Pinta-alaltaan Euroopan kuudenneksi suurimmassa maassa on tuntureita, vuonoja, merta ja metsää. Norjalla on kaikki vuonot ja lahdenpoukamat mukaanluettuna rantaviivaa yhteensä kilometriä. Norja on järjettömän rikas maa. Köyhästä kalastajakansasta on runsaan 30 vuoden aikana tullut öljyvaltio, joka on sijoittanut valtaosan öljytuloistaan ympäri maailmaa. Kaikki Norjan valtapuolueet katsovat, että öljyrahat ovat vakava uhka kansantaloudelle, jos niillä paikattaisiin julkisen talouden reikiä. Inflaatiopeikon pelossa Euroopan vauraimpiin kuuluva maa tuskailee siksi aivan samo- 13

14 jen budjettiongelmien kanssa kuin huomattavasti heikommissa taloudellisissa kantimissa olevat naapurit. Öljy on ollut Norjalle suuri siunaus, mutta samalla se on yksipuolistanut ja jopa laiskistanut Norjan elinkeinoelämää, joka lepää öljyn ja kalan varassa. Norjalaisia matkapuhelimia, autoja tai jääkaappeja on turha etsiä, mutta öljyteknologian alalla norjalaiset ovat kansainvälistä huippua. Norja päättää vuosittain myös Nobelin rauhanpalkinnon saajasta. Rauhasta, riitojen sovittelusta ja konfliktien vastaisesta työstä on viime vuosina tullut Norjan tunnetuimpia vientituotteita. Rahallisesti rauhan bisnes ei liene kovinkaan kannattavaa, mutta se kasvattaa Norjan mainetta maailmalla. Norjan rikkaus vaikuttaa kuitenkin valheelta, jos maassa pistäytyy vain lounasaikaan. Lounastarjoilu on niin kevyt ja yksinkertainen, että se kulkee mukana vaikka rintataskussa. Norjalaiset syövät rikkauksistaan, globalisaatiosta, internetistä ja avaruusajasta huolimatta yhä eväsleipiään lastentarhassa, koulussa ja työpaikalla. Useimpien norjalaisten aamupuuhiin kuuluu leipäviipaleiden kääriminen voipaperiin tai niiden asettelu eväslaatikkoon, vaikka monilla työpaikoilla nykyään onkin kanttiini, josta voi ostaa voileipäainekset. Kouluissa ja lastentarhoissa ei maidon ja hedelmän lisäksi tarjoilla muuta ruokaa, vaan lapsilla on omat eväät mukana. Päivän lämpimän pääaterian norjalaiset syövät kotonaan alkuillasta. Kansainvälinen ruokakulttuuri näkyy luonnollisesti Norjassakin, mutta tavallinen arkiruoka on usein yksinkertaista ja helppotekoista aina kalapullista keuhkomuusiin. Norjan elintarviketeollisuuden lahja maailmalle ovat pakastepizzat. Kala ja lammas ovat perinne- ja juhlaruokien pääainesosat, ja norjalaiskokit ovat viime vuosina niittänet mainetta kansainvälisissä kisoissa hyvistä, puhtaista ja tuoreista raaka-aineista tehtyjen kala- ja muiden herkkujen ansiosta. Norjalaiset eivät hyljeksi hylkeen tai valaan lihaakaan, vaikka ne eivät enää ole vuosikymmeniin olleet arkiruokaa. Norjalaisia ja suomalaisia pidetään samanlaisina ihmisinä. Se on tavallaan tottakin, jos lähtökohtana pidetään yhteiskunnan arvoja ja rakennetta. Erojakin on. 14

15 Norjalaiset ovat suomalaisia spontaanimpia. Siinä missä suomalainen miettii kaikki mahdolliset asiat etukäteen ja toimii tositilanteessa suunnitelman mukaan, norjalainen nauttii myrskyn silmässä luoduista hätäratkaisuista, joita norjalaiset itse kutsuvat sanalla skippertak. Norjalaiset itsekin myöntävät, että he ovat parhaimmillaan kovassa paineessa, missä päätöksiä on tehtävä pikavauhtia. Norjalaiset eivät ole tiukkapipoja, ja siksi meno vuonomaassa on usein meikäläistä paljon rennompaa. Aikataulut ja budjetit ovat Norjassa meikäläistä väljempiä ja etenkin suurissa urakoissa myöhästely ja ylimääräiset kustannukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Norjalaiset ovat huumorintajuisia ja nauravat suunnilleen samoille asioille kuin suomalaisetkin. Kuninkaallisista ei ulkopuolisen kuitenkaan kannata vääntää vitsejä. Norjalaiset kunnioittavat perinteitä ja kuninkaallisiaan. Norja ja Norjan nykyinen kuningashuone täyttävät sata vuotta vuonna 2005, ja etenkin toisen maailmansodan aikana kuninkaalla oli kansakuntaa yhdistävä vaikutus, minkä symboliarvo on vain kasvanut vuosien mittaan. Terhi Width Toimittaja 15

16 Norjan luonto on fantastinen Kokemuksia Norjasta 2 Nimi: Sari Syväluoma Ammatti: tekstiilitaiteilija/tekstiilisuunnittelija Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Sari Syväluoma oli juuri valmistumassa Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta, kun hän opiskelijavaihdon kautta pääsi Bergeniin vuonna Meri, tunturit ja vuonot tekivät suuren vaikutuksen metsän keskellä kasvaneeseen Syväluomaan. Bergenin jälkeen hän sai suunnittelijan paikan Sellgrenin kutomossa Trondheimin lähistöllä Tingvollissa. Neljässä vuodessa Syväluoma oppi paljon ammatistaan, mutta myös Norjasta ja norjalaisista. Nyt Oslossa asuvalla 38-vuotiaalla Syväluomalla on oma designyritys ja tuotelinja. Norjalaiset ovat avoimia ja heidän kanssaan on helppo tehdä töitä. Suomalainen design ja arkkitehtuuri ovat täällä lisäksi arvossaan, Syväluoma sanoo ja kehuu myös viranomaisten mutkattomuutta. Liekö kansanomaisen kuninkaan ansiota, mutta viranomaisia ei tarvitse yliarvostaa. Tyhmiä kysymyksiä voi esittää ja niihin saa asiallisen vastauksen, Syväluoma kehuu. Rennolla asenteella on kuitenkin hintansa, sillä norjalaisilla ei aina ole samanlainen kiire kuin suomalaisilla. Jotkut asiat etenevät hitaasti. Norjalaisella ei ole kiire, vaikka todellisuudessa olisikin kiire. Suomessa ollaan tiukkoja aikataulujen kanssa, täällä liikkumavaraa on paljon enemmän, Syväluoma sanoo. Suunnittelijana Syväluoma ammentaa ideoita luonnosta ja Norjan luontoa hän pitää fantastisena. Merestä on tullut tärkeä asia minulle. Samoin luonnonläheisyydestä, johon olen herännyt enemmän täällä kuin Suomessa, hän sanoo. Vuodet Norjassa ovat opettaneet myös kunnioittamaan norjalaisille pyhiä asioita, kuten kansallispukuja ja kansallishenkeä yleensä. Näissä kahdessa asiassa norjalaisilla ei ole kovin paljon itseironiaa, eivätkä he 16

17 ymmärrä vitsailua perinteisillä arvoilla, Syväluoma sanoo. Hänellä itsellään taas olivat vitsit vähissä, kun länsirannikolla pidetyillä juhlapäivällisillä tarjoiltiin smalahovedia. Perinneherkku on puolikas savustettu lampaanpää silmineen päivineen. Selvisin siitä hengissä, vaikka tuoksu ja näky olivat aika brutaali kokemus. Ajattelin, että avoimin mielin vain, ja kävin kursailematta ruuan kimppuun, Syväluoma nauraa. Samalla hän myöntää, että norjalaiset arvot tarttuvat vaatteisiin väkisinkin. Meitä oli joukko designereitä tervehtimässä kruununprinssiparia jokin aika sitten. Sain mahdollisuuden jutustella kahdestaan kruununprinssin kanssa ja olin itsekin yllättynyt kuinka otettu olin keskustelusta, Syväluoma sanoo. 17

18 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina Jon Fossesta Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto Jan Kjærstadille ja Lars Saabye Christensenille. Erlend Loen Supernaiivia myyty yli kappaletta yksinomaan Suomessa. Hanne Ørstavikin menestys Ruotsissa. Ingvar Ambjørnsenin kirjoihin perustuva elokuvamenestys Elling kisaa Oscarista. Norjalaiset menestyvät maailmalla muutenkin kuin hiihtoladulla ja jalkapallokentällä. Aivan oikeutetusti voidaan sanoa, että Norjan kirjallisuus nousi pääosaan Pohjoismaissa 1990-luvulla. Yritän esitellä tätä uutta kirjallisuutta ja selvittää, miksi kirjoista on tullut niin suosittuja. Myöhäisteini Myöhäisteini elää kuin hän yhä olisi murrosikäinen, vaikka hän on todellisuudessa reippaasti yli parikymppinen. Tällainen ihminen ei halua aikuistua, vaan jatkaa hurvittelua ja välttää uraputkea. Kysymyksessä on uusi sosiaalinen kategoria, joka näkyy sekä elokuvissa (American Beauty, Office Space) että televisiossa (Seinfeld, Frendit). Nuoret tuntevat olevansa paljon lähempänä tätä henkilötyyppiä kuin 1990-luvun alun ns. X-sukupolven tyyppiä, joka aidon innostuksen ja huvittelun sijasta hakeutui kohti identiteetiteettömiä naamiaisia. Tällä tyypillä ei ollut läheisiä tai lämpimiä suhteita kehenkään. Erlend Loen Supernaiivi on myöhäisteini: 25-vuotias opiskelija, joka keskeyttää opintonsa tutustuakseen omaan itseensä. Tavoitteeseensa hän yltää turvautumalla varhaislapsuuden keinoihin: hakka, punainen pallo ja ruumiin perustoimintojen nimet (kuten anaalivaihe). Loe ei kuitenkaan ole ainoa. Uusien norjalaiskirjalijoiden aalto kirjoittaa perheestä. Perheteema on sikäli luonnollinen valinta, sillä myöhäisteini ei ole vielä päässyt eroon lapsuudesta aikuisuuteen, eikä hän siksi halua vielä irrottautua perheestäänkään. Hanne Ørstavikin Kulunut aika -kirjan päähenkilö on nuori äiti. Ja joulunvieton ympärille rakentuva romaani on hänen lapsuutensa heijastuma. Vanhemmat olivat yhtäältä ideologisen dogmaattisia, samalla kun heidän avioliittonsa toisaalta oli varsin häilyvä. Linn Ullmannin joka on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmannin tytär esikoisromaanin nimi on Ennen unta. Päähenkilö aloittaa oman tilinpäätöksensä viettelemällä sisarensa aviomiehen samana päivänä, kun sisar avioituu. Roger Kurlandin kirjaa Lekestue ei ole käännetty suomeksi, mutta Pohjoismaiden televisiossa esitetty valitettavan epäonnistunut tv-sarja perustuu juuri tähän romaaniin. Loistavan kirjan nimi on peräisin pedagogisesta ja varsin tylsästä lasten televisio-ohjelmasarjasta, jota esitettiin Norjassa 1970-luvulla. 18

19 Päähenkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, rakastuu intialaiseen tyttöön, jolla on ympärillään koko suku. Päähenkilö saa töitä lastentarhasta, missä hänelle selviää, että sekä vanhempien että lastentarhahenkilökunnan päämääränä on tehdä lapsista passiivisia ja siten helppohoitoisia. Saattaa kuulostaa sietämättömältä, mutta Kurland kirjoittaa humoristisesti ja osuvasti. Uskoisin, että oikealla markkinoinnilla tästä kirjasta voisi tulla Suomessa samanlainen menestys kuin Supernaiivista. Varmaa on kuitenkin se, että näiden nuorten norjalaiskirjailijoiden menestys perustuu siihen, että he haluavat kertoa hyvän tarinan tavalliselle lukijalle. He eivät luo hienoa, suurta ja vaikeaa kirjallisuutta. Tietenkin on myös selvää, että perheteema koskettaa ihmisiä näinä aikoina. Perhe on myös avain Åsne Seierstadin reality/dokumentaarimenestykseen. Läpimurtoteos Kabulin kirjakauppias käsittelee nimenomaan perhesuhteita eli miltä afgaaniperheen elämä näyttää julkisivun ja hunnun takana. Mitä on uuden suunnan taustalla? Undergroundista mainstreamiin 1900-luvun ero korkea- ja populäärikulttuurin välillä on häviämässä Norjassa. Tämä on ajallemme tyypillinen piirre, joka kuitenkin Norjassa on erityisen voimakas. Ja se taas johtunee teknomusiikin suosiosta 1990-luvun puolivälissä. Norjassa musiikkilaji oli huomattavasti korkeammassa kurssissa kuin Suomessa. Nuorisokulttuuri oli ennen tuota aikaa jakautunut päävirtauksiin ja alakulttuureihin. Tekno toi erilaiset ryhmät yhteen ja loi näille yhteiset referenssiraamit. Siksi syntyi myös kirjailijoita, joille kirkko ja pörssi, suosio ja laatu, eivät edusta vastakohtia. Korkeakulttuurin ja kansanomaisen kulttuurin perinteisten muurien sortuminen näkyy myös muilla tasoilla. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on esimerkiksi saanut uuden palkintolautakunnan, joka asettaa ehdolle Lars Saabye Christensenin kaltaisen suositun kirjailijan, kun takavuosina Norjalla oli tapana asettaa ehdolle elitistisiä novellikokoelmia. Saabye Christensenin ehdolla ollut Velipuoli on käännetty suomeksi, samoin kuin kaksi Ingvar Ambjørnsenin Elling-romaaneista, jotka ovat saaneet huomiota osakseen elokuvien vuoksi. Elling-kirjat käsittelevät myös perhettä. Ne kertovat psyykkisesti sairaan päähenkilön yrityksistä luoda kontakteja uusiin ihmisiin sen jälkeen kun hänen äitinsä, jonka kanssa päähenkilö on elänyt koko elämänsä, on kuollut. Näitä keski-ikäisiä kirjailijoita voi pitää nuorten kirjailijoiden edelläkävijöinä, jos keskitytään kykyyn kirjoittaa hyvää kirjallisuutta laajalle lukijakunnalle. Ihmemies Jon Fosse Haluan vielä lopuksi muistuttaa, että Norjassa on uusien teosten rinnalla tietenkin myös peirnteistä laatukirjallisuutta. Suomessa hiljattain ilmestyneen Rak- 19

20 kauden merkit -kirjan kirjoittajan Jan Kjærstadin kaltaiset kirjailijat eivät ole suku-puuttoon kuolemassa oleva laji, vaikka niin ehkä luulisi, kun ajattelee vain Erlend Loen ja muiden saamaa julkisuutta. Erityisesti tulee huomioida Jon Fosse, joka juuri nyt on Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Yksin vuonna 2003 maailman teattereissa oli yli 100 Fossen näytelmien ensi-iltaa. Suomessa hänen näytelmiään esitetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Fossen näytelmät käsittelevät myös usein perhettä ja sen hajoamista. Ihmeellisintä hänen tuotannossaan on kuitenkin se, että se jollakin merkillisellä tavalla yhdistää hyvin arkipäiväisen länsinorjalaisen sävyn Euroopan uusimpia virtauksia noudattavaan teatteriperinteeseen. (Ajattelen sellaisia kirjailijoita kuin Harold Pinter ja Samuel Beckett). Fosse ei ollut untuvikko, kun hän aloitti näytelmäkirjailijana. Hänen ensimmäinen romaaninsa julkaistiin jo vuonna Häneltä on sen jälkeen ilmestynyt yhdeksän romaania, kolme lyhytproosakokoelmaa, kolme esseekokoelmaa, viisi runokokoelmaa, vähintään 17 näytelmää ja joukko lastenkirjoja. Siis yli 40 teosta 20 vuodessa! Fossen romaaneja ei ole suomennettu, mutta yksi kustantaja tiettävästi harkitsee hänen teostensa kääntämistä. Fossen kirjoista on mielestäni paras Stengd gitar (1985), kivenkova stream-of-consciousness -kuvaus naisesta, joka on lukitun kotiovensa ulkopuolella ja kuulee lapsensa itkevän sisällä. Kirja kuvailee, miten nainen kuljeksii ympäriinsä pystymättä kertomaan kenellekään, että hän tarvitsee apua oven avaamiseen. Vähitellen käy ilmi, että hän on menneisyydessään kokenut hirveitä asioita, joiden vuoksi hän ei nyt pysty kommunikoimaan. Samalla käy myös ilmi, että sisällä itkevä lapsi on kuva päähenkilöstä itsestään, jota hän ei saa pois mielestään. Tämä on selvästi vähiten hauska, raain ja väkevin lukuelämys, verrattuna myös Prosessen ja Heart of Darkness -teoksiin. Stengd gitar on kuitenkin poikkeus, joka vahvistaa säännön, sillä muut, edellä luettelemani kirjat ovat helpostisulavia, laajalle yleisölle tarkoitettuja kertomuksia, joita hallitsee kevyen humoristinen sävy. Teokset eivät kuitenkaan ole mitään bimbokirjallisuutta, sillä vakavasti vakavuuteen suhtautuva ja pilan vain pilaksi ymmärtävä ei ole ymmärtänyt kummastakaan mitään. Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 20

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Eksamen 20.11.2013. FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.

Eksamen 20.11.2013. FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv. Eksamen 20.11.2013 FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister Nynorsk/Bokmål Mitä on köyhyys? Oppgåve 1 Mihin sinä käytät rahaa? Kirjoita 3 5 lausetta suomeksi.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapset, ruoka ja terveys. Harriet Strandvik www.hsconsulting.ax

Lapset, ruoka ja terveys. Harriet Strandvik www.hsconsulting.ax Lapset, ruoka ja terveys 1 Luennon sisältö Kouluruokaprojekti, Operation skolmat Ny nordisk mat Uusi pohjoismainen ruoka Projekti lapset, ruoka ja terveys Konferenssi Oslossa 2 Perheeni 3 OPERATION SKOLMAT

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot