Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008"

Transkriptio

1

2 Nifin - Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland 2005/2008 Toimitus / Redaktion: Morten Bennum, Marketta Ruotsalainen Kuvitus / Illustrationer: Henrik Karlsson Taitto / Layout: Marketta Ruotsalainen 2 painos / 2 upplagan ISBN ISBN (PDF) Paino / Tryckeri: Ekenäs Tryckeri Ab

3 Sisällys Onko Norja erilainen?...5 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki norjan kielen maa...8 Norjalaisanarkiaa...8 Etu ja haitta...9 Kaksi kirjakieltä...10 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa...12 Norja ja norjalaiset...13 Norjan luonto on fantastinen...16 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita...18 Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina...18 Myöhäisteini...18 Undergroundista mainstreamiin...19 Ihmemies Jon Fosse...19 Norjalaisia kirjoja suomeksi...21 Opiskelu Norjassa joitakin mahdollisuuksia...22 Norjan kielen opetus Suomessa...23

4

5 Onko Norja erilainen? Siitä voidaan varmasti keskustella pitkään ja hartaasti. Mutta ainakin sekä tanskalaiset että ruotsalaiset ovat sitä mieltä, että Norja on erilainen. Eivätkä norjalaiset itsekään näytä olevan eri mieltä tästä väittämästä, he kun itse laskevat leikkiä toisenlaisesta maastaan. Sitäpaitsi he ovat myös hieman ylpeitä siitä. Tyypillistä joka tapauksessa on, että norjalaisessa itsetunnossa ei ole mitään vikaa. Toisinaan se saattaa tuntua hieman liioitellulta muista pohjoismaalaisista, mutta se on myös merkki siitä, että moderni Norja kuten Suomikin on nuori kansakunta. Vuonna 1905 purettiin Ruotsin ja Norjan n. 100 vuotta kestänyt unioni. Sitä ennen Norja oli ollut 400 vuotta osa Tanskan valtakuntaa tuota aikaa norjalaiset kutsuvat toisinaan tanskalaiseksi yöksi. Öljymiljardien ansiosta norjalaisella itsetunnolla on vankka taloudellinen pohja, mistä johtuen Norja on voinut valita Tanskan, Suomen ja Ruotsin linjasta poikkeavan oman linjansa eurooppapolitiikassa. Huolimatta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa voidaan todeta, että Pohjoismaat eivät ole aina ja kaikesta samoilla linjoilla. Suomessa urheilulla ja urheilutapahtumilla on merkittävä asema. Sama koskee Norjaa ainakin yhtä suuressa määrin. Lillehammerin talviolympialaiset 1994 korostivat norjalaisen talviurheilun voimaa. Myös norjalainen jalkapallo on tullut kansainvälisesti tunnetuksi. Juhlinnasta ei esim. ollut tulla loppua, kun Norja vuoden 1998 MM-kisojen alkulohkossa voitti tulevan maailmanmestarin Brasilian. Ja viime vuosina norjalainen hiihtourheilu on voittanut lähes kaiken, mikä on voittamisen arvoista. Tällä pienellä julkaisulla, joka esittelee norjan kieltä ja norjalaista kulttuuria, Nifin Pohjoismaiden Suomen instituutti / Nordens institut i Finland juhlistaa Norjan satavuotista itsenäisyyttä. Morten Bennum Projektipäällikkö Pohjoismaiden Suomen instituutti Tanskasta kääntänyt Marketta Ruotsalainen, Nifin.

6 Kojonkoskesta tuli norjalaisten suosikki Kokemuksia Norjasta 1 Nimi: Mika Kojonkoski Ammatti: Mäkihyppyvalmentaja Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Mika Kojonkoski on Norjan mäkihypyn maajoukkueen päävalmentaja ja Norjan suosituin suomalainen. Kojonkoski on muutamassa vuodessa noussut kansallissankarin asemaan, sillä hänen valmennuksessaan mäkihypyn hännänhuipuista on tullut kansainvälisiä kultamitalisteja. Norja on hulluna Kojonkoskeen, eikä tunturikansa kitsastele kiitosten ja palkintojen kanssa. Kojonkoski valittiin vuonna 2003 vuoden valmentajaksi, ja viime syksynä valmentajaihmeestä ilmestyi kirja Norjassa ja norjaksi (Mika, og den gode følelsen). Kojonkoski on siis ainakin toistaiseksi kokenut Norjassa vain valtavaa suosiota ja myötämäkeä, ja siksi hänen mielestään voi olla vaikeaa arvioida, millaisia ihmisiä norjalaiset normaalioloissa ovat. Olen Norjan hiihtoliiton palveluksessa ja teen työtä norjalaisten kanssa, mutta en asu Norjassa, vaan liikun urheilijoiden kanssa lähinnä Keski-Euroopassa. Toistaiseksi olen saanut surffata menestyksen aallonharjalla, enkä siksi tiedä, millaisia norjalaiset ovat, jos ja kun alkaa tulla takkiin, Kojonkoski sanoo. Tähän asti kokemukset ovat siksi olleet lähes yksipuolisen myönteisiä. Norjalaiset ovat mukavia, rehellisiä ja suoria. Heidän kanssaan on helppo toimia, koska he ovat avoimia, Kojonkoski sanoo. Suomalaiset ja norjalaiset ovat hänen mielestään melko samanlaisia, mutta hienoisia erojakin on. Suomalaisista näyttäisi kokemusteni mukaan löytyvän tiukoissa paikoissa poikkeuksellisen paljon sisäistä voimaa. Toisaalta norjalaiset ovat sosiaalisesti erittäin avoimia ja rohkeita, Kojonkoski luettelee. Hän on myös ihastunut norjalaisten aitoon ulkoiluintoon, joka huokuu eri tilanteissa. Norjalainen lähtee vapaa-aikanaan vaeltamaan. Norjalaiset osaavat myös kisayleisönä olon. Siinä missä suomalainen tulee viime tipassa katsomoon, norjalainen on pakannut eväät reppuun ja nauttinut tunnelmasta koko päivän, Kojonkoski sanoo. Kojonkoski on voittoisten suojattiensa ansiosta tutustunut myös norjalaisten voitonlauluihin ja isänmaalliseen riemuun. Norjalaisia on ajoittain arvosteltu ylitsepursuavasta kansallistunteesta, mutta suomalaisvalmentajan mielestä aidossa ilossa ei ole mitään pahaa. Tietyllä tapaa se kuvaa heidän itsetuntoaan ja tyytyväisyyttään, minusta tällainen riemu on arvostettavaa ja jopa kaunista, Kojonkoski sanoo.

7 Norjan julkisen sektorin pihiys sen sijaan kummastuttaa suomalaisvalmentajaa. Ihmetyttää, että valtio, joka on niin hyvissä varoissa, näyttäisi sijoittavan aika nihkeästi rahaa yhteiskunnan kehittämiseen, Kojonkoski ihmettelee Norjan konsensuspäätöstä säästää melkein kaikki öljyrahat tulevaisuuteen. Norjalla on ympäri maailmaa sijoitettuna yli tuhat miljardia kruunua, jotka on tarkoitettu tulevien sukupolvien käyttöön. Norjalaisten eväskulttuuri oli Kojonkosken mielestä myös alussa outo ilmiö. Lounaskulttuuri on sama kuin voileivät. Lähtökohtana on tietenkin se, että kouluissa ei ole ruokailua, ja ihmiset oppivat jo pienestä pitäen kantamaan ruokaa mukanaan. Alussa tämä oli merkillistä, mutta nyt koko hommassa on ideaa. Norjalaiset syövät terveellisesti ja hyvin, Kojonkoski sanoo.

8 500 norjan kielen maa Hei. Hvordan står det til?... [Häi. Vurdan stoor de till?]... Hei. Mitä kuuluu? Jo takk, bara bra... [Juu takk, baare bra.]... Kiitos hyvää. Hva med dig?... [Va me däi?]... Entä itsellesi? Det kunne vært verre.... [De kynne värt värre.]... Eipä valittamista. Norjalaisanarkiaa Norjalaislehdet kertoivat pari vuotta sitten Oslossa työskentelevistä ruotsalaisjohtajista, jotka joutuivat turvautumaan ryhmäterapiaan. Ruotsalaisjohtajien oli vaikea hyväksyä sitä, että norjalaisyritysten työntekijät eivät osoittaneet esimiehilleen samanlaista kunnioitusta, mihin nämä olivat tottuneet Ruotsissa. Juttu saattaa olla keksitty, mutta varmaa on kuitenkin se, että hierarkinen järjestelmä ei ole kovin vahvoilla Norjassa. Tämä näkyy myös norjan kielessä. Norjassa, jos missään, vallitsee kielellinen anarkia. Norjalaiset puhuvat omaa murrettaan, ja murrevaihtelut ovat paljon suuremmat kuin muissa maissa. Muissa Euroopan maissa televisio ja radio ovat vaikuttaneet siihen, että kansa kuuntelee entistä enemmän äidinkielensä pääkaupunkilaista puhetapaa, jolla on myös muita ääntämyksiä korkeampi asema. Puhekielestä on siksi tullut entistä standardisoituneempaa aina niin pitkälle, että voidaan puhua kirjakielen variaatioista varsinaisina murteina. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka skoonelainen, joka käyttää samoja sanoja kuin tukholmalainen, mutta joka lausuu sanat murteensa tyypillisellä sorahtavalla ärrällä ja vokaaliyhdistelmillä. Norjassa kehitys on puolestaan ollut aivan päinvastainen, sillä norjalaisten mielestä on täysin luonnollista puhua leveää murretta ja käyttää erityisiä murreilmaisuja myös radiossa ja televisiossa. Murre on osa norjalaisen

9 identiteettiä. Murteen ja identiteetin välinen yhteys on niin vahva, että monien mielestä oslolaismurteen omaksuminen on osoitus luonteen heikkoudesta. Murteen puhuja on ylpeä itsestään, kun taas murteesta luopuja on heikko ihminen, joka häpeää itseään ja taustaansa. Unnskyld... [Unšŷl]...Anteeksi. Jag heter Mika... [Jäi heter Mika]...Nimeni on Mika. Jeg kommer fra Finland... [Jäi kommer fra Finlan]...Olen Suomesta. Jeg forstår ikke så godt norsk... [Jäi forstoor ikke so gott nošk] En osaa norjaa kovinkaan hyvin. Kan du snakke litt langsommere?. [Kan dy snakke litt laηsomere?] Voisitko puhua vähän hitaammin. (bokmål / oslon murre): š = sh, kuten ship englanniksi ŷ = y, kuten yö suomeksi tai rykte ruotsiksi η = ng, kuten Helsingin Pieniä ja suuria lukuja: Luku 52 voidaan ilmaista norjaksi joko femti-to [femti-tuu] (kuten suomeksi viisikymmentäkaksi) tai to-og-femti [tuu-o-femti] (kaksi ja viisikymmentä). Pilkun sisältävissä luvuissa norjan kieli noudattaa samaa järjestelmää kuin suomen kieli. Avisa koster tolv-femti. [Aviisa koster tol-femti] Sanomalehti maksaa 12,50. Etu ja haitta Ulkomaalaiselle Norjan murrekirjo on luonnollisesti ongelma. Norjalaiset puhuvat kieltään 500 eri tavalla. Eikä ainoallakaan norjan kielen kurssilla voi oppia kaikkia murteita ja niiden muunnelmia. Variaatioista on kuitenkin myös hyötyä. Suurten kielellisten erojen vuoksi norjalaiset ovat tottuneet kuulemaan omaa kieltänsä puhuttavan monella tapaa. Norjalaisten on siksi paljon helpompi ymmärtää ruotsia ja tanskaa kuin ruotsalaisten ja tanskalaisten norjaa. Norjalaiselle skandinaaviset kielet ovat oikeastaan vain muunnelmia norjan kielestä. Norjalainen ymmärtää siksi myös sinun kouluruotsiasi! Norjalaiset ovat lisäksi sen verran tietoisia kielieroista, että he pystyvät ruotsintamaan omaa puhettaan jonkin verran. Jopa yltiönurkkapatriootitkin hyväksyvät puheen ruotsalaistamisen ulkomaalaisten kanssa, jos se helpottaa puheen ymmärtämistä. Suomalaisen on kuitenkin paljon helpompaa ymmärtää norjaa kirjoitettuna kuin puhuttuna. Erlend Loen romaanin Supernaiivin (1996) alku on siitä hyvä esimerkki: Jeg har to venner. En god og en dårlig. Og så har jeg min bror. Han er kanskje ikke like sympatisk som meg, men han er ok.

10 Jeg låner min brors leilighet mens han er bortreist. Det er en fin leilighet. Min bror har en del penger. Gud vet hva han driver med. Jeg har fulgt litt dårlig med på det. Han kjøper eller selger noe. Og nå er han ute og reiser. Han fortalte hvor han skulle. Jeg har skrevet det ned. Det kan ha vært Afrika. Veikkaisin, että ymmärsit aika paljon tekstistä. Kaikki norjalaistekstit eivät tietenkään ole yhtä helppoja kuin tämä, mutta uskoisin, että esimerkki osoittaa, kuinka paljon norjan kieltä oikeastaan voi ymmärtää. Suomennos on varmuuden vuoksi tässä: Minulla on kaksi ystävää. Yksi hyvä ja yksi huono. Ja sitten minulla on veljeni. Hän ei kenties ole yhtä sympaattinen kuin minä, mutta kuitenkin o.k. Minä lainaan veljeni asuntoa sillä aikaa, kun hän on matkoilla. Asunto on hieno. Veljelläni on melko paljon rahaa. Herra tietää, mitä hän oikein puuhailee. En ole seuraillut kovin tarkasti hänen tekemisiään. Hän kai ostaa tai myy jotain. Ja nyt hän on siis matkoilla. Hän kertoi minulle, minne hän oli menossa. Olen kirjoittanut paikan muistiin. Se oli kai Afrikka. Vaarallisia naapureita Muutamia sanoja, joilla on eri merkitys norjaksi ja ruotsiksi: merkitys norjaksi merkitys ruotsiksi by [bŷŷ]...kaupunki...kylä rolig [ruuli]...rauhallinen...hauska rar [raar]...kummallinen...mukava skive [šiive]...leipäviipale...levy Yllättäviä naapureita Muutamia sanoja, jotka merkitsevät melkein samaa norjaksi ja suomeksi: nabo...[naabu]... naapuri briller...[briller]... silmälasit (rillit) ausekar...[äysekar]... äyskäri me*...[mee]... me jukse...[jukse]... juksata flaks...[flaks]... flaksi (tuuri) sauna...[säyna]... sauna *tietyissä Länsi-Norjan murteissa ja ajoittain uusinorjassa. Kaksi kirjakieltä Olet ehkä kuullut, että Norjassa on kaksi kirjakieltä, bokmål (kirjanorja) ja nynorsk (uusinorja). (Edellä lainaamani Erlend Loen teksti on kirjoitettu kirjanorjalla). Taustalla on Norjan monisatavuotinen valtioliitto Tanskan kanssa. 10

11 Norjan kirjakieli korvattiin tuona aikana tanskalla. Kun valtioliitto vuonna 1918 päättyi, alkoi myös keskustelu norjan omasta kirjakielestä. Yhden ehdotuksen mukaan tanskan kirjakieltä tuli muuttaa siten, että siitä tuli norjaa. Toisen ehdotuksen mukaan oli luotava aivan uusi kirjakieli, joka pohjautui norjalaismurteisiin. Ongelmana oli se, että asiassa ei päästy yksimielisyyteen. Ja siksi molemmat ehdotukset toteutettiin. Tanskan kirjakieltä muutettiin siten, että se istui paremmin kaupunkien porvariston suuhun. Tätä kieltä kutsutaan nimellä kirjanorja. Samaan aikaan Ivar Aasen loi 1800-luvun puolivälissä aivan uuden kirjakielen, jonka taustalla ovat Länsi-Norjan murteet. Tätä kieltä kutsutaan nimellä uusinorja. On silti tärkeää muistaa, että koulussa opetetaan yleiskirjakieltä, eikä Norjassa siksi ole kirjanorjan tai uusinorjan puhujia. Useimmat norjalaiset puhuvat murretta, joka muistuttaa jompaa kumpaa kirjakieltä, mutta joka ei ole puhdasta kirjakieltä. Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, että Norjan itäisen osan murteet muistuttavat kirjanorjaa, läntisen uusinorjaa. Seuraavassa on Erlend Loen tekstin alku uusinorjaksi: Eg har to vener. Ein god og ein dårleg. Og så har eg bror min. Han er kanskje ikkje like sympatisk som meg, men han er ok. Muutamia tärkeitä sanoja, jotka ovat erilaisia kirjanorjaksi ja uusinorjaksi kirjanorja uusinorja suomi Norge [Norge]... Noreg [Nooreg]... Norja jeg [jei]... eg [eeg]... minä de [dii]... dei [dei]... he dere [deere]... de [de(e)]... te hvem/hva/hvor... kven/kva/kur... kuka/mitä/missä [vem/va/vur]... [kven/kva/kor] Suomi: Nimeni on Ola. Mikä sinun nimesi on? Kirjanorja: Jeg heter Ola. Hva heter du? Uusinorja: Eg heiter Ola. Kva heiter du? Murteita: [Jee heeter Uula. Oo heeter dyy?] [Ee heeder Uula. Va heedor dyy?] [Eeg hete Uula. Ka hette dyy?] [Eeg heeter Uula. Ka heeter dyy?] [Ää heit Uula. Ka du heit?] R = soriseva r, kuten saksaksi 11

12 Uusinorjaa maalla, kirjanorjaa kaupungissa Norjan väestöstä prosenttia kirjoittaa uusinorjaksi (nynorsk). Suurin osa heistä asuu maaseudulla Länsi-Norjassa. Muualla maassa ja Länsi-Norjan kaupungeissa ihmiset kirjoittavat kirjanorjaksi (bokmål). Toisin kuin Suomessa, Norjassa ei ole kysymys kahdesta aivan eri kielestä, vaan saman kielen kahdesta eri muunnelmasta, eikä ero ole aina suuri. Norjassa ei esimerkiksi ole omaa uusinorjan kielistä televisiokanavaa, vaan 20 prosenttia yleisradioyhtiön televisio- ja radio-ohjelmista on oltava uusinorjaksi. Enkä ole koskaan kuullut kenestäkään, joka kieltäytyisi katsomasta vaikka saksalaista dekkarisarjaa vain siksi, että tekstit ovat uusinorjaksi. Sama koskee sanomalehtiä. Yksittäiset toimittajat kirjoittavat uusinorjaksi, vaikka he kirjoittaisivatkin Oslossa ilmestyviin lehtiin, jotka ovat pääasiassa kirjanorjaksi. Aivan yksiselitteistä tämä ei silti ole. Uusinorja on kieli, joka mielletään Länsi-Norjan maaseudulle, eikä kieltä siksi esimerkiksi ole mainoksissa. On luonnollista käyttää kirjanorjaa, jos haluaa markkinoida jotakin, mikä on urbaania, nuoriin vetoavaa, trendikästä tai loistokasta. Toimittajat saavat periaatteessa valita kielensä, mutta käytännössä työnantajat painostavat heitä kirjoittamaan kirjanorjaksi. Länsinorjalaisten kaupunkien asukkaat saattavat maalaisten ja uusinorjan välisen yhteyden vuoksi usein sanoa, että he eivät pidä uusinorjasta, vaikka heidän omasta puheestaan selvästi kuuluu juuri tämä kieli. Tutkimukset osoittavat myös, että uusinorjaa pääkielenään koulussa lukeneet nuoret vaihtavat kirjanorjaan aikuisina. Uusinorja ei häviä aivan lähitulevaisuudessa, mutta on syytä kysyä, pieneneekö sen osuus entisestään julkisessa käytössä. Norjan kielellisen tilanteen kannalta lähivuosista tulee erittäin jännittäviä ja ratkaisevia. Vähän kielioppia: Hva sier du?...[va sier du]... Mitä sanot? Tämä on tavallinen kysymys Norjassa yleensä, mutta Ruijassa, aivan Suomen pohjoisrajalla, kysymys kuuluu seuraavasti: Ka du sei?...[ka dy sei] Ha det...[haa dee]... Hei hei! Vi snakkes!...[vi snakkes]... Jutellaan! Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 12

13 Norja ja norjalaiset Norjalainen on syntynyt sukset jalassa ja reppu selässä. Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, joka rakastaa kuninkaallisiaan. Öljyrikkauksien myötä norjalaisista on tullut mukavuudenhaluisia ja joskus ylimielisiäkin, vaikka he pohjimmiltaan ovat joviaaleja ja mutkattomia ihmisiä. Norjalaisista on liikkeellä liuta tällaisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Useimmat niistä ovat totta. Yllättävintä Norjassa on kuitenkin se, että norjalaisia on virallisten tilastojen mukaan vain 4,5 miljoonaa. Usein tuntuu siltä, että norjalaisia on vähintään 45 miljoonaa. Maailmalta on vaikea löytää kolkkaa, missä norjalaiset eivät olisi tehneet historiaa urheilijoina, rauhanrakentajina, tutkimusmatkailijoina, merenkävijöinä, kauppiaina tai matkailijoina. Euroopan reunalla sijaitseva kuningaskunta pitää itsestään myös niin kovaa ääntä, että Norja on ja pysyy maailmankartalla, vaikka norjalaiset ovat jo kaksi kertaa jättäytyneet Euroopan unionin ulkopuolelle. Norjalainen tarvitsee tilaa, koska hän ei kuljeksi seinän viertä pitkin, vaan vaeltaa ylväästi reppuineen ja villapaitoineen ympäri maailmaa. Norjalainen ei lähde edes viikon etelänmatkalle ilman pienoislippua, eikä kotiintulo tunnu miltään, ellei vastassa ole puoli sukua lippuja heiluttamassa. Norjalaiset ovat aina olleet merenkulkijoita ja kauppiaita, he ovat tuoneet ulkomaisia vaikutteita tunturimaahan jo vuosisatojen ajan. Vauraat norjalaiset matkustavat nykyäänkin ahkerasti, mutta joskus näyttää siltä, että norjalainen alkaa kaivata kotimaataan samalla hetkellä, kun lentokone nousee ilmaan tai laiva purjehtii vieraille vesille. Eikä ole ihmekään, että norjalainen ikävöi isänmaataan. Norja on poikkeuksellisen kaunis, puhdas, turvallinen ja vauras valtio. Pinta-alaltaan Euroopan kuudenneksi suurimmassa maassa on tuntureita, vuonoja, merta ja metsää. Norjalla on kaikki vuonot ja lahdenpoukamat mukaanluettuna rantaviivaa yhteensä kilometriä. Norja on järjettömän rikas maa. Köyhästä kalastajakansasta on runsaan 30 vuoden aikana tullut öljyvaltio, joka on sijoittanut valtaosan öljytuloistaan ympäri maailmaa. Kaikki Norjan valtapuolueet katsovat, että öljyrahat ovat vakava uhka kansantaloudelle, jos niillä paikattaisiin julkisen talouden reikiä. Inflaatiopeikon pelossa Euroopan vauraimpiin kuuluva maa tuskailee siksi aivan samo- 13

14 jen budjettiongelmien kanssa kuin huomattavasti heikommissa taloudellisissa kantimissa olevat naapurit. Öljy on ollut Norjalle suuri siunaus, mutta samalla se on yksipuolistanut ja jopa laiskistanut Norjan elinkeinoelämää, joka lepää öljyn ja kalan varassa. Norjalaisia matkapuhelimia, autoja tai jääkaappeja on turha etsiä, mutta öljyteknologian alalla norjalaiset ovat kansainvälistä huippua. Norja päättää vuosittain myös Nobelin rauhanpalkinnon saajasta. Rauhasta, riitojen sovittelusta ja konfliktien vastaisesta työstä on viime vuosina tullut Norjan tunnetuimpia vientituotteita. Rahallisesti rauhan bisnes ei liene kovinkaan kannattavaa, mutta se kasvattaa Norjan mainetta maailmalla. Norjan rikkaus vaikuttaa kuitenkin valheelta, jos maassa pistäytyy vain lounasaikaan. Lounastarjoilu on niin kevyt ja yksinkertainen, että se kulkee mukana vaikka rintataskussa. Norjalaiset syövät rikkauksistaan, globalisaatiosta, internetistä ja avaruusajasta huolimatta yhä eväsleipiään lastentarhassa, koulussa ja työpaikalla. Useimpien norjalaisten aamupuuhiin kuuluu leipäviipaleiden kääriminen voipaperiin tai niiden asettelu eväslaatikkoon, vaikka monilla työpaikoilla nykyään onkin kanttiini, josta voi ostaa voileipäainekset. Kouluissa ja lastentarhoissa ei maidon ja hedelmän lisäksi tarjoilla muuta ruokaa, vaan lapsilla on omat eväät mukana. Päivän lämpimän pääaterian norjalaiset syövät kotonaan alkuillasta. Kansainvälinen ruokakulttuuri näkyy luonnollisesti Norjassakin, mutta tavallinen arkiruoka on usein yksinkertaista ja helppotekoista aina kalapullista keuhkomuusiin. Norjan elintarviketeollisuuden lahja maailmalle ovat pakastepizzat. Kala ja lammas ovat perinne- ja juhlaruokien pääainesosat, ja norjalaiskokit ovat viime vuosina niittänet mainetta kansainvälisissä kisoissa hyvistä, puhtaista ja tuoreista raaka-aineista tehtyjen kala- ja muiden herkkujen ansiosta. Norjalaiset eivät hyljeksi hylkeen tai valaan lihaakaan, vaikka ne eivät enää ole vuosikymmeniin olleet arkiruokaa. Norjalaisia ja suomalaisia pidetään samanlaisina ihmisinä. Se on tavallaan tottakin, jos lähtökohtana pidetään yhteiskunnan arvoja ja rakennetta. Erojakin on. 14

15 Norjalaiset ovat suomalaisia spontaanimpia. Siinä missä suomalainen miettii kaikki mahdolliset asiat etukäteen ja toimii tositilanteessa suunnitelman mukaan, norjalainen nauttii myrskyn silmässä luoduista hätäratkaisuista, joita norjalaiset itse kutsuvat sanalla skippertak. Norjalaiset itsekin myöntävät, että he ovat parhaimmillaan kovassa paineessa, missä päätöksiä on tehtävä pikavauhtia. Norjalaiset eivät ole tiukkapipoja, ja siksi meno vuonomaassa on usein meikäläistä paljon rennompaa. Aikataulut ja budjetit ovat Norjassa meikäläistä väljempiä ja etenkin suurissa urakoissa myöhästely ja ylimääräiset kustannukset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Norjalaiset ovat huumorintajuisia ja nauravat suunnilleen samoille asioille kuin suomalaisetkin. Kuninkaallisista ei ulkopuolisen kuitenkaan kannata vääntää vitsejä. Norjalaiset kunnioittavat perinteitä ja kuninkaallisiaan. Norja ja Norjan nykyinen kuningashuone täyttävät sata vuotta vuonna 2005, ja etenkin toisen maailmansodan aikana kuninkaalla oli kansakuntaa yhdistävä vaikutus, minkä symboliarvo on vain kasvanut vuosien mittaan. Terhi Width Toimittaja 15

16 Norjan luonto on fantastinen Kokemuksia Norjasta 2 Nimi: Sari Syväluoma Ammatti: tekstiilitaiteilija/tekstiilisuunnittelija Kirjoittanut: Terhi Width, toimittaja Sari Syväluoma oli juuri valmistumassa Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta, kun hän opiskelijavaihdon kautta pääsi Bergeniin vuonna Meri, tunturit ja vuonot tekivät suuren vaikutuksen metsän keskellä kasvaneeseen Syväluomaan. Bergenin jälkeen hän sai suunnittelijan paikan Sellgrenin kutomossa Trondheimin lähistöllä Tingvollissa. Neljässä vuodessa Syväluoma oppi paljon ammatistaan, mutta myös Norjasta ja norjalaisista. Nyt Oslossa asuvalla 38-vuotiaalla Syväluomalla on oma designyritys ja tuotelinja. Norjalaiset ovat avoimia ja heidän kanssaan on helppo tehdä töitä. Suomalainen design ja arkkitehtuuri ovat täällä lisäksi arvossaan, Syväluoma sanoo ja kehuu myös viranomaisten mutkattomuutta. Liekö kansanomaisen kuninkaan ansiota, mutta viranomaisia ei tarvitse yliarvostaa. Tyhmiä kysymyksiä voi esittää ja niihin saa asiallisen vastauksen, Syväluoma kehuu. Rennolla asenteella on kuitenkin hintansa, sillä norjalaisilla ei aina ole samanlainen kiire kuin suomalaisilla. Jotkut asiat etenevät hitaasti. Norjalaisella ei ole kiire, vaikka todellisuudessa olisikin kiire. Suomessa ollaan tiukkoja aikataulujen kanssa, täällä liikkumavaraa on paljon enemmän, Syväluoma sanoo. Suunnittelijana Syväluoma ammentaa ideoita luonnosta ja Norjan luontoa hän pitää fantastisena. Merestä on tullut tärkeä asia minulle. Samoin luonnonläheisyydestä, johon olen herännyt enemmän täällä kuin Suomessa, hän sanoo. Vuodet Norjassa ovat opettaneet myös kunnioittamaan norjalaisille pyhiä asioita, kuten kansallispukuja ja kansallishenkeä yleensä. Näissä kahdessa asiassa norjalaisilla ei ole kovin paljon itseironiaa, eivätkä he 16

17 ymmärrä vitsailua perinteisillä arvoilla, Syväluoma sanoo. Hänellä itsellään taas olivat vitsit vähissä, kun länsirannikolla pidetyillä juhlapäivällisillä tarjoiltiin smalahovedia. Perinneherkku on puolikas savustettu lampaanpää silmineen päivineen. Selvisin siitä hengissä, vaikka tuoksu ja näky olivat aika brutaali kokemus. Ajattelin, että avoimin mielin vain, ja kävin kursailematta ruuan kimppuun, Syväluoma nauraa. Samalla hän myöntää, että norjalaiset arvot tarttuvat vaatteisiin väkisinkin. Meitä oli joukko designereitä tervehtimässä kruununprinssiparia jokin aika sitten. Sain mahdollisuuden jutustella kahdestaan kruununprinssin kanssa ja olin itsekin yllättynyt kuinka otettu olin keskustelusta, Syväluoma sanoo. 17

18 Myöhäisteinejä ja perhesuhteita Norjalaisen kirjallisuuden menestystarina Jon Fossesta Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto Jan Kjærstadille ja Lars Saabye Christensenille. Erlend Loen Supernaiivia myyty yli kappaletta yksinomaan Suomessa. Hanne Ørstavikin menestys Ruotsissa. Ingvar Ambjørnsenin kirjoihin perustuva elokuvamenestys Elling kisaa Oscarista. Norjalaiset menestyvät maailmalla muutenkin kuin hiihtoladulla ja jalkapallokentällä. Aivan oikeutetusti voidaan sanoa, että Norjan kirjallisuus nousi pääosaan Pohjoismaissa 1990-luvulla. Yritän esitellä tätä uutta kirjallisuutta ja selvittää, miksi kirjoista on tullut niin suosittuja. Myöhäisteini Myöhäisteini elää kuin hän yhä olisi murrosikäinen, vaikka hän on todellisuudessa reippaasti yli parikymppinen. Tällainen ihminen ei halua aikuistua, vaan jatkaa hurvittelua ja välttää uraputkea. Kysymyksessä on uusi sosiaalinen kategoria, joka näkyy sekä elokuvissa (American Beauty, Office Space) että televisiossa (Seinfeld, Frendit). Nuoret tuntevat olevansa paljon lähempänä tätä henkilötyyppiä kuin 1990-luvun alun ns. X-sukupolven tyyppiä, joka aidon innostuksen ja huvittelun sijasta hakeutui kohti identiteetiteettömiä naamiaisia. Tällä tyypillä ei ollut läheisiä tai lämpimiä suhteita kehenkään. Erlend Loen Supernaiivi on myöhäisteini: 25-vuotias opiskelija, joka keskeyttää opintonsa tutustuakseen omaan itseensä. Tavoitteeseensa hän yltää turvautumalla varhaislapsuuden keinoihin: hakka, punainen pallo ja ruumiin perustoimintojen nimet (kuten anaalivaihe). Loe ei kuitenkaan ole ainoa. Uusien norjalaiskirjalijoiden aalto kirjoittaa perheestä. Perheteema on sikäli luonnollinen valinta, sillä myöhäisteini ei ole vielä päässyt eroon lapsuudesta aikuisuuteen, eikä hän siksi halua vielä irrottautua perheestäänkään. Hanne Ørstavikin Kulunut aika -kirjan päähenkilö on nuori äiti. Ja joulunvieton ympärille rakentuva romaani on hänen lapsuutensa heijastuma. Vanhemmat olivat yhtäältä ideologisen dogmaattisia, samalla kun heidän avioliittonsa toisaalta oli varsin häilyvä. Linn Ullmannin joka on Liv Ullmannin ja Ingmar Bergmannin tytär esikoisromaanin nimi on Ennen unta. Päähenkilö aloittaa oman tilinpäätöksensä viettelemällä sisarensa aviomiehen samana päivänä, kun sisar avioituu. Roger Kurlandin kirjaa Lekestue ei ole käännetty suomeksi, mutta Pohjoismaiden televisiossa esitetty valitettavan epäonnistunut tv-sarja perustuu juuri tähän romaaniin. Loistavan kirjan nimi on peräisin pedagogisesta ja varsin tylsästä lasten televisio-ohjelmasarjasta, jota esitettiin Norjassa 1970-luvulla. 18

19 Päähenkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet, rakastuu intialaiseen tyttöön, jolla on ympärillään koko suku. Päähenkilö saa töitä lastentarhasta, missä hänelle selviää, että sekä vanhempien että lastentarhahenkilökunnan päämääränä on tehdä lapsista passiivisia ja siten helppohoitoisia. Saattaa kuulostaa sietämättömältä, mutta Kurland kirjoittaa humoristisesti ja osuvasti. Uskoisin, että oikealla markkinoinnilla tästä kirjasta voisi tulla Suomessa samanlainen menestys kuin Supernaiivista. Varmaa on kuitenkin se, että näiden nuorten norjalaiskirjailijoiden menestys perustuu siihen, että he haluavat kertoa hyvän tarinan tavalliselle lukijalle. He eivät luo hienoa, suurta ja vaikeaa kirjallisuutta. Tietenkin on myös selvää, että perheteema koskettaa ihmisiä näinä aikoina. Perhe on myös avain Åsne Seierstadin reality/dokumentaarimenestykseen. Läpimurtoteos Kabulin kirjakauppias käsittelee nimenomaan perhesuhteita eli miltä afgaaniperheen elämä näyttää julkisivun ja hunnun takana. Mitä on uuden suunnan taustalla? Undergroundista mainstreamiin 1900-luvun ero korkea- ja populäärikulttuurin välillä on häviämässä Norjassa. Tämä on ajallemme tyypillinen piirre, joka kuitenkin Norjassa on erityisen voimakas. Ja se taas johtunee teknomusiikin suosiosta 1990-luvun puolivälissä. Norjassa musiikkilaji oli huomattavasti korkeammassa kurssissa kuin Suomessa. Nuorisokulttuuri oli ennen tuota aikaa jakautunut päävirtauksiin ja alakulttuureihin. Tekno toi erilaiset ryhmät yhteen ja loi näille yhteiset referenssiraamit. Siksi syntyi myös kirjailijoita, joille kirkko ja pörssi, suosio ja laatu, eivät edusta vastakohtia. Korkeakulttuurin ja kansanomaisen kulttuurin perinteisten muurien sortuminen näkyy myös muilla tasoilla. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on esimerkiksi saanut uuden palkintolautakunnan, joka asettaa ehdolle Lars Saabye Christensenin kaltaisen suositun kirjailijan, kun takavuosina Norjalla oli tapana asettaa ehdolle elitistisiä novellikokoelmia. Saabye Christensenin ehdolla ollut Velipuoli on käännetty suomeksi, samoin kuin kaksi Ingvar Ambjørnsenin Elling-romaaneista, jotka ovat saaneet huomiota osakseen elokuvien vuoksi. Elling-kirjat käsittelevät myös perhettä. Ne kertovat psyykkisesti sairaan päähenkilön yrityksistä luoda kontakteja uusiin ihmisiin sen jälkeen kun hänen äitinsä, jonka kanssa päähenkilö on elänyt koko elämänsä, on kuollut. Näitä keski-ikäisiä kirjailijoita voi pitää nuorten kirjailijoiden edelläkävijöinä, jos keskitytään kykyyn kirjoittaa hyvää kirjallisuutta laajalle lukijakunnalle. Ihmemies Jon Fosse Haluan vielä lopuksi muistuttaa, että Norjassa on uusien teosten rinnalla tietenkin myös peirnteistä laatukirjallisuutta. Suomessa hiljattain ilmestyneen Rak- 19

20 kauden merkit -kirjan kirjoittajan Jan Kjærstadin kaltaiset kirjailijat eivät ole suku-puuttoon kuolemassa oleva laji, vaikka niin ehkä luulisi, kun ajattelee vain Erlend Loen ja muiden saamaa julkisuutta. Erityisesti tulee huomioida Jon Fosse, joka juuri nyt on Euroopan suosituin näytelmäkirjailija. Yksin vuonna 2003 maailman teattereissa oli yli 100 Fossen näytelmien ensi-iltaa. Suomessa hänen näytelmiään esitetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Fossen näytelmät käsittelevät myös usein perhettä ja sen hajoamista. Ihmeellisintä hänen tuotannossaan on kuitenkin se, että se jollakin merkillisellä tavalla yhdistää hyvin arkipäiväisen länsinorjalaisen sävyn Euroopan uusimpia virtauksia noudattavaan teatteriperinteeseen. (Ajattelen sellaisia kirjailijoita kuin Harold Pinter ja Samuel Beckett). Fosse ei ollut untuvikko, kun hän aloitti näytelmäkirjailijana. Hänen ensimmäinen romaaninsa julkaistiin jo vuonna Häneltä on sen jälkeen ilmestynyt yhdeksän romaania, kolme lyhytproosakokoelmaa, kolme esseekokoelmaa, viisi runokokoelmaa, vähintään 17 näytelmää ja joukko lastenkirjoja. Siis yli 40 teosta 20 vuodessa! Fossen romaaneja ei ole suomennettu, mutta yksi kustantaja tiettävästi harkitsee hänen teostensa kääntämistä. Fossen kirjoista on mielestäni paras Stengd gitar (1985), kivenkova stream-of-consciousness -kuvaus naisesta, joka on lukitun kotiovensa ulkopuolella ja kuulee lapsensa itkevän sisällä. Kirja kuvailee, miten nainen kuljeksii ympäriinsä pystymättä kertomaan kenellekään, että hän tarvitsee apua oven avaamiseen. Vähitellen käy ilmi, että hän on menneisyydessään kokenut hirveitä asioita, joiden vuoksi hän ei nyt pysty kommunikoimaan. Samalla käy myös ilmi, että sisällä itkevä lapsi on kuva päähenkilöstä itsestään, jota hän ei saa pois mielestään. Tämä on selvästi vähiten hauska, raain ja väkevin lukuelämys, verrattuna myös Prosessen ja Heart of Darkness -teoksiin. Stengd gitar on kuitenkin poikkeus, joka vahvistaa säännön, sillä muut, edellä luettelemani kirjat ovat helpostisulavia, laajalle yleisölle tarkoitettuja kertomuksia, joita hallitsee kevyen humoristinen sävy. Teokset eivät kuitenkaan ole mitään bimbokirjallisuutta, sillä vakavasti vakavuuteen suhtautuva ja pilan vain pilaksi ymmärtävä ei ole ymmärtänyt kummastakaan mitään. Hadle Oftedal Andersen Norjan kielen lehtori, Helsingin yliopisto 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet

Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Kveeni, meänkieli ja muut Pohjolan vähemmistökielet Euroopassa on noin 200-300 kieltä. Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä on kieli, mikä murre. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopisto Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa Taustaa Historiaa Ruotsi Tanska Norja

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot