Kuolemajarven. lnkisten sukuseura. Nro vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolemajarven. lnkisten sukuseura. Nro 17 2011 17. vuosikerta"

Transkriptio

1 Kuolemajarven lnkisten sukuseura Nro vuosikerta

2 Helvi Alkkiomi:iki 90 v , lapset llpo, )yrki, Asta ja Arto. La psenlapset Tero, alii, ville, Markus, Eero ja a uti. 2 Kuolemajarven lnkisten sukuseura Lehden toimitus: Kaarina Hannula, Paivi lnkinen, Sinikka Suominen, Katariina Tommila Julkaisija: Kuolemajarven Inkisten sukuseura, Kaarina Hannula Pikku-Lahdontie 13 C 4, Aura, puh. (02) Kansikuva: Kuolemanjarven vanhan kirkon puinen alttaritaulu, taiteilija tuntematon. Rakennettu v. 1757, purettu vuosisadan vaihteessa. Taulu on Kansallismuseon varastossa Suomenlinnassa. Painopaikka: Kirjapaino Pika Oy, Turku 2011

3 Kaunismiiessii Rakkaat sukulaiset Pitkii kaunis kesii on mennyt ja olemme saaneet nauttia pitkiistii liimpimastii syksystii. Nyt odotellaan pakkasia ja lunta. Hiimiirii laskeutuu varhain ja yhtiikkiii on pimeii. Lumen tulo valaisee ja on turvallisempi kulkea iltaisinkin. Tiiniiiin on aurinko paistanut kirkkaasti, oikein silmiii hiiikiiisee. Liimpoasteitakin vielii + 10,2. Innostuin haravoimaan vaahteran lehtiii, joita tuuli on naapurista lenniittiinyt. Oikein tuli hiki. Nautin, kun saa olla terve ja harrastaa "hyotyliikuntaa". Pyoriillii kauppareissut, autolla vain kirkkomatkat ja kaupunkireissut. Liikunta, viihiiisempikin yllapitiiii hyvaa kuntoa ja piristiiii mieltii. Hyvii on katsella luontoa, maisemia, lintuja lintulaudalla, se on ilmaista liiiikettii sillii " kun silmii lepiiii, niin sydankin lepiiii". Aika rientiiii, ensi vuonna vietiimme sukuseuramme perustamisen 20-vuotisjuhlaa tiiiillii Aurassa. Toivon, etta mahdollisimman moni voi osallistua juhlaamme. Tarkemmin toisaalla lehdessiimme. Suruakin on vuosi tuonut tullessaan. Olen saanut olla saattamassa sisariani, Ainia ja Annikkia, sukulaisia, ystiiviii vuosikymmenten ajalta. Kymmenen kuukauden aikana 15 hautajaiset. Voimia on annettu myotiieliimiseen, osallistumiseen. Jokainen liihto ko kettaa ja muistuttaa eliimiin katoavaisuudesta. Jokainen uusi piiivii on lahjaksi saatu, kiitos siitii. Ja iokainen uusi joulu on lahjaksi saatu juhla, nauttikaamme iita, lapset, vanhukset ja nuoret yhdessii laula, e en, hiljentyen. Muistakaamme heitii joiden ; ua hmunentaviit surun ja kaipauksen kyynelee. Kiitiin Teitii kaikkia menneestii vuodesta ja toivotan Hyviiii Joulun aikaa sekii onnea ja siunausta alkavalle Uudelle Vuodelle 2012 Kaarina Hannula Toimintavuoden aikana poisnukkuneet suvun jisenet Esko Antero lnkinen s Kuolemajarvi,Kirjola k Turku Raisio Toive Maija-Liisa lnkinen OS. Ekblad s Sauvo k Sauvo Kunniajasen Aune Annikki lnkinen s Kuolemajarvi, Inkila k Poytyan tk Tarmo Ylermi lnkinen s Kuolemajarvi, Inkila k Siikainen Nyt on piiiisty luokse Herran, joka kerran kaikki osti verelliiiin. Hiin on vienyt seuraajansa armostansa iloon, rauhaan, eliimiiiin. Johda, Herra uskollinen, armollinen kotiin kaikki kulkijat. Matkan jiilkeen taivaassasi kiitostasi sukupolvet laulavat. Muistoa kunnioittaen Kuolemajarven Inkisten sukuseura 3

4 Annikki-siskon muistolle Sait elaa pitkan ja monivaiheisen elaman. 91 vuoteen sisaltyy paljon iloa, ystavyytta, lampimia ihmissuhteita, elaman tahtihetkia, mutta myos surua, luopumista ja sairautta. Synnyit Kuolemajarven Inkilassa Rosa ja Salomon Inkisen perheeseen neljantena lapsena. Olit iloinen ja avulias tytto. Kavit lapsenlikkana vanhemman sisaren Helvin ja Urhon tyttoja, Sinikkaa ja Irjaa hoitelemassa ja autoit muissakin toissa. Liityit ennen talvisotaa Lottiin ja jouduit rintamalle muonituslotan tehtaviin. Nain palvelit isanmaatamme vaikeina ja vaarallisina aikoina. Sielta loytyi aviopuolisokin Uudenkirkon poikia. Haita vietettiin v kesalla. Tuli uusi lahto v kesakuussa ja olit avustamassa evakuointitehtavissa paatyen Pertunmaalle. Silloin olivat perheet hajallaan eika omaisista tiedetnyt avioliitto paattyi eroon. ty missa kukin oli. Sodan paatyttya ajat vahitellen tasaantuivat ja perheen jasenet loysivat toinen toisensa. Annikki, sina sait kodin Liedon Rauhakylassa, jonne puolisosi Aarrekin kotiutui. Aika sodan jalkeen oli ankaraa puutetta kaikesta, jokapaivainen arki kulutti voimia. Oli sopeutumisvaikeuksia ja nelja vuotta kesta- Mutta elama jatkui. Matkustit Ruotsiin Tukholmaan. Sait riittavasti, jopa paljonkin toita. Opiskelit iltakoulussa ruotsinkielta ja uusi elama monine vaiheineen alkoi. Sait tyopaikan Ruotsin postilaitokselta, tyoskentelit tietokoneen (data) parissa vakuutusasioita hoitaen elakkeelle siirtymiseen asti. Kotimaata ja omaisia kavit usein tervehtimassa matkalaukku tuliaisia tulvillaan, jokaista muistit. Luonasi saimme vierailla useita kertoja ja nauttia runsaasta vieraanvaraisuudesta ja ilon hetkista kauniissa kodissasi. Kotisi toimi yopymispaikkana kun matkustimme Goteborgiin siskoja tervehtimaan. Kiitos ihanista kavelyretkista Tn1ngsundin rannoilla. Matkustelit paljon, vietit lomia etelassa joka vuosi, mutta meita et unhoittanut vaan korteilla muistit aina tervehtia. Olit odotettu jouluvieras sisarusten omaisten luona. Kaikki odottivat Annikin tuloa. Sitten tuli muutos yllattaen v Kyproksen matkalla sairauskohtaus aivoinfarkti ja kuukausi siella sairaalassa. Menetetty puhekyky palautui ja pystyit ottamaan muutaman askeleen. Paasit vaikeissa olosuhteissa, talvimyrskyn kourissa, monien vaikeuksien kautta Tukholman sairaalaan kuntoutumaan. Liisi tuli tuek- 4 e i ja a\'ukse i ja aloit toipua vahitellen, mutta et enaa enti ellesi. Kohtaukset uusiutuivat ja kuntosi heikkeni. Muutit takaisin Suomeen. Saimme viettaa paljon aikaa yhdessa. Sitten tuli, paivan jalkeen kun olit tayttanyt 84 v., sairauskohtaus, joka vei puhekyvyn, liikuntakyvyn ja omatoimisuuden. Se oli ikava ja raskas kokemus meille molemmille, ja kaikille omaisille ja ystaville. Alkuaikoina sairaalan vuoteessa pystyit laulamaan, silloin sanat tulivat sielta muistin katkoista. Sina nautit siita. Kauniina kesapaivina vein sinut pyoratuolilla ulos puistoon. Nautimme kahvit, milloin jaatelot. Ne olivat elaman tahtihetkia luonnon helmassa, lintujen laulussa ja auringon paisteessa levealierinen hattu paassaan Annikki hymyili. Sairautta kesti seitseman pitkaa vuotta. Juhannusaattona nukuit hiljaa pois, 91 vuoden ja 2 viikon ikaisena. Kavin pari paivaa ennen hanen luonaan ja kerroin, etta pian paaset luo omaisten. Siellii he kaikki ovat sinua vastassa isa, aiti, siskot, veljet, ystavat. Han ymmarsi

5 sanani, katsoi minuun ja kyyneleet valuivat pitkin sileita kauniita poskia. Pyyhin ne pois, silitin kaunista harmaata tukkaa, rukoilin ja hyvastelin laulun "Johda matkani rakas Herrani" -sanoin. Annikki on paassyt kotiin. Elamalle kiitos, Taivaan Isalle kiitos. Tama pitka sairaus opetti minulle miten paljosta saan olla kiitollinen. Heinakuun puolivalissa rovasti Jouko Kyyro siunasi Annikin haudan lepoon, omaisten saattelemana laskettiin aidin, isan ja sisarentyttaren Heidin viereen. Pyhainpaivana, vainajien muistotilaisuudessa luettiin vuoden aikana poisnukkuneiden (37 henkea) nimet ja sytytettiin kynttilat jokaiselle. Hiljaisessa surun tayttamassa tilaisuudessa kuuluivat vain nyyhkytykset. Noin sata omaista vietti kaipauksen hetkea. Kanttori lauloi tilaisuuden paatteeksi "Mun sydameni tanne jaa". Kiitos Annikki! Muistoasi siunaten kaipauksella Kaarina-sisko Ohessa kaksi kirjetta, jotka Annikki on kirjoittanut veljemme Divan vaimolle Alma lie v

6 Eero lnkisen puhe sukujuhlan yhteydessa Lemussa Me olemme nyt tana suvisena sunnuntaina kokoontuneet taman ikivanhan Lemun harmaakivikirkon viereen pystytetyn kivipaaden ymparille muistelemaan ja kunnioittamaan sinne rakkaalle kotiseud ulle haudattuja omaisiamme, hyvia ystaviamme, naapureitamme ja kylanvakeamme. He lepaavat siella kotiseudun kirkkomaan keltaisessa puhtaassa hiekassa. Eivat he tienneet silloin, minkalaisia esteita Luoja meidan tiellemme asettaa. Meidan tiemme johti tanne ystavalliseen vauraaseen Varsinais-Suomeen. Osa suvusta johonkin muuhun osaan suloista Suomen maatamme. Eiko tama ole onnea. Me vain jouduimme muuttamaan asuinpaikkaa itsenaisina suomalaisina itsenaisessa Suomessa. Ei meilla ollut etnisia ongelmia niin kuin muka sivistyneessa vanhassa Euroopassa. Erityiset kiitokset haluaisin osoittaa juuri tassa ja talla paikalla oman perheeni, aitini ja sisarieni ja veljieni ja omasta puolestani Olavi Yllikaiselle ja hanen perheelleen. Heidan luonaan saimme asua ensimmaisen Lemulla olovuotemrne. Kiitokset myoskin koko Seijaisten kylan vaelle ja monen monelle muulle lemulaiselle. Teidan ansiostanne kotiutumisemme tanne Lemulle oli niin helppo ja ongelmaton. Kerran tulivat luoksemme uusikirkkolaiset toimenmiehet Eino Mannonen ja Vaino Anttalainen. Asiana oli se, etta pitaisi se Karjalaan jaaneiden vainajien muistomerkki tanne Lemullekin sada, ennen kuin olemme itse vainajia. He olivat jo alustavasti tehneet tiedusteluja kustannuspuolesta Rouhiaisen kiviliikkeesta. Niinpa paatimme toimeenpanna kerayksen asian johdosta. Se oli elamamme helpoin kerays. Meidan piti keskeyttaa se, koska tulos ylitti huomattavasti asettamamme tavoitteen. Ystavalliset huomautukset kerayksen suorittarnisesta tulivat puhtaasti lemulaisten perheiden taholta. Miksette meille tulleet, mekin olisimme antaneet. Kiitoksia lemulaiset, tarna on oikeaa suomalaisuutta. Keray en tulolla saimrne iela hankittua Lemun rukoushuoneelle lipputangon ja Suomen lipun. Oi maamme Suomi ynnyinmaa ei vettii rantaa rakkaampaa. Oi Herra siunaa Suomen kansa, suo sille rauha, rakkaus, se kaikis ettii vaaroissansa, ois oma kansas, valittus. Eero Inkinen lnkilan Nuorisoseuran perustajat v Paavo Ranki, Nikodemus lnkinen, Mikko Lerkki ja Konsta lnkinen. 6

7 Perinteita ~teenpain neljannelle polvelle Turun Sanomat LIISA LUNDELL Kaarina Hannula on omaa sukuaan Inkinen - ja aktiivinen Inkinen onkin..aitinsa toiveen innoittamana Hannula perusti Kuolemajarven Inkisten sukuseuran vuonna Nykyaan yli 250 jasenen seura kokoontuu vuosittain, julkaisee lehtea ja vaalii karjalaista kulttuuriperintoa. Inkisten sukua on Varsinais-Suomessa jo neljannessa polvessa. Karjalaisten kesajuhlille on saapunut lapsenlapsi Krister Stenbom omine lapsineen. Hannulan tytar, Kristerin aiti, on kuollut, mutta isomummi Hannula on Hiheinen koko perheelle. Lapset Niilo ja Liina eivat viela tieda Karjalasta paljon, mutta isomummi lausuu heille usein perinteisia karjalaisia loruja. - Karjalaisuus nakyy eniten tiiviina yhteydenpitona Kaarina-mummin kanssa. Kun ikaa tulee lisaa, lapsia alkaa ehka kiinnostaa Karjala eri tavalla. Kenties matkustamme sinne perheena, vanhemmat Krister ja Hanna Stenbom miettivat. Perinneruokia ja sukujuhlia Kaarina Hannula toimi tanhuryhman vetajana, kun Krister oli-lapsi. Krister muistaa, etta han paasi katsomaan tanhuharjoituksia ja sai isoaidiltaan tanhupaidan. Nyt tanhuaminen on jaanyt, mutta juhlapaivina Stenbomin perheessa nakyy karjalaisuus muun muassa perinneruokina. - Puolukka-porkkanapiirakka ruiskuoreen, piimapiirakka, umpikuoreen leivotut riisipiirakat, Hannula luettelee. Kristerin vaimo Hanna on saanut monia uusia makuelamyksia karjalaisruoista. - Kun minut esiteltiin tyttoystavana suvulle, se tapahtui juuri sukuseuran juhlissa. Sain lainata sukuseuran pukua, han muistelee. Nuorempi polvi on osallistunut sukuseuran toimintaan auttamalla kesajuhlilla airuina tai arpamyyjina. Ensi kesana sukuseura pitaa 20-vuotisjuhlakokouksen Aurassa. Suku on alun perin Tanskasta, josta Ingerin veljekset lahtivat Karjalan kannakselle vuonna Heidan asuttamansa kyla nimettiin Inkilan kylaksi. Hannula kay Karjalassa joka kesa. Han paasi palaamaan kotiseudulleen ensimmaista kertaa vuonna Heittaydyin selalleni sinne kedolle! Se oli koskettavaa..aiti aina painotti, ettei saa unohtaa, mista on kotoisin, Hannula muistelee. Krister stenbom, Hanna, isomummi Kaarina ja lapsenlapsenlapset Liina ja Niilo ihailevat karjalaisia kasitoita. Lukijan kolumni 15. t'-{. to..20 II Mikael Miikkola Karjala on sydamen asia Minun Karjalani, jossa olen syntynyt, on maantieteellisesti hieman epamaarainen alue. Esi-isani ovat siella asuneet, elaneet ja vaikuttaneet. Viime sotien seurauksena valloittaja eristi Karjalani piikkilangoin ja esti vapaan paasyn vakivaltakoneistonsa keinoin. Heimoni muodostuu saman kohtalon kokeneista. Karjalatietoni perustuu evakkomuistojen kullattuihin kertomuksiin. Minulle Karjala on kuin salainen-leimalla varustettu asiakirja; kiinnostava, kielletty ja salaperainen. Tama johtuu siita, etta paasy sukuni sijoille on yha rajoitettua. Tuskin on mahdollista pukea sanoiksi, mita Karjala, karjalaisuus, heimoveljeys tai yhteiset juuret tarkoittavat. En osaa myoskaan tehda suosituksia tai toimenpide-ehdotuksia siita, mita Karjalalle pitaisi tehda. "Karjaloita" on eri puolella maailmaa; Kaukasuksella, Koillis Turkissa, Balkanilla, Palestiinassa, Tiibetissa, Kashmirissa ja Somaliassa. Liityin Krakovassa puolalaiseen ryhmaan, joka vieraili ensi kertaa juurillaan Ukrainan Lvivissa. Viisumivapaus tekee matkan nyt mahdolliseksi. Tunnelataus oli mykistava. Lychaki\'i n hautausmaalla keski- Kirjoittaja on Turussa asuva Suojarven karjalainen. ikainen mies "katosi" mystisesti aikuisilta pojiltaan. Han ali lahtenyt etsimaan sukunsa sarkofagia hautojen laajasta monumenttigalleriasta. Kun han vihdoin IOytyi, liikuttiin mielen selittiimattomissa syvyyksissa. Ilman vapautta ei ole totuutta. Vasta kun vapaa liikkuminen ja yksityisomistus sallitaan, on mahdollista toteuttaa ihmisluonnon ikiaikainen tarve palata juurilleen. Henkinen koti on siella, missa itse kunkin sydan on. Nyt vuosikymmenten hiljaisuuden jiilkeen on virallinen lupa puhua Karjalasta. A.anta on kaytetty puolesta ja vastaan. Ikaan kuin Karjala olisi maantieteellinen tai omistuksellinen ongelma. joka on ratkaistavissa todistusaineistoihin vetoamalla, sopimuksilla tai rahalla. Moni on erehtynyt, koska ei ole ymmartanyt, etta valtion ja yksilon moraali ovat eri asioita. Karjala on unelma. Uneksijoita loytyy Suomesta yha kymmenia tuhansia. Karjala on sydamen asia, ei jarjen. Vaalikaamme karjalaisuutta, sen perinteita, tapoja ja muistoja. Ne ovat arvokas perinto siirrettaviksi sukupolvelta toiselle. Karjalaiset kesiijuhlat jiirjestetiiiin Turussa 7

8 Sukuseuran kuulumisia toimintavuoden tapahtumista Vuoteen on sisaltynyt juhlapaivia kuin myos siunaus- ja muistotilaisuuksiin osallistumisia seuraamme edustaen. Seuran vuosikokous pidettiin poikkeuksellisesti laivaristeilylla Viking Linella Maarianhaminaan, mukana oli 28 sukuseuran jasenta. Kokousasioiden lisaksi oli monipuolista ohjelmaa, mm. hauska "sketsihupailu", johon Paivi ja Sirkku olivat pukeutuneet peruukkeineen aivan tuntemattomiksi, hyva esitys, kiitokset! Lisaksi Jarmo Saksi selvitteli sukua mielenkiintoisesti valkokankaalle heijastaen. Oli arvontaa ja ryhmaporinat seka hyva ruoka, kahvia ja hedelmia. Hyva vaihtoehto kokouksienpitopaikaksi. Kesakuussa vietettiin Karjalaliiton kesajuhlia Turussa viikkoa ennen juhannusta. Osallistuimme Sukuseurojen nayttelyyn omaha poydalla, jossa esittelimme sukuseuran tunnuksia, sen lippua, vaakunaa, isannanviiria, poytastandardia, sukuseuran lehtia ja naisten pukua, johon monet esittelijat olivat pukeutuneet. Nayttelyyn tutustui monia ohikulkijoita, muutamat laittoivat nimensakin (90 henkiloa) vieraskirjaamme. Olipa Ruotsista kaksi opettaja Elli Inkisen entista oppilastakin Koiviston Vatnuorista. He tulivat kyselemaan ja kertoivat kouluajoista ja kiittelivat hyvaa opettajaa. Osallistuttiin juhlakulkueeseen, lipunkantaja airueineen seka nimikyltin kantaja. Hetki oli juhlava ja saa silloin viela lammin ja aurinkoinen. Paajuhlan alkaessa saa muuttui koleaksi ja sateiseksi ja myrsky kaatoi juhlaliput ja katokset kentalla. Kavi saaliksi lippujen kantajia airueineen, kylma oli katsomossakin. Siunaus- ja muistotilaisuuksiin on kutsun mukaan osallistuttu ja omaisten toivomuksesta viety sukuseuran lippu kunnioittamaan poisnukkuneita suvun jasenia. Viime vuoden lopulla seuran edustajat osallistuivat Raision kirkossa Esko Inkisen siunaus- ja muistotilaisuuteen ja lippumme oli arkun aarella. Liisa Inkisen siunaus- ja muistotilaisuudessa seuraa edusti puheenjohtaja. Annikki Inkisen muisto- ja siunaustilaisuus oli juhlava lippukulkueineen. Arkun aarella kunnia\ artiossa olivat Suomen, Sotaveteraanien ja Sukuseuran liput. Hautajaissaaton edessa liput airueineen iirtyi, at haudalle. Annikki laskettiin isan ja aidin " y liin". Lokaku u sa sukua ed ustettiin Siikaisten kirko a Tarmo Inkisen siunau - ja muistotilaiuudes a. Seuran lippu oli kirkossa arkun aarella seka surutalon seinustalla osoittamassa kunnioitusta ja yhteenkuuluvaisuutta Inkisten sukuun. Jokainen joka haluaa kunnioittaa poisnukkuneita suvun jasenia, ottakaa yhteys puheenjohtajaan. Lippu tai viiri juhlistaa myos syntymapaiva- ja haatilaisuuksissa. Kunniajasenia seurallamme oli viime vuonna Martta Lindroosin lisaksi nelja 90 vuotta tayttanytta sukuseuran jasenta, Aune Akkanen, Annikki Inkinen, Helvi Alkkiomaki ja Alli Inkinen ( ). Hallitus teki paatoksen vuosikokouksen kannatuksen jalkeen, etta jokainen 90 v. tayttanyt kutsutaan kunniajaseneksi ja on kunniajasen elamansa loppuun asti. Heilta ei perita jasenmaksua eika lehtimaksua. Tasta on ollut epaselvyyksia joten tama selvitys lienee tarpeellinen ja on nain ollen selvasti tiedotettu. Kirjoituksia ja kuvia pyydamme lehteemme julkaistavaksi. Tiedoksi viela kotiseutumatkoistamme kiinnostuneille, etta ensi kevaana on suunniteltu matka toukokuussa. Silloin kaki kukkuu ja valkovuokot kukkivat eika heina ole pitkaa. Mutta ensin tulee talvi, lumi ja pakkaset, vaan kun kevat koittaa niin matkakuume meidat taas voittaa, niin kauan kun terveys sallii. Kaarina Hannula

9 Sukuseuran vuosikokous Viking Linen piknikristeilyllii Toukokuun viimeisena sunnuntaina kohtasi Turun satamassa iloinen joukko sukuseuran jasenia. Edessa oli sukukokousristeily, ensimmainen laatuaan seuran historia sa. ukukokous pidettiin Viking Linen Amorellan kokoustiloissa o 10 alkaen. Kokouksen jalkeen Jarmo Saksi e itteli tallentamiaan tietoja u kuseuran jasenista. Monenlaista tie oa jo Jarmolta loytyikin, mutta lisaakin toivotaan ukuseuran jasenilta. Valilla juotiin kahvit ja nautittiin hedelmista, joita oli tarjolla laivayhtion puolesta. Puolelta paivin aloitettiin yllatysohjelmalla, sukuseurabingolla. Bingoemannat Paivi ja Sirkku olivat pukeutuneet hauskasti ja viihdyttivat meita karjalaisilla sanonnoilla ja putoilevilla palloilla. Salissa vallitsi valilla hiiskumaton hiljaisuus, kun vaki keskittyneesti rastitti numeroitaan ruudukoista. Valilla taas kuului naurun tyrskahdyksia sanontojen osuessa kohdalleen. Harrni vain, etta bingoemannista ei tullut yhtaan valokuvaa, mutta ehka sitten ensi kerralla Bingoilun jalkeen muisteltiin porukalla sukuun liittyvia kylailyja ja karjalaisia perinteita. Huomattiin, etta ennen herkemrnin kylailtiin ja tavattiin suuremmalla~in poruk.alla. Kauniina kesapaivana lapset pakattnn farmanauton peraan ja lahdettiin Kaarina-tadille kylaan, jossa nahtiin myos muita serkkuja. J~u~~na vierailtiin Toini-tadin ja Hannun luona ja leikithm kuusen ymparilla tai Karviaisissa, jonne kaikki Ruotsin taditkin olivat tulleet. Isosiskoni Sirkku muisti, rniten han oli kavellyt ensin Paattisilta Rosamummon kanssa Maarian pysakille, sielta matkust~~ut junalla. Auraan ja Karviaisiin Katariina- ja Anruma-serkkuJa tapaamaan. Tama usean paivan retki on jaanyt siskoni rnieleen, junakyytikin oli aika harvinaista silloin. Parhaiten karjalaisista perinteista on sailynyt virporni~en, josta isani aina muisti sanoa, etta palkka kuulm hakea vasta viikon paasta. Perinneruuista laitell~an viela ainakin potlohkoa ja piirakoita. Olipa lnktsen Almalta sailynyt viela Karjalasta tuotu ruisleivan juurikin. Hellevilla se on Karviaisissa pakkasessa. Leikit ja pelit ovat myos kuuluneet karjalaiseen kulttuuriin. Peleista nykyaan pelattava molkky onkin lahella Karjalasta tuttua kyykkaa. Kaarina muisteli, rniten Rosa-mummo ei pitanyt kortin peluusta. Karviaisissa Hellevi, Salomon, Hannu ja Juhani olivat kuitenkin pelanneet marjapussia, vahan Rosa-mummolta salaa. Juhani vahan fuskasi ja katsoi peilin kautta Hellevin kortit. Hannu ja Salomon huomasivat taman ja riitahan siita tuli. Rosa-mummo tu- 1~ t~omariksi ja heitti pelikortit uuniin. Myohemrnin nv1talossa asuessaan Kaarina kertoi Rosa-mummon pelanneen kylla maijaa lapsenlapsensa, Juha-Pekan kans a. Heikki Inkinen muisteli viela vuonna 1966 ajaneensa Oiva-i an kanssa hevosella joulukirkkoon. iitahan ei ole, iela -o nwttakaan. Tana vuonna paatettiin kokeilla sukukokouksen osalta jotakin erilaista ja risteily olikin monien mielesta mukavaa vaihtelua. Itsekin "loysin" ja tapasin pari uutta pikkuserkkua. Sinikka Suominen os. Inkinen 9

10 Juuret Kuolemajarvelli - Karviaisissa Kuolemajarven historian alkusanat: Kotisi ja maasi muista, sinne juuresi sitele. Mikii kutsu kansallesi, siinii sullekin osasi. J.H. Erkko Synnyin Aurassa, jossa perheeni asui vie Iii evakkona Karviaisten Lehtoniemessii. Keviiiillii 1947 perhe muutti omalle tilalle Karviaisten Tiltunkulmalle. Asutustilalle oli rakennettu pieni asuinrakennus, noin 40m 2 suuruinen ns. vanha tupa, ja navettarakennus varastotiloineen. Rakennukset oli tehty liihes kokonaan oman viien toimesta. Tila oli tyypillinen sen aikainen asutustila. Peltoa oli 7 ha ja metsiiii noin 20 ha. Peltoa raivattiin heti lisiiii sen aikaisin menetelmin hevos- ja miesvoimalla noin 5 ha. Ojat kaivettiin lapiolla, kannot revittiin hevosella ja kiisin irti maasta. Elanto saatiin piiiiasiassa karjataloudesta ja metsiitoitii tekemiillii. Tyotii riitti omalla tilalla, kaikki oli aloitettava alusta ja kaikesta oli pulaa ja kaikki oli luvanvaraista. Elettiin omavaraistaloudessa, ruoka oli yksinkertaista, mutta sitii oli riittiiviisti. Isoisiini Salomon ei ollut tyytyviiinen viiliaikaiseen pieneen ja ahtaaseen asuntoon, jonka oli ensin rakentanut, koska hiinellii oli kiire asumaan omaan taloonsa omalle tilalleen, pitkiin evakkotaipaleen ja monien asuinpaikkojen jiilkeen. Han piiiitti rakentaa isomman asuinrakennuksen. Vuonna 1950 valmistui jouluksi nykyinen asuinrakennus, jonka urakoi karviaistelainen Niilo Harmava. Muistan vielii eliiviisti, miten jiinnittiiviiii ja hienoa oli piiiistii katsomaan talon edistymistii rakennustyomaalle jonkun isomman perheenjiisenen kanssa. Asumistaso koheni huomattavasti ja tilaa oli nyt riittiiviisti. Rakennukset rakennettiin ja pellot raivattiin. Eliimii alkoi viihitellen asettua normaaliin uomiinsa. Naapureina asui kolme muuta karjalaisperhettii ja yhdessii tehtiin toitii ja autettiin toinen toista, kanssakiiyminen oli piiivittiiistii. Suhteet paikkakuntalaisiin alkoivat myos eliiii piiiiasiassa myonteisesti. Ristiriitojakin oli, mutta asioista piiiistiin aina sovintoon. Karjalaisten asettuminen paikkakunnalle paransi myos kulmakunnan elinoloja nopeammin kuin ehkii muuten olisi tapahtunut. Karjalaiset olivat tottuneet siihkoon ja niinpii Tiltunkulmalle saatiin siihko, ja myoskin paremmat tiet, kunnolliset veto-ojat sekii puhelinyhteydet paikallisen viiest6n ja karjalaisten yhteistyollii asutustoiminnan avustamana. Karjalaiset olivat sosiaalisia ja aktiivisia yhdistys- ja seuratoimintaihmisiii, niinpii maamiesseura, nuorisoseura, martat, maatalousnaiset ja urheiluseurat saivat paljon lisiiii aktiivisia jiiseniii. Osallistuttiin myos kunnalliseen ja kirkolliseen toimintaan. Tarkoitukseni on muistella isoisiiiini Salamonia ( ), jota minua nuoremmat suvun jiisenet tuskin muistavat ja osa on vasta syntynytkin hiinen kuolemansa jiilkeen. 10 Asuin hiinen kanssaan samassa taloudessa eliimiini ensimmiiiset 11 vuotta. Salomon syntyi menetetyssii Karjalassa Kuolemajiirvellii, autonomisessa Suomessa Veniijiin vallan aikana ja kuoli Varsinais-Suomessa, Aurassa vuonna Salomonin isii Mikkel ei vuonna 1887 varmasti osannut edes kuvitellakaan, missii Salomon viimeiset elinvuotensa viettiiii ja eliimiintyonsii piiiittiiii. Olihan suku historian kirjojen mukaan asunut samoilla asuinsijoilla Kuolemajiirvellii vuodesta 1570 liihtien. Salomon sai eliiii eliimiinsii alkuvuodet Karjalan kannaksen kukoistusajan vuoden 1914 loppuun. Kauppaa kiiytiin Pietarissa ja jopa Tukholmassa asti. Purjelaivat ja hevoset kuljettivat tavaraa piiiiasiassa Pietariin, joka oli jo silloin suurkaupunki, asukkaita enemmiin kuin koko Suomessa yhteensii. Kannakselaiset eliviit sen ajan mittapuun mukaan melko mukavasti. Pietaria rakennettiin jatkuvasti ja sinne rahdattiin halkoja, sahatavaraa sekii rakennuskiveii ja -hiekkaa. Suurkaupungin asukkaat tarvitsivat myos kannaksen maataloustuotteita ravinnokseen. Talvisin kalastettiin Suomenlahdella ja saaliit myytiin pietarilaisille. Paluukuormassa tuotiin tavaroita, mitii itse ei pystytty tuottamaan ja valmistamaan. Vanha kuolemajiirveliiinen sananlasku sanookin, etta "tyolkii elliiii, mut kaupal rikastuu". Veniijiin vallankumouksen jiilkeen ja rajan sulkeuduttua kaupankiiynti loppui ja elintaso Iaski. Oli keskityttiivii kehittiimiiiin maataloutta ja muita elinkeinoja, jotka kehittyiviitkin hyvin. Salomonin eliimiiiin mahtui paljon Suomen historian merkittiiviii aikoja. Autonominen Suomi Veniijiin vallan alla, ensimmiiinen maailmansota, Suomen itseniiistyminen 1917, kansalaissota, vuoden 1930 pula-aika, joka kosketti erityisesti Karjalan kannasta, toinen maailmansota , joka mullisti karjalaisten eliimiinmenon tiiydellisesti sekii uudelleen sijoittuminen ja jiilleenrakentaminen Varsinais-Suomeen. Han muutti perheineen pula-ajan seurausten jiilkeen synnyinkodistaan Kuolemajiirven Inkiliin kyliistii viereiseen Kipinolan kyliiiin ja rakensi uudet rakennukset ja raivasi lisiiii peltoa 1930-luvun alussa. Juuri, kun kaikki alkoi taas niiyttiiii hyviiltii ja elinta o koheni, alkoi maailmantilanne muuttua levottomaksi. Alkoi toinen maailmansota ja itiiinen naapurimme aloitti sotatoimen Suomea vastaan. Karjalan karmas oli sodan jaloissa, kuten niin monta kertaa aiemminkin historian aikana. Oli liihdettiivii evakkomatkalle ja jiitettiivii kaikki maallinen omaisuus sodan tuhottavaksi. Vuosina piiiistiin vielii kerran takaisin kannakselle ja alettiin rakentamaan tuhottujen rakennusten tilalle uusia. Sotatoimien taas alettua oli jiitettiivii kaikki ja liihdettiivii uudelle evakkomatkalle. Monien asuinpaikkojen jiilkeen osoitettiin lopulliseksi sijoituspaikaksi Auran kunta Varsinais-Suomessa, jonne sijoitettiin suuri osa menetetyn Kuolemajiirven tilallisista. Rakentaminen ja pellonraivaaminen jatkui Aurassa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Alle kahdenkymmenen vuoden aikana oli perhe ensin raivannut ja rakentanut Kuolemajiirven Kipinolaan 1930-luvun alussa ja

11 Salomon lnkisen 70-vuotisjuhlasta Heikki lnkinen edessa vasemmalla 10-vuotiaana. vuonna 1942 ja 1943 ehdittiin aloittaa rakentaminen uudestaan Kipinolaan. Auraan rakennettiin uudet rakennukset 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa ja raivattiin lisaa peltoa. En tieda minkiilainen Salomon ali nuorena, mutta olisiko kovat eliimiinvaiheet vaikuttaneet siihen, etta han ali muistini mukaan luonteeltaan melko hiljainen, vakavamielinen ja paljon omissa oloissaan viihtyva mies. Lasten seura a han innostui joskus leikkisaksikin, han piti lapsista ja ali kiinnostunut heidan toimistaan. Olin pikkupoikana innokas hiihtaja. Han teki vanhanajan monitaitoisena miehena minulle mm. sukset, joiden valmistusta ali mukava seurata. Innostuin alle 10-vuotiaana mm. ravustamaan ja tein itse kananlankaverkosta ravustushaavin ja onnistuin saamaan muutaman ravun Karviaisten joesta. Salomon innostui ja teki seuraavana paivana minulle veistamallaan aimalla kalastajalangasta kolme rapuhaavia, isani Oiva tappoi kanan syotiksi ja illalla mina lahdin ravustamaan. Paras saalis ali noin 80 rapua illassa. Silla viikolla soimme aamiaiseksi rapuja joka paiva. Salomon ali omavarainen mies, han teki mania tarvekaluja, kuten poytia, penkkeja, tuoleja, jakkaroita, korjasi jalkineita jne. Mieleeni on jaanyt tapaus kun olin noin 9 vuoden ikainen, ali todennakoisesti vuosi Koulusta ali joululoma. Eraana joulun jalkeisena paivana isani Oiva sanoi minulle, etta menetko papan kanssa metsaan hakemaan reen jalaspuita. Astelimme hitaasti metsalle, jonne ali matkaa noin kilometri. Mina kannoin lapiota ja Salomon kirvesta ja sahaa. Salomon ali todennakoisesti etukateen katsonut koivun, jonka juurakosta reenjalaket otetaan. Loydan vielakin, lahes 60 vuotta myohemmin, metsasta paikan, josta jalasaineet otimme. Maa ali viela sulaa, lunta ali vahan, kaivoimme esiin koivunjuurakon. Salomon sahasi ja hakkasi kirveella juurakon irti. Kun olimme saaneet tyon tehtya, tuli isani Humu-hevosella hakemaan juurakkoa ja nosti juurakon rekeen. Liihdimme rekikyydissa kotiin. Salomon veisti ja hoylasi jalakset oikeaan muotoonsa. Isiini haki Saarisen Huugon kaupasta jalasraudat ja kiinnitti raudat. Niiin saatiin uusi reki. Saunominen on myos jaanyt elavasti mieleeni. Salomon ali perheen vanhin ja mina nuorin. Molemmat olimme vapautettuja osasta tilan toista. Silloin lapsetkin olivat mukana toissa, vaikka tuskin aina niin mitaan tekivatkaan, mutta mukana oltiin oppia ottamassa. Lauantaisin Salomon otti iltapiiiviilla kello neljan - viiden aikaan pitskat keittiosta ja liihti saunalle sytyttamaan kiukaan ja muuripadan pesaa. Sita ennen olimme kaivosta kasikiirryilla rahdanneet pesuvedet saunalle. Kello viiden - kuuden aikaan kiuas ali kuuma ja juskat laitettu kiinni, heitetty hakaloylyt ja sauna ali eest)nyt. Menimme Salomonin kanssa ensin saunaan. ~uut tekivat viela toita ja menivat myohemmin. Tousimme lauteille. Salomon virkkoi: "annaha kous ikka, nii mie viskaan loylyy." Otettiin 16ylya. Sitten han sanoi: "otaha se muila ja hivuta miu selkfu." Tein mita han pyysi. Sitten han hivutti miun selkiii. Huuhtelimme toistemme selat. Peseydyttiin, yleensa ei paljon puhuttu. Nautittiin loylyista ja hiljaisuudesta. Joulunaikaan kummini Toini ja Hannu ja heidan lapsensa serkkuni Anneli ja Juhani olivat usein meilla kylailemassa. Tatini Annikki Ruotsista ali myos usein jouluna Suomessa. Annikki ali tuonut mukanaan pelikortit ja muistaakseni joskus povasikin meille korteista. Vuosi ali ehka 1954 tai 1955, ja serkkuni J uhani ali silloin vuotias ja innokas kor- 11

12 tinpelaaja. Joulun jalkeisina paivina Salomon, Hannu, Juhani ja sisareni Hellevi innostuivat pelaamaan korttia. Pelasivat muistaakseni marjapussia. Salomon ja Hannu olivat parina ja Hellevi ja Juhani alivat toinen pari. Mina olin nuorin ja ylimaaraisena en paassyt peliin mukaan ja keskityin seuraamiseen. Juhani oli kova fuskaamaan. Pelattiin tuvassa ja Juhani osasi sijoittaa pelaajat siten, etta han naki tuvan isosta peilista Hellevin kortit ja osasi kysya aina sopivia kortteja. Meni jonkun aikaa ennen kuin Salomon ja Hannu alysivat, miksi Juhani osasi kysya aina oikeat kortit. Tuli tietysti armoton riita ja isoaitini Rosa, jonka mielesta kortinpeluu oli syntia, hermostui tilanteesta. Kortinpeluu loppui silta eraa siihen. Seuraavana paivana haimme pelikortteja, mutta emme loytaneet niita mistaan. Vahingossa laitoin kateni nojatuolin istuimen toppausten valiin. Pelikortit loytyivat sielta. Kortinpeluu jatkui ja taas Juhani fuskasi ja tuli riitaa. Kortit havisivat. Lammitin tuvan uunia, kohensin kekaleita hiilitangolla. Hiilitankoon tarttui palanut korttipakka. Rosa oli kyllastynyt kortinpeluuseen ja heittanyt korttipakan uuniin. Kortinpeluu ei loppunut siihen. Juhani ja Hellevi kekseliaina tekivat perunasta muotit ja vesivareilla painoivat pahviin pelikortit ja pelit jatkuivat. Ajat muuttuvat ja kaksikymmenta vuotta myohemmin 1970-luvun alussa, jolloin isoaitini Rosa asui Auran keskustassa vanhustentalossa, olin kaymassa hanen luonaan ja huomasin korttipakan Rosan poydalla. En voinut olla kysymatta kuka niilla pelaa ja Rosa kertoi, etta han pelaa Juha-Pekan kanssa maijaa. Palaan taas 1950-luvulle. Sisareni Katariina syntyi (Paiva toistuu suvun historiassa vuonna 2010, jolloin ensimmainen lapsenlapseni Joonu syntyi.) Salomon paatti kesakuun alkupaivina, etta Katariinalle pitaa hankkia lastenvaunut. Niinpa lahdimme kaksissa miehin eraana kesakuun aamuna kavellen Matskosken tienhaaraan, josta lahti kello 7 Valtasen pitkanokkaisen Sisu -linja-auto Turkuun. Perilla olimme kello 9. Turkuun oli matkaa noin 40 km vanhoja teita pitkin. Menimme eraaseen osto- ja myyntiliikkeeseen ja ostimme kaytetyt lastenvaunut Katariinalle. Sitten menimme entisen Viipurin juutalaisen kangaskauppiaan liikkeeseen katsomaan Salomonin vanhaa tuttua kauppiasta, vastaanotto oli sydamellista. Kerrottiin kuulumiset puolin ja toisin. Salomon osti Rosalie vaatekangasta. Kangas laitettiin lastenvaunuihin ja lahdimme kohti kauppatoria. Mina tyontelin vaunuja innokkaana pitkin Turun katuja. Torilla Salomon tapasi tuttuja Koivisto ja Kuolemajarven ukkoja, haasteli hetken aikaa. Sitten ostettiin muutama kilo hailii (silakoita) entiselta Seivaston kalastajalta, joka nyt kalasti Rymattylan vesilla. Kauppahallista ostimme Viipurin rinkilan. Lahdimme kohti linja-autoasemaa odottamaan, milloin Valtasen auto lahtee Karviaisiin. Lastenvaunut silakoineen ja kankaineen laitettiin au ton katolle ja kotimatka alkoi noin kello 17. Kotona olimme kello 19. Illalla oimme paistettuja silakoita ja viipurinrinkilaa. Menimme vasyneina aikaisin nukkumaan. Salomonin lapsirakkautta kuvaa myoskin tapaus \ uodelta 1957 tai 1958, jolloin Katariina oli 1-2 -vuoas. Siihen aikaan tuli lauantaisin radiosta kello 17-1 lauantain toivotut levyt. Aluksi tuli klassista java- kavampaa musiikkia ja lopuksi kevytta. Eraan kerran tuli lopuksi Sakkijarven polkka Vili Vesterisen soittamana. Salomon innostuin tanssittamaan Katariinaa Sakkijarven polkan tahtiin. Han osoittautui vanhaksi ja tukevaksi mieheksi yllattavan vikkelaksi tanssijaksi. Meilla kaikilla oli hauskaa, Salomonilla, Katariinalla ja minulla. Rosa nyrpisteli, etta vanha mies kehtaakin. Kerran kesaisena sunnuntaina olin ollut naapurin poikien kanssa urheilemassa. Yleensa juoksimme, hyppasimme korkeutta, pituutta tai tyonsimme kuulaa. Tulin kotiin noin kello aikoihin. Kotona ei ollut ~.uin Salomon, Rosa oli lahtenyt naapuriin kylaan. Aitini Alma, isani Oiva ja sisareni Hellevi alivat lahteneet Jarvenojalle Saiman ja Filemonin luokse. Salomon oli vanha ja vasynyt ja jaanyt kotiin. Han oli menossa nukkumaan. Olin jaamassa yksin. Salomon huomasi yksinaisyyteni ja virkkoi: "Tuu tuoho miu selkain taakse makkaamaan". Niinpa nukuimme sen yon Salomonin kanssa kahdestaan. Suuren ja vahvan selan takana uni oli syvaa ja turvallista. Salomon oli lopullisesti menettanyt Karjalan ja rakkaat kotiseutunsa. Minusta kuitenkin tuntuu, etta han oli sopeutunut vallitsevaan tilanteeseen ja oli melko tyytyvi:iinen. Karjalaiset olivat iloisia ja elami:inmyonteisina ihmisina nopeasti sopeutuneet paikallisiin oloihin. Kuolemajarviset vaikuttajat ja edunvalvojat olivat onnistuneet kiitettavasti kuntansa asukkaiden sijoittarnisessa viljavaan ja vauraaseen Varsinais-Suomeen. Karjala eli muistoissa ja puheissa pfuvi ttain. Sunnuntaisin Salomon istui kello 10 keittion paydan aareen ja kuunteli radiosta kirkonmenot. Han veisasi suuresta vanhasta virsikirjastaan ja hanen lempivirtensa oli ilmeisesti sen ajan virsikirjan numero 456 ja erityisesti sen kolmas sakeisto, jonka han veisasi erityisen voimakkaasti. Sakeisto kuuluu nain: Purjeisiini tuulta anna, mua kanna meren yli mailleni. Pidii Jeesus itse periiii, Herra heriiii! Muuten hukkuu haahteni. Rauhaa ja syvaa kunnioitusta isoisi:ini Salomonin muistolle. - Matin, Martin, Mikkelin, Salomon in, Oivan poika Heikki pitskat = tulitikut juskat = savupellit koussikka = loylykauha muila = saippua em. sanat ovat ns. halkoveniittii = kaupankaynnissa kaytettya venajan kielta Saima ja Filemon = Saima ja Filemon Kipinoinen, Saima oli Rosan veljen tytar SeivastO oli Kuolemajarven merenrantakyla, jossa harjoiteltiin kalastusta ja rannikkolaivaliikennointia Salomonin aiti oli syntyisin Seivaston Tammikosta. Lahteet: Kuolemajarven historia 1957, vanhempien jasenten kertomukset ja omat muistot 12

13 Kotiseutumatkalla Matkalla kotikyliin rnkilaan ja Kipinolaan Siina ja salu Tom mila isoisan ja aijan kodin perustuksilla Kipinolassa. rnkilan kylan Mikkelin talon puistikossa. 13

14 Rosa ja Salomon lnkisen lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset ja lastenlastenlastenlapset v Rosa o.s. lnkinen s Kuolemajarvi, Kirjola k Aura Rosan vanhemmat: Taavetti lnkinen s Kuolemajarvi, Kirjola k Kirjola Maria os. Kukko s Rosa ja Salomon lnkinen vihitty lap set: 1. Oiva Einar s lnkila k Aura lap set: 1.1. Irma Helinii s Helsinki k Urjala 1.2. Ritva He/levi s Helsinki 1.3. Heikki Juhani s Aura lap set: 1. Janne Juhani Salomon lnkinen s Kuolemajarvi, lnkila k Aura Salomonin vanhemmat: Mikkellnkinen s k Katariina os. Riski, Tammikko s k puoliso Alma Karoliina o.s. Kraft s Urjala, Honkola k Aura puoliso Ensio Kiukkonen s Jaakkima, Kiukkosenniemi puoliso leena Mi~ami o.s. Niinimaki s Oripaa s Karinainen 2. Heidi Sinikka puoliso Antti Palla s Karinainen s Ia psi: Sameli Joonu Angelos s Jarvenpaa 1.4. Helina Kotoriino puoliso Raimo llmari Tommila s Aura s Turku 1. Salu llmari s Turku 2. Siina Karoliina s Turku 1.5. Maria Anniino s lisa Eva Maria puoliso Carl Erik Viktor Castwall s s Stockholm, Ruotsi 2. Carl Marcus Viktor s Stockholm, Ruotsi l. Helvi Tellervo puoliso Urho Viljami Riski s nkila s Kipinola k lemu k Kannas 2.1. Seija Sinikko s lnkila k lemu 2.2. lr;a Helena s lnkila k lemu 1. Kari s Turku Ma~o s Turku 1. Petra 3. Toini Linnea s lnkila Lieto apset 3.1. Eila Anneli s Kipinola puoliso limo Heininen s Lemu k Lemu puoliso Matti Heinonen s Mynamaki puoliso Hannu Vuorinen s s Raisio 2. Pauliina s Raisio puoliso Hannu Kipinoinen s Kipinola k Lieto puoliso Sulo Oksanen s lap set: 1. Riitta puoliso Kari Tamminen s Lieto lap set: 1. Joni s Jaana s Ritva puoliso Olli-Pekka Rantala s lieto 1. Noora s Juho 3.2. Eero Juhoni s U~ala k Lieto lap set: 1. Kristian s lieto Ia psi: s puoliso Seija o. s. Heikkila s puoliso Ronja Olivia Camilla s Mari puoliso Tomi Perttula s Lieto lapsi: Sisu Nikolai s Anne Maria puoliso Seppo Venho s Lieto s lap set: 1. Pekka s lieto Ia psi: Saga Maria s lasse s Lieto 4. Aune Annikki s lnkila k Aura 5. Terttu Ilona s lnkila k Mtilndahl, Ruotsi lapsi: 5.1. Ann-Marie Linder s Aini Mirjami s lnkila k Partille lapset 6.1. Thomas s Partille, Ruotsi k Partille 6.2. Roger s Partille 1. Niklas puoliso Aarre Hotokka v s puoliso Ake Johansson s k puoliso Karl-Gustav Johansson s k Partille puoliso Monica s Gtiteborg, Ruotsi Ia psi: Elin s Hindas, Ruotsi 2. Sandra s Gtiteborg, Ruotsi 7. Raimo Mauno llmari s lnkila k lnkila 8. Vilho 1/mori s lnkila lap set: 8.1. Sirkku Helina s lieto puoliso Ritva o.s. Raiko s lieto puoliso Olli Reko s. o8.o Sakyla

15 lap set: 1. Mikko s sakyla 2. Miia s Sanna s Seppo llmari s Aura k Paattinen 8.3. Ritva Heli Sinikka s Paattinen lapsi: Ella s Sirpa Kristiina s Paattinen 1. Jenni s Ville s Teemu s Esa-Matti llmari s Paattinen lap set: l.eiina s Janne llmi Kaarina s Kipinola 9.1. Heidi Helena s Aura k Aura lapsi: Krister Olavi s Tu rl<u lapset 9.2. Paivi Hannele s Aura 9.3. Juha-Pekka Joel s Aura 1. Juho Oskar s Turku 2. Katariina s Turku 10. Liisi Anneli s Kipinola Hans s Giiteborg lap set: 1. Viktor s Giiteborg 2. Oskar s Giiteborg Lars s Bolinas 1. Fredrik s Gallinge 1. Elias 2. Charlotta s Gallinge puoliso Kimma Suominen s Turku puoliso Timo Helenius s Valkeakoski puoliso Timo Topi-Hulmi s Turku puoliso Joel Hannula s Aura k Aura 1. iilo Frans Olavi s Aura 2. Liina Maria Aleksandra s Au ra s Fjaras 2. Liisi Hilda Maria s puoliso Rainer Stenbom s Turku eronneet 1983 puoliso Hanna o.s. lkaheimo s Turku puoliso Lauri Holmaranta s Somera puoliso Leena o.s. Pakkanen s Turku puoliso Berti! Soderberg s Giiteborg puoliso Rene s Giiteborg puoliso Catharina Sagre s Giiteborg puoliso Johanna Gustafsson s Onnittelemme seuraavia tiedossamme olevia merkkipaivan viettajia vuonna Lindroos Martta 96v. Turku kunniajasen Tommila Raimo 60v. Turku Inkinen Helja 85v. Littoinen Inkinen Alli 91 v. Naantali kunniajasen Akkanen Aune 92v. Halikko kunniajasen Timo Helenius 60v. Turku Uusikartano Vieno 85v. Karuna Sirpa Helenius 50v. Turku Hannula Leena 50v. Turku Kurki Rauni 75v. Masku Alkkiomaki Helvi 92 v. Turku kunniajasen Toivomme sukuseuran jasenten ilmoittavan syntymaaikojaan jasenrekisterin hoitajalle Hellevi Inkiselle. Osoite: Inkinkuja 45, Aura tai sahkopostilla Sukuseuramme hallitukseen kuuluvat vuonna 2011 Kaarina Hannula, puheenjohtaja Sinikka Suominen, sihteeri Kaarina Helenius Mikko Inkinen Paivi Inkinen Osmo Kivikkoja Mervi Saksi Katariina Tommila Eila Tahtinen Hellevi Inkinen, ja enkirjuriaura Rahastonhoitaja Heikki Inkinen Tilintarkastaja Sirkku Reko Aura Turku Sakyla Naantali Sauvo Aura Naantali Turku Masku Kyro Sakyla Sukuseura kokoaa tietoja menneilti sukupolvilta 1800-luvulta lahtien. Saat Jarmo Saksilta sahkopostitse lomakkeen, johon voit tiyttia tietoja. Lomaketta on tarkoitus jakaa myos ensi vuoden sukukokouksessa. Yhteydenottoasi odottaa Sukuseuralaisten ja sukulaisten toivotaan ilmoittavan syntymipiivl- ja jlsentietoja seka sihkopostiosoitteita seuran jasenkirjurille (Hellevi lnkinen, lnkinkuja Aura) tai sihteerille tai Sinikka Suominen, Arvinkatu 1 as Turku) tai puheenjohtajalle (yhteystiedot s.2). 15

16 Kuolemajarven lnkisten sukuseuran vuosikokouspiiytakirja Viking Line, kokoustila klo 10 Uisna oli 24 sukuseuran jasenta. 1 Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Kaarina Hannula ayasi 19-v uotiskokouksen kello Hiljainen hetki sukuseuran poisnukkuneiden jasenten muistoa kunnioittaen ja kynttilan sytyttaminen Sippa Salme Sinikka Salmela os. Inkinen Eero Johannes Inkinen Aini Mirjami Johansson os. Inkinen Esko Antero Inkinen Toive Maija-Liisa Inkinen Kynttilan sytytti Sinikka Suominen Vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden muistolle. 3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden poytakirjantarkastajan valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kaarina Hannula, sihteeriksi kutsuttiin Sinikka Suominen ja poytakirjantarkastajiksi valittiin Eila Tiihtinen ja Heikki Inkinen. 4 Vuoden 2010 toimintakertomuksen hyvaksyminen Vuoden 2010 toimintakertomus hyvaksyttiin ilman lisayksia ja poistoja (liitteena). 5 Vuoden 2010 tilien esittaminen, tilintarkastajien lausunto, tili- ja vastuuvapauden myontaminen tilivelvollisille Seuran rahastonhoitaja Heikki Inkinen esitti vuoden 2010 tilit, jotka hyvaksyttiin. Han luki myos tilintarkastajien lausunnon. Tilinpaatos.-ahvistettiin ja tili- ja vastuuvapaus myonnettiin tilivelvollisille. Tuloslaskelma ja tilintarkastuskertomus ovat liitteena. 7 Tilintarkastajien valinta Tilintarkastajana on toiminut Sirkku Reko. Hanet valittiin uudelleen. 8 Jasenmaksusta paattaminen Jasenmaksu on vuonna 2011 ollut 10 euroa ja ainaisjasenmaksu 100 euroa. Kannatusmaksu on vapaaehtoinen, alle 18-vuotiaat lapsi- ja nuorisojasenet ovat vapaajasenia. Jasenmaksut paatettiin pitaa ennallaan. 9 Toimintasuunnitelma ja talousarvio kalenterivuodelle 2012 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 (liitteena) hyvaksyttiin. 10 Seuraavan kokouksen pitopaikasta paattaminen Keskusteltiin vuoden 2012 sukukokouksen ajankohdasta ja pitopaikasta. Paatettiin pitaa kokous heinakuun ensimmaisena sunnuntaina Aurassa. 11 Muut esille tulevat asiat Keskusteltiin lehden ja joulutervehdyksen hinnan nostamisesta, jotta ne paremmin kattaisivat lehdesta tulevia kuluja. Kokouksessa paatettiin nostaa lehden hinta 10 eurosta 12 euroon ja joulutervehdyksen hinta 5 eurosta 10 euroon. Puheenjohtaja esitteli sukuseuran isannanviirista tullutta tarjousta. Viiritilauksia ottaa vastaan puheenjohtaja. Eila Tahtinen ehdotti, etta sukuseuran onnittelukorteissa voisi olla sukuseuran logo. Hallitus lupasi selvittaa asiaa. 12 Kokouksen paattaminen Puheenjohtaja paatti kokouksen kello Jasenten valitseminen sukuseuran hallitukseen Seuran hallituksen yhdeksasta jasenesta on erovuorossa vuosittain kolme, jasenten toimikauden ollessa kolme kalenterivuotta. Valittavien hallituksen jasenien toimikausi kasittaa vuodet Erovuoroisia ovat tana vuonna Kaarina Helenius, Mikko Inkinen ja Eila Tiihtinen. Heidat aatettiin valita uudelleen. 16 Kaarina Hannula puheenjohtaja poytakirjantarkastaja E ila T iihtinen Sinikka Suominen sihteeri poytakirjantarkastaja Heikki Inkinen

17 Kuolemajarven lnkisten -sukuseura ry Toimintakertomus vuodelta 2010 Vuoden aikana on toiminta jatkunut entiseen tapaan. Hallituksen kokouksia on pidetty neljii kertaa seuraavasti: Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa Ravintola Thai Nong Khaissa Turussa Sukuseuran jiisenkirjeiden (121) postitustalkoot pidettiin Ravintola Thai Nong Khaissa, Turussa. Osallistuttiin Karjalan Liiton kesiijuhliin Helsingissii Juhlakulkueessa seuramme lippua kantoi Osmo Kivikkoja airuinaan Kaarina Hannula ja Eila Tiihtinen. Seuran nimikylttiii kantoi Mikko Inkinen. Juhliin osallistui 10 seuran jiisentii. Sukuseuran "nuorten" tapaamiseen ravintola Brysselissii osallistui 7 henkiloii. Sukujuhla ja vuosikokous pidettiin Askaisissa Jumalanpalvelus alkoi klo 10 Askaisten kirkossa. Kirkkoherra Jouko Henttinen saarnasi, tekstit lukivat Eila Tiihtinen ja Sinikka Suominen, kolehdin keriisiviit Osmo Kivikkoja ja Jarmo Saksi ja lipunkantajina toimivat Osmo Kivikkoja ja Mikko Inkinen airuinaan Eila Tiihtinen, Sinikka Suominen, Kaarina Helenius ja Rauni Kurki. Mervi ja Jarmo Saksi sekii Irja Heinonen ja Kari Heinonen laskivat kukat muistomerkeille. Kaarina Hannula piti puheen. Juhla aloitettiin kirkonmenojen jiilkeen ruokailulla, jota seurasi vuosikokous. Ohjelmassa oli laulua ja arvontaa. Vuoden aikana on neljii seuran jiisentii siirtynyt ajasta iiiisyyteen: Sippa Salme Sinikka Salmela os. Inkinen , Eero Johannes Inkinen , Aini Mirjami Johansson os. Inkinen ja Esko Antero Inkinen erkkipiiiviionnitteluja on liihetetty 20 seuran -- nelle euran lehti ilmestyi perinteiseen tapaan -i_ Lehtien (134) postitustalkoot pidettiin aina klo Katariina Tomona. Lehti painettiin Kirjapaino Pika Erityiskiitokset lehden toimitukseen Seuran jiisenmiiiirii oli 188 henkiloii, joista oli 4 kunniajiisentii (Aune Akkanen os. Inkinen, Annikki Inkinen, Helvi Alkkiomiiki os. lnkinen ja Martta Lindroos os. Inkinen, ), 44 ainaisjiisentii ja 125 vuosijiisentii. Alle 18-vuotiaita vapaajiiseniii oli 15. Liimpimiit kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja lahjoituksin toimintaa tukeneille. Hallituksen puolesta, Kaarina Hannula, puheenjohtaja Kuolemajiirven Inkisten sukuseura ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 L Jiisenkirjeet 2. Hallituksen kokoukset 3. Sukuseuran vuosikokous 4. Karjalan Liiton kesiijuhliin osallistuminen 5. Onnittelukiiynnit tai -kirjeet 6. Osanottoadressit tai -kirjeet 7. Internet -tiedottaminen 8. Kaikkien karjalaisten tapaaminen Talousarvio vuodelle 2012 TULOT: Jiisenmaksut 1400 Juhlat ja arpajaiset 1000 Myyntitulot (lehdet, viirit ym.) 2030 Mainostulot 200 Yhteensii: MENOT: J iisenkirjeet Sukuseuran lehden julkaiseminen Sukujuhlat Puhelin ym. kulut, palkkiot Huomionosoitukset Edustuskulut (kesiijuhla, kulkue ym.) Kotisivun ylliipito Yhteensii:

18 JASENLUEnELO 2011 Aaltonen Heli Turku Inkinen Outi Turku Reko Miia Siikylii Aaltonen Miika Turku Inkinen Paavo Masku RekoSanna Siikylii Aaltonen Minna Turku Inkinen Pentti Espoo Rusi Elsa Turku AhoHelena Rusko Inkinen Pentti Masku RusiMerja Raisio AhoPekka Rusko Inkinen Piiivi Sauvo SaksiMervi Naantali Akkanen Aune Halikko Inkinen Ritva Paattinen Santalainen Maija Masku kunniajiisen Inkinen Samu Helsinki Seppala Eeva Tarvasjoki Alkkiomiiki Helvi Turku Inkinen Seppo Turku Sihvonen Ritva Lahti kunniajiisen Inkinen Sinikka Turku Sirkiii lrja Hajala Alkkiomiiki J yr ki Turku Kankaanpiiii Anja Masku Stenbom Krister Aura Alkkiomiiki Hilkka Turku Kankaanpiiii Pirkko Kiiyrii Stenbom Liina Aura Ekblom Varpu Turku Kankaanpiiii Yrjo Raisio Stenbom Niilo Aura Hannula Juha-Pekka Turku Kankaanpiiii Sirkka-Liisa Raisio SumenSari Lappeenranta Hannula Leena Turku Kiili Hely Naantali Suominen Sinikka Turku Hannula Juho Turku Kipinoinen Matti Kiiyrii Suominen Kimma Turku Hannula Katariina Turku Kipinoinen Leena Kiiyrii Suominen Ella Turku Hannula Kaarina Aura Kipinoinen Seija Turku Soderberg Liisi Ruotsi iiikelii Lauri La via Kipinoinen Kristian Turku Toivonen Hemmo Muurla Hannula Piiivi Aura Kivikkoja Osmo Aura Toivonen Maritta Muurla Heinonen Irja Raisio Kivikkoja Marja-Leena Aura Tommila Katariina Turku Heinonen Kari Lemu Koskikallio Ritva Raisio Tommila Raimo Turku Heinonen Aku Lemu Koskikallio Matti Raisio Tommila Salu Turku Heinonen Atte Lemu Koskinen Ann eli Pori Tommila Siina Turku Helenius Kaarina Turku Kurki Rauni Masku Tiihtinen Eila Masku Helenius Sirpa Turku Kurki Reijo Masku Uusikartano Vieno Karuna Helenius Timo Turku Kurki Rea Kuopio VenhoAnne Turku Helenius Ville Turku KurkiTarja Piikkio VenhoSeppo Turku Helenius Teemu Turku Kurki Pertti Piikkio VenhoPekka Turku Hiironen Aimo Rusko Lallukka Heljii Tampere VenhoSaga Turku Hiironen Hannes Paattinen Lerkki Hilja Aura Venho Lasse urku Hiironen Helvi Paattinen Lietepohja Tellervo Lappi Tl Veramo Riikka Mikkeli Hiironen Pentti Rekijoki Lietepohja Heimo Lappi Tl Veramo Ritva Sasi Hiironen Leena-Maija Rekijoki Lindroos Martta, Turku Veramo Jarkko Sasi Hiironen Trmo Somera kunniajiisen Veramo-Leivo Piiivi Ylojiirvi Hiironen-Joutsela Piiivi Turku Lyijynen Raili Kuninkaanky lii Leiva Kari Ylojiirvi Hiironen-Tiensuu Taina Lie to Marttila Irma Rusko Viitasalo Hanna Kiiiirmelah ti Tiensuu Marika Lie to Marttila J aakko Rusko Vireii Helvi Turku Tiensuu Janika Lie to Muurinen Eeva Kankaanpiiii Vireii Veikko Turku Honkala Riitta Helsinki Muurinen Eila Pori Vuorinen Marjo Raisio Hotokka Marja-Liisa Halikko Muurinen Harri Aura Vuorinen Hannu Raisio Hotokka Ka~a Halikko Muurinen Jussi Aura Vuorinen Petra Raisio Hotokka Teemu Halikko Muurinen Paula Lieto Vuorinen Pauliina Raisio Huikko Pirkko Turku Muurinen Pauli Noormarkku Viihiisoyrinki Mirja Turku Hyle Impi Turku Muurinen Maritta Noormarkku Viilimiiki J aana Turku Hyle Terttu Helsinki Muurinen Pekka Noormarkku Inkinen Alli aantali Muurinen Ulla oormarkku 4 kunniajiisentii, 43 ainaisjiisentii, kunniajiisen Muurinen Hanna-Leena oormarkku 116 vuosijiisentii, 14 alle 18 v. Inkinen Anna-Liisa Raisio Muurinen Toivo Taivassalo Inkinen Annikki Masku Miikilii Esa Myniimiiki Huomio! Inkinen Eero Masku Miikilii Sari Myniimiiki Sukuseuran jiisenmaksun maksamatta Inkinenlrja Lemu Miikilii Sinikka Myniimiiki jiittiineet on hallituksen piiiitoksellii Inkinen Esa Paattinen Miikilii Antti Myniimiiki jiitetty pois jiisenluettelosta. Inkinen Elina Paattinen Nieminen Hilkka Karuna Tilinumero muuttuu alkaen. Inkinen Janne Paattinen Nieminen Jorma Karuna Uusittu tilinumero on Inkinen Heikki Littoinen Nieminen Arja Karuna FI Inkinen Heljii Littoinen Nieminen Minna Sauvo Inkinen Heikki Kyro Blomqvist Tino Sauvo Jiisenrekisterin hoitaja Hellevi Inkinen Inkinen Hellevi Aura Blomqvist Rony Sauvo yhteystiedot InkinenJukka Lie to Blomqvist Nico Sauvo puh tai (02) Inkinen Prasan Lie to Nieminen Timo Karuna Inkinen Karri Tampere Nieminen Mari-Helena Karuna 600, Inkinen Katri Turku Nurmi Leena Raisio RUSKO Inkinen Lauri Oulu Ojanen Pirkko Raisio PUH In.kinen Lempi Raisio Oksanen Anneli Lie to lnkinen Marth Klaukkala Oksanen Sulo Lie to MA-PE Inkinen Matti Helsinki Reko Sirkku Siikylii LA ~ VAHDONTIE Inkinen Mikko Naantali Reko Olli Siikylii LOVIISAN AITTA Rusko en Mirja Masku RekoMikko Siikylii

19 Onnittelumme.. sukuseuran sihteeri Sinikka suominen 50-vuotisjuhlassa puolisonsa Kimmon kanssa. vuoden 2011 ylioppilas Lisa castwall, Tukholma. Elin Johansson s , 4,5 kuukautta. Niklas ja Jessica Johanssonin perhe. (Aini lnkisen pojan Rogerin pojan perhe). Partille Ruotsi... Toukokuussa 2011 ripille pddsi Marcus castwall, Tukholma. Liisi Hilda Maria s on Liisin (o.s. lnkinen) pojan Lars S6derbergin pojan Fredrikin tytdr Hilda ja isoveli Elias. 19

20 Juhlakulkue Turussa, sukuseuran edustajat vas. Eila Tahtinen, osmo Kivikkoja, Kaarina Hannula ja Anneli Koskinen. Kuolemajarven lnkisten Sukuseura ry:n vuosikokous ja Sukuseuran 20-vuotisjuhla su Aurassa Juhla alkaa klo 10 Jumalanpalveluksella Auran kirkossa. Kukkien lasku Auraan siunattujen haudoille, pyydamme omaisia huomioimaan siihen liittyvat kunniakkaat tehtavat. Ruokailu ja juhlakokous Koskipirtin tiloissa n. klo 12. Tervetuloa runsaslukuisesti! Hallitus Kotiseutumatka Kuolemajarvelle toukokuussa 2012 Matkakohteena kotikylat Tervetuloa joukolla mukaan! Hinta n. 250 Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessa Kaarina Hannulalle puh. (02) tai Matkalle mukaan tarvitaan voimassa oleva passi ja viisumihakemukseen yksi valokuva. Kuolemajarven Inkisten isannanviirista kiinnostuneet ottakaa yhteytta Kaarina Hannulaan puh. (02) viimeistaan mennessa. Ohessa kokovaihtoehdot ja hinnasto: Pituus Maara Hinta (sis. ALV 22 %) 400 em 10 kpl 52,30 /kpl 500cm 20 kpl 59,20 /kpl 600cm 10 kpl 66,40 /kpl

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09)

KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PL Espoo FAX (09) KEMISTIKILTA Ry 1 (4) VUOSIKOKOUS Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta PÖYTÄKIRJA Aika: 11.2.2009 16:16 Paikka: Kemian tekniikan rakennuksen luentosali Ke 2 Läsnäolijat: Liite 1 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Kuolinilmoitus on omaisten kaunis tapa muistaa vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen tai kiittää osanotosta. Surukiitoksella voit kiittää

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 27.01.2011 klo 18.00 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Miehet 11 vuotta 2 km V 1) Juho Virkajärvi JämsänkIlves 7.48,3, 2) Otto Hirvilampi ÄhtärUrh 7.52,6, 3) Elmeri Seppänen JämsänkIlves 8.

Miehet 11 vuotta 2 km V 1) Juho Virkajärvi JämsänkIlves 7.48,3, 2) Otto Hirvilampi ÄhtärUrh 7.52,6, 3) Elmeri Seppänen JämsänkIlves 8. Keuruun Hiihdot 8.3.2015 Tuloksia Naiset 10 vuotta 2 km V 1) Lotta Salonen KaipVire 7.26,4, 2) Heta Virkajärvi KaipVire 7.46,7, 3) Inka Lakanen PerhKiri 7.51,4, 4) Melia Palsinajärvi KaipVire 7.59,7, 5)

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Hakala Kalle, Sijaisuuksia Hartikainen Kaisa Karoliina, Siilinjärven kunta, valvontaeläinlääkäri Haukipuro Martta Elisabeth,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä

ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT. Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELURYHMÄT Elinvoiman ja kilpailukyvyn ryhmä j Mika Joki kunnanjohtaja Aura vj Tuula Vairinen hallintojohtaja Aura j Harri Virta kaupunginjohtaja vj Päivi Antola hallintojohtaja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset

1 ( 6 ) Lista 2013-06-17. Oulu toimitukset 1 ( 6 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) K1 Ahonen Anna Liisa Oikeudenomistajat K2 Alakiuttu Erkki Juhani K3 Alakiuttu Kalle Johannes K4 Aalto Jorma

Lisätiedot

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 3.2.2015 kello 17.30-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 1 (5) 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 Kokouksen aluksi lahjoitettiin kolmelle eniten pienpetoja pyytäneelle jäsenelle loukku. Loukun saivat Vesa-Matti

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

2 KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO Harri Kaukinen avasi kokouksen ja suoritti nimenhuudon, jossa todettiin yllämainitut läsnä oleviksi.

2 KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO Harri Kaukinen avasi kokouksen ja suoritti nimenhuudon, jossa todettiin yllämainitut läsnä oleviksi. PÖYTYÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 1/2015 AIKA keskiviikkona 14.1.2015 klo 19 PAIKKA Pöytyän seurakuntatalo LÄSNÄ jäsenet Ali-Rontti Ilkka Auranen Harri Hutko Sinikka Järvelä Jari Kallio Reino

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Kuivaniemen Osakaskunta PÖYTÄKIRJA Kuivaniemen Osakaskunnan vuosikokous 2013 Aika: 20.4.2013 klo 12:00-15:24 Paikka: Kuivaniemen nuorisoseuran talo 1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

PÖYTYÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 1/2017. AIKA keskiviikkona PAIKKA Pöytyän seurakuntatalo

PÖYTYÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 1/2017. AIKA keskiviikkona PAIKKA Pöytyän seurakuntatalo PÖYTYÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 1/2017 AIKA keskiviikkona 25.1.2017 PAIKKA Pöytyän seurakuntatalo LÄSNÄ jäsenet Ali-Rontti Ilkka Arvola Lassi Auranen Harri Hutko Sinikka Kallio Reino Kanervo

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Artur Erik LINDELL s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Antero, Äiti, Aulikki Oliver, Antero, Helena Aulikki, Lefa Anna-Maija, Jorma Arja, Jorma Ilkka, Kaisa,

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011 sijoitus Miehet Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos osakisat tulos g osakilpailun sijoitus 1. Heikki Matikainen PKUK 9 2900 8 1710 4 325 2,5 565 9 3014 32,5 8514 30 1. 2. Juuso Piiroinen PKUK 7 2820 10 2262

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Pornaisten yleisurheilumestaruuskilpailut

Pornaisten yleisurheilumestaruuskilpailut Pornaisten yleisurheilumestaruuskilpailut 17.8.2011 Tytöt 5v 40m Tojat 5v 40m sija nimi tulos sija nimi tulos 1. Anni Nieminen 9,6 1. Jahvetti Parviainen 9,1 2. Neea Tuomala 9,7 2. Antti Kujala 9,2 3.

Lisätiedot

Pöytäkirja. Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry:n valtuuston vuosikokous SIKV02/2014. Paikka: Otakaari 5 (A 205, luentosali S3), 02150 Espoo

Pöytäkirja. Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry:n valtuuston vuosikokous SIKV02/2014. Paikka: Otakaari 5 (A 205, luentosali S3), 02150 Espoo Pöytäkirja Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry:n valtuuston vuosikokous SIKV02/2014 Paikka: Otakaari 5 (A 205, luentosali S3), 02150 Espoo Aika: keskiviikko 26.2.2014, kello 17.30 Läsnäolijat: Valtuutetut:

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI PERJANTAI 13.06.2008 15. 21.00 1 Joni Renko H 2 Janna Renko H 3 Laura Raninen H 4 Antti-Pekka Valli H 5 Riina Yli-Ojanperä H 6 Sanna Peltoniemi H 7 Reijo Pulli H 8 Tiina Korkonen H 9 Kari Hautamäki H 10

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot