Puunkorjuun koneistuminen kehityspolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puunkorjuun koneistuminen kehityspolku"

Transkriptio

1 KATSAUS 304/2015 Puunkorjuun koneistuminen kehityspolku Erkki Kare

2 Erkki Kare Puunkorjuun koneistuminen kehityspolku Katsaus Tekesin katsaus 304/2015 Helsinki 2015

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Salla, tukkien ajoa hevosella. (Pohjois-Pohjanmaan museo / Kajaani Oy:n Toppilan tehtaan kokoelma) Taitto: Mainostoimisto Revolver Oy 3

4 4 Salla, tukkien ajoa hevosella. (Pohjois-Pohjanmaan museo / Kajaani Oy:n Toppilan tehtaan kokoelma)

5 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoiminnaksi. Selvityksissä tarkastellaan sellaisia liiketoimintansa jo käynnistäneitä kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Koska tarkastelut koskettavat useita yrityksiä, ne poikkeavat olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneetpitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamista vuosista kymmeniin vuosiin ja vaatinut pitkäjänteistä työtä jauskoa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Joskus sattumakin on osaltaan vaikuttanut kaupallisen läpimurron syntyyn. Kansainvälisessä menestyksessä myös verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus. Tekes on valinnut selvityksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on itsekin osallistunut kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku kuvataan sellaisena kuin mukana olleet henkilöt ovat sen itse alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot. Ensimmäiset kehityspolkukatsaukset julkaistiin Ne käsittelivät etätunnistusteknologian, teollisuusentsyymien, ruoripotkureiden, ohjelmistojen, dieselpolttoaineen ja sääpalvelujen kehitystä. Vastaavia kuvauksia on tarkoitus tehdä lisää. Viimeksi on ilmestynyt peliteollisuuden kehityspolku. Tämä selvitys puunkorjuun koneistumisen kehityspolusta ja kilpailukyvyn avaintekijöistä perustuu Erkki Kareen pitkäaikaiseen metsäkonealan kokemukseen. Innovaatiopolitiikan tavoitteet toteutuvat, kun liiketoimintojen kasvu perustuu seuraaviin asioihin: asiakastarpeiden tunnistamiseen, onnistuneisiin strategiavalintoihin, riskirahoitukseen, innovatiivisuuteen sekä sopivaan osaamiseen niin yksilötasolla kuin yhteistyöverkostoissakin. Tekes esittää parhaat kiitokset Erkki Kareelle. Maaliskuussa 2015 Tekes 5

6 Puun kokonaiskäyttö maailmassa noin 3,4 Teollisuuspuun korjuumenetelmät: Kokorunkomenetelmä miljardia m 3 (FAO 2005) Teollisuuspuu 1,7 mrd. m 3 1,7 mrd. m 3 70% 30% Polttopuut (ei sisällä teollisuuspuuosuuteen sisältyvää energiapuun korjuuta) Tavaralajimenetelmä (tästä täysin koneistettu korjuu noin 60-70%) Metsäkoneliiketoiminnan markkinoiden koko: (kokorunko- ja tavaralajimenetelmä yhteensä) 2,0-2,5 miljardia /vuosi konetta /vuosi Tavaralajimenetelmän koneiden osuus: miljoonaa /vuosi konetta /vuosi 6

7 olumes in wood harvesting, mill. m 3 olumes in wood harvesting, mill. m 3 Work volumes in wood harvesting, mill. m Työmäärät puunkorjuussa Pyöreän puun käyttö miljoonaa m 3 /vuosi Hevoskuljetus Hevoskuljetus Traktorikuljetus Hevoskuljetus Traktorikuljetus Konehakkuu Traktorikuljetus Metsurihakkuu Koneellinen Konehakkuu Konehakkuu Metsurihakkuu Metsurihakkuu Metsurihakkuu Puunkorjuun ja kuljetuksen kehittyminen Suomessa (Metla) miljoonaa m 3 /vuosi Vienti Tuontipuu Saha- ja levyteollisuus Puumassateollisuus Kotimaisen puun käyttö yhteensä Polttopuu Raakapuun käytön kehittyminen Suomessa (Metla) 7

8 Tekijän alkusanat Tässä katsauksessa analysoidaan suomalaisen puunkorjuun koneistumisen kehitysvaiheita. Lisäksi selvitetään niitä erityispiirteitä, joiden kautta alalle on syntynyt maailman huippua edustavaa teknologiaa ja teollisuutta. Kehityspolun kuvaus ei ole täydellinen eikä absoluuttinen totuus. Se on tekijän ja muutamien muiden alalla pitkään toimineiden henkilöiden kokemuksiin perustuva subjektiivinen käsitys toteutuneesta kehityspolusta ja tulevista näkymistä. Selvityksessä on pyritty löytämään syntyneiden huippuliiketoimintojen merkittävimmät menestys/kilpailukykytekijät. Samoin on seurattu niiden muodostumista ja muuttumista ajan kuluessa. Katsauksen tavoitteena on kuvata lukijalle sitä, miksi puunkorjuukoneiden liiketoiminta-alue on kasvanut maailmanmarkkinajohtajaksi juuri Suomessa. Lisäksi tarkastellaan, mitä toteutuneesta kehityspolusta voitaisiin ottaa opiksi niin tällä kuin muilla liiketoiminta-alueilla. 8

9 Tiivistelmä Suomi tunnetaan metsäisenä maana. Täällä puun monipuolinen hyötykäyttö on aina ollut itsestäänselvyys. Puusta poltettu terva oli Suomen ensimmäinen merkittävä vientituote jo 1500-luvulla. Laajamittainen puunjalostusteollisuus syntyi maahamme 1800-luvun loppupuolella, kun paperin käyttö Euroopassa lisääntyi ja puuhioke syrjäytti lumpun paperin raaka-aineena. Puuta käyttävän teollisuuden kasvava raakapuun tarve loi vahvan perustan puunkorjuun kehittymiselle. Se pakotti etsimään uusia tehokkaampia tapoja korjata ja kuljettaa puuta. Korjuun koneistuminen ja tuottavuuden kasvu tapahtui vaiheittain sitä mukaa, kun koneenrakennuksen yleinen kehitys sen mahdollisti. Koneiden ja korjuumenetelmien kehityksessä hyödynnettiin tehokkaasti kunkin aikakauden uusinta osaamista. Ensimmäisenä konevoimaa käytettiin puiden vinssauksessa, kuljetuksessa ja lastauksessa. Kirves ja pokasaha olivat kuitenkin yleisesti käytössä 1950-luvulle asti. Myös hevonen säilytti hyvin paikkansa lähikuljetuksessa. Vähitellen lisääntyneet maataloustraktorit ja myöhemmin erityisesti puun kuljetukseen suunnitellut kuormatraktorit korvasivat hevosen vasta 1960-luvun lopulla. Varsinaisen hakkuun - kaadon, karsinnan ja katkonnan - koneistuminen alkoi Suomessa monien alkuvaiheen kokeilujen jälkeen 1970-luvulla. Koneiden ja menetelmien kehityksen myötä puunkorjuun tuottavuus on moninkertaistunut viisi vuosikymmentä kestäneen koneellistumisvaiheen aikana. Samalla työturvallisuus ja korjuun laatu ovat kaikilla mittareilla mitattuna parantuneet oleellisesti. Laadun paranemiseen ovat vaikuttaneet taloudellisten tekijöiden lisäksi kestävän kehityksen ja ympäristövaatimusten voimistuminen. Vahva puunjalostusteollisuus sekä toimiva, monipuolinen yhteistyöverkosto ovat metsäkoneliiketoiminnan kansainvälisen kasvun perusta Suomessa. Teknologiateollisuuden lisäksi mukana ovat olleet mm. koneiden käyttäjät, metsäteollisuus, metsänomistajat, ympäristövaikuttajat, rahoittajat, lainsäätäjät ja monet innovatiiviset henkilöt ja yritykset. Uusien korjuukoneiden kehitystyössä ja teknologiasovellusten käyttöönotossa sekä uusien liiketoimintojen käynnistyksessä kansallinen riskirahoitus ja rahoitustuki ovat olleet erittäin merkittävä apu kaikkien liiketoiminta-alueiden ja osaamisen kehittämisessä. Kansallisina teknisen kehityksen erityispiirteinä voidaan mainita myös hyvä liikkuvien työkoneiden teknologiaosaaminen erityisesti mobilehydrauliikan ja automaation alueilla. Lisäksi kotimarkkinoiden haastavat käyttöolosuhteet sekä ilmaston että maaston osalta ovat pakottaneet panostamaan koneiden kestävyyteen ja käytettävyyteen vaikeimmissakin olosuhteissa. Metsäkoneliiketoimintojen viennin kasvun vauhdittajana, toimialan tervehdyttäjänä, tehokkaana teknologian siirtokeinona ja markkinaosuuksien kasvattajana on käytetty onnistuneesti myös yritysostoja. Metsäteollisuuden merkitys koko kansantalouden kannalta on ollut Suomelle suurempi kuin monille kilpaileville maille. Puu on maamme merkittävin uusiutuva luonnonvara. Tämän asian laaja tiedostaminen on mahdollistanut metsäteollisuusinvestointeja tukevien kansallisten strategioiden muodostumisen. Suomeen on kehittynyt metsäteollisuuden kasvun myötä kansainvälisesti korkeatasoinen ja monipuolinen metsäntutkimus ja koulutustoiminta. Kansalliseen metsäalan koulutukseen liittyvät metsäkonekoulut ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. 9

10 Raportissa esiintyviä termejä Apteeraus: Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti eri puutavaralajeiksi Energiapuu: CEN standardin mukaan: Energiapuu (energy wood) Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettu puu tai puutavara, muodosta ja lajista riippumatta. Energiapuupaalain: Erikoismetsäkone, jolla pieniläpimittaiset puut tai hakkuutähteet paalataan pienpuunipuiksi tai risutukeiksi Hakkuu: Metsässä tehtävä puun kaato, karsinta ja katkonta eri puutavaralajeiksi Hakkuutähde: Hakkuun jälkeen metsään jäävä puuaines, esimerkiksi latvukset, oksat ja jalostukseen kelpaamattomat rungon osat Harvennushakkuu: Hakkuuta, jossa puita poistamalla annetaan kasvutilaa metsikön parhaiden puiden latvuksille ja juuristoille Hakkuukone (moto, monitoimikone, harvesteri): Metsäkone, jolla puut kaadetaan, karsitaan, mitataan, katkotaan ja lajitellaan puutavaralajeittain kasoiksi palstalla Joukkokäsittely: Korjuumenetelmä, jossa käsitellään useampia pieniläpimittaisia puita samanaikaisesti Kaksioteharvesteri (häntämoto): Oli hakkuukone, jossa prosessori-yksikkö oli sijoitettu metsäkoneen takavaunulle ja kuormaimen päässä oli erillinen kaatopää Kokorunkomenetelmä: Korjuumenetelmä, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja juonnetaan/kuljetetaan kokonaisena runkona (vain latva katkaistuna) käsiteltäväksi välivarastolle tai edelleenkäsittelypaikalle Korjuu: Puutavaran hakkuu ja metsässä varastopaikalle tapahtuva lähikuljetus Korjuuketju: Hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostama koneyhdistelmä Kuitupuu (massapuu, pinotavara): Sellun, hiokkeen, hierteen tai puukuitulevyjen raaka- aine Kuormain (nosturi, puomisto): Nivelöity peruskoneeseen kiinnitetty varsisto, jolla käytettävää työkalua (hakkuupäätä tai puutavarakouraa) liikutetaan Kuormatraktori (metsätraktori, ajokone, lähikuljetuskone): Metsäkone, jolla puutavara kuljetetaan leimikolla/palstalla metsäautotien varteen Manuaalinen hakkuu: Metsurin moottorisahalla suorittama hakkuu Metsäenergia: Metsäenergialla tarkoitetaan kaikkea puuperäistä metsästä saatavaa energiaa. Puutavara: Puun rungosta saatava puuraaka-aine Puutavaralaji: Puun käyttöarvoltaan erilaisia osia, esim. tukkitai sahapuu ja kuitu- tai massapuu sekä energiapuu Raakapuu: Jalostamaton puutavara Sahaus- eli katkontaikkuna: Puutavaralajin sallittu katkaisupituusalue pituuden nimellismitasta Tavaralajimenetelmä: Puunkorjuumenetelmä, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittoihin palstalla/leimikolla ja kuljetetaan puutavaralajeittain pinoihin metsäautotien varteen ja sieltä edelleen eri käsittelypaikoille Yhdistelmäkone (teko-ajokone, korjuri): Erikoismetsäkone, jolla voidaan tehdä leimikolla sekä hakkuukoneen että kuormatraktorin työt Uudistushakkuu (päätehakkuu, avohakkuu): Hakkuuta, jossa korjataan metsän koko puusto luontoarvojen ja metsän uudistuksen kannalta tärkeitä puita lukuun ottamatta Yksioteharvesteri: Hakkuukone, jossa harvesteri-yksikkö on sijoitettu kuormaimen päähän Hakkuupää (kouraharvesteri, motopää, harvesteripää, kouramoto, kouraharvesteri, harvesteri): Kuormaimen päähän kiinnitetty hakkuulaite, jolla puu kaadetaan, karsitaan, mitataan ja katkotaan 10

11 Sisältö Esipuhe... 5 Tekijän alkusanat... 8 Tiivistelmä... 9 Raportissa esiintyviä termejä Puun korjuun kehitysvaiheet Suomessa Avaintuotteet ja arvoketjut Kehitystä eteenpäin vieneet erityispiirteet Menestyneiden liiketoimintojen muodostuminen Tekesin rooli kehityspolun muovautumisessa Kehitysnäkymät ja tulevaisuuden haasteet Infoboksit Puunkorjuun koneistuminen muutti toimenkuvia työn tekemisessä Metsäbiotalous on tulevaisuutta Lähteet

12 1 Puunkorjuun kehitysvaiheet Suomessa Puunkorjuu on muuttunut viisi vuosikymmentä kestäneen koneellistamisjakson aikana täydellisesti. Tuottavuus on moninkertaistunut. Työturvallisuus ja korjuun laatu ovat kehittyneet aivan uudelle tasolle. Suomessa on aina hyödynnetty metsiä; puuta on käytetty mm. rakentamiseen, lämmitykseen, ruuan valmistukseen ja kaikenlaisten tarvekalujen valmistamiseen. Puu oli pitkään ainoa varteenotettava energianlähde sekä kotitalouksille että hitaasti käynnistyvälle teollisuudelle. Suomen ensimmäinen puuhun perustuva vientituote oli puuterva, jota poltettiin sisämaan metsissä ja kuljetettiin vesireittejä pitkin Euroopan markkinoille asti jo 1500-luvulla. Puuta jalostavan teollisuuden - sahojen ja puuhiomojen - varhaista syntyä vauhdittivat raaka-ainevarojen lisäksi saatavilla oleva vesivoima, vesikuljetusreitit ja työvoima. Sahaus ja veistotoiminta olivat kuljetusrajoitteiden vuoksi edullisinta rannikkoalueiden metsissä, joista otettiin puuta myös laivanrakennukseen. Sahatavara syrjäytti tervan tärkeimpänä vientituotteena vasta 1800-luvun alussa. Kasvava puuntarve verotti metsävarojamme. Ensisijaisesti korjattiin parhaat tukkirungot, eikä metsän uudistamiseen kiinnitetty huomiota. Huoli metsävarojen loppumisesta johtikin vähitellen moniin metsänhakkuuta koskeviin rajoituksiin. Vuonna 1851 Suomessa annettiin ensimmäinen oma metsäasetus Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Metsistä Suomen Isoruhtinaanmaassa. Vuonna 1886 tuli Suomen ensimmäi- Purouittoa keväällä 1937 Korpiselän Yläjärvellä. (Lusto/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Metsätaloudellinen Valistustoimisto) 12

13 nen metsälaki. Lainsäädännöllä pyrittiin kestävän kehityksen hengessä estämään metsien hävittäminen. Konevoimaa puunkorjuussa käytettiin ensimmäisenä Pohjois- Amerikassa. Höyrykonetta hyödynnettiin jo varhain puiden vinssauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa. Myös suomalaiset olivat koneellistamiskehityksessä nopeasti mukana. Jo 1900-luvun alussa meilläkin kokeiltiin USA:sta ostettuja Phoenix-höyryveturi-traktoreita tukkirekien vetokoneina. Samoihin aikoihin tulivat markkinoille kotimaiset Arbor ja Tapio moottorisahat. Puunkorjuu tehtiin pääosin talvella ja jatkokuljetuksessa hyödynnettiin kesäisin vesireittejä. Tukkisavotat ja uitot olivat pitkään merkittävä työllistäjä, mutta korjuun ja kuljetusten koneellistuminen aiheutti koko yhteiskuntaa koskevan rakennemuutoksen. Suuri osa puunkorjuutyövoimasta joutui hakeutumaan kokonaan uusille työmarkkinoille. Puu kuljetettiin hevosilla, sillä pioneerivaiheen kömpelöt ja epätaloudelliset koneet eivät kyenneet kilpailemaan niiden kanssa. Vielä 1960-luvun loppupuolella, kun Ruotsissa traktori oli jo ohittanut hevoskuljetuksen, Suomessa yli puolet lähikuljetuksista tehtiin hevosella ja reellä. Kaadettu runko katkaistaan pokasahalla. (Lusto/Anonyymi kokoelma, metsäkirjasto) Arbor moottorisahoja Turussa (A. Strandberg / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) 13

14 Puun ajoa metsästä hevosella. (Luston kokoelmat) Myös ensimmäiset moottorisahat olivat painavia ja hankalia käyttää. Kirves ja pokasaha säilyttivätkin paikkansa 1950-luvulle asti. Vähitellen moottorisaha kuitenkin yleistyi ensin kaadossa ja katkonnassa ja myöhemmin sahojen keventyessä myös karsinnassa. Traktorien ja moottorisahojen käyttö puunkorjuussa alkoi lisääntyä nopeasti 1960-luvulla. Samalla metsänhoitoa ja turvemaiden käyttöönottoa tehostettiin. Tämä näkyi mm. voimakkaina ojituksina, maanmuokkauksina ja lannoituksina. Metsäkoneurakoitsija-käsite syntyi, kun maataloustraktori ja metsäkone määriteltiin eri tavoin vakuutus- ja eläketurvaasioiden yhteydessä. Toimintavarmuuden parantuessa ja korjuun muuttuessa ympärivuotiseksi erikoismetsätraktorit syrjäyttivät maataloustraktorit ja hevoset lähikuljetuksessa 1970-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös hakkuiden koneellistuminen. Martti Korkala kaatamassa moottorisahalla oksaista kuusta lumisessa metsässä. (Eero Mäkelä/Lusto/Hirvaan metsätyökoulun I kurssin kokoelma) 14 Hakkuidenkin koneellistamisessa varhaisimmat pioneerit ovat Pohjois-Amerikasta. Maailman ensimmäiseksi yksioteharvesteriksi on nimetty amerikkalainen Siiro, jonka kehittäjän, Nestor Siiron, sukujuuret ovat Suomessa. Koneen harvesteripäässä oli ainutlaatuinen hydraulimoottorin avulla pyörivä ketjusaha.

15 Traktorin kuormaamista kahden miehen ja mekaanisen kuormaimen voimin lanssipaikalla Puolangalla maaliskuussa (Aulis E. Hakkarainen/Lusto/Metsätehon kokoelma) Sitä valmistettiin muutamia kappaleita 1960-luvun puolivälissä. Siiron yksioteharvesteria suuremman suosion saavuttivat kuitenkin Kanadassa kehitetyt puomikarsintakoneet luvulla Kanadassa Logging Research Association kehitti PohjoisAmerikan ensimmäisen täysin koneellistetun korjuuketjun, jonka muodostivat Log All kaatojuontokone ja Arbomaticprosessori. Se karsi ja katkoi rungot varastolla tai tien varressa. Ruotsalaiset seurasivat Pohjois-Amerikan konekehitystä ja kehittivät omia puomikarsintaan perustuvia kokorunkokoneitaan. Maa johtikin 1960-luvulla selkeästi pohjoismaista puunkorjuun koneistamiskehitystä. Ensimmäisen leikkuri-tyyppisen ( giljotiini ) kaatopään prototyyppi valmistui Ruotsissa 1962 ja ensimmäinen karsintaterillä ja sirkkelillä varustettu prosessori vuonna Prosessorien ja kaatopäiden yhdistelmänä syntyi 1970-luvulla yleistynyt ns. kaksioteharvesteri. Teknologian pioneerikehittäjinä Ruotsissa toimivat metsäyliopistot, innovatiiviset yksityishenkilöt sekä useat yritykset, kuten Ösa, Volvo ja Kockums. Log All kaatokasaus-juontokone kuvattuna Kanadassa. (Unto Väisänen/Lusto/Metsätehon kokoelma) 15

16 Puunkorjuuta Sakari Pinomäen kehittämällä Pika-50 -metsäkoneella 1960-luvun lopulla. (Lusto/Stora Enso Metsän kokoelma) Pika 75 oli ensimmäinen yksioteharvesteri Euroopassa Myös Suomessa tapahtui paljon, kun innovatiiviset henkilöt tekivät pioneerityötä laajalla rintamalla. Metsäteknikko Sakari Pinomäki suunnitteli vuonna 1968 ensimmäisen suomalaisen monitoimikoneen, joka oli Valmet Terran päälle rakennettu Pika 50 prosessori. Sen pohjalta kehitetty harvesteri, Pika 75, valmistui 1972, ja oli ensimmäinen tukki- ja pinotavaraa tuottava ns. yksioteharvesteri Euroopassa. Pika 75 edusti teknisesti oman aikansa maailman huippua. Siihen kehitettiin myöhemmin myös Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa yhteistyönä mittausjärjestelmä parhaan katkontavälin arvioimiseksi. Myöhemmin Sakari Pinomäki toi ensimmäisten joukossa markkinoille myös teko-ajokoneen, jolla voitiin tehdä sekä harvesterin että kuormatraktorin työt yhdellä koneella. S. Pinomäki Ky:n kehittämä ja valmistama Pika 75 harvesteri Puulaaki Oy:n työmaalla 1970-luvun puolivälissä. (Lusto - Suomen Metsämuseo) 16 Toinen suomalainen alan uranuurtaja oli metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén. Hän rakensi omaan käyttöönsä muita kestävämmän kuormatraktorin, Ponssen. Einarin nousu savolaisesta metsurista yhdeksi maailman johtavista metsäkonevalmistajista on yksi alan suurimmista menestystarinoista.

17 Suomalaisen puunkorjuuteknologian perusta on pohjoisamerikkalaisissa kokorunkomenetelmän koneissa. Monet uusista metsäkoneista valmistettiin maataloustraktorien, runkojuontokoneiden eli skidderien tai muiden liikkuvien työkoneiden pohjalta. Esimerkiksi Valmetin ja Lokomon metsäkoneissa hyödynnettiin yhtiöiden muiden työkoneiden teknologiaa. Valmet aloitti ensimmäisenä Suomessa teollisen metsäkonevalmistuksen 1960-luvun alussa maataloustraktoriosaamisensa pohjalta. Toinen tamperelainen konepaja, Lokomo, käynnisti metsäkonetuotannon saman vuosikymmenen lopulla. Lokomon ensimmäinen metsäkone oli Valmetin tapaan juontokone, jota tehtiin kuitenkin vain muutama kone. Suomi oli siirtymässä entistä vahvemmin tavaralajimenetelmän mukaisiin kuormatraktoreihin. Valmet Terra-metsätraktori tukkikuormassa 1960-luvun lopulla Ylitorniolla. (Unto Silvennoinen/Lusto/Metsähallituksen Kehittämisjaoston kokoelma) Metsäkoneiden kriittiset rakenneosat ja komponentit jouduttiin melko nopeasti suunnittelemaan ja optimoimaan metsäympäristön haasteellisten tarpeiden mukaan. Vaihtelevissa maastoissa ja ilmasto-olosuhteissa työskentelevä puunkorjuukone joutuu suuremmille rasituksille kuin monet muut työkoneet. Lokkeri vaijerijuontotraktori vuodelta 1969 (Metso Minerals Oy) 17

18 Sakari Monosen kehittämä Finko 50 -kuormainprosessori vuonna 1982 Lieksassa. (Lusto/Metsähallituksen Kehittämisjaoston kokoelma) 1970-luvun puolivälin energiakriisi vähensi tehokkaiden ja suurten metsäkoneiden kysyntää. Koneiden kokoon, polttoainekustannuksiin ja korjuun laatuun alettiin kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Ympäristöystävällisyys ja vaurioton korjuujälki tulivat tärkeiksi kehitystavoitteiksi. Suurimpien koneiden myynti loppui kokonaan. Tässä kehityspolun vaiheessa alkoi pienempien puunkorjuukoneiden kehitys. Monet pienimmistä, esimerkiksi Makeri-harvesteri, hävisivät kuitenkin epätaloudellisena markkinoilta. Niiden ongelmana oli, ja on edelleen, alhainen tuottavuus suhteessa kustannuksiin. Pohjois-Amerikassa käytetystä kokorunkomenetelmästä luopuminen ja siirtyminen kokonaan tavaralajimenetelmään myös Ruotsissa selkeytti kehitystyön painopistealueita. Pohjoismaissa keskityttiin 1970-luvun alussa kaatokoneiden ja prosessorien sekä hieman myöhemmin myös harvesterien kehitystyöhön. Ruotsalaiset kaksiote-harvesterit kehittyivät hyvän prosessoriosaamisen pohjalta niin tehokkaiksi ja toimiviksi, että niiden menestys jarrutti uuden sukupolven yksiote-harvesterien tuloa markkinoille. Yksioteharvesterien pioneerimerkit olivat Sakari Monosen neljällä vetorullalla varustettu Finko Suomessa ja Jan Erikssonin kaksirullainen Skogsjan Ruotsissa. Tässä vaiheessa suomalaiset metsäkonevalmistajat vahvistivat asemiaan Pohjolassa ja tavaralajimenetelmän koneiden osalta koko maailmassa. Tähän vaikuttivat erityisesti Rauma-Repolan lukuisat metsäkonealan yritysostot ja 1990-luvuilla monitoimikoneet ja niiden tietojärjestelmät vakiintuivat metsätalouden työvälineiksi. Samalla kehitysjaksolla voimistui laaja julkinen keskustelu metsien ympäristöarvoista ja luonnonsuojelusta. Metsien moniarvoisuutta ja metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä alettiin korostaa entistä enemmän. Puunkorjuu on muuttunut viiden vuosikymmenen koneellistamisjakson aikana täydellisesti. Korjuumenetelmien ja -koneiden kehityksen myötä korjuun tuottavuus on moninkertaistunut. Samalla työturvallisuus, ergonomia ja korjuun laatu ovat kaikilla mittareilla mitattuna kehittyneet aivan uudelle tasolle. Ympäristön huomiointi on integroitunut luonnollisella tavalla osaksi jokapäiväistä puunkorjuuta. 18

19 Hakkuutekniikat (Metsätehon tuloskalvosarja 13a/2009) Työn tuottavuus Hakattua kuutiometriä kohti, m3/henkilötyövuosi m Hakkuun koneellistamisaste, % Tuottavuuskehitys on hidastunut 2000-luvun alusta. Koneilla joudutaan menemään entistä vaikeampiin oloihin, joten tuottavuus ei merkittävästi kasva, vaikka koneet tehostuvat aina uuden mallin myötä. (Metla) Tuottavuus hakkuun ja metsäkuljetuksen työntekijää kohti Tuottavuus metsätalouden työntekijää ja yrittäjää kohti Hakkuun koneellistamisaste, %

20 2 Avaintuotteet ja arvoketjut Harvesteri ja kuormatraktori ovat tavaralajimenetelmän puunkorjuun avaintuotteita, joiden teknologiaa hyödyntämällä on rakennettu monia muita erityiseen käyttötarkoitukseen suunniteltuja metsäkoneita. Pohjoismaisessa tavaralajimenetelmässä on vakiintunut käyttöön kahden koneen korjuuketju. Se muodostuu hakkuukoneesta ja lähikuljetuskoneesta. Hakkuukone on yksiote-harvesteri, jolla puu kaadetaan, karsitaan, mitataan, katkotaan ja kasataan puutavaralajeittain ajouran varteen. Lähikuljetuskone on kuusi tai kahdeksanpyöräinen kuormatraktori, jolla puut kuljetetaan metsäautotien varteen lajiteltuihin kasoihin. Runko-ohjattu 6- tai 8-pyöräinen kuormatraktori osoittautui nopeasti markkinoille tultuaan kilpailukykyisimmäksi lähikuljetuskonevaihtoehdoksi. Vaikka kuormatraktorin peruskonsepti on pysynyt melko samanlaisena koko tähänastisen kehityspolkunsa ajan, sen teknologiakehitys on ollut huima. Merkittävin kehitys liittyy koneen käytettävyyteen, toimintavarmuuteen ja tuottavuuteen. Yksioteharvesteri on osoittautunut hakkuun koneellistamisessa monien vaiheiden jälkeen kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi. Se on monitoimikone, jossa hyödynnetään useita uusia teknologian osa-alueita. Siinä on mm. tietojärjestelmä, joka välittää mobiilin verkon kautta koneen kuljettajalle työkohteen korjuukartan ja ostajan tilauksen mukaiset korjuuohjeet sisältäen katkonnan puutavaralaji- ja toimituspaikkatiedot. Satelliittinavigointijärjestelmän avulla kuljettaja saa tarvittaessa tiedon koneiden paikasta leimikolla. Työkohteen karttaan on merkitty myös esimerkiksi erityisen arvokkaat luontokohteet, jotka jätetään hakkaamatta. Korjuutiedot tehdystä työstä siirtyvät tietokoneelta suoraan puunhankkijan tietojärjestelmään. Hakkuukoneessa on myös monia muita kuljettajan työskentelyä helpottavia järjestelmiä. Tavaralajimenetelmän harvesteri edustaa monien huipputeknisten ratkaisujensa osalta työkoneiden aatelia. Hakkuukone ja kuormatraktori ovat avaintuotteita, joiden teknologiaa hyödyntämällä on rakennettu monia muita tiettyyn käyttötarkoitukseen suunniteltuja metsäkoneita. Tällaisia ovat esimerkiksi metsän uudistukseen ja heikosti kantaville maille kehitetyt erikoiskoneet sekä uutena alueena energiapuun korjuukoneet. Uusiutuvan energian käyttö kasvaa EU:n poliittisten päätösten myötä merkittävästi useissa Euroopan maissa. Sama kehityssuunta näkyy monissa muissakin teollisuusmaissa. Energiapuun korjuumäärien kasvu mahdollistaa entistä suuremmat panostukset korjuun kehittämiseen. Tavoitteena on uusien korjuumenetelmien ja avaintuotteiden avulla nostaa korjuun kustannustehokkuutta ja siten lisätä puupolttoaineiden kilpailukykyä. Kehitystyön haasteena on energiapuuna käytettävien pieniläpimittaisten runkopuiden, oksien ja latvusten korjuun alhainen tuottavuus suhteessa kustannuksiin. 20

21 Tavaralajimenetelmän kahden koneen arvoketju. (Ponsse Oyj). Vakiintuneet puunkorjuun arvoketjut ovat muotoutuneet monien vaiheiden jälkeen hyvin samantyyppisiksi. Alkuvaiheiden lukuisista toimintamalleista on siirrytty tai ollaan siirtymässä yhteistyötä aidosti hyödyntäviin verkostomalleihin. Keskeisimmät arvoverkoston osa-tekijät ovat: Koneiden ja menetelmien kehitykseen, markkinointiin ja käyttöön liittyvät konevalmistajien, jakeluorganisaatioiden, asiakkaiden, koulutusorganisaatioiden, urakanantajien ja muiden alan kansallisten ja kansainvälisten osaajien verkostot Koneiden valmistukseen liittyvä valmistajan ja ulkopuolisten palvelun- ja tavarantoimittajien verkosto sekä tavaroiden kuljetuksista vastaavat organisaatiot Puunkorjuuliiketoimintaan liittyvät tahot ja toiminnot: - Puutavaran kuljetus- ja hankintaorganisaatioiden toimenpiteet - Puunjalostustuotteiden kulutusmäärien ja hintojen vaihtelu - Yhtiöiden omistajien ja muiden intressiryhmien (esim. rahoittajat) toimenpiteet - Kilpailijoiden toimenpiteet - Lainsäädännön ja muiden kansallisten ja kansainvälisten määräysten muutokset - Julkinen mielipide ja yhteiskunnalliset toimijat Kansalliset ja kansainväliset kehityshankkeet, turvallisuus-/ ergonomiasäädösten valmistelu Kansainväliset yhteisöt; EU-lainsäädäntö/rahoitus, standardisointi ja sertifiointi organisaatiot 21

22 3 Kehitystä eteenpäin vieneet erityispiirteet Jo varhain kansainvälistyneen puunjalostusteollisuuden vahva sidonnaisuus metsävarojen kestävään hyödyntämiseen, innovatiiviset ihmiset ja riskirahoituksen saatavuus ovat vaikuttaneet siihen, että Suomeen on syntynyt maailman huippua edustavaa metsäkoneosaamista ja -teollisuutta. Suomeen muodostui vahva metsäkoneita valmistava teollisuus monien tekijöiden ja erityispiirteiden yhteisvaikutuksesta. Tärkeimmät niistä ovat olleet koko kansantalouden vahva sidonnaisuus metsäteollisuuteen, innovatiiviset kehitystyöstä innostuneet henkilöt, puunjalostusteollisuustuotteiden kysynnän kasvu ja metsätyövoiman väheneminen. Välillisinä taustavaikuttajina ovat toimineet myös monet muut yksittäiset tekijät; mm. kansallinen kehitys-, investointi- ja vientitoiminnan rahoitustuki ja erityisesti riskirahoituksen saantimahdollisuus, koneiden rakenteeseen ja käyttöön liittyvät viranomaismääräykset, konetarvetta lisänneet suurimittaiset myrskytuhot sekä monet korjuun rationalisointitoimenpiteet, kuten puun mittausjärjestelmien uudistaminen. Suomeen syntyi viime vuosisadalla historiallisista syistä vahva konepajateollisuus. Sen pohjalta kehittyi korkeatasoinen liikkuvien työkoneiden teknologiaosaaminen. Erityispiirteenä metsätyökoneiden kehitystyössä ja markkinoinnissa on ollut jo varhain ympäristöarvojen, ergonomiatekijöiden sekä muotoilun huomioiminen ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen liiketoiminnassa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet lisäksi mm. yritysten omistusjärjestelyt ja kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön kautta saadut vaikutteet. Vahva metsäteollisuus tarpeiden määrittäjänä Puunkorjuukoneita on kehitetty kotimarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin yhteisvoimin puunkorjuun asiantuntijoiden, koneenkäyttäjien, valmistajien ja muiden alan osaajien kanssa. Myös monet kehitysorganisaatiot, esimerkiksi Metsähallituksen kehitysjaos ja Metsäteho, ovat olleet vahvasti mukana tuotteiden ja menetelmien kehityksessä. Eteenpäin ajavana voimana on toiminut teollisuuden puunkorjuulle asettamat taloudelliset, määrälliset ja laadulliset tarpeet. Vahvimmat alan kilpailijat kehityspolun eri vaiheissa ovat tulleet Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista. Kun tavaralajimenetelmän mukainen korjuu vakiintui Suomessa ja Ruotsissa, on kilpailu tämän korjuumenetelmän koneiden kehityksestä käyty näiden naapurimaiden kesken. Koska Ruotsin taloudellinen tilanne oli sotien jälkeen huomattavasti Suomea parempi, puunkorjuun koneistaminen käynnistyi siellä paljon nopeammin. Metsäyhtiöt ovat Ruotsissa suuria metsänomistajia. Siellä korjuu koneellistettiin pitkään yhtiöiden omilla koneilla. Suomessa yksityismetsien omistus on jakautunut paljon laajemmalle ryhmälle. Täällä metsäyhtiöiden konekorjuu on toteutettu jo varhain urakoitsijoiden toimesta. Yhtiöiden erilainen metsänomistusrakenne on vaikuttanut myös siihen, että puun hinnoittelu ja korjuun taloudellisuusvaatimukset muodostuivat 22

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Suomi tuo TIETOTEKNIIKKAA. Metla/Erkki Oksanen. 28 Metsäntutkimus 1/2007

Suomi tuo TIETOTEKNIIKKAA. Metla/Erkki Oksanen. 28 Metsäntutkimus 1/2007 Suomi tuo TIETOTEKNIIKKAA 28 Metsäntutkimus 1/2007 Metsäntutkimus 1/2007 Metsäteknologian professori Antti Asikainen pitää metsäkoneiden automaation lisäämistä tärkeänä kehittämiskohteena, joka parantaisi

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Resurssitehokkuus. Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Resurssitehokkuus Puutuoteteollisuuden tutkimuspäivä Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 31.8.2016 Resurssitehokkuus strategiassa 1/2 Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden resurssitehokkuutta energian,

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004 Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA Noin viisi vuosisataa sitten puu ja siitä saatavat tuotteet terva, hiilet, polttopuu, sahatavara jne. alkoivat

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Työolobarometrien tuloksia: Työelämän laatu kouluarvosanalla mitattuna 2004-2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10 9 8,9

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot