PASI VIRTAMO. Pieni punainen kirja PISPALAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA PISPALAN ASUKASYHDISTYS RY.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PASI VIRTAMO. Pieni punainen kirja PISPALAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA PISPALAN ASUKASYHDISTYS RY."

Transkriptio

1 PASI VIRTAMO Pieni punainen kirja PISPALAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA PISPALAN ASUKASYHDISTYS RY.

2 Johdanto 2 1. Suojelun sietämätön keveys Ohjelmatyön tavoitteet Kulttuuriympäristön määrittelystä Kulttuuriympäristöjen suojelu - Pispala ja muu Maailma Kulttuuriympäristöjä suojaava kansallinen lainsäädäntö 11 2 Historia 2.1 Maalaiskylästä teollisuusyhdyskunnaksi Vanhaa paikannimistöä Punainen Pispala Kaupunkiliitos Pispalan asemakaavat 3.1 Asemakaava Pakkolunastukset Pohja uudelle asemakaavalle Runkokaava Asemakaavakilpailu Pispalasta Pohjolan Rivieraksi Asumisviihtyvyys 30 4 Pispalan suuri muutos 4.1 Väkiluvun ja sosiaalisen rakenteen muutos Rakentamisen ja rakennuskannan muutokset 40 5 Pispalan kulttuuriympäristön arvot 5.1 TTKK:n inventointi Perusparannuskokeilu Arvokohteita Pispalassa Pispalan rakennusinventointi Asukkaiden kokemia arvoja Eri ikäluokkien mukaantulo ohjelman tekoon Asukaskyselyn tuloksia Toinen asukasilta Euroopan rakennusperintöpäivät Kolmas asukasilta Neljäs asukasilta Johtopäätökset Lähdeluettelo 86 Ohjelman julkaisija Pispalan asukasyhdistys ry. Toteuttamista ovat tukeneet, Ellei toisin mainita, julkaisun kartat Tampereen kaupungin mittausosasto, rakennuspiirustukset ja asemapiirrokset Tampereen kaupungin rakennusvalvonta-arkisto, valokuvat Pispalan asukasyhdistys ry.

3 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Tahmelan hoppa PV Pispalassa on paljon arvoja, joita on syytä vaalia. Yhdyn kirkkoherra Tuomisen aikanaan lausumaan ajatukseen, että jo silloin kun täällä Harjussa oli kulttuuri ja sivistys kukoisti, Tampereen kaduilla kulkivat vielä lehmät. Eino Paloheimo 1 Johdanto Kädessäsi on ensimmäinen Tampereen kaupungin alueelle laadittu kulttuuriympäristöohjelma. Tältä sivulta aukeaa asukaslähtöinen näkökulma Pispalan kulttuuriympäristön arvoihin ja toiveisiin näiden arvojen suojelusta. Kirjan nimestä voi löytää yhteyksiä niin Tampereen ja Pispalan historiaan kuin myös kulttuuriympäristöjä määrittelevään valtakunnalliseen julkaisuun. 2 Suomessa noin kymmenen vuoden ajan laaditut kulttuuriympäristöohjelmat koetaan useissa kaupungeissa ja kunnissa keskeiseksi osaksi välittää tietoa ja suojata kulttuuriarvoja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tampereen kaupungin alueelle ei vielä ole laadittu koko kaupunkia kattavaa ohjelmaa. Kaupunki ei myöskään virallisesti ole osallistunut tämän ohjelman laatimiseen. Kaupunginosakirjasta Unelma Pispalasta alkoi vuonna 1992 Tampereen eri kaupunginosia kuvaavan kirjasarjan tuottaminen. Tuolloin, kuten tämänkin ohjelman tekijöinä ovat asukasyhdistyksensä tukemana olleet tavalliset pispalalaiset. Tarve kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen on syntynyt poistavasta saneerauksesta, joka Pispalan maankäytön lähtökohtana ei osoita laantumisen merkkejä. Miljöön asteittainen ja vääjäämätön tuhoutuminen on aktivoinut ruohonjuuritason toimimaan asuinympäristön suojelun puolesta. Tampereen kaupunkikehitystä linjaavista strategioista on viime vuosina poistettu käsite kulttuuriympäristö. Valtaosan vanhasta rakennuskannastaan tuhonneessa, nuoressa kaupungissa on akuutti tarve myös laajempaan kulttuuriarvojen selvittämiseen. Toivon mukaan tämä ohjelma toimii rohkaisuna kulttuuriympäristöohjelmien laatimiseen myös muissa kaupunginosissa ja siten nostaa päättäjien ja viranhaltijoiden tietoisuutta kaupunkiympäristön arvojen säilyttämisen tarpeesta. Pispala on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Se on viimeisiä järjestäytymättömästi rakentuneita esikaupunkialueita, jonka alkuperäinen hahmo vielä jollain tavalla on miljöössä hahmotettavissa. Pispala on historiallisen ajan esimerkki Suomen nuoresta kaupungistumisesta, minkä lisäksi sille leimaa antavaa on rakentuminen erityisen tiiviisti jyrkälle moreeniharjulle. Pispalan historia elää lukuisten työväen taiteilijoiden töissä ja liittyy kiinteästi sisällissodan tapahtumiin sekä Tampereen teollistumiseen. Tehdastyöläisten ja maanviljelijöiden itse suunnittelema ja rakentama Pispala kertoo tekijöidensä kekseliäisyydestä ja yritteliäisyydestä. Kaksi vuotta ennen Pispalan liittämistä osaksi Tampereen kaupunkia alueella tuli voimaan sen saneerausta ja uudelleen järjestelyä en-

4 4 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 teillyt rakennuskielto. Yli neljäkymmentä vuotta jatkuneen kiellon ajan Pispala uinui teknokraattisessa mielessä pysähtynyttä aikaa. Rakennuskielto säilytti Pispalan pienipiirteisen, valtavaa moninaisuutta sisältäneen, yhtenäisen miljöön, mutta vei toisaalta mielenkiinnon vanhojen kiinteistöjen ylläpitoon luvun lopulla järjestetyn asemakaavakilpailun ratkaisu Pispalalle oli täydellinen saneeraus. Kymmenen vuotta kestäneen kaavoitusprosessin jälkeen vuonna 1978 vahvistettu kaava jätti päätöksenteon rakennusten suojelusta niiden omistajille. Vailla suojelumääräyksiä, näennäistä suojelua tarjoava kaava edistää ennen kaikkea asemakaavakilpailun tavoitteen mukaisen sosiaalisesti korkeatasoisen Kuva Raija Halonen Näkymiä Näsijärvelle puretusta Rantakylästä ja... Pispalanharjulta asuinalueen muodostumista. Työläisen (nykyisin yleensä eläkeläisen tai perikunnan viimeisen haaran) myydessä pienen puutalonsa Pispalassa, päätyy se lähes poikkeuksetta uuden omistajan toimesta rakennusjätteeksi ja sen paikan valtaa monin kerroin suurempi betonirakennus. Kaavan turvin tapahtunutta, kulttuurihistoriallisen miljöön hävittämistä kuvaa retrospektiivisesti yllä mainitun kaavakilpailun, Lauri Viidalta lainattu alkulause, Isänmaata myytiin 3. Pispalan kulttuurihistoriallisen arvon määrittely sitoutuu kiinteästi alueen työväenluokkaisen historian muuttumiseen yläluokkaiseksi nykypäiväksi. Sosiaalisen- ja yhdyskuntarakenteen muutokset ruokkivat toisiaan. Työväen asuttaman Pispalan niukkuuden ja yhteisöllisyyden historiasta eivät kaikki halua olla tietoisia. Toisille kaupunginosan historia ja sitä ilmentävä rakennettu ympäristö ovat ylpeyden aiheita. Taloudelliset arvot ovat yksi osa inhimillisen toiminnan vaikuttimia ja ne koetaan voimakkaasti yksityisinä arvoina. Historiallisen rakennuskannan ja kaupunkimiljöön tuhoaminen saattaa edistää yksityistä taloudellista etua, mutta se on poikkeuksetta yleisen edun vastaista. On arvioitava kriittisesti sitä, mitä tekee itselleen ja perinnölleen sellainen kansa, joka haluaa pyyhkiä pois oman menneisyytensä ilmentymät? Mitä jää jäljelle sellaisesta Pispalasta, jonka maankäyttöä ohjaavat kulttuurihistorialle kuurot arvot? Rakennus- ja miljöösuojelua puoltava ja toisaalta omistuksenoikeutta (Pispalassa pääsääntöisesti mahdollisuutta vanhan rakennuksen purkamiseen, tontin myyntiin raakamaana ja tehokkaaseen uu PV disrakentamiseen) korostava kanta ovat molemmat tulleet esille tämän ohjelman valmistelun aikana. Asukasillat ovat myös osoittaneet jotain oleellista näistä näkemyseroista. Miljöön suojelua kannattavat asukkaat ovat järjestäytyneet ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan maankäyttöön. Omistuksen oikeuden puolestapuhujalla on puolellaan asemakaava, joka ainakin tähän saakka on tehnyt tarpeettomaksi järjestäytymisen. Asukkailla, jotka ovat pystyneet kaavan suomaa purkamis- ja uudisrakennus tilaisuutta käyttämään hyödykseen, ei puolestaan vaikuta olevan suurta tarvetta järjestäytyä tukemaan muiden oikeutta vastaavaan toimintaa. Ohjelmatyön aikana on pyritty löytämään ratkaisua vaikeasti lähestyttävään kysymykseen siitä kuinka maankäytöllisesti kestävämpiin ratkaisuihin päästäisiin Pispalassa astumatta silti kohtuuttomasti maanomistusoikeuden päälle.

5 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Syrjäsen mukaan pelkästään perustuslain näkökulmasta omaisuuden normaalia, kohtuullista ja järkevää käyttöä on tarkasteltava uusien, kaikkien vastuuta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä korostavien perustuslain säännösten valossa. 4 Toisin sanoen omistuksensuoja on [uuden perustuslain myötä] saanut vastapainokseen vahvan hyvää ympäristöä ja yleistä etua painottavan sisältövaatimuksen. 5 Maankäytön rajoitusten kohtuullisuutta voidaan siis arvioida useiden erillislakien vaatimusten lisäksi myös perustuslaillisena kysymyksenä. Vanhojen rakennusten myyminen rakennusmaana on Pispalassa muodostunut tavaksi, josta irrottautuminen on vaikeaa. Vanhan rakennuskannan suojelu ja samanaikaisesti harkitun lisärakentamisen tai laajentamisen mahdollisuus ei yhtälönä kuitenkaan asettane maanomistajalle kohtuuttomia rajoituksia. Päinvastoin, suojelluista kaupunkimiljöistä muualla saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta suojelun vaikuttavan positiivisesti myös kiinteistöjen rahalliseen arvoon. Pispalan alkuperäistä miljöötä ei laajasti ole osattu pitää resurssina, eikä siten ole huomattu vaihtoehtoisen maankäyttökulttuurin tuomia yleisiä ja yksityisiä etuja. Pohjimmiltaan kyse on asennemuutoksen vaikeudesta, johon tämäkin ohjelma toivottavasti toimii lääkkeenä. Pispalassa 28. toukokuuta 2005 Pasi Virtamo Ansionkallion tonttikartta Omistaja Airi Karima 2005 PV 1 Tammerkoski1969/8, Museoviraston vuonna 1993 julkaisema teos Rakennettu kulttuuriympäristö: valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt tunnetaan tuttavallisemmin Punaisena kirjana. 3 Tampereen kaupunki 1968, 3 4 Syrjänen 1999, Syrjänen 1999, 109

6 6 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Suojelun sietämätön keveys 1.1 Ohjelmatyön tavoitteet Pispalan asukasyhdistyksen toimikunta aloitti vuonna 2000 PRO- Pispala - Pispalan rakennuskulttuuriohjelma nimisen hankkeen suunnittelun. PRO-Pispalan puitteissa oli tarkoitus muun muassa havainnollistaa kaupunginosan uhanalaisen kulttuuriympäristön arvoja ja etsiä ratkaisuja asuinympäristön paremmalle hoidolle. Hankkeen osio, jonka pohjalta tämä kulttuuriympäristöohjelma on laadittu, sai kolmen hakuvuoden jälkeen alkurahoituksen ympäristöministeriön alueidenkäytön osastolta. PRO-Pispala luokiteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöhankkeeksi. Myöhemmin myös Pir- kanmaan taidetoimikunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus ovat rahoittaneet hanketta. Ennen kaikkea hankkeen rahoittaminen on osoittanut asukkaiden olevan oikealla tiellä heidän viedessään eteenpäin hanketta, joka ei kaupungin viranhaltijoiden tai poliitikkojen taholla ole herättänyt suurta innostusta. Varsinkin ympäristöministeriön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin siihen, että Pispalan kulttuuriympäristöohjelman arvo tulee muodostumaan asukkaiden vahvasta osallistumisesta ohjelman laatimiseen. Tämä on ollut varsin luonteva lähestymistapa. Asukasyhdistys hankkeen hallinnoijana on lähellä asukkaiden arkipäivää, eikä sen toteuttamiseen ole tarvinnut alkaa kehittämään uusia osallistumismenetelmiä. Pispalalaiselle asukastoiminnalle keskeisiin keskustelutilaisuuksiin ja asukasiltoihin osallistui ohjelmatyön aikana ( ) yli 200 asukasta. Ohjelman aloituskokouksessa asukkaat määrittelivät työn tavoitteet seuraavasti; 1. Kartoittaa asukkaiden mielipiteitä Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvoista. 2. Määritellä sellaisia asukaslähtöisiä alueenkäyttötavoitteita, joiden avulla Pispalan kulttuuriarvot tulisivat paremmin hoidetuiksi. 3. Tehdä tätä selvitystyötä vuorovaikutuksessa kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa, sillä tavoitteella, että kaupunginvaltuusto toukokuussa 2005 voisi hyväksyä kulttuuriympäristöohjelman yhdeksi kaupunginosan maankäyttöä ohjaavaksi asiakirjaksi. Päämääräksi otettiin kirjallisen ohjelmajulkaisun ohella luoda sen nettiversion yhteyteen avoin keskustelufoorumi, jonka kautta ohjelma jäisi elämään ja olisi helposti päivitettävissä. Muutamaa kuukautta ohjelmatyön alkamisen jälkeen Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö toi nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman Ylä- ja Ala-Pispalan kaupunginosien uuden rakennusjärjes- Kulttuuriympäristöohjelma on väline, jolla ohjataan ja tuetaan kulttuuriympäristön hoitamista ja kehittämistä. Kulttuuriympäristöohjelman tulee olla elävä ja jatkuvasti päivittyvä prosessi. Se voi myös olla koko ajan avoin keskustelufoorumi, jonka kautta vaikutetaan kaavoitukseen, maisemanhoitoon, ympäristörakentamiseen ja elinkeinoihin. 1

7 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma tyksen laatimiseksi. Tähän kesäkuussa 2004 antamassaan kommentissa Pispalan asukasyhdistys esitti muiden huomioiden ohella kulttuuriympäristöohjelman hyväksymistä yhdeksi rakennusjärjestyksen laatimista tukevaksi suunnitteluasiakirjaksi. Tähän tai asukasyhdistyksen syksyllä 2004 tekemään, samansisältöiseen kunnallisaloitteeseen ei tähän mennessä ole saatu vastauksia. Yllä esitetyistä tavoitteista kaksi ensimmäistä realisoituvat tämän työn muodossa. Kolmanteen tavoitteeseen pääsemiseksi ohjelman julkaisu toivottavasti edesauttaa edellä kuvatun poliittisen tahtotilan muodostumista. Arkisto- ja tilastotiedon valossa Pieni punainen kirja kertoo lyhyesti Pispalan rakentumisesta järjestäytymättömäksi esikaupunkialueeksi ja toisaalta pyrkii kuvaamaan varsinkin kaupunkiliitoksen jälkeistä 2005 PV kaavahistoriaa ja kaupunginosan suurta muutosta. Tämän muutoksen hahmottuminen on ainakin ohjelman tekijöille tehnyt selväksi tarpeen kiireellisesti muuttaa maankäytön periaatteita Pispalassa. Kulttuuriympäristöohjelman laatiminen Pispalaan on ollut asukkaiden keino tuoda viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon ruohonjuuritason ymmärrys kaupunginosan kulttuuriympäristön arvoista ja niiden hoitoon liittyvistä toiveista. Ohjelman ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, vaan olla keskustelun avaaja erilaisten vaihtoehtojen punnitsemiselle. Nykyisten päättäjien tehtäväksi jää arvioida onko tämän ohjelman (ja muun muassa kaupunginosakohtaisen rakennusjärjestyksen laatimiseksi tehtyjen selvitysten) pohjalta tarvetta muuttaa Pispalan maankäyttöön liittyviä käytäntöjä. 1 globe-maa.utu.fi/kyo/ohjelmat/ miksi_kulttuuriymparistoohjelma.htm 1.2 Kulttuuriympäristön Jotta tietäisimme ja muistaisimme keitä olemme ja mistä olemme tulleet, on meidän tärkeää hoitaa kulttuuriympäristöämme. Samoin on tärkeää, että jätämme lapsillemme arvokkaan ja hoidetun kulttuuriympäristön, jota he aikanaan saavat vaalia. 1 Kulttuuriympäristö on ihmisen historiasta kertovaa ympäristöä. Se voi kertoa vuosituhansien tarinan yhdellä silmäyksellä tai jättää katsojansa täysin irralliseksi aiemmin eletystä elämästä. Ihmishistorian ilmentymänä ajallista syvyyttä omaava kulttuuriympäristö on yksilön ainoita konkreettisia keinoja kokea esi-isiensä menneisyyttä. Nils Erik Wickbergin sanoin Kansa ei ole vain tilaan, vaan myös aikaan kuuluva suure. Se ei koskaan elä yksinomaan nykyisyydessä ja nykyisyydestä. Jos niin olisi, se ei enää olisi kansakunta, vaan lauma juurettomia ihmisiä. Kulttuurikansan henkisessä elämässä menneeseen kuuluva vaikuttaa joka hetki elävänä, innoittavana voimana. 2 Yksiselitteistä määritelmää kulttuuriympäristölle ei ole, kuten ei kulttuurillekaan. Keskeistä arvokkaalle kulttuuriympäristölle on kuitenkin sen kertoma menneisyyden viesti. Yleisesti ympäristöstä arvostetaan sitä osaa, jonka edustamaan aikaan katsojalla ei ole omakohtaista kosketusta. Vanhan rakennuksen tai rakennetun ympäristön omakohtainen kokeminen mahdollistaa osittain tämän kontaktin syntymisen. Se joka liian kovakouraisesti kajoaa tai tuhoaa kulttuuriympäristöä, vie toimillaan kaikilta tulevilta polvilta mahdollisuuden tämän historiallisen yhteyden syntymiseen. Purkaja on henkisen pääoman, kollektiivisen minuuden ryöstäjä. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen käyttämää, hoitamaa, rakentamaa tai muuten muuttamaa ympäristöä, jonka maisemakuvassa ihmisen toiminnan jäljet näkyvät. Kulttuuriympäristöön kuuluvat rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. 3 "Hyvän kulttuuriympäristön suojelu ja kehittäminen on erityisen tärkeää, jotta viihtyisimme ja voisimme hyvin. Parantaaksemme kulttuuriympäristöämme voimme aloittaa tekemällä välittömästä lähiympäristöstämme viihtyisän. Voimme pitää kotimme ja koulumme siistinä ja huolehtia piha-alueista ja puistoista. Lisäksi voimme pyrkiä vaikuttamaan kuntamme kaavoituspäätöksiin, joilla määritellään asuinalueiden, teiden, kauppahallien, teolli-

8 8 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 suusalueiden ja julkisten rakennuksien rakentaminen ja purkaminen. Aktiivisesti voimme pyrkiä myös suojelemaan mielestämme arvokkaita ja historiallisia rakennuksia, maisemia ja ympäristöjä. 4 Se millaisena kulttuuriympäristö koetaan ja mitä siinä nähdään riippuu pitkälti katsojasta. Esimerkiksi ulkopuolinen näkee maiseman eri silmin kuin ihminen, joka on asunut alueella koko ikänsä. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttämistä pidetään nykyään yleisesti tärkeänä. Maisemakuvaa on kuitenkin harvoin mahdollista pitää täysin muuttumattomana ja saada näin ikään kuin aika pysähtymään. Sen sijaan on mahdollista säilyttää arvokkaaksi määritellyn kulttuuriympäristön olennaisimmat piirteet ja toimia niin, etteivät ympäristön uudet elementit ole voimakkaassa ristiriidassa vanhojen kanssa. 5 Kulttuuriympäristössä ovat näkyvillä paikan ajallinen syvyys, kehityksen erilaiset vaiheet ja se tuo esiisiemme työn tuloksen näkyväksi osaksi omaa elämäämme. Meidän toimemme puolestaan heijastuvat tulevien polvien elämään. Tavoitteenamme kulttuuriympäristön hoidossa tulisikin olla sukupolvien työn kunnioittaminen, arvojen vaaliminen ja oman kädenjälkemme jättäminen muut kerrostumat huomioiden. 6 Pohjoinen sijaintimme, luonnonolot ja usein niukat voimavarat ovat maamme omaleimaisen rakennusperinnön perusta. Muualta tulleet vaikutteet on muokattu olosuhteisiimme sopiviksi. Yhteisten piirteiden ohella paikalliset olosuhteet ja rakentamistapa ovat maamme eri osissa aikaansaaneet toisistaan erottuvia ympäristöjä. Rakennusperinnön kautta havainnollistuva historia auttaa ymmärtämään yhteiskunnan muutosilmiöitä ja kulttuurista perustaa. Suomen rakennuskanta on moniin Euroopan maihin verrattuna nuorta. Yli 80 % Suomen rakennuskannasta on valmistunut toisen maailmansodan jälkeen. Tämä tosiasia lisää vastuutamme vanhemman rakennusperinnön säilyttämisessä. 7 Maailman muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla tarvitaan välineitä, joiden avulla muutosta pystytään hallitsemaan. Jotta ympäristössämme säilyisivät tutut ja turvalliset piirteet, vanhat rakennukset ja pihapiirit, viljelyaukeat ja kulkureitit, on tärkeää, että edellytykset sen elävänä ja toimivana pitämiselle ovat olemassa. 8 Vanhalla on oma arvonsa, oikeutensa olla olemassa, viehätyksensä, myös käyttöarvonsa. Vanhan korjaaminen oikein on varmastikin useimmissa tapauksissa kestävän kehityksen mukaista, kun taas purkaminen on useimmiten sen vastaista. Avoimilla viljelysmailla ja vanhoilla laidunmailla on oma kasvi- ja eläinkuntansa, joiden elinympäristön säilyttämisestä on myös kyse kulttuuriympäristöä hoidettaessa ja maisemia avoimina pidettäessä. 9 1,8,9 2 Ympäristöministeriö, matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/mediakeskus/kulttuuri/kulttuuriymparisto.html PV

9 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristöjen suojelu - Pispala ja muu Pispala, koko Maailma! totesi Lauri Viita koulukirjoituksessaan vuonna 1931 ja vertasi Pispalaa ja sen ihmeitä muualta Maailmasta löytyviin. Sitten Viidan nuoruuden ja eritoten viimeisten 30 vuoden aikana Pispalan ihmeitä on monen betonimyllärin toimesta muutettu erilaisiksi, useimmiten tavanomaisiksi. Pispala oli jotain varsin ainutlaatuista kun sen voimassaolevaa asemakaavaa alettiin 1960-luvulla laatia. Nykyään Pispala ilmentyy paikoitellen sellaisina muotoina, joita ei voi juuri erottaa muualle rakennetuista. Turkulainen ja pispalalainen yhden perheen talo voi olla samalta talotehtaalta, pietarilaisen ja pispalalaisen rivitalon materiaalit ja muoto samoja, espanjalainen kerrostalo Santalahteen nousseen kopio, tai toisin päin. Kulttuuriympäristön omintakeisten arvojen vaalimisen näkökulmasta Pispalan muuttuminen koko Maailmaksi ei ole sen tavoiteltavampaa kuin koko Maailman muuttuminen Pispalaksi. Paikallinen erilaisuus ja omintakeisuus on rikkautta varsinkin historiallisissa kulttuuriympäristöissä. Useat kansainväliset sopimukset, julistukset ja suositukset velvoittavat kulttuuriympäristöissä tapahtuvaa maankäyttöä. Kansainvälisten sopimusten kautta on pyritty luomaan kulttuuriympäristöjen hyvään hoitoon ja suojeluun tähtääviä toimintamalleja ja lainsäädäntöä. Kulttuurisesti kehittyneempien ja pidempijaksoisen kaupunkikulttuurin omaavien valtioiden kokemusten perusteella on odotettu sitoumukset hyväksyneiden maiden aktiivisesti ryhtyvän sellaisiin toimiin, joiden kautta universaaleja, ja siten kaikille maailman kansalaisille kuuluvia, rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja voitaisiin säästää tuleville polville. Sopimusten merkitys kansainvälistä ympäristöoikeutta edistävinä tekijöinä on suuri, vaikka ne normeina ovat peräisin sellaisista asiakirjoista, joita ei ainakaan ensisijaisesti ole luettu perinteisiin oikeuslähteisiin. Ne ovat ensisijaisesti moraalisesti ja poliittisesti sitovia ja ovat sellaisina johtamassa sitovampien määräysten antamiseen. 1 Alle on koottu osa niistä asiakirjoista, joiden suositusten mukaisesti Pispalankin maankäytön tulisi toteutua. Unescon yleiskokouksen 1976 Suosituksessa historiallisesti huomattavien alueiden suojelusta ja merkityksestä todetaan, Kuva Riitta Väre 2005 PV

10 10 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 Tämän suosituksen hengen ja periaatteiden mukaisesti jäsenvaltion ei tulisi ryhtyä mihinkään, mikä hävittäisi tai muuttaisi kyseisen valtion alueella sijaitsevien historiallisesti huomattavien kaupunginosien, kaupunkien ja alueiden luonnetta. 2 Lisäksi jäsenmaita kehotetaan laatimaan toimintaohjelmia, suojelusuunnitelmia sekä ottamaan lainsäädännössään huomioon historiallisesti huomattavien alueiden suojelu, restaurointi ja elävöittäminen. Suosituksessa korostuu kaupunkisuunnittelun, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys. Vuonna 1987 Brundtlandin komission Yhteinen tulevaisuutemme -raportissa lanseeraaman kestävän kehityksen käsitteen yhtenä osana on kulttuurinen kestävyys. Tämä liittyy läheisesti taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon jääneeseen sosiaaliseen kestävyyteen. kestävän kehityksen periaatteen mukaiset päätökset tehdään aina tulevien sukupolvien hyvinvointi mielessä: neuvottelupöydässä istuvat edustavat siis lapsenlapsiemme etua. 3 Hyvin säilynyt ja historiallista syvyyttä omaava kulttuuriympäristö antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden ymmärtää heidän esi-isiensä, eli meidän, elämää. Pitkälti Brundtlandin komission työstä alkunsa saanut tahto pyrkiä ratkaisemaan vakavia ympäristöongelmia on johtanut muun muassa Kioton ilmastosopimuksen ratifiointiin. Kulttuuriympäristöjen hoitoon tällä on yhteys ainakin sitä kautta, että vanhan rakennuskannan korjaaminen on tehokkaampi tapa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä kuin purkaminen ja uudelleenrakentaminen. Pispalaa ajatellen vanhat (ja myös uudet) puurakennukset jo sinällään toimivat hiilinieluina (puurakenteisiin varastoituu hiilidioksidia) kun taas uudisrakentamisessa runsaasti käytettyjen materiaalien (kuten betoni, teräs, alumiini) valmistus lisää päästöjä. Vuonna 1985 Euroopan neuvostossa solmittiin Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus, joka käsittää kulttuurimuistomerkit, rakennuskokonaisuudet sekä ulkoilmakohteet. Sopimuksen päämääränä on rakennustaiteellisen perinnön tunnistamisen helpottamisen, suojelun ja säilyttämisen sekä sopimuksen sisältöön liittyvän Eurooppalaisen yhteistyön edistäminen. Sopimusosapuolet sitoutuvat mm. ryhtymään lakisääteisiin toimenpiteisiin rakennustaiteellisen perinnön suojelemiseksi sekä huomioimaan suojeluun ja hoitoon liittyvät ongelmat politiikoissaan, lisäksi sopimuksessa edellytetään kohdeluettelon ylläpitoa. 4 ICOMOSIN (Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälisen neuvoston) yleisko PV

11 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma kouksessa 1987 hyväksytty Julistus historiallisten kaupunkien ja kaupunkimaisten alueiden suojelusta käsittää kaikki historialliset kaupunkimaiset alueet rakennettuine ja luonnonympäristöineen. Julistuksessa kehotetaan suojelun huomioimiseen kaupunki- ja aluesuunnittelussa, suojelusuunnitelmien tekoon sekä historiallisten kaupunkialueiden suojelemiseen ajoneuvoliikenteeltä, saasteilta ja muilta mahdollisilta haittavaikutuksilta. Lisäksi korostetaan asukkaiden osallistumisen sekä kulttuuriperinnön suojelua ajavien yhdistysten toiminnan tärkeyttä. 5 Euroopan neuvoston Maisemaa koskeva Eurooppalainen yleissopimus vuodelta 2000 käsittää sekä luonnonmaisemat että rakennetun ympäristön. Päämääränä on maisemansuojelun ja -hoidon ja maisemasuunnittelun sekä eurooppalaisen yhteistyön edistäminen. Sopimusosapuolet sitoutuvat mm. huomioimaan lainsäädännössään maiseman olennaisena osana elinympäristöä, laatimaan maisemansuojeluun ja hoitoon tähtääviä politiikkoja sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat mm. alue- ja kaupunkisuunnitteluja muihin politiikkoihin, joilla on maisemaan vaikutusta. 6 Portorozin julistuksessa (Declaration on the role of voluntary organizations in the field of cultural heritage) vuodelta 2001 esitetään järjestöt mm. yhteiskunnan rakentajana ja yhdistäjänä. Julistuksessa korostetaan päätöksentekoon osallistumisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Järjestöille katsotaan kuuluvan olennaisena osana tarpeellinen tiedonsaanti sekä osallistuminen alan koulutukseen, jotta rooli julkisen sektorin työn täydentäjänä ja rakentavana kriitikkona voidaan toteuttaa. 7 Yllä mainittujen sopimusten mieltäminen paikallisella tasolla velvoittaviksi on mitä ilmeisimmin koettu Suomessa vieraaksi. Vanhimpien sopimusten oltua voimassa lähes 30 vuotta, voidaan todeta niiden suosituksia rikotun ja jatkuvasti rikottavan niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Vaikka yksittäiset rakennusten haltijat paikallisesti toimisivatkin näiden mukaisesti, on Pispalan maankäyttö kaavallisella tasolla räikeässä ristiriidassa Suomen valtion hyväksymien sopimusten kanssa. 1 Syrjänen 1999, formin.finland.fi/doc/fin/keke/historia.html 4 Nokalan talo 1800-luvun lopulla. Kuvan omistaa Airi Karima PV

12 12 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 Suomen lainsäädännössä ja valtioneuvoston hyväksymissä strategioissa on lähdetty viemään edellä mainittuja kansainvälisesti hyväksyttyjä kulttuuriympäristöihin liittyviä tavoitteita kansalliselle tasolle, lähemmäs kulttuuriympäristöjen käyttäjiä. Parhaiten tämän summaa kaikessa yksinkertaisuudessaan perustuslain 20 Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 1 Vuonna 1999 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki poisti kuntakaavojen alistamisvelvollisuuden ja lisäsi siten oleellisesti kuntien maankäyttöön liittyvää päätösvaltaa. Samalla lain tarkoitus oli lisätä kansalaisten osallistumisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun mahdollisuuksia. Jälkivalvonnan poistumisen tilalle, lakihierarkian huipulle, valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2000 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit- 1.4 Kulttuuriympäristöjä suojaava kansallinen lainsäädäntö teet. Tämä ennakko-ohjaussäädöstö ohjaa kaikkea kaavoitustoimintaa ja luo sisällöllisen perustan valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Tavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tarkoituksena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet noudattavat maankäyttö- ja rakennuslain kantavaa ajatusta päätösvallan siirrosta lähelle kansalaisia. 2 Alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden mukaan Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi Kuva Otava 1948 viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 3 Vuonna 1999 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (MRL 1 ). Lain ensimmäisessä pykälässä korostetaan edelleen suunnittelun vuorovaikutteisuutta, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja avointa tiedottamista. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi määritellään lain viidennessä pykälässä riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäris-

13 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Kuva Olli Jokinen päristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. 117 pykälä on merkittävä erityisesti olemassa olevaan, usein herkästi häiriintyvään kulttuuriympäristöön rakennettaessa. Sen mukaan rakennuksen tulee täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimuksen ja soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Näiden vaatimusten jäädessä täyttymättä ei rakennushanke lain 135 pykälän mukaan voi saada rakennuslupaa. 118 kieltää rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten tai kaupunkikuvan turmelemisen. Erityisesti tämä toistetaan vielä purkamista koskevan 139 pykälän yhteydessä, Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. 5 Edellä mainittujen määräysten lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuot- Kuva Arto Jalonen töhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 4 Kulttuuriympäristöihin liittyviä määräyksiä maankäyttö- ja rakennuslaissa on runsaasti. 54 määrää asemakaavan sisältövaatimusten suhteen, että rakennettua ymta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. 6 Pispalan asukasyhdistys on tehnyt Tampereen kaupungille aloitteen ryhtymisestä Pispalan asemakaavan ajanmukaisuuden arviointiin. Osittain samansisältöinen aloite, johon on lisätty toiveita rakennusjärjestyksen laatimisesta, on osoitettu kaupungille Aloitteisiin ei ole saatu vastauksia. 1 2,3 4,5,6 7

14 14 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Historiaa 2.1 Maalaiskylästä teollisuusyhdyskunnaksi Varhaisimmat merkit Pispalan asuttamisesta ovat kivi- ja myöhemmän rautakauden esinelöytöjä. Pispalan neuvolan takaisessa rinteessä on sijainnut kivikautinen asuinpaikka. Esinelöytöjä on tehty tarkemmin määrittelemättömältä Pyhäjärven ranta-alueelta. Pronssi- ja varhaisemmalle rautakaudelle sijoittuvia löytöjä puolestaan ei ole, minkä perusteella on päätelty Pispalan asutuksen alkaneen luvuilla. Keskiajalla Pispalan kylän alueet olivat Turun piispan läänityksiä ja osa Suur-Pirkkalaa, joka ulottui aina Soinin pitäjään Keski-Pohjanmaalle. Vuonna 1540 alueelle kirjoitettiin ensimmäiset neljänneskuntajaon mukaiset maakirjat. Pispalan alueen talot kuuluivat Keijärven neljänneskuntaan, jonka rajat oli vahvistettu kirjallisella sopimuksella jo Kullakin talolla oli vain tonttipaikka ja ryytimaat, laitumet ja metsät olivat yhteisomistuksessa. Pispalan nimi juontaa Pispan talosta, johon Turun piispa tarkastusmatkoillaan majoittui. Maanomistajina 1600-luvulla oli suurimmalta osin aatelisto Kaarle XI:n reduktioon saakka (1683), jolloin myös talonpojat saivat jälleen tiloja omistukseensa. Olof Mörthin 1696 laatimasta Tammerkosken kartanon kartasta ilmenee nykyisten Pyynikin, Amurin ja Mustanlahden kallioiden alueiden kuuluneen Pispalan, Hyhkyn, Kyttälän ja Tahlon kylien yhteismaaksi. Näistä kahdella ensin mainitulla oli myllyjä Tammerkosken niskalla, nykyisen Finlaysonin alueella. Käytännöllisesti katsoen nykyinen kaupungin keskusta-alue oli siis osittain pispalalaisten omistuksessa isojakoon saakka. Isonjaon aikaan vahvistettiin sovintoraja, joka erotti Harjun alueen Messukylän pitäjästä ja myöhemmin Tampereen kaupungista. Jälkimmäinen raja Pispalan itäpuolella pysyi voimassa vuoteen 1937 saakka, jolloin Pohjois-Pirkkala liitettiin osaksi kaupunkia. Vuonna 1831 rajalle laitettiin tulliportti, josta myöhemmin muodostui Rajaportti ja jonka tullimiehinä toimivat Pispalan pikkuklopit. Kaupungin rakentaman pulterimuurin yli kiipeäminen oli muistitiedon mukaan sakon uhalla kielletty. Ensimmäinen maininta Harjun markkinapaikasta on vuodelta Vaakkolammin länsipuolella järjestetyt Harjun markkinat olivat suuret ja meluisat. Kun v markkinapuodit syttyivät palamaan ja uhkasivat tuhota Harjun kirkonkin, siirrettiin markkinapaikka asukkaitten pyynnöstä v:sta 1750 alkaen Pispalaan. 1 Markkinat ja markkinapaikan sijainti vesiteiden risteyksessä olivat siinä määrin merkittävät, että jo 1741 kamarikollegio ja kaikki säädyt olivat valtiopäivillä hyväksyneet professori Niilo Hasselblomin suunnitelman siirtää Rauman, Uudenkaupungin ja Naantalin porvarit tarpeettomista kaupungeistaan Pirkanmaalle perustettavaan, uuteen Harjun kaupunkiin. Sotatila ja valtion heikko rahatilanne sotkivat kaupunkisuunnitelmat ja kuluikin 38 vuotta kunnes Kustaa III myönsi luvan sisämaakaupungin perustamiseen Tammerkosken rantaan. Harjun jakokunnan osakkaat kuitenkin uskoivat markkinapaikan vetovoimaan jakokunnan yhteisistä maista lohkaistiin alue toria varten ja todennäköisesti markkinoiden pito jatkui Pispalassa kaupungin perustamisesta huolimatta. Yhteyksien lisääntyminen kaupungin suuntaan oli kuitenkin väistämätöntä ja tamperelaiset anoivatkin jo 1808 ilmeisesti Hyhkyn ja Pispalan talojen liittämis- tä Tampereen seurakuntaan ja 1819 koko Harjun kappelin liittämistä kaupunkiin. Anomukset kuitenkin hylättiin

15 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Nykyaikainen Pispala sai alkunsa teollisuudesta. Talvina 1862 ja - 63 pispalalaiset nauttivat runsaasta sivuelinkeinosta; hevosmiehet ajoivat tukkeja yli harjun, Pyhäjärven jäätä myöten rannikolle ja paluukuormissa siirtomaatavaraa Pispalaan. Ajojen tuoma taloudellinen hyöty loppui lyhyeen. Vuonna 1863 Porin höyrysaha rakensi harjun ylitse konevoimaisen tukkitien. Tämä siirtyi myöhemmin W. Rosenlewin omistukseen, joka ei sallinut kilpailijoiden sitä käyttää, jolloin Reposaaren höyrysahayhtiö rakensi harjun ylitse oman rullatiensä (vuonna 1876). Pispalan liikennettä on kuvannut pastori Wilh. Carlsson 1869 ilmestyneessä Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä seuraavasti, Tampereelta lähdettyä on rajaveräjälle 2 virstaa. Maantie käy pitkin Maanselän (Pyynikin ja Pispalan harjun) pohjoista syrjää, josta saat katsella pitkin Näsijärven sinertävää pintaa. Sitte lasket Pispalan ahteelta Maanselän poikki, josta näet koko Pyhäjärven ja Pirkkalan emäseurakunnan enimmän osan. Alapuolella sanottua ahdetta kuljet suuren portin lävitse, jonka päällitse poikki maantien käy Tukkitie. Tästä Epilään asti on tie melkein aina pahaa Tampereen tehtaitten pumpuli ym. kuormain rikki ajamaa. Tällä välillä onkin sangen vilkas liikunto; melkein alati näet tässä Tampereen laivoja (=tavarakuormia). 2 Nokian paperitehtaan tuotteiden rahtaaminen nykyistä Pispalan valtateitä mukailleen valtaväylän kautta Pietariin loppui Pietarin radan valmistumiseen Porin rataa Pispalassa rakennettiin 1892 ja se avattiin Nokialle saakka 1893, mikä entisestään vähensi hevoskuljetusten tarvetta. Paikallista hevosajoa mitä ilmeisimmin kuitenkin riitti, koska Pispalan teollisuustuotanto lisääntyi voimakkaasti. Santalahden saha ja sen yhteydessä ollut mylly rakennettiin 1875, luujauhotehdas 1883, pahvitehdas 1884 ja todennäköisesti 1886 kattohuopa- ja asfalttitehdas. Luujauhotehtaan tiloissa aloitti Suomen sahanterätehdas 1890 ja Tampereen pumpuli- ja villatavaratehdas (myöhemmin kaupunkiin siirtynyt F. Klingendahlin tehdas) Oletettavasti myös vuonna 1891 perustettiin Santalahden paperitehdas luvun alussa perustettiin Rantasen mallastehdas Näsijärven rantaan sekä Koivusen ja Lindemanin tilketehdas Tahmelan lähteelle, mikä ei ollut ainoa lähteen vesivoimaa hyödyntämään pyrkinyt yritys. Pispalassa lienee sijainnut myös Tampereen lääketieteellis-kemiallinen tehdas ja A. Jakobsonin virvoitusjuomatehdas luvun alussa Pispalaan nousi pari pientä hevosmakkarateh- Pieni punainen tupa Rantakylässä Kuva Kaarlo Suursara/Vapriikin kuva-arkisto 1970-luvun loppu Kuva Riitta Väre 2005 PV

16 16 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 dasta ja haulitehdas, jonka aikaisempi toimipaikka oli ollut Pyynikinharjun etelärinteessä. Harjun lakialueiden rakentamisen mahdollistaneen vesijohtoverkoston rakensi Pispalan Vesijohto-osuuskunta joka perustettiin luvulla perustettiin Paasikosken myöhemmin Oy Uran puuteollisuusliike, ja 1919 Santalahden kenkä- ja teknokemialliset tehtaat. Osuustukkukaupan OTK:n Tulitikkutehdas (myös Santalahteen) rakennettiin Vuonna 1841 Pohjois-Pirkkalan asukasluku oli 301 ja henkeä. Verotusluetteloiden mukaan lähes kaikki asukkaat olivat tuohon aikaan töissä alueen omissa tehdaslaitoksissa tai viljelivät maata. Tampereen teollisen kasvun vaikutus ei siis tuolloin vielä näkynyt suoraan Pispalan asukasluvun kasvuna. Pispala ei ollut esikaupunki vaan itsenäinen, vauhdilla teollistuva maalaiskylä. Hyhkyn ja sen länsipuolisten, maanviljelysvoittoisten kylien asukasluku oli moninkertainen Pispalaan verrattuna. Valtaosa pirteistä oli rakennettu Hennerin tilan maille, alueelle jota rajasivat Pispalan kirkko idässä, Lielahden asema lännessä, [Pispalan] valtamaantie etelässä ja Porin rautatie pohjoisessa (eli nykyisten Ala- Pispalan kaupunginosan luoteisin ja Hyhkyn koillisin alue). Hennerin päätilaa lukuun ottamatta valtamaantien alapuolella ei 1800-luvulla ollut asutusta. Tahmelan torppa Pispalan harjun etelärinteellä oli siveettömän elämäntavan vuoksi hävitetty 1890 ja kului neljä vuotta kunnes Frans Selin aloitti Tahmelan uudisasutuksen. Harjun laella ei asutusta ollut ja vähäistä se vielä 1800-luvun lopulla oli nykyisen Pispalan valtatienkin varrella. Vuoden 1900 henkikirjoituksen mukaan Pohjois-Pirkkalan asukasluku oli kasvanut 1330 henkeen. Pispalalaisten osuus tästä oli noin 332 henkeä (puolet Hyhkyn ja jotakuinkin sama kuin Hyhkyn länsipuolisten kylien asukasmäärä). Väestön kasvuun vaikutti erityisesti Kyttälästä Vapunpäivänä 1892 häädettyjen asukkaiden siirtyminen osittain Pispalaan ja Tahmelan Ansionkalliolle luvun alkuvuosikymmeninä kaupungin läheisyys ja sen kasvavan teollisuuden työvoimantarve alkoi vaikuttaa Pispalan väestön kasvuun Pohjois-Pirkkalan asukkaasta jo noin puolet asui Pispalassa. Viidenkymmenen vuoden aikana ( ) merkittävimmin Pohjois-Pirkkalan kylistä kasvoi Pispala, jonka väkiluku nousi 91-kertaisesti. Yleislähteet: Tampereen läntisen liitosalueen historiaa I, Kaarlo Suursara, Tammerkoski 1942/ 3 s Tampereen läntisen liitosalueen historiaa II, Kaarlo Suursara, Tammerkoski 1942/4 s Tammerkoski 1938/4, Tammerkoski 1942/3, PV Tahmelan torpan paikalla sijaitsevat rakennukset suurella kaupungin vuokratontilla. Oikean puoleinen rakennus ei sisälly Pispalan rakennusinventointiin. Alla Tahmelan lähteen pumppuasema.

17 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Vanhaa paikannimistöä Paikallishistoria, kadonneetkin paikat ja edesmenneet henkilöt, elävät paikan nimistössä. Nimistö on monesti myös yksistään suullista perintöä. Nimistö elää ja muuttuu paikkojen j asukkaiden muuttuessa. Pispalan kaltaisella alueella, jonka rakentaminen sen vilkkaimpana aikana oli puutteellisesti dokumentoitu, paikannimiin liittyvä historia on erityisen katoavaista. Toisaalta myös lähihistoriaan liittyvä nimistö uhkaa unohtua ilman sen tallentamista luvun lopulla Tampere-seura asetti kadunnimitoimikunnan, joka oli saanut kaupunginhallitukselta tehtävän suunnitella kadunnimistöä muun muassa Pispalan ja Tahmelan alueelle uutta asemakaavaa varten. 1 Toimikunnan työn aikana kävi ilmi, että alueella on harvinaisen rikas, vanha paikannimistö. Vanhan asutuksen ja Pispalan keskeisestä sijainnista kertovan nimistön toivottiin pysyvän käytössä ja siten säilyttävän alueen perimätietoa. 42 silloisesta kadunnimestä toimikunta ehdotti pidettävän ennallaan kahdeksan. Seuraavalle aukeamalle on koottu kadunnimitoimikunnan työn tuloksena Pispalan alueelta kerättyä vanhaa nimistöä. 2.3 Punainen Pispala Pispalan esikaupungissa oli sisällissodan aikana toiminut Pirkkalan suurin punakaarti. Alue oli sisällissodan ratkaisseessa Tampereen taistelussa yksi polttopisteistä. Punaiset keskittivät puolustuksensa Tampereen länsipuolelle Pispalan harjulle ja Epilään. Pispalan piirityksestä muodostui lopulta niin sotilaille kuin asukkaillekin raskas koettelemus. Esikaupunkia moukaroitiin tykistöllä. Sodan jälkeen ongelmana olivat punaorvot ja lesket sekä perheen elättäjän vankilassa olon aikana köyhtyneet vaimot ja lapset. 1 Sisällissodan muistot ja varsinkin sen jälkeen hävinneen osapuolen kohtalo tuskin on voinut olla vaikuttamatta Pispalan kunnallispoliittiseen elämään ja siten myös alueen tulevaan maankäyttöön. Sodan jälkeen työväestö sai pian kunnallisvallan haltuunsa. Tähän vaikutti merkittävästi uusi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. 2 Vasemmiston kannatus oli vahva. Vuonna 1923 kommunistien järjestö lakkautettiin valtiopetoksellisena järjestönä. Vasemmiston kannatus säilyi kuitenkin samansuuruisena, mikä on nähtävissä sosiaalidemokraattien saamasta äänimäärästä. 3 Myös äänestysvilkkaus seurasi maan keskiarvoa vaihdellen muutaman prosenttiyksikön verran 40 prosentin molemmin puolin. 4 Vapriikin kuva-arkisto Vuoden 1933 kunnallisvaalit muuttivat myös esikaupungissa oikeiston ja vasemmiston voimasuhteet. Pohjois-Pirkkalan keskuslautakunta hylkäsi marraskuussa 1933 pidetyssä kokouksessaan kolme vaalilistaa, koska niissä oli ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka kuuluivat tai olivat olleet jäseninä kielletyissä järjestöissä. Niin sanottujen kommunistilakien nojalla voitiin evätä vaalikelpoisuus sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeisen kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muulla tavoin suosineet sellaisia pyrkimyksiä. 5 Listojen hylkäämiset koskettivat esikaupunkilaisia erityisen paljon siksi, että kyseisillä listoilla oli monia esikaupungin omia ehdokkaita. Lopputulos voidaan lukea suoraan äänestämässä käyneiden lukumäärästä. Vuonna 1933 äänioikeutettuja oli esikaupungin neljällä äänestysalueella yhteensä 6402, mutta äänestämässä kävi ainoastaan 1051 henkilöä eli 16 % äänioikeutetuista. 6 Kolmea vuotta aikaisemmin pidetyissä vaaleissa (joissa myöskään ei hyväksytty kiellettyjen järjestöjen ehdokkaita) hyväksyttyjä ääniä oli annettu sentään Kaksi vuotta ennen Pispalan kaupunkiliitoksesta tehtävää valtioneuvoston päätöstä porvarit saavuttivat murskaavan 65 % vaalivoiton. SDP:lle jäi 35 % äänistä. 7 Pispalan punaisuutta ilmentäneet, vasemmistolaiset paikallisjärjestöt ovat sittemmin melko pitkälle lopettaneet toimintansa. Alueen väestön keskitulot ovat nykyään huomattavasti yli kaupungin keskiarvon. Alueella asuu päättävässä asemassa olevien henkilöiden lisäksi vielä kuitenkin paljon tavallisia työläisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Samanarvoisesta punaisesta on Pispalassa siirrytty sosiaalisen eriarvoisuuden sinisen, vihreän ja läpikuultavien välinpitämättömien väripalettiin. 1,2 Tammisalo 2003, 9 3,7 Tammisalo 2003, 11 4 Tammisalo 2003, 13 5,6 Tammisalo 2003, 12

18 18 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma Kaupunkiliitos Suomen kasvavien kaupunkien rakennusmaa oli kallista ja maankäyttö säänneltyä 1800-luvun lopulla. Kasvukeskusten rajojen läheisyyteen alkoikin muodostua taajaväkisiä, järjestäytymättömiä yhdyskuntia. Nämä olivat ahtaasti rakennettuja. Maanomistajien taloudellisen intressin mukaista oli lohkoa tiluksistaan mahdollisimman useita, vaikkakin pieniä vuokratontteja. Kunnallistekniikka oli olematonta ja kulkuyhteydet heikkoja. Puutteiden vastapainoksi asukkaita houkuttelivat rakentamisen vapaus ja lisäansioita tuovat maanviljelymahdollisuudet. Pispalakin syntyi tällä tavalla kasvavan Tampereen kainaloon. Vaikkakin näille uusille asuinalueille tuleva väestö oli tarpeen kaupungin teollisuuden työvoimana, ei niiden olemassaoloa nähty yksistään positiivisena seikkana. Kaupunkien edustajat olivat 1800-lopulla tehneet lakiesityksen senaatille kaupunkien ulkopuolisten taajaväkisten yhdyskuntien järjestämisestä. Tampereelta näiksi alueiksi nimettiin Järvensivu ja Pispala. Senaatin asettaman komitean mietinnössä vuodelta 1898 ehdotettiin taajama-alueiden asukkaille annettavan päättämisoikeus esimerkiksi järjestyssäännön vaatimissa toimenpiteissä, rahojen ja muun omaisuuden hoidossa sekä tilien tarkistamisessa. Yhdyskunnan jäsenellä oli myös oikeus ehdottaa muutosta vallitsevaan rakennussuunnitelmaan tai järjestyssääntöön. 1 Näin haluttiin tehdä yhdyskuntien asukkaista omasta alueestaan ja sen asioista kiinnostuneita vaikuttajia. Komitean mietintö sai vastaansa ankaraa kritiikkiä. Sen koettiin rajoittavan maanomistajan oikeutta käyttää maatansa haluamallaan tavalla ja loukkaavan kunnallista itsehallintoa. Lakiesitystä muokattiin ja sen uudistetussa versiossa keskityttiin antamaan säännöksiä lähinnä poliisi-, rakennus-, palo-, terveydenhoito- ja satamajärjestyksestä. Pispalan perustaminen vuoden 1898 asetuksen mukaiseksi, taajaväkiseksi yhdyskunnaksi lähti liikkeelle vuonna Tampereen kaupunginvaltuusto pyysi rahatoimikamaria selvittämään Pispalan rakennus- ja järjestysolot ja niiden pohjalta tarpeen uuden asetuksen mukaisiin toimiin. Rahatoimikamarin mukaan Pispalassa esiintyi terveydellisiä sekä rakennus- ja palotoimellisia haittoja, minkä pohjalta jatkuu sivulla 20 Aarne Salo esitti vuonna 1942 perusteluja vuoden 1937 liitosalueen uudelleen nimeämiseksi. Salon mukaan Tampereen läntinen esikaupunkialue oli nimenä liian pitkä. Liitosalue nimenä sekoittuisi aikaisemmin kaupunkiin liitettyihin alueisiin. Pispalaa ei taas voitaisi yleistää koko liitosalueen nimeksi. Harjun jakokunta nimellä puolestaan oli pitkät perinteet ja Harjun seurakunnan, Harjun kappeliseurakunnan ja Harjun suojeluskunnan nimet olivat vakiintuneet, mikä puolsi Salon mukaan nimeä Harjun alue. 2 Sittemmin liitosalueen uudet kaupunginosat on nimetty pitkälti sillä sijainneiden vanhojen kylien mukaan. Pispala suunnittelualueena käsittää tilastoalueet Ala- ja Ylä-Pispala, Tahmela, Santalahti ja Hyhky. Näistä viimeksi mainittuun kuuluu myös osia nykyisestä Haapalinnankylästä, Nokian moottoritien länsipuolelta. Alue on maastollisesti ja viime vuosina toteutuneen kerrostalorakentamisen jälkeen kaupunkirakenteellisesti itäisemmästä Pispalasta eroava ja myös toiminnallisesti erillinen. Nähtäväksi jää, säilyykö Pispalan tilastollinen aluerajaus entisellään vai pyritäänkö sitä kaventamaan samalla tavalla kuin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajausta? 1 Tammerkoski 1942/4, Tammerkoski 1942/2, 40

19 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma ) Ansionkallio. Tämän paikallisnimen prof. Voionmaa Tampereen Historiassaan otaksuu syntyneen siitä, että paikalla on muinaisina aikoina pidetty metsästykseen kuuluvia ansoja. Tätä selitystä on kuitenkin oikaistava, sillä nimi on päinvastoin hyvin myöhäsyntyinen. Kunnallisneuvon Otto Thuneberg vainaja antoi nimen oman kertomansa mukaan kalliolle, ryhtyessään myymään sieltä tontteja, Tampereen Armonkallion nimen eräänlaisena vastapainona. 2) Härkikallio. Jääkauden hioma kallio Tahmelantien vieressä. Vanha Tampereen rajakivi, jossa raja tekee mutkan. 1 3) Suuruspää. Pyhäjärveen pistävä niemi, jossa vesilahtelaiset ym. sen puolen asukkaat poikkesivat matkallaan Messukylän kirkkoon suurukselle; siitä nimi. Niemellä sijaitsi myöhemmin Durchmanin huvila (nykyinen Siunaukselan lastenkoti) ja siinä oli myös laivalaituri. Suuruspään nimi oli käytännössä vielä vuosisadan vaihteen aikoihin, minkä jälkeen se on hävinnyt. 2 4) Tahmelanniemi. 5) Leppäniemi. Kasvaa harvinaisen komeata tervaleppää, josta nimi. 6) Tahmelan torppa, josta Tahmela on saanut nimensä. Sen viimeiset asukkaat olivat Heikki ja Loviisa Tahmila. Heidän poikansa putosi Tammerkoskeen Finlaysonin padon rakennustöissä Sen jälkeen Tahmelan torppa hävisi ja Tahmela jäi asumattomaksi v ) Selinin torppa. Selin aloitti Tahmelan asutuksen uudelleen v Myöhemmin hän siirtyi Metsäkylään, raivaten siellä itselleen pellon; S. elää vielä 84-vuotiaana. 8) Paikka, jossa kasvaa viimeinen yksilö Tahmelan aikoinaan rehevästä jalavapuustosta. Vielä viime vuosisadan lopulla jalavia kasvoi täällä parikymmentä, mutta vuoden 1899 tulva hävitti muut, jättäen vain yhden jäljelle. Huomautettakoon muuten, että Pirkkalassa jalavaa nimitetään jalajaksi. 9) Rajaportti. Tampereen ja Pirkkalan rajalla maantiellä sijainnut portti, jossa aikanaan kannettiin tullia. Myöhemmin portti ja siihen liittyvä aita olivat laiduntamisrajana, jonka toisella puolella kaupungin ja toisella Pispalan asukkaat käyttivät karjaansa. Portti, jonka vanhemmat ihmiset muistavat vielä vihreäksi maalattuna, hävisi v. 1892, minkä jälkeen portinpylväät vielä seisoivat paikoillaan pitkähkön aikaa. 10) Kolu. Vierinkivikolu, jossa on aina 4 metriä syvältä pyöreitä vierinkiviä. 11) Kyröläisten tie kulki tältä seudulta. Se sai nimensä siitä, että tälle paikalle oli asettunut asumaan useita kyröläisiä asukkaita. 12) Pispalanahde. Viime aikoina tätä mäkeä on nimitetty Tukkitienmäeksi, koska se on ollut hävinneitten tukkiteitten kohdalla. Mäen alkuperäinen nimitys on kuitenkin Pispalanahde, joka olisi syytä sillä myös säilyttää. 13) Isonvartianmaa ja Vähänvartianmaa. 14) Susikuoppa on ollut aikanaan tällä kohdalla, ja tiedetään siitä asukkaitten saaneen susia pyydetyksi. 15) Tahmelanlähde. Esiintynyt asiakirjoissa alkuaan Pispalanlähteen nimellä, jotapaitsi sillä on ollut rinnakkaisnimenä myös Isolähde. 3 16) Hakala. Pispan talon mäkitupa, seudun vanhimpia asumuksia. Myöhemmin samalla paikalla on ollut Vesterbergin savenvalimo. 17) Rimmi. Vanha asumus. 18) Riihitie. Asukkaitten antama nimitys tällä kohdalla kulkeneelle tielle. 19) Pölkkylä. Näsijärveen pistävä niemi, joka on saanut nimensä siitä, että tukkienkuljetuksen Näsijärven vesistössä alettua Rosenlev-yhtiö Tammerkoski 1942/4 kokosi tukit kesällä tällä kohdalla rannalle, josta ne sitten talvikelillä vedätettiin kannaksen yli hevosilla Pyhäjärven rantaan. Myöhemmin syntyivät tukkitiet. 4 20) Vanhan tykkipatterin paikka Pispalan torin laidassa, peräisin Suomen sodan tai isonvihan ajoilta. Nykyisin on vallituksesta jäljellä vielä viimeisiä merkkejä. Toisen tykkipatterin paikka, joka oli rautatiealueen

20 20 Pieni punainen kirja - Pispalan kulttuuriympäristöohjelma 2005 kohdalla, hävisi Porin rautatietä rakennettaessa. 21) Vieremä ja Hautalaakso. Samaan paikkaan liittyviä nimiä. Tällä paikalla tapahtui v maanvieremä, jolloin suuri kappale peltoa vieri Pyhäjärveen. Kuoppaa, joka vieremästä jäi jäljelle, sanottiin Hautalaaksoksi. Myöhemmin tukkitie laski Pyhäjärveen samalla kohdalla. 22) Pättärä. Vieremähauta, jonka sisälle pistävää niemekettä sanotaan pättäräksi. 23) Taipale. Hävinnyt talo. 24) Vartijanranta. Nimi on hyvin vanha, eikä ole säilynyt tietoa, mistä se on syntynyt. Todennäköisesti kuitenkin tällä rannalla on pidetty Näsijärvelle kohdistuvaa vartiointia, koska lähellä oli mm. Hiedan satama. 25) Reposaaren tukkitie. 26) Rosenlevin tukkitie. Tukkitiet hävitettiin nyk. uittotunnelin valmistuessa. 5 27) Koukkari. Vanha asumus, sijaitsi nyk. Pispalan rukoushuoneen yläpuolella. 28) Nikkilä. Seudun vanhimpia asumuksia. Sijaitsi nyk. Lielahden tienhaaran yläpuolella. Nikkilän torpassa mm. Maija-Kaisa piti kouluansa. 29) Selkeenmoisio. 30) Hiedan satama. Pirkkalaisten suuri ja tärkeä satama, johon tavarat tuotiin Näsijärveltä ja josta ne kuljetettiin Pispalan kannaksen poikki edelleen Pyhäjärven rantaan. 31) Mikkola. Vanha mäkitupa. 32) Vanha pajapaikka. Tässä asui ja hoiti tehtäväänsä Hennerin seppä, joka oli kuuluisa taidostaan, erityisesti kärrynpyörien raudoituksesta. Hennerin sepän tekemäin rattaiden ääni erotettiin muitten rattaitten äänestä. Sepän ammatti jatkui samassa suvussa monessa polvessa ja hävisi lopullisesti vuosisadan vaihteessa. 33) Hennerin talo. 34) Kaanaa. Lienee lasten antama pilkkanimi. 35) Riihikallio. Saanut nimensä Hennerin talon riihestä, joka sijaitsi tällä kalliolla. Kallio on nyt Hyhkyn koulun pihamaalla. 36) Ikuri, Hakkari, Huovari, Junttila, Selkee. Hyhkyn kylän taloja, jotka sijaitsivat tällä seudulla lähellä toisiaan. Kaikki nämä talot ovat jo kauan olleet hävinneinä. 37) Törmä. Hennerin törmäksi sanottiin tällä kohdalla sijainnutta peltomaata, joka nousi joka puolelta ympäristöään korkeammaksi. 38) Pättiniemi. Pyhäjärveen pistävä niemi, jonka nimi mahdollisesti on lappalaista alkuperää. 39) Saunasaari eli Pulkkasaari. Pyhäjärven saari, jonka länsipäässä on ollut vanha hautaraunio. Isojaon kartassa v:lta 1758 esiintyvän kartan mukaan tämä raunio on ollut hyvin komea. Myöhemmin se on hajoitettu, kun kivet on kuljetettu rakennuskiviksi. 6 40) Lapiosaari. Pyhäjärven pikkusaari, jonka syntymiseen liittyy seuraava tarina: Pispalanmäellä nyk. Voiman makasiinin kohdalla oli suuri kivi. Hiisi yritti heittää Pirkkalan kirkkoa tällä kivellä, mutta samalla kirkonkellot rupesivat soimaan, lapion varsi meni poikki ja kivi putosi Pyhäjärveen. Siitä nimi Lapiosaari. Kiven tilalle jäi suuri kuoppa, joka sai nimen Lapiokuoppa. Se on myöhemmin täytetty. 41) Leppätörmä. Leppää kasvava niemeke Pyhäjärven rannassa. 42) Karvolan talo. 43) Simolan talo. 44) Uotilan talo. nykyisin Reinolan kauppapuutarha. 46) Vaakko-oja. Vaakkojärven laskuoja Pyhäjärveen. Ojan rannat ovat aikaisemmin olleet laudoitetut. 50) Kivikari. Peltomaan nimi. 55) Isoniitty. Kaarilan niittypalsta. 56) Plakkarinperä. Niittymaa, joka on saanut nimensä erikoisesta, taskunpohjaa muistuttavasta muodostaan. 58) Sikosuo ja Siko-oja. Nyk. rautatienalueen vierellä aikanaan olleet suo ja oja. 57) Leppälän torppa. 59) Lähteenmäki. Vanha asumus. 1 Tammerkosken ja Pispalan kylien välinen raja kulki ennen muinoin Pyhäjärvessä olleesta Koiranlähteenkarista Härkikallion ja Liuskakiven kautta Näsijärven kariin harjun toiselle puolelle. Koiranlähteenkari lienee sijainnut Jalkasaarien mantereenpuoleisessa päässä. Härkikallio lienee ollut sama kuin Nimikallio (näköalapaikka johon 1800-luvun lopulla kaiverrettiin puumerkkejä). Liuskakiven oletetaan sijainneen silloisen Pirkkalan valtatien, nykyisen Pispalan valtatien, varressa. Tammerkoski 1938/4 s Näsijärven puolella sijainnut kari on Rantaväylää rakennettaessa liitetty mantereeseen. 2 Toisen tulkinnan mukaan nimi johtuu jo siltä ajalta, jolloin Suur-Pirkkalan asukkaat tekivät kirkkomatkojaan Pirkkalan kirkolle, joka sijaitsi nykyisessä Pirkkalassa, entisessä Etelä-Pirkkalassa. Suurilla kirkkoveneillään soutivat silloiset pirkkalalaiset aivan Ruoveden perukoilta asti, halki monet Näsijärven selkävedet ja saapuivat Santalahden tienoille. Siinä noustiin veneestä ja käveltiin korkean kannaksen yli puheenaolevaan niemeen, jossa ennen kirkkoon menoa nautittiin aamiainen. Aamiaista on Tampereen seuduilla ylimuistoisista ajoista lähtien nimitetty suurukseksi, jonka mukaan tuo ruokailupaikka nimitettiin Suuruspääksi. Suuruksen syötyään lähtivät kirkkomatkalaiset Pyhäjärvelle varatuilla veneillä soutamaan Pyhäjärven yli, tällä kertaa naiset airoissa, josta vastaisen rannan venevalkaman nimeksi tuli Naistenmatka. Tammerkoski 1939/4 s Tahmelan lähde on muinaismuistolain nojalla suojeltu vanha uhrilähde. Pispalan vesijohto-osuuskunnan hoitaman vedenoton loputtua ja sen ympäristön rajun rakentamisen myötä lähteen vesi on likaantunut. Pyhäjärven ranta-alueella on Tahmelan lähteen lisäksi useita pienempiä lähteitä. Näistä suullisesti nimetty on Tahmelan uimarannan ja suojellun kynäjalavan itäpuolella sijaitseva Pikkulähde, josta asukkaat hakevat vieläkin kahvi- ja juomavettä. Ryytimaiden alueella lähteitä on useita, samoin välittömästi Tahmelan lähteen länsipuolisella puistoalueella. Lähteisiin kajoaminen niiden luonnetta muuttavalla tavalla on kielletty vesilaissa. 4 Pölkkylänniemi on ainoa Pispalassa sijaitseva, luonnontilaisena säilynyt Näsijärven ranta-alue. Täällä Rosenlewin huvilaalueella on vielä tunnistettavissa joidenkin purettujen rakennusten paikkoja. Rantaväylä on peittänyt alleen Rantakylän asutuksen ja Santalahden tehtaiden lisäksi myös kilometrien pituiset hiekkarannat. 5 Tukkiteiden alueet ovat osittain säilyneet avoimena tilana myös yksityisten kiinteistöjen alueella. Pyhäjärven puolen alavilla mailla alueet liitettiin naapurikiinteistöihin tukkiteiden purun jälkeen. Näillä paikoin tilan avoimen luonteen voi odottaa häviävän uudisrakentamisen myötä. 6 Saunasaari nimi juontunee siitä, että tukinuiton ollessa aktiivista Pispalassa, pitivät uittajat saaressa tukikohtaansa ja saunojaan.

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Rakennustutkija Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo, seminaarialustus 24.11.2006 Pispalan kaupunginosa on yksi kansallisesti

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010

KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan voimannäyttö 600 tapahtumaa, yli 300 toimijaa www.joy2010.fi Mikä on kulttuuriympäristö?

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa

Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa Kulttuuriympäristö kunniaan LAHTI 5.3.2012 Hämeen ELY-keskus, arkkitehti Annu Tulonen, alueidenkäyttöyksikkö 8.3.2012 1 Kysymyksiä Miten kaavoituksen eri osapuolet,

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013

Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013 Turun seudun kehittämiskeskustelu 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueidenkäyttö Anna-Leena Seppälä VARELY/ALS 11.4.2013 MAL aiesopimus Allekirjoitettiin 20.6.2012 voimassa vuoden 2016 loppuun asti osapuolet

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Toiminnan tavoite Pyöräilyllisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen monipuolista, kaikille sopivaa pyöräilytoimintaa

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot