IKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 IKKALAN KYLÄSUUNNITELMA 2015 Ikkala maailmankartalle!

2 Sisältö ESIPUHE 3 1. KYLÄSUUNNITELMA - mitä ja miksi? 3 Kyläkysely antoi suuntaviivat 4 2. IKKALAN HISTORIAA 4 3. NYKYTILANNE 4 Alue 4 Asutus ennen ja nyt 5 ELINKEINOT JA YRITYKSET 6 Maatalous 6 Yrityksiä Ikkalassa ennen ja yrityksiä Ikkalassa nyt 6 PALVELUT 9 Ikkalan koulu 10 TOIMINTAA JA TOIMIJOITA 11 Ikkalan kyläyhdistys ry 11 Muita yhdistyksiä ja toimijoita 13 Aluetoimikunta 13 YMPÄRISTÖ 14 VESISTÖT 14 IKKALAN ULKOILUREITIT 17 TIET JA LIIKENNE 19 Liikenteen ongelmat 19 JULKINEN LIIKENNE 20 KAAVOITUS 22 VESI- JA JÄTEHUOLTO IKKALAN KEHITTÄMINEN 25 Näin kyläkyselyyn vastattiin NELIKENTTÄANALYYSI 27 Mitä Ikkalan kyläsuunnitelman laatiminen on jo saanut aikaan? VISIO TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 29 Lähteet 30 Suoria sitaatteja kyläkyselystä 31 Ikkalan kyläyhdistys Koonnut: Ikkalan kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy

3 ESIPUHE Vuosi 2013 oli Nummi-Pusulassa Ikkala mukaan lukien historiallinen, kun Nummi-Pusulan kunta lakkasi olemasta liittyessään vapaaehtoisesti Lohjaan. Yhdessä yössä meistä maalaisista tuli siis kaupunkilaisia. Jouduimme miettimään identiteettiämme uudelleen, olimmepa sitten alkuperäisiä asukkaita, paluumuuttajia, uudisraivaajia, mökkiläisiä tai vierailijoita. Muutosvastarintaakin oli. Liitos ei ollut kaikille mieleen ja esimerkiksi Ikkalan kohtalosta käytiin etukäteen keskusteluja, josko olisimme mieluummin karkkilalaisia kuin lohjalaisia. Lohja tuntui monesta meistä ikkalalaisesta kovin kaukaiselta paikalta ja erilaisia peikkoja nähtiin ison organisaation, siis kaupungin, eri nurkissa. Enää ei ollut tuttuja virkamiehiä eikä työntekijöitä, joihin ottaa yhteyttä ongelmien edessä. Erityisesti asukkaita huoletti se, miten maaseutuvaltaisten reuna-alueiden ääni kuuluu kauas Lohjan keskustassa sijaitsevien virkamiesten ja luottamushenkilöiden korviin asti. Miten reuna-alueiden käy, kun kehittäminen keskittyy kaupunkiin ja suurempiin taajamiin? Liekö osaavat edes sijoittaa Ikkalaa kartalle? Olemme nyt kohta muutaman vuoden olleet lohjalaisia ja suurimmaksi osaksi pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Kyläläisten pienet toiveet, kuten uimarannan ja koulun yläkentän kunnostustarpeet, on kaupungilla asianmukaisesti kuultu, kunhan vain olemme osanneet tätä tietoa viedä eteenpäin. Toki olemme myös törmänneet jossain kohden uusiin, tiheähampaisempiin byrokratian rattaisiin sekä palveluiden muuttumiseen. Mutta nämä muutokset olisivat ehkä olleet edessä liitoksesta huolimatta. Saattaa olla, että ilman kuntaliitosta olisi tämä kyläsuunnitelma jäänyt tekemättä ja paljon mielenkiintoista ja tärkeää tietoa jäänyt kirjaamatta talteen. Kyläsuunnitelma ei itsessään takaa muutoksia ja toiveiden toteutumista, mutta se antaa hyvät suuntaviivat siihen, mihin haluamme pyrkiä. Meistä kyläläisistä asioiden toteutuminen on viime kädessä kiinni, siitä millä tarmolla kukin meistä ikkalalaisesta on valmis käärimään hihat ja ryhtymään tuumasta toimeen. Kaikilla meillä on oma syymme siihen, miksi asumme Ikkalassa; kuka asuu kyläkoulun, kuka sopivan sijainnin, kuka hyvien harrastusmahdollisuuksien, kuka hienon luonnon, kuka pelkän sattuman vuoksi. Kaikkia meitä kuitenkin yhdistää jonkinlainen side Ikkalaan. Toivottavasti tämä kyläsuunnitelma vahvistaa tuota sidettä kyläämme, mutta myös kyläläisten sidettä toisiinsa. 1. KYLÄSUUNNITELMA - mitä ja miksi? Sinulla on käsissäsi Ikkalan historian ensimmäinen Kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelman tekemisestä puhuttiin ikkalalaisten keskuudessa jo muutama vuosi sitten, mutta vielä tuolloin aika ei ollut kypsä. Lohjan kylät ry isännöi kaksivuotista Läntistä lähidemokratiaa -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on tukea kyläsuunnitelmien tekoa Lohjalla ja Raaseporissa. Hankkeen mukaan Kyläsuunnitelma on asukkaiden itse tekemä yhteenveto alueen nykytilanteesta ja tulevaisuuden toiveista. Suunnitelman painopiste on konkreettisten toimenpiteiden valmistelussa. Se ei vain kokoa yhteen kylän tärkeimpiä toiveita ja tavoitteita, vaan sisältää myös kyläläisten toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Näillä ajatuksilla lähdimme Ikkalassa liikkeelle. Toukokuussa 2014 pidettiin kaikille kyläläisille avoin kyläsuunnitteluilta, jota veti Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattori. Paikalla oli tuolloin mukavan kokoinen joukko innokkaita ihmisiä, jotka illan päätteeksi olivat sitä mieltä että toki Ikkalaankin oma Kyläsuunnitelma täytyy saada. Päätöstä vauhditti myös tieto siitä, että Läntistä lähidemokratiaa -hanke toimii kyläsuunnitelmassa suurena apuna teknisellä puolella. Hankkeen kautta saatiin valmis kyläkyselypohja, joka muokattiin oman kylän näköiseksi. Sitä kautta saatiin myös useampi sata paperista kyselylomaketta jaettavaksi suoraan postilaatikoihin sekä nettipohjainen versio kyselystä Ikkalan kyläyhdistyksen kotisivuille. Kyselyn tuloksista saimme hankkeen puolesta raportit suoraan sähköpostilla käyttöömme sekä ehdotuksen kyläsuunnitelman rakenteeksi. Lopulta hanke taittoi työryhmän tuotoksen ja tulosti valmiita Kyläsuunnitelmia jaettavaksi. 3

4 Kyläkysely antoi suuntaviivat Kyläsuunnitteluillassa valittiin työryhmä, johon kuuluivat Liisa Jäppinen, Mirka Karjalainen, Päivi Laari, Tiina Leino, Veikko Möltsi, Tom Puusa, Kytö Salin, Nils-Erik Ström ja Sella Suonio. Tämä joukko otti haasteen vastaan ja lähti työstämään kyläsuunnitelmaa; muokkasi kysymyksiä, jakoi kyselylomakkeita, naputteli paperilla tulleita vastauksia koneelle ja lopuksi avasi hyvällä meiningillä luovuuden hanansa ja kirjoitti tämän kyläsuunnitelman. Kyselylomakkeet jaettiin kaikkiin talouksiin elokuun alussa ja samalla avattiin tuo kysely myös Ikkalan kyläyhdistyksen kotisivuille. Vastausaikaa kyselyyn oli elokuu Vastauksia tuli 64 kpl, mitä voidaan pitää kohtuullisena määränä. Ihan turha paperi tämä ei ole. Jo suunnittelu- ja tekovaiheessa se on tuonut uusia ihmisiä yhteen ja saanut monet innostumaan asuinpaikastaan, niin hyvistä kuin kehitettävistäkin puolista ihan uudella tavalla. Turha se ei ole myöskään siinä suhteessa, että kun nyt olemme osa suurta Lohjaa, niin meidän on hyvä kertoa muillekin, ettemme suinkaan ole mikään kyläpahanen Lohjan laitamilla, vaan olemme vireä ja aktiivinen kylä oivalla paikalla. Onhan Ikkala yksi Uudenmaan maakuntakaavaan vahvistetuista merkittävistä kylistä. Kyläsuunnitelma esitellään ikkalalaisille vuosikokouksessa vuoden 2015 alkupuolella. Jotta tieto kyläläisten näkemyksistä menisi myös kaukana sijaitseville päättäjille, toimitetaan tehdyt Kyläsuunnitelmat myös Lohjan kaupungin luottamuselimille. Paperi saattaa myös näytellä tärkeää roolia, mikäli Kyläyhdistyksemme innostuisi hakemaan hankerahaa johonkin mielestämme tärkeään kohteeseen. Ilman kyläsuunnitelmaa nämä rahat saattavat olla tavoittamattomissa. Tämä Kyläsuunnitelma ei ole ikuisuuspaperi, vaan päinvastoin ensimmäinen hahmotelma siitä, minkälaisena me kyläläiset oman asuinympäristömme näemme ja koemme nyt ja tulevaisuudessa. Kyläsuunnitelman kuuluu elää ja muuttua vuosien saatossa, muuttuuhan maailmakin kovaa vauhtia ympärillämme. Kyläsuunnitelma antaa suuntaviivat meille siitä, miten ja millä toimin voimme kyläämme kehittää. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin! 4 2. IKKALAN HISTORIAA Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsinvallan alkuajoista lähtien sitä pyrittiin uudisasuttamaan myös kruunun toimesta. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan. Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerolle. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uusikylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä. Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uusikylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu. 3. NYKYTILANNE Kylä ja asukkaat Alue Ikkala sijoittuu Lohjan kartalla pisteeseen, jonne on 16 kilometriä Vihdistä, kahdeksan kilometriä Karkkilasta, kymmenen kilometriä Marttilasta ja kymmenen kilometriä Pusulasta. Nykyisin

5 myös Viiala ja Uusikylä mielletään kuuluviksi Ikkalaan. Niinpä Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin. Marttilan suunnassa kylä loppuu Viitaankulmaan ja Karkkilaan ajettaessa kylän - ja nykyisen Lohjan raja - osuu entisen kunnalliskodin eli entisen Hotelli Oivan eli nykyisen Kaislakodin paikkeille. Asutus ennen ja nyt Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon siirtolaisia. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä. Ikkalan asujaimistossa on paljon alkuperäisiä ikkalalaisia ja myös paluumuuttajia. Monista vapaa-ajan asujista on tullut vakituisia asukkaita ja Ikkalaan on muutettu myös pääkaupunkiseudulta mm. maaseudun rauhan ja Ikkalan kauniiden maisemien houkuttelemina. Kokin, Näkin ja Pellin vanhojen talojen lisäksi Ikkalan keskustassa on myös sekä vanhoja että joitakin uusia omakotitaloja, muutama uusi rivitalo, asunnoiksi muutetut entinen kyläkauppa ja pankki sekä entinen meijeri. Uusia omakotitaloja on rakennettu myös keskustan ulkopuolelle metsäisille tonteille, joilta on komeat näköalat. Maisemalla on maaseudulle asettuvilla merkitystä. 5

6 Asukkaita Ikkalan kyläkeskuksessa on noin 250, postinumeroalueella noin 500. Lohjan maankäytön kehityssuunnitelmissa Ikkala on maakunnallisesti merkittävä Maaseutulohjan kylä. Ikkalan keskustan käsittävä asemakaava kuuluu vireillä oleviin, mutta jatkaminen edellyttää lisäselvityksiä tai sopimuksia. ELINKEINOT JA YRITYKSET Maatalous Ikkalalle merkittävä maisemallinen ominaispiirre on se, että se on vanhat perinteet omaava maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä, joskin omistajat ovat osin vaihtuneet. Esimerkiksi vihtiläinen maatalousyrittäjä viljelee huomattavaa määrää peltoa Ikkalassa ja lähialueilla. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä, yhdellä tilalla on lehmiä ja muutama harrastehevonenkin löytyy. Maa- ja metsätalouden tulevaisuuden näkymät ovat arvailujen varassa, löytyykö jatkaja tai onnistuuko sukupolvenvaihdos. Yrityksiä Ikkalassa ennen... Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Enää niitä ei ole. Säästöpankilla oli kylässä konttorinsa. Sekin on sulkenut ovensa vuosia sitten. Viimeinen, yksityisen pitämä kauppa lopetti yli kymmenen vuotta sitten. 6 Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Leino-Kaluste Oy, jonka toiminta on lopetettu. Joitain muistoja yrityksestä kuitenkin vielä elää. Leino-Kaluste on valmistanut Suomen kansallisoopperan katsomotuolit, jotka on suunnitellut Yrjö Kukkapuro. Kataisen taimitarha toimi Ikkalassa useita kymmeniä vuosia. Taimitarha myytiin Lännen tehtaille, joka lopetti myöhemmin tarhan toiminnan.... ja yrityksiä Ikkalassa nyt 50-luvulla maatalouden työvoimavaltainen aika alkoi olla jo ohi ja monet Ikkalan miehet kävivät töissä Karkkilassa Höökissä eli Högforsissa. Sen konepajakoulussa ikkalalainen Reijo Nurmi, Nurmen konepajan, sittemmin Nurmi Hydraulicsin, perustaja sai oppinsa. Merkittävimmät yritystoimintaa harjoittavat yritykset Ikkalassa ovat Nurmi Hydraulics Oy, Juhlatalo Kokki, Alhovuoren hiihtokeskus (toiminta pysähdyksissä), Ikkalan Saha Oy ja Serafina Oy. Nurmi Hydraulics Oy Ikkalalaisille Nurmen konepaja, entinen R.Nurmi Oy edustaa Ikkalan merkittävintä teollisuustoimintaa. Nurmi Hydraulics Oy on konserniyhtiö, joka on voimakkaasti kansainvälistynyt viime vuosikymmenien myötä. Ikkalassa on yhtiön pääkonttori ja tytäryhtiö Nurmi Cylinders Oy, joka valmistaa erilaisia hydraulisylintereitä ja paineakkuja pääasiallisesti kansainvälisille markkinoille. Viennin osuus on yli 90 %. Aasian markkinoita varten Nurmella on yhteistyöyritys Kiinassa. Nurmi työllistää kaikkiaan n. 200 henkilöä, joista Ikkalassa työskentelee noin sata henkilöä. Konsernin liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa vuonna Pusulantie 1080, Kotojärvi näkyy taustalla

7 Kuvassa meriteollisuuteen off-shore nosturiin meneviä 280 tonnia työntäviä sylintereitä odottamassa kuljetusta. Yritys on saanut alkunsa 1950-luvun puolivälissä, Reijo ja Liisa Nurmen pitkälle itse rakentamassa kaksikerroksisessa rakennuksessa yhden sorvin yrityksenä. Vuonna 2007 yritys juhli täyttynyttä puolivuosisataansa työntekijöidensä kanssa kotinurkilla, tien molemmille puolille laajentuneessa yrityksessään. Alkuajan pitkälti maatalouteen keskittyvästä tuotannosta on vuosikymmenten myötä tullut yhä monimuotoisempiin ja isompiin hydrauliikkasylinteriratkaisuihin keskittyvä tuotantolaitos. Hydrauliikkaa pystytään nykyään hyödyntämään laaja-alaisesti jokapäiväisessä käytössä. Yritys on ennakkoluulottomasti kehittänyt uusia käyttösovelluksia, joista ehkä tunnetuimpia ovat TELI- KARHU -kitkavetolaitteet luvulla uusien hydrauliikkaan perustuvien sovellusten käyttökohteita ovat mm. erilaiset aaltoenergian käyttöönottoon liittyvät ratkaisut, joita yritys testaa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Aikoinaan Kokin isäntä Felix Sarasto ja hänen poikansa Pentti Sarasto olivat paikallisia vaikuttajia ja monien uudistusten johtajia. Felix toimi pitkään mm. lainajyvästön hoitajana ja oli perustamassa Pusulan maamiesseuraa, paloapuyhdistystä, Pusulan ensimmäistä raittiusyhdistystä vuonna 1903 ja Ikkalan koulua, joka aloitti toimintansa vuonna Kokki toimi kestikievarina jo luvuilla. Juhlatalo Kokki jatkaa talon kestikievariperinnettä Felix Saraston pojanpojantyttären Sirkka-Liisa Leinon toimesta. Nykyisen emännän äiti Anna- Liisa Sarasto piti pitopöytää ja järjesti perhejuhlia luvuilla, joten kestitsemiselle on talossa pitkät perinteet. Tällä hetkellä kokkina toimii kylällä asuva Katriina Vaara-Nurmi. Voi hyvällä syyllä sanoa, että pitopaikkana Juhlatalo Kokki on Ikkalan ja läntisen Uudenmaan helmi. Kokin pihapiiri ja vanhan talon arvokas tunnelma sekä ensiluokkainen juhlapalvelu luovat upeat puitteet juhlien, kokousten ja muistotilaisuuksien järjestämiseen. Tilat ovat noin 80 vieraalle. Juhlatalo Kokilla järjestetään myös lounaskonsertteja mm. Lohjan kaupunginorkesterin kanssa ja pihapiiriin kuuluvassa entisessä navetassa vaihtuvia näyttelyitä. Myös Ikkalan kyläyhdistys pitää kokouksia Kokilla ja järjestää siellä muun muassa yhteislauluiltoja. Vuoden suurinta Kyläyhdistyksen tapahtumaa, Ikkalan Elopäivää, vietetään Juhlatalo Kokin pihapiirissä. Pusulantie 1027, Ikkala puh Pusulantie 1080, Ikkala puh Juhlatalo Kokki Ikkalan keskustassa sijaitseva Juhlatalo Kokki on tunnettu sunnuntaipitopöydistä ja yksityistilaisuuksien järjestämisestä. Ensimmäinen maininta Kokin tilasta on kirkonkirjoissa vuodelta Tuolloin isäntänä toimi Lempäälästä Kokin talosta tullut Antti Kokki. Talon nykyinen suku on pitänyt tilaa vuodesta Talo on kunnostettu vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen. Kokki on kylän vanhimpia taloja 7

8 Alhovuoren toimintakeskus Alhovuoren hiihtokeskus, joka aloittaessaan 1970-luvun alussa oli Etelä-Suomen ensimmäisiä, on toiminut alallaan hyvällä liikepaikalla. Alle tunnin ajomatkan päässä on yli miljoona asukasta, lajin harrastajia on runsaasti ja kilpailijoita on vain muutama. Virallisesti hiihtokeskuksesta löytyy 12 rinnettä, mutta käytännössä päärinteitä on neljä, loput ovat näiden variaatioita. Rinteiden profiilit ovat monipuoliset ja mäkeen olisi mahdollisuus tehdä liki 2 km:n pituinen rinne, mikä olisi hienoa ja harvinaista näin etelässä. Juuri tällä hetkellä Alhovuoren toiminta on kuitenkin pysähdyksissä ja se on myynnissä. Toivottavasti Alhovuori saadaan toiminnalliseen kukoistukseen lähivuosina. Se toisi samalla kysyntää myös muille palveluille ja mahdollisuuden muulle yritystoiminnalle. Alhon historiaa Alhovuori on vanhaa Näkin tilaa. Talossa oli kaksi veljestä, Mikko ja Roobertti. Kun Näkin tila jaettiin aikoinaan kahtia,mikko sai Alhon. Rajaa kuvattiin seuraavasti: jaettiin Lindbergin veräjältä kokkokiven kautta. Lindbergin veräjäksi on kutsuttu paikkaa, missä Närön, Näkin ja Alhon rajat kohtaavat Karkkilan ja Ikkalan rajalla. Kokkokivi on se kivenlohkare, joka näkyy Alhovuoren laella Ikkalan maantien suuntaan. Alhon tilan tyttäret kauppasivat 1960-luvulla tilaa Reijo Nurmelle. Hänen ostopäätöstään avitti se, kun hän metsästysretkellä odotti kokkokiven alle piiloutunutta metsäjänistä ja ihaili maisemaa. Hän alkoi miettiä, että paikalle voisi sopia laskettelurinne. Vielä hän keksi, että Alhon notkoon saisi padottua järven. Alhon 49,5 ha:n kauppa tehtiin paikallisen pankinjohtajan avustuksella perustettavan osakeyhtiön nimiin. Aika pian kaupan jälkeen ilmestyi kaksi insinööriä, toinen Helsingistä ja toinen Turusta, jotka olivat karttoja tutkimalla etsineet sopivaa kohdetta laskettelukeskukselle. He ehdottivat, että perustettaisiin yhtiö ja pyysivät maat nyt omistavaa Reijo Nurmea mukaan. Vuonna 1969 perustettiin sitten Top-Trip Oy, jossa oli sata osakasta. Pikaisesti ostettiin ensimmäinen hissi ja helmikuussa 1970 olivat jo avajaiset. Paikalla olivat mm. maaherra Kaarlo Pitsinki ja sen ajan julkkis, toimittaja Matti Jämsä. Laskettelukeskuksen ravintola tehtiin lahoavasta Alhon tilan navetasta Reijon Ranskan messumatkalla saamasta ideasta. Niin maitohuoneesta tuli kabinetti, tallista sviitti, vintistä ravintola jne. Alhovuoren asuntovaunualue syntyi siten, että Lohjalla perustettiin karavaanariyhdistys, joka vuokrasi alueen mäkineen kaikkineen. Vähitellen alueella oli eri vuokraajat niin vaunualueelle, laskettelurinteelle kuin ravintolallekin luvun alku Alhossa Alhovuorelle oli taas tehtävä jotakin. Jos toimintaa aikoi elvyttää, oli tehtävä investointeja rinteisiin ja ravintolaan. Alhontallia kunnostettiin Alhovuori on pitkään ollut sympaattinen koko perheen laskettelukeskus lähellä pääkaupunkiseutua. 8

9 uudelleen ja rakennettiin lisärakennus kylmä- ja sosiaalitiloille. Laskettelupuolen vetäjäksi ja kehittäjäksi saatiin Erik Boije Karkkilasta. Kesätoimintaa yritettiin kehittää mm. siten, että alue sai minigolf-radan. Ympärivuotinen toiminta on aina ollut alueelle suuri haaste. Erik Boije jatkoi lasketteluvastaavana vielä, kun Rukakeskus otti Alhovuoren ryppääseensä. Hissejä ja rinteitä lisättiin. Väliin mahtui hyviä ja myös vähälumisempia talvia, joilla on aina ollut suuri merkitys alueen toiminnalle. Vuonna 2007 Rukakeskus myi Alhonvuoren Tom Puusalle, minkä jälkeen Alho on toiminut perheyrityksenä. Omistaja on hoitanut rinnehuollon ja jälkikasvu vuokraamotoiminnan. Nyt toiminta on loppu eikä Alhovuori avaa rinteitään kaudelle 2014/2015. Alhovuori on myynnissä ja toivomme, että hiihtokeskukselle löytyy uusi jatkaja. Kokkokivi on edelleen paikallaan ja Lindbergin veräjän paikalla on rajapyykki. Historialliseksi Alhovuoren on tehnyt jo aikanaan ns. Myllykivimäki, joksi on kutsuttu Näkin ja Alhon puolella sijaitsevaa mäkeä erotuksena Närön puolen Kivimäkeen. Paitsi myllynkiviä sieltä on louhittu kiviä myös kylän kivinavettoihin. Edelleen sieltä saisi sen jo ensimmäisten insinöörien suunnitteleman liki 2 km pituisen laskettelumäen. Ikkalan Saha Oy Ikkalan saha on pitkään toiminut hirsitalojen ja hirsirakenteiden valmistamiseen erikoistuneena yrityksenä. Jatkossa yritystoiminta keskittyy korjausrakentamiseen ja piirtopalveluihin. Hirsimökkien valmistus on lopetettu syksyllä Hirsitoiminnalle yritys etsii uutta jatkajaa. Karisjärventie 176, Ikkala puh Serafina Oy Serafina Oy on Suomessa omalla toimialallaan merkittävä toimija. Näkyvintä suurelle yleisölle ovat Serafinan suorittamat suurten ajoneuvojen yliteippaukset ja erilaiset ikkunateippaukset sekä näyttävien messu- ja näyttelyosastojen suunnittelu ja toteutus. Serafinalla on kolme suurta esittelyrekkaa, joita vuokrataan eri yrityksille näyttelytiloiksi ja varustetaan niiden kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Palveluyhtiö Serafina Oy Pusulantie 1045, Ikkala puh katso myös: Muuta yritystoimintaa Maatalousyrittäjien lisäksi kylältä löytyy mm. taksiyrittäjinä vuosikymmeniä toimineet Marjo ja Harri Jokivirta, ompelimo ja kangaskauppa RaSu sekä laitoskuntoutusta ja palveluasumista tarjoava Kaislakoti, joka on sijoittunut entisen vanhainkodin, sittemmin hotelli-ravintola Oivan, entisiin tiloihin. Taksiautoilija Harri Jokivirta, puh Kangaskauppa Ra-Su Ikkalantie 253, Ikkala puh Kaislakoti Pusulantie 1334 puh PALVELUT Kuten nykyisin niin monen maaseudun kylän Ikkalankin palvelut ovat varsin vähäiset. Kauppoja ei ole, ei enää edes kioskia. Asiointi tapahtuu lähinnä Karkkilassa, Pusulassa, Vihdissä tai Nummelassa. Lohjalla, Forssassa ja Helsingissä asioidaan harvemmin. Lähimmät ruoka- ym. kaupat ovat Karkkilassa ja Pusulassa, jossa on myös terveysasema. Hammashoitola sijaitsee Oinolassa Nummella. Postipalvelut saadaan Karkkilasta. Joskus aiemmin Ikkalasta Karkkilaan kulki useita linja-autoja päivässä koululaisten ja Höökiin töihin menijöiden vuoksi. Nykyisin bussivuorot Karkkilaan ja Helsinkiin ovat harvat. Lohjalle on arkisin yksi vuoro Nummelan kautta varhain 9

10 aamulla ja toinen iltapäivällä. Takaisin pääsy onkin hankalampaa. Ainoa vuoro Lohjalta Ikkalaan lähtee samaan aikaan kun iltapäiväbussi Ikkalasta sinne saapuu. Asiointi on siis enimmäkseen oman auton varassa. Kirjastoauto vierailee Ikkalassa joka torstai ja parittomien viikkojen tiistaina. Tämän palvelun toivotaan edelleen kehittyvän. 100 vuotta hiljan täyttänyt koulu sen sijaan jatkaa vahvasti toimintaansa yli 60 oppilaan alakouluna. Yläluokkien oppilaat koulukyyti vie Nummelle Oinolaan. Päiväkotia ei Ikkalassa ole. Ikkalan koulu Ikkalan koulun historia alkaa reilut 100 vuotta sitten, kun Ikkalan kyläläiset anoivat kuntakokoukselta lupaa oman koulun perustamiseen. Lupa koulun perustamiseen saatiin vuonna 1910 ja koulurakennusta lähdettiin rakentamaan Kokin isännän Felix Saraston lahjoittamalle Hiedanahteen palstalle. Se oli kivinen, tiheää metsää kasvava mäki, josta saatiin muhkeita hirsiä koulurakennukseen ja päreet kattoon. Kyläläiset osallistuivat innolla hankkeeseen ja lahjoittivat erilaisia rakennustarvikkeita. Näkin mailta Kivimäestä louhittiin komeat, harmaat graniittilohkareet kivijalaksi. Tänä päivänä voi Kivimäelle, Karkkilan ja Ikkalan rajalle, tehdä retken ja mennä katsomaan vanhaa graniittikivilouhosta. Alakoulu rakennettiin vuonna 1938 ja siellä toimii tänä päivänä koulun puutyöluokka. Kahden vuoden urakan jälkeen koulu valmistui ja aloitti toimintansa klo Kesäkuussa Kokille kokoontunut koulun johtokunta oli valinnut ensimmäiseksi opettajaksi Lyydia Maria Vilenin kahden vuoden koetusajaksi. Hän sisäänkirjoitti kouluun 43 oppilasta. Koulu tuli siis todella tarpeeseen. Maria sairastui kuitenkin aika pian ja hänen tilalleen jouduttiin valitsemaan uusi opettaja. Opettajat vaihtuivat useasti, ennen kuin opettajaksi valittiin vuonna 1918 Ilmi Valkama, joka opetti 27 vuotta. Hän perusti myös vireän raittiusseuran, aloitti äitienpäivän viettoperinteen ja ohjasi lapsia harrastuksiin. Annikki Elo, joka teki koko työuransa 42 vuotta Ikkalassa, opetti kolme sukupolvea lukemaan ja laskemaan sekä hoiti lainakirjastoa. Helvi Sarvilinna tuli ihanahan Ikkalahan, kuten hän itse sanoi, ja ehti olla arvostettu koulunjohtaja ja perinteiden jatkaja 24 vuotta. Näille naisille opettaminen oli kutsumustyötä. Heitä yhdisti velvollisuudentunto, isänmaallisuus ja Lotta-työ. Äitienpäivänvietto koululla keräsi vuodesta toiseen kyläläiset yhteen. Tämä kuva on vuodelta Koulu yhteisenä kohtauspaikkana on ollut kyläläisille hyvin tärkeä menneinä vuosikymmeninä. 10

11 Koulun läheisyydestä löytyy kaukalo, joka jäädytetään talvisin, sekä iso yläkentäksi kutsuttu hiekkakenttä. Siellä on pituushyppypaikka ja jalkapallomaalit. Yläkenttä ja kaukalo ovat kaikkien kyläläisten käytössä. Yläkentän kunto on huono ja se tarvitsee kunnostusta. Toimiva aktiivinen kyläkoulu kylän sydämessä on ollut ja on yhä edelleen tärkeä osa Ikkalan kyläyhteisöä. Koulun ei tarvitse olla pelkästään paikka koululaisille, vaan se mahdollistaa myös muun toiminnan kylällä. Pieni kyläkoulu, jossa kaikki lapset ykkösestä kuutoseen leikkivät ja pelaavat yhdessä, turvaa häiriöttömän, inhimillisen koulunkäynnin. Tämä on rikkautta, joka antaa lapsillemme muutaman lisävuoden lapsuutta. Ikkalassa toimii myös aktiivinen vanhempaintoimikunta, jonka tarkoituksena on edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempaintoimikunta järjestää myös hauskaa yhdessäoloa sekä erilaisia tapahtumia. Yläkoulu paloi syyskuun 21. päivänä 1976 irtaimistoineen, arkistoineen ja opettajan-asuntoineen. Vain savupiippu jäi törröttämään raunioihin. Palon syy jäi selvittämättä. Nykyinen koulurakennus valmistui kuusi vuotta palon jälkeen vuonna Oppilasmäärä koulussa on viime vuosina vaihdellut oppilaan välillä. Lukuvuonna oppilaita on 67. Koulussa on kolme luokanopettajaa, yksi tuntiopettaja sekä vierailevina englanninopettaja ja erityisopettaja. Viime vuosien tapahtumia ovat olleet muun muassa peli-illat, diskot, osallistuminen Elopäiville ja Palmumarkkinoille, Match Show ja osallistuminen itsenäisyyspäivän juhlan valmisteluihin koululla. Koululaisille on myös järjestetty mahdollisuus laskettelupäivään. Tapahtumien tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja kerätä varoja, joilla tuetaan koulun toimintaa. Vanhempaintoimikunta on yhdessä Kyläyhdistyksen kanssa ollut järjestämässä aktiivista kerhotoimintaa koululle. Näin on saatu aikaan mm. tanssikerho, maailmakerho, musiikkikerho, atk-kerho sekä kuvataidekerho. Vuodelle 2015 puuhataan uutena näytelmäkerhoa. Aktiivinen toimiva koulu symboloi kylän elinvoimaisuutta ja on iso osa kylämme vetovoimaa. Tämän päivän Ikkala toivookin, että kylän sydän, siis koulu, säilyisi Ikkalassa! TOIMINTAA JA TOIMIJOITA Ikkalan kyläyhdistys ry Kylätoimikunta perustettiin ensimmäisen kerran 1980 luvun alkupuolella ja se on sen jälkeen toiminut hyvin vaihtelevasti. Kylätoimikunta oli mukana hankkeissa, joilla Ikkalaan saatiin katuvalaistus ja kunnan ylläpitämä uimaranta. Rannan kunnostukseen kyläläiset osallistuivat aktiivi- 11

12 sesti. Kylätoimikunta järjesti tupailtoja ja retkiä, käytiin mm. Visbyssä ja Ahvenanmaalla. Ikkalassa ei ole kylätaloa ja toiminta keskittyi koululle. Vanhan alakoulun tiloista oli yksi huone varattu kylätoimikunnan käyttöön. Toiminta hiipui kuitenkin hiljalleen. Kylätoiminta elvytettiin uudelleen 2008 ja vuonna 2009 aloitettiin kyläyhdistyksen rekisteröinti, joka toteutui Säännöt uusittiin syksyllä Kyläyhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta sekä toimia sen asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastusja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Päätapahtuma on vuodesta 2009 alkaen järjestetty Ikkalan Elopäivä. Elopäivän ohjelmassa on kirpputori, kahvio, arpajaiset, kylän harrastajien esittelyjä, musiikkia, ym. Tapahtuma kerää vuosittain n kävijää. Osa on vanhoja ikkalalaisia, jotka tulevat tapaamaan toisiaan. Elopäivä järjestetään Kokin talon pihapiirissä ja kivinavetassa. Tiernapojat pikkujoulussa 2011 mukavasti, parhaat on palkittu mitaleilla oikeiden kisojen mallin mukaan! Toinen lasten tapahtuma on ollut koulun jääradalla ja urheilukentällä järjestetty Talvirieha. Lajeina on ollut mm hiihtokilpailu, potkukelkkakisa ja curling. Hernekeittoa ja kuumaa mehua on ollut tarjolla luistinradan pukukopissa. Ja mitaleita on jaettu täälläkin! Kyläyhdistys tekee yhteistyötä koulun vanhempaintoimikunnan kanssa toimimalla juridisena henkilönä iltapäiväkerhojen järjestämisessä ja hoitaa tältä osin kirjanpidon. Kyläyhdistyksellä on edustajat Lohjan lähidemokratiassa Pusulan aluetoimikunnan kautta. Kyläyhdistyksen toiminta on vuosien varrella vakiintunut. Tule mukaan toimintaan! Kyläyhdistyksen toiminta on ollut suurelta osin samojen aktiivisten tekijöiden varassa. Uusia tekijöitä ja heidän mukanaan uusia ideoita tarvittaisiin kipeästi. Elopäivän kirpputoria 2011 Muita kyläyhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ovat pikkujoulujuhlat, yhteislauluillat kesäisin, tupaillat, kylän siivoustalkoot ja yhteiset kuntokävelyt. Pikkujoulujuhla on järjestetty lähes aina Ikkalan koululla, lauluillat Kokin talolla. Lapsille kyläyhdistys on järjestänyt vuosittain leikkimielisen urheilutapahtuman, Lasten olympialaiset urheilukentällä. Osallistujia on ollut 12 Tule sinäkin mukaan. Osallistuminen ei vaadi kuin reipasta ja yhteisöllistä mieltä. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja yhdessä saamme aikaan enemmän. Mottomme onkin: Ikkala maailmankartalle! Se on myös kirjattu yhdistyksellä myynnissä oleviin t-paitoihin. Säännöissä jäsenyydestä sanotaan näin: Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä yhdistyksen toimialueella asuvat henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt, olivat he sitten vakituisia tai kesäasukkaita. Kannatusjäseneksi

13 Koulun hyväksi toimivan vanhempaintoimikunnan lisäksi Ikkalassa kokoontuvat myös Ikkalan Martat, joiden yhdistys on täyttänyt kunnioitettavat 65 vuotta. Uudet jäsenet ovat tervetulleita! Lisätietoja Alli Finerus, puh Toimintaa Ikkalan alueella on ollut myös sekä Nummen Samoojilla että Suomelan Samoojilla. Hiiden Opiston kautta on Ikkalaan vihdoinkin saatu opiston järjestämää toimintaa eli latinalaisia tansseja sisältävä liikunnallinen Bailana-kurssi. Sen vetäjänä toimii ikkalalainen Ana Gutierrez- Sorainen. Kurssi on kerännyt osanottajia Vihdistä ja Karkkilasta asti. Aluetoimikunta Lasten olympialaisten mitalistit 2014 ja talvirieha 2012 Kuntaliitoksen edellä ihmisiä eri puolilla tulevaa Suur-Lohjaa huoletti se, miten pienten kylien ääni kuuluu kauas uuden Lohjan päättäjille ja virkamiehille sekä kuka toimii näiden alueiden edunvalvojana suuressa organisaatiossa. Näitä huolia hälventämään perustettiin Lohjalle lähidemokratiaa tukevat aluetoimikunnat toukokuussa Lohja jaettiin kahdeksaan eri aluetoimikuntaan, joista Ikkala kuuluu Pusulan aluetoimikunnan piiriin. Pusulan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kimmo Kotilainen Kärkölästä, toimii tällä hetkellä myös alueiden johtokunnan puheenjohtajana. Alueiden johtokuntaan kuuluu jokaisen aluetoimikunnan nimeämän kahden edustajan lisäksi valtuustoryhmien edustajat ja virkamiesjohto sekä kaupunginjohtaja. voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Muutkin kuin ikkalalaiset voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Tällä hetkellä Ikkalan kyläyhdistyksellä ei ole jäsenmaksua. Kannatusjäsenten maksu on 5 euroa. Lisää tietoja saa yhdistyksen kotisivulta Muita yhdistyksiä ja toimijoita Lohjan aluetoimikuntien yhteisen nettisivun (www.lohjanaluetoimikunnat.fi) mukaan aluetoimikunnat pyrkivät lisäämään asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa asioihin, lisäämään yhteistyötä, kehittämään aluetta sekä toimimaan yhdistävänä tekijänä kaupungin ja asukkaiden välisessä tiedonkulussa, asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluetoimikuntien kokouksissa otetaan esille yksittäisten asukkaiden tai yhteisöjen toimikunnille tuomia, tärkeäksi kokemia asioita, niin pieniä kuin isompiakin. Myös kaupungin puolelta pyydetään aluetoimikunnilta mm. lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista asioista. Näin alueiden asukkaiden toiveita ja ajatuksia oman alueen kehittämisestä voidaan viedä eteenpäin. Aina kehittäminen ei tarkoita kaupungin osallistumista asiaan, vaan hyviä ideoita voidaan toteuttaa myös ihan omalla porukalla. Pusulan aluetoimikunnan kokoukset ovat olleet kaikille avoimia, joten kaikilla asukkailla on mahdollisuus tulla kokouksiin kuuntelemaan, keskustelemaan tai ottamaan kantaa. 13

14 Lisätietoja Pusulan aluetoimikunnasta saa kotisivuilta ja www. lohja.fi/lähidemokratia sekä aluetoimikunnan kansiosta kirjastosta tai kirjastoautosta Ikkala on päässyt ainakin jo Suomen kartalle. Korkeasaaressa asustaa näet Ikkalasta viime keväänä huonokuntoisena löydetty ilves. Komeaksi tervehtynyt kissa tekee pian Suomea ja Ikkalaa tunnetuksi Wienin eläintarhassa, jonne se on lähiaikoina muuttamassa. YMPÄRISTÖ Maisema Lähestyy Ikkalaa miltä suunnalta tahansa, näky on sama. Avara kumpuileva peltomaisema taloineen lomittuu metsäisten mäkien väliin. Näkymä on rauhoittava ja ikiaikainen. Suotta ei Pusulaa, Ikkalan entistä kotikuntaa, ole sanottu köyhän miehen Toscanaksi. Vain lämpö ja oliivipuut puuttuvat. Ikkalan alueen metsät ovat pääosin kuusivaltaista sekametsää, mutta soraharjuilla viihtyvät myös männyt. Kotojärven ranta-alueilta löytyy lehtomaisuutta ja runsaasti pähkinäpensaita, joista kylän lapset ennen tapasivat kerätä pähkinöitä. Jylhää erämaalampea muistuttava, lähdepohjainen Kotojärvi sijaitsee keskellä kylää syvässä maanpainumassa. Sen itäreunalla on mahtava, pystysuora kallioseinämä, jonka korkeus vedenpinnasta mitattuna on lähes 30 metriä. Jos jaksaa kiivetä sivummalta ylös asti, päätyy suorastaan gallenkallelamaisiin maisemiin käkkyrämäntyineen. Kotojärvi oli varsinkin entisaikaan kylän keskeinen paikka. Järvessä pestiin pyykit, liotettiin pellavat ja tietysti uitiin. Talvella järvestä sahattiin jäälohkareita, joilla maito jäähdytettiin kesäisin. Hirvet, peurat ja metsäkauriit ovat Ikkalan metsissä kuin kotonaan ja ilveksen pyöreitä käpälänjälkiä näkee joskus talvella metsätien laidassa. Eikä siitä ole kovinkaan monta vuotta, kun ojanpohjan mutaan oli painunut karhun jalanjälki. Ketut, mäyrät ja supikoirat liikkuvat aivan kylän laidoilla ja joskus pihoillakin. Keväisin ja syksyisin Ikkalassa saa ihailla joutsenten matalalla kulkevaa ylilentoa. Muuttoreitti on aina sama, sillä Kotojärvi on monen joutsenryhmän levähdyspaikka. Ikkalan näkyvin maamerkki on Alhovuoren hiihtokeskus rinteineen. Alhon huippu on yli 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Lähes samaan yltää Kotojärven takainen Kissanhännänmäki. 14 VESISTÖT Kotojärvi Kyläläisille tärkein vesialue on keskellä kylää sijaitseva Kotojärvi. Kunnan omistamalla rannalla on yleinen uimaranta. Kunta ylläpitää rantaa, hoitaa siellä olevan Bajamaja-WC:n ja valvoo uimaveden laatua. Ranta syvenee jyrkästi. Kaislikko on kaventanut hiekalla täytettyä aluetta. Laiturin rakentaminen on käyttäjien toiveena. Toinen suosittu uimapaikka on vastarannalla Koulutien varrella. Ranta-alueen omistaa Kokin talo ja siihen on rantaoikeus Koulutien kesämökeillä ja kylän rivitalojen asukkailla. Varsinkin nuorison suosima uimapaikka on korkean kallioseinämän päässä oleva Simonnokka. Kallion ulokkeilta hypitään veteen turvallisesti, paikalla on syvyyttä noin 5 metriä.

15 Näkymä Kotojärven uimarannalta Simonnokalle Rausjärvi Suurin Ikkalan järvistä on Karisjärven rajamailla sijaitseva Rausjärvi. Järven pituus on n. 1,6 km. Rausjärven syvimmällä kohdalla on kartan mukaan syvyyttä 12,6 metriä. rantakenttää ja erityisesti lapsille sopiva hiekkapohjainen, loivasti laskeutuva uimaranta. Kunta omistaa suurimman osan rannoista. Kesäaikaan vilkkaassa käytössä oleva Rausjärven leirikeskus on Mustaholmannokka-niemessä. Leirikeskuksessa järjestetään mm. lasten kesäleirejä ja paikkaa voivat vuokrata käyttöönsä myöskin erilaiset yhteisöt. Päärakennuksen lisäksi alueella on rantasauna, aittarakennus ja huoltorakennus. Pihalla on lentopallokenttä ja grillipaikka. Tiloissa mahtuu yöpymään n. 30 henkilöä. Vastapäisellä rannalla on partiolippukunta Nummen Samoojien ylläpitämä Rasan maja. Rausjärven eteläpäässä Ruuhilahdessa on avointa Rausjärven leirikeskuksen päärakennus 15

16 Alueen muut vesistöt Kylän alueelta löytyy lukuisa määrä pienempiä lampia, kuten Rausjärven rantatien varrella ovat Kahilainen ja Koiralampi. Rausjärven pohjoispäähän laskevan puron varrella on Murhalampi-niminen suolampi. Vanha tarina kertoo, että lampeen on tapettu ja upotettu kulkukauppias, laukkuryssä. Lampeen ei pidä mennä uimaan, uhrin haamu vetää uimaan uskaltautuneen takaisin! Hiirlampi, kesämökkejä Pusulantien puolella Hiirlampi Pusulantie Karkkilaan kulkee Hiirlammen rantaa seuraillen. Järvi näkyy paikoittain metsän läpi, tien ja rannan välissä olevien kesäasuntojen välistä. Järven pituus on n. 900 m ja leveimmältä kohdaltaan järvi on n. 500 m. Suurimman osan ranta-alueista omistaa Kataisen tila, loppuosa rantaviivasta on kesämökkien aluetta. Hiirlammella ei ole yleiseen käyttöön varattua ranta-aluetta. Alhojärvi Kapea, n. 600 m:n pituinen Alhojärvi on tehty luvulla patoamalla Saarlammesta laskeva, tilan peltojen halki virtaava puro. Järven toinen ranta on Alhovuoren matkailuvaunualueen käytössä, toisella rannalla kulkee Saarlammelle johtava tie rantaviivaa seuraillen. Alhojärven alue on kokonaisuudessaan Alhovuoren Toimintakeskus Oy:n omistuksessa. Haijalankulmalla lähellä Karkkilan rajaa ovat Antinlampi, Kolmperse, Kalaton, Sammoo ja Mäenpäällinen. Kylän takamailla, Metelinmäen ja Kivimäen välisessä notkossa, lähellä Karkkilan ja Vihdin rajaa sijaitsee kaksi erämaalampea, Pierlammet. Pikku Pierlampi on Karkkilan puolella. Koska luonnonvaraisia vesiä on vähän, ovat monet tehneet pihapiiriinsä omia lammikoita kaivamalla ja pieniä puroja patoamalla. Näitä on nähtävissä mm. Pusulantien varrella, Karisjärventien vieressä Viitaankulmalla, Rakentajantien ja Urheilutien varrella. Ikkalan vedet laskevat purojen kautta Hirvijokeen, joka vie vetensä Pusulanjärveen eli Jäämäjärveen Seppälän kylän kohdalla. Täältä vedet laskevat Pusulanjokea ja Nummenjokea pitkin Lohjanjärven vesistöön. Kalastus Yleisimmät kalalajit alueen vesissä ovat hauki, ahven, särki ja salakka. Näiden lisäksi ainakin Rausjärvessä ja Hiirlammessa on tavattu ankeriasta, jonka kanta lienee peräisin istutuksista. Rausjärvestä saadaan myöskin isokokoista muikkua. Saarlampi Karkkilan raja kulkee lammessa olevan saaren kautta ja siten kapea kaista vesialueesta ja noin 500 m rantaviivaa jää Ikkalan puolelle. Kotojärven ahven 1,450 kg, 45 cm, saatu elokuussa

17 Kotojärveen on tiettävästi 1970-luvulla istutettu kirjolohta, nykyisistä saaliista ei ole tietoa. Talvella 2012 järvellä pidettiin pilkkikilpailut ja ahvensaaliit olivat lehtijutun mukaan hyviä. Verkkokalastuksen riesana on järven erittäin runsas ruutanoiden määrä, verkkoon tarttuu kerralla kymmeniä puolikiloisia ruutanoita! Kotojärvessä saaliiksi tulee myöskin suutaria, joka ei ole kovin yleinen alueen pienissä järvissä. Rausjärvessä ja Kotojärvessä on kohtalaisesti rapuja. Vesiin on istutettu täplarapua, koska se kestää rapuruttoa paremmin kuin tavallinen jokirapu. Rausjärven kalavettä hoitaa Hirvijoen kalastuskunta. Hiirlammen ja Kotojärven kalastuskunnat eivät toimi aktiivisesti. IKKALAN ULKOILUREITIT Ikkalassa on hienot ulkoilumaastot metsälampineen ja jylhine maisemineen. Erilaisia metsäpolkuja on runsaasti. Ne ovat kunnostamattomia eikä niitä ole merkitty, mutta normaalikuntoinen pärjää niillä mainiosti. Joidenkin reittien merkitsemistä suunnitellaan, mutta varsinaista reitin ylläpitoa ei ole. Ohessa muutama reittiehdotus. Korpimäen ympäri 2 km & Kotojärven ympäri 2.6 km Retkeily on ennen muuta mielentila. Retkeilyssä yhdistyvät liikkumisesta aiheutuva fyysinen rasitus ja ympäröivän luonnon havainnoinnin tarjoama henkinen virkistys. Lyhytkin retki on virkistävä ja täynnä nähtävää ja koettavaa, kun vain lähtee avoimin mielin liikkeelle. Korpimäen ympäri 2 km & Kotojärven ympäri 2.6 km 17

18 Tällä matkalla voit ihastella sekä lehtomaista maisemaa pähkinäpensasmetsineen, valkovuokkoineen ja isoine haapoineen että jylhiä kallioita käkkyrämäntyineen. Erämaahenkistä metsälampea muistuttavan Kotojärven itäpuoli on jylhää pystysuoraa kallioseinämää, jonka korkeus vedenpinnasta mitattuna on lähes 30 metriä. Reitti kulkee ylös kalliolle, mistä avautuvat hienot maisemat. Varsinkin ilta-auringon laskiessa vastakkaiselle rannalle näky on huikea. Reitin varrella on nuorten vuosikymmenien ajan suosima uimapaikka Simonnokka, joka on nuorison suussa vääntynyt Simpaksi. Sen verran makeesta mestasta on kysymys, että tänne tullaan uimaan Karkkilasta asti. Vaikka reitit ovat suhteellisen lyhyet, niin haastetta löytyy reilujen korkeuserojen vuoksi. Reitit näkyvät kartassa oranssilla katkoviivalla. Pähkinäpensas kasvaa luonnonvaraisena lähinnä Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ja sitä pidetään kelttiläisessä perinteessä tiedon ja viisauden symbolina. Pähkinäpensalla on taipumus kehittää jatkuvasti uusia versoja juurilleen. Yksittäiset haarat kuivuvat jo vuoden ikäisinä, vaikka itse pähkinäpensaalla voikin olla ikää jopa 150 vuotta. 18

19 Nimi vihkoon ja takaisin 3 km Kulje Näkintietä halki kumpuilevan peltomaiseman noin 1 km Aropellon ladolle, jonka seinässä on Kyläyhdistyksen vihko. Voit käydä kirjoittamassa siihen nimesi. Käänny samaa tietä takaisin ja kulje noin 700 m ja käänny peltojen jälkeen risteyksestä oikealle. Tie johtaa Pusulantielle, käänny vasemmalle ja palaa takaisin kylälle. Alhon ympäri Kivimäen kautta tai ilman 6 km Kulje Näkintietä noin 2 km, käänny ylös mäkeen traktoriuralle ja seuraa polkua mäen päälle. Tässä kohden voit poiketa reitiltä, jatkamalla suoraan ja käydä katsomassa vanhaa graniittikivilouhosta. Jollet poikkea louhokselle, niin käänny vasemmalle, kunnes saavut ylös Alhon rinteille. Täältä on hienot näkymät yli Ikkalan, varsinkin auringonlaskun aikaan. Kulje ylärinteen poikki yläviistoon vastakkaiselle puolelle. Jatka mönkijäpolkua alas Alhojärven rantaan ja palaa Alhonkulma-nimistä tietä takaisin. Matkalla voit törmätä ihastuttaviin kivistä tehtyihin hattivatteihin. Näkintietä kahden lammen kautta Pierlammentielle 6 km Tämä reitti kulkee pääasiallisesti metsäteitä pitkin, kahden erämaahenkisen metsälammen kautta. Kulje Näkintietä päähän asti, jatka polkua alas Pikku Pierlammen rantaan. Seuraa oikealle menevää polkua, kunnes tulet isomman Pierlammen rantaan, käänny oikealle ja kulje polkua, kunnes tulet lammen päähän (polkua n. 150m). Pierlammen tie on suoraan edessäsi. Käänny oikealle ja palaa Ikkalaan. Pääsääntöisesti maanteitä kulkevia reittejä Esimerkiksi pyörälenkeiksi soveltuvia, maantietä pitkin kulkevia reittejä ovat muun muassa Viialan lenkki Ärsäntie-Kotanummi-Karisjärventie Ratinkulmantie-Nurmentie-polku Ärsäntielle-Karisjärventie Iirislammentien lenkki Pusulantie-Kytöläntie-Viialantie-Pusulantie Karisjärventie-Kotanummi-Huopintie- Pusulantie TIET JA LIIKENNE 3 km 3 km 4 km 8 km 8 km 12 km Ikkala sijaitsee Lohjan kunnan koilliskulmassa. Lähimmät taajamat ovat Karkkila, 8 km, ja Pusula, 10 km. Lohjalle on matkaa 34 km ja Helsinkiin 73 km. Ikkalan läpi kulkee Pusulasta Karkkilaan vievä Pusulantie, jonka muodostavat tiet 126 ja 127. Liikennemäärä tiellä on vuoden 2013 tilaston mukaan keskimäärin 1600 autoa/vrk. Kylän läpi kulkee lisäksi yhdystie Vihdin suunnasta Marttilan risteykseen ja edelleen Somerontien suuntaan, tiet 1224 ja 1282 eli Ikkalantie ja Karisjärventie. Liikennemäärä tällä reitillä on n autoa/ vrk. Taajaman alueella on liikennemerkein ja ajoratamerkinnöin osoitettu 50 km/h nopeusrajoitus. Muut tiet kylällä ovat sorapintaisia yksityisteitä, joilla ei ole tievalaistusta. Kaupunki myöntää vuosittain avustuksia hoitokunnille teiden perusparannuksiin ja kunnossapitoon. Näitä teitä ovat mm. Iirislammentie, Ratinkulmantie, Ärsäntie, Rausjärventie ja Kytöläntie. Liikenteen ongelmat Kevyen liikenteen väylää tarvitaan Kyläkyselyn vastauksista näkyy, että liikenneturvallisuuden parantaminen on kylän tärkein asia. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti kevyen liikenteen väylän aikaansaamista vilkkaimmin liikennöidyille paikoille. 19

20 Nykyiset olosuhteet eivät vastaa tämän päivän liikennemääriä, teillä ei ole edes kulkukelpoista piennarta. Autoliikenteen, varsinkin raskaan liikenteen, lisääntyminen kapealla tiellä aiheuttaa vaaraa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, erityisesti lapsille. Turvattomuus lisääntyy talviaikaan, jolloin tiet kapenevat entisestään aurauksen vuoksi. Liikenne on vilkkainta juuri siihen aikaan, kun lapset kulkevat koulumatkojaan. Monet vanhemmat saattavat lapset kouluun omilla autoillaan tai tulevat kävellen turvaamaan koulumatkaa ja koulun päätyttyä sama toisinpäin. Mietittäväksi tulee, auttaisivatko positiiviseen sävyyn laaditut Tervetuloa Ikkalaan -kyltit hidastamaan liiallisia ajonopeuksia ainakin näin ensi hätään. Tielle ulottuvat pensaikot Pusulantiellä ajoradalle päin kallistuvat pensasaidat vaikeuttavat liikennettä ja tiellä kävelevien turvallisuutta. Pensaikot myös raapivat autojen kylkiä ja sivupeilejä, jolloin ajoneuvojen on väistettävä pensaat kauempaa. Tiellä tulee todella ahdasta, jos samaan aikaan on muita vastaantulijoita; jalankulkijalle ei enää jää minkäänlaista tilaa. Pahimmillaan tämä tilanne on Ikkalantien ja Pusulantien risteyksessä. Kannattaa miettiä, miten kylän omilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa tilanteen korjaamiseen. Katuvalaistus ja nopeusrajoitukset Valaistuksen parantaminen on monien mielestä tärkeää. Katuvalot kattavat nykyisellään lyhyen matkan kylän keskustassa. Valaistuja osuuksia pitäisi pidentää kaikkiin suuntiin. Kyselyn mukaan myös nopeusrajoitusten ja häiritsevän mopoliikenteen valvontaa halutaan. JULKINEN LIIKENNE Liikenneyhteydet Linjaliikenne Ikkalassa niinkuin kaikkialla muuallakin on vähentynyt merkittävästi parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Matkustajamäärät ovat vähentyneet ja liikennöitsijät hakevat jatkuvasti lupia kannattamattomien linjojen lopettamiseksi. Muutama vanha vuoro on säilynyt välillä Ikkalasta Helsinkiin ja takaisin. Yhteydet Helsinkiin ovat tyydyttävät ja palvelevat myöskin autottomia kesäasukkaita. 20

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMI-PUSULA IKKALA Päiväys 10.12.2008 KESKEISEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan laatimista koskeva hanke koskee Ikkalan kylätaajaman keskeistä aluetta.

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013

Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013 Kiskontien Kimppa esittäytyy 21.11.2013 Kimppa keskustelee Kiskontien aluetoimikunnan työn jatkaja Kiskon ja Muurlan alueella vuoden 2013 alusta Tärkein tehtävä ylläpitää keskustelua lähipalveluista ja

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot