Mallipormestari. Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mallipormestari. Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä"

Transkriptio

1 Mallipormestari Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä Satakunnassa sanottiin kyllä aktiiviselle tuelle Eläkebuumi on jo täällä: mistä uusia osaajia kuntiin? Työhön paluu tökkii pitkän sairausloman jälkeen Keva på svenska s. 27

2 pääkirjoitus (Yhteis)Työtä, terveyttä ja työterveyshuoltoa työterveyshuolto on kasvanut ennaltaehkäisevästä toimijasta monelle työntekijälle täyden palvelun taloksi. Parhaimmillaan työterveyshuollosta saa työkyvyn tukemisen lisäksi hyvin kattavasti harvemminkin tarvittavaa ja pitkälle erikoistunutta hoivaa sekä huolenpitoa. Viime kesänä työterveydenkin roolia vahvennettiin niin sanotulla 90 päivän säännöksi kutsutulla lainsäädännöllä. Sen tavoitteena on puuttua pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen riittävän varhain ja helpottaa työntekijöiden paluuta Työterveyshuolto on strateginen yhteistyökumppani. työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työ- ja toimintakyky työkyvyttömyyden pitkittyessä. Lisäksi työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Ainakin kuntatyönantajat ovat pitäneet omien työterveyspalvelujensa valmiuksia uuden lainsäädännön tuomiin tarkennuksiin hyvinä. Työeläkekenttä on ottanut tämän muutoksen lämpimästi vastaan, koska uudistus parantaa varhaista työkykyongelmiin tarttumista ja on aiheuttanut myönteistä pöhinää aiheen ympärille. Työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyön vauhdittamiseksi työeläkevakuuttajat ovat järjestäneet Yhdessä työkyvyn tukena -koulutuksia kaikissa sairaanhoitopiireissä kuluneen syksyn aikana. Tilaisuuksissa on pohdittu alueellisia ratkaisuja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työnjaon kehittämiseksi. Koulutuksen kohderyhmänä ovat olleet niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon lääkärit. Keva on tänä vuonna selvittänyt kuntien ja kirkon työnantajien ja työterveyshuollonkin toimintaa ja yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi, työkyvyttömyysriskien hallinnoimiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Tulokset ovat olleet enemmän myönteisellä puolella. Toki kehitettävää ja haasteita löytyy, mistäpä toiminnasta ei löytyisi. Keskeinen kehittämiskohde onkin juuri yhteistyö. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun roolit ovat selkeät ja kumpikin tuntee toistensa toiminnan ja tavat. Tiedonvaihtoa ja roolien määrittelyä ei voi painottaa liikaa. Työterveyshuollon toimintaa uhkaa muun terveydenhuollon tapaan työvoiman saatavuus. Ollakseen vaikuttavaa työterveyshuollonkin pitäisi olla pitkäjänteistä, sillä vain ajan kanssa työterveyshuolto oppii tuntemaan työnantajan ja sen erityispiirteet. Sekä työterveyshuollon että työnantajien ja työterveyshuollon välisen yhteistyön tulevaisuus näyttäytyy haasteista huolimatta entistä lupaavammalta, jos vain sitä osataan hyödyntää. Kevan tutkimus päätyy seuraavaan: Lakiuudistukset, koulutus sekä lisääntyvä huomio työterveyshuoltoasioihin todennäköisesti johtavat siihen, että tulevaisuudessa työterveyshuolto on aikaisempaakin vaikuttavampi toimija työssä jatkamisen tukemisessa. Kuntaorganisaatioiden tulisikin entistä voimallisemmin sisäistää, että työterveyshuolto on strateginen yhteistyökumppani erilaissa henkilöstön voimavaroihin liittyvissä kysymyksissä. Tero Manninen Päätoimittaja Kannen kuva Mikko Sinervo kuvasi Timo P. Niemisen Julkaisija Keva (30. vuosikerta) Päätoimittaja Tero Manninen, p , Unioninkatu 43, PL 425, Helsinki Toimitusneuvosto Keva: Pekka Alanen, Toni Pekka, Fredrik Forssell, Jarmo Helminen, Ulla Palmroos, Jaana Kekäläinen, Juha Poikajärvi, Jorma Rautakoski, Tapio Ropponen, Allan Paldanius, Elina Rantanen (toimitusneuvoston sihteeri) Fondamenta Media Oy: Susanna Cygnel, Helinä Hirvikorpi ja Kirsi Poikolainen Toimitus Fondamenta Media Oy, Tarkk ampujankatu 4 A 40, Helsinki Toimitussihteeri Susanna Cygnel, Ulkoasu Marko von Konow Svensk översättning Översättningsenheten vid Keva Paino Libris Oy, Helsinki ISSN , verkkojulkaisu ISSN Osoitelähde Keva, lehtirekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 Keva 4-12

3 sisältö 12 VAIKUTTAJA Tampereen pormestari Timo P. Nieminen kehuu, että pormestarimalli on helppo toteuttaa. Se synnyttää tuoreita toimintatapoja. Niemisen nelivuotiskausi pormestarina päättyy vuoden lopussa. Kerää kokeneita ihmisiä ympärillesi, hän neuvoo seuraajaansa. 16 REPORTAASI Vantaalla yritetään pitää ihmiset työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Tehtävästä tulee mahdoton, jos työhyvinvointi ulkoistetaan työterveyshuollon vastuulle. Mukaan tarvitaan kaikki mahdolliset tahot, ja esimiehellä on tärkeä merkitys näissä talkoissa. 2 Pääkirjoitus 4 Suomen kuvia. Oma latu. 6 Otteita. Joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden sisällä. Työterveyshuolto palvelee yhä paremmin. Työ kuormittaa henkisesti vieläkin. Kaikki valtion eläkeasiat siirtyvät Kevaan. Omat eläketietosi -koulutustilaisuudet kiertävät taas ensi vuonna ympäri Suomen. Kysy työeläkkeestä naamakirjassa. 22 Kevan talous. Rahoitus markkinoiden sääntely kiristyy EU-maissa. 24 Elämää arjessa. Ylilääkäri Heidi Anttila saattaa ihmisiä työskentelemään yhdessä. 26 Kommuunisti ehdottaa: puhutaan ikäeläkkeestä. 27 Keva på svenska. Ledaren. Satakunta sjukvårdsdistrikt letar efter lämpligare anställningsavtal. Borgmästaren i Tammerfors Timo P. Nieminen berömmer borgmästarmallen den är enkel och lätt att genomföra. Mallen skapar fräscha verksamhetssätt. I Vanda försöker man upprätthålla de anställdas arbetsförmåga så länge som möjligt. Uppgiften blir omöjlig om arbetshälsan helt läggs ut till företagshälsovården. Regleringen av finansmarknaderna åtstramas i EU-länderna. Palstat 6 Luottamuksella. Eläkeasiamies Pirkko Luoma on tuntenut työn iloa. 9 Näin sen teimme. Sata kunnan sairaan hoito piirissä etsitään sopivampi pesti entisen tilalle. 10 Miten on? Hannele Kantanen kertoo lesken eläkkeestä. 11 Tutkitusti. On vaikea palata työhön pitkän sairaus loman jälkeen Keva 3

4 suomen kuvia 4 Keva 4-12

5 Oma latu Seikkailin eräänä talven kylmimpänä päivänä Arabianrannassa. Tuuli kovaa, mutta aurinko paistoi kauniisti. Välillä piti käydä lämmittelemässä sormia ja kameraa autossa. Rannan tuntumassa meni hiihtolatu, joka kimalteli auringossa autiona. Otin muutaman kuvan ladusta, kunnes huomasin, että kaukaa lähestyi hiihtäjä. Tilanteesta tuli tämä yksi otos. Kuvaan vuodenmittaista HELSINKI365 -nimistä projektia, jossa julkaisen joka päivä Helsinki-aiheisen kuvan osoitteessa Jussi Hellsten, valokuvaaja, Helsinki 4-12 Keva 5

6 otteita luottamuksell a Oma vuoro jäädä eläkkeelle Mikä on pitänyt sinut työssäsi 68-vuotiaaksi asti? Olen halunnut työskennellä niin kauan kuin mahdollista. Olen hyvin tyytyväinen, että olen pystynyt jatkamaan 68-vuotiaaksi. Minun ikäluokkani ihmisille työ merkitsee elämässä paljon. Millaista työsi eläkeasiamiehenä on ollut? 1980-luvun alussa tein eläkeasiamiehen tehtäviä henkilöstöhallinnossa vain yhtenä osana työnkuvaani luvulla eläkeasiamiehen merkitys tuli aina vain tärkeämmäksi, koska eläkeasiat muuttuivat paljon ja henkilökunta alkoi ikääntyä. Vuonna 2005 siirryin osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja samalla päätoimiseksi eläkeasiamieheksi. Keva palvelee asiakkaitaan hyvin omilla kotisivuillaan, mutta eläkeasiat ovat niin monimuotoisia, että tarvitaan henkilökohtaista ja yksilöllistä eläkeneuvontaa. Ihmiset ovat tarvinneet vastauksia esimerkiksi siihen, miten eläkkeelle siirtyminen, varsinkin osa-aikaeläkkeissä, vaikuttaa palvelussuhteeseen. Välillä on tuntunut, ettei aika ole riittänyt työni kehittämiseen. Entistä tärkeämmäksi on noussut kouluttaa esimiehiä, että he tuntisivat eri eläkevaihtoehdot. Mitä työsi on merkinnyt sinulle? Eläkeasiamiehen työ on ollut erittäin antoisaa. Olen kokenut työniloa saadessani neuvoa asiakkaita, ja yhteydenotot Kevaan ovat sujuneet ystävällisissä merkeissä. Yhteistyö oman työnantajani esimiehiin on ollut helppoa, kunhan vain ensin on ymmärretty esimerkiksi, mitä tulorajojen seuranta tarkoittaa. Osa-aikaeläkkeiden työjärjestelyissä on onnistuttu varsin hyvin. Yhdessä tehty ennakkosuunnittelu osa-ajan työvuoroille on antanut hyvän pohjan tulorajoissa pysymiseen. Miten yhteistyösi Kevan kanssa on sujunut? Oikein hyvin! Eläkeasiamiehen olisi entistä tärkeämpää tuntea myös Kevan prosessit, jotta kentällä tehty neuvonta hyödyttäisi eläkelaitosta ja turhilta yhteydenotoilta vältyttäisiin. Eläkeasiamiesten koulutuspäivät ovat erittäin tärkeä mahdollisuus tavata kollegoita ja jakaa heidän kanssaan kokemuksia se on kullan arvoista meille, jotka työskentelemme eläkeasioiden parissa omassa työyhteisössämme yksin. Siksi toivon jatkossa muitakin kuin videokoulutuksia. Kuinka ihmiset jatkaisivat työssään pidempään? Omaan jaksamiseeni ja jatkamiseeni on ratkaisevasti vaikuttanut osa-työkyvyttömyyseläke ja se, että olen saanut hoitaa tehtäviäni itsenäisesti ja kehittää toimintani itseni näköiseksi. Kun pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä, jaksaa paremmin. Joka aamu on ollut mukava tulla töihin. Osa-aikatyö tarjoaa paremmat edellytykset jaksaa työtä pidempään, kunhan työtehtävät pystytään räätälöimään ja mitoittamaan työajan mukaiseksi. Teksti Susanna Cygnel / Kuva Mikko Sinervo Pirkko Luoma on työskennellyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eläkeasiamiehenä yli 30 vuotta ja vielä pidempään saman työnantajan henkilöstöhallinnossa. Tämän vuoden lopuksi hän jää itsekin vihdoin eläkkeelle yhtä aikaa haikein ja odottavin mielin. Jätän pitkän eläkeasiamiehen ja vielä pidemmän henkilöstöhallinnon työni haikein mielin. Jään kaipaamaan sekä asiakkaita että tutuiksi tulleita kevalaisia, Pirkko Luoma sanoo. 6 Keva 4-12

7 otteita henkilöstön saataakoinnin mien Osaajia kuntiin Kuntien ja kuntayhtymien rekrytointitarve tänä vuonna on arviolta uutta työntekijää. Siitä huolimatta kuntatyönantajat uskovat kunta-alan henkilöstömäärän vähenevän noin henkilöllä vuoteen 2015 mennessä. Kuntatyönantajat aikovat palkata määrällisesti eniten terveysalan, sosiaalialan, humanistisen alan ja opetus- sekä kasvatusalan koulutuksen saaneita henkilöitä. Erityisesti korkeakoulutettuja tarvitaan terveysalalla, sosiaalialalla sekä humanistisella, opetus- ja kasvatusalalla. Suurella osalla kuntatyönantajista on ollut vaikeuksia löytää ihmisiä sosiaalityöntekijän, terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajan, lastentarhanopettajan ja ammatillisen koulutuksen lehtorin sekä erikoislääkärin, ravitsemuspalvelutyöntekijän ja psykologin tehtäviin. Merkittävin syy rekrytointivaikeuksiin on hakijoiden puute. Viime keväänä toteutettu kuntien ja kuntayhtymien rekrytointi- ja osaamistarvekysely on ensimmäinen pelkästään kuntasektorin henkilöstötarpeita kartoittava selvitys. Se tehtiin Suomen Kuntaliiton, Kunnissa tarvitaan osaajia! Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kevan luvut KT Kuntatyönantajien ja Kevan yhteistyönä. Julkaisu on tarkoitettu kuntien poliittiselle johdolle ja virkamiesjohdolle, henkilöstö- ja talousjohdolle sekä esimiehille. Kunnissa tarvitaan osaajia -oppaan voi tilata tai ladata KT Kuntatyöntantajien verkkosivuilta Työ kuormittaa yhä henkisesti Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi on kohentunut viime vuosina. Esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu entistä paremmin, eikä työtä koeta enää niin paljon fyysisesti kuormittavaksi kuin aiemmin. Puolet kunta-alan työntekijöistä pitää kuitenkin työn henkistä kuormittavuutta ongelmana. Fyysisen kuormittavuuden koetaan myös uhkaavaan työhyvinvointia ja sen, että kuntatyöntekijöitä on työmäärään nähden liian vähän. Työntekijät pitävät kuitenkin omaa henkistä ja fyysistä työky kyään hyvänä. Osaaminen ja työn jatkuvuus edistävät työhyvinvointia. Kunta-alalla työhyvinvoinnin vahvuudet ja haasteet vaihtelevat toimialan mukaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä teknisellä alalla työn fyysisen kuormittavuuden koetaan olevan yksi suurimmista uhista työhyvinvoinnille. Terveysalalla koetaan monia kuormituksia, kuten työn henkinen ja fyysinen raskaus, kiire sekä työntekijöiden riittämättömyys. Tulokset selviävät Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -kyselystä. Kysely suunnattiin kunta-alalle työskentelevälle työntekijälle viime kesänä. Kunta-alalta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle noin 45 prosenttia kiinteistöhuoltomiehistä ja noin 20 prosenttia lastentarhanopettajista. Kaikki valtion eläke asiat Kevaan Valtion työnantajat asioivat ensi vuoden alusta eläke asioissaan Kevassa. Vuodenvaihteessa Valtiokonttorista Kevan hoidettaviksi siirtyvät valtion eläkkeiden työnantajatehtävät, kuten palvelussuhderekisteri, eläkemaksujen perintä ja tarkastaminen sekä valtion eläkkeiden aktuaari- ja tilastotoimen tehtävät. Kaiku-työhyvinvointipalvelut sen sijaan hoidetaan jatkossakin Valtiokonttorissa. Valtiokonttoriin ei vuodenvaihteen jälkeen jää valtion eläketurvaan liittyviä tehtäviä, sillä Valtion henkilöasiakkaiden eläkeasiat Keva on hoitanut vuodesta Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa valtion eläkejärjestelmän toimeenpanoa, välttää kaksinkertaista työtä sekä aikaansaada kustannussäästöjä valtion eläkejärjestelmän toimeenpanossa. Tehtävien siirto ei koske eläkkeiden rahoitusta tai eläkevarojen sijoittamista. Keva vastaa edelleen kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamisesta ja kunnallisten eläkevarojen sijoittamisesta. Valtion eläkkeet rahoitetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto huolehtii valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Työnantajille tehtävien siirrosta ei aiheudu suuria muutoksia. Lisää tietoa Kunnissa joka kolmas eläkkeelle 10 vuoden sisällä Kevan tuoreen ennusteen mukaan kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmannes eli henkilöä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Kunta-alalta siis siirtyy eläkkeelle paljon väkeä jo nyt, eikä vasta tulevaisuudessa. Kevan laatima ennuste vahvistaa aiempaa käsitystä eläkepoistuman nopeudesta. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana ja yksittäisen vuoden nimeäminen kehityksen käännekohdaksi on hankalaa. Kiivaimman eläkepoistuman aika on kuitenkin ohi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Eläkepoistuma vaihtelee alueen ja ammattialan mukaan paljon. Työntekijämäärältään suurimpien maakuntien poistuma on melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa tai jää jopa tämän alle, mutta pienempien työntekijämäärien maakunnissa tahti voi olla huomattavasti ripeämpää. Suurimmat eläkepoistumat on Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Ammattialoista suurimmat poistumat on yleisellä sekä teknisellä alalla, joiden työntekijät ovat iäkkäitä. Ennusteen mukaan esimerkiksi siivoojista 50 prosenttia jää eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden aikana. Kuva mikko sinervo 4-12 Keva 7

8 otteita Aktiivisen tuen toimintamallilla on keskeinen merkitys työkykyongelmiin reagoimisessa. Työterveyshuolto palvelee yhä paremmin Kunta-alan organisaatiot tarjoavat henkilöstölleen laajemmat työterveyshuollon palvelut kuin laki määräisi. Tämä selviää Kevan tekemästä Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna tutkimuksesta. Siitä selviää myös, että työterveyshuollon organisointi on muuttunut: kunnan liikelaitokset tuottavat työterveyshuoltoa entistä enemmän ja kunnan terveyskeskukset entistä vähemmän. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat laaditaan aikaisempaa useammin työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä, mikä on myönteistä. Kevan tutkimuksesta ilmenee myös selkeitä haasteita. Erityisesti työterveyslääkäreistä ja työterveyshuollon erikoislääkäreistä koetaan olevan pulaa. Tulos on huolestuttava muun muassa siksi, että kesäkuun alussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten perusteella juuri työterveyslääkärin on työkyvyttömyyden pitkittyessä arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, huomauttaa tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka. Runsaasti kehitettävää olisi yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten sekä työterveyshuollon ja kuntaorganisaatioiden ylimmän virkamiesjohdon välillä. Ongelmat kulminoituvat erityisesti tiedonkulun ongelmiin. Ongelmat tiedonkulussa voivat olla seurausta siitä, että työterveysyhteistyön pelisäännöistä ei ole sovittu riittävän konkreettisesti. Lisäksi työterveyshuolloilta toivotaan enemmän tukea esimiehille ja puolueetonta suhtautumista työyhteisön ongelmissa, Pekka kertoo. Aktiivisen tuen toimintamallilla on keskeinen merkitys työkykyongelmiin reagoimisessa. Aktiivisen tuen osa-alueista varhaisen tuen malli on edelleen yleisimmin käytössä, kun taas tehostetun tuen sekä paluun tuen mallit ovat harvinaisempia. Kuva mikko sinervo 8 Keva 4-12

9 otteita Katri Mannermaa (vas.) ja Helena Tuomisaari kertovat, että Satakunnan sairaanhoitopiirissä ei haluttu pistää työkykyisiä ihmisiä eläkkeelle. perusteiset varhe-maksut ovat olleet muihin suuriin toimijoihin verrattuna keskimääräistä suuremmat. Vuonna 2010 maksoimme varhe-maksuja noin 1,4 miljoonaa euroa. Suurten sairaanhoitopiirien keskiarvoiset varhemaksut olivat noin euroa pienemmät. Toivomme, että ajan ja rahan satsaaminen vähentäisi sairauspoissaolopäiviä ja työterveyskustannuksia sekä lisäisi tuottavuutta ja työkykyä. näin sen teimme Ytyä varhaiseen tukeen syyskuun alussa Satakunnan sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön uusi työkyvyn tukiohjelma YTYÄ eli Työkykyä yhdessä. Tarkoitus oli luoda sekä henkilöstön että esimiesten työtä helpottavia pelisääntöjä arkeen ja etenkin niihin tilanteisiin, joissa työntekijän työsuorituksessa alkaa näkyä hälytysmerkkejä, työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa pohjustaa. Sairaanhoitopiirissä havahduttiin siihen, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi työntekijöitä, jotka olisivat voineet jatkaa työuraansa uusissa tehtävissä. Tuli tunne, että näillä ihmisillä olisi varmasti ollut vielä annettavaa. Ei otettu huomioon, että toisella toimialueella voisi olla osatyökykyiselle työntekijälle uudelleensijoitusmahdollisuus. Henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari kertoo, että Satakunnan sairaanhoitopiirin varhaiseläke- YTYÄ auttaa löytämään uusia keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi tunnistamaan pitkäaikaisiin sairauslomiin johtavia ongelmia tukemaan työhönpaluuta ehkäisemään ennenaikaista eläköitymistä Osatyökykyisenä palaaminen töihin on lisääntynyt. Toimialueiden esimiehet, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto, luottamusmies, työsuojelu ja prosessin aikana palkattu työkykysuunnittelija kehittivät mallia puolentoista vuoden ajan. Esimiehille ja henkilöstölle on painotettu, ettei mallia ole tehty vain esimiehiä varten. On tärkeää, että olemme aidosti kiinnostuneita työntekijöistä. Keinoja ja tukea työkyvyn parantamiseen ja töiden järjestelyyn on olemassa. Onnistumiseen tarvitaan kaikilta oikeaa asennetta ja yhteistyötä. Kenelle tahansa meistä voi sattua jotain yllättävää, minkä takia työkyky alenee, Tuomisaari toteaa. Kevasta saatu palaute kirkasti vision: varhainen tuki on juuri se juttu, jota tässä organisaatiossa halutaan painottaa. Osatyökykyisenä palaaminen töihin on lisääntynyt, mikä on selvä merkki ihmisten halusta palata töihin asteittain. Työ on niin tärkeä osa elämää, hän jatkaa. Tuomisaari lisää, että jos valtakunnallisena tavoitteena on pidentää työuria, niin kaikkien työnantajien pitää kantaa osansa vastuusta. Tämä ohjelma tähtää myös kansantalouden varmistamiseen ja eläkejärjestelmän ylläpitoon. Haluamme satsata asioihin, joilla voidaan vähentää varhemaksuja. Seuraavaksi organisaatiossa aletaan kehitellä toteutumisen seurannan mittareita. Emme voi katsoa pelkästään varhe-maksujemme muutosta, vaan meidän pitää peilata tilannetta valtakunnallisen tason keskimääräiseen muutokseen. On myös mielenkiintoista seurata, kuinka paljon kuntoutustuelta palataan töihin ja nousevatko meille maksetut kuntoutumishyvitykset, Tuomisaari pohtii. Teksti Miina Poikolainen / Kuva Mikko Sinervo 4-12 Keva 9

10 otteita Kuva mikko sinervo Onko eläkeikä jo lähellä? Pistäydy Kevan Omat eläketietosi -koulutustilaisuudessa. Keva käy kierroksilla Omat eläketietosi Kevan info eläkekoulutustilaisuudet ovat tältä vuodelta ohi, mutta ei hätää: ensi vuonna alkaa uusi kierros ympäri Suomen. Tilaisuudet on suunnattu eläkeikää lähestyville julkisen alan työntekijöille ja heillekin, joita oma eläketurva jo kiinnostaa. Julkisen ja yksityisen alan työntekijät saivat syksyn aikana ensimmäistä kertaa työeläkeotteen, jossa näkyvät kaikki työeläkettä kartuttavat tiedot. Kevan eläketietotilaisuudessa kerrotaan lisää työeläkeotteesta sekä Kevan uusista verkkopalveluista, joissa työeläkeotetta voi tutkia. Moni on kuvitellut voivansa jäädä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Eläkeotteen saatuaan he ovat nähneet, miten paljon aikaistettu eläkeikä pienentäisi eläkettä. Se on yksi asia, joka on monille selvinnyt näissä tilaisuuksissa, sanoo kouluttaja Liisi Gråstén-Weckström Kevasta. Kaikki eläkeotteet eivät ehtineet tupsahtaa osallistujien postiluukusta ennen ensimmäistä koulutuskierrosta. Uusia kysymyksiä nousee varmasti silloin, kun ihmiset ovat ensin saaneet paperisen eläkeotteen käteensä ja ehtineet tutustua siihen. Kovin odotettu se eläkeote kuitenkin tuntuu olevan, Gråstén-Weckström kertoo. Eläkekoulutuksen ohjelmassa on myös tietoa eläkevaihtoehdoista, eläkkeen hakemisesta ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Tilaisuuksissa on ikään kuin typistetty eläketietoinfo. Tieto on melko yleisluonteista, sillä osallistujat kuuluvat hyvin eri ammattiryhmiin. Yksityiskohtaista tietoa osallistujan omasta eläkkeestä emme voi antaa, koska sitä varten tarvitsisimme ihmisen eläketiedot, eikä julkisessa tilaisuudessa voi käsitellä ihmisten yksityisasioita, Gråstén-Weckström huomauttaa. Tilaisuuksiin on osallistunut useimmin ihmistä. Suurin tapahtuma pidettiin Helsingissä, jossa eläketietoa tuli kuulemaan peräti ihmistä. Tyypillisimmin osallistujalla odottaa eläkeikä noin viiden vuoden päässä. Kysy työeläkkeestä Facebookissa miten on? Miksi ei tule leskeneläkättä? Ystävättäreni jäi äskettäin leskeksi, kun hänen miehensä menehtyi äkillisesti kesken työpäivän. Suuren surun keskelle tuli vielä sellainenkin ikävä yllätys, että leski ei saanutkaan leskeneläkettä. Hänen miehensä työskenteli valtiolla koko ikänsä. Avioliitossa he olivat yli 20 vuotta, mutta lapsia he eivät koskaan saaneet. Eikö leskeneläkettä myönnetäkään kaikille? Ei myönnetä. Lesken eläkeoikeuteen liittyy useita ehtoja. Kun aviopuolisoilla ei ole tai ei ole ollut yhteistä lasta, leskeneläkkeen voi saada vain, jos on puolison kuollessa täyttänyt 50 vuotta. Lisäksi edellytetään, että avioliittoa solmittaessa nyt edesmennyt puoliso oli alle 65 vuotta ja leski oli alle 50-vuotias ja että avioliitto oli kestänyt vähintään 5 vuotta. Vaikka avioliittoa koskevat edellytykset täyttyvät, ystävättäresi leskeneläke on siis hylätty siksi, että hän oli puolisonsa kuollessa alle 50-vuotias. Alle 50-vuotiaalle lapsettomalle leskelle eläke voidaan myöntää vain, jos leski on saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta. Kevan eläketiedottaja Hannele Kantanen vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Miksi leskeneläkkeeni puolittui? Mieheni kuoli noin vuosi sitten ja sain Kevasta leskeneläkettä. Syksyllä tuli kuitenkin uusi päätös ja leskeneläkkeestäni leikattiin puolet pois. Koskeeko tämä kaikkia leskeneläkkeitä? Leskeneläkkeen laskennallinen määrä on puolet kuolleen puolison eläkkeestä. Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa kuitenkin lesken oma työeläke tai eläkekertymä. Jos leski ei vielä ole eläkkeellä puolisonsa kuollessa eikä hänellä ole enää alaikäisiä lapsia, leskeneläkettä maksetaan sellaisenaan puoli vuotta. Puolen vuoden kuluttua tutkitaan, vaikuttaako lesken oma eläke tai eläkekertymä leskeneläkkeeseen ja jos vaikuttaa, tehdään leskeneläkkeeseen vähennys. Voinko jäädä osaaikaeläkkeelle eläkeiän alkaessa? Olin pari vuotta sitten osa-aikaeläkkeellä, mutta sitten jäin leskeksi ja palasin kokoaikatyöhön. Vanhuuseläkeikäni täyttyy vuonna 2013, mutta olisin halukas jatkamaan vähän pitempään vaikka osa-aikaisesti. Voisinko jäädä osa-aikaeläkkeelle uudestaan siinä vaiheessa, kun täytän eläkeikäni, jos se sopii työnantajalle ja mitä se vaikuttaisi leskeneläkkeeseeni? Voitte jäädä osa-aikaeläkkeelle milloin vain aina siihen saakka, kunnes täytätte 68 vuotta. Osaaikaeläkkeelle jääminen ei vaikuta leskeneläkkeen määrään. Jos on vielä alle 18-vuotiaita lapsia, leskeneläkkeen määrä pysyy ennallaan, kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Siinä vaiheessa tutkitaan, pienentääkö leskeneläkkeen vähennyssääntö (ks. edellinen vastaus) eläkettänne. Jos lapsia ei ole, oman eläkekertymänne vaikutus leskeneläkkeeseenne on tutkittu siinä vaiheessa, kun olette saanut leskeneläkettä puoli vuotta. Sitten kun jäätte vanhuuseläkkeelle, eläkkeenne vaikutus leskeneläkkeen määrään tutkitaan uudestaan. Työeläketietäjä jakaa neuvoja nyt myös Facebookissa. Kysy työeläkkeestä -sivulla voit kysyä Suomen työeläke-etuuksista, eläkkeen hakemisesta tai vaikkapa eläkkeen määrään vaikuttavista seikoista. Työeläketietäjä päivystää Facebookissa arkisin klo 8-16 ja vastaa ensisijaisesti kysymyksiin, joista on hyötyä mahdollisimman monelle. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Työeläketietäjinä toimivat Eläketurvakeskuksen eläkeneuvojat. kerro mielipiteesi Voit antaa palautetta osoitteessa Kerro myös, mistä aiheista tai kenestä vaikuttajasta haluaisit lukea juttuja Keva-lehdessä. 10 Keva 4-12

11 otteita tutkitusti Työhön paluu paremmaksi työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Iso ongelma piilee siinä, että työnantajat eivät tue sairauslomalta palaavaa työntekijää riittävästi. Käytännössä tämä on ilmennyt esimerkiksi esimiehen epäasiallisena käytöksenä tai haluttomuutena miettiä vaihtoehtoja työssä jatkamisen tukemiseksi. Näin vastuu prosessista on jäänyt kuntoutujien omasta mielestä liikaa heille itselleen, kertoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Pirjo Saari Kevasta. Pitkään jatkunut sairastaminen jättää jälkensä mielialaan, mikä vaikeuttaa työhön paluuta. Siksi ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen mahdollisuus paranee, kun kuntoutujalle löydetään nopeasti uusi, työkykyyn sopiva työ. Sopiva paikan löytyminen saattaa vaatia moniakin työkokeiluita. Kuntoutujalle on ensiarvoisen tärkeää miettiä kuntoutussuunnitelma huolellisesti loppuun saakka, koska hätiköidyt ratkaisut ja työkokeilupaikasta toiseen pompottelu alentavat motivaatiota palata työhön, Saari sanoo. Sekä työnantajat että työntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että työhön paluussa on iso merkitys esimiesten ja työpaikan asenteissa, työntekijän omassa motivaatiossa sekä sillä, että eri tahot tekevät yhteistyötä. Sekä työnantaja että työntekijät pitävät pitkittyvää sairastelua ongelmallisena. Lisäksi työnantajataho tuo esiin diagnoosien merkityksen: mielenterveyskuntoutujan työhön paluun tukeminen on selvästi haasteellisempaa kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudesta kuntoutuvan työhön paluu, Saari sanoo. Suurin haaste työhön paluussa on työnantajien mielestä löytää kuntoutujalle uusi, sopivampi tehtävä; usein uutta paikkaa tarvitseva on matalasti koulutettu ja iäkäs, jolloin uudelleenkoulutus ei ole erityisen houkutteleva vaihtoehto kenellekään. Lisäksi työntekijä saattaa olla haluton vaihtamaan yksikköä. Kaiken kukkuraksi julkisen sektorin yhtiöittämiset ja ulkoistamiset vaikeuttavat uudelleensijoittamista ja työnkuvan räätälöimistä. Pompottelu alentaa motivaatiota palata työhön. Työnantajat selittävät esimiesten vähäistä tukea työhön paluussa muun muassa tehokkuusvaatimuksilla ja sillä, että esimiehet tietävät ammatillisen kuntoutuksen prosessista hyvin vähän. Työnantajat kaipaavatkin lisää koulutusta asiasta. Ratkaisuna kuntoutusprosessissa ilmenneisiin ongelmiin työnantajat korostavat ennen kaikkea aktiivisen tuen mallien käyttöönottamista ja jalkauttamista sekä niihin sitouttamista, Saari toteaa. Selkeät toimintamallit lisäävät esimiesten tietoisuutta roolistaan työkyvyn tukijana ja selkiyttävät vastuunjakoa. Ne lisäävät yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä ja ylipäätään ohjaavat toimintaa silloin, kun ilmenee työkykyä uhkaavia ongelmia. Uudelleensijoituksia voidaan työnantajien mukaan helpottaa muun muassa niin, että henkilöstöhallinto osallistuu työhön paluun suunnitteluun. Teksti Susanna Cygnel / Kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen Mikä tutkimus? Kevassa tutkittiin julkisen sektorin työntekijöiden kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta. Tutkimusjoukon 16 kuntaalan, kirkon tai valtion työntekijää olivat käyneet läpi joko työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen. Lisäksi tutkittiin, miten työnantajan ja työntekijän näkemykset työhön paluusta kohtaavat Keva 11

12 Nysse pormestari lähtee teksti Helinä Hirvikorpi / Kuvat Mikko Sinervo Tampereen pormestari Timo P. Nieminen kehuu mallia, joka pani keksimään paljon tuoreita tapoja toimia. eveäharteinen kaupunki hengitti aamun keuhkoihinsa ja aloitti uuden elämän. Tämä Viljo Kajavan runo kuvaa mainiosti Tampereen kaupungin uudistusta: pormestari Timo P. Nieminen vei läpi pormestarimallin, johon kuului laaja, vuosia kestänyt uudistusohjelma. Pormestariksi Timo P. Nieminen ei noussut puskasta, vaan hän on ollut nyt kaupunginvaltuustossa 40 vuotta, kaupunginhallituksessa 30 vuotta ja siitä 18 vuotta puheenjohtajana. Hän luopuu pormestarin nuijasta, kun uusi valtuusto valitsee hänen tilalleen keskuudestaan uuden pormestarin Kaupunkineuvos Nieminen tuntee kuntien ja kaupunkien asioita, koska on toiminut 24 vuotta kaupunki- ja kuntaliitoissa hallituksissa ja kiertänyt siinä tehtävässä Suomea. Pormestarimalli on maailmalla yleisin kunnan ja kaupungin johtamisjärjestelmä. Suomessa Tampere on ainoa suurkaupunki, jossa se on laaja-alaisesti käytössä. Suomalaiset kunnat tarvitsisivat ylipäätään suuremman organisaatiomuutoksen, hän sanoo. Tamperelaiset joutuivat keksimään paljon uusia käytäntöjä, koska eivät voineet ottaa mallia muista. Kunnallislakiakin piti vähän muuttaa. Pormestari Niemisen mukaan pormestarimalli on yksinkertainen toteuttaa. Tampereella ei enää ole kaupunginjohtajaa tai apulaiskaupunginjohtajia. Pormestari on valtuuston jäsen, kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apulaispormestarit johtavat lautakuntia. Naapurikunnassa, asukkaan Pirkkalassa pormestari on asteen verran edustuksellisempi. Mallia voi soveltaa kuntaan sopivaksi. Niemisen mukaan pormestarin malli sopii monenlaisiin kuntiin. Hän arvelee, että pormestarimallia jarruttaa tiedon puute ja se, että pormestari valitaan uudestaan aina neljän vuoden välein. Kun joku puolue saa kunnanjohtajan paikan, siinä voi olla vaikka 20 vuotta. 12 Keva 4-12

13 vaikuttaja Timo P. Nieminen on Tampereen pormestarina valtuuston jäsen, kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Keva 13

14 vaikuttaja Me elämme tätä mallia arjessa, eikä sitä mietitä alituiseen. Se vaatii sitoutumista. Toisaalta pienempiä kokonaisuuksia muutetaan vähän koko ajan. Se on tapa mennä kohti huomista. Näin muutoskin on arkipäiväistynyt, ja se on vain toinen tapa toimia, Nieminen huomauttaa. Tilaaja-tuottajamalli, joka on peräisin ensisijaisesti Hollannista, on kasvanut Tampereella monituottajamalliksi. Tämän mallin rakentaminen on ollut vaikeampaa kuin pormestarimallin rakentaminen. Tampere on ainoa kaupunki Suomessa, joka Monituottajamallin rakentamiseen menee neljä viisi vuotta. kokonaan noudattaa tilaaja-tuottajamallia. Se tarkoittaa, että kaupungin palveluksessa on sekä palvelujen tilaajia että tuottajia. Palveluja voivat tuottaa kaupunki itse, yksityiset yritykset tai kolmas sektori eli järjestöt. Yksi tilaaja eli kaupunki vastaa palvelujen järjestämisestä. Meillä on silti vahva oma tuotanto. Aina ei kilpailuteta, vaan edetään tarpeen ja hankintalain mukaan. Jos tämä järjestelmä ei sovi johonkin, kuten koulumaailmaan tai sosiaalipuolelle, ei sitä väkisin tyrkätä sinne. Pormestari Nieminen arvioi, että luottamusmiehet joutuvat miettimään paljon tarkemmin kuin vanhassa järjestelmässä, miten rahat riittävät. Myös noin ihmisen tuottajaorganisaatio joutuu puntaroimaan, miten työ tehdään niin, että hinta olisi edullinen ja laatu hyvä. Kustannukset nousevat senkin takia, että joka vuosi tulee noin kaupunkilaista lisää. Kaupungilla on 15 suurta yhtiötä, joista kuuluisimpia ovat Särkänniemi ja Tampere-talo. Oman kaupungin henkilöstön ja ay-liikkeen saaminen monituottajamallia puolustamaan on kestänyt aikansa, mutta nykyisin asiat sujuvat juohevasti. Arvioimme, että monituottajamallin rakentamiseen menee neljä viisi vuotta. Aika on nyt ylitetty, mutta malli kehittyy koko ajan. Oikein hoidettuna tämä on juuri se, mistä tulee merkittäviä säästöjä kunnille, Nieminen painottaa. Pormestari korostaa, että isossa kaupungissa täytyy olla erikseen asiantuntijat, jotka kilpailuttavat hankintapyynnöt. Tampereella se on Tampereen Logistiikka, jossa tunnetaan lait ja markkinatuomioistuimen päätökset. Tampereen kaupunki on tällaisessa globaalin talouden alamäessäkin melko omavarainen. Lainaa se ottaa tänä vuonna vain 13 miljoonaa euroa, vaikka valtuudet valtuustolta olisivat 60 miljoonaa. Olemme Oulun kanssa kaikki konsernilainatkin mukaan lukien Suomen vähävelkaisimpia kaupunkeja. Toki talous on meilläkin tiukoilla, kun yhteisöveron tuotot tippuvat tänä vuonna 48 miljoonaan euroon. Viime vuonna ne olivat peräti 72 miljoonaa. Vahvan teollisuuskaupungin peruja on vielä vahva vientiteollisuus, jossa on tänä vuonna pudotusta. Kaupungin budjetin loppusumma on 1,5 miljardia. Tänä kesänä kaupunki kuroi 20 miljoonan säästöt. Tampereen elinkeinorakenne on varsin monipuolinen. Raskas teollisuus koki rakennemuutoksen ja Nokia tuli apuun 1990-luvulla. Nyt on uusi vaihe, jolloin syntyy uusia yrityksiä muun muassa it-osaamisen pohjalle. Vähennystenkin jälkeen Nokia työllistää vielä ihmistä. Tampere on muuttajien kaupunki. Noin 60 prosenttia väestöstä on muualta. Tänne on helppo tulla, koska murre ei ole niin vahva: on vain nysse ja moro, Nieminen nauraa. Hän itsekin on käynyt syntymässä Turussa, mistä hänelle hyväntahtoisesti vinoillaan. Perhe on muuttanut Tampereelle hänen ollessaan vielä nuori. Pormestari on myös itse päättäjä, eikä vain asioiden esille nostaja ja eteenpäin viejä, kuten kaupunginjohtaja, joka ei ole valtuuston jäsen. Näin ollen on voimaa viedä eteenpäin myös säästöjä, mikä auttaa talouden alamäessä. Hyvänä aikana tämä ei niinkään näy tehtäväkuvassa. Konserniohjeiden täytyy olla selkeät. Kaupungin virkamiehet käyttävät viime kädessä tervettä järkeä, eikä kaikkea voi kirjata systemaattisiksi ohjeiksi. Pormestari Nieminen on vienyt eteenpäin useita aloittamiaan hankkeita valtakaudellaan. Ohjelmaan on kuulunut kestävän kehityksen edistäminen, ikäihmisten palvelut, turvallinen kasvuympäristö ja dynaamisia elinkeinoelämän suurhankkeita. Ekotehokas Tampere on yksi kehittämishankkeista. Linjana on, että isot strategiset hankkeet ovat suoraan pormestarin ja konsernihallinnon tiimissä. Sivupersoona Mailan varressa Olen pelannut sunnuntaisin tennistä ja aiemmin joskus kaksikin kertaa viikossa. Eläkkeellä olevat kaverit pelaavat sitä peräti kolmesti viikossa. He odottavat, että kun jään eläkkeelle, liityn heidän seuraansa. Matkailen mielelläni. Talvella pääharrastus on laskettelu ja kesällä moottoriveneily. Eläkkeellä on aikaa vaalia paremmin vaarin roolia: nyt Hesan-reissuilla käyn usein antamassa illalla kokousten jälkeen iltasuukon 2,5-vuotiaalle pojantyttärelleni. Kuka: Timo P. Nieminen Mikä: Tampereen pormestari Syntynyt: Turussa vuonna 1944 Koulutus: Kauppaopisto Motto: Usko, että voit voittaa vaikeatkin asiat. 14 Keva 4-12

15 Ennen kaikkea pormestari antaa kaupungille kasvot. Tampere on nykyisin pääkaupungin veroinen, persoonallinen ja omaleimainen kulttuurikaupunki, joka kilpailee eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Tampere virtaa -strategian mukainen visio korostaa kaupunkilaisten arjen sujuvuutta. Pormestarin esikuntaan kuuluvat Pauli Välimäki ja Kirsi Koski. He kertovat, että pormestarilla on aina aikaa keskustella. Jopa muutaman kerroksen hissimatka käytetään hyväksi, jos tarve vaatii. Kun joku lähtee eläkkeelle, arvioidaan sitä, palkataanko samaan tehtävään ihminen vai johonkin muualle. Usein aika on vienyt tehtävän alta, ja muualle on syntynyt tarvetta. Samalla kun on vähennetty väkeä, kaupunki on perustanut yli 300 uutta virkaa sosiaali- ja terveystoimeen. Monissa kunnissa on edelleen 30 vuotta vanha organisaatiopohja, kuten meilläkin oli. Kannattaa uudistaa, koska siitä tulee säästöjä, Nieminen neuvoo kuntia. Keva on säilynyt työeläkkeiden vakuuttajana kaupunkikonsernissa. Meillä on linja, että myös yhtiöitettäessä toimintoja vakuutetaan Kevassa aina, kun kaupungilla on sananvaltaa yhtiössä, kaupunkineuvos Nieminen huomauttaa. Erityisesti henkilöstöyksikkö on paljon tekemisessä Kevan kanssa. Yhdessä Tampere ja Keva suunnittelevat muun muassa esimiesten koulutusta ja työssä jaksamisohjelmia. Tampereella on paljon kansainvälisiä kontakteja, ja pormestari Nieminen ylläpitää suhteita mieluusti. Kiinassa Kantonissa oli hänen mukanaan paikallisten yrittäjien valtuuskunta ja monen yrityksen bisnes käynnistyi. Saksalaisista ystävyyskaupungeista taas tulee Suomen parhaimmille joulumarkkinoille myyjiä ja vieraita. Kaiken pöhinän takana on Suomen vetovoimaisimman kaupungin aseman säilyttäminen: viihtyisyys kasvattaa luovuuden maaperää ja tuo mukanaan uuden ajan yrityksiä. Esimerkiksi saneerattu Finlaysonin alue kukkii kekseliäitä start up -yrityksiä ja pelifirmoja. Seuraajalleen pormestari sanoo: Jatka samassa hengessä. Kerää kokeneita ihmisiä ympärille. Enää ei tarvitse pyörää keksiä uudelleen. Yhtiöitettäessä Tampere vakuuttaa toimintoja Kevassa aina kaupungin sanavallan riittäessä. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen on johtanut kaupunkia viisi vuotta. Malli on edellyttänyt monia muutoksia toimintatapoihin, mutta rahaa on säästynyt Keva 15

16 16 Keva 4-12 Vantaalla käytetään aktiivisen välittämisen toimintatapaa. Se tarkoittaa, että työkyvyn alenemiseen puututaan mahdollisimman varhain. Hälytysmerkki voi olla esimerkiksi se, että työntekijä vetäytyy syrjään tai ei enää innostu työstään.

17 reportaasi Turvaverkko Vantaan tapaan Teksti Katariina Krabbe / Kuvat Mikko Sinervo Vantaalla työhyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. Ongelmiin halutaan puuttua jo varhain. antaalla todella yritetään pitää ihmiset työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja hen kilöstöliikunta tukevat yhteistyössä työssä jatkamista ja jäljellä olevaa työkykyä. Työterveyshuollolla on oma tehtävänsä, mutta se on vain yksi linkki työhyvinvointiverkostossa, jossa kommunikoidaan jatkuvasti puolin ja toisin. Yhteistyö sujuu Vantaalla esimerkillisesti, mutta sen eteen on tehty paljon töitä vuosien ajan. Itsestään se ei ole syntynyt, sanoo Vantaan Työterveys liikelaitoksen toimitusjohtaja, työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi, jolla on kokemusta myös yksityisen sektorin työterveyspalveluiden tuottamisesta. Monissa yhteisöissä työhyvinvointi ulkoistetaan kokonaan työterveyshuollon vastuulle, mutta silloin tehtävä on mahdoton. Hyvää johtamista ei voi ulkoistaa, hän sanoo. Vantaan kaupunki on runsaan henkilön työnantaja. Viime vuonna eläkkeelle jäi Vantaan henkilöstökertomuksen mukaan 237 henkilöä, ja eläkkeelle jää paljon ihmisiä vielä pitkälle 2020-luvulle asti. Varhaiseläkemenoja saatiin sen sijaan laskemaan viime vuonna eurolla. Vantaalla hyvän yhteistyön taustalta paljastuu aktiivisen välittämisen toimintapa, jota on kaupungissa toteutettu vuodesta 2006 lähtien. Aktiivinen välittäminen tarkoittaa varhaista puuttumista työkyvyn alenemiseen. Sairauslomakierteeseen luisumista ei jäädä odottamaan, vaan jo ensimmäiset merkit siitä, että työntekijän hyvinvointi on vaarassa, pyritään havaitsemaan ja ottamaan puheeksi rakentavalla tavalla. Tällaisia hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi työntekijän syrjään vetäytyminen tai se, että työntekijä ei enää suoriudu niistä tehtävistä, joista ennen suoriutui. Pelkästään motivaation lasku voi olla aihe keskustelun aloittamiseen. Esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi, miettiä yhdessä työntekijän kanssa erilaisia työkykyä tukevia ratkaisuja ja tarvittaessa ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Myös huolestunut työkaveri voi ehdottaa puheeksi ottamista, kertoo työhyvinvointikonsultti Anne Vuorio Vantaan kaupungin henkilöstökeskuksesta. Koska aktiivisen välittämisen toimintatapa on jo vakiintunut, henkilöstö tuntee sen hyvin ja osaa odottaa varhaista puuttumista Keva 17

18 reportaasi Pikemminkin ihmiset ihmettelisivät, jos esimies ei ottaisi asiaa puheeksi, Vuorio sanoo. Lähes aina puheeksi ottaminen on työntekijälle itselleen helpotus. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa sairastunut ei itse ole vielä havainnut sairauttaan, Hovi täydentää. Pelkkä puheeksi otto ei tietenkään riitä, vaan sen on tarkoitus käynnistää työkykyä ylläpitävä prosessi. Usein jo pienillä ja määräajaksi sovituilla työnmuokkauksilla voidaan tukea työssäjatkamista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työpisteen, työolojen, työajan tai työnkuvan muutokset. Esimiehen ei tarvitse tietää, miten jokin sairaus vaikuttaa työkykyyn, vaan mukaan otetaan työterveyshuollon asiantuntemus. Yhteydenottokynnys työterveyshuoltoon onkin yritetty tehdä mahdollisimman matalaksi. Apuna on lomake, jonka esimies ja alainen täyttävät yhdessä. Työpaikalla ei tarvitse jäädä odottamaan, miten tilanne kehittyy, eikä tarvitse olla epäilystä, etteikö kyseinen henkilö suoriutuisi työstään. Työterveyshuoltoon voidaan ottaa yhteyttä, jos tulee tunne, että siitä voisi olla apua, Vuorio sanoo. Jos henkilö on jo hakeutunut työterveyshuoltoon, voidaan pyytää työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteista- Vantaan kaupungilla on yli ihmistä töissä. Viime vuonna eläkkeelle jäi 237 työntekijää. paamista, jossa mietitään, mitä työntekijän hyväksi voidaan tehdä myös työpaikalla. Työterveyshuollon edustajan täytyy kertoa, miten työntekijän terveydentila vaikuttaa työkykyyn. Diagnoosia ei esimiehen tarvitse tietää. Oleellista on selvittää, onko työkyvyn aleneminen tilapäistä, pysyvää vai kenties etenevää. Työterveyshuollon tehtävänä on myös arvioida jäljellä oleva työkyky realistisesti. Esimiehillä on vastuu tarttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa, ja siinä he tarvitsevat tukea. Esimiesten esimiehien tulee tietenkin tukea omia alaisesimiehiään. Lisäksi nimetty työterveyshoitaja tai työpsykologi on vain puhelinsoiton päässä, kun esimies ei tiedä, miten edetä. Matalan kynnyksen puhelintuki on tärkeä kanava, jolla päästään torppaamaan työyhteisön ongelmia, sairastavuutta ja eläköityvyyttä jo varhaisessa vaiheessa, Hovi sanoo. 18 Keva 4-12

19 Esimiehen ei tarvitse tietää diagnoosia, vaan terveydentilan vaikutus työkykyyn. Hyvä johtaminen lisää työhyvinvointia, ja työterveyshuolto tukee hyvää johtamista. Esimiehen tehtävä on pitää yhteyttä myös sairauslomalla olevaan työntekijään. Tähänkin on Vantaalla jo totuttu niin, ettei esimiehen soittoa pidetä urkkimisena vaan huolenpitona. Yhteydenpito on itsestäänselvyys. Jos yhteys työpaikkaan katkeaa sairausloman aikana, työhönpaluu on paljon vaikeampaa, Anne Vuorio toteaa. Hänen mukaansa jo kuuden viikon, saati puolen vuoden sairausloma on aivan liian pitkä, jos yhteys työyhteisöön on päästetty katkeamaan. Todennäköisyys henkilön työhönpaluuseen vähenee sairausloman pitkittyessä. Työhönpaluu on valmisteltava etukäteen hyvin. Joskus työkokeilu tai lyhennetty työaika osasairauspäivärahan turvin voi olla hyvä ratkaisu. Jos työntekijä palaa osatyökykyisenä, koko työyhteisöä on valmisteltava niin, että muutkin ymmärtävät tämän. On hyviä esimerkkejä siitä, kuinka osatyökykyiselle on työyhteisössä annettu mahdollisuus jatkaa entisessä työssään. Se vaatii työyhteisöltä hyvää tahtoa ja sydämen sivistystä, Hovi painottaa. Uudelleensijoittaminen muihin tehtäviin on aina vaikeampaa, mutta siihenkin Vantaalla pyritään aktiivisesti jopa toimialarajojen yli. Tavoitteena on kuitenkin löytää uusi tehtävä mahdollisimman läheltä vanhaa ammattia. Uudelleensijoittamisessa on vielä kehitettävää, ja aktiivisen välittämisen toimintatapaa muokataan tässä asiassa parhaillaan. Soveltuvia tehtäviä on vaikea löytää, etenkin jos on terveydellisten rajoitteiden lisäksi vain vähän koulutusta. Esimerkiksi helppoja toimistotöitä ei enää ole, vaan kaikkialla tarvitaan moniosaajia, Vuorio sanoo. Hyviäkin kokemuksia työllistymisestä on, varsinkin silloin, kun on toimittu riittävän varhaisessa vaiheessa. Työntekijän oma halu ja aktiivisuus ovat avainasemassa Keva 19

20 reportaasi Taloudellinen niukkuus pitää toiminnan terävänä. Työterveyshuollon vastuulla on nostaa esiin laajempiakin ilmiöitä varhaisessa vaiheessa. Raportointikäytäntöjä on kehitetty siten, ettei enää puhuta pelkästään diagnooseista ja käyntimääristä vaan myös sisällöistä. Lisäämme määrällisiin raportteihin kokemuksia vastaanotoilta. Jos jostain työyhteisöstä tulee viestejä, että jotain on vialla, on meidän asiamme miettiä, mitä voimme tehdä. Raporteissa ehdotamme näitä toimenpiteitä. Sanalliset raportit tuotetaan jokaiselle toimialalle kaksi kertaa vuodessa. Niihin kirjataan tärkeimmät havainnot terävinä nostoina, joissa voi olla ammattiryhmäkohtaisia havaintoja ja ehdotuksia. Esimerkki tällaisesta ehdotuksesta on päiväkotien nostovastaavien kouluttaminen. Oikealla nostotekniikalla voidaan ehkäistä selkävaivoja, mutta sen sijaan, että työfysioterapeutti kävisi jokaisessa päiväkodissa erikseen, hän voi kouluttaa ryhmämuotoisesti jokaisesta päiväkodista yhden nostovastaavan, joka sitten opettaa ja neuvoo omassa työpaikassaan muitakin. Näin resurssit käytetään tehokkaasti. Työterveyshuollon käytössä ovat myös tiedot sairauslomista poissaolotodistusten perusteella sekä Kunta 10 -henkilöstökyselyn tulokset. Niiden johdosta pidettävät tulospalaverit ovat hyviä tilaisuuksia keskustella tarvittavista toimista. Myös erilaisissa kriisitilanteissa nousee asioita työstettäviksi ja opittaviksi, jotta kriisien puhkeamista voitaisiin jatkossa ehkäistä. Vaikka kuntataloudessa eletään niukkuuden aikaa, Anne-Marie Hovi on tyytyväinen Vantaan työterveysresursseihin: Taloudellinen niukkuus pitää toiminnan terävänä. Keskitymme juuri siihen, mikä on kaikkein tarkoituksenmukaisinta. Hyvä yhteistyö on resurssien oikean kohdentamisen edellytys. Jos keskusteluyhteyttä henkilöstöhallinnon kanssa ei olisi, emme voisi kohdentaa resursseja niihin asioihin, joita asiakaskin pitää tärkeinä. Vantaalla on Anne Vuorion mukaan tahtoa vaikuttavaan työterveyshuoltoon. Yhteistyössä työterveyshuoltoyksiköiden kanssa ideoidaan ja kokeillaan uusia ajatuksia. Tavoitteena on, että eri toimijat osaavat hyödyntää ja täydentää toistensa osaamista. Taito verkostoitua ja tehdä yhteistyötä on nykypäivää niin terveydenhuollossa kuin työyhteisöissä muutenkin. Yksin tekemällä ei päästä yhtä hyvään lopputulokseen kuin yhdessä. Vaikka työterveyshuollon toimien vaikuttavuutta on määrällisesti vaikea mitata, päätavoite, työurien pidentäminen, säästää selvää rahaa pitkällä tähtäimellä. Aktiivinen välittäminen ja henkilökunnasta huolehtiminen eivät ole rahasta kiinni. Palveluntuottajat yhteistyössä Vuonna 2004 Vantaan työterveyshuoltosopimus laajeni kattamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Tällöin kaupungin palvelutuotanto ja -hankintastrategiaan linjattiin, että kolmasosa työterveyspalveluista ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta, joka kilpailutetaan säännöllisesti. Diacor on voittanut tarjouskilpailun kahdesti, viimeksi viime vuonna. Sen vastuulla oli aluksi sivistystoimen työterveyshuolto, mutta kaupungin organisaatiomuutosten takia vastuualuetta on sittemmin osin muutettu. Kahdeksan kunnan alueella toimivan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuolto on kilpailutettu erikseen, ja siitä vastaa tällä hetkellä Lääkärikeskus Aava. Vantaan Työterveys liikelaitoksen vastuulla on yli Vantaan kaupungin henkilöstöön kuuluvan työterveyshuolto. Useamman palveluntarjoajan malli merkitsee sekä etuja että haasteita, sanoo Vantaan kaupungin hyvinvointipäällikkö Anne Vuorio. Verkostomaisen toimintatavan ansiosta olemme kehittäneet paljon uutta yhdessä palveluntuottajien kanssa. Parhaat käytännöt on jaettu puolin ja toisin. Pääkaupunkiseudulla työterveyshuollon henkilöstö on liikkuvaa. Siksi on tärkeää kehittää prosesseja ja rakenteita niin, että osaamista on henkilön lisäksi myös organisaatiossa. Muun muassa tässä asiassa on otettu oppia yksityisiltä toimijoilta. Meillä on aina ollut osaavia henkilöitä, mutta ennen osaamista katosi ihmisten mukana, koska iso osa tiedosta oli vain ihmisten päässä. Yhteistyön on toimittava myös palveluntuottajien välillä, jotta työterveyshuolto olisi kaikille yhteismitallista. On myönteistä, että meitä on monta tuottamassa palvelua. Asiakkaan edun on oltava kirkkaana mielessämme, eikä se toteutuisi, jos lähtisimme kilpailemaan keskenämme. Yhteistyö on asiakaslähtöisen toiminnan edellytys. Vaikeaa se kuitenkin olisi, ellei Vantaan kaupungilla olisi ammattitaitoista henkilöä koordinoimassa, Vantaan Työterveys liikelaitoksen toimitusjohtaja Anne-Marie Hovi sanoo. Anne Vuorion tehtävänä on koordinoida työterveyspalveluja kaupungin henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon palveluntarjoajien välillä. Jokaiselle työterveyshuollon vastuualueelle on nimetty oma yhteyspäällikkö, joka jakaa tietoa eteenpäin omalle organisaatiolleen, hän kertoo. Toistuva kilpailutus on ulkoistetuissa työterveyspalveluissa haaste jatkuvuudelle. Kilpailutus toteutetaan puhtaalta pöydältä, joten palveluntuottajan vaihtumiseen on aina varauduttava. Kilpailutus on kuitenkin nykyaikaa, ja se pitää myös liikelaitoksen toiminnan kilpailukykyisenä. Kilpailutettu hinta ohjaa myös liikelaitoksen hinnoittelua. Me emme tavoittele voittoa, joten tuotamme hyvää laatua hieman halvemmalla kuin yksityinen palveluntarjoaja, Anne-Marie Hovi sanoo. 20 Keva 4-12

Mallipormestari. Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä

Mallipormestari. Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä 4-2012 www.keva.fi Mallipormestari Manse puskee tulevaisuuteen uudistuksia uhkuen. Vantaa kantaa huolta henkilöstön työkyvystä Satakunnassa sanottiin kyllä aktiiviselle tuelle Eläkebuumi on jo täällä:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot